Laitilan perusopetuksenopetussuunnitelma

Nimi Laitilan perusopetuksen opetussuunnitelmaKunta LaitilaHyväksymispäivämäärä

SISÄLTÖ

1. Perusopetuksen arvoperusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . . . 2

2. Perusopetuksen oppimiskäsitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . . . 4

3. Paikallinen tuntijako. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . . . 53.2. Laitilan tuntijako. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

4. Kieliohjelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . . . 6

4.1.1. Laitilan kaupungin kieliohjelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

5. Opetuksen mahdolliset painotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . . . 7

6. Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö. . . . . . . 86.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . . . 8

7. Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat. . . . . . . . . . . 107.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . . 10

7.1.1. Laitilan perusopetuksen opetussuunnitelman liitteet. . . . . . . . . 10

8. Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . . 13

9. Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. . . 189.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . . 18

10. Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . . . . . 1910.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 19

11. Perusopetuksen tehtävä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

12. Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa. . . . . . . 2112.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 25

13. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2713.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 29

14. Oppimisympäristöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3014.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 30

15. Työtavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

16. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet. . . . . . . 3316.1. Monialaiset oppimiskokonaisuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

16.2. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 34

17. Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3517.1. Oppilaiden osallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3517.2. Kodin ja koulun yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3617.3. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa. . . . . 3617.4. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 37

18. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö. . . . . . . . . . . . 3918.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 40

19. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

20. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4520.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 45

21. Yhdysluokkaopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4621.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 46

22. Joustava perusopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4722.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 48

23. Opetus erityisissä tilanteissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5023.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 50

24. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta. . . . . . . . . . 5224.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 53

25. Arviointikulttuurin paikalliset painotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5525.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 56

26. Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5726.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 61

27. Päättöarvioinnin toteuttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6327.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 66

28. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvätkeskeiset linjaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67

28.1. Yleinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6828.2. Tehostettu tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6928.3. Erityinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7128.4. Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7728.5. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7928.6. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 79

29. Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. . . . . 8329.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 86

30. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . 87

31. Kaksikielisen opetuksen järjestäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8831.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 89

32. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmäänperustuva perusopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90

32.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset. . . . . . . 90

33. Vuosiluokat 1-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9133.1. Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 9133.2. Koululaiseksi kasvaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9133.3. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 9133.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2. . . . . . . . . . . . . . . . . 9233.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9233.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96

33.6.1. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9633.6.2. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10233.6.3. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10833.6.4. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11333.6.5. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12033.6.6. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12733.6.7. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13233.6.8. TOINEN KOTIMAINEN KIELI. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133

Ruotsin kieli, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13433.6.9. USKONTO. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134

Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13733.6.10. VIERAAT KIELET. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141

Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14133.6.11. Ympäristöoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14233.6.12. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161

34. Vuosiluokat 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17234.1. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 17234.2. Oppijana kehittyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17234.3. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 17234.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . 17334.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17334.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177

34.6.1. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17734.6.2. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192

34.6.3. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20034.6.4. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21734.6.5. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23234.6.6. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24934.6.7. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27134.6.8. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28434.6.9. TOINEN KOTIMAINEN KIELI. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285

Ruotsin kieli, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286Ruotsin kieli, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287

34.6.10. USKONTO. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294

34.6.11. VIERAAT KIELET. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308

34.6.12. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32734.6.13. Ympäristöoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33534.6.14. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 392

35. Vuosiluokat 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42235.1. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 42235.2. Yhteisön jäsenenä kasvaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42235.3. Perusopetuksen päättäminen ja seuraavaan koulutusvaiheeseen

siirtyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42335.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . . 42335.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42335.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427

35.6.1. Biologia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42735.6.2. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43935.6.3. Fysiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45035.6.4. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46235.6.5. Kemia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47135.6.6. Kotitalous. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48335.6.7. Kotitalous. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49735.6.8. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50035.6.9. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50535.6.10. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50635.6.11. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51735.6.12. Maantieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 532

35.6.13. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54735.6.14. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56735.6.15. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56835.6.16. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57335.6.17. TOINEN KOTIMAINEN KIELI. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 579

Ruotsin kieli, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 580Ruotsin kieli, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 581

35.6.18. Terveystieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59235.6.19. USKONTO. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609

Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61235.6.20. VIERAAT KIELET. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 622

Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62235.6.21. Vieras kieli B2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63635.6.22. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64335.6.23. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 648

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 650Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 669

1. Perusopetuksen arvoperusta

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu tässä esitetyn arvoperustan mukaisesti.

Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilason ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteenmittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistätukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänenoppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, ettävoi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.

Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaanoppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekäpaikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan,luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksientoteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiäelinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.

Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalittietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa.Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaanarvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaanomaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyöluovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoinja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin jakasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteenja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteetpyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluutaito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää.Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisenasemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyydennäkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautuaitseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminenpyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttäätietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omastakehittymisestä ja hyvinvoinnista.

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niidenpuolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia,demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laajayhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaantaloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaitauskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saakäyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut jamuotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössäänsekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen

Per

usop

etuk

sen

arvo

peru

sta

1

Per

usop

etuk

sen

arvo

peru

sta

moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo sitenpohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.

Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvatmonenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toistenelämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- jakatsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetusantaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaanmyönteisten muutosten puolesta.

Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämänymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävänkehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti jaohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavanulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisensivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvonloukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samallarakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle.Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekäpyrkimystä toimia kestävästi.

Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensapohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen jaluonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviäristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin japitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myöskehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin.Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.

1.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet japainotukset

Jokainen oppilas saa koulussa kokemuksen, että hänen rinnallaan on aikuinen, joka välittää.Oppilaan ainutlaatuisuuden kokemusta tuetaan oppijaminäkuvaa vahvistamalla. Oppilas kokee,että koulussa on hyvä ja turvallista olla ja hänen rinnallaan on luotettava ja kannustava aikuinenauttamassa. Koulussa huolehditaan, että jokainen oppilas saa onnistumisen ja oppimisen ilonkokemuksia. Työrauha ja kiireetön toimintaympäristö kuuluvat hyvään opetukseen, ja kouluissapanostetaan rauhallisen ja kiireettömän toimintakulttuurin luomiseen.

Kaikessa vuorovaikutuksessa korostetaan hyvän ja kunnioittavan käytöksen merkitystä. Hyväja kunnioittava käytös ja vuorovaikutus lisäävät kaikkien hyvää oloa ja viihtymistä koulussa.Näin vahvistetaan pärjäämistä myös koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä sekä työ- jayksityiselämässä. Oppilaita ohjataan asialliseen käytökseen myös sosiaalisessa mediassa.

Oppilaita kannustetaan jakamaan oman kulttuurin perinteitä ja kulttuurisia tapoja.Jokainen kulttuuri on yhtä arvokas. Erilaisten kulttuuristen tapojen, myös eri uskontoihinpohjautuvien, ymmärtäminen ja hyväksyminen on osa yleissivistystä. Moninaisia kulttuurisiatapoja hyödynnetään ja niihin kannustetaan eri oppiaineiden opetuksessa, eheyttävissäkokonaisuuksissa ja muussa koulun toiminnassa kuten päivänavauksissa, juhlissa ja ruokailuunhiljentymisessä.

Kestävän elämäntavan arvot näkyvät kaikessa koulun toiminnassa. Kaikessa toiminnassahuolehditaan tavaroiden ja materiaalien vastuullisesta ja säästäväisestä käytöstä. Teknologiantuomia mahdollisuuksia hyödynnetään suunnitelmallisesti ja aktiivisesti.

2

Oppilaille annetaan elämyksiä ja kokemuksia luonnon moninaisesta tärkeydestä jamerkityksellisyydestä. Luonnon merkityksellisyyttä toteutetaan hyödyntämällä luontoaoppimisympäristönä. Erityinen painoarvo on herkän saaristoluonnon kunnioittamisessa.

Perusopetuksen arvojen toteutumisesta arvioidaan jatkuvasti kaikessa koulun toiminnassa. Arvotovat henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien näkyvillä siten, että arvoista tulee tietoinen osakoulukulttuuria. Arvoista ja kunkin koulun omista painotuksista keskustellaan säännöllisesti jaaktiivisesti henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien kesken.

Per

usop

etuk

sen

arvo

peru

sta

3

Per

usop

etuk

sen

oppi

mis

käsi

tys

2. Perusopetuksen oppimiskäsitysOpetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilason aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisestiettä yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisönhyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisenkannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaanoppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uuttaluova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekäeri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista,suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissaon olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataanmyös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön.Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitojasekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteidenlaajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensaedistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhäitseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekäennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitäja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudetkäsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatiiusein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemuksetja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuvasekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaatoiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaanluottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteenantaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteitalaajentavaa vuorovaikutusta.

2.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet japainotukset

Opetuksen järjestämisessä painotetaan kokemuksellista, oppilasta aktivoivaa ja motivoivaaoppimista. Kokemuksellisuus vahvistaa elämyksiä ja tunteita ja sen avulla otetaan oppilaankaikki aistit käyttöön. Kokemuksellisen oppimisen avulla vahvistetaan ja tuetaan oppilaansosiaalista kasvua, lisätään itsetuntemusta ja vahvistetaan oppimisen ja itsearvioinnin taitoja.Oppimisprosesseissa lähdetään liikkeelle oppilaiden kokemuksista. Opettajan ja oppilaanvuorovaikutus on tärkeä osa oppimisprosessia. Opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessaotetaan huomioon erilaiset oppijat. Kaikki oppilaat eivät kykene yhtä tehokkaasti asettamaanitse tavoitteita ja ohjaamaan omaa oppimistaan. Opetustilanteet toteutetaan siten, että jokainenoppilas saa onnistumisen ja oppimisen ilon kokemuksia. Lisäksi huolehditaan, että oppilas saariittävää oppimisen ohjausta. Hyvää palautetta annetaan useasti ja eri tavoin. Vanhempia tuetaaneri keinoin arvostamaan lapsen työtä ja työn tuloksia.

4

3. Paikallinen tuntijakoValtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteistaja perusopetuksen tuntijaosta.

3.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet japainotukset

Tuntijako kuvataan kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa.

3.2. Laitilan tuntijakoTuntijako lv 2016-2017 alakoulu

Tuntijako lv 2017-2018 alkaen 1. - 7. luokat

Uuteen tuntijakoon siirrytään vaiheittain. Syyslukukauden 2017 alusta aloittavat 7. luokat, 2018alusta 8. luokat ja 1.8.2019 alkaen kaikki vuosiluokat noudattavat uutta tuntijakoa.

Laitilan sivistyslautakunta on päättänyt painottaa matematiikka 1. luokalla yhdellä ja 2. luokallajoko yhdellä tai 0,5 valinnaisella vuosiviikkotunnilla. Koulukohtaisesti valitaan painotetaanko 2.luokalla matematiikkaa yhdellä vuosiviikkotunnilla tai sekä matematiikkaa että A-kielen opiskeluakumpaakin 0,5:llä vuosiviikkotunnilla. Koulujen lukuvuosisuunnitelmassa esitetään koulun valinta.

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus on 3. - 5. vuosiluokilla 2 vuosiviikkotuntia ja 6. vuosiluokalla1 vuosiviikkotunti. Koulujen lukuvuosisuunnitelmassa määritellään lukuvuosittain opiskeltavatvalinnaiset taito- ja taideaineet sekä niiden vuosiviikkotuntimäärät.

Pai

kalli

nen

tunt

ijako

5

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120422http://drive.google.com/folderview?id=0Bz_kJeMV7pxxaGZGV29RUmpBQTQ&usp=sharing_eid&ts=5731de46&tid=0Bz_kJeMV7pxxWlRGNm0wTlRvV1Ehttp://drive.google.com/folderview?id=0Bz_kJeMV7pxxaGZGV29RUmpBQTQ&usp=sharing_eid&ts=5731de46&tid=0Bz_kJeMV7pxxWlRGNm0wTlRvV1E

Kie

liohj

elm

a

4. Kieliohjelma

4.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet japainotukset

Opetussuunnitelman liitteenä on kunnan kieliohjelma.

4.1.1. Laitilan kaupungin kieliohjelmaLaitilan kaupungissa A1 -oppimäärän kielenä opiskellaan englantia kolmannelta vuosiluokaltalähtien ja B1-oppimäärän mukaisesti ruotsin kieltä kuudennelta luokalta lähtien. Valinnaisaineinatarjotaan 8. vuosiluokalta lähtien saksan ja/tai ranskan kieltä B2 -oppimäärän mukaisesti.

kieli/vuosiluokka

1 2 3 4 5 6 7 8 9 yhteensä

A1englanti

2 2 3 2 2 2 3 16

B1ruotsi

2 1 1 2 6

B2saksaja/tairanska

2 2 4

6

5. Opetuksen mahdolliset painotukset

5.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet japainotukset

Vakka-Suomen kunnissa ei toteuteta painotettua opetusta.

Ope

tuks

en m

ahdo

llise

t pai

notu

kset

7

Per

usop

etuk

sen

yhte

näis

yys

ja s

iirty

mäv

aihe

isiin

liitt

yvä

yhte

isty

ö

6. Perusopetuksen yhtenäisyys jasiirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö

Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenäkokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän jakasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työnpitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestäriippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteethallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaanmyös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.

Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa.Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Yhteisön toimintakulttuuri on senhistoriallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää jamuuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

• työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta• johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista• yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä• pedagogiikasta ja ammatillisuudesta• vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuurivaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vaiei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteitaja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvätoppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen jakorjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännötrakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tuleetukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumistakoulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin javuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.

6.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet japainotukset

Koulun yhtenäistä toimintakulttuuria vahvistetaan opettajien ja oppilaiden moninaisellayhteistyöllä. Esi- ja perusopetuksen aikana järjestetään oppimistilanteita, joissa eri ikäisetoppilaat yli luokkarajojen työskentelevät ja oppivat yhdessä. Näin huolehditaan siitä, että oppilasoppii tuntemaan useita opettajia ja koulukavereita. Luokalta toiselle tapahtuvissa siirtymissähuolehditaan, että tulevan luokan opettaja ja luokkakaverit ovat oppilaan tiedossa hyvissä ajoin.Siirtymävaiheissa järjestetään erilaisia tutustumispäiviä, vanhempaintapaamisia ja muita yhteisiätapahtumia. Uuden ryhmän aloittaessa huolehditaan riittävästä ryhmäytymisestä.

Esi- ja perusopetuksen opettajat tekevät suunnitelmallista yhteistyötä. Ensimmäisen luokanluokanopettaja kutsuu koolle yhteisen suunnittelupalaverin. Yhteistä toimintaa järjestetään mm.vierailujen, tapahtuma- ja teemapäivien, juhlien ja opettajavaihdon muodossa.

Esiopetuksen havainnointilomakkeet siirtyvät vanhempien luvalla alkuopetukseen.Havainnointilomake luovutetaan keväällä koulun tutustumistilaisuudessa tulevan ensimmäisenluokan opettajalle.

8

Mikäli oppilas tarvitsee tehostettua tai erityistä tukea, keväällä pidetään kolmiportaisen tuentiedon siirtopalaveri. Palaverin kutsuu koolle esiopettaja tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja.Kolmiportaisen tuen palaveriin kutsutaan esiopettaja, huoltaja, tuleva luokanopettaja tai muuyhteyshenkilö, koulun erityisopettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja.

Yläkoulujen/-luokkien edustajat kiertävät keväällä kaikki kuudennet luokat ja kuraattorihaastattelee tulevat 7.-luokkalaiset. Tutustumis- ja haastattelutilaisuus voidaan järjestää myösusean koulun yhteisenä. Keväällä järjestetään yläkouluissa tuleville seitsemäsluokkalaisilletutustumispäivä. Heti seitsemännen luokan alussa huolehditaan opetushenkilöstön jaoppilashuollon ammattihenkilöstön yhteistyönä riittävästä ryhmäytymisestä.

Mikäli on tarpeen siirtää opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömiä ja/taitarpeellisia tehostetun ja erityisen tuen tietoja alakoulusta yläkouluun, alakoulun luokanopettajakutsuu keväällä koolle tiedonsiirtopalaverin, johon kutsutaan mukaan oppilas, huoltaja, ala- jayläkoulun erityisen tuen opettajat sekä muut tarvittavat henkilöt.

Oppilaan tuen toimien arviointi ja suunnittelu on tapauskohtaisesti tehtävää työtä jatapaamisiin voidaan kutsua ainoastaan sellaisia henkilöitä, jotka opettavat oppilasta tai muutoinosallistuvat oppilaan opetuksen ja tuen suunnitteluun, arviointiin tai toteuttamiseen. Samoinoppilashuollollinen työ on tapauskohtaisesti tehtävää työtä. Oppilashuollolliseen työhön tarvitaanlisäksi oppilaan tai hänen huoltajansa suostumus. Suostumuksen hankkimisessa noudetetaanOppilas-ja opiskelijahuoltolaissa määrättyjä toimintamalleja. Nivelvaiheissa oppilashuollollinentieto siirretään oppilaan tai hänen huoltajansa luvalla monialaisen asiantuntijaryhmänvastuuhenkilön toimesta tiedonsiirtoluvassa mainituille tahoille.

Opetuksen ja oppilashuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedonsiirtämiseen ei tarvita oppilaan tai huoltajan lupaa. Tarpeellisen tiedon siirtämiseen tarvitaan ainaasianomaisten henkilöiden kirjallinen ja yksilöity lupa.

Perusopetuksen opinto-ohjaajat tekevät suunnitelmallista yhteistyötä alueen toisen asteenoppilaitosten opinto-ohjaajien kanssa. Tarvittaessa oppilaalle tehdään saattaen vaihtamisen -toimintasuunnitelma hyvissä ajoin ennen toiselle asteelle siirtymistä.

Per

usop

etuk

sen

yhte

näis

yys

ja s

iirty

mäv

aihe

isiin

liitt

yvä

yhte

isty

ö

9

Ope

tuss

uunn

itelm

aa tä

yden

tävä

t suu

nnite

lmat

ja o

hjel

mat

7. Opetussuunnitelmaa täydentävätsuunnitelmat ja ohjelmat

Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaakoulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksestaseuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle.

7.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet japainotukset

Vakka-Suomen kuntien opetussuunnitelmia täydentävät seuraavat yhteiset strategiat,suunnitelmat ja ohjeet

- lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma/lastensuojelusuunnitelma

- opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa (OPH)

- koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelma

- Varsinais-Suomen mediakasvatussuunnitelma esi- ja perusopetukseen

- Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia

- kestävän kehityksen suunnitelma

- kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma

- Liikkuva koulu -ohjelma

Opetussuunnitelmien liitteenä ovat seuraavat kuntakohtaiset suunnitelmat:

- esiopetuksen opetussuunnitelma

- varhaiskasvatuksen suunnitelma

- aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma

- oppilashuoltosuunnitelma

- tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma

- perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma (Laitila ja Uusikaupunki)

- kansainvälisyysstrategia

- kulttuurikasvatussuunnitelma

- koulukuljetusopas

- kuntastrategia

7.1.1. Laitilan perusopetuksen opetussuunnitelman liitteetVarhaiskasvatuksen suunnitelma

Esiopetussuunnitelma (valmisteilla)

Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma

Perusopetuksen valmistavan opetuksen suunnitelma

10

https://drive.google.com/drive/folders/0Bz_kJeMV7pxxME9OdnFQS1dQZFkhttp://www.oph.fi/download/173318_tasa_arvotyo_on_taitolaji.pdfhttps://docs.google.com/document/d/1NS06ghzyIHy_YkapQDbwVn5j3z5lSONIWI45x6YwoHc/edithttp://fi.padlet.com/vskirjastot/mediakasvatussuunnitelmahttp://varsinais-suomi.yesverkosto.fi/yrittajyyskasvatuksen_strategia/https://drive.google.com/drive/folders/0Bz_kJeMV7pxxME9OdnFQS1dQZFkhttps://drive.google.com/drive/folders/0Bz_kJeMV7pxxME9OdnFQS1dQZFkhttp://www.liikkuvakoulu.fi/https://drive.google.com/folderview?id=0Bz_kJeMV7pxxaGZGV29RUmpBQTQ&usp=sharing_eid&ts=5731de46&tid=0Bz_kJeMV7pxxWlRGNm0wTlRvV1Ehttps://drive.google.com/folderview?id=0Bz_kJeMV7pxxaGZGV29RUmpBQTQ&usp=sharing_eid&ts=5731de46&tid=0Bz_kJeMV7pxxWlRGNm0wTlRvV1E

Opiskeluhuoltosuunnitelma

Koulukuljetusopas

Laitilan kaupungin strategia

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma (valmisteilla)

Kansainvälisyysstrategia (valmisteilla)

Kulttuurikasvatussuunnitelma (valmisteilla)

Liikkuva koulu - suunnitelma (valmisteilla)

Ope

tuss

uunn

itelm

aa tä

yden

tävä

t suu

nnite

lmat

ja o

hjel

mat

11

http://drive.google.com/folderview?id=0Bz_kJeMV7pxxaGZGV29RUmpBQTQ&usp=sharing_eid&ts=5731de46&tid=0Bz_kJeMV7pxxWlRGNm0wTlRvV1Ehttp://drive.google.com/folderview?id=0Bz_kJeMV7pxxaGZGV29RUmpBQTQ&usp=sharing_eid&ts=5731de46&tid=0Bz_kJeMV7pxxWlRGNm0wTlRvV1Ehttp://drive.google.com/folderview?id=0Bz_kJeMV7pxxaGZGV29RUmpBQTQ&usp=sharing_eid&ts=5731de46&tid=0Bz_kJeMV7pxxWlRGNm0wTlRvV1E

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

8. Oppilaanohjauksenohjaussuunnitelma

Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden, koulun että yhteiskunnannäkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä,perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaidenkoulutyön onnistumista, opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainenoppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaanelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiinvalmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää,opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avullaoppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluunja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseenja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan jakiinnostuksen kohteitaan vastaten. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet,toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksentavoitteiden toteutumiseksi. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö,koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Ohjaussuunnitelmantavoitteiden toteutumista arvioidaan systemaattisesti. Oppilaiden opintojen sujuvuuttanivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajienvälisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä.Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistäsekä niissä tapahtuvista muutoksista.

Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeuden-mukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistäänsyrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot ja taidotedistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnanyhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä.

Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjaus toteutuu kiinteänä osana muuta opetusta ja koulun toimintaa.Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Ohjauksellaedistetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä sekä tuetaan vähitellenkasvavaa vastuunottoa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista. Oppilaiden tulee saadaohjausta tavoitteiden asettamisessa sekä kannustavaa ja ohjaavaa palautetta tavoitteidensaavuttamisesta siten, että oppimaan oppimisen taidot vahvistuvat. Oppilaanohjauksentavoitteiden kannalta on tärkeä valita työtapoja ja palautteen antamisen tapoja, jotkamahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmänjäseninä. Oppilaita ohjataan vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen.Heitä kannustetaan myös osallisuuteen omassa lähiympäristössään.

Perusopetuksen alkuvaiheessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle oppilaan ohjauksessa.Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään ensimmäisiä koulutukseen liittyviävalintoja ja näkemään valintojen merkityksen tulevien opintojen kannalta. Ammatteihin jatyöelämään tutustuminen aloitetaan luokan tai koulun sisäisistä tehtävistä sekä oppilaan lähipiirinammateista.

Vuosiluokilla 3-6 oppilaanohjaus toteutuu pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen jakoulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjaukseen voidaan myös varata oppituntejaopetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessämuiden opettajien kanssa. Oppimisympäristönä oman kouluyhteisön ja lähiympäristön lisäksivoivat toimia lähiseudun yritykset ja muut yhteistyötahot.

12

Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita opiskelustrategioidensa tunnistamisessa ja kehittämisessä,vahvistetaan kykyä asettaa itselle tavoitteita ja arvioida tavoitteiden saavuttamista sekä edistetäänoppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Ohjaus auttaa oppilaita omaksumaan erilaisiaopiskelussa tarvittavia oppimisen, työskentelyn, tiedon omaksumisen sekä tiedonhallinnantaitoja ja menetelmiä, tunnistamaan oppiaineiden ominaispiirteitä sekä valitsemaan kuhunkinoppiaineeseen soveltuvia opiskelumenetelmiä. Ohjauksella tuetaan sosiaalisten taitojen jaryhmässä toimimisen taitojen kehittymistä.

Oppilaanohjauksen tuella oppilaat kehittävät elämässä tarvittavia taitoja ja vahvistavat myönteistäkäsitystä itsestään oppijana. Oppilaita ohjataan tunnistamaan ja arvostamaan sekä omia ettätoisten vahvuuksia, kykyjä ja taitoja. Heitä tuetaan ottamaan vastuuta elämästään, opiskelustaan,valinnoistaan sekä toiminnastaan ryhmän ja lähiyhteisönsä aktiivisena jäsenenä ja toimijana.Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa kouluyhteisössä jalähiympäristössä, jolloin heidän käsityksensä yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista alkaamuotoutua.

Oppilaanohjauksen kautta oppilaat tutustuvat lähiseudun ammatteihin, työpaikkoihin jaelinkeinoelämään. Mahdollisten tutustumiskäyntien ja vierailujen yhtenä tehtävänä on esitelläoppilaille työelämää, yrittäjyyttä ja erilaisia ammatteja. Niillä myös edistetään oppilaidenammatillisen kiinnostuksen heräämistä.

Oppilaanohjaus tukee oppilaita ja huoltajia opiskeluun liittyvässä tiedonsaannissa ja valinnoissa.Heille järjestetään mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun oppilaan opiskelun javalintojen tukemiseksi sekä erilaisissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.

Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaiden siirtymistä vuosiluokkien 7-9oppimisympäristöön ja työskentelytapoihin. Vuosiluokkien 7-9 aikana jokaista oppilasta ohjataanedelleen kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Oppilaita autetaanhahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen. Oppilaanohjauksen tehtävänäyhdessä muiden oppiaineiden kanssa on selkeyttää opiskeltavien oppiaineiden merkitystäjatko-opintojen ja työelämätaitojen kannalta sekä laajentaa oppilaiden käsityksiä työelämästä,työtehtävistä, yrittäjyydestä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Päävastuu oppilaanohjauksentoteuttamisesta on opinto-ohjaajalla.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissaelämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä. Oppilaat oppivatkäyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjauksellavahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassapäätöksenteossa. Oppilaanohjaus tarjoaa oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksiaperuskoulun jälkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoihin yhteistyössä vastaanottavanoppilaitoksen sekä huoltajien kanssa. Ohjauksen tehtävänä on edistää opintojen loppuunsaattamista sekä yhteishaun yhteydessä tehtävän jatkosuunnittelun avulla tukea siirtymistäperusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

8.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet japainotukset

OPPILAANOHJAUKSEN SUUNNITELMA

Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet,toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksentavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmassa kuvataan kodin ja koulun välinen yhteistyö,koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen (TET) järjestelyt. Ohjaussuunnitelmantavoitteiden toteutumista arvioidaan systemaattisesti. Opintojen sujuvuutta nivelvaiheessaedistetään perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajien välisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. Oppilaanohjauksessahyödynnytetään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistä sekä niissätapahtuvista muutoksista.

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

13

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

1. Oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat

Ohjaus on jatkuvaa ja tavoitteellista toimintaa oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksentukemiseksi. Ohjauksen jatkumo turvataan tarjoamalla oppilaanohjausta kaikilla luokkatasoilla.Ohjaustyö on luottamuksellista ja ohjauksessa on aina huomioitava oppilaan ikä. Ohjauksellatuetaan lasta ja nuorta omaan elämään, koulutus- ja uravalintoihin liittyvissä päätöksissä.

Alakoulussa vuosiluokilla 1-6 oppilaanohjaus toteutuu osana muuta opetusta ja koulun toimintaa.Ohjauksesta vastaa luokanopettaja muiden opettajien kanssa. Alakoulussa ohjauksen tavoitteetovat oppimisen ja opiskelutaitojen ohjaus sekä henkilökohtaisen kasvun ja kehittymisentukeminen. Huoltajien osallisuutta painotetaan myös ohjauksessa tapaamalla heitä säännöllisesti.Osana oppilaanohjausta on myös työelämään tutustumista esim. koulun eri henkilöiden jaoppilaiden lähipiirin ammattien kautta.

Yläkoulussa vuosiluokilla 7-9 päävastuu ohjauksen järjestämisestä on oppilaanohjaajalla.Aineenopettajat osallistuvat ohjaustyöhön oman oppiaineensa sisältöjen ja opiskelustrategioidenohjaamisen kautta. Ohjaus on koko koulun henkilöstön yhteistä työtä.

Yläkoulussa jatkuu oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen. Luokanvalvojan vastuulla on omanryhmänsä oppilaiden tuntemus ja yhteistyö huoltajien kanssa koko yläkoulun ajan. Vuosiluokkien8 ja 9 aikana korostuu jatkokoulutussuunnitelmien pohdinta ja selkiyttäminen. Erityisesti 9. luokanaikana toiselle asteelle siirtymistä valmistellaan sekä oppilaiden että huoltajien kanssa.

Yläkoulussa oppilaanohjausta toteutetaan luokkatunteina, pienryhmäohjauksena jahenkilökohtaisena ohjauksena. Oppilaanohjaukseen kuuluvat myös vierailut ja tutustumiskäynnittyöpaikoille ja toisen asteen oppilaitoksiin sekä asiantuntijoiden esitykset luokkatunneilla.Vuosiluokilla 8-9 toteutetaan kaksi työelämään tutustumisjaksoa (TET). Tarkemmatoppilaanohjauksen vuosiluokkaiset sisällöt ja tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmasta.

2. Oppilaanohjauksen työn- ja vastuunjako

Vakka-Suomen kunnissa ohjauksen jatkumo taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvatopettajat toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja erityisesti opiskelunnivelvaiheissa. Oppilasta aiemmin opettanut opettaja huolehtii koulunkäynnin järjestämisenkannalta oleellisesta tiedonsiirrosta seuraavalle opettajalle seuraavaan opiskelupaikkaan.Oppilaanohjaaja ja erityisopettaja yhdessä huolehtivat nivelvaiheen tiedonsiirrostaperusopetuksesta toiselle asteelle. Oppilaanohjaajat seuraavat päättöluokkalaisten sijoittumista,opiskelupaikan vastaanottamista ja opiskelun aloittamista toisen asteen koulutuksessa.

Kaikki opettajat ohjaavat oppilasta eri oppiaineiden opiskelussa sekä auttavat häntä kehittämäänoppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäisemään opintoihinliittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisenkasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.

Ohjaustyöhön osallistuvat tarvittaessa myös koulupsykologi, -kuraattori ja -terveydenhoitajaomien toimenkuviensa mukaisesti. Lisäksi erityisopettajat ovat ohjausprosessin tukena kokokouluajan ja erityisesti nivelvaiheissa. Rehtorien vastuulla ohjauksessa ovat erilaiset oppilaanopiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvät hallinnolliset päätökset. Tarpeen mukaan ohjauksessatehdään yhteistyötä myös koulun ulkopuolisen asiantuntijaverkoston kanssa.

Taulukko: Oppilaanohjauksen työn- ja vastuunjako

14

3. Oppilaanohjauksen verkostot

Oppilaanohjaus toteutuu laajana yhteistyönä eri toimijoiden kanssa. Lähtökohtana on ainaoppilaan oma osallisuus, josta ohjausta suunnitellaan kunkin oppilaan omien tarpeiden ja taitojenmukaisesti. Alla on kuvattu oppilaanohjauksen verkoston toimijat.

Kuva: Oppilaanohjauksen verkostot

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

15

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

4. Ohjausyhteistyö kodin ja työelämän kanssa

Perusta kodin ja koulun ohjausyhteistyölle luodaan perusopetuksen alkuvaiheessa. Ohjauksellatuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään opiskeluun ja koulutukseen liittyviä valintoja jaymmärtämään valintojen merkityksen tulevien opintojen kannalta. Yhteistyötä tehdääntiedottamalla (esim. vanhempainillat) ja järjestämällä henkilökohtaisia tapaamisia huoltajienkanssa. Wilma-järjestelmää käytetään monipuolisesti koulutyön seurantaan ja yhteydenpitoonkodin kanssa.

16

Yhteistyö kodin kanssa jatkuu yläkouluun siirryttäessä ja korostuu erityisesti nivelvaiheissa.Samalla pyritään oppilaan iän mukaan vahvistamaan hänen omaa vastuullisuutta ja itsenäisyyttäedettäessä kohti perusopetuksen päättövaihetta. Huoltajille järjestetään mahdollisuus tavataoppilaanohjaaja erityisesti jatkokoulutukseen liittyvissä asioissa.

Yhteistyö työelämän kanssa aloitetaan alakoulussa tutustumalla oppilaan oman lähipiirinhenkilöiden ammatteihin ja työhön. Oppimisympäristöinä voivat toimia myös lähiseudun yrityksetja muut yhteistyötahot.

Yläkoulussa järjestetään työelämään tutustumisen (TET) jaksoja. Vuosiluokkien 8 ja 9 aikanatyöelämäjakso on viikon mittainen ja keskeistä on oppilaan oma aktiivisuus työpaikanhankkimisessa ja työnhakutaitojen oppimisessa. Oppilaanohjauksen kautta oppilaat tutustuvatvakkasuomalaisiin ammatteihin ja työpaikkoihin ja alueen elinkeinoelämään. Yhteistyötätyöelämän kanssa vahvistetaan myös oppilaanohjaajien/opettajien vierailuilla TET-paikoilla.Työelämäyhteyksiä ylläpidetään myös vierailemalla mahdollisuuksien mukaan työpaikoilla ja erialojen edustajien vierailuilla koulussa.

5. Tavoitteiden toteutumisen arviointi

Oppilaanohjauksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan ennen kaikkea oppilaan näkökulmasta.Tällä tarkoitetaan oppilaan siirtymistä perusopetuksen nivelvaiheissa ensin alakoulustayläkouluun ja perusopetuksesta toiselle asteelle. Alakoulun ohjauksen tavoitella pyritään siihen,että oppilas on motivoitunut siirtymään yläkoulun oppilaaksi ja opiskelemaan yläkoulussa.

Yläkoulun ohjauksen tavoitteena on, että 9. vuosiluokan oppilas on motivoitunut hakemaan jatko-opintoihin sekä kiinnostunut ja sitoutunut aloittamaan ja jatkamaan opiskelua valitsemassaankoulutuksessa. Ohjauksen tavoitteena on, että jokaisella perusopetuksen päättävällä onjatkokoulutuspaikka. Tämä varmistetaan ensin kesällä koulutusvalintojen valmistuttua jamahdollisuuksien mukaan uudelleen vielä toisen asteen lukukauden alettua.

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

17

Yht

eist

yö k

unna

n so

siaa

li- ja

terv

eyde

nhuo

llon

vira

nom

aist

en k

anss

a

9. Yhteistyö kunnan sosiaali- jaterveydenhuollon viranomaistenkanssa

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivänyhteisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekäkodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollontehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntienkanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaanhuolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaasuunnitelmien ja koulutyön laatua.

9.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet japainotukset

Vakka-Suomen opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma on tehty monialaisenayhteistyönä. Työryhmään on kuulunut opetustoimen edustajien lisäksi oppilashuollonammattihenkilöstöä sekä sosiaali- ja terveystoimen henkilöitä.

Kodin ja koulun yhteistyösuunnitelmaa on työstetty koulukohtaisesti vanhempainilloissa ja muissavanhempaintapaamisissa.

18

10. Opetussuunnitelman seuranta,arviointi ja kehittäminen

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuuttasekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksenkehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Paikallisen opetussuunnitelman jalukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätätehtävää.

Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien jakehittämishankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä. Yhteistyöoppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.

Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistäpaikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaaopetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtienja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.

10.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet japainotukset

Opetus- ja lukuvuosisuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti lukuvuodenaikana mm. opettajakokouksissa, kehityskeskusteluissa, vanhempaintapaamisissa jaerilaisissa arviointikeskusteluissa oppilaiden kanssa. Koulukohtaisesti määritellään vuosittainlukuvuosisuunnitelmassa arviointikohde tai kohteet, joiden osalta toteutetaan arviointi.Arvioinnista tehdään koonti, jota hyödynnetään koulun kehittämisessä ja hyvinvointityössä.Arviointia toteutetaan myös osallistumalla kehittämishankkeisiin, tutkimuksiin ja muihinvaltakunnallisiin arviointeihin.

Ope

tuss

uunn

itelm

an s

eura

nta,

arv

ioin

ti ja

keh

ittäm

inen

19

Per

usop

etuk

sen

teht

ävä

11. Perusopetuksen tehtäväPerusopetus on koulutusjärjestelmän kivijalka ja samalla osa esiopetuksesta alkavaakoulutusjatkumoa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden laajan yleissivistyksen perustanmuodostamiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Se antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisenasteen opintoihin. Se ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuuttaoppimisen keinoin.

Perusopetuksen tehtävää voidaan tarkastella sen opetus- ja kasvatustehtävän, yhteiskunnallisentehtävän, kulttuuritehtävän sekä tulevaisuustehtävän näkökulmasta. Perusopetusta kehitetääninkluusioperiaatteen mukaisesti. Opetuksen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetäänhuoli.

Jokaisella perusopetusta antavalla koululla on opetus- ja kasvatustehtävä. Tämä tarkoittaaoppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista yhteistyössä kotien kanssa.Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehittämiseen. Serakentaa oppilaiden myönteistä identiteettiä ihmisinä, oppijoina ja yhteisön jäseninä. Opetusedistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnanjäsenyyteen. Perusopetus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen japuolustamiseen.

Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta jaoikeudenmukaisuutta. Perusopetus kartuttaa sosiaalista pääomaa.koostuu osaamisesta jasosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta.Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä. Perusopetuksentehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistäsekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissasekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaantunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleensidottuja roolimalleja.

Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista jakulttuuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisenpääoman rakentamisessa. Opetus lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaahahmottamaan kulttuureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissajokainen voi itse olla toimijana.

Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen jahyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeitaavoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavistavalinnoista.Perusopetuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselleja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden suuntaisesti. Työtätehdäänmahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksenkehittäjien kanssa. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavanamuutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti.

.

20

12. Laaja-alainen osaaminen paikallisessaopetussuunnitelmassa

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdonmuodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteenedellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaidenomaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nouseeympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisenatoimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävääosaamista.

Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan osaamisen kehittymiselle. Kukin oppiainerakentaa osaamista oman tiedon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisenkehittymiseen vaikuttavat sekä ne sisällöt, joiden parissa työskennellään, että erityisesti se, mitentyöskennellään ja miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii. Oppilaille annettava palautesekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat etenkin asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia.

Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta ja perustellaan niidenmerkitys. Kokonaisuuksilla on useita liittymäkohtia toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoitteenaon perusopetuksen tehtävän mukaisesti ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukeaihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävänelämäntavan edellyttämää osaamista. Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan omaerityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään.

Tavoitteet on otettu huomioon oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöalueidenmäärittelyssä. Oppiainekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoitteiden yhteys laaja-alaiseenosaamiseen.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselleoppimiselle. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina jaovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Olennaista on myös, miten he oppivat tekemäänhavaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita.Oppilaita ohjataan huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisestipäättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemukseen perustuen. Tutkiva ja luova työskentelyote,yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun jaoppimaan oppimisen kehittymistä.

Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samallaavoimia uusille ratkaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärelläolemiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa jasiltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitäinnostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä samalla pohtimaanmyös omaa sisäistä tietoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä. Koulunmuodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen jaaloitteilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua.

Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssaongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uudenkeksimiseen. Oppilailla tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti erinäkökulmista. Innovatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää, että oppilaat oppivat näkemäänvaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulottomasti ja voivat käyttää kuvittelukykyäänolemassa olevien rajojen ylittämiseen. Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muuttoiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiäluovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajatteluun kehittyvätvähitellen, kun oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiäyhteyksiä sekä hahmottamaan kokonaisuuksia. La

aja-

alai

nen

osaa

min

en p

aika

llise

ssa

opet

ussu

unni

telm

assa

21

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämäänoppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleensopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekähyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan. Oppilaita tuetaan rakentamaanperusopetuksen aikana hyvä tiedollinen ja taidollinen perusta sekä kestävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti jakatsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessaympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuuristaosaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään.

Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen jaarvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen.Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omiasosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaanpohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Oppilaita ohjataannäkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitäohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassaja arjessa, miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voidaihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässäyhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavastieri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaanhyviä tapoja. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria jakulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitäja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.

Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavastija toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaanasioita ja tilanteita eri näkökulmista. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien,erityisesti lapsen oikeuksien tuntemista ja arvostamista sekä niiden mukaista toimintaa.Kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan vahvistetaan kaikessatoiminnassa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden.

Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omallekehitykselle. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin jaesiintymään eri tilanteissa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksikielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseenja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tärkeätä on oppia käyttämäänmatemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liikettävuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksiakäsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käyttämäänsitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Koulutyössä rohkaistaanmielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaanesteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilmenemismuodoista.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä,turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessatoimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestäväänelämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen.

Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuintoistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestäja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämäänympäristönsä hyvinvointia. Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämään22

hyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen jahakemaan niihin liittyvää tietoa. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestätyöstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat kasvavat huomaamaanihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajanhallintaa, jokaon tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaanomasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataanennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan niissä tarkoituksenmukaisesti. Heitä opetetaantunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyyttään jahenkilökohtaisia rajojaan.

Oppilaat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista erielämänalueilla ja ympäristössä. He tarvitsevat myös opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin.Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuutta ja ohjataan ymmärtämään sentoimintaperiaatteita ja kustannusten muodostumista. Perusopetuksessa oppilaita ohjataanteknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudestahuolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen,mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseenkäyttöön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksenaikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin.

Monilukutaito (L4)

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja,jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekärakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä.Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettistensymbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkitaja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessamuodossa.

Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaasen kulttuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata,tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaistenvälineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitäkehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoonsisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voidaharjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissäoppimisympäristöissä.

Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojenkielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitähyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävääyhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissaoppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa.Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niidenkulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä,autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntääopiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessaja vaikuttamisessa.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osanamonilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, ettäkaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto-ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, erioppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

23

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella 1) Oppilaita ohjataanymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitäsekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaankäyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3) Oppilaitaopetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa jaluovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistävuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden omaaktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujenlöytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaaopiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoitanäkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.

Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaanniiden merkitys arjessa, ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona.Yhdessä pohditaan, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä jayhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- javiestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta jatoimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:nkäytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmottamaan sen merkitystä,mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja taloudenglobalisoitumisen seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen.Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta jamyönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia,jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekäoman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivatkartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta.

Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimialoja.Perusopetuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteostasekä yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tällöin harjoitellaan työelämässätarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon javuorovaikutustaitojen merkitys. Itsensä työllistämisen taidot ja yrittäjyys sekä riskien arviointija hallittu ottaminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta. Koulutyössä opitaanryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista.

Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaanjärjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaaoman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnisteluayhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppiasuunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtojaja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia ja muita työnedellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuusoppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia japettymyksiä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sentulosten arvostamiseen.

Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaanmuutostilanteissa joustavasti ja luovasti. Heitä ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisestija etsimään erilaisia vaihtoehtoja. Oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksenkohteitaan sekä tekemään jatko-opintovalintansa perustellusti ja omista lähtökohdistaan,perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

24

Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys.Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voioppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetusluo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisestikäyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta.

Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnanasioita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsäja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön jaoppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksiakansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestätyöskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisenluontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään senmahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa javastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksenmerkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaanomia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksiaharjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistätarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuudenja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista.

Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiäyhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen,elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle.Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi.

12.1. Vakka-Suomen opetussuunnitelman ohjeet japainotukset

Kouluissa painotetaan lukemisen merkitystä, sillä lukutaito ja monipuolinen lukeminen edistävätajattelun taitoja. Lukemiselle annetaan aikaa kaikissa oppiaineissa ja eheyttävissä monialaisissakokonaisuuksissa. Lukemaan houkutellaan monin tavoin ja oppilaiden mielenkiinnon kohteetotetaan huomioon. Tehdään yhteistyötä kirjaston kanssa.

Eri oppiaineiden opetuksessa tutustutaan omiin juuriin sekä paikalliseen historiaanja kulttuuriin. Ajankohtaisia tapahtumia käsitellään kaikkien oppiaineiden opetuksessa.Koulun kulttuurikasvatuksessa hyödynnetään paikallista erityisosaamista (esimerkiksimusiikkiluokkatoiminta, sirkus, teatterit, kuvataide). Oppilaita kannustetaan jakamaan omankulttuurin perinteitä ja kulttuurisia tapoja. Jokainen kulttuuri on yhtä arvokas. Erilaistenkulttuuristen tapojen, myös eri uskontoihin pohjautuvien, tunteminen, ymmärtäminen jahyväksyminen on osa yleissivistystä. Moninaisia kulttuurisia tapoja hyödynnetään janiihin kannustetaan eri oppiaineiden opetuksessa, oppiainerajat ylittävissä eheyttävissäkokonaisuuksissa ja muussa koulun toiminnassa kuten päivänavauksissa, juhlissa jaruokailuun hiljentymisessä. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus näkyy myös kuntienkieliohjelmissa, osallistumisessa kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin ja ystävyyskoulutoimintaan.Näin parannetaan sekä oman että muiden kulttuurien ja uskontojen tuntemusta. Kaikessavuorovaikutuksessa korostetaan hyvän ja kunnioittavan käytöksen merkitystä.

Kouluissa opetetaan arvostamaan työntekoa ja yleisiä käden- ja arjentaitoja. Nukkumisen,liikkumisen ja terveellisen ravinnon merkitystä korostetaan terveyttä ja yleistä hyvinvointiaedistävinä tekijöinä. Oppilaan kiinnostusta ruokaan ja terveyteen herätetään aistikokemusten,tutkimisen ja osallisuuden kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään päihdekasvatukseen,verkkoturvallisuuteen ja oman talouden hallintaan. Koulut tekevät aktiivista yhteistyötä mm.koulupoliisien ja pelastusviranomaisten sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. La

aja-

alai

nen

osaa

min

en p

aika

llise

ssa

opet

ussu

unni

telm

assa

25

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

Monilukutaidon kehittämisessä tehdään aktiivista yhteistyötä koulun ja kirjaston sekä erimedioiden kanssa. Kaikissa oppiaineissa käsitellään kullekin tiedon- ja tieteenalalle ominaistalukutaitoa, merkkikieltä ja symboliikkaa. Erityistä huomiota kiinnitetään mediakriittisyydenvahvistamiseen.

Tieto- ja viestintäteknisten taitojen oppiminen on jokaisen oppijan oikeus. Tieto- javiestintätekniikan avulla uudistetaan ja tehostetaan oppimista, vähennetään opettajakeskeisyyttä,lisätään oppilaslähtöistä oppimista ja vuorovaikutteisia pedagogisia käytäntöjä sekä yhteisöllistätekemistä ja oppimista. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö antaa uusia mahdollisuuksia opetukseneriyttämiseen ja vahvistaa näin oppilaan yksilöllistä oppimista ja opiskelumotivaatiota. Tieto-ja viestintätekniikkaa käyttämällä vahvistetaan oppilaan monilukutaitoa, erilaisten viestientulkinnan ja tuottamisen taitoja, informaation etsimistä, tuottamista, analysoimista sekä kriittistäsuhtautumista informaatioon, sen hankintaan ja tulkitsemiseen.

Vastuu tvt-strategian toteuttamisesta on jokaisella opettajalla. Koulun johtaja vastaa siitä, ettämonipuolinen oppimisympäristöjen käyttö kuuluu koulun toimintakulttuuriin. Oppilaiden käytössäon ajanmukaiset ja monipuoliset tieto- ja viestintätekniset laitteet, ympäristöt ja oppimateriaalit,jotka palvelevat pedagogisia tavoitteita.

Työelämätaitojen ja yrittäjyyden opetuksessa suositaan toiminnallisia ja kokemuksellisia työtapojaja teeman ympärille rakennetaan eheyttäviä monialaisia kokonaisuuksia (esim. vierailuterilaisiin työpaikkoihin,myyjäisten, kirpputorien ja discojen järjestäminen, kauppaleikki, yrityskylä).Työpaikkavierailuihin yhdistetään tapakasvatusta. Opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessätehdään yhteistyötä Varsinais-Suomen YES-yrittäjyyskasvatusverkoston kanssa ja opetuksessahyödynnetään Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategiaa ja toimintamalleja.

Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalleja

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen näkyy aktiivisesti kouluntoimintakulttuurissa. Koulujen oppilaskunnilla on aktiivinen rooli ja muutenkin huolehditaankaikkien kuulluksi tulemisesta.Kuulluksi tulemiseen ja vaikuttamiseen järjestetään erilaisia tapojaja mahdollisuuksia (esim. palautelaatikko, rehtorin kyselytunti, luokanvalvojan vartti). Kouluissatehdään erilaisia oppilaita osallistavia projekteja yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilaidenyhteiskunnallista ajattelua herätellään toiminnallisesti esimerkiksi nuorisovaltuuston, lastenparlamentin ja varjovaalien avulla.

Oppilaille annetaan elämyksiä ja kokemuksia luonnon moninaisesta tärkeydestä jamerkityksellisyydestä. Luonnon merkityksellisyyttä toteutetaan hyödyntämällä luontoaoppimisympäristönä. Lähiympäristöstä huolehditaan monin eri tavoin (esim.roskien siivoaminen,kompostointi, palstaviljely, paikalliseen Hinku-hankkeeseen osallistuminen). Erityinen painoarvoon herkän saaristoluonnon kunnioittamisessa ja Itämeren suojeluun liittyvissä asioissa. Oppilaattutustuvat kestävään ruokatuotantoon lähir