perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja ... · luku 5.4 ja 8 (s. 47-72): liite 2...

Liite 3/Kola 15.6.2011 § 46

Luku 5.4 ja 8 (s. 47-72): Liite 2/Kola 26.8.2014 § 60

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Opetushallitus 2011:20

MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010

Janakkalan kunta

2

SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA .............................................................................................................. 5

1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ................................................................................... 5 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT ................................................................... 5

2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ............................................................................... 5 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN ............................................................................................... 6

3.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT ............................................................................. 6 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ................................................................................ 7

4.1 YLEINEN TUKI ........................................................................................................................ 9

4.1.1 Oppimisen ja koulunkäynnin yleinen tuki Janakkalassa ..................................................... 9 4.2 TEHOSTETTU TUKI .............................................................................................................. 11

4.2.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tehostettu tuki Janakkalassa ............................................... 12 4.3 ERITYINEN TUKI .................................................................................................................. 13

4.3.1 Oppimisen ja koulunkäynnin erityinen tuki ja pedagoginen selvitys Janakkalassa .......... 15

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI PAIKALLISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA .................................................................................................... 16 4.5 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT ..................................................................................... 17

4.5.1 OPPIMISSUUNNITELMA .............................................................................................. 17 4.5.1.1 Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea ................................................................... 18

4.5.1.1.1 Oppimissuunnitelma yleisessä tuessa Janakkalassa ............................................ 18

4.5.1.2 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana .............................................................. 19 4.5.1.2.1 Oppimissuunnitelma tehostetussa tuessa Janakkalassa ....................................... 19

4.5.1.2.2 Oppimissuunnitelma omassa opinto-ohjelmassa, erityisissä opetusjärjestelyissä ja joustavassa perusopetuksessa Janakkalassa ................................................................... 20

4.5.2 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA ....................................................................................................................... 20

4.5.2.1 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Janakkalassa ........................................................................................................................... 22

5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT ............................................................ 23

5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI .................................................................... 23 5.1.1 TUKIOPETUS .................................................................................................................. 23

5.1.1.1 Tukiopetus Janakkalassa ............................................................................................ 24 5.1.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS .............................................................................. 25

5.1.2.1 Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea .......................................................... 25 5.1.2.1.1 Osa-aikainen erityisopetus yleisessä tuessa Janakkala ....................................... 25

5.1.2.2 Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana .................................................... 26 5.1.2.2.1 Osa-aikainen erityisopetus tehostetussa tuessa Janakkalassa ............................. 26

5.1.2.3 Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana ....................................................... 27 5.1.2.3.1 Osa-aikainen erityisopetus erityisessä tuessa Janakkalassa ................................ 28

5.1.3 ERITYISOPETUS ............................................................................................................ 29 5.1.3.1 Erityisopetus Janakkalassa ......................................................................................... 29

5.1.4 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN ................................................................................................................. 31

5.1.4.1 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Janakkalassa ........................................................................................................................... 32

5.1.5 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS .......................................................................... 33 5.1.5.1 Pidennetty oppivelvollisuus Janakkalassa ................................................................. 34

5.1.6 TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU ......................................................................... 35 5.1.6.1 Toiminta-alueittain opiskelu Janakkalassa ................................................................. 36

5.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI .................................................................................... 36 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ ............................................................ 36

5.2.1.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ JANAKKALASSA ..................... 37

5.2.1.1.1 Yhteistyön tavoitteet ........................................................................................... 37

3

5.2.1.1.2 Toimintatavat ...................................................................................................... 37 5.2.1.1.3 Vastuut ja työnjako ............................................................................................. 38 5.2.1.1.4 Yhteistyön toteutumisen seuranta ja arviointi ..................................................... 40

5.2.2 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN .................................................................................. 40 5.2.2.1 Ohjauksen järjestäminen Janakkalassa ...................................................................... 41

5.2.3 TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN ....................... 43 5.2.3.1 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Janakkalassa ............................... 44

5.2.4. PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA ........................................................ 45

5.2.4.1 Perusopetusta tukeva muu toiminta Janakkalassa ...................................................... 45 5.3 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA ................................................................ 45

5.4 OPPILASHUOLTO ................................................................................................................. 47

5.4.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö .............................................................................. 47 5.4.2 Yhteisöllinen oppilashuolto .............................................................................................. 49 5.4.3 Yksilökohtainen oppilashuolto ......................................................................................... 49 5.4.4 Oppilashuoltosuunnitelmat ............................................................................................... 51 5.4.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta ..... 52

5.4 JANAKKALAN OPPILASHUOLTO ..................................................................................... 55 5.4.1 MONIALAINEN OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖ .................................................. 55

5.4.2 Yhteisöllinen oppilashuolto ja oppilashuoltoryhmät ........................................................ 55 5.4.3 Yksilökohtainen oppilashuolto ja asiantuntijaryhmä ........................................................ 56 5.4.4 Oppilashuoltosuunnitelmat ............................................................................................... 57 5.4.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta ..... 58

5.4.5.1 PAIKALLISESTI SOVITTUA.................................................................................. 58 5.4.5.1.1 Oppilashuollon palveluiden järjestäminen kunnassa, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken ......................................................................................... 58 5.4.5.1.2 Oppilashuollon yhteistyö koulutuksen eri siirtymävaiheissa .............................. 60

5.4.5.1.3 Yhteistyö oppilaan ohjauksessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa ................. 60

5.4.5.1.4 KOULUTERVEYDENHUOLTO ...................................................................... 61

5.4.5.1.5 Poissaolojen ehkäiseminen, seuraaminen ja niistä ilmoittaminen ...................... 61

5.4.5.1.6 TUPAKOINNIN, ALKOHOLIN, PÄIHTEIDEN JA ENERGIAJUOMIEN KÄYTÖN EHKÄISEMINEN JA KÄYTTÖÖN PUUTTUMINEN ................................. 62 5.4.5.1.7 Kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen ................................ 64

5.4.5.1.8 Turvakansio ......................................................................................................... 64 5.4.5.1.9 Yhteistyö poliisin kanssa .................................................................................... 65 5.4.5.1.10 Koulukuljetusten turvallisuutta sekä odotusaikojen järjestämistä ja turvallisuutta koskevat ohjeet ............................................................................................. 67 5.4.5.1.11 Yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden, muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa ..................................................... 68 5.4.5.1.12 Yhteistyö lastensuojeluviranomaisten kanssa ................................................... 68

5.4.5.2 KOULUKOHTAISIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMIIN SISÄLLYTETTÄVÄT ASIAT .............................................................................................. 69

8. OPPILAAN ARVIOINTI .............................................................................................................. 70

8.3 TODISTUKSET....................................................................................................................... 70

8.3 TODISTUKSET JANAKKALASSA ...................................................................................... 72 9 LIITTEET ....................................................................................................................................... 73

Liite 1 Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuen malli ja tuen muodot Janakkalassa .... 73

Liite 2 Oppimisen tuen ja erityisopetuksen palvelut Janakkalan kunnassa ................................... 74 Liite 3 Yleinen tuki ........................................................................................................................ 77

Liite 4 Huolen puheeksiotto ja jatkotoimet .................................................................................... 78 Liite 5 Alakoulusta yläkouluun ...................................................................................................... 79

Liite 7 ............................................................................................................................................. 81

Liite 8 ............................................................................................................................................. 82

Liite 9 ............................................................................................................................................. 89

4

Liite 10 ........................................................................................................................................... 95

Liite 11 ......................................................................................................................................... 102

LIITE 12 ....................................................................................................................................... 107

LIITE 13 ....................................................................................................................................... 115

LIITE 14 ....................................................................................................................................... 120

Liite 15 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön vuosikello – tuen suunnittelu ................................... 123 Liite 16 Kouluohjaajatarpeen kartoitus ala- ja yläkoulussa ......................................................... 126 Liite 17 Kouluohjaajatarpeen kartoitus esiopetuksesta alakouluun ............................................. 127 Liite 18 ......................................................................................................................................... 128

Liite 19 ......................................................................................................................................... 130

Liite 20 ......................................................................................................................................... 136

Sisällysluettelo ................................................................................................................................. 137

Kelpo - Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoiminen kehittämishanke .......... 138

1. Kasvatuskumppanuus................................................................................................................... 139

1.1. Kasvatuskumppanuus käsitteenä........................................................................................... 139 1.2. Kasvatuskumppanuuskoulutus Janakkalassa ....................................................................... 139 1.3. Kasvatuskumppanuuden toteutuminen Janakkalassa............................................................ 140

1.3.1 Varhaiskasvatus .............................................................................................................. 140

1.3.2 Esiopetus ......................................................................................................................... 140

1.3.3 Alakoulu .......................................................................................................................... 141

1.3.4 Yläkoulu .......................................................................................................................... 142

2. Joustava perusopetus – JOPO-hanke ........................................................................................... 144

2.1. Joustavan perusopetuksen käsite ........................................................................................... 144

2.2. Käytänteet Tervakosken yhteiskoulussa lukuvuonna 2011–2012 ........................................ 144 3. Lapsihavainnointi ja oppimistyylien mukainen opiskelu ............................................................. 147

3.1. Oppimistyylien mukainen opetus.......................................................................................... 147 3.2. Lapsihavainnointi ja dokumentointi Harvialan koulussa ja päiväkodissa vuosina 2008-2011 ...................................................................................................................................................... 147

3.2.1 Varhaiskasvatus .............................................................................................................. 148

3.2.2 Esi- ja alkuopetus ............................................................................................................ 148

3.2.3 Arviointi .......................................................................................................................... 149

4. Yleinen-, tehostettu- ja erityinen tuki matematiikassa ................................................................. 149 Oppimisen tuen järjestämisen kokonaisuus esiopetuksesta perusopetuksen loppuun ................. 149

4.1. Esiopetus ............................................................................................................................... 149

4.2. Alkuopetus - luokat 1 ja 2 ..................................................................................................... 151

4.3. Alakoulun opetus / luokat 3 – 6 ............................................................................................ 155

4.4. Yläkoulut opetus / luokat 7 – 9 ............................................................................................. 156

5

1. OPETUSSUUNNITELMA 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää:

•• arvot ja toiminta-ajatus •• yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet •• kieliohjelma •• noudatettava paikallinen tuntijako •• toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset •• opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus •• opetuksen mahdollinen eheyttäminen •• aihekokonaisuuksien toteuttaminen •• opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonai-suuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa •• valinnaisaineiden opetus •• tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle •• yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa •• yhteistyö muiden toimijoiden kanssa •• oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot •• eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus •• oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvi-oinnin kriteereihin •• opinnoissa etenemisen periaatteet •• todistukset •• tietostrategia •• toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen.

2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja si-ten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä koti-en kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalla on lain mukaan oikeustyöpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämätarvittava oppilashuolto sekä laissa määritel-lyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan su-kupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuu-den tai muun henkilöön liittyvänsyyn perusteella3. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopi-muksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta kou-lupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on

6

mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunni-oittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdolli-suudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen se-kä oppimisen ilon ja mielekkyydenkokemuksiin. Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työsken-telyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuul-liseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja ke-hitystä tukevien toimijoiden kanssa. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin op-pimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tue-taan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilan-teita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tu-lee edistää monipuolisesti tietoja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elä-myksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne

•• virittävät halun oppia •• ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen •• ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet •• aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti •• edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista •• kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja •• tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista •• edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista •• kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten •• auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. •• kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa

7

Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetus-ryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimista-poihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyö-dyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toi-minnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tu-kee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisno-peuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä kouluja kotitehtävien määrään ja käytettä-vissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilai-suuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilan-teita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merki-tyksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetus-ta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe se-kä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon.

JANAKKALASSA Koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin ja lukuvuosittaisiin työsuunnitelmiin kirjataan opetusmene-telmiin ja työtapoihin liittyvät tarkennetut koulukohtaiset periaatteet, käytännöt ja kehittämiskoh-teet. Kehittämishankkeita ja koulukohtaisia menetelmiä kuvataan liitteessä 20 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki kuvataan luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3. Luvussa 5 esitetään tarkemmin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri ta-soilla. Lukujen 4 ja 5 ja niiden alalukujen muodostama kokonaisuus on perustana paikallisen ope-tussuunnitelman laadinnalle sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön toteuttamiselle. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vah-vuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Ope-

8

tusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatku-vaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannus-tetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistu-mista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimis-vaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimin-taympäristöön liittyvät tekijät. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen il-metessä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännös-sä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnja-ko. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tär-keää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huolta-jalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen anta-misesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antami-nen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huoleh-ditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusope-tukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toi-seen. Tuki erityisissä tilanteissa Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämän-tilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaala-koulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettu-jen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus. Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuk-sen järjestämislupa, tai valtion koulun. Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjes-täjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee il-moittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päät-tää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paik-kaan, jossa erityistä tukea annetaan. Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusope-tuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tar-peen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan.

9

LIITTEESSÄ 1 kuvataan kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuen malli ja tuen muodot Janakkalassa. LIITTEESSÄ 2 kuvataan oppimisen tuki ja erityisopetuksen palvelut Janakkalassa. 4.1 YLEINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yh-dessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdolli-simman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja ke-hityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuu-teen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelu-motivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvis-tetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuentarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakenne-taan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppi-laan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan ope-tusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokka-opetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäk-si voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjo-aa. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyy-den kokemuksia.

4.1.1 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN YLEINEN TUKI JANAKKALASSA Yleinen tuki on tarkoitettu kaikille oppilaille. LIITTEESSÄ 1 kuvataan kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuen malli ja yleisen tuen tukimuodot Janakkalassa. LIITTEESSÄ 3 kuvataan yleisen tuen prosessi/vaiheet LIITTEESSÄ 4 kuvataan huoleen puheeksioton vaiheet ja mahdolliset jatkotoimet sekä vastuut. LIITTEESSÄ 5 yleisen tuen tuki oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun.

10

LIITTEESSÄ 6 kuvataan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen vaiheet. Opetuksen eriyttäminen on yleisen tuen ensisijainen keino ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään oppilaiden erilaisiin oppimistapoihin ja työskentelyrytmiin, valmiuksiin, kiinnostuksen kohteisiin ja itsetuntoon sekä motivaatioon liittyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Oppi-laiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Eriyttämisellä voidaan vaikuttaa oppilaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille jär-jestetään sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia. Näin heillä on mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Opetuksessa ja opetuksen suunnittelussa on tärkeää hyödyn-tää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttämistä tukee opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa. Eriyttämisen kolme ulottuvuutta, jotka liittyvät opiskeluun ovat laajuu-den, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihtelu. Eriyttäminen voi kohdistua esimerkiksi opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä kouluja kotitehtä-vien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Eriyttämisen avulla voidaan tukea oppilaan opiskelua keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin.

Tavoitteena on luoda menetelmien ja työtapojen valinnalla sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen, yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Oppi-laat voivat tarvita erilaisia tapoja osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen. Oppilaat hyötyvät ai-na heille annettavasta yksilöllisestä palautteesta. Yleisessä tuessa tarjotaan oppilaalle seuraavia tukitoimenpiteitä: • opetuksen eriyttäminen: laajuus, syvyys, etenemisnopeus • tukiopetus, myös ennakoiva tukiopetus • osa-aikaisen erityisopetuksen tuki • yleisen tuen oppimissuunnitelma (LIITTEET 7 ja 8), joissa kuvataan opiskelun erityiset painotus-alueet eri oppiaineissa ja yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa sekä huoltajan tar-joama tuki (oppimissuunnitelman käyttö ei ole pakollista, vaan suositeltavaa). • kerhot ja iltapäivätoiminta Lisäksi voidaan tarjota seuraavia tukitoimenpiteitä: • avustajapalveluiden käyttäminen • samanaikaisopetus • tilapäinen intensiiviryhmä tason mukaan esim. luku- ja kirjoitusryhmät • yhteistoiminnallinen oppiminen Näiden toimenpiteiden vaikutusta seurataan ja arvioidaan yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa. Vastuut: Rehtori vastaa - riittävistä resursseista - tiedon siirrosta seuraavaan oppilaitokseen Opettaja vastaa - tuen toteutumisesta - yhteistyöstä - seurannasta - tukitoimien toteutumisesta ja vaikutuksista kokonaisuutena - tiedon siirtämisestä muille ja seuraaville opettajille

11

- laatii yleisen tuen oppimissuunnitelman (oppimissuunnitelman käyttö ei ole pakollista, vaan suosi-teltavaa. Ks. luku 4.5.1). Laatimisen yhteydessä huolehtii yhteistyön toteutumisesta oppilaan, opettajien ja huoltajien kanssa. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuk-sen ylemmille luokille.

- yleisen tuen oppimissuunnitelman päivittämisestä (LIITTEET 7 tai 8) vähintään kerran lukuvuo-dessa Muut toimijat vastaavat - oppimissuunnitelman toteutumisesta omalta osaltaan - yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa - tiedon välittämisestä koskien omaa toimintaa, oppilaan kehittymistä ym. tarvittavia asioita yleisen tuen oppimissuunnitelmasta vastaavalle opettajalle 4.2 TEHOSTETTU TUKI Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikai-sesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei rii-tä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vah-vempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, moni-muotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta eri-tyisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa 5.1.3. Tehoste-tun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityis-opetuksen, opintojen, yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppi-laan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan

•• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena •• oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista •• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistar-peet •• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollol-lisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja eten-kin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion

12

laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogi-sen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua op-pimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huol-tajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tu-en piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppi-laan asian käsittelystä säädetään. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirja-taan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin lu-vussa 4.5.1.

4.2.1 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TEHOSTETTU TUKI JANAKKALASSA Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikai-sesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukai-sesti. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppilaan oppimista ja kasvua. LIITTEESSÄ 1 kuvataan kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuen malli ja tehostetun tuen tukimuodot Janakkalassa. LIITTEESSÄ 6 kuvataan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen vaiheet. Ennen tehostetun tuen aloittamista oppilas on saanut tai hänelle on tarjottu seuraavia yleisen tuen tukitoimenpiteitä: ● opetuksen eriyttäminen: laajuus, syvyys, etenemisnopeus • tukiopetus, myös ennakoiva tukiopetus • osa-aikaisen erityisopetuksen tuki. Lisäksi voidaan tarjota seuraavia tukitoimenpiteitä: • avustajapalvelut • samanaikaisopetus • tilapäinen intensiiviryhmä tason mukaan esim. luku- ja kirjoitusryhmät • yhteistoiminnallinen oppiminen Näiden toimenpiteiden vaikutusta seurataan ja arvioidaan yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu opettajien pedagogiseen arvioon (LIITE 9), jonka perusteella koulun oppilashuoltoryhmä päättää tehostetun tuen aloittamisesta. Pedagogisen arvion laatii joko luokanopettaja, luokanvalvoja tai aineenopettaja yhteistyössä oppilaan, huoltajien, erityisopettajan ja muiden oppilaan kanssa toimivien henkilöiden kanssa. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen tulee käsitellä opettajien pedagogiseen arvioon perus-tuen moniammatillisesti 31 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa oppilashuoltotyössä. Moniammatilli-suudella oppilashuoltotyössä tarkoitetaan Janakalan kunnassa kouluilla toimivia eri ammattialojen edustajista muodostuvia oppilashuoltoryhmiä, joiden kokoonpano voi vaihdella. Oppilashuoltoryh-mään voivat kuulua rehtori, terveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja, opettaja ja tarvittaessa muut asiantuntijat mm. sosiaalityöntekijä asian edellyttämän tarpeen mukaan. Moniam-matillisessa ryhmässä on oltava edustaja vähintään kahdelta ammattialalta. Esimerkiksi rehtori, opet-

13

taja ja erityisopettaja eivät muodosta moniammatillista ryhmää. Psykologi, kuraattori tai terveyden-hoitaja tekee ryhmästä moniammatillisen. Oppilashuoltoryhmä käsittelee ja tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta. Oppilashuoltoryh-mä nimeää pedagogiseen arvioon (LIITE 9) opettajan, joka laatii oppimissuunnitelman (LIITE 10) ja huolehtii yhteistyön toteutumisesta sekä seurannasta. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Rehtori allekirjoittaa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpei-den edellyttämällä tavalla. Tehostettu tuki tarkoittaa ennaltaehkäisevien yleisten tukitoimenpiteiden tehostamista määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestämistä riittävän pienissä opetusryh-missä. Tuen muotoina se käsittää mm. eriyttämisen, tukiopetuksen, samanaikaisopetuksen eri muo-dot, osa-aikaisen erityisopetuksen, oppilashuollon ja tiiviin yhteistyön vanhempien kanssa. Tehoste-tun tuen muodot otetaan käyttöön entistä aktiivisemmin ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kuin oppilaalle harkitaan opetuksen antamista erityisopetuksena. Vastuut: Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä - käsittelee ja tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta Rehtori - allekirjoittaa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman - vastaa riittävistä resursseista - vastaa tiedon siirrosta seuraavaan oppilaitokseen Opettaja - laatii pedagogisen arvion ja huolehtii yhteistyön toteutumisesta muiden kanssa - laatii oppimissuunnitelman (pakollinen ks. luku 4.5.1) ja huolehtii yhteistyön toteutumisesta oppi-laan, opettajien ja huoltajien kanssa. - vastaa tuen toteutumisesta - vastaa yhteistyöstä - vastaa seurannasta - vastaa oppimissuunnitelman tarkistamisesta vähintään kerran lukuvuodessa - vastaa tukitoimien toteutumisen ja vaikutusten seurannan kokonaisuudesta - vastaa tiedon siirtämisestä muille ja seuraaville opettajille Muut toimijat - vastaavat oppimissuunnitelman toteutumisesta omalta osaltaan - antavat tietoa omasta toiminnasta, oppilaan kehittymisestä ym. tarvittavista asioista oppimissuunnitelmasta vastaavalle opettajalle

Siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin Oppilaan siirtyminen takaisin tehostetusta tuesta yleisen tuen piiriin käsitellään opettajan esitykses-tä asian käsittelyn kannalta olennaisista toimijoista koostetussa oppilashuoltoryhmässä. Tehostetun tuen lopettaminen kirjataan perusteluineen uuteen pedagogiseen arvioon (LIITE 9) ja tarvittaessa laaditaan yleisen tuen oppimissuunnitelma, jos tukitoimia jossain määrin edelleen tarvitaan. 4.3 ERITYINEN TUKI Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saa-vuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pi-

14

dennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustu-vasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusope-tuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytys-tensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tu-kea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen ope-tusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaes-sa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perus-opetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamis-ta, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vam-man, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityi-sen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii

•• oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etene-misestä •• moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilan-teesta

Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan peda-gogiseksi selvitykseksi. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan

•• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena •• oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista •• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistar-peet •• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollol-lisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea •• perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän

Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä mate-

15

riaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteelli-nen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaal-la on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tar-peen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan te-hostettua tukea.

4.3.1 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ERITYINEN TUKI JA PEDAGOGINEN SELVITYS JANAKKALAS-

SA LIITTEESSÄ 1 kuvataan kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuen malli ja erityisen tuen tukimuodot Janakkalassa. LIITTEESSÄ 6 kuvataan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen vaiheet. LIITTEESSÄ 2 kuvataan Janakkalan kunnan tarjoamat erityisen tuen palvelut. Erityisen tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen selvitykseen (LIITE 11), jonka perusteella ope-tustoimen kehittämispäällikkö tekee erityisen tuen päätöksen. Aloitteen pedagogisen selvityksen tar-peesta tekee opettaja. Pedagoginen selvitys kootaan yhteistyössä opettajan, oppilaan, huoltajien, eri-tyisopettajan ja muiden oppilaan kanssa toimivien henkilöiden kanssa. Rehtori allekirjoittaa pedago-gisen selvityksen. Pedagoginen selvitys esitellään oppilashuoltoryhmälle, jonka jälkeen rehtori toi-mittaa sen opetustoimen kehittämispäällikölle. Pedagogiseen selvitykseen nimetään opettaja, joka laatii HOJKSin (LIITE 12) ja vastaa erityisen tuen toteutumisesta, yhteistyöstä huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa sekä seurannasta. Rehtori mahdollistaa HOJKSiin kirjattujen tukitoimien resurssit ja toteutumisen. (Luku 4.5.2.1).

16

Vastuut: Opetustoimen kehittämispäällikkö

- tekee päätöksen erityisestä tuesta - järjestää tarvittavat resurssit

Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä

- laatii pedagogiseen selvitykseen arvion erityisen tuen tarpeesta (LIITE 11) - nimeää pedagogiseen selvitykseen opettajan, joka laatii HOJKSin

Rehtori

- allekirjoittaa pedagogisen selvityksen ja toimittaa sen edelleen opetustoimen kehittämis-päällikölle

- allekirjoittaa HOJKSin (LIITE 12) - vastaa riittävistä resursseista - vastaa päätösten tarkistamisesta vähintään 2. vuosiluokan jälkeen ja 6. vuosiluokan aikana

ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä - vastaa opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon siirrosta seuraavaan oppilai-

tokseen Opettaja

- tekee aloitteen ja huolehtii oppilaan ja huoltajan kuulemisesta - hankkii selvitykset oppilaan oppimisen etenemisestä, oppilaan saamasta tehostetusta tuesta

ja kokonaistilanteesta sekä laatii pedagogisen selvityksen niiden osalta - laatii HOJKS:n (LIITE 12) - vastaa tuen toteutumisesta - vastaa yhteistyöstä - toteuttaa seurannan - vastaa HOJKSin tarkistamisesta vähintään kerran vuodessa tai tarvittaessa useammin - vastaa tiedon siirtämisestä muille ja seuraaville opettajille

Muut toimijat

- vastaavat HOJKSin toteutumisesta omalta osaltaan - yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa - antavat tietoa omasta toiminnasta, oppilaan kehittymisestä ym. tarvittavista asioista HOJK-

Sista vastaavalle opettajalle

Siirtyminen takaisin tehostetun tuen piiriin Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, hänestä tehdään uusi pedagoginen sel-vitys (LIITE 13). Oppilaan siirtyminen takaisin erityisestä tuesta tehostetun tuen piiriin käsitellään opettajan esityksestä asian käsittelyn kannalta olennaisista toimijoista koostetussa oppilashuolto-ryhmässä. Erityisen tuen lopettamisesta tehdään päätös (opetustoimen kehittämispäällikkö) ja oppi-las siirtyy saamaan tehostettua tukea. Tehostetun tuen toteuttamiseen laaditaan oppimissuunnitelma. 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI PAIKALLISESSA OPETUSSUUNNITEL-

MASSA Tässä luvussa määritellään, miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki kuvataan kokonaisuutena pai-kallisessa opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelman laadintaa koskevat tarkemmat määräykset sisältyvät luvun 4.5 yksilöllisiä suunnitelmia ja luvun 5 eri tukimuotoja käsitteleviin alalukuihin. Paikallinen opetussuunnitelma tulee kodin ja koulun yhteistyön sekä oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.

17

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuki, tuen rakenne ja jär-jestäminen, yleiset tavoitteet sekä eri tukimuotojen käytännön toteutus. Opetussuunnitelmassa selvi-tetään, miten tuen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa toteutetaan. Opetus-suunnitelmassa kuvataan henkilöstön keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö oppilashuollon palve-luista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa ja järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa. Opetussuunnitelmassa määritellään yleisen tuen tavoitteet, järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö eri toimijoiden kesken sekä oppilaan ja huoltajan kanssa. Opetussuunnitelmassa määritellään tehostetun tuen tavoitteet, tuen aloittaminen ja siirtyminen ta-kaisin yleisen tuen piiriin. Opetussuunnitelmassa määritellään myös tehostetun tuen järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä yhteistyö oppilaan ja huol-tajan kanssa. Opetussuunnitelmassa määritellään erityisen tuen tavoitteet, erityisen tuen päätöksen tekeminen, tuen aloittaminen ja siirtyminen takaisin tehostetun tuen piiriin. Opetussuunnitelmassa määritellään myös erityisen tuen järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken, yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa sekä oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvä menettely. Oppilaan tukeen liittyvien hallintopäätösten tekijät määritellään opetuksen järjestäjän johtosäännös-sä 22. 4.5 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT 4.5.1 OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuun-nitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleis-tä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimis-suunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tar-koituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimi-seensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimi-seen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryt-täessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mu-kaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää:

•• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistar-peet •• oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet

18

•• opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa •• pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmene-telmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki •• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollol-liset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut •• moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet •• yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki •• edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi •• suunnitelman laatimiseen osallistuneet

Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua op-pimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Op-pimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluok-kiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Jos tällainen hallintopää-tös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainit-tava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorit-tamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää eri-tyisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen op-pimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuva-taan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä. 4.5.1.1 OPPIMISSUUNNITELMA OSANA YLEISTÄ TUKEA Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Oppilasta var-ten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppi-laan valmiuksien kannalta.

4.5.1.1.1 OPPIMISSUUNNITELMA YLEISESSÄ TUESSA JANAKKALASSA

19

Luokan- tai aineenopettaja voi aina tarvittaessa laatia oppilaalle oppimissuunnitelman (LIITE 7). Oppimissuunnitelma (LIITE 7 tai 8) on tehtävä silloin, kun oppilaalla on useita yleisen tuen muoto-ja käytössä tai kun lahjakkaan oppilaan opetusta syvennetään ja / tai laajennetaan. Yleisen tuen op-pimissuunnitelmasta on vastuussa luokan- tai aineenopettaja ja se laaditaan yhteistyössä vanhempi-en ja oppilaan kanssa. Yhteistyö oppilaan kanssa on erityisen tärkeää. Oppilaan osuus suunnittelus-sa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös erityisopettajan tai muiden toimijoiden kanssa. Opettaja siirtää oppimissuunnitelman tiedot seuraa-valle opettajalle. 4.5.1.2 OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETUN TUEN AIKANA Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikai-sesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukai-sesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole il-meistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppi-laan oppimista, kasvua ja kehitystä.

4.5.1.2.1 OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETUSSA TUESSA JANAKKALASSA Oppimissuunnitelma (LIITE 10) on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asia-kirja, jota tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelma laaditaan pedagogisessa arvios-sa (LIITE 9) saadun tiedon perusteella. Oppimissuunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen ar-vioinnille. Oppimissuunnitelman avulla voidaan eriyttää opetusta, mutta sen avulla ei kuitenkaan voida yksilöllistää oppiaineen oppimäärää. Tavoitteet Oppimissuunnitelman laatimisen ja käyttämisen tavoitteena on

- turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan - lisätä opettajan tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa näin opettajan oman työn

suunnittelua ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä huoltajien kanssa - että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa

enemmän tavoitteellisuutta - että huoltaja saa tietoa, jotta voi tukea lastaan paremmin koulunkäynnissä - antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille

Laadinta, yhteistyö ja vastuut Tehostetun tuen aloittaminen perustuu opettajien pedagogiseen arvioon (LIITE 9), jonka perusteella koulun oppilashuoltoryhmä päättää tehostetun tuen aloittamisesta. Vastuu pedagogisen arvion laa-dinnasta on luokanopettajalla, luokanvalvojalla tai aineenopettajalla. Oppilashuoltoryhmä nimeää pedagogiseen arvioon opettajan, joka laatii oppimissuunnitelman (LII-TE 10) ja huolehtii yhteistyön toteutumisesta sekä seurannasta. Rehtori allekirjoittaa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman.

20

Oppimissuunnitelman laadinnassa käytetään hyväksi pedagogisista arviota ja sen yhteydessä kerät-tyä tietoa sekä mahdollista yleisen tuen oppimissuunnitelmaa, kuntoutussuunnitelmaa (huoltajan luvalla) tai esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä opettaji-en, oppilaan, erityisopettajan, huoltajien ja oppilaan kanssa sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoi-den kanssa. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Seuranta Pedagogisessa arviossa nimetty opettaja huolehtii oppimissuunnitelman toteutumisen seurannasta ja yhteistyön toteutumisesta. Oppimissuunnitelma tarkistetaan lukuvuosittain tai tarvittaessa useam-min. Lukuvuodenaikana pidetään vähintään yksi seurantapalaveri huoltajien ja oppilaan kanssa. Toimintatavat Oppimissuunnitelma on salassa pidettävä asiakirja. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla tai muilla muutoksenhakukeinoilla. 4.5.1.2.2 OPPIMISSUUNNITELMA OMASSA OPINTO -OHJELMASSA , ERITYISISSÄ OPETUSJÄRJESTE-

LYISSÄ JA JOUSTAVASSA PERUSOPETUKSESSA JANAKKALASSA Oma opinto-ohjelma Eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Rehtori te-kee viranhaltijapäätöksen yksittäisen oppilaan kohdalla ja oppilaalle laaditaan tällöin oppimissuun-nitelma (LIITE 8). Erityiset opetusjärjestelyt Oppilaan opetus voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla on ennestään perusope-tuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi op-pilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on pe-rusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä rehtori tekee vi-ranhaltijapäätöksen ja oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (LIITE 8). Joustava perusopetus Joustavan perusopetuksen toimintaan voidaan ottaa perusopetuksen 7 - 9 vuosiluokkien oppilas. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (LIITE 8). Erityinen tuki Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökoh-tainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). 4.5.2 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNI-TELMA Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan eri-tyistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kir-jallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatilli-sena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimi-

21

seen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedago-gisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjes-täminen edellyttää:

•• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistar-peet •• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet •• oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät •• opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä •• oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet •• edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi •• pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmene-telmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki •• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollol-liset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut •• erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet •• kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä --kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä •• moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet •• kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta •• oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa •• yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki •• suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi •• luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt •• edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi •• kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain •• edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-

22

alueittain Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppi-laalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhtey-dessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyö-dyntää huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan anta-mat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutok-senhakukeinoilla. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpei-den mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjeste-lyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunni-telman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppi-missuunnitelma.

4.5.2.1 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) JA-

NAKKALASSA Erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS (LIITE 12). Suunnitelma sisältää oppilaan henkilökohtaiseen ope-tukseen liittyvät tiedot sekä tukitoimet, joita oppiminen ja koulunkäynti edellyttävät. Janakkalan kouluilla tiedonsiirrosta (HOJKS:n siirrosta) vastaavat oman koulun sisäisissä siirroissa luokanopettajat. Alakoululta yläkoululle tapahtuvista siirroista vastaa rehtori. (LIITE 14) Tavoitteet HOJKS:n laatimisen ja toteuttamisen tavoitteena on

- turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan - lisätä opettajan tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa näin opettajan oman työn

suunnittelua ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä huoltajien kanssa. - että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa

enemmän tavoitteellisuutta - että huoltaja saa tietoa, jotta voi tukea lastaan paremmin koulunkäynnissä.

Laadinta, yhteistyö ja vastuut Erityisen tuen aloittaminen perustuu opettajien ja oppilashuoltoryhmän laatimaan ja rehtorin allekir-joittamaan pedagogiseen selvitykseen (LIITE 11), jonka perusteella koulun opetustoimen kehittä-mispäällikkö tekee erityisen tuen päätöksen. Pedagogisen selvityksen laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Pedagoginen selvitys esitel-lään oppilashuoltoryhmälle. Rehtori toimittaa pedagogisen selvityksen opetustoimen kehittämispääl-likölle. (luku 4.3.1) Oppilashuoltoryhmä nimeää pedagogiseen selvitykseen (LIITE 11) opettajan, joka laatii HOJKSin ja huolehtii yhteistyön toteutumisesta sekä seurannasta. Rehtori allekirjoittaa HOJKSin. HOJKS laaditaan ensisijaisesti yhteistyössä oppilaan opettajien, oppilaan ja huoltajien kanssa sekä tarvitta-

23

essa moniammatillisena yhteistyönä. Yhteistyö oppilaan kanssa on erityisen tärkeää. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. HOJKS laaditaan kunnan omalle lomakkeelle (LIITE 12). HOJKS tehdään viipymättä erityisen tuen päätöksen jälkeen. HOJKSin laadinnassa käytetään hyväksi pedagogisista selvitystä ja sen yhtey-dessä kerättyä tietoa sekä mahdollista tehostetun tuen oppimissuunnitelmaa, kuntoutussuunnitelmaa (huoltajan luvalla) tai esiopetuksen HOJKSia tai oppimissuunnitelmaa. HOJKSissa ei kuvata oppi-laan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Seuranta Pedagogisessa selvityksessä nimetty opettaja huolehtii HOJKSin toteutumisen seurannasta ja yh-teistyön toteutumisesta. HOJKS tarkistetaan eli tavoitteet ja tukitoimet suunnitellaan uudelleen lu-kuvuosittain ja tarvittaessa useammin. Rehtori allekirjoittaa HOJKSin (LIITE 12). Lukuvuoden aikana pidetään vähintään yksi seuranta/arviontipalaveri huoltajien ja oppilaan kanssa (HOJKSin viimeinen sivu) Erityisen tuen päätökset tarkistetaan vähintään 2. vuosiluokan jälkeen ja 6. vuosiluokan aikana en-nen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Rehtori vastaa päätösten tarkistamista. Erityisen tuen pää-töksen tarkistamista varten laaditaan pedagoginen selvitys (LIITE 11). Toimintatavat HOJKS on salassa pidettävä asiakirja. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla tai muilla muu-toksenhakukeinoilla. 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Luvussa 5 kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lisäksi luku sisältää joustavan perusopetuksen toimintaa koskevan osuuden. Luvussa kuvataan myös oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. 5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI 5.1.1 TUKIOPETUS Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan ly-hytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liit-tyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppi-tuntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanai-kaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyt-tö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa.

24

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittä-vä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiope-tuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liit-tyvistä vaikeuksista. Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana anne-tun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestä-minen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana anne-tun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin.

5.1.1.1 TUKIOPETUS JANAKKALASSA Tukiopetus yleisen-, tehostetun ja erityisen tuen aikana Tehostetun ja erityisen tuen aikana oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan oppimissuunnitelmaan (LIITTEET 7, 8, 10) tai HOJKSiin (LIITE 12). Luokan- tai aineenopettajan vas-tuu:

• tukiopetuksen tarpeen havaitseminen.

Tukiopetusta antavan opettajan vastuu:

• antaa heti, kun tarve on havaittu • tiedottaa huoltajille tukiopetuksen ajankohdasta ja sisäl-

löstä suullisesti tai kirjallisesti • kirjaa tarjotun ja antamansa ja tarjoamansa tukiopetuksen

ajan, sisällön ja osallistujat • on käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joi-

den avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa.

• ilmoittaa huoltajille, jos oppilas ei saavu sovittuun tu-kiopetukseen tai ei muuten hyödy annetusta tukiopetuk-sesta

Rehtorin vastuulla on • tiedottaa yleisesti esim. koulutiedotteessa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulu-käynnille

• koota ja arkistoida koulun antaman tukiopetus

25

Tukiopetusta voidaan järjestää ennen koulupäivän alkua, koulupäivän aikana tai koulupäivän jäl-keen. Tukiopetusta voidaan järjestää ennakoivana tukiopetuksena. 5.1.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liitty-viä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaali-sissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että osa-aikaista erityis-opetusta varten on tarvittavaa ja riittävää erityispedagogista osaamista. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetuk-seen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteis-työnä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaisen erityisopetuk-sen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-aikainen erityisopetus pyritään jär-jestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistu-neessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa. 5.1.2.1 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS OSANA YLEISTÄ TUKEA Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppi-laan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla; yleisessä-, tehostetussa- ja erityi-sessä tuessa. Osa-aikaista erityisopetusta järjestetään oppilaalle, jolla on kielellisiä tai matemaatti-siin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa tai vaikeuksia sopeu-tua koulun käyntiin.

5.1.2.1.1 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS YLEISESSÄ TUESSA JANAKKALA Yleisessä tuessa oppimisen tuki ja osa-aikainen erityisopetus koskettaa kaikkia oppilaita, kuitenkin koululla on oltava valmiuksia kohdentaa tukea joustavasti oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mu-kaan. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet yleisessä tuessa Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on

- parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä - ehkäistä oppimisen eri alueiden ongelmien kasvua.

Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteiden ja sisältöjen tulee liittyä kiinteästi oppilaan saamaan muuhun opetukseen.

26

Toimintatavat osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisessä yleisessä tuessa Osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa oppi-laalle samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaista erityisopetusta voi-daan antaa lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja vieraiden kielten oppimisvaikeuksiin ja pu-heopetuksena. Oppilaalle voidaan antaa osa-aikaista erityisopetusta yhden tai useamman oppiaineen opiskeluun. Oppilaalle voidaan yleisessä tuessa laatia oppimissuunnitelma (LIITTEET 7 ja 8.). Yhteistyö yleisessä tuessa Oppilaalle annettava osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan opettajien yhteistyönä. Opettajien kanssa yhdessä neuvotellen määritetään jokaisen oppilaan kohdalla osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet. Oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Mikäli yleisessä tuessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, opettaja laatii sen yhteistyössä oppilaan, huoltajien, erityisopettajan ja muiden opettajien kanssa. Vastuut ja työnjaon periaatteet eri toimijoiden kesken yleisessä tuessa Laaja-alaisen erityisopettajan tehtävänä on varmistaa yleistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimi-sen ongelmien huomioonottaminen koulunkäynnissä ja suunnitella, koordinoida sekä toteuttaa hei-dän tarpeistaan lähtöisin olevaa erityisopetusta. Opettajan tehtävänä on opetuksen suunnittelu yhteistyössä huoltajien, oppilaan, erityisopettajan ja muiden toimijoiden kanssa. Opetuksen suunnittelussa voidaan käyttää apuna yleisen tuen oppimis-suunnitelmaa (LIITTEET 7 ja 8.) Opettajalla on vastuu yleisen tuen oppimissuunnitelman laadin-nasta ja siitä tiedottamisesta muille oppilaan kanssa toimiville henkilöille. Vastuu oppilaan oppimi-sesta on yhteinen, opettajan, erityisopettajan ja vanhempien kanssa. Huoltajille tiedottaminen yleisessä tuessa Oppilaan osallistumisesta osa-aikaiseen erityisopetukseen tiedotetaan kotiin joko suullisesti tai kir-jallisesti. Vanhempia opastetaan oppilaan opiskelun tukemisessa esim. kertomalla miten kotitehtä-vien teossa voi auttaa oppilasta. Tiedottamisesta oppilaan huoltajille huolehtii pääasiassa luokan-opettaja, luokanvalvoja tai aineenopettaja. 5.1.2.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS TEHOSTETUN TUEN AIKANA Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. En-nen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetuk-seen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvit-sema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen.

5.1.2.2.1 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS TEHOSTETUSSA TUESSA JANAKKALASSA Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaises-ti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman (LIITE 10) mukaisesti. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu opettajien pedagogiseen arvioon (LIITE 9). Tehostetun tuen avulla tuetaan oppilaan oppimista ja kasvua. Osa-aikainen erityisopetus on tehoste-tussa tuessa säännöllistä ja pitkäkestoista tukea. Oppilasta pyritään tukemaan useassa oppiaineessa

27

mahdollisimman säännöllisesti, tarvittaessa voidaan opettaa kaikki tietyn oppiaineen tunnit erityis-opetuksessa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet tehostetussa tuessa Tavoitteena on

- ennaltaehkäistä oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista ja laajenemista oppilaan kehityksen erialueille

- tukea oppilaan koulun käyntiä kokonaisvaltaisesti - oppilaan vahvuuksien ja itsetunnon vahvistaminen sekä oppimisen esteiden madalta-

minen sekä poistaminen monipuolisen tuen avulla. Toimintatavat opetuksen järjestämisessä tehostetussa tuessa Opetus järjestetään yksilöllisten tarpeiden mukaan, mutta kuitenkin yleisopetuksen tavoitteiden mukaan. Oppiaineksen karsiminen, asian pelkistäminen ja perustaitojen vahvistaminen on mahdol-lista. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan tehostetun tuen järjestäminen osa-aikaisessa eri-tyisopetuksessa. Yhteistyö tehostetussa tuessa Tehostetussa tuessa osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämistä oppilaalle suunnitellaan yhdessä huoltajien, oppilaan, opettajan ja erityisopettajan kanssa. Oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä huoltajien, oppilaan ja erityisopettajan kanssa sekä tarvittaessa muiden oppilaan kanssa työskente-levien henkilöiden kanssa. Yhteistyö huoltajien kanssa lisääntyy. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä oppilashuoltoryhmän sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Vastuut ja työnjaonperiaatteet toimijoiden kesken tehostetussa tuessa Laaja-alaisen erityisopettajan tehtävänä on varmistaa tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden op-pimisen ongelmien huomioonottaminen koulunkäynnissä, suunnitella, koordinoida ja toteuttaa hei-dän tarpeistaan lähtöisin olevaa erityisopetusta. Vastuu oppilaan oppimisesta on yhteinen opettajan, erityisopettajan ja vanhempien kanssa. Erityisopettajan yhteistyö luokan- tai aineenopettajieni kans-sa korostuu arvioinnin osalta, kun tehostettua tukea tarvitseva oppilas opiskelee kaikki tietyn oppi-aineen tunnit erityisopetuksessa. Yhteistyö ja työnjako arvioinnin osalta määritellään oppimissuun-nitelmassa (LIITE 6). Huoltajille tiedottaminen tehostetussa tuessa Huoltajia tavataan säännöllisesti lukuvuoden aikana. Huoltajia kuullaan pedagogista arviota tehtä-essä ja oppimissuunnitelma laaditaan huoltajien kanssa yhteistyössä. Oppilaan osallistumisesta osa-aikaiseen erityisopetukseen tiedotetaan kotiin joko suullisesti tai kirjallisesti. Vanhempia opastetaan oppilaan opiskelun tukemisessa esim. kertomalla miten kotitehtävien teossa voi auttaa oppilasta. Tiedottamisesta oppilaan huoltajille huolehtii pääasiassa luokanopettaja, luokanvalvoja tai aineen-opettaja. 5.1.2.3 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISEN TUEN AIKANA Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiske-leeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen eri-tyisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pe-dagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin.

28

5.1.2.3.1 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISESSÄ TUESSA JANAKKALASSA Erityisopetus järjestetään oppilaan edun mukaisesti ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan pienluokalla, erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisen tuen antaminen edellyttää opetustoimen päällikön kirjallisen päätöksen. Erityisen tuen aloittaminen perustuu opettajien pedagogiseen selvitykseen (LIITE 11) ja asiantuntijalausuntoihin. HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (LIITE 12) laaditaan yh-teistyössä oppilaan, huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. HOJKSiin on kirjattu osa-aikaisen eritysopetuksen järjestäminen oppilaalle. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet erityisessä tuessa Tavoitteena on

- tukea oppilasta yksilöllisesti opinnoissaan ja seurata oppilaan edistymistä - tukea oppilaan koulunkäyntiä kokonaisvaltaisesti - edetä opinnoissa niin, että oppilas suorittaa 9 tai 10 vuodessa peruskoulun oppimäärän ja

hänelle varmistetaan jatko-opintomahdollisuus. Toimintatavat opetuksen järjestämisessä erityisessä tuessa Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaan yksilölliset tarpeet. Oppilaat opiskelevat osa-aikaisessa erityisopetuksessa heille laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti (HOJKS). Osa-aikainen erityisopetus voi olla ensisijainen tukimuoto, jos erityistä tukea tarvitseva oppilas on integroitu yleisopetuksen ryhmään. Yhteistyö erityisessä tuessa Erityisessä tuessa osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämistä oppilaalle suunnitellaan yhdessä huol-tajien, oppilaan, opettajan ja erityisopettajan kanssa. Oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjes-tämistä koskevan suunnitelma eli HOJKS (liite 12) laaditaan yhdessä huoltajien, oppilaan ja eri-tyisopettajan kanssa sekä tarvittaessa muiden oppilaan kanssa työskentelevien henkilöiden kanssa. Yhteistyötä tehdään opetuksen järjestämisessä huoltajien, erityisopettajien opettajien, opinto-ohjaajan ja oppilashuoltoryhmän sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö huoltajan kanssa lisääntyy. Huoltajia tavataan säännöllisesti lukuvuoden aikana. Vastuut ja työnjaonperiaatteet toimijoiden kesken erityisessä tuessa Vastuu oppilaan oppimisesta on yhteinen erityisopettajan, luokanopettajan ja vanhempien kanssa. Laaja-alaisen erityisopettajan tehtävänä on varmistaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimi-sen ongelmien huomioonottaminen koulunkäynnissä ja suunnitella, koordinoida sekä toteuttaa hei-dän tarpeistaan lähtöisin olevaa erityisopetusta. Laaja-alaisen erityisopettajan työhön kuuluu yleis-opetukseen integroitujen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusjärjestelyihin sekä HOJKSin laadintaan osallistuminen yhteistyössä opettajien, huoltajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Erityisopettajan yhteistyö luokan- tai aineenopettajieni kanssa korostuu arvioinnin osalta, kun erityistä tukea tarvitseva oppilas opiskelee kaikki tietyn oppiaineen tunnit erityisopetuksessa. Yhteistyö ja työnjako arvioinnin osalta määritellään HOJKSissa. Huoltajille tiedottaminen erityisessä tuessa Yhteistyö huoltajien kanssa kuvataan HOJKSissa (LIITE 12). Huoltajia tavataan säännöllisesti lu-kuvuoden aikana. Oppilaan osallistumisesta osa-aikaiseen erityisopetukseen, oppilaan edistymisestä opinnoissa tiedotetaan kotiin joko suullisesti tai kirjallisesti. Vanhempia opastetaan oppilaan opis-kelun tukemisessa esim. kertomalla miten kotitehtävien teossa voi auttaa oppilasta. Yhteistyöstä oppilaan huoltajien kanssa huolehtii pääasiassa luokanopettaja, luokanvalvoja tai aineenopettaja.

29

Osa-aikainen erityisopetus tuen eri tasoilla Janakkalassa

OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki - koskettaa kaikkia oppilaita - arviointi, ”seulat” - jaksottainen - ilmoitus huoltajille - tarvittaessa tavataan huoltajia

- tehty pedagoginen arvio - OPPIMISSUUNNITELMA - säännöllisyys - kokonaisvaltainen tuki - useampi tukimuoto - yhteistyö eri toimijoiden välillä - tiivis yhteistyö huoltajien kanssa

- tehty pedagoginen selvitys - HOJKS - yksilöllistäminen (kirjallinen pää-tös) - yleisopetusryhmissä koulua käy-vät oppilaat - jokapäiväiset tukitoimet - useita tukimuotoja - moniammatillinen yhteistyö - tiivis yhteistyö huoltajien kanssa

5.1.3 ERITYISOPETUS Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mu-kaan annettavasta tuesta. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen teh-tävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunni-telman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pe-dagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät siten kuin HOJKSin laatimisen yhteydessä luvussa 4.5.2 on ohjeistettu. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Eri-tyisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. Opetusryhmiä muodostettaessa tu-lee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa.

5.1.3.1 ERITYISOPETUS JANAKKALASSA Erityisopetuksesta päätetään erityistä tukea koskevan päätöksen yhteydessä, joka on kuvattu luvussa 4.3. Toimintatavat erityisopetuksen järjestämisessä Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen. Eri-tyisopetuksen järjestämispaikka määritellään oppilaan edun mukaisesti. Erityisopetus järjestetään muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikas-sa esimerkiksi pienluokalla, pienryhmässä tai osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Oppilaan opetuksen järjestäminen kuvataan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunni-telman eli HOJKSin mukaan (LIITE 12).

30

Erityisopetus järjestetään ensisijaisesti lähikoulussa yleisopetuksen luokassa tukitoimin. Jos riittä-vää tukea oppimiseen ei voida toteuttaa yleisopetuksen luokassa tai opetuksen järjestämiselle toisin on joku muu peruste, niin vaihtoehdot ovat seuraavat

- opetus järjestetään pienluokalla (Turengin ja Tervakosken koulut ja yhteiskoulut) - opetus järjestetään pienemmässä yksikössä - opetus järjestetään Haukankallion erityiskoulussa - opetus järjestetään Harvialan koulukodin koulussa - opetus järjestetään jossain muussa koulussa

LIITTEESSÄ 2 kuvataan oppimisen tuen ja erityisopetuksen palvelut Janakkalassa Oppilaan opetuspaikan vaihtamista valmistellaan yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa sekä tar-vittaessa moniammatillisessa työryhmässä. Opetustoimen kehittämispäällikkö tekee rehtorien esi-tyksestä päätöksen koulupaikan vaihtamisesta. Rehtorit päättävät koulun sisäisestä luokan vaihtami-sesta. Ryhmäkoot:

- Erityistä tukea saavista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla enintään 10 oppi-lasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos on oppilaiden edellytysten tai ope-tuksessa käytettävän työtavan takia perusteltua, eikä se vaaranna opetusryhmässä opiskele-vien oppilaiden tavoitteiden saavuttamista (Perusopetus A 2 §)

- Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetus-ryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. (Perusopetus A 2 §)Jos pidennetyn oppi-velvollisuuden piirissä oleville oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä tai yhdessä muiden erityistä tukea saavien oppilaiden kanssa, määräytyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaan, minkälaista tukea saavia oppilaita on ryhmässä eniten. (Perusopetus A 2 §)

- Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetus annetaan yhdessä mui-den kuin erityistä tukea saavien oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 op-pilasta. (Perusopetus A 2 §)

Yhteistyö erityisopetuksessa Yhteistyö erityistä tukea tarvitsevan lapsen siirtyessä esikoulusta kouluun kuvataan yhteistyön vuo-sikellossa liitteessä 15. Yhteistyö oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun kuvataan yhteistyön vuosikellossa liitteessä 14. Opetus järjestetään ja suunnitellaan yhteistyössä huoltajan, oppilaan, opettajan, erityisopettajan sekä tarvittaessa muiden oppilaan kanssa toimivien henkilöiden/asiantuntijoiden kanssa.

31

Vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken erityisopetuksessa Erityistä tukea koskevan päätöksen tekee opetustoimen kehittämispäällikkö. Erityisopetusta antaa erityisopettaja. Oppilaalle laaditussa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämi-seen koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa (liite 12) kerrotaan oppilaan opetukseen liittyvät vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa erityisopetuksessa HOJKS on oppilaan, opettajan ja vanhempien yhteinen työväline oppilaan koulunkäynnin tukemi-seksi. Huoltajia tavataan säännöllisesti lukuvuoden aikana. Oppilaan edistymisestä opinnoissa anne-taan palautetta ja tiedotetaan huoltajille sekä oppilaalle suullisesti ja/tai kirjallisesti. 5.1.4 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPA-UTTAMINEN Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppi-määriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla si-ten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsi-sältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöl-listää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelu-tekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tu-kea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöl-listämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskel-la oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksi-löllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi peda-goginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan op-pimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea li-säksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen nu-meroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. To-distuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppi-aineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitettu hal-lintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa 5.1.5.

32

5.1.4.1 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN JA-

NAKKALASSA Mikäli ennen erityisen tuen aloittamista toteutetut yleisen- ja tehostetun tuen keinot ovat olleet riit-tämättömät yleisen oppimäärän saavuttamiseksi, laaditaan pedagoginen selvitys (LIITE 11). Päätös oppiaineen oppimäärän yksilöllistämisestä tehdään pedagogisen selvityksen perusteella, jo-ka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Pedagogisen selvityksen laatija selvittää oppi-laalle ja huoltajalle yksilöllistettyjen oppiaineiden oppimäärien vaikutukset jatko-opintoihin. Ennen oppimäärän yksilöllistämistä oppilas on saanut tai hänelle on tarjottu seuraavia tukitoimenpi-teitä: • yleinen ja tehostettu tuki (perusopetuslaki) • tehostetun tuen oppimissuunnitelma, jossa on kuvattu opiskelun erityiset painoalueet eri oppiai-neissa ja yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa sekä huoltajan tarjoama tuki • opetuksen eriyttäminen: laajuus, syvyys, etenemisnopeus • tukiopetus, myös ennakoiva tukiopetus • osa-aikaisen erityisopetuksen tuki Näiden toimenpiteiden vaikutusta seurataan ja arvioidaan. Lisäksi voidaan tarjota seuraavia tukitoimenpiteitä: • avustajapalvelut • samanaikaisopetus • yhteistoiminnallinen oppiminen • tilapäinen intensiiviryhmä tason mukaan esim. luku- ja kirjoittajaryhmät • oman opinto-ohjelman mukaan opiskelu Näiden toimenpiteiden vaikutusta seurataan ja arvioidaan. Mikäli oppilaalle ei ole mahdollista saavuttaa edes ydinsisältöihin liittyviä tavoitteita hyväksytysti tuesta huolimatta, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Oppiaineen op-pimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppiaineen yksilöllistämistä ei voida tehdä ilman opetustoimen kehittämispäällikön tekemää erityi-sen tuen päätöstä, jossa määrätään yksilöllistämisestä. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erik-seen yksilöllistämisen tarve. Yksilöllistettyjen oppiaineiden määrän muuttuessa tehdään uusi selvi-tys ja päätös. Pedagogisessa selvityksessä (LIITE 11) nimetään opettaja joka laatii HOJKSin (LIITE 12) yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja muiden opettajien ja asiantuntijoiden kanssa. HOJKS:ssa kuvataan kunkin oppiaineen sisällöt, tavoitteet, seuranta sekä arviointi. Kunkin oppiai-neen vastaava opettaja tai opettajat laativat yhdessä HOJKS:n sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan oppiaineen yleisistä tavoitteista ja si-sällöistä, usein alempia luokkatasoja soveltaen. Yksilöllistetyn oppiaineen arvioinnissa todistukseen merkitään ko. aineen kohdalle tähti. Yksilöllis-tämiseen liittyvät toimenpiteet kuvataan liitteessä. (liite 6)

33

Oppimäärän vapauttamiseen tulee olla erittäin painavat syyt. Mikäli yksilöllistäminen ei ole riittävä tukitoimi, voidaan erityisin painavin syin vapauttaa oppilas oppiaineen opiskelusta. Vapauttamisesta tai tilapäisestä vapauttamisesta tehdään hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu oppiaineen opiskelusta järjestetään vastaavasti muuta opetusta tai ohjat-tua toimintaa. 5.1.5 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vah-vistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisim-man hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammai-set tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivel-vollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvolli-suuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiope-tuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa piden-netyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittami-nen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:

•• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvas-sa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. •• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. •• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallinto-päätös.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilö-kohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetyn oppivel-vollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää op-piainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrä-tään. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppi-velvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.

34

5.1.5.1 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS JANAKKALASSA Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Suositus siitä tehdään pääsääntöisesti erikoissairaanhoi-dossa. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alka-mista. Lapselle tehdään tällöin päätös erityisestä tuesta, jonka valmistelee kiertävä erityislastentar-hanopettaja. Erityisen tuen päätöksen tekee opetustoimen kehittämispäällikkö. Kiertävä erityislas-tentarhanopettaja kokoaa tarvittavat asiapaperit ja huoltajien allekirjoittaman hakemuksen ja lähet-tää ne opetustoimen kehittämispäällikölle. Opetuksen järjestämistä tarkastellaan uudestaan lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuk-sessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviy-tyisi opiskelustaan mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien Janakkalalaisten lasten opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:

� Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa, kun hän täyttää viisi vuotta. Ja jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloit-taa tämän jälkeen perusopetuksen.

� Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloit-taa perusopetuksen.

� Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa pe-rusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perus-opetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan aina hen-kilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada maksutonta esiopetusta. Lapsen huoltajalle tulee antaa riittävän ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoeh-doista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edisty-misen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Janakkalassa pidennetyn oppivelvollisuuden lasten oppivelvollisuutta edeltävänä esiopetusvuonna järjestettävä esiopetus toteutetaan päiväkodissa lapsen omassa ikäryhmässä. Sitä varten laaditaan erityisen tuen mukaiset suunnitelmat ja tukitoimet.

Oppivelvollisuuden aloittaminen vuotta säädettyä myöhemmin Perusopetuslaki : 27§

35

Opetuksen järjestäjä voi psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus säädettyä myöhemmin. 25§ Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää 7 vuotta. Päätöksen oppivelvollisuuden aloittamisesta vuotta säädettyä myöhemmin tekee sivistystoimenjoh-taja lapsen huoltajien hakemuksen ja lausuntojen perusteella. Janakkalassa lapset, joiden perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhäisemmäksi, ovat aina vähintään tehostetun tuen piirissä. Lapselle laaditaan tehostetun tuen mukaiset suunnitel-mat ja tukitoimet. 5.1.6 TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäis-ten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimi-van ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat op-pilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtai-sessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vah-vuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältö-jä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi anne-taan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältö-jä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. Motoristen taitojen op-pimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteis-sa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteen-omaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatio-keinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sana-varastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajatte-lua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Ope-tuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen har-

36

joittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edel-lytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aiste-jaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien sti-mulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäris-tön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viet-toa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taito-jen,kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelul-le. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.

5.1.6.1 TOIMINTA -ALUEITTAIN OPISKELU JANAKKALASSA Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen Janakkalan kunta hankkii ostopalveluna. 5.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mu-kaista opetusta, ohjausta ja tukea. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisval-taisenterveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijai-nen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhtei-sön hyvinvointia. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyöntavoitteiden asettami-seen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteis-työssä huoltajan kanssa niin, että hänvoi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulun-käyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää kou-lun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opetta-jan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keski-näinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, ope-tuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen.

37

Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee il-moittaa oppilaan huoltajalle. Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalletulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksi-löidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä koulu-asteelta toiselle taimuissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mah-dollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmis-ta oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa.

5.2.1.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ JANAKKALASSA 5.2.1.1.1 YHTEISTYÖN TAVOITTEET Kouluyhteisötaso Kodin ja koulun yhteistyölle on luotu hyvät edellytykset ja yhteistyö toteutuu opetussuunnitelman mukaisesti. Yhteistyöllä edistetään lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilailla ja vanhemmilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatus-työn tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa sekä heitä koskevaan päätöksentekoon. Oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla tuetaan oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Luokkataso Oppilaat ja opettajat voivat hyvin, oppilailla on hyvät oppimisen edellytykset, luokassa on turvalli-nen ilmapiiri. Oppilailla ja vanhemmilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajan kanssa sekä osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Yksilötaso Yhteistyö kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja mahdollistaa oppilaan opetuksen hä-nen kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaisesti. Kodit saavat riittävästi tietoa, että voivat tukea lap-sensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä, osallisuutta sekä toimintaa kouluyhteisön jäsenenä. 5.2.1.1.2 TOIMINTATAVAT Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan kaikilla tasoilla kasvatuskumppanuuden hengessä. Kasva-tuskumppanuudella tarkoitetaan henkilöstön ja vanhempien tietoista sitoutumista ja toimimista lap-sen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henki-

38

löstön tasavertaista vuorovaikutusta. Kasvatuskumppanuutta ohjaavat periaatteet ovat kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja dialogi. Opettajille mahdollistetaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen ke-hittäminen. (LIITE 16) Ensimmäisistä vuosiluokista alkaen jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä kasvatuskumppanuut-ta, yhteistyötä ja mahdollistetaan huoltajien keskinäinen vuorovaikutus. Koulujen opetussuunnitelmissa ja työsuunnitelmissa kuvataan: Koulun tiedottamissuunnitelma, josta ilmenee mm.

- tiedotteet ja niiden sisällöt - koulujen kotisivut internetissä - koulun yhteiset ja luokkakohtaiset vanhempainillat - Wilman käyttö yhteistyössä

Oppilas- ja perhekohtaiset yhteistyötavat, joita ovat esim.

- poissaoloista ilmoittaminen - reissuvihkon käyttö - puhelinkeskustelut, kirjalliset viestit, teksti- ja sähköpostiviestit luokanopetta-

jan/aineenopettajan/ryhmäohjaajan ja valvontaluokan vanhempien sopimusten mukaan - kotitehtävät - oppimis- yms. vaikeuksista keskusteleminen ja tukitoimista sopiminen - vartit eli arviointi-/palautekeskustelu vähintään kerran vuodessa

- Luokkakohtaiset yhteistyötavat, joista ovat esim. - vanhempainillat (vuoden tavoitteet, käytännöt, läksyt) - luokan vanhempien verkostoistumisen mahdollistaminen (esim. ensimmäisen vanhem-

painillan yhteydessä kerätään yhteystiedot ja jaetaan ne luokan jokaiseen kotiin huoltajien suostumuksen mukaan)

- malli/sopimus kiusaamiseen/epäasialliseen käytökseen puuttumisesta - yhteisen toiminnan organisointi esim. rahankeräys luokkaretkeä varten - vanhempien osallistumisen mahdollistaminen luokan toimintaan esim. asiantuntijana toi-

miminen tai ammatin esittely - mahdollisuus tutustua koulun arkeen esim. vanhempi koulussa -päivän merkeissä

Yhteistyö koulun tasolla

- vanhempaintoimikunnan toiminnan mahdollistaminen ja yhteistyö mahdollisen van-hempaintoimikunnan kanssa.

- johtokunnan rooli - vanhemmat kutsuvieraina ja osallistujina juhlissa, retkillä ja tapahtumissa - oppilashuoltotyöryhmän toiminta - malli/sopimus kiusaamiseen/epäasialliseen käytökseen puuttumisesta - vanhempainillat

5.2.1.1.3 VASTUUT JA TYÖNJAKO Huoltajan vastuu - kantavat ensisijaisen vastuun lastensa kasvatuksesta ja oppivelvollisuuden suorittamisesta - tukevat osaltaan lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä - tiedottavat koulua lapsen hyvinvointiin ja opetukseen liittyvistä asioista

39

Kouluyhteisön vastuu

- vastaa oppilaiden kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä oman toimintakult-tuurinsa kautta

(koulujen toimintakulttuurit (säännöt, menettelytavat ym.) kuvataan koulukohtaisissa opetussuun-nitelmissa).

Rehtorin vastuu - kodin ja koulun yhteistyön edellytyksistä ja kehittämisestä - henkilöstön koulutuksesta kasvatuskumppanuuteen - johtokunnan ja oppilaskunnan toiminnasta - tietoja viestintätekniikan käyttämisestä parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yh-teydenpitoa kodin ja koulun välillä - huoltajien tiedottamisesta opetussuunnitelmassa mainituista asioista, mm.

- opetussuunnitelmasta, - opetuksen järjestämisestä, - opintoihin liittyvästä arvioinnista, - oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista, - huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä - kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen, - huoltajan ja oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista, - oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytän-

teistä erilaisissa - ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. - oppilasta koskevien tietojen käsittelystä, tietojensaannista ja niiden luovuttamiseen sekä

salassapitoon - liittyvistä asioista. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn

kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteis-työn merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa

Opettajien vastuut - ovat aktiivisia ja aloitteellisia yhteistyössä kasvatuskumppanuuden hengessä sekä keskustelevat ja tiedottavat huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. - mahdollistavat huoltajien ja oppilaiden osallistumisen kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen,

suunnitteluun ja arviointiin, - tukevat kotien kasvatustehtävää ja vastaavat oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön

jäsenenä - järjestävät opetuksen yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea, - ovat aktiivisia ja aloitteellisia yhteistyössä ja huomioivat perheiden erilaisuudet, yksilölliset tarpeet sekä kieli- ja kulttuuritaustat, - seuraavat oppilaiden poissaoloja ja ilmoittavat luvattomista poissaoloista huoltajille - vastaavat, että huoltajat tulevat kuulluksi lastaan koskevissa asioissa

Kouluterveydenhuollon rooli ja vastuu Perhekeskeinen työ on kouluterveydenhuollon olennainen osa. Tavallisimmat yhteistyön muodot ovat perhetapaamiset, puhelinkeskustelut sekä sähköinen suojattu viestiyhteys Wilma. Kouluterveydenhuolto tiedottaa perheitä tavoitteista, toimintamuodoista, henkilökunnasta ja yhteydenottomahdollisuuksista.

- osallistuminen koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen - koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen

40

- oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen - osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja sel-

vittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opetushenkilöstön kanssa Koulupoliisi - hoitaa kouluaikana tapahtuneiden rikosten käsittelyn ja kutsuu pääsääntöisesti kaikki rikoksista epäillyt koululaiset huoltajineen poliisilaitokselle Oppilaanohjaaja

- antaa tietoa ja mahdollistaa keskustelut oppilaan jatkokoulutukseen liittyvissä kysymyksissä ja mahdollisissa ongelmatilanteissa huoltajien ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa.

5.2.1.1.4 YHTEISTYÖN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Esikoulusta kouluun ja alakoulusta yläkouluun sekä yläkoulusta toiselle asteelle siirtymävaiheisiin on laadittu vuosikellot tukemaan henkilöstön välistä yhteistyötä; yhteistyötä ja tiedottamista kotien kanssa; auttamaan yhteistyön toteutumisen seurantaa ja arviointia. Vuosikellot ovat LIITTEINÄ 13 ja 14. Yhteistyön toteutumista seurataan ja arvioidaan johtokunnassa sekä arvioidaan työsuunnitelman arvioinnin yhteydessä. Huoltajilta pyydetään palautetta yhteistyöhön liittyen säännöllisin väliajoin. 5.2.2 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautu-vuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnit-telemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilai-sissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1 – 2, 3 – 6 ja 7 – 9 täsmennetään luvussa 7.21. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat val-miudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opet-tajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimiva Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla ta-pahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuk-sista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien

41

syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osalli-suuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalauttee-seen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaami-seen. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alka-essa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät ta-voitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyö-tilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppi-laan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana anne-tun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan oh-jaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvista-mista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henki-löstön asiantuntemusta.

5.2.2.1 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN JANAKKALASSA OHJAUSTOIMINTA Tavoitteet:

- oppimisen tukeminen - opiskelutaitojen kehittyminen - oppimaan oppiminen - oppimisen ilo - vaikeuksien ennaltaehkäiseminen - persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen - yhteistyö huoltajien kanssa - varhainen puuttuminen

Vastuu ohjauksesta on jokaisella opettajalla. Oppimispolusta muodostuu yhtenäinen kun jokainen ohjaustyöhön osallistuva tekee yhteistyötä oppimispolun ja siihen liittyvien nivelvaiheiden aikana. Ohjaustoiminta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilaanohjaus

o tukee oppilaan kasvua ja kehitystä o tavoitteet:

� oppilas kykenee parantamaan opiskeluvalmiuksiaan

42

� oppilas kykenee kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja

� oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, ar-kielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja

Toimintatavat, vastuu ja työnjako: Ohjaustoiminta sisältyy tuen kolmiportaiseen mallin jokaiseen vaiheeseen, yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki – yleinen ohjaus

- jokaiselle oppilaalle - nivelvaiheet (opettaja, oppilaanohjaaja) - oppiaineen sisällöt ja opiskelumenetelmät (opettaja) - koulun valinnat, esimerkiksi valinnaisaineet (oppilaanohjaaja) - työelämään tutustuminen (oppilaanohjaaja) - jatko-opintoihin ohjaaminen (oppilaanohjaaja) - yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot (opettaja) - tuen tarpeen havainnointi ja puheeksiotto (opettaja, oppilashuoltoon kuuluvat) - ohjauksesta tiedottaminen (oppilaanohjaaja, opettaja)

Tehostettu tuki – tehostettu ohjaus - syventää yleistä ohjausta - tehostettua ohjausta tarvitseville, esim. kriittinen vaihe opinnoissa tai vaikea elämänti-

lanne - pääasiassa yksilöohjausta - tarkoitus vahvistaa oppilasta ja viedä opintoja eteenpäin - erityisryhmien ohjaus (esim. maahanmuuttajat, hopissa määritellyt tukimuodot) - vastuu:

Erityinen tuki – erityinen ohjaus - erityistä tukea saaville oppilaille - huomioidaan erityistarpeet - turvataan oppimispolku sekä toimenpiteet jatko-opintoihin pääsemiseksi - vastuu:

Nivelvaiheiden ohjaus: vuosikellot liitteinä 14 ja 15 Yhteistyö: Huoltajien kanssa:

- tiedotteet - yhteydenotot - vanhempainillat - vanhempaintapaamiset

Koulujen ja oppilaitosten kanssa: - nivelvaiheissa vuosikellojen mukaisesti - koulutukseen tutustumisjaksot tai -päivät

Elinkeinoelämän kanssa: - työelämään tutustuminen - yritysvierailut - vierailijat koululla

Ammatinvalinnanohjauksessa mahdollinen yhteistyö työvoimatoimiston ammatinvalintapsykolo-gien kanssa. Työelämään tutustuminen, TET

43

Tavoitteet: - yhteistyö paikallisen työ- ja elinkenoelämän kanssa - oppilas tutustuu ohjatusti yrityksen ja työyhteisön toimintaan - oppilaalle mahdollisuus saada tietoa elinkeinoelämästä, yritystoiminnasta, aloista ja am-

mateista - oppilas voi soveltaa koulussa oppimiaan tietoja ja taitoja - oppilas saa kokemuksen selviytymisestä uudessa yhteisössä ja ympäristössä - syventää työelämätietoutta - tukee jatko-opintoihin hakeutumista

Toimintatavat: - TET-paikan hakemisessa päävastuu on oppilaalla, tukena ja apuna oppilaanohjaaja - TETistä vastaavat työpaikalla nimetty vastuuhenkilö ja koululla oppilaanohjaaja

Arviointi: - oppilaalle TET-todistus - arviointikeskustelut koululla TET-jakson jälkeen - tarvittaessa yhteydenotto/keskustelu työnantajan kanssa

5.2.3 TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallis-tumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symboli-järjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdolli-suus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osalli-suutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikui-set tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muo-toutumiseen. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppija opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvit-semat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanai-kaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta si-ten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa se-kä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimi-seen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän oh-jaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa.

44

Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitse-mis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ul-kopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tu-keen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommuni-kaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutu-mista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulun-käynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tar-ve. Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitel-maan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Eri-tyisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista.59 Oppilaalle laadi-taan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelu-jen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti koh-dennettuja tukipalveluja.

5.2.3.1 TULKITSEMIS - JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JANAKKALASSA Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tavoitteena on oppilaan tukeminen koulun toimintaympäristössä ja oppimisessa. Opettajat antavat maaliskuussa selvityksen avustajatarpeesta luokkansa oppilailla. Koulun oppilashuoltoryhmä kokoaa selvityksen ja antaa yhden koko koulua koskevan selvityksen opetustoimen kehittämispäällikölle. Opetustoimen kehittämispäällikkö jakaa avustajaresurssin yh-dessä erityisopetuksen ohjausryhmän kanssa ja rehtori vastaa annetun resurssin käytöstä koulus-saan. Nivelkohdissa esiopetuksesta alkuopetukseen tai alakoulusta yläkouluun yhteistyö korostuu ja vastuu avustajatarpeen selvittämisestä seuraavalle portaalle on esiopetuksella alakoulun suhteen ja alakoululla yläkoulun suhteen (LIITTEET 14 ja 15 ). Jos yleisen tuen piiriin kuuluva oppilas tarvit-see avustajaa, esim. tilapäisesti, rehtori vastaa avustajatarpeen täyttämisestä. Tehostetun tuen piirissä opiskelevan oppilaan avustajan tarvetta arvioidaan pedagogisessa arviossa ja apuna voi olla myös ulkopuolisia asiantuntijalausuntoja. Avustajatarve kirjataan oppilaan oppi-missuunnitelmaan ja sitä voidaan arvioida myös yhdessä koulun oppilashuoltoryhmän kanssa.

45

Erityisen tuen oppilaan kohdalla avustajatarpeesta päätetään erityisen tuen päätöksessä ja se kirja-taan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan eli HOJKSiin. (LIITE 12) LIITTEESSÄ 17 kuvataan kouluohjaajatarpeen kartoitus ala- ja yläkoulussa. LIITTEESSÄ 18 kuvataan kouluohjaajatarpeen kartoitus esiopetuksesta alakouluun. 5.2.4. PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmal-lista tukea. Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppi-laiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osalli-suutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajat-telun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuo-liseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnan vapaaehtoisuus tulee säilyttää. Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet. Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toiminta-na. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perustei-den pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman mukaisesti.

5.2.4.1 PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA JANAKKALASSA Janakkalan kunnassa järjestetään kerhotoimintaa ja (aamu- ja) iltapäivätoimintaa. Kerhotoimintaa järjestetään paikallisen kerhotoiminnan toimintasuunnitelman mukaan (LIITE 19 ) ja iltapäivätoi-minta paikallisen iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman mukaan. 5.3 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA

46

Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosi-luokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa. Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja eh-käistä syrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetus-suunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Opetus jär-jestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniamma-tillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7-9 -luokkien oppilaille, joilla on alisuoriu-tumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatko-koulutuksesta ja työelämästä. Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena. Oppilas valitaan toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Ope-tuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Otettaessa oppilaita toi-mintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Joustavan perusopetuksen toiminnan, josta käytetään jäljempänä ilmaisua joustava perusopetus, ta-voitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perus-opetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen asteen koulutuk-seen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään työ-muotoihin, joilla vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. Toiminta toteutetaan perusopetusta koskevien yleisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunni-telman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Koulun toimintakulttuuria, toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään vastaamaan joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksi-löllisiä tarpeita. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää oppilaan hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaan yhteistyöhön, oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Opetus järjestetään koulussa lähiopetuksena ja osaksi työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Oppilasta varten asetetut ta-voitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne vastaavat pe-rusopetuksen tavoitteita. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä. Toiminnassa korostuvat moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yh-teistyö, johon voivat osallistua mm. ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön oppi-laitokset sekä nuorten työpajat. Toiminnan suunnittelua ja organisointia varten voidaan muodostaa ohjausryhmä. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös. Päätös valmistellaan moniammatillisesti oppilashuolto-työssä. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa op-pimisympäristöissä, moniammatillinen yhteistyö, tarvittavat tuki- ja neuvontapalvelut sekä toimin-nan seuranta. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tu-kea. Mikäli oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteut-taminen kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunni-telmassa. Jos joustavan perusopetuksen toiminta päättyy yksittäisen oppilaan kohdalla ennen perus-opetuksen päättymistä, tehdään siitä hallintopäätös. Joustava perusopetus toteutetaan pienryhmämuotoisesti, mikä edellyttää yleensä oman opetusryh-män muodostamista. Opetusta voidaan antaa myös osittain tai kokonaan muun ryhmän yhteydessä.

47

Muissa oppimisympäristöissä, kuten työpaikoilla, tapahtuva oppiminen on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Se suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Opiskelun tulee sisältää riittävästi opettajan antamaa vuorovaikutteista opetusta myös muissa oppimisympäris-töissä toteutettavien opetusjaksojen aikana. Oppilaalle annetaan näille jaksoille opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät arvioidaan osana oppilaan arviointia. Koulun tulee sopia kirjallisesti opettajien ja työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista. Muissa oppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot suunnitellaan yhteisymmärryksessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea myös näiden jak-sojen aikana. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikissa oppimisympäristöissä on huolehdittu työturvallisuudesta ja varauduttu mahdollisten tapaturmien varalta. Opetuksen järjestäjän tulee pe-rehdyttää joustavan perusopetuksen tehtävissä toimivat henkilöt, koulun ulkopuoliset toimijat mu-kaanlukien, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin säädöksiin. Opetuksen järjestäminen moniamma-tillisesti edellyttää, että opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemi-seen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai henkilöitä. 5.4 OPPILASHUOLTO Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta perusopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä1. Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus2. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää3. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.4 Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Perusopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Tässä luvussa määrätään oppilashuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta. Opetuksen toteuttamiseen kuuluvasta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta määrätään perusteiden luvussa 75. 5.4.1 MONIALAINEN OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖ

1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 1 § 3 mom. 2 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989 3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 § 4 mom. 4 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § 1 ja 2 mom. 5 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 6 §

48

Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus6. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa.7 Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla.8 Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut9. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla10. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa11. Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä oh-jataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja12. Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppi-lashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tun-temusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden kes-kinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaes-sa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa op-pilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muo-toja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edel-lyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia13. Oppilashuoltoryhmät 14 Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun kä-siteltävä asia edellyttää. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnit-telusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu teh-tävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhtei-nen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen, jolloin ryhmästä on perustel-tua käyttää nimitystä opiskeluhuollon ohjausryhmä. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen jär-

6 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 § 1 mom. 7 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § 4 mom. ja 18 § 1 mom. 8 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 ja 2 mom. 9 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § 3 mom. 10 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp. 11 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 § ja 17 § 12 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 § 1 ja 2 mom. 13 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 25 § 14 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 § 1 – 4 mom.

49

jestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtä-vistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän kes-keinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen op-pilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu15. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuu-henkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta. 5.4.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehdi-taan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä.16 Yhteisöllisten toi-mintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuor-ten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärke-ää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtä-vä17. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoi-melle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön18. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja so-siaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turval-lisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjes-tyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä19. Opetuksen jär-jestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille.20 Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveelli-syyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapah-tuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita nou-datetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvin-vointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tar-kastuksissa21. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaeh-käisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. 5.4.3 YKSILÖKOHTAINEN OPPILASHUOLTO

15 Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013 16 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 mom. 17 Perusopetuslaki 47a§ 1 mom. (1267/2013) 18 Perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013) 19 Perusopetuslaki 29 § 4 ja 5 mom. (1267/2013) 20 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 ja 7 mom. (1267/2013) 21 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § 2 mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12 §

50

Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palve-luja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialais-ta oppilashuoltoa.22 Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuot-tavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitys-tä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppi-lashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostu-mukseen23. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevis-sa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edelly-tystensä mukaisesti24. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjeste-tään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän ko-koonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajan yksi-löidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yh-teistyötahoja tai oppilaan läheisiä.25 Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asi-assa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta26. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltoker-tomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttami-seksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asian-tuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppi-las- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: 27

• yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot,

• kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa, • kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, • asian aihe ja vireille panija, • oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja

selvitykset, • toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoi-

met, • tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunni-

telma sekä • toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.

Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkit-tävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.28

22 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § 1 mom. 23 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp. 24 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 § 1 mom. 25 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 1 ja 2 mom. 26 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 3 mom. ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 26 § 3 mom. 27 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § 2 mom. ja 20 § 1, 3 ja 4 mom. 28 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 § 5 mom.

51

Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppi-lasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilö-tietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tie-dot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä.29 Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön sääde-tysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kir-jaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.30 Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassa-pitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi31. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppi-laan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot32. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoit-tama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan op-pilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikai-semman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta33. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipy-mättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.34 5.4.4 OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAT Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveyden-huollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa35. Oppilaille järjestetään mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Koulun oppilaskuntaa kuullaan ennen näiden suunnitelmien ja määräysten vahvistamista.36 Valmis-telutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteistyö-kumppaneiden kanssa. Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmas-ta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat:

• lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus37, • paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta38 sekä

29 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 21 § 1 mom. ja 22 § 1 mom. 30 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 § 2 mom., laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 12 § ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 31 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 § 2 mom. 32 Perusopetuslaki 40 § 2 mom. (1288/2013) 33 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 § 3 mom. 34 Perusopetuslaki 40 § 4 mom.(1288/2013) 35 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003) 36 Perusopetuslaki 47a § 1 ja 3 mom. (1267/2013) 37 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 § ja lastensuojelulaki (417/2007) 12 § 1 mom.

52

• koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma39. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja tur-vallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä koulukohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia. 5.4.5 PAIKALLISESTI PÄÄTETTÄVÄT ASIAT JA KOULUKOHTAISEN OPPILASHUOLTOSUUNNITE LMAN

LAADINTA Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta Opetussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunni-telmaan sekä koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Oppi-lashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää suunni-telmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riit-tävä yhdenmukaisuus kaikissa kouluissa. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään koulu-kohtaisesti. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma40 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman koulun yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodes-sa41. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat: 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 42 Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettä-vissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toi-minnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa val-misteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamis-ta yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arvios-sa otetaan huomioon oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava ope-

38 Perusopetuslaki 14 § 2 mom. (477/2003) 39 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 40 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 41 Lastensuojelulaki 12 § 1 mom. 42 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 1-kohta

53

tushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostet-tua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa. Arvion valmistelussa otetaan huomi-oon myös oppilailta ja huoltajilta sekä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava tieto. Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopalve-luista, joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmas-sa kuvataan

• oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä pal-velujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä

• oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteis-työhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan.

2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 43 Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee

• yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan

• koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt, • yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yh-

teisöllisen oppilashuollon kehittämisessä, • yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnit-

telussa, • yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhtei-

sön hyvinvoinnin tarkastuksissa, • yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä, • järjestyssäännöt, • poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen, • tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus, • tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttu-

minen, • koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet, • suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä • toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa.

Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö:

a. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä44

Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutus-suhteet koulussa. Suunnitelmassa kuvataan: • kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, • edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla, • yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että

sen kohteena olevan osalta,

43 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta 44 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2. mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 mom. (1267/2013)

54

• yhteistyö huoltajien kanssa, • yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa, • suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja

yhteistyötahoille sekä • suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.

b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteis-sa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huo-mioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma45. Suunnitelmassa kuvataan: • kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, • johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varau-

tumisessa, • sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän

periaatteet, • psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, • suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja

yhteistyötahoille, • toimintavalmiuksien harjoittelu sekä • suunnitelman arviointi ja päivittäminen.

3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 46 Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee

• yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi.

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan • yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa, • oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen kou-

lussa, • yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yh-

teydessä, • oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhtey-

dessä, • asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset me-

nettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä, • oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys sekä • yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuoriso-

toimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi.

4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa 47

45 Pelastuslaki (379/2011) 15 § ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 § 46 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta

55

Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitel-massa kuvataan oppilashuollon toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan

• oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelus-sa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä

• yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottami-nen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille.

5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyö-dyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilail-le, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvon-taa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveys-toimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonai-suuden omavalvonnan toteutumisesta.

5.4 JANAKKALAN OPPILASHUOLTO Tämä luku koskee perusopetusta ja koulujen esiopetusryhmiä. 5.4.1 MONIALAINEN OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖ Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huolta-jaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että oppilaan ja huoltajan näke-myksiä kuunnellaan. Koulu tiedottaa oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista oppilaita ja huol-tajia ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Huoltajalle annetaan tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ovat oppilashuoltolain ja perusopetussuunnitel-man mukaisen oppilashuollon toteutuminen hyvässä ja monialaisessa yhteistyössä oppilaiden, opis-kelijoiden ja heidän perheidensä kanssa. Huolet otetaan puheeksi mahdollisimman pian ja tukea tar-jotaan varhaisessa vaiheessa ja parhaimmillaan ehkäistään ongelmien syntyminen. Kuntaan on luotu Huolisieppari-malli, jonka tavoitteena on rohkaista kaikkia osapuolia varhaiseen ja luottamukselli-seen vuorovaikutukseen huolien ja ongelmatilanteiden yhteydessä. 5.4.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA OPPILASHUOLTORYHMÄT

56

Opiskeluhuollon ohjausryhmä (yhteinen esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kans-sa) Vastaa oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ohjaus-ryhmään kuuluvat sosiaalityön johtaja, varhaiskasvatusjohtaja, ylihoitaja ja opetustoimen kehittä-mispäällikkö. Ohjausryhmän lisäksi vähintään kerran lukuvuodessa kokoontuvat Turengin ja Ter-vakosken alueelliset oppilashuoltoryhmät, joihin kuuluvat rehtorit, kuraattorit, koulupsykologi, ter-veydenhoitajat, nuorisotyöntekijät, sosiaalityöntekijät ja tarvittaessa muut oppilashuollon yhteistyö-kumppanit. Koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät Oppilashuoltoryhmän työ perustuu opetussuunnitelman pohjalta tarkennettuun koulun oppilashuol-tosuunnitelmaan. Jokaisella koululla on oma oppilashuoltosuunnitelma. Oppilashuoltotyön tavoite on turvallinen ja hyvinvoiva kouluyhteisö ja hyvinvoivat yhteisön jäsenet. Osallisuuden ja ennalta-ehkäisyn näkökulmat painottuvat. Oppilashuoltoryhmä vastaa osaltaan opetussuunnitelman luvussa 5.4.2 asetetuista tehtävistä (turvallisen ilmapiirin luominen, järjestyssäännöt, turvallisuussuunnitel-mat jne.). Rehtori/koulunjohtaja johtaa yhteisöllistä oppilashuoltoryhmää ja oppilashuoltoa omassa koulussaan. Oppilashuoltoryhmä kerää ja hyödyntää olemassa olevaa oppilaiden ja koulun henkilökunnan tur-vallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa: kouluterveyskyselyjen, terveydellisten olojen selvitys-ten, työpaikkaselvitysten, koulufoorumin tulosten, hyvinvointi-/kouluviihtyvyyskyselyjen, kiusaa-miskyselyjen ja muiden kyselyjen antamaa tietoa. Oppilashuoltoryhmä organisoi myös tarpeellisen tiedon keräämisen. Oppilashuoltoryhmä reagoi oppilasryhmistä ja kouluyhteisöstä nouseviin ilmiöihin. Oppilashuolto-ryhmä voi käsitellä ryhmä- ja luokkatason asioita yhteisöllisestä näkökulmasta. Näissä kokouksissa ei käsitellä yksilöiden huolia, mutta voidaan kuitenkin siirtää opetuksen järjestämisen kannalta vält-tämätön tieto. Koulukohtaiseen ydinoppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, oppilaanohjaaja yläkouluissa ja luki-ossa, erityisopettaja, kuraattori ja terveydenhoitaja. Kokouksen asiasisällöstä riippuen kokouksiin osallistuvat lukuvuoden aikana myös oppilaskunnan edustaja (pj), johtokunnan edustaja tai joku muu huoltaja, koulupsykologi/nuorisopsykologi, opettajakunnan edustaja, turvallisuusvastaava, op-pilaskunnan ohjaaja ja muita asioiden käsittelyssä tarvittavia henkilöitä (nuorisotyöntekijä, poliisi, seurakunnan ja muiden yhteistyötahojen edustajat, neuvolatyöntekijä, jne). Koska yhteisöllisissä oppilashuoltoryhmissä ei käsitellä oppilaskohtaisia asioita, niin sen kokoonpano on vapaa ja se voi vaihdella asiasisältöjen mukaan.

Kukin koulu kirjaa omaan oppilashuoltosuunnitelmaan toimintatavat miten oppilaat ja opiskelijat ja huoltajat saadaan tietoiseksi oppilashuoltotyöstä, miten heidät osallistetaan oppilashuoltotyöhön ja miten he tulevat kuulluksi suunnitelmissa ja päätöksenteossa. Oppilaskunnan ohjaajalla on merkit-tävä rooli oppilaiden ja opiskelijoiden osallistamisessa. Oppilas- ja opiskeluhuoltoryhmän muistiot julkaistaan Wilmassa niiltä osin kuin aiheet koskettavat kaikkia huoltajia ja oppilaita. Oppilail-le/opiskelijoille ja huoltajille tiedotetaan, että miten he saavat asiansa oppilashuoltoryhmän käsitte-lyyn. Kaikki muistot arkistoidaan.

Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seu-rataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. Oppi-lashuollon ohjausryhmä vastaa arvioinnista.

5.4.3 YKSILÖKOHTAINEN OPPILASHUOLTO JA ASIANTUNTIJARYHMÄ

57

Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa (monialainen oppilashuolto = eri hallintoalat ja tieteenalat yhdistävä asiakaslähtöinen toiminta). Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilas on aina keskiössä. Hänen osallisuus, toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tuen tarpeen selvittämiseksi, oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi ja tilanteen kehittymisen seuraamista ja arviointia varten. Ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumukseen. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltoker-tomus jatkuvaan muotoon. Ryhmän vastuuhenkilö, ja lisäksi muut asiantuntijaryhmän jäsenet, kir-jaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppi-lashuoltokertomukseen. Oppilashuoltokertomuksen muodosta ja sisällöstä laaditaan kuntakohtainen malli. Myös rekisterin ylläpitämiseen annetaan ohjeistukset. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:

• yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot,

• kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa, • kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, • asian aihe ja vireille panija, • oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja

selvitykset, • toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoi-

met, • tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunni-

telma sekä • toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.

Janakkalassa on luotu Huolisieppari-malli oppilaiden ja perheiden kanssa yhdessä tehtävään oppi-lashuoltotyöhön. Mallin tarkoitus on rohkaista kaikkia oppilaiden kanssa tavalla tai toisella työsken-televiä monialaiseen yhteistyöhön ja huolten puheeksiottamiseen. Opettaja on velvollinen tarvitta-essa ohjaamaan oppilas perheineen oppilashuoltopalvelujen piiriin (psykologi, kuraattori, perhetyö jne.). Oppilashuoltotyötä toteutetaan perheiden kanssa mahdollisimman avoimesti perheen voima-varat ja elämäntilanne huomioiden. 5.4.4 OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAT Oppilashuollon suunnitelmia on kolme:

1. Lasten ja nuoreten hyvinvointisuunnitelma, josta vastaa nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. (nuorisolaki 2011). Verkosto on perustettu kunnanjohtajan päätöksellä 2012 (No 47). ver-

58

kostossa on edustajat opetustoimesta, perusturvasta, nuorisotoimesta, työhallinnosta ja polii-sista. Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään valtuustossa ja tarkistetaan väh. neljän vuoden välein. Ei vielä valmis 2014.

2. Paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta (tämä asiakirja) 3. Koulukohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat (laaditaan jokaisella koululla)

5.4.5 PAIKALLISESTI PÄÄTETTÄVÄT ASIAT JA KOULUKOHTAISEN OPPILASHUOLTOSUUNNITE LMAN

LAADINTA 5.4.5.1 PAIKALLISESTI SOVITTUA 5.4.5.1.1 OPPILASHUOLLON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN KUNNASSA , YHTEISTYÖ , VASTUUT JA

TYÖNJAKO ERI TOIMIJOIDEN KESKEN Valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelma ja kunnan opetussuunnitelma julkaistaan kun-nan www-sivuilla. Rehtorit vastaavat koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laatimisesta ja päivittämisestä sekä henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien perehdyttämisestä ja tiedottamisesta kou-lukohtaisesti. Oppilashuollon toimintaohjeiden päivittäminen, toteutumisen seuranta ja arviointi tapahtuu vuosit-tain rehtorikokouksessa sekä monialaisissa työryhmissä opetustoimen kehittämispäällikön toimesta. Kuraattoripalvelut Henkilökohtaiset keskustelut oppilaiden ja palveluihin ohjaus Oppilaiden ryhmäkeskustelut

- Yhteydenotot ja kalenteriajat kouluilla - Puhelinkonsultaatio oppilaille, henkilöstölle ja huoltajille - Mukana vanhempainilloissa ym. koulun tapahtumissa - Palaverit (yhteisölliset oppilashuoltoryhmät, asiantuntijaryhmät) - Kodin ja koulun yhteistyö - Yhteistyö eri tahojen kanssa ja palveluohjaus

Kuraattorit osallistuvat myös erilaisiin yhteistyöryhmiin (lastensuojelutiimit, moniammatilliset tiimit, hoitoneuvottelut, nivelvaiheiden palaverit) ja tekevät yhteistyötä nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön kanssa. Kuraattorit tekevät paljon yhteistyötä psykiatristen hoitoyksiköiden kanssa. Lisäksi he tiedottavat säännöllisesti mm. poliisia, seurakuntaa ja Ankkuria Janakkalan kunnan nuorten yleisistä huolenaiheista ja ilmiöistä. Kuraattori ohjaa tarvittaessa kouluterveydenhuollon palveluihin. Sosiaalitoimen avohuollon palveluihin ja lastensuojelun tukitoimiin voi hakeutua kuraattorin avustuksella. Perheneuvolapalveluja tarjoaa Janakkalan ja Hattulan yhteinen työpari. Neuvontaa ja ohjausta annetaan myös sinne ja tehdään yhteistyötä heidän kanssaan. Tervakoskella käytetään Riihimäen perheneuvolan palveluja. Nykyisin nuoria ohjataan usein käyttämään myös valtakunnallisia verkkopalveluja. Janakkalan kunnasta löytyy useita erityistyöntekijöitä: nuorten psykologi toimintaterapeutti, puheterapeutti ja ravintoterapeutti, joille nuoria ja perheitä on mahdollista ohjata. Vanhempien/huoltajien ohjaus omiin palveluihin on tärkeä osa kuraattorin työtä. esim. päihdepalvelut, perheasiainneuvottelukeskus, avopsykiatria, Ankkuri, terveyskeskuksen psykologi ovat käytettävissä. Wilma on merkittävästi lisännyt vanhempien saamaa ohjausta, perinteisten puhelinkonsultoinnin ja tapaamisten ohella.

59

Psykologipalvelut

- oppilaan tuki ja terapeuttiset keskustelut - yhteistyö eri tahojen kanssa - tarjoaa konsultaatiota esiopetuksen ja koulun henkilökunnalle - osallistuu yhteisöllisiin oppilashuoltotyöryhmiin ja asiantuntijaryhmiin - huoltajien tukeminen ja ohjaaminen kasvatustyössä - oppilaan psykologiset tutkimukset, neuvottelut huoltajien ja koulun henkilökunnan kanssa

sekä tukitoimien suunnittelu ja yhteistyö sidosryhmien kanssa - jatkotutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen - psykologit kirjaavat asiakastiedot psykologin omaan asiakaskertomukseen

Janakkalan kunnassa kouluikäisten lasten ja nuorten kanssa toimivat koulupsykologi ja nuorten psykologi. Koulupsykologi kuuluu koulutoimen alaisuuteen ja työskentelee esikoululaisten ja alakoululaisten lasten sekä heidän perheidensä kanssa. Koulupsykologi on säännöllisesti Turengin ja Tervakosken kouluilla. Pikkukouluilla ja esiopetusyksiköissä koulupsykologi on sovittuna aikana tai vastaanotto on psykologin työhuoneella koulutoimistossa. Nuorten psykologi työskentelee terveystoimen alaisuudessa ja toimii 13-19 -vuotiaiden nuorten kanssa. Vastaanotto on Turengin terveyskeskuksessa Tervakosken terveyskeskuksessa. Nuorten psykologi liikkuu kouluilla tarvittaessa. Psykologipalveluista tiedotetaan koulutiedotteessa sekä kunnan ja koulujen kotisivuilla ja psykologiin saa yhteyden Wilman kautta, puhelimitse ja sähköpostitse. Sosiaalityön palvelut

- Lastensuojelun avohuollon tukitoimia mm. • ehkäisevä perhetyö • ohjaus- ja neuvonta • taloudellinen tukeminen • perhetyö • tukihenkilö, joka voi tukea lapsen ja nuoren koulunkäyntiä.

Sosiaalityöntekijä tai lastensuojeluntyöntekijä osallistuu oppilashuollon kokouksiin erikseen sovi-tulla tavalla. Lisäksi sosiaalityöntekijä tekee yksilökohtaisissa tapauksissa tiivistä yhteistyötä kou-lukuraattorin, koulupsykologin, kouluterveydenhoitajan ja opettajien kanssa sekä osallistuu kutsut-tuna koulun järjestämiin asiakas- ja perhekeskeisiin neuvotteluihin. Sosiaalityöntekijät esittäytyvät myös koulun vanhempainilloissa. Kouluterveydenhuollon palvelut

- osallistuminen koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen - koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen - oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen - osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja sel-

vittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opetushenkilöstön kanssa Ks. luku 5.4.5.1.4 Sivistystoimenjohtajan rooli

- taloudellisten resurssien huolehtiminen opetussuunnitelman toteuttamiseksi - yhteistyösopimukset ja ostopalvelusopimukset

60

- hallintosäännön mukaiset päätökset ja lautakunnan esittelijän tehtävät Opetustoimen kehittämispäällikön rooli

- koordinoi oppilashuoltoa kuntatasolla - oppilashuollon johtoryhmän jäsen (edustaja jokaiselta toimialalta) - erilaisten työryhmien kokoaminen ja johtaminen - kuntien väliset verkostot - hankkeet - kuraattorin, psykologin rekrytointi - ohjeistus arkistointiin ja rekistereihin yhteistyössä rehtorien, asiainhallintasihteerin ja

toimistosihteerin ja koulusihteerien kanssa Monialaisten työryhmien rooli

- havainnoivat ja analysoivat tilanteita ja ennakoivat tulevaa - käsittelevät yleistasolla oppilashuollollisia asioita ja kehittämiskohteita - tiedottavat

5.4.5.1.2 OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖ KOULUTUKSEN ERI SIIRTYMÄVAIHEISSA Seuraavat vuosikellot on laadittu: Vuosikello esiopetuksesta alakouluun Vuosikello alakoulusta yläkouluun Vuosikello yläkoulusta toiselle asteelle Vuosikelloja päivitetään tarpeen mukaan ja päivitetyt versiot käsitellään rehtorikokouksissa ennen käyttöönottoa. 5.4.5.1.3 YHTEISTYÖ OPPILAAN OHJAUKSESSA SEKÄ JATKO -OPINTOJEN SUUNNITTELUSSA Ohjauksen päätarkoitus on oppimisen käytännön tukeminen ja opiskelutaitojen kehittäminen. Tavoitteena on oppimisen ilo läpi elämän. Vastuu oppilaan kannustamisesta, ohjauksesta ja tuesta kuuluu kaikille opettajille. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vaikeuksia ehkäisevään toimintaan. Tarkempi kuvaus oppilaan ohjauksesta opetussuunnitelman luvussa 4.3 Ohjauksen järjestäminen.

- yhteistyötä tehdään kokonaisvaltaisesti oppilaan kanssa työskentelevien henkilöiden kanssa (opettaja, erityisopettaja, tarvittaessa oppilashuoltoryhmä sekä huoltajat)

- suunnitteluun vaikuttavia tietoja päivitetään jatkuvasti - oppilasta itseään tuetaan ottamaan aktiivisesti osaa oman elämänsä suunnitteluun ja pää-

töksentekoon - jatko-opintojen suunnittelu aloitetaan joissakin tapauksissa jo 8. luokalla, mutta pääsään-

töisesti 9. luokan syksyllä - nivelvaiheeseen kuuluvat yhteydenotot toisen asteen oppilaitoksiin sekä tutustumiskäynnit

tai tutustumisjaksot niissä - tarvittaessa pidetään jatko-opintojen suunnitelmapalaveri lukuvuoden puolenvälin paikkeil-

la ja siihen osallistuvat oppilaanohjaajan lisäksi huoltajat ja tarvittaessa muut asiantuntijat. Tällöin keskustellaan myös mahdollisesta joustavan valinnan käytöstä yhteishaussa.

- tarpeen mukaan pidetään palaveri vielä keväällä vastaanottavan oppilaitoksen edustajien kanssa

- seudullinen yhteistyö kuvattu vuosikellona. Seudulliset yhteistyön ryhmät päivittävät vuo-sikelloa.

61

5.4.5.1.4 KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluille on nimetty terveydenhoitajat ja koululääkärit. Lukuvuosittain vahvistetaan varajärjestelmä niiksi ajoiksi kun oma terveydenhoitaja ei ole paikalla. Kouluterveydenhuollossa tehdään lakisääteiset terveystarkastukset vuosittain. Luokkien 1- 2, 5 ja 7 - 8 vuositarkastukset ovat laaja-alaisia. Laaja-alainen terveystarkastus tehdään aina koululääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyönä. Laajat terveystarkastukset ovat muita tarkastuksia perusteellisempia ja monipuolisempia. Tarkastusten olennaisena osana on yhteistyö perheen, koulun, oppilashuollon ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Huoltajan kirjallisella suostumuksella terveystarkastukseen sisältyy esiopetuksen henkilökunnan tai opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämiseksi. Yhteistyötahojen arvio on tärkeä osa oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin seurantaa sekä tuen tarpeiden varhaista tunnistamista moniammatillisessa yhteistyössä. Laaja-alaisessa tarkastuksessa arvioidaan oppilaan psykososiaalista kehitystä mm. ihmissuhteita, tunnetilojen säätelyä ja käyttäytymistä sekä fyysistä terveyttä kuten oppilaan kasvua, kehitystä, terveydentilaa ja pitkäaikaissairauksien vaikutusta koulunkäyntiin. Laaja-alaisessa terveystarkastuksessa selvitellään myös koko perheen hyvinvointia, terveystottumuksia ja terveyttä ja tehdään arvio oppilaan terveydentilasta ja mahdollisesta jatkotutkimuksen, tuen ja hoidon tarpeesta yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Tarkastuksessa saatujen tietojen perusteella tehdään hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa. Laajoista terveystarkastuksista tehdään luokkakohtainen yhteenveto oppilashuoltotyöryhmälle mahdollisten tukitoimien järjestämiseksi. Yhteenveto ei sisällä henkilötietoja. Vuosittaiset määräaikaistarkastukset terveydenhoitaja tekee välivuosina muille luokille ja tarvittaessa ohjaa koululääkärille tai muille tahoille. Oppilaan huoltaja vastaa ensisijaisesti sairastuneen oppilaan hoidosta, sairaanhoidon järjestämisestä ja hoitoon viemisestä. Koulutapaturman sattuessa tai oppilaan sairastuessa koulussa koulun aikuisilla on vastuu turvallisuudesta siihen saakka kunnes vastuu hoidosta siirtyy huoltajalle. Oppilaan sairastuessa äkillisesti koulussa opettaja tai terveydenhoitaja arvioi oppilaan tilanteen, ottaa tarvittaessa yhteyttä huoltajiin ja avustaa tutkimuksen ja hoidon järjestämisessä. Oppilaan sairastuessa kotona, huoltajat ottavat tilanteen vaatiessa yhteyttä terveyskeskukseen. Isoilla kouluilla terveydenhoitajalla on sovitut avovastaanottoajat, joihin oppilas voi tulla ilman ajanvarausta. Pienillä kouluilla terveydenhoitaja on tiettyinä ajankohtina viikossa. Koululääkäreillä ei ole sairasvastaanottoa koululla. Vuosittain terveydenhuollon kanssa sovitaan toimintamalli miten toimitaan, jos oppilas tarvitsee päästä terveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta. Terveysneuvonta on keskeinen osa kouluterveydenhuollon työtä. Terveysneuvontaa toteutetaan yksilöllisesti tai tarpeen mukaan ryhmissä. Tavoitteena on tukea tiedon soveltamista käytäntöön ja vastuun ottamista omasta hyvinvoinnista. Terveydenhoitajat toteuttavat terveysneuvontaa terveystarkastuksissa THL:n ja paikallisesti vuosiluokittain sovittujen aiheiden osalta (aiheita esim. terveellinen ravinto, hygienia, ruokailutottumukset jne..) Kouluterveydenhuolto edistää, seuraa ja valvoo koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta yhdessä koulun edustajien, terveystarkastajan, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Joka kolmas vuosi tehdään koulujen terveydellisten olojen tarkastukset, joista laaditaan kirjalliset raportit ja esitetään mahdolliset parannusehdotukset. 5.4.5.1.5 POISSAOLOJEN EHKÄISEMINEN , SEURAAMINEN JA NIISTÄ ILMOITTAMINEN

62

Kuntaan on laadittu ohjeistus sairaspoissaoloihin reagoimiseen sekä luvattomiin poissaoloihin puut-tumiseen. Kaikki koulut noudattavat samaa ohjeistusta. Jokaisella koululla on käytössä Wilma-ohjelma, jonne poissaolot kirjataan. Ohjeistusta päivitetään rehtorikokouksissa. 5.4.5.1.6 TUPAKOINNIN, ALKOHOLIN, PÄIHTEIDEN JA ENERGIAJUOMIEN KÄYTÖN

EHKÄISEMINEN JA KÄYTTÖÖN PUUTTUMINEN Tupakan, alkoholin, päihteiden ja energiajuomien käytön ennaltaehkäisemiseksi tehdään ennaltaehkäisevää työtä terveystiedon ja muiden oppiaineiden tunneilla, terveydenhoitajan ja muiden nuorten parissa toimivien aikuisten toimesta sekä myös nuorten vertaisryhmien avulla. Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

- vuosittainen suunnittelu- ja yhteistyöpalaveri (terveystiedon opettajat ja kouluterveydenhoitaja): yhteistyö, työnjako, päämäärät

- asiantuntijuuden ja tiedon jakaminen - yhteistyö materiaalin hankinnassa ja jakamisessa (esim. kondomien jako kaikille 8.

luokkalaisille) - mahdollisuuksien mukaan yhteistyö valtakunnallisissa päihdeprojekteissa ja siihen liittyvien

vierailijoiden järjestämisessä - kouluterveyskyselyn tarjoaman tiedon hyödyntäminen yhteistyössä kouluyhteisön

hyvinvoinnin edistämiseksi - yhteistyö nuorten parissa toimijoiden kesken, esim. Askel-illat: koulutoimi, terveyspalvelut,

nuorisotoimi, seurakunta, urheiluseurat, vanhemmat. - yhteistyö nuorten vertaisryhmien (esim. tukioppilaat, oppilaskunta) kanssa päihteiden

käytön ehkäisemiseksi ja/tai nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi - pyritään yhteistyössä järjestämään mahdollisia vierailuja terveyspalveluiden pariin - mahdollinen yhteistyö HAMK kanssa (esim. terveydenhoitoalan opiskelijoiden vierailut) - terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä pyritään huomioimaan sujuva yhteistyö

ja työnjako eri kouluasteiden välillä Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. (POL 29§ 2 mom.) Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 § 2:n momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. (POL 36 d § 1, katso myös 2-4 mom.) Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. (POL 36 e ½ 1, katso myös 2-5 mom.) Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. (POL 36 f § 1, katso myös 2 mom.)

63

Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. (POL 36 g § 2, katso myös 1, 3-4 mom.) Jos oppilas on päihteiden vaikutuksen alaisena koulussa - oppilas ohjataan ensisijassa rehtorin luo tai oppilashuoltohenkilön luo - otetaan yhteys huoltajiin, jotka hakevat oppilaan koulusta - otetaan yhteys sosiaalitoimeen ja poliisiin Tupakoinnin ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Terveydenhoitajat

- tulotarkastuksessa kerrotaan yläkoulun toimenpiteistä - terveystarkastusten yhteydessä valistusta

Terveystiedon opetus - tupakoinnin terveys- ja ympäristöhaitat, riippuvuuden synty, tupakoinnin yhteiskunnalliset

ja globaalit vaikutukset sekä tupakoinnin lopettaminen Nuorisotoimi

- tupakointi kielletty nuorisotoimen tiloissa ja kaikessa toiminnassa - 7. luokkalaisten kotiin menevän kirjeen yhteydessä tietoa - 6. luokkalaisten päihdevalistus

Seurakunta - tupakointi kielletty seurakunnan tiloissa ja kaikessa toiminnassa

Jokaisen koulun järjestyssäännöissä kielletään tupakointi ja tupakointivälineiden hallussapito lakiin viitaten. Järjestyssääntöjen rikkominen vaikuttaa käyttäytymisnumeroon. 1. kerta

- ensisijaisesti oppilas soittaa kotiin opettajan valvonnassa - opettaja kertoo vanhemmalle jatkotoimenpiteistä - merkintä esim. Wilmaan - tupakointivälineet välitetään huoltajalle

2. kerta - kasvatuskeskustelu - soitto / yhteys kotiin - merkintä esim. Wilmaan - tupakointivälineet välitetään huoltajalle

3. kerta - kasvatuskeskustelu/jälki-istunto 1 tunti. Työsuunnitelmissa koulukohtaiset käytännöt ja

yhteistyö esim. nuorisotyöntekijöiden kanssa - merkintä esim. Wilmaan - tupakointivälineet välitetään huoltajalle

4. kerta - luokanvalvoja / luokanopettaja kutsuu vanhemmat keskustelemaan - tiedotus vieroitushoidosta, ohjaus terveydenhoitajalle - tiedotetaan, että seuraavasta kerrasta tehdään ilmoitus poliisille - tupakointivälineet välitetään huoltajalle - merkintä esim. Wilmaan

5. kerta - ilmoitus kotiin - ilmoitus poliisille - tupakointivälineet välitetään huoltajalle - merkintä esim. Wilmaan

6. kerta

64

- ilmoitus kotiin - ilmoitus poliisille - tupakointivälineet välitetään huoltajalle - merkintä esim. Wilmaan - asia monialaisen työryhmän käsittelyyn

Energiajuomien käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Energiajuomien käytön ennaltaehkäisemiseksi tehdään ennaltaehkäisevää työtä terveystiedon ja muiden oppiaineiden tunneilla, terveydenhoitajan ja muiden nuorten parissa toimivien aikuisten toimesta sekä myös nuorten vertaisryhmien avulla. Jokaisen koulun järjestyssäännöissä kielletään hallussapito ja juominen. Järjestyssääntöjen rikkominen vaikuttaa käyttäytymisnumeroon. 1. kerta

- ilmoitus kotiin - merkintä esim. Wilmaan

2. kerta - ilmoitus kotiin - kasvatuskeskustelu

3. kerta - ilmoitus kotiin - jälki-istuntoa 1 tunti

5.4.5.1.7 KOULURUOKAILUN JA MAHDOLLISTEN VÄLIPALOJEN JÄRJESTÄMINEN Erityisruokavaliot tulevat kouluterveydenhoitajien kautta tiedoksi ruokaa valmistaviin keittiöihin. Kouluateria tukee koululaisen hyvinvointia ja vahvistaa terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia. Ruokailu tarjoaa myös erinomaisen tilaisuuden opetella ruoka- ja tapakulttuuria eli kauniita pöytä-tapoja, toisen huomioon ottamista ja yhdessä olemista. Koulukohtaisesti oppilaille on mahdollista järjestää maksullinen välipala. 5.4.5.1.8 TURVAKANSIO Jokaisella koululla on turvakansio, jossa on kirjattuna vähintään alla olevan sisällysluettelon mukai-set asiat koulukohtaisesti. Turvallisuuden koulukohtainen omavalvonta on jatkuvaa ja siitä vastaa rehtori.

- työsuunnitelmaan kirjataan koulukohtaisesti lukuvuosittaiset kehittämiskohteet - poistumisharjoitukset pidetään vähintään kahdesti lukuvuodessa - henkilökunnan koulutuksesta huolehditaan koulukohtaisesti - uudet työntekijät sekä sijaiset perehdytetään turvakansion sisältöön - kaikki harjoitukset, tarkastukset ja koulutukset kirjataan

Koulut toteuttavat valtakunnallista KiVa Koulu- toimenpideohjelmaa ja vertaissovittelua. Turvakansion sisällysluettelo

1. Koulun tiedot 2. Turvallisuuskartoitus ja poistumisharjoitukset 3. Turvallinen työ- ja opiskeluympäristö

3.1 Järjestyssäännöt 3.2 Suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

65

3.3 Turvallisuus ja valvonta (vaaratilanteiden ehkäisy) 3.4 Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet 3.5 Liikenneturvallisuus 3.6 Tietoturva 3.7 Työturvallisuus 3.8 Turvallisuusryhmä 3.9 Yhteistyö poliisin, pelastuslaitoksen ym. kanssa

4. Kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa 5. Kriisitilanteen tiedotussuunnitelma 6. Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön tervellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön

hyvinvoinnin tarkastuksissa 7. Koulutukset ja kirjaukset (mm. hyväksyntä ja tarkastukset) 8. Toimintaohjeet

Pelastussuunnitelma (löytyy jokaisesta luokasta)

1 Pelastussuunnitelman tavoite ja perusteet 2 Toiminnan ja tilojen kuvaus 3 Tärkeitä puhelinnumeroita

3.1 Turvallisuusviranomaiset 3.2 Koulun yhteystietoja 3.3 Tekniikan yhteystiedot

4 Vaaratilanteet ja niihin varautuminen 4.1 Hätäilmoitus 4.2 Tulipalo

4.2.1 Tulipalojen torjunta 4.2.2 Toiminta tulipalo syttyessä

4.3 Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus 4.4 Yleinen vaaramerkki, kemikaalivuoto ja säteilyvaara 4.5 Pommiuhkaus tms. 4.6 Toiminta sähkö-, vesi- ja lämmityskatkon sattuessa 4.7 Toiminta väestönsuojaan suojauduttaessa

5 Evakuointi ja poistuminen rakennuksesta 5.1. Kuulutusohjeet 5.2 Sisäiset hälytysjärjestelyt 5.3 Rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikat 5.4 Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt

6 Rakennus- yms. piirustukset 6.1 Asemapiirros 6.2 Pohjapiirrokset kerroksittain 6.3 Rakennuspiirroksiin merkitään myös vaaraa tuottavat kohteet

Seuraavat asiakirjat ovat koulujen käytössä. Päivitetyt asiakirjat käsitellään rehtorikokouksessa en-nen käyttöönottoa.

1) Turvallisuuden vuosikello 2) Riskien arviointikohteiden valinta- lomake 3) Koulun tarkastuspäiväkirja turvallisuusasioista 4) Kunnan toimintaohje akuutissa kriisitilanteessa

5.4.5.1.9 YHTEISTYÖ POLIISIN KANSSA Janakkala kuuluu Hämeenlinnan koulupoliisin toiminta-alueeseen.

66

Koulupoliisi

- tarjoaa kouluille valistuskasvatusta - tutkii koulussa tapahtuneita oppilaiden tekemiä rikoksia - puuttuu rikollisiin ilmiöihin tai rikolliseen käyttäytymiseen varhaisessa vaiheessa - osallistuu koulun pyynnöstä muihin toimialaansa kuuluviin tilaisuuksiin - työskentelee tiiviissä yhteistyössä Ankkuri-tiimin kanssa. - toimii yhteyshenkilönä epäselvissä tai askarruttavissa tilanteissa.

Ankkuri on moniammatillinen tiimi, joka - puuttuu matalalla kynnyksellä alaikäisten tekemiin rikoksiin, rikolliseen käyttäytymiseen ja

päihteiden käyttöön - pyrkii selvittämään kokonaisvaltaisesti nuoren elämäntilanteen ja avun tarpeen - ohjaa tarkoituksenmukaisen avun piiriin

Hämeenlinnan poliisiaseman Ankkuri-tiimiin kuuluvat poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sai-raanhoitaja sekä nuorisotyöntekijä. Koulupoliisi- ja Ankkuritoiminnan tärkeänä tavoitteena on ri-kosten ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen. Rikolliseen toimintaan puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa riittävän vakavasti. Koulun odotetaan ilmoittavan koulupoliisille tai Ankkuri-tiimin poliisille koulussa tapahtuneesta rikoksesta. Koulussa tapahtuvia rikoksia ovat esimerkiksi:

- näpistykset (varastetaan koulun tai oppilaiden omaisuutta) - vahingonteko (heitetään tahallaan kivellä ikkuna rikki) - pahoinpitely (vammoja vaatinut tai muuten raju tappelu) - kunnianloukkaus (jatkuvaa nimittelyä, pitkäaikaista kiusaamista, netissä pilkkaamista) - laiton uhkaus (uhkaa todentuntuisesti hakata tai tappaa) - kiristys (kahden euron laina kasvaa korkoa, jota peritään väkivallalla uhkaamalla)

Poliisille tai Ankkuri-tiimin poliisille ilmoitetaan, kun

- tappelusta seuraa vammoja, terveydenhoitajalla tai lääkärillä käyntiä - tappelu on muuten erityisen rajua esim. kuristamista - kiusaaminen on lievempää, mutta toistuvaa ja pitkään jatkunutta, eivätkä koulun omat toi-

met ole riittäneet - törkeää tiettyyn henkilöön kohdistuvaa kielenkäyttöä, uhkailua, nimittelyä, kiristämistä

Ilmoituksen poliisille tekee rehtori. Kouluaikana tapahtuneista rikoksista voi ilmoittaa suoraan koulupoliisille sähköpostitse. Mikäli kuittausta ei lähipäivinä tule, varmista puhelimella, että sähköposti on tullut perille. Koulupoliisin ollessa poissa koulupoliisin tehtäviä hoitaa Ankkuri-tiimin poliisi. Mikäli koulu- tai ankkuripoliisi eivät ole tavoitettavissa, rikosilmoituksen voi tehdä internetissä tai poliisiasemalla. Vanhemmille tulee ilmoittaa, että asiasta on ilmoitettu poliisille. Ilmoituksessa tulee olla seuraavat tiedot:

- tapahtuman kuvaus (aika, paikka, tekoon johtaneet ja sitä seuranneet tapahtumat), koulun suorittamat toimenpiteet

- osallisten henkilötunnukset - vanhempien yhteystiedot

Pääsääntöisesti kaikki rikolliseen tekoon epäillyt lapset/nuoret kutsutaan vanhempineen poliisilai-tokselle. Kouluajan ulkopuolella tapahtuneista alaikäisten tekemistä rikoksista ilmoitetaan Ankkuri-tiimin poliisille.

67

5.4.5.1.10 KOULUKULJETUSTEN TURVALLISUUTTA SEKÄ ODOTUSAIKOJEN JÄRJESTÄMISTÄ JA

TURVALLISUUTTA KOSKEVAT OHJEET

Koulukuljetuksen odotusaikoina oppilaille järjestetään ohjattua toimintaa. Janakkalan kunnan kou-lukuljetuksen oppaassa annetaan turvallisuutta koskevat ohjeet: Huoltajat ovat ensisijaisesti velvol-lisia opastamaan lapsiaan liikkumaan turvallisesti liikenteessä. Koulukuljetuksessa mukana olevien lasten huoltajat vastaavat siitä, että lapsi pääsee turvallisesti kotoa autoon ja autosta kotiin. Turvavyön käyttö koulukuljetuksissa Kouluajoa ajavan auton kuljettaja ohjaa ja valvoo oppilaiden turvavyön käyttöä. Mikäli oppilas tois-tuvista kehotuksista huolimatta ei noudata ohjeita, ajoneuvon kuljettaja on velvollinen ilmoittamaan siitä koululle. Koulun rehtori ottaa yhteyttä oppilaan kotiin, kertoo tilanteen ja ilmoittaa, ettei oppi-laan omavaltainen ja ohjeista piittaamaton käyttäytyminen voi jatkua, sekä kertoo ajoneuvon voivan kieltäytyä ottamasta omaa ja muiden liikenneturvallisuutta vaarantava oppilas koulukuljetukseen. Mikäli tilanteessa ei tapahdu muutosta ajoneuvon kuljettaja ilmoittaa uudelleen asiasta rehtorille, joka ilmoittaa asian edelleen koulutoimistoon. Koulutoimisto siirtää koulukuljetuksen järjestämisen huoltajan vastuulle. Menettely perustuu perusopetuslain 29 ja 32 §:ään. Koulutoimisto tiedottaa muuttuneesta järjestelystä ja sen ajankohdasta koululle ja autoilijalle Vakuutus ja vastuut Oppilas on koulun vastuulla autosta noususta kouluun ja koulun päättymisestä autoon nousuun. Lii-kennöitsijöiden vastuu kattaa puolestaan oppilaiden autoon noususta kotipysäkille ja kotipysäkiltä koulun pysäkille jättämiseen. Kunta on vakuuttanut kaikki oppilaat koulussa tai koulumatkalla ta-pahtuvan tapaturman varalta. Vakuutus koskee varsinaista kouluaikaa ja koulumatkaa, kouluham-mashoitokäyntejä, koululääkärillä käyntejä sekä koulun järjestämiä opinto- ym. retkiä (mutta ei esim. terapiakäyntejä). Vakuutus korvaa tapaturman aiheuttamat hoitokulut. Esinevahinkoja ei kor-vata. Vakuutus ei korvaa oppilaan tahallaan aiheuttamaa vahinkoa toiselle osapuolelle eikä vaattei-den, silmälasien tms. rikkoutumista. Vahingontekijä (myös ala-ikäinen) tai hänen huoltajansa joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Lait ja asetukset Laki alkolukon käytöstä kouluja päivähoitokuljetuksissa (1110 / 10.12.2010) tulee voimaan 1.8.2011. Sen mukaan alkolukolla varustettua ajoneuvoa on käytettävä esiopetukseen, perusopetukseen ja lisäopetukseen osallistuvien oppilaiden kuljetuksissa, toisen asteen koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden kuljetuksissa; ja päivähoitokuljetuksissa. jos kuljetuksen järjestää kunta, kuntayhtymä, koulu tai laitos tilausliikenteenä ja kuljetukseen saadaan kunnan tai valtion tukea.

68

5.4.5.1.11 YHTEISTYÖ KODIN , KOULUN , OPPILASHUOLLON PALVELUJEN ASIANTUNTIJOIDEN , MUIDEN ASIANTUNTIJOIDEN JA PAIKALLISTEN TUKIVERKOSTOJEN KANSSA

5.4.5.1.12 YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUVIRANOMAISTEN KANSSA Sosiaalitoimen ja koulun yhteistyövelvoite perustuu lastensuojelulakiin. Lapsella on oikeus turvalli-seen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen huolenpitoon. Koulun ja lastensuojelun viranomaisten on palveluja kehitettäessä kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin. Lastensuojelun avohuollon tukitoimia ovat mm. ehkäisevä perhetyö, ohjaus- ja neuvonta, taloudellinen tukeminen, perhetyö, tukihenkilö, joilla voidaan tukea lapsen ja nuoren koulunkäyntiä. Periaatteena sosiaalitoimen ja koulun yhteistyössä on ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. En-naltaehkäisyä toteutetaan mm. toimimalla yhdessä koulun kanssa monialaisissa työryhmissä, joissa pyritään vaikuttamaan lasten ja nuorten kasvuolosuhteisiin mm. ehkäisemään päihteiden käyttöä. Varhaisen puuttumisen kehittämisen painoalueena on rohkaista koulun henkilökuntaa tunnistamaan aikaisemmin oppilaiden ja heidän perheidensä ongelmia ja uskallusta puuttua tilanteeseen ajoissa. Yllättävissä ja askarruttavissa tilanteissa voi aina ottaa yhteyttä päivystävään sosiaalityöntekijään.

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on jokaisen tehtävä ja vastuulla kaikissa tilanteissa Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen tarkoittavat laadukasta perusopetusta, kasvun ja kehityksen yksilöllistä tukemista yhteisössä ja kasvatuskumppanuutta huoltajien kanssa.

Oppilas- huolto-ryhmä Koulun ulkopuoliset asiantuntijat ja yhteistyökumppanit

Sosiaali- toimi/ lastensuojelu

Poliisi Nuoriso- toimi

Perustervey- denhuolto Erikoissai- raanhoito

Koulun oppilashuollon henkilöstö

Terveyden-hoitaja, koulu-lääkäri

Kuraattori Koulu-psykologi

Nuoriso-psyko-logi

Kuljetus-suunnit-telija

Nuoriso- toimi

Järjestöt ja seurat

Opetus-henkilös-tö

69

5.4.5.2 KOULUKOHTAISIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMIIN SISÄLLYTETTÄVÄT

ASIAT 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

• oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä pal-velujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä

• oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteis-työhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan.

2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat • yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja -ympäristön

terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. • koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt, • yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yh-

teisöllisen oppilashuollon kehittämisessä, • yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnit-

telussa, • yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhtei-

sön hyvinvoinnin tarkastuksissa, • yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä, • järjestyssäännöt, • poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen, • tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus, • tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttu-

minen, • koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet, • suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

o kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, o edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla, o yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän

että sen kohteena olevan osalta, o yhteistyö huoltajien kanssa, o yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa, o suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huolta-

jille ja yhteistyötahoille sekä o suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.

• toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. o kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteis-

sa, o johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin

varautumisessa, o sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja vies-

tinnän periaatteet, o psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, o suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huolta-

jille ja yhteistyötahoille, o toimintavalmiuksien harjoittelu sekä o suunnitelman arviointi ja päivittäminen.

3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen • yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja

oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi.

70

• yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa, • oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen kou-

lussa, • yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yh-

teydessä, • oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhtey-

dessä, • asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset me-

nettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä, • oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys sekä • yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuoriso-

toimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi. 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa

• oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelus-sa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä

• yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottami-nen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille.

5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyö-dyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilail-le, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.3 TODISTUKSET Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa lu-kuvuositodistuksen. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perus-opetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodis-tuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista paino-tuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun. Todistuksiin merkitään todistuksen nimi, opetuksen järjestäjän ja koulun nimi, oppilaan nimi ja syn-tymäaika, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta

71

siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla mer-kintä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mu-kaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistuksen ulkoasusta. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli ky-seinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta ope-tuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiai-neessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Perusopetuksen päättötodistus Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seu-raavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sa-noin (välttävä – erinomainen) ja numeroin (5-10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äi-dinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut op-pilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviik-kotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanal-lisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”. Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Ai-neesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroar-vosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se ar-vostellaan numeroin. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäyty-misestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

72

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mi-käli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun ope-tuskielellä. Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyt-tää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varuste-taan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on jär-jestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen. Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

8.3 TODISTUKSET JANAKKALASSA 1-9 -luokilla todistus annetaan lukukausittain. Numeroarviointi aloitetaan 3. luokan keväällä. 1-2 –luokilla käytetään sanallista arviointia. Sanallinen arviointi vuosiluokilla 1-2: Arvioidaan äidinkieli ja matematiikka, jotka pilkotaan pienemmiksi tavoitteiksi. Lisäksi käyttäytymis- ja työskentelytaidot arvioidaan erillisellä liitteellä. Muista oppiaineista merkintä hyväksytystä suorituksesta. Lisäksi opettaja voi kirjata muita havaintoja, kuten oppilaan erityiskiinnostukset ja osaaminen. Janakkalassa käytetään samanlaisia todistuspohjia kaikissa kouluissa. Poikkeuksena koulut, jotka toteuttavat arvioinnissa opinpolkumallia 1-2-luokilla. Opinkoulumallia toteuttavat koulut voivat käyttää opinpolkumalliin liittyviä todistuslomakkeita. Lomakkeet on hyväksytty kasvatus- ja koulutuslautakunnan kokouksessa 6.5.2014. Opinpolkumalli Opinpolkumalliin on kirjattu erittäin tarkka osaamisen kuvaus matematiikan ja äidinkielen eri osa-alueista ja niiden hierarkkisesta suhteesta. Opinpolkumallissa opettaja värittää lapsen oppimispolkua sitä mukaan, kun oppilas etenee taidoissaan. Tämä havainnollistaa huoltajille oppilaan edistymistä koulussa sekä opettajalle sen, miten oppilaan yksilöllisyys etenemisessä voidaan paremmin huomioida. Äidinkielen ja matematiikan osalta arviointi on tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa kuin muiden oppiaineiden osalta. Käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan erikseen. Lukuvuositodistus on rakennettu linjassa opinpolun kanssa. Se on yhteenveto opinpolussa esitetyistä tavoitteista ja arvioinnin kohteista. Opinpolkumalli on osa joustavan perusopetuksen kehittämisajatusta. Sitä tukevia pedagogisia järjestelyitä ovat esimerkiksi erityisopetuksen toteuttamistapa (pienluokat purettu, tuki hajautettu), samanaikaisopettajuus, joustoluokat 1-3 sekä pajatoiminta yhteistyössä esioppilaiden kanssa.

LIITE 1

73

9 LIITTEET L IITE 1 KOLMIPORTAINEN OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN MALLI JA TUEN MUODOT JANAKKALASSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

Yleinen tuki Erityinen tuki Jokaiselle oppilaalle Tehostettu tuki Erityisopetus

Tukimuodot Tukimuodot Tukimuodot

eriyttäminenjoustavat ryhmittelytkodin ja koulun yhteistyöoppilaan ohjausoppilashuollon tuki

oppimissuunnitelmatukiopetusosa-aikainen erityisopetuskerhotoimintaaamu- ja iltapäivätoiminta 1.-2.apuvälineet yms.avustajapalvelut

eriyttäminenjoustavat ryhmittelytkodin ja koulun yhteistyöoppilaan ohjausoppilashuollon tukioppimissuunnitelma tukiopetusosa-aikainen erityisopetuskerhotoimintaaamu- ja iltapäivätoiminta 1.-2.apuvälineet yms. avustajapalvelut

eriyttäminenjoustavat ryhmittelytkodin ja koulun yhteistyöoppilaan ohjausoppilashuollon tukiHOJKStukiopetusosa-aikainen erityisopetuskerhotoimintaaamu- ja iltapäivätoiminta 1.-9.apuvälineet yms.avustajapalvelutkokoaikainen erityisopetus

OppimissuunnitelmaPakollinen

Erityisopetuspäätös ja HOJKS

Oppimissuunnitelma

Voidaan tehdä tarvittaessa

Pedagoginen arvio Pedagoginen selvitys

LIITE 2

74

L IITE 2 OPPIMISEN TUEN JA ERITYISOPETUKSEN PALVELUT JANAKKALAN KUNNASSA Alakoulu

Erityis-opetuksen yleinen tuki

Laaja-alainen erityisopetus kaikissa alakouluissa

Tehostettu tuki

Laaja-alainen erityisopetus kaikissa alakouluissa

Pienluokat Turengin ja Tervakosken koulu on tarkoitettu lapsille, jotka tarvitsevat tukea ja pienryhmän oppimisympäristökseen voi antaa tehostettua ja/tai erityistä tukea opetus järjestetään oppilaiden oppimissuunnitelmien mukaisesti

pienluokan opettajana toimii erityisluokanopettaja, ryhmässä on kouluohjaaja ryhmän koko on korkeintaan kymmenen oppilasta pienluokka toimii kiinteässä yhteistyössä yleisopetuksen perusryhmien kanssa pedagogisessa arviossa tai pedagogisessa selvityksessä on perustelut pienluokalle siirtymisestä koulutulokkaan pienluokalle pääsyn perusteena ovat koulupsykologin tai erikoislääkärin tai kiertävän erityislastentarhanopettajan suositus päätöksen ryhmään ottamisesta tekee koulun rehtori

Erityinen tuki

Laaja-alainen erityisopetus � kaikissa alakouluissa

Pienluokat Turengin ja Tervakosken koulu opetus järjestetään oppilaiden HOJKSien mukaisesti

Haukankallion koulu � koulussa vuosiluokat 1.-9. � oppilaille, joilla on laajoja oppimisvaikeuksia � oppilaalla on erityisen tuen päätös � jokaiselle oppilaalle tehdään HOJKS � luokan opettajana erityisluokanopettaja, jokaisessa ryhmässä on � kouluohjaaja

Ojoisten koulu, Hämeenlinna

Pienluokat AUT 1.-6.lk � autismin kirjoon kuuluville oppilaille � vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa ja kielen hallinnassa, asioiden peräkkäisyyksien ymmärtämisessä sekä

käyttäytymisessä � pidennetty oppivelvollisuus

Pienluokat E 1.-6.lk � oppilaille, joilla on laaja-alainen kehityksen viivästymä tai kehitysvamma � kielellisen kehityksen, tarkkaavaisuuden, keskittymisen ja kommunikaation vaikeudet, motoristen, kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen puutteet � pidennetty oppivelvollisuus

Saaristen koulu, Hämeenlinna � aistimonivammaisille sekä suurta yksilöllistä tukea tarvitseville oppilaille � opetus sekä toiminta-alueittaisen että oppiainekohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti.

LIITE 2

75

Yläkoulu

Erityisope-tuksen ylei-nen tuki

Laaja-alainen erityisopetus molemmissa yläkouluissa

Tehostettu tuki

Laaja-alainen erityisopetus • molemmissa yläkouluissa

Pienluokat Tervakosken ja Turengin yhteiskoulu • kouluissa on pienryhmä, jossa kaikkien luokka-asteiden ( 7 – 9 ) oppilaita • ryhmä on tarkoitettu oppilaille, joilla on tehostettua tai erityistä tukea vaativia oppimisvaikeuksia tai vakavia käytöshäiriöitä • opetus järjestetään oppilaiden oppimissuunnitelmien mukaisesti. • oppilailla on aina yleisopetuksen kotiluokka, jossa he opiskelevat niissä aineissa, joissa ei tarvita pienryhmäopetusta • opettajan toimii erityisluokanopettaja ja ryhmässä on myös kouluohjaaja • ryhmän koko on enintään kymmenen oppilasta

Erityinen tuki

Laaja-alainen erityisopetus • molemmissa yläkouluissa Pienluokat

Tervakosken ja Turengin yhteiskoulu • opetus järjestetään oppilaiden HOJKSien mukaisesti.

Haukankallion koulu

� koulussa vuosiluokat 1.-9. � oppilaille, joilla on laajoja oppimisvaikeuksia � oppilaalla on erityisen tuen päätös � jokaiselle oppilaalle tehdään HOJKS � luokan opettajana erityisluokanopettaja, jokaisessa ryhmässä on kou-luohjaaja

Varatie

• lastensuojelulaitos, jossa toimii kotikoulu

Alueelliset resurssikeskukset

Harvialan koulukoti � valtion koulukoti � perusopetusta 12 vuotta täyttäneille sekä yleis- että erityisopetuksena

Ruskeasuon koulu, Helsinki 1. liikuntavammaisten oppimis- palvelu- ja kehittämiskeskus

Haukkarannan koulu , Jyväskylä • perusopetusta, kuntoutusta ja ohjauspalveluja kuuroille, huonokuuloisille,

kuulonäkövammaisille ja kielihäiriöisille oppilaille

Jyväskylän näkövammaisten koulu

- näkövammaopetusta tarjoava oppimis-, kehittämis- ja palvelukeskus

Mikael-koulu, Mikkeli • toimii erityisopetuksen oppimis-, palveluja kehittämiskeskuksena • koulu järjestää kuuroille, huonokuuloisille, kuulonäkövammaisille ja kielihäiriöisille lap-

sille ja nuorille opetusta ja opetukseen liittyviä tukipalveluja • opetusta järjestetään esiopetuksena, perusopetuksena, lisäopetuksena ja lukion

suorittamista edistävänä opetuksena

LIITE 2

76

Mäntykankaan koulu, Kuopio

• koulu järjestää opetusta , opetuksen ja kuntoutuksen tukipalveluja lapsille ja nuorille, jot-ka ovat liikuntavammaisia, pitkäaikaissairaita tai joilla on neurologisen kehityksen eri-tyisvaikeuksia

• osaamiskeskuksessa tuotetaan koulutus- ja informaatiopalveluita muille opetuksen järjes-täjille, opettajille, koulunkäyntiavustajille, oppilaiden kanssa työskenteleville asiantunti-joille ja oppilaiden vanhemmille

LIITE 3

77

L IITE 3 YLEINEN TUKI

Yleinen tuki

Erit

yiso

petta

jaE

rityi

sope

ttaja

Ope

ttaja

Ope

ttaja

Opp

ilas

Opp

ilas

Huo

ltaja

Huo

ltaja

110Suoriutuu heikosti oppimistehtävissä

140Allekirjoittavat

oppimissuunnitelman, joka on laadittu yhteistyössä.

120Suunnittelevat

tukitoimenpiteet:esim.

eriyttäminen,jatkuva tukiopetus

160Oppimistulosten ja

oppimissuunnitelman toteutumisen seuranta

ja arviointi.150

Arkistoi oppimissuunnitelman

130Sopivat

erityisopetuksen antamisesta

ja keskustelevat sen

toteuttamisesta

115Jakavat huolen ja pohtivat tilannetta

ja syitä

LIITE 4

78

L IITE 4 HUOLEN PUHEEKSIOTTO JA JATKOTOIMET

LIITE 4 Huolen puheeksiotto ja jatkotoimetS

osia

alito

imi,

te

rvey

denh

uolto

polii

si,

nuor

isot

yö jn

e.

Sos

iaal

itoim

i,

terv

eyde

nhuo

ltopo

liisi

, nu

oris

otyö

jne.

Huo

ltaja

tH

uolta

jat

Vas

tuu

asia

n et

enem

ises

tä

Vas

tuu

asia

n et

enem

ises

täO

HR

Mon

iam

m.tr

.

OH

RM

onia

mm

.tr.

Kou

lun

työn

teki

jät

Kou

lun

työn

teki

jät

Ope

ttaja

, re

htor

i

Ope

ttaja

, re

htor

i

110Kenelle huoli

herännyt keskustelee

oppilaan kanssa(huolen

puheeksiotto)

120Asianosaiset keskustelevat

lapsen / nuoren tilanteesta

ja kartoittavat tukitarpeet ja

mahdollisuudet

150Vastaa huoltajien

tiedottamisesta, jos asiaa käsitellään

OHR:ssä

160Käsittelee

lapsen / nuoren tilannetta ja sopii

tukitoimista

170Tekee

lastensuojeluilmoituksen, jos tarpeen. Keskustelee tai ilmoittaa vanhemmille

ilmoituksen teosta.

165Seuranta

145Aloittavat tarvittavat tukitoimet

100Huoli herää

170Käsittelee

asiaa

180Lastensuojelulliset toimenpiteet

130Konsultoi

tarvittaessa

Henkilöllä, jolle huoli on herännyt ja henkilöllä, jolle huoli on välitetty. Oppilashuoltotyöryhmän nimeämällä henkilöllä

LIITE 5

79

L IITE 5 ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

LIITE 5 Alakoulusta yläkouluunN

uoris

o-oh

jaaj

aN

uoris

o-oh

jaaj

aO

ppila

an-

ohja

aja

Opp

ilaan

-oh

jaaj

aH

uolta

jaH

uolta

jaS

ivis

tyst

oim

en

joht

aja

Siv

isty

stoi

men

jo

htaj

aA

lako

ulun

re

htor

i

Ala

koul

un

reht

ori

Ylä

koul

un

reht

ori

Ylä

koul

un

reht

ori

120Pyytää tiedot

tulevista oppilaista

100Hakemus

koulunkäyntioikeudesta toissijaiseen kouluun

130Toimittaa

oppilastiedot ja oppilaskortit

150Tekee alustavan

suunnitelman ryhmäjaoista 7.

luokalla

140Palaverit 6. luokan opettajien kanssa

alakoululla

170Järjestää yläkoulun

tutustumisillan oppilaille ja

vanhemmille

160 Vierailee

tukioppilaiden kanssa

alakoululuilla ja kysyy

kaveritoiveet

110Päätös rehtorin kanssa

käydyn keskustelun jälkeen koulunkäyntioikeudesta toissijaisessa koulussa

190Järjestävät

7.luokkalaisten vanhempainillan

180Järjestävät 7.luokkien

ryhmäytymis-päivän

163Järjestää ala- ja

yläkoulun erityisopettajien

kanssa siirtopalaveriin

167Muodostaa

luokat

LIITE 6

80

L IITE 6 YLEISEN , TEHOSTETUN JA ERITISEN TUEN VAIHEETLIITE 6 Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen vaiheet

Erit

yis-

Ope

ttaja

/ ke

lto

Erit

yis-

Ope

ttaja

/ ke

lto

Ope

tust

oim

en

kehi

ttäm

is-

pääl

likkö

Ope

tust

oim

en

kehi

ttäm

is-

pääl

likkö

Van

hem

pi /

huol

taja

Van

hem

pi /

huol

taja

Reh

tori,

pä

iväk

odi

n jo

htaj

a

Reh

tori,

pä

iväk

odi

n jo

htaj

a

Mon

iam

.ty

öryh

mä

ohr

Mon

iam

.ty

öryh

mä

ohr

Ope

ttaja

/ es

iope

ttaja

Ope

ttaja

/ es

iope

ttaja

Psy

ko-

logi

, lä

äkär

i, so

siaa

li-ty

ön-

teki

jä

Psy

ko-

logi

, lä

äkär

i, so

siaa

li-ty

ön-

teki

jä

Laps

i /op

pila

s

Laps

i /op

pila

s 100Ei suoriudu

yleisopetuksesta tavoitteiden mukaisesti

110Ottaa käyttöön

yleisiä tukimuotoja.

(Oppimissuunnitelma)

115 Toteavat, että yleinen tuki

ei riitä ja keskustelevat

yhdessä pedagogisen

arvio -lomakkeen ohjaamana.

155Laativat

HOJKS:in (lomake intrassa)

140 Tekevät

selvityksen oppilaan saamasta tuesta ja

kokonaistilanteesta.

120Laativat

pedagogisen arvion ja

toimittavat sen ohr:lle.

125Tekee päätöksen tehostetun

tuen aloittamiseta ja järjestämisestä

130Laativat

oppimissuunnitelman (lomake intrassa)

135 Toteavat, että

tehostettu tuki ei riitä ja

keskustelevat yhdessä

pedagoginen selvitys -

lomakkeen ohjaamana

Tutkimukset

145Toimittaa

pedagogisen selvityksen, jonka

liitteenä ovat asiantuntijalausunnot, tuen tarpeen arvio

ja vanhempien suostumus

erityisopetussiirtoon, opetustoimen

kehittämispäällikölle.

150Tekee erityisen tuen päätöksen.

Vastaa prosessista

120Vanhempia

kuullaan

LIITE 7

81

L IITE 7 OPPIMISSUUNNITELMA

Yleisessä tuessa

Oppilas/

Huoltajat

Oppilaan sukunimi, etunimi Luokka Oppilaan äidinkieli Syntymäaika

Huoltaja 1 Puhelin Huoltaja 2 Puhelin

Koulu

Koulun nimi Luokanpettaja/luokanvalvoja

Allekirjoi

tukset

Päivämäärä Huoltaja 1. Huoltaja 2.

Oppilas Luokanopettaja/luokanvalvoja Erityisopettaja

Oppilaan vahvuudet: Oppilaan tuen tarpeet: Oppiminen ja koulunkäynti Oppimisen lähitavoitteet: Äidinkieli Matematiikka Muut oppiaineet Koulunkäynti Muut esillä olleet asiat: (Yhteistyö huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki, aamu- ja iltapäivätoiminta, yms.) Yhteiset sopimukset ja seuranta:

LIITE 8

82

L IITE 8

OPPIMISSUUNNITELMA Yleisessä tuessa / Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa

Oma opinto-ohjelma /Erityiset opetusjärjestelyt/ Joustava perusopetus 7 – 9 lk

Perustiedot

Päivämäärä:

Aikaisemmat yleisen tuen oppimissuunnitelmat, yms: Paikka ja päivämäärä

Rehtorin päätökset / käsitelty moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä: Päätös, päätöksentekijä ja päivämäärä / Päivämäärä

Oppilas/

Huoltajat


Osoite Oppilaan puhelin


Osoite Osoite

Sähköposti

Sähköposti

Nykyinen

koulu

Koulun nimi Yhteystiedot

Luokanopettaja/luokanvalvoja Puhelin työhön

Muuta

huomi-

oitavaa

Allekirjoi

tukset



Rehtori

Tämä asiakirja on oppilaan, opettajan ja vanhempien yhteinen ja luottamuksellinen työväline oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi. Annamme luvan tässä asiakirjassa olevien tietojen s iirtämiseen oppilaan tulevaan kouluun. Huoltajan/ huoltajien allekirjoitus ja päivämäärä: Perusopetuslaki 4 luku Opetus 16 a § Tehostettu tuki ,16 § Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus, 17 § Erityinen tuki, 17 a § Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, 7 luku Oppivelvollisuus sekä oppilaan oikeudet ja velvollisuudet 30 § Oikeus saada opetusta, 31 a § Oppilashuolto, 8 luku Erinäiset säännökset 40 § Henkilötietojen salassapito, luovuttaminen ja käsittely, 41 § Tietojensaantioikeus

LIITE 8

83

Yhteenveto oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjes tämisestä Opettaja täyttää Oppilas

Oppilaan sukunimi, etunimi Luokka Oppilaan äidinkieli

Oppilaan oppimisvalmiudet: Opettaja täyttää (Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen oppilaan kohdalla) Oppilaan tuen tarve oppimiseen liittyvissä asioissa : Oppilaan oppimiseen liittyvät tavoitteet: Oppilaan tuen tarve koulunkäyntiin liittyvissä asio issa: Sosiaalisissa taidoissa / vuorovaikutustaidoissa / kommunikaatiossa / käyttäytymisessä / motoriikassa / työskentelytaidoissa / muut Oppilaan koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet ja tuk i: Toimintatavat, apuvälineet, kommunikointitavat, menetelmät, opetusjärjestelyt, opetusryhmät, muu tuki Työskentelytaitoihin liittyvät tavoitteet ja tuki: menetelmät, toimintatavat, välineet, arvioinnissa huomiotavat asiat Oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät asiat ja tuki: Koti / koulu / oppilashuollollinen ja ohjauksellinen tuki/ muut Luettelo oppiaineista, joissa oppilas tarvitsee teh ostettua tukea: Lisäksi suunnittelussa voidaan käyttää liitteenä erillistä lomaketta Oppiaineen oppimissuunnitelma. Pedagogiset ratkaisut: Tukiopetus, joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, osa-aikainen erityisopetus, apuvälineet, avustajapalvelu, eriyttäminen, oppilashuollon tuki, kerhotoiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta, muut tuki Edistymisen seuranta ja arviointi: Oppilaalle soveltuvat arvioinnin muodot, arviointitavat ja ajankohdat, oppilaan itsearviointi, arvioinnissa huomiotavat asiat

LIITE 8

84

(Täytetään vain silloin, kun oppilaalle on tehty hallintopäätös omasta opinto-ohjelmasta) Oppilaan oma opinto -ohjelma: Opintokokonaisuudet Suorittamisjärjestys Aikataulu Erityistavoitteet Lisäksi suunnittelussa voidaan käyttää liitteenä erillistä lomaketta Oppiaineen oppimissuunnitelma. (Täytetään vain silloin, kun oppilas opiskelee joustavassa perusopetuksessa 7 – 9 luokilla) Joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä: Opetuksen järjestäminen koulussa Opetuksen järjestäminen muissa oppimisympäristöissä Lisäksi suunnittelussa voidaan käyttää liitteenä erillistä lomaketta Oppiaineen oppimissuunnitelma.

LIITE 8

85

Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoid en vastuualueet Opettaja täyttää yhdessä huoltajan kanssa Yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan/hu oltajien kanssa: Huoltajan tuki: (Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen oppilaan kohdalla) Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja vastuut: Koulun ulkopuoliset tukitoimet. (tuki- ja kuntoutuspalvelut, terapiat, päivähoito, avustaja- ja tulkitsemispalvelut)

Oppilaan koulukuljetuksen järjestelyt: vastuut, kuljetusta odottavan oppilaan ohjaus ja valvonta Muut sovitut asiat: välituntijärjestelyt, ruokailu, päivittäiset toimet, muut Huoltajan ja oppilaan kuuleminen / Kuvaus huoltajan ja oppilaan kanssa toteutuneesta yhteistyöstä ja päivämäärät: Huoltajan/huoltajien tavoitteet ja toiveet Oppilaan tavoitteet ja toiveet

LIITE 8

86

Oppimissuunnitelman laatiminen Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia asiakirjoja: □ Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, laadittu ____.____. 20___ □ Yleisen tuen oppimissuunnitelama, laadittu ____.____. 20___ □ Pedagoginen arvio, laadittu ____.____. 20___ □ Kuntoutussuunnitelma, laadittu ____.____. 20___ (huoltajan luvalla) □ Muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (Asiakirjoja ei liitetä oppimissuunnitelmaan) Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuneet henki löt: Oppilas: Huoltajat: Luokanopettaja: Erityisopettaja: Muut: Vastuuhenkilö: Oppimissuunnitelman toteutumisen arviointi: Päivämäärä: Päivämäärä: Päivämäärä: Kellon aika: Kellon aika: Kellon aika: Paikka: Paikka: Paikka: Oppimissuunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran: Päivämäärä: Kellon aika: Paikka: Asi akirjojen siirtämisestä luokalta toiselle / toiseen kouluun / toiseen kuntaan / alakoulusta yläkouluun / yläkoulusta jatko-opintopaikkaan vastaa : Nimi : Yhteystiedot:

LIITE 8

87

Oppiaineen oppimissuunnitelma Oppiaine / oppiaineryhmät: Aineenopettaja tai luokanopettaja täyttää

OPPILAS Sukunimi, etunimi

KOULU JA LUOKKA

Luokka Koulu

NYKYINEN OSAAMINEN OPPIAINEEN HALLINTA

SISÄLLÖT JA TAVOITTEET

Oppilaan edistymisen kannalta keskeiset tavoitteet ja sisällöt: (painotukset, eriyttäminen)

OPETUS-MENETEL-MÄT JA MATERIAALIT

Oppilaan edistymistä tukevat opetusmenetelmät, opetusjärjestelyt ja materiaalit: (opiskelustrategiat, eriyttäminen, työskentelytavat, apuvälineet, muu tuki)

ARVIOINTI

Arvioinnissa huomioitava: (painotukset ja eriyttäminen, lukivaikeus, motoriikka tms.)

Oppilaalle soveltuvat arvioinnin muodot: (esim. koe, projektityö, suulliset kokeet, työt, näytöt, yksilöllinen koetilanne yms.)

TOTEUTUMI- SEN SEURANTA

Arviointi ajankohdat, tehdyt työt, kokeet, esitelmät, kartoitukset yms.

ALLEKIRJOI-TUKSET

päivämäärä oppilas

opettaja

huoltaja huoltaja

LIITE 8

88

OPPIMISSUUNNITELMA

Koulunkäynnin seuranta ja arviointi Oppilaan nimi: Luokka: Koulu: Lukuvuosi: Oppilaan edistyminen oppimissuunnitelmassa hänelle

määritellyissä tavoitteissa: Miten tavoitteet on saavutettu? Mitä muutetaan? Edistymisen arviointi. Arvio oppimissuunnitelmaan kirjattujen tukitoiminen sopivuudesta ja riittävyydestä: Opetusjärjestelyt, toimintatavat, muut

pvm. ___ / ___ 20____ Seurantaan ja arviointiin osallistuivat:



LIITE 9

89

L IITE 9

PEDAGOGINEN ARVIO tehostetun tuen päätöksen tekoa varten

Päivämäärä:

Seurantapäivämäärät:

Perustiedot Oppilas/

Huoltajat




Sähköposti

Sähköposti

Osoite Osoite

Nykyinen

koulu



Muuta

huomi-

oitavaa

Allekirjoi

tukset



Rehtori ja muut pedagogisen arvion tekoon osallistuneet

Tämä asiakirja on oppilaan, opettajan ja vanhempien yhteinen ja luottamuksellinen työväline oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi. Annam me luvan tässä asiakirjassa olevien tietojen siirtä miseen oppilaan tulevaan kouluun. Huoltajan/ huoltajien allekirjoitus ja päivämäärä:

Perusopetuslaki 4 luku Opetus 16 a § Tehostettu tuki, 16 § Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus, 17 § Erityinen tuki, 17 a § Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, 7 luku Oppivelvollisuus sekä oppilaan oikeudet ja velvollisuudet 30 § Oikeus saada opetusta, 31 a § Oppilashuolto, 8 luku Erinäiset säännökset 40 § Henkilötietojen salassapito, luovuttaminen ja käsittely, 41 § Tietojensaantioikeus (Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen oppilaan kohdalla)

LIITE 9

90

Huoltaja/huoltajien ja oppilaan kuuleminen Opettaja täyttää yhdessä huoltajan kanssa

Oppilaan ja huoltajan kokemus tuen tarpeesta

Koet ut vahvuudet ja onnistuneet oppimiskokemukset Tuen tarve koulunkäynnissä ja toivottu tuki: Työskentelytaidot (tehtävien teko oppitunneilla, lä ksyt, kokeet) Opettajien ja luokkatovereiden kanssa toimiminen, y hteistyö Oppiaineet Viihtyminen luokassa ja oppimisympäristössä

Oppilaan ja huoltajan kuuleminen

Oppilaan näkemykset ja toiveet Huoltajan/huoltajien näkemykset ja toiveet

LIITE 9

91

Kuvaus oppilaan koulunkäynnistä ja oppimisesta Opettaja täyttää (Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen oppilaan kohdalla) Opettajan /opettajien kuvaus oppilaan koulunkäyn-nistä ja oppimisesta

1. Opettajan kuvaus oppilaan koulunkäynnistä: Työskentelytaidot (toiminnan aloittaminen, ylläpito , joustavuus, jaksaminen) Sosiaaliset taidot Motoriset taidot Ilmapiiri- ja oppimisympäristötekijät 2. Opettajan kuvaus oppilaan oppimisesta: Oppimisvalmiudet Oppiaineet Aineisto (havainnot, testit, seulat, pedagoginen ke skustelu, terveystiedot), jolla perustellaan tehostetun tuen tarpeellisuutta

Oppilaan saama yleinen tuki Opettaja täyttää Oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksesta

Oppilaan saama yleinen tuki: Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Tehostettu yhteistyö oppilaan huoltajien kanssa Eriyttäminen Oppilashuollon tuki kerhotoiminta aamu- ja iltapäivätoiminta apuvälineet joustavat ryhmittelyt kodin ja koulun yhteistyö oppilaan ohjaus Avustaja (luokka-avustaja) Muu tuki:

Kuvaus yleisestä tuesta: Arvio yleisen tuen vaikuttavuudesta:

LIITE 9

92

Opettajan arvio tehostetun tuen tarpeesta Opettaja täyttää Opettajan arvio tehostetun tuen tarpeesta

1. Opettajan arvio tehostetun tuen tarpeesta oppila an koulunkäynnissä: Työskentelytaidot (toiminnan aloittaminen, ylläpito , joustavuus, jaksaminen) Sosiaaliset taidot Motoriset taidot Ilmapiiri- ja oppimisympäristötekijät 2. Opettajan arvio tehostetun tuen tarpeesta oppila an oppimisessa: Oppimisvalmiudet Oppiaineet

Muut

asiantuntija-

arviot

tehostetun

tuen

tarpeesta

LIITE 9

93

Oppilaan erityistarpeet Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä täyttää Oppilaan oppimisval-miuksiin ja koulunkäyntiin liittyvät muut erityistarpeet

Oppimisvalmiuksiin liittyvät erityistarpeet: Koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet:

Arvio siitä miten oppilaan oppimista ja koulun käyn tiä tuetaan Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä täyttää Arvio siitä millaisilla pedagogisilla, oppilashuollol-lisilla ja oppimisympä-ristöön liittyvillä asioilla oppilasta tuetaan

Oppilaan oppimisen tuki: Oppilaan koulunkäynnin tuki:

Pedagogisen arvion laatiminen Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia asiakirjoja: □ Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, laadittu ____.____. 20___ □ Yleisen tuen oppimissuunnitelama, laadittu ____.____. 20___ □ Kuntoutussuunnitelma, laadittu ____.____. 20___ (huoltajan luvalla) □ Muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (Asiakirjoja ei liitetä pedagogiseen arvioon) Pedagogisen arvion laatimiseen osallistuneet henkil öt: Oppilas: Huoltajat: Luokanopettaja: Erityisopettaja: Muut: Liitteet:

□ Koulupsykologin lausunto/Psykologin lausunto □ Lääketieteellinen lausunto □ Sosiaalinen selvitys □ Opettajan arvio kouluterveydenhuoltoa ja oppilashu oltoa varten, Oppilas kouluyhteisässä □ Muut:

LIITE 9

94

Tehostetun tuen aloittaminen Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä täyttää Oppilashuol -toryhmän päätös

Seuraavat tehostetun tuen tukitoimet aloitetaan ___.___.20____ alkaen. □ oppimissuunnitelma □ eriyttäminen □ joustavat ryhmittelyt □ kodin ja koulun yhteistyö □ oppilaan ohjaus □ oppilashuollon tuki □ tukiopetus □ osa-aikainen erityisopetus □ kerhotoiminta □ aamu- ja iltapäivätoiminta □ apuvälineet □ avustaja □ muut / huomioitavaa: Kuvaus tukitoimista: □ Tehostettua tukea ei aloiteta

Oppimissuun-nitelman laatii

Nimi ja yhteystiedot

Tehostetun tuen lopettaminen Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä täyttää Oppilashuol-toryhmän päätös

Oppilashuoltoryhmän päätös tehostetun tuen lopettam isesta ___. ____. 20____. Seuraavat yleisen tuen tukitoimet aloitetaan ___.___.20____ alkaen. □ yleisen tuen oppimissuunnitelma □ eriyttäminen □ joustavat ryhmittelyt □ kodin ja koulun yhteistyö □ oppilaan ohjaus □ oppilashuollon tuki □ tukiopetus □ osa-aikainen erityisopetus □ kerhotoiminta □ aamu- ja iltapäivätoiminta □ apuvälineet □ avustaja □ muut / huomioitavaa: Kuvaus tukitoimista:

Oppimis -suunnitelman laatii

Nimi ja yhteystiedot

LIITE 10

95

L IITE 10 OPPIMISSUUNNITELMA

Tehostetussa tuessa

Perustiedot Päivämäärä:

Aikaisemmat yleisen tuen oppimissuunnitelmat: Paikka ja päivämäärä

Päätös tehostetun tuen aloittamisesta tehty moniamm atillisesssa oppilashuoltoryhmässä

Päivämäärä:

Oppilas/ Huoltajat


Syntymäaika



Osoite Osoite

Sähköposti

Sähköposti

Nykyinen koulu



Muuta huomi-oitavaa

Allekirjoi tukset

Päivämäärä

Huoltaja 1. Huoltaja 2.

Oppilas Luokanopettaja/luokanvalvoja

Erityisopettaja

Rehtori

Tämä asiakirja on oppilaan, opettajan ja vanhempien yhteinen ja luottamuksellinen työväline oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi. Annamme luvan tässä asiakirjassa olevien tietojen s iirtämiseen oppilaan tulevaan kouluun. Huoltajan/ huoltajien allekirjoitus ja päivämäärä: Perusopetuslaki 4 luku Opetus 16 a § Tehostettu tuki ,16 § Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus, 17 § Erityinen tuki, 17 a § Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, 7 luku Oppivelvollisuus sekä oppilaan oikeudet ja velvollisuudet 30 § Oikeus saada opetusta, 31 a § Oppilashuolto, 8 luku Erinäiset säännökset 40 § Henkilötietojen salassapito, luovuttaminen ja käsittely, 41 § Tietojensaantioikeus

LIITE 10

96



Oppilaan oppimisvalmiudet: Opettaja täyttää (Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen oppilaan kohdalla) Oppilaan tuen tarve oppimiseen liittyvissä asioissa : Oppilaan oppimiseen liittyvät tavoitteet: Oppilaan tuen tarve koulunkäyntiin liittyvissä asio issa: Sosiaalisissa taidoissa / vuorovaikutustaidoissa / kommunikaatiossa / käyttäytymisessä / motoriikassa / työskentelytaidoissa / muut Oppilaan koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet ja tuk i: Toimintatavat, apuvälineet, kommunikointitavat, menetelmät, opetusjärjestelyt, opetusryhmät, arvioinnissa huomiotavat asiat Työskentelytaitoihin liittyvät tavoitteet ja tuki: menetelmät, toimintatavat, välineet, muut Oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen opp imisympäristöön liittyvät asiat ja tuki: Koti / koulu / oppilashuollollinen ja ohjauksellinen tuki/ muut Luettelo oppiaineista, joissa oppilas tarvitsee teh ostettua tukea: Lisäksi suunnittelussa voidaan käyttää liitteenä erillistä lomaketta Oppiaineen oppimissuunnitelma. Pedagogiset ratkais ut: Tukiopetus, joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, osa-aikainen erityisopetus, apuvälineet, avustajapalvelu, eriyttäminen, oppilashuollon tuki, kerhotoiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta, muut tuki Edistymisen seuranta ja arviointi: Oppilaalle soveltuvat arvioinnin muodot, arviointitavat ja ajankohdat, oppilaan itsearviointi, arvioinnissa huomiotavat asiat

LIITE 10

97

Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoid en vastuualueet Opettaja täyttää yhdessä huoltajan kanssa Yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan/huoltajien kanssa: Huoltajan tuki: (Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen oppilaan kohdalla) Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja vastuut: Koulun ulkopuoliset tukitoimet. (tuki- ja kuntoutuspalvelut, terapiat, päivähoito, avustaja- ja tulkitsemispalvelut) Oppilaan koulukuljetuksen järjestelyt: vastuut, kuljetusta odottavan oppilaan ohjaus ja valvonta Muut sovitut asiat: välituntijärjestelyt, ruokailu, päivittäiset toimet, muut Huoltajan ja oppilaan kuulemi nen / Kuvaus huoltajan ja oppilaan kanssa toteutune esta yhteistyöstä ja päivämäärät: Huoltajan/huoltajien tavoitteet ja toiveet: Oppilaan tavoitteet ja toiveet:

LIITE 10

98

Oppimissuunnitelman laatiminen Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia asiakirjoja: □ Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, laadittu ____.____. 20___ □ Yleisen tuen oppimissuunnitelama, laadittu ____.____. 20___ □ Pedagoginen arvio, laadittu ____.____. 20___ □ Kuntoutussuunnitelma, laadittu ____.____. 20___ (huoltajan luvalla) □ Muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (Asiakirjoja ei liitetä oppimissuunnitelmaan) Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuneet henki löt: Oppilas: Huoltajat: Luokanopettaja: Erityisopettaja: Muut: Vastuuhenkilö: Oppimissuunnitelman t oteutumisen arviointi: Päivämäärä: Päivämäärä: Päivämäärä: Kellon aika: Kellon aika: Kellon aika: Paikka: Paikka: Paikka: Oppimissuunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran: Päivämäärä: Kellon aika: Paikka: Asiak irjojen siirtämisestä luokalta toiselle / toiseen kouluun / toiseen kuntaan / alakoulusta yläkouluun / yläkoulusta jatko-opintopaikkaan vastaa : Nimi : Yhteystiedot:

LIITE 10

99

Oppiaineen oppimissuunnitelma Oppiaine / oppiaineryhmät: Aineenopettaja tai luokanopettaja täyttää


KOULU JA LUOKKA

Luokka Koulu






ARVIOINTI




Arviointi ajankohdat, tehdyt työt, kokeet, esitelmät, kartoitukset yms.

LIITE 10

100

ALLEKIRJOI-TUKSET

päivämäärä

oppilas

opettaja

huoltaja huoltaja

LIITE 10

101

OPPIMISSUUNNITELMA

Edistymisen seuranta ja arviointi Oppilaan nimi: Luokka: Koulu: Lukuvuosi: Oppilaan edistyminen oppimissuunnitelmassa hänelle

määritellyissä tavoitteissa: Miten tavoitteet on saavutettu? Mitä muutetaan? Edistymisen arviointi. Arvio oppimissuunnitelmaan kirjattujen tukitoiminen sopivuudesta ja riittävyydestä: Opetusjärjestelyt, toimintatavat, muut




LIITE 11

102

L IITE 11

PEDAGOGINEN SELVITYS erityisen tuen päätöksen tekoa varten

Päivämäärä:

Perustiedot Oppilas/

Huoltajat




Osoite Osoite

Sähköposti

Sähköposti

Nykyinen

koulu



Muuta

huomi-

oitavaa

Allekirjoi

tukset

Hyväksymme pedagogisen selvityksen ja erityisen tuen aloittamisen

Huoltaja/ huoltajat Paikka: Päivämäärä:

Pedagogisen selvityksen tekoon osallistunneet

Allekirjoi

tukset



Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatii: nimi ja yhteystiedot

□ Pedagoginen selvitys on käsitelty moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä: Päivämäärä

□ Pedagoginen selvitys on laadittu moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä

Tämä asiakirja on oppilaan, opettajan ja vanhempien yhteinen ja luottamuksellinen työväline oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi. Annamme luvan tässä asiakirjassa olevien tietojen s ii rtämiseen oppilaan tulevaan kouluun. Huoltajan/ huoltajien allekirjoitus ja päivämäärä: Perusopetuslaki 4 luku Opetus 16 a § Tehostettu tuki, 16 § Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus, 17 § Erityinen tuki, 17 a § Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, 7 luku Oppivelvollisuus sekä oppilaan oikeudet ja velvollisuudet 30 § Oikeus saada opetusta, 31 a § Oppilashuolto, 8 luku Erinäiset säännökset 40 § Henkilötietojen salassapito, luovuttaminen ja käsittely, 41 § Tietojensaantioikeus

LIITE 11

103

Pedagoginen selvitys Opettaja täyttää Opettajan /opettajien kuvaus oppilaan koulunkäynnistä ja oppimisesta

Oppilaan koulun käynnin ja oppimisen tilanne kokona isuutena 1. Kuvaus oppilaan oppimisesta: Oppilaan vahvuudet ja oppimisvalmiudet Oppiaineet Tuen tarve oppimisessa 2. Kuvaus oppilaan koulun käynnistä: Työskentelytaidot (tehtävien teko oppitunneilla, läksyt, kokeet) Motoristaidot Sosiaaliset taidot Opettajien ja luokkatovereiden kanssa toimiminen, y hteistyö Viihtyminen luokassa ja oppimisympäristössä Tuen tarve koulunkäynnissä

LIITE 11

104

Oppilaan saama tehostettu tuki Opettaja täyttää Oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista

Oppilaan saama tehostettu tuki: Tehostetussa tuessa on aloitettu seuraavat tukitoimet ___.___.20____ alkaen. □ oppimissuunnitelma □ eriyttäminen □ joustavat ryhmittelyt □ kodin ja koulun yhteistyö □ oppilaan ohjaus □ oppilashuollon tuki □ tukiopetus □ osa-aikainen erityisopetus □ kerhotoiminta □ aamu- ja iltapäivätoiminta □ apuvälineet □ avustaja □ muu tuki: Kuvaus oppilaan saamasta tehostetusta tuesta: Kuvaus oppilaan oppimisen ja kehityksen etenemisest ä tehostetun tuen aikana: Arvio tehostetun tuen vaikutuksista:

Oppilaan oppimisval-miuksiin ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

Oppilaan oppimisvalmiuksiin liittyvät eritystarpeet: Oppilaan koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet:

LIITE 11

105

Arvio siitä miten oppilaan oppimista ja koulun käyn tiä tulisi tukea Arvio siitä millaisilla pedagogisilla, oppilashuollol-lisilla ja oppimisympä-ristöön liittyvillä asioilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä täyttää Tukijärjestelyt: □ HOJKS, Henkilökohtainen opetuksen järjestämis tä koskeva suunnitelma □ Yksilöllistetty oppimäärä yhdessä oppiaineess a □ Yksilöllistetty oppimäärä useammassa oppiaine essa □ erityinen tuki muun opetuksen yhteydessä □ erityinen tuki osittain pienluokalla □ erityinen tuki kokonaan pienluokalla □ erityinen tuki osittain erityisluokalla □ erityinen tuki kokonaan erityisluokalla □ joustavat ryhmittelyt □ kodin ja koulun yhteistyö □ oppilaan ohjaus □ oppilashuollon tuki □ tukiopetus □ kerhotoiminta □ aamu- ja iltapäivätoiminta □ apuvälineet □ avustaja □ muu tuki: Kuvaus tukijärjestelyistä:

Perusteltu arvio oppiaineen yksilöllistämi-sestä

□ Oppilas tarvitsee yhdessä oppiaineessa yksilöllist etyn oppimäärän Oppiaine: Perustelut: □ Oppilas tarvitsee useammassa oppiaineessa yksilöll istetyn oppimäärän Oppiaineet: Perustelut jokaisesta oppiaineesta, jota esitetään yksilöllistettäväksi:


Oppilaan ja huoltajan näkemykset ja tavoitteet

LIITE 11

106

Pedagogisen selvityksen laatiminen Opettaja täyttää Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia asiakirjoja: □ Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, laadittu ____.____. 20___ □ Tehostetun tuen oppimissuunnitelama, laadittu ____.____. 20___ □ Kuntoutussuunnitelma, laadittu ____.____. 20___ (huoltajan luvalla) □ Muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (Asiakirjoja ei liitetä pedagogiseen selvitykseen) Muut asiantuntija-lausunnot

Liitteet: □ Koulupsykologin lausunto/Psykologin lausunto □ Lääketieteellinen lausunto □ Sosiaalinen selvitys □ Opettajan arvio kouluterveydenhuoltoa ja oppilashu oltoa varten, Oppilas kouluyhteisässä □ Muut:

LIITE 12

107

LIITE 12

HOJKS

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Erityisessä tuessa

Erityisen tuen päätös Päivämäärä

Aikaisemmat oppimissuunnitelmat ja HOJKS:t: Paikka ja päivämäärä

Pedagoginen selvitys: Päivämäärä

Noudatettu OPS / Erityisen tuen päätös: Päätös, päätösnumero, päätöksentekijä ja päivämäärä

Perustiedot

Oppilas/

Huoltajat




Osoite Osoite

Sähköposti

Sähköposti

Nykyinen

koulu



Muuta

huomi-

oitavaa

Allekirjoi

tukset



Rehtori

Tämä asiakirja on oppilaan, opettajan ja vanhempien yhteinen ja luottamuksellinen työväline oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi. Annamme luvan tässä asiakirjassa olevien tietojen s iirtämiseen oppilaan tulevaan kouluun. Huoltajan/ huoltajien allekirjoitus ja päivämäärä: Perusopetuslaki 4 luku Opetus 16 a § Tehostettu tuki, 16 § Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus, 17 § Erityinen tuki, 17 a § Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, 7 luku Oppivelvollisuus sekä oppilaan oikeudet ja velvollisuudet 30 § Oikeus saada opetusta, 31 a § Oppilashuolto, 8 luku Erinäiset säännökset 40 § Henkilötietojen salassapito, luovuttaminen ja käsittely, 41 § Tietojensaantioikeus

LIITE 12

108

Oppivelvollisuus ja arvioinnin perusteena oleva opp imäärä Oppivelvollisuuden kesto: □ Yleinen oppivelvollisuus, alkanut ____. ____. 20_____ □ Pidennetty oppivelvollisuus, alkanut ____. ____. 20_____ Arvioinnin peruste: □ Yleinen oppimäärä □ Yksilöllinen oppimäärä yhdessä tai useammassa oppiaineessa □ Yksilöllinen oppimäärä kaikissa oppiaineissa / toiminta-alueissa Oppiaineet (Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen oppilaan kohdalla) Luettelo oppiaineista, jotka on yksilöllistetty: Oppiaine / aineryhmä: Viikkotuntimäärä Yksilölli stetyn oppiaineen yksilölliset tavoitteet ja sisällöt kuvataan erillisellä sivulla. Oppiaineet ja oppiaineryhmät Oppiaine / aineryhmä: Viikkotuntimäärä: Valinnaiset opinnot Oppiaine / kurssi: Viikkotuntimäärä:

Oppiaineen ja oppiaineryhmien / valinnaisten opint ojen tavoitteet ja sisällöt kuvataan erillisellä sivulla. Lisäksi erillisellä sivulla kuvataan opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä. Kuvaus toiminta-alueittain opiskeltavista oppiainei sta (Täytetään, jos oppilas opiskelee toiminta-alueittain ja kaikissa oppiaineissa on yksilöllinen oppimäärä.) Toiminta-alueittain opiskeltava oppiaine: Yksilölliset tavoitteet: Keskeiset sisällöt:

LIITE 12

109



Oppilaan oppimisvalmiudet: Opettaja täyttää (Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen oppilaan kohdalla) Oppilaan oppimiseen liittyvät erityiset tarpeet: Oppilaan oppimiseen liittyvät yleiset tavoitteet: Oppilaan oppimisen tuki: Toimintatavat, apuvälineet, menetelmät, opetusjärjestelyt, opetusryhmät, arvioinnissa huomiotavat asiat, muut Oppilaan koulunkäyntiin liittyvät erityiset tarpeet : Sosiaalisissa taidoissa / vuorovaikutustaidoissa / kommunikaatiossa / käyttäytymisessä / motoriikassa / työskentelytaidoissa / muut Oppilaan koulunkäyntiin liittyvät yleiset tavoittee t: Oppilaan koulunkäynnin tuki: Toimintatavat, apuvälineet, kommunikointitavat, menetelmät, opetusjärjestelyt, opetusryhmät, muut tuki Oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen opp imisympäristöön liittyvät asiat ja tuki : Koti / koulu / oppilashuollollinen ja ohjauksellinen tuki/ muut Pedagogiset ratkaisut: Tukiopetus, joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, osa-aikainen erityisopetus, apuvälineet, avustajapalvelu, eriyttäminen, oppilashuollon tuki, kerhotoiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta, muut tuki Edistymisen seuranta ja arviointi: Oppilaalle soveltuvat arvioinnin muodot, arviointi tavat, koemenetelmät ja ajankohdat, oppilaan itsearviointi, arvioinnissa huomiotavat asiat Kuvaus oppilaan opetuksen järjest ämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä: Oppiaineet, ajankohdat, tuki

LIITE 12

110

Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoid en vastuut Opettaja täyttää yhdessä huoltajan kanssa Yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan /huoltajien kanssa: Huoltajan tuki: (Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen oppilaan kohdalla) Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja vastuut: Koulun ulkopuoliset tukitoimet. (tuki- ja kuntoutuspalvelut, terapiat, päivähoito, avustaja- ja tulkitsemispalvelut)

Oppilaan koulukuljetuksen järjestelyt: vastuut, kuljetusta odottavan oppilaan ohjaus ja valvonta

Muut sovitut asiat: välituntijärjestelyt, ruokailu, päivittäiset toimet, muut

Huoltajan ja oppilaan kuuleminen / Kuvaus huoltajan ja oppilaan kanssa toteutuneesta yhteistyöstä ja päivämäärät: Huoltajan/huoltajien tavoitteet ja toiveet. Oppilaan tavoitteet ja toiveet.

LIITE 12

111

HOJKSin laatiminen Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia asiakirjoja: □ Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, laadittu ____.____. 20___ □ Tehostetun tuen oppimissuunnitelama, laadittu ____.____. 20___ □ Pedagoginen selvitys, laadittu ____.____. 20___ □ Kuntoutussuunnitelma, laadittu ____.____. 20___ (huoltajan luvalla) □ Muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (Asiakirjoja ei liitetä HOJKSiin) HOJKSin laatimiseen osallistuneet henkilöt: Oppilas: Huoltajat: Luokanopettaja: Erityisopettaja: Muut: Vastuuhenkilö: HOJKSin toteutumisen arviointi: Päivämäärä: Päivämäärä: Päivämäärä: Kellon aika: Kellon aika: Kellon aika: Paikka: Paikka: Paikka: HOJKS tarkistetaan seuraavan kerran: Päivämäärä: Kellon aika: Paikka: Asiakirjojen siirtämisestä luokalta toiselle / toiseen kouluun / toiseen kuntaan / alakoulusta yläkouluun / yläkoulusta jatko-opintopaikkaan vastaa : Nimi: Yhteystiedot:

LIITE 12

112

Oppiaineen oppimissuunnittelma Oppiaine / oppiaineryhmät: □ Yksilöllistetty □ Ei ole yksilöllistetty Aineenopettaja tai luokanopettaja täyttää


KOULU JA LUOKKA

Luokka Koulu






ARVIOINTI


LIITE 12

113



Arviointi ajankohdat, arviointitavat ja itsearviointi (tehdyt työt, kokeet, esitelmät, kartoitukset yms.)

ALLEKIRJOI-TUKSET

päivämäärä

oppilas

opettaja

huoltaja huoltaja

LIITE 12

114

HOJKS Edistymisen seuranta ja arviointi

Oppilaan nimi: Luokka: Koulu: Lukuvuosi: Oppilaan edistyminen HOJKSissa hänelle määritellyis sä

tavoitteissa: Miten tavoitteet on saavutettu? Mitä muutetaan? Edistymisen arviointi. Arvio HOJKSiin kirjattujen tukitoiminen sopivuudest a ja riittävyydestä: Opetusjärjestelyt, toimintatavat , muut




LIITE 13

115

LIITE 13

PEDAGOGINEN SELVITYS

erityisen tuen lopettamista varten

Päivämäärä: Perustiedot Oppilas/ Huoltajat


Syntymäaika


Huoltaja 1 Puhelin

Huoltaja 2 Puhelin

Osoite Osoite

Sähköposti

Sähköposti

Nykyinen koulu



Muuta huomi-oitavaa

Allekirjoi tukset

Hyväksymme pedagogisen selvityksen ja erityisen tue n lopettamisen Huoltaja/ huoltajat Paikka: Päivämäärä:

Pedagogisen selvityksen tekoon osallistunneet

Allekirjoi tukset

Oppilas Luokanopettaja/luokanvalvoja

Erityisopettaja


Tehostetun tuen oppimissuunnitelman laatii: nimi ja yhteystiedot □ Pedagoginen selvitys on käsitelty moniammatillise sti oppilashuoltoryhmässä: Päivämäärä □ Pedagoginen selvitys on laadittu moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä Tämä asiakirja on oppilaan, opettajan ja vanhempien yhteinen ja luottamuksellinen työväline oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi. Annamme luvan tässä asiakirjassa o levien tietojen siirtämiseen oppilaan tulevaan koul uun. Huoltajan/ huoltajien allekirjoitus ja päivämäärä:

LIITE 13

116

Perusopetuslaki 4 luku Opetus 16 a § Tehostettu tuki ,16 § Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus, 17 § Erityinen tuki, 17 a § Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma,7 luku Oppivelvollisuus sekä oppilaan oikeudet ja velvollisuudet 30 § Oikeus saada opetusta, 31 a § Oppilashuolto,8 luku Erinäiset säännökset 40 § Henkilötietojen salassapito, luovuttaminen ja käsittely, 41 § Tietojensaantioikeus Pedagoginen selvitys Opettaja täyttää

Opettajan /opettajien kuvaus oppilaan koulunkäynnistä ja oppimisesta

Oppilaan koulun käynnin ja oppimisen tilanne kokona isuutena 1. Kuvaus oppilaan oppimisesta: Oppilaan vahvuudet ja oppimisvalmiudet Oppiaineet Tuen tarve oppimisessa 2. Kuvaus oppilaan koulun käynnistä: Työskentelytaidot (tehtävien teko oppitunneilla, läksyt, kokeet) Motoristaidot Sosiaaliset taidot Opettajien ja luokkatovereiden kanssa toimiminen, y hteistyö Viihtyminen luokassa ja oppimisympäristössä Tuen tarve koulunkäynnissä

LIITE 13

117

Oppilaan saama erityinen tuki Opettaja täyttää Oppilaan saama erityinen tuki ja arvio sen vaikutuksista

Oppilaan saama erityinen tuki: Erityisessä tuessa on aloitettu seuraavat tukitoimet ___.___.20____ alkaen. □ erityinen tuki muun opetuksen yhteydessä □ erityinen tuki osittain pienluokalla □ erityinen tuki kokonaan pienluokalla □ erityinen tuki osittain erityisluokalla □ erityinen tuki kokonaan erityisluokalla □ joustavat ryhmittelyt □ kodin ja koulun yhteistyö □ oppilaan ohjaus □ oppilashuollon tuki □ tukiopetus □ kerhotoiminta □ aamu- ja iltapäivätoiminta □ apuvälineet □ avustaja □ muu tuki: Kuvaus oppilaan saamasta erityisestä tuesta: Kuvaus oppilaan oppimisen ja kehityksen etenemisest ä erityisen tuen aikana: Arvio erityisen tuen vaikutuksista:

Oppilaan oppimisval-miuksiin ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

Oppilaan oppimisvalmiuksiin liittyvät eritystarp eet: Oppilaan koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet:

LIITE 13

118

Arvio siitä miten oppilaan oppimista ja koulun käyn tiä tulisi tukea Arvio siitä millaisilla pedagogisilla, oppilashuollol-lisilla ja oppimisympä-ristöön liittyvillä asioilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tuetaan

Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä täyttää Tukijärjestelyt: □ oppimissuunnitelma □ eriyttäminen □ joustavat ryhmittelyt □ osa-aikainen erityisopetus □ kodin ja koulun yhteistyö □ oppilaan ohjaus □ oppilashuollon tuki □ tukiopetus □ osa-aikainen erityisopetus □ kerhotoiminta □ aamu- ja iltapäivätoiminta □ apuvälineet □ avustaja □ muu tuki: Kuvaus tukijärjestelyistä:

Perusteltu arvio oppiaineen yksilöllistämi-sen lopettamisesta

Oppiaine, joka on ollut yksilöllistetty ja perustel ut: Oppiaine: Perustelut: Oppiaine: Perustelut:


Oppilaan ja huoltajan näkemykset ja tavoitteet

LIITE 13

119

Muut asiantuntija-lausunnot

Liitteet: □ Koulupsykologin lausunto/Psykologin lausunto □ Lääketieteellinen lausunto □ Sosiaalinen selvitys □ Opettajan arvio kouluterveydenhuoltoa ja oppilashu oltoa varten, Oppilas kouluyhteisässä □ Muut:

Moniammatillisen oppilashuoltoryhmän esitys Oppi lashuol-toryhmän esitys

Oppilashuoltoryhmän esitys erityisen tuen lopettami sesta ___. ____. 20____. Seuraavat yleisen / tehostetun tuen tukitoimet aloi tetaan ___.___.20____ alkaen. □ oppimissuunnitelma □ eriyttäminen □ joustavat ryhmittelyt □ kodin ja koulun yhteistyö □ oppilaan ohjaus □ oppilashuollon tuki □ tukiopetus □ osa-aikainen erityisopetus □ kerhotoiminta □ aamu- ja iltapäivätoiminta □ apuvälineet □ avustaja □ muut / huomioitavaa: Kuvaus tukitoimista:

Oppimissuun-nitelman laatii

Nimi

LIITE 14

120

LIITE 14 Alakoulusta yläkouluun: yhteistyön vuosikello – tuen suunnittelu Ajankohta Tehtävä Vastuuhenkilö Tarkoitus/Tavoite Elokuu • 7. lk tukioppilaiden

tunnit (Turenki) • 7. lk ryhmäytymis-

päivä (Turenki & Tervakoski)

• opo • nrsotoimi/srk

7. luokkalaisten ryhmäy-tyminen

Syyskuu • 7. lk jälkisaattaen-vaihto, uudet luokan-valvojat tapaavat en-tisiä 6.lk opettajia (Turenki)

• 7. lk erityisjärjestelyt alkavat(1. jakson ai-kana) erityistä tukea tarvitseville oppilaille (Tervakoski)

• 6. lk erityistä tai te-hostettua tukea tarvit-sevien oppilaiden yläkouluun siirtymi-sen suunnittelu aloi-tetaan vanhempien kanssa

• opo • Yläkoulun eri-

tyisopettaja

• Alakoulun erityisopettaja

Tuen varmistaminen ja tiedon siirtäminen

Lokakuu Vanhempainvartit!

Marraskuu • Kysely alakouluilta tulevien 7. luokkien määrästä ja aineva-linnoista (Turenki)

• rehtori Seuraavan lukuvuoden suunnittelu. Yhteystietojen päivittäminen

Joulukuu • 7. luokkien edellisen vuoden opettajat vie-railevat koululla, ta-paavat opettajia ja oppilaita (Tervakos-ki)

• Tukioppilaiden pitä-mät pikkujoulutunnit (Turenki)

• Nuorisotoimen jou-lunalustunnit (Turen-

• opo

• opo

• nuorisotoimi

Tiedon siirtäminen Ryhmäyttäminen

LIITE 14

121

ki & Tervakoski)

Tammikuu • Primuksen tiedonsiir-to (oppilastiedot, kat-somusaine, tn/ts, kul-jetus)

• pääkäyttäjä

Seuraavan lukuvuoden suunnittelu

Tammi-helmikuu

• Tulevat 7. luokkalai-set vierailevat ylä-koululla (Tervakoski)

• opo + luokan-opettajat

• Yläkouluun tutus-tuminen

Helmikuu

Maalis- huhtikuu

• Alakoulun ja yläkou-lun yhteinen ohr : kä-sitellään kaikki kuu-densien oppilaat ja sovitaan tarvittavat siirtopalaverit

• Tukioppilaat vierai-levat 6. luokissa

• Kuudensien luokkien opettajat tekevät avustajatarpeesta pe-dagogisen lausunnon

• Koollekutsuja alakoulun rehto-ri tai erityisopet-taja

• opo • 6.luokan opetta-

jalla

Tiedon siirto ja seuraavan lukuvuoden suunnittelu Luvat huoltajilta tiedon siirtoon Yläkoulun toimintatapoi-hin ja oppiaineisiin tutus-tuminen

Huhtikuu • Nuorisotoimen ryh-mäytystunti 7. luok-kalaisille

• Uusien 7. luokkien muodostaminen

• Oppilaan siirtopala-verit

• nuorisotoimi

• rehtori/ opo /erit.opettaja

• erit.opettaja/kuraatto-ri/koulupsykologi

Ryhmäytyminen

• Yhteistyön aloitta-minen ylä- ja ala-koulun opettajien välillä

• Tehostettua ja eri-tyistä tukea saavien oppilaiden opetuk-sen suunnittelu

Toukokuu • Tulevien 7. luokka-

laisten vanhempainil-ta sekä oppilaiden tu-tustuminen yläkou-luun

• Luokkien julkaisemi-

nen

• tulevat 7. luokkien

luokanvalvojat tapaa-

• opo, rehtori

• rehtori

Huoltajille tietoa opiske-lusta yläkoulussa. Oppilaat tutustuvat tulevaan luok-kaan ja kouluun Tiedon siirtäminen

LIITE 14

122

vat 6. luokkien opet-tajat !

• Alakoulu toimittaa oppilasasiakirjat ylä-koulun rehtorille (HOJKS, oppimis-suunnitelmat, lausun-not jne)

• Alakoulu toimittaa lukutestin ja matema-tiikan testien tulokset yläkoulun erityisopet-tajalle

• Yksittäisten oppilai-den tutustumiskäyn-nit

• Vanhemmille mah-dollisuus tiedonsiir-toon luokanvalvojalle

• rehtori

Oppilaan tukeminen siir-tymävaiheessa Yhteistyö huoltajien kans-sa aloitetaan. Tiedon siirto ja koulunkäynnin suunnit-telu

Kesäkuu (heinä-elo)

• 7. luokkalaisten ter-veystarkastukset yh-dessä huoltajan kans-sa

• kouluterveyden-hoitaja

Oppilaan terveyden kartoi-tus ja palveluiden jatku-vuus

Heinäkuu

- vanhempainvartit

LIITE 15

123

L IITE 15 ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖN VUOSIKELLO – TUEN SUUNNITTELU

Esi- ja alkuopetukseen yhteistyön vuosikello - tuen suunnittelu. Yhteistyön vuosikellon noudattamisen tavoitteena on lasten, perheiden ja työnteki-

jöiden kannalta johdonmukainen jatkumo esiopetuksesta alkuopetukseen.

Ajankohta Tehtävä Vastuuhenkilö Tarkoitus

Elokuu Esikoulu ja koulu alkavat

Syyskuu

Päiväkodin johtaja lähettää rehtoreille esiopetusryhmän henkilöstön nimet ja yhteystiedot sekä eskareiden luku-määrät koulupiireittäin eriteltynä seuraavan lukuvuoden suunnittelua varten.

Päiväkodin johtajat, varhaiskasvatusjohtaja

Seuraavan lu-kuvuoden suun-nittelua varten. Yhteystiedot kanssakäymistä varten.

Syys-joulukuu

Keltot ja psykologit kartoittavat tulevat tutkimukset. Keltot

Tehostetun ja erityisen tuen tarpeen kartoi-tus

Lokakuu

Esikoulunopettajilla mahdollisuus vierailla kouluilla (eri-tyisesti uudet opettajat).

Alkuopettajat

Tutustuminen ja toiminnan suunnittelu.

Opettaja ja hänen oppilaidensa esikoulunopettajat keskus-televat oppilaista ESKO-lomakkeiden pohjalta.

Kasvatustyön johdonmukai- suuden varmis-taminen.

Marras-kuu

Keltot ja elat (laaja-alaiset erityisopettajat) sopivat kevään aikataulut liittyen koulutulokkaisiin.

Keltot Kevään kiireen ennaltaehkäisy

LIITE 15

124

Marras-kuu hel-mikuu

Esi- ja alkuopettajien yhteinen koulutustilaisuus (1/2 veso) Opetustoimen kehit-tämispäällikkö

Henkilökunnan koulutus

Tammi-kuu

Sovitaan vanhempainillan ajankohta ja eskareiden vierai-lupäivä koululla. Ajankohdat ilmoitetaan varhaiskasvatuk-sen toimistosihteerille, joka laittaa ne nettiin.

Rehtorit ja päiväko-dinjohtajat

Helmikuu

Hämeenlinnan kouluissa (Ojoisten ja Saaristen koulu) aloittavien oppilaiden ilmoittaminen Hämeenlinnan kou-luvirastoon helmikuun alussa.

Keltot ja Jaana Koski

Erityistä tukea tarvitsevien op-pilaiden opetuk-sen järjestämi-nen

Esikoulunopettaja, kelto, koordinoiva erityisopettaja ja laaja-alainen erityisopettaja tapaavat esikouluissa. Vierai-lusta ilmoitetaan vanhemmille. Pikkukoulujen osalta kar-toituksen tekevät erityisopetuksen koordinoiva opettaja, pikkukoulujen laaja-alaiset erityisopettajat ja keltot. Tuen tarpeen kartoituskaavake toimitetaan lastentarhanopettajil-le etukäteen.

Laaja-alaiset erityis-opettajat

Tehostetua ja erityistä tukea tarvitsevien 1.luokkalaisten kartoitus luok-kajakoja varten

Maaliskuu

Eskareiden vierailupäivä kouluissa (esim. opiskelun seu-raamista ja yhteinen ruokailu tai yhteinen urheilutapahtu-ma)

Alkuopettajat Eskareiden kou-luun tutustumi-nen

Asiantuntijatapaaminen Kiertävien erityislastentarhanopettajien, koulun erityis-opettajien, koulupsykologin ja kehittämispäällikön yhtei-nen palaveri. Siirtopalaverien ajankohdat sovitaan ja kar-toitetaan avustajatarvetilannetta. Lomakkeiden ja kaavak-keiden kehittely.

Jaana Koski Kehittämiskes-kustelua

Pedagogiset lausunnot avustajien tarpeesta koulussa. Eltot täyttävät lapsen tuen tarvetta koskevat kaavakkeet. Avus-tajaresurssin jako.

Elat ja keltot

Tehostetun ja erityisen tuen järjestämisen suunnittelu

LIITE 15

125

Sovitaan eskareiden ja vanhempien yhteisestä kouluuntu-tustumispäivästä ja sen ajankohdasta tiedotetaan In-tranetissä ja kunnan sivuilla.

Päiväkodit ( ja koulut yhdessä) järjestävät vanhempainilto-ja eskareiden vanhemmille. Väh. yksi alkuopettaja muka-na.

Esi- ja alkuopettajat Koulun esittely ja yhteistyön aloittaminen

Huhti- toukokuu

Koulun erityisopettajien ja rehtorin yhteinen tapaaminen. Luokanopettaja ja esikoulunopettaja mukana tarvittaessa.

Rehtorit

Opetuksen jär-jestämisen suunnittelua, esim. luokkaja-ot, kuljetusoppi-laat

Siirtopalaverit: 1. Koulun, esikoulun ja vanhempien yhteinen palaveri - Läsnä ovat (lapsi), vanhemmat, esikoulunopettaja, kou-lun erityisopettaja ja tuleva luokanopettaja - Esikoulu kutsuu palaveriin 2. Koulupsykologin tai muiden asiantuntijoiden tiedonsiir-topalaveri -Läsnä ovat (lapsi), vanhemmat, esikoulunopettaja, koulun erityisopettaja ja tuleva luokanopettaja - Koulupsykologi tai muu taho kutsuu palaveriin

Esikoulunopettaja, koulupsykologi tai muu taho

Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien op-pilaiden opetuk-sen suunnittelu

Toukokuu ESKO-kaavakkeet toimitetaan koulujen rehtoreille sovit-tuun päivämäärään mennessä.

Esikoulunopettajat Tiedon siirtämi-nen esikoulusta kouluun

LIITE 16

126

L IITE 16 KOULUOHJAAJATARPEEN KARTOITUS ALA - JA YLÄKOULUSSALIITE 16 Kouluohjaajatarpeen kartoitus ala- ja yläkoulussaK

ehitt

ämis

-pä

ällik

kö

Keh

ittäm

is-

pääl

likkö

Erit

yiso

pe-

tusr

yhm

ä

Erit

yiso

pe-

tusr

yhm

ä

Siv

isty

stoi

-m

enjo

htaj

a

Siv

isty

stoi

-m

enjo

htaj

aR

ehto

riR

ehto

riO

HR

OH

RO

petta

jaO

petta

ja

Tekee pedagogisen lausunnon nykyisestä luokastaan tulevaa

lukuvuotta varten

Käsittelee, kokoaa ja laittaa luokkakohtaiset

tarpeet tärkeysjärjestykseen

huhtikuun aikana

Lähettää opettajien lausunnot ja OHR:n

lausunnon opetustoimen kehittämispäällikölle

Kokoaa oman koulun pedagogiset lausunnot ja

kutsuu OHR:n koolle

Päättää kouluohjaajien sijoittamisesta

Kokoaa koulujen lausunnot ja kutsuu

erityisopetusryhmän koolle

Käsittelee koulujen lausunnot ja tekee esitykset

kouluohjaajien paikoista

LIITE 17

127

L IITE 17 KOULUOHJAAJATARPEEN KARTOITUS ESIOPETUKSESTA ALAKOUL UUNLIITE 17 Kouluohjaajatarpeen kartoitus esiopetuksesta alakouluunK

ehitt

ämis

-pä

ällik

kö

Keh

ittäm

is-

pääl

likkö

Erit

yiso

pe-

tusr

yhm

ä

Erit

yiso

pe-

tusr

yhm

ä

Siv

isty

stoi

-m

enjo

htaj

a

Siv

isty

stoi

-m

enjo

htaj

aK

elto

Kel

toO

HR

/m

onia

mm

.tr.

OH

R /

mon

iam

m.tr

.E

siop

etta

jaE

siop

etta

ja 110Tekee pedagogisen lausunnon

nykyisestä esioppilaasta tulevaa lukuvuotta varten

(lomake)

120Kokoaa oman alueensa

pedagogiset lausunnot ja lähettää ne opetustoimen

kehittämispäällikölle

150Päättää kouluohjaajien

sijoittamisesta

130Kokoaa koulujen lausunnot

ja kutsuu erityisopetusryhmän koolle

140Käsittelee koulujen

lausunnot ja tekee esitykset kouluohjaajien paikoista

100Seuloo tukea tarvitsevat

oppilaat

LIITE 18

128

L IITE 18

Koulu: __________________ Oppilashuoltoryhmän muistio

Aika: Läsnä: Yleiset asiat:

LIITE 18

129

Oppilasasiat ______________________koulun oppilashuoltoryhmä __/__ 20__ oppilas/lk

vireille- panija

aihe päätetyt toimenpiteet ja niiden perustelut

läsnäolijat, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu

LIITE 19

130

L IITE 19 Janakkalan koulujen kerhotoiminta

2. Johdanto (periaatteet) 3. kerhotoiminta

2.1 Laajuus ja suunnittelu 2.2 Tavoitteet 2.3 Ajankohta ja kerhoaika 2.4 vastuu 2.5 Ryhmäkoko 2.6 Turvallisuus 2.7 Sponsorointi

4. Kerhotoiminnan järjestäminen 3.1 Koordinointi kuntatasolla 3.1.1 Opetustoimen kehittämispäällikkö 3.1.2 Ohjausryhmä 3.1.3 Lautakunta 3.1.4 Yhteistyökumppanit 3.2 Toteuttaminen koulussa

3.2.1 Rehtori ja kerhotoiminnasta vastaava opettaja 3.2.2 Kerho-ohjaajat ja palkkaus 3.2.3 Koulun ulkopuolisten tahojen järjestämät kerhot 3.2.4 Oppilaskunta / luokkaneuvosto 3.2.5 Oppilashuoltoryhmä 3.2.6 Vanhemmat, vanhempainyhdistykset, johtokunnat 3.2.7 Yhteistyökumppanit

5. Tiedottaminen 6. Kerhotilat 7. Arviointi

1. Johdanto (kerhotoiminnan periaatteet) Tähän kuntatason opetussuunnitelman kerhotoimintaa koskevaan liitteeseen on kerätty lyhyesti ydinasiat kerhotoiminnan järjestämisestä. Aiheesta löytyy lisää ja tarkempaa tietoa esim. kerhokes-kuksen julkaisemasta Koulun kerhokäsikirjasta. Lisäksi nettisivuilta osoitteessa www.kerhokeskus.fi löytyy runsaasti materiaalia tarkempien koulukohtaisten opetussuunnitelmien kerhotoimintaosuuden laatimisen avuksi. Lainsäädäntö ( perusopetuslaki 628/1998 § 47) antaa kouluille mahdollisuuden järjestää opetus- ja kasvatustyönsä tukemiseksi kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan laadun takaa pedagogisesti ajatteleva ohjaaja, joka toteuttaa toimintaa niin, että se on koulun kasvatustavoitteiden suuntaista ja tavoitteel-lista. Koulun kerhot ovat koulujen maksutonta perustoimintaa (kirjataan työsuunnitelmaan) ja ne tarjoa-vat oppilaille mahdollisuuden viettää koulukavereiden kanssa laadukasta vapaa-aikaa. Kerhot ovat koulutyön vastapaino, eivät vain oppituntien jatkamista aamusta tai iltaan. Koulun kerhossa lapset ja nuoret saavat harrastaa ja tehdä asioita, joista he itse ovat kiinnostuneita. Kerhoissa ei ole suori-tuspaineita. Oppilaat ja vanhemmat otetaan mukaan kerhotoiminnan suunnitteluun. Tapoja ovat mm. hyvä tiedottaminen (kerhotiedote, kotisivut, Internet), kerhotoiminnan käsittely vanhempainil-loissa ja johtoryhmässä, oppilaskunnan osallistaminen, arviointipalautteen antamisen mahdollista-minen kerhokohtaisesti ja /tai koulukohtaisten arviointien yhteydessä.

LIITE 19

131

Kerhojen avulla koulut voivat monipuolistaa koko kouluyhteisön toimintaa 1) täydentämällä ja syventämällä oppiaineiden opetusta oppilaiden tarpeen ja kiinnostuksen määrän ja suunnan perusteella (esim. aihekokonaisuuksien käsittely) 2) järjestämällä kerhoja, joissa harjoitellaan sellaisia tietoja ja taitoja, jotka eivät sisälly lainkaan opetussuunnitelmaan (esim. shakkikerho) 3) herättämällä kiinnostus kokonaan uuteen asiaan (esim. parlamenttikerho) 4) lisäämällä lasten ja nuorten kanssakäymistä ja uusien kaverisuhteiden muodostumista ja tunnetta ryhmään kuulumisesta (esim. oppilaskuntatoiminta) 5) lisäämällä lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia myönteisten ja onnistumisen kokemusten kautta 6) avustamalla koulun juhlien, leirikoulujen yms. ja erilaisten tilaisuuksien järjestämistä ja näin tar-jota mahdollisuuksia eri taitoja taideaineiden vahvistamiseen (esim. esitysten valmistelu ja tuottei-den valmistus varainhankintaan). 7) antamalla lahjakkaille ja erityistä tukea tarvitseville oppilaille lisätukea ja lisätä opiskelumotivaa-tiota

2. Kerhotoiminta 2.1 Laajuus ja suunnittelu Minimitavoite on, että alle 50 oppilaan kouluissa toimii säännöllisesti vähintään yksi kerho, alle 150 oppilaan kouluissa vähintään kaksi kerhoa ja yli 150 oppilaan kouluissa vähintään kolme kerhoa. Lisäkerhotunteja järjestetään vuosittain kerhotoimintaan varattujen määrärahojen puitteissa. Erityi-sen suositeltavia ovat liikuntakerhot ja kerhot, jotka lisäävät osallisuutta kouluyhteisössä (esim. op-pilaskuntatoiminta / luokkaneuvostot) sekä kansainvälisyyskerhot. Kerhotoiminta on säännöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Työsuunnitelman laadinnan yh-teydessä päätetään lukuvuoden kerhoista edellisen vuoden kerhotoiminnan arvioinnin ja lukuvuo-den mahdollisuuksien perusteella. Kerho-ohjaaja laatii lukukausittain kerhosuunnitelman (kaavake löytyy intrasta) ennen kerhon al-kamista sekä arvioi kerhon toteutumista yhdessä kerholaisten ja vanhempien kanssa (mallikaavake löytyy intrasta). Ohjaaja pitää kirjaa osallistuvista oppilaista (lomake löytyy intrasta). 2.2 Tavoitteet Koulun kerhoja koskevat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, jonka luvussa 5.2.4.määrätään koulun kerhotoiminnan tavoitteista. Jokaisen koulun kerhotoiminnan tavoitteet määritellään tarkemmin työsuunnitelma. 2.3 Ajankohta ja kerhoaika Koulun kerhotoimintaa voi järjestää ennen koulun alkua, koulupäivän jälkeen iltapäivällä tai mah-dollisesti illalla, keskellä koulupäivää, viikonloppuna ja/tai loma-aikoina. Suositus on, että kerhot ajoittuvat ensisijaisesti koulupäivien yhteyteen. Yhden kerhotunnin pituus on 60 minuuttia. 2.4 Vastuu Vastuun kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että kerhot ja niiden ohjaajat merkitään koulun työ-suunnitelmaan. Tällöin koulu on vastuussa oppilaista koko sen ajan, kun he ovat mukana koulun kerhotoiminnassa.

LIITE 19

132

Kerhon järjestelyistä vastaa koulun rehtori. Hänen tehtävänään on huolehtia, että kerholla on ohjaa-ja ja että kerhotoimintaa hoidetaan turvallisissa olosuhteissa. Koulun kerhoissa oppilaita koskee sama turva kuin koulutyössä (esimerkiksi tapaturmat hoidetaan maksutta). Kokonaisvastuu on kerhon ohjaajana toimivalla opettajalla, vaikka toiminnan ohjaamiseen osallis-tuisi opettajan kanssa myös joku ulkopuolinen henkilö. Ks. myöhemmin luku Koulun ulkopuolisten järjestämät kerhot 2.5 Ryhmäkoko Kerhoryhmän koon tulee olla kohtuullinen. Minimikoko kerholle on 6 oppilasta. 2.6 Turvallisuus Kerhotoimintaan osoitettujen tilojen, välineiden ja laitteiden turvallisuudelle asetetut vaatimukset ovat samat kuin opetustyössäkin. Myös kerhotoiminnassa noudatetaan koulun turvallisuusohjeistoa ja -suunnitelmaa sekä järjestyssääntöjä. Rehtori vastaa, että turvallisuusasiat ovat kaikilla, myös ul-kopuolisilla, kerho-ohjaajilla tiedossa. 2.7 Sponsorointi Koulun kerhotoiminta rahoitetaan koulun varoin, mutta myös sponsorointi on mahdollista. Tällöin tulee ottaa huomioon Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen sekä Opetushallituksen ohjeet kou-lusponsoroinnista (muistio 30.8.2004).

3. Kerhotoiminnan järjestäminen 3.1 Koordinointi kuntatasolla 3.1.1 Opetustoimen kehittämispäällikkö - huolehtii rahat budjettiin kerhotoimintaa varten - tiedottaa kouluja määrärahoista - vastaa kerhotoiminnan osiosta opetussuunnitelmassa - koordinoi kerho-ohjaajien koulutusta - johtaa kerhotoiminnan ohjausryhmän toimintaa - pitää yhteyttä kerhoja järjestäviin yhteistyökumppaneihin - koordinoi kerhotoiminnan arviointia kuntatasolla 3.1.2 Ohjausryhmä - muodostuu ala- ja yläkoulun kerhotoiminnasta vastaavista henkilöistä sekä kerhoja järjestävien ulkopuolisten tahojen edustajista - vastaa kerhotoiminnan arvioinnista ja kehittämisestä 3.1.3 Lautakunta - esittää talousarvioon rahat kerhotoiminnan järjestämistä varten - osallistuu koulujen johtokuntien edustajina kerhotoiminnan toteutumisen seurantaan ja arviointiin osana lukuvuoden arviointia 3.1.4 Yhteistyökumppanit - edustajat osallistuvat kerhotoiminnan ohjausryhmään - osallistuvat arviointiin omalta osaltaan - toimivat linjassa koulun kasvatustavoitteiden ja kerhotoiminnalle asetettujen tavoitteiden kanssa ja noudattavat koulun turvallisuuskäytäntöjä 3.2 Toteuttaminen koulussa Koulun käsikirjastosta löytyy mm. seuraavat teokset:

LIITE 19

133

Kerhotoiminta osa kehittyvää ja hyvinvoivaa koulua Kenttälä Marjo, Kesler Merike (toim.) Koulun kerhokäsikirja Kenttälä Marjo. Kerhotoiminnasta vastaava opettaja ja ohjaajat perehtyvät kerhotoiminnan opetussuunnitelman li-säksi mm. edellä mainittuihin teoksiin ja lisäksi nettisivustoon osoitteessa www.kerhokeskus.fi. 3.2.1 Rehtori ja kerhotoiminnasta vastaava opettaja Rehtori voi jakaa kerhotoiminnan koordinointivastuuta esimerkiksi vararehtorille tai jollekin opetta-jalle. Apuna voivat olla myös vanhempainyhdistykset tai muut yhdistykset ja oppilaskunnat. Rehtori 1) sijoittaa kerhotunnit työjärjestykseen ja vastaa, että kokonaisuudesta tulee mielekäs 2) vastaa kerhonohjaajien palkkaamisesta ja perehdyttämisestä 3) valitsee kerhotoiminnasta vastaavan opettajan 4) huolehtii tilajärjestelyistä Esimerkkejä rehtorin ja/tai kerhotoiminnasta vastaavan opettajan tehtävistä, joista sovitaan koulukohtaisesti 1) motivoivat kouluyhteisöä kerhotoiminnan järjestämisessä ja siihen osallistumisessa. 2) vastaavat tiedottamisesta 3) keräävät kerho-ohjaajien suunnitelmat ja osallistujalistat 4) luovat erilaisille kerhoille mahdollisuuksia 5) toimivat innostavina aloitteentekijöinä 6) laativat koulukohtaisen tarkennetun kerhosuunnitelman, joka sisältää turvallisuusasiat 7) luovat yhteyksiä eri järjestöihin ja yhdistyksiin ja etsivät kerho-ohjaajia 8) vaikuttavat siihen, että kerhot tulevat osaksi koulun toimintaa 9) mahdollistavat yhteistyön kotien, vanhempainyhdistyksen, paikallisten toimijoiden, oppilashuol-toryhmän ja oppilaskunnan hallituksen kanssa 10) perehdyttää kerhonohjaajia 11) ylläpitää (kerho)ilmoitustaulua oppilaille 12) on kerhoasiantuntija opettajankokouksissa ja oppilashuoltoryhmässä 13) mahdollistaa oppilaskunnan ja vanhempien osallisuuden toiminnan järjestämisessä ja kehittämisessä 14) osallistuu ohjausryhmän kokouksiin ja toimintaan 15) päivittää säännöllisesti tietojaan kerhotoiminnan valtakunnallisista linjauksista ja tavoitteista 3.2.2 Kerho-ohjaajat ja palkkaus Kerho-ohjaaja 1) on innostava ja osaava ohjaaja, joka toimii reilusti ja johdonmukaisesti 2) tekee pitkän ja lyhyen aikavälin suunnitelmat kerhoon 3) ottaa oppilaat mukaan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin 4) käyttää monipuolisia ja osallistavia työtapoja 5) on vastuussa kerholaisista 6) on tarvittaessa yhteistyössä oppilashuoltoryhmän kanssa 7) pitää kirjaa osallistujista 8) vastaa tiedottamisesta yhdessä koulun kerhotoiminnasta vastaavan opettajan/rehtorin kanssa 9) arvioi toimintaansa ja on valmis kehittämään sitä 10) perehtyy kerhokeskuksen materiaaliin (www.kerhokeskus.fi)

LIITE 19

134

Koulun kerhojen ohjaajina toimivat yleensä koulun luokan- tai aineenopettajat tai muut asiasta kiinnostuneet tai alaa osaavat kunnan palkkaamat aikuiset. Kerhonohjaajan kelpoisuusvaatimuksia ei ole erikseen määritelty. Kerhon ohjaajana toimivan opettajan tuottamuksesta tai laiminlyönnistä syntyneen vahingon korvaa hänen työnantajansa, useimmiten kunta. Vain harvoissa poikkeustapauksissa opettaja voi olla kor-vausvelvollinen. Jos kerhonohjaajana toimii vapaaehtoinen tai muu sellainen henkilö, jolla ei ole palvelussuhdetta koulutuksen järjestäjään, on hänen osaltaan varminta erikseen hoitaa vastuuvakuutus ja rikostaustan selvittäminen. Ohjaajien palkkaus Kerhoa ohjaavan opettajan palkkaus määräytyy kerhotyön osalta virkaehtosopimuksen mukaan. 3.2.3 Koulun ulkopuolisten tahojen järjestämät kerhot Koulut voivat antaa tilojaan koulun ulkopuolisille tahoille kerhotoiminnan järjestämiseen. Ulkopuo-listen tahojen järjestämät kerhot eivät ole koulun toimintaa, mutta niiden toiminnan ja tavoitteiden on oltava samansuuntaisia koulun tavoitteiden kanssa.

3.2.4 Oppilaskunta /luokkaneuvosto 1) on mukana mahdollisuuksien mukaan kerhojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. 2) voi toteuttaa kerhotoivekartoituksen opettajien avustuksella 3) voi kartoittaa alueen muita harrastusmahdollisuuksia 4) voi osallistua esimerkiksi harrastemessujen järjestämiseen 5) voi ohjata yksittäisiä kerhokertoja kerhonohjaajan tuella

3.2.5 Oppilashuoltoryhmä 1) tarvittaessa tuo moniammatillista osaamista kerhotoiminnan kehittämiseen 2) tarvittaessa osallistuu kerhotarpeiden kartoitukseen 4) tarvittaessa ohjaa sosiaalista vahvistamista kaipaavat ja harrastamattomat oppilaat kerhojen pariin 5) tarvittaessa on yhteydessä koteihin kerhoasioissa 6) tarvittaessa auttaa kerhoyhdysopettajaa kerhoryhmien kokoamisessa 7) tarvittaessa on mukana kerhonohjaajien perehdyttämisessä 3.2.6 Vanhemmat, vanhempainyhdistys ja johtokunta 1) tukevat oppilaita kerhoharrastuksissa 2) voivat osallistua kerhotarpeiden kartoitukseen ja toiminnan arviointiin 3) voivat jakaa osaamistaan kerhoissa 4) voivat olla mukana esimerkiksi harrastemessujen järjestämisessä 3.2.7 Yhteistyökumppanit 1) voivat toimia kerhonohjaajina (jolloin toimivat koulun toiminta- ja kasvatusperiaatteiden mukai-sesti ja tuntevat koulun kerhotoimintaa ohjaavat säädökset ja tavoitteet) 2) voivat kouluttaa kerhonohjaajia erilaisiin sisältöihin 3) voivat täydentävää kerhojen sisältöjä toimimalla esimerkiksi vierailevina ohjaajina kerhoissa 4) t voivat tarjota tiloja ja vierailukohteita kerhoille 4. Tiedottaminen

LIITE 19

135

Tiedottaminen on tärkeä osa onnistunutta kerhotoimintaa: hyvällä tiedottamisella oppilaat innostu-vat kerhotoiminnasta; vanhemmat tietävät mitä kerhoja on ja mitä niissä tapahtuu; kouluyhteisö ja oppilashuoltoryhmä ovat tietoisia kerhotoiminnan kokonaisuudesta; ohjausryhmä ja lautakunta ovat tietoisia kerhotoiminnan kokonaisuudesta kuntatasolla. Kerhotoiminnan koulun sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen suunnitellaan erikseen ja sovitaan tiedottamistavat. Oppilaskunta otetaan mukaan tie-dottamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kerhotoiminnasta tiedotetaan

- kunnan internet sivuilla yleisesti - koulukohtaisilla sivuilla kerhot, ohjaajat ja ajankohdat ym. tarpeelliset tiedot - kouluja luokkakohtaisissa vanhempainilloissa - yhteistiedotteella (koulun yleistiedote) kaikkien oppilaiden koteihin elo-syyskuussa. Samas-

sa tiedotteessa ovat kaikki koulun omat sekä ulkopuolisten koululla järjestämät kerhot. Lisäksi kerhotoiminnasta voi tiedottaa

- oppilaskunnan ja kerholaisten kautta (oppilaat motivoituvat parhaiten kuullessaan ikätove-reiltaan kerhoista)

- (kerho)ilmoitustaululla

Oppilaiden huoltajat eivät aina osaa erottaa koulun kerhoja ja muuta iltapäivätoimintaa toisistaan. Siksi on tärkeää, että koulu tiedottaa selkeästi, milloin on kysymyksessä koulun oma kerhotoiminta ja milloin jonkun muun tarjoama toiminta. 5. Kerhotilat Kerhot järjestetään pääsääntöisesti koulun tiloissa. Mikäli koulun kerhoja ohjataan muualla kuin koulun tiloissa, tulee rehtorin hyväksyä ulkopuolisten tilojen käyttäminen ja varmistua tilojen tur-vallisuudesta. 6. Arviointi Kerhotoimintaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. Arviointipalaute kootaan koulukohtaisesti ja sen perusteella kehitetään toimintaa ja tehdään seuraavan vuoden kerhosuunnitelmat. Kaikkien koulujen arviointipalautteet käsitellään ohjausryhmässä ja niiden perusteella kehitetään kerhotoi-mintaa kuntatasolla. Lähteet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kerhotoiminta osa kehittyvää ja hyvinvoivaa koulua Kenttälä Marjo, Kesler Merike (toim.).Kerhokeskus-koulutyön tuki ry. Erweko Painotuote Oy, Hel-sinki, 2009. Koulun kerhokäsikirja . Kenttälä Marjo. Kerhokeskus-koulutyön tuki ry. Libris Oy, Helsinki, 2008. www.kerhokeskus.fi

LIITE 20

136

L IITE 20

Kasvatuskumppani lähti havainnoimaan ja dokumentoimaan oppimistyylejä ja sai

matemaatikkona ahaa-elämyksen… JOPO-ryhmässä

Janakkalan kunnan pedagogisen toiminnan kriittiset menestystekijät

Janakkalan kunta 2011

LIITE 20

137

Sisällysluettelo Sisällysluettelo ................................................................................................................................. 137 Kelpo - Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoiminen kehittämishanke .......... 138 1.Kasvatuskumppanuus.................................................................................................................... 139

1.1. KASVATUSKUMPPANUUS KÄSITTEENÄ .................................................................... 139 1.2. Kasvatuskumppanuuskoulutus Janakkalassa ....................................................................... 139 1.3. KASVATUSKUMPPANUUDEN TOTEUTUMINEN JANAKKALASSA ....................... 140

1.3.1 Varhaiskasvatus .............................................................................................................. 140 1.3.2 Esiopetus ......................................................................................................................... 140 1.3.3 Alakoulu .......................................................................................................................... 141 1.3.4 Yläkoulu .......................................................................................................................... 142

2. Joustava perusopetus – JOPO-hanke ........................................................................................... 144 2.1. Joustavan perusopetuksen käsite ........................................................................................... 144 2.2. Käytänteet Tervakosken yhteiskoulussa lukuvuonna 2011-2012 ......................................... 144

3.LAPSIHAVAINNOINTI JA OPPIMISTYYLIEN MUKAINEN OPISKELU ........................... 147 3.1. OPPIMISTYYLEIHIN PERUSTUVA OPPIMINEN .......................................................... 147 3.2. Lapsihavainnointi ja dokumentointi Harvialan koulussa ja päiväkodissa vuosina 2008-2011 ...................................................................................................................................................... 147

3.2.1 Varhaiskasvatus .............................................................................................................. 148 3.2.2 Esi- ja alkuopetus ............................................................................................................ 148 3.2.3 Arviointi .......................................................................................................................... 149

4. Yleinen-, tehostettu- ja erityinen tuki matematiikassa ................................................................. 149 Oppimisen tuen järjestämisen kokonaisuus esiopetuksesta perusopetuksen loppuun ................. 149 4.1. Esiopetus ............................................................................................................................... 149 4.2. Alkuopetus - luokat 1 ja 2 ..................................................................................................... 151 4.3.Alakoulun opetus / luokat 3 – 6 ............................................................................................. 155 4.4. Yläkoulut opetus / luokat 7 – 9 ............................................................................................. 156

Liitteet: Intrassa työkalupakki (tulossa)

LIITE 20

138

Kelpo - Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ope tuksen ja tukitoiminen kehittämishanke

• Kehittämislinjat:

• Lapsihavainnointimenetelmät ja dokumentointi o Lapsilähtöinen pedagogiikka ja vanhempien osallisuus lapsen kouluelämässä o Mervi Kivinen, Marjo Toivonen, Riitta Ranta ja Anu Lindsten (Pilottihanke Har-

vialan päiväkodissa ja koulussa)

• Matemaattisten taitojen vahvistaminen o Tukitarpeiden varhainen havaitseminen ja johdonmukaisten tukitoimien toteuttami-

nen o Konsultoiva matematiikanopettaja Kirsi Puumalainen (havainnollistavat opetusme-

netelmät)

• Kasvatuskumppanuus o Vanhempien ja ammattikasvattajien jaettu ja yhteinen kasvatustehtävä o Kasvatuskumppanuuslähettiläs Johanna Jalli-Huhtala, Laura Wegelius ja Katri Vir-

tanen

• Oppilashuoltoryhmien toiminta o Linjakas ja viivyttelemätön toiminta esiopetuksesta lukioon o Annasofia Ruohonen ja Hannele Uotila

• Oppimisen ja hyvinvoinnin tuen strategia o Varhainen, johdonmukainen ja riittävä tuki kaikille tasa-arvoisesti. o Joustava perusopetus Jukka Mylly o Konsultoivat erityisopettajat o Erityisopetuksen kehittämisryhmä: Tiina Heino, Helena Keskitalo, Johanna Laiho-

Heinänen, Jaana Kauranen ja Jari-Pekka Tujula

LIITE 20

139

1. Kasvatuskumppanuus 1.1. Kasvatuskumppanuus käsitteenä Kasvatuskumppanuus on koulun henkilöstön ja vanhempien tietoista sitoutumista ja yhdessä toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi käyttäen hyväksi sekä vanhempien että koulun henkilöstön asiantuntijuutta suhteessa lapseen. Kasvatuskumppanuudessa luodaan siltaa perheen, koulun ja moniammatillisen tiimin sekä muiden sidosryhmien välille kannattelemaan lasta ympäröivässä maailmassa. Kasvatuskumppanuudessa on tärkeää huomioida lapsen ja vanhemman äänen vahvistaminen lasta koskevissa asioissa huomioiden erilaisten lasten ja perheiden yksilölliset tarpeet. Kodin ja koulun kasvatuskumppanuus rakentuu kuuntelun, kunnioituksen, luottamuksen ja dialogisuuden periaatteille. Kasvatuskumppanuutta rakentava kodin ja koulun yhteistyö on osa laadukasta perusopetusta. Koululapsuuden kokemukset ja muistot kulkevat ihmisen mukana läpi elämän. Koulun henkilökunta ja lapsen vanhemmat voivat omilla teoillaan ja puheillaan ratkaisevasti vaikuttaa siihen, minkälainen suhde lapselle syntyy oppimiseen, oppimisvaikeuksiin, osaamiseen, osaamattomuuteen, onnistumiseen ja erehtymiseen kouluvuosien aikana. (Kekkonen, Kaskela ja THL, 2010.) Toimiva ja lähtökohdiltaan myönteinen kodin ja koulun yhteistyö on keskeinen lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tuki. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet edellyttävät kodeilta ja koululta entistä vahvempaa kasvatuskumppanuutta eli yhteisestä tavoitteesta sopimista ja yhdessä toimimista terveen ja turvallisen kasvun ja oppimisen edellytysten luomiseksi. Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen arvostus. (Perusopetuksen laatukriteerit, 2009.) Kodin ja koulun kasvatuskumppanuus tukee koulun perustehtävää ja on samalla osa koulun normaalia toimintaa. Hyvin toimivassa kasvatuskumppanuudessa edistetään niitä tavoitteita, joita perusopetukselle on annettu. Kasvatuskumppanuudessa sekä vanhemmat että koulun henkilökunta sitoutuvat lapsen yhteisvastuulliseen kasvatukseen sekä yksilö- että yhteisötasolla. Opettajilla ja koulun ammattilaisilla on omaan koulutukseensa ja osaamiseensa perustuva tietämys oppilaasta, lapsen vanhemmilla ja huoltajilla kodin ja perheen kasvuympäristössä syntynyt oman lapsensa tuntemus. Kasvatuskumppanuudessa tiedon antamisen ja välittämisen ohella huomiota kiinnitetään kodin ja koulun keskinäiseen ja kunnioittavaan vuoropuheluun. Kumppanuusyhteistyössä on kyse osapuolten myönteisestä asennoitumisesta yhteistyöhön. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. (Perusopetuslaki, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003 / 2005) 1.2. Kasvatuskumppanuuskoulutus Janakkalassa Janakkalassa on aloitettu varhaiskasvatuksen kasvatuskumppanuuskoulutukset vuonna 2004 valtakunnallisen kasvatuskumppanuus-pilottihankkeen myötä. Janakkalassa vuonna 2008 alkaneen Kelpo-hankkeen puitteissa kasvatuskumppanuus valittiin yhdeksi koulupuolen kehittämislinjaksi.

LIITE 20

140

Tavoitteena oli sekä kodin ja koulun yhteistyön tiivistäminen että varhaiskasvatuksessa tutuksi tulleen kasvatuskumppanuustoimintamallin tutuksi tekeminen koulupuolelle. Vuoden 2011 aikana Janakkalan opettajia on kouluttautunut kasvatuskumppanuus-kouluttajiksi. Tämän myötä kunnassamme on tarkoitus jatkossa järjestää vuosittain 1–2 kasvatuskumppanuuskoulutusta, joihin toivotaan moniammatillista osallistujajoukkoa. Koulupuolen kasvatuskumppanuuskoulutuksessa käsitellään kumppanuusperusteisen asiakastyön, vuorovaikutuksen, kasvattajuuden ja vanhemmuuden sekä lapsuuden teemoja teorian, rooliharjoitusten ja elämänkertatyöskentelyn avulla. Janakkala on osallisena koulupuolen valtakunnallisessa kasvatuskumppanuus-verkostossa yhdessä mm. Espoon, Kirkkonummen, Hämeenlinnan ja Kuopion kaupunkien sekä THL:n kanssa. 1.3. Kasvatuskumppanuuden toteutuminen Janakkalassa 1.3.1 Varhaiskasvatus Lapsen varhaiskasvatus on lapsen perushoitoa, kasvatusta ja opetusta kodin kasvatustyötä tukien. Varhaiskasvatuksessa henkilöstö luo edellytykset kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyölle ja vahvistaa vanhempien osallisuutta järjestämällä aikaa yhteisille tapaamisille niin päivittäisissä tulo- ja hakutilanteissa kuin erillisissä perheiden- / vanhempainilloissa. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on tunnistaa herkästi ja mahdollisimman varhain lapsen kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella mahdollinen tuen tarve ja luoda yhdessä vanhempien kanssa yhteinen toimintastrategia lapsen tukemiseksi.

• Aloituskeskustelu o aloituskeskustelu ennen hoitosuhteen aloitusta lapsen kotona tai päivähoitopaikassa o lapsen ja vanhemman yhteinen tutustumisjakso hoitopaikassa o lapsen itsenäinen hoidon aloitus jo tutuksi tulleessa ryhmässä mahdollisuuksien mu-

kaan omahoitajan tukemana

• Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) o laaditaan yhdessä vanhempien kanssa 2-3 kk hoidon aloituksen jälkeen

• Siirtopalaveri

o lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksessa hoitomuodosta tai ryhmästä toiseen pidetään siirtopalaveri vanhan ja uuden ryhmän henkilöstön välillä

o mikäli lapsella on erityisen tuen tarve, siirtopalaveriin osallistuvat myös lapsen van-hemmat ja muut lasta tukevat yhteistyökumppanit.

1.3.2 Esiopetus Janakkalan kunnassa esiopetusta järjestetään kaikissa päiväkodeissa sekä joissain kouluissa.

o Esioppilaiden vanhempainilta

� järjestetään keväällä ennen kouluuntutustumispäivää � järjestelystä vastaavat esiopettajat ja tulevat ensimmäisten luokkien opettajat

sekä mahdolliset muut yhteistyötahot (esim. kouluterveydenhoitaja ja koulu-psykologi)

� vanhempainilta suunnattu koko perheelle o Kouluuntutustumispäivä

LIITE 20

141

� esioppilaat saavat tietää tulevan opettajansa ja luokkakavereidensa nimet � järjestetään esioppilaan tulevalla koululla

• Vierailut koululla

o esiopetuskevään aikana ryhmät tutustuvat lähikouluun; vierailun aikana esioppilaat pääsevät tutustumaan ja osallistumaan kouluruokailuun ja kahteen oppituntiin sekä välituntiin

• Esko-kaavake

o esiopetuksesta kouluun – lomakkeen täyttää esiopettaja yhdessä vanhempien kanssa o lomake lähetetään kunkin lapsen tulevalle opettajalle

• Siirtopalaveri

o erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhempien, tulevan opettajan ja esiopettajan kes-ken pidetään esiopetusvuoden keväällä palaveri, jossa siirretään lapsen varhaisvuosi-en kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvää tietoa tulevalle opettajalle

o palaveriin kutsutaan tarpeen mukaan erityistyöntekijöitä, esim. erityisopettaja, kier-tävä erityislastentarhanopettaja, koulupsykologi, sosiaalityöntekijä

1.3.3 Alakoulu Alkuopetus Alkuopetuksella tarkoitetaan ensimmäistä ja toista luokkaa, jotka ovat jatkumo esiopetukselle. Tätä nivelvaihetta on pyrytty parantamaan ja helpottamaan esi- ja alkuopetuksen vuosikellolla, josta käy ilmi kunnassamme sovittu yhteistyö vastuuhenkilöineen /-yksikköineen (liite). Luokat 1 – 2 Esimerkkejä kodin, koulun ja varhaiskasvatuksen välisestä yhteistyöstä:

• nivelpalaverit esiopettajien kanssa ennen koulun alkua • koulutulokkaiden vanhempainilta keväällä koululla ennen luokkajakoja, yhteistyössä esi- ja

alkuopetuksen henkilöstön kanssa; ilta on suunnattu koko perheelle • siirtopalavereissa huomio vahvuuksien lisäksi myös selkeästi siihen, miksi siirtopalaveri on

järjestetty eli lapsen tarvitsemaan tukeen kouluntaipaleen alkaessa • tulevan luokanopettajan selviämistä voitaisiin yrittää aikaistaa � helpottaisi koulutulokkaan

asennoitumista ja valmistautumista • vanhempia voidaan kutsua koululle seuraamaan ja havainnoimaan lapsensa koulupäivää • vanhempainvartit / aloituskeskustelut heti ekaluokan alussa � luottamussuhteen luominen • vanhemmat kirjoittavat tarinan lapsestaan syksyllä ennen koulunalkua ja tuovat sen muka-

naan opettajan, vanhempien ja lapsen ensimmäiseen tapaamiseen • yhteinen vanhempainilta vasta varttien jälkeen • dialogiset / toiminnalliset vanhempainillat esim. hyödyntäen pistetyöskentelyä • yhteistyö kouluterveydenhoitajan / erityisopettajan / koulupsykologin kanssa • kysytään vanhemmilta, millaista yhteistyötä he toivovat

Luokat 3 – 4

LIITE 20

142

Esimerkkejä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä: • vanhempainillat heti syksyllä • opettajan vaihtuessa tiedonsiirtopalaveri kollegojen kesken • tuleva opettaja voisi mielellään osallistua myös tulevan luokkansa viimeiseen vanhempainil-

taan edellisen opettajan kanssa • kun saa uuden luokan, vanhempainvartit heti syksyllä • retket ja tapahtumat, joissa vanhemmat mukana • yhteiset illanistujaiset esim. peli- / askarteluillat • asiantuntija vanhempainiltoja • koko talo tutuksi, yhteiset säännöt talon sisälle � helpottaa lapsen siirtymistä talon sisällä

opettajalta toiselle • yhteinen linja ja aloitus vanhempainiltoihin

Luokat 5 – 6 Esimerkkejä kodin, alakoulun ja yläkoulun välisestä yhteistyöstä:

• ”avoimien ovien” -iltapäivät � vanhemmat tulevat helpommin seuraamaan • vierailu yläkoulussa syksyllä (7. luokan opettajat voivat jutella oppilaistaan edellisen opetta-

jan kanssa) • 6.-luokkalaisten ja vanhempien vanhempainilta yläkoulussa toukokuussa, luokkajakojen

selvittyä • sähköisen reissuvihkon käyttöönotto • saattopalaverit 6.-luokan keväällä tärkeitä: luokanopettaja, erityisopettaja, luokanvalvoja,

erityisopettaja (yläkoulu), kuraattori, terveydenhoitaja, oppilaanohjaaja � mm. luokkaja-koon liittyvä tiedonsiirto

1.3.4 Yläkoulu Luokat 7 -9 Esimerkkejä kodin, yläkoulun ja alakoulun välisestä yhteistyöstä:

• saattopalaverit 6.-luokan keväällä tärkeitä: luokanopettaja, erityisopettaja, luokanvalvoja, erityisopettaja (yläkoulu), kuraattori, terveydenhoitaja, oppilaanohjaaja � mm. luokkaja-koon liittyvä tiedonsiirto

• vierailu yläkoulussa syksyllä (7. luokan opettajat voivat jutella oppilaistaan edellisen opetta-jan kanssa)

• vanhempainilta 7. luokan syksyllä • vanhempainvartti joka vuosi • valinnaisaine – vanhempainilta • yhteisvalinta – vanhempainilta • teema- / asiantuntija – vanhempainillat • sähköinen reissuvihko Wilma käytössä

LIITE 20

143

Kunnioitus

Arvostus

Luottamus

Oikea asenne

Oikeat arvot

Tasa - arvo

Rehellisyys

Kiinnostus

Kasvatus- kumppanuus

Lapsen hyvinvointi Kasvatus- kumppanuus

Läsnäolo Kuuntelu Dialogi

LIITE 20

144

2. Joustava perusopetus – JOPO-hanke 2.1. Joustavan perusopetuksen käsite Joustava perusopetus, JOPO- hanke, käynnistyi tammikuussa 2006, kun opetusministeriö myönsi määrärahaa kunnille koulupudokkaiden aktivointiin tähtäävän toiminnan kehittämiseen perusopetuksessa ja toisen asteen nivelvaiheessa. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta. Samalla pyritään ehkäisemään toisen asteen koulutuksesta pois jäämistä ja koulutuksen keskeyttämistä. Toimintamallin avulla kehitetään perusopetukseen yksilöllisiä, oppilaiden erilaiset tarpeet huomioivia toimintatapoja ja opetusmenetelmiä. Joustavassa perusopetuksessa korostuvat toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen käyttö ja työssäoppiminen. (Opetusministeriö) Joustavaan perusopetukseen liittyvää toimintaa voidaan toteuttaa mm. yritysten, julkisen sektorin, harraste- ja urheiluseurojen sekä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Tarkoituksena on, että oppilaan oppimista siirretään koulun ulkopuolelle oppimisympäristöihin, joissa voi toiminnallisuuden avulla oppia samoja asioita kuin normaalissa luokkaopetuksessa. Joustavan perusopetukseen kuuluvat mm. koulutuskokeilut, opintoretket, työssäoppiminen, leirikoulut sekä tavoitteellinen vapaa-ajan toiminta. Tähän toimintaan suunnataan n. 50 koulupäivää vuodessa. Joustavaan perusopetukseen haluavalta oppilaalta ja oppilaan perheeltä edellytetään sitoutumista koulumuotoon, jossa olennaista on motivoituminen ja selviytyminen toiminnallisista oppimisympäristöistä. Kyseiseen koulumuotoon kuuluu koeaika, jonka tarkoituksena on varmistaa oppilaan soveltuvuus joustavaan perusopetukseen. Kyseinen koulumuoto on suunnattu oppilaalle, jolla on heikko koulumenestys, paljon poissaoloja ja huono koulumotivaatio, mutta oma halu parantaa koulumenestystä. Oppilaan omia tavoitteita ovat esimerkiksi elämänhallinnan ja opiskelutaitojen vahvistaminen, päättötodistuksen saaminen peruskoulusta, ammattiopintojen aloittamisen varmistuminen sekä itsetunnon ja oma-aloitteisuuden parantaminen. Joustaan perusopetukseen valitulle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, hippi, jossa määritellään mm. koulumuotoisen opetuksen ja toiminnallisten oppimisympäristöjen tavoitteet, arviointi, vastuuhenkilöt, ajanjaksot ja yhteistyö oppilaan huoltajien kanssa. Lisäksi oppilaalle laaditaan aina työssäoppimissopimus, jossa määritellään tarkemmin työharjoitteluun liittyvät vastuukysymykset, ohjaus, vakuutukset, työssäoppimismatkat, ruokailu, arviointi sekä harjoittelun soveltuvuus perusopetuksen tavoitteisiin. Tämä harjoittelu on palkatonta ja kyseinen koulumuoto vaikuttaa ainoastaan päättötodistuksen arvosanoihin. 2.2. Käytänteet Tervakosken yhteiskoulussa lukuvuonna 2011–2012 7lk: Tällä luokalla joustava perusopetus perustuu oppilaan tet- jaksoihin, joita voi hajauttaa lukuvuoden eri jaksoille. Tavoitteena on, että oppilas seuraa ja perehtyy harjoittelupaikkansa toimintaan ja saa

LIITE 20

145

käytännön avulla motivaatiota kouluopiskeluun. Näitä harjoitteluja hoidetaan samalla tavoin kuin koulun muitakin tet-jaksoja; oppilaan ohjaaja toimii vastuuhenkilönä ja tet- päiviä on enintään viisi jaksoa kohden. A) Luokkamuotoinen joustavan perusopetuksen luokka 8 lk:n syyslukukausi toimii edelleen tet- jaksojen avulla, mutta kolmannen jakson aikana koulun oppilashuoltoryhmä on selvittänyt oppilaat, jotka voivat hyötyä joustavasta perusopetuksesta. Aluksi neuvotteluja perheen ja oppilaan välillä johtaa koulukuraattori ja asian edetessä mukaan tulevat oppilaanohjaaja, luokanvalvoja sekä joustavasta opetuksesta vastaava erityisopettaja. Sekä Turengista että Tervakoskelta valitaan viisi oppilasta ja heidän varalleen 2-3 oppilasta, joiden kanssa aletaan selvittää kyseistä koulumuotoa. Tätä selvitystä jatketaan neljällä jaksolla ja viidennen jakson aikana oppilaat tutustuvat joustavan opetuksen luokkaan ja luokan toimintaan. Tutustuminen voi kestää koko viidennen jakson tai ennalta sovitun ajan riippuen kyseisten oppilaiden ja joustavan luokan 9 lk:n oppilaiden työssäoppimisjakson tilanteesta. 9 lk:n Kaikki oppilaat aloittavat joustavassa opetuksessa ja heille tehdään hallinnollinen päätös opiskelumuodon muutoksesta. Päätös on ehdollinen ja oppilas voidaan vielä palauttaa omaan luokkaansa, jos oppilas ei sitoudu joustavaan opetukseen. Opetus seuraa yleisen opetussuunnitelman tavoitteita, mutta poikkeuksena voidaan soveltaa joidenkin oppilaiden kohdalla Hojks:a. Ajatuksena on, että jakson kaksi ensimmäistä viikkoa oppilaat ovat kaikki opetuksessa mukana, mutta seuraavien viikkojen aikana oppilaat ovat keskimääräisesti kaksi päivää viikossa työharjoittelussa. Yhteisopetuksen aikana oppilaille etsitään uusia harjoittelupaikkoja sekä järjestetään tutustumisia, opintomatkoja ym. yhteisiä tapahtumia. Myös oppitunnit ovat näiden viikkojen aikana yhteisiä. Joustavan perusopetuksen luokassa on enintään kymmenen oppilasta sekä erityisopettajan työparina toimii esim. nuorisonohjaaja tai kouluavustaja. B) Yksittäisten oppilaiden joustava perusopetus 8 lk Koulun oppilashuoltoryhmän esityksen perusteella aletaan kolmannen jakson aikana haastatella oppilaita, jotka hyötyvät joustavasta perusopetuksesta. Tätä ennen 8 lk:lla on käytössä tet- jaksoihin perustuva työhön tutustuminen. Ohr:n esityksen mukaisesti koulukuraattori ottaa joustavaan opetukseen liittyvän asian esille perheen ja oppilaan kassa ja tämän jälkeen järjestetään yhteispalaveri koulun ja kodin välillä. Palaverissa on perheen ja koulukuraattorin lisäksi paikalla erityisopettaja, rehtori, oppilaanohjaaja ja oppilaan luokanvalvoja. Palaverissa sovitaan oppilaan ja perheen sitoutuneisuus joustavaa opetusta kohtaan sekä sovitaan tavasta, kuinka asiassa edetään. Tämän jälkeen oppilaanohjaaja alkaa selvittää harjoittelupaikkoja edellyttäen, että perheellä ei ole valmista ajatusta kyseisestä harjoittelusta. Tavoitteena on, että neljännen jakson aikana tehdään tarvittavat valmistelut niin, että harjoittelu voidaan aloittaa viidennen jakson aikana. Neljännen jakson aikana oppilaanohjaaja etsii harjoittelupaikan ja sopii käytännön valmisteluista työnantajan ja oppilaan välillä. Luokanvalvoja vastaa siitä, että aineopettajat tietävät opetuksessaan ottaa huomioon oppilaan poissaolot

LIITE 20

146

harjoittelujen vuoksi ja erityisopettaja laatii harjoitteluun liittyvät tehtävät yhteistyössä aineopettajien kanssa. Harjoittelu voidaan korvata esim. valinnaisia aineita sekä harjoittelupaikasta riippuen myös muita oppiaineita. Erityisopettaja vastaa oppilaan oppimissuunnitelmasta ja oppilaanohjaaja toimii yhdyshenkilönä harjoittelupaikan ja koulun välillä. Työharjoittelua voi olla päivä viikossa viidennen jakson aikana ja työharjoittelu voidaan toteuttaa työpaikkojen lisäksi järjestöissä, koulutuskokeiluissa ym. aktiivista osallistumista vaativissa kohteissa. 9 lk Ajatuksena on, että joustavaan opetukseen liittyvät kokeilut on tehty jo 8 lk:n viimeisen jakson aikana ja 9 lk:n alussa joustavasta opetuksesta tehdään hallinnolline päätös huomioiden oppilaan koeaika. Harjoittelupaikat voivat vaihdella jaksoittain ja harjoittelupäiviä on 1-2 viikossa ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti. 9lk:lla harjoittelut etenevät niin, että jakson viimeinen ja seuraavan jakson ensimmäinen viikko ovat kouluviikkoja, jotka eivät sisällä harjoittelua. Harjoittelu alkaa syyskuun alusta ja toukokuun kaksi viimeistä viikkoa sekä kesäkuulle ajoittuva viikko voivat sisältää kokonaan työharjoittelua. Kyseisen opiskelumuodon käytännön toiminnasta vastaavat oppilaanohjaaja ja erityisopettaja, jotka tarvitsevat viikoittain aikaa oppilasta kohden samanaikaisesti yhden tunnin sekä jakson alusta ja lopusta kahden viikon aikana yhden samanaikaispäivän riippumatta joustavassa perusopetuksessa olevien oppilaiden lukumäärästä. Pääsääntönä on, että koulusta enintään viisi 9 lk:n oppilasta on samaan aikanaan joustavassa perusopetuksessa mukana ja oppilaat opiskelevat normaalin yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Joustavan perusopetuksen toteutumisen kannalta paras tulos saavutetaan silloin, kun opiskellaan luokkamuotoisesti. Välivaiheena voidaan soveltaa yksilökohtaista joustavan perusopetuksen mallia. Kirjallisuus: Ulla Numminen, Najat Ouakrim- Solvio:Joustava perusopetus. JOPO®-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2009:26 . ISBN: 978-952-485-726-0 Jyri Manninen, Saara Luukannel: Joustava perusopetus. JOPO® -toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Opetusministeriön julkaisuja 2008:36. ISBN: 978-952-485-576-1

LIITE 20

147

3. Lapsihavainnointi ja oppimistyylien mukainen opi skelu 3.1. Oppimistyylien mukainen opetus Jokaisessa lapsiryhmässä on monenlaisia oppijoita. Jotta lapsesta voi kasvaa joustava, vahvuuksiaan hyödyntävä oppija, oppimistyylien huomioiminen opetuksessa on välttämätöntä. Oppimistyylit kuvaavat oppijan tapaa lähestyä ja jäsentää opittavaa asiaa. Tällöin myös opettajan on otettava huomioon, minkälaisia opetusmenetelmiä hän käyttää oppimisen laadun parantamiseksi. Jokaisen lapsen ominaiseen oppimistyyliin vaikuttaa perinnöllisyys sekä ympäristötekijät. Tyylejä voidaan kehittää ja ne voivat muuttua iän ja erilaisten kokemusten vaikutuksesta. Tavoitteena onkin, että oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittää näin itseään oppijana. Jaettaessa lapsia oppimistyyliryhmiin, kyse ei ole tasoryhmistä. Jokainen lapsi huomioidaan yksilöllisesti omassa ryhmässään opettajan ottaessa oppimistyylit huomioon opetuksessaan. Oppilaiden jakaminen ryhmiin havainnoinnin avulla lisää myös oppilaantuntemusta entisestään. Esi- ja alkuoppilaat jaetaan kolmeen eri oppimistyyliryhmään. On kuitenkin huomioitava, että oppilaat harvoin kuuluvat puhtaasti yhteen ja ainoaan ryhmään. Ryhmäjako tehdään voimakkaimmat piirteet huomioiden. Olemme jakaneet lapset siniseen, punaiseen ja keltaiseen ryhmään seuraavien oppimisen tyylien mukaisesti: Siniset verbaaliset, aktiiviset, toiminnan ja tekemisen kautta oppivat, muutoksista pitävät oppilaat

Punaiset miksi – kyselijät, pohtijat, teoreetikot, loppuun asti suorittajat, yksintekijät, eivät jännitä uusia tilanteita, eivät häiriinny ympäristön metelistä

Keltaiset huolelliset, harkitsevat, jännittävät uusia tilanteita, kaipaavat aikuisten tukea, tarvitsevat rauhallisen työskentely-ympäristön ja aikaa työskentelyyn

3.2. Lapsihavainnointi ja dokumentointi Harvialan koulussa ja päiväkodissa vuosina

2008-2011 Lapsihavainnointia ja dokumentointia on käytetty arjen työkaluna Haltian päiväkodissa vuodesta 2008 lähtien. Samaan aikaan Harvialan koulun ja päiväkodin yhteistyöajatukset lähtivät muotoutumaan. Koulun 1.luokka osallistui myös havainnointihankkeeseen osallistamalla vanhemmat lapsen koulutyöhön. Käytännössä lasten vanhemmat viettivät yhden koulupäivän lapsensa koululuokassa tehden havaintoja lapsensa koulutyöstä. Tästä muodostuikin yksi uusi tapa tehdä kodin ja koulun yhteistyötä Harvialan koulussa. Harvialan päiväkodin ja koulun yhteishankkeen myötä lapsihavainnoinnin tuloksia on käytetty yhteistyön pohjana. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyömuoto on oppimistyylien mukaisissa ryhmissä työskentely ja ryhmät on jaettu havainnointitulosten mukaan. Havainnointitulosten luotettavuutta lisää useiden lasten pitkä päivähoitotausta sekä päiväkodin ja koulun henkilökunnan tiivis yhteistyö. Työskentelyn tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja oppimista. Varhaisen tuen antaminen, opetuksen laadun kehittäminen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen ovat toimintamme tavoitteita. Koulun ja päiväkodin yhteistyö ja esi- ja alkuopetuksen yhteistyön

LIITE 20

148

säännöllisyys madaltaa lisäksi lapsen kynnystä siirtyä esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle. Näin pyritään rakentamaan esi- ja alkuopetuksesta eheä kokonaisuus, jossa koulun ja päiväkodin henkilökunta toimii yhteistyössä käyttäen jokaisen opettajan vahvuudet hyödyksi kaikille lapsille.

3.2.1 Varhaiskasvatus Lapsihavainnoinnin avulla on pyritty kehittämään päivähoidon pedagogiikkaa ja pedagogisten toimintojen laatua yhdessä vanhempien kanssa. Lasten systemaattinen havainnointi antaa lapsista paljon tietoa ja jokainen lapsi tulee varmasti kuulluksi ja nähdyksi. Lasten yksilöllinen huomioiminen antaa mahdollisuuden muokata toimintaa paremmin lasten tarpeita vastaavaksi. Havainnoinnin myötä lasten osallisuus on lisääntynyt ja toiminnasta on tullut lapsilähtöisempää. Lapsihavainnointihankkeen myötä yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa on lisätty kutsumalla vanhemmat tutustumaan oman lapsensa päiväkotipäivään. Myös tiimityön merkitys lapsihavainnoinnissa on suuri, sillä oivalluksia tehdään usein keskustelemalla havainnoista. Kaikkien tiimin jäsenten vahvuudet tulevat näin esille. Syksystä 2010 lähtien havainnoinnin tapoja on jalkautettu myös muiden Janakkalan päiväkotien lapsiryhmiin. Näin havainnoinnista on muodostumassa työväline koko varhaiskasvatukseen.

3.2.2 Esi- ja alkuopetus Harvialan koulun ja päiväkodin esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on eri-ikäisten lasten toimimista yhdessä pedagogisissa työpajoissa. Toiminnassa ovat mukana kaikki yksikkömme esi- ja alkuoppilaat sekä kaksi luokanopettajaa, lastentarhanopettaja, kouluohjaaja ja lastenhoitaja. Lastentarhanopettaja ja luokanopettajat vastaavat suunnittelusta ja ryhmien toiminnasta. Pajatyöskentelyn pohjana on eheytetty kokonaisuus, joka on rakennettu ympäristö- ja luonnontiedon aihealueiden ympärille. Pajoissa ovat siis vahvasti esillä myös taitoja taideaineet sekä äidinkieli ja matematiikka. Toimintaa ohjaa vaihtuva teema kolmen vuoden kiertoa noudattaen. Esi- ja alkuopetuksen aikana käydään läpi Maahisen vuoden, Vesihiiden vuoden ja Ilmattaren vuoden sisällöt. Jokainen näistä vuosista rakentuu seuraavien aiheiden ympärille: liikenne, syksyinen luonto, ihminen, Suomi ja muut maat, vuoden kierto, talvinen luonto, perinnejakso, luonnonilmiöt, keväinen luonto ja juhlapyhät. Pedagogiset pajat toimivat säännöllisesti kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja kesiviikkoisin, yhteensä neljän oppitunnin ajan. Toiminta toteutetaan kolmen viikon jaksoina, jolloin jokainen opettaja ohjaa vuorollaan jokaista ryhmää ottaen opetuksessaan huomioon kunkin ryhmän oppimistyylin. Jokaisessa ryhmässä on 6 – 8 –vuotiaita lapsia. Työskentelyssä painotetaan toiminnallisuutta ja eri-ikäisten lasten yhteistyötaitojen kehittämistä. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on osa Harvialan koulun ja päiväkodin arkea. Tulevaisuudessa pyrimme lisäämään yhteistyön muotoja entistä joustavamman esi- ja alkuopetuksen suuntaan. Oppimistyylien mukaisissa ryhmissä työskentelyä suunnitellaan siirrettäväksi vähitellen myös koulun ylemmille luokille. Pienemmät päiväkodin lapset pyritään saamaan mukaan yhteisiin teemoihin ja tapahtumiin. Toiminnan kehittämisen tulevaisuuden visiona on rakentaa yksikkö, joka tarjoaa luonnollisen jatkumon lapsen kasvulle ja kehitykselle varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kuudennelle luokalle asti.

LIITE 20

149

3.2.3 Arviointi Toimintamme lähtökohta on lasten tarkka havainnointi ja sen myötä vahva oppilaantuntemus. Tämän mahdollistaa hyvin toimiva, ajatuksia vaihtava tiimi, jossa kaikki aikuiset toimivat kaikkien toiminnassa mukana olevien lasten kanssa. Näin pystymme vaihtamaan ajatuksia toiminnastamme sekä ryhmäjakojen onnistumisesta. Arviointia ja oman toiminnan tarkastelua tapahtuu siis jatkuvasti. Sen lisäksi, että suunnittelemme toimintaamme yhdessä eri toimijoiden kanssa joka viikko, vaihdamme myös ajatuksia lasten kasvusta ja kehityksestä. 4. Yleinen-, tehostettu- ja erityinen tuki matemati ikassa Oppimisen tuen järjestämisen kokonaisuus esiopetuksesta perusopetuksen loppuun Tässä asiakirjassa selvitetään matematiikan hyvään yleiseen opetukseen sekä yleisen-, tehostetun- ja erityisen tuen järjestämiseen liittyvät toimenpiteet ja järjestelyt esiopetuksesta alkaen perusopetuksen loppuun saakka huomioiden kunnan perusopetuksen piirissä olevien oppilaiden siirtyminen toisen asteen koulutukseen. 4.1. Esiopetus Tavoite: Esiopetuksen tavoitteena on selvittää esioppilaiden matematiikan oppimiseen liittyvien valmiuksien kehityksellinen vaihe, järjestää esimatemaattisia ja matemaattisia kokemuksia arjen tilanteissa ja varsinaisissa opetustuokioissa kielentäen niitä sekä järjestää tukea erityisesti niille esioppilaille, joiden matemaattinen tietoisuus ei vielä ole herännyt. Lisäksi esiopetuksen järjestämisessä erikseen huomioidaan oppilaat, joilla on oppimiseen liittyviä erityistarpeita ja/tai, joiden äidinkieli ei ole suomi. Esiopettajien koulutukselliset tarpeet huomioidaan ennakoiden siten, että ryhmien opetukselliset tarpeet toteutuvat normaaleista henkilöjärjestelyistä huolimatta. Kaikkien esioppilaiden kanssa työskentelevien henkilöiden tulee olla tietoisia matemaattisista kasvatustavoitteista. Esiopetusvuoden aluksi: Taustaa kartoituksille: Suunta- ja suhdekäsitteet liittyvät yleisiin oppimisvalmiuksiin ja ovat vahvasti sidoksissa matematiikan rakenteeseen. Tämän hetkisen tutkimustiedon mukaisesti matematiikan oppimisvaikeuksien taustalla on usein jo esiopetusikäisenä havaittu lukujonotaitojen heikko hallinta. Lukujonotaitojen hallinnan lisäksi lukukäsitteen perustana on yksi - yhteen vastaavuus, numeromerkkien tunnistaminen, käsitys lukumääräisyydestä pienillä määrillä sekä arkeen liittyvät pienet laskutehtävät. Ominaisuuksien havainnointi, luokittelu ja järjestykseen asettaminen luetaan usein sekä matematiikan valmiuksiksi että (esi-)matemaattisiksi taidoiksi. Nämä ovat myös esiopetussuunnitelman sisältöjä, joita esioppilaan ei vielä tarvitse osata. Ne ovat kuitenkin valmiuksia, joiden hallinnasta esiopettajan tulee olla tietoinen. Esioppilaiden yksilöllinen kartoitus varmistaa, että jokainen tulee huomioiduksi siitä matematiikan taitojen kehitysvaiheesta lähtien, jossa hän esiopetusvuoden alkaessa on, riippumatta muista persoonallisuuden piirteistään. Laadukkaan opetuksen järjestämiseksi yksilön osaamisen tason tiedostaminen on ratkaisevan tärkeää. Tämä on myös taloudellista sekä yksittäisen esioppilaan että esiopetusryhmän (tuki-)toimien suunnittelun kannalta. Janakkalan kunnassa toteutettavan kasvatuskumppanuuden toimintaperiaatteiden mukaisesti opetuksen suunnittelun pohjaksi tehtävistä kartoituksista tiedotetaan vanhemmille sekä ennen

LIITE 20

150

kartoitusten tekemistä että niistä saatujen tietojen selvittyä. Tiedotus tulevista kartoituksista kerrotaan vanhempaintapaamisessa, toimipaikkakohtaisissa esiopetustiedotteissa ja ne ovat luettavissa myös kunnan esiopetuksesta kertovilla nettisivuilla. Kartoitukset: Esiopetusvuoden aluksi, syyskuun loppuun mennessä, lastentarhanopettaja tekee jokaiselle ryhmänsä esiopetusoppilaalle matemaattisten valmiuksien kartoituksen. Tähän käytetään yksilöllistä Mavalka II - kartoitusta. Kartoituksia tehtäessä havainnoidaan sekä kielellisiä että taidollisia valmiuksia ja havainnot merkitään muistiin. Lisäksi huomioidaan vanhempien, esiopettajien, erityislastentarhanopettajien sekä muun henkilöstön mahdollisesti tekemät havainnot esioppilaan muista yksilöllisistä kehityksen vaiheisiin liittyvistä asioista, jotka mahdollisesti vaikuttavat matematiikan valmiuksien ja taitojen oppimiseen. Kartoituksista saadut tulokset merkitään jokaisen esioppilaan omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tieto esioppilaan yksilöllisistä matematiikan valmiuksista ja taidoista kerrotaan vanhemmille normaalien Vasu-keskustelujen yhteydessä. Kartoitusten tuloksista tehdään koko ryhmän taitoja kuvaava yhteenveto. (Esim. sähköisesti käytettävissä oleva taulukko) Matematiikan esiopetussuunnitelman ja ko. ryhmän taidoista saadun yhteenvedon pohjalta tehdään esiopetusvuoden toiminnallinen suunnitelma, jossa huomioidaan ko. ryhmän erityistarpeet. Yleisen suunnitelman lisäksi tehdään yksilöllinen suunnitelma niille esioppilaille, joilla havaitaan merkittävää poikkeamaa suhteessa valmiuksien yleiseen kehitykseen. Kriteerinä tälle pidetään ainakin Mavalka II – kartoituksen pistemäärää, joka on vähemmän kuin …. pistettä. Tuki voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Tuen toteuttamisen järjestelyt sovitaan kussakin toimipisteessä. Esiopetusvuoden aikana: Esiopetusvuoden toiminnot toteutetaan esiopetusryhmässä esiopetussuunnitelman pohjalta siten, että matematiikan oppimiseen liittyvät valmiudet ja esimatemaattiset taidot huomioidaan jokapäiväisissä arjen tilanteissa sekä erillisissä esiopetustuokioissa. Esiopetukseen liittyvissä väline- ja materiaalihankinnoissa huomioidaan matematiikan erityistarpeet varmistamalla että ryhmällä on käytettävissään luokitteluun, sarjoittamiseen ja lukumääräisyyteen liittyvää oppi-, toiminta- ja kuvamateriaalia. Lisäksi lautapelien hankintaan ja pelaamiseen varataan riittävät resurssit. Esioppilaat, joiden matemaattinen tietoisuus ei vielä ole herännyt, huomioidaan joko yksilöllisesti tai pienryhmämuotoisesti tehtyyn suunnitelmaan tukeutuen. Esiopetusvuoden lopuksi: Esioppilaille, joille syksyllä tehtiin yksilöllinen matematiikan valmiuksien harjoitteluun tähtäävä suunnitelma, kartoitetaan uudelleen Mavalka III – kartoituksella huhtikuun lopulla. Samalla kirjataan, miten esioppilas on saavuttanut suunnitemassa asetettuja tavoitteita Siirtyminen esiopetuksesta koulun alkuopetukseen: Opetuksen järjestämisen kannalta merkityksellinen tieto toimitetaan vastaanottavalle koululle keväällä esiopetusvuoden loppupuolella, huhti – toukokuussa, jolloin erityisopettajat vierailevat esiopetusryhmissä tekemässä selvityksiä tulevan vuoden henkilöstöresurssien tarpeesta, luokkajakoon liittyvistä asioista sekä muista tulevien koululaisten opetuksen järjestämiseen

LIITE 20

151

liittyvistä tarpeista. Viranomaistyönä koulun erityisopettajan ja tulevan luokanopettajan tietoon siirretään tulevien oppilaiden Mavalka pistemäärät sekä jokaisen oppilaan henkilökohtainen kartoituslomake. Esikoulusta kouluun siirtymisen yhteydessä esiopettaja täyttää Esikoulusta kouluun -kaavakkeen yhdessä vanhempien kanssa. Tähän ESKO – kaavakkeeseen merkitään Mavalka II / III – kartoituksen kokonaispistemäärä. Keskustelussa huomioidaan vanhempien esittämät asiat, jotka liittyvät matemaattisen kehityksen vaiheeseen. Esko-kaavakkeet siirtyvät vastaanottavan koulu erityisopettajalle tai koulunjohtajalle/rehtorille toukokuun puoliväliin mennessä. 4.2. Alkuopetus - luokat 1 ja 2 Taustaa: Oppilaat tulevat kouluun noin 7-vuotiaina, useimmat heistä vuoden kestäneen esiopetuksen jälkeen. Esiopetukseen osallistuneet ovat saaneet opetusta myös matematiikan valmiuksiin ja (esi-) matemaattisiin taitoihin liittyen. Kouluun tuleville oppilaille ei kuitenkaan ole vaatimuksia siitä, mitä heidän tulee osata aloittaessaan matematiikan opiskelua perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Matematiikka oppiaineena rakentuu edellisten tietojen ja taitojen pohjalle, ja taitojen puutteet vaikeuttavat opetuksen seuraamista ja joskus myös estävät uuden oppimisen. Omien ns. miniteorioiden syntymisen taustalla on havaittu olevan perusrakenteiden puutteellista hallintaa. Tämän vuoksi kouluun tulevien oppilaiden matematiikan valmiuksien kartoittaminen on välttämätöntä oikeanlaatuisten ja –määräisten opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi. Matematiikan oppimisen seuranta 1. luokan aikana: Erityisopettajan tekemät kartoitukset: Ensimmäisten kouluviikkojen aikana koulun erityisopetuksesta vastaava erityisopettaja kartoittaa jokaisen koulunsa aloittavan oppilaan matemaattiset taidot Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksen Matematiikan valmiuksien kartoituksen lukujonotaidot osion, aritmetiikka tehtävät, lyhytkestoinen muisti – lukusarjat sekä määrän säilyvyyden – tehtävät. Näiden kartoitusten perusteella määritellään oppilaiden yleisen ja tehostetun tuen tarpeet. Tuen tarpeessa oleva oppilas voidaan ohjata Noppakerhoon, luokanopettajan antamaan yksilö- tai ryhmä tukiopetukseen tai erityisopettajan antamaan yksilölliseen tai ryhmämuotoiseen erityisopetukseen. Tuen antamisen muodosta päättää erityisopettaja yhteistyössä luokanopettajien kanssa. Tuen antamisessa kuullaan huoltajien toiveita ja sen vastaanottaminen on vapaaehtoista. Järjestelyistä voidaan keskustella koulun oppilashuoltoryhmässä. Luokanopettaja: Luokanopettaja seuraa oppilaan matematiikan valmiuksien ja taitojen sekä opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista havainnoimalla tuntityöskentelyä, mahdollisilla oppikirjaan liittyvillä formatiivisilla ja summatiivisilla kokeilla sekä oppiaineksen sisältöön liittyvillä kirjallisilla ja toiminnallisilla tehtävillä. (OPS:n perusteet, Matematiikka ) Opettaja huomioi kodeista tulevat matematiikan tehtävien tekemiseen liittyvät viestit. Makeko, joka on tarkoitettu 1-luokan lopussa tehtäväksi, tehdään huhtikuun loppuun mennessä. Kokeen tekemisen käytännöt sovitaan koulukohtaisesti. Kokeesta saatu kokonaispistemäärä sekä jakauma eri osioihin selvityksineen toimitetaan huoltajille. Kokeesta tiedotetaan koulutiedotteessa sekä kunnan nettisivuilla.

LIITE 20

152

Ensimmäisen luokan keväällä jokainen oppilas tekee edu.fi – sivustolta löytyvän AbacoMath – oppimisaihioiden tehtävistä lukujen 2-9 summa- ja erotustehtävät. Kouluohjaaja tai opettaja voi toimia oppilaalle ”teknisenä apuna” mahdollisten motoristen tai teknisten viiveiden poistamiseksi. Näiden tehtävien tekemiseen käytettävä aika ja osaaminen tulostetaan todistuksen liitteeksi koteihin. Opettaja tallentaa tiedot 2.-luokan tukitoimien suunnittelun ja järjestämisen pohjaksi. Kokeesta tiedotetaan koulutiedotteessa sekä kunnan nettisivuilla. Oppilasarvostelu annetaan syyslukukauden ja vuosiarvostelu kevätlukukauden päätteeksi. Arviointi tehdään Opetushallituksen antamien hyvän osaamisen kriteerien pohjalta siten, että oppilaan osaamista verrataan kriteereihin 2. luokan lopussa. Oppimisen yleinen tuki matematiikassa Noppakerho Noppakerho on ryhmämuotoinen yleisen tuen muoto, joka on suunnattu ensisijaisesti 1.-luokkien oppilaille. Kerho järjestetään oppilaalle ylimääräisellä ajalla, 1 tunti / viikko, 10 viikon ajan. Kerhossa voi olla mukana 4 oppilasta yhtä opettajaa / kouluohjaajaa kohden. Kerhot aloittavat syys-lokakuun vaihteessa, jolloin erityisopettaja on tehnyt kaikkien 1.-luokkalasten kartoitukset Noppakerho on oppilaalle vapaaehtoinen tukimuoto. Kerhopaikkaa tarjotaan oppilaalle henkilökohtaisella kutsulla, jossa kerrotaan kerhon tavoitteista ja käytännön järjestelyistä. Kerhopaikan vastaanottamisesta päättävät oppilaan huoltajat ja sen vastaanottaminen vahvistetaan kirjallisesti. Vastaanottaessaan kerhopaikan huoltajat sitoutuvat huolehtimaan siitä, että oppilas osallistuu kaikkiin kerhokertoihin samoin velvoittein kuin muuhunkin kouluopetukseen. Noppakerhoon osallistuminen ei poissulje oppilaalta mahdollisuutta saada erityisopettajan muuta yksilöllistä tai ryhmämuotoista tukea oppituntien aikana eikä luokanopettajan antamaa tukiopetusta luokassa yleisesti käsiteltävänä olevaan asiaan liittyen. Noppakerho opettajalla tulee olla matematiikan oppimisvaikeuksien havainnoimiseen ja kuntouttamiseen liittyvää lisäkoulutusta esim. matematiikkaterapia ja/tai Varga-Neményi-menetelmän mukainen 1.-luokan kurssin sisältö. Erityisopettaja kertoo Noppakerhosta 1.-luokkien yleisessä vanhempainillassa ja/tai kouluun tutustumispäivänä. Lisäksi siitä tiedotetaan koulun muun erityisopetuksen muotojen esittelyn yhteydessä sekä kunnan perusopetuksen nettisivuilla ja koulujen omissa tiedotteissa. Noppakerhossa olevien oppilaiden vanhemmille järjestetään Noppakerhon vanhempainilta. Tässä tilaisuudessa kerrotaan matematiikan varhaisen tuen merkityksestä koko oppimiselle, kerhon tavoitteet, toimintamuodot sekä vanhempien mahdollisuuksista tukea oman lapsen matemaattista kehitystä kotioloissa. Noppakerhon tavoitteet: Matemaattisten taitojen ja valmiuksien vahvistaminen seuraavien sisältöjen osalta:

- ominaisuuksien havaitseminen ja ilmaiseminen - luokittelu - sarjoittaminen - vertailu - yksi yhteen vastaavuus

LIITE 20

153

- numeromerkin ja sen nimen vastaavuus - numeromerkkien kirjoittaminen - lukumäärän ja luvun vastaavuus lukualueella 0-10 - lukusanalorun osaaminen etu- ja takaperin 0-20- lukualueella - lukujen naapuriluvut lukualueella 0-10 - lukujen vertailu lukualueella 0-10 - lukujen 2-10 summahajotelmien harjoittelua - askeltaminen lukualueella 0-20 esim. 2, 4, 6, … ja 1, 3, 5, … sekä takaperin

Noppakerhoon osallistuneiden oppilaiden taidot merkitään Noppakerholaisen taitopassiin. Kerholainen saa kerhon päätteeksi diplomin osallistumisestaan kerhoon. Kerhon ohjaajana toimiva opettaja antaa luokanopettajalle tiedot kunkin noppakerholaisen taidoista kerhon loppuessa. Oppimisen seuranta 2.-luokalla: Erityisopettaja: Ensimmäisen luokan Makekojen ja aikaisempien tukitoimenpiteiden aikana saatujen tietojen pohjalta erityisopettaja sopii luokanopettajien kanssa siitä, kenelle oppilaista tarjotaan matematiikan erityisopetusta yksilöllisesti tai ryhmämuotoisesti opetustuntien aikana joko samanaikaisopetuksena luokassa tai erityisopettajan luokassa. Erityisopettajan antama opetus kuuluu yleisen- tai tehostetun tuen muotoihin. Erityisopetuksessa keskitytään matematiikan keskeisiin peruskäsitteisiin monipuolisia pedagogisia opetusmenetelmiä käyttäen. Opetuksessa voidaan käyttää mm. NMI:n Eka-peli materiaaleja ja edu.fi-sivuston AbacoMath – oppimisaihioita. Oppilaalle annettavasta erityisopettajan opetuksesta tiedotetaan huoltajia oppilaan mukana lähetettävällä tiedotteella sekä vanhempainvartissa. Luokanopettaja: Luokanopettaja seuraa oppilaan matematiikan valmiuksien ja taitojen sekä opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista havainnoimalla tuntityöskentelyä, mahdollisilla oppikirjaan liittyvillä formatiivisilla ja summatiivisilla kokeilla sekä oppiaineksen sisältöön liittyvillä kirjallisilla ja/tai toiminnallisilla tehtävillä. Opettaja huomioi kodeista tulevat matematiikan tehtävien tekemiseen liittyvät yhteydenotot. Makeko, joka on tarkoitettu 2.-luokan lopussa tehtäväksi, tehdään huhtikuun loppuun mennessä. Kokeen tekemisen käytännöt sovitaan koulukohtaisesti. Kokeesta saatu pistemäärä selvityksineen toimitetaan huoltajille. Kokeesta tiedotetaan huoltajille koulutiedotteessa sekä kunnan nettisivuilla. Mikäli oppilaan oma luokanopettaja tai erityisopettaja vaihtuu, toimitetaan Makeko – pistemäärät hänelle oppimisen järjestämiseen liittyvien toimenpiteiden mahdollistamiseksi. Oppilasarvostelu annetaan syyslukukauden ja vuosiarvostelu kevätlukukauden päätteeksi. Arviointi tehdään Opetushallituksen antamien hyvän osaamisen kriteerien pohjalta. Kymppikerho

LIITE 20

154

Kymppikerho on ryhmämuotoinen yleisen tuen muoto, joka on suunnattu ensisijaisesti 2.-luokkien oppilaille. Kerho järjestetään oppilaalle ylimääräisellä ajalla, 1 tunti / viikko, 10 viikon ajan. Kerhossa voi olla mukana 4 oppilasta yhtä opettajaa / kouluohjaajaa kohden. Kymppikerhon opettajalla tulee olla matematiikan oppimisvaikeuksien havainnoimiseen ja kuntouttamiseen liittyvää lisäkoulutusta esim. matematiikkaterapia ja/tai Varga-Neményi-menetelmän mukainen 1. ja 2.-luokan kurssin sisältö. Kymppikerho on oppilaalle vapaaehtoinen tukimuoto. Oppilas saa kutsun kerhoon syyskuun loppupuolella. Kymppikerhoon otetaan oppilaita, joiden Makeko – kartoituksessa saama pistemäärä on alle ::: pistettä ja joiden AbacoMath – oppimisaihioiden lukujen 2-9 summahajoltelmien tekemiseen on kulunut aikaa enemmän kuin 6 minuuttia sekä vastaavien erotusmuotojen tekemiseen on kulunut enemmän kuin :::: minuuttia. Lisäksi oppilasvalinnassa otetaan huomioon luokan- ja erityisopettajan tekemät huomiot matematiikan tunneilla ja saavutukset esim. oppikirjasarjaan liittyvissä kokeissa. Myös vanhempien havainnot ja kokemukset matematiikan kotitehtävien tekemiseen liittyvistä tilanteista huomioidaan. Kerhokutsu annetaan oppilaalle henkilökohtaisesti. Kutsu sisältää Kymppikerhon tavoitteet ja käytännön järjestelyihin liittyvät tiedot. Kerhopaikan vastaanottamisesta päättävät oppilaan huoltajat ja paikka vahvistetaan kirjallisesti. Vastaanottaessaan kerhopaikan vanhemmat sitoutuvat huolehtimaan siitä, että oppilas osallistuu kaikkiin kerhokertoihin samoin velvoittein kuin muuhunkin kouluopetukseen. Kymppikerhoon osallistuminen ei poissulje oppilaalta mahdollisuutta saada erityisopettajan muuta yksilöllistä tai ryhmämuotoista tukea oppituntien aikana eikä luokanopettajan antamaa tukiopetusta luokassa yleisesti käsiteltävänä olevaan asiaan liittyen. Erityisopettaja ja/tai luokanopettaja kertoo Kymppikerhosta 2.-luokkien yleisessä vanhempainillassa. Lisäksi siitä tiedotetaan kunnan perusopetuksen nettisivuilla ja koulutiedotteissa. Kymppikerhossa olevien oppilaiden huoltajille järjestetään tarvittaessa vanhempainilta ja/tai ”vanhempainvartti”, jossa kerrotaan kerhon toiminnasta, tavoitteista ja kodin mahdollisuuksista tukea oppilaan työskentelyä. Kymppikerhon tavoitteet: Kymppikerhossa varmistetaan seuraavien asioiden hallinta:

- Noppakerhon tavoitteiden sisällölliset taidot, mikäli on syytä olettaa niiden olevan vielä epävakaat

- Lukujen naapuriluvut ja kymppinaapurit lukualueella 0-100 Laskustrategiat: - Kymmenylitys toisen yhteenlaskettavan hajottamiseen perustuen lukualueella 0-20 - Kaksinkertaistaminen ja puolittaminen lukualueella 0-20 sekä analogia tasakymmenillä - Melkein kaksinkertaistaminen 0-20 sekä analogia tasakymmenillä - Ykkösten lisääminen tasakymmeniin esim. 10 + 3, 20 + 3 lukualueella 0-100 - Ykkösten lisääminen ilman kymmenylitystä esim. 12 + 3, 22 +3 lukualueella 0-100 - Kymmenien lisääminen ilman kymmenylitystä esim. 12 + 10, 12 + 20 lukualueella 0-100

Taitojen kehittymistä seurataan Kymppikerhon Minä osaan! – lomakkeella. Kerhossa aktiivisesti käyneet oppilaat saavat kerhon päätteeksi Minä osaan! – diplomin.

LIITE 20

155

Kertokerho Kertokerho on ryhmämuotoinen yleisen tuen muoto, joka on tarkoitettu ensisijaisesti 3.-luokkien oppilaille, jotka tarvitsevat lisäharjoitusta kertolaskun käsitteen ymmärtämisessä ja kertolaskujen (luvut 2-5) automaatiotasoisessa hallinnassa. Aloitteen kerhoon osallistumisesta voi tehdä luokanopettaja tuntityöskentelyssä tehtyjen havaintojen ja koemenestyksen perusteella tai erityisopettaja. Huoltajien havainnot asiaan liittyen huomioidaan. Kerho kokoontuu 6 kertaa 3. luokan kevätkaudella, talviloman jälkeisenä aikana. Kerho on oppilaalle vapaaehtoinen, ylimääräisenä annettavaa tukiopetukseen verrattavaa tukea, jota voi antaa luokanopettaja tai erityisopettaja. Kertokerhokutsussa kerrotaan kerhon tavoitteet ja sisällöt. Kerhopaikan vastaanottamisesta päättävät oppilaan huoltajat. Vastaanottaessaan kerhopaikan huoltajat sitoutuvat huolehtimaan siitä, että oppilas osallistuu kaikkiin kerhokertoihin samoin velvoittein kuin muuhunkin kouluopetukseen. Kertokerhoon osallistuminen ei poissulje oppilaalta mahdollisuutta saada erityisopettajan muuta yksilöllistä tai ryhmämuotoista tukea oppituntien aikana eikä luokanopettajan antamaa tukiopetusta luokassa yleisesti käsiteltävänä olevaan asiaan liittyen. Kerhoon osallistunut oppilas saa diplomin sekä arvioinnin osaamisestaan. Kertokerhon tavoitteet:

- Kertolaskun käsite (toistettu yhteenlasku ja pinta-ala – merkitys) - Askeltaminen lukualueella 0-100 kahden, viiden ja kymmenen askelissa etu- ja takaperin - Kertolaskujen strategia lyhyeen kertolaskuun perustuen - Kahden, kolmen, neljän ja viiden kertotaulujen osaaminen järjestyksessä ja sattumanvarai-

sessa järjestyksessä - Kertotaulujen välisten yhteyksien havainnointia;

o kahden, neljän ja kahdeksan kertotaulut o kolmen ja kuuden kertotaulut o viiden ja kymmenen kertotaulut

4.3. Alakoulun opetus / luokat 3 – 6 Aritmetiikkaprofiili Aritmetiikkaprofiilin tekeminen on matematiikan opetuksen tehostetun tuen muoto. Aritmetiikka profiili voidaan tehdä 4.- 9.-luokan oppilaalle, jolla on syytä olettaa olevan matematiikan oppimiseen liittyvä matematiikan oppimisen erityisvaikeus.

”Erillinen laskutaidon heikkous, joka ei selity pelkästään yleisestä älyllisestä kehitysvammaisuudesta tai puutteellisesta kouluopetuksesta. Häiriö koskee enemmänkin peruslaskutaitoja kuten yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskutaitoa, kuin algebraan, geometriaan ja laskentaan liittyviä matemaattisia taitoja.” Stakes, ICD-10, 1995 s. 235

Aloite aritmetiikkaprofiilin tekemiseen voi tulla luokan- / aineenopettajalta, erityisopettajalta, huoltajalta, koulupsykologilta tai -kuraattorilta. Vahvan perusteen aritmetiikkaprofiili-kartoituksen tekemiseen antaa huono menestys oppikirjasarjaan liittyvissä kokeissa, suuret vaikeudet

LIITE 20

156

kotitehtävien tekemisessä suhteessa muiden oppiaineiden tekemisen vaikeuteen sekä Makeko -kokeissa saatu alhainen pistemäärä, joka ei ole korjaantunut edellisenä kouluvuotena annetuista tukitoimenpiteistä huolimatta, ja alittaa huolenrajan ainakin kahtena vuonna peräkkäin. Aritmetiikkaprofiilin tekee matematiikkaterapiakoulutuksen (Luotsi) käynyt aineen-, erityis- tai luokanopettaja. Aritmetiikkaprofiili tehdään yksilöllisesti ja sen tekemiseen kuluu luokka-asteesta riippuen 2-3 oppituntia. Aritmetiikkaprofiililla kartoitetaan oppilaan lukukäsitteen hallinta ja strategiat, joiden avulla hän selvittää luokkatasonsa opetussuunnitelman mukaiset yhteen-, vähennys-, jako- ja kertolaskutoimitukset. Suurimmat erot tehtävien sisällöissä liittyvät lukualueen laajuuteen oppilaan luokka-asteen mukaisesti. Oppilastyöskentelyn lisäksi kartoituksen tekijä kirjoittaa havainnoistaan lausunnon, joka sisältää oppilaan aritmetiikkataitojen lisäksi suosituksen opetusjärjestelyistä, joiden avulla oppilas saatetaan matematiikan perustaitojen osalta jatko-opintokelpoiseksi joko seuraavalla luokka-asteella yleisopetuksessa, matematiikan mukautetussa oppimäärässä tai toisen asteen jatko-opintokoulutuksessa. Kasvatuskumppanuuden toimintaperiaatteiden mukaisesti Aritmetiikkaprofiilin tekemisestä ja siihen liittyvistä järjestelyistä sovitaan yhdessä huoltajien kanssa. Tehty lausunto annetaan sekä huoltajille, luokanopettajalle ja erityisopettajalle. Aritmetiikkaprofiili liitetään oppilaan pedagogisen arvioinnin osaksi. Opetuksen suunnittelun pohjaksi tehtävästä Aritmetiikkaprofiilin tekemisestä tiedotetaan vanhemmille sekä ennen kartoitusten tekemistä että niistä saatujen tietojen selvittyä mieluummin henkilökohtaisen vanhempaintapaamisen yhteydessä. Aritmetiikkaprofiilin tekemisen mahdollisuudesta tiedotetaan kunnan nettisivuilla, koulujen kotisivuilla ja koulutiedotteissa. 4.4. Yläkoulut opetus / luokat 7 – 9 Tavoite: Siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen opintoihin on merkityksellinen vaihe. Jokaisella Janakkalan kunnan perusopetuksen suorittaneella oppilaalla tulee olla jatko-opintokelpoisuus matematiikan peruslaskutoimitusten osalta. Mikäli näin ei ole, tulee oppilaalla olla erityisopettajan / koulukuraattorin tai opinto-ohjaajan laatima lausunto oppilaan opiskelijana tarvitsemista tukitoimista jatko-opintopaikassa. Siirtyminen alakouluopetuksesta yläkoulu opetukseen: Janakkalan kunnassa yhtenäisen perusopetuksen matematiikan opetuksen jatkumon erityisenä haasteena on se, että oppilaat siirtyvät fyysisesti monesta hajallaan olevasta eri alakoulusta kahteen eri yläkouluun, Tervakoskelle ja Turenkiin. Tämän vuoksi oppilaan opetuksen järjestämiseen liittyvän merkityksellisen tiedon siirtämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Siirtymä alakoulusta yläkouluun: Kaikki Janakkalan kunnan 6.-luokkien oppilaat ovat tehneet Makeko-kokeet keväällä huhtikuun loppuun mennessä. Alakoulujen erityisopettajat antavat oppilaskohtaiset Makeko – pistemäärät (Kokonaispistemäärä ja erittely matemaattisten osa-alueiden mukaan) vastaanottavan yläkoulun opinto-ohjaajille, erityisopettajille ja tuleville aineenopettajille opintoryhmien muodostamisen ja tukitoimenpiteiden suunnitteluna aputyökaluksi.

LIITE 20

157

Lisäksi jokainen 6.luokan oppilas tekee itsearvioinnin omista matematiikan opiskelutaidoistaan ja osaamisestaan. Nämä itsearvioinnit toimitetaan yläkouluille Makeko-tietojen kanssa samanaikaisesti. Oppilaiden matematiikan 6.luokan lukuvuoden päättöarvioinnin arvosanat siirtyvät viranomaistyönä koulusihteerien tai koulunjohtajien toimesta suoraan yläkoulujen opetusjärjestelyjen suunnittelussa käytettäväksi tiedoksi. Alakoulujen erityisopettajat huolehtivat, että yläkoulujen erityisopettajat ja aineenopettajat ovat tietoisia oppilaista, jotka ovat olleet erityisen- tai tehostetun tuen piirissä alakouluopetuksen aikana. Oppilaiden huoltajille tiedotetaan asiasta kunnan nettisivuilla ja koulutiedotteilla. Kartoitukset: Kaikille 8. luokan oppilaalle tehdään matemaattisten taitojen kartoitus syyslukukauden alussa. Tämän kartoituksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki ne oppilaat, joilla on erityisen tuen tarvetta matematiikan opetussuunnitelman perusteiden keskeisten käsitteiden hallinnassa, löydetään. Matemaattisten taitojen kartoitukseen käytetään Ammattilaskennan valmiuksien kartoitusta, ALVA – kartoitusta, joka sisältää peruskoulun matematiikan opetussuunnitelman perusteiden keskeisiä käsitteitä ja laskutaitoja, joiden hallinta on tarpeellista ammattiopintojen alussa. Kartoituksen tekee aineenopettaja tai erityisopettaja. ALVA -kartoitus sisältää seuraavat osiot:

1. 10-järjestelmä 2. Päässälaskuja 3. Desimaaliluvun käsite 4. Murtolukulaskuja 5. Desimaali- ja murtolukuja 6. Yksiköitä 7. Suuruusluokan arviointia 8. Yksiköiden muunnoksia 9. Yhtälöitä ja verrantoja 10. Prosenttilaskentaa 11. Kokonaisia ja osia

Kartoituksen tekemiseen käytettävää aika mitataan, mutta sitä ei rajata. Tehtävien vaikeusasteen jokainen opiskelija arvioi itse omalta kohdaltaan tehdessään kartoitusta. Käytetty aika ja oppilaan oma arvio tehtävien vaikeudesta huomioidaan arvioitaessa tarvittavia tukitoimia. Oppilaille, joilla havaitaan merkittäviä puutteita matematiikan keskeisten käsitteiden hallinnassa, tehdään erityisen tuen mukainen pedagoginen perusopetuksen kahdelle jäljellä olevalle vuodelle. Suunnitelman tekee aineenopettaja.

Kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti kartoituksen tekemisestä tiedotetaan huoltajia kunnan nettisivuilla ja koulutiedotteissa. Oppilaskohtaiset tulokset kerrotaan oppilaille sekä saatetaan huoltajien tietoon Wilma-ohjelman kautta. Kartoituksesta saatuja tietoja käytetään oppilaan opetuksen järjestämiseen liittyvässä suunnittelussa (aineenopettaja, erityisopettaja, rehtori, kuraattori, opinto-ohjaaja) siinä laajuudessa, kuin se on välttämätöntä.

LIITE 20

158

perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja ... · luku 5.4 ja 8 (s. 47-72): liite 2...

Documents