rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 1.8 rnkops2016...rauman normaalikoulun opetussuunnitelma...

2016

Rauman normaalikoulu

Perusopetuksen opetussuunnitelman

perusteiden 2014 mukainen

opetussuunnitelma

Turun yliopiston kasvatustieteiden

tiedekunnan dekaanin hyväksymä

16.6.2016

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (1.8.2016)

1

SISÄLLYSLUETTELO:

LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

1.4 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman laadinta ja

keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut ..................................................... 7

1.4.1 Rauman normaalikoulussa annettavaa opetusta ja muuta toimintaa

ohjaavat koulukohtaiset asiakirjat ...................................................................................... 7

1.4.2 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman perustana olevat lait ja normit ......... 7

1.4.3 Rauman normaalikoulun opetusta ja kasvatusta määrittävät muut lait,

asetukset ja säädökset ........................................................................................................... 8

1.4.4 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman laadinnassa huomioidut paikalliset

suunnitelmat ........................................................................................................................... 9

1.4.5 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman laadinta ja kehittäminen ................. 10

1.4.6 Yhteistyö perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisesta Rauman

normaalikoulussa ................................................................................................................. 11

1.4.7 Opetuksen järjestäminen Rauman normaalikoulussa ................................................... 13

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

2.4 Rauman normaalikoulun arvoperusta ja oppimiskäsitys .............................. 19

2.4.1 Kuva arvoperustasta ............................................................................................................ 19

2.4.2 Kuva oppimiskäsityksestä ................................................................................................... 24

2.4.3 Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumisen seuranta ja arviointi ................... 26

LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET

3.4 Rauman normaalikoulun opetusta tukevat suunnitelmat ja

paikalliset painotukset ................................................................................................. 31

3.4.1 Opetusta tukevat paikalliset suunnitelmat: Vihreä lippu ja Unesco ........................... 31

3.4.2 Laaja-alaisen osaamisen paikalliset painotukset ............................................................ 31

3.4.3 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisen seuranta .................................... 32

3.4.4 Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet kuvana .................................................................... 33

3.4.5 Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet vuosiluokkakokonaisuuksien jatkumona ......... 33

LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI

4.5 Rauman normaalikoulun toimintakulttuuri ja sen kehittäminen .............. 49

4.5.1 Kuva toimintakulttuurista ................................................................................................... 49

4.5.2 Rauman normaalikoulun toimintakulttuurin painopisteet ........................................... 49


2

4.5.3 Toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet ................................................................. 51

4.5.4 Oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat

periaatteet ............................................................................................................................. 52

4.5.5 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet ............................... 54

4.5.6 Opetuksen eheyttämisen seuranta, arviointi ja kehittäminen .................................... 55

LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN

5.6 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyö Rauman

normaalikoulussa ............................................................................................................ 61

5.6.1 Hyvä ja turvallinen koulupäivä ........................................................................................... 61

5.6.2 Oppilaiden osallisuus ........................................................................................................... 66

5.6.3 Kodin ja koulun yhteistyö .................................................................................................... 68

5.6.4 Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa ............................................................. 73

5.6.5 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö .............................................. 73

5.6.6 Opetuksen erilaiset tavat ja opetus erityisissä tilanteissa ............................................ 74

5.6.7 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta ....................................... 76

LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI

6.8 Oppimisen arviointi Rauman normaalikoulussa ................................................ 81 6.8.1 Kuva arviointikulttuurista ................................................................................................... 81

6.8.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet ............................................................................ 81

6.8.3 Arvioinnin kohteet ................................................................................................................ 82

6.8.4 Arviointi opintojen aikana .................................................................................................. 83

6.8.5 Opinnoissa eteneminen, luokalta siirtyminen ja luokalle jättäminen ........................ 86

6.8.6 Nivelkohtien arviointi .......................................................................................................... 87

6.8.7 Valinnaisten aineiden arviointi .......................................................................................... 88

6.8.8 Käyttäytymisen arviointi ..................................................................................................... 88

6.8.9 Todistukset ............................................................................................................................. 90

6.8.10 Arvioinnin vuosisuunnitelma .............................................................................................. 92

6.8.11 Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi ........................................................................ 93

6.8.12 Päättöarviointi ...................................................................................................................... 93

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Rauman normaalikoulussa ............. 105 7.6.1 Ennaltaehkäisevä työ ......................................................................................................... 105

7.6.2 Varhainen puuttuminen .................................................................................................... 106


3

7.6.3 Toiminta ja yhteistyö nivelkohdissa ja siirtymässä jatko-opintoihin ........................ 108

7.6.4 Tuen tarpeen seulonnat ................................................................................................... 112

7.6.5 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus ...................................................................... 115

7.6.6 Hallintopäätökset sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja erityiset

apuvälineet ......................................................................................................................... 117

7.6.7 Rauman normaalikoulun kasvatus- ja opetushenkilöstön ja Rauman kaupungin

normaalikoulussa työskentelevän henkilöstön vastuut ja työnjako ......................... 118

7.6.8 Yleinen tuki ja tehostettu tuki .......................................................................................... 124

7.6.9 Erityinen tuki ....................................................................................................................... 131

7.6.10 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen ............ 135

7.6.11 Pidennetyn oppivelvollisuuden järjestäminen .............................................................. 136

7.6.12 Erityisen tuen päättäminen ja tuen jatkuminen tehostettuna tukena ..................... 137

LUKU 8 OPPILASHUOLTO

8.5 Oppilashuolto Rauman normaalikoulussa ........................................................ 141

8.5.1 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut ....... 141

8.5.2 Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat ......................................................... 142

8.5.3 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen ............................................................. 144

8.5.4 Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa ........................ 146

8.5.5 Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen ..................................... 147

LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSKYMYKSIÄ

9.5 Eri kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen Rauman

normaalikoulussa .......................................................................................................... 151

9.5.1 Oppilaiden kielitaustan huomioiminen .......................................................................... 151

9.5.2 Oppilaiden kulttuuritaustan huomioiminen .................................................................. 152

LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS

10.2 Kielipainotteinen linja Rauman normaalikoulussa ........................................ 155 10.2.1 Kielipainotteisen linjan oppilaaksi otto .......................................................................... 155

10.2.2 Kohdekieli englannin ja suomen kielen (äidinkieli ja kirjallisuus) tuntijako ............ 156

10.2.3 Oppiaineiden sisältöalueiden opetus suomen kielellä ja englannin kielellä ........... 156

10.2.4 Englannin kielellä opetettavien oppiaineiden keskeiset kielelliset tavoitteet ........ 156

10.2.5 Laajennettu englannin kielen opiskelu vuosiluokilla 7-9 valinnaisena ..................... 158

10.2.6 Kielipainotteisen opetuksen keskeiset tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain .......... 160


4

LUKU 11 ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN

JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA PERUSOPETUS

Ei normaalikoulun paikallista sisältöä

LUKU 12 VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA

12.4 Valinnaisuus Rauman normaalikoulussa ........................................................... 173

12.4.1 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus ............................................................................... 173

12.4.2 Kieliopintojen valinnaisuus ............................................................................................... 173

12.4.3 Muu valinnaisuus ................................................................................................................ 174

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa ................................. 177 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen ja toiselta luokalta kolmannelle

luokalle ................................................................................................................................. 177

13.3.2 Vuosiluokkakokonaisuuden tehtävän toteutumisen seuranta ja kehittäminen ja

laaja-alaisen osaamisen kehittyminen ........................................................................... 180

13.3.3 Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt ................................................................. 180


14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa .................................. 183 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle ........................................ 183





15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa .................................. 189 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle ja perusopetuksesta

seuraavaan koulutusvaiheeseen ...................................................................................... 189




ERILLISENÄ ESITETTÄVÄNÄ ASIAKIRJANA

Rauman normaalikoulun järjestyssäännöt ja työrauhapaketti

https://issuu.com/tuisaa/docs/5c_luku_5._12.6.2016_j__rjestyss_ja?e=22916980/36441

140




5

LUKU 1

PAIKALLISEN

OPETUSSUUNNITELMAN

MERKITYS JA LAADINTA Normaalikoulun paikallinen sisältö


6

SISÄLLYSLUETTELO:



keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut............................................ 7

1.4.1 Rauman normaalikoulussa annettavaa opetusta ja muuta toimintaa

ohjaavat koulukohtaiset asiakirjat ...................................................................................... 7

1.4.2 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman perustana olevat lait ja normit ......... 7

1.4.3 Rauman normaalikoulun opetusta ja kasvatusta määrittävät muut lait,

asetukset ja säädökset ........................................................................................................... 8

1.4.4 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman laadinnassa huomioidut paikalliset

suunnitelmat ........................................................................................................................... 9

1.4.5 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman laadinta ja kehittäminen ................. 10

1.4.6 Yhteistyö perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisesta Rauman

normaalikoulussa ................................................................................................................. 11

1.4.7 Opetuksen järjestäminen Rauman normaalikoulussa ................................................... 13


7



keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut

Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen perusopetusta antava yhtenäiskoulu vuosiluokille 1-9.

Normaalikoulu toimii Opettajankoulutuslaitoksen harjoittelukouluna, jossa opettajaksi opiskelevat

suorittavat opintoihinsa kuuluvia harjoittelujaksoja.

1.4.1 Rauman normaalikoulussa annettavaa opetusta ja muuta

toimintaa ohjaavat koulukohtaiset asiakirjat

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma, joka on Turun yliopiston kasvatustieteiden

tiedekunnan dekaanin hyväksymä. Opetussuunnitelma on koulukohtainen ja se julkaistaan

netissä.

Rauman normaalikoulun työsuunnitelma (tarkoittaa lukuvuosisuunnitelmaa), joka on Turun

yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä. Työsuunnitelma laaditaan

jokaista lukuvuotta varten erikseen ja keskeiset asiat siitä julkaistaan netissä. Huoltajille

ilmoitetaan Wilman kautta, milloin suunnitelman keskeiset asiat ovat tarkasteltavissa.

1.4.2 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman perustana

olevat lait ja normit

Perusopetuslaki

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628

Perusopetusasetus


Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287

Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista

tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 28.6.2012


Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden määräys 22.12.2014

http://www.oph.fi/download/163775_maarays_perusopetus_104_011_2014.pdf

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 22.12.2014

http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.

pdf

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden määräys 22.12.2014

http://www.oph.fi/download/163780_maarays_esiopetus_102_011_2014.pdf

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 22.12.2014

http://www.oph.fi/download/163781_esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf





http://www.oph.fi/download/163775_maarays_perusopetus_104_011_2014.pdf

http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

http://www.oph.fi/download/163780_maarays_esiopetus_102_011_2014.pdf

http://www.oph.fi/download/163781_esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf


8

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011

http://www.oph.fi/download/131412_po_aamu_ja_iltapaivatoiminnan_perusteet_2011.pdf

1.4.3 Rauman normaalikoulun opetusta ja kasvatusta määrittävät

muut lait, asetukset ja säädökset

Suomen perustuslaki


Hallintolaki


Hallintolainkäyttölaki

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960586?search[type]=pika&search[pika]=hallintol

aink%C3%A4ytt%C3%B6laki

Yliopistolaki

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558?search[type]=pika&search[pika]=yliopisto

laki#L11P88

Yliopistojen rahoitusmalli

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/?lang=fi

Turun yliopiston johtosääntö (yliopiston intranet-verkossa)

https://intranet.utu.fi/index/johtosaannot/Sivut/default.aspx

Turun yliopiston harjoittelukoulujen johtosääntö (yliopiston intranet-verkossa)


Terveydenhuoltolaki

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/haku/?search[type]=pika&search[pika]=terveydenhuoltola

ki&h=Hae+%E2%80%BA

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785?search[type]=pika&search[pika]=laki%20

potilaan%20asemasta%20ja%20oikeuksista

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812?search[type]=pika&search[pika]=laki%20

sosiaalihuollon%20asiakkaan%20asemasta%20ja%20oikeuksista

Lastensuojelulaki

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417?search[type]=pika&search[pika]=lastensu

ojelulaki

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä

lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110338?search[type]=pika&search[pika]=valtione

uvoston%20asetus%20neuvolatoiminnasta

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110407?search[type]=pika&search[pika]=valtione

uvoston%20asetus%20pelastustoimesta

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta


http://www.oph.fi/download/131412_po_aamu_ja_iltapaivatoiminnan_perusteet_2011.pdf



http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960586?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=hallintolaink%C3%A4ytt%C3%B6laki

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960586?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=hallintolaink%C3%A4ytt%C3%B6laki

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=yliopistolaki#L11P88

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=yliopistolaki#L11P88

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/?lang=fi



http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/haku/?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=terveydenhuoltolaki&h=Hae+%E2%80%BA

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/haku/?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=terveydenhuoltolaki&h=Hae+%E2%80%BA

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=laki%20potilaan%20asemasta%20ja%20oikeuksista

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=laki%20potilaan%20asemasta%20ja%20oikeuksista

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=laki%20sosiaalihuollon%20asiakkaan%20asemasta%20ja%20oikeuksista

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=laki%20sosiaalihuollon%20asiakkaan%20asemasta%20ja%20oikeuksista

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=lastensuojelulaki

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=lastensuojelulaki

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110338?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=valtioneuvoston%20asetus%20neuvolatoiminnasta

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110338?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=valtioneuvoston%20asetus%20neuvolatoiminnasta

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110407?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=valtioneuvoston%20asetus%20pelastustoimesta

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110407?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=valtioneuvoston%20asetus%20pelastustoimesta



9

Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta


Yhdenvertaisuuslaki


YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus

http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin

YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060

Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus


Euroopan ihmisoikeussopimus


YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2007

http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/ykn_vammaissopimus_uudistettu_painos_2012.pdf

YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista 2007

http://www.un-documents.net/a61r295.htm

ILO 169 –sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista

http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/ilo_169.pdf

Opetushallituksen määräys 25/011/2005

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/660001/26301

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa

peruskoulutuksessa


Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa (856/2006)

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060856?search[type]=pika&search[pika]=Opetusmin

isteri%C3%B6n%20asetus%20opiskelijaksi%20ottamisen%20perusteista%20lukiokoulutuksessa

%20%28856%2F2006%29

1.4.4 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman laadinnassa

huomioidut paikalliset suunnitelmat

Rauman kaupungin esiopetussuunnitelma 2016

Rauman normaalikoulu ei järjestä esiopetusta. Koulun yhteydessä toimiva Rauman kaupungin

esiopetusryhmä Taikatakki noudattaa esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin

perustuvaa Rauman kaupungin esiopetussuunnitelmaa. Hallinnollisesti eri opetuksen

järjestäjästä huolimatta esiopetusryhmä Taikatakki kuuluu Rauman normaalikoulun

toimintakulttuurin piiriin.

Rauman normaalikoulun aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma

Rauman lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013 -2016

http://www.rauma.fi/sites/default/files/atoms/files/rauman_lasten_ja_nuorten_hyvinvointisu

unnitelma_24.10.2014.pdf

Rauman normaalikoulun Vihreä lippu – kestävää kehitystä koulun arkeen -suunnitelma



http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin




http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/ykn_vammaissopimus_uudistettu_painos_2012.pdf

http://www.un-documents.net/a61r295.htm

http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/ilo_169.pdf

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/660001/26301


http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060856?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=Opetusministeri%C3%B6n%20asetus%20opiskelijaksi%20ottamisen%20perusteista%20lukiokoulutuksessa%20%28856%2F2006%29



http://www.rauma.fi/sites/default/files/atoms/files/rauman_lasten_ja_nuorten_hyvinvointisuunnitelma_24.10.2014.pdf

http://www.rauma.fi/sites/default/files/atoms/files/rauman_lasten_ja_nuorten_hyvinvointisuunnitelma_24.10.2014.pdf


10

Rauman normaalikoulun Unesco – toimintaan ja kulttuuriperintökasvatukseen liittyvä

suunnitelma

1.4.5 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman laadinta ja

kehittäminen

Oppilaiden osallisuus

Oppilaat osallistuvat monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun lukuvuosittain sekä

luokkakohtaiseen opetuksen suunnitteluun vuosiluokkakokonaisuuksissa tai oppiaineissa

ilmoitetulla tavalla.

Oppilailla on oppilaskunta, jonka kautta heillä on jatkuva mahdollisuus vaikuttaa koulun

opetussuunnitelman osioihin sekä toimintakulttuurin linjauksiin.

Oppilailla on edustajia koulun työryhmissä.

Jokaisen oppilaan osallisuus toteutuu opetussuunnitelman sisältöjen ja siihen liittyvien

suunnitelmien ja erilaisten koulun käytäntöjen käsittelyn kautta. Vaikuttamisen

toimintatavoista ja käsiteltävistä sisällöistä päätetään ja sovitaan koulun työsuunnitelmassa.

Koulun opetussuunnitelma, erilaiset suunnitelmat ja ohjeet ovat nähtävissä verkossa.

Luvussa 5 osallisuudesta on kootusti lisää, mutta oppilaiden osallisuudesta on useissa muissakin

normaalikoulun opetussuunnitelman luvuissa.

Huoltajien osallisuus

Huoltajilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja siten vaikuttaa seuraavan lukuvuoden

työsuunnitelmaluonnoksen tiettyihin osioihin. Tämä määritellään tarkemmin

työsuunnitelmassa.

Huoltajilla on vanhempainyhdistys, jonka kautta heillä on mahdollisuus vaikuttaa koulun

opetussuunnitelman osioihin sekä toimintakulttuurin linjauksiin.

Huoltajilla on edustajia koulun työryhmissä.

Huoltajilla on mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintakulttuuriin yhteistyötä kehittävien

tilaisuuksien tai muulla tavoin järjestettyjen yhteistyömuotojen kautta.

Koulun työsuunnitelmassa määritellään ainakin yksi muu yhteistyömuoto kuin työsuunnitelman

kommentointi, joka antaa huoltajille mahdollisuuden vaikuttaa koulun toimintakulttuuriin,

opetukseen ja opetussuunnitelman toteuttamiseen, erityisesti oppilashuoltoon, kodin- ja

koulun väliseen yhteistyöhön ja käyttäytymiseen liittyviin osioihin. Vaikuttamisen

toimintatavoista ja käsiteltävistä sisällöistä päätetään ja sovitaan lukuvuosittain.

Koulun opetussuunnitelma, erilaiset suunnitelmat ja ohjeet ovat nähtävissä verkossa.

Luvussa 5 on yhteistyöstä huoltajien kanssa kootusti, mutta siitä on useissa muissakin

opetussuunnitelman luvuissa.

Sosiaali- ja terveystoimen osallisuus

Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimella on työntekijöitä Rauman normaalikoulussa:

terveydenhoitaja, kuraattorit ja psykologi sekä tarvittaessa lääkäri ja lastenpsykiatri. Heistä

terveydenhoitaja, kuraattorit ja psykologi osallistuvat koulun oppilashuoltoryhmän

työskentelyyn.


11

Rauman normaalikoulun oppilashuoltotyöryhmässä on edustus sekä Vanhempainyhdistyksen

määrittämällä vanhempien edustajalla että sosiaali- ja terveystoimen edustajilla.

Oppilashuoltoryhmä käsittelee opetussuunnitelman oppilashuollollisen osuuden ja tekee siihen

tarvittavat muutosehdotukset.

Sosiaali- ja terveystoimen edustajilla on mahdollisuus vaikuttaa koulun opetussuunnitelmaan,

erityisesti kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön liittyviin osioihin, koulun toimintakulttuuriin ja

muihin koulun toimintaa määrittäviin suunnitelmiin.

Luvussa 5 on sosiaali- ja terveystoimen ja muiden koulun ulkopuolisen organisaation

palveluksessa olevien koulussa toimivien työntekijöiden toimenkuvasta ja vastuista.

Opetussuunnitelman arviointi, kehittäminen ja päivittäminen

Opetussuunnitelman ja työsuunnitelman valmistelusta ja arvioimisesta on suunnitelma, jossa luetellaan

tarkemmin ne tahot, jotka osallistuvat eri sisältöjen käsittelemiseen ja kehittämiseen.

Rauman normaalikoulun toiminnan suunnittelu, arviointi, kehittäminen ja asiakirjojen

päivittäminen.

Rauman normaalikoulun laatukirja

Rauman normaalikoulussa kehitetään perusopetuksen laatua Opetus- ja kulttuuriministeriön

laatukriteerejä hyväksi käyttäen.

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm29.pdf?lang=fi

Vastuu muutosten tekemisestä opetussuunnitelmaan

Opetussuunnitelman perusteisiin tehtävien muutosten seuraaminen kuuluu koulun johdolle,

joka toimeenpanee vaadittavien muutosten tekemisen Rauman normaalikoulun

opetussuunnitelmaan.

Opetussuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset hyväksyy Turun yliopiston kasvatustieteiden

tiedekunnan dekaani.

1.4.6 Yhteistyö perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisesta

Rauman normaalikoulussa

Rauman normaalikoulu on yhtenäiskoulu, jossa opetetaan vuosiluokkia 1-9. Tiedonsiirto kaikissa

siirtymävaiheissa koskee pääasiallisesti oppilaan oppimiseen liittyviä asioita. Vastuullinen henkilö

siirtymävaiheessa on aina tietoja luovuttava.

Oppilashuollollisten asioiden siirtämisestä sovitaan huoltajien ja oppilashuoltohenkilöstön kesken ja

toimitaan aina ensisijaisesti yhteistyössä. Yhteistyösäännöstä poiketen oppilas- ja opiskelijahuoltolain

mukaan (23 § 2 mom.) oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen

osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä

oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen

oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Perusopetuslain mukaan (40 § 2 mom. (1288/2013))

heillä on lisäksi oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen

järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm29.pdf?lang=fi


12

Esiopetuksesta perusopetukseen

Rauman kaupungin ylläpitämä esiopetusryhmä Taikatakki toimii normaalikoulun tiloissa. Kouluun tulee

oppilaita myös muista kaupungin esiopetusryhmistä. Yhteistyötä esiopetusryhmä Taikatakin ja

alkuopetuksen sekä muiden vuosiluokkien välillä on lukuvuoden aikana eri muodoissa liittyen koulun

arjen työhön.

Oppilaaksi siirtyminen normaalikouluun sisältää tietojen siirron esiopetuksesta alkuopetukseen. Tästä

ja siihen liittyvistä vastuista ja käytänteistä on tarkemmin määritelty arvioinnin luvussa 6 ja myös tuen

osuudessa, luvussa 7, koska kyse on oppilaan osaamisen arvioinnista ja jatkumosta esiopetuksesta

perusopetukseen. Vastuullinen henkilö tietojen siirrossa on esiopetusryhmän lastentarhanopettaja.

Tiedonsiirrossa siirtymävaiheessa noudatetaan Rauman kaupungin hyväksymiä toimintatapoja ja

periaatteita.

Normaalikoulun sisällä siirtyminen toiselta luokalta kolmannelle luokalle

Normaalikoulussa nivelkohdassa toiselta luokalta kolmannelle luokalle siirryttäessä ei opetuksen

järjestäjä vaihdu. Siirtymävaiheesta on enemmän arvioinnin luvussa 6, vuosiluokkakokonaisuuksissa ja

tuen luvussa 7.

Alakoulusta yläkouluun

Osa normaalikoulun oppilaista siirtyy vuosiluokille 7-9 toiseen kouluun. Tästä yhteistyöstä, vastuista ja

käytänteistä on tarkemmin arvioinnin ja tuen osuudessa. Vastuullinen henkilö tietojen siirrossa on 6.

luokan luokanopettaja. Tiedonsiirrossa noudatetaan Rauman kaupungin hyväksymiä toimintatapoja ja

periaatteita.

Perusopetuksesta jatko-opintoihin

Rauman normaalikoulun opinto-ohjaaja on jatko-opintoihin siirryttäessä vastuullinen henkilö, mikäli

oppilaalla ei ole ollut tuen tarvetta. Tuen oppilaiden kohdalla 7-9- luokkien erityisopettaja tekee

yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa. Tarkemmin siirtymävaiheen yhteistyöstä on tuen, arvioinnin ja

oppilaanohjauksen osuudessa. Tiedonsiirrossa noudatetaan Rauman kaupungin hyväksymiä

toimintatapoja ja periaatteita.

Koulun sisällä tehtävä yhteistyö vuosiluokalta toiselle siirryttäessä ja opettajien vaihtuessa

Opettaja huolehtii tiedottamisesta, tiedonsiirrosta ja yhteistyöstä huoltajien kanssa opettajien

vaihtuessa eri tilanteissa. Opettajan ollessa esteellinen tiedonsiirtojen suhteen, vastuu tarvittavista

järjestelyistä kuuluu perusopetuksen rehtorille.

Käytäntö opettajien vaihtuessa opetusryhmissä vuosiluokilla 1-6 ja 7-9 ja siirryttäessä vuosiluokalle 7

Opetusryhmän siirtyessä toiselle vakituisessa työsuhteessa olevalle tai vähintään lukukauden

opetusryhmää opettavalle opettajalle, siirtää edellinen opettaja hänelle ryhmää ja yksittäisiä oppilaita

koskevat opetuksen kannalta tarvittavat tiedot. Oppilashuoltoon liittyvässä tiedonvälityksessä

toimitaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti.

Opetusryhmälle aloitettavan uuden oppiaineen opettajalle järjestettävässä tiedonsiirtokeskustelussa

on mukana myös erityisopettaja, mikäli oppilaan tuen tarve on huomioitava kyseisessä oppiaineessa.


13

Mikäli ryhmä jää opettajan opetukseen vähintään lukuvuoden ajaksi, hän pitää vanhempainvartit niiden

huoltajien ja oppilaiden kanssa, joiden kohdalla on tuen tarvetta joko oppimisessa, oppilashuollollisesti

tai muusta syystä.

1.4.7 Opetuksen järjestäminen Rauman normaalikoulussa

Opetus järjestetään vuosiluokittain etenevänä. Opetusta kehitetään vuosiluokkiin sitomattomasti

etenevän opetuksen suuntaan erilaisten kokeilujen kautta. Kokeiluista, joissa oppiaineen opetus

järjestetään vuosiluokkiin sitomattomasti, ilmoitetaan huoltajille kyseistä kokeilua toteuttavan

opettajan toimesta. Kokeilut kirjataan ja kuvataan työsuunnitelmassa ja niiden toteuttamisesta päättää

johtava rehtori, jonka vastuulla on hankkia kaikki muut kokeilun mahdollisesti edellyttämät luvat.

Opetussuunnitelma on laadittu pääosin ainejakoisesti ja opetuksen eheyttämisestä ja eheyttävistä

monialaisista oppimiskokonaisuuksista on säädetty tässä opetussuunnitelmassa luvussa 4 ja

normaalikoulun työsuunnitelmassa.

Painotukset

Rauman normaalikoulussa annetaan oppilaiden tekemän linjavalinnan mukaan taitopainotteista

opetusta, jolloin oppilaiden opetuksessa korostuvat taitoaineiden työtavat ja vaihtelevat

ilmaisumahdollisuudet. Tästä linjavalinnasta käytetään Rauman normaalikoulun opetussuunnitelmassa

nimitystä taitopainotteinen linja tai lyhyesti taitolinja. Taitopainotteisen opetuksen osuus on kirjattu

opetussuunnitelmaan kunkin taitoaineen sisältöihin. Painotuksen toteutumisesta tuntijaossa on

jäljempänä tässä luvussa.

Rauman normaalikoulussa annetaan oppilaiden tekemän linjavalinnan mukaan laajamittaista

kaksikielistä opetusta, kohdekielenä englanti. Tällöin vähintään 25 % perusopetuksen koko oppimäärän

opetuksesta järjestetään kohdekielellä. Tästä linjavalinnasta käytetään Rauman normaalikoulun

opetussuunnitelmassa nimitystä kielipainotteinen linja tai lyhyesti kielilinja. Kielipainotteisen linjan

opetuksesta on tarkemmin luvussa 10. Painotuksen toteutumisesta tuntijaossa on jäljempänä tässä

luvussa.

Valinnaiset aineet

Rauman normaalikoulussa voi valinnaisena aineena valita ensimmäiseltä luokalta alkaen edellä kuvatun

taitopainotteisen linjan tai kielipainotteisen linjan. 7. luokalta alkaen oppilas voi opiskella laajennettua

englannin kieltä. Painotusten toteutumisesta on tuntijakotaulukossa.

Oppilaille tarjotaan valinnaisia aineita 8. luokalta alkaen 2 vuosiviikkotuntia seuraavissa aineissa:

liikunta (2 kurssia), musiikki, kuvataide, käsityö (2 kurssia), kotitalous, ilmaisutaito, tietotekniikka, saksa

ja ranska. Valinnaisaineiden ryhmien toteutuminen riippuu oppilaiden valintojen jakautumisesta.

Tuntijako

Tuntijako 2016 opetussuunnitelmaan on esitetty seuraavalla sivulla olevassa tuntijakotaulukossa.


14

Rauman normaalikoulun tuntijako (1.8.2016)

luokka-aste 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht.

Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 4 3 3 4 42

valtakunnallinen minimi 14 18 10 42

A-kieli 1 2 2 2 2 2 3 2 16

valtakunnallinen minimi 9 7 16

B-kieli 2 1 1 2 6


Matematiikka 3 3 4 3 4 4 3 4 4 32


Ympäristöoppi 0,5 0,5 0,5 0,5

2

Biologia ja maantieto 0,5 0,5 0,5 0,5 2 2 2 2 3 13

valtakunnallinen minimi 7

Fysiikka ja kemia 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 2 3 2 10


Terveystieto 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1 1 1 6


Ympäristö- ja luonnontietoaineet yht. 2 2 2 2 3 3 5 6 6 31


Uskonto ja elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 1 0,5 1,5 1 10


Historia ja yhteiskuntaoppi 1 2 2 2 2 3 12


Musiikki 2 1 2 2 2 1 2 12


Kuvataide 1 1 2 2 2 1 2

11


Käsityö 2 2 2 2 2 2 3

15


Liikunta 2 2 2 3 2 2 2 3 2 20


Kotitalous 3 3

valtakunnallinen minimi 3 3

Taito- ja taideaineet valinnainen

2 2 -7*


Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2


Valinnaiset aineet 1 1 1 1 0/1 4/5 4/5 8/11


Kokonaistuntimäärä 20 20 24 24 25 25 29/30 30/31 31/32 228/231 valtakunnallinen minimi 19 19 22 24 25 25 29 29 30 222

Vapaaehtoinen A2-kieli 2 2 2 2 2 2 12


Vapaaehtoinen B2-kieli 2 2 4


Tuntijaossa valtakunnallisen minimituntimäärän ylittävä tuntimäärä näkyy vihreällä: 1-6 luokilla on lisätunteja musiikissa (+4), kuvataiteessa (+2) ja käsityössä (+4). *Valinnaisuudesta on vuosiluokilla 3-6 käytetty 1 vuosiviikkotunti kielipainotteisuuden toteuttamiseen. Taitopainotteisuus toteutuu seuraavasti: 3.luokilla 1 vuosiviikkotunti lisäyksenä käsityöhön, 4.luokilla 1 vuosiviikkotunti lisäyksenä musiikkiin, 5.luokilla 1 vuosiviikkotunti lisäyksenä liikuntaan ja 6.luokilla 1 vuosiviikkotunti lisäyksenä kuvataiteeseen.


15

Kieliohjelma

Rauman normaalikoulun kieliohjelman mukaan A1- kielenä on englanti, jonka opiskelu aloitetaan 2.

vuosiluokalla. Vapaaehtoisena A2 - kielenä on mahdollista valita saksa tai ranska. A2 – kielen opiskelu

aloitetaan 4. vuosiluokalla ja se jatkuu 9. luokalle asti. Pakollisena B1 – kielenä on ruotsi, joka alkaa 6.

vuosiluokalla. Vapaaehtoisena B2- kielenä on mahdollista valita saksa tai ranska 8. vuosiluokalta alkaen.

pakollinen A1 -kieli vapaaehtoinen A2-kieli

pakollinen B1- kieli vapaaehtoinen B2-kieli

englanti alkaa 2. luokalla

saksa tai ranska alkaa 4. luokalla

ruotsi alkaa 6. luokalla

saksa tai ranska alkaa 8. luokalla

Oppilaanohjaus

Oppilaanohjauksesta, sen järjestämisestä, toimintatavoista, työn- ja vastuunjaosta, työskentelystä

monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun yhteistyöstä ohjauksessa, työelämäyhteistyöstä sekä

työelämään tutustumisen järjestelyistä on enemmän oppilaanohjauksen kohdalla luvussa 15 ja

normaalikoulun ohjaussuunnitelmassa.

Siirtyminen 2016 opetussuunnitelmaan

Siirtyminen tähän opetussuunnitelmaan tapahtuu Opetushallituksen 22.12.2014 antaman

määräyskirjan mukaan porrastetusti. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosiluokkien 1-6 osalta

1.8.2016. Kuitenkin 1.8.2016 alkavana lukuvuonna kuudennella vuosiluokalla opetetaan ympäristöopin

asemesta biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa vuonna 2001 annetun valtioneuvoston

asetuksen (1435/2001) ja sen mukaisesti laaditun opetussuunnitelman mukaisesti. Seitsemännen

vuosiluokan osalta opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2017, kahdeksannen vuosiluokan osalta

1.8.2018 ja yhdeksännen vuosiluokan osalta 1.8.2019.

Opetussuunnitelman perusteiden lukujen 1-12 mukainen opetussuunnitelma otetaan käyttöön kaikilla

vuosiluokilla 1.8.2016 lukuun ottamatta perusteiden lukuun 6 sisältyvää päättöarviointia ja todistuksia

koskevia määräyksiä sekä lukuun 12 sisältyviä perusopetuksen valinnaisuutta koskevia määräyksiä.

Näiltä osin käyttöönotto tapahtuu vuosiluokittain porrastettuna siten kuin edellä todetaan.


16


17

LUKU 2

PERUSOPETUS

YLEISSIVISTYKSEN

PERUSTANA Normaalikoulun paikallinen sisältö

LUKU 2

PERUSOPETUS

YLEISSIVISTYKSEN

PERUSTANA Normaalikoulun paikallinen sisältö


18

SISÄLLYSLUETTELO:


2.4 Rauman normaalikoulun arvoperusta ja oppimiskäsitys ............. 19

2.4.1 Kuva arvoperustasta ............................................................................................................ 19

2.4.2 Kuva oppimiskäsityksestä ................................................................................................... 24

2.4.3 Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumisen seuranta ja arviointi ................... 26


19


2.4 Rauman normaalikoulun arvoperusta ja oppimiskäsitys

2.4.1 Kuva arvoperustasta (kuva on suurempana kappaleen lopussa)

Rauman normaalikoulun arvoperusta pohjautuu perusteiden tekstiosaan, mutta siitä on haluttu nostaa

kuvan avulla keskeiset asiat. Koulukohtainen pohdinta valtioneuvoston asetuksen ja perusopetuslain

määrittämistä opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista näkyy koulun omassa

arvoperusta-kuvassa. Arvoperusta on muokkautunut v.2004 opetussuunnitelman arvoperustasta.

Tekstiä kannattaa tarkastella yhdessä kuvan kanssa.

Arvoperustasta löytyvät luontevasti yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ja yhteys

oppimiskäsitykseen.

Rauman normaalikoulun arvot ja oppiminen pohjaavat perusarvoihin hyvyys, kauneus ja totuus, joiden

pohjalle arvoperustassa nostetut ihanteet, arvostukset ja inhimillisesi arvokkaaksi koetut asiat

rakentuvat.

Rauman normaalikoulu: arvot ja oppiminen

Pohjana perusarvot: HYVYYS, KAUNEUS JA TOTUUS


20

Tulevaisuutta varten hyödyllinen opetus tarkoittaa, että oppilas suuntautuu maailmankansalaisuuteen

ja asennoituu elinikäiseen oppimiseen jo hyvin varhain. Oppiminen nähdään jatkuvana ja kehitystä

edistävän prosessina.

Oppilaiden arvoihin halutaan juurruttaa tietoisuus ihmisoikeuksista, sekä oman kulttuurin ja muiden

kulttuurien arvostaminen. Arvomaailmaan vaikuttavat oleellisesti oman kielen ja kulttuurin

arvostaminen, sen näkeminen pohjana identiteetin kehittymiselle ja vahvistumiselle. Muiden

kulttuurien rikkauden ymmärtäminen ja erilaisuuden hyväksyminen kulkee aina oman kulttuurin

vaalimisen ja itsensä hyväksymisen kanssa rinnakkain. Suomalainen kulttuuri-identiteetti rakentuu sekä

oman että muiden kulttuurien arvostamisesta.

Globaali vastuu, kestävä elämäntapa ja ekososiaalinen sivistys ovat maapallon elinkelpoisena säilymisen

kannalta keskeisiä arvokkaita asioita. Rauman normaalikoulu on Vihreä lippu – koulu, jossa kestävä

elämäntapa on esillä vuosittaisessa toiminnassa.

Osallistumista ja demokratiaa toteutetaan oppilaiden monipuolisen osallisuuden kehittämisen kautta.

Tieto- ja viestintäteknologinen opetus on koulun toimintakulttuurissa ollut keskeistä jo kauan.

Mediataidot ja kriittinen tiedonkäsittely kuuluvat tietoyhteiskunnan arvostamiin osaamisalueisiin.

Aikuisten välisessä yhteistyössä, jonka tavoitteena on lapsen kasvattaminen ja opettaminen, kohtaavat

erilaiset arvomaailmat, jolloin yhteistyö niiden lähentämiseksi on lapsen kannalta tärkeää. Tarvitaan

kasvuympäristössä toimivien ihmisten välistä vuorovaikutusta, jonka merkitys korostuu varsinkin

huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Ovaalina kiertävä vihreä kehä kuvaa yhdessä hyväksyttyjä

arvoja, joista tärkeänä tavoitteena on nähty turvallisuus koulussa ja kotona sekä lapsen tukeminen

koulussa ja kotona.

Elinikäinen oppiminen Maailmankansalaisuus

Osallistuminen ja demokratia

Mediataidot

Kriittinen tiedonkäsittely

Globaali vastuu

Kestävä elämäntapa ja

ekososiaalinen sivistys

Ihmisoikeudet

Oman kulttuurin arvostaminen

Muiden arvostaminen


21

Yhteisissä pohdinnoissa oppilaiden ja huoltajien kanssa ovat erityisesti nousseet esiin lapsen

huomioiminen, kiireettömyys, turvallisuus, vastuullisuus ja hyvä opetus. Vaikka kuvassa kyseiset asiat

on ilmaistu lasten ja huoltajien painottamina, ovat ne myös koulun henkilöstön mielestä keskeisiä ja

tärkeitä. Turvallisuuden painottaminen toisen kerran (ensimmäinen kuvaus oli ovaalikehällä) ajatellaan

tässä yhteydessä tarkoittavan lapsen henkilökohtaisesti kokemaa turvallisuuden tunnetta. Isolla kehällä

turvallisuuden voidaan ymmärtää tarkoittavan fyysistä ja henkistä turvallisuutta, joka taataan koulun

toiminnan organisoitumisen ja ohjeistuksen kautta jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle.

Kuvassa on nostettu keskeiseksi käsitteeksi arvoperustassa kunnioitus. Perusnäkemys kasvattamisessa

on, että ilman kunnioitusta ei voi auttaa lasta ihmiseksi kasvamisessa. Inhimillisen elämän eräs

tärkeimmistä asioista on toisen ihmisen olemassaolon kunnioittaminen ja mielipiteiden

merkityksellisyys ja arvokkuus. Kunnioitus on vastavuoroisuuteen ja luottamukseen perustuvaa ja sen

tulee koskea kaikkea inhimillistä elämää ikään, rotuun tai mielipiteeseen tai muuhun erilaisuuteen

katsomatta. Kunnioitus tarkoittaa myös lapsen elämän ja kehityksen ainutlaatuisuuden ja

merkityksellisyyden ymmärtämistä ja vaalimista.

Kaikkia samanlaisia värillisiä koholaattoja kuvassa tarkastellaan aina aikuisen toiminnalle asetettujen

tavoitteiden kautta. Aikuisen tulee olla oikeudenmukainen. Tällä tavoitteella on yhteys myös hänen

saamaansa kunnioitukseen lasten taholta. Esikuvana oleminen on arvokas ja merkityksellinen asia.

Lapsi muodostaa käsityksensä aikuisten arvomaailmasta ja aikuisena olemisesta omien havaintojensa ja

kokemustensa pohjalta. Jos halutaan lapsen kehittyvän sosiaaliseksi yhteisön jäseneksi, rehelliseksi ja

oikeudenmukaiseksi sekä tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta vaalivaksi, voidaan sitä parhaiten

opettaa olemalla itse edellä kuvatun kaltaisia. Demokratiaa on opeteltava ja sen tulee toteutua

koulussa, että oppilaista kehittyisi oikeudenmukaisia maailmankansalaisia.

LAPSEN

HUOMI-

OIMINEN

HYVÄ

OPETUS

Lapset ja huoltajat painottavat

VAS-

TUULLI-

SUUS

TURVAL-

LISUUS

KIIREET-

TÖMYYS

KUNNIOITUS ON KAIKEN

KASVATTAMISEN JA IHMISEKSI

KASVAMISEN PERUSTA

TOIMIMALLA OIKEUDENMUKAISESTI

SAAT MYÖS KUNNIOITUSTA

OLE HYVÄ

ESIKUVA

rehellinen ja

oikeudenmukainen

sosiaalinen

yhteisön jäsen

tasa-arvoisuutta ja

yhdenvertaisuutta vaaliva


22

Kannustamisen merkityksellisyyttä on kuvassa korostettu erityisesti uteliaisuuteen innostamisena,

jolloin halu oppia koko ajan uutta lisää oppimisesta syntyvää iloa ja rohkeutta tarttua haasteisiin ja

saada kokemuksia oman elämän hallinnasta osallistumisen kautta. Tässä on yhtymäkohta jäljempänä

esitettyyn oppimiskäsitykseen.

Kun lasta kannustetaan luovuuteen, häntä autetaan uskomaan omiin kykyihinsä ja siten luodaan pohja

yrittäjähenkisyydelle. Aikuinen antaa lapselle eväät sisäisen motivaation kehittymiselle kannustamalla

häntä.

Vastuullinen asenne oppimiseen ja työhön muodostuu, jos saa itse ottaa vastuuta suunnittelusta,

toteutuksesta ja arvioinnista tai toteuttaa kokonaan omista kiinnostuksen kohteista lähteviä asioita.

Tämä yhdentyy oppimisen uudistamiseen ja oppimiskäsitykseen, jossa oppilailla on aktiivinen rooli.

Vastuullisuuteen kasvaminen voi olla pitkä prosessi. Opiskelemaan motivointi vapauksia ja vastuuta

antamalla (lapsen ikäkausi huomioiden) johtaa usein vastuullisuuden kehittymiseen. Luottamuksen

osoittaminen on tärkeää kuten myös rohkaiseminen kokeilemaan ja osallistumaan. Onnistumisista ja

myös epäonnistumisten tuottamista uusista haasteista syntyy oppimisen ilo, jota erityisesti painotetaan

oppimiskäsityksessä.

Lapsi tarvitsee ohjausta ja tukea. Oppimisessa vertaistuki ja oppiminen toisilta ovat entistä tärkeämpiä,

mutta aikuisen läsnäololla ja kyvyllä nostaa esiin halu kehittyä tiedoissa ja taidoissa voi joidenkin

oppilaiden kannalta olla suuri merkitys. Toiset aktivoituvat ja innostuvat luonnostaan sisäisen

motivaation ja vertaisryhmän avulla, mutta jotkut tarvitsevat tukea enemmän löytääkseen oman

tapansa oppia oppimaan ja tunnistamaan oma erityislaatuisuutensa ja oppimistyylinsä.

ANNA VASTUUTA JA VAPAUTTA

KESKUSTELE JA

OHJAA

KANNUSTA kannusta

luovuuteen

kannusta

luovuuteen kannusta

luovuuteen

innosta

uteliaisuuteen

auta uskomaan

omiin kykyihinsä

rohkea,

osallistuva

haluaa oppia

uutta

yrittäjä-

henkinen

motivoi opiskelemaan

eri tavoin

rohkaise kokeilemaan

ja osallistumaan

iloitsee

oppimisesta

vastuullinen

ohjaa tiedoissa ja

taidoissa

osaa ajatella ja

oppia


23

Aikuisten tehtävänä on myös ohjata terveisiin elämäntapoihin ja opettaa arjen taitoja. Tavoitteena on

hyvinvoiva ihminen, joka osaa huolehtia itsestään. Terveyden arvostamisen oppiminen on lasten ja

nuorten ohjauksessa tärkeää.

Lapsi tarvitsee aikuisen hyväksyntää ja rakkautta, jotta hänestä tulisi onnellinen ja iloinen, henkisesti

tasapainoinen ihminen. Kyse on inhimillisesti arvokkaiksi koetuista asioista. Onnellisuuden löytäminen

ihmissuhteista on tärkeää ja siihen tarvitaan tunnetaitojen opettamista. Vastoinkäymisten ja niihin

liittyvän pettymyksen kestäminen on eräs terveen elämänhallinnan piirre, joka kehittyy aikuisen

antaman tuen ja hyväksymisen avulla vaikeassa tilanteessa. Tasapainoisessa elämässä vastoinkäymiset

ja onnellisuuden kokemukset vaihtelevat ja niihin liittyviä tunteita kyetään kestämään. Lapsesta kasvaa

aikuinen, joka ymmärtää ja osaa arjessa huolehtia fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään.

Lapsi kasvaa tasapainoiseksi ja hänen minäkuvansa kehittyy ehjäksi, jos häntä kunnioitetaan ja jos

häntä ohjaavilla aikuisilla on kannustava, ohjaava ja hyväksyvä asenne. Terveen kehityksen

takaamiseksi lapsella on oltava myös mahdollisuus leikin kautta oppia elämisen taitoja ja uusia asioita

yhdessä muiden lasten kanssa. Terve itsetunto ja kokemus omasta ainutlaatuisuudesta vahvistavat

kehittymistä aikuiseksi, joka tuntee selviytyvänsä arjen ja tulevaisuuden haasteista ja kokee tyydytystä

omasta olemassaolostaan ja oppii tunnistamaan oman osaamisensa sekä uskaltaa ottaa uusia haasteita

vastaan.

HYVÄKSY JA

RAKASTA

ohjaa terveisiin

elämäntapoihin

opeta arjen

taitoja

hyvinvoiva

ihminen

auta löytämään

onnellisuus

ihmissuhteista

opeta

tunnetaitoja

auta kestämään

vastoinkäymisiä

henkisesti

tasapainoinen

Lapsi tuntee olevansa

ainutlaatuinen yksilö,

jolla on ehjä

minäkuva ja terve

itsetunto.


24

2.4.2 Kuva oppimiskäsityksestä (kuva on suurempana kappaleen lopussa)

Oppimiskäsitys Rauman normaalikoulussa on opetussuunnitelman perustetekstin mukainen, mutta sitä

on havainnollistettu kuvalla, josta oppimiseen liittyvät elementit ja oppimiskäsitys kokonaisuutena

avautuvat eri tavoin tarkasteltuna. Oppilaiden kanssa voidaan valita mietinnän kohteeksi vain jotkut

elementit, jotka sopivat oppilaan ikätasoon ja kykyyn ymmärtää käsitteet. Elementeille on siksi valittu

kuvaan eri värejä.

Kuten arvopohjassakin, on oppimiskäsityksessä keskeisenä elinikäinen oppiminen ja korostetaan, että

oppiminen on tavoitteellista ja siihen kuuluu oppimisen ilo. Myönteiset tunnekokemukset ovat tärkeitä

ja oppiminen nähdään uutta luovana toimintana. Oppilas on aina aktiivisen toimijan roolissa.

Tavoitteellinen elinikäinen

oppiminen

OPPIMISEN ILO

MYÖNTEISET TUNNEKOKEMUKSET

UUTTA LUOVA TOIMINTA

Oppilas on aktiivinen toimija


25

Oppimisen ytimen ulkopuoliselle kehälle on tuotu käsitteet, jotka liittyvät oppimisprosessiin.

Oppimiseen on liityttävä tahto, on opittava suunnittelemaan ja ajattelemaan ja löytämään ongelmia tai

ratkaisuja tutkimisen kautta. Oppimisprosessia opitaan arvioimaan ja tavoitteena on itseohjautuvuus.

Tarkennukset edelliseen kohtaan täydentävät oppimisprosessia, joka kehittyy jatkuvasti uusien

kokemusten myötä. Oppiminen vaatii työtä ja tapahtuu vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on, että

oppiminen avaa erilaisia näkökulmia, eikä ole vain asioiden ulkoa opettelua. Oppiminen kokemuksena

ja prosessina palkitsee itsessään, eikä huomio kiinnity pelkästään tuotokseen, sen arvostamiseen tai

arvosteluun. Arviointi on monipuolista ja sen tavoitteena on oman oppimisen tuntemisen kehittyminen

ja sen merkityksen ymmärtäminen vuorovaikutuksellisessa kokonaisuudessa. Arvioinnista ja sen

yhteydestä oppimiskäsitykseen on enemmän luvussa 6.

Oppimisprosessille asetetaan selkeitä tavoitteita, joiden avulla oppilaan kyky oppia kehittyy.

Tavoitelauseiden avulla voi kehittää ja toteuttaa esimerkiksi vertais- ja itsearviointia, jossa huomio

ohjautuu oppimistaitoihin.

TAHTO

SUUNNITTELEMINEN

AJATTELEMINEN

TUTKIMINEN

ARVIOINTI

ITSEOHJAUTUVUUS

Oppilas oppii ASETTAMAAN

TAVOITTEITA yksin ja yhdessä.

Oppilas oppii ENNAKOIMAAN

JA SUUNNITTELEMAAN

oppimisen eri vaiheita

Oppilas oppii TYÖSKENTELY- JA

AJATTELUTAITOJA

Oppilaan LUOVA JA KRIITTINEN

AJATTELU kehittyvät yhdessä

oppien.

Oppilas oppii REFLEKTOIMAAN

oppimistaan, kokemuksiaan ja

tunteitaan.

Oppilas oppii RATKAISEMAAN

ONGELMIA yksin ja yhdessä.

Rohkaiseva OHJAUS

Monipuolinen ja

myönteinen realistinen

PALAUTE

Oppilasta OHJATAAN tiedostamaan omat tavat oppia ja käyttämään tietoa oppimisen

edistämiseen. Häntä OHJATAAN liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet

aikaisemmin oppimaansa.

Oppilasta OHJATAAN ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset

muihin ihmisiin ja ympäristöön.

Tärkeää on tahto ja taito toimia ja oppia

vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa

opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Tietojen ja taitojen oppiminen vaatii sinnikästä

harjoittelua.

Ongelmanratkaisu on kykyä ymmärtää erilaisia

näkökulmia.

Kiinnostuksen kohteet laajenevat.


26

Opettajan rooli näyttäytyy ohjaajana ja oppimisen tukijana. Ohjausta ja palautetta on kuvattu nuolilla.

Palautteen saamista korostetaan ja sitä antavat myös muut kuin opettaja.

Oppimisen anti ihmiselle on merkityksellistä ja se rakentaa ihmistä kokonaisuutena sekä yksilönä, että

yhteisön jäsenenä. Oppimisen kokonaisvaltaisuuden ymmärtäminen on tärkeää. Tavoitteena on

oppimisprosessissa tukea ja vahvistaa oppilaan positiivista käsitystä itsestään. Oman oppimisensa

asiantuntijuus ja onnistumisen kokemukset vahvistavat pystyvyyden tunnetta, joka johtaa positiiviseen

kehään itsensä aktiivisessa kehittämisessä kohti elinikäistä oppimista.

2.4.3 Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumisen seuranta ja

arviointi

Koulussa tehdään oppilaille ja huoltajille kysely koulun arvoperustan toteutumisesta oppilaan

perusopetusaikana ainakin 3 kertaa. Kyselyn ajankohdasta päätetään työsuunnitelmassa (tarkoittaa

lukuvuosisuunnitelmaa). Kyselyyn voidaan tehdä poikkeus, mikäli esim. muita huoltajille ja oppilaille

tehtäviä kyselyjä lukuvuoden aikana on jostakin syystä tavanomaista enemmän. Kyselytapaa voidaan

vaihdella tarvittaessa. Ryhmästä, joka huolehtii kyselystä tai arvioinnista muulla tavalla, on määrätty

Rauman normaalikoulun suunnitelmassa koulun toiminnan suunnittelemisesta, arvioimisesta ja

kehittämisestä sekä asiakirjojen päivittämisestä. Suunnitelma on osa työsuunnitelmaa.

Minäkuva, pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa.

Kieli, kehollisuus ja aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia.

Oppiminen on

erottamaton osa yksilön

ihmisenä kasvua.

Oppiminen on yhteisön

hyvän elämän

rakentamista.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja

käsitykset itsestä oppijanan ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota.


28

LUKU 3

PERUSOPETUKSEN

TEHTÄVÄ JA YLEISET

TAVOITTEET Normaalikoulun paikallinen sisältö


30

SISÄLLYSLUETTELO:

LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET


paikalliset painotukset .......................................................................................... 31

3.4.1 Opetusta tukevat paikalliset suunnitelmat: Vihreä lippu ja Unesco ........................... 31

3.4.2 Laaja-alaisen osaamisen paikalliset painotukset ............................................................ 31

3.4.3 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisen seuranta .................................... 32

3.4.4 Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet kuvana .................................................................... 33

3.4.5 Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet vuosiluokkakokonaisuuksien jatkumona ......... 33


31

LUKU 3 PERUSOPETUKSENTEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET


paikalliset painotukset

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelmassa on sisältönä opetussuunnitelman perusteiden luvun 3.

teksti. Koulukohtainen pohdinta valtioneuvoston asetuksen ja perusopetuslain määrittämistä opetuksen ja

kasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista näkyy koulun omassa arvoperusta-kuvassa, joka on luvussa 2.

3.4.1 Opetusta tukevat paikalliset suunnitelmat: Vihreä lippu ja

Unesco

Vihreä lippu – kestävää kehitystä koulun arkeen -suunnitelma

Rauman normaalikoulu on Vihreä lippu – koulu, joka toteuttaa lukuvuosittain valtakunnallisia teemoja

ja tavoitteita sekä omia koulukohtaisia tavoitteita. Vihreä lippu – suunnitelma on laadittu erikseen.

Suunnitelman sisältöjä tarkennetaan tarvittaessa työsuunnitelmassa.

Unesco-toimintaan ja kulttuurikasvatukseen liittyvä kulttuuriperintökasvatuksen suunnitelma

Rauman normaalikoulu on hyväksytty Unesco – kouluksi, joka toteuttaa erikseen laadittua

kulttuuriperintökasvatuksen suunnitelmaa. Suunnitelman sisältöjä tarkennetaan tarvittaessa

työsuunnitelmassa.

(LINKKI Unesco – materiaaliin http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/ihmisenamaailmassa/)

Edellä kuvatut opetusta tukevat suunnitelmat ovat mukana monialaisten oppimiskokonaisuuksien

toteuttamisessa. Toteutuksesta on tarkemmin luvussa 4.

3.4.2 Laaja-alaisen osaamisen paikalliset painotukset

Laaja-alaisen osaamisen seitsemästä osa-alueesta painottuvat Rauman normaalikoulussa jotkut osa-

alueet muita enemmän. Painotusta on selvennetty lisätekstillä. 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen

2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Kulttuuriperinnön arvostaminen painottuu Unesco – toiminnan suunnitelman toteuttamisen

kautta. Vanhan Rauman ja Sammallahdenmäen kuuluminen maailmanperintökohteisiin antaa

vahvaa paikallista painotusta. Rauman normaalikoulu sijaitsee perinteisellä seminaarialueella,

Myllymäellä, joka Museoviraston mukaan kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin

kulttuuriympäristöihin, Sen rakennukset ovat nykyisin suojeltuja.

Kielitaidon merkitystä edistetään koulun painotuksen mukaan kielipainotteisella linjalla sekä muulla

kielitarjonnalla.

3. Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot

4. Monilukutaito

5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/ihmisenamaailmassa/


32

Tieto- ja viestintäteknologia painottuu Rauman normaalikoulussa. Harjoittelukouluilla on yhteinen

Suomen harjoittelukoulujen tietoja viestintäteknologinen (TVT) strategia sekä yhteinen

tavoitteisto ohjelmointipolku tietoja viestintäteknologiselle ohjelmoinnille sekä oppilaiden

osaamistasojen kuvaus.

6. Työelämätaidot ja yrittäjyys

7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Kestävän tulevaisuuden rakentaminen painottuu Vihreä lippu – ohjelman kautta.

3.4.3 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutuminen ja

toteutumisen seuranta

Oppilaiden itsearviointi ja vertaisarviointi

Laaja-alaisen osaamisen toteutumisen arviointi ja seuranta tehdään oppilaiden suorittaman itsearvioinnin

ja vertaisarvioinnin avulla. Tavoitteena on vuorovaikutuksen lisääminen, kokemusten jakaminen ja eri-

ikäisten oppilaiden tekemän yhteistyön lisääminen. Oppilaat asettavat tavoitteita laaja-alaiselle

osaamiselleen ja arvioivat omia ja toisten oppimia taitoja ja suunnittelevat erilaisia arviointitapoja.

Suunnittelussa ja arvioinnissa huomioidaan myös koulun ulkopuolella tapahtunut oppiminen.

Opettajien itsearviointi ja oppilaiden tekemä opettaja-arviointi

Opettajat arvioivat oman toimintansa onnistumista. Myös oppilaat antavat opettajalle arvioinnin laaja-

alaisen osaamisen ohjaamisesta.

Toteutumisen ja arviointitietojen hyödyntäminen

Lukuvuoden lopussa oppilaat tekevät yhteenvedon omien taitojensa kehittymisestä yksilöllisesti ja

luokkatasoisesti. Yhteenvedon tekemisen muodon oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat itse.

Luokkakohtaiset yhteenvedot arkistoidaan ja ne esitellään kouluyhteisössä. Oppilaille varataan

mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan eri-ikäisten oppilaiden kanssa.

Huoltajille välitetään arviointituloksia lukuvuoden lopulla ja opettajakunta tarkastelee saatuja tuloksia ja

suunnittelee muutoksia tarvittaessa. Tarkennukset tehdään työsuunnitelmaan, joka on keskeisiltä osiltaan

myös huoltajien tarkasteltavissa ja kommentoitavissa. Suunnitelman toteuttamisesta keskustellaan

lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa.

Arvioinnista on enemmän luvussa 6. ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteista on oppiaineiden osuuksissa.

Seuraavalla sivulla on Opetushallituksen laatima kuva laaja-alaisesta osaamisesta opetussuunnitelman

perusteisiin liittyen (OPS2016).


33

3.4.4 Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet kuvana

3.4.6 Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet

vuosiluokkakokonaisuuksien jatkumona

Opetussuunnitelman perusteissa on vuosiluokkakokonaisuuksittain esitetty laaja-alaisen osaamisen

tavoitteet. Niihin perustuen on Rauman normaalikoulussa laadittu kuvaus tavoitteista jatkumona.

Tavoitteena on tukea oppilaiden kokonaiskäsitystä ja helpottaa arvioinnin suunnittelua eri vuosiluokilla.

Jatkumot on esitetty kunkin laaja-alaisen osaamisen osa-alueen kokonaisuutena. Tieto- ja

viestintäteknologisesta osa-alueesta ei ole tehty tavoitejatkumoa, koska harjoittelukouluilla on laadittu

oppilaiden oma ohjelmointipolku ja osaamistasot, joita voidaan käyttää arvioinnissa.

Kulttuurinen osaaminen,

vuorovaikutus ja ilmaisu

L2

Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot

L3

Monilukutaito

L4

Tieto- ja viestintä-

teknologinen osaaminen L5

Työelämä-taidot ja yrittäjyys

L6

Osallistuminen, vaikuttaminen

ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

L7

Ajattelu ja oppimaan oppiminen

L1

Laaja-alainen

osaaminen

Perusopetuksen

tavoitteet ja laaja-

alainen osaaminen

tiedot

taidot

arvot

asenteet

tahto

LI Ajattelu ja oppimaan oppiminen

1-2 luokat Tavoitteena on, että oppilaan osaamisen

kehittyminen vahvistaa edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen, oman

identiteetin muotoutumiseen.

Mielikuvitus ja oppimisen ilo

3-6 luokat Tavoitteena on, että oppilaan osaamisen

kehittyminen vahvistaa edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen sekä oman identiteetin muotoutumiseen. Identiteetti

rakentuu vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristön kanssa.

Oppimaan oppimisen taidot

7-9 luokat Tavoitteena on auttaa nuorta jäsentämään

sekä omaa kehitystään että ympäröivää maailmaa. Luodaan mahdollisuuksia itsetuntoa vahvistaviin osaamisen ja

onnistumisen kokemuksiin ja ohjataan näkemään realistisesti myös kehittymis-

tarpeensa.

Oma erityislaatu ja vahvuudet

SYST

EEM

INEN

AJA

TTEL

U

AK

TII

VIN

EN R

OO

LI

EETT

INEN

AJA

TTEL

U

MUIDEN KANSSA TYÖSKENTELY

Minua rohkaistaan ja kannustetaan, että * Opin tuottamaan ja kehittelemään ideoita yhdessä muiden kanssa. *Esittelemme työn tuloksia ja pohdimme missä on onnistuttu ja mistä tietää, että on onnistunut. Saan tukea muilta ja huomaan, että kaikilla on paljon opeteltavaa.

Minua ohjataan ja neuvotaan esimerkkien avulla, että *Huomaan, että tieto voi rakentua monella tavalla. *Osaan työskennellä yhdessä. *Opin toisilta. *Käytän kuvittelukykyäni luoviin ratkaisuihin. *Uskallan rohkeasti ylittää rajoja luodessani uutta. Opin luottamaan muihin oppilaisiin ja uskallan kokeilla.

Minulle annetaan mahdollisuuksia ja innostetaan haastamaan työskentelyyn, jossa *Kuuntelen itseäni ja toisia, näen asiat myös toisten silmin. *Löydän vaihtoehtoja ja luovia ratkaisuja. *Pohdimme tiedon rakentumisen erilaisia tapoja. *Esitämme omia ideoita. *Ratkaisen ongelmia, argumentoin itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa. *Päättelen, teen johtopäätöksiä. *Huomaan asioiden vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä. *Pohdin oikeaa, väärää. *Pohdin hyvää elämää, hyveitä ja eettisen toiminnan periaatteita. Koen muiden kanssa työskentelyn innostavaksi, jaamme tietoa ja otamme haasteita vastaan.

OMIIN NÄKEMYKSIIN LUOTTAMINEN

Minua ohjataan ja innostetaan, että *Kiinnostun ympäröivän maailman ilmiöistä. *Opin jäsentämään, nimeämään ja kuvaamaan ympäristöä. *Kyseenalaistan havaitsemiani asioita. *Huomaan ristiriitaisuuksia tai epäselvyyksiä. Ryhmässä opin myös toisilta.

Minua innostetaan luottamaan itseeni, että *Kehityn tunnistamaan erilaisia näkökulmia. *teen oivalluksia. *Harjaannun kriittiseen ajatteluun. *Kuuntelen toisten näkemyksiä ja pohdin omaa sisäistä tietoani. Ryhmässä opin, että omat näkemykseni ovat erilaisia kuin muilla ja on erilaisia tapoja ajatella.

Minua ohjataan ja kannustetaan että * Perustelen ajatuksiani. * Luotan itseeni ja näkemyksiini. *Sovellan ulkopuolella opittuja taitoja koulutyössä. *Käytän kuvittelukykyäni uuden oivaltamiseen ja luomiseen. *Yhdistelen ennakkoluulottomasti eri näkökulmia. *Rakennan uutta tietoa ja näkemystä. *Käsittelen ja pohdin epäselvää ja ristiriitaista tietoa. Ryhmä arvostaa kaikkien osallistumista ja näkemyksiä ja tiedän olevani hyväksytty.


35

LUOVA JA TUTKIVA

TYÖSKENTELYOTE

Minua ohjataan ja neuvotaan miten *Teen tarkkoja havaintoja. *Etsin tietoa, *Kysyn, kuuntelen ja ihmettelen. *Oivallan, löydän uutta ja keksin. Harjoittelen ja kehityn yksin ja yhdessä muiden kanssa.

Minulle annetaan haasteita ja oppimiseni kehittyy, kun *Asetan kysymyksiä, haen niihin vastuksia itsenäisesti ja yhdessä. *Teen havaintoja. *Huomaan asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä. *Hyödynnän tietolähteitä ja apuvälineitä mahdollisimman paljon. Muiden kanssa työskentely tukee työskentelyäni ja eri tietolähteiden ja apuvälineiden hyödyntämistä.

Minua tuetaan omassa oppimistavassani, että *Tuon rohkeasti esille omia kokemustietojani ja pohdin niiden merkitystä ajattelulleni. *Teen havaintoja ja harjaannutan havaintoherkkyyttäni koko ajan. *Haen tietoa monipuolisesti. *Tarkastelen asioita kriittisesti eri näkökulmista. Yhdessä tekeminen tukee ja auttaa näkemään oman oppimistapani arvokkaana.

MINÄ OPPIJANA

Minulle annetaan esimerkkejä, ohjataan ja rohkaistaan miten *Harjoittelen tavoitteiden asettamista ja suunnittelemista. *Harjoittelen työskentelyn arviointia yksin ja yhdessä. *Havaitsen edistymistäni. *Tunnistan vahvuuksiani oppijana. *Iloitsen onnistumisestani. Saan jakaa kokemuksiani oppimisesta opettajan ja muiden oppilaiden kanssa ja oppia yhdessä.

Minä saan mahdollisuuksia, ohjausta ja tukea, kun *Harjoittelen tavoitteiden asettamista ja suunnittelemista. * Opettelen työskentelyn arviointia yksin ja yhdessä. * Tunnistan itselleni luontevimmat tavat oppia. *Kiinnitän huomiota opiskelutapoihini. *Huomaan säännöllisen harjoittelun vaikutuksen edistymiseeni. *Tunnistan vahvuuteni ja kehittämistarpeeni. Huomaan kehittyväni oppijana ja tiedostan erilaisten opiskelutapojen sopimisen itselleni ja muille.

Minä saan kannustusta ja vahvistusta toimintatavoilleni, kun *Otan vastuuta opiskeluun liittyvien tavoitteiden asettamisesta ja suunnittelusta. * Otan vastuuta oman työskentelyprosessin ja etenemisen arvioinnista. *Tunnistan omat oppimis- ja opiskelustrategiani ja kehitän niitä tietoisesti. Minua ohjataan miten *Ohjaan omaa oppimistani. *Pystyn olemaan tarkkaavainen ja keskittynyt. *Hyödynnän teknologiaa ja apuvälineitä opiskelussani. Huomaan hallitsevani ja arvostavani oppimistani ja kannan vastuuta myös tulevasta opiskelustani.


36

L2 Kulttuurinen osaaminen,

vuorovaikutus ja ilmaisu

1-2 luokat Tavoitteena on rohkaista ja ohjata oppilaita

myönteiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Yhteistyö koulussa ja koulun

ulkopuolella tarjoavat tilaisuuksia harjoitella toimimista monenlaisten ihmisten kanssa.

Oppilaita kohdellaan arvostavasti ja ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin.

Ystävällisyys ja hyvät tavat

3-6 luokat Tavoitteena on ohjata oppilaat tuntemaan

omat juurensa, kulttuuriperintönsä ja oppia arvostamaan niitä. Oppilaita rohkaistaan

itsensä ilmaisemisessa ja kokemaan ilmaisun iloa. Heitä tuetaan kasvamaan monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi äidinkielellä ja

muilla kielillä.

Omat juuret ja ilmaisun ilo

7-9 luokat Tavoitteena on tukea oppilaiden kulttuuri-

identiteetin muodostumista ja kulttuurisesti kestävää elämäntapaa, joka perustuu

ihmisoikeuksien kunnioittamiselle.

Kunnioitus muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan K

ULT

TUU

RI-

IDEN

TITE

ETTI

JA

KU

LTTU

UR

ISES

TI K

EST

ÄV

Ä

ELÄ

MÄ

NTA

PA

MUIDEN KANSSA TYÖSKENTELY JA

VUOROVAIKUTUS

Minua rohkaistaan ja ohjataan, että * Opin suhtautumaan muihin myönteisesti *Opin tekemään yhteistyötä *Noudatan hyviä tapoja *Opin tuntemaan Lapsen oikeuksien sopimuksen pääperiaatteet ja pohtimaan yhdessä muiden kanssa niiden merkitystä omassa elämässämme ja toiminnassamme. Opettelen kunnioittamaan muita ja kaikkien oikeuksia.

Minua ohjataan harjoittelemaan *Monipuolista vuorovaikutusta ja yhteistyötä. *Hyvää käytöstä. *Toisen asemaan asettumista. *Asioiden tarkastelemista eri näkökulmista Minua ohjataan *Tuntemaan ihmisoikeuksia (erityisesti Lapsen oikeuksien sopimus) koskevien sopimusten merkitys yhteiskunnassa ja maailmassa. *Kunnioittamaan ja puolustamaan ihmisoikeuksia. Kunnioitan muita ja ymmärrän, että ihmisoikeuksia on puolustettava.

Minua ohjataan tunnistamaan ja pohtimaan *Eri kulttuurien, uskontojen ja katsomusten vaikutuksia yhteiskunnassa ja arjessa. *Ihmisoikeuksien vastaisia asioita, joita ei voida hyväksyä. Minua ohjataan *Tutustumaan keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niiden merkitykseen ja toteutumiseen maailmassa. Minua kasvatetaan *Asettumaan toisten asemaan. *Kohtaamaan muita ihmisiä arvostavasti ja noudattamaan hyviä tapoja. Ymmärrän ihmisoikeuksien merkityksen maailmassa.

KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA KULTTUURINEN

MONIMUOTOISUUS

Minulle annetaan mahdollisuuksia *Tutustua läheiseen kulttuuriympäristöön ja sen kulttuuriseen monimuotoisuuteen. *Tutustua kulttuuriperintöön ja taiteeseen. *Tutustua kulttuuritarjontaan. *Pohtia yhdessä miten omaan ympäristöön ja sen kulttuuriin voi vaikuttaa. Saan tutustua kulttuuriympäristöön, kulttuuriperintöön ja kulttuuritarjontaan.

Minä saan mahdollisuuksia tutustua *Kouluyhteisön ja kotiseudun kulttuurin ennen ja nyt. *Kulttuuriympäristöön ja sen muutokseen ja moninaisuuteen. Minua ohjataan arvostamaan *Kulttuuriperintöä ja osallistumaan uuden kulttuurin luomiseen. Minä saan mahdollisuuksia *Kokea ja tulkita taidetta ja kulttuuria. *Analysoida mediakulttuuria. *Pohtia median vaikutuksia.

Minua ohjataan tuntemaan ja arvostamaan * Elinympäristöäni ja kulttuuriperintöäni ja siihen liittyviä arvoja. *Kulttuuria yhteisön ja yksilön hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Saan mahdollisuuksia kokea ja tulkita *taidetta ja kulttuuria ja kulttuuriperintöä Saan tutustua *Kulttuuriperinnön monipuolisesti osallistua sen ylläpitoon ja uusintamiseen. Minua opetetaan *Analysoimaan mediaympäristöä ja arvioimaan sen


37

Ymmärrän kulttuurin monimuotoisuuden. vaikutuksia Ymmärrän kulttuurin merkityksen.

MUIDEN PERINTEET JA TAVAT

Minua ohjataan, että *Opin arvostamaan muiden perinteitä ja tapoja. *Voin saada kokemuksia kansainvälisyydestä. Ymmärrän, että omat tapamme voivat olla erilaisia kuin muilla.

Minulle annetaan mahdollisuuksia *Kansainväliseen yhteistyöhön. *Erilaisten toimintatapojen ja kulttuurien vertailuun. Saan kokemuksia erilaisista kulttuureista olevien ihmisten kanssa yhteydessä olemisesta.

Minä saan mahdollisuuksia *Olla vuorovaikutuksessa eri kansallisuutta olevien ihmisten kanssa. Minua opetetaan kunnioittamaan *muita ihmisryhmiä ja kansoja. Osaan suhtautua arvostavasti ja kunnioittavasti kaikenlaisiin ihmisiin.

OMA PERHE JA YHTEISÖ

Minua ohjataan, että *Opin arvostamaan omaa perhettäni ja yhteisöäni. Opettelen ilmaisemaan itseäni.

Minua ohjataan tuntemaan, arvostamaan ja pohtimaan *Sosiaalisia ja kulttuurisia juuriani. * Uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriani. * Oman taustani merkitystä ja paikkaa sukupolvien ketjussa. Tunnen omat juureni ja arvostan taustaani.

Minua ohjataan näkemään *Erilaiset perheet, yhteisöt ja niiden kulttuurit voimavarana. Koen rikkautena muiden perheiden ja yhteisöjen erilaisuuden ja erilaisen kulttuurin.

ILMAISU

Minua ohjataan, että *Opin ilmaisemaan itseäni ja itselleni merkityksellisiä asioita eri tavoin. *harjoittelen monenlaista esiintymistä. Opettelen ilmaisemaan itseäni.

Minua kannustetaan ja rohkaistaan *Kokeilemaan erilaisia ilmaisutapoja ja nauttimaan tekemisen ja ilmaisun ilosta. *Hallitsemaan ja arvostamaan omaa kehoa ja sen käyttöä ilmaisussa. *Ilmaisemaan itseäni vähäiselläkin kielitaidolla. Uskallan ilmaista itseäni.

Minä harjoittelen ja minua kannustetaan *Ilmaisemaan mielipiteitäni rakentavasti *Toimimaan monenlaisissa esiintymis-, yhteistyö- ja vuorovaikutustilanteissa. *Käyttämään omaa kehoa ilmaisussa monipuolisesti. *Edistämään toiminnallani esteettisyyttä ja nauttimaan sen ilmenemismuodoista. Ilmaisen itseäni monipuolisesti.


38

L3 Itsestä

huolehtiminen ja arjen taidot

1-2 luokat Tavoitteena on oppia omaan ja yhteiseen

hyvinvointiin, turvallisuuteen ja arjen sujumiseen liittyviä perusasioita.

Oman vastuunoton ymmärtäminen

3-6 luokat Tavoitteena on ohjata oppilaat ymmärtämään,

että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin,

terveyteen ja turvallisuuteen.

Yhteisöllisen vastuun ymmärtäminen

7-9 luokat Tavoitteena on kasvattaa oppilaat ymmärtämään ihmissuhteiden ja

keskinäisen huolenpidon tärkeys. Oppilaita ohjataan kestävän elämäntavan mukaisin

valintoihin ja toimintatapoihin.

Toimiminen yhteisön ja oman hyvinvoinnin hyväksi V

AST

UU

LLIS

ESTI

TO

IMIV

A

MU

IST

A J

A IS

TEST

Ä

HU

OLE

HTI

VA

OP

PIL

AS

MUIDEN KANSSA TYÖSKENTELY JA

VUOROVAIKUTUS

Minulle opetetaan * Yhteisiä pelisääntöjä *Hyviä tapoja *Antamaan kannustavaa palautetta myös muille Opettelen kannustavaa yhteistyötä muiden kanssa.

Minua kannustetaan *Ottamaan vastuuta ilmapiiristä *Harjoittelemaan hyvää käytöstä *Harjoittelemaan yhteiseen hyvinvointiin vaikuttavia toimintatapoja *Osallistumaan yhteisten sääntöjen laadintaan ja toimintatapojen kehittämiseen. Minua ohjataan harjoittelemaan ja kehittämään *Sosiaalisia taitoja *Tunnetaitoja *Päätöksentekoa Ymmärrän sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisössä.

Minua ohjataan *Ottamaan vastuuta myös toisista ja yhteisen arjen sujumisesta. *Harjoittelemaan sosiaalisia taitoja. *Tunnistamaan yhteistä hyvinvointia edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Minua ohjataan käsittelemään *Yhdessä muiden kanssa ristiriitaisten tunteiden ja ajatusten kohtaamista ja hallintaa. Minä saan mahdollisuuksia *Osallistua koulutyön suunnitteluun. *Osallistua oppimisympäristön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toimin vastuullisesti yhteisön jäsenenä ja edistän yhteisön hyvinvointia.

TEKNOLOGIATAIDOT

Minulle annetaan mahdollisuus tutkia *Arjen teknologiaa ja sen merkitystä elämässä *Teknisten laitteiden turvallisen käytön edellytyksiä Ymmärrän teknisten laitteiden turvallisen käytön.

Minua ohjataan hankkimaan tietoa *Teknologian kehityksestä ja vaikutuksista eri elämänalueilla ja monenlaisissa ympäristöissä Saan ohjausta *Teknologian vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön. *Tarkastellessani teknologian käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä. Ymmärrän teknologian monimuotoisuuden.

Minua ohjataan ymmärtämään *Teknologian kehitystä, monimuotoisuutta ja merkitystä omassa elämässä, kouluyhteisössä ja yhteiskunnassa. *Teknologian toimintaperiaatteita ja kustannusten muodostumista. Harjoittelen *Teknologian vastuullista käyttöä. *Teknologisten ideoiden kehittämistä ja mallintamista. Minua ohjataan pohtimaan * Teknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.


39

*Teknologiaan liittyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia Ymmärrän teknologian käytön ja merkityksen.

TALOUDEN HALLINTA JA KULUTTAJATAIDOT

Minua ohjataan *Tarkastelemaan mainontaa ja median vaikutuksia *Kriittiseen kuluttajuuteen *Miettimään taloudellisuutta, kohtuullisuutta ja ympäristön huomioimista kuluttajan valinnoissa ja mitä ne merkitsevät omassa toiminnassani *pohtimaan omaa rahankäyttöä suunnitelmallisesti Ymmärrän kuluttamiseen liittyviä asioita omasta näkökulmastani.

Minua ohjataan tutustumaan *Kestävän kuluttamisen käytäntöihin. Minä harjoittelen *Kohtuullisuutta ja säästäväisyyttä *Talouden suunnittelua Saan ohjausta *Kuluttajana toimimisessa. *Mainonnan ja median vaikutusten kriittisessä tarkastelussa. *Pohtimaan omien valintojen vaikutusta kestävään tulevaisuuteen. Ymmärrän taloudellisuuden ja kestävän kehityksen periaatteen.

Minua ohjataan *Tarkastelemaan kulutustottumuksiani kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. *Tarkastelemaan mainosviestintää analyyttisesti. *Toimimaan vastuullisena kuluttajana. Saan opastusta *Oman talouden suunnitteluun. *Taloudesta huolehtimiseen. Opin kuluttajataitoja ja omasta taloudesta huolehtimisen taitoja.

TURVALLISUUSTAIDOT

Minua ohjataan *Itsenäisessä ja turvallisessa liikkumisessa lähiympäristössä *Turva- ja suojavälineiden käytössä *Kehittämään taitojani kävelijänä ja pyöräilijänä Minä harjoittelen *Avun pyytämistä ja toimimista vaaratilanteissa Osaan toimia turvallisesti lähiympäristössäni.

Minua tuetaan *Harjoittelemaan turvallisuuteen vaikuttavia toimintatapoja. *Harjoittelemaan itsenäisen liikkumisen taitoja aikaisempaa laajemmalla alueella, myös joukkoliikenteessä. *Oppimaan pyörällä liikkumista. *Huomioimaan myös toisten turvallisuus liikenteessä. Minua ohjataan ja opetetaan *Turva- ja suojavälineiden käyttöön. *Tuntemaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit. *Toimintatavoissa, joilla suojataan yksityisyyttä ja henkilökohtaisia rajoja. Minulle annetaan mahdollisuuksia harjoitella *Tarkoituksenmukaista toimintaa erilaisissa vaaratilanteissa. Opin turvallisuuteen liittyviä tärkeitä taitoja.

Minua ohjataan *Turvallisuutta edistäviin toimintatapoihin. *Toimimaan kestävästi ja vastuullisesti liikenteessä (erityisesti pyörällä ja mopolla) *Huolehtimaan turvavarusteiden käytöstä ja päihteettömyydestä liikenteessä. Minulle neuvotaan, miten *Suojata yksityisyyttäni ja henkilökohtaisia rajojani. Minua ohjataan *Ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita. *Toimimaan onnettomuustilanteissa tarkoituksenmukaisesti. Osaan huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta.

Minua ohjataan *Huolehtimaan minulle osoitetuista vastuutehtävistä luokka- ja kouluyhteisössä.

Minua kannustetaan *Harjoittelemaan ajanhallintaa *Ottamaan vastuuta oppimisympäristön

Minua tuetaan ja ohjataan *Itsenäistymään. *Ottamaan vastuuta itsestä ja arjen sujumisesta.


40

VASTUU ITSESTÄ, HYVINVOINNISTA JA

TERVEYDESTÄ

*Hahmottamaan aikaan ja paikkaan liittyviä käsitteitä ja niiden merkitystä. *Tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tunteitani Ymmärrän itsestä huolehtimisen käsitteen merkityksen.

siisteydestä ja viihtyvyydestä Tunnen vastuuni myös yhteisössä toimimisessa.

*Tunnistamaan omaa hyvinvointia haittaavia ja edistäviä tekijöitä (erityisesti uni, lepo, päivärytmi, liikkuminen, ravinto ja päihteettömyys sekä hyvät tavat). *Harjaantumaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviin toimintatapoihin. *Tunnetaidoissa. Tiedän miten huolehdin itsestäni, terveydestäni ja hyvinvoinnistani ja osaan toimia sen mukaan.


41

L4 Monilukutaito

1-2 luokat Tavoitteena on ohjata oppilaita

monilukutaitoisiksi, monenlaisten ikäkaudelle ominaisten tekstien tulkitsijoiksi,

tuottajiksi ja arvioijiksi.

Monenlaisiin teksteihin tutustuminen

3-6 luokat Tavoitteena on ohjata oppilaita kehittämään

monilukutaitoaan ja tulkitsemaan, tuottamaan ja arvioimaan yhä

moninaisempia tekstejä erilaisissa yhteyksissä ja ympäristöissä.

Monilukutaito kehittyy

7-9 luokat Tavoitteena on ohjata oppilaita syventämään monilukutaitoaan

laajentamalla tekstien kirjoa kaikkien oppiaineiden opetuksessa.

Laaja-alainen käsitys teksteistä ja monilukutaidon

käyttö hyödyksi KR

IITT

ISES

TI A

JAT

TELE

VA

MO

NIL

UK

TAIT

OIN

EN O

PP

IIJA

TIETO SANALLISESTI

Lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot

MONINAISET TEKSTIT

JA TIETO:

KUVALLISESTI

AUDITIIVISESTI

NUMEERISESTI

KINESTETTISESTI

EDELLISTEN YHDISTELMINÄ

Minua opetetaan *Kirjoitettujen tekstien lukemisessa ja kirjoittamisessa. Minua opetetaan *Arkeen liittyvän numeerisen tiedon käsittelemisessä. Minua ohjataan *Kehittämään kuvanlukutaitoa kokeilemalla kuvallisia ilmaisutapoja. *Tarkastelemaan visuaalisen vaikuttamisen keinoja lähiympäristössä. Minua kannustetaan *Käyttämään ja tuottamaan erilaisia tekstejä. *Nauttimaan erilaisista teksteistä. *Ilmaisemaan itseään erilaisten tekstien avulla.

Minua opetetaan *Perustaitojen ja -tekniikoiden hallinnassa edelleen. Minua ohjataan *Tarkastelemaan fiktiota ja faktaa *Harjoittelemaan mielipiteiden tarkastelua *Havainnoimaan ja tulkitsemaan ympäristöä ja huomaamaan tekstien tavoitteita ja tekstien eri keinoja (esim. tieto, mielikuvat, houkuttelu).

Minua opetetaan *Analyyttisessä lukutaidossa. *Kriittisessä lukutaidossa. *Kulttuurisessa lukutaidossa. Minä syvennän monilukutaitoani tutustumalla erilaisiin tekstilajeihin *Kertoviin. *Kuvaaviin. *Kantaa ottaviin. *Pohtiviin. Minä harjoittelen *Tuottamisen, tulkinnan ja välittämisen taitoja eri oppiaineissa niille ominaisella tavalla. *Tuottamisen, tulkinnan ja välittämisen taitoja eri oppiaineiden yhteistyönä.

TIEDONHANKINTATAIDOT

AJATTELUN JA TULKINNAN

TAIDOT

MONILUKUTAIDON

Minua ohjataan *Hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä. *Välittämään tietoa muille. Minua ohjataan pohtimaan *Kuvitteellisen ja todellisen maailman suhdetta. *Tekstin tekijää. *Tekstin tarkoitusta.

Minua kannustetaan lähteiden käyttöön *Suullisten *Audiovisuaalisten *Painettujen *Sähköisten *Haku- ja kirjastopalveluiden Minua ohjataan

Minua rohkaistaan käyttämään monilukutaitoa vaikuttamiseen ja osallistumiseen *Omassa elinympäristössäni. *Mediassa. *Yhteiskunnassa Minua ohjataan kehittämään kuvalukutaitoa *Käyttämällä erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä ja esittämisen tapoja.


42

KÄYTTÖTAIDOT

Minua tuetaan kehittämään *Kriittistä ajatteluani. *Tuottamisen taitojani. *Tulkitsemisen taitojani. *Arvottamisen taitojani. Minua kannustetaan *Jakamaan kokemuksia monenlaisia välineitä ja ilmaisun keinoja käyttäen.

*Vertaamaan ja arvioimaan hakemani tiedon soveltuvuutta. *Omakohtaiseen työskentelyyn eri medioiden parissa (medioiden tuottama merkitys ja välittämä todellisuus). *Kriittiseen lukutaitoon.

Minua ohjataan medialukutaidossa *Työskentelemällä eri medioiden parissa. Minua kannustetaan *Ilmaisemaan näkemyksiäni monipuolisten viestinnän ja vaikuttamisen keinojen avulla.

L5 Tieto- ja

viestintä-teknologinen

osaaminen

Suomen harjoittelukoulujen ohjelmointipolku vuosiluokille 1-9

http://www.enorssi.fi/enorssi-verkosto/asiakirjoja-1/2015-2016/ohjelmointipolku-26.11.2015/at_download/file

Harjoittelukoulujen oppilaan osaamistasot vuosiluokilla 1-9 http://www.enorssi.fi/enorssi-verkosto/asiakirjoja-1/2015-2016/osaamistasot-ver.-26.11.2015/at_download/file

http://www.enorssi.fi/enorssi-verkosto/asiakirjoja-1/2015-2016/ohjelmointipolku-26.11.2015/at_download/file

http://www.enorssi.fi/enorssi-verkosto/asiakirjoja-1/2015-2016/osaamistasot-ver.-26.11.2015/at_download/file


43

L6 Työelämätaidot

ja yrittäjyys

1-2 luokat Tavoitteena on oppia työskentelemään yksin

ja yhdessä toisten kanssa.

Ryhmässä toimiminen

3-6 luokat Tavoitteena on ohjata oppilaita

työskentelemään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti ja ottamaan kasvavassa

määrin vastuuta tekemisestään.

Oma yritteliäisyys

7-9 luokat Tavoitteena on edistää oppilaiden

kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan sekä vahvistaa siihen

liittyvää tietopohjaa.

Opintojen kautta työhön ja työelämään A

LOIT

TEEL

LIN

EN, Y

RIT

TELI

ÄS

JA

RO

HK

EA

YH

TEIS

TYÖ

KY

KY

INEN

OP

PIL

AS

MUIDEN KANSSA TYÖSKENTELY

Minua ohjataan harjoittelemaan * Yhteistyötä ja ryhmässä toimimista. *Omien ideoiden sovittamista yhteen toisten kanssa. *Vastuunkantoa. Minua kannustetaan *Tutkimaan uusia asioita. *Miettimään missä itse olisin hyvä. *Miettimään mitä voisin tehdä toisten hyväksi koulussa ja kotona. Minua rohkaistaan *Toimimaan uusissa tilanteissa itseeni luottaen. Harjoittelen ryhmässä toimimista ja omien ideoiden esiin tuomista.

Minua rohkaistaan *Tunnistamaan vahvuuksiani. *Kiinnostumaan erilaisista asioista. Minua kannustetaan *Sisukkuuteen työn loppuun saattamisessa. *Työn tulosten arvostamiseen. Minä saan mahdollisuuksia oppia *Vastavuoroisuutta. *Neuvottelutaitoja. *Ponnistelua yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Minua rohkaistaan *Tuomaan vapaa-ajallani oppimia taitoja. koulutyöhön ja opettamaan niitä toisille. Ymmärrän omien vahvuuksien kehittämisen ja niiden käyttämisen yhteisön hyväksi.

Minua ohjataan harjoittelemaan *Projektityöskentelyä. *Verkostoitumista omassa yhteisössä, lähialueella ja Suomessa sekä mahdollisuuksien mukaan myös kansainvälisesti. *Suunnittelemaan työprosesseja. *Asettamaan hypoteeseja. *Kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja. *Tekemään johtopäätöksiä. *Löytämään uusia ratkaisuja olosuhteiden muuttuessa. Minua opastetaan *Tarttumaan tehtäviin aloitteellisesti. *Ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia. *Arvioimaan ja ottamaan haltuun riskejä. *Kohtaamaan epäonnistumisia ja pettymyksiä. *Viemään työn sisukkaasti loppuun. Toimin aloitteellisesti ja rohkeasti yhdessä muiden kanssa.

AMMATIT JA TYÖELÄMÄ

Minä opastetaan tutustumaan *Ammatteihin koulussa. *Ammatteihin koulun ulkopuolella. Minua ohjataan *Ymmärtämään työn merkityksen

Minua kannustetaan *Aloitteellisuuteen *Yritteliäisyyteen Minua ohjataan *Näkemään työn ja yrittäjyyden merkitys

Minulle annetaan mahdollisuuksia tutustua *Työelämään. *Yhteistyöhön koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Minua opastetaan


44

yhteiskunnassa ja perheiden arjen ja toimeentulon kannalta. Ymmärrän työn merkityksen toimeentulon kannalta.

elämässä ja yhteiskunnassa. Ymmärrän yrittäjyyden merkityksen itselleni ja yhteiskunnallisesti..

*Selvittämään opintoihin ja työhän liittyviä mahdollisuuksia ja uravalintoja. Minua rohkaistaan *Tunnistamaan ja kehittämään omia taipumuksiani, vahvuuksiani ja kiinnostuksen kohteitani. *Tekemään opintoihin ja työhön liittyvät valinnat perustellusti ja omista lähtökohdistani perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen. Ymmärrän työn ja yrittäjämäisen toimintatavan merkityksen yhteisössä ja yhteiskunnassa.


45

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen

ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

1-2 luokat Tavoitteena on, että oppilas voi tuntea

tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Oppilaita ohjataan edistämään kestävää

elämäntapaa.

Yhteistä suunnittelua ja kestävän tulevaisuuden

pohdintaa

3-6 luokat Tavoitteena on oppilaiden yhteisöllisyyden

kokemusten vahvistaminen. Oppilaita ohjataan pohtimaan kestävän

kehityksen tarvetta ja omaksumaan kestävä elämäntapa.

Demokratia ja tasa-arvo ja omien valintojen merkitys

7-9 luokat Tavoitteena on syventää ja vahvistaa

oppilaiden kiinnostusta yhteisiä ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan ja

harjoitella toimintaa demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä.

Tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan kestävän kehityksen sosiaalisia,

yhteiskunnallisia ja taloudellisia sekä kulttuurisia ja ekologisia edellytyksiä.

Osallistuminen ja kestävä elämäntapa O

SALL

ISTU

MIN

EN J

A D

EMO

KR

ATI

A

KES

TÄV

Ä E

LÄM

ÄN

TAP

A

OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN

Minua ohjataan suunnittelemaan *Omaa opiskeluani. *Oman ryhmäni työn tavoitteita ja toimintatapoja. *Työskentelytilojen järjestämisestä. *Viihtyvyyttä. *Koulun toimintoja ja tapahtumia. Minua autetaan pohtimaan *Oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja vastavuoroisuuden merkitystä. Minut tutustutetaan *Demokraattisen toiminnan sääntöihin ja toteutumiseen käytännössä. Osallistun aktiivisesti suunnitteluun.

Minua ohjataan harjoittelemaan *Yhteistyötä. *Ristiriitojen käsittelyä *Ratkaisujen etsimistä ja päätöksentekoa. Minua ohjataan hankkimaan tietoa *Rauhasta *Tasa-arvosta *Demokratiasta *Ihmisoikeuksista Minua ohjataan *Näkemään median vaikutus yhteiskunnassa *Harjoittelemaan median käyttöä vaikuttamisen välineenä. Ymmärrän tasa-arvon ja demokratian merkityksen yhteiskunnassa.

Minua ohjataan *Ilmaisemaan näkemyksiäni rakentavasti. *Etsimään ratkaisuja yhteistyössä muiden kanssa. *Erilaisten toimintatapojen pohdintaa eri näkökulmista. *Toimintaa demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä. Saan tietoa ja kokemuksia *Osallistumisen keinoista ja muodoista. Ymmärrän, että opiskelu ja osallistuminen ovat tärkeitä.

KESTÄVÄN

TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN

Minua autetaan pohtimaan *Oikeudenmukaisuutta *Kestävää tulevaisuutta omassa maassa ja maailmassa.

Minua ohjataan hankkimaan tietoa *Kestävästä kehityksestä * Omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkityksestä itselle, lähiyhteisölle,

Minua ohjataan *Ymmärtämään omien valintojen ja tekojen merkitys itselle sekä lähiyhteisölle, yhteiskunnalle ja luonnolle.


46

Ymmärrän omien tekojeni merkityksiä kestävän tulevaisuuden kannalta.

yhteiskunnalle ja luonnolle. Ymmärrän kestävän tulevaisuuden rakentamisen merkitystä yhteiskunnallisesti.

Minua opetetaan, että *Saan valmiuksia toimintatapojen ja rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää hyvinvointia edistäviksi. Ymmärrän mitä kestävä elämäntapa merkitsee.

LUKU 4

YHTENÄISEN

PERUSOPETUKSEN

TOIMINTAKULTTUURI Normaalikoulun paikallinen sisältö


48

SISÄLLYSLUETTELO:


4.5 Rauman normaalikoulun toimintakulttuuri ja sen

kehittäminen ......................................................................................................................................... 49

4.5.1 Kuva toimintakulttuurista ................................................................................................... 49

4.5.2 Rauman normaalikoulun toimintakulttuurin painopisteet ........................................... 49

4.5.3 Toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet ................................................................. 51

4.5.4 Oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat

periaatteet ............................................................................................................................. 52

4.5.5 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet ............................... 54

4.5.6 Opetuksen eheyttämisen seuranta, arviointi ja kehittäminen .................................... 55


49


4.5 Rauman normaalikoulun toimintakulttuuri ja sen

kehittäminen

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelmassa on sisältönä opetussuunnitelman perusteiden luvun 4.

teksti. Koulukohtainen pohdinta perustuu oman opetussuunnitelman arvopohjaan ja oppimiskäsitykseen.

Toimintakulttuurista on nostettu yksinkertaistetun kuvan avulla esiin kehittämisen kannalta keskeisiä

paikallisia asioita, joita halutaan arvioida ja edistää.

4.5.1 Kuva toimintakulttuurista (kuva on suurempana kappaleen lopussa)

4.5.2 Rauman normaalikoulun toimintakulttuurin painopisteet

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Taitopainotteinen opetus (painotus): Rauman normaalikoulussa on taitopainotteinen linja, jossa

oppilaiden opetuksessa korostuvat taitoaineiden työtavat ja vaihtelevat ilmaisumahdollisuudet.

Tieto- ja viestintäteknologia: Rauman normaalikoulussa on tietoja viestintäteknologian käyttöä

kehitetty jo vuosia. Harjoittelukoulujen tietoja viestintäteknologian strategia ja tavoitteisto tietoja

viestintäteknologian oppimiselle ja ohjelmoinnille tukevat tätä osa-aluetta


50

Ote Toimintakulttuuri - kuvasta:

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Kielipainotteinen opetus (painotus): Rauman normaalikoulussa on kielipainotteinen linja, jossa

annetaan laajamittaista kaksikielistä opetusta kohdekielenä englanti. Vieraat kielet näkyvät koulun

kulttuurissa oppilaiden työskentelyssä, tuotoksissa ja esiintymistilanteissa sekä arjen kielenä

monikulttuurisissa ryhmissä kotikansainvälisyytenä. Valinnaisina kielinä voi opiskella saksaa tai ranskaa

ja 7. luokalta alkaen on mahdollista valita laajennettu englannin kieli.

Unesco-koulu: Rauman normaalikoulu on Unesco – koulu, joka toteuttaa erikseen laadittua

kulttuuriperintökasvatuksen suunnitelmaa.



51

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen Vihreä lippu – koulu: Rauman normaalikoulu on Vihreä lippu – koulu, joka toteuttaa kestävän

kehityksen valtakunnallisia teemoja ja tavoitteita sekä omia koulukohtaisia tavoitteita erillisen

suunnitelman mukaan.


4.5.3 Toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet

Kouluyhteisön itsearviointi

Rauman normaalikoulussa suoritetaan toiminnan itsearviointia työsuunnitelmassa päätetyllä tavalla.

Arvioinnin laajuudessa ja ajankohdassa huomioidaan myös arvoperustan ja oppimiskäsityksen

toteutumisen aikataulu. Ainakin joidenkin toimintakulttuurin osa-alueiden itsearviointia tehdään joka

lukuvuosi. Tämän osa-alueittaisen arvioinnin tavoitteena on tarkemman tiedon saaminen kehittämisen

pohjaksi.

Koulussa tehdään myös valtakunnallisia arviointikyselyjä sekä eri projektien ja ohjelmien kyselyjä.

Tällöin vastaavia sisältöjä ei kysytä uudelleen koulukohtaisesti, vaan hyödynnetään muuta kautta saatu

tieto suoraan.

Vanhempien antama arviointi

Rauman normaalikoulussa huoltajat voivat arvioida koulun toimintakulttuuria ja tavoitteiden

saavuttamista vähintään kerran kunkin vuosiluokkakokonaisuuden aikana (1-2-, 3-6 ja 7-9).

Työsuunnitelmassa päätetään ajankohdasta, arviointitavasta ja sen laajuudesta tarkemmin. Mikäli

huoltajilta kerätään lukuvuoden aikana muulla tavalla vastaavansisältöistä palautetta, voidaan

arviointiaikataulusta poiketa.

Yhteistyökumppanien antama arviointi

Rauman normaalikoulun ulkopuolisilta yhteistyökumppaneilta pyydetään palautetta koulun

toiminnasta työsuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Yhteistyökumppaneilta palaute pyydetään aina

kirjallisena ja kohdennetaan yhteistyön siihen sisältöalueeseen, josta ulkopuolisella taholla voi olla

kokemusta.


52

Arviointitiedon kerääminen, käsitteleminen ja hyödyntäminen

Itsearviointia voidaan tehdä kyselyjen avulla tai muulla työsuunnitelmassa päätetyllä tavalla. Saadusta

tiedosta keskustellaan yhteisössä oppilaiden ja henkilökunnan kesken joko yhdessä tai erikseen.

Kehittämiskohteet valitaan tulosten perusteella ja niistä laaditaan suunnitelma, jota seurataan

seuraavan lukuvuoden aikana. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa, kehittämässä ja arvioimassa.

Kehittymistä arvioidaan uudelleen työsuunnitelmassa sovitulla tavalla.

Huoltajilla on mahdollisuus tutustua työsuunnitelman opetuksen kannalta keskeisiin osioihin ja saada

tietoa arvioinnista ja kehittämiskohteista lukuvuosittain työsuunnitelmassa sovitulla tavalla. Heille

annetaan mahdollisuus kommentoida työsuunnitelmaa.

4.5.4 Oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja

kehittämistä ohjaavat periaatteet

Rauman normaalikoulussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteiden luvun 4 periaatteita.

Perusteiden tekstistä on poimittu kuvaukset oppimisympäristöistä, työtavoista ja eriyttämisestä alla

oleviin lokeroihin oppilaiden kanssa tehtävän suunnittelun helpottamiseksi.

Oppilaiden kanssa mietitään opetusta suunniteltaessa, millaiset oppimisympäristöt ja työtavat sopivat

asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen parhaiten. Tavoitteena on saada oppimisympäristöt, työtavat

ja eriyttäminen käsitteinä osaksi oppimisen suunnittelemisen ja arvioimisen käytäntöä. Yksilöiden

kannalta tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään niiden merkitys hänen omaan oppimiseensa,

tarpeisiinsa ja onnistumisen kokemuksiinsa.

OPPIMISYMPÄRISTÖT

Oppimisympäristöt ovat

Oppimisympäristöön kuuluvat

Oppimisympäristöt tukevat

Hyvin toimivat oppimisympäristöt

edistävät

Oppimisympäristöt mahdollistavat

tilat välineet yksilön kasvua vuorovaikutusta yhteistyön koulun ulkopuolisten yhtei-söjen tai asiantun-tijoiden kanssa

paikat palvelut yhteisön kasvua osallistumista

yhteisöt materiaalit oppimista yhteisöllistä tiedon jakamista toimintakäytännöt vuorovaikutusta

Oppimisympäristöjen kehittämisen

tavoite on

Oppimisympäristöt tarjoavat

mahdollisuuksia

Oppimisympäristöjen valinnassa

huomioidaan

Oppimisympäristöt voivat ehkäistä

Oppimisympäristöjen tulee olla

muodostaa pedagogisesti monipuolinen ja joustava kokonaisuus

luoviin ratkaisuihin Oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella.

oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarvetta

turvallisia

terveellisiä

huomioida eri oppiaineiden erityistarpeet

tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista

työrauhan kannalta hyviä


53

TYÖTAVAT

Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat

Työtapojen vaihtelu tukee ja ohjaa

Työtapojen monipuolisuus tukee

Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat, eri aistien käyttö ja liikkuminen tukee

Motivaatiota vahvistavat työtavat tukevat

tavoitteet opetusryhmän oppimista

osaamisen osoittamista eri tavoin

oppimisen elämyksellisyyttä

itseohjautuvuutta

oppilaiden tarpeet oppilaan oppimista sukupuolittuneiden asenteiden muuttamista

motivaatiota ryhmään kuulumisen tunnetta

oppilaiden edellytykset yhteisöllistä oppimista, jossa osaamista ja ymmärrystä jaetaan vuorovaikutuksessa

luovaa toimintaa

oppilaiden kiinnostuksen kohteet

oppimisen iloa

onnistumisen kokemuksia

Draama ja taiteelliset ilmaisukeinot

edistävät

Työtapojen avulla opitaan

Työtapojen valinnassa

huomioidaan

Työtavat edistävät tiedon

Työtapojen valintaa ohjaa

kasvua itsensä tuntevaksi

toimimaan erilaisissa rooleissa

eri oppiaineiden ominaispiirteet

hankkimista opetuksen eheyttäminen

tervettä itsetuntoa jakamaan tehtäviä keskenään

laaja-alaisen osaamisen kehittäminen

käsittelyä Työtapojen valinnassa

hyödynnetään

luovuutta olemaan vastuussa yhteisistä tavoitteista

oppilaiden yksilölliset ja kehitykselliset erot

analysointia pelien ja pelillisyyden mahdollisuuksia

olemaan vastuussa henkilökohtaisista tavoitteista

esittämistä

soveltamista

yhdistelemistä

arviointia

luomista

OPETUKSEN ERIYTTÄMINEN

Opetuksen eriyttäminen

Opetuksen eriyttäminen koskee

Opetuksen eriyttäminen perustuu oppilaiden tarpeille ja mahdollisuuksille

Eriyttämällä tuetaan

Eriyttämällä ehkäistään

ohjaa työtapojen valintaa

opiskelun laajuutta itse suunnitella opiskeluaan

itsetuntoa tuen tarpeen syntymistä

perustuu oppilaantuntemukseen

opiskelun syvyyttä valita erilaisia työtapoja

motivaatiota

on opetuksen pedagoginen lähtökohta

työskentelyn rytmiä edetä yksilöllisesti oppimisen rauhaa

työskentelyn etenemistä

erilaisia tapoja oppia


54

Rauman normaalikoulussa huomioidaan yrittäjyyskasvatukseen liittyvät tavat oppimisessa. Niistä on

kuvaus alla.

4.5.5 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset

oppimiskokonaisuudet

Rauman normaalikoulussa opetus järjestetään pääosin ainejakoisesti vuosiluokittain etenevänä.

Vuosiluokkiin sitomattomasti etenevää opetusta pyritään kehittämään erilaisten kokeilujen kautta.

Opetuksen eheyttämistä voidaan toteuttaa luokan sisäisesti, luokkatasoittain, luokkarajat ylittävinä,

koko koulun yhteisenä sekä koulun ulkopuoliset tahot mukaan ottavana. Oppilaille taataan

lukuvuosittain ainakin kaksi oppilaan viikoittaisen tuntimäärän kestoista monialaista

oppimiskokonaisuutta, joihin heillä on mahdollisuus osallistua.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen tavoitteissa ja sisällöissä huomioidaan tarpeen ja

suunnitelmien mukaan eriasteisesti painottuneina Rauman normaalikoulun opetusta tukevat Vihreä

Lippu- ja Unesco- suunnitelmat. Lisäksi tavoitteisiin ja sisältöihin voivat vaikuttaa mahdolliset

yhteiskunnallisesti merkittävät, ajankohtaiset, paikalliset, koulun toimintakulttuuria edistävät aiheet tai

oppilaiden tärkeäksi kokemat sisällöt. Edellä kuvatut toimintakulttuurin painopisteet huomioidaan

suunnittelussa ja toteutuksessa. Oppimiskokonaisuudet voivat rakentua mahdollisuuksien mukaan niin,


55

että uudella kokonaisuudella on pohja tai yhtymäkohta edelliseen kokonaisuuteen. Tällöin jatkuvuuden

hahmottaminen tukee tietojen ja taitojen rakentumista jo tutkitun, hahmotetun ja opitun pohjalle.

Eri oppiaineiden mukana oloa oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa seurataan

oppimiskokonaisuuksien suunnittelun ja arvioinnin avulla. Arviointikäytännöistä sovitaan suunnittelun

yhteydessä.

Opetussuunnitelman mukaan oppilaalle taattavista monialaisista oppimiskokonaisuuksista, niiden

ajankohdasta ja sisällöstä päätetään tarkemmin työsuunnitelmassa. Opetuksen eheyttämistä

toteutetaan myös työsuunnitelmaan kirjaamattomana eri kestoisena ja eri tavoin opetuksen

tavoitteiden tai oppilaiden tarpeiden mukaan suunniteltuna.

Opetuksen eheyttämisessä on erilaisia tapoja, jotka kuvataan alla. Lisäksi on määritelty, mitkä

eheyttämistavat kirjataan työsuunnitelmaan.

Opetusta voidaan eheyttää:

opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti

järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltavaksi

toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia,

kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja. Tällä tavoin järjestetty eheyttävä opetus kirjataan

koulun työsuunnitelmaan.

suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen

osallistuu useampia oppiaineita ja joihin voi sisältyä edellä mainittuja eheyttämistapoja. Tämä

on pääsääntöisesti tapa, jolla normaalikoulun oppilaalle opetussuunnitelman mukaan taattavat

oppimiskokonaisuudet toteutetaan. Nämä oppimiskokonaisuudet suunnitellaan ja kirjataan

työsuunnitelmaan.

muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia

kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä kuten esiopetuksessa.

Kokonaan kokonaisopetuksena toteutettava opetus kirjataan työsuunnitelmaan merkitsemällä

luokka tai luokat, joissa opetus toteutetaan kokonaisopetuksena. Mahdollisista vähintään

lukukauden mittaisista kokeiluista tehdään myös kirjaus työsuunnitelmaan.

4.5.6 Opetuksen eheyttämisen seuranta, arviointi ja kehittäminen

Opetuksen eheyttämisen toteutumista seurataan ja arvioidaan Rauman normaalikoulussa

lukuvuosittain. Opetussuunnitelman oppilaalle takaamien oppimiskokonaisuuksien tavoitteita, sisältöjä

ja toteutusta sekä mahdollisuuksien mukaan myös muita opetuksen eheyttämisen tapoja seurataan

säännöllisesti, varsinkin työsuunnitelmaan kirjattujen toteutusten osalta.

Seuraavan lukuvuoden työsuunnitelmaa laadittaessa arvioidaan mahdolliset kehittämistarpeet

opetussuunnitelman monialaisten oppimiskokonaisuuksien osalta ja edellisten toteutuneiden

oppimiskokonaisuuksien mahdollinen jatkumo seuraavaa lukuvuotta varten. Lisäksi arvioidaan, miten

opetuksen eheyttäminen muilla eheyttämistavoilla on toteutunut.


56

Oppimiskokonaisuuksia kehitettäessä arvioidaan:

Onko oppilailla ollut mahdollisuus olla mukana tavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen

suunnittelussa?

Ovatko oppilaat saaneet tuoda esiin merkitykselliseksi kokemiaan kysymyksiä sekä käsitelleet ja

edistäneet niitä?

Ovatko oppilaat opiskelleet erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä?

Ovatko oppilaat saaneet työskennellä useiden eri aikuisten kanssa?

Onko oppilailla ollut mahdollisuus yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön?

Onko oppimiskokonaisuus antanut tilaa älylliselle uteliaisuudelle ja luovuudelle?

Onko oppimiskokonaisuus haastanut monenlaisiin vuorovaikutus- ja kielenkäyttötilanteisiin?

Onko oppimiskokonaisuus vahvistanut arkiosaamista?

Onko oppimiskokonaisuus vahvistanut kestävän elämäntavan mukaista toimijuutta?

Onko oppimiskokonaisuus innostanut oppilaita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa

rakentavalla tavalla?

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisen arviointi opetuksen eheyttämisessä ja

oppimiskokonaisuuksien toteutumisessa on keskeistä. Erityisesti mietitään kehittämiskohteita niissä

osioissa, jotka eivät ole Rauman normaalikoulussa painottuneita. Painotetut alueet on alla korostettu

lihavoidulla tekstillä. Luvussa 3 on laaja-alaisen osaamisen paikallisista painotuksista enemmän.

1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen

2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

3. Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot

4. Monilukutaito

5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

6. Työelämätaidot ja yrittäjyys

7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Luvun lopussa on Toimintakulttuuri- kuva suurena. Toimintakulttuurin sisältöjä avataan

opetussuunnitelman muissa luvuissa. Vuorovaikutuksen ja monipuolisen työskentelyn osuudessa

olleesta koulun ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta päätetään lukuvuosittaisessa

työsuunnitelmassa. Koulun kerhotoiminnasta on enemmän luvussa 5.


58

LUKU 5

OPPIMISTA JA

HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ

KOULUTYÖN

JÄRJESTÄMINEN Normaalikoulun paikallinen sisältö


60

SISÄLLYSLUETTELO:

LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN

JÄRJESTÄMINEN

5.6 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyö Rauman

normaalikoulussa ....................................................................................................... 61

5.6.1 Hyvä ja turvallinen koulupäivä ........................................................................................... 61

5.6.2 Oppilaiden osallisuus ........................................................................................................... 66

5.6.3 Kodin ja koulun yhteistyö .................................................................................................... 68

5.6.4 Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa ............................................................. 73

5.6.5 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö .............................................. 73

5.6.6 Opetuksen erilaiset tavat ja opetus erityisissä tilanteissa ............................................ 74

5.6.7 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta ....................................... 76


61

LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN

JÄRJESTÄMINEN

5.6. Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyö Rauman

normaalikoulussa

5.6.1 Hyvä ja turvallinen koulupäivä

Koulun tilat, ympäristö ja turvallisuus

Rauman normaalikoulun ulkoalueena on piha-alue, josta osa on oppilaiden oleskelutilana välituntisin.

Välituntialueen rajat selvennetään oppilaille joka lukuvuoden alussa ja välitunneille on laadittu omat

ohjeensa. Turun yliopiston Rauman kampuksen eli Myllymäen aluetta käytetään laajemmin hyväksi

ulkoliikunnassa ja teemapäivinä, mutta niillä alueilla ei saa oleskella koulupäivän aikana muuten kuin

ryhmästä vastuussa olevan opettajan luvalla järjestyssääntöjä ja opettajan ohjeita noudattaen. Yliopiston

puutarha ja siihen kuuluva kasvihuone ovat myös opetuskäyttöön kuuluvia tiloja, joissa työskentely

tapahtuu puutarhan henkilökunnan opastuksella, ryhmästä vastaavan opettajan vastuulla.

Opetushenkilöstö vastuullisena ja opetusharjoittelijat opettajan työhön perehtyvinä valvovat oppilaiden

välitunteja sisä- ja ulkotiloissa sekä ruokailu- ja välipalatilanteissa lukuvuosittain laadittujen valvontalistojen

mukaan, joihin tehtävistä tilapäisistä muutoksista opettajat voivat sopia keskenään. Rehtori on vastuussa,

että valvonta suoritetaan ja paikalle on määrätty aina valvoja, mikäli joku opettajista on estynyt.

Koulu on rakennettu esteettömäksi ja liikuntarajoitteisille on liuskoja ja hissi sekä inva-WC. Eri kerroksissa

on oppimaisematiloja, joita hyödynnetään opiskeluun ja oleskeluun. Kirjasto on hajautettu eri kerroksiin.

Erikoisluokkia tai erityisiin tarkoituksiin soveltuvia tiloja on eri puolilla koulua. Eri opiskelutiloissa

työskentelevistä oppilaista vastaa kyseisen tunnin opettaja tai opettajat yhdessä ja he ohjeistavat oppilaita

turvallisuudessa ja sääntöjen noudattamisessa. Opettaja arvioi oppilaiden iän ja oppilastuntemuksen

perusteella, missä oppilaat voivat työskennellä turvallisesti. Opettajan on tiedettävä oppilaiden

sijoittuminen opetukseen käytettävissä yhteisissä tiloissa ja mietittävä valvonnan tarve. Oppilaiden on aina

noudatettava koulun järjestyssääntöjä. Käsityötiloja on yliopiston muissa rakennuksissa. Käsityötä

opettavat opettajat tai niissä tiloissa tilapäisesti ryhmänsä kanssa opettavat opettajat ohjeistavat

tarvittaessa yhteisten sääntöjen lisäksi oppilaiden siirtymisen ja liikkumisen sekä työskentelemisen näissä

tiloissa.

Koulun ylläpitämällä iltapäiväkerho Leppiksellä on omat tilansa rakennuksen alimmassa kerroksessa kuten

myös Rauman kaupungin sosiaalitoimen alaisuudessa toimivalla esiopetusryhmä Taikatakilla.

iltapäiväkerhon vastuunjako ja toiminnan tavoitteet sekä mahdolliset ohjeistukset ovat heitä koskevassa

aamu- ja iltapäivähoidon suunnitelmissa erikseen.

Ruokalahenkilökunta ja siistijät työskentelevät koulun tiloissa ja ovat osa kouluyhteisöä, vaikka heillä on eri

työnantaja kuin koulun henkilöstöllä. Myös he ja koulun muu kuin opetushenkilöstö puuttuvat

turvallisuusasioihin, mikäli on tarvetta. Oikeus määrätä turvallisuutta vaarantavalle oppilaille

kasvatuskeskustelu tai jälki-istunto on vain rehtoreilla tai opettajilla.


62

Koulu on turvallisuuden kannalta hyvin suunniteltu ja monipuolisia tarkastuksia tilojen kunnosta ja

terveellisyydestä tehdään säännöllisesti. Myös liikenne koulun ympäristössä on pyritty suunnittelemaan

turvalliseksi. Koulun alueesta urheilukentän puoleinen osa on aidattu ja se estää myös suoran pääsyn

vilkkaasti liikennöidylle kadulle. Koululla on erikseen turvallisuusohjeet liikenteessä liikkumiseen.

Koulurakennuksen vieressä, välittömässä läheisyydessä ei ole vilkasta katuliikennettä, mutta oppilaiden

kyyditseminen eri kulkuneuvoilla saattaa aiheuttaa riskitilanteita, samoin parkkialueella liikkuminen. Koulun

vierellä oleva parkkialue on pääsääntöisesti henkilöstön käytössä. Huoltajat saavat joka lukuvuoden alussa

ohjeet oppilaiden kuljettamisesta. Ohjeistuksessa liikenne parkkipaikalla pyritään rajaamaan

mahdollisimman vähäiseksi. Kaikki henkilöstöön kuuluvat seuraavat tilannetta.

Oppilaita ohjeistetaan usein turvallisesta liikkumisesta ja siitä keskustellaan luokissa erityisesti, jos oppilaita

askarruttavat vaarat liikenteessä. Tarvittaessa annetaan huoltajille Wilman kautta ja oppilaille

keskusradiokuulutuksien tai keskustelujen avulla turvallisuuteen liittyviä muistutuksia tai lisäohjeita.

Usean henkilön havaitsema varomattomuuden lisääntyminen koulun alueella liikkumisessa tai yksikin

läheltä piti – tilanne lisää valistusta ja pohdintaa turvallisuuden lisäämisestä. Riskikäyttäytymisellään

itselleen tai toisille vaaratilanteen aiheuttaneen oppilaan kanssa keskustellaan mahdollisimman pian. Asian

havainnut tai muualta tietoonsa saanut opettaja keskustelee hänen kanssaan, ohjeistaa oppilasta ja

viestittää asiasta hänen huoltajilleen.

Ote Toimintakulttuuri – kuvasta:

Kuvausta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä on helppo tarkastella yhdessä koulun toimintakulttuurin

kuvan kanssa, joka on luvussa 4. Toimintakulttuurikuvassa on nostettu esiin sisällöt, joita pyritään koko ajan

kehittämään. Hyvinvoinnin ja turvallisen arjen osiossa ovat viihtyisä kouluympäristö, mielen hyvinvointi,

liikkuva koulu, oppilashuolto, oppilaan tuki, asiallinen käytös, kiusaamisen ehkäiseminen ja tapaturmien

ehkäiseminen ja iltapäiväkerho Leppis. Sinisellä värjätyt sisällöt kuvataan tai niistä laadittuihin

suunnitelmiin viitataan tässä luvussa 5. Oppilashuolto käsitellään luvussa 8 ja oppilaan tuki luvussa 7, kuten

edellä on kuvaotteen laatikkoteksteihin lisätty.

Koulussa työskentelevät aikuiset huolehtivat, että koulussa vallitsee myönteinen ilmapiiri, ja ympäristö on

terveellinen ja turvallinen. Jokaisen oppilaan on tunnettava, että hänestä välitetään ja huolehditaan.

Tavoitteena on oppilaiden hyvän oppimisen lisäksi hyvä psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen hyvinvointi.

Terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä kouluympäristöstä huolehtiminen

Rauman normaalikoulussa jokainen henkilökuntaan kuuluva on velvollinen ilmoittamaan havaitsemastaan

turvallisuusriskistä koulun sisä- tai ulkotiloissa. Opettajat valvovat ja puuttuvat toimintaan tai


63

käyttäytymiseen, joka voisi aiheuttaa oppilaille fyysisen tai terveydellisen vaaratilanteen tai voisi vaikuttaa

hänen henkiseen hyvinvointiinsa haitallisesti.

Koulussa huolehditaan fyysisen kouluympäristön turvallisuudesta säännöllisesti. Turvallisuudesta

huolehtivan ryhmän tehtävänä on turvaoppaan päivitys ja ehdotusten tekeminen turvallisuutta uhkaavien

tekijöiden korjaamisesta. Ryhmä organisoi mm. turvallisuusharjoituksia ja ehdottaa tarpeellisia koulutuksia

henkilöstölle. Turvaopas sisältää myös ohjeistuksen toiminnasta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja

vaaratilanteissa.

Turun yliopistolla on Läheltä piti – toimintamalli. Mallin mukaan vaaratilanne, jossa ei ole tapahtunut

vahinkoa, mutta tapaturman sattuminen on ollut lähellä, raportoidaan turvallisuusriskien kartoittamiseksi

ja turvallisuuden kehittämiseksi. Lomakkeella voi tehdä myös ns. turvallisuushavaintoilmoituksen, jonka

tarkoituksena on kiinnittää huomio tilanteisiin tai olosuhteisiin, jotka jossain tapauksessa voivat aiheuttaa

vaaratilanteita. Lomakkeen tiedot menevät työsuojelupäällikölle, joka välittää tiedon sellaisille tahoille,

jotka vastaavat korjauksien toimeenpanosta. Koulun sisäisesti tällaiseen asiaan reagoidaan heti ja mietitään

tarvittavia toimenpiteitä rehtorien johdolla, mutta yliopiston turvallisuuspäälliköltä saadaan

turvallisuushavaintoilmoituksen kautta asiantuntevia neuvoja ja ohjeita ja kunkin yliopiston yksikön

turvallisuusseuranta yhtenäistyy.

Koulussa tehdään säännöllisesti palotarkastuksia, koulun terveys- ja turvallisuuskartoituksia, rakennusten

erilaisia kuntoselvityksiä jne. Yhteistyöstä ja käytänteistä kouluympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen

ja hyvinvointiin liittyen on kooste, jossa on määritelty myös vastuut. Turvallisuuteen liittyvinä myös

henkinen kuormittavuus, kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu tai fyysinen väkivalta sekä tietoturva on

kirjattu edellä mainittuun tarkastuskoosteeseen. Rauman normaalikoulussa on suunnitelma oppilaiden

suojaamisesta kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.

Oppilashuollon osuudessa on oppilashuollollisen tuen järjestämisestä em. tilanteissa.

Koulun järjestyssäännöt sisältävät turvallisuuden ja viihtyvyyden ylläpitämiseen liittyviä sääntöjä. Koulutyön

aikana ilmeneviin yllättäviin ongelmakohtiin puututaan välittömästi antamalla oppilaille ohjeistuksia ja

tarvittaessa niistä tiedotetaan myös huoltajille Wilman kautta. Tapaturmien ehkäisemisestä, ensiavun

järjestämisestä ja hoitoonohjauksesta on erillinen suunnitelma.

Oppilailla voi olla koulukuljetuksia tai heillä voi olla perusteltu syy oleskella koulun tiloissa esim. koulun

järjestämää kerhoa odottaessaan. Näihin tilanteisiin vastuukysymysten osalta on laadittu turvallisuusohje

koulukuljetusten ja kerhojen odotusajoista.

Kouluympäristön viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota jokapäiväisessä arjessa ja opetetaan oppilaille

vastuuta ympäristöstä huolehtimisesta. Käyttäytymisen tavoitteissa yhtenä neljästä tavoitealueesta on

yhteisen ympäristön kunnioittaminen. Käyttäytymisen tavoitteista on enemmän jäljempänä tässä luvussa.

Rauman normaalikoulussa on turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia, oppaita, ohjeita tai sääntöjä, joiden

päivityksestä päätetään erikseen tai osana työsuunnitelmaa. Niihin voidaan tehdä muutoksia, joista

tiedotetaan oppilaille erikseen sovitulla tarkoituksenmukaisella tavalla ja huoltajille Wilman kautta.

Ohjelmat päivitetään myös nettiin. Näihin alla mainittuihin asiakirjoihin on edellä viitattu tai niihin tullaan

viittaamaan tässä luvussa eri kohdissa.


64

Turvaopas, jossa on ohjeistus myös toiminnasta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa

Turvallisuushavaintoilmoitus/läheltä piti -ilmoitus

https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin770645&SID=b6b2

83e3-55f6-473c-a293-62f072f169bb&dy=1858928318

Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön

hyvinvoinnin tarkastuksissa

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä

Järjestyssäännöt ja muita ohjeita: sisältäen välituntisäännöt, hygieniaan liittyvät WC-

käyttäytymisen ohjeet, ruokala- ja välipalakäyttäytymisen ohjeet sekä turvallisuusohjeet

liikenteessä

Työrauhapaketti

Tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Rauman normaalikoulussa

Turvallisuusohje koulukuljetusten ja kerhojen odotusajasta

Mielenterveystaidot – suunnitelma

Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa

Fyysinen ja henkinen hyvinvointi

Rauman normaalikoulussa on tavoitteena liikkuva koulu eli oppilaita pyritään aktivoimaan päivittäiseen

liikuntaan. Liikkuva koulu-käsitteen alle sisältyvät välituntiaktiviteettien kehittäminen, erilaiset

liikuntatempaukset sekä oppilaiden kannustaminen hyötyliikuntaan koulussa, koulumatkoilla, kotona ja

vapaa-ajalla. Koulussa pyritään mahdollistamaan oppimisympäristöissä erilaisten työasentojen käyttäminen

ja ohjaamaan oppilaita istumisen sijasta myös seisomaan, mikäli se opetustilanteessa on mahdollista.

Monissa kalusteissa on huomioitu seisovassa asennossa työskentely. Oppimisympäristöjä muokataan

monimuotoisiksi paitsi terveyden, myös viihtyvyyden kannalta.

Rauman normaalikoulussa oppilaiden mielen hyvinvoinnista on tehty suunnitelma, jota muokataan ja

kehitetään, jotta mielen hyvinvoinnista huolehtiminen tulisi oppilaan arjen taidoksi ja yhtä merkittävästi

kuin fyysinen hyvinvointikin. Suunnitelma nojautuu Mielenterveysseuran materiaaleihin, joita pyritään

käyttämään oppilaiden kanssa lukuvuoden aikana soveltaen aineistoa eri oppiaineiden sisältöihin,

oppimiskokonaisuuksiin tai oppilashuoltohenkilöstön antamaan tukeen. Mielenterveystaidot -

suunnitelmassa on sisältöalueita ja aikataulusuositus käsiteltävistä asioista. Sisällöt on otettu

Mielenterveysseuran sivuilta. http://www.mielenterveysseura.fi/fi

Turvalliseen kouluympäristöön liittyy asiallinen käyttäytyminen, koska epäasiallinen sääntöjä rikkova

käyttäytyminen voi aiheuttaa vaaratilanteita ja jopa uhan tunnetta joillekin oppilaille.

Käyttäytymisen tavoitteet

Koulun kasvatustavoitteet avautuvat normaalikoulun arvoperustan kautta. Laajemmin opetussuunnitelman

perusteista nousevat kulmakiveksi ihmisoikeudet ja muiden arvostaminen. Normaalikoulun arvoperustan

kautta oppilaan kasvu ja kehittyminen on yhteydessä aikuisten toimintaan. Käyttäytymisen tavoitteet

liittyvät erityisesti aikuisen esimerkkiin (ole hyvä esikuva) ja oppilasta kunnioittavaan toimintaan

(toimimalla oikeudenmukaisesti saat myös kunnioitusta), joka vahvistaa oppilaan halua sitoutua yhteisöön

ja yhteisiin normeihin. Arvoperustassa esitetyt käsitteet tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta vaaliva,

https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin770645&SID=b6b283e3-55f6-473c-a293-62f072f169bb&dy=1858928318


http://www.mielenterveysseura.fi/fi


65

rehellinen ja oikeudenmukainen, ja sosiaalinen yhteisön jäsen, tarkentuvat konkreettisissa käyttäytymisen

tavoitteissa. Myös vastuullisuus on tärkeä perusta hyvälle käyttäytymiselle.


Koulun toimintakulttuurissa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kuvaavassa osuudessa ovat koulun

järjestyssäännöt ja muut ohjeet sekä työrauhapaketti, joihin käyttäytymisen tavoitteet ja arviointi liittyvät.

Hyvinvoinnin ja turvallisen arjen osuudessa on asiallinen käyttäytyminen (ote kuvasta on tässä luvussa jo

aikaisemmin), joka konkretisoituu tässä luvussa esitetyissä käyttäytymisen tavoitteissa.

Oppimiskäsityksen tärkeä peruspilari on, että oppiminen on yhteisön hyvän elämän rakentamista. Yhteisö

tarvitsee aina toimiakseen sopimuksia ja sääntöjä. Oppimiskäsityksessä korostetaan, että oppilasta

ohjataan ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Tämä

periaate luo pohjan myös käyttäytymisen tavoitteille.

Käyttäytymisessä on 4 tavoitealuetta, joiden sisällöt on avattu tarkemmin pääotsikon alla.

1. Arvostan itseäni ja erilaisuutta

Oppilas, jolla on terve itsetunto, arvostaa itseään ja muita. Hänellä ei ole tarvetta korostaa omaa

erinomaisuuttaan muita halventavasti. Hän ei kiusaa eikä syrji ketään. Hän kykenee yhteistyöhön

kaikkien kanssa, vähättelemättä ketään toista ominaisuuksien tai osaamistason takia. Hän puhuu

toisille asiallisesti, eikä loukkaa tai häiritse muita omalla käytöksellään. Itseään ja toisia arvostava

oppilas kannusta muita ja edistää hyvää ilmapiiriä.

Itseään ja toisia arvostava oppilas:

toimii rehellisesti

ei ole epäoikeudenmukainen

ei kiusaa, syrji tai vähättele ketään

tekee yhteistyötä ja kannustaa muita

käyttää asiallista kieltä

edistää toiminnallaan hyvää ilmapiiriä

ei kiistele eikä riitele muiden kanssa

2. Arvostan omaa ja muiden työtä

Omaa ja muiden työtä arvostava oppilas käyttäytyy kunnioittavasti kaikissa opiskelutilanteissa. Hän

pyrkii tekemään parhaansa häiritsemättä muiden työskentelyä. Hän ei arvostele negatiivisesti

muiden töitä ja pitää arvossa omia saavutuksiaan.

Omaa ja muiden työtä arvostava oppilas:


66

arvostaa opiskelutilannetta käyttäytymällä asiallisesti

pitää omia töitään tärkeinä

ei revi tai heittele omia töitään

ei arvostele loukkaavasti omaa tai toisen työtä

työskentelee muita häiritsemättä

3. Kunnioitan yhteistä ympäristöä

Kouluyhteisön ympäristöön kuuluvat luonto ja ihmisen rakentama ympäristö. Koulussa on piha-

alue, eteiset, raput, käytävät, ruokala sekä lukuisat muut yhteiset tilat. Ryhmille tutuimpia ovat

luokat, naulakot ja lähivessat. Yhteiseen ympäristöön kuuluvat myös paikat, joissa opiskellaan esim.

koulun ulkopuolella. Ympäristön kunnioittaminen tarkoittaa viihtyisyyden ylläpitämistä mm.

siisteyttä ja rauhallista ilmapiiriä vaalimalla. Luontoa suojellaan kaikelta haitalliselta toiminnalta.

Yhteistä ympäristöä kunnioittava oppilas:

arvostaa luontoa

ei vahingoita luonnon kasveja tai eläimiä

edistää ympäristön pitämistä siistinä

ei roskaa, riko tai jätä tavaroita laittamatta paikalleen

käyttäytyy yhteisissä tiloissa rauhallisesti, että ei edes vahingossa turmelisi mitään

4. Noudatan yhteisiä sääntöjä ja hyviä tapoja

Koulun yhteiset säännöt on laadittu tasa-arvoisuuden, turvallisuuden ja viihtyvyyden takia sekä

estämään itselle tai muille vahingollinen toiminta. Joidenkin tekojen rangaistavuudesta on määrätty

perusopetuslaissa ja osasta on kouluyhteisössä päätetty yhdessä.

Yhteisiä sääntöjä ja hyviä tapoja noudattava oppilas:

hyväksyy sääntöjen tarpeellisuuden

noudattaa sääntöjä, eikä riko niitä tahallaan

noudattaa hyviä tapoja: tervehtii, puhuu kohteliaasti, kiittää ja auttaa tarvittaessa

Käyttäytymisen tavoitteista tiedottaminen ja niistä keskusteleminen yhdessä oppilaiden ja huoltajien

kanssa

Oppilaille ja huoltajille selvitetään joka lukuvuoden alussa käyttäytymisen tavoitteet ja käyttäytymisen

arviointi. Käyttäytymisen tavoitteisiin ja arviointiin on oppilailla mahdollisuus kommentoida ja ehdottaa

muutoksia kunkin lukuvuoden lopussa tai oppilaskunta voi käsitellä käyttäytymisen tavoitteita ja arviointia.

Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani hyväksyy opetussuunnitelman arviointiin tehtävät

muutokset.

Käyttäytymisen arvioinnista ja arviointikriteereistä on arvioinnin luvussa 6 enemmän.

5.6.2 Oppilaiden osallisuus

Oppilaiden osallisuutta korostetaan koulun arjessa monella tasolla. Arkipäiväinen omista ja ryhmänsä

asioista huolehtiminen ja aikuisten tai toisten oppilaiden kanssa keskusteleminen yhteistä toimintaa

suunnitellen on osallisuutta. Tavoitteena on, että oppilas vähitellen itse aktivoituu ja havaitsee ne kohdat,

joissa hän voisi, haluaisi tai toiminnan kannalta hänelle olisi hyödyllistä ilmaista mielipiteensä ja osallistua

suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen.


67

Toimintakulttuurikuvassa näkyy osallisuuden ja demokraattisen toiminnan osa-alueessa oppilaiden

osallisuuteen liittyviä asioita: Koulun työryhmät, oppilaskunta, tuki- ja kummioppilastoiminta (otteessa

väritetty sinisellä). Koulun ulkopuolisista toimijoista on tässä luvussa jäljempänä.


Oppimisen, oppimisympäristöjen, työtapojen ja eriyttämisen suunnitteluun oppilaat osallistuvat

opettajiensa johdolla, kun suunnitellaan opiskelua ryhmässä tai yksilöllisesti. Oppilaat osallistuvat

monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin lukuvuotta varten laaditun

työsuunnitelman mukaan. Yksilöllisesti oppilas osallistuu omien asioidensa hoitamiseen: itseään koskeviin

palavereihin, joissa hän kertoo mielipiteensä tuesta tai oppilashuollollisista toimista.

Oppilaiden mielipide huomioidaan joko niin, että kuullaan kaikkia oppilaita, käytetään oppilaskuntaa

oppilaiden edustustona tai oppilailla on oma edustajajäsen jossakin koulun työryhmässä. Lisäksi oppilailla

on mahdollisuus tehdä aloitteita oppilaskunnan postin kautta tai kertoa ehdotuksensa opettajille tai

oppilaskunnan jäsenille. Oppilailla on edustaja ruokalatoimikunnassa ja oppilashuoltoryhmässä sekä

tarpeen mukaan muissa työryhmissä, joista päätetään lukuvuosittain. Oppilaiden osallisuutta laajennetaan

ja vahvistetaan koulun toimintakulttuurissa koko ajan.

Oppilas on toimijana koulun yleisellä tasolla suunnittelemassa, arvioimassa ja kehittämässä koulun

toimintaa. Oppilaalla on oikeus osallistua opetussuunnitelman laatimiseen ja sanoa mielipiteensä

opetussuunnitelman sisällöistä ja häntä on lain mukaan kuultava erityisesti järjestyssäännöistä ja

käyttäytymisen arvioinnista päätettäessä. Tästä on kirjattu toimintaperiaatteet lukuun yksi. Koulun muihin

suunnitelmiin oppilailla on mahdollisuus myös vaikuttaa.

Oppilaat vaikuttavat koulun ilmapiiriin tuki- ja kummioppilastoiminnan kautta. Koulutulokkaat saavat

isommista oppilaista kummiluokan, jonka kanssa heillä on yhteistä toimintaa ja isommat oppilaat ovat

pienten oppilaiden kummeja.

Vuosiluokilla 7-9 on tukioppilastoimintaa, jonka tarkoituksena on kouluviihtyvyyden lisääminen, uusien

oppilaiden ryhmäytymisen tukeminen, erilaisten tapahtumien ja teemapäivien järjestäminen ja

kiusaamisen ehkäisy. Tukioppilaat osallistuvat tukioppilaskoulutukseen, jossa he saavat käytännön

esimerkkejä erityisesti ryhmäytymisen tukemiseen, joka on keskeisin toiminto. Mannerheimin

lastensuojeluliiton sivuilla on lisätietoa tukioppilastoiminnasta:

http://www.mll.fi/nuortennetti/tukarit/faktaa/

Tukioppilaat valitaan 7. luokan keväällä; molemmilta luokilta ainakin 2 tyttöä ja 2 poikaa. Asiasta

kiinnostunut oppilas täyttää hakulomakkeen ja vanhemmat tukioppilaat, tukioppilasohjaajaopettajat sekä

http://www.mll.fi/nuortennetti/tukarit/faktaa/


68

muut opettajat osallistuvat valintaan. Tukioppilaskausi kestää 2 vuotta alkaen 8. luokan syyslukukauden

alussa. Kaikkiaan koulussa on kerralla ainakin 16 tukioppilasta.

Oppilaskunnassa on edustajat joka luokka-asteelta. Myös esikoululaisilla on edustajansa. Luokka äänestää

oman edustajansa ja tälle varajäsenen, jotka molemmat osallistuvat kokouksiin. Oppilaskunta valitsee

keskuudestaan puheenjohtajan. Edustajat välittävät käsitellyt asiat omalle ryhmälleen ja vastaavasti

kokoavat ryhmänsä mielipiteet ja vievät ne oppilaskuntaan tiedoksi.

Oppilaskunta kokoontuu säännöllisesti ja ohjaajana on opettajakunnan valitsema opettaja, joka tukee

kokoontumisia ja antaa pyydettäessä apua ja tietoja oppilaiden käsiteltäväksi valitsemiin asioihin.

Oppilaskunta ehdottaa parannuksia koulun toimintaan eri tavoin: henkilöstökokouksissa on

puheenvuoroaika, keskustelu rehtorien kanssa, kirjalliset aloitteet tai sähköpostilla tehdyt ehdotukset.

Oppilaiden edustajia osallistuu yleensä myös valtakunnallisille oppilaskuntapäiville. Oppilailla on

mahdollisuus osallistua koulun ulkopuolella toimiviin nuorten asioita käsitteleviin ryhmiin kuten

nuorisoparlamenttiin tai muihin Rauman kaupungin tai muun tahon järjestämiin lasten äänen esiin tuoviin

toimintoihin tai edustustoihin näiden toimielinten päättämällä tavalla. Ne eivät ole koulun omaa toimintaa,

mutta oppilaita kannustetaan yhteisten asioiden hoitamiseen, lasten asemaan vaikuttamiseen ja

yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Oppilaan osallisuudesta ja oikeuksista henkilökohtaisissa asioissa on enemmän oppilaan tuen luvussa 7 ja

oppilashuollon luvussa 8.

5.6.3 Koulun ja kodin yhteistyö

Rauman normaalikoulussa tehtävää yhteistyötä huoltajien kanssa on kuvattu monessa opetussuunnitelman

luvussa.


Yhteistyön perusperiaatteet opettajien, huoltajien ja oppilaiden välillä on esitetty jäljempänä olevassa

taulukossa pääpiirteittäin ja tarkennuksia on eri luvuissa. Luvussa 1 listattiin huoltajien

vaikuttamismahdollisuuksia koulun toiminnan suunnittelemiseen ja toteuttamiseen: vaikuttaminen

työsuunnitelmaan, toimintakulttuurin linjauksiin, opetussuunnitelmaan ja muihin koulun laatimiin

suunnitelmiin. Vanhemmilla on Vanhempainyhdistys ja edustajia koulun työryhmissä. Tavoitteena on

toimintakulttuuri, jossa vanhemmat ovat tärkeä ja aktiivinen toimijaosapuoli.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö/ perusperiaatteet: opettajat, huoltajat, oppilaat Toiminta/tavoite Toimijat Tehtävät/vastuualueet

Kasvatustehtävä tavoitteena on edistää

lasten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia

opettajat ja muut koulun toimijat (=henkilöstö) koti/huoltajat oppilaat

henkilöstö vastaa kasvatuksesta ja opetuksesta koulussa

henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää (kehityskeskustelut, muut tapaamiset ja yhteydenotot)

annetaan huoltajalle tietoa mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, koulun toimintakulttuurin kehittämiseen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen

annetaan huoltajalle tietoa oman lapsensa oppimisesta ja kasvusta sekä niitä mahdollisesti haittaavista tekijöitä tai huolen aiheista

huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvattamisesta

huoltaja on vastuussa siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa

huoltaja saa koulusta tietoa lapsensa oppimisesta, kasvun edistymisestä ja mahdollisesta tuen tarpeesta

huoltajalla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan lukuvuosisuunnitelmassa tai opetussuunnitelmassa suunnitellulla tavalla (opetussuunnitelmatyö, oppimisen tavoitteet, oppimisympäristöt, työtavat, oppimisen tuki, oppilashuolto, arviointi, todistukset, opiskeluun liittyvät valinnat, lukuvuoden tapahtumat)

oppilaat noudattavat koulun järjestyssääntöjä ja toimivat turvallisuusohjeiden mukaan

oppilaat osallistuvat koulun toimintakulttuurin kehittämiseen, opetuksen ja toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen

oppilaat kasvavat osallisuuteen monissa koulun toiminnoissa

Yhteistyön edellytysten turvaaminen ja kehittäminen

lähtökohtana on osapuolten keskinäinen kunnioitus

opettajat ja muut koulun toimijat (=henkilöstö)

koulu on vastuussa yhteistyön kehittämisestä

henkilöstö on aloitteellinen ja aktiivinen toimija

henkilöstön on tiedotettava ja keskusteltava huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista siitä annettujen lakien, säädösten ja koulun omien ohjeiden mukaisesti

annetaan huoltajille tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen


70

otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet ja kieli- ja kulttuuritausta

koti/huoltajat oppilaat

järjestämisestä, arvioinnista, oppilaan tuen tarpeesta ja tuen saannin mahdollisuuksista (koulun tiedotteet, koulun verkkosivut, vanhempainillat, henkilökohtaiset tapaamiset ja yhteydenotot)

huoltaja osallistuu lapsensa koulunkäyntiin liittyviin tilaisuuksiin ja tapaamisiin voidakseen tukea lapsensa koulunkäyntiä mahdollisimman hyvin

huoltaja seuraa aktiivisesti koulun tiedottamista

Oppilas osallistuu häntä koskevaan päätöksentekoon ikä ja käsityskyky huomioon ottaen. Oppilas on mukana häntä koskevien suunnitelmien laatimisessa ja päätöksenteossa.

Koulunkäynnin ongelmatilanteet

tavoitteena on lapsen koulunkäynnin turvaaminen, oppimisen edellytysten varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

opettajat ja muut koulun toimijat (=henkilöstö) koti/huoltajat

oppilaat

koulu tiedottaa oppilashuollon toiminnasta ja toimintamalleista

oppilashuolto perustuu eri tavoin tukea tarvitsevien lasten (huolikartoitus) huomaamiseen mahdollisimman nopeasti

poissaoloista ilmoitetaan huoltajalle

koulussa on ohjeistuksia erilaisten ongelmatilanteiden hoitamiseen

koulun ulkopuolista tukea hyödynnetään tarvittaessa

huoltaja on velvollinen ilmoittamaan koululle oppilaan poissaolosta saman päivän aikana

huoltaja toimii yhteistyössä koulun kanssa

huoltajaa kuullaan aina, mikäli oppilasta rankaistaan. Työrauhapaketissa on tarkemmat ohjeistukset

Oppilas saa tietoa koulun oppilashuollosta, omista oikeuksistaan ja tarjottavasta tuesta (oppilashuollon osuudessa tarkemmin)

oppilasta kuullaan ennen rangaistuksen antamista perusopetuksen lakien ja asetusten mukaisesti (työrauha- ja kurinpitotoimenpiteistä on erillinen työrauhapaketti)

Yksittäisen oppilaan tietojen käsittely ja kirjalliset luvat

opettajat ja muut koulun toimijat (=henkilöstö)

henkilöstö antaa tietoa huoltajalle oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tiedonsaantiin, niiden luovuttamiseen ja salassapitoon


71

koti/huoltajat oppilaat

liittyvistä asioista

henkilöstö kirjaa yksittäisten oppilaiden opetukseen liittyvät tiedot saamiensa ohjeiden mukaisesti Wilma - järjestelmään

oppilashuoltoon liittyvät yksittäistä oppilasta koskevat asiat kirjaavat oppilashuoltohenkilöstöön kuuluvat (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi) omiin rekistereihinsä

oppilashuoltorekisteriin kirjataan oppilasta koskeva oppilashuoltokertomus annettujen erillisten ohjeiden mukaan

huoltajalle ja oppilaalle selvitetään kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä

huoltaja ymmärtää yhteistyön merkityksen oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tulemisessa

huoltaja ymmärtää kirjallisen suostumuksen merkityksen oppilasta koskevan asian käsittelyssä

oppilas saa tietää millaisia asiakirjoja ja merkintöjä hänestä on tehty

oppilas ymmärtää kirjallisen suostumuksen merkityksen häntä koskevan asian käsittelyssä

Erossa asuvien huoltajien huomioiminen

tavoitteena on turvata tiedon kulku ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä tasapuolisesti huoltajat huomioiden


henkilöstö luo pohjan huoltajien yhteistyön kehittymiselle kehittämällä vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja

erossa asuva huoltaja huomioidaan hänen toivomallaan tavalla, mikäli se on mahdollista toteuttaa

molempien huoltajien osallisuus pyritään turvaamaan heidän lapsensa tarvitessa selvityksiä tai tukea oppimisen suhteen tai järjestettäessä oppilashuollollisia tukitoimia

huoltajat voivat tukea lapsensa koulunkäyntiä osallistumalla aktiivisesti yhteydenpitoon koulun kanssa

Oppilaan mielipidettä vanhempien osallisuudesta hänen asioidensa käsittelyssä kuullaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämällä tavalla.


72

Yhteistyön seuranta ja arviointi

tavoitteena on jatkuvasti arvioida ja kehittää yhteistyötä kodin ja koulun välillä sekä huomioida oppilaan oikeudet osallistua itseään koskevien asioiden käsittelyyn


koulu arvioi yhteistyön toimivuutta ja tyytyväisyyttä opetussuunnitelmassa ja työsuunnitelmassa esitetyllä tavalla

huoltajat osallistuvat yhteistyön arviointiin ja kehittämiseen

oppilas oppii vaatimaan oman osallisuutensa toteutumisesta itseään koskevissa asioissa

oppilas uskaltaa ehdottaa parannuksia yhteistyöhön

oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa suoraan, arviointipalautteiden, keskustelujen tai oppilaskunnan kautta yhteistyön tekemiseen yleisesti

yhteistyöstä, seurannasta, arvioinnista ja kehittämisestä on useissa opetussuunnitelman luvuissa lisää


73

5.6.4 Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa

Koulun henkilöstö tekee tarvittaessa yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa, pääosin

kaupungin tai seutukunnan palveluja tuottavien lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien organisaatioiden

tai toimijoiden kanssa. Yhteistyötahot ja niiden toiminta on esitetty Rauman kaupungin lasten- ja nuorten

hyvinvointisuunnitelmassa ja useat toimijat liittyvät oppilashuollollisten tukitoimien järjestämiseen. Näistä

on tietoa suunnitelmassa: yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen

kanssa. Toimijalistaa päivitetään tarpeen mukaan.


Yhteistyötä tehdään erityisesti lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon, varsinkin lasten- ja nuorten-

psykiatrisen poliklinikan ja sairaalaosaston kanssa. Lastenpsykiatreilla on Rauman kaupungissa työmalli,

jossa he tulevat koululle terveydenhoitajan työparina. Nuorten hyvinvointiin keskittyneiden lasten ja

nuorten tiimien kanssa tehdään tarvittaessa yhteistyötä, jolloin yhdyshenkilönä on kuraattori tai

terveydenhoitaja.

Poliisin kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti huumausaineisiin liittyvissä asioissa. Rauman kaupungilla on

poliisin ja sosiaalitoimen toimipiste Ankkuri, jossa pyritään puuttumaan huumeita kokeilleiden ja ensi

kertaa rikoksiin syyllistyneiden nuorten asioihin nopeasti. Rauman kaupungilla on yhtenäinen malli kaikkia

kouluja varten huumeiden käytön epäilyn selvittämiseksi. Se on suunnitelmana oppilashuollon osuudessa

luvussa 8. Myös muita yhteistoimintamalleja kehitetään koko ajan.

Yhteistyössä muiden organisaatioiden, yrityksien ja eri toimijoiden kanssa noudatetaan mahdollisia

opetushallituksen antamia ohjeistuksia. Yhteyksiä eri toimijatahoihin on vaihtuvasti lukuvuosittain.

5.6.5 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Rauman normaalikoulussa on erillinen työrauhapaketti (työrauhaan liittyvä ohjeistus ja kurinpito), joka

sisältää perusopetuslain mukaisen ohjeistuksen kurinpitomenettelyjen ja kurinpitorangaistusten käytöstä ja

Rauman normaalikoulussa käytössä olevat menettelytavat eri rikkeiden kohdalla. Koulun

toimintakulttuurikuvassa on Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo-kohdassa käyttäytymisen tavoitteet ja

työrauhapaketti. Koulun työrauhapaketti on erillisenä suunnitelmana.


74

Ote Toimintakulttuuri -kuvasta

Normaalikoulun rehtori voi antaa oppilaalle erityisen painavista syistä kirjallisen varoituksen,

väkivaltaisuudesta tai koulunkäynnin laiminlyönnistä tai muusta vakaviksi katsomastaan toiminnasta.

Monijäseninen toimielin voi erottaa oppilaan määräajaksi. Tästä on tarkemmin työrauhapaketissa.

Ensisijaisesti rangaistusten sijaan oppilas pyritään ohjaamaan koulun oppilashuollollisen tuen piiriin ja

tarvittaessa saamaan lisätukea koulun ulkopuolelta.

Opettajakunta perehdytetään työrauhapaketin sisältöön lukuvuoden alussa. Huoltajille ja oppilaille

tiedotetaan työrauhapaketin sisällöstä lukuvuoden alussa yhdessä järjestyssääntöjen ja käyttäytymisen

tavoitteiden ja arviointikriteerien kanssa.

Koulussa seurataan kurinpitomenettelyjen ja kurinpitorangaistusten toteutumista lukuvuosittain.

Kevätlukukauden lopussa tehdään yhteenveto tilanteesta ja se kirjataan oppilashuoltoraporttiin.

Oppilashuoltoryhmä arvioi ja suunnittelee jatkotoimia, mikäli tuloksissa on jotakin huolestuttavaa.

5.6.6 Opetuksen erilaiset tavat ja opetus erityisissä tilanteissa

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus, yhdysluokkaopetus, vuosiluokkiin sitomaton opetus ja joustava

perusopetus

Rauman normaalikoulussa ei tällä hetkellä anneta etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta eikä

yhdysluokkaopetusta. Kun mahdollisesti etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta kehitetään, sen tavoitteet,

käytännöt, toimintatavat ja toimijoiden vastuut hyväksytetään osaksi opetussuunnitelmaa

kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin päätöksellä. Normaalikoulussa ei anneta vuosiluokkiin sitomatonta

opetusta, mutta oppilas voidaan siirtää Rauman kaupungin järjestämään joustavan perusopetuksen

ryhmään.

Opetus erityisissä tilanteissa

Jos oppilas ei pitkäaikaisen sairauden vuoksi voi osallistua kouluopetukseen, mutta hänen terveydentilansa

sallii opiskelun esimerkiksi kotona, voidaan opetus suunnitella yksilöllisesti. Opetus voidaan järjestää

antamalla oppilaalle ohjausta, oppimateriaalia ja oppimista tukevaa arviointipalautetta kotiin, jolloin hän

saa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma ja oppilaan ja

huoltajan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Jos hänet on otettu tai siirretty erityisopetukseen, tehdään

kirjaukset henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Kun oppilas palaa

kouluun sairauden jälkeen, hänellä annetaan tarvittava tuki esim. tukiopetuksena. Lyhyiden sairausjaksojen

aikana toimitaan, kuten poissaoloista on kirjattu.


75

Yhteistyö sairaalaopetuksen yhteydessä

Sairauden takia pitkään poissaolleiden oppilaiden opiskelun tukeminen suunnitellaan tapauskohtaisesti

yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja hoitavan tahon kanssa. Mikäli oppilas on ollut sairaalakoulussa, niin

luokanopettaja/luokanohjaaja on yhteydessä sairaalakoulun opettajaan tai osallistuu yhteisiin palavereihin

noudattaen yhteistyötä huoltajien kanssa. Jos kyseessä on lastenpsykiatrinen hoitojakso, ensisijaisesti

luokanopettaja/luokanohjaaja ja muut tarpeelliseksi koetut opettajat ja mahdollisesti

oppilashuoltohenkilöstö osallistuu ennen kotiuttamista järjestettävään yhteispalaveriin. Palaveriin

osallistuminen edellyttää aina asianmukaiset luvat, joista sopii hoitava taho.

Koulu on velvollinen antamaan hoitavalle taholle kaikki heidän hoidon onnistumiseksi tarvitsevansa ja

pyytämänsä tiedot. Lähetettyihin kyselyihin vastataan sovitusti ja pyydetyt asiakirjat toimitetaan

välittömästi. Ennen niiden toimittamista on varmistettava pyynnön laillisuus ja mikäli pyydetään

alkuperäiset asiakirjat, niiden kopion säilyttämisen tarpeellisuus. Asiakirjojen ja tietojen luovuttamisesta on

tehtävä asianmukaiset merkinnät rekistereihin: kenelle, milloin ja mitä tietoja on annettu. Kaikkien edellä

mainittujen asioiden hoitamisesta on vastuussa perusopetuksen rehtori yhdessä oppilaan luokanopettajan

tai luokanohjaajan kanssa.

Normaalikoulussa noudatetaan opetushallituksen antamaa ohjeistusta sairaalakoulussa olevan oppilaan

arvioinnista:

1. Jokaisella sairaalaopetusta antavalla koululla tulee olla oma opetussuunnitelma, joka sisältää

oppilaan arviointia koskevan osion. Osiossa tulee olla kuvattuna oppilaan arvioinnin tehtävä,

tavoitteet sekä keskeiset periaatteet, arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt, arvioinnin

perusteet ja perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin,

käyttäytymisen arvioinnin tavoitteet ja perusteet, oppilaan itsearvioinnin toteuttaminen sekä

opinnoissa etenemisen periaatteet. Koululla tulee olla myös omat todistuslomakkeet, joita

tarvittaessa voidaan käyttää.

2. Jos oppilas opiskelee sairaalakoulussa vain lyhyen jakson, todistuksen antaa oppilaan oma ns.

kotikoulu. Koulun tulee ottaa todistusta antaessaan huomioon sairaalakoulun antamat tiedot

sairaalakoulussa opiskellusta ajasta.

3. Jos opiskelu toteutetaan jaksoittain ja oppilas saa ns. jaksoarvioinnin, arvioinnin suorittaa ja antaa

oppilaalle se koulu, jossa oppilas on opiskellut suurimman osan jaksosta.

4. Jos oppilas opiskelee sairaalakoulussa pitemmän jakson, ja aina silloin kun oppilas on

sairaalakoulussa lukukauden tai sitä pitemmän ajan, todistuksen antaa sairaalakoulu omalla

todistuslomakkeellaan.

Päättötodistus annetaan oppilaalle aina normaalikoulun todistuslomakkeella ja todistuksen allekirjoittaa

normaalikoulun johtava rehtori. Päättöarvioinnin suorittavat normaalikoulun ja sairaalakoulun oppilasta

opettaneet opettajat yhdessä. Päättöarvioinnissa arvioidaan perusopetuksen koko oppimäärän

suorittaminen ja arviointi perustuu erityisesti vuosiluokkien 8 ja 9 aikana osoitettuun osaamiseen.


76

5.6.7 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Terveellinen kouluruokailu

Oppilaiden ruokailu tapahtuu ravintola Länsituulessa, joka on uusimman koulurakennuksen päädyssä.

Koulupäivän aikana lapset saavat päivittäin lämpimän maksuttoman aterian, joka on ravitsemuksellisesti

tasapainoinen. Ruokailun terveellisyyttä käsitellään eri oppiaineiden sisällöissä ja erityisesti terveystiedossa.

Koulun opetushenkilökunta valvoo oppilaiden ruokailua päivittäin. Tavoitteena on varmistaa paitsi

energiansaanti, myös vaikuttaa lasten ruokailutottumuksiin. Erityisen paljon kiinnitetään huomiota ruokala-

ja tapakäyttäytymiseen.

Koululla on ruokalatoimikunta, jossa on sekä henkilökunnan että lasten edustus. Toimikunta kokoontuu

säännöllisesti arvioimaan kouluruokailua. Oppilaskunta voi järjestää mielipidekyselyjä, joiden johdosta

myös kouluruokailuasioita tarkastellaan. Lisäksi palvelun tuottaja suorittaa asiakastyytyväisyyskyselyjä.

Vanhemmilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä suoraan palvelun tuottajalle, henkilökunnalle tai

vaikuttaa Vanhempainyhdistyksen kautta. Ruokalista on näkyvillä koulun nettisivuilla.

Eritysruokavalion tarpeessa olevat lapset huomioidaan yksilöllisesti esim. diabeetikot ja allergiset lapset tai

lapset, joille jostakin syystä kouluruokailusta on kehittynyt psyykkistä oireilua. Tällaisten oppilaiden

ruokailut suunnitellaan yhdessä vanhempien, palvelun tuottajan, opettajien ja terveydenhoitajan kanssa,

jotta lapsen riittävä energian saanti ja fyysinen hyvinvointi voidaan turvata.

Säännöllisesti pitkäaikaisen sairautensa takia välipalaa tarvitsevat lapset saavat sen maksutta koulupäivän

aikana. Iltapäivähoidossa oleville lapsille tarjotaan välipala, jonka kustannukset sisältyvät hoidosta

perittävään maksuun. Muilla oppilailla on iltapäivisin mahdollisuus ostaa välipalaa koulun ruokalasta.

Muihin kuin edellä kuvattuihin terveydellisiin syihin liittyvästä välipalasta tehdään oppilaan ja huoltajien

kanssa ehdotus johtavalle rehtorille, joka voi hyväksyä välipalan antamisen koulun kustantamana. Näissä

poikkeustapauksissa on yleensä kyse lyhytaikaisesta palvelusta oppilaalle.

Vihreä lippu-työryhmä ja luokkien oppilasedustajat seuraavat ruokahävikkiä ja muistuttavat järkevistä

ruokailutottumuksista. Käyttäytymiseen ruokalassa on laadittu ohjeistus. Opettajat ja oppilaskunta antavat

tarvittaessa ehdotuksia tai järjestävät tempauksia ruokailuviihtyvyyden lisäämiseksi.

Koulun kerhotoiminta

Normaalikoulussa on vuosittain vaihteleva eri aiheisiin keskittyvä laaja kerhotoiminta, joka tukee koulun

opetusta tai antaa oppilaille mahdollisuuden tutustua uuteen aihepiiriin tai harrastukseen. Kerhot

järjestetään pääosin ikäryhmittäin joustavasti koulupäivän päätyttyä 1-2 tuntia kerralla joko koko

lukuvuoden ajan tai lyhyempinä jaksoina.

Kerhon ohjaajana toimii yleensä koulun oma opettaja, mutta myös opettajaopiskelija tai joku koulun

ulkopuolinen henkilö voidaan palkata pitämään kerhoa, mikäli oman henkilöstön keskuudesta ei löydy

riittävää asiantuntemusta. Oppilailla on mahdollisuus ehdottaa erilaisia kerhoaiheita.


77

Tavoitteena on vahvistaa yhteistyökykyä ryhmässä toimimisessa ja ohjata oppilaita näkemään

kerhotoiminnan ja harrastuksen merkitys itselleen mielihyvän tuottajana ja/tai oman osaamisalueensa

vahvistajana. Myös yrittäjyyteen kannustetaan ja rohkaistaan osallistumaan taitoja taidekilpailuihin.

Syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta kerhotoiminnalla on suuri merkitys.

Oppilaille suositellaan myös koulun ulkopuolista kerhotoimintaa, koska hyvän harrastuksen merkitys

nähdään merkittävänä oppilaan kokonaisvaltaista kasvua tukevana toimintana. Koulu tekee yhteistyötä

huoltajien ja eri tahojen kanssa tukeakseen oppilaan vapaa-ajallaan saamia positiivisia kokemuksia.

Kerhotoiminta voisi olla toimintakulttuurissa ”Hyvinvointi ja turvallinen arki” sisältöalueella, koska sillä on

suuri merkitys oppilaan hyvinvoinnille. Koulun kerhot on kuitenkin sijoitettu kohtaan ”Vuorovaikutus ja

monipuolinen työskentely”.


Kerhoista ilmoitetaan oppilaille ja huoltajille lukuvuoden alussa tai muuna ajankohtana, jos kerhon toiminta

alkaa esimerkiksi vasta kevätlukukaudella. Osallistumiseen tarvitaan huoltajan hyväksyntä. Kerhojen

odottamisesta ja kerhoaikaan liittyvistä vastuista on erillinen ohjeistus, jonka periaatteet kerrotaan

oppilaille ja huoltajille.

Koulun kirjasto

Normaalikoulussa on kirjasto hajasijoitettuna kolmeen kerrokseen. Se on oppilaiden

opetuskäytössä päivittäin tai kirjoja voi lainata muuten luettavaksi. Kirjaston osista on pyritty

luomaan toimintakulttuurillisesti eri-ikäisten oppilaiden käyttöön tarkoitettuja eri oppimaisemissa

sijaitsevia viihtyisiä kokonaisuuksia, joita suunnitellaan ja kehitetään yhdessä oppilaiden kanssa.

Kirjastossa työskentelemisestä, oleskelemisesta sekä kirjojen käyttämisestä ja lainaamisesta

laaditaan oppilaiden kanssa tarvittaessa yhteissopimus, jonka toimivuutta tarkastellaan

tarvittaessa. Tilojen siisteydestä huolehditaan yhdessä ja sovitaan mahdollisista vastuuhenkilöistä.

Iltapäiväkerho Leppis

Normaalikoulussa toimii koulun oma iltapäiväkerho 1-2 luokkien oppilaille ja se on keskeinen

toimintamuoto oppilaiden hyvinvoinnin ja turvallisen arjen takaamiseksi.


78


Aamutoimintaa järjestetään erikseen, lähinnä lyhytaikaiseen tarpeeseen. Kerhoajasta sovitaan

yhdessä huoltajien kanssa ja laskutuksessa on eri vaihtoehtoja palvelun käytön kestosta riippuen.

Iltapäiväkerhoon ilmoittaudutaan kouluun ilmoittautumisen yhteydessä ja ensimmäisen luokan

keväällä seuraavaa lukuvuotta varten.

Iltapäiväkerhoon voi päästä vain se määrä oppilaita, joiden valvonta ja turvallisuus voidaan taata

palkattujen vastuuhenkilöiden määrään suhteutettuna. Ensisijalla ovat ensimmäisen luokan

oppilaat ja joskus toisen luokan oppilaiden kohdalla voidaan joutua tekemään karsintaa.

Kerhossa on kaksi koulutettua iltapäivätoiminnan ohjaajaa, joiden apuna on kouluavustajia. Kaikki

oppilaat on vakuutettu Turun yliopiston toimesta. Iltapäiväkerholla on valtakunnallisen aamu- ja

iltapäivätoiminnan perusteiden mukainen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma.

Leppiksen toiminnasta kerrotaan huoltajille koulun nettisivuilla ja koulutulokkaille järjestettävissä

tutustumistilaisuuksissa.

Koulumatkat ja kuljetukset

Taksilla kuljetettavat oppilaat tuodaan koulun lähiparkkipaikalle, koska heillä on perusteltu syy

kuljetukseen. Huoltajien tuodessa lapsiaan kouluun, suositellaan pysähtymään Satamakadun varren ns.

pysäköintitaskuihin, koska oppilaalla on siitä turvallinen reitti kävellen koulun pihaan.

Oppilaille on turvallisuusohjeet liikenteessä liikkumisesta kävellen, pyörällä, mopolla tai mopoautolla.

Ohjeistukset käsitellään oppilaiden kanssa lukuvuoden alussa ja aina tarvittaessa. Tämän luvun 5 alussa

kohdassa Koulun tilat, ympäristö ja turvallisuus on käsitelty jo turvallisuutta ja liikennettä koulun

ympäristössä ja koulun henkilöstön toimintatapoja turvallisuuden takaamiseksi.

Huoltajille tiedotetaan syyslukukauden alussa koulun suosittamista käytänteistä koulukuljetusten osalta.

Ohjeita annetaan Wilman kautta tai erillisen lukuvuositiedotteen muodossa. Lisäksi ohjeita voidaan

tarvittaessa tarkentaa, mikäli tulee joku poikkeama liikenteen osalta tai turvallisuuden vaarantuminen sitä

edellyttää.

Koulukuljetusten ja kerhojen odotusajoista on erillinen ohjeistus.


79

LUKU 6

OPPIMISEN ARVIOINTI Normaalikoulun paikallinen sisältö


80

SISÄLLYSLUETTELO:


6.8 Oppimisen arviointi Rauman normaalikoulussa ..................... 81 6.8.1 Kuva arviointikulttuurista .................................................................................................. 81

6.8.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet ........................................................................... 81

6.8.3 Arvioinnin kohteet ................................................................................................................ 82

6.8.4 Arviointi opintojen aikana .................................................................................................. 83

6.8.5 Opinnoissa eteneminen, luokalta siirtyminen ja luokalle jättäminen ........................ 86

6.8.6 Nivelkohtien arviointi .......................................................................................................... 87

6.8.7 Valinnaisten aineiden arviointi .......................................................................................... 88

6.8.8 Käyttäytymisen arviointi ..................................................................................................... 88

6.8.9 Todistukset ............................................................................................................................. 90

6.8.10 Arvioinnin vuosisuunnitelma .............................................................................................. 92

6.8.11 Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi ........................................................................ 93

6.8.12 Päättöarviointi ...................................................................................................................... 93


81


6.8 Oppimisen arviointi Rauman normaalikoulussa

6.8.1 Kuva arviointikulttuurista (kuva on suurempana kappaleen lopussa,

arvoperusta ja oppimiskäsityskuva löytyvät suurempana luvusta 2))

Rauman normaalikoulun oppimisen arvioinnin perusteet pohjautuvat opetussuunnitelman perusteiden

tekstiosaan. Kuvan avulla on haluttu nostaa keskeiset asiat ja korostaa perusopetuslaissa säädettyjä

arvioinnin periaatteita ja osoittaa yhteys koulun arvoperustaan ja oppimiskäsitykseen.

6.8.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet (kuva on suurempana

kappaleen lopussa)

Arvioinnin perusperiaatteet on koottu kokonaisuudeksi, jota voidaan tarkastella helposti oppilaiden ja

huoltajien kanssa, kun suunnitellaan arviointia tai keskustellaan sen toteutumisesta. Opintojen aikaisessa

arvioinnissa eli formatiivisessa arvioinnissa on periaatteena vuorovaikutuksessa tapahtuva jatkuva arviointi.

Itsearviointi, vertaisarviointi ja keskustelu ovat keskeisiä arviointitapoja, joilla oppimisen edistymistä

seurataan ja oppilasta tuetaan tiedostamaan omaa oppimisprosessiaan.


82

6.8.3 Arvioinnin kohteet (kuva seuraavalla sivulla ja suurempana kappaleen lopussa)

Arvioinnin kohteena ovat oppiminen ja siihen kiinteästi sisältyvät työskentelytaidot. Käyttäytymistä

arvioidaan omana kokonaisuutenaan.

Oppimisen arviointi

Oppimista arvioidaan tavoitteiden mukaisesti. Opetuksessa huomioidaan erilaiset oppimisympäristöt,

työtavat ja eriyttäminen (luvussa 4), joten myös arvioinnissa huomioidaan oppilaiden erilaiset tavat

osoittaa osaamistaan. Tämä on tärkeää varsinkin oppilailla, joilla on oppimisvaikeuksia tai puutteellinen

kielitaito. Arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointitapoja, joita suunnitellaan myös yhdessä oppilaiden

kanssa. Laajempien kokonaisuuksien kokeita on tarkoituksenmukaista pitää edelleen. Kokeiden

suorittamisessa huomioidaan esim. oppilaan puutteellinen luku-, kirjoitus- tai kielitaito.

Oppimisen arviointiin sisältyvät työskentelytaitojen tavoitteet kuvataan kolmena pääluokkana, joita

arvioidaan. Tavoitteena on ohjata ja tukea työskentelyn kehittymistä annetun palautteen ja itsearvioinnin

avulla.

1. Osaan työskennellä opettajan ohjauksessa

keskityn ja olen tarkkaavainen

toimin annettujen ohjeiden mukaan ja osallistun


83

2. Osaan työskennellä muiden kanssa

työskentelen muiden kanssa ja osallistun ryhmän toimintaan

kuuntelen muiden mielipiteitä ja toimin rakentavasti

sanon rohkeasti ajatuksiani

kannan vastuun omasta osuudestani

3. Osaan työskennellä yksin

osaan suunnitella työni ja asettaa tavoitteita

ryhdyn työhön ja pyydän apua, jos tarvitsen

saan työni yleensä valmiiksi ja osaan arvioida työskentelyäni

teen tehtäväni huolellisesti ja haluan kehittyä

Käyttäytymisen tavoitteet on esitetty luvussa 5 ja käyttäytymisen arvioinnista on enemmän jäljempänä

tässä luvussa kohdassa 6.8.8.

6.8.4 Arviointi opintojen aikana

Arviointi opintojen aikana eli formatiivinen arviointi on monipuolista ja itsearviointia, vertaisarviointia ja

oppimista edistävää palautetta käytetään paljon. Näitä arviointitapoja on opetettava lapsille ja niiden

käytöstä on sovittava periaatteet oppilaiden kanssa.


84

Itsearvioinnin periaatteet

Itsearvioinnin tavoitteena on oppilaan metakognitiivisten taitojen (tieto omasta osaamisesta, ajattelusta,

muistista ja kehittymismahdollisuuksista oppijana) kehittyminen. Hyvät metakognitiiviset taidot omaava

oppija osaa seurata omaa oppimisprosessiaan. Hän tietoisesti säätelee ja ohjaa omaa oppimis- ja

ajattelutoimintaansa.

Itsearvioinnissa alemmilla vuosiluokilla on tärkeää:

omien onnistumisten ja vahvuuksien tunnistaminen

Arviointi antaa mahdollisuuksia eritasoisten osaamisten esiin tulemiseen.

tietoisuus tavoitteista, jota opettaja on ohjannut: ”Mitä on tarkoitus oppia?”

Arviointi jäsentää tavoitetta ja kohdistuu keskeisiin asioihin.

tietoisuus osaamisesta ja aikaisemmin opiskellusta, josta opettaja on keskustellut: ” Mitä on jo

opittu?”

Arviointi ohjaa kokonaisuuksien rakentumiseen.

tietoisuuden kehittäminen omasta työskentelystä; johon opettaja on antanut tukea: ” Miten voin

edistää omaa oppimistani ja parantaa suoritustani?”

Arviointi auttaa näkemään oman edistymisen ja palkitsee.

Itsearvioinnissa ylemmillä vuosiluokilla on tärkeää:

omien onnistumisten ja vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen yhä paremmin

Arvioinnin avulla uskalletaan tunnustaa oma osaaminen ja kokea tyytyväisyyttä siitä.

tavoitetietoisuus

Arvioitaessa tavoite laajenee ja yksilöityy yhä enemmän oppilaan oman näkemyksen mukaan.

aikaisemmin opitun tiedostaminen ja yhdistäminen uuteen

Arviointi tukee käsitteiden välisten suhteiden ja tiedonrakennelmien kehittymistä.

itseohjautuvuuden kehittyminen

Arviointi antaa mahdollisuuden oman oppimispolun rakentamiselle.

uskallus ottaa haasteita

Arviointi kannattelee onnistumaan ja ottamaan riskejä, mutta myös oppimaan epäonnistumisista

ja virheistä.

syvällisempi ja analyyttisempi ote omasta oppimisesta oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaan

Arviointi vahvistaa itsetuntemusta, itsehallintaa ja itsearvostusta oppijana.

Itsearvioinnissa käytettäviä menetelmiä, arviointitapoja ja oppilaan portfolioon tallennettavia arviointeja

mietitään ja kehitetään yhdessä oppilaiden kanssa. Arvioinnin vuosisuunnitelmassa (kohdassa 6.8.10)

kuvattujen arviointien kohdalla kehitetään koulukohtaisesti yhteneväisiä arviointitapoja ja oppilaan oman

edistymisen seuraamiseen sopivia arviointeja, jotta oppilaan oppimispolusta tulisi yhtenäinen jatkumo.

Vertaisarvioinnin periaatteet

Vertaisarvioinnin on perustuttava yhteisille toimintaperiaatteille, joiden tavoitteena on hyvässä ilmapiirissä

tukea jokaisen oppilaan oppimisprosessia. Vertaisarviointi pohjautuu aina tasavertaisen suhteen

rakentamiselle ja toisen näkemiselle yhteistyökumppanina.


85

Vertaisarvioinnissa on tärkeää:

ilmapiiri, jossa jokainen tuntee olonsa hyväksytyksi

Arviointi ei saa kohdistua toisen ominaisuuksiin tai persoonaan.

kilpailun ja keskinäisen vertailun hillitseminen ja sen sijaan yhdessä tekemisen vahvistaminen

Arviointi tukee toisen arvostamista ja erilaisuuden hyväksymistä.

tasa-arvoisuuden vahvistaminen

Arviointitilanteessa jokaisen puheenvuoro (tai muu ilmaisu) kuunnellaan rauhassa tai huomioidaan.

kannustamaan oppiminen

Arviointi opettaa näkemään toisen ponnistelun ja onnistumisen.

jokaisen osallisuuden vahvistaminen

Arviointi kannustaa osallistumaan ja osoittamaan vahvuutensa ja osaamisensa.

ponnistelemaan oppiminen

Arvioimalla opitaan ehdottamaan ja kokeilemaan uusia asioita lopputulokseen pääsemiseksi.

rakentavan palautteen antamisen oppiminen

Arviointi ei ole arvostelua, vaan siihen liittyy kannustavia kehittämisideoita.

Vertaisarvioinnissa keskustelu on tärkeä tapa arvioida, mutta oppilaiden kanssa voidaan suunnitella myös

menetelmiä, joiden kautta arvioinnista voidaan rakentaa jatkumoja joko oppilaan omaan portfolioon tai

yhteisöllisen oppimisen tueksi. Vertaisarvioinnin näkymistä arviointipalautteissa suunnitellaan yhdessä

ryhmän ja yksittäisen oppilaan kanssa, jotta arviointi olisi riittävän monipuolista.

Oppimista edistävä rakentava palaute

Arvioinnin ja palautteen antamisen tavoitteena on edistää ja tukea oppimista. Vuorovaikutus oppilaiden

kanssa on tärkeää, kun opettaja antaa opintojen aikana palautetta.

Oppimista edistävä rakentava palaute on:

kuvailevaa

vaikeita solmukohtia avaavaa

ratkaisuja pohtivaa

erilaiset oppimistavat huomioivaa

erilaiset työskentelytavat huomioivaa

metakognitiivisten taitojen kehittymistä vahvistavaa

Oppiaineiden sisältöjen hallinta ja formatiiviset arvioinnit

Opettaja arvioi oppilaiden osaamista oppiaineiden sisältöjen hallinnassa edelleen käyttäen kirjallisia,

sähköisiä tai muita arviointitapoja. Ikäkauden mukaan oppilaat kehittävät myös itse erilaisia tapoja osoittaa

osaamistaan.

Tavoitteena on ymmärtää, miksi jonkun asian osaaminen on merkityksellistä ja millä tavalla se edistää

oppimisen kehittymistä eteenpäin. Joidenkin sisältöjen hallinta voidaan perustella yleissivistyksen

näkökulmasta, jolloin tiedon ja tietämisen arvosta saatetaan saada aikaan hyvä keskustelu. Oppilaat

oppivat perustelemaan, väittelemään, etsimään tietoa ja mahdollisesti testaamaan yleissivistyksen

merkitystä yhteiskunnallisesti, yksilön työelämätaitojen kannalta tai jostakin muusta yhdessä löydetystä

näkökulmasta.


86

6.8.5 Opinnoissa eteneminen, luokalta siirtyminen ja luokalle

jättäminen

Opinnoissa etenemisen seuranta:

alussa normaali seuranta

vaikeuksien ilmetessä aloitetaan tiivistetty yhteistyö huoltajien kanssa

oppimisen tuen järjestäminen: yleinen tuki/tehostettu tuki/erityinen tuki

tuen tarpeen lisääntyessä erityisopettajan tuki/mahdollisesti oppilashuollon tuki

oppimisen aktiivinen seuranta

oppimisen edistymisen ennakointi: yhteys työskentelytaitoihin, erityisesti vastuunottoon ja

oppimisstrategioiden kehittymiseen

luokan kertaamisen mahdollisuus otetaan varsinkin 1. tai 2. luokalla puheeksi jo marraskuussa, jos

vaikeudet näyttävät suurilta

luokan kertaamisen mahdollisuus arvioidaan uudelleen helmi-huhtikuussa ja mietitään edut ja

haitat

Mahdollisuus osoittaa osaamistaan:

mietitään yksilöllisesti oppimisympäristöt, työtavat, eriyttäminen

rakennetaan pienempiä opiskelukokonaisuuksia ja pyritään onnistumisiin niissä/yksilöllisiä

lisätehtäviä

oppimisen osoittaminen monipuolisesti, yksilölliset kokeet, koeavustus

jos todistukseen on tulossa oppiaineessa hylätty suoritus (4), niin on mahdollisuus osoittaa

osaamistaan loka-marraskuussa ja kevätlukukaudella maalis-huhtikuussa

oppilaan motivointi ja yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää

Erityistoimenpiteitä yksilöllisesti

oppimisvaikeuksien selvitys/oppimäärien yksilöllistämismahdollisuus

opiskeleminen oman oppimissuunnitelman /HOJKS:n mukaan

siirtyminen Rauman kaupungin järjestämään joustavaan perusopetukseen ryhmään mahdollistaa

opiskelemisen oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti

Mahdollisuus siirtyä seuraavalle vuosiluokalle:

saa vähintään välttävän arvioinnin sanallisena tai numerona (5) oppimäärään sisältyvissä

oppiaineissa

välttävä suoritus muodostuu kompensaation kautta: joiltakin osin oppiaineen suoritus on hylätty

(4), mutta toisen tavoitteen välttävän ylittävä taso nostaa osaamisen keskimääräisesti välttävään

(5)

vaikka jossakin aineessa olisi suoritus hylätty, voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, jos arvioidaan,

että oppilas selviytyisi seuraavalla vuosiluokalla hyväksytysti


87

Luokalle jättäminen

tärkeää on keskustelu huoltajan kanssa ja häntä ja oppilasta on kuultava asiaa päätettäessä

voi jäädä luokalleen ehdollisen lukuvuositodistuksen kautta: Oppilas saa ehdollisen todistuksen ja

mahdollisuuden osoittaa osaamistaan hylätyssä suorituksessa kesällä. Jos hän ei saa vähintään

välttävää suoritusta, hän kertaa vuosiluokan ja kaikki vuosiluokan suoritukset raukeavat. Tärkeää

on antaa monipuolinen mahdollisuus osoittaa osaamistaan ja huomioida yksilölliset tavat

suorittamisessa.

voidaan jättää luokalle, jos yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty suoritus

voidaan jättää luokalle, vaikka ei olisi hylättyjä suorituksia: perusteluna on yleinen koulumenestys

ja mahdollisesti runsaiden poissaolojen aiheuttama jälkeen jääminen ja vaikeus selviytyä

opinnoista.

varsinkin 1. ja 2. luokan oppilaiden kohdalla luku- ja kirjoitustaidon kehittymisen hitaus

yhdistettynä työskentelytapojen kehittymättömyyteen ja jaksamiseen keskittyä koulutyöhön, voi

olla perusteluna luokan kertaamiseen. Oppilaan osaamisen kehittymiselle annettu lisäaika nähdään

mahdollisuutena ottaa oma oppiminen haltuun.

Oppilaan luokalle jäämiseen liittyy seuranta seuraavan lukuvuoden aikana, jolloin hän kertaa vuosiluokan.

Oppimisen edistymistä, oppimisen ja mahdollisesti myös oppilashuollon tukea mietitään yhdessä oppilaan

ja huoltajan kanssa.

6.8.6 Nivelkohtien arviointi

Nivelkohdan arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan positiivista kuvaa itsestään oppijana ja vahvistaa

opiskelumotivaatiota. Arviointi tehdään joko sähköisesti tai paperiversiona ja arviointitieto välitetään

mahdolliselle uudelle luokanopettajalle ja arkistoidaan. Arvioinnin vuosisuunnitelmassa on tarkemmin

lukuvuoden aikana toteutettavista muista arvioinneista.

Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa voidaan luokanopettajan harkitsemana toteuttaa eri tavoin. Hän voi

järjestää yhteisen keskustelun eri kokoonpanolla (esim. oppilas, huoltaja, muita opettajia, tuleva opettaja,

jne., tarpeesta riippuen). Hän voi keskustella oppilaan kanssa kahden ja välittää huoltajalle arviointitietoja

myös muulla tavoin kuin tapaamalla huoltajaa. Luokanopettaja saa vapauden toteuttamiseen, koska on

mietittävä oppilaskohtaisesti, miten tarkoituksenmukaista on tavata, jos keskusteluja ja tapaamisia

oppilaan asioissa on järjestetty lukuvuoden aikana jo useita. Vuosiluokalla 3 on arviointikeskustelu

korvaamassa välitodistuksen, jolloin näitä keskustelun sisältöjä voidaan päivittää nivelvaiheessa.

Mikäli yhtään henkilökohtaista tapaamista oppilaan, huoltajan ja luokanopettajan kesken ei ole lukuvuoden

aikana toteutettu, suositellaan nivelkohdan arviointia yhteisenä tapaamisena.

Nivelkohta toisen vuosiluokan päättyessä siirryttäessä kolmannelle vuosiluokalle

Nivelkohdan arviointi sisältää oppilaan:

vahvuuksien kuvauksen oppijana

tarvitseman ohjauksen ja tuen arvioinnin

kielellisten valmiuksien kuvauksen (kysymisen ja kuuntelemisen taidot)

vuorovaikutustaitojen kuvauksen


88

taitojen kuvauksen ilmaista itseään eri keinoin

edistymisen työskentelytaidoissa (taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä)

edistymisen taidoissa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä

opiskelun etenemisen palautteen eri oppiaineissa

Nivelkohta kuudennen vuosiluokan päättyessä siirryttäessä seitsemännelle vuosiluokalle

Nivelkohdan arviointi sisältää kuvauksen oppilaan:

edistymistä työskentelytaidoissa

oppimisen taitojen kehittymisestä

edistymisestä oppiaineissa

edistymisestä laaja-alaisessa osaamisessa

tarvitsemasta ohjauksesta ja tuesta

Oppilaat ja huoltajat saavat tiedon kuudennen vuosiluokan hyvän osaamisen valtakunnallisista kriteereistä

numeroarvosanalle 8. Kriteerit eivät ole oppilaalle asetettuja tavoitteita, vaan opettajan arvioinnin

apuvälineitä.

6.8.7 Valinnaisten aineiden arviointi

Rauman normaalikoulussa on mahdollista opiskella valinnaisena 2 vuosiviikkotuntia vuosiluokalta 8 alkaen:

liikunta (2 kurssia)

musiikki

kuvataide

käsityö (2 kurssia)

kotitalous

ilmaisutaito

tietotekniikka

saksa

ranska

Toteutuneet valinnaisaineet vuosiluokilla 8 ja 9 arvioidaan numeroarviointina. Laajennetun englannin

kielen valinneet oppilaat saavat numeroarvioinnin vuosiluokilla 7-9.

Painotuksen mukaan ensimmäiseltä luokalta tehty valinta joko taitopainotteiselle linjalle tai

kielipainotteiselle linjalle arvioidaan kunkin oppiaineen sisällä vuosiluokilla 1-6. Arviointi on sanallista

vuosiluokilla 1-4 ja numeroarviointia vuosiluokilla 5-6.

6.8.8 Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi perustuu käyttäytymisen tavoitteisiin (esitetty laajemmin luvussa 5),

järjestyssääntöjen noudattamiseen ja niiden rikkomisesta määriteltyihin rangaistuksiin (työrauhapaketti).

Oppilaille ja huoltajille selvitetään joka lukuvuoden alussa käyttäytymisen tavoitteet ja käyttäytymisen

arviointi. Käyttäytymisen tavoitteisiin ja arviointiin on oppilailla mahdollisuus kommentoida ja ehdottaa

muutoksia tai oppilaskunta voi käsitellä käyttäytymisen tavoitteita ja arviointia. Järjestyssäännöt,

työrauhapaketti ja käyttäytymisen tavoitteet ja arviointi tarkistetaan kolmen vuoden välein.


89

Rauman normaalikoulussa käyttäytymisen arviointitiedote annetaan aina sanallisena arvioinnin

vuosisuunnitelmassa määriteltyinä ajankohtina (kohta 6.8.10). Tiedotteen avulla pyritään ohjaamaan

oppilaan käyttäytymistä tavoitteiden suuntaan. Tarvittaessa järjestetään oppilashuollollista tukea ja

selvitetään yhdessä oppilaan kanssa käyttäytymisen syitä ja keinoja muutokseen.

Käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti väliarviointien, lukuvuositodistuksien ja päättötodistuksen erillisenä

liitteenä. Käyttäytymisen sanallisessa arvioinnissa käytetään neljää tavoitealuetta, jotka perustuvat

tavoitteiden saavuttamiseen (laajemmin luvussa 5) ja kurinpidollisten toimien vaikutukseen.

Oppilaiden käyttäytymisen arviointi Rauman normaalikoulussa

Käyttäytymisen tavoitteet ja arvioinnin yhteys kurinpitotoimiin

Op

pila

an k

äytt

äyty

mis

en

tav

oit

eal

uee

t

1. Itseään ja toisia arvostava oppilas *toimii rehellisesti *ei ole epäoikeuden-mukainen *ei kiusaa, syrji tai vähättele ketään *tekee yhteistyötä ja kannustaa muita *käyttää asiallista kieltä *edistää toiminnallaan hyvää ilmapiiriä *ei kiistele eikä riitele muiden kanssa

2. Omaa ja muiden työtä arvostava oppilas *arvostaa

opiskelutilannetta käyttäytymällä asiallisesti *pitää omia töitään tärkeinä *ei revi tai heittele omia töitään *ei arvostele loukkaavasti omaa tai toisen työtä *työskentelee muita häiritsemättä

3. Yhteistä ympäristöä kunnioittava oppilas *arvostaa luontoa *ei vahingoita luonnon kasveja tai eläimiä *edistää ympäristön pitämistä siistinä *ei roskaa, riko tai jätä tavaroita laittamatta paikalleen *käyttäytyy yhteisissä tiloissa rauhallisesti, että ei edes vahingossa turmelisi mitään

4. Yhteisiä sääntöjä ja hyviä tapoja noudattava oppilas *hyväksyy sääntöjen tarpeellisuuden *noudattaa sääntöjä, eikä riko niitä tahallaan *noudattaa hyviä tapoja: tervehtii, puhuu kohteliaasti, kiittää ja aittaa tarvittaessa

Kurinpidollisten toimien vaikutus arviointiin Järjestyssääntöjen noudattaminen ja työrauhapaketti liittyvät käyttäytymiseen.

Sanallisen arvioinnin tasot:

Oppilas, joka käyttäytyy moitteettomasti

Oppilas saavuttaa kaikki tavoitealueet erittäin hyvin. Hän on yhteistyötä ja hyvää ilmapiiriä omalla käyttäytymisellään vahvistava. Hän kunnioittaa toisten ihmisten koskemattomuutta. Hän edistää myönteisellä käyttäytymisellään opiskelutilanteita. Hän haluaa omaehtoisesti huolehtia viihtyisästä ympäristöstä. Hän on moitteeton ja hyvätapainen oppilas.

Persoonalliset ominaisuudet eivät ole este tavoitealueiden saavuttamiselle, esim. ulospäinsuuntautuneisuutta ja ujoutta ei saa arvioida. Oppilas toimii omien persoonallisten ominaisuuksiensa puitteissa.

Oppilas ei tee rikkeitä, mutta on voinut saada pari huomautusta.

Oppilas, joka hallitsee hyvän käyttäytymisen

Oppilas saavuttaa kaikki tavoitealueet yleensä hyvin. Hän haluaa vahvistaa yhteistyötä ja hyvää ilmapiiriä omalla käyttäytymisellään, mutta saattaa välillä unohtaa oman merkityksensä sen ylläpitämisessä. Hän ei osallistu kenenkään kiusaamiseen. Hän korjaa käyttäytymistään huomauttamatta, jos hän on vaikeuttanut opiskelutilanteen sujumista. Hän huolehtii viihtyisästä ympäristöstä, mutta häntä voidaan välillä pyytää muistamaan ympäristön merkitys. Hän haluaa noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja.

Tällä tasolla on suurin osa oppilaista

Oppilas on voinut saada huomautuksia, mutta hänelle ei ole määrätty kasvatuskeskustelua tai jälki-istuntoa (lumipallon heittelystä saatua rangaistusta ei lasketa).

Oppilas, jonka käyttäytyminen on vaihtelevaa

Oppilas ei saavuta kaikkia tavoitealueita. Hän voi haitata yhteistyötä ja hyvää ilmapiiriä omalla käyttäytymisellään ja hän ei näe oman toimintansa vaikutuksia kokonaisuudessa. Hän korjaa häiritsevää käyttäytymistään opiskelutilanteessa, kun hänelle huomautetaan siitä. Hän ei aina kunnioita toisten oppilaiden koskemattomuutta. Ympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen ei ole hänelle merkittävä

Oppilas saa huomautuksia järjestyssääntöjen rikkomisesta. Hänelle on voitu määrätä 1-2 kasvatuskeskustelua ja jälki-istuntoa lukukauden aikana.


90

6.8.9 Todistukset

Oppilaat ja huoltajat saavat tietoa arviointikäytännöistä lukuvuoden alussa. Arvioinnin vuosisuunnitelmassa

on asiasta tarkemmin.

Vuosiluokat 1-3

Väliarviointi Lukuvuositodistus

arviointikeskusteluna joulu-tammikuussa

lukuvuoden päättyessä

Arviointikeskustelu, jossa keskustellaan oppilaan osaamisen tasosta, edistymisestä, vahvuuksista ja kehittämisen kohteista.

Sanallinen arviointi, jossa kuvataan oppilaan osaamisen tasoa, edistymistä, vahvuuksia ja kehittämisen kohteita.

Erilliset merkinnät arviointikeskusteluun ja todistukseen:

Oppilas on opiskellut taitopainotteisella luokalla

Oppilas on opiskellut laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa, kohdekielenä englanti

Yksilöllistetyt oppiaineet: Merkitään oppiaineen kohdalle tähti (*) ja lisätietoihin selvitys: *Oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan

Käyttäytymisen arviointi: Erillisenä liitteenä sanallisena arviointina

asia. Oppilas kyseenalaistaa välillä sovittuja sääntöjä ja käyttäytymisen tavoitteita.

Oppilasta, joka on saavuttamassa vain tämän tason, on ohjattava riittävän ajoissa ennen arvioinnin antamista. Ohjaamisen toteuttamisesta vastaa luokanopettaja/luokanvalvoja, jolle on tiedotettu oppilaan tilanteesta. Hän tekee yhteistyötä kuraattorin kanssa. Ohjaaminen voi tapahtua kasvatuskeskustelun yhteydessä ja se kirjataan kasvatuskeskustelun lomakkeeseen.

Tupakoinnista kiinni jääminen tai todettu kiusaaminen merkitsee tälle arviointitasolle päätymistä.

Oppilas, jonka käyttäytymisessä on huomautettavaa

Oppilaalla on ongelmia tavoitealueiden saavuttamisessa. Hän haittaa merkittävästi yhteistyötä ja hyvää ilmapiiriä omalla käyttäytymisellään. Hän kyseenalaistaa oikeutuksen puuttua hänen omaan toimintaansa ja vähättelee sen vaikutuksia. Hän voi tahallisesti pyrkiä haittaamaan ilmapiiriä. Hän ei halua ymmärtää, että muilla on oikeus koskemattomuuteen. Ympäristön viihtyisyys ei ole hänelle merkittävä asia. Hän voi tahallisesti turmella ympäristöä. Oppilas tietoisesti rikkoo sovittuja sääntöjä ja ei välitä käyttäytymisen tavoitteista.

Oppilasta, joka on saavuttamassa vain tämän tason, on ohjattava riittävän ajoissa ennen arvioinnin antamista. Ohjaamisen toteuttamisesta vastaa luokanopettaja/luokanvalvoja ja kuraattori. Yhteistyö huoltajien kanssa on oltava tiivistä ja oppilashuollollista tukea on tarjottava.

Oppilas rikkoo toistuvasti monia sääntöjä. Hänelle on määrätty useita kasvatuskeskusteluja tai jälki-istuntoja lukukauden aikana. Jos oppilas jää toistuvasti kiinni tupakoinnista tai käyttää päihteitä koulussa, on erittäin väkivaltainen tai väkivaltaisuutta on usein, se merkitsee tälle arviointitasolle päätymistä. Kiusaaminen, jota oppilas ei ole lopettanut KivaKoulu käsittelyistä huolimatta merkitsee tälle arviointitasolle päätymistä.


91

Vuosiluokka 4

Väliarviointi luokanopettajan valinnan mukaan

Lukuvuositodistus

arviointikeskusteluna joulu-tammikuussa

tai välitodistuksena lukukauden päättyessä

lukuvuoden päättyessä

Arviointikeskustelu, jossa keskustellaan oppilaan osaamisen tasosta, edistymisestä, vahvuuksista ja kehittämisen kohteista.

Sanallinen välitodistus, jossa arvioidaan oppilaan osaamisen tasoa, edistymistä, vahvuuksia ja kehittämisen kohteita.

Sanallinen todistus, jossa kuvataan oppilaan osaamisen tasoa, edistymistä, vahvuuksia ja kehittämisen kohteita.

Erilliset merkinnät arviointikeskusteluun ja todistuksiin:





Vuosiluokat 5-6

Välitodistus Lukuvuositodistus

lukukauden päättyessä lukuvuoden päättyessä

Numeroarviointi, poikkeuksena käsityön arviointi, joka on sanallinen Voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla, joka antaa palautetta osaamisen tasosta ja edistymisestä.

Numeroarviointi Voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla, joka antaa palautetta osaamisen tasosta ja edistymisestä.

Erilliset merkinnät todistuksiin:





Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan opiskeltavat aineet voidaan arvioida joko numerona tai sanallisesti. Jos oppilaalla on äidinkielenä joku muu kuin opetuksessa käytettävä kieli, voidaan arviointi todistukseen antaa sanallisena Suomi toisena kielenä (S2) arvioidaan aina sanallisesti.

Vuosiluokka 7



Numeroarviointi, poikkeuksena käsityön arviointi, joka on sanallinen Voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla, joka antaa palautetta osaamisen tasosta ja edistymisestä.

Numeroarviointi Voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla, joka antaa palautetta osaamisen tasosta ja edistymisestä.


Oppilas on opiskellut laajennettua englannin kieltä



Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan opiskeltavat aineet voidaan arvioida joko numerona tai sanallisesti. Jos oppilaalla on äidinkielenä joku muu kuin opetuksessa käytettävä kieli, voidaan arviointi todistukseen antaa sanallisena


92

Vuosiluokka 8



Numeroarviointi (määräytyy perusteiden mukaan) Numeroarviointi (määräytyy perusteiden mukaan)






Vuosiluokka 9

Välitodistus Päättötodistus


Numeroarviointi (määräytyy perusteiden mukaan) Numeroarviointi (määräytyy perusteiden mukaan)

Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan opiskeltavat aineet voidaan arvioida joko numerona tai sanallisesti.


Tarvittaessa oppilaalle annetaan erillinen välitodistus jatko-opintoihin pyrkimistä varten

Arvioidaan kuten päättötodistus





Muut todistukset

Erotodistus Erillinen välitodistus

Annetaan jos:

Oppilas vaihtaa koulua muualle kuin Turun normaalikouluun

Oppilas eroaa perusopetuksesta

Oppilas ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana

katso 9. vuosiluokan kohdalta

Liitteenä oltava:

koulussa noudatettu tuntijako

selvitys mahdollisista painotuksista

Annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus


6.8.10 Arvioinnin vuosisuunnitelma

Arvioinnin vuosisuunnitelmassa on määritelty lukuvuoden aikana toteutettavat arvioinnit, oppilaiden osuus

arvioinnin toteuttamisessa, vuorovaikutus huoltajien kanssa ja heidän vastuunsa sekä koulun ja opettajien

toiminta ja vastuut. Arvioinnin vuosisuunnitelma tarkistetaan ja hyväksytään syyskuun

opettajankokouksessa. Arvioinnin vuosisuunnitelma on tämän luvun lopussa.


93

6.8.11 Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi

Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi perustuu formatiivisille arvioinneille, summatiivisille laajemmille

arvioinneille, itsearvioinnille ja vertaisarvioinnille ja kaikelle tiedolle, joka on lukuvuoden aikana saatu

oppilaan oppimisesta, työskentelystä ja kehittymisestä oppijana. Arvioinnin vuosisuunnitelmassa

määriteltyjen arviointien lisäksi ryhmissä ja yksilöllisesti toteutetaan monipuolisia arviointeja.

Lukuvuositodistus on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta

(todistukset ovat kohdassa 6.8.9) ja se on päätös oppilaan siirtämisestä seuraavalle luokalle suoraan tai

ehdollisena tai päätös luokalle jättämisestä. Lukuvuositodistukseen tehtävistä merkinnöistä ja

erityishuomioista tai yksilöllisistä vaihtoehdoista on todistukset –kohdassa.

Arvioinnin vuosisuunnitelmassa on myös koulun ja toimintakulttuurin arvioinneista.

6.8.12 Päättöarviointi

Perusopetuksen päättöarvioinnin periaatteista:

Päättöarviointiin liittyvästä ohjaavasta palautteesta lukuvuoden aikana on määritelty arvioinnin

vuosisuunnitelmassa.

Kunkin oppiaineen opettaja selvittää 9. luokan oppilaille (tai oppiaineesta riippuen ennen 9.

luokkaa) päättöarvioinnin opetussuunnitelman perusteiden mukaiset valtakunnalliset kriteerit

syyslukukauden alussa.

Tavoitteiden saavuttamisessa ja suorituksiin liittyvissä kompensointimahdollisuuksissa noudatetaan

perusteissa annettua ohjeistusta oppiaineiden arvioinnissa.

Oppiaineen vapautuksesta ja oppimäärän vaihtamisesta on määritelty perusteissa.

Valinnaisissa aineissa arviointi suoritetaan numeroarviointina.

Todistuksiin merkitään opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti valinnaiset aineet. Mikäli

niiden suorittamisessa on ollut poikkeamia voi eri syistä tulla merkitä ”hyväksytty” tai

”osallistunut”.

Huoltaja voi pyytää kirjallisesti, että päättötodistukseen ei merkitä numeroarvosanaa valinnaisena

aineena opiskeltavasta kielestä. Tällöin todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”.

Erityisen tuen oppilaiden kohdalla arvioidaan yksilöllistetyt oppiaineet kuten perusteissa on

määritelty. Näissä aineissa voidaan käyttää sanallista arviointia myös päättötodistuksessa.

Mahdollisten opintokokonaisuuksittain opiskelevien oppilaiden arviointi tapahtuu perusteiden

mukaan.

Käyttäytymisen arviointi annetaan erillisenä liitteenä ja arvioidaan sanallisesti.


94

ARVIOINNIN VUOSISUUNNITELMA ja arviointiin liittyvien sisältöjen käsittelystä sekä koko koulun toimintakulttuurin kehittämiseen liittyvästä arvioinnista RAUMAN NORMAALIKOULUSSA

aikataulu Oppilas/oppilasryhmä Koti/huoltajat Koulu/opettajat, henkilöstö elokuu- syyskuu

Oppilas allekirjoittaa ja palauttaa edellisen lukuvuoden lukuvuositodistuksen huoltajan allekirjoittamana.

Huoltaja on allekirjoittanut edellisenä keväänä saadun lukuvuositodistuksen.

Luokanopettaja/luokanvalvoja palauttaa todistuksen oppilaalle tarkastettuaan allekirjoituksen. Lukuvuositodistus on arkistoitu.

Oppilas saa tiedot arviointiperiaatteista ja arvioinnin kohteista (oppiminen, työskentelytaidot, käyttäytyminen, laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet) Keskustelu oppilaiden kanssa laaja-alaisesta osaamisesta; pohjana edellisen lukuvuoden palautteen perusteella tehty yhteenveto ja kehittämissuunnitelma Monialaisten oppimiskokonaisuuksien alustava esittely pohjaksi yhteiselle suunnittelulle, jota tehdään pitkäjänteisesti ennen oppimiskokonaisuuden toteuttamista.

Huoltaja saa tiedot arviointiperiaatteista ja arvioinnin kohteista (oppiminen, työskentelytaidot, käyttäytyminen, laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet)

Opettajakunta keskustelee arviointiperiaatteista ja arvioinnin kohteista (oppiminen, työskentelytaidot, käyttäytyminen, laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet) Uudet opettajat perehdytetään koulun arviointikulttuuriin. Luokanopettaja/aineenopettajat tiedottavat koteihin oman aineensa arviointikäytänteistä.

Oppilaiden kanssa sovitaan oppimisen tavoitteita ja keskustellaan niiden arvioinnista. Opettajat keskustelevat oppilaiden kanssa oppimisen tavoitteista, oppimisen toteuttamisesta ja arvioinnista.

Koulun toimintakulttuuri –kuva käsitellään oppilaiden kanssa

Sisä

llöt

käsi

tellä

än o

pp

ilaid

en

ikät

aso

n m

uka

an.

Huoltaja voi tutustua netissä koulun toimintakulttuuri-kuvaan.

Luokanopettaja ja luokanohjaajat käsittelevät yhdessä muiden opettajien ja oppilaiden kanssa toimintakulttuuri -kuvaa

Koulun arvoperusta ja oppimiskäsitys käsitellään oppilaiden kanssa. Huoltaja voi tutustua netissä koulun arvoperustaan ja oppimiskäsitykseen.

Luokanopettaja ja luokanohjaajat käsittelevät yhdessä muiden opettajien ja oppilaiden kanssa arvoperustaa ja oppimiskäsitystä.

Koulun järjestyssäännöt, muut ohjeet ja työrauhapaketti käsitellään oppilaiden kanssa.

Huoltaja voi tutustua netissä koulun järjestyssääntöihin, muihin ohjeisiin ja työrauhapakettiin.

Luokanopettaja ja luokanohjaajat käsittelevät yhdessä muiden opettajien ja oppilaiden kanssa järjestyssäännöt, muut ohjeet ja työrauhapaketin.

Oppilaat tutustuvat työsuunnitelman käytännön koulutyöhön liittyviin osioihin ja lukuvuoden aikaiseen arvioinnin vuosisuunnitelmaan.

Huoltajille tiedotetaan työsuunnitelman käytännön koulutyöhön liittyvistä osioista ja arvioinnin vuosisuunnitelmasta netin kautta.

Luokanopettaja ja luokanohjaajat käsittelevät yhdessä muiden opettajien ja oppilaiden kanssa työsuunnitelmaa ja arvioinnin vuosisuunnitelmaa. Arvioinnin vuosisuunnitelma päivitetään ja hyväksytään syyskuun henkilöstökokouksessa.

Oppilashuollon palvelut ja oppilaan tuen tasot käsitellään oppilaiden kanssa Huoltaja saa Wilman ja netin kautta tiedon oppilashuollon palveluista ja oppilaan tuen tasoista.

Luokanopettaja ja luokanohjaajat käsittelevät yhdessä muiden opettajien ja mahdollisesti oppilashuoltohenkilöstön ja oppilaiden kanssa oppilashuollon palveluja ja oppilaan tuen tasoja.

Vanhempainvartit luokanopettajan vaihtuessa pidetään opettajan harkinnan mukaan niiden oppilaiden kanssa, joiden kohdalla on tuen tarvetta (oppiminen, oppilashuolto tai muu tuen tarve). Vanhempainvartit suositellaan pidettäväksi syyskuun loppuun mennessä.

Huoltaja osallistuu lapsensa kanssa vanhempainvarttiin.

Luokanopettaja järjestää tarvittavat vanhempainvartit harkintansa mukaan ja sopii muiden opettajien tai oppilashuoltohenkilöstön mukana olosta huoltajien kanssa.

Päättöarvioinnin valtakunnalliset kriteerit (perusteiden mukaan) selvitetään 9. luokan oppilaille ja niissä oppiaineissa, joiden arvosana määräytyy ennen 9. luokkaa kyseisen luokan oppilaille.

Huoltajalle tiedotetaan päättöarvioinnin kriteereistä Wilman kautta.

Oppiaineen opettaja selvittää oppilaille oman aineensa päättöarvioinnin kriteerit.


95

Koulun toiminta-kulttuurin seuranta, arviointi ja kehittä-minen

Tutustuttavissa netissä ja/tai Wilmassa tai muuna tiedotteena

Oppilaat ja opettajat arvioivat ja kehittävät yhdessä/miten?

Vaikuttamismahdollisuus koulun toimintakulttuuriin huoltajilla

Vaikuttamismahdollisuus koulun yhteistyökumppaneilla

* Opetussuunnitelma ja siihen liittyvät suunnitelmat ja ohjeet ovat netissä. * Työsuunnitelman käytännön koulutyöhön liittyvät osiot ovat netissä. * Oppilashuollon ja tuen palvelut ovat netissä, Wilmassa ja mahdollisesti myös paperitiedotteena. * Koulun ja kodin välinen yhteistyö ja siihen liittyvät käytänteet ovat netissä. * Opetuksen eheyttämisen toteuttaminen (monialaiset oppimiskokonaisuudet ja mahdollisesti muu eheyttäminen) lukuvuoden aikana lisätään nettiin opetuksen edetessä.

* Opetussuunnitelmaan liittyvien suunnitelmien arviointia/päätetään työsuunnitelmassa * Opetuksen eheyttämisen (monialaiset oppimiskokonaisuudet ja muu eheyttäminen) suunnittelu/luokittain ja työsuunnitelmassa * Koulun toimintakulttuurin kehittämisen kohteeksi valitut osa-alueet/ työsuunnitelmassa

* Mahdollisuus osallistua koulun järjestämiin yhteistyötilaisuuksiin tai muihin yhteistyömuotoihin, joista päätetään työsuunnitelmassa. * Mahdollisuus vaikuttaa Vanhempainyhdistyksen kautta tai suorassa kontaktissa koulun henkilöstön kanssa. * Mahdollisuus kommentoida netissä * Mahdollisuus vastata kyselyihin

* Sosiaali- ja terveystoimen edustajat työskentelevät oppilashuoltoryhmässä, joka käsittelee suunnitelmia ja koulun toimintakulttuurin kehittämistä kokouksissaan. * Koulun kanssa yhteistyössä olevat tahot voivat antaa palautetta yhteistyön aikana.

lokakuu-marraskuu

Käyttäytymisen syysarviointi, jossa oppilas arvioi itse omaa käyttäytymistään. Oppilas, jonka käyttäytymisestä on huolta, saa opettajien arvioinnin.

Huoltaja saa tiedon lapsensa käyttäytymisestä ja vahvistaa saaneensa sen.

Luokanopettaja/luokanohjaaja on yhteydessä niiden oppilaiden kotiin, joiden käyttäytymisestä on huolta.

Työskentelytaitojen kehittymisen arviointi

Huoltaja saa tiedon lapsensa työskentelytaitojen kehittymisestä ja vahvistaa saaneensa sen.

Luokanopettaja/luokanohjaaja tukee työskentelytaitojen kehittymistä.

Tiedote oppilaille, joilla on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita.

Huoltaja vastaa saamaansa tiedotteeseen, jossa ilmoitetaan, että hänen lapsellaan on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita.

Koulu järjestää tukitoimia oppilaille, joilla on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita. Oppilaan ja huoltajan kanssa keskustellaan mahdollisesta luokan kertaamisesta, mikäli oppimisen esteitä on paljon (luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt)

Oppilas voi osoittaa osaamisensa, mikäli ei ole saavuttanut oppimisen tavoitteita. Osaamisen osoittamisesta sovitaan yksilöllisesti.

Huoltaja saa tiedon lapsensa osaamisen osoittamisen mahdollisuudesta.

Luokanopettaja/aineenopettajat laativat osaamisen osoittamisen kokeita tai muita osoittamistapoja (vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteet).

Huoltaja arvioi lapsensa koulunkäynnin sujumiseen liittyviä tekijöitä yhdessä lapsensa kanssa.

Luokanopettaja/luokanohjaaja ottaa yhteyttä huoltajaan ja tarvittaviin opettajiin tai oppilashuoltohenkilöstöön huoltajan palautteen perusteella ensin keskusteltuaan huoltajan kanssa.

Mahdollisesti vanhempainilta, jossa on tarvittaessa arviointiasiaa. Huoltaja osallistuu vanhempainiltaan. Vanhempainillassa ovat läsnä kaikki opettajat.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa pitkäjänteisesti ennen toteuttamista.

Huoltaja saa tiedon monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisesta ja siihen liittyvästä arvioinnista.

Opettajat suunnittelevat ja toteuttavat monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnin yhdessä oppilaiden kanssa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutuminen arkistoidaan.

Koulun toiminta-kulttuurin





* Koulun toimintakulttuurin kehittämisen kohteeksi valittujen osa alueiden

* Kehitetään koulun toimintakulttuuria * Toteutetaan monialaisia

* Mahdollisuus kommentoida netissä. * Mahdollisuus kommentoida netissä.


96

seuranta, arviointi ja kehittä-minen

kehittämissuunnitelma julkaistaan netissä. * Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutuminen julkaistaan netissä * Mahdollisesti muu opetuksen eheyttämisen toteuttaminen lisätään nettiin opetuksen edetessä.

oppimiskokonaisuuksia ja muuta eheyttämistä

joulukuu-tammikuu

Väliarviointi

vuosiluokat 1-3: arviointikeskustelu, johon oppilas osallistuu ja allekirjoittaa siitä tehdyn väliarvioinnin

vuosiluokka 4: luokanopettajan valinnan mukaan joko arviointikeskustelu, johon oppilas osallistuu ja allekirjoittaa väliarvioinnin tai luokanopettajan valinnan mukaan välitodistus sanallisena

vuosiluokat 5-9: välitodistus numeroarviointina, poikkeuksena käsityön arviointi. joka on sanallinen vuosiluokilla 5-6

käyttäytyminen arvioidaan kaikilla vuosiluokilla sanallisesti erillisenä liitteenä

Huoltaja osallistuu lapsensa arviointikeskusteluun.

Luokanopettaja/luokanohjaajat ja muut opettajat huolehtivat väliarvioinnista.

Oppilas allekirjoittaa ja palauttaa väliarvioinnin tai välitodistuksen ja käyttäytymisen arvioinnin huoltajan allekirjoittamana.

Huoltaja allekirjoittaa väliarvioinnin tai välitodistuksen ja käyttäytymisen arvioinnin.

Luokanopettaja/luokanvalvoja palauttaa väliarvioinnin/välitodistuksen oppilaalle tarkastettuaan allekirjoituksen. Väliarviointi/välitodistus arkistoidaan. Käyttäytymisen arviointi arkistoidaan

Oppilas keskustelee opinto-ohjaajan kanssa jatko-opinnoistaan. Huoltaja osallistuu lapsensa yhteisvalintaan liittyviin toimiin.

Opinto-ohjaaja huolehtii oppilaan jatko-opintoihin pääsemisestä.






* Koulun toimintakulttuurin kehittämisen kohteeksi valittujen osa alueiden kehittämissuunnitelma ja toteutustapoja netissä

* Kehitetään koulun toimintakulttuuria

* Mahdollisuus kommentoida netissä * Mahdollisuus kommentoida netissä.

helmikuu-maaliskuu- huhtikuu



Koulu järjestää tukitoimia oppilaille, joilla on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita.

Oppilas voi osoittaa osaamisensa, mikäli ei ole saavuttanut oppimisen tavoitteita. Osaamisen osoittamisesta sovitaan yksilöllisesti. Oppilaan kanssa otetaan puheeksi mahdollinen ehdollinen lukuvuositodistus, vuosiluokan kertaaminen tai muu mahdollinen yksilöllinen järjestely.

Huoltaja saa tiedon lapsensa osaamisen osoittamisen koemahdollisuudesta.

Luokanopettaja/aineenopettajat laativat osaamisen osoittamisen kokeita tai muita osoittamistapoja (vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteet). Oppilaan ja huoltajan kanssa keskustellaan mahdollisesta luokan kertaamisesta ja sovitaan lopullisesta ajankohdasta, koska asia päätetään. Mietitään oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisia vaihtoehtoja (luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt)

Kehityskeskustelut vuosiluokkien 7. ja 8. oppilaille (luokanohjaaja) ja 9. lk (opinto-ohjaaja); oppiminen, työskentelytaidot, käyttäytyminen, laaja-alainen osaaminen ja jatko-opinnot

Huoltaja osallistuu kehityskeskusteluun lapsensa kanssa.

Luokanohjaaja hoitaa opinto-ohjaajan kanssa kehityskeskustelut.


97

Valtakunnallisia kokeilta vuosiluokkien 6-9 oppilaille aineenopettajan valinnan mukaan Huoltaja saa tiedon valtakunnallisista kokeista ja lapsensa suoriutumisesta niissä.

Aineenopettajat huolehtivat mahdollisesta valtakunnallisten kokeiden järjestämisestä.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa pitkäjänteisesti ennen toteuttamista.

Huoltaja saa tiedon monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisesta ja siihen liittyvästä arvioinnista.

Opettajat suunnittelevat ja toteuttavat monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnin yhdessä oppilaiden kanssa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutuminen arkistoidaan.

Luokan oppilaat yhdessä antavat opettajille palautetta laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tukemisesta.

Huoltajat arvioivat oman lapsensa edistymistä laaja-alaisen osaamisen eri alueilla.

Opettajat suorittavat itsearvioinnin työssään onnistumisesta.

Tasotesti laajennettua englannin kieltä opiskelemaan haluaville: testi järjestetään kuudennen luokan oppilaille seitsemännellä luokalla alkavaa opetusta varten.

Huoltajille lähetetään Wilman kautta tieto tasotestin ajankohdasta.

Kielenopettajat järjestävät tasotestauksen ja siitä tiedottamisen oppilaille ja huoltajille.

huhtikuu-toukokuu

Nivelkohdissa (esikoulusta kouluun tai 2. luokalta 3. luokalle tai 6. luokalta 7.luokalle) yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa: nivelkohdan arviointi ja tietojen välitys tuleville opettajille. Halutessaan luokanopettaja voi järjestää yhteisen keskustelun (varsinkin tuen tarpeessa olevan oppilaan kohdalla) huoltajan ja tulevan luokanopettajan kanssa, mikä tällöin korvaa mahdollisen vanhempainvartin seuraavana syksynä.

Huoltajat saavat tiedon nivelkohdan käytännöistä ja sopivat luokanopettajan kanssa toimintamallista oman lapsensa kohdalla.

Tietoja luovuttava opettaja huolehtii tiedottamisesta huoltajille. Huoltajan kanssa sovitaan yhteistyöstä oppilaskohtaisesti. Nivelkohdan arvioinnin yhteenveto arkistoidaan.

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma siirtyy tulevalle luokanopettajalle. Tukea tarvitsevien esikoululaisten palaverit ja koulussa tarvittavan tuen arviointi

Huoltajat osallistuvat yhteispalavereihin ja keskusteluihin tulevan luokanopettajan ja tarvittaessa erityisopettajan kanssa.

Tuleva luokanopettaja ja tarvittaessa erityis-opettaja osallistuvat palaverien järjestämiseen yhdessä esikoulun opettajien kanssa. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma arkistoidaan.






* Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutuminen julkaistaan netissä * Mahdollisesti muu opetuksen eheyttämisen toteuttaminen lisätään nettiin opetuksen edetessä. * Työsuunnitelma on netissä ja oppilailla ja huoltajilla on kommentointimahdollisuus

* Arvoperustan ja oppimiskäsityksen tarkastelu netin kautta arviointivuorossa olevien oppilaiden kanssa/työsuunnitelma (vl 1-2, 3-6, 7-9) * Kehitetään koulun toimintakulttuuria * Toteutetaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja muuta eheyttämistä

* Arviointivuorossa olevat oppilaat arvioivat arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista yhdessä huoltajansa kanssa * Mahdollisuus kommentoida netissä.

* Mahdollisuus kommentoida netissä.

toukokuu- kesäkuu

Oppilaalla on mahdollisuus vapaaehtoisesti osoittaa tavoitteet ylittävää osaamistaan.

Huoltaja saa tiedon lapsensa aikomuksesta osoittaa tavoitteet ylittävää osaamistaan.

Opettajat järjestävät mahdollisuuksia osoittaa tavoitteet ylittävää osaamista.

Laaja-alaisen osaamisen kehittymisen arviointi, jonka pääasiallisesti suunnittelevat oppilaat yhdessä. Oppilas tekee itsearvioinnin ja luokka ryhmäarvioinnin. Oppilaat jakavat tietoa osaamisestaan ja arviointituloksista toisilleen koko koulun tasolla.

Huoltaja saa tiedon lapsensa laaja-alaisen osaamisen kehittymisestä. Luokka- ja/tai koulukohtaisesti laaja-alaisesta osaamisesta kerrotaan netissä.

Opettajat ohjaavat oppilaiden suunnittelu- ja toteutusprosessia laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden kehittymisen arvioinnissa. Luokkakohtaiset arvioinnit arkistoidaan.

Arvioinnin kehittämiskokous tai tilaisuus koulussa Palaute oppilailta ja/tai oppilasryhmiltä *käyttäytymisen tavoitteet ja niiden arviointi

Huoltajilla on mahdollisuus osallistua kehittämiskokoukseen tai tilaisuuteen tai hän saa tietoa netin kautta.

Perusasteen rehtori vastaa kehittämiskokouksen/tilaisuuden toteuttamisesta yhdessä opettajien kanssa. Kehittämiskokouksen/tilaisuuden loppuyhteenveto arkistoidaan.

Lukuvuositodistus

arvioinnin perusteista keskustellaan vielä oppilaiden kanssa yhteisesti ja tarpeen mukaan yksilöllisesti etukäteen. Arvioinnin tukena on oppilaiden lukuvuoden aikana keräämä portfolio.

Huoltaja allekirjoittaa oppilaan lukuvuositodistuksen.

Luokanopettaja/luokanohjaaja ja muut oppilasta opettaneet opettajat keskustelevat oppilaiden kanssa arvioinnista. Luokanopettaja/luokanohjaaja ja muut oppilasta


98

vuosiluokat 1-4: sanallinen arviointi

vuosiluokat 5-8: numeroarviointi

poikkeukset numeroarvioinnissa yksilöllisen suunnitelman mukaisesti

käyttäytyminen arvioidaan kaikilla vuosiluokilla sanallisesti erillisenä liitteenä

opettaneet opettajat suorittavat arvioinnin. Lukuvuositodistus arkistoidaan.

Päättötodistus numeroarviointina vuosiluokalla 9 Käyttäytymisen arviointi sanallisena erillisenä liitteenä

Huoltaja säilyttää lapsensa päättötodistuksen Oppilasta opettaneet opettajat suorittavat päättöarvioinnin. Päättötodistus arkistoidaan. Käyttäytymisen arviointi arkistoidaan.

Lukuvuosi-todistuken saamisen jälkeen kesäkuussa

Oppilas voi osoittaa osaamisensa, mikäli ei ole saavuttanut oppimisen tavoitteita ja on saanut ehdollisen lukuvuositodistuksen. Osaamisen osoittamisesta ilmoitetaan oppilaille lukuvuositodistuksen saamisen yhteydessä.

Huoltaja saa tiedon lapsensa oppimisen osoittamismahdollisuudesta lukuvuoden loputtua. Suorittamispäivästä ja siihen liittyvästä ilmoittautumiskäytännöstä on tiedote Wilmassa jo ennen lukuvuoden loppua.

Luokanopettaja/aineenopettajat laativat osaamisen osoittamisen kokeita tai muita osoittamistapoja ehdollisen todistuksen saaneille oppilaille.






* Opetussuunnitelman mahdolliset muutosehdotukset julkaistaan netissä ja hyväksytetään tiedekunnan dekaanilla kesän aikana * Seuraavan lukuvuoden työsuunnitelman (alustavat) keskeiset osiot julkaistaan netissä * Lukuvuoden arviointisuunnitelma netissä * Laaja-alaisen osaamisen kehittymisen arviointitietoja nähtävissä netissä. * Toimintakulttuurin kehittämisen kuvauksia ja tuloksia nähtävissä netissä. * Oppilashuollon lukuvuosiraportti nähtävänä netissä.

* Käsitellään opetussuunnitelman muutosehdotuksia * Seuraavan lukuvuoden työsuunnitelman suunnittelua * Toimintakulttuurin kehittymisen arviointia * Opettajat päivittävät arvioinnin vuosisuunnitelmaa

* Huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman muutosehdotusten suunnitteluun ja kommentointiin työsuunnitelmassa suunnitellulla tavalla. * Vaikuttamismahdollisuus seuraavan lukuvuoden työsuunnitelmaan Vanhempainyhdistyksen kautta. Vanhempainyhdistys käsittelee alustavan työsuunnitelman ja/tai heidän edustajansa on mukana suunnittelussa. * Mahdollisuus kommentoida työsuunnitelmaa ja arvioinnin vuosisuunnitelmaa netissä.

* Mahdollisuus kommentoida netissä.

Tässä esitettyihin arviointiin liittyvien sisältöjen käsittelyyn ja koko koulun toimintakulttuurin kehittämiseen liittyvään arviointiin voidaan tehdä tarkennuksia ja muutoksia kunkin lukuvuoden työsuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Arviointisuunnitelma arkistoidaan työsuunnitelman osana.


100


101


102


103

LUKU 7

OPPIMISEN JA

KOULUNKÄYNNIN TUKI Normaalikoulun paikallinen sisältö


104

SISÄLLYSLUETTELO:


7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Rauman normaalikoulussa 105 7.6.1 Ennaltaehkäisevä työ ......................................................................................................... 105

7.6.2 Varhainen puuttuminen .................................................................................................... 106

7.6.3 Toiminta ja yhteistyö nivelkohdissa ja siirtymässä jatko-opintoihin ........................ 108

7.6.4 Tuen tarpeen seulonnat ................................................................................................... 112

7.6.5 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus ...................................................................... 115

7.6.6 Hallintopäätökset sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja erityiset

apuvälineet ......................................................................................................................... 117


normaalikoulussa työskentelevän henkilöstön vastuut ja työnjako ......................... 118

7.6.8 Yleinen tuki ja tehostettu tuki .......................................................................................... 124

7.6.9 Erityinen tuki ....................................................................................................................... 131

7.6.10 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen ............ 135

7.6.11 Pidennetyn oppivelvollisuuden järjestäminen .............................................................. 136

7.6.12 Erityisen tuen päättäminen ja tuen jatkuminen tehostettuna tukena ..................... 137


105


7.6 Oppimisen ja koulun käynnin tuki Rauman normaalikoulussa Jokaisen oppilaan tulee saada kehittyä ja kasvaa ihmisenä omista lähtökohdistaan käsin mahdollisimman

hyvin ja saada oppimisessaan onnistumisen kokemuksia. Oppilaalle järjestetään oppimisen ja

koulunkäynnin tukea mahdollisimman nopeasti ja tarvittaessa tarjotaan oppilashuollollista tukea.

Toimintakulttuurin osioista Hyvinvointi ja turvallinen arki koulussa sisältää keskeisenä osana oppilaan

oppimisen ja koulunkäynnin tuen.


7.6.1 Ennaltaehkäisevä työ Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemisessa on lähtökohtana ennaltaehkäisevä työ, joka alkaa

tarkastelemalla oppimisympäristöjä, toimintatapoja ja opetusjärjestelyjä. Oppimista suunnitellaan,

arvioidaan ja kehitetään yhdessä ja yksilöllisesti oppilaiden kanssa. Luvussa 4. on käsitelty sisältöjä:

oppimisympäristöt, työtavat ja opetuksen eriyttäminen.

Ote luvussa 4 olevista selventävistä taulukoista:


106

Normaalikoulun erityisopettajat antavat muille opettajille oppimisen vaikeuksien tunnistamiseksi

konsultoivaa tukea ja toimivat myös samanaikaisopetuksessa, jolloin oppilaan oppimisen vaikeuksista,

työskentelystä luokkatilanteessa, orientaatiosta ja ryhmädynamiikasta voidaan saada riittävän

monipuolinen käsitys. Oppimisen esteiden poistamiseksi suunnitellaan erilaisia tukimuotoja.

7.6.2 Varhainen puuttuminen

Jos oppilaalla havaitaan hankaluuksia oppimisessa, tarkastetaan opetuksen järjestelyt, yleisen tuen

toimivuus tai tarve. Tukimuotojen käytössä ei ole tarkoitus edetä alla kuvatussa järjestyksessä, mutta on

tarkoituksenmukaista selvittää, mitkä kaikki tuen muodot voivat auttaa oppilasta selviytymään

opiskelustaan omassa ryhmässä ja miten paljon tarvitaan erityisopettajan antamaa tukea tai muuta

yksilöllistä ohjausta.

Tuen tarpeen arviointiin käytetään alla kuvattujen asioiden selvityslistaa ja tarvittaessa kartoitetaan

oppilashuollollisen tuen tarve, jos on viitteitä myös muista kuin oppimisen ongelmista. Arviointiin käytetään

oppilashuollon luvussa 8 esitettyä Tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren- huolikartoitusta.

Tuen tarpeen suunnitteluun ja sen toimivuuden arviointiin tarkoitettu tukimuotojen tarkistuslista:

1. Yhteisöllisesti vaikuttavat oppimisympäristölliset asiat:

ympäristön selkeys

ympäristön virikkeiden rajaus

tilan rauhallisuus

työskentelyrauha/luokan säännöt

työskentelytauot

tehtävien merkitsemistavat

oppilaiden oman paikan tarpeet/työskentelypisteen sijainti

tavoitteiden ja toiminnan selkiyttäminen päivittäin/ tunneittain

vuorovaikutus/yhteisöllinen toiminta

opetuksen eheyttäminen

opetuksen eriyttäminen/eri ryhmissä työskentely

kannustava palaute

Näitä edellä kuvattuja yhteisöllisiä toimia toteutetaan sopimatta niitä erikseen huoltajan kanssa, koska

ne ovat normaalia yleisen tuen vaihetta.

2. Yksilöllisesti vaikuttavat oppimisympäristöt ja työtavat/eriyttäminen:

havaintomateriaalit

apumateriaalit

tehtävälistat

ohjeiden ja tehtävien pilkkominen tai yksinkertaistaminen

tehtävien eriyttäminen

lisätehtävät

yksilöllinen ohjaaminen opetustilanteessa/opettaja, avustaja


107

vertaisohjaaminen opetustilanteessa/oppilas

kannustava ja ohjaava yksilöllinen palaute

Nämä edellä kuvatut toimet kuuluvat normaaliin yleiseen tukeen. Tilapäisestä (muutama yksittäinen

kerta) tuesta muuttuessaan useammin tarvittavaksi ne edellyttävät, että huoltaja saa tietoa tavoista,

joilla lasta tuetaan koulussa ja keskustellaan myös kotona annettavasta tuesta.

3. Yksilöllisesti kohdennettu suora tuki

erityisopettajan konsultoiva tuki/tarkempien selvitysten tarve

yksilöllisesti suurempi tarve ohjaamiselle opetustilanteessa

ennakoiva tukiopetus tai tukiopetus/opettaja

läksyparkki/avustajat

motivointi, kannustava ja ohjaava yksilöllinen palaute

Nämä edellä kuvatut toimet edellyttävät yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa ja pohdintaa

tehostettuun tukeen siirtymisen tarpeesta. Useiden näiden ja kohdissa 1. ja 2. mainittujen tukimuotojen

jatkuva käyttäminen osoittaa tehostetun tuen tarvetta.

4. Yksilöllisesti suunniteltu lisätuki

tehtävien tarkempi määrittely yksilöllisesti

seuranta/palkkio/palautejärjestelmä

osaamisen osoittaminen eri tavoin

koetilanteiden järjestäminen (lisäaika, suullinen koe, koeavustus)

kouluavustajan tuki

koulunkäynninohjaajan tuki

erityisopettaja tai muu opettaja samanaikaisopetuksessa

erityisopettajan antama osa-aikainen/laaja-alainen erityisopetus

mahdollinen oppilashuollollinen tuki

oppimisen ilo, kannustava ja ohjaava yksilöllinen palaute

Nämä edellä kuvatut toimet lisättynä aikaisempiin edellyttävät ennen alkamistaan yhteistyötä oppilaan

ja huoltajan kanssa ja jatkuessaan säännöllisesti edellyttävät seurantaa tuen onnistumisesta. Jatkuva

tarve merkitsee tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä.

5. Yksilöllinen selvitys oppimisen vaikeuksista

päivittäiset havainnot oppimistilanteissa

oppiminen eri tavoin/kuuntelemalla, lukemalla, näkemällä, tekemällä eri työtavoilla

oppilaantuntemuksen lisääminen monipuolisesti eri tahojen yhteistyönä

diagnosoivat tehtävät/testit

muiden asiantuntijoiden tekemät selvitykset/testit oppimisen edellytyksistä

oppimisen suunnittelu ja seuranta

oppimissuunnitelma tai HOJKS

oma suunnittelu ja yksilöllinen eteneminen

itsetunnon vahvistaminen ja yksilöllinen kannustava palaute

Nämä edellä kuvatut toimet edellyttävät tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa ja tehostettua

tukea ja tarvittaessa sen jälkeen eritystä tukea.


108

Tuen tarvetta arvioitaessa voidaan käyttää seuraavia tukea kuvaavia akseleita:

tilapäinen - jatkuva

vähäinen - vahvempi

yksi tukitoimi - useampi tukitoimi

Tilapäisesti voidaan oppilaalle antaa tukea monilla edellä kuvatuilla tavoilla ja yksittäisiä tukitoimia voi olla

myös yleisen tuen vaiheessa. Merkittävintä on selvittää, milloin tuki muuttuu jatkuvaksi, vahvemmaksi ja

sisältää useita tukitoimia. Tuen taso on silloin ainakin tehostettu tuki ja sen jälkeen mahdollisesti erityinen

tuki, mikäli tehostettu tuki ei ole riittävää. Tuen tasoista on tarkempi selvitys tässä luvussa myöhemmin.

7.6. 3 Toiminta ja yhteistyö nivelkohdissa ja siirtymässä jatko-

opintoihin

Nivelkohtien yhteistyön yleisistä periaatteista on luvussa 1. ja arvioinnin vuosisuunnitelmassa luvussa 6.

sekä vuosiluokkakokonaisuuksissa. Yleiset periaatteet käytännöistä opettajien vaihtuessa opetusryhmissä

vuosiluokilla 1-6 ja 7-9 ja siirryttäessä vuosiluokalle 7 on esitetty luvussa 1.

Arvioinnin vuosisuunnitelma tarkastetaan ja hyväksytään vuosittain ja tehdään tarvittavat muutokset ja

täydennykset käytäntöihin. Arvioinnin vuosisuunnitelmassa on kuvattu nivelkohdan yhteistyöhön liittyviä

käytäntöjä seuraavasti:

Ote arvioinnin vuosisuunnitelmasta luvusta 6:

Kaikissa nivelkohdissa tehtävän yhteistyön periaatteet:

yhteistyön toteuttamiseen liittyy aina yhteistyö oppilaan (mielipide siirtymisestä ja omasta

oppimisesta) ja huoltajan kanssa

tuleva opettaja saa tietoa oppilaan osaamisesta, edistymisestä ja mahdollisista oppimisvaikeuksista

tuetaan oppilasta oppijana, omien asioidensa asiantuntijana ja opintojen suunnittelijana

tuetaan oppilasta ryhmän jäsenenä

vahvistetaan oppilaan turvallisuuden tunnetta ja luottamusta kouluun ja itseensä

oppilashuollollisten tietojen siirtämisessä noudatetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolakia

huhtikuu-toukokuu

Nivelkohdissa (esikoulusta kouluun tai 2. luokalta 3. luokalle tai 6. luokalta 7.luokalle) yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa: nivelkohdan arviointi ja tietojen välitys tuleville opettajille. Halutessaan luokanopettaja voi järjestää yhteisen keskustelun (varsinkin tuen tarpeessa olevan oppilaan kohdalla) huoltajan ja tulevan luokanopettajan kanssa, mikä tällöin korvaa mahdollisen vanhempainvartin seuraavana syksynä.

Huoltajat saavat tiedon nivelkohdan käytännöistä ja sopivat luokanopettajan kanssa toimintamallista oman lapsensa kohdalla.

Tietoja luovuttava opettaja huolehtii tiedottamisesta huoltajille. Huoltajan kanssa sovitaan yhteistyöstä oppilaskohtaisesti. Nivelkohdan arvioinnin yhteenveto arkistoidaan.

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma siirtyy tulevalle luokanopettajalle. Tukea tarvitsevien esikoululaisten palaverit ja koulussa tarvittavan tuen arviointi

Huoltajat osallistuvat tarvittaessa yhteispalavereihin ja keskusteluihin tulevan luokanopettajan ja tarvittaessa erityisopettajan kanssa.

Tuleva luokanopettaja ja tarvittaessa erityis-opettaja osallistuvat palaverien järjestämiseen yhdessä esikoulun opettajien kanssa. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma arkistoidaan.


109

Toiminta ja yhteistyö nivelkohdissa Nivelkohta Tiedonsiirron

vastuuhenkilö Tiedonsiirron keskeinen sisältö

Esikoulusta ensimmäiselle luokalle

esikoulun lastentarhanopettaja

Noudatetaan Rauman kaupungin toimintamallia asiakirjojen siirtämisessä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma siirretään tulevalle luokanopettajalle. Tiedonsiirtokeskustelun järjestäminen:

tuleva luokanopettaja sopii lasta koskevan keskustelun lastentarhanopettajan kanssa

lastentarhanopettaja ilmoittaa keskusteluista huoltajille

keskustelussa voi olla mukana myös erityisopettaja tai vain erityisopettaja, mikäli luokanopettaja ei ole tiedossa

keskustelussa voi olla muita asiantuntijoita tai oppilashuollon henkilöitä huoltajan kanssa sovitusti

huoltaja voi halutessaan osallistua keskusteluun

luokanopettaja tekee yhteenvedon keskustelusta ja arkistoi sen oppilaan papereihin

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma arkistoidaan Tiedonsiirtokeskustelun sisältö:

keskustellaan oppilaan ryhmään sopeutumisen taidoista, oppimisvalmiuksista ja erityispiirteistä, joilla on vaikutusta oppimistilanteissa orientoitumiseen ja osallistumiseen

keskustellaan oppilaan erityisistä osaamisalueista sekä kerho- ja iltapäivähoidon tarpeesta

välitetään tieto oppilaan ajatuksista koulun aloittamisesta Oppilaan tuen huomiointi:

lastentarhanopettaja välittää tiedot ja asiakirjat oppilaan tukeen liittyen

oppilashuollollisen tuen tarpeen välittämisessä toimitaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan (luku 6)

lastentarhanopettaja, erityisopettaja ja luokanopettaja tekevät tarvittaessa yhteistyötä koulutulokkaan opiskelun suunnittelussa keväällä ennen kouluvuoden alkamista niiden oppilaiden kohdalla, joilla on tuen päätös tai muuta tuen tarvetta

erityisopettaja voi olla esikoulussa tarkkailemassa oppilaan edistymistä ja keskustella esikoulun henkilöstön kanssa

koulun opettajat voivat osallistua tuen tarpeessa olevan oppilaan palavereihin esikouluvuoden aikana

yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa voidaan aloittaa jo esikouluvuoden aikana

keskusteluun osallistuvat

lastentarhanopettaja ja 1. luokan luokanopettaja tarvittaessa: erityisopettaja mahdollisesti: oppilas huoltaja

Oppilaan ja huoltajan osallisuus

Oppilaan ja huoltajan mielipide oppimisesta ja alkavasta koulunkäynnistä sekä toiveet opettajille huomioidaan tiedonsiirrossa.

Yhteisistä muista palavereista sovitaan huoltajan kanssa erikseen.

Oppilaat tutustuvat tuleviin opettajiin kouluympäristössä ja järjestetyn yhteistyön puitteissa.

Lastentarhanopettaja sopii huoltajien kanssa, mikäli erityisopettaja tarkkailee tai keskustelee jonkun tietyn oppilaan asioista esikoulun henkilöstön kanssa.


110

Nivelkohta Tiedonsiirron vastuuhenkilö

Tiedonsiirron keskeinen sisältö

Toiselta luokalta kolmannelle luokalle

2. luokan luokanopettaja

Tiedonsiirtokeskustelun (nivelkohdan arvioinnin) järjestäminen:

2. luokan luokanopettaja sopii lasta koskevan keskustelun 3. luokan opettajan kanssa, jos opettaja vaihtuu

keskustelussa voi olla mukana myös erityisopettaja

luokanopettaja ilmoittaa keskustelusta oppilaalle ja huoltajalle ja sopii heidän mahdollisesta mukanaolostaan

luokanopettaja tekee yhteenvedon keskustelusta/nivelkohdan arvioinnista ja arkistoi sen oppilaan papereihin

tiedonsiirtokeskustelu voi korvata 3. luokan syksyn vanhempainvartin, mikäli siihen osallistuvat oppilas ja huoltaja luokanopettajien lisäksi

luokanopettaja tekee nivelkohdan arvioinnin ja arkistoi sen oppilaan papereihin (nivelkohdan arviointi tehdään, vaikka luokanopettaja ei vaihtuisikaan)









opiskelun etenemisen palautteen eri oppiaineissa Tiedonsiirto 3. luokalla alkavan uuden aineen opettajille

2. luokan luokanopettaja järjestää keskustelutilaisuuden, jossa hän välittää tietoa oppilaiden oppimisesta ja tuen tarpeista oppilasta opettaville uusille opettajille

tarvittaessa myös erityisopettaja voi osallistua

tilaisuudessa keskustellaan opetuksen järjestämisestä, oppilaiden työtavoista ja yhteistyötaidoista

tilaisuuteen eivät osallistu oppilas tai huoltaja (lupaa ei tarvita) Oppilaan tuen huomiointi

erityisopettaja osallistuu tarvittaessa tuen oppilaan kohdalla tiedonsiirtokeskusteluun

erityisopettaja ja luokanopettaja tekevät yhteistyötä muiden opettajien kanssa opiskelun suunnittelussa niiden oppilaiden kohdalla, joilla on tuen päätös tai muuta tuen tarvetta


lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkastaminen tehdään ennen kolmannen vuosiluokan opintojen alkamista

keskusteluun tai tiedonsiirtoon osallistuvat

2. luokan luokanopettaja tuleva 3. luokan luokanopettaja mahdollisesti: oppilas huoltaja uuden aineen opettajat tarvittaessa/tuen oppilaiden kohdalla erityisopettaja


Luokanopettaja sopii oppilaan ja huoltajan kanssa järjestetäänkö tiedonsiirtokeskustelu/nivelkohdan arviointi, johon he osallistuvat ja joka voi korvata seuraavan syksyn vanhempainvartin. Oppilaan väliarviointi on suoritettu arviointikeskusteluna ja joillakin oppilailla on useita palavereja vuoden aikana, joten tästä


111

syystä tiedonsiirto voidaan tehdä myös ilman huoltajaa ja oppilasta. Käytäntö kuitenkin sovitaan yksilöllisesti. Oppilaan ja huoltajan mielipide oppimisesta ja koulunkäynnistä sekä toiveet tuleville opettajille huomioidaan tiedonsiirrossa.



Kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle



6. luokan luokanopettaja sopii lasta koskevan keskustelun 7. luokan luokanohjaajan kanssa

keskustelussa voivat olla mukana myös erityisopettajat



mikäli yhtään henkilökohtaista tapaamista oppilaan, huoltajan ja luokanopettajan kesken ei ole lukuvuoden aikana toteutettu, suositellaan nivelkohdan arviointia yhteisenä tapaamisena






tarvitsemasta ohjauksesta ja tuesta Tiedonsiirto aineenopettajille

6. luokan luokanopettaja järjestää keskustelutilaisuuden, jossa hän välittää tietoa oppilaiden oppimisesta ja tuen tarpeista oppilasta opettaville aineenopettajille

mukana ovat myös erityisopettajat


tilaisuuteen eivät osallistu oppilas tai huoltaja (lupaa ei tarvita)

Oppilaan tuen huomiointi

erityisopettajat osallistuvat tarvittaessa tuen oppilaiden kohdalla tiedonsiirtokeskusteluun

erityisopettajat ja luokanopettaja tekevät yhteistyötä aineenopettajien kanssa opiskelun suunnittelussa niiden oppilaiden kohdalla, joilla on tuen päätös tai muuta tuen tarvetta


lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkastaminen tehdään ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä


6. luokan luokanopettaja tuleva 7. luokan luokanohjaaja mahdollisesti: oppilas huoltaja aineenopettajat erityisopettajat tarvittaessa/tuen oppilaiden kohdalla erityisopettajat


Luokanopettaja sopii oppilaan ja huoltajan kanssa järjestetäänkö tiedonsiirtokeskustelu/nivelkohdan arviointi, johon he osallistuvat. Joillakin oppilailla on useita palavereja vuoden aikana, joten tästä syystä tiedonsiirto voidaan tehdä myös ilman huoltajaa ja oppilasta. Käytäntö kuitenkin sovitaan yksilöllisesti. Oppilaan ja huoltajan mielipide oppimisesta ja koulunkäynnistä sekä toiveet tuleville opettajille huomioidaan tiedonsiirrossa.


112

Siirtymävaihe Tiedonsiirron vastuuhenkilö



opinto-ohjaaja, Ohjaussuunnitelmassa on tarkemmin yhteistyöstä ja käytännöistä oppilaan siirtyessä jatko-opintoihin. oppilaan tuen huomiointi

erityisopettaja ja opinto-ohjaaja tekevät yhteistyötä oppilaan jatko-opintojen suunnittelussa niiden oppilaiden kohdalla, joilla on tuen päätös tai muuta tuen tarvetta

7.6.4 Tuen tarpeen seulonnat

Erityisopettajat seuraavat oppilaiden oppimisen edistymistä keskustelemalla yhdessä opettajien kanssa,

joilla on huolta oppilaiden edistymisestä. Seurannan lisäksi järjestetään seulontakartoituksia, joilla pyritään

löytämään oppilaat, joilla on hankaluuksia lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikassa. Alla on kuvattu

suunnitelma oppilaiden tuen tarpeen selvittämiseksi eri luokka-asteilla. Seulontojen ajankohtia voidaan

tarpeen mukaan muuttaa, mikäli oppilaille on tehty joitakin muita kokeita tai selvityksiä, joista saadaan

vastaava tieto mahdollisista oppimisen vaikeuksista tai mikäli toinen ajankohta on toimivampi.

Normaalikoulussa oppilaiden oppimisen seuranta on tiivistä, koska opiskelijoiden harjoitteluihin kuuluvat

oppimisen kartoitukset lisäävät tietoa osaamisesta.

Toisesta koulusta luokkaan tulleiden oppilaiden kohdalla selvitetään siirtopalaverissa mahdollinen tuen

tarve ja tehdään vain tarvittaessa seulontoja jälkikäteen.

Arvioinnin vuosisuunnitelmassa luvussa 6 on oppimisen seurannasta niiden oppilaiden kohdalla, joilla on

vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita (syys- ja kevätlukukaudella). Erityisesti vuosiluokkien 6-9 osalta

ne toimivat yhtenä tuen tarpeen seurannan perusteena.

Ote arvioinnin vuosisuunnitelmasta luvusta 6:

Alla esitetyssä Seulonta tai seurantataulukossa on värillisenä merkitty ne ajankohdat, jolloin tehdään

oppimisen seulonta koko luokalle.

Seulonta tai seuranta Luokka-aste

Ajankohta Jatkotoimenpiteet

LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN vuosiluokilla 1-2

lukemaan oppimisen valmiuksien selvitys

1 syksy Seurataan ja tuetaan oppilaita, joilla on ennakoitavissa vaikeuksia oppia lukemaan ja kirjoittamaan.

lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen seuranta

1 oppilaat,

koko lukuvuosi

Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa



Koulu järjestää tukitoimia oppilaille, joilla on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita. Oppilaan ja huoltajan kanssa keskustellaan mahdollisesta luokan kertaamisesta, mikäli oppimisen esteitä on paljon (luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt)

Oppilas voi osoittaa osaamisensa, mikäli ei ole saavuttanut oppimisen tavoitteita. Osaamisen osoittamisesta sovitaan yksilöllisesti.

Huoltaja saa tiedon lapsensa osaamisen osoittamisen mahdollisuudesta.

Luokanopettaja/aineenopettajat laativat osaamisen osoittamisen kokeita tai muita osoittamistapoja (vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteet).


113

joilla on vaikeuksia

tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä tai luetun ymmärtämisen seulonta koko luokalle keväällä.

kirjoittaminen 2 syksy Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on kirjoittamisen vaikeuksia.

teknisen lukutaidon, luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen seuranta

2 oppilaat, joilla on

vaikeuksia

koko lukuvuosi

Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä.

luetun ymmärtäminen NIVELKOHDAN SELVITYS

2 kevät Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on luetun ymmärtämisen vaikeuksia.

MATEMATIIKKA vuosiluokilla 1-2

matematiikan valmiuksien selvitys

1 syksy Seurataan ja tuetaan oppilaita, joilla on ennakoitavissa vaikeuksia matematiikassa.

matematiikan oppimisen seuranta


vaikeuksia

koko lukuvuosi


matematiikka 1 kevät Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on matematiikan vaikeuksia.



vaikeuksia

koko lukuvuosi


matematiikka NIVELKOHDAN SELVITYS

2 kevät Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on matematiikan vaikeuksia.

LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN vuosiluokilla 3-6




vaikeuksia

koko lukuvuosi

Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä tai luetun ymmärtämisen seulonta koko luokalle keväällä.



vaikeuksia

koko lukuvuosi


luetun ymmärtäminen 4 kevät Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on luetun ymmärtämisen vaikeuksia.



114

luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen seuranta


vaikeuksia

koko lukuvuosi


luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen seuranta

6 koko lukuvuosi


luetun ymmärtäminen NIVELKOHDAN SELVITYS

6 kevät Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on kirjoittamisen vaikeuksia.


matematiikka 3 syksy Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on matematiikan vaikeuksia.



vaikeuksia

koko lukuvuosi




vaikeuksia

koko lukuvuosi


matematiikka 5 syksy Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on matematiikan vaikeuksia.

matematiikan oppimisen ja opiskelun seuranta

arvioinnin vuosisuunnitelman oppimisen tarkistelukohdat


vaikeuksia

koko lukuvuosi


Syksyllä tarkempi selvitys niiden oppilaiden kohdalla, joilla on vaikeuksia matematiikassa.


arvioinnin vuosisuunnitelman oppimisen tarkistelukohdat NIVELKOHDAN SELVITYS keväällä niiden oppilaiden kohdalla, joilla on vaikeuksia


vaikeuksia

koko lukuvuosi

Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä. Syksyllä tarkempi selvitys niiden oppilaiden kohdalla, joilla on vaikeuksia matematiikassa.

OPPIMINEN, LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN vuosiluokilla 7-9


oppimisen ja opiskelun seuranta



vaikeuksia

koko lukuvuosi

Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä opettajien kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä. Erityisopettajan


115

tukea annetaan erityisesti äidinkielessä, matematiikassa ja kielissä.



Tarvittaessa luetun ymmärtämisen selvitys kaikille


vaikeuksia

koko lukuvuosi

Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä opettajien kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä. Erityisopettajan tukea annetaan erityisesti äidinkielessä, matematiikassa ja kielissä.




vaikeuksia

koko lukuvuosi

Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä opettajien kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä. Erityisopettajan tukea annetaan erityisesti äidinkielessä, matematiikassa ja kielissä.


matematiikka NIVELKOHDAN SELVITYS

7 syksy Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on matematiikan vaikeuksia.



7 koko lukuvuosi

Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on matematiikan vaikeuksia.



8 koko lukuvuosi




9 koko lukuvuosi


7.6.5 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus

Oppilaiden tuen suunnittelussa käytetään aina apuna edellä esitettyä tukimuotojen tarkastuslistaa eri tuen

vaiheissa. Ensisijainen ja jatkuva tuen muoto on luokassa tapahtuva eriyttäminen eri muodoissaan

esimerkiksi oppimisympäristöt, oppimateriaalit, apuvälineet, aika, laajuus, painotus ja osaamisen

osoittamistavat. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus.

Tukiopetus

Tukiopetusta Rauman normaalikoulussa antavat pääasiallisesti luokanopettajat ja aineenopettajat sekä

tarvittaessa erityisopettajat. Koulunkäynnin ohjaajat antavat oppilaille tukiopetusta oppituntien aikana

suunnitellusti oppiaineen opettajan ohjauksen mukaan. Tavoitteena on ehkäistä oppimisvaikeuksien

kasaantuminen.


116

Tukiopetuksen järjestämisen periaatteet:

opettaja ehdottaa tukiopetusta, sopii oppilaan ja huoltajan kanssa tukiopetuksen ajankohdan,

keston ja suunnitellun jatkumon; mahdollisesti keskustelu, vahvistus Wilman kautta

tukiopetusta voi pyytää myös oppilas tai huoltaja

oppilas ja huoltaja saavat perustelut tukiopetuksen tarpeellisuudesta

tarjotusta tukiopetuksesta ei voi kieltäytyä

tuki annetaan joko kyseisen tuen tarpeen oppiaineen oppitunnin aikana tai työjärjestyksen

mukaisten oppituntien ulkopuolisella ajalla

tukiopetusta annetaan heti, kun oppilaalla on tarvetta tukeen

tuen tarve voi syntyä myös poissaolojen takia

tukiopetus on yleensä tilapäistä ja lyhytaikaista

mahdollisuuksien mukaan panostetaan ennakoivaan tukiopetukseen

tukiopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla

tukiopetuksessa painottuvat yksilölliset tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus

tukiopetuksessa käytetään monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja

tuen tason mukaan suunniteltu tukiopetus kirjataan joko oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:iin

annettu tukiopetus kirjataan Wilmaan tuen kohtaan

Osa-aikainen erityisopetus

Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen

ja koulunkäynnin vaikeuksia. Osa-aikaista erityisopetusta Rauman normaalikoulussa antavat päivittäin

koulussa työskentelevät vuosiluokkien 1-6 tai vuosiluokkien 7-9 erityisopettajat. Erityisopetusta voivat

työsuunnitelmassa sovitusti antaa myös muut normaalikoulun opettajat, joilla on erityisopettajan pätevyys.

Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen periaatteet:

osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan yhdessä opettajien kesken sekä oppilaan ja huoltajan

kanssa

luokanopettaja tai aineenopettaja sopii osa-aikaisen erityisopetuksen aloittamisesta oppilaan ja

huoltajan kanssa sovittuaan asian erityisopettajan kanssa; keskustelu ja vahvistus Wilman kautta

oppilas ja huoltaja saavat perustelut osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeellisuudesta

tarjotusta opetuksesta ei voi kieltäytyä

erityisopettaja huolehtii yhteydenpidosta huoltajan kanssa oppilaan aloitettua osa-aikaisen

erityisopetuksen

oppilailla voi olla:

kielellisiä tai matemaattisia vaikeuksia

oppimisvaikeuksia joissakin oppiaineissa

vaikeuksia opiskelutaidoissa, vuorovaikutustaidoissa tai koulunkäynnissä

opetusta järjestetään:

samanaikaisopetuksena

pienryhmässä

yksilöopetuksena

tuen tason mukaan suunniteltu osa-aikainen erityisopetus kirjataan joko oppimissuunnitelmaan tai

HOJKS:iin


117

osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla; tehostetun tuen alkaessa sen merkitys

tukimuotona siitä eteenpäin vahvistuu

annettu osa-aikainen erityisopetus opetus kirjataan Wilmaan tuen kohtaan

huoltajat saavat tietoa osa-aikaisesta erityisopetuksesta syksyllä huoltajille välitettävän tiedotteen

kautta

7.6.6 Hallintopäätökset sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja

erityiset apuvälineet

Rauman normaalikoulun opetuksen järjestäjä on Turun yliopisto, jonka alaisuudessa normaalikoulu on

hallinnollisesti. Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani hyväksyy opetuksen järjestämiseen liittyvät

asiakirjat. Normaalikoulun johtava rehtori tekee oppilaiden opetuksen toteuttamiseen liittyvät

hallintopäätökset.

Johtava rehtori tekee hallintopäätöksen seuraavissa oppilaan opetusta koskevissa asioissa:

1. oppilaan siirtäminen erityisen tuen piiriin, jolloin samassa hallintopäätöksessä erityiseen tukeen

siirtymisestä päätetään mahdollisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden ja erityisten apuvälineiden

tarpeesta. Niiden tarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä ja kuvataan HOJKS:ssa. Samassa

päätöksessä on myös mahdollisesta oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämisestä tai mahdollisesta

vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta.

2. yleistä tai tehostettua tukea saavan oppilaan opetukseen osallistumisen edellyttämät

tulkitsemis- ja avustajapalvelut (esim. viittomakielen tulkki). Palveluiden tarve arvioidaan

moniammatillisena yhteistyönä hyödyntäen oppilaan ja huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten

koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Palveluiden tarve arvioidaan pedagogisessa

arviossa ja käyttö kuvataan oppimissuunnitelmassa.

3. yleistä tai tehostettua tukea saavan oppilaan opetukseen osallistumisen edellyttämät erityiset

apuvälineet (esim. näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen

liittyvät apuvälineet, myös erityiset tietotekniset sovellukset, äänikirjat, matematiikan

havainnollistamisen välineet tai keskittymistä tukevat apuvälineet). Apuvälineiden tarpeen arviointi

ja käytön kuvaus tehdään kuten edellä kohdassa 2. Mikäli oppilas tarvitsee sekä kohdan 2 palveluja

että kohdan 3 apuvälineitä, niistä päätetään samassa hallintopäätöksessä.

4. Mikäli oppilaan tilanne muuttuu hallintopäätöksessä määriteltyjen asioiden suhteen, tekee

rehtori pedagogiseen selvitykseen perustuen uuden hallintopäätöksen muuttuneen tilanteen

mukaan.

5. Oppilaan erityisen tuen päätöksen tarkistamiskohdissa (2. luokan jälkeen ja ennen 7, luokalle

siirtymistä) rehtori tekee pedagogiseen selvitykseen perustuen uuden hallintopäätöksen joko

erityisen tuen jatkamisesta tai sen lopettamisesta. Erityisen tuen lakkauttaminen ei välttämättä

tarkoita kaikkien hallintopäätöksessä määriteltyjen tukimuotojen lakkauttamista. Lakkauttamista

koskevaan hallintopäätökseen määritellään yhä jatkuvat tuet kuten kohdissa 2 ja 3. on määritelty

yleisen ja tehostetun tuen osalta.


118


normaalikoulussa työskentelevän henkilöstön vastuut ja työnjako

Rauman normaalikoulun kasvatus- ja opetushenkilöstön vastuut ja työnjako Rauman normaalikoulun/ Turun yliopiston palveluksessa oleva

Päätökset (normeihin perustuva päätäntävalta)

Tehtävät/vastuualueet

Rauman normaalikoulun johtava rehtori

tehostetun tuen päätöksen tekeminen

erityisen tuen hallinnollisen päätöksen tekeminen

johtaa, ohjaa, seuraa ja arvioi koulun toimintaa

vastaa oppilaiden tuen järjestämisen taloudellisesta resurssoinnista

palkkaa koulunkäynnin ohjaajat

johtaa oppilashuollon ohjausryhmää

vastaa koulun oppilashuollonhenkilöstön mitoituksesta yhdessä Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa

tekee päätöksen oppilaan tehostetun tuen aloittamisesta tai purkamisesta

tekee hallinnollisen päätöksen oppilaan erityisen tuen aloittamisesta tai purkamisesta

valmistelee asiakirjat oppilaan koulunkäyntipaikan siirtyessä Rauman kaupungin pienryhmiin tai joustavaan opetukseen

vastaa oppilasta koskevien virallisten asiakirjapyyntöjen toimittamisesta

Rauman normaalikoulun perusopetuksen rehtori

organisoi koulunkäynnin ohjaajien ja kouluavustajien työt hyväksymällä avustavan henkilöstön työn jakautumisen esitetyn tarpeen mukaan

johtaa oppilashuoltoryhmää

oppilashuollon ohjausryhmän jäsen

johtavan rehtorin määräämät tehtävät

toimii johtavan rehtorin sijaisena ja tekee tänä aikana hänen tehtävänsä

Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani

työsuunnitelman hyväksyminen

opetussuunnitelman hyväksyminen

Luokanopettaja / kasvattaa, opettaa ja ohjaa oppilaitaan


119

luokanohjaaja tukee ja vahvistaa oppilaidensa itsetuntoa

seuraa kokonaisvaltaisesti luokkansa oppilaiden oppimista

arvioi oppilaidensa edistymistä

havainnoi ja tunnistaa oppilaiden oppimis- ym. vaikeuksia mahdollisimman varhain

tarjoaa tukiopetusta

suunnittelee ja toteuttaa oppilaan tukea itsenäisesti

vahvemman ja jatkuvamman tuen kohdalla suunnittelee ja toteuttaa oppilaan tukea yhdessä erityisopettajan kanssa

tiedottaa luokkaa koskevista asioista kouluväkeä/ huoltajia

seuraa luokkansa oppilaiden poissaoloja

on päävastuussa kodin ja koulun yhteistyöstä

toimii tarvittaessa yhteyshenkilönä muiden opettajien, oppilaiden ja huoltajien välillä

tekee yhteistyötä oppilashuoltohenkilöstön, terapeuttien, lääkärien, sosiaalitoimen edustajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa

osallistuu oppilaskohtaisiin moniammatillisiin palavereihin

on siirtymävaiheessa yhteistyössä lähettävän ja/tai vastaanottavan tahon kanssa

luokanopettaja on päävastuussa oppilashuoltoasiakirjojen täyttämisestä ja päivittämisestä ajantasaiseksi; luokanohjaaja muistuttaa aineenopettajia heidän vastuustaan omassa aineessa

pedagoginen arvio pedagoginen selvitys oppimissuunnitelma HOJKS

on päävastuussa omien oppilaidensa oppilaspalaverien järjestämisestä ja tarvittavien lupien hoitamisesta

toteuttaa oppilaalle suunniteltua tukea

Aineenopettaja kasvattaa, opettaa ja ohjaa oppilaitaan

tukee ja vahvistaa oppilaidensa itsetuntoa

seuraa kokonaisvaltaisesti luokkansa oppilaiden oppimista ja edistymistä

havainnoi ja tunnistaa oppilaiden oppimis- ym. vaikeuksia mahdollisimman varhain

tarjoaa tukiopetusta

suunnittelee ja toteuttaa oppilaan tukea itsenäisesti opettamassaan aineessa


120

ohjaa muita opettajia toteuttamaan oppilaalle tukea, mikäli sitä ei ole järjestetty

vahvemman ja jatkuvamman tuen kohdalla tekee itse yhteistyötä tai ohjaa muita yhteistyöhön erityisopettajan kanssa

tiedottaa luokkaa koskevista asioista kouluväkeä/ huoltajia

seuraa luokkansa oppilaiden poissaoloja

tekee yhteistyötä huoltajien kanssa




on siirtymävaiheessa yhteistyössä lähettävän ja/tai vastaanottavan tahon kanssa

on päävastuussa opettamassaan aineessa oppilashuoltoasiakirjojen täyttämisestä ja päivittämisestä ajantasaiseksi


on päävastuussa omien oppilaidensa oppilaspalaverien järjestämisestä ja tarvittavien lupien hoitamisesta


Erityisopettaja kasvattaa, opettaa ja ohjaa oppilaitaan

tukee ja vahvistaa oppilaidensa itsetuntoa

tekee oppimisvaikeuksien kartoituksia

antaa muille opettajille tukea ja ohjausta oppimisvaikeuksiin liittyvissä asioissa

keskustelee oppilaiden oppimiseen ja koulunkäyntiin, tuen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvistä asioista muiden opettajien kanssa


antaa erityisopetusta yksilö- ryhmä- tai samanaikaisopetuksena

arvioi oppilaidensa edistymistä

tekee yhteistyötä huoltajien kanssa


tekee yhteistyötä esiopetuksen kanssa


121



on tarvittaessa siirtymävaiheessa yhteistyössä lähettävän ja/tai vastaanottavan tahon kanssa

Järjestää yhteistyössä luokanopettajan/luokanvalvojan kanssa oppilaspalavereja

oppilashuoltoryhmän ja oppilashuollon ohjausryhmän jäsen

suunnittelee oppilashuoltoa ja oppilaiden hyvinvoinnin edistämistä yhdessä oppilashuoltohenkilöstön kanssa

on luokanopettajan/luokanohjaajan tai aineenopettajan tukena oppilashuoltoasiakirjojen täyttämisessä


Vuosiluokilla 7-9 on päävastuussa HOJKS:n päivittämisestä, mikäli opettaa näitä oppilaita pääsääntöisesti

Opinto-ohjaaja On päävastuussa ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta

Pitää oppilaanohjauksen tunnit voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti.

Antaa yksilö ja pienryhmäohjausta

Vastaa oppilaiden haastatteluista yläkoulussa

Osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan

Seuraa ja tarvittaessa tukee oppilaan koulutyötä yhteistyössä luokanopettajien, aineenopettajien ja muiden oppilashuoltoon kuuluvien henkilöiden kanssa

Ottaa tarvittaessa yhteyttä huoltajiin oppilashuollollisissa asioissa

Käynnistää tarvittaessa yksilölliset tukitoimet

On vastuussa valinnaisainevalinnoista ja luokkajaoista yhdessä rehtorin kanssa

Suunnittelee ja organisoi oppilaiden TET-jaksot

Organisoi opettajien seurannat TET-viikoilla

Tekee yhteistyötä sidosryhmien kanssa

Ohjaa oppilaita tarkoituksenmukaiseen jatko-opiskelu ja uravalintaan

Ohjaa ja tukee oppilaita koulutuksen nivelvaiheissa


122

On päävastuussa yhteishaun ohjauksesta ja organisoinnista

Vastaa jälkiohjauksesta sidosryhmien kanssa

Kerää palautetta ohjauksesta oman työn arviointia varten

Ohjaa omalta osaltaan oppilasta kasvun polulla

Koulunkäynnin ohjaaja kasvattaa, opettaa ja ohjaa oppilaita yhteistyössä opettajien kanssa

tukee ja vahvistaa oppilaiden itsetuntoa

suunnittelee ja toteuttaa oppilaan tarvitsemaa tukea suunnitelman mukaan

ohjaa tarvittaessa apuvälineiden käytössä

osallistuu samanaikaisopettajana luokkatyöskentelyyn

ohjaa oppilasta tarvittaessa yksilöllisesti

tekee luokanopettajan kanssa sovitut oppilaiden tukemiseen liittyvät tehtävät

osallistuu kodin ja koulunyhteistyöhön

osallistuu tarvittaessa oppilasta koskeviin palavereihin

osallistuu tarvittaessa oppilashuoltoasiakirjojen täyttämiseen

Aamu- ja iltapäivähoitaja vastaa lapsesta aamu- ja iltapäivähoidon ajan

tekee yhteistyötä lapsen opettajien kanssa

toteuttaa oppilaan tarvitsemaa tukea sovitulla tavalla

osallistuu tarvittaessa lasta koskeviin palavereihin

Rauman normaalikoulussa työskentelevän Rauman kaupungin henkilöstön vastuut ja työnjako oppilaan pedagogisen tuen asioissa

Viranhaltija, luottamuselin Rauman kaupungin palveluksessa

Päätökset (normeihin perustuva päätäntävalta)

Tehtävät/vastuualueet

Taikatakin henkilöstö tekee yhteistyötä alkuopetuksen kanssa

tekee yhteistyötä erityisopettajan/tulevan luokanopettajan kanssa, jos kouluun tulevan kohdalla on huolta (keskustelut, yhteiset palaverit vanhempien kanssa tai verkostoissa)

tekee yhteistyötä koulun aloittamisen nivelkohdassa

välittää tiedot esikoululaisten oppimisvalmiuksista ja oppimissuunnitelmista


123

Lastentarhanopettajat eri esikouluryhmissä

tekevät yhteistyötä koulun aloittamisen nivelkohdassa tulevien luokanopettajien ja tarvittaessa erityisopettajan kanssa

Erityislastentarhan-opettaja

osallistuu tukea tarvitsevien esikoululaisten yhteisiin palavereihin

tekee tarvittaessa yhteistyötä esikoululaisen tulevan luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa

Kouluterveydenhoitaja tekee oppilaalle tarvittavat kouluterveystutkimukset ja mittaukset

toimii aktiivisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseksi

oppilashuoltoryhmän jäsen

osallistuu moniammatillisiin palavereihin ja verkostoihin

tekee yhteistyötä luokanopettajien ja erityisopettajien kanssa, jos oppilaasta on huolta

varaa oppilaan asioissa ajan lasten- tai nuorisopsykiatrille ja toimii hänen työparinaan oppilaan asioissa

Koululääkäri tekee oppilaalle tarvittavat lääkärintarkastukset

tekee lähetteitä erikoissairaanhoitoon

tekee tarvittaessa yhteistyötä yksittäisen oppilaan asioissa

Lastenpsykiatri toimii yhteistyössä koulun kanssa joidenkin tuen tarpeessa olevien oppilaiden asioissa

vastaa oppilaiden mahdollisesti tarvitsemasta lääkkeellisestä tuesta koulunkäynnin onnistumiseksi

osallistuu moniammatillisiin palavereihin

Koulupsykologi tukee lasten ja nuorten koulunkäyntiä

edistää opiskelun, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä

edistää koko kouluja oppilaitosyhteisön hyvinvointia

tekee yhteistyötä koulun henkilöstön ja eri sidosryhmien kanssa

antaa opettajille konsultatiivista tukea oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin asioissa

Selvittää ja arvioida lapsen ja nuoren kehityksessä, koulunkäynnissä, opiskelussa tai oppimisessa esiin tulevia pulmia psykologisten tutkimusten kautta. Näiden perusteella suositellaan sekä suunnitellaan tarvittavaa tukea ja toimenpiteitä yhdessä perheen ja opettajien kanssa.

tarjoaa neuvontaa, ohjausta ja keskustelutukea oppilaille ja heidän perheilleen lasten ja nuorten kehitykseen, psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

oppilashuoltoryhmän jäsen

oppilashuollon ohjausryhmän jäsen


124

Koulukuraattori tukee oppilaan koulunkäyntiä

auttaa kaveri- ja ihmissuhdeongelmissa

auttaa vapaa-ajan pulmissa

auttaa kotihuolien ja perheiden kriisitilanteiden kohdatessa

auttaa päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä

tekee yhteistyötä koulun opettajien ja muun henkilöstön sekä kotien kanssa

tekee yhteistyötä lapsen asioissa kaikkien mukana olevien tahojen kanssa sosiaalitoimen edustajana

Kasvatus- ja opetusvirasto, perusopetusjohtaja

erityisopetussiirto kaupungin pienryhmäopetukseen

tekee päätöksen erityisen tuen oppilaan siirtämisestä Rauman kaupungin pienryhmäopetukseen

7.6.8 Yleinen ja tehostettu tuki

Tuen tarpeen arviointi, suunnittelu, järjestäminen, käytännön toteuttaminen sekä yhteistyö oppilashuollon henkilöstön, eri asiantuntijoiden ja kotien kanssa

Monet oppilaat voivat tarvita tukea tilapäisesti eri asioissa ja joskus myös omasta tai perheen tilanteestaan, eikä aina pelkästään oppimisvaikeuksista johtuen. Opettajien tehtävänä on selvittää oppimisen esteet ja antaa tukea heti, kun oppilaan oppiminen on vaarantumassa. Huoltajiin on oltava yhteydessä mahdollisimman nopeasti tuen tarpeen ilmettyä. Oppilas tai huoltaja ei voi kieltäytyä oppimisen tuen vastaanottamisesta, mutta yksilökohtainen oppilashuollollinen tuki perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumuksen.

YLEISEN TUEN TARPEEN ARVIOINTI YLEISEN TUEN SUUNNITTELU

Oppilaiden oppimisen seuranta opetustilanteissa

kaikki opettajat

erityisopettajat samanaikaisopetuksessa Seulonnat syksyllä ja keväällä suunnitelman mukaan

erityisopettajat toteuttavat tässä luvussa esitetyt seulonnat Vuosisuunnitelman mukaiset tarkastelukohdat

syksyllä ja keväällä: oppilaalla on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteet Keskustelut havainnoista

opettajat kertovat erityisopettajille havaitsemastaan tuen tarpeesta

luokanopettajat/aineenopettajat kysyvät huoltajan havainnoista oppilaan

Suunnitellaan eri tukimuotojen tarve:

opettajat käyttävät tuen suunnittelussa tukimuotojen tarkistuslistaa, jonka mukaan tuen tarve tarkentuu

opettajat toteuttavat yksin tai yhdessä erityisopettajien ja koulunkäynnin ohjaajien kanssa tilapäisiä tukimuotoja

vahvemman tai jatkuvamman tarpeen kohdalla luokanopettaja/aineenopettaja alkaa kirjata Wilmaan pedagogista arviota

pedagogisen arvioin tekemisen voi aloittaa jo tilapäisenkin tuen vaiheessa


125

oppimisessa

opettajat keskustelevat oppilaan kanssa hänen omasta näkemyksestään oppimisen haasteista

OPPILAAN OSALLISUUS YLEISEN TUEN SUUNNITTELUSSA

huomioidaan oppilaan oma mielipide tukimuodoista

oppilas suunnittelee ikänsä edellyttämällä tavalla tukimuotoja yhdessä opettajan ehdotusten mukaan tai ehdottaa itse jotakin tukimuotoa

oppilaan kanssa käydään suunnitteluvaiheessa läpi tukimuotojen tarkistuslista

Yleinen tuki

YLEISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA TOTEUTTAMINEN

YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA YHTEISTYÖ OPPILASHUOLLON HENKILÖSTÖN JA MUIDEN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA

luokanopettaja tai aineenopettaja on päävastuussa tuen järjestämisestä omassa luokassaan tapahtuvassa opetuksessa

erityisopettajat vastaavat oppilaan tukemisesta samanaikaisopetuksessa tai erikseen erityisopettajan opetuksessa

koulunkäynnin ohjaajien tuen sopii luokanopettaja/aineenopettaja

erityisopettaja ohjeistaa tarvittaessa koulunkäynnin ohjaajia oppilaan tukemisessa

oppilaalle voidaan tarvittaessa tehdä oppimissuunnitelma

mahdollisen oppimissuunnitelman laatimisesta vastaa luokanopettaja/aineenopettaja

ei voida yksilöllistä oppimääriä, mutta muita tukimuotoja voidaan käyttää

katso tästä luvusta kohta 7.6.6 Hallinnolliset päätökset sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet

yhteyden huoltajaan yleisen tuen vaiheessa hoitaa aina ensimmäisen kerran ja pääasiassa luokanopettaja tai aineenopettaja

yhteys huoltajaan voidaan ottaa tuen tarpeesta heti, mutta viimeistään sitten kun tukea on tarvittu kahden viikon aikana useasti

päivittäisestä tuesta on oltava huoltajaan yhteydessä heti

mikäli ennakkotiedon, seulontojen tai havaintojen pohjalta oletetaan, että tuen tarve tulee muuttumaan jatkuvaksi, ollaan huoltajaan yhteydessä heti

lukemaan ja kirjoittamaan opettelemisen aikana tuki on normaalia useimmille oppilaille eri vaiheissa, eikä kyseessä ole välttämättä oppimisvaikeus

luokanopettaja/ aineenopettaja ilmoittaa huoltajalle aina tukiopetuksesta Wilman kautta, vaikka keskustelisikin asiasta

luokanopettaja ilmoittaa huoltajalle mahdollisesta erityisopettajan tuesta, mikäli se muodostuu tilapäisestä useammin tapahtuvaksi Wilman kautta

erityisopettaja kirjaa erikseen (ei luokkatilanteessa) oppilaalle antamansa tuen Wilmaan tuki-kohtaan

useasti annettu tuki luokkatilanteessa voidaan kirjata

tarvittaessa kartoitetaan huolikartoituksen avulla laajempi oppilashuollollisen tuen tarve yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa

ohjataan tarpeen mukaan oppilashuoltohenkilöstön tuen piiriin

sovitaan yksilöllisesti oppilasta koskevissa asioissa yhteistyöstä oppilaan, huoltajan, opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa

jos on tarvetta, järjestetään moniammatillinen yksilökohtainen palaveri, johon voi osallistua oppilaan ja huoltajan luvalla myös koulun ulkopuolisia asiantuntijoita, jos heidän tukensa katsotaan tarpeelliseksi


126

Wilmaan näistä annetuista tuista yhtenä merkintänä

koulunkäynnin ohjaajan antaman tuen merkitsee keskinäisen sopimuksen mukaan joko hän itse tai luokanopettaja/aineenopettaja

tuen muuttuminen säännöllisemmäksi edellyttää tapaamisen huoltajien, tarvittavien opettajien, koulunkäynnin ohjaajien ja oppilaan kanssa (kokoonpano mietitään yksiköllisesti)

SÄILYTETTÄVIÄ ASIAKIRJOJA

mahdollinen pedagoginen arvio

mahdollinen oppimissuunnitelma

annetun tuen merkinnät

erilaiset luvat huoltajilta

pedagogiset palaveriyhteenvedot

mahdollinen oppilashuoltokertomus

TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTYMISEN TARPEEN ARVIOIMINEN TOIMENPITEET SIIRTYMISESSÄ TEHOSTETTUUN TUKEEN

yleinen tuki ei riitä

annettu tuki on yleisen tuen vaiheessa kirjattu Wilmaan, josta selviää tuen säännöllisyys

tehostettuun tukeen siirtymisen tukena käytetään avuksi tukimuotojen tarkistuslistaa

oppilas on tarvinnut tukea säännöllisesti tai samanaikaisesti on ollut käytössä useita tukimuotoja

harkitaan, tarvitaanko psykologin testaukset oppimisvaikeuksien kartoittamisen tueksi

Tehostetun tuen päätöksen valmistelu:

huoltajille on jo yleisen tuen vaiheen aikana viestitetty kasvavasta tuen tarpeesta

huoltajille on kerrottu tuen tasoista ja selvitetty tehostettuun tukeen siirtymisen käytännöt; selvitetään asia vielä järjestettävässä palaverissa, jossa on mukana myös erityisopettaja

oppilaan ja huoltajan kanssa sovitaan palaverissa myös mahdollisesti tarvittavasta psykologin testauksesta (huoltajan lupa testaukseen)

luokanopettaja (tai aineenopettaja) laatii pedagogisen arvioin, mikäli sitä ei ole tehty jo yleisen tuen vaiheen aikana

pedagoginen arvio voidaan tarvittaessa laatia yhdessä muiden opettajien kanssa. Katso tästä luvusta kohta 7.6.6 Hallinnolliset päätökset sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet

erityisopettaja tukee asiakirjojen tekemisessä

tehostetun tuen päätöksiä suositellaan tehtäväksi joko marraskuussa tai maalis- huhtikuussa (päätöksien suositellut päivämäärät päätetään lukuvuosittain)

TEHOSTETUN TUEN PÄÄTÖKSEN TEKEMINEN

moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon henkilöstön kanssa; yhteistyö toteutetaan joko yksilökohtaisesti kootussa ryhmässä (sovitut kaksi ajankohtaa vuodessa) tai niin, että oppilashuoltohenkilöstön mielipide on kirjattu pedagogiseen arvioon ennakkoon ja on siten käytettävissä päätöstä tehtäessä

johtava rehtori tekee tehostetun tuen päätöksen perustuen tehtyyn


127

pedagogiseen arvioon ja yhteistyöhön oppilashuoltohenkilöstön kanssa

tehostettuun tukeen siirtymisen päätös perusteluineen kirjataan Wilmaan oppilaan pedagogiseen arvioon Katso tästä luvusta myös kohta 7.6.6 hallintopäätöksistä

Oppimissuunnitelma voi liittyä haluttaessa yleiseen tukeen, mutta on pakollinen tehostetussa tuessa:

Tehostettua tukea

varten laadittaessa

perustuu

pedagogisessa

arviossa

tuotettuun tietoon

Turvaa oppilaalle

hyvät edellytykset

edetä opinnoissa

Oppilas oppii

ottamaan vastuuta

opiskelustaan

Huoltaja saa tietoa

ja osaa tukea

lastaan

Helpottaa

yhteistyötä

huoltajan kanssa

Lisää opettajan

tietoisuutta

oppilaan tilanteesta

Helpottaa

opettajien

yhteistyötä

On pohjana

edistymisen

arvioinnille

Tarvittaessa

laadinnassa myös

muita

asiantuntijoita

Laaditaan

yhteistyössä

oppilaan, huoltajan

ja opettajien kanssa

OPPIMIS-

SUUNNITELMAN

LAATIMINEN JA

TAVOITTEET

OPPIMISSUUNNITELMAAN EI VOI HAKEA MUUTOSTA VALITTAMALLA

EIKÄ MUILLA MUUTOKSENHAKUKEINOILLA

TEHOSTETUN TUEN

VAIHEESSA

PAKOLLINEN

OPPIMÄÄRIÄ EI

VOI YKSILÖLLISTÄÄ

Helpottaa

opettajan työn

suunnittelua

OPPIMIS-

SUUNNITELMASSA

EI SAA KUVATA

OPPILAAN HEN-

KILÖKOHTAISIA

OMINAISUUKSIA

Oppimissuunnitelma voidaan haluttaessa laatia jokaiselle oppilaalle

Oppimissuunnitelma sisältää:

oppilaskohtaiset tavoitteet

pedagogiset ratkaisut

tuen edellyttämä yhteistyö ja

palvelut

tuen seuranta ja arviointi


128

Tehostettu tuki

TUEN TOTEUTTAMINEN, SEURANTA JA ARVIOINTI

YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA

YHTEISTYÖ OPPILASHUOLLON HENKILÖSTÖN JA MUIDEN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA

TEHOSTETUN TUEN ASIAKIRJOJEN LAATIMINEN tuen tavoista ja toteuttamisesta on huoltajalla selkeä kuva

yhteys huoltajaan on tiivistä

huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö on monipuolista ja oppilaan oppimista laajasti tukevaa

huoltaja voi seurata tietoa oppimisesta Wilman tukimerkintöjen kautta

tuen merkinnöissä Wilmaan noudatetaan samoja periaatteita kuin yleisessä tuessa

yhteyttä huoltajiin voivat pitää kaikki oppilasta tukevat henkilöt aina, kun tarvetta ilmenee

erityisopettaja tai opettajat ovat yhteydessä huoltajaan myös kotona annettavan tuen toteuttamistavoista

keskustellaan huoltajan kanssa mahdollisista lisäselvityksien tarpeista; esim. psykologin tekemät tutkimukset, lastenpsykiatrin tuki tai muu tutkimus tai selvitys

järjestetään tarvittaessa yhteisiä palavereja oppimisen edistymisen seuraamiseksi (huoltaja, oppilas ja tukea toteuttavat henkilöt)

oppimissuunnitelman tarkistaminen tehdään oppimissuunnitelmassa sovitulla tavalla, mutta ainakin kerran vuodessa, jolloin järjestetään yhteispalaveri oppilaan, huoltajan ja tukea toteuttaneiden kesken

tarvittaessa psykologin tekemät testaukset oppimisvaikeuksien kartoittamisen ja opetuksen suunnittelun tueksi

tarvittaessa kartoitetaan huolikartoituksen avulla laajempi oppilashuollollisen tuen tarve yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa, mikäli sitä ei vielä ole yleisen tuen kohdalla tehty


sovitaan yksilöllisesti oppilasta koskevissa asioissa yhteistyöstä oppilaan, huoltajan, opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa

jos on tarvetta, järjestetään moniammatillinen yksilökohtainen palaveri, johon voi osallistua oppilaan ja huoltajan luvalla myös koulun ulkopuolisia asiantuntijoita, jos heidän tukensa katsotaan

pedagoginen arvio (laadittava jo päätöstä varten)

oppimissuunnitelma, joka laaditaan yhteistyössä oppilaan huoltajan, opettajan/opettajien ja mahdollisten asiantuntijoiden kanssa

oppimissuunnitelman laadinnassa hyödynnetään huoltajan luvalla mahdollista kuntoutussuunnitelmaa tai muuta suunnitelmaa

oppimissuunnitelman laadinnasta on vastuussa vuosiluokilla 1-6 luokanopettaja

oppimissuunnitelman laadinnasta on vastuussa vuosiluokilla 7-9 aineenopettaja, mikäli se koskee vain yhtä ainetta

oppimissuunnitelman laadinnasta ovat yhteisvastuullisia vuosiluokilla 7-9 luokanohjaaja ja aineenopettajat, mikäli suunnitelma koskee useaa ainetta

erityisopettajat auttavat oppimissuunnitelmien laadinnassa

oppimissuunnitelmaan ei saa kirjata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia

oppimissuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa tai tilanteen muuttuessa useammin

oppimissuunnitelman tarkistamisajankohta sovitaan oppimissuunnitelmassa ja tarkistuksen toteuttamisesta vastaa oppimissuunnitelman laatija

Mikäli tehostettu tuki ei ole enää tarpeen, toimitaan päätöksenteossa samoin kuin tehostetusta tuesta päätettäessä ja siirrytään takaisin yleiseen tukeen


129

tuki suunnitellaan yksilöllisesti eri tukimuodoista

luokanopettaja tai aineenopettaja on päävastuussa tuen järjestämisestä omassa luokassaan tapahtuvassa opetuksessa, tukiopetuksen osuus lisääntyy

erityisopettajat vastaavat oppilaan tukemisesta samanaikaisopetuksessa tai erikseen erityisopettajan opetuksessa, erityisopettajien tuki lisääntyy

koulunkäynnin ohjaajien tuen sopii luokanopettaja/aineenopettaja

erityisopettaja ohjeistaa tarvittaessa koulunkäynnin ohjaajia oppilaan tukemisessa

ei voida yksilöllistä oppimääriä

tarpeelliseksi

TEHOSTETUN TUEN SEURANTA JA ARVIOINTI OPPILAAN OSALLISUUS TEHOSTETUN TUEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTTAMISESSA JA ARVIOINNISSA


Oppilaiden oppimisen seuranta opetustilanteissa

kaikki opettajat ja erityisopettajat samanaikaisopetuksessa ja omassa opetuksessa

koulunkäynnin ohjaajat Seulonnat syksyllä ja keväällä suunnitelman mukaan

erityisopettajat toteuttavat tässä luvussa esitetyt seulonnat Yksilölliset selvitykset oppimisen edistymisestä

sovitaan oppimissuunnitelmassa selvityksistä, niiden tekijöistä ja sisällöstä sekä ajankohdasta

Keskustelut havainnoista

oppilaan tukea toteuttavan henkilöstön keskustelut

luokanopettaja/aineenopettajat kysyvät huoltajan havainnoista oppilaan oppimisessa

opettajat keskustelevat oppilaan kanssa

tehostetun tuen päätöksen purkamisesta (mikäli sitä ei enää tarvita) on kohdassa asiakirjojen laatiminen

oppimissuunnitelman tarkistaminen

huomioidaan oppilaan oma mielipide tukimuodoista

oppilas suunnittelee ikänsä edellyttämällä tavalla tukimuotoja yhdessä opettajan kanssa

oppilaan kanssa käydään suunnitteluvaiheessa läpi tukimuotojen tarkistuslista

suunnitellaan yhdessä mahdolliset erityisjärjestelyt koetilanteissa ja tavat osoittaa osaamistaan

tuetaan oppilaan omaa aktiivisuutta opiskelunsa suunnittelussa ja toteuttamisessa: häntä ohjataan oman oppimisensa asiantuntijaksi

pedagoginen arvio, jossa on tehostetun tuen päätös

oppimissuunnitelma




mahdollinen oppilashuoltokertomus (oppilashuoltorekisterissä)

mahdolliset tuen toimivuuden arvioinnin selvitykset (opettajien tai erityisopettajien tekemiä)

mahdollinen psykologin tutkimus

mahdollinen hallintopäätös


130

Tehostetun tuen vaiheeseen siirtyminen, siinä jatkaminen tai mahdollisesti siirtyminen

erityiseen tukeen:

Pedagoginen

arvio

Rehtorin tekemä tehostetun tuen

päätös (ei ole hallintopäätös)

kirjataan pedagogiseen arvioon.

HUOM! Oppilaan tarvitsemista

tulkitsemis- ja avustajapalveluista ja

erityisistä apuvälineistä rehtorin on

kuitenkin tehtävä aina hallintopäätös

sekä yleisen että tehostetun tuen

vaiheessa (kts. 7.6.6)

Moniammatillinen

yhteistyö

päätöksen tukena

Yleinen tuki ei riitä

Mikäli tehostettu

tuki ei riitä,

siirrytään

erityiseen

tukeen

Laaditaan oppimissuunnitelma

Oppimista

seurataan ja

arvioidaan

säännöllisesti

Jatketaan

tehostettuna

tukena, jos tuki

riittää

Oppimis-

suunnitelma

tarkistetaan kerran

vuodessa

Oppimista seurataan ja arvioidaan

säännöllisesti

Aina, jos oppilaan tilanne muuttuu,

tarkistetaan oppimissuunnitelma.

Mikäli tehostettua tukea ei

tarvita,

palataan yleiseen tukeen

Moniammatillinen yhteistyö

päätöksen tukena

Pedagoginen arvio

rehtorin päätöksen tueksi

Rehtorin päätös tehostetun tuen

lopettamisesta ja paluusta yleiseen

tukeen kirjataan pedagogiseen

arvioon


131

7.6.9 Erityinen tuki ERITYISEEN TUKEEN SIIRTYMISEN TARPEEN ARVIOIMINEN TOIMENPITEET SIIRTYMISESSÄ ERITYISEEN TUKEEN

tehostettu tuki ei riitä

oppilas on saanut tukea säännöllisesti tai samanaikaisesti on ollut käytössä useita tukimuotoja; tuki on vahvempaa, jatkuvaa ja käsittää useita tukitoimia

annettu tuki on tehostetun tuen vaiheessa kirjattu oppimissuunnitelmaan, josta selviää tuen laajuus, kohdentuminen ja tuloksellisuus

erityiseen tukeen siirryttäessä usein yksilöllistetään oppimääriä, jos jonkun aineen opiskelu ei ole onnistunut, vaikka oppilas olisi opiskellut oppiaineen keskeisiä sisältöjä eli erityisiä painoalueita

tehdään tarvittaessa psykologin tutkimukset ja saadaan hänen suosituksensa tuen järjestämisestä ja mahdollisesta oppimäärien yksilöllistämisestä

erityiseen tukeen siirtyminen voi mahdollistaa myös siirtymisen Rauman kaupungin järjestämään pienryhmäopetukseen, mutta päätöksen siitä tekee Rauman kaupungin perusopetusjohtaja. Moniammatillisessa ryhmässä pohditaan yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa kaikki oppilaan koulunkäynnin onnistumisen kannalta tärkeät asiat ennen pienryhmäopetukseen hakeutumista. Johtava rehtori kokoaa tarvittavat asiakirjat ja esittää oppilaan siirtämistä pienryhmäopetukseen Rauman kaupungin perusopetusjohtajalle, joka tekee päätöksen, mikäli opetusryhmässä on tilaa.

poikkeus: erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman tehostetun tuen antamista ja sen tulee perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin (esim. onnettomuuden tai vakavan sairauden takia)

Erityisen tuen päätöksen valmistelu:

huoltajille on tehostetun tuen aikana muodostunut selkeä kuva lapsensa oppimisesta ja kehittymisestä ja koulunkäyntiä edelleen haittaavista ongelmista

huoltajille on kerrottu tuen tasoista ja selvitetty erityiseen tukeen siirtymisen käytännöt

järjestetään oppilashuoltohenkilöstön kanssa moniammatillinen yhteispalaveri, jossa erityisen tuen tarpeesta keskustellaan yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa ja heitä kuullaan

erityisen tuen päätöstä varten luokanopettaja/aineenopettaja hankkii yhteistyössä erityisopettajan kanssa ja toimittaa johtavalle rehtorille: 1. oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta kirjallisen selvityksen

oppimisen etenemisestä kaikissa oppiaineissa 2. oppilashuoltohenkilöstön kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehdyn

kirjallisen selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta Näiden kahden selvityksen perusteella johtava rehtori tekee kirjallisen arvioin oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvioin muodostama kokonaisuus on pedagoginen selvitys.

3. tarvittaessa muita lausuntoja, kuten psykologin lausunto tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys

4. mahdollinen kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia voidaan hyödyntää huoltajan luvalla

ERITYISEN TUEN PÄÄTÖKSEN TEKEMINEN

ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa

johtava rehtori tekee hallintopäätöksen, joka on perusteltava. Perustelut sisältyvät pedagogiseen selvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin. Päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut ja apuvälineet sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen ja yksilöllistetyt oppimäärät.


132

päätökseen liitetään valitusosoitus, sillä huoltajat voivat hakea siihen muutosta valittamalla

erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan aina toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä

tehdään uusi pedagoginen selvitys

mikäli tarve jatkuu, erityisestä tuesta tehdään uusi hallintopäätös

mikäli tarve ei jatku, tehdään hallintopäätös tuen lopettamisesta ja oppilaalle ryhdytään antamaan tehostettua tukea ja hänelle laaditaan oppimissuunnitelma (kts myös kohta 7.6.6)

päätös tulee tarkastaa aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa sellaisissa asioissa, joista päätetään erityisen tuen päätöksessä (toimitaan, kuten edellä)

Erityinen tuki

TUEN TOTEUTTAMINEN, SEURANTA JA ARVIOINTI

YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA

YHTEISTYÖ OPPILASHUOLLON HENKILÖSTÖN JA MUIDEN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA

ERITYISEN TUEN ASIAKIRJOJEN LAATIMINEN tuen tavoista ja toteuttamisesta on huoltajalla selkeä kuva

huoltaja ymmärtää oppiaineen oppimäärän yksilöllistämisen vaikutuksen jatko-opiskeluun

yhteys huoltajaan on tiivistä

huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö on monipuolista ja oppilaan oppimista laajasti tukevaa

huoltaja voi seurata tietoa oppimisesta Wilman tukimerkintöjen kautta

tuen merkinnöissä Wilmaan noudatetaan samoja periaatteita kuin muissakin tuen vaiheissa

yhteyttä huoltajiin voivat pitää kaikki oppilasta tukevat henkilöt aina, kun tarvetta ilmenee

erityisopettaja tai opettajat ovat yhteydessä huoltajaan myös kotona annettavan tuen toteuttamistavoista

keskustellaan huoltajan kanssa mahdollisista lisäselvityksien tarpeista; esim. psykologin tekemät tutkimukset,

tarvittaessa tehdään psykologin tutkimukset

tarvittaessa kartoitetaan huolikartoituksen avulla laajempi oppilashuollollisen tuen tarve yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa, mikäli sitä ei vielä ole yleisen tuen kohdalla tehty


sovitaan yksilöllisesti oppilasta koskevissa asioissa yhteistyöstä oppilaan, huoltajan, opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön

HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan huoltajan, opettajan/opettajien ja mahdollisten asiantuntijoiden kanssa

Vastuullinen HOJKS:n laatija on vuosiluokilla 1-6 luokanopettaja (erityisopettaja tukee asiakirjan laadinnassa)

Vastuullinen HOJKS:n laatija on vuosiluokilla 7-9 erityisopettaja (muiden opettajien kanssa yhteistyössä)

HOJKS perustuu pedagogisen selvityksen tietoihin ja erityisen tuen päätöksen sisältöön

tuen päätöksen mukaan oppimääriä on voitu yksilöllistää

HOJKS:n tekemisessä hyödynnetään aikaisemmat asiakirjat esim. aikaisempi pedagoginen selvitys ja HOJKS

HOJKS:n laadinnassa hyödynnetään huoltajan luvalla mahdollista kuntoutussuunnitelmaa tai muuta suunnitelmaa


133

HOJKS sisältää (tarkemmin perusteissa)

oppilaskohtaiset tavoitteet

pedagogiset ratkaisut

opetuksen järjestäminen

tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

tuen seuranta ja arviointi

HOJKS -asiakirja laaditaan Wilmaan

HOJKS:iin ei saa kirjata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia

HOJKS:iin voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat

HOJKS tarkistetaan kerran lukuvuodessa (ja tarvittaessa)

lastenpsykiatrin tuki tai muu tutkimus tai selvitys

järjestetään yhteisiä palavereja oppimisen edistymisen seuraamiseksi (huoltaja, oppilas ja tukea toteuttavat henkilöt)

HOJKS tarkistetaan kerran vuodessa ja mukana on mahdollisuuksien mukaan oppilaan tukemiseen osallistuvia oppilashuollon henkilöitä tai muuta tukea antavia henkilöitä ja asiasta sovitaan huoltajan kanssa

kanssa

järjestetään tarvittaessa moniammatillisia palavereja, johon voi osallistua oppilaan ja huoltajan luvalla myös koulun ulkopuolisia asiantuntijoita, jos heidän tukensa katsotaan tarpeelliseksi

ERITYISEN TUEN SEURANTA JA ARVIOINTI OPPILAAN OSALLISUUS ERITYISEN TUEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTTAMISESSA JA ARVIOINNISSA


Oppilaiden oppimisen seuranta opetustilanteissa Seulonnat syksyllä ja keväällä suunnitelman mukaan

erityisopettajat toteuttavat tässä luvussa esitetyt seulonnat Yksilölliset selvitykset oppimisen edistymisestä

sovitaan HOJKS:ssa Keskustelut havainnoista

oppilaan tukea toteuttavan henkilöstön keskustelut

huoltajan havainnoista oppilaan oppimisessa

opettajat keskustelevat oppilaan kanssa

luokanopettaja vuosiluokilla 1-6 on päävastuussa HOJKS:iin kirjattujen tukien toteutumisen seurannassa ellei HOJKS:ssa toisin määrätä

erityisopettaja ja aineenopettajat ovat yhdessä vuosiluokilla 7-9 vastuussa HOJKS:iin kirjattujen tukien toteutumisen seurannassa ellei HOJKS:ssa toisin määrätä

pedagoginen arvio sovitusti (kts. kaavio)

HOJKS:n tarkastamisessa on mukana mahdollisesti oppilashuoltohenkilöstöä ja muita tukevia tahoja

oppilaan oma mielipide tuesta on tärkeä

oppilas ymmärtää ikänsä edellyttämällä tavalla oppiaineen oppimäärän yksilöllistämisen vaikutuksen jatko-opiskeluun

oppilaan omat kiinnostuksen kohteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan

oppilaan kanssa käydään keskusteluja ja suunnataan tukea myös hänen itse haluamaansa suuntaan

ohjataan oppilasta itsearviointiin

suunnitellaan yhdessä mahdolliset erityisjärjestelyt koetilanteissa ja tavat osoittaa osaamistaan

tuetaan oppilaan omaa aktiivisuutta opiskelunsa suunnittelussa ja toteuttamisessa: häntä ohjataan oman oppimisensa asiantuntijaksi

pedagoginen selvitys

hallintopäätökset

HOJKS




mahdollinen oppilashuoltokertomus

mahdolliset tuen toimivuuden arvioinnin selvitykset (opettajien tai erityisopettajien tekemiä)

mahdollinen psykologin tutkimus

mahdolliset muut lausunnot ja selvitykset


134

Erityisen tuen vaiheeseen siirtyminen ja tuen tarkistaminen:

Oppilaan ja

huoltajan

kuuleminen

Rehtorin tekemä erityisen tuen päätös,

joka on hallintopäätös

Myös oppiaineiden yksilöllistäminen ja tulkitsemis- ja

avustajapalvellut sekä erityiset apuvälineet kirjataan

hallintopäätökseen. Mikäli niiden tarve tulee myöhemmin,

niin niistä tehdään uusi hallintopäätös. (kts. tuen tarpeen

tarkistus tässä kaaviossa)

Pakollinen erityisen tuen

tarpeen tarkistus ennen 7.

vuosiluokalle siirtymistä

(pedagogisen selvitys ja uusi

hallintopäätös)

Tehostettu tuki

ei riitä

Laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen

järjestämistä koskeva suunnitelma)

Oppimista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti

Pedagoginen selvitys

moniammatillisena yhteistyönä

HOJKS tarkistetaan kerran vuodessa

Pakollinen erityisen

tuen tarpeen tarkistus

2. vuosiluokan jälkeen

(pedagoginen selvitys ja

uusi hallintopäätös)

Erityinen tuki

jatkuu ja rehtori

tekee uuden

hallinto-

päätöksen

Erityinen tuki ei ole

enää tarpeen ja rehtori

tekee hallinto-

päätöksen erityisen

tuen lopettamisesta

Laaditaan

oppimissuunnitelma

Edetään tehostetun tuen

toimintamallin mukaan

oppimista seurataan ja

arvioidaan

oppimissuunnitelma

tarkistetaan kerran

vuodessa

Pedagoginen

selvitys

moniammatil-

lisena

yhteistyönä

Tuen tarve tarkistetaan tarvittaessa ja aina, jos

tuen tarve muuttuu asioissa, josta on päätetty erityisen

tuen päätöksessä.

Siirtyminen tehostettuun

tukeen


135

7.6.10 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta

vapauttaminen

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen

Oppilasta tuetaan eri oppiaineiden opiskelussa ensisijaisesti eriyttämisen keinoilla ja tukiopetuksen ja osa-

aikaisen erityisopetuksen avulla. Oppilaalle voidaan määritellä oppiaineessa erityiset painoalueet (keskeiset

sisällöt), joihin keskitytään ja suoritukset arvioidaan suhteessa yleiseen oppimäärään.

Mikäli oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta

huolimatta ole mahdollista, voidaan oppiaineen oppimäärä yksilöllistää erityisen tuen vaiheessa.

Yksilöllistämisen perusteluna on oltava oppimisvaikeudet ja tavoitteet on määriteltävä oppilaan

edellytysten mukaan. Pedagoginen selvitys sisältää erilliset perustelut yksilöllistämiselle kussakin

oppiaineessa ja hallintopäätös tehdään sen mukaan. Jos yksilöllistettyjen oppiaineiden määrää myöhemmin

lisätään tai vähennetään, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi hallintopäätös. Katso kohta

7.6.6. ja erityisen tuen osuus 7.6.9.

Yksilöllistettyjen oppimäärien tavoitteet ja sisällöt kuvataan selkeästi ja yksityiskohtaisesti oppilaan

HOJKS:ssa. ja tämän kuvauksen tekee oppiaineen opettaja. Oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa

näihin asetettuihin tavoitteisiin.

Oppilaalle ja huoltajalle on selvitettävä oppiaineen yksilöllistämisen vaikutus jatko-opintoihin.

Yksilöllistetyn oppimäärän merkitseminen todistukseen

Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskeltu oppiaine merkitään todistukseen tähdellä (*) sekä sanallisen

että numeroarvioinnin kohdalla, myös päättöarvioinnissa. Lisätietoja -kohtaan tulee maininta:

*Oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan. Oppilaan

kohdalla voidaan käyttää sanallista arviointia numeroarvioinnin sijasta kaikilla vuosiluokilla ja myös

päättötodistuksessa.

Opetuksesta vapauttaminen

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän

suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta on oltava erityisen painavat syyt ja se perustuu

yksilölliseen harkintaan. Rehtori tekee hallintopäätöksen vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta erityisen

tuen päätöksessä.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppiaineiden opiskelusta vapauttamisesta on

säädetty erityissäännöksissä (Valtioneuvoston asetus (422/2012) 9§ 2 mom.).


Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää

vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa (Perusopetusasetus 5§ 1 mom.).


Oppilaalle ja huoltajalle on selvitettävä oppiaineesta vapauttamisen vaikutus jatko-opintoihin.




136

7.6.11 Pidennetyn oppivelvollisuuden järjestäminen

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset, kuten näkö- ja kuulovammaiset,

ruumiillisesti tai henkisesti vaikeavammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi

olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään ennen

oppivelvollisuuden alkamista ja tällöin tehdään myös päätös erityisestä tuesta. Esiopetuksen aikana

laaditaan HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää kolmella eri tavalla:

Rauman normaalikouluun oppilaat tulevat Rauman kaupungin järjestämästä esiopetuksesta, jossa tehdään

oppilasta koskeva pidennetyn oppivelvollisuuden päätös, erityisen tuen päätös ja laaditaan HOJKS Rauman

kaupungin ohjeistuksen mukaan.

Rauman normaalikouluun tulevan pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan kohdalla yhteistyö huoltajien

kanssa aloitetaan yleensä jo esikoulussa, mikäli vanhempien päätös kouluvalinnasta on jo varma.

Yhteistyön järjestää esikoulun opettaja ja koulussa siitä vastaa tuleva luokanopettaja, mutta jos

opettajapäätöstä ei ole tehty, yhteyden hoitaa erityisopettaja.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen kouluopetusta suunnitellaan etukäteen yhteistyössä

esiopetuksen, huoltajien ja koulun kanssa. Tuleva opettaja ja/tai erityisopettaja osallistuu lapsen

palavereihin esikoulussa. Tarvittava oppilashuoltohenkilöstö (psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja) on

mukana tiedonsiirtopalaverissa tai jo aikaisemmissa yhteydenpitomuodoissa. Tiedonsiirtopalaverin

järjestää esikoulun opettaja.

Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan opetus jatkuu ensimmäiseltä luokalta erityisen tuen piirissä. Tarve

pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisen yhteydessä. Jos

todetaan, ettei oppilas enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, rehtori tekee hallintopäätöksen

pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jonka jälkeen oppilas kuuluu yleisen oppivelvollisuuden

piiriin. Tarvittaessa oppilaalle voidaan edelleen antaa erityistä tukea.

Pidennetyn oppivelvollisuuden

vuosi esiopetuksessa

Esiopetukseen

5 -vuotiaana

Perusopetuksen aloittaminen

7-vuotiaana


vuosi esiopetuksessa 6-vuotiaana


toinen vuosi esiopetuksessa


vuosi esiopetuksessa 6-vuotiaana

Perusopetuksen aloittaminen

7-vuotiaana

Perusopetuksen

aloittaminen

8-vuotiaana


137

7.6.12 Erityisen tuen päättäminen ja tuen jatkuminen tehostettuna

tukena

Erityinen tuki voidaan päättää (lopettaa) pedagogiseen selvitykseen perustuen, mikäli sen mukaan oppilas

ei enää tarvitse erityistä tukea. Rehtori tekee hallintopäätöksen erityisen tuen lakkauttamisesta. Oppilaalla

voi silti jäädä voimaan joitakin tukimuotoja, jotka on kirjattava hallintopäätökseen (kts. kaavio Erityisen

tuen vaiheeseen siirtyminen ja tuen tarkistaminen ja kohta 7.6.6). Oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin ja

hänelle tehdään sen mukaisesti oppimissuunnitelma.

Erityisen tuen päätöksen lopettamista on harkittava tarkkaan ja ennen päätöstä on oppilaan selviytymistä

seurattava ja arvioitava tiiviisti ja monipuolisesti. Mahdollisesti tehtävä psykologin tutkimus antaa

opettajien tekemien selvitysten lisäksi vahvemman tuen päätökselle lopettaa erityinen tuki, joten sitä usein

suositellaan tehtäväksi.

Oppimissuunnitelmassa määritellään oppilaan tarvitsema tuki ja seuranta. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan

kanssa on varsinkin alussa tiivistä. Myöhemmin toimitaan tehostetusta tuesta määriteltyjen

toimintatapojen mukaan ja mahdollisesti siirrytään seuraavaksi yleiseen tukeen.


138


139

LUKU 8

OPPILASHUOLTO Normaalikoulun paikallinen sisältö


140

SISÄLLYSLUETTELO:


8.5 Oppilashuolto Rauman normaalikoulussa ............................................ 141

8.5.1 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut ....... 141

8.5.2 Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat ......................................................... 142

8.5.3 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen ............................................................. 144

8.5.4 Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa ........................ 146

8.5.5 Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen ..................................... 147


141


8.5 Oppilashuolto Rauman normaalikoulussa Oppilashuolto on fyysisestä, psyykkisestä, terveydellisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ja ympäristön

turvallisuudesta huolehtimista oppilaan hyvän oppimisen lisäksi. Pääpaino oppilashuollossa on

ennaltaehkäisevässä yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä sekä nopeassa puuttumisessa yksittäisen oppilaan

kohdalla nouseviin huolenaiheisiin.

Koulun toimintakulttuurissa oppilashuolto on hyvinvoinnin ja turvallisen arjen keskeinen sisältöalue.

Sinisellä värjätyt osiot on kuvattu luvussa 5, jossa on paljon keskeisiä oppilashuoltoon kuuluvia sisältöjä ja

kuvattu yhteyttä turvallisuuteen liittyviin suunnitelmiin, oppaisiin, ohjeisiin tai sääntöihin.


Jokainen opettaja ja koulun henkilöstöön kuuluva tekee omalta osaltaan oppilashuoltotyötä huomioimalla

oppilaiden erilaiset tarpeet ja tilanteet sekä huolehtimalla turvallisesta ja myönteisestä ilmapiiristä. Myös

opiskelijat suorittaessaan harjoittelua osallistuvat oppilashuoltotyöhön. Oppilaan on tunnettava, että

hänestä välitetään ja huolehditaan.

Yhteisöllisessä oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön sekä yksittäisten

luokkien ja ryhmien hyvinvointia. Tästä luvusta erillisessä oppilashuoltosuunnitelmassa on oppilashuollon

toteuttamisesta aihealueittain ja niiden toteutumista voi seurata arviointiraporteista.

Oppilaan yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvien tarpeiden huomioiminen ja

hoitaminen edellyttää yhteistyötä oppilaan, huoltajien, opettaja- ja oppilashuoltohenkilöstön sekä

tarvittaessa koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja muiden tahojen kanssa.

8.5.1 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat

oppilashuoltopalvelut

Oppilashuollon kokonaistarve Oppilashuollon kokonaistarvetta tarkastellaan lukuvuosittain, kun oppilashuoltosuunnitelmaa päivitetään

oppilashuoltoryhmässä. Saatu tieto erilaisista aikaisemmin tehdyistä kartoituksista ja selvityksistä

hyödynnetään. Yleisesti lasten ja nuorten keskuudessa esiin nousseisiin ilmiöihin pyritään vastaamaan


142

oppilashuollollisina tukitoimina mahdollisimman nopeasti esim. huoli päihdekäyttäytymisestä, tieto

huolestuttavista nuorten normaalia kehitystä vahingoittavista ilmiöistä sekä mahdollisista rikollisuuteen

houkuttavista toimista jne. Koulun ulkopuolella tapahtuvilla asioilla on merkittävä vaikutus koulussa

käymiseen, oppilaiden yleiseen hyvinvointiin ja terveyteen sekä elämänhallintaan. Syrjäytymisen

ehkäiseminen on keskeinen oppilashuollollinen tavoite.

Oppilashuoltohenkilöstö Oppilashuoltohenkilöstöön Rauman normaalikoulussa kuuluvat Rauman kaupungin organisaation

palveluksessa toimivat kouluterveydenhoitaja, kaksi kuraattoria ja psykologi. Kouluterveydenhoitaja on

paikalla lähes joka päivä, joka toinen viikko hän on poissa yhden päivän. Vuosiluokkien 1-6 kuraattori ja

vuosiluokkien 7-9 kuraattori ovat kumpikin paikalla yhden päivän viikossa. Psykologi on koulussa 4 päivää

kuukaudessa. Oppilashuoltohenkilöstön mitoituksesta vastaa Rauman kaupunki.

Oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan lukuvuosittainen palvelutilanne ja sen riittävyyttä tarkastellaan

oppilashuollon ohjausryhmässä.

Lukuvuosikohtainen tieto palveluista ja tavoitettavuudesta on oppilaiden saatavilla kaikissa luokissa ja siitä

tiedotetaan oppilaille ja huoltajille jokaisen syyslukukauden alussa oppilashuollon ohjausryhmän

määräämällä tavalla.

Kouluterveydenhoitaja tekee oppilaille laajoja terveystarkastuksia Rauman kaupungin

kouluterveydenhuollon toimintamallin mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamien

ohjeistusten mukaisesti tehdään kartoituksia, joissa on keskeisellä sijalla oppilaan selviytyminen ja

hyvinvointi koulussa oppilaan, huoltajan ja opettajan tuntemusten ja havaintojen pohjalta. Muita

kartoituksia toteutetaan Rauman kaupungin suunnitelmien mukaan sekä osallistutaan valtakunnallisiin

lasten ja nuorten hyvinvoinnin selvityksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemään TEA -viisari -

kartoitukseen osallistutaan säännöllisesti joka toinen vuosi. Kartoitusten tuloksia hyödynnetään

oppilashuollon kehittämisessä.

8.5.2 Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Rauman normaalikoulun oppilashuollon ohjausryhmä Rauman normaalikoulun oppilashuollon ohjausryhmään kuuluvat johtava rehtori puheenjohtajana,

perusasteen rehtori, vararehtori, oppilashuoltohenkilöstö sekä erityisopettajat. Tarvittaessa ohjausryhmään

voidaan lisätä muita henkilöitä. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.

Ohjausryhmän tehtävänä on

kartoittaa oppilashuollon henkilöstöresurssien riittävyys ja tehdä siltä pohjalta esityksiä

koordinoida oppilashuollon toimintaa ja toimintatapoja mahdollisimman joustavasti koulun

arkeen sijoittuvaksi

tarkastaa oppilashuollon toimintaa esittelevän tiedon oikeellisuus ja vastata tiedon jakamisesta

vastata valtakunnallisiin, alueellisiin tai koulukohtaisiin oppilashuoltoa koskeviin kartoituksiin

tai kyselyihin osallistumisesta ja koordinoida oman koulun tilannekartoituksia

arvioida oman koulun oppilashuollon tilannetta em. kyselyjen pohjalta ja tehdä siltä pohjalta

kehittämissuunnitelmia


143

tehdä käsitellyistä asioista, sopimuksista ja päätöksistä kokousmuistio, jonka arkistoinnista

vastaa perusasteen rehtori

tarkastaa lukuvuoden lopussa oppilashuoltosuunnitelman toteutuminen ja kuulla

oppilashuoltohenkilöstön ehdotuksia seuraavan lukuvuoden suunnitelmaan

laatia oppilaille, vanhemmille ja muille yhteistyötahoille yhteenveto lukuvuoden aikana

toteutuneesta tuesta ja kehittämistarpeista

Seurata kasvatuskeskustelujen, annettujen rangaistusten ja kurinpitotoimien määrää ja

kehitystä ja esittää parannusehdotuksia yhteisöllisyyden tukemiseksi

uudistaa ja viedä eteenpäin hyväksyttäväksi opetussuunnitelmaan tulevat muutokset

oppilashuollon osalta ja vastaa siihen liittyvien eri tahojen mahdollisuudesta osallistua

suunnitelmien tekemiseen opetussuunnitelman perusteiden, oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja

perusopetuslain tarkoittamalla tavalla

Rauman normaalikoulun oppilashuoltoryhmä Rauman normaalikoulussa toimii kerran kuukaudessa kokoontuva oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat

perusasteen rehtori puheenjohtajana, oppilashuoltohenkilöstö sekä erityisopettajat, oppilaanohjaaja, 1-2

muuta koulun opettajaa, vanhempien edustaja (Vanhempainyhdistyksestä) ja oppilasjäsen (oppilaskunnan

puheenjohtaja). Ryhmään voidaan kutsua myös sidosryhmien edustajia joko pysyvästi koko lukuvuodeksi tai

vain joihinkin kokoontumisiin. Johtava rehtori ja vararehtori osallistuvat tarvittaessa ryhmän toimintaan.

Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on

arvioida oppilashuollon henkilöresurssien riittävyyttä ja välittää tarve johtavalle rehtorille ja

oppilashuollon johtoryhmälle

suunnitella ja ehdottaa turvallisuutta ja hyvinvointia tukevaa lisähenkilöresurssia oppilashuollon

johtoryhmälle esim. sidosryhmätyöskentelyn tai eri hankkeiden kautta sekä laatia niihin liittyvät

tarvittavat anomukset

suunnitella, kehittää ja toteuttaa tai esittää ennaltaehkäiseviä toimintatapoja turvallisuuden ja

hyvinvoinnin edistämiseksi erilaisia työ- ja tukitapoja tai ohjelmia hyödyntäen

valmistella ja esitellä oppilashuollon ohjausryhmälle sen tarvitsemat tiedot ja toteuttaa

oppilashuollon ohjausryhmän sille asettamat tehtävät

toteuttaa koulukohtaisia tiedonkeruu- ja tilannekartoituksia oppilashuollon suunnitelman

tekemiseksi oppilashuollon ohjausryhmän ohjeiden mukaisesti

tehdä oppilashuollon suunnitelma arvioitujen tarpeiden mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi

valmistella oppilashuollon suunnitelman arviointiin liittyvät asiat oppilashuollon ohjausryhmälle

arvioida ja seurata koko koulun tasolla kouluyhteisön hyvinvoinnin hyväksi tehtävän toiminnan ja

yhteistyön toimivuutta

laatia oppilashuollon palveluista tiedote oppilaille ja huoltajille sekä muille tahoille

tehdä käsitellyistä asioista, sopimuksista ja päätöksistä kokousmuistio, jonka arkistoinnista vastaa

perusasteen rehtori

Keskeiset oppilashuoltoon liittyvät suunnitelmat ovat:



https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin770645&SID=b6b2

83e3-55f6-473c-a293-62f072f169bb&dy=1858928318




144




Järjestyssäännöt ja muita ohjeita: sisältää välituntiohjeet, hygieniaan liittyvät WC-


liikenteessä


Turvallisuusohje koulukuljetusten ja kerhojen odotusajoista



Koulun työrauhapaketti

Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa

(oppilashuollon osuudessa)

Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä (terveystiedon osuudessa)

Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön

puuttuminen

Oppilashuoltohenkilöstön ja muun koulun henkilöstön yhteistyötä on kuvattu näiden suunnitelmien

sisällöissä.

Yhteisöllinen oppilashuoltosuunnitelma Oppilashuoltosuunnitelma tarkistetaan syksyllä ja sen toteutumisesta laaditaan raportti lukuvuoden

päätteeksi. Oppilashuoltosuunnitelman perusrunkosisältö on erillisenä tarkistettavana suunnitelmana,

johon lisätään lukuvuosittaisen tarpeen mukaan oppilashuollollisia tukitoimia.

8.5.3 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Oppilashuollollisen tuen aloittaminen

Oppilashuoltohenkilöstön työntekijän tukea voi oppilas pyytää itse ja silloin on kunnioitettava hänen

mahdollisesti haluamaansa oikeutta pitää asia omana tietonaan. Tapaamiset ovat mahdollisia ennakkoon

ilmoitettujen työaikojen puitteissa. Erittäin kiireelliset tapaukset yritetään järjestää tapauskohtaisesti

oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan.

Rauman normaalikoulussa on käytössä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren huolikartoitukseen malli, jossa

huolen aiheet sisältöalueittain on nopeasti hahmotettavissa. Samassa kuvassa näkyvät myös kehällä olevat

auttavat tahot. Rauman kaupungin lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on kuvattu myös muita

tahoja, joita oppilaan kohdalla saatetaan tarvita. Tiedot yhteistyötahoista on erillisessä suunnitelmassa ja

muita uusia tukimuotoja päivitetään oppilashuoltohenkilöstön kautta koko ajan.

Oppilashuollollisen tuen havaitsemisessa ovat tärkeässä asemassa luokanopettajat, luokanohjaajat ja kaikki

muut opettajat. Huolikartoituksen avulla keskusteluissa oppilaan ja huoltajan kanssa havaitaan tuen tarve

ja voidaan keskustella oppilashuollollisten palvelujen piiriin ohjaamisesta.


145

Tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren huolikartoituksessa on ympyrän kehällä nähtävissä koulussa ja koulun

ulkopuolella olevia palveluja. Niiden nimet voivat muuttua tai voi tulla uusia yhteistyötahoja.

Yksilökohtainen asiantuntijaryhmä

Yksittäisen oppilaan tarvitseman tuen suunnittelemiseksi kootaan tarvittaessa asiantuntijaryhmä, jonka

kokoonpanon huoltaja/oppilas hyväksyvät. Kokoonkutsujana toimii asian vireille pannut työntekijä tai joku

muu joka on käsitellyt kyseistä asiaa yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Asiasta sovitaan yhdessä. Kutsu

palaverista välitetään aina kirjallisessa muodossa ja siinä ilmoitetaan osallistujien nimet

ammattinimikkeineen. Huoltajan vastaus on aina oltava todennettavissa. Jos kokoonpanoon osallistuu

yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä, tarvitaan yksilöity kirjallinen suostumus huoltajalta ja oppilaalta.

Yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän tavoitteena on suunnitella ja sopia yhdessä oppilaan ja huoltajan

kanssa tukitoimet oppilaan auttamiseksi. Oppilaan osallisuus omien asioidensa hoitamisessa on tärkeää ja

hän osallistuu ikänsä ja käsityskykynsä mukaan. Ryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa tarpeelliseksi

katsomiltaan asiantuntijoilta. Heillä on oikeus saada ja välittää toisilleen oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa

säädetysti välttämättömät tiedot.

Yhteistyöstä koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppanien kanssa yksittäisen oppilaan asioissa

sovitaan ennen yhteydenottoa oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittavaan tahoon on yhteydessä se henkilö,

jolla on jo työnkuvansa puolesta yhteyksiä: erikoissairaanhoitoon on yhteydessä terveydenhoitaja tai

psykologi sekä lastensuojeluun, nuorisotoimeen ja poliisiin kuraattorit. Palveluverkosto Rauman

kaupungissa kehittyy ja tietoa on koko ajan päivitettävä ajantasaiseksii.


146

Yhteistyöstä sairauden vaatimassa hoidossa, erityisruokavalion ja lääkityksen järjestämisestä koulussa on

luvussa 5. Yhteistyöstä sairaalaopetuksen yhteydessä on myös luvussa 5. Yhteistyöstä tehostetun ja

erityisen tuen yhteydessä on luvussa 7. Oppilashuollon tuesta kurinpitorangaistusten tai opetuksen

epäämisen yhteydessä on työrauhapaketissa, joka on järjestyssääntöjen kanssa yhteinen asiakirja.

Yksilökohtainen oppilashuoltosuunnitelma

Tarkempi suunnitelma on erillisenä ja siinä on määritelty vastuut ja toimintatavat erilaisissa yksilöllisissä

tapauksissa. Suunnitelmaa voidaan tarkentaa tarpeen mukaan, mikäli se todetaan tarkoituksenmukaiseksi.

Oppilashuoltorekisteri

Yksilökohtaisesti kootun asiantuntijaryhmän kokoontumisen päätöksistä tehdään oppilas- ja

opiskelijahuoltolain edellyttämä kirjaus oppilashuoltorekisteriin oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa annettujen

ohjeiden mukaan. Kirjaaja sovitaan kokoontumisen alussa huoltajan ja oppilaan hyväksymänä.

Oppilashuoltokertomuksen kirjaukset hyväksytetään ennen rekisteriin viemistä huoltajalla ja oppilaalla.

Samalla hyväksytetään niiden henkilöiden nimet, jotka saavat lukea oppilaan oppilashuoltorekisterissä

olevia papereita.

Normaalikoulussa oppilashuoltorekisterin paperit säilytetään lukitussa arkistokaapissa. Arkistosta vastaa

perusasteen rehtori. Myös hän tarvitsee huoltajan ja oppilaan luvan saadakseen oikeuden tutustua salassa

pidettäviin tietoihin. Normaalikoulussa perusasteen rehtori vastaa oppilasasioista, joten suositeltavaa on

antaa lupa myös hänelle.

8.5.4 Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa

kanssa

Yksittäisen oppilaan oppilashuollollisen tuen tarpeesta keskustellaan oppilaan ja huoltajan kanssa ja

määrittelyssä käytetään tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren huolenaiheiden arviointiympyrää.

Oppilashuoltosuunnitelmassa on yksityiskohtaisemmin vastuista.

Tilanteessa, jossa oppilas, huoltaja tai molemmat yhdessä kieltäytyvät suositellusta tai tarjotusta tuesta

lapselle, on mietittävä vaarantaako avun vastaanottamisen jättäminen lapsen kehityksen ja kasvun.

Tilanteissa, joissa oppilas kieltää asioidensa käsittelyn ja huoltajien, opettajien tai muiden henkilöiden

tiedonsaannin tai läsnäolon, on oppilashuoltohenkilöstön edustajan selvitettävä kiellon perusteet oppilaan

kanssa, mikäli aikuiset arvioivat kiellon olevan haitallista oppilaan auttamiseksi. Arvioinnin tekee joku

oppilashuoltohenkilöstöön kuuluvista ja selvityksen tekijä sovitaan aina tapauskohtaisesti. Lastensuojelulain

perusteella näissä kahdessa edellä kuvatussa tilanteessa on arvioitava vaarantuuko lapsen terveellinen ja

turvallinen kehitys ja niin todettaessa, voidaan oppilaasta tehdä lastensuojeluilmoitus.


147

8.5.5 Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Rauman normaalikoulun oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu Rauman kaupungin Lasten

ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelma ja muut Rauman kaupungissa tehdyt linjaukset. Koulukohtainen

suunnitelma tarkistetaan ja siihen tehdään lisäykset lukuvuodeksi kerrallaan, syyslukukauden alussa.

Oppilaat ja vanhemmat saavat tiedon Wilman kautta koulun tarjoamista oppilashuollollisista palveluista ja

koulun sopimista yhteisöllisistä oppilashuoltoa tukevista ohjelmista ja toimintatavoista, jotka ovat

opetussuunnitelman mukaisia tai joita on muuten suunniteltu toteutettavaksi lukuvuoden aikana.

Lisäyksistä oppilashuoltosuunnitelmaan ilmoitetaan erikseen sen mukaan koskevatko ne jotakin ryhmää vai

koko koulua. Koulun oppilashuoltohenkilöstön yhteystiedot, tapaamismahdollisuudet ja toimintakuvaukset

ovat nähtävissä myös luokissa.

Oppilashuollon tarpeen voi ilmoittaa oppilashuoltohenkilöstölle, opettajille tai rehtoreille kuka tahansa,

joka tietää, havaitsee tai arvioi tietojensa perusteella, että oppilas tai oppilasryhmä on tuen tarpeessa.

Oppilashuollon ohjausryhmä seuraa ja arvioi oppilashuollon suunnitelman toteutumista kaksi kertaa

lukuvuodessa. Seuraavan lukuvuoden suunnitelma käsitellään alustavasti keväällä ja tarkennetaan syksyllä.

Oppilashuoltosuunnitelman valmisteluvaiheissa kuullaan myös oppilaskuntaa.

Oppilashuoltosuunnitelmassa on oppilashuollollisten resurssien kuvaus, oppilashuollollisen tarpeen

arviointi ja suunnitelman toteutumisen seuranta sekä yhteisöllisten tukitoimien liittyminen kuhunkin

oppilashuollolliseen tarpeeseen. Suunnitelmasta ilmenevät kaikki muut sen tekemisen pohjana olevat

tiedot, niiden kerääminen ja muu lukuvuoden aikana toteutettu oppilashuollollinen toiminta.

Erillisinä sisältökuvauksina oppilashuollollisesti tärkeitä suunnitelmia:

Rauman normaalikoulun yhteisöllisen oppilashuollon suunnitelma

Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma

Tuen tarpeessa oleva lapsi ja nuori-huolikartoitus






Järjestyssäännöt ja muita ohjeita: sisältää välituntiohjeet, hygieniaan liittyvät WC-


liikenteessä

Koulun työrauhapaketti (myös yhdessä järjestyssääntöjen kanssa)


Turvallisuusohje koulukuljetusten ja kerhojen odotusajoista



Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa

(oppilashuollon osuudessa)

Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä


148

Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön

puuttuminen

Rauman normaalikoulun ohjaussuunnitelma

Lisäksi joistakin suunnitelmista voi vielä olla yksittäisiä osia erillisinä, jotta ohjeistus löytyisi nopeasti.

ERILLISENÄ ESITETTÄVÄT ASIAKIRJAT:

Yhteisöllisen oppilashuollon suunnitelma (muokataan ja

tarkistetaan lukuvuosittain), joten kannattaa tarkastella

lukuvuosikohtaista versiota https://issuu.com/tuisaa/docs/8a._luku_8.__yhteis__llisen_oppilas_ca1eea102321a4?e=229169

80/36442898

Yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma https://issuu.com/tuisaa/docs/8b._luku_8._yksil__llisen_oppilash__bd9adc4ecffa58?e=2291698

0/36442890

https://issuu.com/tuisaa/docs/8a._luku_8.__yhteis__llisen_oppilas_ca1eea102321a4?e=22916980/36442898

https://issuu.com/tuisaa/docs/8a._luku_8.__yhteis__llisen_oppilas_ca1eea102321a4?e=22916980/36442898

https://issuu.com/tuisaa/docs/8b._luku_8._yksil__llisen_oppilash__bd9adc4ecffa58?e=22916980/36442890

https://issuu.com/tuisaa/docs/8b._luku_8._yksil__llisen_oppilash__bd9adc4ecffa58?e=22916980/36442890


149

LUKU 9

KIELEEN JA KULTTUURIIN

LIITTYVIÄ

ERITYISKYSYMYKSIÄ Normaalikoulun paikallinen sisältö


150

SISÄLLYSLUETTELO:



normaalikoulussa ..................................................................................................... 151

9.5.1 Oppilaiden kielitaustan huomioiminen .......................................................................... 151

9.5.2 Oppilaiden kulttuuritaustan huomioiminen .................................................................. 152


151



normaalikoulussa

9.5.1 Oppilaiden kielitaustan huomioiminen Kielelliset valmiudet ja valmistava opetus

Rauma on kaupunkina suomenkielinen ja kaupungin alueella ei ole suuria vähemmistökieliryhmiä ja

muuttoliikettä on vaihtelevasti. Rauman kaupunki järjestää valmistavaa opetusta, johon maahan

muuttaneet vieraskieliset oppilaat ensisijaisesti ohjataan. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat

sijoittuvat kaupungin alueella eri kouluihin asuinpaikan mukaan. Oppilaan siirtyessä normaalikouluun

tehdään yhteistyötä valmistavan opetuksen opettajan ja oppilaan huoltajien kanssa. Valmistavassa

opetuksessa kartoitetun kielitaidon mukaan suunnitellaan oppilaan opetus ja tarvittavat tukitoimet.

Valmistavaan opetukseen eivät mene ne oppilaat, joiden kielitaito on jo pitempiaikaisen Suomessa

oleskelun takia alle kouluikäisenä kehittynyt riittävän hyväksi. He ovat yleensä käyneet esikoulun ja tällöin

on arvioitu oppilaan kielitaitoa ja on pohdittu eri kouluvaihtoehdot sekä mahdollinen tarve jatkaa

esiopetuksessa toinen vuosi.

Kielipainotteiselle luokalle sijoittuvat vieraskieliset oppilaat

Normaalikouluun voi sijoittua myös sellaisia oppilaita, joilla on oman äidinkielensä lisäksi hyvä tai

kohtalainen englannin kielen taito. He voivat opiskella englantipainotteisella luokalla, mikäli luokan

oppilasmäärä sen sallii. Kunkin oppilaan kohdalla tehdään kuitenkin yksilöllinen tilannearviointi.

Oppimissuunnitelma

Oppilaalle, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, voidaan tarvittaessa tehdä oppimissuunnitelma, mikäli hän

tarvitsee oppimisessaan tehostettua tukea. Luokanopettaja/luokanohjaaja päättää oppimissuunnitelman

tarpeesta yhdessä huoltajien ja tarvittaessa muiden opettajien kanssa. Oppilaan tuen arviointi ja

tukimuodot ovat pääosin samoja kuin muillakin tehostetun tuen oppilailla. Lisäksi oppilas saa S2 (suomi

toisena kielenä) –opetusta.

Keskeistä oppimisen suunnittelussa on kunkin luokka-asteen tavoitteiden mukaan varmistaa oppilaan

osaamisen kehittyminen. Opiskelun suunnittelussa kiinnitetään huomio erityisesti seuraaviin asioihin, jotka

kirjataan myös oppimissuunnitelmaan:

lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen saavuttaminen ja varmentaminen suomen kielellä

lukeminen ja kirjoittaminen omalla äidinkielellä oppimisen tukena, jos kyseessä on jo

kotimaassaan koulua käynyt lapsi

eri oppiaineiden käsitteistön ja sanaston oppiminen suomeksi

käsitteistön varmistaminen omalla äidinkielellä

sanavaraston kartuttaminen suomen kielellä

mahdollisesti omankielinen opiskelu oppimisen tueksi vanhempien kanssa tai sähköisen

materiaalin avulla

eri opettajien kielitaidon hyödyntäminen opiskelun järjestämisessä


152

avustajien käyttäminen opiskelun tukena

mahdollinen vertaistuki omalla luokalla

kaverisuhteiden luominen suomenkielisten lasten kanssa

kielitaidon tason selvitykset

9.5.2 Oppilaiden kulttuuritaustan huomioiminen

Kieli- ja kulttuuri-identiteetin tukeminen

Koulussa huomioidaan oppilaan kieli- ja kulttuuritausta eri opetustilanteissa, joissa käsitellään kulttuuriin

liittyviä sisältöjä. Keskeistä on huomioida arjessa erilaiset tavat ja perinteet ja opettaa koko luokka- ja

kouluyhteisö hyväksymään ja kunnioittamaan erilaisen taustan omaavia oppilaita yhteisen keskustelun

avulla. Tavoitteet sisältyvät laaja-alaisen osaamisen osa-alueeseen L2: Kulttuurinen osaaminen,

vuorovaikutus ja ilmaisu ja toimintakulttuurin osioon: Kulttuurin moninaisuus ja kielitietoisuus.

Ote Toimintakulttuuri -kuvasta

Toimintakulttuuri-kuva luvussa 4. sisältää monikielisyyden ja kotikansainvälisyyden, kulttuuriperinnön ja

kulttuuritraditiot. Erilaiset kulttuurit ja kielet huomioidaan esim. yhteisissä tilaisuuksissa, monialaisissa

oppimiskokonaisuuksissa ja erityisesti arjen opiskelutilanteissa. Oppilaita itseään kannustetaan aktiivisesti

tuomaan esiin kulttuurinsa erityispiirteitä, jolloin sen arvostaminen vahvistuu ja erilaisuuden

ymmärtäminen ja kunnioittaminen toteutuu.

Yhteistyö huoltajien kanssa

Huoltajilla on keskeinen rooli lapsen koulunkäynnin onnistumisessa ja yhteistyöhön kiinnitetään erityistä

huomiota. Heille selvitetään suomalaisen koulun toimintatapoja ja keskustellaan sellaisista perheen

kulttuuriin kuuluvista asioista, jotka mahdollisesti rajoittavat koulussa osallistumista jollakin tavalla. Mikäli

yhteistä kieltä ei ole, käytetään tulkkipalvelua.


153

LUKU 10

KAKSIKIELINEN OPETUS Normaalikoulun paikallinen sisältö


154

SISÄLLYSLUETTELO:


10.2 Kielipainotteinen linja Rauman normaalikoulussa ......................... 155 10.2.1 Kielipainotteisen linjan oppilaaksi otto .......................................................................... 155

10.2.2 Kohdekieli englannin ja suomen kielen (äidinkieli ja kirjallisuus) tuntijako ............ 156

10.2.3 Oppiaineiden sisältöalueiden opetus suomen kielellä ja englannin kielellä ........... 156

10.2.4 Englannin kielellä opetettavien oppiaineiden keskeiset kielelliset tavoitteet ........ 156

10.2.5 Laajennettu englannin kielen opiskelu vuosiluokilla 7-9 valinnaisena ..................... 158

10.2.6 Kielipainotteisen opetuksen keskeiset tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain .......... 160


155


10.2 Kielipainotteinen linja Rauman normaalikoulussa

Rauman normaalikoulussa annetaan laajamittaista kaksikielistä opetusta kohdekielenä englanti. Opetusta

annetaan vuosiluokilla 1-6 ns. kielipainotteisella linjalla eli kielilinjalla, jossa vähintään 25 % perusopetuksen

koko oppimäärän opetuksesta järjestetään kohdekielellä. Lukemaan ja kirjoittamaan opetellaan suomen

kielellä.

Vuosiluokilla 7-9 ei enää toteuteta laajamittaista kaksikielistä opetusta kohdekielenä englanti. Oppilaat

voivat sen sijaan valita laajennetun englannin kielen opetuksen (1 vvt), jolla tarkoitetaan englannin kielen

opintojen syventämistä. Tästä on tarkemmin tässä luvussa myöhemmin.

10.2.1 Kielipainotteisen linjan oppilaaksi otto

Oppilaat valitsevat Rauman normaalikouluun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuessaan joko

taitopainotteisen linjan tai kielipainotteisen linjan.

Pääsääntöinen suositus kielipainotteiselle linjalle opiskelemaan tulevien kohdalla on, että oppilaalla on

riittävät koulun opetuskielen valmiudet

epävarmuuden sietokykyä

omaa halua opiskella asioita myös englannin kielellä

perheen sitoutuminen ja tuki

Mikäli kielipainotteiselle linjalle ilmoittautuu oppilaita enemmän kuin voidaan luokkakoon takia ottaa,

käytetään valintamenettelyä, jossa arvioidaan oppilaan kielellisiä taitoja suomen kielellä ja myös englannin

kielen osaamista, mikäli sitä on jo ennestään. Englannin kielen osaamista ei edellytetä etukäteen.

Mahdollisesta valintamenettelystä, joka toteutetaan maalis- huhtikuussa, vastaavat kyseisen luokan

luokanopettaja ja englannin kielen opettaja yhdessä. Oppilaan huoltajiin voidaan olla yhteydessä, mikäli

esikoulusta saadun tiedon perusteella kielipainotteinen opetus voisi olla oppilaalle liian haastavaa.

Äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai englantia käyttävä oppilas voidaan sijoittaa

kielipainotteiselle luokalle, mikäli huoltajilla on niin paljon englannin kielen taitoa, että he voivat tukea

lapsensa kielitaidon kehittymistä kohdekielellä. Muusta maasta Suomen muuttavan oppilaan kohdalla

tehdään aina huoltajan kanssa yhdessä yksilöllinen tilannearviointi, jossa kartoitetaan kielitaito, Suomessa

oleskelun ennakoitu kesto ja mahdollinen paluukoulu ja siellä edellytettävä kielitaito. Oppilaskohtaisesti

ratkaistaan onko tarkoituksenmukaista opiskella kielipainotteisella vai taitopainotteisella linjalla.


156

10.2.2 Kohdekieli englannin ja suomen kielen (äidinkieli ja

kirjallisuus) tuntijako

Vuosiluokilla 1-2 englannin kielen opetukseen käytetään 1-3 tuntia viikoittain äidinkielen tuntikiintiöstä

(valtioneuvoston asetukset 422/2012, luku 3, § 8). Tavoitteena oleva 25% opetuksesta kohdekielellä

toteutetaan joustavasti oppilaan koulupäivään sisältyvinä useina lyhyinä tuokioina.

10.2.3 Oppiaineiden sisältöalueiden opetus suomen kielellä ja

englannin kielellä

Englantia käytetään kaikissa muissa oppiaineissa paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa.

Oppiaineista valitaan vuosiluokittain sisältöjä, jotka parhaiten sopivat opiskeltaviksi englannin kielellä.

Kaikkien opiskeltavien asioiden kohdalla varmistetaan, että oppilaat ymmärtävät opittavat asiat.

Tavoitteena on, että kielitaidon karttuessa oppilas pystyy käyttämään vierasta kieltä myös oppimisen

välineenä eri oppiaineissa.

Englannin kielellä opetettavien oppiaineiden sisältöalueista päätetään kunkin lukuvuoden osalta

tarkemmin, että voidaan huomioida myös ryhmäkohtaiset vahvuudet ja eri opettajien hyödyntäminen

opetuksessa. Vuosiluokittain tehtävästä opiskelusta englannin kielellä päättävät kielipainotteisen linjan

opettajat yhdessä ja julkaisevat tarkennetun suunnitelman syyskuun aikana. Työsuunnitelmassa päätetään

ketkä opettajat ovat vastuussa vuosiluokittaisen suunnitelman teosta. Kunkin lukuvuoden suunnitelma

valmistellaan edellisen lukuvuoden lopussa alustavasti yhdessä oppilaiden kanssa.

10.2.4 Englannin kielellä opetettavien oppiaineiden keskeiset

kielelliset tavoitteet

Kielipainotteisen opetuksen yleiset tavoitteet Luokanopettaja vastaa siitä, että kielipainotteinen opetus on jatkuvaa ja suunnitelmallista koko lukuvuoden

ajan. Tavoitteiden toteutumista tuetaan tekemällä säännöllisesti yhteistyötä englannin kielen opettajan ja

muiden luokkaa opettavien opettajien kanssa.

Tavoitteena on

tarjota runsaasti tilaisuuksia kuulla, puhua, lukea ja kirjoittaa englantia erilaisissa oppimistilanteissa kaikissa oppiaineissa äidinkieltä lukuun ottamatta

luoda myönteinen asenne englantia ja sen oppimista kohtaan

rohkaista käyttämään vähäistäkin kielitaitoa

laajentaa ja kerrata sanavarastoa monipuolisesti eri teemoja ja aihepiirejä käsittelemällä

vahvistaa kielitaidon eri osa-alueita

ohjata autenttisen materiaalin käyttöön

vahvistaa tiedonhakutaitoja englannin kielellä

ohjata pitkäjänteiseen työhön englannin kieltä käyttäen

luoda hyvä pohja myöhemmille kieliopinnoille sekä kehittää englannin kieltä oppimisen välineeksi


157

Englanninkielinen opetus vuosiluokilla 1-2

Ensimmäisellä ja toisella luokalla englanninkielinen opetus on päivittäistä tutustumista vieraaseen kieleen.

Tavoitteena on totuttautua englannin kieleen kannustavassa ja turvallisessa ilmapiirissä. Opiskelu on

havainnollista, toiminnallista ja konkreettista ja pääosin suullista. Oppimisympäristössä voi olla näkyvillä

englanninkielisiä sanoja ja opiskelussa voidaan käyttää helposti ymmärrettäviä kirjallisia materiaaleja.

Toiminta koostuu lyhyistä, toistuvista leikinomaisista tuokioista, joissa oppilas saa kuulla vierasta kieltä, ja

häntä kannustetaan käyttämään oppimaansa rohkeasti. Puhumista opitaan kuuntelemalla ja toistamalla.

Tuokioihin voi sisältyä lauluja, loruja, leikkejä, pelejä, draamaa ja pieniä tehtäviä myös verkkoympäristöä

käyttäen.

Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää kuulemansa englanninkieliset viestit, osaa toimia saamiensa

ohjeiden mukaan ja tuottaa vierasta kieltä opetukseen liittyvissä rajatuissa tilanteissa. Oppilas tunnistaa eri

oppiaineiden peruskäsitteitä (CLIL handbook, katso selitys myöhemmin)

Oppiainesisältöihin liittyvät tavoitteet:

Oppiaineissa annettavien ohjeiden mukaan toimiminen

Oppiaineiden peruskäsitteiden tunnistaminen


Kolmannella ja neljännellä luokalla oppilaita rohkaistaan käyttämään englannin kieltä merkityksellisesti ja

ymmärrettävästi eri oppimisympäristöissä ja kartuttamaan sanavarastoaan. Oppimista vahvistetaan

laulujen, leikkien, pelien ja draaman avulla. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää sekä suullisia että

kirjallisia ohjeita ja osaa käyttää eri oppiaineiden peruskäsitteitä.


Ohjeiden ymmärtäminen englannin kielellä

Oppiaineiden peruskäsitteistön oppiminen

Kirjoittaminen ja lukeminen englannin kielellä oman taitotason mukaan

Käsitteellisesti haastavampien sisältöjen opiskelua englannin kielellä


Viidennellä ja kuudennella luokalla kirjallisen aineiston käytön määrä lisääntyy ja englanninkielisiä

asiatekstejä kuunnellaan ja luetaan runsaasti. Eri oppiaineiden englanninkielisten peruskäsitteiden hallintaa

vahvistetaan ja opiskelua englannin kielellä tuetaan. Oppilaan vastuu oman kielitaidon kehittämisestä

lisääntyy.


Opitaan oppiaineiden peruskäsitteistöä

Tehdään tehtäviä myös englannin kielellä

Kirjoitetaan vastauksia ja lyhyitä selostuksia englanniksi.


158

Harjoitellaan löytämään tietoa englanninkielisistä asiatekstistä

Opitaan käyttämään sanakirjoja

Kielipainotteisen opetuksen arviointi

Kielipainotteisella linjalla opiskelevia oppilaita arvioidaan eri oppiaineiden tavoitteisiin perustuen samalla

tavalla kuin taitopainotteisen linjan oppilaita. Kokonaisvaltainen oppimisen seuranta ja arviointi on tärkeää

myös mahdollisen tuen järjestämisen takia.

Kielitaidon kehittymistä arvioidaan yhdessä oppilaan kanssa ja eri tavoin monipuolisesti, jotta oppilas tulisi

tietoiseksi omista taidoistaan ja tavoistaan oppia. Myös vanhempien kannustava tuki kielitaidon

kehittymisessä on tärkeää. Vieraan kielen taitoa arvioidaan vain englannin kielen kielenopetuksessa.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota:

oppilaan asenteeseen vierasta kieltä ja sen oppimista kohtaan

viestintätaitojen kehittymiseen vieraalla kielellä

kielitaidon kehittymiseen myös koulun ulkopuolella

eri kielenkäyttötaitoihin

CLIL handbook (CLIL – Content and Language Integrated Learning)

CLIL- handbook on tarkoitettu opetuksen tueksi sekä opettajille, että opetusharjoittelijoille ja siinä avataan

työtapoja, menetelmiä ja sisältöjä, joita opettajat voivat käyttää eri-ikäisten oppilaiden

englantipainotteisen opetuksen suunnittelussa. CLIL – handbookia päivitetään ja siihen kootaan myös

hyväksi koettuja materiaaleja mm. pelejä ja nettimateriaaleja.

10.2.5 Laajennettu englannin kielen opiskelu vuosiluokilla 7-9

valinnaisena

Ensimmäiseltä luokalta kuudennelle luokalle oppilas voi opiskella normaalikoulun painotuksen mukaan

edellä kuvatussa laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa kohdekielenä englanti ns. kielipainotteisella

linjalla. Seitsemänneltä luokalta alkaen on mahdollista jatkaa englannin kielen taitojen syventämistä

valinnaisena laajennettuna englannin kielenä, jolloin oppilaalla on yksi vuosiviikkotunti enemmän englannin

kielen opetusta.

Oppilaiden valinta laajennetun englannin kielen opiskeluun

Laajennettua englannin kieltä opiskelemaan voi ilmoittautua kuudennen luokan keväällä. Opetuksen

tavoitteet pohjautuvat oppilaiden hyvään kielitaitoon ja siksi oppilaille järjestetään tasotesti maalis-

toukokuun aikana. Testauksen ajankohdasta ja järjestämisvastuista on tarkemmin koulun arvioinnin

vuosisuunnitelmassa. Myös sellaisilla oppilailla, jotka eivät ole osallistuneet opiskeluun kielipainotteisella

linjalla, on mahdollisuus päästä opiskelemaan laajennettua englannin kieltä, mutta opiskelun haastavuuden

takia edellytetään hyvää kielitaitoa.


159

Laajennetun englannin kielen opiskelu edellyttää

positiivista asennetta ja halua oppia englantia

epävarmuuden sietämistä

sinnikkyyttä kommunikoinnissa kielihaasteista huolimatta

valmiutta ottaa riskejä

virheiden tekemisen ymmärtämistä osaksi oppimisprosessia

Laajennetun englannin kielen opiskelun tavoitteet

Päätavoitteena on tukea oppilaan omaa kielitaitoa antamalla hänelle mahdollisuuksia harjoitella

kommunikointia, tiedonetsintää ja oppia käyttämään kieltä oppimisen välineenä. Tavoitteena on tehdä

erilaisia esityksiä englannin kielellä ja vahvistaa oppilaan tarvitsemaa kielitaitoa jatko-opiskeluissa ja

työelämässä.

Tavoitteita myös muihin oppiaineisiin, joissa kehittyvää kielitaitoa voi hyödyntää projektioppimisessa ja

eri periodeissa

englanninkielisten lähteiden käyttäminen: tiedon etsiminen, arviointi ja käyttäminen

tutkimuksen suunnittelu ja tekeminen

asioiden looginen perusteleminen englannin kielellä

englanninkielisen esityksen valmistaminen

Opiskelu vuosiluokilla 7-9 muissa oppiaineissa (ei äidinkielessä) toteutetaan oppilaan omiin tavoitteisiin

perustuen periodi- ja projektiopintoina. Oppilaita rohkaistaan kehittämään vieraan kielen taitoaan

opiskelukieleksi omien haasteiden mukaan. Itsensä kehittäminen ja omien mahdollisuuksien näkeminen on

keskeinen tavoite.

Opiskelussa korostuu itsearviointi:

Mitä tavoitteita asetan itselleni

Miten opin ja teen töitä oman kielitaitoni parantamiseksi

Miten kielenkäyttötaitoni ovat kehittyneet


160

10.2.6 Kielipainotteisen opetuksen keskeiset tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain

1. LUOKKA Harjoittelu on suullista. Englantia käytetään luokassa rutiiniaskareissa, jolloin toistoja tulee paljon. Toiminta koostuu lyhyistä, leikinomaisista tuokioista, joissa oppilaat saavat kuulla vierasta kieltä. Opiskelua tuetaan konkreettisin välinein. Oppilasta rohkaistaan omaan lyhyeenkin ilmaisuun heti, kun sanavarastoa alkaa karttua. Eri aineiden yhteydessä käytetään peruskäsitteitä, jotka toistuvat usein.

tavoitteet keskeiset sisällöt

Kuuntelutaitojen harjoittelu

keskittyminen tarkkaan kuunteluun

reagoiminen ohjeeseen oman toiminnan kautta Suullisten taitojen harjoittelu

kannustetaan toistamaan sanoja ja asioita: kieltä oppii puhumalla

yrittäminen ja oma aktiivisuus on tärkeää Sanavaraston kartuttaminen

kasvatetaan passiivista sanavarastoa runsain toistoin eri tapoja ja oppimisympäristöjä käyttäen

tuetaan eri keinoin sanojen ääntämisen harjoittelua ja sanojen mieleen painamista

Kielen käyttäminen opiskeluvälineenä

pienen sanallisen ohjeen ymmärtäminen

Eri oppiaineiden peruskäsitteistöä: materiaaleja, työvälineitä, tekniikoita ja toimintaohjeita

tervehdyksiä ja toivotuksia

kiittäminen ja anteeksipyyntö

luvut 1-20

värit

viikonpäivät

sääsanastoa

vuodenajat

vaatesanastoa

opiskelutarvikkeiden nimiä

kasvin perusosat

vihanneksia, marjoja ja hedelmiä

tuttuja eläimiä

opetettaviin asioihin liittyviä englanninkielisiä lauluja ja loruja

käytetään iPadin ja netin englanninkielisiä oppimispelejä

lyhyitä toimintaohjeita

Arviointi: Keskeisten sisältöalueiden peruskäsitteiden oppimista arvioidaan opetusperiodien yhteydessä. Oppilas pohtii itsearvioinnissa omaa kielenoppimistaan aktiivisuuden ja yrittämisen näkökulmasta, josta keskustellaan myös yhdessä huoltajien kanssa.


161

2. LUOKKA

Harjoittelu on pääosin suullista. Englantia käytetään luokassa rutiiniaskareissa, jolloin toistoja tulee paljon. Toiminta koostuu lyhyistä, leikinomaisista tuokioista, joissa oppilaat saavat kuulla vierasta kieltä. Opetusta tuetaan konkreettisin välinein. Oppilasta rohkaistaan omaan lyhyeenkin ilmaisuun heti, kun sanavarastoa alkaa karttua. Eri aineiden yhteydessä käytetään peruskäsitteitä, jotka toistuvat usein. Oppilaat saavat nähdä luokassa myös kirjoitettua kieltä eri aineiden peruskäsitteiden muodossa. Joitakin sanoja kirjoitetaan muistiin.




reagoiminen ohjeeseen oman toiminnan kautta Suullisten taitojen harjoittelu

vastaaminen lyhyesti englanniksi

opetellaan kysymistä ja kertomista Sanavaraston kartuttaminen

kasvatetaan passiivista sanavarastoa


tuodaan opetukseen oppilaiden tarvitsemia sanoja Sanojen kirjoittaminen

harjoitellaan yhdessä peruskäsitteiden kirjoittamista

vertaillaan englannin sanoja ja suomen lainasanoja Kielen käyttäminen opiskeluvälineenä

pienen kirjoitetun ohjeen ymmärtäminen

tuttujen sanojen tunnistaminen pienestä tekstistä

huomataan, että kielen oppimista tapahtuu myös vapaa-ajalla vaikka pelatessa

Eri oppiaineiden peruskäsitteistöä: materiaaleja, työvälineitä, tekniikoita ja toimintaohjeita

avun ja luvan pyytäminen arkiasioissa

luvut 0-1000

kellonajat

tunnesanoja

kuvailevia sanoja

perheenjäsenet

asuminen: huoneita ja huonekaluja

tuttuja kasveja

eläinten perusosat

opetettaviin asioihin liittyviä lauluja ja loruja


sanallisia matematiikan tehtäviä

englanninkielisiä lauluja ja englanninkielistä musiikkia

lyhyitä toimintaohjeita

Arviointi: Keskeisten sisältöalueiden peruskäsitteiden oppimista arvioidaan opetusperiodien yhteydessä. Oppilas pohtii itsearvioinnissa omaa kielenoppimistaan aktiivisuuden, motivaation ja yrittämisen suhteen, josta keskustellaan myös yhdessä huoltajien kanssa.


162

3. LUOKKA

Kirjoitetun kielen osuus lisääntyy. Oppilaat työstävät materiaalia, jossa on käytetty myös englantia. Harjoitellaan peruskäsitteitä niin, että niitä osataan käyttää tehtäviä tehdessä. Kielen käyttö oppimisen välineenä lisääntyy: kerrotaan pieniä asioita opitusta toisille. Käytetään edelleenkin monipuolisesti erilaisia tapoja ja oppimisympäristöjä tukemassa oppilaiden kielitaidon kehittymistä.




harjoitellaan ääntämistä ja intonaatiota

reagoiminen ohjeeseen oman toiminnan kautta

toisen esittämän asian kuunteleminen Suullisten taitojen harjoittelu

vastaaminen lyhyesti englanniksi

opetellaan kysymistä ja kertomista

asian kuvaileminen Sanavaraston kartuttaminen

kasvatetaan aktiivista sanavarastoa


opitaan toisilta sanoja

tuodaan opetukseen oppilaiden tarvitsemia sanoja Sanojen ja pienten lauseiden kirjoittaminen


vertaillaan englannin sanoja ja suomen lainasanoja Luetunymmärtäminen

tiedon hakemista ohjatusti Kielen käyttäminen opiskeluvälineenä

lyhyen kirjoitetun ohjeen ymmärtäminen

asian ymmärtäminen pienestä tekstistä


Eri oppiaineiden peruskäsitteistöä: materiaaleja, työvälineitä, tekniikoita ja toimintaohjeita myös kirjallisesti esitettynä

toiminnallisia pelejä ja leikkejä

eri aistein käyttöä

kohtelias kysyminen

käytetään iPadin ja netin englanninkielisiä oppimispelejä Ympäristöoppi:

Suomen kartta ja rajanaapurit

kasvien kasvu

veden kiertokulku

vuoden- ja vuorokauden ajat

ravinnontuotanto Matematiikka:

peruslaskutoimiukset

luvut 0-1000

kellonaikoja

aikakäsitteitä Uskonto:

raamattu

kirkkovuosi

seurakunta Musiikki:


soittimien nimiä Liikunta:

toimintaohjeita

kehonosia


163

välineitä Kuvataide ja käsityö

materiaaleja ja työvälineitä

perustekniikoita

työverbejä

ohjeita

töiden ja kuvien kuvailusanastoa

Arviointi: Keskeisten sisältöalueiden peruskäsitteiden oppimista arvioidaan opetusperiodien yhteydessä. Oppilas pohtii itsearvioinnissa omaa kielenoppimistaan aktiivisuuden, motivaation ja yrittämisen suhteen, josta keskustellaan myös yhdessä huoltajien kanssa. Oppilas pohtii kielenoppimisen tärkeyttä tulevaisuuden kannalta.

4. LUOKKA

Kirjoitetun kielen osuus lisääntyy. Oppilaat työstävät materiaalia, jossa on käytetty myös englantia. Harjoitellaan peruskäsitteitä niin, että niitä osataan käyttää tehtäviä tehdessä. Kielen käyttö oppisen välineenä lisääntyy: kerrotaan pieniä asioita opitusta toisille. Käytetään edelleenkin monipuolisesti erilaisia tapoja ja oppimisympäristöjä tukemassa oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Sanojen kirjoittamisen opettelu tehostuu.





reagoiminen ohjeeseen

toisen esittämän asian kuunteleminen Suullisten taitojen harjoittelu

vastaaminen englanniksi

opetellaan kysymistä ja kertomista

asian kuvaileminen

rohkaistaan käyttämään omia taitoja ja sietämään epävarmuutta

kohtelias kysyminen Sanavaraston kartuttaminen



Eri oppiaineiden peruskäsitteistöä: materiaaleja, työvälineitä, tekniikoita ja toimintaohjeita myös kirjallisesti esitettynä

käytetään iPadin ja netin englanninkielisiä oppimispelejä Ympäristöoppi:

Pohjoismaat

kasvien kasvu

eloton ja elollinen luonto

kotiseudun ympäristöt

maapallon rakenne

olomuodot

lämpötilan mittaaminen Uskonto:

UT

raamatun kertomuksia

kristillinen elämänkaari


164


tuodaan opetukseen oppilaiden tarvitsemia sanoja

opetellaan hakemaan sanoja Sanojen ja pienten lauseiden kirjoittaminen


vertaillaan englannin sanoja ja suomen lainasanoja Luetunymmärtäminen

tiedon etsimistä netistä ja kirjoista Kielen käyttäminen opiskeluvälineenä

lyhyen kirjoitetun ohjeen ymmärtäminen

asian ymmärtäminen pienestä tekstistä


Matematiikka:

sanallisia matematiikan tehtäviä kirjallisesti ja suullisesti

luvut 0-10000

kulmia, kolmioita, nelikulmioita

ympyrän osat

massan ja tilavuuden yksiköt

lämpötila Musiikki:


nuotit ja niiden aika-arvot

sinfoniaorkesterin soittimet Liikunta:

toimintaohjeita

välineitä Kuvataide ja käsityö


perustekniikoita

työverbejä

ohjeita

töiden ja kuvien kuvailusanastoa Arviointi: Keskeisten sisältöalueiden peruskäsitteiden oppimista arvioidaan opetusperiodien yhteydessä. Oppilas pohtii itsearvioinnissa omaa kielenoppimistaan aktiivisuuden, motivaation ja yrittämisen suhteen, josta keskustellaan myös yhdessä huoltajien kanssa. Oppilas pohtii kielenoppimisen tärkeyttä tulevaisuuden kannalta. Oppilas pohtii omia vahvuuksiaan kielenoppijana ja itselle hyviä tapoja kehittää omaa kielitaitoaan.


165

5. LUOKKA

Kuuntelutaitojen kehittäminen monipuolistuu. Käytetään opetuksessa englanninkielisiä asiaohjelmapätkiä ja dokumentteja. Oppilaat työstävät kirjallista materiaalia, jossa on käytetty englantia. Harjoitellaan peruskäsitteitä niin, että niitä osataan käyttää tehtäviä tehdessä. Kielen käyttö oppisen välineenä lisääntyy: tehdään pieniä esityksiä opiskellusta asiasta. Käytetään edelleenkin monipuolisesti erilaisia tapoja ja oppimisympäristöjä tukemassa oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Sanojen kirjoittamisen opettelu tehostuu. Kirjoitetaan pieniä asiatekstejä eri ohjelmia hyväksi käyttäen.




toisen esittämän asian kuunteleminen

englanninkielisen ohjelman kuuntelu Suullisten taitojen harjoittelu


syvennetään kysymistä ja kertomista

asian kuvaileminen

rohkaistaan käyttämään omia taitoja tehokkaasti

sietämään epävarmuutta puhuttaessa

ymmärretään, että käsitteiden selittäminen on tyypillistä ei-syntyperäisille kielenkäyttäjille

Sanavaraston kartuttaminen





opetellaan hakemaan sanoja Sanojen ja pienten lauseiden kirjoittaminen

harjoitellaan peruskäsitteiden kirjoittamista, kysymysten kirjoittamista ja kysymyksiin vastaamista

Luetunymmärtäminen

tiedon etsimistä netistä ja kirjoista Kielen käyttäminen opiskeluvälineenä

kirjoitetun ohjeen ymmärtäminen

Eri oppiaineiden käsitteistöä: materiaaleja, työvälineitä, tekniikoita ja toimintaohjeita myös kirjallisesti esitettynä


käytetään mahdollisuuksien mukaan autenttisia materiaaleja ja ohjelmia

esitysohjelman käyttö

videointi Ympäristöoppi:

luonnonympäristö: mm. pinnanmuotoja, metsäkasveja

avaruus

rakennettu ympäristö: kaupungit, rakennuksia

kartta: Eurooppa

Unesco maailmaperintökohteet Matematiikka:

sanallisia matematiikan tehtäviä kirjallisesti ja suullisesti

luvut 0-1000000

pinta-ala

mittakaava Uskonto:

erilaisia kulttuureja: aikakausia, uskontoja, tapoja, perinteitä

Martti Luther, protestanttisuus

Euroopan uskontoja Historia:

Antiikin Kreikka

Antiikin Rooma Kuvataide ja käsityö


166

keskeisen asian löytäminen ja ymmärtäminen tekstistä

pienen esityksen kirjoittaminen ja esittäminen valmistellusta asiasta

harjoitellaan omien tavoitteiden asettamista kielenoppimisessa


perustekniikoita

työverbejä

ohjeita

töiden ja kuvien kuvailusanastoa Musiikki:


bändisoittimet Liikunta:

toimintaohjeita

liikuntalajeja

Arviointi: Keskeisten sisältöalueiden oppimista arvioidaan opetusperiodien yhteydessä. Oppilas pohtii itsearvioinnissa omaa kielenoppimistaan aktiivisuuden, motivaation ja yrittämisen suhteen, josta keskustellaan myös yhdessä huoltajien kanssa. Oppilas pohtii kielenoppimisen tärkeyttä tulevaisuuden kannalta. Oppilas pohtii omia vahvuuksiaan kielenoppijana ja itselle hyviä tapoja kehittää omaa kielitaitoaan.

6. LUOKKA

Kuuntelutaitojen kehittäminen monipuolistuu. Käytetään opetuksessa englanninkielisiä asiaohjelmia ja dokumentteja. Oppilaat työstävät kirjallista materiaalia, jossa on käytetty englantia. Harjoitellaan käsitteitä niin, että niitä osataan käyttää tehtäviä tehdessä. Kielen käyttö oppisen välineenä lisääntyy: tehdään pieniä esityksiä opiskellusta asiasta. Käytetään edelleenkin monipuolisesti erilaisia tapoja ja oppimisympäristöjä tukemassa oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Sanojen kirjoittamisen opettelu tehostuu. Kirjoitetaan pieniä asiatekstejä eri ohjelmia hyväksi käyttäen. Harjoitellaan omien tavoitteiden asettamista.




englanninkielisen ohjelman kuuntelu Suullisten taitojen harjoittelu


syvennetään kysymistä ja kertomista

asian kuvaileminen ja perusteleminen

Eri oppiaineiden käsitteistöä: materiaaleja, työvälineitä, tekniikoita ja toimintaohjeita myös kirjallisesti esitettynä


käytetään mahdollisuuksien mukaan autenttisia materiaaleja ja ohjelmia

esitysohjelman käyttö

videointi


167

rohkaistaan käyttämään omia taitoja tehokkaasti

harjoitellaan systemaattisesti sietämään epävarmuutta puhuttaessa

ymmärretään, että käsitteiden selittäminen on tyypillistä ei-syntyperäisille kielenkäyttäjille

Sanavaraston kartuttaminen





osataan hakea sanoja eri lähteistä

vertaillaan sanoja Sanojen ja pienten lauseiden kirjoittaminen

harjoitellaan peruskäsitteiden kirjoittamista, kysymysten kirjoittamista ja kysymyksiin vastaamista

osataan tehdä pieni esitys opiskeltavasta asiasta Luetunymmärtäminen

tiedon etsimistä netistä ja kirjoista

pohditaan tietolähteiden luotettavuutta Kielen käyttäminen opiskeluvälineenä

kirjoitetun ohjeen ymmärtäminen

keskeisen asian löytäminen ja ymmärtäminen tekstistä

pienen esityksen kirjoittaminen ja esittäminen valmistellusta asiasta

eri aistien käyttäminen oman kielitaidon kehittämisessä

harjoitellaan omien tavoitteiden asettamista kielenoppimisessa

Ympäristöoppi:

Unesco maailmaperintökohteet

keskeistä lajinimistöä

yhteyttäminen

kartta-asioita mm. nimistöä, muu maailma Uskonto:

suuret maailmanuskonnot

globaali vastuu Historia:

löytöretket

Euroopan keskiaika

uskonnon vaikutus ihmisen elämään Matematiikka:

tilavuuksia

aikavyöhykkeet

aikalaskuja Liikunta

toimintaohjeita

liikuntalajeja Musiikki:

lauluja ja kuuntelutehtäviä

musiikinteko- ja säveltämistermistöä Kuvataide ja käsityö


perustekniikoita

työverbejä

ohjeita

töiden ja kuvien kuvailusanastoa

Arviointi: Keskeisten sisältöalueiden perusasioiden oppimista arvioidaan opetusperiodien yhteydessä. Oppilas pohtii itsearvioinnissa omaa kielenoppimistaan aktiivisuuden, motivaation ja yrittämisen suhteen, josta keskustellaan myös yhdessä huoltajien kanssa. Oppilas pohtii kielenoppimisen tärkeyttä tulevaisuuden kannalta. Oppilas pohtii omia vahvuuksiaan kielenoppijana ja itselle hyviä tapoja kehittää omaa kielitaitoaan.


168


169

LUKU 11 ERITYISEEN

MAAILMANKATSOMUKSEEN TAI

KASVATUSOPILLISEEN

JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA

PERUSOPETUS Ei normaalikoulun paikallista sisältöä


170


171

LUKU 12

VALINNAISUUS

PERUSOPETUKSESSA Normaalikoulun paikallinen sisältö


172

SISÄLLYSLUETTELO:


12.4 Valinnaisuus Rauman normaalikoulussa ............................................... 173

12.4.1 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus ............................................................................... 173

12.4.2 Kieliopintojen valinnaisuus ............................................................................................... 173

12.4.3 Muu valinnaisuus ................................................................................................................ 174


173


12.4 Valinnaisuus Rauman normaalikoulussa

12.4.1 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus Koulun painotuksiin liittyvä valinnaisuus

Rauma normaalikoulussa annetaan oppilaiden tekemän linjavalinnan mukaan taitopainotteista

opetusta. Tämä taitopainotteisen linjan (lyhyesti taitolinjan) valinta tehdään ensimmäiselle

luokalle ilmoittauduttaessa.

Taitopainotteisuus toteutuu seuraavasti: 3.luokalla 1 vuosiviikkotunti lisäyksenä käsityöhön, 4.luokalla 1

vuosiviikkotunti lisäyksenä musiikkiin, 5.luokalla 1 vuosiviikkotunti lisäyksenä liikuntaan ja 6.luokalla 1

vuosiviikkotunti lisäyksenä kuvataiteeseen.

Oppilaiden opetuksessa korostuvat taitoaineiden työtavat ja vaihtelevat ilmaisumahdollisuudet.

Taitopainotteisen opetuksen osuus on kirjattu opetussuunnitelmaan kunkin oppiaineen sisältöihin

merkinnällä taitopainotteinen opetus/taitolinja.

12.4.2 Kieliopintojen valinnaisuus

Koulun painotuksiin liittyvä englannin kielen valinnaisuus

Rauman normaalikoulussa annetaan vuosiluokilla 1-6 oppilaiden tekemän linjavalinnan mukaan

laajamittaista kaksikielistä opetusta, kohdekielenä englanti. Tämän kielipainotteisen linjan (lyhyesti

kielilinjan) valinta tehdään ensimmäiselle luokalle ilmoittauduttaessa. Tästä on tarkemmin luvussa 10.

Kielipainotteisella linjalla oppilailla on ylimääräinen vuosiviikkotunti englannin kieltä vuosiluokilla 1-6.

Tavoitteet ja sisällöt tästä ovat englannin kielen oppiaineen kohdalla. Luvussa 10 on tarkemmin

laajamittaisen kaksikielisen opetuksen toteuttamisesta sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt.

Seitsemänneltä luokalta alkaen oppilas voi opiskella laajennettua englannin kieltä: 1vvt lisää englannin

kieltä vuosiluokilla 7-9. Tästä on enemmän luvussa 10 ja opintojen tavoitteet ja sisällöt ovat englannin

kielen oppiaineen kohdalla.

Saksan tai ranskan kielen valinnaisuus

Vapaaehtoisena A2 - kielenä on mahdollista valita saksa tai ranska (2vvt). A2 – kielen opiskelu aloitetaan 4.

vuosiluokalla ja se jatkuu 9. luokalle asti.

Vapaaehtoisena B2- kielenä on mahdollista valita saksa tai ranska (2 vvt) 8. vuosiluokalta alkaen.

Saksan ja ranskan kieliopintojen tavoitteet ja sisällöt ovat näiden oppiaineiden kohdalla.


174

12.4.3 Muu valinnaisuus

Kahdeksannelta luokalta alkaen on mahdollista valita seuraavat valinnaiset kurssit (2vvt) kussakin:

liikunta (2 kurssia)

musiikki

kuvataide

käsityö (2 kurssia)

kotitalous

ilmaisutaito

tietotekniikka

Valinnaisaineiden ryhmien toteutuminen riippuu oppilaiden valintojen jakautumisesta. Valinnaisten

opintojen tavoitteet ja sisällöt ovat erikseen tai kunkin oppiaineen kohdalla.

Rauman normaalikoulun tuntijako on luvussa 1.


175

LUKU 13

VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö


176

SISÄLLYSLUETTELO:


13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa ................. 177 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen ja toiselta luokalta kolmannelle

luokalle ................................................................................................................................. 177





177


13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma hyödyntää opetussuunnitelman perusteiden tekstiä

sellaisenaan vuosiluokkakokonaisuuden 1-2 opetuksen erityispiirteiden ja tehtävien osalta. Paikallisista

painotuksista on kuvauksia normaalikoulun opetussuunnitelman aikaisemmissa luvuissa. Laaja-alaisen

osaamisen tavoitteiden osalta hyödynnetään perusteiden kuvauksia sellaisenaan, mutta luvussa 3 on laaja-

alaisesta osaamisesta muokatut jatkumokuvaukset.

13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen ja toiselta

luokalta kolmannelle luokalle

Normaalikoulun alkuopetusluokat ja koulun yhteydessä toimiva Rauman kaupungin esiopetusryhmä

Taikatakki tekevät yhteistyötä, jonka tavoitteena on:

toimia jatkumon rakentajana esikoulusta perusopetukseen

lisätä vuorovaikutusta esikoulun ja koulun toimintatapojen välillä

arvioida yhdessä havainnoiden ja keskustellen eri pedagogisten ratkaisujen toimivuutta eri-ikäisten

lasten kohdalla

lisätä oppilaantuntemusta ja auttaa näkemään oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja

kehittymishaasteet

tutustuttaa esikoululaiset kouluun ja koulun henkilöstöön

lisätä oppilaan luottamusta koulussa selviytymiseen ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta

Vuosittain tehtävä yhteistyö muokkautuu aina hiukan erilaiseksi riippuen koulun työsuunnitelmasta ja

teemoista. Lapsilla on esimerkiksi yhteisiä leikki- ja lauluhetkiä, lukutuokioita, koulussa vierailuja oppilaana,

yhteisiä juhlia, aamunavauksia ja työpajoja. Opettajat voivat tutustua tuleviin oppilaisiin myös arjen

tilanteissa ja koulun muussa toiminnassa. Oppilaat oppivat tuntemaan opettajat jo ennen koulun aloitusta.

Luvussa 7 on esitetty siirtymävaiheiden yhteistyöstä:

esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle

toiselta luokalta kolmannelle luokalle










178



Esikoulusta ensimmäiselle luokalle

esikoulun lastentarhanopettaja

Noudatetaan Rauman kaupungin toimintamallia asiakirjojen siirtämisessä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma siirretään tulevalle luokanopettajalle. Tiedonsiirtokeskustelun järjestäminen:

tuleva luokanopettaja sopii lasta koskevan keskustelun lastentarhanopettajan kanssa

lastentarhanopettaja ilmoittaa keskusteluista huoltajille

keskustelussa voi olla mukana myös erityisopettaja tai vain erityisopettaja, mikäli luokanopettaja ei ole tiedossa

keskustelussa voi olla muita asiantuntijoita tai oppilashuollon henkilöitä huoltajan kanssa sovitusti

huoltaja voi halutessaan osallistua keskusteluun

luokanopettaja tekee yhteenvedon keskustelusta ja arkistoi sen oppilaan papereihin

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma arkistoidaan Tiedonsiirtokeskustelun sisältö:

keskustellaan oppilaan ryhmään sopeutumisen taidoista, oppimisvalmiuksista ja erityispiirteistä, joilla on vaikutusta oppimistilanteissa orientoitumiseen ja osallistumiseen

keskustellaan oppilaan erityisistä osaamisalueista sekä kerho- ja iltapäivähoidon tarpeesta

välitetään tieto oppilaan ajatuksista koulun aloittamisesta Oppilaan tuen huomiointi:

lastentarhanopettaja välittää tiedot ja asiakirjat oppilaan tukeen liittyen


lastentarhanopettaja, erityisopettaja ja luokanopettaja tekevät tarvittaessa yhteistyötä koulutulokkaan opiskelun suunnittelussa keväällä ennen kouluvuoden alkamista niiden oppilaiden kohdalla, joilla on tuen päätös tai muuta tuen tarvetta

erityisopettaja voi olla esikoulussa tarkkailemassa oppilaan edistymistä ja keskustella esikoulun henkilöstön kanssa

koulun opettajat voivat osallistua tuen tarpeessa olevan oppilaan palavereihin esikouluvuoden aikana

yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa voidaan aloittaa jo esikouluvuoden aikana

keskusteluun osallistuvat

lastentarhanopettaja ja 1. luokan luokanopettaja tarvittaessa: erityisopettaja mahdollisesti: oppilas huoltaja


Oppilaan ja huoltajan mielipide oppimisesta ja alkavasta koulunkäynnistä sekä toiveet opettajille huomioidaan tiedonsiirrossa.

Yhteisistä muista palavereista sovitaan huoltajan kanssa erikseen.

Oppilaat tutustuvat tuleviin opettajiin kouluympäristössä ja järjestetyn yhteistyön puitteissa.

Lastentarhanopettaja sopii huoltajien kanssa, mikäli erityisopettaja tarkkailee tai keskustelee jonkun tietyn oppilaan asioista esikoulun henkilöstön kanssa.


179



Toiselta luokalta kolmannelle luokalle



2. luokan luokanopettaja sopii lasta koskevan keskustelun 3. luokan opettajan kanssa, jos opettaja vaihtuu

keskustelussa voi olla mukana myös erityisopettaja



tiedonsiirtokeskustelu voi korvata 3. luokan syksyn vanhempainvartin, mikäli siihen osallistuvat oppilas ja huoltaja luokanopettajien lisäksi

luokanopettaja tekee nivelkohdan arvioinnin ja arkistoi sen oppilaan papereihin (nivelkohdan arviointi tehdään, vaikka luokanopettaja ei vaihtuisikaan)









opiskelun etenemisen palautteen eri oppiaineissa Tiedonsiirto 3. luokalla alkavan uuden aineen opettajille

2. luokan luokanopettaja järjestää keskustelutilaisuuden, jossa hän välittää tietoa oppilaiden oppimisesta ja tuen tarpeista oppilasta opettaville uusille opettajille

tarvittaessa myös erityisopettaja voi osallistua


tilaisuuteen eivät osallistu oppilas tai huoltaja (lupaa ei tarvita) Oppilaan tuen huomiointi

erityisopettaja osallistuu tarvittaessa tuen oppilaan kohdalla tiedonsiirtokeskusteluun

erityisopettaja ja luokanopettaja tekevät yhteistyötä muiden opettajien kanssa opiskelun suunnittelussa niiden oppilaiden kohdalla, joilla on tuen päätös tai muuta tuen tarvetta


lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkastaminen tehdään ennen kolmannen vuosiluokan opintojen alkamista


2. luokan luokanopettaja tuleva 3. luokan luokanopettaja mahdollisesti: oppilas huoltaja uuden aineen opettajat tarvittaessa/tuen oppilaiden kohdalla erityisopettaja


Luokanopettaja sopii oppilaan ja huoltajan kanssa järjestetäänkö tiedonsiirtokeskustelu/nivelkohdan arviointi, johon he osallistuvat ja joka voi korvata seuraavan syksyn vanhempainvartin. Oppilaan väliarviointi on suoritettu arviointikeskusteluna ja joillakin oppilailla on useita palavereja vuoden aikana, joten tästä


180

syystä tiedonsiirto voidaan tehdä myös ilman huoltajaa ja oppilasta. Käytäntö kuitenkin sovitaan yksilöllisesti. Oppilaan ja huoltajan mielipide oppimisesta ja koulunkäynnistä sekä toiveet tuleville opettajille huomioidaan tiedonsiirrossa.

13.3.2 Vuosiluokkakokonaisuuden tehtävän toteutumisen seuranta

ja kehittäminen ja laaja-alaisen osaamisen kehittyminen

Oppimisen jatkumon kehittäminen yhtenäiskoulussa

Vuosiluokkakokonaisuuksien tehtävien toteuttamista seurataan ja kehitetään osana koulun

toimintakulttuurin kehittämistä. Yhtenäiskouluna Rauman normaalikoulu kehittää erityisesti oppimisen

jatkumoa. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden jatkumon lisäksi oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt

esitetään oppiainekohtaisena kokonaisuutena vuosiluokilla 1-9.

Jatkumoiden kautta voidaan oppilaiden kanssa käsitellä tavoitteita ja sisältöjä ja kehittää oppimisen ja

osaamisen arviointia sekä henkilökohtaista tavoitteenasettelua. Opitut asiat voivat olla myös oman

oppiainekokonaisuuden ulkopuolella omaksuttuja.

Vuosiluokkakokonaisuuden 1-2 opetusta arvioidaan ja suunnitellaan yhdessä oppilaiden ja huoltajien

kanssa. Saadut palautteet hyödynnetään opetuksen kehittämisessä ja rakennetaan sekä ryhmäkohtaisia

että yksilökohtaisia tapoja kuvata kehittämistä ja edistymistä.

13.3.3 Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt on vuosiluokkaistettu ja ne on esitetty kukin oppiaine omana

kokonaisuutenaan seuraavilla sivuilla:

http://www.raumannorssi.fi/?OPS2016___Oppiaineet



181

LUKU 14



182

SISÄLLYSLUETTELO:


14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa ........... 183 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle ........................................ 183





183






osaamisen tavoitteiden osalta hyödynnetään perusteiden kuvauksia sellaisenaan.

14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle

Normaalikoulu on yhtenäiskoulu, jossa koulun toimintakulttuuri tukee nivelkohdan siirtymistä. Vain

muutama oppilas siirtyy opiskelemaan yläkouluun muualle. Aikuisten yhteistyö helpottaa oppilaiden

sopeutumista mahdollisesti erilaisiin toimintatapoihin ja haastavampiin opintoihin.

Yhtenäiskoulun etuna on yhteistyön ja toimintakulttuurin kehittyminen, että:

oppilaan oppimisesta muodostuu jatkumo

opettajat ja oppilaat oppivat tuntemaan toisensa

vuorovaikutus luokan- ja aineenopettajien välillä lisääntyy, kun toimitaan samassa yhteisössä

erilaista asiantuntemusta voidaan hyödyntää oppilaiden hyväksi

keskustellaan erilaisista pedagogisista ratkaisuista

oppilaantuntemus lisääntyy ja oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja kehittymishaasteet nähdään

nopeammin

oppilaiden luottamus koulussa selviytymiseen lisääntyy

koulu koetaan turvalliseksi, koska toimitaan tutussa ympäristössä tuttujen opettajien kanssa


kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle










184































185




















186


187

LUKU 15



188

SISÄLLYSLUETTELO:


15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa ........... 189 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle ja perusopetuksesta

seuraavaan koulutusvaiheeseen ...................................................................................... 189





189






osaamisen tavoitteiden osalta hyödynnetään perusteiden kuvauksia sellaisenaan.

15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle ja

perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen

Normaalikoulu on yhtenäiskoulu, jossa koulun toimintakulttuuri tukee nivelkohdan siirtymistä. Vain

muutama oppilas siirtyy opiskelemaan yläkouluun muualle. Aikuisten yhteistyö helpottaa oppilaiden

sopeutumista mahdollisesti erilaisiin toimintatapoihin ja haastavampiin opintoihin.

Yhtenäiskoulun etuna on yhteistyön ja toimintakulttuurin kehittyminen, että:

oppilaan oppimisesta muodostuu jatkumo

opettajat ja oppilaat oppivat tuntemaan toisensa

vuorovaikutus luokan- ja aineenopettajien välillä lisääntyy, kun toimitaan samassa yhteisössä

erilaista asiantuntemusta voidaan hyödyntää oppilaiden hyväksi

keskustellaan erilaisista pedagogisista ratkaisuista

oppilaantuntemus lisääntyy ja oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja kehittymishaasteet nähdään

nopeammin

oppilaiden luottamus koulussa selviytymiseen lisääntyy

koulu koetaan turvalliseksi, koska toimitaan tutussa ympäristössä tuttujen opettajien kanssa


kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle

perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen on oppilaanohjauksen osuudessa










190































191

Siirtymävaihe Tiedonsiirron vastuuhenkilö



opinto-ohjaaja, Ohjaussuunnitelmassa on tarkemmin yhteistyöstä ja käytännöistä oppilaan siirtyessä jatko-opintoihin. oppilaan tuen huomiointi

erityisopettaja ja opinto-ohjaaja tekevät yhteistyötä oppilaan jatko-opintojen suunnittelussa niiden oppilaiden kohdalla, joilla on tuen päätös tai muuta tuen tarvetta



















rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 1.8 rnkops2016...rauman normaalikoulun opetussuunnitelma...

Documents