infralainen - tampere€¦ · seuraava vaihe on tulevaisuuden kan-nalta tärkeä. siinä...

Tampereen Infran erikoislehti

infralainen

GRANIITTI HALKEAA KIVIVARASTOLLA Kasvihuoneiden kohtalo askarruttaa Ympäristöasiat esillä Infrassa Huppionmäen mittavat massanvaihdot

2 Tampereen Infra - roTvallIn molemmIn puolIn

Sakari Suominen: Infran strategiaprosessi ennen, nyt ja tulevaisuudessa

STRATEGIA ON SUUNNITELMA ORGANISAATION

TULEVAISUUDESTA

Sanana strategia on puiseva. Kyse on kuitenkin ihan järkeen-käyvästä asiasta, organisaation tulevaisuuden suunnittelusta.

Hyvällä strategialla on mielestäni sel-keä juoni. Organisaation tulevaisuuden suunnittelu on eräs johdon tärkeimpiä tehtäviä, mutta onnistunutta strategiaa ei johto yksin pysty tekemään saatikka toteuttamaan. Henkilöstön osallistumi-nen on tärkeää. Aika usein käy niin, että strategia kyllä pystytään pukemaan kir-jalliseen muotoon, mutta toteutus ontuu pahasti. Oman kokemukseni mukaan jä-mäkkä toteutus varmistetaan parhaiten yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä.

Organisaation strategia voidaan määri-tellä myös urheilutermein: missä pelissä olemme mukana ja millä tavalla hiom-me pelikuntomme entistä paremmaksi. Ensin mainitussa asiassa on kyse strate-gisesta valinnasta. Tietysti valitaan peli, jossa jo lähtökohtaisesti ollaan hyviä ja kyvykkäitä. Toisessa vaiheessa kyse on kilpailukyvyn hiomisesta, esimerkiksi työn ja pääoman tuottavuuden paranta-misesta, panostuksista kehittämiseen ja henkilöstön osallistumiseen.

Nykyinen strategia pohjautuu valtuuston päätökseen

Tampereen Infran voimassa oleva strate-gia perustuu valtuuston päätökseen jou-lukuulta 2010. Päätöstä edelsi perusteel-linen selvitysvaihe eri toimintamalleista. Ratkaisuksi tuli liikelaitosmuodossa jatka-minen toiminnan kannattavuutta määrä-

tietoisesti kehittäen. Valtuuston päätök-sen toimeenpanoa varten liikelaitoksen johtokunta hyväksyi sen pohjalta vuo-sille 2011 - 2015 ulottuvan strategian tammikuussa 2011. Siinä jutun juoni oli, että sisäisen hinnoittelun ylihinnoittelu puretaan ja liikelaitoksen kulurakenne ja toimintatavat sopeutetaan näihin alentu-neisiin hintoihin. Tähän juoneen kuului, että liikelaitoksen ylijäämätavoite nousi vuosittain tämän viisivuotiskauden ai-kana. Tavoitteena oli saada aikaan asiak-kaille kustannustehokkaampia palveluja. Infralle annettiin näytön paikka oman tuotannon kehittämisestä. Strategia puettiin viiden vuoden kehittämisohjel-man muotoon. En ole varma, että oliko tämä aikoinaan viisautta vai sattumaa, mutta selkeisiin päätöksiin perustuva keittämisohjelma on antanut hyvän sel-känojan toiminnan kehittämiselle.

Vuonna 2011 hyväksyttyä strategiaa tarkistettiin keväällä 2013. Tarkoituksena oli varmistaa kehittämisohjelman toteut-taminen.

strategiaa toteutettu neljä vuottaInfran strategiaa on toteutettu neljä vuotta. Yksi vuosi on vielä jäljellä. Strate-gian ensimmäisenä vuonna 2011 toimin-ta ei saavuttanut tavoitteita oikein mil-lään liiketoiminnan mittareilla mitattuna. Päällimmäisenä oli huono taloudellinen tulos. Tämän vaikean vuoden jälkeen lii-kelaitoksen toiminnan kehittäminen on edennyt kehittämisohjelman mukaan. Tämä on mielestäni Infran henkilöstöl-tä hieno saavutus, kun ottaa huomioon

tavoitteiden poikkeuksellisen kireyden. Infran henkilöstö on lunastamassa sille asetettua näytön paikkaa.

Uusi strategia 2016 – 2020 valmisteillaInfran nykyisen strategian ja kehittä-misohjelman aikajänne päättyy vuoden 2015 lopussa. Liikelaitoksessa on elo-kuussa 2014 johtokunnan johdolla käyn-nistetty vuosille 2016 - 2020 ulottuvan strategian laadinta. Uuden strategian val-mistelun lähtökohtana on edelleen liike-laitosmuoto. Tampereen Infra on kehit-tämisohjelman myötä käynyt läpi kovan tehostamiskuurin. Uudessa strategiassa on mahdollisuus nostaa aiempaa enem-män esiin muita liiketoiminnan kehittä-miskomponentteja. Toiminnan perusasi-oissakin on sinänsä vielä kehitettävää.

Strategia laaditaan vuorovaikutteises-ti sekä henkilöstön että pääasiakkaiden kanssa.

Parhaillaan olemme prosessin alku-vaiheessa eli laadimme analyysit liike-toiminnan nykytilasta ja toimintaym-päristöstä loppuvuoden 2014 aikana. Seuraava vaihe on tulevaisuuden kan-nalta tärkeä. Siinä hahmotetaan Infran tulevaa palveluvalikoimaa eli sitä, missä pelissä olemme mukana ja osuutta kau-pungin monituottajamallissa. Tämä vaihe tehdään Infran yksikköjaon mukaisissa työryhmissä, joissa on mukana pääasi-akkaan sekä henkilöstön edustus. Tätä vaihetta työstetään yksiköissä siten, että henkilöstö pääsee osallistumaan. Tavoit-teena on, että Infralla on keväällä 2015 pääasiakkaiden kanssa yhteisymmärrys

Tampereen Infra 3

Infran lähivuosien palveluvalikoimasta ja osuudesta monituottajamallissa.

Strategiaprosessi on suunniteltu siten, että johtokunta hyväksyisi strategian syyskuussa 2015. Tarpeen mukaan pro-sessiin liittyy myös kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto.

Lopuksi Tällaiset strategiaprosessit eivät varmaan kovin monia kiihota, mutta minulle näi-hin prosesseihin osallistuminen on ollut tosi antoisaa. Ei ehkä ihan periaatteel-la ”en päivääkään vaihtaisi pois”, koska muutaman päivän kyllä vaihtaisin pois, jos voisin. Hienoa on ollut päästä mu-kaan suunnittelemaan liiketoimintaa ja toteuttamaan näitä suunnitelmia yhdes-sä upean porukan kanssa.

Nyt kun vuoden 2015 alussa vaihdan tehtäviä kaupungin sisällä, niin haluan kiittää Infran asiakkaita ja henkilöstöä menneestä kuudesta vuodesta. Yhteistyö jatkuu tavalla tai toisella.

TYYTYVÄISTEN ASIAKKAIDEN OSUUS ON KASVANUT

Tampereen Infran tuoreen asiakastyy-tyväisyystutkimuksen mukaan Infran

toiminta on edelleen kehittynyt suotui-saan suuntaan. Tyytyväisten asiakkaiden osuus on hieman noussut viime vuodes-ta, vaikka Infralle annettu kokonaisarvo-sana on hieman laskenut. Asiakkaista 22 % arvioi toiminnan parantuneen ja 74 % arvioi sen pysyneen ennallaan edellis-vuoteen verrattuna.

Asiakastyytyväisyys on kuiluarvojen keskiarvojen perusteella parantunut lä-hes kaikkien tekijöiden osalta. Sisäiset ar-viot ovat pysyneet pääsääntöisesti viime vuoden tasolla (osa parantunut hieman, osa heikentynyt hieman).

Asiakkaista 21 % ja sisäisistä arvioijis-ta 80 % arvioi aikataulujen pitävyyden ja läpimenoaikojen parantuneen viime vuodesta. Vain muutama vastaaja arvioi näiden kehityspisteiksi nostettujen teki-

jöiden heikentyneen.Lähes kaikki (98 %) kyselyyn vastan-

neista asiakkaista oli melko tai erittäin tyytyväisiä Tampereen Infran kanssa teh-tyihin sopimuksiin. Tyytyväisten vastaa-jien osuus on edelleen noussut hieman viime vuodesta. Vastaajista 71 % kokee sopimuksen ja sen ehtojen toteutuneen siten, kuin alun perin oli määritelty. Näi-den vastaajien osuus on laskenut hieman viime vuodesta, jolloin tätä mieltä oli 75 % vastaajista. Yksiköiden väleillä on suuria eroja. Vastaajista 90 % arvioi so-pimuksen onnistuneen hyvin verrattuna muihin käytettyihin alan toimittajien so-pimuksiin.

Tutkimuksen perusteella infralaiset ovat parhaiten onnistuneet vastaamaan asiakkaiden odotuksiin vastaavien hen-kilöiden tavoitettavuudessa, suhtautu-misessa palautteisiin ja korjaustarpeisiin,

asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaami-sessa sekä tarjousten ja muiden asiakirjo-jen ymmärrettävyydessä.

Infran toiminnan kriittisin tekijä on edelleen aikataulujen pitävyys, jonka kuitenkin 21 % vastaajista kertoi kehitty-neen viimeisen vuoden aikana. Asiakkai-den mielestä muita tärkeitä toiminnan kehityskohteita ovat hinta-laatusuhde, kilpailukyky, töiden läpimenoaika sekä laskutusperusteiden oikeellisuus. Infran yksiköiden välillä on suuria eroja eri teki-jöiden arvioissa.

Asiakastyytyväisyystutkimuksen to-teutti Innolink Research.

Vaikka tulokset olivat Infran historian parhaat, niin asiakastyytyväisyys ei ole vielä riittävällä tasolla. Tampereen Infra nostaa tutkimuksen pohjalta kriittisiä te-kijöitä toimintansa kehityspisteiksi.

Sakari Suominen jättää Infran toimitusjohtajan tehtävät vuoden vaihteessa.

Rudukselta tuotteet kaikkeen rakentamiseen

www.rudus.fi

Rudukselta saat maisema- ja infrarakentamisen tuotteet, putket ja kaivot sekä betonit, kiviainekset, murskausurakoinnin ja kierrätyksen. Kiviaineksia voit os-taa myös verkosta www.sorakauppa.fi. Palvelu laajenee kevään 2014 aikana lähes koko Suomeen. Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.rudus.fi www.sorakauppa.fi

Jos huomautus ei tehoa, voit halutessasi mennä yhdessä työtoverin kanssa kiusaajan luo ilmoittamaan, että koet kyseisen henkilön toiminnan epämiellyttävänä ja asiattomana. Voit myös ilmoittaa, että seuraavalla kerralla käännyt esimiehen puoleen.

Toimintamalli henkiseen väkivaltaan puuttumiseen:

1.

Jos joudut henkisen väkivallan kohteeksi, ilmoita kiusaajalle selvästi, että et hyväksy tämäntoimintaa. Kerro, että koet hänen toimintansa epäasialliseksi käytökseksi ja henkiseksi väkivallaksi, ja kehota häntä lopettamaan se.

2. 3.

Jos henkinen väkivalta jatkuu, ota yhteys lähimpään esimieheesi, tai mikäli esimies on kiusaaja, hänen esimieheensä. Esimiehillä on työnantajan edustajana työturvallisuuslain mukainen velvollisuus puuttua tilanteeseen saadessaan sen tietoonsa. Tarvittaessa voit kääntyä myös työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen tai työterveyshuollon puoleen.

Jos esimies ei halua tai kykene hoitamaan tilannetta tai ei ryhdy toimenpiteisiin tilanteenkorjaamiseksi, siirtyy vastuu asioiden hoitamisesta seuraavaksi ylemmälle esimiehelle.

4.

Hyvien töiden TampereYllä oleva teksti on ote Pois kiusanhenki – Nollatoleranssi henkiselle väkivallalle, kiusaamiselle sekä syrjinnälle Tampereen kaupungin työpaikoilla toimintaohjeesta

Pois kiusanhenki

Nollatoleranssi henkiselle väkivallalle, kiusaamiselle sekä syrjinnälle Tampereen kaupungin työpaikoilla

Tunnistaminen Puheeksiotto Puuttuminen Toimenpiteet

Tukena Infran hankinnoissa!

Erja Linnaketo esittelee akkukäyttöistä lehtipuhallinta

Tampereen Infra 7

Infrassa mietitään ekologisuutta

TESTISSÄ SÄHKÖAUTO JA

AKKUPUHALTIMETInfrassa testataan jo kovaa vauhtia

uusia akkukäyttöisiä työvälineitä. Kunnossapidon työpäällikkö Reijo

Lahtinen saa lähiaikoina alleen myös säh-köauton. Akkukäyttöisistä pienkoneista alkaa olla jo kokemusta.

- Puhallin tuntuu olevan sellainen, joka vie kaikista eniten virtaa akusta. Siinä on neljä eri säätöaluetta, joista tehokkaim-malle tehdas lupaa kolmen tunnin kes-toa. Mutta ei se taida ihan siihen riittää. Se on kokoaikaista käyttöä ja siinä on käyttäjällä oma oppimisensa, mitä tehoa kannattaa milloinkin käyttää. Akun saa ladattua yön aikana sosiaalitiloissa, tote-aa Lahtinen.

- Meille tuli myös pari Pellenc-merk-kistä pensasleikkuria, joista toinen meni keskustaan ja toinen arboretumiin Tam-mistolle. Eli nyt otetaan testivaihe käyt-töön.

- Polttomoottorikäyttöisessä pensas-leikkurissa savukaasut tulevat aikalailla naaman kohdalle. Siinä kohtaa akkukäyt-töinen on hyvä parannus.

Erja Linnaketo kunnossapidosta kertoo kokeilleensa akkukäyttöistä puhallinta.

- Täydellä teholla akku kesti tunnin verran. Pienen akun kanssa se on kevyt, eikä siinä tule polttoainekäryä. Lisäksi se on hiljainen, eikä tarvitse välttämättä käyttää kuulosuojaimiakaan. Myös akun valjaat ovat hyvät, mutta kantohihna on kömpelö.

- Ei tätä oikein varsinaisena työkaluna pysty koko päivää käyttämään tehok-kaasti. Hankala pidellä, paljon kannatte-lua ja akun lataus ei riitä. Akkuja pitäisi ainakin olla useampia. Tämä malli, missä on isompi akku, on melkein yhtä painava, kuin vanha puhallin.

- Nyt kun tämän syksyn lehtihommat on aika hyvin jo tehty meidän alueella, niin olen käyttänyt puhallinta Pikku kak-kosen puistossa. Siellä on hirveästi mat-toja, joihin kulkeutuu jatkuvasti hiekkaa. Ainakin kerran viikossa ne pitää puhaltaa tai muuten sitä tulee niin paljon, että se pitäisi jo lapioida, kuvailee Linnaketo.

Anne Karlsson-Jokelaisen mielestä akkukäyttöinen puhallin on yllättävän tehokas.

- Lisäksi näissä on se plussa, että sa-maan akkuun voi liittää eri työvälineitä. Ainakin aitaleikkuri toimii samalla akulla ja oli niitä pitkä lista muitakin työkaluja. Esittelyssä sanottiin, että akku kestää koko päivän, mutta ei me olla saatu sitä kestämään viittä tuntia pidempään eli ai-nakin pari akkua pitäisi olla.

Polttomoottorilaitteissa on puolensa- Tehokkaimmat polttomoottorikäyttöi-set reppupuhaltimet painavat melkein 11 kiloa. Naisihmisille otettiin muutamia kevyempiä polttomoottorilaitteita tänä-kin vuonna, kertoo Lahtinen.

- Pieni polttomoottoripuhallin on ollut tosi hyvä ja me ollaan tykätty tästä. Se toimii öljybensalla ja siinä on hyvät tehot. On tuntunut, että täydellä tankilla ajaa enemmän, kuin vanhalla isolla puhalti-mella. Tehoja on kuitenkin ihan riittävästi meidän käyttöön, arvioi Linnaketo.

Ergonomian tärkeysErja Linnaketo muistelee, että ensimmäi-set puhaltimet tulivat joskus 90-luvun alussa.

- On ne iso apu, mutta ongelmiakin on. Koneet ovat raskaita ja työasennot vaikeita. Hartiat, polvet, selkä, lonkka ja kädet joutuvat kovalle rasitukselle. Kun ikäkin alkaa vähän painaa, niin mielellään sitä kevyemmän valitsee.

- Voi sitä sitten hetkeksi aikaa ottaa jonkun vähän tehokkaamman ja isom-man puhaltimen, jos on oikein märkää ja paksu kerros lehtiä, mutta kyllä näissä pienemmissäkin yleensä tehot riittää.

Lahtinen miettii jo ensi kesää ja odot-taa, että akkukoneista saadaan enem-män kokemusta.

- Äänet näissä on tosiaan huomatta-vasti pienemmät ja polttoaineen kanssa plärääminen jää pois. Se on rajallinen määrä mitä työkalukopeissa saa säilyttää. Kun bensan hakureissut jäävät pois, niin säästöä siinä tulee, vaikka ne värkit vielä vähän hintavia ovat.

- Muutamia per alue on toistaiseksi hommattu ja nyt haetaan käyttökoke-musta ja katsotaan mihinkä niillä pystyy.

- Arboristit ottivat akkukäyttöisiä säh-kösaksia, joissa kulkee akku mukana se-lässä ja niillä voi katkoa pieniä oksia. Aika hyvin ne pystyvät sekä kuivaan että mär-kään oksaan. Samassa rytäkässä ostettiin raivaussaha, mihinkä saa myös siima-pään eli tulee raivaussaha ja siimaleikkuri yhdessä.

Ihmisten olohuoneLinnakedon mukaan työ kunnossapidos-sa on mukavaa ja vaihtelevaa.

- Ulkotyötä en sisätyöhön vaihtaisi, mutta vähän kevyempää se voisi joskus olla.

- Kesäaikaan humalaisia riittää rasitta-


vuuteen asti. Ne soittavat suutaan, eikä siirry ja joskus on pakko lähteä jonnekin muualle, vaikka olisi homma kesken. Ja aina täytyy selusta varmistaa, huokaa Anne Karlsson-Jokelainen.

Linnaketo ihmettelee, että vaikka ylei-nen vessa on molemmin puolin koskea, niin niitä ei käytetä.

- Jos joku laskisi ne tupakantumpit ja rikotut lasit, mitä nurmikolta ja varsinkin keskustorilta kerätään.

- Myös huumepiikkejä on paljon. Tämä piipunvarsi on suosittu paikka, missä myydään ja piikitetään. Siinä on hirveästi piikkejä ja täytyy muistaa olla aina varo-vainen. Kerran oli puunoksalla verinen piikki ihan silmien edessä, kun olin hara-voimassa, lisää Karlsson-Jokelainen.

- Onneksi ei ole itselle koskaan sattu-nut mitään, hyvä säkä on käynyt.

Sähköauton rattiinLahtisen Reijoa pyydettiin lähtemään koekaniiniksi sähköautohommaan.

- Kaupungin linjaushan oli, että yhdes-tä kolmeen sähköautoa hommataan ja

tässä vaiheessa otetaan yksi. Kun se saa-daan talveksi käyttöön, niin näkee miten se toimii talvella tässä keskustassa.

- Hybridiä olen joskus kokeillut, mutta sähköautoa en ole ennen ajanut.

- Päätös hankinnasta on tehty ja vissiin se tämän vuoden puolella vielä pitäisi tulla. Ilmeisesti Nissan Leaf on tulossa.

Salosen Petrillä oli Ford Focus sähkö-auto koekäytössä ja sitä käytiin porukalla testaamassa. Lahtinen istui kuskin paikal-le ja Salonen ohjeisti.

- Jalka jarrulle ja kässäri pois. Sitten vain painat starttinappulaa ja nostat ja-lan jarrulta ja mennään.

Pientä rengasmelua kuuluu, mutta moottorin ääntä ei erota. Kun on ajettu muutama sata metriä, alkaa lämmintä ilmaa tulla puhaltimesta. Perhoset lente-levät kojetaulussa ja ratti on täynnä nap-puloita.

- Kyllä tämä ihan autolta tuntuu ja kun vähän painaa kaasua, niin hyvin tuntuu lähtevän. Nyt mittari näyttää, että vielä 46 km pääsee. Latausajasta en tiedä vielä mitään, huomauttaa Salonen.

- Tällainen maksaa yli 40 000 euroa,

joten mikään halpa tämä ei ole. Tuskin nämä tällä hinnalla tulevat vielä yleis-tymään. Akun kesto on se toinen juttu, mutta muuten mukava auto tämä on.

Ajotapa tuntuu vaikuttavan toiminta-matkaan, sillä kun Lahtinen kiihdyttää hieman enemmän, niin toimintasäteestä menee viisi kilometriä kilometrin mat-kalla. Tosin osa palautuu melkein heti takaisin eli akkuun näyttäisi tulevan lisää latinkia loivassa alamäessä jarrutellessa.

- Infraan ollaan nyt hankkimassa Nissa-nia, mutta hyvä näitä on vähän vertailla, miettii Salonen.

- Se on mukavaa, että radiota ei tarvit-se huudattaa moottorinmelun ylitse. Ja tavaratilaan näyttäisi kauppakassitkin so-pivan, vaikka suuri akku tilaa sieltä viekin. Kyllä autonasentaja kurssit menevät nyt ihan uusiksi, ilkamoi Lahtinen.

Toimittaja pääsi myös itse kokeilemaan sähköautoa. Avainta ei tarvinnut ottaa taskusta ollenkaan, vaan auton lukot avautuivat, kun sitä lähestyttiin. Käynnis-tys nappia painamalla ja matkaan.

- Mukavaa kyytiä, melkein kuin vanhal-la mersulla ajaisi, totesi toimittaja.

Petri Salonen ja Reijo Lahtinen tutkivat sähköauton konehuonetta.

Tampereen Infra 9

INFRAN UUSI YMPÄRISTÖOHJELMA

Tampereen Infrassa valmistellaan parhaillaan uutta ympäristöoh-jelmaa. Lähtökohtana uudista-

mistyölle on kaupunginvaltuustossa 10.12.2012 hyväksytty ja koko kaupun-gin toimintaa ohjaava asiakirja nimeltään ”Tampereen kaupungin ympäristöpoli-tiikka 2020 - Ennakointia ja vastuullisia toimintatapoja”.

Ennakoinnilla tarkoitetaan mm. varau-tumista ennustettuun ilmastomuutok-seen ja sitä, että vuoteen 2020 mennessä tavoitellaan kasvihuonekaasupäästöjen alentumista kaupungissa vähintään 20 prosentilla. Keinoiksi on linjattu ener-giatehokkuuden parantaminen ja elin-kaareltaan vähäpäästöiseen energian-tuotantoon ja uusiutuviin polttoaineisiin siirtyminen.

Tampereen Infra on monien kaupun-gin ympäristöohjelman tavoitteiden osalta merkittävä toimija. Infra paitsi hankkii ja vuokraa kaupungin omaa kone- ja ajoneuvokalustoa, on myös sen merkittävä käyttäjä. Lisäksi Tampereen Infra on tärkeä osanen kaupunkisuun-nittelun ja –rakentamisen palapeliä. Eri-laiset maankäyttösuunnitelmat luovat pohjan ympäristönäkökulmien huomioi-miselle infrastruktuurissa, mutta suunni-tellessaan katuja ja muita yleisiä alueita Tampereen Infran suunnittelijatkin teke-vät merkittäviä ratkaisuja.

Rakentamispalveluissa kehittämis-kohteeksi on tunnistettu erityisesti maa-massojen uusiokäytön tehostaminen. Pohdiskeltu on myös eräiden jätteeksi luokiteltujen aineiden, kuten tuhkan, betonimurskeen ja jäteasfaltin ottamista nykyistä tehokkaampaan hyötykäyttöön maarakentamisessa.

Kunnossapito voisi vaikuttaa hiilita-seeseen ainakin katujen talvihoitoa ke-hittämällä. Katujen talvikunnossapidos-sa käytettävä raskas kalusto on suurien päästöjensä myötä merkittävä negatiivis-

ten ympäristövaikutusten aiheuttaja.Infran johtoryhmä päätti ympäristö-

ohjelmien päivittämisestä helmikuussa. Vuoden mittaan valmisteltu suunnitel-ma ympäristöasioiden kehittämisestä käsiteltiin syyskuun johtoryhmässä. Eri yksiköissä pohditaan parhaillaan, miten kehittämissuunnitelmaan kirjatut asiat muutetaan käytännön toimenpiteiksi.

Ainakin suurimmalta osin valmista ym-päristöohjelmaa pitäisi syntyä vuoden 2015 alkupuoliskolla, jos uusia toiminta-malleja onnistutaan kehittämään suun-nitellussa aikataulussa. Kehittämisen päätepistettä ohjelmasta tuskin tulee.

Tiedossa on, että esimerkiksi uusio-maamassojen hyötykäytön edistämiseksi laadittu MassaMittarihanke jatkuu koko ensi vuoden. Tampereen Infran Massa-Mittarihanke suuntautuu TEKESin rahoit-taman INKA - Innovatiiviset kaupungit -hankkeen Älykkäät kaupungit -kokonai-suuden Resurssiviisaat verkostot ja teolli-set symbioosit -pakettiin.

Tommi Granholm JulkaisijaTampereen Infra

PäätoimittajaJyrki Ristilä

ToimitusneuvostoPekka Anttila, Rodrigo Coloma, Pentti Katajisto, Markku Kivistö, Ari Leppälä, Jyrki Pohjankylä, Pertti Toivio

PainopaikkaTammerprint Oy

Taitto ja ValokuvatJyrki Ristilä

Infralaisen erikoisnumero 2/2014

Ympäristömerkitty painotuote 441 878


Apulaispormestari Pekka Salmi vieraili Infra-päivänään Atalan kivivarastolla ja sai nähdä kovemman luokan työnäytöksen. Infran kivenhakkurit näyttivät miten graniitista tehdään reunakiviä vanhoja perinteitä ja ammattitaitoa kunnioittaen.

Kivenhakkuri Esa Viljanen kertoo olleensa Atalan kivivarastolla 20 vuotta ja sitä ennen seitsemän

vuotta Nekalassa.- Täällä joka ukolla on oma plaani ja

omat pinonsa. Raakakivipinosta otetaan työn alle muutaman kuution kokoinen kivi, jonka jokainen sitten halkaisee yk-sin. Siitä saadaan sitten ns. emmeet eli niitä reunakivipötköjä, jotka itse siisti-tään hakkuupukeilla joko ulkona tai tel-tassa kelistä riippuen. Trukki vähän autte-lee siinä nostamisessa.

- Urakkahommaahan tämä on eli me tehdään joka ukko omaa urakkaa. Tie-tysti kaveri tulee auttamaan tarvittaessa, vakuuttaa Viljanen.

- Valmista reunakiveä tulee varmaan aika lähelle sellaiset pari kilometriä per äijä, kun lasketaan pois lomat ja vähän sairaslomia.

Ensin sulatetaan

Viljasen mukaan kivi käyttäytyy paljon paremmin, kun se ensin sulatetaan ma-ton alla.

- Kivi jäätyy. Tässäkin kivessä on vet-tä useampi litra ja sen määrä voi vähän vaihdella. Jos se tulee syvältä kalliosta, niin siellä sitä kosteutta piisaa.

Viljanen sovittaa kiilat poraamiinsa rei-kiin.

- Tämän pitäisi totella aika hyvin. Var-sinkin yli kymmenen asteen pakkasilla tämä on ihan luksusta, kun meillä on sulat kivet ja suhtkoht lämpöiset kiilat. Tässä on kuitenkin oltava jonkin verran paljain käsin.

- Nyt kiilatkin oli tuolla lämpimässä, vaikka vielä tarkenisi ilmankin. Mutta on se mukavampi, kun nämä ovat lämpimiä.

- Tällä reiän syvyydellä ei ole muuta

Rotvallin synty

KUN GRANIITTI HALKEAAEsa Viljanen esitteli Pekka Salmelle kivenhakkurin arkea.

Tampereen Infra 11

merkitystä kuin, että kiila mahtuu siihen. Kivi päättää sitten mihinkä se menee. On se syvä tai matala, se menee samalla lail-la.

Viljanen kiristää hiukan kiiloja nuijalla. - Yleensä kolme kertaa saa kiristää, en-

nen kuin se lähtee halkeamaan, muuten se on vähän hätäinen kiristys. Maltti on valttia, että kivi ehtii mukaan.

Kolmannella kiristyskerralla ilmestyy ensimmäinen hiushalkeama ja kivi hal-keaa.

- Kivessä voi olla lustia, jotka voi olla miten päin vaan, puhutaan myös lasilus-tasta. Tässäkin on voinut mennä vesi vä-lissä. Niitä vikoja ei aina näe ja se saattaa tuolla pukilla napsahtaa poikki. Täytyy muistaa varoa, ettei tule varpaille.

- Halkaisun jälkeen kivi siistitään eli otetaan ylimääräiset rääpit pois ja päät oikaistaan suoraan kulmaan pukilla. Käsi-pelillä lyödään leveys 17 senttiin.

Kivenhakkuri Pasi Kinnunen näyttää, mitä kivelle tehdään seuraavassa vai-heessa. Mies kääntää kiven pystyyn ja siistii päät.

- Tämä kivi on kertaalleen jo oikaistu.

Trukki ajaa ohi kuljettaen mukanaan pitkää kaarretta.

- Kaari halkaistaan aina siinä suunnas-sa, missä kivi on ollut kalliossa, valistaa Viljanen.

- Raakakivien pituus vaihtelee, mutta yleensä se on yli kaksi metriä. Työmaal-la se lyödään käsipelillä poikki oikeasta kohdasta.

- Nykyään löytyy jo vähän sahojakin, mutta asentajan pitää käsipelilläkin pys-tyä katkaisemaan kivi, se kuuluu ammat-titaitoon. Me pamautetaan saumaan, mutta kiveä asentavat katumiehet lyö päähän sellaisella juntalla. Vähän on eri tyylejä, mutta aina se poikki on mennyt. Ja jos on piilevä vika, niin se katkeaa sit-ten siitä kohdasta.

Urakkahommia- Vasta kun tulee valmiita metrejä, alkaa tiliä muodostumaan. Tavoitteena on teh-dä kymmenen päivän tiliin 140 metriä valmista kiveä. Niissä on sitten eri hin-noitteluja. Esimerkiksi kaarikivissä on isompi hinta, koska se vaatii enempi tai-

toa ja työtä, kertoo Viljanen.- Kun kivi on valmis, niin trukkikuski

tulee heti paikalle. Kivi mitataan, mer-kataan ja sen päähän laitetaan tekijän puumerkki. Minä pistän sen myös omaan vihkooni ja trukkikuski laittaa omaan vihkoonsa. Meillä on vähän niin kuin kak-sinkertainen kirjanpito ja niistä on hyvä sitten verrata, kun näissäkin on joskus pieniä heittoja.

Vasara kuolleen kädessäViljanen tietää, että kivenhakkurin alku-taival on tosi kolkko.

- Ohi tulee lyötyä monta kertaa. Sitten kun homma rupeaa käymään, niin se on hyvin harvinaista. Ohilyönti voi sattua, jos emmeet ovat liian lähellä ja vasara nappaa takana hieman kiinni ja suunta muuttuu. Sitä ei sitten enää pysty muut-tamaan. Tai jos piikki ahdistaa vähän rei-kään, eikä taivukkaan siten kuin pitäisi. Se on onneksi aika harvinaista.

- Mulle neuvottiin, että lyö hiljempää silloin kun lyöt käteen. Sitä sanotaan, että vasara pitäisi olla niin kuin kuolleen kä-


dessä eli siitä ei saa puristaa. Ja kun se on tosiaan niin kuin irti ja se siinä matkalla hälppää, niin sitä ei ehdi pysäyttää mi-kään ja se menee mihinkä menee.

Kinnusen Pasi sai aikanaan toisenlaisia ohjeita.

- Mulle sanottiin opetteluvaiheessa, että ei se haittaa jos lyö ohi. Pitää vaan olla niin hyvä ote työkalusta, että kivestä lähtee pala, niin lyönti ei mene hukkaan.

- Siksi nämä työkalut ovat niin erikoi-sen näköisiä. Ei toisen vasaralla pysty mi-tään tekemään. Tai jos teet, käsi tulee niin kipeäksi, ettet seuraavana päivänä pysty tekemään mitään.

Apulaispormestari Salmi on katsellut ja kuunnellut kiinnostuneena kivenhakku-reiden työnäytöstä ja tarinointia.

- Te ette taida paljon kuntosalia tarvita?- Lähinnä särkylääkkeitä, nauraa kiven-

hakkuri Esa Viljanen.

Pakkasillakin painetaanKinnusen Pasin mukaan töitä tehdään kovillakin pakkasilla, mutta silloin on pakko välillä käydä kävelemässä.

- Muuten on niin könkässä, että ei pää-se illalla kotiin. Kun mittari näyttää 25 astetta alkaa olla jo sellainen pakkanen, ettei paikallaan voi tehdä töitä. Silloin joutuu vähän väliä käymään lämmittele-mässä. Työt etenee pikku pätkissä.

- Kyllä täällä yli 20 asteen pakkasilla töi-tä tehdään. Kovemmilla pakkasilla alkaa jo vehkeet hajoamaan. Lumisade haittaa kiilahommassa, mutta silloin me voidaan mennä telttaan tekemään. Pudotetaan vaan seinä alas tuulen puolelta, niin siellä on lämmin tehdä kuin lehmän mahassa,

jatkaa Viljanen. - Meillä oli ennen tuolla ahjo ja siellä

monesti kenkiä sulateltiin, kun varpaat paleli. Se oli aina myöhäistä, kun ne alkoi jo palamaan. Sitten äkkiä kenkä jalasta, kun alkoi kuumottaa liikaa.

- Jalkineet on parantunut pirusti ja sor-mikkaat on nykyään lämpöisiä eikä kastu. Se puoli meillä on ihan ruhtinaallisessa kunnossa. Varusteet, mitä tarvitaan, on saatu.

- Olisihan täällä halli missä voisi tehdä, mutta siellä tulee pölyongelmat ja tilojen ahtaus eteen. Mieluummin ollaan ulko-na.

- Se on iso apu, että saadaan sulattaa kivet. Miehet pysyy paremmassa kunnos-sa, kun ei tarvitse niin hirveästi piikata. Kyllä sulatus sen hallin voittaa, täsmen-tää Viljanen.

Tampereen Infra 13

Kotimainen lähituoteRakennusmestari Matti Pokkinen kertoo, että kivet tulevat muutaman kuution pa-lasina Kurusta Kapeen kylästä. Myös kii-nalaista kiveä on tarjolla.

- Nämä tehdään lohkomalla, mutta Kiinassa kivet sahataan palasiksi ja ha-kataan pinnat rikki, että ne näyttäisivät lohkotulta.

Pokkinen ja kivenhakkurit ovat yhtä mieltä kiinalaisen kiven laadusta. Sen laatu on vaihtelevampaa ja siinä esiintyy värivikoja selvästi enemmän.

- Jotkut kiinalaiset kivet kestävät, jot-kut eivät. Tätä suomalaista graniittia on kuitenkin jo käytetty satoja vuosia ja to-dettu hyväksi. Se kestää säänvaihtelut ja muut.

- Mitä rakennuttajan kanssa olen kes-

kustellut, niin heillä on linjauksena, että ainakin vilkkailla väylillä ja keskusta-alueella käytetään suomalaista kiveä. Jossain asuntoalueilla on käytetty myös kiinalaista reunakiveä viime aikoina, sa-noo Pokkinen.

- Tämä on Suomen paras, jollei peräti maailman paras, tämä kurulainen har-maa graniitti. Se halkeaa niin hyvin, va-kuuttaa Viljanen.

Harvinaisia hakkureitaMatti Pokkinen kertoo, että tällä hetkellä Infrassa on neljä hakkuria, jotka ovat pää-asiassa töissä kivivarastolla. Yksi kaveri on sellainen, joka on kesät katurakennus-puolella ja talvet sitten hakkurina.

- Tällä henkilömäärällä meidän tuo-tanto ei riitä koko kaupungin tarpeisiin.

Porukka myös ikääntyy ja uusille tekijöil-le olisi tarvetta, jos toimintaa halutaan jatkaa.

Kinnusen Pasi miettii, että jos henkilö-määrää haluttaisiin lisätä, niin mistä mie-hiä saataisiin houkuteltua kivenhakkurin töihin?

- Kun se perinne on päässyt katkea-maan, nuoria ei tule näihin hommiin. Moision Marko on varmaan Suomen nuorin kivenhakkuri.

- Marko on suhdannehakkuri. Se on täällä vaan silloin tällöin. Suomesta ei varmaan löydy enää tusinaa kivenhak-kuria, jos meidät lasketaan mukaan, huo-mauttaa Leppäsen Ari.

- Kyllä tämä hieman erilaista luonnet-ta vaatii, arvioi myös apulaispormestari Pekka Salmi.


PUUTARHAN KOHTALO

ASKARRUTTAAValtuuston päätöksen (15.12.2010) mukaan Infran ylläpitämästä kaupungin kasvihuoneiden toiminnasta luovutaan siirtymäajan kuluessa eli viimeistään vuonna 2016. Valtuusto hyväksyi myös toivomusponnen selvittää kasvihuoneiden toimintamahdollisuuksia osana Tampereelle perustettavaa sosiaalista yritystä.

Infran toimitusjohtaja Sakari Suomi-sen mukaan Infrassa ei ole edetty ai-van valtuuston päätöksen mukaises-

sa vauhdissa. Apulaispormestari Pekka Salmi säestää, että toiminnasta luopu-misesta ei ole puhuttu vielä oikeastaan mitään eli asia on auki.

Kunnossapidon päällikkö Sanna-Leena Puntola kertoo, että asiasta on valmistu-massa tilaajan tilaama selvitys marras-kuun loppuun mennessä.

- Selvityksessä haettiin vaihtoehtoja sille, miten asiat järjestetään sen jälkeen, kun oma tuotanto loppuu. Nykyisten ti-lojen kunto tulee tiensä päähän muuta-man vuoden päästä ja ilman mittavia in-vestointeja niissä ei voisi jatkossa toimia. Tilakeskuksen toimesta on tiloille tehty useita kuntokartoituksia, huomauttaa työpäällikkö Pentti Katajisto.

- Selvityksessä on kaksi vaihtoehtoa: Infra kilpailuttaa kaikki kasvit ja tekee istutus- ja vastaanottotyön eli siihen tarvitaan jotain tiloja. Toinen vaihtoehto on se, että kilpailutetaan kaikki istutusta myöten.

- Maapohja Hatanpäällä on arvokasta ja sairaalan laajennustarpeisiin aluetta varmaan tullaan tulevaisuudessa käyttä-mään, arvioi Salmi.

Puutarhuri Marjus Jalonen toivoo, että paikka pysyisi Infralla vielä jonkin aikaa.

- Meillä on täällä taimien vastaanotto ja käsittely sekä säilytyspaikka ruukuille.

Sijainti on hyvä. Ilman kasvihuoneitakin tämä olisi jatkossa hyvä, jos taimet tule-vat muualta.

- Täällä on omassa tuotannossa vielä noin 35000 kasvia. Vapunaikoihin omas-ta tuotannosta tulevat orvokit, kesäkuun alussa on suurin ryhmä, kukkaisviikot ovat heinä-elokuun vaihteessa ja vielä syyskukat ennen Tampere-päivää.

- Kesäkuun alussa kaikki paikat täytty-vät pihaa myöten. Se kestää kuukauden verran ja sitten ne alkavat pikku hiljaa tyhjentyä. Välillä tarvitaan enemmän ti-laa ja väkeä ja välillä vähemmän. Vuokri-en kanssa se on tietysti vähän hankalaa, mutta onneksi niitä on saatu neuvoteltua Tilakeskuksen kanssa.

Katseltiin vänkyräisiä bougainvilleoita ja joku kysyi miten vanhoja ne ovat.

- Niitä on ollut ainakin 60-luvulta lähti-en, jos ei jo ennen, arvioi Marjus Jalonen.

10 astettaPuutarhuri Jalonen esittelee ympäri vuo-den käytössä olevaa kasvihuonetta.

- Kymmenen astetta on sopiva lämpö-tila talvettaa näitä rungollisia verenpisa-roita, agaaveita, mehikasveja ja runko-ruusuja.

- Agaavet ovat museolla, Nottbäckin ja Tuomiokirkon puistossa on perinteisiä muotopuutarhoja. Se on aika pitkälle ni-metty, että mitkä kasvit minnekin menee.

Vihreitä yksivärisiä on vapaana.Apulaispormestari Salmi vihjaa, että

hänen työhuoneessaan ei ole yhtään vi-herkasvia.

- Jos tämä lämpötila on sopiva, niin …- Vähän tekee tiukkaa…

Ei markkinoiden armoilleJalonen muistelee, että yksi syy puutar-han lopettamisuhalle oli aikanaan se, että on olemassa edellytyksiä kilpailulle.

- Tampereella ei ole sellaista toimijaa. Lähimmät ovat Kangasalla, Lempäälässä ja Virroilla.

- Viimeksi kilpailutettiin vajaa 17000 kasvia ja saatiin vain kaksi tarjousta. Siinä on omat riskinsä, sanoo Katajisto.

- Nimenomaan tämä tila rajoittaa nyt meidän toimintaa, kun tiloista on luovut-tava. Sehän se sitten määrittää meidän tilojen tarvetta, kun tiedetään mikä tulee olemaan meidän oman toiminnan osuus, jatkaa Puntola.

- Valtuuston päätöksessä kyse oli tar-koituksenmukaisuudesta. Nämä tilat ovat niin huonossa kunnossa, että ne edellyttävät isoa investointia. Onko se järkevää, on mielestäni se perimmäinen kysymys tässä, pohtii Salmi.

- Minua arveluttaa aina sellainen tilan-ne, että oltaisiin pelkästään markkinoi-den armoilla. Sekään ei ole hyvä tilanne missään nimessä.

- Kyllähän kaupunki varmaan pohtii, jos tehdään sellainen ratkaisu, että ei jatketa tässä, mutta täytyy olla jonkinlai-nen kasvihuone, niin sille haetaan paikka jostain sivummalta. En tiedä mitä kaikkea sairaala miettii, mutta maapohja on niin arvokas, että jos tästä asumisellekin osa muutetaan, niin se menee välittömästi kaupaksi.

Canna GeneralisKatajisto toteaa, että haasteena on mm. erikoistuotteiden, kuten rungollisten ja cannojen sopimusviljely. Selvityksessä on käyty läpi isoja kuntia ja seurakuntia ja joillain niistä on vielä omaa kasvihuo-netuotantoa. Osa on omasta tuotannosta jo luopunut.

- Ehkä jo ensi talvena kokeillaan pientä erää cannoja erään toimittajan kanssa. Säilyykö laatu samana kuin omalla tuo-tannolla. Nyt on alustavasti kysytty tuot-tajilta mitä ne pystyisivät tarjoamaan. Se on vasta alustavaa ja tarjoavatko ne sit-ten oikeasti, jos kysytään ja miten laatu varmistetaan?

- Nykyisessä kilpailutuksessa on laitet-tu aika kovat sanktiot laadulle ja se voi tietysti pelottaa tarjoajia. Eikä se raha lämmitä kesäkuun alussa, kun me ei voi-da käydä kaupasta hakemassa korvaavaa

tuotetta. - Cannat ovat niin olennainen osa mai-

semaa Tampereella, että siinä ei paranisi epäonnistua.

Sakari Suominen huomauttaa, että ei-vätkö cannat ole Tampereen käyntikort-ti?

- Onhan se aina kaikkien matkailumai-nosten kannessa. Kaksi vuotta on puutar-hayritykselle pitkä aikaväli, kun tuotetta ei tehtaassa tehdä, eikä voi hyllyltä ottaa. Ja jos joku tarjoaa nyt, niin onko sitä fir-maa enää kahden vuoden päästä ole-massakaan, vastaa Jalonen.

Pekka Salmi kertoo pohtineensa sa-maa taimistojenkin puolella.

- Haukiluoman kulmassa on taimisto, joka haluttaisiin siirtää muualle asuin-rakentamisen vuoksi. Siellä on niitä lehmuksia, jotka pitää ensin kasvattaa isoiksi, ennen kuin ne voidaan istuttaa.

Esimerkiksi Winterin mutkassa puita lei-kattiin ja uusittiin, niin eihän sitä aina tiedetä, että kuinka moni pitää kokonaan vetää nurin tai riittääkö erilaiset tukitoi-menpiteet, leikkaamiset ja muut. Voiko yksityisellä firmalla olla kiinnostusta sii-hen, jos me sanotaan, että me ehkä kym-menen vuoden päästä ostetaan niiltä taimia?

Katajiston mukaan taimistopuolella on tiivistämisen varaa nykyisestä ja to-dennäköisesti tullaan pärjäämään mää-rällisesti ja alueellisesti niillä taimistoilla, mitkä nyt ovat jäämässä.

- Tilaajapuoli haluaa jatkaa omaa tuo-tantoa ja varmistaa isokokoisen puun saannin. Raholassa, Epilässä, Kaarilassa ja Viialassa sijaitsevat jäljelle jäävät tai-mistot.

- Kilpailutuksen toteuttamisessa on edessä isot haasteet. Kaikkea sitä, mitä

Marjus Jalonen kertoi kasvihuoneiden käytöstä Pekka Salmelle, Sanna-Leena Puntolalle, Pekka Anttilalle ja Pentti Katajistolle.


itse tuotetaan, ei voi vaan pyytää, että tarjotkaa. Kilpailutukset pitää rytmittää ja ryhmitellä. Lisäksi tulee logistiset ky-symykset, jos kasveja lähdetään kaukaa Tampereelle tuomaan. Ja kun ilkivaltaa kuitenkin esiintyy, niin tarvitaan vara-taimia.

- Tilaajapuolelta ei laadun suhteen ole tullut moitteita kasvihuoneiden osalta. Voisin kuvitella, että komeat istutukset tuovat Tampereelle enemmän tuloja, kuin niiden tuottaminen vie. Tampereella on oma maineensa viherkaupunkina.

- Kyllä tässä Hatanpäällä mielellään vie-lä muutama lisävuosi oltaisiin, jos se vaan olisi mahdollista.

Myös Sanna-Leena Puntolan toive on, että asian kanssa edettäisiin hallitusti as-kel kerrallaan, eikä yritettäisi liian tiukalla aikataululla.

Kansallinen kaupunkipuistoPekka Salmi toimii kansallisen kaupun-kipuistotarveselvityksen ohjausryhmän

Tampereen Infra 17

vetäjänä. - Joulukuussa on työpajoja ja seuraava

ohjausryhmän kokous on tammikuussa. Varmaan ensi vuoden puolella pääte-tään, että lähdetäänkö tekemään hake-

musta. - Arboretum on siinä mukana ja uskon,

että jos sitä lähdetään hakemaan, niin kansallinen kaupunkipuisto varmasti nostaa kaikkien ydinkeskustan puisto-

jen profiilia ja merkitystä niin matkailun, elinkeinoelämän kuin kaupunkivetovoi-mankin näkökulmasta, korostaa apulais-pormestari Pekka Salmi.

Sanna-Leena Puntola

KATSE TULEVAISUUTEENKangasalalainen ympäristötekniikan insinööri AMK Sanna-Leena Puntola aloitti Infran Kunnossapitopalvelujen yksikön päällikkönä lokakuun alussa. Puntola valmistui ympäristötekniikan insinööriksi Vaasan AMK:sta vuonna 2005. Kunnossapidon työkokemuksensa hän on hankkinut Lassila & Tikanoja Oyj:n palveluksessa Hämeenlinnan talousalueella erilaisissa kunnossapidon esimiestehtävissä, joista viimeisin oli yksikön päällikkönä toimiminen. Haasteita riittää myös jatkossa, sillä kunnossapidon tavoitteet tiukentuvat jälleen ensi vuodelle.

Puntolan mukaan työturvallisuu-den, esimiestyön ja työhyvinvoin-nin kehittäminen on yksi hänen

omista intohimoistaan.- Vaikka Infrassa on tehty viimeisten

vuosien aikana vaikeitakin kehitystoi-menpiteitä ja muutokset ovat olleet tosi suuria ja vaikuttaneet monen ihmisen työhön, minusta on tuntunut, että ilma-piiri on hyvällä tasolla. Tuntuu, että kun-

nossapidossa on hyvä porukka tekemäs-sä näitä hommia.

- Merkittävää on myös se, että ihmiset ovat sitoutuneet nykyiseen strategiaan ja niihin toimenpiteisiin, joita strategia on

meiltä edellyttänyt.- Nyt on hyvä aika toiminnan kehittä-

miseen ja tulevaisuuteen katsomiseen, kun tällaiset vaikeat asiat on jo tehty ja toteutettu.

Hyödynnetään osaamistaPuntolan mielestä on tärkeätä, että Infran kunnossapidossa on pysyvä, ammattitai-toinen ja motivoitunut henkilöstö.

- Mielelläni näkisin, että ihmisten mo-nipuolista osaamista hyödynnettäisiin entistä paremmin. Monen henkilön teh-täväkuva voisi olla monipuolisempi kuin tällä hetkellä ja osaamista voitaisiin hyö-dyntää laajemmin vaihtelevissa töissä ja työnkierrossa.

- Esimerkiksi Infran rakentamisen kans-sa tehtävässä yhteistyössä on varmasti kehittämisen paikka. Nykyisellään henki-löstöä siirretään yksiköstä toiseen, mutta jos me pystyttäisiin toimimaan vielä pa-remmin synkronoituna ja hyödyntämään toistemme osaamista eri töissä, se hyö-dyttäisi molempia. Hyöty näkyisi jousta-vuutena myös asiakkaalle.

- Nyt ollaan menemässä siihen suun-taan, että jatkossa tullaan rekrytoimaan uutta väkeä, uskoo Puntola.

Terveenä töissä- Muutamien työntekijöitten kanssa käy-mieni keskustelujen pohjalta on tuntu-nut, että ainakin osalla henkilöistä on oikein palo tuoda omia ajatuksia esille. Sieltä on saatavissa kehitysajatuksia, joiden avulla me voimme kehittää työ-yhteisön toimivuutta ja oman työn te-hokkuutta. Nämä koskevat esimerkiksi työmenetelmiä, työtapoja, uusia välinei-tä ja sellaisia laitteita, mitä tällä hetkellä ei ole vielä käytössä.

- Jatkossa henkilöstöä tullaan kannus-tamaan kehitysehdotuksiin ja haluankin haastaa jokaisen kunnossapidon työnte-kijän miettimään omaa työtään. Voisiko sitä tehdä jollain tavalla toisin ja paran-taisiko jokin uusi menetelmä, tapa, laite tai väline sitä työn tehokkuutta ja ehkä myös parantaisi työergonomiaa?

- Tärkeätä ei ole pelkästään tehokkuu-den paraneminen, vaan se, että ihminen pysyy mahdollisimman terveenä työtä

tehdessään. Työntekijöitä on kuunnelta-va heidän omaa työtään koskevissa asi-oissa, jotta asioita pystytään kehittämään parempaan suuntaan.

- Myös yhteistyö työterveyshuollon tai työfysioterapeutin kanssa on tosi tärke-ää, jotta sieltä löytyy sellaiset ergonomi-sesti oikeat tavat tehdä töitä, että ihmiset pysyvät terveinä ja töissä, korostaa Pun-tola.

Avoin ilmapiiri- Infrassa on avoimen tiedottamisen il-mapiiri nykyisellään ja ihmiset ovat avoi-mia myös kehittämiselle. Se on selvästi havaittavissa ja niin pitää olla tulevaisuu-dessakin.

- Tulen itse yksityiseltä puolelta ja tie-dän, että julkisesta puolesta on tietyn-laisia mielikuvia liikkeellä. Varmasti kau-pungilla on niitä vanhoja rakenteita vielä olemassa, mutta Infra on osoittautunut hirveän uudistumiskykyiseksi. Kaikki on kiinni niistä ihmisistä, jotka tekevät sitä hommaa, vakuuttaa Puntola.

Tavoitteet tiukentuvat- Ensi vuodelle meillä on taas tiukentu-vat taloudelliset tavoitteet ja muutenkin vaikea aika luo säästöpaineita. Talvi vai-kuttaa Kunnossapidon tulokseen merkit-tävästi ja tänä vuonna talvi auttaa meitä pääsemään asetettuihin tavoitteisiin.

- Oman toiminnan sisällä meidän täy-tyy keskittyä hankintojen kehittämiseen. Sitä ollaan tekemässä jo kovaa vauhtia.

- Yksi asia on työtapojen tehostaminen eli meidän pitää miettiä niitä tapoja, joi-den avulla me voidaan tehdä töitä kus-tannustehokkaammin.

- Myös työnjohdon kustannustietoi-suutta tullaan lisäämään esimerkiksi kou-luttamalla. Meidän on päästävä siihen, että mietitään aina eri vaihtoehtojen kus-tannusvaikutusta ja seurataan kriittisesti oman vastuualueen kannattavuutta. On tärkeää, että kaikki mitä ostetaan on pe-rusteltua, ostetaan fiksusti, oikeista pai-koista ja oikeaan hintaan.

Puntola uskoo, että toiminnan tehok-kuutta voidaan lisätä esimerkiksi hyö-dyntämällä ajoneuvopaikannusta reiti-tyksessä. Paikannuksen avulla voitaisiin

seurata ajotapaa ja kehittää taloudellisen ajotavan raportointia sekä järjestää talo-udellisen ajotavan koulutusta.

- Kun meillä on reitit ja ajotavat kun-nossa, niin me saadaan ihan varmasti polttoainesäästöjä ja ajankäyttö paranee.

Keskitytään työturvallisuuteenPuntolan mukaan yksi tärkeä tekijä, millä voidaan vaikuttaa oman työn tehokkuu-teen ja kustannuksiin, on tapaturmat ja sairauspoissaolot.

- Niiden vähentämisessä meillä on pal-jon työmaata ja siihenkin voidaan vaikut-taa työtavoilla, koulutuksella, asenteiden muokkaamisella ja tiedottamisella. Myös yhteistyötä työterveyden kanssa voidaan kehittää edelleen ja tukea meidän ihmis-ten työssä jaksamista.

- Työturvallisuuden asennekasvatuk-seen tullaan keskittymään. Siitä on ole-massa todistettua dataa, kuinka suuri vaikutus ennakoivilla toimenpiteillä on työtapaturmien vähentämisessä.

- Tietysti aina arvioidaan, että mitä me voidaan tehdä mahdollisuuksien rajoissa ja mitä meidän kannattaa tehdä. Tavoit-teena on, että kun me lisätään määrälli-sesti ennakoivia toimenpiteitä, niin me aletaan saada laadullisesti entistä parem-pia havaintoja. Sitä myötä me saadaan tapaturmat vähenemään.

- Täällä on tehty paljon hyvää työtä työturvallisuuden eteen, mutta paljon on myös tehtävää. Nyt meillä on kunni-anhimoisena tavoitteena tapaturmaton työpaikka. Se tarkoittaa, että kaikki ta-paturmat on estettävissä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää linjaorganisaati-on ja työturvaorganisaation tiivistä yh-teistyötä.

- Ensi vuonna meillä on jokaisella työn-tekijällä turvallisuushavaintojen tavoite-määrä. Esimiehillä on tavoitteet vaarojen arvioinneissa, turvallisuuskierroksissa ja turvallisuustuokioissa.

- Tapaturmien käsittelyä tehostetaan nykyisestä. Tapaturmien käsittelyssä ja ehkäisemisessä esimiesten rooli vahvis-tuu.

- Toivon, että jokainen työntekijä miet-tisi oman ja kaverin työturvallisuuden kehittämistä. Hyvistä työturvallisuuden


kehitysehdotuksista ja aktiivisuudesta tullaan palkitsemaan.

- Esimiesten on johdettava työturvalli-suutta, mutta työturvallisuustyö on mei-dän kaikkien yhteinen asia, muistuttaa Sanna-Leena Puntola.

Aikataulujen pitävyyttä kehitetäänInfran teettämässä asiakastyytyväisyys-tutkimuksessa Kunnossapidon kokonais-arvosana oli samalla tasolla kuin viime vuonna.

- Asiakastyytyväisyyden parantamisek-si me halutaan kehittää erityisesti töiden aikataulujen pitävyyttä ja sen eteen tul-laan tekemään toimenpiteitä. Aikatau-lut sovitaan etukäteen tilaajan kanssa ja niissä pysytään. Jos tulee poikkeamia, niin siitä keskustellaan avoimesti tilaajan kanssa. Samassa yhteydessä on tärkeätä yhteydenpidon lisääminen asiakkaaseen ja myös siihen tullaan tarttumaan jatkos-sa.

- Meidän pitää reagoida palautteeseen nopeasti ja tehdä korjaavat toimenpiteet viipymättä.

- Yksi pointti, mikä asiakastyytyväi-syyskyselystä myös nousee, on hinta-laatusuhde. Se tiedetään, että me ei voida lisätä meidän tehokkuutta laadun kustannuksella. Tehokkuuden kehitys-asiat löytyvät aivan muista asioista. Kun me pystytään löytämään oikeat kehitet-tävät asiat meidän omasta toiminnasta, se näkyy asiakkaalle laatuna ja oikeana hintana.

- Kunnossapidon tavoitteena on olla luotettava kumppani ja palveluntuottaja tulevaisuudessakin ja pystyä vastaamaan asiakkaan palvelutarpeisiin. Jos asiak-kaalla on sellaisia tarpeita, mitä me ei vie-lä tehdä, niin asiakkaat voisivat rohkeasti antaa meille niistä impulsseja. Kasvava kaupunki tarjoaa meille varmasti mah-dollisuuksia.

- Julkisella tai kunnallisella puolella ol-laan joissakin asioissa vähän jäljessä yksi-tyistä puolta, joissakin asioissa mennään

aivan rinta rinnan samalla tasolla ja jois-sakin asioissa ollaan jopa edellä.

- Mobiilikukko on hieno esimerkki ke-hittämisestä, jossa ollaan useita yksityisiä toimijoita edellä. Sellaista järjestelmää ei monikaan alalla ole käyttöön ottanut. Tekniikan hyödyntämisessä mennään varmasti ihan rinta rinnan yksityisen kanssa, toki vähän asiasta riippuen.

Parempaa esimiespalveluaPuntolan mielestä yksi keskeinen kehi-tyskohde Kunnossapidossa on esimies-työn kehittäminen.

- Nykypäivän ihmiset vaativat entistä parempaa esimiespalvelua. Esimiestyös-sä ei ole koskaan valmis ja siinä voi aina kehittyä paremmaksi. Aina voi oppia ja miettiä, mitä voisi tehdä toisin tai miten voisi jonkun tilanteen hoitaa seuraavalla kerralla paremmin.

- Hyvät esimiehet ovat organisaation voimavara ja hyvällä esimiestyöllä ja joh-tamisella me päästään eteenpäin. Mei-

Sanna-Leena Puntola, Pekka Salmi, Marjus Jalonen ja Pentti Katajisto miettivät kasvihuoneiden tulevaisuutta.

Tampereen Infra 21

dän pitää pitkäjänteisesti ja systemaatti-sesti kehittää ja viedä eteenpäin yhdessä sovittuja asioita. Siinä kehittämistä vielä riittää.

- Jo perehdytysvaiheessa voitaisiin esimiehille kertoa, mitä organisaatio odottaa esimieheltä. Kaikilla esimiehillä pitäisi olla yhtenäinen näkemys suuris-sa linjoissa ja siinä, kuinka me mennään eteenpäin. Tietyt jutut vaan kuuluvat esi-miestyöhön, eikä niitä voi jättää tekemät-tä tai hoitaa kuten haluaa. Kaikkea ei voi miettiä, että onko tämä mun juttu vai ei, painottaa Puntola.

Lisää työhyvinvointia- Työhyvinvoinnin kehittäminen on tär-keätä ja yksi ajatukseni on, että ihmiset jaksaisivat töissä eläkeikään asti. Meillä on paljon asioita, mitä me voidaan tehdä sen eteen.

- Näin raskaassa työssä työergonomia on yksi aivan ehdoton asia. Mutta myös se, että työ on mielekästä ja siellä on hyvä työryhmä, jonka kesken asioista voidaan keskustella.

- Joillekin on mielekästä tehdä samaa työtä päivästä toiseen. Mutta pitäisi olla myös mahdollisuus työtehtävien kier-toon ja oman osaamisen laajentamiseen. Toisille uuden oppiminen ja osaamisen laajentaminen voi olla paljon mielek-käämpää kuin toisille.

- Työkykyongelmista meidän täytyy alkaa keskustelemaan entistä aikaisem-missa vaiheissa. Ja jos se tulee henkilön omasta aloitteesta, niin meillä on var-masti vielä paljon parempi mahdollisuus tehdä asioille jotain.

- Jokaisen pitäisi kantaa itsestään ja työkyvystään vastuuta: huolehtia omas-ta jaksamisestaan sekä syödä ja nukkua hyvin.

- Tiedän, että tämä työ on raskasta ja kun sanotaan että liiku, niin sitä ei vält-tämättä enää jaksa työpäivän jälkeen. Jo-kaisen pitäisi kuitenkin löytää ne omaan arkeen sopivimmat keinot pitää huolta omasta kehostaan.

- Myös jokaisen esimiehen tulee huo-lehtia omasta jaksamisestaan. Jos esi-mies ei jaksa, niin se näkyy koko porukas-sa ja koko porukka voi huonosti.

- Jos ihmiset alkavat kovin aikaisin ole-

maan siinä kunnossa, että he eivät jaksa tehdä fyysisesti raskasta työtä, niin meillä on aika iso ongelma tulossa.

Onnistumisesta palkitaan- Henkilöstön palkitseminen on tärkeää. Kertapalkkiojärjestelmä on erittäin hyvä, eikä monessa paikassa työntekijöitä tällä tavoin palkita. Olin positiivisesti yllätty-nyt, kun kuulin siitä. Se on edistyksellistä ja esimiehiä on kannustettu sitä käyttä-mään.

- Palkitsemisessa yhteistä linjaa voisi vielä kirkastaa, että minkälaisista asiois-ta palkitaan. Esimies pystyy tietysti aina arvioimaan, onko jokin työsuoritus erityi-sen hyvä, mutta myös sellaisia, että siellä on tavoitteita ja että työntekijät pystyi-sivät mieltämään, että he voivat tavoi-tella näitä palkkioita. Eli he tietäisivät jo etukäteen, että mistä tämän palkkion voi tulla saamaan ja se ohjaisi sitä tekemistä siihen suuntaan mitä halutaan. Itselläni on mielessä ainakin työturvallisuuden kehittämisasiat ja oman työn kehittämi-seen liittyvät kehitysehdotukset, joista voidaan palkita tavoitteellisesti. Haluan saada työntekijöiltä niitä ajatuksia, jotka hyödyttävät meidän koko yksikköä, ei-vätkä ajatukset jäisi vain henkilön omaan tietoon.

- Meidän on mietittävä, että mitä asi-oita me voidaan tehdä tehokkaammin ja toisin. Jollakin muutoksella pienissä asioissa, voidaan saada suuria säästö-jä. Valtaosa edellyttää sitä, että ihmiset alkavat toimia eri tavalla kuin on tähän asti totuttu, painottaa yksikön päällikkö Sanna-Leena Puntola.


Ruskosta Lintuhyttiin

HUPPIONMÄEN MITTAVAT MASSANVAIHDOTInfran Rakentamispalveluiden panos-

taja Pertti Toivio kertoo, että Hup-pionmäessä aloitettiin työt 2012.

Toivio itse on ollut mukana louhinnassa keväästä 2013 lähtien.

- Panostus- ja laukaisukertoja tuli mie-letön määrä. Muistaakseni 1500 kiinto-kuutiota oli suurin määrä, mikä kerralla irrotettiin. Reikien syvyys oli kymmenen

metriä. Vastaavia kohteita ei varmaan ihan kauheasti enää tule.

- Dynamiittia meni reilut 15 tonnia, joka on meidän mittasuhteissa paljon. Suurimmassa kentässä oli tuhannen ki-loa. Kun esimerkiksi lähiössä ammutaan, niin puhutaan kymmenestä tai kymme-nistä kiloista. Täällä yhteen reikään meni melkein laatikollinen. Hiace oli kattoa

myöten täynnä, kun niitä haettiin. Eikä edes mahtunut yhteen reissuun. Yksi laa-tikko on 25 kiloa.

Toivio ei muista vastaavaa kohdetta, että olisi rakentamattomalla alueella louhittu umpikiveä kymmeniä tuhansia kuutioita.

- Sieltä saatiin valtava määrä kiviai-nesta. Kaikki mitä sieltä otettiin, pyrittiin

Paavo Ilves, Juha Öhrling ja Jukka Hepokari ovat tyytyväisiä pipelifterin ominaisuuksiin.

Tampereen Infra 23

hyödyntämään alueella. - Käytännössä se tapahtui niin, että

sinne tuli telamurska, johon kaivinkone syötti lohkareita. Kidasta riippuen, lohka-reen koko oli esimerkiksi 600 x 600 mm. Isommat lohkareet rammeroitiin ensin, että ne mahtuivat kidasta läpi. Telamurs-ka pudotti valmiin murskan sitten pyörö-kuormaajan kauhaan, joka vei ne kasoille.

Infran rakentamisen työnjohtaja Jukka Hepokarin mukaan Ruskossa on tapahtu-nut paljon.

- Tämä on jo kestoltaankin aika iso työ. Ruskontien jatke eli Huppionmäenkatu on pyöreästi 700 metriä pitkä. Sen ympä-

rille tulee useita teollisuustontteja. Des-tia rakentaa parhaillaan tienpätkää, mikä tulee vanhalta maankaatopaikalta Rus-kontieltä ja liittyy Huppionmäenkatuun. Taakse nousee Lintuhytin asuntoalue, jota aletaan tehdä ensi talvena. Lintuhy-tin vesihuolto lähtee Tauskonkadusta ja sinne koitan nyt saada massanvaihdot, jotta saadaan kivipenkka painumaan.

- Viimeistelytyöt ovat nyt menossa. Tehdään luiskia, viherkaistoja ja asfal-tintuentaa. Perältä tuli lisätöitä eli pieni louhintahomma, mutta loppusuoralla ol-laan. Tämä tie on umpiperäinen eli sinne tulee teollisuustontteja.

- Infralaisista on täällä töissä Öhrlingin Juha, Visakoivun Mikko ja Arosen Jarmo. Itse olen työnjohtajana ja Hammarin An-tero on työmaapäällikkönä. Salosen Mi-kael tuuraa Anteroa tarvittaessa.

mitoitusta kokemuksellaHepokarin työt ovat muuttuneet aiem-mista kaivinkoneenkuljettajan tehtävistä.

- Olen hoitanut tätä työnjohtohommaa ja aikalailla logistista puolta eli laittanut koneet ja autot järjestykseen. Pidän huol-ta siitä, että työmaalla on oikeankokoiset koneet ja oikea määrä autoja koneitten takana. Samaa tein kesällä Vuoreksessa-kin.

- Ajoin erikokoisia kaivinkoneita mel-kein 30 vuotta, niin tulee siitä kokemus-pohjasta näkemystä konekaluston mitoi-tukseen. Ihan hyvää palautetta on tullut takaisinpäin.

- Kaikki lähtee siitä, että mietitään huoltoteiden leveydet, mahdutaanko yh-distelmällä yhtä aikaa ohi, onko ventta-aikoja, minkäkokoinen kone tarvitaan, mikä on siirtomatka, onko kippauspaikka ok, jne. Aika monesta jutusta se kehkey-tyy. Ensimmäistä kertaa itsellä oli mas-sanvaihdossa puoliperiä ja ne osoittau-tuivat siihen hommaan tehokkaimmaksi.

- Täällä on kahteen eri otteeseen ol-lut murskatkin käytössä. Paikan päällä on irrotettu kivi lyöty murskasta läpi ja levitetty kiviainekset sitten kenturalle. Tammi-helmikuulle haetaan taas uutta murskauslupaa. Se on luvanvaraista ää-nen, pölyn ja työaikojenkin vuoksi.

- Massoja on siirrelty aika lailla, kun uutta tietä on tehty. Kiinteistötoimen tontilta on kiviaineksia saatu irtilouhit-tua katurakenteeseen ja murskan kaut-ta louhepenkereeseen. Se on kyllä suuri etu, että kaikkea ei tarvitse tuoda jostain, huomauttaa Hepokari.

Kätevä pipelifterTyömaalla on käytössä putkennostolaite eli pipelifter. Hepokari kehuu sen omai-suuksia vuolaasti.

- Pipelifter on putken asennuksessa tosi hyvä. Se tulee kaivukoneen tiltin pe-rään pikakiinnityksellä kiinni. Se lisää tur-vallisuuttakin, kun perämiestä ei tarvitse


olla edes lähettyvillä. - Konekuski ottaa putken kiinni, asen-

taa sen ja se on siinä. Ennen laiteltiin rop-puja, sakset heiluivat ilmassa ja toinen mies oli montussa. Pipelifteriä ei voita mikään, kun vaan on hyvät petit tehty, turvallisuudessa ja nopeudessa.

- Olen itsekin sillä asentanut ja se on kyllä kätevää. Ladotaan vaan putket pe-rätysten ja laatukin on parempaa, kun niitä ei tarvitse kaivukoneen käännöllä potkia kiinni, eikä mene karmit halki tms.

- Nyt se on käytössä tässä Lintuhytin vesihuoltoputkityömaalla parasta aikaa 800 putkien asennuksessa.

Myös perämiehenä toimiva Juha Öhr-ling kehuu pipelifteriä.

- Se on hyvä ja turvallisuutta lisäävä vehje. Eikä aina tarvitse mennä mont-tuun jokaista putkea käsin laittelemaan ja saksia kiinnittelemään.

Parhaana päivänä laitetaan niin paljon putkea, kuin on pohjia tehtynä. Kyllä me ollaan 20 metriä laitettu päivässä. Kun on hyvät pohjat, niin putken laittaminen on

se pienempi homma. Kaivinkoneen kuljettaja Paavo Ilves

ottaa pipelifterin tiltin perään ja näyttää kuinka laite toimii. Putki ei pompi, vaan pysyy tukevasti kuljettajan hallinnassa.

- Todella helpon ja nopean näköistä, mutta vaatii varmaan myös ammattitai-toa. Toimii uskomattoman hienosti, miet-tii toimittajakin ääneen.

- Ei sitä paljon kangella käännellä, kyllä se koneella pitää asentaa, tietää Hepoka-ri. Nykyään nämä hydrauliset kiinnikkeet ovat tosi käteviä.

Öhrling veikkaa, että putket taitavat painaa pari tuhatta kiloa.

- Muistan, kun me tehtiin Pispalassa tukimuuria ja traktorikaivurin kauha oli vielä tapilla. Sitä hakattiin kaksi tuntia irti, kun sitä ei ollut avattu vähään aikaan. Nyt se on helppoa, kun käännät vaan.

- Ja kun hyllylle kaivetaan jotain, niin se on muutama sekunti, kun vaihdetaan so-piva kauha, eikä lähde ylimääräisiä mas-soja, jatkaa Hepokari.

Öhrlingin mukaan kohteessa on ollut

aika kivistä maastoa. - Täällä on jouduttu kaivamaan ko-

neenkokoista kiveä pois edestä. Ja ongel-mia on ollut myös vesien kanssa.

- Siinä on oma työnsä ja päivässä kuluu aika paljon aikaa siihen, kun joudutaan käyttämään pumppuja ja seuraamaan meneekö pumput tukkoon, toteaa He-pokari.

- Aika perussettiä tämä on eli vesihuol-to tulee ensimmäisenä, katu päälle ja operaattorit sitten. On tämä iso työmaa ollut. Aikataulussa ei ole aivan pysytty, kun vieressä oleva suo on teettänyt vesi-vaikeutta ja ollaan tehty sellaisia lisätöitä, mitkä on vienyt perustyöstä aikaa pois.

- Tässä on saanut olla hyvässä opissa Hammarin Anterolla. Myös tilaaja Lind-strömin Tapsa on rautainen ammatti-lainen ja ollut ymmärtäväinen näiden viivytyksien suhteen. Vahva ammattilai-nen näkee nämä asiat, painottaa Jukka Hepokari.

Tampereen Infra 25

KALUSTOPALVELUT PANOSTAA

PALVELUUNTampereen Infran Kalustopalvelut

panostaa voimakkaasti asiakas-palveluun. Vuoden käytössä ollut

asiakaspalvelupiste on saanut asiakkailta hyvän vastaanoton.

Kalustopalvelujen yksikön päällikkö Timo Aaltosen mukaan kerättyä asiakas-palautetta on analysoitu ja toimintaa on muokattu ja muokataan tarpeellisilta osin vielä paremmin asiakkaiden toiveita ja tar-peita vastaavaksi.

- Jo tässä kohtaa haluan kiittää kaikkia asiakaskyselyyn vastanneita. Vastaukset antavat lujaa uskoa toimintamme kehit-tämisen oikeasta suunnasta ja siitä, että olemme työssämme onnistuneet.

- Ajojärjestely on osa toimintaamme ja sen kehittämiseen panostetaan myös

kovasti. Näemme, että tulevaisuudessa kaluston tehokasta käyttöä ohjataan ja seurataan mobiili- ja tablettilaitteita hyö-dyntäen. Sähkökäyttöiset ajoneuvot ja työ-koneet ovat oikeasti osana tulevaisuutta ja me olemme mukana myös niiden käyt-töönotossa. Loppuvuodesta 2014 otam-me käyttöön ensimmäisen täyssähköisen henkilöauton. Sillä korvataan perinteinen bensiinikäyttöinen ajoneuvo. Toivottavasti talvesta tulee ns. normaalitalvi, jolloin sel-viää auton soveltuvuus Tampereen olosuh-teisiin parhaiten, toteaa Aaltonen.

Kalustopalvelut uusii ajoneuvo- ja työ-konekalustoaan investointirahojen mah-dollistaman määrän mukaisesti. Kuluvana vuonna hankittiin uusi tienhoitoauto, jolla pystytään tehokkaasti hoitamaan katu-

verkkoa niin kesällä kuin talvellakin. Kun-nossapidon käyttöön hankittiin myös kaksi Wille-merkkistä taajamatraktoria. Henki-löautoja uusittiin 31, pakettiautoja 20 ja kuorma-autoja neljä kappaletta.

- Näillä hankinnoilla korvattiin päättyviä huolto-leasing sopimuksia sekä uusittiin vanhentuvaa kalustoa. Näin turvataan työtehtävien onnistuminen kaluston puo-lesta.

- Kalustopalvelujen hankintatoimintaa kehitetään voimakkaasti ja haluamme haastaa toimittajia mukaan tähän työhön. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä, jotta pys-tymme tuottamaan laadukkaita kuljetus-, kalusto- ja korjauspalveluja kokonaista-loudellisesti edullisella tavalla, kiteyttää Aaltonen.

Infran Kalustopalveluiden liikennepuolen henkilöstötilaisuudessa 28.11. käsiteltiin mm. taloutta, asiakastyytyväisyyttä, alkoholi- ja päihdeasioita sekä työhyvinvointiin, kehityskeskusteluihin ja koulutukseen liittyviä aiheita. Myös mobiilikukko-, työturvallisuus- ja tapaturmien kustannuksiin liittyvät asiat nousivat esille.


Verottajakin vaatii osansa

LASKENTARYHMÄLLÄ TÖITÄ RIITTÄÄTampereen Infran Rakentamispal-

veluissa työskentelevät toimis-toinsinöörit Pauli Palomäki ja Veijo

Rannisto toteavat yhteen ääneen, että laskentaryhmällä on ollut varsin työn-täyteinen vuosi.

- Silloin kun varsinaista tarjouslasken-taa ei ole työn alla, on hyvä hetki tehdä jälkilaskentaa ja muuta kustannuslasken-taa. Tämä on ollut erittäin hyvä vuosi ja töitä on saanut paiskia. Tilakeskukselta on saatu hankituksi tänä vuonna 30 pro-senttia enemmän päiväkotien, koulujen ja muiden kiinteistöjen pihojen raken-tamistöitä minulle laskentaan ja sillä on pystytty paikkaamaan Kaupunkikehityk-sen viherrakentamistilausten hienoista laskua. Viime vuoteen verrattuna tämä vuosi on ollut kiireisempi, koska lasken-taa on ollut lukumääräisesti enemmän, toteaa Rannisto.

Tiedonantovelvollisuus työllistää - Kevätpuolella oltiin aika paljon kiinni Rakentamispalveluiden auditoinnissa ja kesäkaudella oli hankkeiden perustami-sia ja niiden ylläpitoa perustöinä. Heinä-kuun alusta tuli tiedonantovelvollisuus verottajalle niin urakoiden kuin työnte-kijätietojenkin osalta tietynsuuruisissa hankkeissa, huokaa Palomäki.

- Työntekijätietojen ilmoittaminen on melkoinen haaste. Alkuvaiheessa on käytetty lomaketta, johon on kerätty työ-mailta kunkin toimijan työntekijät omiin listoihinsa.

- Se ei ole vielä oikein onnistunut säh-köisesti. Tämän jälkeen tieto on siirretty

verottajalle meneviin excel - l omak keis i in . Anniina Ylä-Mattila konsernihallinnosta on sitten toimittanut ne kootusti verottajalle.

- Yhtenä ongelmana on ollut se, että emme ole osanneet pyytää kaikilta aliurakoitsijoil-ta tietoa ihan oikeassa muodossa. Yhteisesti olemme todenneet, että tiedon saaminen jollekin lomakkeelle ja siitä siirtäminen jon-nekin on ylimääräinen työvaihe. Tällainen ma-nuaalinen toimintatapa on kyllä aika hankala.

- Tällä hetkellä et-sitään ulkopuolisen toteuttajan tekemää ratkaisua, jonka tarkoituksena on löytää palvelu, johon urakoitsijat voivat ilmoit-taa työntekijänsä niissä kohteissa, joissa kaupunki on päätoteuttajana. Samaan palveluun ilmoitettaisiin myös kaupun-gin työntekijät ja tuleva palveluntarjoaja toimittaisi tiedon suoraan verottajan ha-luamassa muodossa.

- Tarvitsemme sähköisen kirjaustoi-minnallisuuden, jotta kaikilta osapuolilta saadaan ensinnäkin tiedot yhdenmukai-seen muotoon sekä toimitettua eteen-päin siten, että niitä ei tarvitse kovin pal-joa enää käsitellä, toivoo Palomäki.

- Nykytekniikkaa pitäisi pystyä parem-min hyödyntämään kirjausmenettelyssä. Kun joku tulee työmaalle, sen pitäisi jo-

tenkin kuitata itsensä sinne ja automa-tiikka hoitaisi raportin.

- Erään toimittajan kanssa olemme jo keskustelleet sähköisestä kirjausmenet-telystä ja mahdollisuudesta, että siitä saisi yhteenvedon sellaisessa muodossa, jonka verottaja vaatii. Silloin siitä jäisi tämä manuaalinen vaihe vallan pois.

Kitketään harmaata talouttaPalomäen mukaan verottaja on antanut vielä toistaiseksi hieman pelivaraa, eikä ole edellyttänyt ihan täysipainoista ilmoi-

Pauli Palomäki

Tampereen Infra 27

tusta. - Taustalla on ajatus harmaan talouden

kitkemisestä eli sillä pyritään kontrolloi-maan, että kaikki työntekijävelvoitteet on hoidettu.

- Ohjeiden mukaan työntekijän työs-kentely yhtenäkin päivänä kuukauden aikana riittää siihen, että tiedot on annet-tava. Sellaisia kiviaineskuljetuksia, jotka vaan tuovat tuotteen sinne, ei tarvitse ilmoittaa. Mutta muut, jotka toimivat yksityisen kaluston tai Kalustopalvelui-den kuljettajina tai ovat siellä työmaalla pysyviä kuljettajia, heidät kaikki pitää il-moittaa.

- Päätoteuttaja on tiedonantovelvolli-nen ja euromääräinen raja kohteelle on 15 000 euroa.

- Ongelmana meidän työmailla on usein se, että meillä on liikkuvia työmai-ta ja niitä ei pystytä aitaamaan. Siellä on paljon muuttujia ja lyhytkestoisia työn-tekijöitä. Tänä päivänä meidän työ on sellaista, että siellä on aika paljon niitä, jotka ovat meihin päin puitesopimus-kumppaneita, esimerkiksi reunakiven- tai katuvalojen asentajia tai asfalttipuolen työntekijöitä. Työmailla käy paljon sel-laisia henkilöitä, jotka ovat ulkopuolisen aliurakoitsijan työntekijöitä ja siitä muo-

dostuu tällainen aika kattava vyyhti.

- Mitään lisäohjeita ei ole vielä verottajalta tullut eli nyt on riittä-nyt, kun tietoja on an-nettu, vaikka ne eivät aivan täsmällisiä olisi-kaan. Niitä on voinut myöhemmin täyden-tää ilman sakkoja aina-kin urakoiden osalta. Työntekijöiden tietojen keräämiseen on men-nyt kolmesta neljään päivään kuukaudessa, arvioi Palomäki.

Vuodessa noin 250 kohdettaRanniston Veijo kertoo, että Infran tekemistä vi-

herrakennuskohteista Väinö Linnan puis-to on ollut isoin työ tänä vuonna.

- Se on teemapuisto ja hieman haas-teellisempi kuin normaalit kohteet. Myös Iso-Vilusen maanvastaanottopaikan mai-semointi on ollut hieman erilainen työ, koska sinne on tullut BMX-rata ja skeit-tialue. Lisäksi sinne on tehty kävelyteitä, valaistusta ja maisemointia.

- Aika paljon on ollut puistojen pe-ruskorjauksia, mutta uusiakin on tehty: Risson alueelle Suohopeatäplän puisto, Rissonniitty ja Kenkirajanpuisto sekä Nie-menrannassa Sellupuiston alue.

Palomäki täydentää, että Rakenta-mispalveluiden kokonaishankkeista Niemenrannan kaava-alue ja Vuorek-sen liikuntapuisto ovat suurimmat tänä vuonna.

- Sitten tulee Tarasteen kaava-alueella Hyötyvoimankadun ja -kujan ja niihin liittyvien vesihuoltolinjojen rakentami-nen. Vähäisenä ei voi myöskään pitää Huppionmäen kaava-alueen kokonais-hanketta. Sitten on joitakin saneeraus-kohteita, mutta niiden osuus on euro-määräisesti selkeästi pienempi, mitä näiden kaava-aluerakentamishankkei-den.

- Saneerauskohteista pidempään on työllistänyt Juvankadun ja Santaharjun-tien liittymä. Myös Iso-Kuusen alueella

on tehty isohkoja töitä. - Tälle vuodelle avattuja yksittäisiä

kohteita eli verkkoja on tällä hetkellä 231 kappaletta. Viime vuonna meillä oli kaik-kiaan 239 verkkoa ja vuonna 2012 niitä oli 282 kohdetta. Vuosittain kohteiden määrä pyörii 250 tuntumassa.

Kilpailutus on iso työRanniston mukaan yksi merkittävä ja vaativa työkokonaisuus on Rakentamis-palveluiden aliurakoitsijoiden ja materi-aalitoimittajien kilpailutus.

- Keväällä kilpailutettiin puitesopimus-kumppanit ja siitä saatiin laaja urakoitsi-jarekisteri eli tavallaan alihankkijaverkos-to meille.

- Lisäksi pitää tehdä minikilpailutuk-sia puitesopimuskumppanien kesken yli 20 000 euron arvoisten hankintojen osal-ta. Näiden lisäksi tehdään kilpailutuksia erikoistöistä. Keväällä tehty kilpailutus on vuoden voimassa. Nyt on valmisteilla op-tion osittainen jatko vuodella, jotta saa-daan enempi kokemuksia ja voidaan pa-remmin hyödyntää urakoitsijaverkostoa. Edullisimpia toimittajia yritetään koko ajan löytää. Samalla pyritään luomaan toimiva verkosto, joka saataisiin mukaan työmaan rytmiin eli kumppanit olisivat silloin käytettävissä, kun me tarvitsemme heidän palveluitaan. Meillä on rekisteris-sä kuhunkin neljään kilpailutusryhmään valittuna kymmenen urakoitsijaa. Kunkin ryhmän osalta toimitaan niin, että jos en-simmäinen ei kerkiä, niin otetaan kakko-nen jne.

- Laskentatyön kannalta olisi tärkeätä saada tilaukset mahdollisimman ajoissa, jotta jäisi aikaa kilpailuttaa alihankkijoita ja materiaaleja ja jotta työmaapäälliköille jäisi aikaa työnsuunnitteluun ja resurssi-en hankkimiseen.

- Se olisi todella tärkeä asia, että pro-sessia saataisiin vähän nopeutettua. Eteenpäin on tässäkin asiassa menty, mutta vielä ei olla ihannetasolla, tuumaa-vat Rannisto ja Palomäki yhteen ääneen.

Veijo Rannisto


Työnjohtoharjoittelussa InfrassaJONNE ISOTUPA JA ANTTI PAJUNEN

Jonne Isotupa on ollut Infran raken-tamisen päällystepuolella työnjoh-toharjoittelijana. Jonnen töihin on

kuulunut mm. laskutuksia sekä päällyste-töiden suunnittelua ja valvontaa. Kesällä oli enemmän myös mittauksia ja korkojen katsomista.

- Aloitin toukokuun alussa ja olin täy-sipäiväisesti syyskuun alkuun asti. Sitten kun koulut alkoivat, niin olen ollut sen mitä koulusta on kerinnyt eli pari kolme päivää viikossa. Ensimmäistä kesää olin Infrassa töissä.

- Päällystepuoli kyllä kiinnostaa, mutta ensin pitäisi valmistua rakennusinsinöö-riksi, rytmittää Jonne Isotupa.

- Opiskeluissa on viimeinen vuosi me-nossa ja opinnäytetyötä pitäisi alkaa nyt miettimään. Ihan tarkkaa aihetta ei ole vielä selvillä. Pohjatietoja ja lähtötietoja olen saanut ja niitten pohjalta pitäisi itse

sitten aihe jalostaa. Aihe liittyy päällystei-siin ja Infraan.

- Aika lailla samoja hommia olen mi-näkin tehnyt, mutta en ole päällysteitten kanssa tekemisissä vaan Rakentamispal-veluiden työmaiden. Määräaikaisena mi-näkin olen ja opinnäytetyötä alan nyt te-kemään, kertoo Antti Pajunen.

- Aiheenani on Infran ammattitutkinnon järjestäminen. Mitä hyötyä siitä on ollut työnantajan näkökulmasta sekä mitä hyö-tyä sen käymisestä on ollut henkilöstölle.

- Valmistuminen kestää varmaan ensi jouluun saakka, koska ajatuksena oli saada koko ammattitutkinto järjestettyä opiske-lun aikana, jolloin siitä saisi koottua työn jouluun mennessä.

- Olen hieman räätälöinyt kursseja, että sain vuoden lisää opintoaikaa. Ihan omas-ta halusta olen sen näin tehnyt, nauraa Pajunen.

Lisää vastuutaAntti Pajunen oli Infrassa (Kavissa) ensim-mäistä kertaa töissä vuonna 2007.

- Hyviä ja huonoja muutoksia on tullut, mutta hommat kuitenkin sujuvat pää-osin hyvin. Nyt olen ollut ensimmäistä kertaa työnjohtoharjoittelussa, aiemmin olin työntekijänä.

- Aika paljon kokemus työnjohtohar-joittelijana on avannut silmiä, että kuinka paljon kaikenlaista hommaa tähän sisäl-tyy. Ei sitä aikaisemmin osannut kuvitella paperitöiden paljoutta. Esimerkiksi kaikki työmaan järjestelyt, jotka tehdään jo en-nen kuin työmaa edes alkaa. Ja toisaalta vielä sitten, kun miehet ovat jo lähteneet toiselle työmaalle, on edelleen kaikennä-köistä paperihommaa. Aika hyvin proses-si on kunnossa ja kaikki on löytynyt mitä pitää. Apua on saanut aina tarvittaessa, vakuuttaa Antti Pajunen.

Rakentamispalvelujen työnjohtoharjoittelijat Jonne Isotupa ja Antti Pajunen ovat viihtyneet Infrassa.

Tampereen Infra 29

Rakennusmestari Matti Pokkisen mu-kaan toimintajärjestelmää on viime vuo-sina kehitetty ja yritetty muokata toimi-vammaksi ja helpommaksi käyttää, jotta se palvelisi paremmin.

- Prosessityö on jatkuvasti käynnissä, korostaa Pokkinen.

Pajunen kertoo saaneensa aina enem-män vastuuta, kun homma on alkanut sujua.

- Se on tuonut lisää mielekkyyttä työ-hön. Infrassa on ollut hyvä olla ja kiin-nostaisi jatkossakin tehdä täällä hom-mia. Tosin lisää liksaa pitäisi saada, sillä harjoittelijan palkka ei kauhean kova ole ollut.

KokonaisnäkemystäJonne Isotupa on tyytyväinen työharjoit-teluunsa Infrassa.

- Kyllä hommat sujuu varsin luonteval-la tavalla ja olen tykännyt olla tässä työs-sä. Olen saanut olla työmaalla sekä tehdä paperihommia. Tämä on ollut mielenkiin-toinen kesä ja paljon on tullut opittua. Olen aikaisemmin ollut asfalttihommissa massaporukassa, niin nyt näki tämän toi-sen puolen. Kaikki paperityöt yms.

- Keväällä 2015 pitäisi valmistua. Vie-lä on vähän auki, että lähdenkö jatko-opiskelemaan Tekniseen yliopistoon vai haenko töihin. Infrakin kyllä kiinnostaa, mutta jos vielä tulen, niin vähän parempi palkka tarvitsisi olla.

- Infrassa on ollut tosi hyvä ilmapiiri ja se edistää sitä viihtyvyyttäkin. Apua on saanut aina tarvittaessa, vakuuttaa myös Jonne Isotupa.

Pokkinen kertoo, että Jonne oli työn-johtoharjoittelussa kesän kokoaikaisena ja syksyn osa-aikaisena.

- Tavoitehan meillä olisi, että saataisiin ainakin tänne päällystepuolelle keväästä loka-marraskuulle kokoaikainen työnte-kijä. Ei se tietysti opiskelijoille kauhean helposti onnistu, mutta meidän kannalta se olisi tärkeätä, huomauttaa rakennus-mestari Matti Pokkinen.

Apulaispormestari Pekka Salmi sai raken-nusmestari Matti Pokkiselta kivenkovaa tietoa.


Petra Vuorenmaa

HANKINTATAPOJEN YHDENMUKAISTAMINEN

ON TÄRKEÄÄInfran hankintavastaava Petra Vuorenmaan mukaan hankintaa on kaikki se, mikä tehdään ennen kuin voidaan tilata. Hankinta on sitä, kun tehdään sopimuksia, arvioidaan, valitaan toimittajia ja kehitetään yhteistyötä. Tilaaminen on sitä, kun kutsutaan palvelu tai tuote ”kotiin”.

Kilpailuttamisprosessiin liittyy eu-rorajat eli myös alle 30000 euron pienhankintoihin täytyy löytyä

hankintapäätös, jos se on kilpailutettu. Ja jos on olemassa hankintapäätös, niin silloin meillä pitää olla myös kirjallinen sopimus hankinnasta.

- Yli 30 000 euron hankinnat kilpailut-taa aina Tampereen Logistiikka. Tällöin Infran tehtäväksi jää mahdollisimman hyvä ja selkeä määrittely siitä, mitä tarvi-taan ja milloin.

Pienhankinnoista ei ole laissa säädet-tyä hankintamenettelyä, joten hankin-tamenettelyn valinta on yksikön omassa harkinnassa. Vuorenmaa toteaa, että hankintaohjeen mukaan pienhankinta

ilman kilpailuttamista on mahdollista tehdä vain poikkeuksellisesti tiettyjen periaatteiden mukaan.

- Se kuulostaa kankealta. Pienhankin-nat eivät ole hankintalain alaisia eli han-kintalaki ei määrittele niiden hankinta-prosessia, mutta Tampereen kaupungin hankintaohje on määritellyt niille oman prosessinsa.

- Pienhankintoja voidaan kilpailuttaa kevennetysti. Jos esimerkiksi koetaan, että hankinnan arvo on vähäinen ja kil-pailutuksen tekeminen tulee kalliimmak-si kuin itse hankinnan kokonaisarvo, niin silloin voidaan esimiehen hyväksynnällä tehdä niin sanottu suorahankinta. Tä-mänkin hankinnan täytyy kuitenkin olla

Tampereen Infra 31

aina hyvin perusteltu ja tarve loppuun saakka mietitty. Tilauksen voi tehdä sellainen ihminen, jolla on meidän ti-lausoikeus. Suullinen lupa ei käy, koska kaupungin hankintaohje määrittelee, että hankinnasta täytyy olla jotain doku-mentointia. Esimerkiksi esimiehen lupa sähköpostilla on riittävä.

- Tämän takia meidän täytyy lisätä han-kintasopimusten määrää, koska ainoas-taan sopimuskumppaneilta voidaan vain yksinkertaisesti tilata.

- Kaikesta tästä on nyt tehty prosessi-kaaviot ja Tampereen logistiikan hankin-talakimies on ne lain näkökulmasta tar-kastanut. Asia on käytäntöön ottamista vaille valmis, mikä ei ehkä kuitenkaan ole se helpoin vaihe tässä. Nyt opetellaan.

- Ihmisillä on omia tapoja toimia ja nyt niitä pitää saada terävöitettyä, koska toi-sinaan ne tavat ovat kalliita. Ymmärrystä on lisättävä siitä, että kuka tahansa ei voi kävellä mihin tahansa kauppaan ja kaupungin henkilökorttia vilauttamalla hakea laskulle tavaraa. Homma täytyy saada pyörimään toisella tavalla niin, että se kestää tarkastelun hankintaohjeiden hengen mukaisesti.

Vuorenmaa kertoo tehneensä Infrassa prosessikuvaukset hankinta-, tilaus- ja sopimusprosessista.

- Asia on käsitelty Infran johtoryhmäs-sä ja nyt sitä käydään läpi yksikköjen joh-toryhmissä. Sitä kautta asiat on tarkoitus saattaa jokaisessa yksikössä aina käytän-töön saakka. Meillä on todella marginaa-linen määrä ihmisiä, joilla on edes lupa tehdä tilauksia. Ei tämän pitäisi olla vai-kea tehtävä.

Yhtenäiset tavatVuorenmaan tavoitteena on, että Infrassa tehtäisiin kilpailutukset yhdellä ainoalla tavalla.

- Olen yrittänyt tehdä mahdollisimman paljon valmiita pohjia, jotta tavat tehdä asioita olisivat yhtenäisiä ja niistä jäisi aina dokumentti.

- Esimerkiksi hankintapäätösesitykset menevät tukipalveluiden Larsenin Sarin kautta toimitusjohtaja Sakarille Suomi-selle. Aiemmin niitä on tullut hyvin eri-laisin tavoin. Nyt siihen on luotu pohja ja Sarin työ toivottavasti helpottuu, kun

hän saa kaiken tarvittavan tiedon yhdellä ja samalla tavalla kaikilta.

- Kilpailutuksissa oma roolini on ol-lut lähinnä sellainen, että asiat on käyty valmisteluvaiheessa yhdessä läpi, jonka jälkeen olen ohjeistanut ja auttanut pro-sessin läpiviemisessä.

- Infrassa on joitain asioita kilpailutettu melko raskaasti. Tulevaisuudessa siihen voi olla tulossa jopa helpotusta.

Avoimuudella enemmän tarjouksia- Jotkut Infran aiemmat kilpailutukset ovat tuottaneet todella huonoja tuloksia eli ei ole saatu tarjoajia. Uuden toiminta-mallin myötä olemme kertoneet mahdol-lisille toimittajille jo ennen kilpailutuksen alkua tulevista hankintatarpeistamme. Peliä on siis avattu jo ennen kuin kilpailu-tus on Hilmassa. Toiveissa on saada avoi-muuden avulla enemmän tarjouksia.

- Varaosapuolella on mietitty jo hyvissä ajoin etukäteen potentiaalisia toimittajia ja tehty Hilmaan ennakkoilmoitus, että asian tiimoilta käydään tekninen keskus-telu. Sen lisäksi olemme jalkautuneet toi-mittajien luo ja kertoneet keitä olemme ja mitä teemme. Koska Infrassa on han-kintojen suhteen selkeää urautumista, on tärkeää kuunnella myös toimittajia ja saada heiltä uusia ajatuksia siitä, mitä muita toimintamalleja on olemassa. Sitä kautta voimme miettiä omiakin tapojam-me ehkä ihan uudesta näkökulmasta.

Ryhtiä reklamointiinVuorenmaa kertoo, että myös toisessa päässä, eli sen jälkeen kun tavara tai pal-velu on toimitettu, on ryhdytty kehitys-toimiin.

- Meillä on ollut kaikenlaista laatuon-gelmaa eli on saatu esimerkiksi väärän-laista tavaraa, eikä siitä ole välttämättä jäänyt mitään dokumentaatiota. Nyt siihen on luotu reklamaatiopohja, johon aina merkataan tehdyt reklamaatiot. Kaikki löytyvät sitten verkosta ja niitä pystytään myöhemmin käymään läpi ja peilaamaan historiaa esimerkiksi kilpailu-tusten yhteydessä. Tietoa voidaan käyt-tää hankinnan valintatilanteessa, kun-han muistetaan tarjouspyyntövaiheessa

mainita, että yksi kriteeri on toimittajan aikaisempi toiminta.

- Tässä ei ole kyse ”kiukuttelusta” toi-mittajien suuntaan, vaan pikemminkin siitä, että pidämme kiinni omista oikeuk-sistamme hankintojen saralla.

Protestoija on kuullut- Muutosvastarintaa on aina. Ihmiset ko-kevat, että dokumentointi lisää työtä.

- Omasta mielestäni se on vaan niin tärkeätä, että me saadaan yhtenäiset toimintatavat ja tiedetään miten pitää toimia. Ymmärrän, että käytännön tasol-la on monenlaista vastaanottoa eli toiset ovat sitä mieltä, että palataan vanhaan aikaan ja kaikki täytyy hyväksyttää mo-nen portaan kautta.

- Hienoa on se, että kun ihmiset pro-testoivat, niin silloin he ehkä myös ovat kuulleet sen, mitä olen sanonut, koska he osaavat protestoida sitä vastaan.

- Vie varmaan pitkään, ennen kuin me saadaan tästä sellainen toimintamalli, joka saadaan kaikkialla käyttöön ja toi-mintaan.

- Tämä varmasti karsii niitä ”olis kiva saada” -hankintoja, kun hankinnasta jou-tuu tekemään erilaisia dokumentteja. Tu-lee harkittua tarkemmin, että tarvitaanko kaikkea oikeasti.

- Minä en ole se työrukkanen, joka kai-ken tämän tekee. Tarkoitus on, että toi-min tilauksia tekevien henkilöiden tuke-na ja apuna hankinta- ja tilausprosessin aikana, korostaa hankintavastaava Petra Vuorenmaa.

Mittarointia kehitetään- Kun Infran toimintaa kehitetään, niin meidän täytyy myös mittaroida sitä. Eli täytyy miettiä, millaisia Infra-tasoisia ja yksikkötasoisia mittareita tarvitaan han-kintoihin. Mittareiden pitää osoittaa sel-keästi, mihin suuntaan ollaan menossa.

- Sellainen voisi olla esimerkiksi toi-mittajien toimitusvarmuus. Ostohintain-deksillä voisimme seurata, miten osto-hinnat kehittyvät. Se edellyttää tiettyjä järjestelyjä eli ostot pitäisi tehdä tietyn järjestelmän kautta, jotta niitä pystytään mittaroimaan. Se on yksi tulevaisuuden tavoite. Myös laatua pitää jollain lailla


mittaroida. Täytyy kuitenkin tarkkaan miettiä, että mitkä ovat ne tärkeät mitta-rit, ettei niitä tule liikaa.

Ei aina halvintaVuorenmaan mielestä Infrassa on paljon hyviä malleja ja toimintatapoja olemassa eli kaikkea ei pidä muuttaa.

- Helposti tulee puututtua epäkohtiin, mutta ei tule sanottua, että jokin menee hienosti. Kun johtoryhmässä käytiin tätä kehityssuunnitelmaa läpi, niin siinä ko-rostui, että Infrassa ihmisillä on erittäin vahva ammattitaito. Sen huomaa esimer-kiksi siinä, kun uusia ehdotuksia läpikäy-täessä tulee heti suora palaute uuden mallin onnistumismahdollisuudesta ny-kyisissä puitteissa.

- On ollut yllättävää, kuinka hyvin olen saanut tukea omille ajatuksilleni. Olen edelleen sitä mieltä, että meillä on ihan huippuporukka Infrassa.

Hankinta on asia, jota

voi aina kehittää

- Infralla on noin 30 miljoonaa kiinni hankinnoissa. Valintaperusteisiin ei aina tarvitse olla kirjoitettuna ”halvin hinta”, vaan sinne voi myös kirjoittaa ”kokonais-taloudellisesti”. Se voi sisältää esimerkiksi hankintahinnan sekä toimituksen ja so-veltuvuuden. Kannattaa oikeasti miettiä, onko se halvin hinta aina se paras kriteeri, tähdentää Petra Vuorenmaa.

- Vanha sanonta, ”köyhän ei kannata ostaa halpaa”, pätee tässäkin kaupungin

taloustilanteessa hyvin. Eli hankintaa suunniteltaessa tulee tarkkaan miettiä, että hinta ja laatu vastaavat todellisia tarpeita. Ja muistaa, että ylilaatuakaan ei pidä ostaa.

- Hankintaprosessi kaikkineen on erit-täin pitkäkestoista puuhaa. Esimerkkinä Kalustopalveluihin hankittu tienhoitoau-to: Hankinnasta tehtiin ennakkoilmoitus Hilmaan 28.6.2013, jonka tarkoituksena oli nopeuttaa hankintaprosessia. Lopul-linen tarjouspyyntö lähetettiin 24.1.2014 ja ajoneuvon luovutus Infran käyttöön tapahtui 14.8.2014. Tämänkin esimerkin valossa on perusteltua sanoa, että han-kintoja tulee suunnitella ja ennakoida mahdollisimman hyvin, tiivistää hankin-tavastaava Petra Vuorenmaa.

- Kun ihmiset protestoivat, niin silloin he ehkä ovat kuulleet sen, mitä olen sanonut, koska he osaavat protestoida sitä vastaan, miettii hankintavastaava Petra Vuorenmaa.

Tampereen Infra 33

MOBIILI-KUKKO KÄVELEE JO

Erikoissuunnittelija Risto Asikaisen mukaan Tampereen Infran kehittä-mishanke ”mobiili-kukko” etenee

aikataulussa. Omasta henkilökunnasta yli puolet käyttää sovellusta ja loput käyt-täjät koulutetaan ennen vuoden vaihtu-mista.

- Vaikka kyse on ollut melko suuresta toimintatapojen muutoksesta, niin vas-taanotto on ollut käyttäjien keskuudessa yllättävän positiivinen.

Projektin ideana on nopeuttaa tunti-kirjausten ja ajoneuvokirjausten siirty-mistä työmaalta toimistolle. Projektin sivutuotteena saavutetaan henkilöstön parempi tavoitettavuus sekä poikkeami-en raportointi. Tarkoitus on, että myös kaikki vakituisesti Infralla olevat urakoit-sijat ja kuljetusliikkeet alkaisivat käyttää sovellusta. Käyttöönoton ajankohta on alkuvuosi 2015.

- Sisäisessä käytössä tavoitteenamme on lisäksi, että työturvallisuushavainnot dokumentoitaisiin sovelluksella, ilmoi-tusvelvollisuus verottajalle urakoiden osalta toteutettaisiin sovelluksen tiedoin ja työmailla maa-aineksen uusiokäyttöä

ja kiertoa voitaisiin hallita sovelluksen tiedoin.

- On mielenkiintoista nähdä, mitä kaik-kea tulevat innovaatiot tuovat tullessaan, pohtii hanketta luotsaava Asikainen.

Mobiiliprojektin toteutus

Matkapuhelimella, jossa on Infran ”työt-sovellus” asennettuna, täytetään tunti-ilmoitus ja työkoneen/ajoneuvon työil-moitus.

Täytetty tunti-ilmoitus me-nee työnjohtajalle muokat-tavaksi ja hyväksyttäväksi. Työnjohtaja lähettää tiedot edelleen palkanlaskentaan.Täytetty työilmoitus menee odottamaan työnjohtajan hy-väksyntää palveluntarjoajan palveluun, jossa työnjohtaja tekee mahdolliset muutok-set ja hyväksynnät. Tämän jälkeen tieto siirtyy SAP:iin, jossa toteutetaan maksatuk-set ja kustannusten siirto pro-jekteille.

Erikoissuunnittelija Risto Asikainen

PAIKKATIETOPALVELUT

Paikkatietopalvelut tuottaa mitta-uksiin ja tutkimuksiin perustuvaa paikkatietoa, paikkatietoaineiston

käsittelyä ja sen luovuttamista asiakkail-le. Paikkatietopalvelujen toimistot ovat Frenckellin virastotalossa ja Atalan toimi-pisteessä Orimuskadulla. Paikkatietopal-veluilla on merkittävä rooli kiinteistöjen ja rakennusten sekä puistojen ja katujen maastoon merkitsemisessä. Mitattava ja tutkittava paikkatieto voi olla maan alla, maan pinnassa tai ilmassa olevaa tietoa. Mittauksien ja tutkimuksien yhteydessä kerätään sijainnin lisäksi myös kohteiden ominaisuustietoja. Paikkatiedoista ”ja-lostettua” tietoa käyttävät monet kansa-laiset esimerkiksi karttojen ja www-raja-pintapalvelujen muodossa. Paikkatietoja hyödyntävät myös infran suunnittelijat ja rakentajat sekä viranomaiset.

Paikkatietopalvelujen tehtäviin kuu-luu myös tietojärjestelmien ja laitteiden ylläpito sekä tuki. Lisäksi yksiköstä saa tulostus-, skannaus- ja kopiopalveluja. Toiminta-alueena on koko kaupunki ja kaupungin erillisprojektien kautta myös koko seutukunta.

Tampereen Infra 35

SUUNNITTELUPALVELUTSuunnittelupalvelut (SUPA) on monialainen asiantuntijayksikkö Tampereen Infrassa. Yksikkö jakaantuu kolmeen eri suunnittelutoi-mialaan: liikenne-, katuja vihersuunnitteluun, joiden toimipiste on Frenckellin virastotalossa. Suunnittelupalveluissa laaditaan lii-kenne-, katuja vihersuunnitelmia Tampereen kaupungin kaavoituksen ja yleisten alueiden suunnittelun tarpeisiin. Vahvuutemme on hyvä paikallistuntemus, monialaisuus ja toimiva yhteistyöverkosto eri sidosryhmien kanssa. Toimimme tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti tuottajaorganisaatiossa ja pääasiakkaamme on Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajayksik-kö. Muita tärkeitä asiakkaitamme ovat mm. Tampereen Vesi ja Tilakeskus.

LIIKENNESUUNNITTELULiikennesuunnittelun (LISU) tiimiin kuuluu ryhmän vetäjän lisäksi viisi liikennesuunnittelijaa, suunnittelija ja tekninen suunnittelija. Asiantuntemuksemme kattaa liikennealueiden, telematiikan ja liikenteenohjauksen suunnittelun. Toimimme myös oman alamme asiantuntijoina maankäytön suunnittelun sekä katuja vihersuunnittelun eri hankkeissa. Palveluumme kuuluvat lisäksi erilaisten liikennerekistereiden ylläpito. Toimimme yhteistyössä sekä kaavoittajien että viher- ja katusuunnittelijoiden kanssa.

KUNTATEKNIIKAN SUUNNITTELUKuntatekniikan suunnittelun (TESU) tiimiin kuuluu ryhmän vetäjän lisäksi kuusi katu-/vesihuollon suunnittelijaa, geosuunnittelija, valaistussuunnittelija, hulevesiasiantunti ja sekä kaksi teknistä suunnittelijaa. Asiantuntemuksemme kattaa monipuolisesti sekä alueellisten että kohdekohtaisten kunnallisteknisten rakenteiden suunnittelemisen. Suunnittelutoimeksiannot painottuvat pää-asiassa katujen ja vesihuoltolinjojen suunnittelemiseen, mutta palveluumme kuuluvat lisäksi mm. valaistus-, satama- ja geotekni-nen suunnittelu. Toimimme tiiviissä yhteistyössä hankkeisiin liittyvien sidosryhmien, tilaajien, rakennuttajien, rakentajien sekä eri suunnittelijoiden, kuten kaavoittajien ja liikenne- ja vihersuunnittelijoiden kanssa.

VIHERSUUNNITTELUVihersuunnittelun (VISU) tiimiin kuuluu ryhmän vetäjän lisäksi kolme vihersuunnittelijaa, kaksi suunnittelijaa ja yksi tekninen suun-nittelija. Asiantuntemuksemme kattaa viherpalveluiden strategisen suunnittelun, laajaalaisen maisemasuunnittelun, viheraluei-den toteutuksen ja hoidon suunnittelun, historiallisten ympäristöjen kunnostussuunnittelun ja katujen sekä liikenneviheraluei-den ympäristösuunnittelun. Toimimme myös oman alamme asiantuntijoina maankäytön suunnittelun ja liikennesuunnittelun eri hankkeissa. Palveluumme kuuluvat lisäksi viheralueisiin liittyvän paikkatietoaineiston ylläpito ja kehittäminen sekä kaupunkimallinhallinnointi . Toimimme yhteistyössä kaavoittajien sekä liikenne-, katuja valaistussuunnittelijoiden kanssa. Meillä on tiivis yhteis-työ myös viheralueiden kunnossapitäjien sekä rakentajien ja arboristien kanssa.

Tampereen Infra PL 487 33101 Tampere

Hallinto ja Kehittäminen Jokipohjantie 24 33800 Tampere

Korjaamo- ja Liikennepalvelut Jokipohjantie 24 33800 Tampere

Kunnossapito- ja Rakentamispalvelut Jokipohjantie 24 / Viinikankatu 44 33800 Tampere

Paikkatieto- ja Suunnittelupalvelut Frenckellinaukio 2 33100 Tampere

Kaupungin keskus puh. 03 565 611 Palvelupiste Frenckell puh. 03 5656 4400

[email protected] www.tampereeninfra.fi

Tampereen Infra- rotvallin molemmin puolin

infralainen - tampere€¦ · seuraava vaihe on tulevaisuuden kan-nalta tärkeä. siinä...

Documents