pirkanmaa2019 ict-teemaryhmän loppuraportti...ict-palvelukeskuksen valmistelu ja maakunnan...

Pirkanmaan liitto

Kelloportinkatu 1 B, 33101 Tampere | Puhelin 03 248 1111 | Sähköposti | www-osoite

www.pirkanmaa2019.fi | twitter: @pirkanmaa2019

Pirkanmaa2019 ICT-teemaryhmän loppuraportti

Sisällys Pirkanmaan Sote –ICT nykytilanne .............................................................................................. 2

Nykytila sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvään tietohallintoon ja ICT – palveluiden järjestämiseen ......................................................................................................... 2

Nykytilan kustannukset ja ICT -volyymit .............................................................................. 3

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät .......................................................................................... 4

Talous- ja henkilöstöhallinto ...................................................................................................... 8

Konesalit ja pilvipalvelut .............................................................................................................. 9

Toimipisteet ...................................................................................................................................... 9

Yhteenveto nykytilasta .............................................................................................................. 10

Käynnistyvän tietohallinnon suunnitelma .............................................................................. 10

Tavoitetila tietohallinnon johtamisen ja toimintojen osalta ....................................... 10

ICT-palvelukeskuksen valmistelu ja maakunnan tietohallinnon käynnistäminen ............................................................................................................................................................. 13

Tavoitetila ICMT-infran osalta ..................................................................................................... 13

Tietoturva, kyberturva ja tietosuoja ..................................................................................... 14

Soten asiakkuuden hallinnan kehittäminen: UNA-hanke ................................................. 16

Sote-järjestelmien konsolidointitarve ...................................................................................... 19

Kuhmoisten kuntaa koskeva muutos ICT-palveluihin ................................................... 20

Järjestäjän työkalut ..................................................................................................................... 24

ICT-teemaryhmä ............................................................................................................................... 24

Työryhmän kokoontumiset...................................................................................................... 25

Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) ................................... 25

Resurssitarpeet 8/2017-3/2018 (arvio) ............................................................................ 25

Pirkanmaan liitto



Pirkanmaan Sote –ICT nykytilanne

Nykytila sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvään tietohallintoon ja ICT – palveluiden järjestämiseen Tietohallinnon strategiseen johtamiseen (~järjestämiseen) liittyviä tehtävät voidaan ajatella kuuluvan viiteen eri osa-alueeseen (lähde:www.tietohallintomalli.fi):

Toiminnan kehittäminen

Strategia ja hallinto

Hankinta- ja toimittajayhteistyö

Kehittäminen ja projektien hallinta

Palveluiden johtaminen

Pirkanmaalla nämä tehtävät on toteutettu vaihtelevasti ja pääsääntöisesti nykyisten organisaatioiden lähtökohdista. Tietohallinnon tehtävistä palveluiden johtaminen on välttämätön asia jokaiselle organisaatiolle, toteutustavan resursointi voi vaihdella. Toisaalta taas tietohallinnon kyvykkyys kehittää toimintaa teknologian keinoin ja strategialähtöisesti vaatii osaamista ja resursseja, joita on vain osalla organisaatioista. Tähän liittyy myös kyky ohjata uusien asioiden kehittämistä kokonaisarkkitehtuurin kautta, hyödyntäen kansallisia linjauksia. Yleisesti voidaan todeta, että suuremmilla organisaatiolla on ollut kyvykkyyttä panostaa tarvittavaan tietohallinnon resursointiin ja osaamiseen pieniä organisaatiota merkittävästi enemmän. Alueellista ja kansallista yhteistyötä on toteutettu pääsääntöisesti projektiluontoisesti ja isompien organisaatioiden (lähinnä Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri) toimesta myös säännöllisemmin. Huomioitava asia on Tampereen kaupunkiseudun sopimuspohjainen tietohallintoyhteistyö, jota on menestyksekkäästi toteutettu Tampereen ja kahdeksan muun kunnan kanssa useita vuosia. Tampereen kaupungilla on tässä yhteistyössä rooli seudullisen tietohallinnon strategisesta johtamisesta, joka ei rajoitu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vuoden 2017 alusta alkaen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on ulkoistanut operatiivisen ICMT-palveluiden tuottamisen Istekki Oy:lle. Tarkoittaa tarkemmin lueteltuna tietojärjestelmien, perustietotekniikan ja infrapalveluiden, potilasasiakirjapalveluiden, tietovarastoinnin ja raportoinnin sekä lääkintätekniikan tuottamisen siirtymistä Istekki Oy:lle. Ulkoistus on tapahtunut liikkeenluovutusperiaatteella, missä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ICMT

Pirkanmaan liitto



-henkilöstöstä on n. 80 % siirtynyt Istekki Oy:n palvelukseen ja samalla kaikki merkittävimmät ICMT-sopimukset ovat siirtyneet Istekki Oy:n hallintaan. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin on kuitenkin jäänyt strategiseen ohjaamiseen, toimialueiden kehittämisen tukemiseen ja ICT:n ostamiseen tarvittava osaaminen. Ulkoisia perustietotekniikan ja puhe- sekä tietoverkkopalvelujen toimittajia käytetään Tampereen kaupunkiseudulla yhteisin toimittajasopimuksin (mukana tässä yhdeksän kuntaa ja kaupunkia) Menettely on samankaltaista myös Sastamalan ja Valkeakosken-Akaan yhteistoiminta-alueilla. Suuri osa terveydenhuollon potilastietojärjestelmistä, niiden ICT-yhteyksistä ja -laitteista ovat toiminnassa 24/7. Tietoverkon ja ICT:n palvelevuuden osalta suurin osa sote-ict -palveluista ja niiden tietoliikenneyhteyksistä onkin määritelty korkean palveluasteen kriittiseen luokkaan. Kriittisyys korostuu erityisesti erikoissairaanhoidon toiminnassa. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa osin ICT-palveluita myös omistamilleen yhtiöille. Yhteisiä tietoteknisiä toimintoja kuntien kanssa ovat mm. kuvantaminen. Tampereen kaupungin kanssa yhteisiä ICT-toimintoja ovat mm. logistiset tavaranhallinnan ja kuljetusten toiminnot ja näitä toimintoja varten on yhteinen logistiikkayhtiö Tuomi Oy. Myös Tullinkulman Työterveys toimii samalla mallilla Tampereen kaupungin ja PSHP:n kesken. Kaupunkiseudun kehyskunnilla on keskenään yhteinen hankintayhtiö Kuha Oy.

Nykytilan kustannukset ja ICT -volyymit Sote- ja maakuntauudistuksen piirissä olevista talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palveluista toteutettiin nykytilakysely. Kysely suunnattiin organisaatioille, joista siirtyy tehtäviä maakuntiin. Kysely oli avoinna marras-joulukuussa 2016 ja vastauksista pääosa annettiin tuolloin. Kattavuuden parantamiseksi kyselyn vastaamista jatkettiin tammikuuhun 2017. Kohderyhminä olivat mm. kunnat, sairaanhoitopiirit, maakuntien liitot, erityishuoltopiirit, SoTe ja muut mahdolliset kuntayhtymät, pelastuslaitokset ja ympäristö- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet. Jo toimivien valtakunnallisten toimijoiden osalta vastaukset koottiin keskitetysti. Kartoituksen tavoitteena oli koota kokonaiskuva mm. palveluihin liittyvistä volyymeistä, kustannuksista ja työmääristä sekä nykyjärjestelyistä. Tiedon tuottaminen edellytti vastaajilta myös arvioita ja/tai perustuivat tämän hetkiseen tietoon vastattavasta kokonaisuudesta. Tulokset tietohallinnonkin osalta löytyvät: http://alueuudistus.fi/nykytilakartoitus.

http://alueuudistus.fi/nykytilakartoitus

Pirkanmaan liitto



Lyhyesti voidaan todeta, että Pirkanmaalla ICT-kokonaiskulut kyselyn mukaan ovat n. 90 milj. euroa ja niistä arvioitu sote-ICT osuus n. 60 milj. euroa. Yleisesti voidaan todeta, että sote-ICT-kulujen selvittäminen on haasteellista ja erityisesti kuntien yksityiskohtainen sote-ICT kulujen tulkitseminen on hankalaa. Tämä osaltaan selittyy kuntien ICT-kulujen jakautumisesta eri toimialojen kustannuksiin ja ns. piilokulujen osuudesta kokonaisuudessa. Osa kuluista on jouduttu kirjaamaan parhaan mahdollisen arvion pohjalta tarkan seurannan puuttuessa. Myös henkilöstökulujen osalta esiintyi haasteita, koska osa ICT-henkilöstöstä toimii tehtävässään jonkin muun tehtävän ohessa. Koko maan tasolla soten ICT-kehittämiseen on käytetty kunnissa suhteellisesti huomattavasti vähemmän panostuksia kuin sairaanhoitopiireissä tai kuntayhtymissä. Pirkanmaalla tilanne ei poikkea tästä oleellisesti. Alueen kunnista suurin osa ostaa sote-ICT-palvelunsa markkinoilta, joka on Pirkanmaata leimaava ominaispiirre. Keskitetysti hallittuja ja tuettuja sovelluksia on ylipäätään Pirkanmaalla käytössä yhteensä yli 800 kpl ja eniten sote-ICT kohdennettuja sovelluksia on käytössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä. Työasemia ja päätelaitteita Pirkanmaan sote-organisaatiolla on käytettävissä yhteensä noin 17000 kpl. Pöytäkoneita on tästä luvusta enemmistö n. 11000 kpl. Mobiililaitteita on yhteensä n. 10000 kpl. Monitoimitulostimia on käytössä noin 500 kpl. Nykytilakartoituksessa ei kartoitettu puhe- ja viestintälaitteita, joiden volyymit esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on 4000 dectiä 100 virve-puhelinta ja 1500 lankapuhelinta. Lisäksi ICT:tä käytetään lukuisten hoito-, valvonta- ja mittalaitteiden ohjaamisessa. Pääosa laitteista on leasingvuokrattuja ja pääosa palvelimista on palveluntuottajien omistuksessa ja hallinnassa sote-sovellusten osalta. Nykytilakartoituksessa ei huomioitu hoidollisia laitteita, esimerkiksi lääkintä- ja kuvantamislaitteet, joiden uudishankinta-arvo kokonaisuudessaan Pirkanmaalla on 150–200 milj. euroa.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät Sosiaali- ja terveyspalveluiden eri sovelluksia on käytössä Pirkanmaalla vähintään 150 kpl. Tässä lukumäärässä ovat vasta kaikki ns. pääsovellukset, joilla on käyttäjiä lukumääräisesti paljon. Terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä on kunnissa käytössä kolme eri merkkistä järjestelmää ja

Pirkanmaan liitto



lisäksi PSHP:n eri järjestelmä ja sote-tuottajien omia järjestelmiä. Alla olevissa kuvissa on kuvattu Pirkanmaan kuntakartalla käytössä olevat pääsovellukset. Pirkanmaan nykytilanne on asiakas- ja potilastietojärjestelmien näkökulmasta hyvin hajanainen. Hajanaisuus kasvaa, jos tarkastelua laajennetaan asiakas- ja potilastietojärjestelmien ulkopuolelle muihin sote-organisaatioiden käyttämin sovelluksiin. Tämä hajanaisuus tai moninaisuus on erittäin merkittävä Pirkanmaata kuvaava piirre ja se tulee vaikuttamaan jatkossa oleellisesti. Kansallisena tavoitteena on päästä kohti parempaa tietointegraatiota ja nykyinen tilanne ei sitä edusta. Osittain tästä syystä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen kaupunki ovat vahvasti olleet mukana kansallisessa UNA – hankkeessa jo sen alusta lähtien. Alueen työterveyspalveluiden ICT-ratkaisuiden kokonaiskuvaa ei ole selvitetty, koska työterveyden järjestäminen ei kuulu maakunnan vastuulle. Huomioitavaa nykytilassa on myös, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on useita potilastietojärjestelmiä. Pääpotilastietojärjestelmänä on Uranus, mutta esim. anestesiassa ja leikkaustoiminnassa käytetään muita potilastietojärjestelmiä.

Pirkanmaan liitto



Pirkanmaan liitto



Talous- ja henkilöstöhallinto Tarkasteltavan alueen kunnilla keskenään ja suhteessa sairaanhoitopiiriin ei ole käytännössä ollenkaan yhteisiä talous- tai henkilöstöhallinnon (HR) tietojärjestelmiä. Saman toimittajan saman nimisiä sovelluksia ja järjestelmiä toki on, mutta kullakin toteutettu prosessi on organisaatiokohtainen sisältäen omat tietokantansa ja sopimuksensa kunnittain. Kuntien yhteisiä teknisiä ylläpitopalveluja on kehyskunnilla keskenään sekä Valkeakosken ja Sastamalan alueilla, joissa isäntäkunnan toimesta huolehditaan keskitetysti teknisestä ylläpidosta. Selvitystyön tuloksena havaittiin 29 taloushallinnon sovellusta, jotka ovat joko soten käytössä yksinomaan tai sote on niissä yhtenä merkittävänä käyttäjätahona. Sairaanhoitopiirillä ei ole juurikaan samoja sovelluksia kuin kunnilla. Kaiken

Pirkanmaan liitto



kaikkiaan alueella on käytössä 15 HR -alueen järjestelmää, jotka kaikki ovat kuntakohtaisesti omissa tietokannoissaan. Jatkon kannalta on oleellista ymmärtää, minkä talous- ja henkilöstöhallintoratkaisuiden päälle Pirkanmaan sote-organisaatiota rakennetaan. Nämä järjestelmät ja niihin kuvatut tietorakenteet taloudesta tai organisaatiosta luovat pohjan kaikelle muulle toiminnalle. Nämä pitää olla ensimmäisten toteutettavien ICT-ratkaisujen joukossa, koska näistä riippuu mm. kyky maksaa palkkoja. Nykyisten organisaatioiden käytössä olevien ratkaisujen soveltuvuutta uusien organisaatioiden käyttöön pitää selvittää lisää ja samalla tutkia muita mahdollisia vaihtoehtoja.

Konesalit ja pilvipalvelut ICT-sovelluksia ostetaan nykyään entistä enemmän ns. pilvipalveluratkaisuina (SaaS, software as a service). Tämä käytännössä tarkoittaa sopimusta, jossa käyttäjäorganisaatio hankkii sovelluksen käyttöoikeuden kokonaishinnalla (esimerkiksi käyttäjäkohtainen kk-hinta), eikä omista lisenssejä tai asenna ohjelmistoa omaan tietotekniseen ympäristöönsä. Lisäksi ratkaisu on mahdollisimman standardi kaikille käyttäjäorganisaatiolle, jolla saavutetaan skaalaetuja ja halvempia hintoja. Nykytilan selvityksessä ei käyty tätä osuutta tarkemmin läpi, mutta tämä tulee huomioida mahdollisuutena sote-organisaation suunnittelussa. Erityisesti henkilöstöhallinnon alueella on tähän tarjontaa ja pilvipalveluiden käyttö voi nopeuttaa uuden organisaation käynnistymistä. Omia konesaleja on käytössä neljällä paikkakunnalla ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä: Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa, Sastamalassa ja Valkeakoskella. Tampereella ja muilla kaupunkiseudun kunnilla ei ole enää 30.10.2016 jälkeen omaa konesalia käytössään vaan palvelimet sijaitsevat palvelutoimittajan Tiedon konesaleissa joko Tampereella tai pääkaupunkiseudulla. PSHP:n palvelimet ovat 1.2.2016 alkaen omassa konesalissa, mutta myös pieni määrä PSHP:n palvelimia sijaitsee palvelutoimittajien konesalissa. Lisäksi Ikaalisissa on omia palvelimia myös palveluntuottajan konesalissa.

Toimipisteet Sote-palveluita koko Pirkanmaalla tarjotaan yhteensä 362 toimipisteessä. Suurimmat lukumäärät ovat Tampereen-Oriveden sekä PSHP:n toimipisteissä. Sote-palveluiden toimipisteet edustavat noin 31 % nykyisten organisaatioiden kaikista toimipisteistä. Sote-toimipisteitä on todennäköisesti hiukan yllä olevaa

Pirkanmaan liitto



lukua enemmän, koska kuntien luvusta puuttuu esimerkiksi koulujen yhteydessä toteutettavat sote-palvelut.

Yhteenveto nykytilasta Pirkanmaan ominaispiirre on markkinoilta ostetut palvelut. Tämä tarkoittaa käytännössä, että muutostilanteessa on oleellista panostaa riittävästi sopimuksien ymmärtämiseen ja neuvottelukykyyn muutoksista. Toisena näkökulmana voi nostaa esille sote asiakas- ja potilastietojärjestelmien hajanaisuuden. Järjestelmät ovat lähtökohtaisesti organisaatiokohtaisia ja myös eri toimittajien ratkaisuja. Jatkon kannalta tämän tilanteen huomiointi on aivan keskeinen asia, yhdistämistä pitää pystyä tekemään. Sote-toiminta on myös erittäin ICT-riippuvaista ja riippuvuus kasvaa ICT:n hyödyntämisen kasvaessa, mutta tilanne on todennäköisesti aivan vastaava myös Pirkanmaan ulkopuolella. Jatkuvuuden turvaaminen muutostilanteessa on riskienhallinnalle keskeinen asia.

Käynnistyvän tietohallinnon suunnitelma

Tavoitetila tietohallinnon johtamisen ja toimintojen osalta

Digitalisaation vaikutus näkyy selkeästi kaikessa toimialasta riippumatta. Nopeassa syklissä tapahtuvat arvon luonti ja tuhoaminen muokkaavat koko ekosysteemiä. Liiketoiminnan menestyminen on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka hyvin yrityksen tietotekniset ratkaisut ja palvelut toimivat liiketoiminnan mahdollistajana. IT luo keinot, joilla yritys voi tehostaa toimintoja ja luoda kustannussäästöjä sekä saavuttaa kilpailuetua uusien liiketoimintamallien, tuotteiden ja palveluiden kautta. Kaikki tämä tapahtuu yhteistyössä liiketoiminnan kehitysyksikön kanssa. Tietohallinnon toiminnan kehittämisen tavoitteena on toteuttaa maakunnan strategiaa ja liiketoiminnan tavoitteita tietoja viestintätekniikan avulla; päättää projekteista, investoinneista sekä kehitystoimenpiteistä sekä turvata liiketoiminnan jatkuvuus. Jotta yhteistyö liiketoiminnan ja tietohallinnon välillä olisi tarkoituksenmukaista ja johdonmukaista, on niillä oltava toimiva hallintamalli sekä yhteinen kieli, kommunikointitavat ja -kanavat. Käynnistyvän tietohallinnon tärkeimpiä jo alkuvaiheessa käynnistettäviä toimintoja ovat:

- tietohallintostrategia ja toimintamalli

Pirkanmaan liitto



- tietoturva ja riskienhallinta - kokonaisarkkitehtuuri - taloussuunnittelu - tarvemäärittely, kilpailutus ja evaluointi - sopimushallinta

Seuraavassa on lueteltu näiden seuraavassa vaiheessa käynnistettävien tietohallinnon toimintojen tehtäviä ja tavoitteita peilaten sote- ja maakuntauudistuksen alueellisen valmistelun tiekarttaa. Tätä tiekarttaa tarkennetaan jatkuvasti ns. maakuntadigiverkoston työn edetessä. Tietohallintostrategia ja toimintamalli Tehtävä: Tietohallinnon strategiset tavoitteet, ohjausrakenne ja sen yhteensovittaminen maakunnan johtamisjärjestelmään sekä liiketoimintayhteistyön ja yhdyspintojen suunnittelu. Tavoite väliaikaishallinnossa: Tietohallinnon organisoinnista ja ICT-palvelutuotannon ensimmäisen vaiheen organisoinnista on tehty linjaukset. Tietohallinnon liiketoimintayhteistyön (ml. digitalisoinnin tukeminen) vastuunjaon ja toimintamallien suunnittelutyö käynnistyy sekä yhteistyöalueen tietohallintoyhteistyön ensimmäisen vaiheen organisoinnista tehty päätökset. Tietoturva ja riskienhallinta Tehtävä: Maakunnan tietoturvapolitiikka maakuntien tietoturvan hallintajärjestelmän pohjalta (VAHTI, ISO 27001) sekä ICT-palvelutuotannon riskienhallintasuunnitelma. Tavoite väliaikaishallinnossa: Tietoturvapolitiikan 1. versio laadittu sekä riskeihin liittyvät varautumiskeinot kuvattu ja riskienhallinta on otettu käyttöön väliaikaishallinnon toiminnassa yhdessä alueen kuntien kanssa. Kokonaisarkkitehtuuri Tehtävä: Arkkitehtuurin hallintamalli maakunnalle Tavoite väliaikaishallinnossa: Suunnitelma maakunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallista osana johtamisjärjestelmää. Taloussuunnittelu Tehtävä: Nykytilatieto henkilöstöstä ja taloussuunnittelun käynnistäminen Tavoite väliaikaishallinnossa: Henkilöstön siirrosta yleiset linjaukset ja väliaikaishallinnon ja 2018 aikaisen tietohallinnon talousarvioehdotus hyväksytty. Tarvemäärittely, kilpailutus ja evaluointi Tehtävä: Tavoitearkkitehtuurin mukaiset ratkaisuarkkitehtuurit, mahdolliset kilpailutukset.

Pirkanmaan liitto



Tavoite väliaikaishallinnossa: Ehdotus tarvittavien uusien ratkaisujen hankintastrategiasta / suunnitelmasta. Sopimushallinta Tehtävä: Nykytilatieto sopimuksista, sopimusportfolio sekä sopimuksenhallinnan käytännöt Tavoite väliaikaishallinnossa: Nykytilatieto kaikista siirtyvistä sopimuksista olemassa, sopimuksenhallinnan käytännöt ja vaatimukset kuvattu sekä tarvittavat sopimusneuvottelut keskeisimmistä siirtyvistä sopimuksista toteutettu.

Projektien johtaminen Tehtävä: Projektisalkku ja projektimalli Tavoite väliaikaishallinnossa: Projektinhallinnan toimintamalli on suunniteltu sekä projektimallista ja salkunhallinnan kytkemisestä maakunnan johtamisjärjestelmään tehty suunnitelma. Maakunnan digivalmistelun projektoiminen ja kehittämisen organisointi varsinkin sote-kehittämisen osalta pitää käynnistää, koska käynnissä olevia hankkeita Pirkanmaallakin on varsinkin kansallisella tasolla. Organisoinnin rakenteen uudistamisen lisäksi hankkeet/projektit tulisi kuvata ja rakentaa niiden seuranta- ja ohjausmalli. Pirkanmaan maakunnan tehtäville tulisi laatia nykyisen tiekartan pohjalta konkreettinen lyhyen aikavälin etenemissuunnitelma, jossa yhteiset perusasiat aikataulutetaan ja ratkaistaan ensin. Maakunnan ja soten toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja toiminnan kehittäminen/uudistaminen on projektoinnissa erotettava toisistaan. Uudelleen organisoinnissa tulisi mahdollisuuksien mukaan perustaa ensisijaisesti yhteisiä digivalmisteluprojekteja erillisten sote/maku -projektointien sijaan.

Palveluiden johtaminen ja palvelutuotanto Tehtävä: Lähtötilanteen ICT–palvelutuotantorakenne, maakunnan ICT-palvelutuotantorakenne sekä maakunnan ICT-palvelusalkku Tavoite väliaikaishallinnossa: Palvelusalkun määrittäminen, SLA – työ käynnistynyt, ehdotus ja päätökset maakunnan ICT-palvelutuotannon järjestämiseksi sekä palvelutuotanto-organisaatio kuvattu ja vastuunsiirron suunnitelma toimintakriittisten järjestelmien osalta laadittu. Palvelutuotanto on pääosin järjesteltävä itse Pirkanmaalla jo olemassa olevien Pshp:n ja kuntien järjestelyiden pohjalle vaikka myöhemmin kansallinen ICT-palvelukeskus tulisikin tarjoamaan osan palvelutuotantoratkaisuista.

Pirkanmaan liitto



ICT-palvelukeskuksen valmistelu ja maakunnan tietohallinnon käynnistäminen

Teemaryhmän yhtenä tehtävänä on ollut seurata valtakunnallisen tietoja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskuksen valmistelua. Tämän hetken tilanne valmistelun osalta on sellainen, että maakunta ainakin aluksi joutuu hyvin pitkälle järjestämään ICT-palvelutuotantonsa itse. ICT-palvelukeskus valmistelun tilanne: Ennen vuotta 2019 ”Kunkin maakunnan valmisteluorganisaatio päättää, miten ICT- palvelut järjestetään olemassa olevien rakenteita ja tuottajia käyttäen. Palvelukeskus tai palvelukeskuksen valmisteluorganisaatio on mukana tekemässä maakuntakohtaista tiekarttaa. Palvelukeskukseen voidaan keskittää asiantuntijapoolia avustamaan muutoksessa. Maakuntien ICT- palvelukeskus pystyy tuottamaan joitain rajattuja palveluja sille pääosin valtiolta siirtyvien sopimusten puitteissa. Näistä on yhteisesti päätettävä – rahoitus valtiolta Palvelukeskus käynnistää hankkeita ja toteuttaa tarvittavia kilpailutuksia.” Aikataulutus koskee myös muita mahdollisesti perustettavia kansallisia ICT-kehitysyhtiöitä.

Tavoitetila ICMT-infran osalta Pirkanmaan maakunnan ICMT-infrastruktuuri perustetaan ensi vaiheessa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin infrastruktuuriin niiltä osin, kuin mahdollista. Päätelaitteiden (työasemat, mobiililaitteet, tulostimet- ja muut toimistolaitteet) vakionnille ja näiden elinkaarenhallinnalle on olemassa skaalautuvat toimintamallit, jotka ovat hyödynnettävissä maakuntatasolla. Maakunnan sote-ICMT-infrastruktuurissa on tärkeää huomioida lääkintälaitteiden infrastruktuuri ja lakisääteinen elinkaaren hallinta sekä laissa edellytetty seurantajärjestelmä. Tietoverkkojen, konesalien ja käyttäjähallinnan osalta maakuntatasolla tavoitteena on yhdenmukaistaa maakunnan ratkaisut: yhtenäinen kapasiteettipalvelu-arkkitehtuuri, keskitetty käyttäjähakemisto ja käyttäjien profilointiperusteet, keskitetty verkon toteutus (esim. KY-verkko) ja hallinta sekä yhtenäiset liitynnät kansallisiin palveluihin (esim. Kanta ja Kapa). Puheviestintä- ja hälytysjärjestelmien osalta tavoitteena on yhdenmukaistaa palvelut koko maakunnassa, mahdollistaen mm. keskitetyn asiakaspalvelun.

Pirkanmaan liitto



Puheviestintä- ja hälytysjärjestelmissä korostuvat vaatimukset liittyen toimintavarmuuteen ja reduntanttisuuteen. Viestintä- ja toimistosovellusten osalta tavoitteena on skaalautuva päätelaite- ja verkkoriippumaton yhteisviestintäratkaisu. Etukäteen suoritettu Office 365-konsolidointi helpottaisi edellä mainitussa federaatiossa, mutta lisäksi mahdollistaisi käyttäjähakemistojen välisten luottosuhteiden luomisessa sekä helpottaisi käyttäjälisenssien hallinnoinnissa, esimerkiksi molemmin suuntaisessa skaalautuvuuden suhteen.

Tietoturva, kyberturva ja tietosuoja Maakuntatasolle on tärkeää luoda yhteinen tietoturvallinen teknologia-arkkitehtuuri huomioiden tietoturvapolitiikan, -prosessien, -menetelmien ja -suunnitelman (huomioiden GDPR = EU:n uusi tietosuoja-asetus) vaatimukset. Maakuntaan siirtyy erilaisia toimijoita, joilla tietoturvan, kyberturvan ja tietosuojan osalta lähtökohdat ja tarpeet vaihtelevat. Lähtötilanteessa valtion puolelta tulevia organisaatioita on velvoittanut asetus valtion tietoturvatasoista, kun taas vastaavia velvoitetta ei vielä ole kuntapuolelta tulevilla organisaatioilla. Sen sijaan esimerkiksi SOTE puolella on paljon erityislainsäädäntöä ja käsitellään paljon suojattavia henkilötietoja, joista johtuu merkittäviä tietoturvatarpeita. Myös pelastustoimessa on paljon henkilötietoja ja muuta salassa pidettävää tietoa. EU:n yleinen tietosuoja-asetus velvoittaa 25.5.2018 alkaen henkilötietojen käsittelyssä useita asioita, joiden toteuttaminen edellyttää merkittävästi asioiden huomioimista tietojärjestelmissä ja prosesseissa sekä tietoturvassa. Myös kansallista tietoturvaan liittyvää lainsäädäntöä ollaan uudistamassa ja sitä kautta on ilmeisesti vuoden 2019 alussa tulossa uudet tietoturvan minimitason vaatimukset, jotka tulevat koskemaan valtion organisaatioiden lisäksi myös kuntia ja maakuntia. Tietoturvaan (ja kyberturvaan) liittyvät riskit lisääntyvät koko ajan järjestelmien ja integraatioiden lisääntymisen ja yleisesti käytön laajenemisen sekä digitalisaation myötä. Erityisesti haasteita on maakunnan alkuvaiheessa, kun käytössä on vielä useita eri tietojärjestelmiä samaan tarpeeseen. Samoin riskejä ja käyttökatkoja liittyy tietojärjestelmien muutoksiin maakunnan ICT ympäristöä rakennettaessa. Riskien kartoittaminen on tärkeää joka tasolla ja siihen pitää nyt isossa muutostilanteessa panostaa. Maakunnan toiminnassa korostuu myös

Pirkanmaan liitto



jatkuvuuden hallinta ja varautuminen sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin että poikkeusoloihin. Tietojärjestelmien konsolidoinnissa ja rakentamisessa on tarve huomioida käytettävyyteen ja tietosuojaan liittyvät asiat esim. Office 365 toteutuksessa on merkittävä ero siinä toteutetaanko se kotimaisesta konesalista vai ulkomaisena pilvipalveluna. Teknisen tietoturvan kannalta on erittäin tärkeää, että huomioidaan sekä perusinfran (tietoliikenneverkko, työasemat, palvelimet jne.) tietoturva että yksittäisten tietojärjestelmien tietoturva. Esim. kriittiset järjestelmät ja yhteydet tulee kahdentaa.

- Tietoturvan ja tietosuojan kannalta tulostimilla on tarve käyttää

turvatulostusta tai vastaavaa tapaa, jotta tulostimille ei tulostu tietoja

ilman tulostajan läsnäoloa. Tämä myös estää tulostamisen vahingossa

väärälle tulostimelle.

- Lääkintälaitteet

- Kiinteistöautomaatio

- Turvatekniikka (kulunvalvonta, kameravalvonta yms.)

Hallinnollisen tietoturvan kannalta on tarve saada maakunnalle yhteisen ylemmän tason tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät linjaukset ja ohjeistukset sekä kouluttaa henkilöstölle yhteiset tietoturva/tietosuoja asiat. Maakunnalle tarvitaan jatkossa oma tietoturvapolitiikka sekä muut tietoturvan/tietosuojan päälinjaukset ja ohjeet. Lähtötilanteessa Tampereen seudun yhdeksällä kunnalla on yhteisiä tietoturvaan liittyviä dokumentteja:

- Tietoturvapolitiikka

- Henkilöstön tietoturva- ja tietosuojaopas

- Tietojen ja tietojärjestelmien käyttö- ja salassapitositoumus (yhtenevä

myös PSHP:n kanssa)

- Mobiilipolitiikka

- Sähköisten viestintävälineiden käyttösäännöt

- käyttövaltuusperiaatteet

Nämä on kirjoitettu toimimaan useamman eri organisaation yhteisinä, joten ne lähtökohtaisesti soveltunevat paremmin maakunnalle pohjaksi kuin yksittäisen muun organisaation dokumentit. Toisaalta myös noissa on useita vain Tampereen seudun infraan/organisaatioon liittyviä kohtia eli ihan sellaisenaan ne eivät suoraan sovellut maakunnalle, joten tarve on noiden ja PSHP:n tietoturvaan

Pirkanmaan liitto



liittyvien dokumenttien pohjalta muodostaa maakunnan ensimmäiset versiot tietoturvaan liittyvistä linjauksista ja ohjeista.

Soten asiakkuuden hallinnan kehittäminen: UNA-hanke UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain. Uudistamisen tavoitteena on asiakaslähtöisessä ja vaikuttavassa hyvinvointipalvelujen tuottamisessa tarvittava sote-tietojärjestelmien kokonaisuus (ekosysteemi). UNA on suurin valtakunnallisista sote-tietojärjestelmien ekosysteemihankkeista – tavoitteena valtakunnassa on 2-3 ekosysteemiä. UNA-hankkeen vetovastuu on Pirkanmaalla (isäntäorganisaationa PSHP). Mukana on 19 sairaanhoitopiiriä ja 5 suurta kaupunkia sekä joukko merkittäviä sidosryhmiä. Hanke etenee yhteistyössä pääkaupunkiseudun Apotti-hankkeen kanssa.

Lähtökohdat

Pirkanmaan liitto



Nykyratkaisujen tuki uusille toimintamalleille on nähty puutteelliseksi ja niiden kehittäminen todettu hankalaksi. Tarve on nopeasti edetä kohti tulevaisuuden sote-palveluita, jossa tarvitaan muutosta ja joustavuutta. On välttämätöntä hyödyntää tehokkaammin ICT-infrastruktuurissa ja tekniikoissa tapahtuvaa kehitystä. Lisäksi on nähty tarkoituksenmukaiseksi purkaa nykymallinen järjestelmien ”toimittajalukitus”. Lähtökohtana yhteistyössä on modulaarinen arkkitehtuuri, joka mahdollistaa vaiheittaisen ja jatkuvan uudistamisen sekä uusien ja innovatiivisten ratkaisujen kytkemisen ekosysteemiin järjestelmä- ja organisaatioriippumattomasti.

Ekosysteemi pohjautuu valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin (mm. Kanta ja kansallinen palveluväylä), kansallisesti yhtenäiseen tietojärjestelmäytimeen, joka sisältää kaikille osapuolille yhteiset toiminnallisuudet ja joka mahdollistaa nykyisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien vaiheittaisen uudistamisen.

Pirkanmaan liitto



Tietojärjestelmäytimen toteutuksen rinnalla käynnistetään asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamiseen tähtäävät hankinnat, jotka toteutetaan vaiheistettuna pohjautuen osapuolten muodostamiin hankintakonsortioihin (arvioitu konsortioiden lukumäärä on 2-3). Usean hankintakonsortion mallilla pyritään edistämään kilpailua ja terveiden markkinoiden syntymistä sekä hallitsemaan hankintoihin sisältyviä riskejä. UNA-yhteistyössä on jo käynnistetty kilpailutukset järjestelmäratkaisujen käyttöpalveluiden (yhteistyössä ODA-hankkeen kanssa) sekä kansallisiin viranomaislomakkeisiin liittyvän tietojärjestelmämoduulin kilpailuttamiseksi. Käyttöpalveluhallinnan kilpailutus on vielä (1.5.2017) kesken, mutta viranomaislomakkeisiin liittyvän moduulin toteuttamiseen liittyväkilpailutus on ratkennut. Tulevaisuudessa

Pirkanmaan maakunnan tulevat sote-järjestelmäratkaisut tulevat perustumaan UNA-ekosysteemiin. Tarkoituksenmukaista on saada koko yhteistyöalue UNA:n osalta olemaan mukana myös yhteisessä konsortiossa. Pirkanmaan nykyisen hyvin kirjavan sote-järjestelmäkokonaisuuden uudistaminen on otollinen kohde UNA-arkkitehtuurin mukaiselle etenemiselle.

Pirkanmaan liitto



Sote-järjestelmien konsolidointitarve

Terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä on kunnissa käytössä kolme eri merkkistä järjestelmää (Effica, Pegasos ja Mediatri) ja lisäksi PSHP:n eri järjestelmä ja sote-tuottajien omia järjestelmiä. Kuntien sosiaalipalveluissa Pirkanmaalla on käytössä pääosin kahden eri toimittajan sovelluksia (Effican eri sovelluksia ja ProConsona). Lisäksi vanhustenhuollossa on käytössä kolmen eri toimittajan sovelluksia tai näiden eri sovellusten yhdistelmiä (yllä mainitut sovellukset). Lisäksi osassa kunnista vanhustenhuoltopalvelut on ulkoistettu ja tällöin käytössä on palveluntuottajan sovellukset. Vanhustenhuollon laiteratkaisut ovat moninaisia ja tämän alueen tilanne pitää selvittää jatkossa tarkemmin. Suun terveydenhuollon asiakastietojärjestelmiä on kunnissa käytössä niin ikään kolmen eri toimittajan järjestelmäperheistä (EfficaHH, WinHit, Mediatri). Huomattava on, että suun terveydenhuollossa eReseptit saatetaan tehdä eri sovelluksella, pääsääntöisesti perusterveydenhuollon asiakastietojärjestelmällä, missä varsinaiset asiakastiedot ovat. Maakunnasta on tulossa yksi rekisterinpitäjä. Tämä tarkoittaa, että potilastietojärjestelmät olisivat vähintään konsolidoitava yhdeksi järjestelmäksi esim. ”maakunta-Pegasokseksi”. Näin järjestelmäkirjoa saadaan yksinkertaistettua ja ylläpito helpottuu. Mikäli hankintalaki sallii, tavoitteena on rakentaa yksi perusterveydenhuollon kattava potilastietojärjestelmä, yksi sosiaalipalveluiden tietojärjestelmä ja yksi suun terveydenhuollon järjestelmä. Konsolidointi on välivaihe kohti UNA-järjestelmää. Maakunnallisen tietojärjestelmän rakentaminen on vähintään vuoden kestävä urakka joka olisi aloitettava välittömästi. Niiden rakentamiskustannukset ovat huomioitu maakunnan perustamisen kustannuksissa. Konsolidointi edellyttää mittavaa kirjaamiskäytäntöjen muuttamista sekä tietohuollon tekemistä. Maakuntalakiin sisältyvä valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden yhtiöittämisvelvoite sekä valinnanvapauslainsäädäntö sisältävät suuria riskejä, jotka voivat johtaa ICT-ratkaisujen nykyistäkin voimakkaampaan hajaantumiseen, mikäli lainsäädännöllä ei selkeästi mahdollisteta maakunnallisesti yhtenäisten tietojärjestelmien hyödyntämistä myös maakuntien omistamien valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita tuottavien yhtiöiden toiminnassa. Ennen kuin tehdään päätöksiä mahdollisista konsolidoinneista ja verkkoinfran toteuttamisesta, on valinnanvapauden tilanne selvitettävä.

Pirkanmaan liitto



Mikäli yhteisten tietojärjestelmien ja ICT-palveluiden hyödyntäminen ei ole mahdollista, on tällä väkisinkin kokonaiskustannuksia sekä uudistuksen toimeenpanon edellyttämiä investointitarpeita merkittävästi lisäävä vaikutus.

Kuhmoisten kuntaa koskeva muutos ICT-palveluihin Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta muodostavat sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteistoiminta-alueen, jossa Jämsä toimii ns. isäntäkuntana. Yhteistoiminta-alue jatkaa toimintaansa vuoden 2018 loppuun saakka. Jämsän tuottamissa sote-palveluissa käytetään Jämsän kaupungin järjestelmiä (Terveydenhuollon Effica ja SosiaaliEffica, hammashuollossa WinHit). Ohjelmat sijaitsevat Jämsän kaupungin omilla palvelimilla omissa konesaleissa. Sote-palveluiden lisäksi Jämsä tuottaa myös muut ICT-palvelut Kuhmoisten kunnalle. Maakuntauudistuksen myötä Jämsä kuuluu Keski-Suomen maakuntaan ja Kuhmoinen siirtyy Pirkanmaan maakuntaan. Näin ollen Kuhmoisten sote-palvelut tuottaa 1.1.2019 alkaen Pirkanmaan maakunta omilla ICT-ratkaisuillaan. Kuhmoisten kunnan nykyisiin potilastietoihin on suunniteltava olemassa olevien potilastietojen katselumahdollisuus tarvittavan ajan. Jämsä on varautunut tuottamaan muut, kuin sote-palveluihin liittyvät ICT-palvelut jatkossakin Kuhmoisten kunnalle, mikäli se on tarpeen vielä 1.1.2019 jälkeen. Näillä näkymin Keski-Suomessa toimitaan nykyisillä sote-järjestelmillä ainakin vuoden 2019 loppuun ja maakunnalliset sote-järjestelmät tulevat käyttöön porrastetusti arviolta vuonna 2020. Pirkanmaan maakunnan perustamiseen liittyvät ICMT-kustannukset 2017-2018 / taustalla on evoluutiomainen eteneminen Laskelmien pohjalla on käytetty Case-Hatanpään kautta saatuja tietoja. Case-Hatanpäällä tarkoitetaan Hatanpään sairaalan erikoissairaanhoidon yhdistämistä Tays:n toimintaan. Taustalla on ollut käytettävissä myös tarkat ICT-kustannukset Oriveden sote-palveluiden siirtämisestä Tampereen toiminnaksi sekä muu julkisesti saatavilla olevat vastaavat laskelmat. Seuraava lista kuvaa niitä erityispiirteitä, joilta osin Case-Hatanpää poikkeaa merkittävästi yleisestä maakunnan perustamiseen liittyvästä ICT / ICMT tekemisestä:

Yhdistäminen koski erikoissairaanhoitoa - ei siis perusterveydenhuoltoa, sosiaalitointa eikä maakunnan soten ulkopuolisia asioita

Hatanpää on keskisuuri keskussairaala ja toiminta on 24/7/365

Pirkanmaan liitto



Yhdistämisessä ei huomioitu siten lainkaan maakunnan järjestäjän, sosiaalitoimen eikä soten ulkopuolisen maakunnan asioita

Hatanpään toiminta on keskittynyt maantieteellisesti yhteen toimipisteeseen, joka sijaitsee lähellä Tays:n päätoimipistettä

Hatanpäällä on merkittävä lääkintätekniikan keskittymä (ICMT) Varsinaista potilasjärjestelmien konversiota ei tarvita Palvelinpalveluissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia Vuonna 2017 kun Case-Hatanpään työ pääosin tehdään, on saatavilla

kohtuullisesti resursseja, joiden laatu on hyvä

Seuraava lista kuvaa Pirkanmaan erityispiirteitä jotka edellyttävä erityisiä toimenpiteitä

Pirkanmaalla on käytössä eri merkkisiä potilastietojärjestelmiä (Uranus, Pegasos, Effica ja Mediatri). Nämä ovat lisäksi huomattavan erilaisia.

Kuntien sosiaalipalveluissa Pirkanmaalla on käytössä pääosin kahden eri toimittajan sovelluksia (Effican eri versioita ja ProConsona). Lisäksi vanhustenhuollossa on käytössä kolmen eri toimittajan sovelluksia tai näiden eri sovellusten yhdistelmiä.

Suun terveydenhuollon asiakastietojärjestelmiä on kunnissa käytössä niin ikään kolmen eri toimittajan järjestelmäperheistä. Huomattava on, että suun terveydenhuollossa eReseptit saatetaan tehdä eri sovelluksella, pääsääntöisesti perusterveydenhuollon asiakastietojärjestelmällä, missä varsinaiset asiakastiedot ovat.

Konsolidointi tai siirtyminen minimimäärään erimerkkisiä järjestelmiä edellyttää kouluttamista, kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämistä ja tietohuollon tekemistä koko datamassalle.

Pirkanmaa on väkiluvultaan n. 10 % suomen väkiluvusta ja toimipisteitä on nyt n. 370.

Kulut jakautuvat kolmelle vuodelle. Vuonna 2017 pääpaino on Hatanpään sairaalan siirtämisessä ja v. 2018 maakunnan toiminnan suunnittelussa ja käynnistämisessä. Vuodelle 2019 joudutaan siirtämään osa tehtävistä koska on ilmeistä, että resursseja ei saada riittävän laadukkaaseen tekemiseen. Jo nyt näyttää siltä, että ICT-resurssit ovat äärimmäisen kuormitettuja vuonna 2018.

Pirkanmaan liitto



Kustannusten jakautuminen vuositasolla

2017 2018 2019

Case Hatanpää 3 303 037 357 296

muu Pirkanmaa 1 865 000 29 840 000 5 595 000

yhteensä

5 168 037 30 197 296 5 595 000

Pirkanmaan liitto



Alla olevassa taulukossa kuvataan tarkemmin kustannusten jakautuminen.

Case Hatanpää

muu Pirkanmaa (ilman Hatanpäätä)

Osa-alue Yhteensä Oma työ Ulos

maksettava Yhteensä

Verkko ja tietoliikenne 463 412 7 860 455 552 5 200 000

370 toimipisteen tietoliikenneyhteydet, lähiverkot, WLAN

Työasemapalvelut 791 077 23 177 767 900 8 800 000 16 000 työasemaa joista 10 000 roll out

Viestintäteknologia 141 348 13 484 127 864 1 600 000 10 000 liittymän siirtäminen

Potilasjärjestelmäpalvelut 910 709 504 567 406 142 9 400 000

Potilastietojärjestelmiä: Uranus, Pegasos, Effica ja Mediatri. Osalle konsolidointi.

Palvelinpalvelut 32 820 1 860 30 960 400 000 650 palvelinta, niiden siirtäminen Istekille

Kiinteistöautomaatio ja turvatekniikka 166 697 23 845 142 852 800 000

Terveyden- ja hyvinvointiteknologian palvelut (Lääkintätekniikka) 106 191 26 191 80 000 200 000

Lääkintälaitteiden siirtäminen

Tukipalveluiden järjestelmäpalvelut 250 507 106 507 144 000 2 800 000 HR, palkanmaksu ja muut tukitoiminnot

Järjestäjän 0 0 0 4 800 000 Järjestäjälle tulevat järjestelmät

-päätöksenteko

-asiakastietojärjestelmät

-viestintä

-toiminnanohjaus

Tiedolla johtaminen 29 300 9 300 20 000 500 000

Raportointi maakunnalle, kuntaan, valtio ym. kirjauskäytännöt jne.

Digitalisaatio 0 0 0 500 000

Digitalisaatiota edistävien kehitysprojektien haltuunottaminen

Tietoturva, tietosuoja sekä jatkuvuus 0 0 0 500 000

Ohjeistus, palvelutasot, varautuminen

Sosiaalipalvelut 0 0 0 800 000 Järjestelmäsiirrot, konsolidoinnit

Sopimukset 534 986 228 650 306 336 500 000 Sopimuksiin liittyvät siirrot

Projektihallinto 233 286 0 233 286 500 000 Väliaikaishallinnon projektiorganisaatio

Yhteensä 3 660

333 945 441 2 714 892 37 300 000

Tarkempi kustannusyhteenveto löytyy liitteestä. Laskelma koskee Hatanpään sairaalaan siirtoa ja siitä on tehty laskelmat koskemaan koko maakuntaa.

Pirkanmaan liitto



Rahoitustarve jakautuu alustavasti alla olevan mukaisesti. Konsultointipalvelua ei tällä hetkellä voida erottaa kokonaisuudessaan. Nyt oma työ ja konsultointipalvelut sisältävät vain projektinhallintakuluja. Oma työ ja konsultointipalvelut 500 000 Sote-toimialajärjestelmät (muutokset, lisenssit) 10 900 000 Muut järjestelmät (muutokset, lisenssit) 9 900 000 Perustietotekniikka (sis. Toimisto-ohjelmistot) 16 000 000

Järjestäjän työkalut

Maakunnan järjestäjäorganisaatio tarvitsee kansallisesti yhdenmukaiset tietojärjestelmäpalvelut, joiden valmistelu kansallisesti yhteisenä kehitystyönä ja keskitetysti ohjattuna on perusteltua. Tällaisia yhteistyössä kehitettäviä sote-järjestäjän työkaluja ovat:

1. Sote-järjestäjän tarjoamat asiointipalvelut

Valinnanvapauden mahdollistavat tietojärjestelmäpalvelut toteuttaa

pääosin KELA

2. Järjestäjätasoinen toiminnanohjaus (suhde UNA:an8)

3. Palvelupaketit, tietoaltaat ja tiedolla johtaminen

ICT-teemaryhmä Teemaryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet: Jokela Antti, PSHP, pj Nurmi Rami, Tampere, vpj Kahila Arto, Ylöjärvi (Tampereen kehyskunnat), vpj Kekkonen Minna, PSHP, sihteeri Haavisto Kirsi, Ikaalinen Helminen Heli, Jämsä, Kuhmoinen

Pirkanmaan liitto



Hilska Jouni, Sastamalan Tukipalvelu Oy Holopainen Anne, Nokia Ihalainen Sari, Hämeenkyrö --> Sastamala Jokinen Aki, PSHP Kangaskoski Raimo, KEHA-keskus Keski-Säntti Miikka, PSHP Kisonen Petri, Mänttä-Vilppula Koivisto Juha, Tampere Koskinen Jarkko Tampere Mattila-Nurmi Marja-Riitta, Pirkanmaan liitto Poussa Marja TE-toimisto Salakka Markku, Valkeakoski Turunen Matti Sastamalan Tukipalvelu Oy

Työryhmän kokoontumiset Teemaryhmä on kokoontunut kevään aikana (maalis-toukokuu 2017) kahdeksan kertaa.

Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Valtakunnallisen valmistelu eteneminen ollut hidasta mutta sen työtä on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan Pirkanmaan toteutussuunnitelmien valmistelussa. Nykytilan kuvaus on päivitetty ja perustietoselvitykset ovat pääosin koossa. Alustava tietohallinnon toteutussuunnitelmaa (rahoitustarve, tehtäväluettelo, infrapalvelujen käynnistyssuunnitelma, sote-järjestelmien kehittämispolku) on tehty kansalliseen valmisteluun tukeutuen ja osittain sen rinnalla.

Resurssitarpeet 8/2017-3/2018 (arvio) Maakunnan kokonaisuuden rakentaminen pelkästään Sote-osuudessa vaatii paljon työtä. Resursseja tarvitaan nopeasti; 1 kokopäiväinen henkilö – 3/2017 – 3/2018 5 kokopäiväistä henkilöä – 8/2017 – 3/2018

Pirkanmaa2019Henkilöstöteemaryhmän raportti

24.5.2017

31.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi1

Henkilöstöteemaryhmän raportti1. Teemaryhmän työskentely

1.1 Teemaryhmän työskentely ja kokoontumiset1.2 Henkilöstöteemaryhmän kokoonpano1.3 Henkilöstöteemaryhmän alatyöryhmien kokoonpano1.4 Aikataulu1.5 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin1.6 Resurssitarpeet

2. Henkilöstön nykytilan kuvaus ja analyysi2.1 Henkilöstötietojen keruu2.2 Henkilöstöetuudet2.3 Paikalliset työ- ja virkaehtosopimukset, johtajasopimukset jasivutoimia koskevat ohjeet

3. Yhteistoiminta3.1 Yhteistoiminnan aikataulu ja vaiheet3.2 Yhteistoiminnan sisältö3.3 Lakiluonnosten vaikutukset henkilöstösiirtoihin3.4 Työsuojelu3.5 Väliaikaishallinnon yhteistoiminta

4. Muutoksen hallinta4.1 Muutoksen viestintäkanavat ja -menetelmät4.2 Muutosohjelma4.3 Muutosten sisältö

5. Henkilöstöpolitiikan suuntaviivat6. Viestintä7. Palvelukeskus8. Jatkotoimenpiteet, suositukset ja ehdotukset

Liitteet• Henkilöstökulujen ja henkilötyövuosien tilinpäätöstiedot 2016• Tukipalveluhenkilöstön vakanssit, palkat ja henkilötyövuodet 2016• 20 yleisintä sote-virkanimikettä ja sote-toiminimikettä• 20 yleisintä tehtävänimikettä ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa• Pirkanmaan sote- ja maakuntahenkilöstö ilman tukipalveluhenkilöstöä• Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen tukipalveluhenkilöstö• Sairaanhoitajien sijoittuminen Pirkanmaan maakunnassa• Sairaanhoitajien, lähihoitajien, mielenterveyshoitajien ja perushoitajien

sijoittuminen Pirkanmaan maakunnassa• 20 käytetyimmän tehtävänimikkeen sijoittuminen Pirkanmaan sote- ja maakunta-

alueella


1. Teemaryhmän työskentely

1.1 Teemaryhmän työskentely ja kokoontumiset• Teemanryhmän työskentely käynnistyi marraskuussa 2016. Teemaryhmän kokoukset olivat kuukausittain

ennen yhteiset asiat –projektiryhmän kokousta. Kokouksia oli yhteensä seitsemän. Alatyöryhmät aloittivattyöskentelyn joulu-helmikuussa ja kokoontuivat toukokuun asti 1-2 kertaa kuukaudessa:

• Henkilöstötietojen keruu ja henkilöstöetuudet -alatyöryhmä kokoontui viisi kertaa.• Henkilöstöpolitiikka ja erilliset kysymykset -alatyöryhmä kokoontui neljä kertaa.• Yhteistoiminta ja muutosjohtamisen suunnittelu –alatyöryhmä kokoontui seitsemän kertaa.

• Hankkeen resurssit:– Hankkeelle työskenteli toimistosihteeri Minna Soinila (PSHP), joka huolehti henkilöstötietojen ja

-etuuksien keruusta ja raportoinnista. Lisäksi toimistosihteeri Elina Ranta (PSHP) avusti kokoustenjärjestämisessä ja muistioissa, tapahtumien ja tiedonkeruun valmistelutehtävissä sekätoimeksiantojen toteuttamisessa ja raporttien koostamisessa.

– Alatyöryhmiä on hyödynnetty tiedonkeruupohjien ja aineistojen valmistelussa.– Viestintään saatiin apua Pirkanmaan liitolta ja sairaanhoitopiiristä. Pirkanmaan alueen henkilöstöä

luovuttaville organisaatioiden henkilöstöjohdolle ja –asiantuntijoille pidettiin kaksi yhteistätilaisuutta.

• Teemaryhmän ja alatyöryhmien työskentelyyn osallistuttiin aktiivisesti. Eräillä osallistujilla pitkät matkatnäyttivät vaikuttavan osallistumiseen. Kokoukset järjestettiin Taysin kampuksella ja Tampereen kaupunginvirastotalolla. Taysissa pidetyistä kokouksista järjestettiin tarpeen mukaan etäyhteydet.

• Työskentely sujui tavoitteen mukaisessa aikataulussa (katso aikataulu-dia).


1.2 Henkilöstöteemaryhmän kokoonpano

Raija Ruoranen, PSHP, puheenjohtajaNiina Pietikäinen, TampereEija Tetri-Lähde, KangasalaVesa Koskinen, NokiaMikko Nyberg, Mänttä-VilppulaMira Hirvonen, Hämeenkyrö (Erkki Jortikka 16.2.2017 asti)Maarit Mäntykoski, JämsäTove Lindell, LSAVIArja Erola, ELY-keskus/KEHA-keskusAiri Mast, TE-toimisto

Tinja Tähtinen, PSHP, TehyElina Pimiä, Tampereen kaupunki, JukoReija Neva, Pirkanmaan ELY-keskus, JukoAino Hirvonen, Tampereen kaupunki, JytyLiisa Koota, TE-toimisto, PardiaTarja Kranni, Nokian kaupunki, JHLArja Herckman, Sastamala, SuperKari Hakari, Pirkanmaan liittoMikko Koponen, Pirkanmaan liitto

Elina Ranta, PSHP, sihteeri


1.3 Henkilöstöteemaryhmän alatyöryhmien kokoonpanot


1.4 AikatauluHenkilöstöteemaryhmä 12/2016 – 6/2017


Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu

16.12.Muilta

teemaryhmiltätulleet

toimeksiannot

Henkilöstötietojenkeräys 20.1. – 10.3.

Etuusvertailutietojen keräys17.2. – 31.3.

Yt-neuvottelut jatkuvat, henkilöstöinfot alkavat

Henkilöstöpolitiikan(31.5.)

ja muutosvalmennuksenvalmistelu

Teemaryhmän kokouksetYhteiset asiat-projektiryhmänkokoukset

13.1.19.1.

17.2.23.2. 15.3. 23.3 7.4. 20.4.

19.5.24.5.

9.6.15.6.

12.1215.12.

30.5.Raportti

esivalmisteluntuloksista

Henkilöstötietojen keruuntoimeksiantotilaisuushenkilöstöjohtajille

19.1.

Yhteistoimintamenettelyn jamuutosjohtamisen toimeksianto-

tilaisuus henkilöstöjohtajille24.2.

28.2.Väliraportti

esivalmistelunjohtoryhmälle

Yhteistoimintaneuvotteluidenkäynnistämisen määräaika

10.3.

Paikallisista työ- ja virkaehtosopimusten,johtajasopimusten ja

sivutoimiohjeistusten keräys21.4. – 4.5.

1.5 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiinTarkoituksena oli saada aikaan suunnitelma henkilöstön siirrosta ja sen kohdentamisesta. Lisäksi tarkoituksena olikoordinoida yhteistoimintaa ja muutoksen johtamista uutta sote- ja maakuntaorganisaatiota varten Pirkanmaalla.• Toimeksianto oli laaja ja resursointia edellyttävä. Sairaanhoitopiirin hankerahoituksella palkatun toimistosihteerin

työpanoksella saatiin koostettua henkilöstötiedot tavoiteajassa.• VM ohjeisti ELY-keskusten, TE-toimistojen ja AVI:n tietojen keruun eri aikataululle, joten ao. organisaatioiden tiedot

eivät ole käytettävissä kaikilta osin.• Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) ohjasi menettelytavat, joiden pohjalta tietojen keruu toteutettiin.• KT perusti verkoston henkilöstöasioiden valmistelua varten. Kevään aikana oli kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin muun

muassa aikatauluja, henkilöstön siirtojen valmistelua, tiedonkeruuta ja palvelukeskusten valmistelua. KT lupasi myösapua tietojen keruuseen, mutta mitään työkaluja ei ehditty saada kevään aikana.

• Yhteistoimintaneuvotteluiden aloittaminen jouduttiin rajaamaan alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavasti AVI:n,ELY-keskuksen ja TE-toimistojen osalta. Edellä mainitut liittyivät kuitenkin yhteistoimintamenettelyyn henkilöstöntiedotustilaisuuskäytäntöjen kautta (katso yhteistoiminta-dia).

• Teemaryhmän ja alatyöryhmien työskentely oli sujuvaa. Ilmapiiri oli toinen toistaan arvostava ja huomioon ottava.Erimielisyyksiä ei tullut esille työskentelyn aikana. Ulkopuoliset jännitteet tietojen keruusta tai muista menettelytavoistaeivät vaikuttaneet ryhmien työskentelyyn, vaan kyseiset asiat lähinnä todettiin kokouksissa ja otettiin huomioonvalmistelussa.

• Tehtäviä pyrittiin jakamaan työryhmien sisällä, jotta koko toimeksianto saataisiin valmiiksi. Alatyöryhmien tehtävätolivat hyvin erilaiset esimerkkinä tietojen koostamisesta henkilöstöpolitiikan linjausten luomiseen. Sen myötätyöryhmien jäsenten osallistuminen ja mahdollisuus valmistella asioita kokousten ulkopuolella vaihteli suuresti.

Kokonaisuutena työryhmälle asetetut tavoitteet on saavutettu kevään 2017 osalta. Kaikkien osa-alueiden valmistelu jatkuuedelleen joko väliaikaishallinnon tai luovuttajaorganisaatioiden toimesta.


1.6 Resurssitarpeet

• Keväällä 2017 hankkeella työskenteli toimistosihteeri Minna Soinila (PSHP) henkilöstötietojen ja -etuuksienkeruuta ja raportointia varten noin kahden kuukauden ajan. Toimistosihteeri Elina Rannan (PSHP)työpanosta tarvittiin viikoittain 2-6 tuntia kokousten järjestelyihin ja muistioihin sekä, tiedonkeruunvalmistelutehtäviin ja toimeksiantojen toteuttamiseen. Puheenjohtajan työaikaa käytettiin työryhmienkokouksiin ja tapaamisiin, työpajoihin, seminaareihin ja muuhun valmisteluun keskimäärin reilun päivänviikossa.

• Seuraavassa vaiheessa henkilöstöresurssit on suunniteltava tulevien organisaatiojärjestelyjen ja niissäolevien tai uusien kustannuspaikkarakenteiden mukaisesti. Oletuksena on, että kustannuspaikkarakennekuvaa myös palvelurakenteita ja palvelujen tuottamisen järjestämistä (8/2017-3/2018 arvio). Palkkojen,vakanssien ja henkilötyövuosien kohdentaminen on merkittävä tehtäväkokonaisuus.

• Resursseja vaativa osuus on myös tukipalveluhenkilöstön suunnittelu ja kohdentaminen.• Yhteistoimintaneuvotteluiden koordinointiin ja ylläpitoon sekä muutoksen johtamisen tukeen ja viestintään

tarvitaan työpanosta.• HR-resurssia tarvitaan myös organisaation hallinnon sääntöjen ja ohjeiden valmisteluun.• Resursseja tarvitaan niihin kaikkiin tehtäviin, jotka on lueteltu jatkotoimenpiteinä ja ehdotuksina.• Riittävät resurssit tarvitaan henkilöstösiirron valmisteluun väliaikaishallinnon lisäksi

luovuttajaorganisaatioissa.


2. Henkilöstön nykytilan kuvaus ja analyysi

• Henkilöstötietojen ja etuuksien keräämistä varten pidettiin kaksitilaisuutta Pirkanmaan alueen kuntien, Pelastuslaitoksen, AVI:n, ELY-keskuksen, TE-toimiston, KEHA-keskuksen, Pirkanmaan liiton sekäsairaanhoitopiirin ja sen konsernin yhtiöiden henkilöstöjohtajille jahenkilöstöasiantuntijoille. Tilaisuudet olivat 19.1.2017 ja 24.2.2017.Jälkimmäinen tilaisuus oli myös yhteistoimintaneuvottelujenkäynnistämistä varten.


2.1 Henkilöstötietojen keruu

Henkilöstötiedot on kerätty vakanssitietoina (tehtävät), palkkakustannuksina jahenkilötyövuosikustannuksina ilman nimiä ja sosiaaliturvatunnuksia.• Tieto on raportoitu nykyisten organisaatiorakenteiden ja palveluiden mukaisesti Pirkanmaan

kartalla.• Tietoja voi raportoida tehtävittäin ja palveluittain myös tarkemmin kuin tässä raportissa on

esitetty.• Tukipalveluhenkilöstö on raportoitu tukipalvelutehtävien mukaisesti.• Kaikki tehtävät on kuvattu virkoina, toimina sekä vakinaisuuden ja määräaikaisuuden mukaan.

Aineisto saattaa täydentyä avoinna olevien tehtävien suhteen tai muiden muutostenseurauksena esimerkiksi tilanne, että tehtävää ei enää tarvita.

• Kartoitus sisältää myös osa-aikaiset tehtävät.• Tuloksissa on raportoitu organisaatioiden sopimusalat.• Palkkakustannukset on eritelty yhteensä lukuina. Kartoituksessa on pyydetty ilmoittamaan

vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön palkkakustannukset.• Henkilöstökuluissa on esitetty palkkojen ja palkkioiden lisäksi henkilöstösivukulut, eläkekulut ja

muut henkilöstösivukulut.• Ulkoistettujen tukipalveluiden kustannukset sisältävät ne kulut, joilla organisaatiot hankkivat

henkilöstöresursseja puuttuvien tilalle.• Liitteiden henkilöstötiedot on raportoidut palkkojen ja henkilöstökulujen osalta tilinpäätöstietoina

2016. Muu aineisto on poimittu henkilöstöjärjestelmistä helmi-maaliskuussa 2017.31.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi10

2.2 Henkilöstöetuudet (1/3)

• Henkilöstöetuuksien selvittelyssä kartoitettiin organisaatiokohtaisesti palkkojen japalkkioiden maksatus, työaikakäytännöt, poissaoloja koskevat menettelyt ja niidenharkinnanvaraisuuden laajuus, osaamisen kehittämistoimet ja koulutuskäytännöt,työkyky- ja työhyvinvointitoimet, matkustuskäytännöt sekä muistamiset ja muutedut.

• Palkkojen maksatuksessa ansioerittely toimitetaan ensisijaisesti verkkopalkkana.Palkanmaksatus tapahtuu useimmiten kuukauden 15. päivä. Eräissäorganisaatioissa on kaksi palkanmaksatuspäivää, joista toinen on määräaikaisille taimuiden korvausten maksatukseen.

• Useimmat organisaatiot tarjoavat ylityö-, työaika- ja päivystyskorvauksiinvaihtoehdon rahana tai aikana.

• Useimmilla henkilöstöä luovuttavilla organisaatioilla on jonkintasoinen TVA-järjestelmä. Sen sijaan tuloksellisuudesta palkitseminen ei ole niin järjestelmällistä.Useimmat käyttävät harkinnanvaraisia kertapalkkioita ja mahdollisesti sen lisäksikoko henkilöstöä koskevia palkitsemiskeinoja. Aloitesääntöjä ja ohjeita on otettukäyttöön jonkin verran, mutta niiden mukaiset palkitsemiskäytännöt eivät olemerkittäviä.


2.2 Henkilöstöetuudet (2/3)

• Liukuva työaika on käytössä lähes kaikissa organisaatioissa ja erityisesti hallinto- ja toimistotyössä.Työaikaliukumien käyttö on laajentumassa mahdollisesti potilaspalveluihin. Muu työaikajousto kutentyöaikapankki on käytössä eräillä organisaatioilla.

• Etätyö on mahdollista suurimmassa osassa luovuttajaorganisaatioita. Se perustuu useimmitensopimiseen. Etätyötä on rajattu esimerkiksi työajan osuutena tai etäpäivien lukumääränä. Alatyöryhmäpitää etätyön säilymistä ja myös sen laajentamista tärkeänä kaikissa tulevissa muutoksissa. Etätyönperusteella on tehty myös tilajärjestelyjä, jolloin kaikille työntekijöille ei ole varattu työntekopaikkaa jokapäivälle. Oletus on, että osa työntekijöistä on kaiken aikaa etätöissä.

• Kaikissa henkilöstöä luovuttavissa organisaatioissa työntekijä voi olla sairauslomalla perustuen omaanilmoitukseen. Hyväksyttyjen päivien lukumäärä vaihtelee kolmesta viiteen. Sairaan lapsen hoitopalveluon käytössä vain sairaanhoitopiirissä.

• Joissakin organisaatioissa palkitaan pitkästä työssäolosta palkallisilla vapaapäivillä. Lisäksi se, mitenharkinnanvaraisuutta sovelletaan palkallisiin vapaisiin, vaihtelee suuresti. Vaihtelu koskeeharkinnanvaraisuutta esimerkiksi, millä tasolla tai missä tehtävässä voi päättää poissaolon määrästä jatarkoituksesta.

• Virka- ja työehtosopimusten määräyksiä on täydennetty matkustusta tarkentavilla ohjeilla ja säännöillä.Henkilöautoa voidaan pääsääntöisesti käyttää palveluja virkatehtäviin. Työsuhdematkalippu jatyömatkaetuudet ovat käytössä Tampereen kaupungilla. Muutamilla organisaatioilla on myös järjestettyjulkisen liikenteen korvaaminen hiljaisina aikoina kuten joulu- ja juhannusaattona.


2.2 Henkilöstöetuudet (3)• Maantieteellinen sijainti vaikuttaa työpaikkapysäköinnin maksullisuuteen ja korvauskäytäntöihin.• Matkapuhelinetu on pääsääntöisesti rajattu.• Henkilöstöruokailu ja päivittäinen virkistäytyminen sisältää erilaisia tukimuotoja muun muassa

jouluruokailusta lounasseteleihin tai muihin ateriahinnan tukimuotoihin.• Vapaa-aikaa ja harrastustoimintaa tuetaan pääsääntöisesti liikuntaseteleillä.• Työntekijöille on myös erilaisia muistamiskäytäntöjä.• Omaehtoista kouluttautumista tuetaan muun muassa järjestämällä vapaita ja työaikoja tai rahallisena

tukena. Osaamisen kehittämisen kuvausten perusteella panostukset ja lähentymistavat ovat hyvinerilaisia. Parhaista käytännöistä voidaan hyödyntää esimerkiksi tavoitteellisuus ja systemaattisestimuodostettavat koulutussuunnitelmat.

• Työkyky ja työhyvinvoinnin osa-alueita selvitettiin muun muassa työterveyshuollon palveluina, muinatyökykyä edistävinä toimina ja tyhy-korvauksina. Suurimalla osalla organisaatioista työterveyshuoltosisältää lakisääteisen palvelujen lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Työpaikan työkykyäedistävinä toimina on kuvattu esimerkiksi liikuntapaikkojen käyttömahdollisuus ja liikuntasetelit.

• Henkilöstöetuuksien selvitysmateriaali on hyödynnettävissä, kun suunnitellaan ja luodaanhenkilöstöetuudet ja menettelytavat tulevaa sote- ja maakuntaorganisaatiota varten. Alatyöryhmässänähtiin tärkeänä erityisesti etätyön ja työaikajoustojen kehittäminen ja oman ilmoituksen säilyttäminensairauspoissaolokäytännöissä. Teemaryhmän henkilöstöedustajat esittävät nykyisten henkilöstöetujensäilyttämistä nykyisellä keinovalikoimalla ilman merkittäviä huononnuksia.


2.3 Paikalliset työ- ja virkaehtosopimukset, johtajasopimuksetja sivutoimia koskevat ohjeet

• Toimeksianto paikallisista virka- ja työehtosopimuksista, johtajasopimuksista jasivutoimiohjeistuksesta koski Pirkanmaan kuntia sekä sairaanhoitopiiriä mukaanlukien konsernin yhtiöt, ELY-keskusta, TE-toimistoa, aluehallintovirastoa jaTampereen pelastuslaitosta ja Pirkanmaan liittoa. Kartoitus paikallisistasopimuksista ja erilliskysymyksistä toteutettiin 21.4. - 4.5.2017. Tiedot paikallisistavirka- ja työehtosopimuksista, johtajasopimuksista ja sivutoimiohjeistuksistakerättiin talteen jatkovalmistelua varten. Sopimusten tarkempaa sisällöllistäanalyysiä ei tässä vaiheessa katsottu tarkoituksenmukaiseksi.

• Yleisesti voidaan todeta, että kyselyn vastausten perusteella lähes 2/3organisaatioista oli solmittu paikallisia virka- ja työehtosopimuksia tai muitavastaavia sopimuksia, jotka liittyivät sote- ja maakuntaorganisaatioihin siirtyväänhenkilöstöön.

• Vastaavasti siirtyvän henkilöstön osalta johtajasopimuksia oli solmittu vainyhdessä organisaatiossa. Organisaatioista 2/3 oli erillinen sivutoimiohjeistus.


3. Yhteistoiminta

3.1 Yhteistoiminnan aikataulu ja vaiheetYT-neuvottelujen 1. vaiheen aloittamiseksi valmisteltiin yhtenäinen malli, joka sisälsi toimeksiannon,kutsupohjan ja diasarjan.• Yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista varten pidettiin tilaisuus Pirkanmaan alueen kuntien,

Pelastuslaitoksen, AVI:n, ELY-keskuksen, TE-toimiston, KEHA-keskuksen, Pirkanmaan liiton sekäsairaanhoitopiirin ja sen konsernin yhtiöiden henkilöstöjohtajille ja henkilöstöasiantuntijoille 24.2.2017.

• Oleellista yhteistoimintaneuvotteluissa oli niiden palvelujen ja toimintojen toteaminen, jotka koskevat sote-maakuntaan siirtyvää henkilöstöä. Määräaika 1. vaiheen neuvotteluiden alkamiselle oli 10.3.2017, joka olihenkilöstöä koskevien tietojen toimituksen määräaika. Osa tiedoista toimitettiin määräajan jälkeen, koskayhteistoimintaneuvottelut aloitettiin myöhemmin.

• Vahvistukset yhteistoimintaneuvotteluiden alkamisesta saatiin pois lukien AVI:n, ELY-keskuksen ja TE-toimistot, joilla on eri aikataulu.

• Yhteistoimintamenettely jatkuu ns. jatkuvan yhteistoimintamenettelyn periaatteella ainakin 1.1.2019 asti.• Henkilöstötilaisuuksien aineistot valmistellaan yhdessä esivalmistelun johdon ja väliaikaishallinnon kanssa.• Jatkoneuvotteluissa käsitellään kaikki tavanomaiset henkilöstön siirtoon liittyvät asiat liikkeenluovutuksen

yhteydessä. Neuvotteluiden aineistona on aiemmin lähetetyt ohjeet ja KT:n tukimateriaali. Jatkoneuvottelutkäydään valmistellun materiaalin pohjalta.

• Esivalmisteluvaiheen raportista väliaikaishallintoon siirryttäessä on yt-valmiutta pidettävä yllä vähintäänhenkilöstön tiedotustilaisuustasoisina tapahtumina.

• Esivalmistelun raportin johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet ovat osa henkilöstön yt:n mukaistatiedotusmateriaalia.


3.2 Yhteistoiminnan sisältö

• Yhteistoimintamenettelyn 2. vaiheessa aloitetaan neuvottelut koskien:– tukipalveluhenkilöstön jakamisesta ja siirtyvästä työntekijästä neuvottelu

silloin, kun 50 %- tehtävä jakaantuu usealle työntekijälle.– Tahe- ja ICT-palvelukeskuksiin siirtyvä henkilöstö– sote-maakunnan rakenteiden ja palveluverkon mukainen henkilöstön

kohdentaminen– nykyisten tutkimus- ja kehittämisyksiköiden uudelleen organisointi sote-

maakunnan sisällä– mahdolliset yhtiöittämiset (valinnanvapaus)– pelastustoimen henkilöstön työsuojelupiirin poikkeusluvan mukainen työaika

(voimassa vuoden 2018 loppuun asti) mahdollinen muutos– tehtävänkuvamuutokset ja työntekopaikan muutokset– muut oleelliset muutokset

• Lisäksi järjestetään henkilöstön tiedotustilaisuudet.


3.3 Lakiluonnosten vaikutukset henkilöstösiirtoihin

• Periaate ja menettelytapa sote- ja maakuntauudistuksessa on se, ettäkaikki henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteella ns. vanhoinatyöntekijöinä.

• Henkilöstöä siirtyy sote-maakunnan julkiseen organisaatioon taiosakeyhtiöihin. Osakeyhtiöt ovat kilpailuille markkinoilla perustettaviayhtiöitä tai palvelukeskusten konserniin kuuluvia maakunnallisia taivaltakunnallisia yhtiöitä.

• Väliaikaishallintoon palkattavat työntekijät ovat määräaikaisia, koskahenkilöstösiirto tehdään vain kerran.


3.4 Työsuojelu• KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat yhdessä laatineet ohjeet vuoden 2017

työsuojeluvaaleihin liittyen.• Vuosi 2017 on työsuojelun vaalivuosi kunta-alalla. Työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut,

työsuojelutoimikunnan jäsenet ja mahdolliset työsuojeluasiamiehet valitaan vuosiksi 2018–2021.• Ohjeistuksessa neuvotaan ottamaan huomioon se, että merkittävä osa kunta-alan nykyisestä

henkilöstöstä siirtyy maakuntiin vuoden 2019 alusta. Muutos voidaan ottaa huomioonesimerkiksi sopimalla toimialakohtaisen työsuojeluvaltuutetun valinnasta sosiaali- jaterveyspalveluihin ja palo- ja pelastustoimeen. Tilanne on ratkaistava paikallisesti, paikallisetolosuhteet ja työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio huomioon ottaen.

• Mikäli maakunnan aloittaessa toimintansa työsuojeluvaltuutetun palvelussuhde ja hänenedustamansa työntekijät siirtyvät liikkeenluovutuksen perusteella uuteen organisaatioon,työsuojeluvaltuutettu jatkaa työsuojeluvaltuutetun tehtävässään, kunnes uusi organisaatio onjärjestänyt työsuojelun yhteistoiminnan lain ja sovellettavien sopimusten mukaisesti.

• Maakunta tulee tarkistamaan työsuojeluvaltuutetun ajankäytön uuden tilanteen mukaiseksi jatarvittaessa henkilöstöjärjestöt järjestävät uudet vaalit/täydennysvaalin.

• Maakunta tekee päätökset maakunnan tulevasta työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiosta javaalien järjestämisestä asianmukaista yhteistoimintamenettelyä noudattaen.


3.5 Väliaikaishallinnon yhteistoiminta• Väliaikaishallinto tulee tekemään maakuntaa sitovia henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia, joten

sen on noudatettava toiminnassaan yhteistoimintalain periaatteita. KT:n ohjeen (19.4.2017) mukaisestiväliaikaishallinto perustaa väliaikaisen yhteistoimintaelimen toimikaudeksi 1.7.2017 - 31.12.2018.Väliaikainen yhteistoimintaelin toimii käytännössä, kunnes maakunta perustaa pysyvänyhteistoimintaelimen.

• Maakunnan väliaikaiseen yhteistoimintaelimeen valitaan työnantajan ja henkilöstön edustajat samojaperiaatteita noudattaen kuin kunnan yhteistoimintaelimeen. Kustakin pääsopijajärjestöstä (Koho, JUKO,Kunta-alan Unioini) valitaan yhteistoimintaelimeen 2 edustajaa (2+2+2). Pääsopijajärjestöt ilmoittavatedustajansa jokaisen maakunnan väliaikaishallinnolle ja/tai ao. maakunnan muutosjohtajille 1.7.2017mennessä.

• Henkilöstön edustajille annetaan riittävä vapautus työstä (KVTES 7 luku 8 § 6 mom. tilapäinen vapautus),jotta hän voi osallistua yhteistoimintaelimen kokoukseen (yt-lain 20 §). Kokouksiin osallistumisestaaiheutuvista kustannuksista vastaa lähtökohtaisesti kunkin henkilöstön edustajan työnantaja. Kustannustenkorvaamisesta tulisi sopia maakunnittain niin, että maakunta korvaa lähettäville työnantajilleyhteistoimintaelimessä osallistumisesta aiheutuvat kustannukset.

• Henkilöstön edustajan ollessa valtion palveluksessa henkilöstön edustajien osalta noudatetaan valtionvastaavaa lakia ja sopimuksia (VES, liite 2, 9§ Henkilöstön edustajan oikeudet, ajankäyttö).

• Väliaikaishallinnon työskentelyn alkua odotettaessa tulisi ottaa huomioon henkilöstöasioiden jatkuvavalmistelutarve esimerkiksi yhteistoiminnan ja viestinnän; myös väliaikaishallinnon käynnistymisen jälkeen.


4. Muutoksen hallinta

4.1 Muutoksen viestikanavat ja -menetelmät

• Yhteistoiminnan ja muutoksen johtamisen alatyöryhmässä on suunniteltu apuvälineitä jamenetelmiä, joita johtamiseen tarvitaan. Muutosohjelma toimitetaan erillisenä kokonaisuudessaan.

• Muutosviestinnän apuna voitaisiin hyödyntää videoita, tilaisuuksien LIVE-streaming-välitystä ja jopaanimaatioita, joihin on sovelluksia saatavilla. Tarkoitus on, että viestit ovat kaikkien saatavilla.

• Sisällön tuotannossa yhteiset materiaalit kuten diasarjat, ovat yhtenäisen viestinnän apuna.• Yhteistoimintaa ja henkilöstön osallistumista tuetaan säännöllisillä tiedotustilaisuuksilla,

yhteistoiminnan mukaisilla säännöllisillä kokouksilla ja tarpeen mukaisilla neuvotteluilla.• Nykyistä esimies- ja johtamisjärjestelmää pyritään myös hyödyntämään henkilöstölle muutoksista

tiedotettaessa.• Viestinnässä keskeinen kanava on esivalmistelun ja myöhemmin väliaikaishallinnon www-sivustot,

jolle tuotetaan vastaukset myös usein kysyttyihin kysymyksiin. Sitä varten on Pirkanmaa2019-sivustolla web-kysely. Sosiaalista media käytetään henkilöstöviestinnässä.

• Muutosta johdetaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Henkilöstölle järjestetään koulutuksia,seminaareja, valmennustilaisuuksia ja työpajoja.

• Ne teemaryhmät tai muut valmistelua varten olevat työryhmät, jotka jatkavat tai joita muodostetaanväliaikaishallinnon aikana, saavat osaltaan henkilöstön viestinnän tehtäviä. Periaatteena on, ettäjokainen ryhmä viestii työskentelynsä tuloksista.


4.2 Muutosohjelma (1/2)Muutosohjelma sisältää seuraavat tapahtumat, joita muutetaan ja täydennetään tarpeen mukaan:• Henkilöstölle järjestetään aloitustilaisuus (Kick off) toiminnallisena tapahtumana.• Johtajat ja esimiehet valmistellaan yleisellä tasolla muutoksen vetäjiksi. Valtakunnan sote- ja

maakuntahankkeessa on muutosjohtamisen vetäjäksi valittu koulutusorganisaatio HAUS, joka valmentaamaakuntien avainhenkilöt.

• Johtajia varten on suunniteltu muutosvalmennusohjelman runko. Muutoksen onnistuminen ja tulevienorganisaatioiden menestyminen voidaan turvata ammattimaisilla johtajilla. Tärkeänä nähdään myös se, ettäjohtajilla on mahdollisuus keskittyä johtamistehtävään.

• Esimiehille esitetään myös omaa valmennusohjelmaa, josta on luonnos.• Koko henkilöstön valmennustilaisuuksien järjestämistä pidetään tärkeänä niin, että jokainen voi osallistua

vähintään puoli päivää kestävään tilaisuuteen. Työntekijöiden halutaan osallistuvan muun muassapalvelumuotoiluun ja palveluverkon työstämiseen sekä hankkimaan tietoa asiakkaan ja potilaan polusta taikokemaan se asiakkaan lailla. Myös työntekijöiden verkosto-osaamista pidetään muutosten myötävälttämättömänä.

• Työryhmä on suunnitellut muutoksen lähtökohdiksi palveluajattelun ja palveluverkon. Suunnitelmaahyödynnetään eri tilaisuuksissa, tiedottamisessa ja koulutuksissa.

• Henkilöstölle on suunniteltu hahmotelma, minkä teemojen kautta muutosta käsitellään yhteisissämateriaaleissa kuten esittelyä varten ja tiedottamista varten suunnitellut diat.

• Valmistelussa ja palvelujen kehittämisessä voidaan hyödyntää työntekijöiden keskuudesta valittaviamuutosagentteja muiden työntekijöiden sitouttamisessa ja osallistamisessa.


4.2 Muutosohjelma (2)

• Jatkossa selvitetään, mitä täydennyskoulutusta tai muita toiminnallisia menetelmiä tarvitaanpalvelurakenteen ja palveluiden uudistamisessa sekä toimintakulttuurin ja –käytäntöjenyhtenäistämisessä.

• Muutostarpeen arvioinnissa ja palveluiden uudistamisessa voidaan hyödyntää erilaisiamuutostarinoita osaamisen kehittämiseksi.

• Muutoksen johtamisella tavoitellaan kulttuurista muutosta, jossa hyödynnetään henkilöstöäyhdistäviä strategisia linjauksia ja palvelulupausta. Tähän asti tärkein henkilöstöä yhdistävätekijä on asiakas kaikissa tilanteissa.

• Muutosteemojen läpiviemisessä hyödynnetään esimerkiksi Change day –toimintatapamuutoskonseptia. Tapahtuma voisi olla vuoden 2019 alussa. Teema saadaanstrategiatyöstä, palvelulupauksesta tai teemaryhmien tuotoksista.

• Myös henkilöstöpolitiikkaryhmän ehdotusta osallistavasta menettelytavasta maakunnanhenkilöstölle hyödynnetään, kun varsinainen henkilöstöpoliittinen ohjelma valmistellaan uudessaPirkanmaa2019-organisaatiossa.

• Muutoksen johtaminen tulee jatkumaan uuden sote- ja maakuntaorganisaation alkuun asti jauuden hallinnon niin päättäessä myös sen jälkeen.


4.3 Muutosten sisältöTeemaryhmiltä kysyttiin, mikä on keskeinen muutos henkilöstön näkökulmasta ja mitä johtamiselta, henkilöstöltäsekä työyhteisöltä odotetaan. Teemaryhmien vastauksia hyödynnetään jatkovalmistelussa. Organisaatiomuutoksia eiole kuvattu tässä yhdessä, vaikka ne vaikuttavakin taustalla. Organisaatiomuutokset täsmentyvät lakimuutostenmyötä. Tässä on lueteltu eräitä muutoksia:

• Johtamisosaamisessa vaaditaan liiketaloudellista osaamista, jotta organisaatioita voidaan johtaamenestyksekkäästi.

• Päätöksenteko uudessa maakunnan järjestämisen ja tuottamisen rakenteessa muuttuu verrattuna esimerkiksinykyisiin kuntaorganisaatioihin. Henkilöstön osalta on iso muutos, kuka mitäkin päättää ja mitkä reunaehdotlinjaavat toimintaa.

• Toimintamallit muutetaan vastaamaan palveluajattelua ja -verkkoa. Potilaiden ja asiakkaiden valinnanvapaus mahdollistaa asiakkuudet uudella tavalla, joka on otettava huomioon henkilöstön osaamisessa janäkemyksessä asiakkuudesta. Esimerkkejä muutoksista ovat tehtäväpaikan mahdollinen muuttuminen, työnedellyttämä liikkuminen ja esimiehen vaihdos (ei välttämättä jatkossa ole edes samassa paikassa).

• Palvelutarpeen arviointiin ja ohjaamiseen tarvitaan koulutusta.• Toimintamallien uudistamisen tarve koskee muun muassa palvelujen digitalisointia.• Tietojärjestelmien muutokset, joita on odotettavissa, vaativat jatkuvaa perehtymistä ja uusien työvälineiden

haltuun ottamista. Myös kirjaamisen odotetaan muuttuvan.• Henkilöstöltä edellytetään verkostoitumista, verkostotyöskentelyn osaamista, verkostojohtamisen osaamista

ja kykyä tuottaa yhdyspintoja monien eri organisaatioiden välillä.• Sote-/maakunnan tehtävistä on useita lakiehdotuksia luonnos ja lausuntovaiheessa. Lainmuutokset osaltaan

vaikuttavat tehtäviin, työntekopaikkoihin ja mahdolliseen työnantajan muutokseen.31.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi23

5. Henkilöstöpolitiikan suuntaviivat

Työryhmän laatimassa ”Kohti Suomen parasta ja Euroopan kiinnostavinta työpaikkaa -henkilöstöpolitiikan suuntaviivat” -asiakirjassa on pyritty luomaan uudenmaakuntaorganisaation henkilöstöpolitiikan suuntaviivat mahdollisimman ehyeksikokonaisuudeksi ottaen huomioon valtakunnallisen ja maakunnallisenvalmisteluvaiheen.• Luonnosteksti käsittelee toimeksiannon mukaisesti maakuntaviraston ja sen

liikelaitosten henkilöstöpolitiikan suuntaviivoja, jotka konkretisoituvat tarkemminmyöhemmässä jatkovalmistelussa laadittavan henkilöstöohjelman linjauksissa.

• Maakunta ohjaa osana konserniohjausta maakuntakonserniin kuuluvien yhtiöidenhenkilöstöpolitiikan pääperiaatteita.

• Tämä ohjeistus annetaan erikseen osana maakunnan konserniohjetta.• Henkilöstöpolitiikan suuntaviivat asiakirjassa on erityisesti pyritty huomioimaan

kunkin teeman kohdalla niitä asioista, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiotatoiminnan käynnistymisvaiheessa. Asiakirja toimitetaan tästä raportista erillisenädokumenttina.


6. Viestintä

• Teemaryhmän työskentelyn tarkoituksena oli henkilöstön ajantasainentiedottaminen muutosvalmistelun edistymisestä. Erilliset tiedotteet tehtiin muunmuassa henkilöstötietojen keruun ja yhteistoimintaneuvottelujen alkamisesta.

• Henkilöstöalatyöryhmän kokouksiin ei saatu viestintäresurssia vaan tukeuduttiineniten yhteiset asiat -projektiryhmän kautta viestintään. Kevään lopullasairaanhoitopiirin tiedottajalta saatiin apua viestinnän suunnitteluun ja sisältöön.

• Viestintäkanavana käytettiin Pirkanmaa2019–sivustoa (muistiot ja tiedotteet).Sivuston kautta oli mahdollista viestiä yhtenäisesti koko henkilöstölle luovutukseenosallistuvissa organisaatioissa.

• Sivustolle tehtiin myös Web-pohjainen kysely usein kysyttyjä kysymyksiä varten.• Lisäksi viestinnässä käytettiin sosiaalisen median kanavista erityisesti Twitteriä.• Teemaryhmän jäsenet eivät pystyneet hyödyntämään työskentelyyn tarkoitettua

MyPirkanmaa-työtilaa. Käyttämättömyyden taustalla oli aikapula.


7. Palvelukeskus

• Henkilöstöteemaryhmän tehtävänä oli seurata talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksenvalmistelua.

• Teemaryhmä esitti linjauksen palvelukeskuksen valmisteluun. Sen mukaan palvelukeskukseenvoitaisiin siirtää palkkojen ja palkkioiden sekä matkalaskujen maksatus ja niitä koskeva raportointi jaohjaus.

• Henkilöstöteemaryhmän puheenjohtaja osallistui maakuntien edustajien kanssa palvelukeskuksenkuulemistilaisuuteen 28.4.2017.

• Palvelukeskuksen valmistelua koskevaa pohdintaa oli eniten muiden teemaryhmien puheenjohtajienja yhteiset asiat -projektiryhmän jäsenten kanssa.

• Henkilöstösiirrot palvelukeskukseen on suunniteltu toteuttavaksi jo ennen 1.1.2019. Mikälihenkilöstösiirrot tehdään ennen vuotta 2019, on taloushallinnon ja palkanmaksatuksen resursointisuunniteltava niin, että myös luovuttajaorganisaatio selviää tehtävistään.

• Erityinen riski palvelukeskustoimintaan siirtymisessä on palkanmaksatuksen onnistuminen, jotatoimivuutta esitetään testattavaksi ennen varsinaista palkanmaksatusta uusissa organisaatioissa.


8. Jatkotoimenpiteet, suositukset ja ehdotukset (1/2)Osana maakuntaorganisaation ja johtamisjärjestelmän jatkovalmistelutyötä valmistellaan maakuntakonsernin henkilöstöhallinnonorganisaatio ja organisoituminen. Osana johtamisjärjestelmän ja organisaation valmistelua valmistellaan myös hallintosääntö (jadelegointipäätösluonnokset), joka määrittävät organisaation toimivaltasuhteet myös henkilöstöasioissa.• Väliaikaishallinnon aikana tarvitaan seuraavat lisäselvitykset ja suunnitelmat:

– organisaatiojärjestelyistä seuraava suunnitelma ja vaikutus henkilöstöresursseihin– eläköitymisvaikutusten arviointi henkilöstöresursseihin– täydennyskoulutustarpeiden selvittäminen– keskitettyjen henkilöstöpalveluiden suunnittelu, joista työryhmä esittää seuraavat:

• täydennyskoulutustoiminnan suunnittelu• keskitetyn rekrytoinnin suunnittelu• muut tarvittavat HR-palvelut

– maakunnan yhteistoiminta- ja työsuojeluorganisaatiot– henkilöstöetuudet ja henkilöstöhallinnon menettelytavat.

• Henkilöstöhallinnon menettelytapojen ja henkilöstöetuuksien kartoituksessa on kuvattu maakunnan organisaatioidennykyiset käytännöt. Niiden perusteella voidaan valmistella uuden työnantajan henkilöstöhallinnon käytännöt.

• Nykyisten paikallisten sopimusten tarve on selvitettävä ja sen perusteella on tehtävä suunnitelma sopimustenjatkuvuudesta.

• Yhteistoimintasuunnitelman ja muutosohjelman toimeenpano.• On tehtävä varautumissuunnitelma palvelukeskuksiin siirtyvien resurssien riittävyydestä siirtymävaiheen aikana.

Muutoksen siirtymävaiheessa on tärkeää turvata myös luovuttavaorganisaatioiden toiminnan päättyminen.


8. Jatkotoimenpiteet, suositukset ja ehdotukset (2)• Henkilöstöpolitiikan suuntaviivat esitetään valmisteltavaksi varsinaisena henkilöstöohjelmana. Henkilöstöohjelman

lisäksi maakuntavirastoon ja liikelaitoksiin laaditaan yhteiset henkilöstöjohtamista tukevat ohjeet (osa voi ollayhteisiä, ja osa toiminnan ja organisoitumisen luonteesta johtuen saattaa poiketa hieman toisistaan).

• Yhtiöiden toimintaa henkilöstöasioissa esitetään ohjattavan konserniohjeen ja -ohjauksen kautta huomioidenvaltakunnan tasolla neuvoteltavat virka- ja työehtosopimukset ja yhtiöiden toiminta kilpailluilla markkinoilla.

• Muun muassa seuraavat ohjeet tarvitaan uutta maakuntaorganisaatiota varten:– virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisia määräyksiä täsmentävät henkilöstöohjeet (muun muassa

sairauspoissaolo-ohjeet, virka- ja työvapaiden periaatteet, koeaikakäytännöt, sivutoimikäytännöt)– työkykyjohtamisen toimintatavat, varhaisen tuen/aktiivisen tuen toimintamalli– päihdeohjelma– tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma– henkilöstö- ja koulutussuunnitelma– työterveyshuollon järjestäminen, työterveyshuollon toimintaperiaatteet ja toimintasuunnitelma– työsuojelun toimintasuunnitelma (sisältäen työhyvinvointia edistävät toimintatavat tai erikseen muussa

asiakirjassa)– työsuojelun riskin/vaaran arvioinnin menettelytavat– työkykyä edistävän toiminnan periaatteet ja henkilöstöedut– henkilöstöviestinnän periaatteet ja käytännöt

Henkilöstöteemaryhmä esittää ao. ryhmän työskentelyn jatkamista väliaikaishallinnon ja yhteistoimintaelimenvalmisteluryhmänä. Perusteena on muun muassa toiminnan koordinointi luovuttajaorganisaatioiden kanssa,viestintätarpeet sekä yhteistoiminnan ja muutosjohtamisen aikaansaaminen ja varmistaminen.



Tilinpäätös 2016 1 000 €Palkat ja palkkiot 728 656Eläkekulut 154 564Henkilösivukulut 77 542Muut henkilösivukulut 8 812Yhteensä 968 956

Henkilöstökulujen ja henkilötyövuosien tilinpäätöstiedot 2016

Tiedot on koostettu kohdeorganisaatioiden vastauksista.

Tilinpäätös 2016 Palkat(1 000 €)

Henkilöstökulut(1 000 €)

Henkilötyövuodet

Sote-tehtävät 707 025 970 077 15 847Pirkanmaan liitto 2 350 2 984 50Pirkanmaan pelastustoimi 19 281 7 259 477TE-toimisto 11 008 242Ely-keskus 11 300 202AVI _ - -Yhteensä 750 964 980 320 16 819

Tukipalveluhenkilöstön vakanssit, palkat ja henkilötyövuodet 2016


Vakanssit Palkat (1/2017) Henkilötyövuodet

Tietohallinto-ja ICT-palvelut 31 107 245 102Pääkäyttäjäpalvelut 16 50 128 15Henkilöstöpalvelut 69 173 576 81Arkistopalvelut 13 32 766 13Yleishallinto 108 280 834 82Talouspalvelut 41 118 398 38Asiakasmaksut 44 109 293 38Muut palvelut 78 219 320 92Hankintatoimi 9 30 232 9Kiinteistöpalvelut 127 355 012 119Laitepalvelut 7 24 108 19Tutkimus ja kehittäminen 40 150 400 96Ateriapalvelut 353 741 479 314Puhtaanapitopalvelut 537 1 078 294 543Henkilöliikenne 0 0 0Yhteensä 1473 3471087,2 1561


Vakituinen 15 391Määräaikainen 1 276

Virkasuhde 3 165Työsuhde 13 502

Kokoaikainen 15 672Osa-aikainen 995

Sopimusala Työntekijöidenlukumäärä

Kunnallinen virka-ja työehtosopimus KVTES 13 430

Lääkärisopimus LS 1 620Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus TPTES 1 038

Teknisten sopimus TS 564

Paikallinen toimisääntö 15

Yhteensä 16 667


TyöaikamuotoTyöntekijöiden

lukumäärä

Jaksotyö 9 951

Yleistyöaika KVTES 1 856

Lääkärisopimus 1 620

Toimistotyöaika 866Eräiden asiantuntijoiden työaika 37 t/vk(KVTES III luku 10§) 770

Ei ilmoitettu 753

Paloalan työaika 484

Päivätyö 276

Yleistyöaika Teknisten sopimus 53

Määrittelemätön työaika 29

Poikkeavat työaikajärjestelyt (eläinlääkärit) 9

Yhteensä 16 667


Eniten käytetyt sote-virkanimikeet Työntekijöidenlukumäärä Eniten käytetyt sote-toiminimikkeet Työntekijöiden

lukumääräErikoislääkäri 451 Sairaanhoitaja 3 789Sosiaalityöntekijä 380 Lähihoitaja 2 722Terveyskeskuslääkäri 286 Hoitaja 1 160Palomies 265 Terveydenhoitaja 453Erikoistuva lääkäri 249 Osastonsihteeri 424Osastonhoitaja 219 Ohjaaja 402Ensihoitaja 106 Perushoitaja 303Osastonlääkäri 103 Fysioterapeutti 280Apulaisylilääkäri 89 Röntgenhoitaja 259Ylilääkäri 84 Hammashoitaja 238Ylipalomies 54 Toimistosihteeri/-työntekjiä 220Osastonylilääkäri 49 Mielenterveyshoitaja 202Paloesimies 44 Psykologi 180Terveystarkastaja 35 Kätilö 173Eläinlääkäri 34 Kodinhoitaja/-avustaja 168Palveluneuvoja 24 Maatalouslomittaja 166

Terveyskeskushammaslääkäri 24 Perhetyöntekijä/-ohjaaja/-neuvoja 151

Ylihoitaja 24 Laitoshuoltaja 149Palomestari 22 Sairaalahuoltaja 135Asiakasohjaaja 21 Perheneuvoja/-työntekijä 126Yhteensä 2 563 Yhteensä 11 700


ELY-keskusTyöntekijöiden

lukumäärä TE-toimistoTyöntekijöiden

lukumääräYlitarkastaja 41 Asiantuntija 215Lupa-asiantuntija 32 Työnsuunnittelija 39Asiakasneuvoja 18 Psykologi 17Maatilatarkastaja 10 Palveluesimies 13Yksikönpäällikkö 8 Palvelujohtaja 3Tarkastaja 7 Johtaja 1Lupakäsittelijä 5 Assistentti 1Maaseudun kehittämisen asiantuntija 5 Kehittämispäällikkö 1Projektipäällikkö 5 Yhteensä 290Kehittämispäällikkö 4Tieinsinööri 4Tienpidon asiantuntija 4Vesitalousasiantuntija 4Assistentti 3Projektisuunnittelija 3Yksikön assistentti 3Ympäristöasiantuntija 3Johtaja 2Johtava vesitalousasiantuntija 2Joukkoliikenneasiantuntija 2Yhteensä 165

Eniten käytetyt tehtävänimikkeet Ely-keskuksessa ja TE-toimistossa

Pirkanmaa2019 loppuraportti

Talousteemaryhmä 23.5.2017

24.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 1

Talousteemaryhmä


• Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet

Jukka Männikkö (puheenjohtaja), Tanja Anttalainen, Kari Auvinen, Markus Auvinen, Mikko Hannola, Heli

Hirvelä, Eero Laesterä, Minna Talonen, Kaija Järvinen, Annikka Paavola (sihteeri)

Työryhmän kokoontumiset

• Aikataulutus kevät 2017

Työryhmä kokoontui keväällä 2017 neljä kertaa: tammi-, helmi-, huhti- ja toukokuussa

• Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio)

Käytännön tehtäväksi työryhmälle jäi siirtyvän omaisuuden kartoitus, joka tehtiin. Valtakunnallisen

TAHE – palvelukeskuksen muotoutumista seurattiin aktiivisesti ja luonnoksia kommentoitiin.

Maakunnan taloushallinnon järjestämisen ja organisoinnin valmistelua ei aloitettu työryhmässä, koska

asiasta oli tilattu konsulttiselvitys. Arvio: Edettiin kohtuullisesti.

• Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio)

Resurssitarpeita ei toistaiseksi ole.


Nykytila 1/3

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi

• Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö

– Tehtävä 1: Seurata ja tukea valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon

palvelukeskuksen valmistelua

• Ryhmä kommentoi TAHE-skenaarioita ja piti videopalaverin projektipäällikkö Mia Hokkasen

kanssa

– Tehtävä 2: Valmistella selvitykset talous- ja henkilöstöhallinnon volyymeistä ja

nykyjärjestelyistä, henkilöstöstä sekä toimintaan liittyvistä tietojärjestelmistä ja -palveluista

mukaan lukien mahdollisesti siirtyvistä ja siirrettävistä sopimuksista.

• Päällekkäisistä tehtävistä henkilöstöteemaryhmän ja tietoja viestintätekniikkaryhmän kans-

sa luovuttiin projektiryhmän linjauksen perusteella. Siirtyviä sopimuksia taloushallinnossa on

lähinnä perintään, laskutukseen ja pankki- ja maksuliikenteeseen liittyen. Kangasalla on

sopimus taloushallinnon palvelujen hoitamisesta KuntaPron kanssa. Nykyjärjestelyistä on

tehty valtakunnallisen kyselyn pohjalta koonti (23 sivuinen pp-esitys).


Nykytila 2/3


– Tehtävä 3: Siirtyvän omaisuuden, vastuiden ja velkojen kartoittaminen

• Kyselyn perusteella Pirkanmaalla on maakuntaan siirtyvää sote-omaisuutta, kiinteitä

rakenteita ja laitteita sekä koneita ja kalustoa, 52 milj. eurolla. Leasing-vastuita

sairaanhoidon laitteista, työasemista ja autoista oli 15 milj. eurolla. Pirkanmaan

sairaanhoitopiiriltä siirtyy rakennusmassaa ja maa-alueita yhteensä 266 milj. eurolla.

Muutama palvelunsa ulkoistanut kunta ei vastannut kyselyyn. Liittenä excel sote-

omaisuudesta, jossa on myös kuntakohtaiset tase-erittelyt niiltä osin kuin niitä on toimitettu.

– Tehtävä 4: Maakunnan taloushallinnon järjestämisen ja organisoinnin valmistelu

• Väliaikaishallinnon talousarvion valmistelu siirtyi Pirkanmaan liitolle ja muutostiimille.

• Suunniteltu yhteinen työpajatyöskentely henkilöstöhallinnon ja ICT-teemaryhmän kanssa

organisoinnin valmistelemiseksi ei toteutunut. Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki

tilasivat Deloittelta tukipalveluselvityksen, jonka pohjalta valmistellaan tukipalveluiden

järjestämistä uudessa maakunnassa ja Tampereen kaupungissa.


Nykytila 3/3

• Tuotantotapa ja palveluverkko Pirkanmaalla lähes jokainen sote-alue tai -toimija hoitaa taloushallinnon omana työnään. Vain Kangasala on ulkoistanut palvelunsa KuntaPron hoidettavaksi 1.1.2017 alkaen. Liikkeenluovutuksessa 14 talous- ja henkilöstöhallinnon työntekijää siirtyi KuntaPron Kangasalle perustamaan toimipisteeseen. Sastamalassa on yhtiöitetyt tukipalvelut. Tampereen kaupungin konsernipalveluyksikkö Koppari hoitaa Tampereen kaupungin lisäksi sen taseyksikkönä toimivan Pirkanmaan Pelastuslaitoksen ja Pirkanmaan liiton taloushallinnon palvelut.

• Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Valtakunnallisen kyselyn mukaan taloushallinnon prosessit Pirkanmaalla ovat koko maan vastauksiin verrattuna automatisoidummin ja enemmän sähköisin palveluin hoidettuja. Pirkanmaan paras vastausprosentti osoittaa vahvaa yhteistä tahtoa asioiden hoitamisessa.

• Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet 1) Tietojärjestelmäintegraatio. Nyt on käytössä neljä eri pääjärjestelmää, Sap, Raindance, Pro Economica ja Aditro, joka mm. PSHP:llä. Tampereen näkökulmasta Tampereen kaupungin käyttöön jo vakiintunut integroiva SAP-järjestelmä on toimiva taloushallinnon alusta, mutta sen soveltumisesta sote-ympäristöön ei ole paljon kokemuksia.

2) Tehtävien keskitetty hoitaminen. Laskutus hoidetaan Pirkanmaalla hajautetummin kuin valtakunnassa keskimäärin.

• Yhdyspinnat: muut teemaryhmät Henkilöstöhallinnon teemaryhmä selvittää maakuntaan siirtyvän henkilöstön kokonaisuudessaan, joten siirtyvää taloushallinnon henkilöstöä ei selvitetty erikseen. Konsernijohtaminen ja rakenne –työryhmän kanssa yhteinen huolenaihe on ollut asiakasmaksujen asemointi hallintorakenteeseen.


Muutokset

3. Muutokset palveluja tehtäväkokonaisuuteen

• Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen)

Pirkanmaalla on Suomessa eniten sote:n kokonaisulkoistuksia, mikä vaikuttaa myös tukipalvelujen järjestämiseen. Valtakunnallisen kyselyn pohjalta maakunnan taloushallintoon olisi siirtymässä vajaa 200 htv:tä. TAHE:n suunnitellun palvelutarjoaman mukaan näistä vain osa siirtyisi varsinaiseen palvelukeskukseen. Esim. asiakasmaksuprosessi viranomaistoimintana jää maakunnan tehtäväksi ja sen asemointi on kesken. Myös taloushallinnon peruspalveluiden ulkopuolisten lisäpalveluiden asemointi ei ole vielä selvää.

• Lakiluonnosten vaikutukset palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen)

Lakiluonnosten mukaan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten toimiminen alueellisessa yhteistyössä kuntien kanssa on mahdollista. On kuitenkin tulkinnanvaraista, koskeeko tämä kuntakonsernia eli myös kuntien tytäryhteisöjä. Luonnosten mukaan palvelukeskuksen asiakkaina voivat maakunnastakin olla vain ne maakunnan tytäryhteisöt, jotka eivät toimi kilpailutilanteessa markkinoilla. Tämä tulee hankaloittamaan mm. maakunnan konsernitilinpäätöksen laatimista.

• Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan liiton tilaama selvitystyö on hahmotellut talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen organisoimista ristiintaulukoiden ulottuvuuksia yhdessä tehden vai erikseen, itse tehden vai ulkoa ostaen.

• Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta/maakunta Lakiluonnosten tulkintaepäselvyydet vaikeuttavat yhteistyön kehittämistä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa kunnan ja maakunnan välillä. Ulkoa ostaen tulkintaongelmaa ei ole. Se voidaan tehdä myös yhteistyössä.


Palvelukokonaisuus

4. Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus

Palvelumallin/tehtäväkokonaisuuden kuvaus, valtakunnallinen linjaus:

Talousteemaryhmän mielestä jako TAHE:n tuottamiin peruspalveluihin ja maakunnan

tuottamiin lisäpalveluihin on hyvä. Taloussuunnittelu, ennustaminen ja johdon raportointi on

perusteltua pitää lähellä yksikön johtoa.


Palvelukokonaisuus


• Ehdotuksia palveluverkon suunnitteluun (lähipalvelut, seudulliset ja maakunnalliset

palvelut, digitalisaatio)

Keskitettyjen palvelujen integroitu hoitaminen edellyttää keskitetysti johdettua toimintaa sekä

tarkoituksenmukaisesti keskitettyjä toimitiloja. Toimitilaratkaisuissa on huomioitava

mahdollisuus myös sopivasti hajautettuun ratkaisuun koska palvelujen digitaalinen hoitaminen

ei edellytä fyysistä läheisyyttä.

• Integraatiotarve maakunnan muihin palveluihin (esim. kasvupalvelut-sote)

Integraatio ICT-palveluihin on oleellinen. Valtakunnallinen linjaus erillisestä tietoja

viestintäteknisten palvelujen palvelukeskuksesta on kuitenkin lähtökohtana.


Muuta

5. Asiakkuuden hallinta

Asiakkaiden palvelutarve ja sen määrittely

Asiakassegmentointi ja asiakasohjaus (palvelukanavat jne.)

6. Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako (mitkä tehtävät voisivat kuulua järjestäjälle, mitkä liikelaitokselle, tuotannolle jne.)

Asiakasmaksujen sijoittuminen uudessa maakunnassa on suunniteltava ja linjattava. Niiden asemointi on mahdollista toteuttaa maakuntahallinnon konsernihallinnon matriisirakenteessa hajautetusti palvelulinjoittain tai keskitetysti johonkin palvelut läpäisevään konsernin järjestäjän tehtävään tai maakuntaliikelaitokseen.

7. Monituottajuus ja tuottamistavat (kuka ja miten)

Näkemys mahdollisista julkisen, yksityisen ja järjestöjen rooleista palvelutuotannossa Markkinoilla toimiva maakunnan sote-yhtiö ei kilpailuneutraliteetin vuoksi voi hankkia tukipalveluita TAHE:lta vaan jostakin muualta, mikä pirstaloittaa maakunnan tukipalvelut. (Ks. Kuntalehti 6/2017, s. 27)

Muut voimavarat: esim. läheisapu, yhteisöt ja osallisuus

Valinnanvapaus ja sen toteuttaminen


Mahdolliset yhteistyötahot ja valmistelu

8. Vaikutusten arviointi

Esimerkiksi vaikutukset strategisiin tavoitteisiin, henkilöstön osaamiseen kohdistuvat

vaikutukset, taloudelliset ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, yritys- ja markkinavaikutukset,

ympäristövaikutukset

9. Yhteistyö ja yhdyspinnat

Yhteistyö kuntien, maakunnan ja valtion kanssa

Ulkoiset sidosryhmät ja ehdotukset yhteistyömuodoiksi Lakiluonnosten perusteluteksteissä on mainittu talous- ja henkilöstöhallinnon keskeisinä ulkoisina

toimijoina Taitoa Oy, KuntaPro Oy ja Monetra Oy. Nämä sidosryhmä ovat mukana myös Tampereen

kaupungin ja Pirkanmaan liiton yhteisessä selvityksessä. Selvityksen avulla linjataan tulevat

yhteistyömuodot.

10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset

Väliaikaishallinnossa huomioitavaa: Yhteenveto teemaryhmän keskeisistä tuloksista, keskeiset

viestit jatkovalmisteluun, aikataulukysymykset (valmistelun kannalta kriittiset ajankohdat)

Teemaryhmä keräsi maakuntaan siirtyvää sote-omaisuutta, jota kertyi 52 milj. euroa (vuoden 2016

kyselyssä 41 milj. euroa).


Mahdolliset yhteistyötahot ja valmistelu

• 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset

Palvelunsa ulkoistaneiden kuntien osalta tietoja ei saatu ja esim. Mänttä-Vilppula on myymässä osuuttaan sote-palveluja hoitavasta Mäntänvuoren Terveys Oy:stä estääkseen omaisuuden vastikkeettoman siirtymisen maakuntaan. Myös isäntäkunnalle sote-tehtävänsä luovuttaneista kunnissa ei juuri ollut ilmoitettavaa sote-omaisuutta. Kuntalehden mukaan (3.5.2017) omaisuuden vastikkeettoman siirron perustuslainmukaisuus on selvittämättä ja Norjassa se on johtanut kuntien rahoituksen riskitason nousuun.

Tampereen ja maakunnan selvitystyö tuottaa perusteltuja vaihtoehtoja linjata talous- ja henkilöstöhallinnon organisoitumista Pirkanmaalla. Selvityksessä otetaan kantaa jatkovalmisteluun ja myös eri vaihtoehtojen vaatimiin aikatauluihin. Väliaikaishallinnolta edellytetään ripeitä päätöksiä, jotta palvelukeskuksen valmistelu voi käynnistyä ajoissa. Deloitten selvitystyö on kesken eikä talousteemaryhmä ota kantaa ratkaisuun eri vaihtoehtojen välillä. Pirkanmaalla on selkeää tahtoa hoitaa asioita yhdessä ja myös monille kunnille yhteinen ratkaisu on varteen otettava vaihtoehto hoitaa koko kunnan taloushallintopalvelut.

Edellä mainitun rakenneratkaisun lisäksi selvitettäviä kysymyksiä tai huomioitavaa:

• miten hoidetaan hallitusti asiakasmaksuprosessi, joka on viranomaistyötä

• sote-palvelujen ulkoistusten osalta taloushallinto on ostopalvelujen hoitamista, mutta näiden osalta sopimushallinta on oleellinen maakunnan järjestäjän tehtävä

• suunnitelma rajata pois kilpailutilanteessa markkinoilla toimivat maakunnan sote-yhtiöt palvelukeskusten käyttäjäpiiristä vaikeuttaa merkittävästi talouden hoitoa mm. maakunnan konsernitilinpäätöksen laatimista


Hankinnat ja logistiikka sekä siivous ja ruokahuolto

Loppuraportti

24.5.2017


Sisällys

1. Teemaryhmän työskentely (dia 4)

1.1. Teemaryhmän kokoonpano

1.2. Alatyöryhmät ja niiden tehtäväkokonaisuudet

1.3. Teemaryhmän kokoukset

1.4. Keskeiset esivalmisteluvaiheen teemaryhmät ja tehty yhteistyö

2. Nykytilankuvaukset teemoittain (dia 7)

2.1. Hankinnat ja logistiikka

2.2. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto

2.3. Henkilökuljetukset

3. Maakunnan hankinta- ja logistiikkatoimintojen järjestäminen (dia 11)

3.1. Toiminnan organisointivaihtoehdot

3.1.1. Hankinnat ja logistiikka

3.1.2. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto

3.1.3. Henkilökuljetukset

3.2. Huomioita palveluverkon suunnitteluun


Sisällys

4. Vaikutusten arviointi (dia 19)

4.1. Strategiset tavoitteet

4.2. Asukkaat

4.3. Henkilöstö

4.4. Talous-, yritys- ja markkinavaikutukset

4.5. Ympäristö

5. Yhteistyö ja yhdyspinnat (dia 24)

5.1. Yhteistyö kuntien, maakuntien ja valtion kanssa

5.2. Maakunnallinen tukipalveluselvitys sekä hankinnat ja logistiikka

6. Kohti väliaikaishallintoa: teemaryhmän suositukset ja ehdotukset (dia 26)

6.1. Ryhmälle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen

6.2. Teemaryhmän keskeiset viestit jatkovalmisteluun

6.3. Resurssitarpeet ja aikataulukysymykset

Liite 1. Hankinnat ja logistiikka -alatyöryhmän loppuraportti

Liite 2. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto -alatyöryhmän loppuraportti

Liite 3. Henkilökuljetukset -alatyöryhmän loppuraportti




Vesa Haapamäki, puheenjohtaja, Virrat

Tanja Welin, Tampere

Reko Martti, Tuomi Logistiikka

Marja-Riitta Mattila-Nurmi, Pirkanmaan liitto

Petri Mäkinen, KuHa

Raine Nuolikoski, Sastamala

Sami Reunanen, KELA

Tarja Alatalo, Voimia

Petteri Paavola, PSHP

Jyrki Moilanen, Punkalaidun

Erkki Harju, Tuomi Logistiikka

Sirkka Yli-Kyyny, Hämeenkyrö

Matti Anttonen, PSHP

Riikka Joutsensaari, ELY-keskus

Marko Keski-Sikkilä, Pirkanmaan yrittäjät ry

Mikko Koponen, asiantuntijasihteeri, Pirkanmaan liitto


Teemaryhmä on organisoitunut kolmeen alatyöryhmään:

• Hankinnat ja logistiikka (pj. Petteri Paavola)

• Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto (pj. Tarja Alatalo)

• Henkilökuljetukset (pj. Erkki Harju)

Alatyöryhmien loppuraportit ovat liitteinä 1-3.


1.2. Teemaryhmän alatyöryhmät

1.3. Teemaryhmän kokoukset

Teemaryhmän on kokoontunut yhteensä kahdeksan kertaa (24.10.2016, 30.11., 16.12., 13.1.2017, 17.2., 17.3., 12.4., 9.5.).

Näiden lisäksi alatyöryhmät ovat kokoontuneet kuukausittain työstämään sisältöjä teematyhmän käsiteltäväksi ao. mukaisesti.

Hankinnat ja logistiikka: Ryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa. Kevään kokousten teemat ovat olleet maakunnan

hankinta- ja logistiikkayhtiön tuottamat palvelut, selvitys Pirkanmaan kuntien halukkuudesta olla mukana hankinta- ja

logistiikkavolyymeissä, aikatauluehdotus toteutuksen vaiheista 1.7.2017-31.12.2018, väliaikaishallinnolle luovutettavan aineiston

kokoaminen, läpikäynti ja hyväksyminen alatyöryhmän työn tulokseksi.

Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto: Työryhmä kokoontui 5 kertaa; 16.11.2016 työsuunnitelman hyväksyminen ja nykytilakartoituksen

suunnittelu, 7.2.2017 nykytilakartoituksen alustavien tulosten käsittely, 7.3. vaihtoehtojen alustava tarkastelu, 4.4. johtopäätökset

ja loppuraportin valmistelu sekä 4.5. loppuraportin hyväksyminen ja työskentelyn arviointi.

Henkilökuljetukset: Työryhmä kokoontui 8 kertaa. Prosessin aikana työryhmään yhdistettiin Kotona asumisen -teemaryhmän

Kuljetukset ja tuet -alatyöryhmä. Samoin prosessin aikana käytännön työskentely yhdistettiin Alueiden käyttö ja

yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmän Joukkoliikenne -alatyöryhmän kanssa. Työtä on tukenut henkilöliikenteen

verkostojohtamista tutkinut konsulttiselvitys.

1.4. Keskeiset esivalmisteluvaiheen teemaryhmät ja tehty yhteistyö

Keskeiset esivalmisteluvaiheen teemaryhmät ovat ainakin:

– Yhteistoiminta-alueet (yhteiset)

– Kiinteistöt (yhteiset)

– Henkilöstö (yhteiset)

– Järjestäjän ja tuottajan roolit (yhteiset)

– Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (SOTE)

– Valinnanvapaus ja kilpailutus (SOTE)

– Palveluverkko- ja integraatioryhmä (SOTE)

– Alueen elinvoiman edistäminen (MAKU)

Teemaryhmän puheenjohtaja on käynyt keskustelun valinnanvapaus- ja kilpailutus sekä palveluverkko -teemaryhmien

puheenjohtajien kanssa. Projektiryhmien välistä vuoropuhelua edisti myös 16.2. pidetty Pirkanmaan2019-seminaari. 5.5.

järjestettiin palveluverkkotyöpaja projektiryhmille, jossa yhtenä näkökulmana palveluverkkoon oli logistiikka. Työpajassa esiin

nostettuja huomioita on kirjattu kappaleeseen 3.2. Teemaryhmän puheenjohtaja on keskustellut erikseen myös palveluverkko- ja

valinnanvapaus- sekä kilpailutus -teemaryhmien kanssa.

Myös alatyöryhmien järjestämissä tilaisuuksissa on jaettu tietoa sidosryhmille valmistelutilanteesta. Ateria-, puhtaus- ja

laitoshuoltopaleluiden nykytilakysely (ajalla 15.12.2016-20.1.2017) lähetettiin 22 Pirkanmaan kuntaan, Jämsään, Kuhmoisiin ja

Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Vastauksia saatiin 23 kappaletta, Parkano ja Kihniö eivät vastanneet. Jämsän tiedot jätettiin pois

yhteenvedosta. Lisäksi sidosryhmille järjestettiin 14.3.2017 kuulemis- ja keskusteluseminaari, johon osallistui 42 henkilöä.

Henkilökuljetusten työpaja pidettiin 13.1.2017. Tilaisuus avasi maakunnan henkilökuljetusten kokonaisuutta ja nykytilaa hyvin

(kuntien käytännöt, prosessit, työsuoritteet, päätökset yms.). Tilaisuudessa avattiin myös kuljetusten kustannuskehityksen

tilannekuvaa.



2.1. Hankinnat ja logistiikka


Sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin hankinta- ja logistiikkapalvelut tuottaa Tuomi Logistiikka Oy, josta Tampereen

kaupunki omistaa 51 % ja sairaanhoitopiiri 49 %. Sairaanhoitopiirin osalta kaikki hankinta- ja logistiikkapalvelut on keskitetty

Tuomelle lääkkeiden hankinta pois lukien. Lisäksi Tuomi myy ja toimittaa hoitotarvikkeet kehyskunnille sekä Hämeenkyrölle että

Ikaalisille. Tuomi tuottaa myös erva-yhteishankintapalvelun, jossa ovat mukana Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä sekä Kanta-

Hämeen sairaanhoitopiiri ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri.

Kehyskunnilla on myös oma hankintayhtiö Kuntien hankintapalvelut Oy. Yhtiö tuottaa kehyskunnille hankintapalveluita niin

yhteishankintoihin kuin erillishankintoihin. Yhtiö ei tuota logistiikkapalveluita.

Muut kuin keskusseudun kunnat ovat ratkaisseet hankinnan ja logistiikan itse. Lisäksi kunnilla ja kuntayhtymillä on mahdollisuus

käyttää valtakunnallista KL Kuntahankinnat Oy:tä.

Hankinnan näkökulmasta tarkasteltuna sote-hankintojen jakauma maakunnassa ilmenee oheisesta kuvaajasta, jossa jaottelu

perustuu muut hankintalajit, hoitotarvikkeet sekä markkinoilta ostettavat palvelut. Palvelusostoissa esitetyt luvut eivät sisällä

kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksia.

15 %

9 %

76 %

Laitteet, kalusto, yleistarvikkeet 90M€

Hoidolliset tarvikkeet 55M€

Palveluostot markkinoilta 460M€

2.2. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto


Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalvelut on organisoitu kunnissa ja sairaanhoitopiirissä hyvin monella eri tapaa. Yleisin

organisointimuoto on tukipalvelu osana kunnan toimialaa, mutta myös taseyksiköitä on jonkin verran. Myös yt-alueita ja

ostopalveluja hyödynnetään tukipalvelun järjestämisessä. Kunnissa tuotetaan puhtauspalveluita yhtiömuotoisesti

ateriapalveluita enemmän.

Ateriapalvelun kokonaisvolyymi Pirkanmaalla (sis. kuntien vastuulle siirtyvät palvelut ja sote-palvelut) on 27,3 milj. ateriaa, josta

sote-aterioiden osuus on vajaa neljännes eli 6,5 milj. ateriaa. Ateriapalvelun tuotantoverkko on Pirkanmaalla tiheä: erikokoisia

tuotantokeittiöitä on yli 130, jonka lisäksi on yli 600 palvelu-/osastokeittiötä. Valmistuskapasiteettia on runsaasti suhteessa

ateriamääriin ja uusia teknologioita ja ateriatuotantotapoja hyödynnetään vielä varsin vähän. Investointisuunnitelmia

keittiöverkkoon näyttää olevan lähivuosina liki 30 milj. eurolla. Ateriapalvelun parissa Pirkanmaalla julkisella sektorilla

työskentelee noin 1200 htv (sis. kuntien vastuulle siirtyvät palvelut ja sote-palvelut).

Puhtaus- ja laitoshuoltopalvelun kokonaisvolyymi Pirkanmaalla (sis. kuntien vastuulle siirtyvät palvelut ja sote-palvelut) on noin

2,1 milj. siivottavaa m2, josta sote-palveluihin liittyy noin 28 prosenttia. Laitos- ja sairaalahuoltopalveluihin sisältyy hyvin erilaisia

tehtäviä yksiköittäin painottuen aterioiden tarjoiluun, vuode- ja välinehuoltoon. Puhtaus- ja laitoshuoltopalvelun piirissä

työskentelee Pirkanmaalla julkisella sektorilla noin 1600 htv (sis. kuntien vastuulle siirtyvät palvelut ja sote-palvelut).

Kehittämisresurssit ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalveluissa ovat vähäiset; muutama organisaatio on resursoinut erikseen

toiminnan kehittämiseen. Tukipalvelutoimialojen tietojärjestelmiä on käytössä, kuitenkin vain muutamalla organisaatiolla on

mahdollista hyödyntää niitä laajemmassa toiminnanohjauksessa. Palveluiden vaikuttavuuteen on kiinnitetty huomiota, mutta

epäselväksi jää, kuinka kattavaa ja systemaattista toiminnan tulosten mittaaminen ja hyödyntäminen on.

Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalveluiden toiminta- ja palvelumallia voidaan kehittää tuottavuuden ja palveluiden

vaikuttavuuden parantamiseksi. Lisäksi toimintaa voidaan organisoida Pirkanmaalla eri laajuisesti yhteistoiminnassa

maakunnan ja kuntien kesken.

2.3. Henkilökuljetukset

• Henkilökuljetusten tarkastelun piirissä on ollut yhteiskunnan järjestämis- tai kustannusvastuulla olevat kuljetukset riippumatta

siitä kenellä vastuu muutoksen jälkeen. Pirkanmaalla kokonaiskustannukset ovat nousseet viidessä vuodessa + 17 %

(tilastossa ei Kela mukana).

• Joukkoliikenteen rooli merkittävä Tampereen seudulla – muualla alle 10 % kokonaisuudesta

• Tuotantotapa ja palveluverkko (ELYn tilastojen ja työpajan 13.1. työpajan pohjalta)

• Kunnissa hyvin erilaisia toimintatapoja ja osaamista, suurelta osin kuljetusten suunnittelu ja hankinta tehdään sivutoimisesti

ja tehtäväaluekohtaisesti. Toiminta on siiloutunutta ja kuljetuskokonaisuudet pirstoutuneita. Tampereella kaikki

joukkoliikenteen ulkopuoliset kuljetukset Tuomi Logistiikan hankinnassa ja ohjauksessa. Tuomi Logistiikka ohjaa myös

kymmenen muun kunnan vammaispalvelulain (VPL) ja sosiaalihuoltolain (SHL) mukaiset kuljetukset.

• Suurin osa useiden kymmenien miljoonien arvoisesta taksiliikenteestä kilpailuttamatonta. Kilpailutuksella saavutettavissa

10 – 30 %:n säästö. VPL-kuljetukset pääosin ja SVL-kuljetukset (sairausvakuutuslain mukaiset) täysin kilpailuttamatta.

Kilpailutuksissa on myös epäonnistuttu ja hinnat ovat nousseet (osaamisvajeet). Sopimushallinta haasteellista

(kumppaneina monia pieniä yrityksiä). Kuljetustoiminnan valvonnassa on myös puutteita

• Pirkanmaalla ELY-keskuksen ja kuntien välinen yhteistyö ollut vähäisempää kuin monissa muissa maakunnissa ->

merkittävä potentiaali yhteistyössä koulukuljetusten kanssa

• Tuotannonohjausjärjestelmiä käytössä ainoastaan KUOHKE:ssa ja Tampereen Aluetaksissa (sama perusjärjestelmä)

• Alustavien tunnustelujen perusteella kunnilla löytyy kiinnostusta yhteistyöhön muiden kuntien ja maakunnan kanssa –

tarvitaan vetäjä, joka voisi olla Tuomi Logistiikka

• Kiireettömien ambulanssilla tapahtuvien potilassiirtojen järjestämisvastuu on määrätty sairaanhoitopiireille. Pirkanmaalla

kaikki ambulanssilla tapahtuvat siirrot ohjataan Tuomi Logistiikan kuljetustenohjauskeskuksesta. Taksilla, invataksilla ja

paaritaksilla tapahtuvat siirrot järjestää ja kustantaa pääsääntöisesti lähettävä laitos (Tuomi Logistiikka hoitaa Tampereen,

PSHP:n ja muutaman muun kunnan osalta)


KELA:n kuljetusten nykytila

• Kelalla on kustannustehokas sairausvakuutuslain mukaisten matkustuskustannusten suorakorvausmenettely, jota kehittämällä

mahdollistetaan asiakkaille yhdenmukaiset, kattavat, laadukkaat kuljetuspalvelut koko maassa perus- ja erikoistason hoitoon

ja kuntoutukseen.

– Asiakasprofiili mahdollistaa matkojen lukumäärän, kustannusten ja henkilökohtaisen budjetin seurannan lähes

reaaliaikaisesti

– Kustannusten maksaminen palveluntuottajille sähköisesti kaikista eri matkoista

– Asiakkailla käytössä verkkohakeminen oman auton ja joukkoliikenteen käytöstä aiheutuneista kustannuksista

Pirkanmaan henkilökuljetukset


3. Maakunnan hankinta- ja logistiikkatoimintojen järjestäminen

3.1. Toiminnan organisointivaihtoehdot

3.1.1. Hankinnat ja logistiikka


Hankinta- ja logistiikkapalveluiden tarpeen täyttämiseen on tunnistettu kolme eri organisointimallia sillä asetelmalla, että

tarkoituksena on tuottaa hankinta- ja logistiikka palvelut järjestäjälle, tuottajalle sekä halukkaille kunnille. Näin ollen yhtiö vastaa

tuotannostaan näille tahoille. Yhtiö ei myy palveluita markkinoilla oleville toimijoille, vaikka ne olisivatkin julkisyhteisön

omistamia. Hankinta- ja logistiikkapalveluiden tuottaminen maakunnan omana tuotantona rajataan ulkopuolelle, koska järjestely

ei mahdollistaisi kuntien mukanaoloa.

Osatoimintojen kuten logistiikan tai varastotoimintojen ostaminen markkinoilta on rajattu myös tarkastelun ulkopuolelle, koska

hallittavuuden ja toimitusvarmuuden näkökulmasta tehokkain tapa on, että maakunnan suuntaan on yksi tuottaja, jonka

palveluiden tuottamistapaan tarvittaessa vaikutetaan omistajaohjauksella.

Erittäin keskeistä hallinnan ja ohjauksen näkökulmasta on, että hankinta- ja logistiikkatoimija vastaa omistajilleen

kokonaisuudesta oli ne sitten yhtiön omaa tuotantoa tai alihankintaa.

Nämä kolme eri vaihtoehtoa ovat:

A. Hankinta- ja logistiikkapalvelut ostetaan kilpailutuksen kautta markkinoilta

B. Hankinta- ja logistiikkapalveluiden tuottajana toimii Tuomi Logistiikka Oy

C. Hankinta- ja logistiikkapalveluita tuottamaan perustetaan kokonaan uusi yhtiö

Vaihtoehtojen tarkempi arviointi on esitetty alatyöryhmän loppuraportissa, joka on teemaryhmän raportin liitteenä 1.

Esitys hankinnan ja logistiikan toteuttamisesta maakunnassa:

Vaihtoehto B. Tuomi Logistiikka Oy

• Ehdotus selvitysten ja analyysien jälkeen on, että hankinta- ja logistiikkayhtiönä maakunnalle toimii Tuomi Logistiikka

Oy, joka jo nykymuodossaan tuottaa keskitettyjä hankinta- ja logistiikkapalveluita.

• Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistus 49 % Tuomi Logistiikka Oy:stä siirtyy uudistuksessa maakunnalle, joka tuo In-

house aseman.

• Mahdollistetaan halukkaille kunnille mukanaolo maakunnan volyymeissä. Jokainen kunta ratkaisee itse haluaako

mukaan yhteistyöhön.

• Tuotantomalli on skaalattavissa yli maakuntarajojen sekä Pirkanmaan alueella. Tuomi Logistiikan tarkoituksena on

tuottaa hankinta- ja logistiikka palvelut järjestäjälle, tuottajalle sekä halukkaille kunnille. Näin ollen yhtiö vastaa

tuotannostaan kyseisille tahoille. Yhtiö ei tuota palveluita kansalaisille tai markkinoilla oleville toimijoille, vaikka toimijat

olisivatkin maakunnan tai muun julkisyhteisön omistamia.

• Tulevissa tilaratkaisuissa Tuomi Logistiikka huomio myös tulevaisuuden tilatarpeet.

• Tuomi Logistiikka kehittää toimintaansa siten, että sillä on nopealla reagoinnilla mahdollisuus ottaa vastaan myös uusia

logistiikkatehtäviä.

• Tuomi Logistiikalle luodaan ohjausmalli, jolla varmistetaan maakunnan asettamien tavoitteiden ja tarpeiden

täyttäminen.


3.1.2. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto

Tavoiteltavan toiminta- ja palvelumallin suuntaviivat

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vahvistuu

• Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalvelut linkittyvät vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteuttamiseen

niin kunnissa kuin maakunnassa terveellisten, turvallisten ja laadukkaiden palveluiden kautta sekä asiakkaiden osallisuuden

keinoin.

Laajempi tukipalvelukokonaisuus toimii paikallisesti asiakkaan tukena

• Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalveluita johdetaan yhtenä kokonaisuutena toiminnan laadun, asiakasvaikuttavuuden ja

tehokkuuden parantamiseksi. Maakunnan ja kuntien ydinpalvelut keskittyvät perustehtäväänsä. Palvelu toimii paikallisesti

asiakaskohtaisten tarpeiden mukaan ja paikalliset mahdollisuudet huomioiden.

Keskitetty tuotanto ja uusi teknologia parantavat tuottavuutta ja palvelun laatua ja vähentävät investointeja

• Tukipalveluissa hyödynnetään uusia, innovatiivisia teknologioita.

• Puhtauspalveluissa yhdenmukaistetaan teknistä laatua ottaen huomioon tilan käyttötarkoitus ja asiakkaan toiminta.

• Ateriatuotantoa keskitetään harvoihin keittiöihin ja tuotantotapana on pääosin ’cook and chill’ (valmista ja jäähdytä) ja

kylmävalmistus. Investointitarpeita vähennetään hyödyntämällä valmistuskapasiteettia nykyistä laajemmalla alueella.

• Näin parannetaan työn tuottavuutta ja kapasiteetin käyttöä sekä asiakastyytyväisyyttä valinnanvaran, ruoan laadun ja

palvelun joustavuuden lisääntymisen kautta.

• Henkilöstön uudistuva ammattiosaaminen ja osallistava johtaminen korostuu.


Moniosaava henkilöstö tuottaa hyvän palvelukokemuksen tuloksellisella työllä

• Palvelussa asiakasrajapinnassa hyödynnetään monipalvelutyötä sekä parannetaan tuottavuutta ja työhyvinvointia

teknologian avulla. Henkilöstön asiakaslähtöinen palveluja ammattiosaaminen korostuu. Tukipalveluhenkilöstö on syvällä

asiakkaan prosesseissa tukemassa asiakkaan onnistumista. Työnjaosta hoitotyön ja tukipalvelun kesken sovitaan siten, että

kokonaisprosessi on asiakaslähtöinen ja tehokas.

• Asiakkaiden nopean toipumisen ja hyvän elämänlaadun turvaamiseksi hoito- ja hoivayksiköiden aterioiden jakelussa ja

tarjoilussa huomioidaan miellyttävä asiakaskokemus ruokailutilanteessa tai kodinomainen ruokailu ja ravitsemushoidon

toteutuminen yksilöllisen asiakastarpeen mukaan.

Johtamiseen, asiantuntijuuteen ja kehittämiseen panostetaan, ict vahvana tukena

• Keskitettyä toimintaa ohjataan ja tuetaan järjestelmillä ja niiden hyödyntämiseen panostetaan.

• Yhtenäinen johtaminen vahvistuu, kun tuki- ja kehitysresurssit (esim. tuotannon, laadun ja henkilöstön ohjaus, hankinnat)

keskittyvät ja tietojohtamista tuetaan vahvemmin ICT-ratkaisuilla ja analytiikalla.

• Asiantuntijapalveluita voidaan tuottaa asiakastarpeen mukaisesti.

• Vahvalla tukipalvelukokonaisuudella varmistetaan huoltovarmuus ja varautumismahdollisuudet poikkeaviin tilanteisiin.


Laajuus-vaihtoehto

Tuottavuus Investointi- taso

Nykytila - ++

VE1 - ++

VE2 ++ --

VE3 + -

VE4 + (?) - (?)


Toiminnan organisoinnin laajuusvaihtoehdot

Maakunta ja kunnat voivat järjestää tukipalvelunsa

yhteistoiminnassa. Valmistelussa on arvioitu neljä eri

laajuusvaihtoehtoa erityisesti tuottavuuden parantumisen ja

investointien hillitsemisen kautta:

• Palvelutoiminnan tuottavuuden parantamiseksi ja

päällekkäisten investointien hillitsemiseksi olisi

suositeltavaa, että kaikki Pirkanmaan kunnat ja maakunta

yhdistäisivät ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalvelunsa

(VE2).

• Mahdollisesti kaikki kunnat eivät halua lähteä mukaan

yhteiseen organisaatioon, joten realistinen kehityspolku

tavoitteeseen on VE4, jolloin maakunta ja osa Pirkanmaan

kunnista hoitaisi tukipalvelunsa yhdessä.

• Maakunnan ja kuntien alueellinen yhteistoiminta

useampana kokonaisuutena (VE3) hajottaisi maakunnan

resursseja.

• Maakunnan ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalveluiden

toimiminen yksin (VE1) ei paranna toimintaa nykyiseen

verrattuna Pirkanmaalla.

Vaihtoehtojen tarkempi arviointi on esitetty alatyöryhmän

loppuraportissa, joka on teemaryhmän raportin liitteenä 2.


3.1.3. Henkilökuljetukset

•Henkilöliikennepäällikkö (Johtaa yksikkörajat ylittävää henkilöliikenne-tiimiä, vastuussa kokonaisuudesta)

•Vastuu toimivaltaisen viranomaisen valmistelijan roolista

•Joukkoliikenteen edunvalvonta

•Yhteistyö seudun toimivaltaisen viranomaisen, maakunnan liikelaitosten ja muiden yksiköiden kanssa

Johtaminen

•Joukkoliikenneasiantuntija (strateginen suunnittelu)

•Henkilöliikenneasiantuntija •(Raideliikenteen suunnittelija)

•Kuntayhteistyön koordinointi (koulukuljetukset, yhteishankinnat maakunnan kanssa)

•SOTE-kuljetusten koordinointi ja ohjaus

•Joukkoliikenteen suunnittelu tai suunnittelun tilaaminen

Suunnittelu •Kuljetusoikeuspäätösten

valmistelijat ja heidän esimiehensä (vammaispalvelulaki VPL, sosiaalihuoltolaki SHL)

•Kehitysvammalain mukaiset toimet

•Kotona asumista tukevat palvelut

•Kiireettömät potilassiirrot

• Jatkossa sairausvakuutuslain SVL mukaiset kuljetukset

SOTE

Järjestäjä

Tuottaja (In-house yhtiö)

• Maakunta omistaa noin puolet osakkeista (siirtyy pshp:ltä)

• Kuljetustuotannon suunnittelu, hankinta ja ohjaus

‒ Matkojen välitys ja yhdistely

‒ Kuljetusten (mahdollisesti myös joukkoliikenne) kilpailuttaminen ja tilaaminen

‒ Ryhmäkuljetusten suunnittelu

• Mahdollisesti myös kuntien koulukuljetusten yhdistäminen kokonaisuuteen • Sairausvakuutuslain korvauspiiriin kuuluvien matkojen yhdistäminen kokonaisuuteen

Tuomi Logistiikka

Voidaan tehdä liikelaitoksessa, jolloin keskijohdon määrä kasvaa. Ei tunnistettu hyötyjä siirtämisestä liikelaitokseen. Ongelmana erityisesti strategisen suunnittelun heikkous.

SOTE-liikelaitoksessa Ehdotus joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämiseksi. Ehdotusta on tarkemmin esitelty

alatyöryhmän loppuraportissa, joka on teemaryhmän raportin liitteenä 3.

Henkilöliikenteen erilaiset palvelualueet ja kehittämistavoitteet


3. Vastataan kasvaviin palvelutarpeisiin laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. • Maakunnallinen kilpailutus ja

matkojenyhdistely SHL-, VPL- ja kehitysvammalain mukaisissa matkoissa sekä ryhmäkuljetuksissa.

• Jatkossa yhteistyö SVL-matkojen kanssa.

2

1

2. Kustannustehokas joukkoliikenteen, erilaiset henkilökuljetukset ja junaliikenteen yhdistävä liikennejärjestelmä. • Koulukuljetusten ja joukkoliikenteen yhteistyö

korostuu. Tarpeiden mukaan räätälöityjä liikennepalveluita.

• Huomio esteettömyydessä ja joustavuudessa.

1. Joukkoliikenne tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. • Kasvatetaan joukkoliikenteen

käyttäjämääriä • Tiivis yhteistyö maankäyttö &

joukkoliikenne

3



Palveluverkon suunnittelun periaatteet ovat: 1. asiakaslähtöinen palveluverkko, 2. palvelujen saavutettavuus, 3. keskuksien

kehittäminen monipuolisina palvelukeskittyminä, 4. valinnanvapaus ja monituottajuus, 5. digitalisaation laajeneminen ja 6.

palveluverkon ja tilojen optimointi.

• Maakunnallisen apuvälinekeskuksen suunnittelun käynnistäminen ja maakunnallisen tilaratkaisun löytäminen on tärkeää.

Määritettävä millaisella ratkaisulla (huolto, varastointi, logistiikka) hoidetaan apuvälineiden keskitetty ja hajautettu jakelu.

Apuvälinekeskuksen kokonaiskuvan haltuun otto tukee osaltaan palveluverkon kehittämistä.

• Henkilökuljetusten näkökulmasta kuljetustenohjauskeskuksen on syytä olla keskitetty koko maakunnassa. Varsinainen

palveluverkko kattaa koko maakunnan, mutta oleellisat on hoitaa määritellyn palvelutason mukaisen kuljetuspalvelun

suunnittelu, kilpailuttaminen ja toiminnan ohjaus keskitetysti.

• Palveluverkkotyöpajassa 5.5.2017 esiin nousseita huomioita logistiikan näkökulmasta

– Tehdäänkö evoluutio vai revoluutio: syntyykö aidosti uudistunut tapa toimia vai muokataanko vain vanhaa?

– Digitalisaatio mullistaa tehtäväkenttää merkittävästi. Palveluverkkotyön taustaksi tarvitaan syvällisempi analyysi

digitalisaation ja valinnanvapauden vaikutuksesta logistiikkaan ja liikkumiseen.

– Liikutellaanko tulevaisuudessa asiakasta vai ammattilaista?

– Kokonaisuuden ja synergioiden hahmottaminen korostuu, kun yhdistetään eri toimijoiden logistisia ratkaisuja.

Lopputuloksena ei voi olla usean eri toiminnon logistiset ”putket”. Miten voidaan hyödyntää tyhjänä ajavat palvelubussit,

taksit yms., miten yhdistetään erilaiset kotiin vietävät palvelut kuten kauppa- ja siivouspalvelut? Kuntien hyvien

käytäntöjen kartoitus ja hyödyntäminen.

– Palveluinnovaatiot, joissa voidaan yhdistää asiakkaan kohtaaminen ja hyvinvoinnin seuraaminen (esimerkiksi Postin

tervehdyspalvelu).

– Muodostaako valinnanvapaus ja yksityiset palveluntarjoajat ongelman logistisessa mielessä: jäävätkö ihmiset, jotka

eivät pysty liikkumaan palveluihin maakunnan tehtäväksi?



Kansalliset kulmakivet: Vahva järjestäjä (järjestäjän ja tuottajan erottaminen), 2) palvelujen integraatio (asiakkaan tarpeen

mukaiset kokonaisuudet ja hoitoketjujen saumattomuus, oikea hoito oikeaan aikaan), 3) valinnanvapaus (asiakaslähtöisyys,

kilpailun hyödyntäminen, markkinaehtoistuminen), 4) kustannusten kasvun hillintä 3mrd € vuoteen 2029 mennessä, 5)

ditalisaatio (arki on digitalisoitu, tiedolla johdetaan, tietojärjestelmät ovat yhtenäisiä).

Pirkanmaa2019-tavoitteet: Tavoitteina oltava yhteisesti sovitut maakuntatasoiset hankkeet. Fokuksessa toiminnallinen

uudistaminen uuden organisaatiomallin sijaan.

1. Kehittämisen kattotavoitteina toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, toiminnan integrointi ja toiminnan vaikuttavuus

2. Palveluiden nykyaikaistaminen ja uudistaminen (ennaltaehkäisevä ote, palveluiden asiakaslähtöinen integrointi,

palveluverkon optimointi, digitaalisuus, asiakas- ja ohjaustiedot palveluiden kehittämiseksi, käyttäjät mukaan palveluiden

kehittämiseen)

3. Maakunnan, sen ydinseudun ja kuntien mutkaton suhde ja tarkoituksenmukainen toimivallanjako

4. Julkisen talouden kestävyysvajeen leikkaus (300 M€)


Pirkanmaa2019 tavoitteena on toiminnallinen uudistuminen sekä modernit organisaatioratkaisut. Alla on nostettu esiin yleisiä

huomioita, joilla on vaikutusta uudistuksen strategisten tavoitteiden saavuttamiseen.

• Pirkanmaa2019 -uudistuksen yhtenä keskeisimmistä tavoitteista on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta

ja asiakaslähtöisyyttä. Tavoitteisiin pääsemistä tukee, että maakunnalla on käytössään laadukkaat, toimivat ja

kustannustehokkaat tukipalvelut.

• Asiakas- ja ohjaustietoja käytetään systemaattisesti palveluiden parantamiseen, otetaan palvelujen käyttäjät mukaan

palvelujen kehittämiseen.

• Henkilökuljetusten näkökulmasta on tiivistettävä kehittämisyhteistyötä ja lisättävä ennakointia yhdessä seudun,

maakunnan, kuntien ja KELA:n kanssa. Digitalisaation mahdollisuudet hyödynnettävä matkojenyhdistelyssä,

tiedottamisessa ja MaaS?.

• Tehostetaan henkilöliikenteen järjestämistä (säästöt) hyödyntämällä välttämättömiä kuljetuksia osana joukkoliikennettä,

sekä yhdistelemällä kuljetuksia (koulu, sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki, sairausvakuutuslaki).

• Varmistettava ammattitaitoinen kilpailutus ja valvonta.


4.2. Asukasvaikutukset

• Henkilökuljetukset integroidaan asiakaslähtöisesti ihmisten tarpeiden mukaan (kuljetusten yhdistely). Asiakas- ja

ohjaustietoa käytetään systemaattisesti palveluiden parantamiseen. Palvelujen käyttäjät otetaan mukaan palvelujen

kehittämiseen.

• Massajoukkoliikennettä kehitetään siellä, missä sille on aidosti kysyntää. Näin myös kannattavuus paranee. Lisätään

joustavia ja esteettömiä palveluja. Luotava nykyaikaiset ja yhteensopivat lippu- ja maksujärjestelmät.

• Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalvelut linkittyvät vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden

toteuttamiseen niin kunnissa kuin maakunnassa terveellisten, turvallisten ja laadukkaiden palveluiden kautta sekä

asiakkaiden osallisuuden keinoin. Palveluiden suunnittelussa huomioidaan asiakaskokemus ja mahdollisuus yksilöllisten

tarpeiden huomioimiseen.


4.3. Henkilöstövaikutukset

• Osaava henkilöstö kriittinen resurssi. Onko riittävästi tarjolla? Hankintaosaaminen korostuu järjestäjän toiminnoissa.

• Tukipalvelutyössä henkilöstön uudistuva ammattiosaaminen ja asiakaslähtöinen palveluosaaminen korostuvat.

• Työn tuottavuutta ja työhyvinvointia on mahdollista parantaa osallistavan johtamisen ja teknologian avulla.

• Edellyttää joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kokonaisvaltaisen osaamisen vahvistamista. Lisää joukkoliikenteen

suunnitteluresurssin tarvetta.

• Koko maakunnan henkilökuljetusten haltuunotto edellyttää Tuomi logistiikassa resurssien lisäämistä ja

tuotannonohjausjärjestelmäkehitystä sekä joukkoliikenteen tilaamisosaamisen vahvistamista.

• Sivutoiminen henkilöliikenne- ja taloushallintotyö vähenee kunnissa (vrt. nykyiset Tuomen asiakkaat).



• Merkittävien hankintojen aloittaminen ”samanaikaisesti” vuoden 2019 alusta voi olla suuri haaste markkinoiden

toiminnalle.

• Syntyykö maakuntien välistä koordinaatiota ja volyymietujen tavoittelua, kun maakuntien välinen hankintayhteistyö on

vapaaehtoista. Vaarana on nykyisen erva-näkökulman heikentyminen, kun maakunnat keskittyvät vain oman hankinnan

järjestämiseen. Jos erva-yhteistyö taantuu, voi se myös nostaa kustannuksia eikä se palvele uudistuksen

kustannussäästötavoitteita. Asiaa edistettävä väliaikaishallinnon toimesta?

• Markkinoilla toimiville julkisyhteisön omistamille yhtiöille maakunnan tukipalveluyhtiö ei voi tuottaa palveluita, joten näiden

tulee järjestää omat tukipalvelunsa itse tai yhdessä muiden markkinoilla toimivien yhtiöiden kanssa. Tällä on vaikutusta

maakunnan tukipalveluvolyymeihin. Volyymejä voisi olla mahdollista säilyttää, jos markkinoilla toimivalta yhtiöltä

ostettaisiin vain hoidollinen palvelu. Tällöin maakunta järjestäisi tilat, tarvikkeet ja muut tukipalvelut kilpailutettavaan

hoitotyöhön. Epäselvää on, voisiko vastaavaa mallia hyödyntää valinnanvapauden piirissä oleville toimijoille.

• Päijät-Hämeen suuntautuminen HUS:in yhteistyöalueeseen tarkoittaa noin 30 % pienempiä volyymejä nykytilaan

verrattuna yhteishankinnoissa.

• Pelisääntömuutoksilla, yhteishankinnoilla/kilpailutuksilla ja ohjauksen keskittämisellä saavutettavissa useiden miljoonien

eurojen säästöt


4.5. Ympäristövaikutukset

• Lopullinen fyysinen palveluverkko ja palvelutuotannon mobiilit/sähköiset ratkaisut määrittävät asiakkaiden

liikkumistarpeen.

• Palveluverkon, maankäytön, asumisen ja liikenteen periaatteet määrittävät saavutettavuuden kysymyksiä ja ovat

ensisijaisesti poliittisia periaatelinjauksia. Perustuuko fyysinen palveluverkko esimerkiksi saavutettavuuteen

joukkoliikenteellä?

• Matkojen yhdistelyllä vähennetään ajettuja kilometrejä. Samoin tehokkaalla kuljetuskapasiteetin ohjauksella voidaan

vähentää tyhjänä ajettujen kilometrien määrää. Yhdistelemällä eri sektoreiden asiakkaita samoihin kuljetuksiin

kilometrisuorite alenee edelleen. (Tuomi Logistiikan VPL-/SHL-matkojen yhdistelyllä säästetään vuosittain yli 350.000

matkustus-km. Tähän liittyviä tyhjänäajokilometrien säästöä ei ole mitattu.)

• Myös palvelutasopäätöksillä voidaan vaikuttaa ajokilometreihin (esimerkiksi loogiset asiointialueet, omavastuuhinnoittelu

yms.)

• Keskitetyssä kilpailutuksessa voidaan asettaa kalustovaatimuksia, joilla tuetaan esimerkiksi vähähiilisyyttä.



• Kuntien halukkuus tukipalveluyhteistyöhön selvitettävä (tukipalveluselvitys). Hankintalain 5% ulosmyyntiraja haastaa

kuntayhteistyötä (maakuntien kyky hankkia palveluita kuntien yhtiöiltä).

• Tärkeää selvittää, mitkä kunnat haluavat olla mukana hyötymässä maakunnan hankintojen ja logistiikan + muiden

tukipalveluiden volyymieduista. Juridisesti ja teknisesti on mahdollista, että maakunnat ja kunnat tekevät yhteistyötä

hankinnassa ja logistiikassa sekä muissa tukipalveluissa.

• Kun yhteishankintoja ei järjestetä valtakunnan tasoisesti, on linjattava onko maakunnan fokus maakunta- vai erva-tasoinen

ja mikä hankintakokonaisuus kuuluu millekin tasolle.

• Ylimaakunnallinen hankintayhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen, kun valtakunnallisesta yhteishankintojen

palvelukeskuksesta luovuttiin. Saavutetaanko vapaaehtoisuudella mittakaavaetuja, riittääkö hankintaosaaminen?

Maakuntien väliset avaukset ja yhteistyö on syytä käynnistää nopeasti ja merkittävällä painoarvolla.

• Tiiviin yhteistyön tarve kuntien ja maakunnan välillä henkilökuljetusten järjestämisessä ja joukkoliikenteen rahoituksessa

sekä käyttäjän näkökulmasta yhtenäisen joukkoliikennejärjestelmän luomisessa.

• Keskeinen tekijä harvaan asutun alueen joukkoliikenteessä on koulukuljetusten tarve. On edistettävä kuntien

mahdollisuutta suunnitteluttaa ja mahdollisesti tilata myös koulukyytinsä osana maakunnan henkilökuljetusten ja

joukkoliikenteen kokonaisuutta. Tähän on jo nyt joidenkin kuntien taholta osoitettu kiinnostusta. Ja päinvastoin tarve

ylläpitää sosiaalitoimen kuljetusten ja ”joukkoliikenteen” palvelutasoa haja-asutusalueella koulukuljetusreittien ja yhteisen

kapasiteetin avulla.


• Maakunnalle tarvitaan maakunnan ja kuntien muodostama yhteistyöryhmä, jonka tavoitteena on sitouttaa eri osapuolet

henkilöliikenteen kehittämiseen ja edistää yhteistoimintasopimuksia. Edellyttää tiivistä yhteistyötä Tampereen

kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen kanssa (erityisesti yhteishankinnat ja yhtenäinen lippu- ja

maksujärjestelmä).

• Yhteistyötä tarvitaan myös muiden maakuntien kanssa rajat ylittävän liikenteen suhteen sekä liikennöitsijöiden kanssa, jotta

säilyy kokonaiskuva myös markkinaehtoisesti syntyvistä palveluista.

• Tiivis yhteistyö KELA:n kanssa sairausvakuutuslain mukaisten kuljetusten siirtymisen valmistelussa.


5.2. Maakunnallinen tukipalveluselvitys sekä hankinnat ja logistiikka

• Selvitys sisältää maakunnallisten tukipalveluiden kokonaisuuden (ml. ateria-, laitos- ja puhtauspalvelut, hankinta- ja

logistiikka, ICT, TAHE, osaltaan kiinteistöt) ja kuntayhteistyön mahdollisuuksien/kiinnostuksen kartoittamisen. Tavoitteena

on hahmotella vaihtoehtoisia tukipalveluiden kokoamisen malleja, niiden heikkouksia ja vahvuuksia. Teemaryhmät

tuottavat kunkin substanssiteeman sisällöt ja tarpeet selvityshenkilölle. Selvityksen laatii Deloitte ja se valmistunee

alkukesästä.

• Tukipalveluselvityksen toivotaan ottavan kantaa siihen, tekeekö maakunta tiivistä ja laajaa yhteistyötä kuntien kanssa vai

perustuuko tukipalvelutoiminta enemmänkin maakunnan ja kuntien omiin ratkaisuihin (tiivis ja kokonaisvaltainen vs.

hajautunut tukipalvelukenttä). Lisäksi sen toivotaan selvittävänhankintalain sidosyksikkösäännösten vaikutuksia eri

yhteistyömuotoihin ja palvelumahdollisuuksiin.

6. Kohti väliaikaishallintoa



Teemaryhmä on kokoontunut yhteensä kahdeksan kertaa. Työryhmän tehtävä päivittyi ja valmistelun fokus hieman muuttui, kun

valtakunnallista yhteishankintojen palvelukeskusta ei perusteta. Ryhmän työ on edennyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Alatyöryhmittäin on tuotettu vaihtoehtoja tukipalveluiden järjestämiseksi, arvioitu niiden vahvuuksia ja heikkouksia sekä tehty

esitykset jatkotyön pohjaksi (kpl 3).

Tavara- ja palveluhankintojen sopimuskokonaisuuden selvittämisen osalta noudatetaan voimaanpanolain määrittelemää

aikataulua. Teemaryhmä tukee tietojen koonnissa väliaikaishallintoa muun muassa laatimalla ohjeistuksen sopimusten

keräämisestä ja tarjoamalla substanssiasiantuntemusta.

– Tavoite 24.5.: Esitys maakunnan hankinnan järjestämistavasta väliaikaishallinnon käsiteltäväksi on laadittu.

– Tavoite 1.1.2019: Maakunnan oma hankintatoimi on organisoitu.

Alatyöryhmien työstä, keskeisistä tuloksista ja esityksistä voi lukea tarkemmin liitteinä olevista alatyöryhmien loppuraporteista.



• Huomioitava valmistelussa ja päätöksenteossa, että maakunnan hankinta- ja logistiikkayhtiöön ei siirry sairaanhoitopiiriltä

toiminnanohjausjärjestelmää, koska Tuomi Logistiikka tuottaa kyseiset palvelut sairaanhoitopiirille käyttäen Tampereen

kaupungin konserniin kuuluvana yhtiönä Tampereen kaupungin SAP-toiminnanohjausjärjestelmää.

• Suomessa olisi luontevaa olla tulevaisuudessa viisi hankinta- ja logistiikkatoimijaa.

• Hankintalain sidosyksikkösäännösten ja valinnanvapauslainsäädännön tarkemmat vaikutukset tukipalvelujen

organisointimahdollisuuksiin on selvitettävä perusteellisesti väliaikaishallinnon toimesta. Myös kuntien ja maakunnan

halukkuus yhteistyöhön vaikuttaa tehtäviin valintoihin. Tarve juridiselle konsultaatiolle voi olla suuri.

• Väliaikaishallinnon on laadittava tarkempi tuotantoverkkosuunnitelma todennäköisimpiin tukipalveluvaihtoehtoihin.

Tukipalvelujen tarkemman suunnittelun kannalta on oleellista hahmottaa mahdollisimman pian, millaiseksi SOTE-palvelujen

palveluverkko muotoutuu. Laadittava myös vaiheistus ja tarkempi toimenpideohjelma.

• Käynnissä on alueellinen apuvälinevälinehanke, jonka tavoitteena on keskittää apuvälinetoiminnot yhdelle toimijalle

(apuvälinekeskus). Perusapuvälineiden luovuttaminen tapahtuu myös jatkossa terveyskeskuksesta, jossa asiakkaalle

apuväline tarvittaessa säädetään ja annetaan käytönopastus ennen sen luovuttamista. Vireillä olevassa

lainsäädäntövalmistelussa terveyskeskukset korvautuvat sote-keskuksilla, jotka ovat markkinatoimijoita. Näin ollen

apuvälinevälinekeskus ei voisi jatkossa myydä vastikkeellista palvelua tai vuokrata apuvälineitä sote-keskuksille. Asia on pitää

huomioida maakunnan jatkovalmistelussa. Problematiikka koskee myös kunnista siirtyvää hoitotarvikejakelua. Yksi vaihtoehto

voisi olla, että apuvälineet ja sen ympärillä oleva palvelu järjestetään maakunnan omana toimintana kytkettynä maakunnan

muuhun logistiikkaan.


• Väliaikaishallintoon tarvitaan yksi henkilö valmistelemaan hankinta- ja logistiikkatoimintojen järjestämistä maakunnalle.

Tehtävinä on mm. määritellä tavoitetila maakunnan omistuksesta, selvittää kuntien halukkuus tulla omistajiksi ja valmistella

toiminnan käynnistäminen.

• Väliaikaishallintoon tarvitaan henkilöresurssi valmistelemaan ateriat, puhtaus ja laitoshuolto -kokonaisuutta päätöksentekoa

varten.

• Väliaikaishallintoon tarvitaan henkilö valmistelemaan henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen laajaa kokonaisuutta.

Työryhmätyöskentelyä on tarpeen jatkaa rekrytoitavan henkilön tukena (esitys: yhdistetty joukkoliikenne +

henkilökuljetusryhmä). Mikäli kokoaikainen resurssi saataisiin vasta maaliskuun 2018 jälkeen, olisi liian myöhäistä enää

saada toimivaa kokonaisuutta vuoden 2019 alkuun mennessä. Muun muassa kilpailutusten kesto otettava huomioon.

Muutoksen mahdollistaminen 2019 alusta edellyttää myös käytännön kenttätyön aloittamisen ja Tuomi Logistiikka tarvitsee

suhteellisen varman mandaatin työn käynnistämiseen. Neuvottelut työn käynnistämisestä väliaikaishallinnon ja Tuomi

Logistiikan välillä pitäisi aloittaa mahdollisimman pian.

• Vaikutusten arviointiin ei tässä raportissa ole lähinnä aikataulusyistä kiinnitetty kattavasti huomiota. Väliaikaishallinnon on

panostettava kattavaan vaikutusten arviointianalyysiin erityisesti tehtyjen vaihtoehtotarkastelujen ja esitysten osalta (asukas,

henkilöstö, ympäristö, markkina, talous).

• Teemaryhmä on laatinut mallin sopimustietojen keräämiseksi ensisijaisesti tavara- ja palveluhankintojen kartoittamisen

osalta. Tiedot toimitetaan maakunnan laatimalla asiakirjalla tai järjestämällä sähköisellä järjestelmällä. Maakunnan

järjestämä resurssi tuottaa selvityksen hankintasopimusten tilasta, jossa on sopimuksittain kuvattu ennalta määritetyt

sopimustiedot. Kootuista sopimustiedoista tehdään analyysi, jonka pohjalta luodaan maakunnalle riskien mukaan priorisoitu

hankintasuunnitelma.

• Sopimusten osalta esitetään, että uudet hankinta- ym. sopimukset kannattaa laatia sellaisiksi, että ne jatkuvat toistaiseksi

voimassa olevina päättymispäivän jälkeen. Tämä tuo liikkumavaraa siirtymävaiheen hallintaan.



Resurssitarpeet 8/2017-12/2018

• Hankinnat ja logistiikka: Väliaikaishallintoon yksi henkilö valmistelemaan hankinta- ja logistiikkatoimintojen järjestämistä

maakunnalle. Tehtävinä on mm. määritellä tavoitetila maakunnan omistuksesta, selvittää kuntien halukkuus tulla omistajiksi,

toiminnan käynnistämisen valmistelu.

• Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto: Projektipäällikkö, jolla on palveluliiketoiminnan vahvaa osaamista ja toimialan tuntemusta.

Tehtävä palvelukokonaisuuden jatkovalmistelu päätöksentekoa varten. Hyödynnetään myös konsulttityötä ja verkoston

johtamiskokemusta ja asiantuntemusta.

• Henkilökuljetukset: Väliaikaishallintoon tarvitaan henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen laajan kokonaisuuden valmisteluun

erillinen henkilöresurssi. SOTE-kuljetuksiin liittyvien palvelutaso- ja kriteerien määritys ja yhtenäistämissuunnittelu

käynnistettävä niin, että kun poliittinen päätöksenteko toimii, ovat esitykset valmiina.

Aikatauluja ja työnjakoja

Voimaanpanolain 19 ja 23 §:n mukaan sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja maakuntien liitot tekevät viimeistään 28.2.2018

maakunnille yksityiskohtaisen selvityksen mm. kuntayhtymän omaisuudesta, veloista, vastuista ja sopimuksista. Kunnan on

tehtävä vastaavanlainen selvitys siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista ja kunnalta vuokrattavista toimitiloista 31.12.2017

mennessä. Maakunta käsittelee kuntien ja kuntayhtymien selvityksen ja päättää sen pohjalta sopimusten ja irtaimen

omaisuuden siirtymisestä maakunnalle.

Teemaryhmä koordinoi ja tukee ensisijaisesti tavara- ja palveluhankintojen sopimuskokonaisuuden selvittämistä (kilpailutetut

hankintasopimukset). Se on laatinut kunnille yhteisen menettelytapaohjeen sopimusten kokoamisesta. Laadittu ohjeistus on

hankinnat ja logistiikka alatyöryhmän loppuraportin liitteenä. Aikataulu tulee lakiesityksessä määritellyistä tavoitteista.

Väliaikaishallinto rekrytoi varsinaisten sopimusten kokoajat, teemaryhmä tarjoaa prosessiin substanssiasiantuntemusta.

Sopimustietojen keräämisessä ja hallinnassa voidaan mahdollisesti käyttää Cloudia-ohjelmaa.

Kiinteistöt-teemaryhmä

Loppuraportti

24.5.2017


Sisällys


1.1. Teemaryhmän kokoonpano ja kokoukset

1.2. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi (dia 7)

2.1. Pirkanmaalla kartoitetut kiinteistöt ja tilat (kevät 2016)

2.2. Pirkanmaan palveluverkko - SOTE-toimipisteet

3. Uuden maakunnan kiinteistö- ja tilapalveluiden järjestäminen (dia 11)

3.1. Maakunnan tilapalveluiden organisointi




4.2. Asukkaat

4.3. Henkilöstö


4.5. Ympäristö


Sisällys



5.2. Maakunnallinen tukipalveluselvitys ja kiinteistöt







1.1. Teemaryhmän kokoonpano ja kokoukset

Virpi Ekholm, Tampereen kaupunki, pj.

Mikko Koponen, Pirkanmaa 2019, siht.

Minna Uschanoff, Valkeakosken kaupunki

Sakari Ermala, Verte Oy

Petri Laurikka, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Hannu Järvi, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Kalle Mäkelä, Ikaalisten kaupunki

Kai Muukkonen, Valkeakosken kaupunki

Ritva Asula-Myllynen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Jukka Alasentie, Pirkanmaa 2019

Kari Hakari, Pirkanmaa 2019

Teemaryhmän on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa (21.12.2016, 16.1.2017., 20.2., 20.3., 12.4., 22.5.). Ryhmä kokoontuu

tarvittaessa vielä 9.6.



Kiinteistöt teemaryhmä työskenteli osana yhteiset asiat -projektiryhmää, joka koostui yhdeksästä teemaryhmästä. Valmistelua on

tehty myös MAKU- ja SOTE-projektiryhmissä ja niiden substanssiteemaryhmissä (katso Pirkanmaa2019-valmistelun organisointi

tarkemmin dialta 6).

Tunnistetut kiinteistöihin liittyvät esivalmisteluvaiheen teema- ja sidosryhmät ovat ainakin:

– Henkilöstö (yhteiset)

– ICT (yhteiset)

– Talousasiat (yhteiset)

– Hankinnat ja logistiikka (yhteiset)

– Konsernirakenne ja johtaminen (yhteiset)

– Palveluverkko- ja integraatio (SOTE)

– Pelastustoimi ja varautuminen (MAKU)

– Projekti- ja teemaryhmät, joilla on valmistelun yhtymäkohtia siirtyvien tilojen, kiinteistöjen, sopimusten ja omaisuuden

kartoittamiseen

– Maakuntien tilakeskus Oy (valtakunnallinen ohjeistus ja tehtävänanto tilojen sekä kiinteistöjen perus- ja sopimustietojen

keruusta)

Projektiryhmien välistä vuoropuhelua edisti 16.2. pidetty Pirkanmaan2019-seminaari, jossa kiinteistö- ja PALM-näkökulmaa

korostettiin osana maakuntastrategiakeskusteluja. 5.5.2017 järjestettiin myös palveluverkkotyöpaja projektiryhmille, jossa yhtenä

näkökulmana palveluverkkoon oli tilanäkökulma. Työpajassa esiin nostettuja huomioita on kirjattu kappaleeseen 3.2.


Pirkanmaa2019-valmistelun organisoituminen P

irka

nm

aan

so

te-

ja

maa

kun

tau

ud

istu

s V

altu

usk

un

ta (

11

0),

Hal

litu

s (1

3),

J

oh

tory

hm

ä (1

8)

Yhteiset asiat projektiryhmä (11)

(Kari Hakari)

Sote- projektiryhmä (7)

(Jaakko Herrala)

Maakunta- projektiryhmä (12)

(Jukka Alasentie)

1. ICMT (18) 2. Henkilöstöasiat (16) 3. Talousasiat (9) 4. Hankinta ja logistiikka (14) 5. Kiinteistöt (8) 6. Konsernirakenne ja johtaminen (16) 7. Osallistuminen (14) 8. Järjestäjän ja tuottajan roolit (11) 9. Yleishallinto ( 11)

1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -ryhmä (18) 2. Tiedolla johtamisen ryhmä (15) 3. Palveluiden digitalisointiryhmä (13) 4. Lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä (27) 5. Kotona asumisen kehittämisen ryhmä (16) 6. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ryhmä (13) 7. Palveluverkko- ja –integraatioryhmä (23) 8. Tutkimus, opetus- ja kehittämistyöryhmä (17) 9. Valinnanvapaus- ja kilpailutusryhmä (17) 10. Yhteistoiminta-alue –asiat (8)

1. Pelastustoimi ja varautuminen (16) 2. Alueen elinvoiman edistäminen (16) 3. Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus (12) 4. Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon

edistäminen (13)

TEEMARYHMÄT N=30

N=341

N=117

N=57

N=167

N=141

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilankuvaus ja analyysi

2.1. Pirkanmaalla kartoitetut kiinteistöt ja tilat (kevät 2016)

• Keväällä 2016 valmisteltiin sote- ja maakuntauudistuksen nykytilankuvaus. Yhtenä osa-alueena kartoitettiin maakunnan

SOTE-kiinteistöt. Kiinteistötiedot koottiin alla mainitulla erittelyllä (tutustu tarkemmin

https://docs.google.com/spreadsheets/d/1B3X2tlon7BKzB88k8aCzc9YwaNMnDrY5tdPDJrAH4Y4/edit?usp=sharing

tai http://slides.com/pirkanmaa/sotekiinteistot/fullscreen )

– Omistetut rakennukset

– Muut rakennukset, joissa SOTE-palveluja

– Ulkoa vuokratut tilat

– Leasing

– Osakehuoneistot

– Muu omaisuus

• Tehty kartoitus SOTE-kiinteistöistä on kattava: Pirkanmaan julkisten, yksityisten ja 3. sektorin sote-toimipisteiden osalta

aineiston kattavuus on 95 %. Kiinteistöjen ja tilojen käyttötarkoitustietoja puuttuu jonkin verran Tampereelta. Ylä-Pirkanmaan

kuntien osalta puuttuu tasetietoja.

• Keskeiset kootut tiedot Pirkanmaan osalta:

– Tasearvo 2015: 489 M€ (tasearvo määritelty 83%:lle kerrosalasta, 94% jos poislukien PSHP:n UO2020)

– Nykyhinta: 993 M€ (määritelty 72%:lle kerrosalasta, sis. UO2020)

– Vuokra- ja leasingvastuut ja yhtiövastikkeet ~ 34 M€ / v

• Lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitos 3,5 M€ / v




http://slides.com/pirkanmaa/sotekiinteistot/fullscreen



– Sote-palveluiden tilat ~ 0,9 miljoonaa kerrosneliötä

• Omistetuissa "sote-rakennuksissa" ~ 670 000 m2

• Muissa omissa rakennuksissa ~ 20 000 m2

• Ulkoa vuokrattu tai liisattu ~ 205 000 m2

– Muu omaisuus, taseissa ja leasing-vastuut: 70 M€

• Maakunnan ”MAKU-kiinteistöjä ja -tiloja” ei ole vielä kartoitettu (pelastuslaitos, vapaapalokunnat, yhteispalvelupisteet,

maakunnan liitto, ELY-keskus, TE-toimistot, aluehallintovirasto, ympäristöterveys, maaseudun palvelut yms.). Tämän osalta

odotetaan Maakuntien tilakeskuksen tehtävänantoa, jonka jälkeen teemaryhmä tarvittaessa tukee kyselyn toteuttamista

maakunnassa.

• Keväällä 2016 laadittu nykytilankuvaus on luettavissa osoitteessa http://www.pirkanmaa.fi/wp-

content/uploads/nykytilan_kuvaus_kevat_2016.pdf . Kappale 13 käsittelee kartoitettuja SOTE-kiinteistöjä.

• Yleisesti ottaen, kiinteistöpalvelut on järjestetty maakunnassa hyvin vaihtelevalla tavalla. Oleellista on ajaa muutos läpi siten,

että hyvät toimintamallit säilyvät ja siirtymävaihetta hyödynnetään myös toiminnan kehittämisen osalta.


http://www.pirkanmaa.fi/wp-content/uploads/nykytilan_kuvaus_kevat_2016.pdf












2.2. Pirkanmaan palveluverkko – SOTE-toimipisteet

• Sitran selvityksen (09/2016) mukaan Pirkanmaalla on tällä hetkellä 669 toimipisteen palveluverkko. Uuden maakunnan

tehtävänä on tarkastella palveluverkkoa kokonaisuutena ja optimoida se asiakaslähtöisemmäksi.


• Digitaalisuuden ja uusien palvelumuotojen (esim.

liikkuvat palveluyksiköt, terveyskioskit) odotetaan

tulevan avuksi, kun paikkaan sidottua palveluverkkoa

joudutaan mahdollisesti supistamaan sekä

palvelutarjontaa selkiyttämään ja keskittämään.

• Nordic Healthcare Groupin selvityksen (9/2016)

mukaan valtakunnallinen laitospaikkojen

vähennystarve vuoteen 2022 mennessä on noin 35%.

Laitostyypeittäin vähennystarve on PTH:n

vuodeosastot -35%, vanhainkodit -52%, vammaisten

hoitolaitokset -65%, päihdehuollon laitokset -34%.

• Suurimman riskin kohteiksi on luokiteltu tiheän

palveluverkon maakuntien (ml. Pirkanmaa) taantuvien

kuntien vanhat kiinteistöt.

• Nordic Healthcare Groupin arvion mukaan koko maan

”sote-riskiryhmäkiinteistöjen" arvo on 707-756 M€.

Näistä todennäköisimmin poistuvia kiinteistöjä on 300-

315 M€ arvosta. Karkeasti arvioiden Pirkanmaan

osuus tästä on noin 10 %.

• Lue lisää: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-

/asset_publisher/1271139/selvitys-sote-uudistuksen-

vaikutuksista-kuntien-kiinteistoihin


Lähde: Oulun yliopisto, Sitra (2016), Sosiaali-ja terveyspalveluverkon kehityskuva 2025-raportti, kuntien, kaupunkien ja maakuntien palveluverkkosuunnitelmat

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/selvitys-sote-uudistuksen-vaikutuksista-kuntien-kiinteistoihin





















3. Uuden maakunnan kiinteistö- ja tilapalveluiden järjestäminen

3.1. Maakunnan tilapalveluiden organisointi

• Teemaryhmän näkökulmasta ei ole järkevää luoda ylimääräisiä tasoja maakunnan tilapalveluihin. Maakuntaan ei ole

tarkoituksenmukaista luoda erillistä tilapalveluiden organisaatiota vaan toiminnallinen organisaatio voi määritellä

asiakastarpeet osana järjestäjän toimintoja. Kiinteistö- ja tilapalveluiden hoitamiseksi tarvitaan myös palveluverkon

asiantuntijoita.

• Valtakunnallinen Maakuntien tilakeskus Oy vastaa maakuntien tilojen hallinnoinnista ja edelleen vuokraamisesta

(sopimushallinta, kiinteistötietojärjestelmä). Tilakeskuksesta toivotaan toimijaa, joka toimii kunkin maakunnan alueella

tilahallinnon ja kiinteistöjen asiantuntijana, tuottaa yhdenmukaista ja vertailtavaa tietoa sekä ottaa osaltaan kantaa

esimerkiksi palveluverkkoon.

• Kunnat tekevät vuokrasopimukset suoraan Maakuntien tilakeskus Oy:n kanssa. Tarve yhtenäiselle

vuokranmäärittelylle ja vakiosopimuspohjille korostuu. Tilakeskus huolehtii kaikista maakunnan toiminnassaan tarvitsemista

tiloista vuokranantajan ominaisuudessa.

– Tilakeskus vuokraa omistamiaan toimitiloja ensisijaisesti maakuntien käyttöön ja muilta vuokraamiaan tiloja

ainoastaan maakunnan käyttöön. Vuokra sisältää kiinteistöjen hoidon, kunnossapidon sekä korvauksen

pääomakustannuksista.

– Tilakeskus toteuttaa ja rahoittaa kiinteistöihin tehtävät muutos- ja korjausinvestoinnit, joista on etukäteen tehty

vuokrasopimus maakunnan ja tilakeskuksen välillä.

– Investointiin sisältyvät tarveselvitys, hankesuunnitelma ja varsinainen toteutus ja niiden kustannukset ovat osa

investointia. Tarveselvitys tehdään tiiviissä yhteistyössä maakuntakonsernin käyttäjien kanssa.

– Tilakeskus vastaa kiinteistöjen osalta varautumisesta, valmiussuunnittelusta ja huoltovarmuudesta.

• Asetuksella säädetään tarkemmin periaatteet, joilla kunnat vuokraavat tilat maakunnalle. Asetus valmistunee toukokuussa

2017.


• Toiminnan ja tilojen rahoitusta toivotaan käsiteltävän kokonaisuutena maakuntatasolla – tilankäytön tehostamiseen tulee

kannustaa ja edistää digitalisaatiolla.

• Maakunta huolehtii itse: maakuntakonsernin käytössä olevien tilojen siivouksesta, kulunvalvonnasta ja vartioinnista,

aulapalveluista sekä muista ns. käyttäjäpalveluista, jotka ovat osa maakuntakonsernin toimintaa ja prosesseja. Irtaimesta

omaisuudesta kuten lääkintäteknisistä ja muista laitteista ja kalusteista.



Pirkanmaan palveluverkon suunnittelun periaatteet ovat: 1. asiakaslähtöinen palveluverkko, 2. palvelujen saavutettavuus,

3. keskuksien kehittäminen monipuolisina palvelukeskittyminä, 4. valinnanvapaus ja monituottajuus, 5. digitalisaation

laajeneminen ja 6. palveluverkon ja tilojen optimointi (kustannustehokas ja joustava palveluverkko, nykyverkon käytettävyys,

tilojen sopeuttaminen huomioiden yksityisen palvelutuotannon kasvu, tilojen monipuolinen yhteiskäyttö).

Palveluverkko työpaja 5.5.2017: tila- ja kiinteistönäkökulma palveluverkon kehittämiseen ja suunnitteluun

Keskeisimmät palveluverkon suunnittelun periaatteet tila- ja kiinteistönäkökulmasta ovat palveluverkon optimointi ja tilojen

käyttöasteen nosto sekä keskusten kehittäminen monipuolisina ja saavutettavina palvelukeskittyminä. Muutos mahdollistaa

uusien tilamarkkinoiden synnyn, mutta samanaikaisesti vallitsee suuri riski tilojen käyttämättä jäämiselle siirtymäkauden

jälkeen. Pirkanmaa tiheän palveluverkon aluetta (SOTE-toimipisteitä 669), jossa verkon optimointiin suuri paine erityisesti

taantuvien kuntien vanhoissa kiinteistöissä.

Työpajan ja teemaryhmän keskusteluissa esiin nousseet keskeiset huomiot on koottu viiden alla olevan teeman alle

1) Tilojen monikäyttöisyyden ja yhteiskäytön mahdollistaminen

Keskeistä on tilojen käyttöasteen nosto ja käytön optimointi. On pohdittava eri toimijoille/tuottajille/asiakasryhmille eri aikoina

soveltuvien tilojen yhteishyödyntämistä. Tarvitaan SOTEMAKU-yhteiskäyttö- ja –palvelupisteitä sekä yhteistyötä kuntien muun

palveluverkon suunnittelun kanssa.


2) Tilojen muutosjoustavuus

Tiloja ja niiden hyödynnettävyyttä on kehitettävä mahdollisuuksien mukaan muutosjoustaviksi, jotta ne mukautuvat sujuvasti

muuttuviin olosuhteisiin. Muutosjoustavuutta määrittelee tosin toiminnan luonne: onko tiloissa tapahtuva toiminta markkinoilta

vuokrattavaa/ostettavaa lyhytaikaista käyttöä vai esimerkiksi pysyvää toimisto-/vuodeosastotarvetta. Myös muut reunaehdot

kuten palvelujen hygieniatasot määrittelevät tilojen soveltuvuutta. Muutosjoustavuuden näkökulma on hyvä huomioida jo

tilainvestointeja ja palveluverkkoa suunniteltaessa. Tilatarpeita on hyvä kartoittaa proaktiivisesti myös 3.sektorilta, yksityiseltä

puolelta ja kansalaisyhteiskunnalta.

3) Toiminta ja palvelutarve määrittävät fyysisen tilatarpeen

Palveluverkon ja toiminnan kehittäminen on tilasuunnittelun keskeinen periaate ja lähtökohta. Tilatarve/-vaatimukset vaihtuvat

asiakkaan tarpeiden ja palvelutuotannon erityispiirteiden mukaan. Toiminnallisten reunaehtojen tunnistaminen on edellytys

myös muutosjoustavuuden ja monikäyttöisyyden optimoinnille. Myös digitalisaatio tulee vähentämään fyysistä tilatarvetta.

4) Toimitilaverkko sekä tilojen toiminnallisuus, laatu ja sijainti kilpailuetuina

Toimitilaverkon optimointi ja joustavuus ovat kilpailuetuja. Kuntien etu olisi luoda itselleen hyväkuntoinen ja saavutettava

tilaverkko (kuntotarkastetut ja ylläpidetyt tilat). Keskeistä on huomioida PALM-näkökulma kaikessa suunnittelussa yhdessä

maakunnan ja kuntien kanssa. Myös kiinteistöjen kulttuurihistoriallisuus ja arvorakennukset yleensäkin voidaan nähdä

houkuttelevina kohteina. Matalan kynnyksen palvelujen brändäys vaikuttaa niiden käyttöön ja siten myös tilatarpeisiin

(esimerkiksi palvelu markettien yhteydessä, sekoittuneet tilat).


5) Ennakointi ja heikkojen signaalien analyysi

Tarvitaan syvällisempää analyysiä ja ennakointia digitalisaation, mobiilien ja kotiin tuotavien palveluiden vaikutuksesta

fyysiseen tilaverkkoon. Perinteiset lähestymistavat (väestösuunnite, etäisyysanalyysit, joli-vyöhykkeet, saavutettavuusanalyysit

yms.) eivät enää yksinään riitä palveluverkon suunnittelun pohjaksi.

Teemaryhmän keskusteluissa esiin nousseita huomioita:

• Huoli palveluverkon suunnittelun pitkittymisestä, kun vaikeita palveluverkkopäätöksiä ei tehdä siirtymäkauden aikana.

• Selvitettävä konkreettisesti, mistä tiloista voidaan digitalisaation myötä luopua ja tehdä irtautumissuunnitelma siirtymäajan

aikana.

• Haasteena, miten maakunnallisen palvelutilaverkon kehittäminen onnistuu väliaikaishallinnon aikana (kuntapoliittiset

ristiriidat).

• Esitetään, että Maakuntien tilakeskus Oy osallistuu maakuntien palveluverkon laatimiseen tilojen asiantuntijana.

• Palveluverkon kartoituksessa hyödynnettävä paikkatietoanalyyseja (väestön painospisteet, minkä kokoisia yksiköitä

tarvitaan missäkin, tilojen katvealueet suhteessa väestöön, saavutettavuus jne.)

• Palveluverkon valmistelun yhtenä lähtökohtana kiinteistöjen näkökulmasta tulee olla olemassa olevien tilojen parempi

hyötykäyttö ja tilojen käyttöasteen korottaminen.

• Jatkovalmistelussa tulee jo pohtia, mitä kiinteistöille tapahtuu siirtymäkauden jälkeen keskipitkällä aikavälillä.

Siirtymäkauden aikana maakunnan on päätettävä palveluverkko sekä kehitettävä kiinteistö- ja tilaverkko sen mukaiseksi.

• Olisi järkevää, että keskipitkällä aikavälillä kunnat keskittyisivät omaan ydintehtäväänsä eivätkä omistaisi enää SOTE-

kiinteistöjä.



Kansalliset kulmakivet: Vahva järjestäjä (järjestäjän ja tuottajan erottaminen), 2) palvelujen integraatio (asiakkaan tarpeen

mukaiset kokonaisuudet ja hoitoketjujen saumattomuus, oikea hoito oikeaan aikaan), 3) valinnanvapaus (asiakaslähtöisyys,

kilpailun hyödyntäminen, markkinaehtoistuminen), 4) kustannusten kasvun hillintä 3mrd € vuoteen 2029 mennessä, 5)

ditalisaatio (arki on digitalisoitu, tiedolla johdetaan, tietojärjestelmät ovat yhtenäisiä)






kehittämiseen)





• Asiakkuuksien hallinnan näkökulmasta Maakuntien tilakeskus Oy tarjoaa maakunnan tilasuunnitteluun tukea, dataa ja

asiantuntemusta (tiedolla johtaminen).



• Huomioitava kiinteistöpuolen osaavan henkilöstön saatavuus, josta voi tulla muutostilanteessa kilpailua. Osaavan

henkilöstön tarve on erityisen suuri, kun uudet maakunnat aloittavat toimintansa. Siirtymässä nykyinen taso pitää kyetä

säilyttämään sekä sopimusten siirrot ja keskeisten hankkeiden jatkuvuus hallitsemaan.

• Miten ja mistä työntekijäresursseista luodaan Maakuntien tilakeskuksen organisaatio niin, että se voidaan Pirkanmaalla jo

käynnistää?

• Hatanpään sairaalan vuokraus päivystystoiminnalle: tarkoituksenmukaisin vuokraustapa olisi sellainen, joka muuttaisi

nykyistä järjestelyä mahdollisimman vähän. Vuokraus tulisi toteuttaa siten, että kiinteistöihin liittyvä ylläpito tuotettaisiin

nykyisin käytössä olevalla mallilla Tampereen tilakeskus liikelaitoksen kautta. Mikäli vuokrataan kylmänä, edellyttää YT-

neuvotteluita kiinteistönhoitohenkilöstön kanssa.

• Hatanpään sairaalan järjestelyt olisi tehtävä Tampereen ja PSHP:n välillä ennen kuin SOTE-järjestämisvastuu siirtyy

maakunnalle 1.1.2019.

• Vuokrasopimusten siirtyminen sisäisistä ulkoisiksi (kaupungilta maakunnalle), voi tulla tarvetta lisätä

asiakaspalveluresurssia tilojen järjestelyyn ja vuokrasopimusten hoitoon liittyviin asioihin (kunnossapitotarpeet,

investoinnit, muutot jne.)



• Kiinteistökauppa kunnan ulkopuoliselle omistajalle saattaa näyttäytyä joissakin kunnissa houkuttelevammalta kuin

vuokraus maakunnalle siirtymäajan jälkeen. Näin erityisesti valinnanvapauden piirissä olevan toiminnan osalta.

• Teknisen nykyarvon ongelmallisuus: Tekninen nykyarvo laskentatapana ei huomioi aikaelementtiä. Tämä voi johtaa

siihen, että toiminnallisesti eri arvoiset tilat saavat saman vuokratason.

• Arvonlisäveroproblematiikka ja kustannusseuraukset kunnille: Siltä osin, kun kuntien vuokraamat kiinteistöt tulevat

valinnanvapauden piiriin tulevan toiminnan käyttöön, kiinteistöt vuokrataan arvonlisäverottomalle toimijalle. Tällöin

vuokrausta ei voi toteuttaa arvonlisäverollisena eikä kunnalle muodostu vähennysoikeutta kiinteistöinvestointien tai

ylläpitokulujen arvonlisäverokustannuksista. Jos kiinteistö ei enää jatkossa ole vähennykseen tai palautukseen

oikeuttavassa käytössä, niin kunnat joutuvat palauttamaan investointeihin liittyviä arvonlisäveroja valtiolle. Näissä

tapauksissa myös kyseisiin kiinteistöihin liittyvien ylläpitokustannusten arvonlisäverojen vähennysoikeus poistuisi. Tämän

arvioidaan aiheuttavan kunnille kansallisesti noin 50 miljoonan euron kustannukset. Syntyvät arvonlisäverokustannukset

on korvattava kunnille.

• Kiinteistön siirtyessä arvonlisäverotuksessa vähennysoikeudettomaan käyttöön, on vuokratasoa tarkastettava ottaen

huomioon vuokranantajalle muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset. Myös Maakuntien tilakeskukselle siirtyvissä

ulkoisissa vuokrasopimuksissa tulee huomioida, että mitään vuokrasopimuksissa olevaa kustannusriskiä ei jää kunnille.

Vuokrantarkistuksiin voi olla tarvetta esimerkiksi yhtiöittämisjärjestelyjen johdosta.

• Pirkanmaa kuuluu tiheän palveluverkon alueisiin, jossa tarve verkon optimointiin on suuri. Tämä synnyttää kiinteistöriskin

erityisesti maakunnan vanhojen kiinteistöjen osalta. Katso tarkemmin loppuraportin kappale 2.2. sekä lue lisää:

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/selvitys-sote-uudistuksen-vaikutuksista-kuntien-kiinteistoihin.























• Lopullinen fyysinen palveluverkko ja palvelutuotannon mobiilit/sähköiset ratkaisut määrittävät asiakkaiden

liikkumistarpeen.

• Digitalisaatio muokkaa fyysistä palvelutilaverkkoa vähentäen muun muassa asukkaiden liikkumistarvetta ja kiinteistö-

/tilainvestointeja.

• Palveluverkon, asumisen, liikenteen ja maankäytön (PALM) periaatteet määrittävät saavutettavuuden kysymyksiä ja ovat

ensisijaisesti poliittisia periaatelinjauksia. Ratkaisevaa ympäristövaikutusten näkökulmasta on, perustuuko fyysinen

palveluverkko ensisijaisesti saavutettavuuteen joukkoliikenteellä ja kuinka maakunnan keskuksia onnistutaan kehittämään

saavutettavina palvelukeskittyminä.

• Kokonaisvaltaisella PALM-suunnittelunäkökulmalla voidaan saavuttaa huomattavia ympäristöhyötyjä sekä sujuvoittaa

asukkaiden liikkumista ja optimoida tilojen kustannustehokasta sijoittumista.



• Palveluverkko-, asuminen-, liikenne- ja maankäyttökokonaisuus (PALM) keskeinen maakunnan ja kunnan vuoropuhelua

kokoava alusta ja yhteistyön väline. Kuntien ja maakunnan on laadittava yhdessä pitkän aikavälin suunnitelmana.

• Teemaryhmä korostaa, että kuntien SOTE-kiinteistöistä ja -tiloista pitää olla pitkän tähtäimen kunnossapito- ja

investointisuunnitelma, joka antaa kokonaiskuvan kiinteistöjen kunnosta, tulevista korjaustarpeista, niiden ajankohdista ja

mahdollisista kustannuksista.

• Kuntien on huolehdittava, että Maakuntien tilakeskus Oy:lle vuokratut tilat sopivat käyttötarkoitukseensa. Kun kunnilla ei

ole tietoa jatkuvuudesta, löytyykö intoa panostaa tilojen kunnossapitoon ja investoida toiminnallisiin muutoksiin ja

peruskorjauksiin? Kuka tekee investoinnit siirtymäkaudella?

• Maakuntien tilakeskus Oy on keskeinen kumppani uusille maakunnille, erityisesti siirtymävaiheessa sopimusmenettelyt

kuntien suuntaan korostuvat.


5.2. Maakunnallinen tukipalveluselvitys ja kiinteistöt

• Selvitys sisältää maakunnallisten tukipalveluiden kokonaisuuden (ml. ateria-, laitos- ja puhtauspalvelut, hankinta- ja

logistiikka, ICT, TAHE, osaltaan kiinteistöt) ja kuntayhteistyön mahdollisuuksien/kiinnostuksen kartoittamisen. Tavoitteena

on hahmotella vaihtoehtoisia tukipalveluiden kokoamisen malleja, niiden heikkouksia ja vahvuuksia. Teemaryhmät

tuottavat kunkin substanssiteeman sisällöt ja tarpeet selvityshenkilölle. Selvityksen laatii Deloitte ja se valmistunee

alkukesästä. Tukipalveluselvityksen toivotaan ottavan kantaa siihen, tekeekö maakunta tiivistä ja laajaa yhteistyötä kuntien

kanssa vai perustuuko tukipalvelutoiminta enemmänkin maakunnan ja kuntien omiin ratkaisuihin (tiivis ja

kokonaisvaltainen vs. hajautunut tukipalvelukenttä).

• Tiloihin tarjottavat käyttäjäpalvelut tulisi selvittää ja sopia osana tukipalveluselvityskokonaisuutta.


6. Kohti väliaikaishallintoa



• Teemaryhmä on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa. Esivalmisteluvaiheen työskentely ja mm. kiinteistöjen perus- ja

sopimustietojen inventointi on ollut riippuvaista valtakunnallisista linjauksista ja Maakuntien tilakeskuksen määrittelemästä

prosessista.

• Työryhmän alkuperäistä tehtävää on päivitetty ja valmistelun fokus on muuttunut hieman syksystä 2016. Tehtävä koostuu

kahdesta kokonaisuudesta: 1) Koordinoida siirtyvien ja vuokrattavien kiinteistöjen, tilojen ja omaisuuden maakunnallinen

kysely Maakuntien Tilakeskuksen projektiryhmän asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä 2) arvioida

omaisuusjärjestelyjen vaikutuksia Pirkanmaan kuntien talouteen. Lisäksi teemaryhmä selvittää keinoja, joilla käyttämättömien

tilojen vaikutusta kuntatalouteen voidaan lieventää.

– Tavoite 30.6.2017: Siirtymäkauden ajaksi Maakuntien tilakeskukselle siirtyvien tilojen ja sopimusten inventointi

(sairaanhoitopiirit, kunnat) on käynnistetty ja valmistuvat Maakuntien tilakeskuksen projektiryhmän edellyttämässä

aikataulussa. Muut väliaikaishallinnon edellyttämät selvitykset laadittu tai käynnissä.

– Tavoite 1.1.2019: Toiminnan häiriötön jatkuminen on turvattu tilahallinnon osalta.

• Alkuperäinen tavoite toteutunee kuntien tilojen ja sopimusten kartoittamisen osalta, mikäli Maakuntien tilakeskus Oy saa

kilpailutettua suunnitellussa aikataulussa selvitystyön toteuttajan. Aikataulutavoitteet on määritelty voimaanpanolaissa ja

hankittavassa palvelukuvauksessa (ks. loppuraportin kpl 6.3.). Teemaryhmä tukee alueellisesti Maakuntien tilakeskuksen

selvitystä sekä tarjoaa substanssiasiantuntemusta väliaikaishallintoon rekrytoitaville sopimusten kokoajille.

• Omaisuusjärjestelyjen vaikutukset kuntatalouteen: Teemaryhmä ei ole juurikaan arvioinut muuten kuin tässä raportissa esiin

nostettujen yleisten huomioiden muodossa (kappaleet 2.2. ja 4.4.). Omaisuusjärjestelyjen vaikutuksia kuntiin ja maakuntiin on

arvioitu melko laajasti lakiluonnoksen yleisperusteluosassa (HE 2.3.2017 maakuntalaki ja sote-järjestämislaki, s.249-262).

Analyysin syventäminen Pirkanmaan kontekstissa laadittava väliaikaishallinnon aikana (7/2017-03/2018).



Jatkovalmistelussa on selvitettävä ainakin:

• Konkreettinen selvitys digitalisaation käytännön vaikutuksista palvelutilaverkkoon.

• Palvelutilaverkossa säilyvien tilojen määrittely ja sen perusteella neuvottelu omistajan kanssa joko kiinteistöjen ostosta tai

jatkovuokrauksesta.

• Palvelutilaverkosta poistuvien kiinteistöjen kartoittaminen ja niistä luopumisen aikataulun määrittely, jotta kunnille jää

mahdollisuus minimoida luopumisesta mahdollisesti syntyvät haitalliset vaikutukset esimerkiksi kehittämällä kiinteistö muuhun

käyttöön tai realisoimalla muulla tavoin.

• Tehtävä analyysi omaisuusjärjestelyjen vaikutuksista Pirkanmaan kuntien talouteen, kun siirtymäajan jälkeen

palvelutilaverkossa säilyvät tilat ovat tiedossa. Miten käyttämättömien tilojen vaikutusta kuntatalouteen voidaan lieventää?

• Väliaikaishallinnon on laadittava tilatarpeisiin kohdentuva investointisuunnitelma yhteistyössä Maakuntien tilakeskuksen

kanssa osana palvelumallin ja -verkon suunnittelutyötä.

• Myös kunnissa valmistelussa olevien SOTE-hankkeiden valmistelun siirtämisestä maakunnan vastuulle tulee sopia. Näin

varmistetaan toiminnan häiriötön jatkuminen.

• Kartoitettava sopimusteknistä eriyttämistä vaativat tilanteet, joissa julkiselle toimijalle vuokrattuja tiloja käyttävät yksityiset

toimijat (hyvinvointikeskustyyppiset tilaratkaisut). Selviävät todennäköisesti maakuntien tilakeskuksen toteuttaman kyselyn

yhteydessä.

Muita huomioita:

• Maakunnan yhtenäisiä vuokrasopimuskäytäntöjä voisi edistää esimerkiksi Seututipan kautta. Toimintatavat olisi ehkä

helpompi sisäistää myös päätöksenteossa.

• Tällä hetkellä kunnissa on tieto, että nk. erityisryhmien palveluilla tuettu asumisen olisi maakunnan järjestettäväksi siirtyvää

SOTE-palvelua. Käytännön toimintatapoja ei kuitenkaan ole kuvattu. Nykytilanteessa asukkaat ovat usein huoneenvuokralain

mukaisessa sopimussuhteessa joko palveluntuottajaan tai kuntaan. Arvonlisäverovähennysoikeuden mahdollinen

poistuminen lisää asumiskustannuksia ja edelleen mahdollisesti myös asumistukimenoja.




Kiinteistöalan asiantuntijat ja tehtävät:

• Vuokrasopimusten kokoamisen ja yhdenmukaisen aineiston tuottamisen maakunnalliset avustamistehtävät (Maakuntien

tilakeskus koordinoi kyselyn)

• Vuokratilojen soveltuvuuden arviointi.

• Tulevan asiakkaan (käyttäjän) vastuuhenkilö tiloihin liittyvien sopimusneuvotteluiden osalta.

• Kiinteistöjen investointisuunnitelman laatiminen yhteistyössä Maakuntien tilakeskuksen kanssa (työpari mahdollisesti

palveluverkkoasiantuntijan kanssa).

Aikataulut ja selvitysprosessin kuvaus

Voimaanpanolain 19 ja 23 §:n mukaan sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja maakuntien liitot (maakuntaan siirrettävät

lakisääteiset kuntayhtymät) tekevät viimeistään 28.2.2018 maakunnille yksityiskohtaisen selvityksen mm. kuntayhtymän

omaisuudesta, veloista, vastuista ja sopimuksista. Kunnan on tehtävä vastaavanlainen selvitys siirtyvästä omaisuudesta,

sopimuksista ja kunnalta vuokrattavista toimitiloista 31.12.2017 mennessä. Maakunta käsittelee kuntien ja kuntayhtymien

selvityksen ja päättää sen pohjalta sopimusten ja irtaimen omaisuuden siirtymisestä maakunnalle. Maakunnan on viimeistään

30.4.2018 lähetettävä kirjallinen ilmoitus maakunnan vastuulle siirtyvien velkojen, vastuiden ja sopimusten velkojille ja

sopimusosapuolille.

Maakuntien tilakeskus Oy käynnistää kilpailutuksen kunnista maakuntiin siirtyvien rakennusten/tilojen perus- ja sopimustietojen

keruusta sekä siirtymäkauden vuokrien määrittelystä toukokuussa 2017. Tähän liittyen Maakuntien tilakeskus on tilannut

Trellum Oy:ltä kilpailutuksen palvelukuvauksen, jonka on tarkoitus antaa prosessista kiinnostuneille palveluntuottajille käsitys

siitä, mitä on tarkoitus tehdä. Toimittajakilpailutus tehdään touko-kesäkuussa, vuokranmäärityshankkeen on tarkoitus alkaa

1.8.2017. Suunnitelman mukainen perus- ja sopimustietojen keruu valmistuu 14.12.2017 mennessä (ks. tarkemmin seuraava

dia).

Lakisääteisistä kuntayhtymistä siirtyvä omaisuus ja selvitysaikataulu



Kunnilta vuokrattava/siirtyvä omaisuus ja selvitysaikataulu

Maakunnan omaisuuden, sopimusten ja vastuiden siirto palvelukeskukselle (Maakuntien tilakeskus Oy)


Konsernirakenne ja johtaminen

Loppuraportti

26.5.2017


Sisällys



1.2. Alatyöryhmät ja niiden tehtäväkokonaisuudet

1.3. Teemaryhmän kokoukset ja niiden temaattiset sisällöt


2. Hallinto- ja johtamisrakenteiden nykytilankuvaus ja analyysi (dia 8)

2.1. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli: Tampereen kaupunki

2.2. Prosessijohtamismalli: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

2.3. Valtuusto-hallitus-malli: Pirkanmaan liitto

2.4. Valtion tulosohjausmalli: Pirkanmaan ELY-keskus

2.5. Hallinto- ja johtamisrakenteiden nykytilan analyysi

3. Maakunnan konsernirakenteen jäsentyminen (dia 22)

3.1. Vaihtoehtoiset toimielinrakenteet

3.2. Maakuntahallinnon organisoituminen

3.3. Palvelutuotannon organisoinnin vaihtoehdot

4. Maakunnan johtaminen (dia 41)

4.1. Hallintosääntö

4.2. Omistajaohjaus ja konserniohje

4.3. Tuotannon ohjausmallit


Sisällys


5.1. Sote- ja maakuntauudistuksen sekä Pirkanmaa2019 strategiset tavoitteet







6.2. Ulkoiset sidosryhmät ja ehdotukset yhteistyömuodoiksi








Tarja Puskala, Tampere, puheenjohtaja

Kari Hakari, Pirkanmaan liitto, muutosjohtaja

Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto, asiantuntijasihteeri

Jaakko Joensuu, Pirkkala

Esa Sirviö, Mänttä-Vilppula

Janne Salonen, Tampere

Isto Nordback, PSHP

Olli-Pekka Ojanen, Pirkanmaan pelastuslaitos

Erkki Hirsimäki, Parkano

Juha Sammallahti, Pirkanmaan ELY-keskus

Riku Immonen, Pirkanmaan TE-toimisto

Vuokko Ylinen, PSHP

Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto

Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki

Mervi Saarinen, PSHP

Marko Koskinen, Pirkanmaan liitto

Juho Kivistö, PSHP

Eeva Torppa-Saarinen, Tampere

Tuukka Salkoaho, Tampere (kutsuttu asiantuntija)

Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto (kutsuttu asiantuntija)

Kristiina Lumme, Pirkanmaan liitto (kutsuttu asiantuntija)


Konsernirakenteen kuvaus

1. Järjestäjäorganisaatio ja tarkoituksenmukainen toimielinrakenne

Mikko Koponen, Päivi Nurminen, Olli-Pekka Ojanen, Juha Sammallahti, Esa

Sirviö, Ilkka Salminen, Vuokko Ylinen, Kristiina Lumme, Riikka Joutsensaari,

Anniina Tirronen

2. Palvelutoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot: teemaryhmä

Johtamisrakenteen kuvaus

3. Hallintosäännön keskeiset kohdat

Vuokko Ylinen + lakiryhmä, Ilkka Salminen, Erkki Hirsimäki, Olli-Pekka

Ojanen, Tuukka Salkoaho

4. Konserniohjeen keskeiset kohdat sekä konsernin ohjausmalli (esim. tavoiteohjaus,

tulosohjaus, sopimusohjaus) ja omistajaohjaus

Vuokko Ylinen + lakiryhmä, Ilkka Salminen, Janne Salonen, Tarja Puskala,

Kristiina Lumme

Alleviivatut henkilöt ovat toimineet koollekutsujina

Maakuntastrategian valmistelu siirrettiin teemaryhmältä erilliselle työryhmälle maaliskuussa

2017.


1.2. Teemaryhmän alatyöryhmät ja niiden tehtäväkokonaisuudet

Joulukuu 2016

30.11. Laajennettu työpaja: maakuntaan siirtyvien tehtävien tarkastelu ja ryhmittely.

Tammikuu

20.12. Järjestäjätehtävät ja -organisaation työstäminen alkaa. Maakuntastrategian alustus.

Toiminnan näkökulmasta liikkeelle. Maakuntaan siirtyvät tehtävät, työstäminen ns. lakanamallilla.

24.1. Hallintosäännön alustus. Järjestäjäorga-nisaation ja toimielinrakenteen työstö.

Helmikuu

Järjestäjätehtävät ja –organisaatio

Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu

23.2. väliraportti 24.5. loppuraportti

Loka- marraskuu

Johtamisrakenteen kuvauksen valmistelu

Konsernirakenteen vaihtoehtojen valmistelu sekä toimielimet

21.2. Konserni-rakenteiden nykytilaesitys. Alustava hahmotelma järjestäjäorg. ja toimielin-rakenteesta väliraporttiin.

21.3. Maakuntahallinnon organisointi. Palvelutuotannon organisoinnin vaihtoehdot. Hallintosäännön työstö.

18.4. : Konserni- ja omistajaohjaus. Hallinto-sääntötyön yhteenveto. Palvelutuo-tannon org.vaihtoehdot.

19.5. Konsernirakenne. Maakuntahallinnon org.vaihtoehdot. Loppuraportin käsittely .

1.3. Teemaryhmän kokoukset ja niiden temaattiset sisällöt


Keskeiset valmisteluvaiheen teemaryhmät ovat olleet:

• SOTE- ja MAKU-projektiryhmät kokonaisuudessaan

• Järjestäjän ja tuottajan roolit (yhteiset)

• Henkilöstöasiat (yhteiset)

• Talousasiat (yhteiset)

• Yleishallinto (yhteiset)

• Osallistuminen (yhteiset)

• Kaikki substanssiteemaryhmät, jotka arvioivat ja hahmottelevat eri toimintojen uudenlaista organisoimista

Erityisen tiivistä yhteistyötä on tehty järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmän kanssa. Lisäksi maakuntahallinnon

organisoinnin valmisteluun perustettiin erillinen valmisteluryhmä, jossa oli edustus KoJo-, järjestäjän ja tuottajan roolit-,

yleishallinto-, talousasiat- ja henkilöstöasiat -teemaryhmistä. Vuoropuhelua teemaryhmien välillä on edistänyt myös

projektiryhmille tarkoitettu Pirkanmaan2019-seminaari 16.2.2017 sekä MAKU- ja yhteiset -projektiryhmien kehittämisiltapäivä

20.3. Teemaryhmän puheenjohtaja on käynyt esittelemässä KoJo-ryhmän työtä Ympäristön turvallisuus –teemaryhmälle

11.4., osallistuminen-teemaryhmälle 19.4. ja alueiden käyttö -teemaryhmälle 4.5.

Teemaryhmän työ on keskeisessä roolissa reunaehtojen/viitekehyksen määrittelyssä muille teemaryhmille. Monet ryhmät

ovat todenneet olevansa riippuvaisia uuden maakunnan johtamisperiaatteiden ja rakenteiden mahdollisimman pikaisesta

linjaamisesta. Jatkotyössä konsernirakenteen hahmotelmat ovat pitkälti riippuvaisia siitä, miten teemaryhmät näkevät

palvelukokonaisuuksien ja järjestäjän toimintojen organisoituvan loppuraporteissaan. Väliaikaishallinnon aloittaessa olisi

mahdollisimman pian linjattava valmistelun periaatteita tai vähintään priorisoida eri vaihtoehtoja.


2. Hallinto- ja johtamisrakenteiden nykytilankuvaus ja analyysi

• Kaupunki tytäryhteisöineen muodostaa Tampereen kaupunkikonsernin. Tytäryhteisöjä ovat yhteisöt, joissa kaupungilla on

kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta. Tytäryhteisöön rinnastetaan myös kaupungin määräysvaltaan kuuluva säätiö.

• Konserniohjauksella tarkoitetaan omistajaohjausta sekä tytäryhteisöjen valvontaa koskevien ohjeiden antamista.

Omistajaohjauksella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla kaupunki omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhteisön

hallintoon tai toimintaan.

• Konserniohjauksen keinot:

– Konserniohje, omistajaohjauksen periaatteet

– Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa -ohje

– Strateginen ohjaus: kuntastrategian osana omistajapolitiikka, yhtiökohtaiset omistajastrategiat

– Epämuodollinen vaikuttaminen: vuosittaiset omistaja- ja tavoitekeskustelut yhtiöiden hallitusten puheenjohtajien ja

toimitusjohtajien kanssa, vaikuttaminen yhtiökokouksissa

• Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja-mallin (v. 2007-2017) vahvuuksia ja heikkouksia on avattu seuraavilla sivuilla.


Kappaleessa on esitetty neljän eri esimerkin kautta maakuntaan siirtyviä erilaisia johtamis- ja hallintomalleja, jotka toimivat

osaltaan myös kappaleen 3 toimielintarkasteluiden pohjana. Lisäksi on pyritty arvioimaan eri mallien vahvuuksia ja haasteita.

2.1. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli: Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin tilaaja-tuottajamallin arviointia

• Tilaajan roolin on koettu mahdollistaneen keskustelun kokonaisuudesta ja vaikuttavamman palvelukokonaisuuden

luomisesta. Tilaajan on tullut hankkia eri palvelutarpeet huomioiva, elinkaarimallin mukainen mahdollisimman vaikuttava

palvelukokonaisuus kaupunkilaisten käyttöön, eikä niinkään katsoa yksittäisten palvelujen merkittävyyttä. Tarvittaessa

tilaaja on voinut allokoida voimavaroja sinne, missä palvelujen tarve on suurin. Toisaalta tilaaja-tuottajamalliin sisältyvä

jako konserniin, tilaajaan ja tuottajaan on osin mahdollistanut uudenlaisen osaoptimoinnin.

• Tilaaja-tuottajamalli on lisännyt monituottajuutta. Sidosryhmät pitävät kaupunkia merkittävänä yhteistyökumppanina ja

arvostavat kilpailutusosaamista. Tilaamis-/hankintaosaaminen keskittynyt, millä mahdollisia synergiaetuja

• Sopimusohjausmalli on periaatteessa koettu hyvänä, mutta sen ongelmina ovat nousseet hallinnon lisääntyminen,

taloudellisen sitovuuden puute ja tuottajan itsenäisen kehittämistoiminnan rajoittuminen. Yksityiskohtaisiin suoritteisiin

perustuvat sopimusmallit ovat olleet haasteena innovatiivisten ratkaisujen syntymiselle.

• Toimintamalli on edellyttänyt oman palvelutuotannon prosessikuvauksia, tuotteistamista ja hinnoittelua, mikä on lisännyt

kustannustietoisuutta sekä myös palvelusisältöjen kehittämistä. Kuitenkin mallin aikana toteutetut, kiristyneestä

taloustilanteesta johtuvat useat säästöt on toteutettu osin toimintamallin logiikan vastaisesti.

• Yhteiskehittäminen on toteutunut erityisesti innovatiivisissa hankkeissa, joissa on saatu merkittäviä tuloksia

käyttäjälähtöisten palveluprosessien ja palvelupolkujen suunnittelusta. Mukana ovat olleet kuntalaiset ja palvelujen

käyttäjät.

• Tuotannon poliittinen ohjaus on mahdollista hoitaa kaupunginhallituksen toimesta. Tuotannon johtokuntien tehtävä on ollut

epäselvä. Johtamisen selkeytymättömyys (kuka johtaa mitäkin). Tuotannon liikkumavara henkilöstöasioissa ollut vähäistä.

Tampereen kaupungin uusi organisaatio 1.6.2017 alkaen


Tampereen kaupungin konsernihallinnon rakenne uudessa toimintamallissa 1.6.2017

Konserniohjausyksiköt

Hyvinvoinnin palvelualue

Johtaja

Palvelualueen esikunta

Palveluryhmät

Palveluyksiköt

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue

Johtaja


Palveluryhmät

Palveluyksiköt

Konsernijohtaja

Kehittäminen Kehittämisjohtaja

Strategia Strategiajohtaja

Talous Talousjohtaja

Henkilöstö Henkilöstöjohtaja

Omistajaohjaus Rahoitusjohtaja

Hallinto Hallintojohtaja

Kaupunkiympäristön

palvelualue

Johtaja


Palveluryhmät

Palveluyksiköt

Viestintä Viestintäjohtaja

Palveluryhmät

Palveluyksiköt

Palveluryhmät

Palveluyksiköt

Palveluryhmät

Palveluyksiköt

Konsernihallinto

Palvelutoiminta

Konsernipalveluyksikkö

Asunto- ja kiinteistölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Sivistys- ja kulttuurilautakunta

Elinvoima- ja osaamislautakunta

Yhdyskuntalautakunta

Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

Alueellinen jätehuoltolautakunta

APO

APO

APO

HYVINVOINNIN PALVELUALUE

KONSERNIOHJAUS HALLINTO - HENKILÖSTÖ - KEHITTÄMINEN - STRATEGIA - TALOUS - OMISTAJAOHJAUS - VIESTINTÄ

Konsernipalveluyksikkö

KONSERNIJOHTAJA

ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUE

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE

Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Avo- ja asumispalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut

Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Työllisyydenhoito Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Kehitysohjelmat

Kaupunkiympäristön suunnittelu Joukkoliikenne Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Kestävä kaupunki Kehitysohjelmat Asiakas- ja tukipalvelut

Lautakuntien ja palvelualueiden rakenne uudessa toimintamallissa 1.6.2017,

Tampereen kaupunki

2.2. Prosessijohtamismalli: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri


• Sairaanhoitopiirin johtaminen perustuu valtuuston hyväksymään toiminta- ja taloussuunnitelmaan, Pirkanmaan

erikoissairaanhoidon strategiaan 2016-2025 sekä perussopimukseen perustuvaan sopimusohjaukseen ja konsernin

omistajaohjaukseen.

• Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto (67 jäsentä), joka vastaa sairaanhoitopiirin toiminnasta

ja taloudesta, käyttää ylintä päätösvaltaa sekä siirtää sitä hallintosäännön määräyksillä. Se valitsee toimikaudekseen

sairaanhoitopiiriä johtavan hallituksen.

• Hallitus (13 jäsentä) edustaa kuntayhtymää, valvoo sen etua ja tekee kuntayhtymän sopimukset. Hallituksen esittelijänä

toimii sairaanhoitopiirin johtaja. Hallitus ja sairaanhoitopiirin johtaja vastaavat omistajaohjauksesta. Toimivallan siirto on

määritelty konserniohjeessa.

• Hallituksen alaisuudessa toimii yhtymähallinto, joka sairaanhoitopiirin johtajan johtamana vastaa sairaanhoitopiirin

strategisesta johtamisesta ja päätöksenteosta yhdessä sairaanhoitopiirin valtuuston ja hallituksen kanssa. Sairaanhoitopiirin

johtajan alaisuudessa työskentelee lisäksi prosessiomistajat, jotka johtavat sairaanhoitopiiritasoisia prosesseja.

Prosessijohtaminen ei perustu hierarkiaan vaan verkostojohtamiseen. Yhtymähallinto johtaa myös yliopistollisen sairaalan

toimintaa ja huolehtii ERVA-yhteistyöstä.

• Prosessiomistajista koostuva sairaanhoitopiirin johtoryhmä avustaa johtajaa strategisessa johtamisessa ja sairaalan

operatiivisessa johtamisessa.

• Sairaanhoitopiirissä toimii myös johtajisto, joka on sisäinen johtamisverkosto. Siihen kuulu sairaanhoitopiirin johtoryhmän

jäsenet, toimialueiden ja palvelukeskuksen johtajat, henkilöstön edustaja sekä muita johtavia viranhaltijoita.

• Lisäksi on muita toimielimiä, kuten tarkastuslautakunta (7 jäsentä) ja johtokuntia. Päätöksenteko- ja kokousmenettelystä

määrätään hallintosäännössä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän hallinnollista toimintaa ohjataan perussopimuksella ja

eräillä johtosäännöillä.

• Sairaanhoitopiirissä on lisäksi kaksi erityislainsäädäntöön perustuvaa toimikuntaa. Niitä ovat alueellinen eettinen

toimikunta sekä erityisvastuualueen tutkimustoimikunta. Lisäksi on muita toimikuntia mm. Rakennustoimikunta.

• Sairaanhoitopiirissä on Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos sekä neljä tytäryhtiötä: Tekonivelsairaala Coxa Oy, Tays

Sydänsairaala Oy, Fimlab Laboratoriot Oy ja FinnMedi Oy, joita johtavat toimitusjohtajat

PSHP:n yhtymähallinnon prosessit

Sairaanhoitopiirin johtaja

• Sairaanhoitopiin ja Taysin johtaminen

• Konsernin omistajaohjauksen johtaminen

Johtajaylilääkäri

• Potilashoidon ja palvelutuotannon johtaminen

• Tutkimuksen ja opetuksen johtaminen

Hallintoylihoitaja

• Hoitotyön ja asiakaspalvelun johtaminen

• Terveysalan opetuksen ja hoitotieteellisen tutkimuksen johtaminen

Talousjohtaja

• Talouden ja rahoituksen johtaminen

Hallintoylilääkäri

• Yhteisöasiakkuuksien ja tiedolla johtaminen

Hallintojohtaja

• Päätösvalmistelun ja toimeenpanon johtaminen

Kehitysjohtaja

• Toiminnan uudistamisen johtaminen

HR – johtaja

• Henkilöstöresurssien ja työnantajatehtävien johtaminen

Tietohallintojohtaja

• Tietohallinnon johtaminen

Viestintäjohtaja

• Sisäisen ja ulkoisen viestinnän johtaminen

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin organisaatio


2.3. Valtuusto-hallitus -malli: Pirkanmaan liitto

Pirkanmaan liitto on lakisääteinen kuntayhtymä, jossa on jäseninä Pirkanmaan maakunnan kunnat. Pirkanmaan liiton tehtävänä on

huolehtia lainsäädännössä sille annetuista tehtävistä (mm. laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista,

maankäyttö- ja rakennuslaki) sekä jäsenkuntien sille antamista tehtävistä. Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksenteko-

ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan eri johtosäännöillä (maakuntavaltuuston työjärjestys,

taloussääntö, tarkastussääntö, palkkiosääntö).

Maakuntavaltuusto (59 jäsentä):

• Käyttää ylintä päätösvaltaa. Kuntien edustajainkokous valitsee valtuuston jäsenkuntien kunnanvaltuustojen edustajista

kunnallisvaalikauden ajaksi siten, että poliittinen jakauma vastaa kunnallisvaalien tulosta Pirkanmaalla.

• Vastaa Pirkanmaan liiton toiminnasta ja taloudesta. Hyväksyy maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sekä maakuntakaavan. Valitsee

maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan jäsenet sekä maakuntajohtajan.

Maakuntahallitus (11 jäsentä):

• Kokoonpanossa on huomioitu poliittisten puolueiden saama kannatus kunnallisvaaleissa sekä tasa-arvolaki.

• Voi päätöksellään siirtää hallintosäännössä saamaansa toimivaltaa maakuntajohtajalle tai muulle alaiselleen viranhaltijalle.

• Nimeää kuntayhtymän edustajat sellaisiin toimielimiin, joissa käytetään kuntayhtymän äänivaltaa.

• Asian ottamisesta maakuntahallituksen käsiteltäväksi voi päättää maakuntahallituksen lisäksi sen puheenjohtaja ja

maakuntajohtaja.

• Valitsee muut viranhaltijat. Päättää Pirkanmaan liiton toimiston organisaatiosta.

Tarkastuslautakunta (5 jäsentä):

• Valvoo liiton toiminnan ja taloudenpidon asianmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Tarkastuslautakunta on vastuullinen

maakuntavaltuustolle.


Maakuntajohtaja

• Johtaa Pirkanmaan liiton toimistoa ja päättää henkilöstön tehtävistä.

• Voi päätöksellään siirtää toimivaltaansa alaiselleen viran- tai toimenhaltijalle.

• Maakuntahallituksen kokouksessa asiat päätetään maakuntajohtajan esittelystä.

• Allekirjoittaa kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset, annettavat sitoumukset ja kirjelmät.

Pirkanmaan liiton toimisto

• Toimiston tehtävänä on maakuntahallituksen alaisena huolehtia kuntayhtymän toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja

päätösten toimeenpanosta kuntayhtymän perussopimuksen, muiden sääntöjen ja hallintosäännön määräysten mukaisesti.

• Toimistolla on johtoryhmä, jonka muodostavat maakuntajohtaja, liiton johtajat sekä muut maakuntajohtajan päättämät viran- tai

toimenhaltijat.

• Toimisto on organisoitunut aluekehitys-, innovaatio- ja tulevaisuustyö-, maakuntakaavoitus-, edunvalvonta- sekä hallintoryhmään.

Huomioita hallinto- ja johtamismallista

• Kansanvaltaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden toteutuminen: maakuntavaltuuston jäsenet ovat kunnanvaltuustojen jäseniä,

maakuntavaltuustossa olevien ryhmien ääniosuuksien tulee vastata eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta.

• Maakuntavaltuustoon nimetään yksi jäsen kustakin kunnasta jokaista kunnassa asunutta alkavaa 10000 asukasta kohden (kuitenkin

enintään kolmanneksen rajoittamattomasta jäsenmäärästä).

• Pohjautuu valtuusto-hallitus-malliin.

• Liiton hallintosääntö mahdollistaa toimivallan delegoimisen maakuntahallitukselta maakuntajohtajalle, ja edelleen maakuntajohtajalta

muille viran- tai toimenhaltijoille.

• Päätöksenteon suoraviivaistamiseksi on hallintosäännössä maakuntajohtajalle delegoitu päätösvaltaa mm. maakunnan

kehittämisrahasta ja EU:n rakennerahastovaroista tehtävistä pienimuotoisista rahoituspäätöksistä sekä hankkeiden muutospäätöksistä

(sisältävät paljon ”rutiinipäätöksiä”).

• Maakuntahallitus antaa kuntayhtymän nimissä lausunnot ja tekee esitykset kaikista niistä asioista, joilla on olennaista merkitystä

maakunnan kehittämisen tai kuntayhtymän toiminnan kannalta. Muilta osin lausunnot antaa maakuntajohtaja tai maakuntakaava-

asioissa maakuntakaavoitusjohtaja.

• Maakuntahallituksen ja -valtuuston jäsenet ovat kuntien valtuustojen edustajia. Se, millaisena he ymmärtävät roolinsa (kunnan vai

maakunnan edustajana) on keskeistä ja vaikuttaa päätöksentekoon.


2.4. Valtion tulosohjausmalli: Pirkanmaan ELY-keskus


ELY-keskuksen ohjauksen perusrakenne

• ELY-keskukset ovat valtion aluehallintoviranomaisia, jotka hoitavat lukuisia kehittämis-,

valvonta- ja toimeenpanotehtäviä.

• Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa oman hallinnonalansa lisäksi ELY-keskusten

yleishallinnollisesta ja strategisesta ohjauksesta.

• ELY-keskusten toiminta perustuu ministeriöiden tulosohjausmalliin:

substanssiministeriöt ohjaavat ja asettavat mm. tulostavoitteet, tulossopimusmittarit sekä

seurantaindikaattorit vastuualueille.

• ELY-keskuksen vastuualue voi olla useamman ministeriön ohjauksessa.

• Tulosohjausmallille on keskeistä, että se pohjautuu hallitusohjelmassa asetettuihin

politiikkatavoitteisiin, yhtenäisiin koko valtiokonsernille asetettuihin tavoitteisiin ja muihin

hallinnolle asetettuihin poikkihallinnollisiin tavoitteisiin. Tulosohjaus on merkittävä osa

laajaa resurssi- tai budjettiohjauksen kokonaisuutta.

• Tulosohjaus on vuorovaikutteinen sopimusajatteluun perustuva ohjausmalli, jonka

tavoitteena on löytää tasapaino käytettävissä olevien voimavarojen ja niillä

saavutettavissa olevien tulosten välille. Samalla tarkoituksena on kehittää palvelujen

laatua ja varmistaa niiden tuottamisen kustannustehokas toteutustapa.

• Tulosohjauksen keskeisimmät ohjausvälineet ovat valtion talousarvio ja ministeriön ja

viraston välille laadittava tulossopimus.


Moni- ja tulosohjausmallin haasteita

• ELY-keskusten ohjausmallilla on ollut kunniakas pyrkimys

sovittaa lukuisa joukko erilaisia tavoitteita yhteen, mutta

käytännön tasolla se on ollut hyvin haastava toteuttaa.

– ELY-keskus on organisoitu perustamisvaiheessa käytännössä

hallinnonaloittain

– Rakenne ei edistä poikkihallinnollisuutta, tehtäväkirjo on

erittäin laaja

– Ministeriöiden keskinäinen sopiminen ja tavoitepriorisointi olisi

moniohjauksen ehdoton edellytys

– Paljon erilaisia ja eri tasoisia tavoitteita / indikaattoreita /

mittareita

• Moniohjaus luo tulossuunnitteluprosessiin hallitsemattomuutta ja

päällekkäistä työtä.

• Toimialakohtaiset substanssitavoitteet jäävät irralliseksi

strategisesta suunnittelusta ja koko ELY-keskusta koskevasta

tulossopimusmenettelystä.

2.5. Hallinto- ja johtamisrakenteiden nykytilan analyysi

• Maakunnassa on useita eri toimielinmalleja ja johtamiskulttuureita, jotka jatkossa sulautuvat yhteen

maakuntakonserniin. Muutosjohtajuuden ja avoimen viestinnän merkitys korostuvat vrt. muutosprosessin laajuus ja

aika.

• Suurin toimintakulttuurinen siirtymä lienee valtion aluehallinnon viranomaisilla, jotka siirtyvät edustuksellisen

päätöksenteon malliin.

• Tunnistettava ja hyödynnettävä kunkin mallin vahvuuksia ja hyviä käytäntöjä (strategia, hallintosääntö, konserniohje),

jotta johtamisrakenteesta muodostuu mahdollisimman suoraviivainen ja tehokas unohtamatta poliittisia ja

osallistumisen reunaehtoja. Uuden maakunnan johtamisen mekanismit ja rakenteet valmisteltava laajalla eri

organisaatioiden asiantuntijapohjalla.

• Keskeisimpiä haasteita saada uuden maakunnan konsernirakenne ja johtamismallit tukemaan aidosti asiakas- ja

asukaslähtöisyyttä.

• Alla olevassa taulukossa on yhteenveto tapausesimerkkien ohjausmekanismeista.



Sarake1 Poliittinen ohjaus Johtamismalli Sopimusohjaus Tavoite- ja tulosohjaus Omistajaohjaus

Tampereen kaupunki

Edustuksellinen (valtuusto-

hallitus-lautakunta),

erityispiirteenä

pormestarimalli. Pormestari

on hallituksen

puheenjohtaja.

Valtuusto-hallitus-

lautakuntamalli.

Apulaispormestarit ovat

lautakuntien puheenjohtajia.

Toiminnan johtamisessa

tavoitejohtamisen piirteitä.

Sisäisestä tilaaja-

tuottajamallista

hyvinvointipalveluissa luovuttu.

Monituottajamallissa

sopimusohjaus ulkoisissa

hankinnoissa. Liikelaitosten

kanssa sisäisiä sopimuksia.

Valtuusto hyväksyy strategian

ja talousarvion, joiden kautta

tuloksellisuusohjaus toteutuu

johtamisjärjestelmässä.

Tavoiteasiakirja toiminnan

johtamisessa.

Valtuuston hyväksymä

konserniohje,

omistajapolitiikan periaatteet

ja strategia. Kh:n jaosto vastaa

omistajaohjauksesta.

Omistajastrategiat sekä

vuosittaiset omistaja- ja

tavoitekeskustelut.

Pirkanmaan

sairaanhoitopiiri

Edustuksellinen (valtuusto-

hallitus).

Poliittinen johtaminen:

valtuusto-hallitusmalli,

operatiivinen johtaminen:

prosessijohtamismalli.

Perussopimus, kunta-

asiakkaiden kanssa tehtävät

sopimukset, vapaahoitopaikan

valintaohje, yhtymähallinto

vastaa erva-yhteistyöstä,

tytäryhtiöidenohjaus.


strategia ja talousarvio.

Yhtymähallinto vastaa

toiminnan strategisesta

johtamisesta ja

päätöksenteon valmistelusta.


konserniohje, hallitus ja

PSHP:n johtaja vastaavat

konsernin

omistajaohjauksesta.

Ulkoinen omistajaohjaus:

jäsenkunnat ohjaavat

toimintaa.

Pirkanmaan liittoEdustuksellinen (valtuusto-

hallitus).

Valtuusto-hallitus-malli,

maakuntajohtaja,

tavoitejohtaminen.

Hallitus vastaa liiton

sopimuksista, toimivaltaa

delegoitu maakuntajohtajalle.

Valtuusto vastaa toiminnasta

ja taloudesta. Hyväksyy

maakuntasuunnitelman ja -

ohjelman sekä

maakuntakaavan.

Maakuntahallitus vastaa

toimeenpanosta.

Omistajakunnat ohjaavat liiton

toimintaa, mm. kuntakierros

Pirkanmaan ELY-

keskus ja TE-toimistoMinisteriöt (eduskunta)

Valtion tulosohjausmalli,

päällikkövirasto, toiminta

perustuu halitusohjelmaan.

Moniohjausmalli,

ministeriöiden keskinäinen

sopiminen ja tavoitepriorisointi

korostuu.

Substanssiministeriökohtaine

n moniohjausmalli,

sektoraalisuus, perustuu

talousarvioon.

Tehtävät perustuvat lakiin ja

asetuksiin.

3. Uuden maakunnan konsernirakenteen ja johtamisen jäsentyminen

3.1. Vaihtoehtoiset toimielin- ja johtamisrakenteet

• Konsernirakenne- ja johtaminen -teemaryhmä on valmistellut keskustelun pohjaksi kolme

vaihtoehtoista maakunnan hallintomallia sekä arvion niiden heikkouksia ja vahvuuksia.

Arvioidut vaihtoehdot ovat:

A. Valtuusto-hallitus-valiokuntamalli

B. Valtuusto-hallitusmalli + hallituksen jaostot

C. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli

• Esivalmistelun johtoryhmä ja hallitus käsittelivät toimielinrakennemalleja kokouksissaan

keväällä 2017. Esivalmistelun hallitus kävi 11.4.2017 alustavan keskustelun

vaihtoehdoista. Toimielinrakenteen suunnittelussa ja valmistelussa

väliaikaishallinnon tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin:

• Mitä tavoitellaan? Vahvaa poliittista ohjausta, laajaa edustuksellisuutta,

suoraviivaisuutta ja tehokkuutta, osallistavaa hallintoa.

• Mikä on tehtäväkokonaisuuksien järjestämisen periaatteena (elinkaariajattelu,

palveluintegraatio, toiminnallisuus, hallinnonala)?

• Tukeudutaanko perinteisiin malleihin vai haetaanko uusia toimintamalleja? Onko

mahdollista, että maakunnassa on erilaisia toimielimiä sen mukaan mikä on

tarkoituksenmukaista kunkin tehtäväkokonaisuuden kannalta?

Seuraavilla dioilla on kuvattu eri toimielinmallien vahvuuksia ja heikkouksia.


A. Valtuusto-hallitus-valiokuntamalli

Kuvaus: Valtuusto työskentelee valiokuntiin jakaantuneena. Valiokuntamalli korostaa vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden asemaa

päätöksenteossa ja valmistelussa. Valtuuston asema suhteessa hallitukseen vahvistuu mallissa, jossa valiokunnat toimivat päätöksiä

tekevinä toimieliminä. Hallituksen asemaa korostavassa valiokuntamallissa valiokunnilla ei ole virallista päätösvaltaa, eikä niille ole

delegoitu viranomaistehtäviä vaan valiokunnat toimivat valmistelevina toimieliminä.

Vahvuudet:

• Tukee vahvasti edustuksellisuuden lähtökohtaa. Toteuttaa vahvaa ja suoraa demokratiaa

• Korostaa valtuuston roolia ja painoarvoa, laajentaa valmistelunäkökulman luottamushenkilötasolle

• Valiokuntatyöskentely varmistaa päätöksentekoa erityisesti strategisissa asioissa (esim. valinnanvapaus- ja palveluverkko-

valiokunta)

• Korostaa maakuntastrategian roolia

• Sitouttaa ja motivoi luottamushenkilöitä valmisteluun ja maakunnan asioihin.

• Politiikan näkökulmasta todellista maakunnallista vaikuttamista

• Malli sopii monitoimialaiseen johtamiseen

Heikkoudet/huomioitavaksi:

• Päätöksenteosta voi tulla ”jojoilua”, kun hankalat päätökset palautuvat valiokuntiin

• Valmistelevien valiokuntien mallissa riskinä valmistelun objektiivisuuden heikkeneminen, liiallinen politisoituminen

Muita huomioita: Selvitettävä mahdollisuudet ottaa käyttöön valiokuntamalli (maakuntalaki). Erilainen, ennakkoluuloton ja rohkea

vaihtoehto. Moderni ja perinteistä päätöksentekoa uudistava malli. Oleellista miettiä, miltä osin valiokunnat olisivat valmistelevia tai

päätöksiä tekeviä. Maakuntapolitikoinnin ammattimaistuminen, riittääkö substanssiosaaminen ja aika? Toisaalta motivoi poliitikkoja.

Keskeisissä valmistelevissa valiokunnissa olevien valtuutettujen rooli voi ylikorostua päätöksenteossa. Osallistuminen: kuntalaisten

osallistuminen, foorumit, työpajat, tilaisuudet julkisia ja avoimia, teema –tilaisuudet (asiantuntijat apuna). Mahdollisuus perustaa

päätöksentekoa pohjustavia iltakouluja tms. strategisten asiakokonaisuuksien tueksi. Ehkä mahdollistavin osallistamisen näkökulmasta

(tarkoituksenmukaiset hybridiratkaisut).


B. Valtuusto-hallitusmalli + hallituksen jaostot

Kuvaus: Hallitus hoitaa perinteisten lautakuntien tehtävät niin pitkälle kuin laki / hallintosääntö antavat mahdollisuuden. Malli on erityisen

käyttökelpoinen silloin, kun maakunnan omana toimintana hoidettavat tehtävät ovat vähäisiä esimerkiksi laajan maakuntien välisen yhteistyön

vuoksi. Hallitus voi jakautua päättäviin tai valmisteleviin jaostoihin, jolloin käsittelykuormaa voidaan jakaa.

Vahvuudet:

• Ketterä toimintamalli erityisesti toimintaansa aloittavaan uuteen maakuntaan

• Tehokas ja suoraviivainen päätöksenteko, nopea päätösten toimeenpano (ei otto-oikeutta, päätökset nopeasti lainvoimaisiksi)

• Erityisesti strategisen johtamisen ja laajojen kokonaisuuksien hallinnan kannalta selkeä ja tehokas malli

• Keskitetty omistajaohjaus hallituksella

• Päätös- ja toimivallan sekä valmistelukuorman siirtomahdollisuus jaostoille

• Tuotannon ja liikelaitoksen johtokunnan rooli kasvaa

• Laajemmalle osallistumiselle ja vaikuttamiselle luodaan edellytykset, mikäli jaostoiden kokoonpanossa on muitakin kuin hallituksessa olevia

• Jaostot ainakin imagollisesti ketterämpiä kuin lautakunnat.


• Poliittinen päätöksenteko kapeutuu, kun vähemmän poliittisen päätöksenteon paikkoja

• Epäsuora poliittinen ohjaus ja vaikuttaminen voivat lisääntyä valmisteluvaiheessa

• Päätöksentekoon vaikuttaminen voi vaikeutua

• Vaarana vallan keskittyminen

• Päätösten paljous tai vaihtoehtoisesti päätökset jäävät ylätasoisiksi

Muita huomioita: Edellyttää voimakasta delegointia hallintosääntöön. Määriteltävä tarkasti, mikä on hallituksen ja jaostojen keskinäinen

työnjako ja toimivaltasuhteet. Tällä on vaikutusta suoraviivaisuus- ja tehokkuustavoitteisiin. Malli sopisi maakunnan alkuvaiheeseen, jolloin

asioita saadaan vietyä eteenpäin tehokkaasti ja reaktiivisesti. Asiantuntijuuden korostuminen. Osallistuminen: Jaostoissa asiantuntijajäsenet

ja edustukselliset jäsenet (ei saisi olla niin, että vain hallituksen jäseniä, poliittisia päättäjiä). Jaostoissa tulisi olla hyvin edustettuna eri

väestöryhmät, moniäänisyys, kolmas sektori. Yhtenä osallistavana keinona hallituksen iltakoulut yms. ratkaisut, jossa asioita pohjustetaan ja

haetaan konsensusta. Myös laajat tilaisuudet ja foorumit, joissa koko valtuusto ja hallitus mukana.


C. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli

Kuvaus: Ns. perinteinen malli, jossa eri hallinnonalojen lautakunnat vastaavat hallinnonalansa päätöksenteosta, asioiden valmistelusta

hallitukselle ja valtuustolle sekä niiden päätösten täytäntöönpanosta. Lautakunnat toimivat hallituksen alaisuudessa ja hallituksella on

otto-oikeus lautakuntien päätöksiin. Puheenjohtajamallissa lautakuntien puheenjohtajat nimetään hallituksen jäsenistä.

Vahvuudet:

• Hallinnonalakohtainen valmistelu ja osaaminen

• Puheenjohtajamalli vahvistaa edustuksellisuutta

• Sitoutuminen, valmistelun laatu, aika ja osaaminen substanssikohtaisille järjestäjätehtäville


• Päätöksenteon monikerroksisuus: lautakuntien toimivalta suhteessa liikelaitosten johtokuntiin?

• Hallinto- ja johtamisjärjestelmän näyttäytyminen byrokraattisena

• Perinteisessä lautakuntamallissa hallinnon lähestyttävyys ja imago ei vastaa uuden maakunnan visiota

• Puheenjohtajamalli lisää poliittista ohjausta valmisteluun

• Sektoroituminen, kokonaisuuden hallinta ja systeemisten muutosten läpiajo vaikeutuu (esim. sote-ltk ja maku-ltk)

• Lautakuntien ristivedot, palveluketjujen integroimisen ja asiakkuuksien hallinnan vaikeutuminen

Muita huomioita: Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin – toteutuuko perinteisellä mallilla? Tuttu ja turvallinen, luo jatkumon kuntien

nykyiselle mallille. Ohjaa helposti perinteisiin ajattelumalleihin. Kuinka paljon jää aidosti päätettävää lautakuntiin suhteessa

liikelaitoksen johtokuntiin? Voi lisätä yhden ylimääräisen käsittelytason MAKU-asioihin. Osallistuminen: ltk-järjestelmän tuttuudesta

sekä hyötyä että haittaa. Vaatii kehittämistä ja uudistumista; miten saadaan uudistettua esim. lautakuntatyöskentelyä ja

kokoustekniikkaa, jotta monitasoinen osallistuminen mahdollista? Onko lautakunta liian pieni piiri osallistamisen aitouden

näkökulmasta?


3.2. Maakuntahallinnon organisoituminen

• Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä on valmistellut järjestäjän toimintoja

ja tehtäviä. Tämä työ ohjaa myös KoJo-ryhmän konserniorganisaation

hahmottelua. Myös esivalmistelun hallitus on käsitellyt järjestäjän toimintoja ja

tehtäviä kokouksessaan 11.4.2017. Tarkemmat tiedot järjestäjän toiminnoista

löytyvät järjestäjän ja tuottajan roolit –teemaryhmän loppuraportista.

• Järjestäjän toiminnot on jaettu viiteen toimintoon: 1) suunnittelu ja seuranta, 2)

ohjaus ja valvonta, 3) palveluiden hankinta ja hallinta, 4) kehittäminen, 5)

yhteistyö ja edunvalvonta.

• Alla on kuvattu toiminnoittain järjestäjän tehtäviä ja alustavaa hahmotelmaa

maakuntahallinnon organisoimiseksi. Maakuntahallinnon organisointia on

valmisteltu erillisessä työryhmässä, jossa on ollut edustus henkilöstö-, talous-,

järjestäjän ja tuottajan roolit-, yleishallinto- sekä KoJo-teemaryhmistä.

• Huomio: jos järjestäminen organisoidaan asiakaslähtöisesti, on asiakas ja

asiakkuuksien hallinta luonteva yhtymäpinta kuntiin (yhteiset asiakkaat).

• Viestintä on ymmärrettävä strategisena välineenä, johtamisen tukena ja

maakuntahallinnon läpileikkaavana toimintona. Alla on esitetty

viestintäryhmän nostamia huomiota viestinnästä erityisesti konsernirakenteen

ja johtamisen näkökulmasta.


Maakuntahallinnon

organisoituminen:

järjestämisen

toiminnot ja

strategiset

konsernipalvelut

Järjestäjän toiminnot


Luonnos

Järjestämisen toiminnot Tehtävät

Suunnittelu ja seuranta Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen ja palveluverkon suunnittelu ja hallinta

Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa

Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta

Strategisten tavoitteiden valmistelu (palvelustrategia) ja jalkauttaminen (palvelulupaus)

Ajantasainen tiedontuotanto ja data analyysi, tiedolla johtaminen

Taloussuunnittelu; resurssien kohdentaminen, rahoitustehtävät

Ohjaus ja valvonta Vastuu viranomaistoiminnasta

Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus, omavalvonta

Omistajaohjaus

Palveluiden hankinta ja hallinta Strateginen hankinta, valinnanvapauden hallinnointi

Sopimusohjaus ja –seuranta, markkinoiden kartoitus ja markkinavuoropuhelu

KehittäminenKehittämisen koordinointi ja kehittämisen eri tasot; kansainvälinen, valtakunnallinen,

maakunnallinen ja alueellinen

Yhteistyö ja edunvalvonta Verkostojohtaminen

Valtio, yhteistyöalueet, maakunnat, kunnat (mm. hyte), yritykset, kolmas sektori,

asukkaat, tutkimus

Muut maakuntahallinnon tehtävät – yleishallinto


Yleishallinto Tehtävät

Tietohallinto Järjestelmien hallinnointi ja sopimukset, kehittäminen

HR Henkilöstöhallinto, HR tuki ja työnantajatoiminta

Viestintä Viestintä, tiedottaminen ja osallistumisen hallinta ja edistäminen

Laki Oikeudellinen edustaminen, juridinen tuki mm.sopimusasiat

Päätösvalmistelu Päätöksenteon tuki, asiakirjatiedon hallinta

Sisäinen tarkistus Riskienhallinta-, valvonta- ja johtamisprosessien arviointi

Luonnos


Suunnittelu ja seuranta (mm. strategia, talous ja tiedolla johtaminen)

Ohjaus ja valvonta (mm. omistajaohjaus ja valvontatoiminnot)

Palveluiden hankinta ja hallinta (mm. strateginen hankinta)

Kehittäminen

Yhteistyö ja edunvalvonta

Strategiset konsernipalvelut (mm. tietohallinto, strateginen HR ja työnantajatoiminta,

viestintä, lakiasiat ja päätösvalmistelu, sisäinen tarkastus)

Maakuntajohtaja

Palvelut 1 järjestäminen



Palvelut n järjestäminen

Luonnos

Asiakkuuden hallinta

• Viestintä on strateginen toiminto ja osa johtamista. Lähtökohtana tulee olla avoimuus ja riittävät resurssit.

Jatkovalmistelussa huomioitava, että viestintä tarvitsee budjetin ostopalveluihin ja riittävästi henkilöstöä.

• Viestintätoiminnon tulee sijaita konsernihallinnossa / järjestäjäorganisaatiossa. Päätöksentekoviestintä määrittelee, että

viestinnän tulee olla maakuntajohtajan alaisuudessa strategisena toimintona. Viestintäjohtajan tulee olla johtoryhmän

jäsen.

• Markkinointi on osa viestintää. Yleishallinnossa sijaitsee myös henkilöstöhallinnon viestintä.

• Viestintävastuut määritellään hallintosäännössä (myös suhteessa palvelukeskukseen / -keskuksiin, yhtiöihin). Viestintä ja

tiedonkulku on huomioitava eri toimielinten työssä.

• Pelastuslaitoksen viestinnän hyödyntäminen maakunnallisissa häiriötilanteissa.

• Järjestäjä-tuottaja asetelmassa pitää huomioida palvelutuotannon sisäisen viestinnän tarpeet ja mahdollisesti

markkinointiviestinnälliset tarpeet (ovat saatavilla tuotannon johtamisen tukena). Henkilöstö on tuotannon johdon

alaisuudessa. Vaikka tiedottaja olisi palvelutuotannossa, lähiesimies olisi viestintäjohtaja.

• Osakeyhtiöt, osakeyhtiölaki: viestinnän osaaja tulee olla osakeyhtiöissä, toimitusjohtajan alainen – viestintäverkosto

mahdollistaa vuorovaikutuksen, tehokkaamman viestimisen, yhteismarkkinoinnin. Yhtiöissä on hyvä olla viestinnän ja/tai

markkinoinnin henkilöstöä, muuten tieto ei liiku.

• Kysymyksiä:

– Viestintää on myös kuntien ja maakunnan rajapinnassa, yhtiöissä. Kaavoituksen osallistumismenettelyt, asiakas- ja

neuvonta, asiakaspalvelukeskus? Kuka viestii valinnanvapaudesta, seteleistä väestölle, tuottaa ulkoisen

materiaalin?

– Liikelaitoksen ja järjestäjätoiminnon välissä on potentiaalinen kuilu. Voiko liikelaitoksen viestintä ohittaa

konsernin/järjestäjän viestijätason? Ohjaako viestintäyksikkö myös liikelaitoksen viestintää?


Viestintä strategisena toimintona ja johtamisen tukena

3.3. Palvelutuotannon organisoinnin vaihtoehdot

Teemaryhmä on valmistellut jatkovalmistelun pohjaksi vaihtoehtoja palvelutuotannon

organisoinniksi sekä arvioita niiden vahvuuksista ja heikkouksista. Vaihtoehdot ovat:

1. Liikelaitosmallit

1A. Liikelaitosmalli

1B. Liikelaitosmalli + MAKU-toimintayksiköt

2. SOTE-yhtiömallit

2A. Laaja SOTE-yhtiö -malli

2B. SOTE ESH-yhtiö -malli

3. Maakunnan liikelaitos -malli

3A. Maakunnan liikelaitos -malli (integroitu SOTE-MAKU)

3B. Maakunnan liikelaitos -malli (integroitu SOTE-MAKU-PELA)

• Väliaikaishallinnon on linjattava palvelutuotannon vaihtoehtoja ja päätettävä

jatkovalmistelun suuntaviivoista.

Mitä tavoitellaan? Vahvaa SOTE-integraatiota tukevaa palvelutuotannon organisointia,

päätöksenteon ketteryyttä ja nopeutta, kilpailuetua markkinoilla, resilienssiä.

• Tavoitteena on myös löytää moderneja organisaatioratkaisuja, jotka mahdollistavat uudenlaisen

johtamisen.

• Vaihtoehtojen fokus on maakuntakonsernin näkökulmassa ja yleispiirteisessä

tuotantorakenteessa eikä niissä kuvata erikseen markkinarajapintaa.

• Palvelutuotannon toimijoita ei ole asemoitu hierarkiajärjestykseen, vaan niiden esitystapavalinta

on puhtaasti tekninen. Vaihtoehtotarkasteluissa ei myöskään mennä yksittäisten palveluiden

kuvaamisen tasolle.


V1 A. Liikelaitosmalli

MA

AK

UN

TA

KO

NS

ER

NI

9.3.2017 Konsernirakenne ja

johtaminen 32

HALLITUS

MAAKUNTAVALTUUSTO

SOTE-LIIKELAITOS

Johtokunta

JÄ

RJE

ST

ÄM

IS-

TE

HT

ÄV

Ä

MA

AK

UN

NA

N

PA

LV

EL

UT

UO

TA

NT

O

Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n

Maakuntajohtaja

Järjestäjäorganisaatio ja konserniohjaus

PELASTUS-

LIIKELAITOS

Johtokunta

MAKU-LIIKELAITOS

Johtokunta

TASE-

/TOIMIN

TAYKSI-

KÖT

Markkinoilla toimivat yhtiöt

mm. SOTE-keskus,

kasvupalvelut

In house -yhtiöt

V1 A palvelutuotannon

rakenteen luonnostelua,

Pirkanmaa2019 Pääosa maakunnan omasta palvelutuotannosta on erillisissä liikelaitoksissa (SOTE, MAKU, PELA), joita johtavat asiantuntijoista koostuvat

johtokunnat. Maakunnalla voi olla myös erillisiä tase-/toimintayksiköitä. Tämän lisäksi maakunnan palvelutuotannosta vastaavat

maakunnan omat In house -yhtiöt sekä kilpailluilla markkinoilla toimivat yhtiöt. In house -yhtiö voi omistaa tytäryhtiöitä.

V1 B. Liikelaitosmalli + MAKU-toimintayksiköt

MA

AK

UN

TA

KO

NS

ER

NI


johtaminen 33

HALLITUS

MAAKUNTAVALTUUSTO

SOTE-LIIKELAITOS

Johtokunta

JÄ

RJE

ST

ÄM

IS-

TE

HT

ÄV

Ä

MA

AK

UN

NA

N

PA

LV

EL

UT

UO

TA

NT

O


PELASTUS-

LIIKELAITOS

Johtokunta

MAKU-

TOIMINTAYKSIKÖT

TASE-

/TOIMIN

TAYKSI-

KÖT

V1 B palvelutuotannon


Pirkanmaa2019

Maakuntajohtaja



mm. SOTE-keskus,

kasvupalvelut

In house -yhtiöt

Erona 1A –vaihtoehtoon on, että MAKU-palvelut tuotetaan MAKU-toimintayksikössä. Merkittävin ero liikelaitokseen on se, että

toimintayksikön taloutta ei ole eriytetty ja sillä ei ole omaa johtokuntaa. Toimintayksikön voidaan katsoa olevan suoremmin konsernijohdon

alainen, koska sillä ei ole omaa johtoelintä ja sen johto raportoi toiminnastaan suoraan maakuntajohtajalle ja -hallitukselle. Toimintayksikkö

voi olla brutto- tai nettobudjetoitu yksikkö.

V1. Liikelaitosmallit (sisältää 1A ja 1B mallien arvioinnin)

Vahvuudet

+ Pelastuslaitos-liikelaitos toimintansa luonteen mukaisesti selkeä ja läpinäkyvä organisointimalli, joka mahdollistaa hyvän yhteistoiminnan kuntakentän ja valtion suuntaan

+ Teemakohtaiset palvelukokonaisuudet paremmin järjestäjän ohjauksessa ja kontrollissa

+ Vahvan edustuksellisuuden toteutuminen johtokuntien ja järjestäjän toimielinten myötä

+ Mahdollistaa prosessiajattelun maakunnan johtamisessa

+ Teemakohtainen asiakasyhteyspintakokemus

Heikkoudet

- Integraation toteutuminen hankaloituu

- Liikelaitosten väliset rajapinnat voivat aiheuttaa kitkaa

9.3.2017 Konsernirakenne ja johtaminen 34

Huomioita:

! MAKU ja SOTE itsenäisinä kokonaisuuksina

! Perinteinen malli, vastaako Pirkanmaa2019 ja uudistuksen tavoitteisiin?

! Imagon ja brändin näkökulmasta voi näyttäytyä vanhana mallina. Miten Pirkanmaa erottautuu tällä mallilla

muista?

! Toimintayksikkö voidaan ymmärtää kevyimpänä tuotannon järjestämisen tapana ja on tuotannon

näkökulmasta ”lähimpänä” järjestäjää (1B)

! Palvelut tuotetaan liikelaitoksissa tai toimintayksiköissä lukuun ottamatta palveluja, jotka lainsäädännön

mukaan tulee yhtiöittää

V2 A. Laaja SOTE-yhtiö -malli


johtaminen 35

SOTE-

liikelaitos

Johtokunta

Maakunnan

laaja SOTE-

YHTIÖ Oy (emo,

In house)

Hallitus

HALLITUS

MAAKUNTAVALTUUSTO


MA

AK

UN

TA

KO

NS

ER

NI

JÄ

RJE

ST

ÄM

IS-

TE

HT

ÄV

Ä

MA

AK

UN

NA

N

PA

LV

EL

UT

UO

TA

NT

O

PELASTUS-

LIIKELAITOS

Johtokunta

MAKU-

LIIKELAITOS

Johtokunta

TASE-

/TOIMIN

TAYKSI-

KÖT

Maakuntajohtaja



mm. SOTE-keskus,

kasvupalvelut

In house -yhtiöt



Pirkanmaa2019 Vaihtoehdossa maakunnan SOTE-tuotanto on laajasti yhtiöitetty. Maakunnan laaja Sote-yhtiö Oy sisältäisi TAYS:n (ml. aluesairaalat ja

Hatanpää) palvelutoiminnan, SOTE-palveluita ja maakunnan päättämällä tavalla muita konsultaatiopalveluita (mm.

erikoislääkäripalveluita). SOTE-liikelaitokseen jää julkisen vallan käyttö, sairaala-apteekki sekä ohjaus- ja valvontatehtäviä. Maakunnan

hallitus omistajaohjaa mm. SOTE-yhtiö Oy:tä, jolla voi olla tyttäriä.

V2 B. SOTE ESH-yhtiö -malli


johtaminen 36

SOTE-liikelaitos

Johtokunta

HALLITUS

MAAKUNTAVALTUUSTO


MA

AK

UN

TA

KO

NS

ER

NI

JÄ

RJE

ST

ÄM

IS-

TE

HT

ÄV

Ä

MA

AK

UN

NA

N

PA

LV

EL

UT

UO

TA

NT

O PELASTUS-

LIIKELAITOS

Johtokunta

MAKU-

LIIKELAITOS

Johtokunta

TASE-

/TOIMIN

TAYKSI-

KÖT

SOTE ESH-

YHTIÖ Oy

(In house)

Hallitus

Maakuntajohtaja



mm. SOTE-keskus,

kasvupalvelut

In house -yhtiöt



Pirkanmaa2019 Vaihtoehto perustuu erikoissairaanhoidon palvelutoiminnan yhtiöittämiseen. Vaihtoehdossa SOTE-liikelaitoksen toiminta on laajempaa

kuin 2A -vaihtoehdossa. Esimerkiksi sosiaalitoimi on laajasti liikelaitoksen puolella.

V2. SOTE-yhtiömallit (sisältää 2A ja 2B mallien arvioinnin)

Vahvuudet

+ Yhtiömallin dynamiikkaedut, tehokas ja vaikuttava tuotantomuoto

+ Varmistaisi olemassa olevien yhtiöiden säilymisen

+ Ketteryys päätöksenteossa ja toiminnassa

+ Vastaa hyvin kilpailuun ja muuttuviin markkinatilanteisiin

+ Asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy

+ Laaja SOTE-integraatio (2A)

+ Laaja SOTE-yhtiö voi tuottaa tehokkaammin säästöjä (2A)

+ Yhteisöllisyys (”pienemmän talon tuntua”)

Heikkoudet

- Jääkö liikelaitos vain hallinnolliseksi rakenteeksi

vaihtoehdossa 2A?

- Edustuksellinen ohjaus vähäisempää

- Järjestäjän näkökulmasta kokonaisuuden

hallinta/ohjaus/seuranta vaikeutuu

- Konkurssin uhka henkilöstön epävarmuus


Huomioita:

! 2A voi olla haasteellinen malli henkilöstöjohtamisen näkökulmasta (etuuksien yhdenmukaistaminen, työkyvyn

kehittäminen, eläketurva-asiat)

! Keskeistä saada yhtiöt toimimaan maakunnan kokonaisedun mukaisesti, keskeistä vahva omistajaohjaus

! Integraation toteutuminen voi olla haasteellista monitoimijaisessa yhtiökentässä (2A)

! Mahdollistaa tytäryhtiöjärjestelyt

V3 A. Maakunnan liikelaitos -malli (integroitu SOTE-MAKU)


johtaminen 38

HALLITUS

MAAKUNTAVALTUUSTO


PELASTUS-

LIIKELAITOS

Johtokunta

TASE-

/TOIMIN

TAYKSI-

KÖT

MA

AK

UN

TA

KO

NS

ER

NI

JÄ

RJE

ST

ÄM

IS-

TE

HT

ÄV

Ä

MA

AK

UN

NA

N

PA

LV

EL

UT

UO

TA

NT

O

MAAKUNNAN LAAJA LIIKELAITOS (sis.

SOTE ja MAKU)

Johtokunta

Maakuntajohtaja



mm. SOTE-keskus,

kasvupalvelut

In house -yhtiöt



Pirkanmaa2019 Vaihtoehdossa SOTE- ja MAKU-palvelut on yhdistetty yhden liikelaitoksen ja johtokunnan alle. Selkeä pelastustoimen ja varautumisen

rakenne on näkyvissä kaikissa edellä mainituissa vaihtoehdoissa (oma liikelaitos). Pelastustoimen organisaatio on keskeinen Pirkanmaan

kuntien yhteistyökumppani kaikissa poikkeus- ja häiriötilanteissa. Se toimii myös pelastustoimen yhteistoiminta-alueen

keskuspelastuslaitoksena. Tämä vuoksi selkeä oma organisaatio voidaan nähdä vahvuutena.

V3 B. Maakunnan liikelaitos -malli (integroitu SOTE-MAKU-PELA)


johtaminen 39

HALLITUS

MAAKUNTAVALTUUSTO


TASE-

/TOIMIN

TAYKSI-

KÖT

MA

AK

UN

TA

KO

NS

ER

NI

JÄ

RJE

ST

ÄM

IS-

TE

HT

ÄV

Ä

MA

AK

UN

NA

N

PA

LV

EL

UT

UO

TA

NT

O

MAAKUNNAN LAAJA LIIKELAITOS (sis. SOTE, MAKU ja

PELA)

Johtokunta

Maakuntajohtaja



mm. SOTE-keskus,

kasvupalvelut

In house -yhtiöt



Pirkanmaa2019 Vaihtoehdossa maakunnan laajassa liikelaitoksessa on SOTE- ja MAKU-palveluiden lisäksi myös pelastuslaitos. Vaihtoehdoista ainoa,

jossa pelastustoimella ja varautumisella ei ole omaa erillistä liikelaitosta.

V3. Maakunnan liikelaitos -mallit (sisältää 3A ja 3B mallien arvioinnin)

Vahvuudet

+ Palveluketjujen integraation mahdollistaminen

+ SOTE-MAKU:n poikkihallinnollisuuden toteutuminen yhdessä tuotanto-organisaatiossa (3A)

+ Malli korostaa liiketaloudellista osaamista (3B). Johtokunta ei puutu substanssiin vaan sparraa liiketaloudellista näkemystä.

Heikkoudet

- MAKU:n marginalisoituminen

- Megalaitos, hierarkinen rakenne

- Ohjauksen ja johtamisen yleispiirteisyys ja epämääräisyys niin maakuntakonsernin kuin valtion näkökulmasta

- Poliittisen ohjauksen vaikeutuminen

- Yhden liikelaitoksen mallissa johtokunnan asiaosaaminen haastavaa (3B)

- Synnyttää erikoisen toimielinmallin. Ohjaako useampi toimielin yhden liikelaitoksen johtokuntaa? (erit. 3B)

- Johtaminen problemaattista, kun pelastustoiminta kaukana konsernin johdosta poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa (3B).


Huomioita:

! Voi näyttäytyä liian suurena johtamisen kannalta, toisaalta mahdollistaa yhtenäisen tuotannon kontrollin

! Myös henkilöstöjohtaminen haasteellista monitoimijaisessa liikelaitoksessa

! Hukkuuko palvelutarvearviointi?

! Palveluiden integraatio toteutetaan siellä missä se on tarkoituksenmukaisinta

! Kaikki mallit ”vanhan maailman malleja”. Keskeistä pohtia, mikä malleista mahdollistaisi parhaiten modernin johtamisen.

! Pelastustoimen oma organisaatio on keskeinen Pirkanmaan kuntien yhteistyökumppani kaikissa poikkeustilanteissa. Se

toimii myös sisäministeriön päättämän pelastustoimen yhteistoiminta-alueen keskuspelastuslaitoksena. Tämä vuoksi

selkeä oma organisaatio voidaan nähdä välttämättömänä.

4. Maakunnan johtaminen

Maakunnan johtamista määrittävät keskeisesti maakuntalaki, hallintosääntö ja maakuntastrategia. Konserniohjauksen ja

omistajaohjauksen avulla varmistetaan maakuntakonsernin kokonaisedun toteutumista. Muita keskeisiä

johtamisjärjestelmän elementtejä ovat johtoryhmätyöskentely, tavoite- ja kehityskeskustelut sekä

palkitsemisjärjestelmät ja -mallit, jotka tulee valmistella väliaikaishallinnon toimesta.

Perinteinen hallintosääntö vai uudistuva hallintosääntö?

Keskeisenä tavoitteena on laatia moderni, mahdollistava ja joustava hallintosääntö, joka delegoi viranomaisten ja

toimielinten toimivaltaa sekä asemoi poliittisen ohjauksen tarkoituksenmukaisesti. Tämän tulisi olla

väliaikaishallinnossa hallintosääntövalmistelun keskeinen tulokulma. Hallintosäännön laadinnassa tulisi lähteä liikkeelle

toiminnan tarpeista ja lähtökohdista, jotta se on ohjaa maakunnan toimintaa kokonaisedun mukaisesti.

Maakunnan sisäiset toimivaltasäännökset annetaan hallintosäännöllä, joten sillä vaikutetaan tehokkaasti päätöksenteon ja

valmistelun suoraviivaisuuteen. Suoraviivaisuuden edistämiseksi on tarkasti määriteltävä, kuinka paljon ja kuinka isoista

kokonaisuuksista päätetään kerrasta. Poliittisten luottamuselinten päätökset pitää hallintosäännöllä ohjata riittävän suuriin

asiakokonaisuuksiin. Viranomaisille delegoitava rutiini- ja substanssipäätösmassaa.

Vielä auki olevia kysymyksiä:

• Kirjataanko vain hierarkiseen/hallinnolliseen johtamiseen liittyvät pakolliset määräykset?

• Kirjataanko hallintosääntöön maakunnan ja liikelaitoksen johtamis- ja ohjausjärjestelmien perusteet?

• Järjestämisvastuulla olevien toiminnan johtaminen prosessien tms. kautta?

• Ohjaustavat; esim. sopimusohjaus, talous- ja tavoiteohjaus?


Huomioita ja määriteltäviä asioita maakunnan hallintosääntöön. Hallintosäännössä on oleellista on löytää

rakenteet, jotka yhdistävät järjestämistä ja tuottamista. Niitä tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena.

Järjestäminen

• Toimielinrakenne / tehtävät ja toimivallat

• MAKU-toimintojen sijoittuminen järjestäjä -organisaatioon?

• Järjestäjän viranhaltijaorganisaatio, tehtävät ja toimivallat

• Viranomaistoimintaa koskevan toimivallan delegointi maakunnan

sisällä

• Maakunnan ohjauksen ja valvonnan toteuttamisesta maakunnan

järjestämisvastuulla olevia palveluita tuottavissa yhteisöissä ja

säätiöissä

• Palvelunkäyttäjien ja asukkaiden osallisuus: esim. edustajien

valitseminen maakunnan toimielimiin/jaostoihin

• Omistajaohjaus; konkreettisena välineenä konserniohje, jonka

hyväksyminen kuuluu valtuuston tehtäviin

• Konsernijohtoon kuuluvat hallitus ja maakuntajohtaja / muiden k-

johtoon kuuluvien viranhaltijoiden määrittely

• Konsernijohdon tehtävien ja toimivallan määrittely

omistajaohjauksessa ja konsernivalvonnassa

• Järjestäjän rooli pikemminkin toimintaa edistävä kuin ohjaava

Tuottaminen

• Liikelaitokset / organisaatio, tehtävät ja toimivalta

• SOTE-liikelaitoksessa yksilöasioita käsittelevä monijäseninen

toimielin/liikelaitoksen johtokunta tai sen jaosto

• Toimivalta SOTE-yksilöasioissa delegoitava liikelaitoksen

viranhaltijoille

• Pelastusliikelaitos

• Pelastusviranomaisten määrittely/aina viranhaltijoita

• Palvelutuotannon ohjaaminen ja valvontavastuu

• Sopimusohjaus

• Palvelutuotannon yhteensovittaminen

• Käyttäjien osallistuminen esim. asiakasraatien perustaminen ja

palveluista tiedottamisen periaatteet

• Konsernin liiketaloudellinen omistajaohjaus ei kuulu

liikelaitokselle

29.5.2017 42

4.1. Hallintosääntö

Hallintosäännön sisältö (Maakuntalakiluonnos 78 §)

Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset ainakin:

• 1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista

asioista:

• a) toimielimistä ja johtamisesta;

• b) maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävistä;

• c) henkilöstöorganisaatiosta;

• d) taloudenhoidosta;

• e) hallinnon ja talouden tarkastuksesta;

• f) sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta;

• g) palvelujen tuottamista ja viranomaispäätöksiä koskevan

toimivallan käytön järjestämisestä maakunnassa ja

liikelaitoksessa;

• h) maakunnan ohjauksen ja valvonnan toteuttamisesta

maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita tuottavissa

yhteisöissä ja säätiöissä.

• 2) päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn liittyvistä seuraavista

asioista:

• a) toimivallan siirtämisestä;

• b) toimielinten kokoontumisesta;

• c) varajäsenten kutsumisesta;

• d) toimielimen puheenjohtajan tehtävistä;

• e) kokouksen tilapäisestä puheenjohtajasta;

• f) maakuntahallituksen edustajan ja maakuntajohtajan

läsnäolosta ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa;

• g) muiden kuin jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta

toimielinten kokouksissa;

• h) toimielinten päätöksentekotavoista sekä siitä, miten

maakunta huolehtii, että sähköiseen kokoukseen ja sähköiseen

päätöksentekomenettelyyn osallistumiseen tarvittavat tekniset

välineet ja yhteydet ovat käytettävissä;

• i) esittelystä;

• j) pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja tiedoksi

antamisesta;

• k) asiakirjojen allekirjoittamisesta

• l) asiakirjahallinnon järjestämisestä;

• m) asiakirjoista tai tiedon antamisesta perittävistä maksuista;

• n) 24 §:ssä tarkoitetun aloitteen käsittelystä ja aloitteen tekijälle

annettavista tiedoista;

• o) viestinnän periaatteista;

• 3) maakuntavaltuuston toimintaan liittyvistä seuraavista

asioista:

• a) maakuntavaltuuston kokousmenettelystä;

• b) varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle;

• c) valtuutetun aloitteen käsittelystä;

• d) valtuutettujen valtuustotyöskentelyä varten muodostamista

valtuustoryhmistä;

• e) kokouksiin osallistumisesta ja kokouskutsun lähettämisestä

sähköisesti;

• f) valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä

asioissa, jos ne ovat tarpeen kokouksen kulun turvaamiseksi.

• Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset, joilla

turvataan kielilaissa (423/2003) ja muualla laissa säädettyjen

kielellisten oikeuksien toteutuminen maakunnan hallinnossa.

4.2. Omistajaohjaus ja konserniohje

• Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla maakunta omistajana ja jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön tai

laitoksen hallintoon ja toimintaan. Toimien tavoitteena on, että ohjauksen kohteena oleva yhteisö ottaa

toiminnassaan huomioon omistajansa tahdon ja tavoitteet. Tavoitteiden tulee perustua maakuntastrategiaan.

• Maakunnan tytäryhteisöjen ohjaus perustuu omistajaohjauksen periaatteiden lisäksi maakuntavaltuuston hyväksymiin

konserniohjeisiin, joiden sisällöstä säädetään maakuntalain 43 §:ssä.

• Juridisen maakuntakonsernin ulkopuolella ohjaus perustuu lähtökohtaisesti omistajaohjauksellisiin keinoihin sekä

sopimusvalvontaan. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota myös palvelujen hankkimisesta vastaavien maakunnan

toimielinten ohjaamiseen. Toimielinten tulee mm. valvoa, että maakunnan strategiset tavoitteet toteutuvat myös

maakuntakonsernin ulkopuolella hoidettavissa maakunnan palveluissa.

• Palvelutuotannon hallinnan, ohjaamisen ja toimintojen yhteensovittamisen vuoksi maakunnan hallintosäännön

toimivaltasäännöksissä on otettava huomioon maakunnan toiminnan erilaiset palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen

liittyvät tilanteet kuten maakunnan liikelaitos, konserniyhteisöt, osakasyhteisöt, maakuntien yhteistoiminta ja sopimuksiin

perustuva palvelutuotanto. Hallintosäännössä tulee päättää, miten toimivalta ja valvontavelvoitteet näiden osalta

jakautuvat maakunnan eri toimielimille. Mikäli erityisiä määräyksiä hallintosääntöön ei oteta, on toimintavelvoite ja

valvontavastuu konserniyhteisöjä lukuun ottamatta maakuntahallituksella. Maakunnan tytäryhteisöjen osalta

omistajaohjauksellisia toimia toteuttaa konsernijohto (konsernijohdosta säädetään §:ssä 44). Maakuntavaltuusto

täsmentää hallintosäännöllä toimivallan jakautumiseen maakuntahallituksen ja konsernijohdon välillä.

• Omistajaohjauksen lisäksi esille nousevat myös sopimusvalvonnalliset kysymykset, jotka koskevat palvelujen tuottamista

ja joilla ei ole suoraa liittymää varsinaiseen omistajuuteen liittyviin kysymyksiin. Näiden sopimusten osalta kyse on

tavanomaisesta sopimusvalvonnasta ja palvelutuotannon hoitamisesta. Tämä monitahoisuus on huomioitava myös

maakunnan sisäisessä toimivallan jaossa. järjestäjäohjaus (tavoite-, sopimus-, tulosohjaus) vs. omistajaohjaus –

problematiikka.


4.3. Tuotannon ohjausmallit

Teemaryhmä on hahmotellut ohjausmalleja palvelujen eri tuotantomuotojen suhteen. Ne eivät ota kantaa palveluiden

tosiasialliseen järjestämiseen vaan tarkoitus on ollut havainnollistaa valtuuston, hallituksen, toimielinten ja järjestäjän

toimintojen mahdollista asemoitumista erilaisten palvelutuotannon yksikköjen ohjauksen suhteen.

Tarkastellut kolme vaihtoehtoa ovat olleet:

A. Maakunnan SOTE-yhtiöiden ohjausmalli (In-house -yhtiö ja kilpailuilla markkinoilla toimiva SOTE-keskus)

B. Pelastusliikelaitoksen ohjausmalli

C. Lomituspalvelut-toimintayksikön ohjausmalli

Loppuraportin julkaisuvaiheessa ohjausmallityö oli vielä pahasti keskeneräinen, jonka vuoksi niitä ei julkaista raportin

yhteydessä. Ohjausmallien työstämistä jatketaan väliaikaishallintovaiheessa ja ne tuodaan syksyllä valmistelutoimielimen ja

hallituksen käsitteltäväksi.



5.1. Sote- ja maakuntauudistuksen sekä Pirkanmaa2019 strategiset

tavoitteet

Uudistuksen kansalliset kulmakivet:

1. Vahva järjestäjä (järjestäjän ja tuottajan erottaminen)

2. Palvelujen integraatio (asiakkaan tarpeen mukaiset kokonaisuudet ja hoitoketjujen saumattomuus, oikea hoito oikeaan

aikaan)

3. Valinnanvapaus (asiakaslähtöisyys, kilpailun hyödyntäminen, markkinaehtoistuminen)

4. Kustannusten kasvun hillintä 3mrd € vuoteen 2029 mennessä

5. Digitalisaatio (arki on digitalisoitu, tiedolla johdetaan, tietojärjestelmät ovat yhtenäisiä)






kehittämiseen)




Pirkanmaa2019 tavoitteena on toiminnallinen uudistuminen sekä modernit organisaatioratkaisut, jotka mahdollistavat

uudenlaisen johtamisen. Alla on nostettu esiin yleisiä huomioita, joilla on vaikutusta uudistuksen strategisten tavoitteiden

saavuttamiseen:

• Maakunnan hallintosäännön on oltava mahdollistava ja moderni erityisesti päätöksenteon ja johtamisen

suoraviivaisuuden sekä toimivallan tarkoituksenmukainen delegoinnin näkökulmasta.

• Toimielinmalleista valiokuntamalli on modernein vaihtoehto ja esimerkki uudistuvasta johtamismallista. Toimielinrakenne

voi olla myös ns. hybridimalli, jossa tarkoituksenmukaisuus määrittää toimielimen (jaosto, valiokunta, tai valtuusto-

hallitus). Lisäksi toimielimet voisivat olla joko päättäviä, valmistelevia tai sekä että.

• Poliittinen ohjaus ei saisi suoraan tulla operatiivisen palvelutuotannon puolelle. Poliittisen vaikuttamisen on rajauduttava

järjestäjäorganisaatioon, joka määrittää palvelutuotannon viitekehyksen. Tuotannolla pitää olla liikkumavaraa määritellä ja

ohjata omaa toimintaansa, koska sillä on paras kosketus ja ymmärrys asiakasrajapinnasta. Liikelaitosten johtokuntiin tulee

valita maakuntalain edellyttämiä talouden ja liiketoiminnan/toimialan johtamisen asiantuntemuksen omaavia henkilöitä.

• Maakunnan konsernirakenteen ja johtamisen on perustuttava tarkoituksenmukaisuuteen, ei yhtä mallia kaikille

palvelukokonaisuuksille ja järjestäjän toiminnoille. Niille on jo maakuntastrategiassa ja hallintosäännössä kirjattava

mahdollistava ja ei-hierarkinen luonne. Kyse on uudistumiskykyisen ja reaktiivisen toiminta- ja johtamiskulttuurin

luomisesta maakuntaan.

• Ennaltaehkäisy ja varhaisen vaiheen puuttuminen: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävissä kunnat ja maakunta ovat

vastinpari. Oleellista on, miten HYTE-toiminta onnistutaan jalkauttamaan maakuntakonserniin ja rakentamaan

tarkoituksenmukaiset yhtymäkohdat kuntien toimintoihin.

• Kestävyysvaje: matala organisaatiorakenne ja henkilöstön autonomiaa korostava johtamiskulttuuri on

kustannustehokkaampi kuin hierarkisesti johdettu monitasoinen organisaatio.

• Miten konserniohjeella (omistajaohjauksella) ja järjestäjän ohjausmekanismeilla tuetaan parhaiten strategisten tavoitteiden

saavuttamista?

• Asukkaille on taattava kokemus siitä, että osallistumisella on ollut vaikutusta tai että palautteeseen on vähintään reagoitu.

Lisää maakuntahallinnon ja päätöksenteon hyväksyttävyyttä ja kumuloi osallistumista valmisteluun.

• Kaikki esitetyt toimielinvaihtoehdot mahdollistavat asukkaiden osallistumisen. Kehitettävä tarkoituksenmukaiset ja toimivat

mallit asukkaiden suoraan ja edustukselliseen osallistumiseen. Miten löydetään ne ihmiset, joihin päätökset vaikuttavat?



• Tiedolla johtaminen ja tietojärjestelmät ovat kriittisiä palveluiden kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden vertailtavuuden

sekä asiakkuuksien hallinnan ja asiakaskokemuksen kehittämisen näkökulmasta.

• Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien maakunnan asiavalmisteluun ja päätöksentekoon voidaan katsoa tuottavan

positiivisia asukasvaikutuksia. Esimerkiksi eri asukasryhmien (ikäihmiset, vammaiset, nuoret) edustajat voisivat osallistua

lakisääteisten neuvosto- ja valtuustoelinten lisäksi toimielinten työskentelyyn läsnäolo- ja puheoikeudella. Erilaisilla

organisatorisilla ratkaisuilla voidaan edistää asukkaiden edustuksellista ja suoraa vaikuttamista.

• Hallinnon ja asiavalmistelun lähestyttävyyttä ja matalan kynnyksen osallistumista voidaan edistää esimerkiksi hallinnon

digitalisoinnin keinoin. Myös ”kasvojen antaminen” poliittiselle päätöksenteolle voi sitoa maakunnallista valmistelua

paremmin asukkaiden arkeen.

• Monituottajamalli ja heterogeeninen palvelutuottajakenttä voi hankaloittaa palvelujen integrointia ja kasvattaa riskiä

asiakkaan palveluketjun katkeamiseen. Ratkaisevaa on myös, miten järjestäjä onnistuu tuotannon ohjaamisessa.

Järjestelmään pitää luoda kannustavia mekanismeja, jotta verraten itsenäiset tuotanto-organisaatiot toimivat järjestäjän

tavoitteiden mukaisesti.

• Tuotanto-organisaatiot toimivat asiakasrajapinnassa ja niiden toiminnasta syntyy ensikäden asukasvaikutukset ja

asiakaskokemukset. Ohjaus- ja toimintamallien, toimivaltajakojen, kannusteiden sekä johtamisen lähtökohtana pitää olla

positiivinen asiakaskokemus.

• Asukasvaikutusten näkökulmasta viestinnän merkitys on kriittistä ja sille tulee varata riittävät resurssit

maakuntahallinnossa. Viestinnän tulee olla strategista, johdonmukaista ja kohdennettua.

• Luotava mahdollisuuksia moninaiselle osallistumiselle. Kaikkia asukkaita ei voida koskaan saavuttaa, mutta pitää

aktiivisesti hakea niitä ihmisiä, joita päätöksenteko erityisesti koskee.

• Muu osallistaminen tukemaan edustuksellista toimintaa. Toimintamallit ja konsernirakenne on mietittävä tästä

näkökulmasta. Jatkovalmistelussa on oleellista pohtia, mikä malleista takaisi parhaiten asukkaiden osallistamisen

moninaisuuden ja luottamushenkilöiden poliittisen kasvun?



• Maakuntaan tulee hyvin laaja järjestäjäammattikunta, jolta edellytetään vahvaa substanssiosaamista (mm. johtaminen,

tukipalvelut). Riittävä järjestäjäosaaminen on kriittistä uudistuksen tavoitteiden saavuttamisen ja sujuvan siirtymän

näkökulmasta. Tuleeko osaavista henkilöresursseista kilpailua, millainen vaikutus uuden maakunnan perustamisella on

kuntakentän henkilöstöön?

• Työnantajakuvan rakentaminen: vetovoimainen työnantajakuva on kilpailukykytekijä osaajien houkuttelussa. Perinteiset

johtamis- ja organisaatiomallit ja hierarkiset toimintakulttuurit eivät näyttäydy houkuttelevina tulevaisuuden osaajille.

Henkilöstö osallistettava johtamis- ja toimintamallien kehittämiseen. Asukkaat, henkilöstö ja johtaminen ovat toiminnan

ytimessä, organisaatiorakenteet tukevat.

• Oleellista on määritellä, millaista johtamisen mallia ja toimintakulttuuria tavoitellaan. Haluammeko, että maakuntakonserni

näyttäytyy hyvin johtajakeskeisenä ja hierarkisena vai pikemminkin asiantuntijoiden autonomiaa korostavana

työyhteisönä?

• Organisaatioiden erilaiset toimintakulttuurit haasteena. Johtajille muutos on suuri haaste, toimintakulttuuri muuttuu vain

ihmisten kautta (kulttuuri asuu organisaatioissa). Moniammatillisen johtamisen merkitys korostuu erityisesti suurissa

ammattiryhmissä.

• Uusi maakunta on useiden eri toiminta- ja organisaatiokulttuurien fuusio. Edellyttää henkilöstöltä väkisinkin sekä

toiminnallista että ajatuksellista uudistumista. Muutoksen onnistuminen edellyttää myös riittävää resursointia henkilöstön

koulutukseen, uuteen osaamiseen ja kompetenssien kehittämiseen.

• Uudistus, ja jo uudistuksen valmistelu on aiheuttanut epävarmuutta siirtyvässä henkilöstössä avoin viestintä keskeinen

johtamistehtävä, henkilöstöpoliittinen suunnitelma.

• Järjestäjän vahva rooli ja suuri järjestäjäorganisaatio: onko vaarana järjestäjän toimintojen korostuminen suhteessa

tuotannon henkilöstöön? Jakaako asetelma maakunnan henkilöstöä kahteen koulukuntaan negatiivisessa mielessä? Mitä

tämä voisi tarkoittaa konsernirakenteen ja johtamisen näkökulmasta?

• Yhtiö vs. julkinen. Yhtiöissä ammattimainen johto henkilöresurssin hyödyntäminen ja henkilöstön tyytyväisyys. Toisaalta

yhtiökulttuuri on kilpailuhenkinen (asiakkaat laadun kautta), henkilöstön yllä konkurssin uhka.

• Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät ja motivointi. Pohdittava myös henkilöstön osallistumismahdollisuuksia

toimielintyöskentelyyn.

• Viestinnän merkitys korostuu (maakuntakonsernin strategiset tavoitteet, työnantajakuva, uusi integroitu ja heterogeeninen

työyhteisö).




• Yhtiöittämisselvityksen johtopäätökset oleellisia ja viitoittavat valmistelua. Tarvitaan kattava liiketoimintaympäristön

analyysi, joka huomioi asetelman In house -yhtiö- ja liikelaitospalvelutuotanto vs. laaja kilpailluilla markkinoilla toimiva

palvelutuotanto.

• Markkinaehtoisuus ja toiminnan tehokkuustavoitteet toteutuvat parhaiten, jos tuotannolla on tarkoituksenmukaista

liikkumavaraa ja toimivaltaa asiakasrajapinnassa.

• Järjestäjän ohjauksen yksityiskohtaisuus määrittelee tuotannon toimintapuitteita joko mahdollistaen tai rajoittaen (tavoite-

ja laatutaso, kriteerit)

• Päätöksenteon ja hallinnon suoraviivaisuus ja joustavuus sekä tarkasti määritellyt vastuut ja toimivaltakysymykset

mahdollistavat reaktiivisuuden markkinahäiriöihin.

• Yhtiörakenne kustannustehokkaana tuotantoratkaisuna: kilpailluilla markkinoilla toimivien yhtiöiden ansaintalogiikka

perustuu positiiviseen asiakaskokemukseen ja palvelun laatuun (valinnanvapaus). Toimintaa tehostaa myös sparraus ja

kiritys muilta markkinoilta toimivilta yhtiöiltä. Yhtiömallilla on positiivinen markkinavaikutus, sen välinevalikoima on

laajempi, johtaminen on ammattimaisempaa ja reagointi markkinahäiriöihin ja mahdollisuuksiin ketterämpää.

• Toimielin- ja tuotantorakenteita on suunniteltava asiakas- sekä kustannussäästöjen ja integraation näkökulmasta.

• Tiedolla johtamisen on oltava konserni- ja talousjohtamisen perustana (ei mitään hyötyä elleivät järjestelmät tue ja

johtamis- ja ohjauskäytäntöjä ei aidosti omaksuta).



• Etäosallistumisen mahdollistavien tekniikkojen omaksuminen ja käyttö vähentävät liikkumistarvetta.

• Sähköiset kokouskäytännöt, paperiton toimisto.

• Kattava ympäristövaikutusten arviointi ja analyysi laadittava, kun toimielin-, palvelutuotanto- ja muu konsernirakenne

hahmollaan.



• Maakunta-kunta -suhde ja työnjako nähtävä läpileikkaavana teemana kaikissa maakunnan tehtäväkokonaisuuksissa.

Päällekkäisyyden poistamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi työnjako kuntien ja maakunnan kanssa

määriteltävä tarkasti. Edellyttää yhtymäkohtien tehtäväkohtaista tunnistamista (kukin substanssiteemaryhmä pohtii

omassa valmistelussa).

• Kunta-maakunta -suhdetta on mahdollista jäsentää ja fokusoida toimialakohtaisesti maakuntastrategiassa. Strategiaan

voisi laatia yhteisen osion maakunnalle ja kunnille.

• Jos järjestäminen organisoidaan asiakaslähtöisesti, on asiakas ja asiakkuuksien hallinta luonteva yhtymäpinta kuntiin.

(yhteiset asiakkaat). Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on läpileikkaava ja konkreettista yhdessä

tekemistä/suunnittelua kokoava teema. Oleellista on pohtia, miten HYTE-toiminta organisoidaan maakuntakonserniin

(omana keskitettynä toimintona vs. palveluja läpileikkaavana toimintona).

• Valtakunnallisten palvelukeskusten palveluiden käyttövelvoite määrittää paljon sitä, miten järjestäjä organisoi omia

tukipalvelutoimintojaan ja palvelutuotantoa. Palvelukeskuksiin liittyvät maakunnallisten tukipalveluiden

organisointiehdotukset tulevat substanssiteemaryhmien kautta.

• Valtiovarainministeriön johdolla ja ministeriöiden kanssa käytävä JTS-neuvottelu määrittää maakunnan valtionohjauksen

taloudelliset puitteet. Maakunnan kannalta tilannekuva- ja neuvotteluprosessin on pohjauduttava maakuntastrategiassa

tehtyihin valintoihin ja painotuksiin, jotta resurssi- ja kehittämistarkastelut kohdistuvat maakunnan itse arvottamiin asioihin.

• Perustettavalla valtion lupa- ja valvontavirastolla (LUOVA) on luonteva yhtymäkohta maakunnan järjestäjän ohjaus- ja

valvontatoimintojen sekä edistämistehtävien (esim. luonnonsuojelun vapaaehtoisen suojelun prosessit) kanssa.

Toimintojen on oltava linjassa keskenään, jotta ei synny kahden putken ohjaustilanteita.

• Uudistuksen myötä on useita toimialueita, joissa kaikilla kolmella tasolla on tehtäviä (kunta, maakunta, valtio). Näiden

toimialueiden roolien ja tehtäväjakojen tunnistaminen on tärkeä osa järjestäjän tehtävien organisointia. Yhteistyö on

organisoitava näiden tasojen yhdyspintaan.

• Niiden tehtävien osalta, joissa maakunnalla on selkeä koordinaatiovastuu, määrittää maakunta tarkoituksenmukaiset

yhteistyömallit.


6.2. Ulkoiset sidosryhmät ja ehdotukset yhteistyömuodoiksi

• Suoran ja edustuksellisen demokratian vaikuttamiskeinot ja foorumit on

mahdollistettava mahdollisimman laajasti. Muun muassa toimielimille on

hallintosäännöllä taattava palvelukokonaisuuden kannalta

tarkoituksenmukaiset yhteistyön edistämisen toimintamallit. Keskeistä pohtia,

miten saadaan uudistettua toimielintyöskentelyä ja kokoustekniikkaa, jotta

monitasoinen osallistuminen mahdollistuisi.

• Eri asukasryhmien ja kolmannen sektorin (ikäihmiset, vammaiset, nuoret)

edustajat voisivat osallistua lakisääteisten neuvosto- ja valtuustoelinten

lisäksi toimielinten työskentelyyn läsnäolo- ja puheoikeudella.

• Myös elinkeinoelämän, yrittäjien sekä tutkimuksen ja koulutuksen

asiantuntemusta tulisi hyödyntää maakunnan asia- ja päätösvalmistelussa

(toimielinedustus/kumppanuusfoorumit).

• Mietittävä keinoja ja hyviä käytäntöjä, miten yhteistyön painopistettä voidaan

siirtää jo valmisteluvaiheisiin. Matalan kynnyksen osallistumisen foorumit ja

kanavat (asukasillat, some, digitaaliset välineet).

• Vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) kumppanuustyökaluna. EVA:n nelikenttä

osaltaan hahmottaa yhteistyön suuntia ja valmistelun tietotarpeita


7. Kohti väliaikaishallintoa: teemaryhmän suositukset ja ehdotukset


Konsernirakenne- ja johtaminen teemaryhmän esivalmisteluvaiheen tehtäväkokonaisuudet ja niiden toteutuminen on esitetty

seuraavassa taulukossa. Tiettyjä toimeksiannossa olleita teemoja on muutosjohdon kanssa sopien jätetty pois tai muokattu

tarkoituksenmukaisemmiksi. Konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmä on työssään painottanut erilaisten vaihtoehtojen

tuottamista SOTEMAKU-valmisteluun esivalmistelun johtoryhmän ja hallituksen käyttöön.

Tavoite 30.6.2017: Vaihtoehdot uuden maakunnan konserni- ja johtamisrakenteesta väliaikaishallinnolle.

• Periaatekeskustelut hallituksessa käynnistetty toimielinrakenteen ja palvelutuotannon organisoinnin osalta (kpl 3).

Tavoite 1.7.2017-28.2.2018: Väliaikaishallinnon työtä konserni- ja johtamisrakenteen jatkovalmistelussa tuetaan.

Tavoite 1.3.-31.12.2018: Uuden maakunnan ketterä konserni- ja johtamisrakenne on valmis (valmius itsehallinnolle).

Valtuusto on nimennyt käynnistyvän maakunnan toimielimet sekä hyväksynyt hallintosäännön

Alla olevassa taulukossa on eritelty teemaryhmälle asetettujen tehtävien toteutuminen osatavoitteittain.


Konsernirakenne ja johtaminen –teemaryhmä

Osatavoitteet

Tilanne loppuraportoinnissa, toukokuu 2017

1 Nykytilan kuvaus (tiivis) Nykytila-kuvaus sekä analyysit esimerkkien kautta. Esimerkkeinä eri hallinto- ja johtamisrakenteet Tampereen

kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus. (kpl 2)

2 Esitys/vaihtoehtoja uuden maakunnan konserni-

ja johtamisrakenteeksi

Valmisteltu keskustelun ja jatkovalmistelun pohjaksi toimielinrakenteiden kolme vaihtoehtoista mallia sekä arviot

niiden heikkouksista ja vahvuuksista. Lisäksi maakuntahallinnon organisointiamalli yhdessä järjestäjä-

teemaryhmän kanssa (kpl 3.1 ja 3.2). Valiokuntamalli tunnistettu kiinnostavaksi ja uudeksi poliittisen johtamisen

malliksi.

2.1 Arvioida uuden maakuntastrategian roolia

keskeisenä johtamisen työvälineenä

Maakuntastrategian valmistelu siirrettiin erillisvalmisteluun väliraportoinnin jälkeen.

2.2 Tuottaa sisältöä ja linjauksia uuden maakunnan

hallintosääntöön ja konserniohjeeseen.

Hallintosääntö erittäin tärkeä. Tuotu esille asioita hallintosäännön laadintaan järjestäjän ja tuottajan näkökulmasta.

Hallintosäännön runko keskeisimmiltä osin. Hallintosäännön laadinnassa tulisi lähteä liikkeelle toiminnan tarpeista

ja lähtökohdista, jotta se on ohjaa maakunnan toimintaa kokonaisedun mukaisesti. (kpl 4)

2.3 Benchmarkata mielenkiintoisia eurooppalaisia

alueellisia hallinto- ja johtamisratkaisuja

Benchmarkausta ei toteutettu tässä kohdin. Pohdittiin, miten työnjako kuntien, maakunnan ja valtion välillä on

tarkoituksenmukaisinta järjestää. Erityisesti maakuntastrategia tunnistaa yhtymäkohtia kuntien toimintaan ja

valtakunnallisten palvelukeskusten kautta jäsentyy valtion suhde maakunnan konsernirakenteeseen. Myös

maakunta-maakunta -yhtymäkohdat realisoituvat yhteistyöaluekysymysten kautta. (kpl 6)

3 Etsiä synergiaetuja ja karsia päällekkäisyyksiä

maakunnalle siirtyvistä tehtäväkokonaisuuksista

ja tämän työn pohjalta arvioida

tarkoituksenmukaista toimielinjakoa

Työpajatuotos siitä, mitä tehtäviä tulisi tarkastella kokonaisuuksina tehty ja raportoitu. Valmisteltu keskustelun ja

jatkovalmistelun pohjaksi kolme vaihtoehtoista maakunnan hallintomallia sekä arviot niiden heikkouksista ja

vahvuuksista. (kpl 3.1 ja 3.2).

4 Hahmotella pirkanmaalaista verkottunutta

monituottajamallia

Valmisteltu kolme vaihtoehtoista mallia (sis. 6 vaihtoehtoa) maakunnan palvelutuotannon organisoinniksi sekä

arviot niiden vahvuuksista/heikkouksista sekä huomioon otettavia asioita (kpl 3.3). Ohjausmalliesimerkkien avulla

on hahmoteltu erilaisten tuotannon organisointimuotojen ohjausinstrumentteja (omistajaohjaus, sopimusohjaus

jne.) (kpl 4.3)

5 Seurata kansallista maakuntalain

valmisteluryhmää ja maakuntalain valmistelua

(hallinnon järjestämisen ja johtamisen osalta)

Kansallista valmistelua seurattu erityisesti laki-alatyöryhmässä.



Konsernirakenne- ja johtaminen teemaryhmä tuo loppuraportissa esille erilaisia vaihtoehtoja jatkovalmistelun pohjaksi ja

nostot jatkovalmisteluun on koottu alla olevaan yhteenvetoon (kohdat 1-7).

1. Esivalmistelun hallituksen tulisi tehdä keskeinen periaatelinjaus liittyen osallistumiseen: uuden maakunnan

toimielinrakenne luodaan niin, että se mahdollistaa asukkaiden edustuksellisen ja suoran osallistumisen.

2. Toimielinmalleista valiokuntamalli on modernein vaihtoehto ja esimerkki uudistuvasta johtamismallista.

Toimielinrakenne voi olla myös ns. hybridimalli, jossa tarkoituksenmukaisuus määrittää toimielimen (jaosto, valiokunta,

tai valtuusto-hallitus). Lisäksi toimielimet voisivat olla joko päättäviä, valmistelevia tai sekä että. Kaikki esitetyt

toimielinvaihtoehdot mahdollistavat asukkaiden osallistumisen. Kehitettävä tarkoituksenmukaiset ja toimivat mallit

asukkaiden suoraan ja edustukselliseen osallistumiseen.

3. Maakunnan hallintosäännön on oltava mahdollistava ja moderni erityisesti päätöksenteon ja johtamisen

suoraviivaisuuden sekä toimivallan tarkoituksenmukainen delegoinnin näkökulmasta. Tämän tulisi olla

väliaikaishallinnossa hallintosääntövalmistelun keskeinen tulokulma. Hallintosäännön laadinnassa tulisi lähteä liikkeelle

toiminnan tarpeista ja lähtökohdista. Maakuntakonsernin kokonaisedun ja monituottajamallin onnistumisen kannalta on

tärkeää, että ohjausinstrumentit määritellään hallintosäännössä huolellisesti. Myös ohjaus- ja järjestäjätoimien tulee

toimia saumattomasti yhteen.

4. Maakunnan konsernirakenteen ja johtamisen on perustuttava tarkoituksenmukaisuuteen.

Palvelukokonaisuuksille ja järjestäjän toiminnoille on jo maakuntastrategiassa ja hallintosäännössä kirjattava

mahdollistava ja ei-hierarkinen luonne. Kyse on uudistumiskykyisen ja reaktiivisen toiminta- ja johtamiskulttuurin

luomisesta maakuntaan. Matala organisaatiorakenne ja henkilöstön autonomiaa korostava johtamiskulttuuri on

kustannustehokkaampi kuin hierarkisesti johdettu monitasoinen organisaatio.


5. Poliittisen vaikuttamisen tulisi rajautua järjestäjäorganisaatioon, joka määrittää palvelutuotannon viitekehyksen.

Tuotannolla pitää olla liikkumavaraa määritellä ja ohjata omaa toimintaansa, koska sillä on paras kosketus ja ymmärrys

asiakasrajapinnasta. Liikelaitosten johtokuntiin tulee valita maakuntalain edellyttämiä talouden ja

liiketoiminnan/toimialan johtamisen asiantuntemuksen omaavia henkilöitä. Perusperiaatteena tulee olla, että

järjestäjä päättää tavoitteista, kriteereistä ja rahasta; palvelutuotannon tulee saada organisoida toimintansa

mahdollisimman vapaasti.

6. Väliaikaishallinnon selvitettävä ja täsmennettävä erityisesti hallituksen jäsenten roolia, tehtäväkuvaa ja ottaa kantaa

heidän päätoimisuutensa (politiikan ammattimaistuminen).

7. Maakunnan toimielinmalli, palvelutuotannon organisoituminen ja ohjausjärjestelmien määrittely ovat keskinäisriippuvaisia

kokonaisuuksia. Jatkovalmistelun kannalta on oleellista saada yhtiöittämisselvityksen tulokset ja teemaryhmien

näkemykset tehtäväkokonaisuuksien organisoinnista. Näiden pohjalta väliaikaishallinnon pitää linjata valmistelun

periaatteita tai vähintään eri vaihtoehtojen prioriteetteja.

Muutosjohdolta kaivataan linjauksia

Miten KoJo-teemaryhmä jatkaa?

Mitkä ovat väliaikaisvaiheen suunnitteluperusteet ja yksityiskohtainen tehtävänanto?

Mikä on teemaryhmän rooli ja suhde väliaikaishallintoon (ohjaava vai valmisteleva ryhmä)?


• Maakuntastrategian ja hallintosäännön valmistelu- ja kirjoittamistyö

• Johtaminen ja johtamisjärjestelmä, konserniohje

• Maakuntahallinnon järjestäminen (strategiset konsernipalvelut)


Pirkanmaa2019 loppuraportti

Osallistuminen - teemaryhmä

Versio 2 _ 23.5.2017


Osallistumisen teemaryhmä 30.11.2016 – 18.5.2017


• Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet sekä varsinaiset että varahenkilöt

110 %:sesti

• Lähtökohtana pidetty Osallistumisen perusarvot (IAP2) (oma slide)

• Työryhmän kokoontumisia on ollut yhteensä 7 ja kesäkuussa tulossa yksi,

työpajoja järjestetty itse kaksi ja osallistuttu toisten teemaryhmien työpajoihin (mm.

HYTE, Palveluverkko)

• Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteiseen ollut hyvää

• Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio) (oma slide)


• tehty ja havaittu maakunnaassa lukuisia erinomaisia osallistumisen

toimintamalleja, joita on hyvä laajentaa joko sitoviksi (ml lakisääteiset) tai

toivottaviksi toimintamalleiksi

• Yhdyspinta osallistumisessa on lähes jokaiseen teemaryhmään erityisesti jatkossa


Osallistumisen perusarvot IAP2 = International Association for Public Participation

1. Kansalaisella tulee olla mahdollisuus sanoa kantansa asioihin, jotka vaikuttavat hänen elämäänsä.

2. Osallistumiseen sisältyy lupaus siitä, että osallistuminen vaikuttaa päätöksiin.

3. Osallistuminen edistää kestäviä päätöksiä, koska päättäjien lisäksi kaikkien osallistujien tarpeet ja intressit tunnistetaan ja niistä keskustellaan.

4. Osallistuminen hakee ja auttaa niitä osallistumaan, joihin vaikutuksia voi kohdistua ja joita päätökset saattavat kiinnostaa.

5. Osapuolten panokset työskentelyyn varmistetaan suunnittelemalla osallistumistavat

6. Osallistumiseen kuuluu riittävän informaation toimittaminen osapuolille, jotta osallistuminen on mielekästä.

7. Osallistujille kuuluu kertoa, kuinka heidän kannanottonsa vaikuttivat päätöksiin


Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio)

• Henkilöresurssitarpeita o ”Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa” – hanke

o Rahoitus OKM ja maakunta. LAPE- muutosagentti Titta Pelttari, Tampereen Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen toiminnan nuoriso-ohjaaja Laura Sirén ja Tampereen seutukunnallisen nuorisotyön koordinaattori Elina Mäki kutsutaan jatkossa mukaan Osallistuminen – teemaryhmään. Muutosagentit kokoavat työnsä tueksi Nuorten vaikuttajaryhmän, jonka toiminta otetaan huomioon työryhmässä (mm. nuorten maakuntapäivät).

o Kuntaliiton ”Asukkaat sote- ja maakuntauudistuksen keskiöön”. Mukana pilottimaakuntana yhtenä kahdeksasta. Aloituskokous Helsingissä 9.6.2017

o Tähän liittyen tiivis yhteistyö myös I&O kärkihankkeen kanssa, työryhmään kutsutaan mukaan muutosagentti Mari Patronen

o Tutkimuskumppanina Liisa Häikiö ryhmineen Tampereen yliopistolta (Ketterät kaupungit -tutkimushanke sekä haettavana oleva Tavoitteena ihmislähtöiset maakunnan -tutkimushanke)

• Erilaiset työpajatyöskentelyt/ ulkopuoliset asiantuntijat 2 000 €/ 2017, 1 000 €/ 2018

o Alustajaksi ja luennoitsijaksi esimerkiksi Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio otsikolla ” Asiakkaiden ja käyttäjien osallisuus muutoksessa” (Viite: Sote-johdon np 15.2.2017), kehittämisjohtaja Marika Järvinen palvelumuotoilusta

• Yleisötapahtumat – Aamulehden, YLEn tmv. tahon kanssa järjestettävä maakunnallinen osallistumisen yleisötapahtuma

syksyllä 2017, jossa esitellään osallistumisen teemaryhmän ehdotuksia osallistumisen malleiksi maakuntauudistuksessa

• Viestinnän apu tässä ja kustannukset näiltä osin?

• Piirrosohjelma osallistumisesta (2-4 min), noin 10 000 € (2018)



• Osallistuminen ja vaikuttaminen sekä osallisuus ja vuorovaikutus on

tunnistettava niin järjestämisessä kuin tuottamisessa. Loppuraportissa kuvataan ehdotuksina erilaisia toimintamalleja maakuntaan ja arvioitavaksi suhteessa muissa teemaryhmissä

• Osallistuminen maakuntatasolla toimielinorganisaatioissa – ehdotetaan otettavaksi huomioon

• Järjestäjä ja tuottaja toteuttavat kumpikin osaltaan – osallistumista niin palvelulupausten arvioimisessa kuin palvelujen käyttökokemuksen

hyödyntämisessä ja palvelujen kehittämisessä.

• Uusista erityisesti valinnanvapauslaki sekä maakuntalaki (palvelulupaus) – vaikuttavat, miten ja minkälaisia osallistumisen foorumeja tulisi suunnitella tulevassa

maakunnassa (Potilas- ja vammaisjärjestöjen rooli, erilaisten neuvostojen rooli, jne.)

• Tukipalveluissa tarvitaan mm. – ICT/ Digitaliset välineet osallistumiseen erilaisissa foorumeissa

– Viestintä osallistumismahdollisuuksista (mitä, missä, miten, sekä palaute siitä miten osallistuminen on vaikuttanut)

– Osaamisen varmistaminen mm. valmennuksella (taidot, asenteet, menetelmät)

– Kiinteistöt (osallistumiseen tarvittavat sopivat tilat)


3. Muutokset palveluja tehtäväkokonaisuuteen jatkuu…

Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta / maakunta • Osallistumisen malleissa - riippumatta toteutuvatko ne organisaatio- kunta- tai

maakuntatasolla - tulee konkretisoitua:

– Osallisuus ja osallistuminen

– Vaikuttavuus

– Saavutettavuus

– Käytettävyys

• Mallien tulee siis olla tehokkaita ja helppokäyttöisiä sekä maakunnan sisällä riittävän yhdenmukaisia

– Asiakas (yritys, kuntalainen, asukas, asiakas, potilas jne.) on motivoitunut osallistumaan palvelujen jatkuvaan kehittämiseen

• Näkyy osallistumisprosentteina (äänestys, osallistujamäärä, palautteet, jne.)

– Palvelujen tuottajien edellytetään taas osaavan käyttää yhteissuunnittelun mahdollisuuksia ja vaikuttavaa asiakassegmentointia

• Näkyy vaikuttavina ja saavutettavina sekä helposti käytettävinä palveluina (lähi-, seudulliset ja maakuntapalvelut sekä digitaalisina palveluina)

www.pirkanmaa2019.fi 6

Mallinnuksessa on pyritty kuvaamaan soveltuvin osin

läpi seuraavia asioita:

• Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus on kuvattu osallistumisen

mallina

• Asiakkuuden hallinta sisältyy osallistumisen malliin

lähtökohtaisesti

• Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jakoa on pohdittu mallissa

osallistumisen näkökulmasta

• Monituottajuus ja tuottamistavat (kuka ja miten, muut

voimavarat) on pyritty kuvaamaan malliin

• Vaikutusten arviointi näkyy arvioituina lopputuloksina mallissa.

Esimerkkeinä on käytetty projektin aikana saatuja asukkaiden

esimerkkejä osallistumisen hyvistä ja huonoista kokemuksista.

• Yhteistyö ja yhdyspinnat on pyritty myös kuvaamaan mallissa


Maakunta-Sote Osallistumismalli

Halutaan muuttaa – esimerkkejä vuodelta 2017

Vanhaa:

• nyt kaikki viralliset lautakunnat ja niiden alaiset neuvostot toimivat ns. vanhoilla rutiineilla läpi vuoden, - jäädäänkö käsittelemään melkoisen ”pieniä” asioita monen kertaan

• nyt kaupunginhallituksen, valtuuston ja lautakuntien työ löytyy vaikeasti/ etsimällä kunnan/maakunnan kotisivuilta, mutta…

• Asukaslautakunnan tilalle ->

Uutta olisi:

• voisiko aihepiirien mukaan kutsua vierailevia toimijoita, henkilöitä enemmän; esim. hyviä kokemuksia, kun on kutsuttu hyvinvointikoordinaattori kertomaan hyvinvointiasioista tai nuorisovaltuuston jäsen vierailemaan eri lautakunnissa

• Tulisi saada näkyvämmäksi kaikille kuntalaisille; kotisivut, sähköiset kysely- ja palautejärjestelmät, ajankohtaiset pikakyselyt kaupungin kotisivuilla/kirjastoissa/asukasilloissa/ asukasfoorumeilla

• hyvinvointilautakunta


Päämenetelmät

• Vuorovaikutus, viestintä ja osallisuus yleisesti

– digimenetelmät koko maakunnan asioille (esim. avoin, moderoitu digiverkosto)

– vuorovaikutteiset tilaisuudet, joita edeltävät miehitetyt näyttelyt, tilaisuudet striimataan

• Vaikuttaminen ja osallistuminen

– fokusryhmät (tulevat palvelut ja tulevat asiakkaat)

– asiakasraadit (nykypalvelujen parantaminen)

– yhteistyöryhmät (isommat monivaiheiset hankkeet)

– neutraali intressien sovittelija (vaikeat ristiriidat)

Osallistuminen

Vuorovaikutus, viestintä ja osallisuus


Digimenetelmät koko maakunnan asioille

• Ehdoton edellytys on www-palvelujen saavutettavuus ja käytettävyys

• Olisiko mahdollista kehittää osallisuusportaalia, joka kokoaisi sähköisen osallistumisen muotoja saman portaalin alle?

• Palautekanavat (kuntien henkilökunnalle avattu sähköinen kysely, milloin pääsevät ääneen potilaat/kuntalaiset/järjestöt?)

– Esimerkkejä: • Kuntalaisaloite.fi, Kuntalaiskyselyt, Kaupungin ja kunnan www-sivut (palaute, blogi),

Otakantaa. fi –palvelu, talousarviolaskuri

• Palaute (myös karttapohjainen tai sähköinen esim. spontaani, kyselyt, digipalautejärjestelmä (esim. Requeste)

• ”Paikalliset” foorumit: paikallisradio-ohjelmat, joihin voi soittaa, chat- palvelut

• Sosiaalisen median erilaiset keskustelufoorumit ja palvelut siellä (Facebook, Twitter, Linkedl, Instagram)

• SOTE-asiakkaat: sähköiset palautejärjestelmät, (virtuaaliset) asiakasraadit, Virtuaalisairaala, ODA, Tietojärjestelmät (mm. Omakanta)

• Henkilöstökysely, työtyytyväisyyskysely ym. Verkkokyselyt, Sähköiset palaute- ja ideakanavat

• Mobiiliaplikaatiot jne., Game Time: pelialusta kiinnostuneille nuorille polkuja työelämään

• INNO-kylä

Vuorovaikutteiset tilaisuudet, joita voi edeltää myös

miehitetyt näyttelyt, tilaisuuksien striimaus …

• Vaalit (eduskunta, maakunta, kunta) ja kansanäänestykset

• Kansalaisvaikuttaminen: valtakunnalliset tai seututasoiset järjestöt (esimerkiksi järjestöedustamo, SOSTE jne.)

• Erilaiset hankkeet (Parempi Arki- ja Tesoman Miähet -hankkeet ja Arkeen Voimaa –toiminta, 6Aika-hanke, Aktiivinen kansalainen – kaiken ikäisenä" –hanke)

• Vapaaehtoistoimintaan perustuvat: järjestöt, yhdistykset, kylätoimikunnat, talkoolaiset

– Järjestöjen toimintafoorumit, kokemusasiantuntijuus, vertaistuki, vapaaehtoistoiminta, sosiaalinen pääoma, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, vaikuttaminen/edunvalvonta

– Erilaisten järjestöjen ja yhdistysten yhteistyö kunnan eri toimialueiden kanssa (esim. kulttuuri, vapaa-aika, liikunta, ympäristö); esim. urheiluseurat valvovat liikuntapaikkojen kuntoa ja siisteyttä, pitävät avantosaunaa ja maksavat tilasta vuokraa kaupungille, ulkoilualueiden siivoustalkoita, johon kaupunki lainaa välineitä. kuntien ja seutukuntien poikkihallinnollisissa työryhmissä myös järjestöjen edustajia kutsuttuna, esim. kunnan hyvinvointiryhmä, mielenterveyskahvilat, nuorisotilat jne.

– Yritys-, yhdistys- ja kuntayhteistyö: messut, retket, konsertit, tutustumismatkat, liikuntatapahtumat, huvipuistot, retkeily- luonnonpuisto ja Natura-alueet jne

– Aluekerhot (paikalliset), seurafoorumit ja -parlamentit (kaupungin ja urheiluseurojen yhteistyö)

Osallistuminen

Vaikuttaminen ja osallistuminen


Pirkanmaan maakunnan vaikuttamisen perustana jo nyt

• Välkky

– Älykäs erikoistuminen ja elinkeinorakenteiden uudistuminen

• Ehyt

– Yksilön, perheen ja yhteisöjen arki Pirkanmaalla

• Kestävä

– Luonnonvarojen kestävä käyttö sekä hyvinvoivat luonnon- ja

asuinympäristöt

• Saavutettava

– Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa


Tulevat palvelut ja tulevat asiakkaat (fokusryhmät)

• Alueelliset ryhmät / tilapäiset ryhmät / kriittiset ryhmät (osallistuminen julkisuuden kautta)

• Neuvostot jne., kyläyhdistykset, asukasyhdistykset, seurakunta, vapaaehtoiset talkoolaiset, paikalliset kulttuuriyhdistykset, vanhempainyhdistykset, avoimet liikuntaryhmät, ikäihmisten porinapiirit jne., ryhmätilaisuudet elämänkaariajattelulla

• Foorumeita voisi ajatella myös erillään elämänkaariajattelusta (eri ikäisistä koostuva asiakasfoorumi – ”testiasiakkaat”)

– Perhefoorumi, Hyvinvointifoorumi, Seniorifoorumi, Työikäisten foorumi

– ”Paikalliset” foorumit (läheisten illat, kyselytunnit, erityisryhmät, vammaisuus, pitkäaikaissairaudet ja harvinaiset sairaudet, kokemusasiantuntijat

• Etsivä työ, kolmas sektori mukaan ”tieto heistä, jotka eivät nyt osallistu…”

• Mobiilisovellukset, virtuaalipalvelut/ INNO-kylä


Kohti yhteistä kehittämistä (mm. yhteissuunnittelua ja

palvelumuotoilua käyttäen)

Valittaminen Tiedon

antaminen

Kuuntele-

minen ja

havainnointi

Konsultointi

ja ohjeistus

Yhteis-

suunnittelu

asiantuntija-

vetoisuus

osallistuva

suunnittelu

Bate & Robert 2006

funktionaaliset

tarpeet

emotionaaliset

tarpeet

näkyvä

tieto

hiljainen

tieto

PAM

Kyselyt, mittarit

Spon-taani

palaute

Asiakas- ja potilasraadit

Mukaillen Marika Järvinen

Nykypalvelujen parantaminen (asiakasraadit jne.)

• Kokemustoimijuus: asukasillat, asukasraadit, asukastoimikunnat. asukasjärjestöt ja verkostot, potilasfoorumit

• Erilaiset neuvostot ja neuvottelukunnat (Lastenneuvosto, nuorisovaltuusto, Oppilaskunnat, maahanmuuttajaneuvosto, Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto, Veteraaniasian neuvottelukunta, Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta, Kulttuuriasiain neuvottelukunta…)

• Alue-Alvarit/Alueverkostot

• Osallistuva budjetointi (maakunta, kuntataso; kansalaiset mukana)

• Henkilöstönäkökulma mukaan myös

– Luottamushenkilöiden tilaisuudet, ay-toiminta

• Henkilöstöä koskevien suunnitelmien työstäminen/työpajat, esim. työhyvinvointisuunnitelma

• Perushenkilöstön johtoryhmään osallistumisen mahdollisuudet

• Ruohonjuuritason työntekijöille vaikutuskanava maakunta- ja kuntapäättäjiin keinoina esim. kyselytunnit tms.

• Yksilötaso hyvä tunnistaa: Esimerkkeinä hoito- ja palveluneuvottelut ja hoito/palvelusuunnitelmat, potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminta, suorat yhteydenotot johtoon ja työntekijöihin, kehityskeskustelut, henkilöstöaloite, työssä jaksamisen tukeminen, työn ”räätälöinti” tarvittaessa yhdessä työntekijän kanssa

Isommat monivaiheiset hankkeet (yhteistyöryhmät)

Asukkaat, asiakkaat ja potilaat • Epäviralliset Kylä-kyllä projekti

• Asukaslautakunta, potilasjärjestöt (valtakunnalliset, alueelliset, paikalliset)

• Aluekerhot (paikalliset)

• Hyvinvointikahvilat, Vertaistukiryhmät, vapaaehtoistoiminta

• Kokemustoimijat (kokemusasiantuntijuus)

• VESOTE, I&O, LAPE

Henkilöstö • Seminaarit ja vuorovaikutteiset työpajat

• Koulutukset, Muutosvalmennus

• Yhteistyötoimikunta, yt-neuvottelut

• Työsuojelujaosto, Työhyvintioiminta

• Työpaikkakokoukset, tiimi- / osastopalaverit, työryhmät

• Johdon ja työntekijöiden vuoropuhelu

Järjestöt, luottamushenkilöt jne. • Kansalaisjärjestöt

• Koulujen oppilaskunnat, vanhempainyhdistykset yms.

• Kuntien ja kaupunkien erilaiset luottamustoimet (edustuksellinen osallisuus; kunnan /kaupunginhallitus ja –valtuusto, lautakunnat)

• Seudulliset päätöksentekoelimet

• Nuorisotilojen tilatoimikunnat, seuraparlamentti jne.

Verkostot • Perhepalveluverkosto, Hyvinvointikertomus/-verkosto,

Kulttuurisen kehitysvammatyön verkosto, TampereSenior-ohjelma, Omaisjärjestöt, Kylä- ym. yhdistysverkostot, erilaiset verkostohankkeet, Kolmannen sektorin ja kaupungin yhteisverkostot, Soste, Järjestöedustamo, NV Neurologiset vammaisjärjestöt, NCD (tarttumattomat taudit)-verkosto ymv

• Lapsen tähden-verkosto, Nuorten verkostotyöpaja

• Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto

• Savuton verkosto

• Tapahtumaverkosto (Tampereen Koilliskeskuksessa)

• Tutkijaverkostot, Yrittäjäverkostot, Yrittäjyyskasvatusfoorumi

23.5.2017 ww.pirkanmaa2019.fi 20

Vaikeat ristiriidat - neutraali intressien sovittelija

NÄKYY ONNISTUESSAAN JA

EPÄONNISTUESSAAN:

Yksilötaso

– Palvelutarpeen arviointi

– Hoito/asiakasneuvottelut ja hoito-

ja palvelusuunnitelmat

– Palaute

– Potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminta

• Yhteistyötoimikunta, yt-neuvottelut,

Tyhy–toiminta, Työsuojelujaosto,

Työpaikkakokoukset, tiimi- /

osastopalaverit, työryhmät

• Johdon ja työntekijöiden

vuoropuhelussa

EDELLYTTÄÄ: • Työn kehittäminen yhdessä henkilöstön

kanssa (osallistava kehittäminen systemaattiseksi toimintatavaksi, henkilöstön kouluttaminen asiakkaita osallistaviin työtapoihin)

• Kuntien ja seutukuntien poikkihallinnollisissa työryhmissä myös järjestöjen edustajia ainakin kutsuttuna, esim. kunnan hyvinvointiryhmä

• Yhdistysten vuosiavustukset (jakoperusteet selkeät ja oikeudenmukaiset)

• Leader-rahoitusryhmät

• Vaikuttamista valtakunnantasolla, jopa lakiesityksiä laadittaessa -> jatkuva viestintä ja tiedottaminen!

www.pirknmaa2019.fi 21

Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset

Tätä mallia lähdetään jatkossa kehittämään yhdessä

maakunnan asukkaiden kanssa!

Tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen

1) sähköisten palautekanavien kehittäminen – jo nyt

maakuntauudistussivustolle vastaava

palautekanava kuin henkilöstö – teemaryhmässä

http://www.pirkanmaa.fi/pirkanmaa2019/henkilosto/

2) asiakasraadit järjestäjä- ja tuottajatasolla;

kokemusasiantuntijuus

3) osallisuuden kautta saadun tai tuotetun tiedon

käyttäminen näkyy kansalaisille (jo kehitetyt hyvät

käytänteet koko maakuntaan)

Edustuksellinen osallisuus

4) paikalliset hankkeet, kuulluksi tuleminen (eri –

ikäiset, eri puolilla maakuntaa asuvat, erilaisissa

elämäntilanteissa olevat)

5) päätöksentekoon osallistuminen; äänestäminen, kansalaisaktiivisuuden mahdollistaminen, asiakkaat ja omaiset mukaan mahdollisiin kilpailuttamisiin

6) Järjestöjen roolin turvaaminen maakunnassa; kansalaisjärjestöyhteistyö merkityksellistä (http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/jarjestojen-asemaa-vahvistetaan-uudessa-valinnanvapausmallissa )

Toiminta-osallisuus:

7) kuntalaisten omaehtoisen toiminnan tukeminen kunta- ja maakuntatasolla

8) kuntalaisten osallistumisen tueksi järjestettäisiin ainakin yksi poikkihallinnollinen asiakasraati/ työpaja vuosittain (esim. perusturva & liikuntatoimi & kirjasto & tekninen toimi & maakuntaedustajat mukana myös).

9) kuulumista johonkin yhteisöön=on tarjolla erilaisia matalan kynnyksen yhteisöjä

10) Huomioidaan esteettömyys (esim. kulkemisesteet tilaisuuksiin, järjestetään kyyditys ym.)




http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/jarjestojen-asemaa-vahvistetaan-uudessa-valinnanvapausmallissa












Palautteeseen reagoiminen → millä tavoin ja mihin annettu

palaute vaikuttaa?

Pirkanmaan maakunnan

Osallistumisen mallit

• Osallisuus • Vaikuttavuus

• Saavutettavuus • Käytettävyys

Osallistuminen Pirkanmaan maakunnassa


Kunta x

Osallistumisen

mallit

Tehokkaat, yhdenmukaiset ja helppokäyttöiset osallistumisen mallit

Sote-keskuksen

osallistumisen mallit

Päättävien elinten ”iltakoulut, jonne on mahdollista päästä

esittelemään päätöksen alla olevia

asioita ennen varsinaista käsittelyä

”Sairaalassa järjestettiin omahoitopäivä keuhkoahtaumatautia sairastaville. Tilaisuudessa jaettiin tietoa ja sain

yhteyden toiseen sairastavaan. Toisen sairastuneen kanssa keskusteluista oli

iso apu diagnoosin saamisen käsittelyssä. Nykyisin toimin Pirkanmaan

Käypä hoito työryhmässä potilasedustajana ja voi sitä kautta auttaa myös muita sairastuneita.”





Ehdotus maakunnan osallistumisen malleiksi

1) Sähköiset ja muut palautekanavat

• verkkokyselyt ja palautteet

• seudulliset julkaisut, ilmoitustaulut, kirjalliset palautteet

2) Seudullinen päätöksenteko

• maakunnan poikkihallinnolliset osallisuus-, hyvinvointi- ja strategiatyöryhmät (+kolmas sektori, srk..)

• mahdollisuus vaikuttaa ennen päätöksentekoa

• luottamushenkilötoiminta, mutta päätöksentekoelimiin

asiantuntijajäsenet poliittisten jäsenien tueksi

• äänestäminen

3) Seudullinen osallisuustoiminta

• kaikille avoimet, maksuttomat tai hyvin edulliset kokoontumis- ja toimintatilat

• seudulliset verkostot, yhteistyö kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden ja srk:n kanssa

• maakuntaraadit

• seudullinen hyte -työ

4) Seudulliset hankkeet

• monirahotteiset alueelliset kehittämishankkeet (STEA, ESR, Leader jne.)

• palveluketjut, eri toimialojen palvelukokonaisuudet

• julkinen, yksityinen, kolmas sektori, yritykset, osuuskunnat yli kuntarajojen

• alueellinen koulutus- ja kehittämistoiminta (apurahat, koulutusfoorumit, tapahtumat, messut jne.)

• valtakunnalliset kärkihankkeet, koordinointi ja yhdessä kuntien kanssa


Neuvostot, yritys/järjestökumppanuudet Digitaaliset ja reaaliaikaiset osallistumismahdollisuudet Jalkautuminen sinne, missä maakuntalaiset liikkuvat arjessa

Ei-poliittisesti valitut asiantuntija ja kokemusasiantuntijat/kehittäjäasiakkaat mukaan päätöksentekoon (esim. lautakunta/jaosto/valiokunta) ja palvelustrategian ja palvelulupauksen laatimiseen.

Maakunnallisesti resurssoitu rakenteellinen sosiaalityö ja

terveydenhuollon tiedontuotanto pohjana

tietojohtamiselle ja päätöksenteolle maakunnassa





Ehdotus malliksi kunta /

maakunta 1)Sähköiset ja muut palautekanavat

- jatkuvan palautteen nettisivut ja ohje netissä ja kunnan ilmoitustaululla (esim. kaupungintalo ja kirjastot)

kuinka voi jättää palautteen paperisena ja keneen voi olla yhteydessä eri asioissa, jos haluaa antaa palautteen

esim. soittamalla

- netin pikakyselyt ajankohtaisista asioista, jotka vaikuttavat kuntalaisten arkeen, esim. muutokset infrassa, liikenne, palvelut

- kohdennetut teemakyselyt (talousarvio, turvallisuus, esteettömyys, ympäristö jne)

- asiakas- ja asukastyytyväisyyskyselyt

- paikallislehdet (mielipidekirjoitukset, haastattelut)

2)Asiakas- ja asukasraadit, yleisötilaisuudet sekä asukasillat lisäävät osallisuutta

-yhteiset ja säännölliset tilaisuudet ilta-aikaan, jossa kuntalaiset voivat tavata päättäjiä, luottamushenkilöitä, virkamiehiä ja eri alojen ammattilaisia, yrittäjiä (keskustelut, työpajat, teemaillat, hyvinvointifoorumi, puolueista riippumattomat raadit jne.)

3) Päätöksenteossa osallisena

- kuntien ja kaupunkien osallisuus-, hyvinvointi- ja strategiatyöryhmät (kunnan eri toimialueet, ryhmissä

myös kolmannen sektorin edustus, neuvostoista, srk jne.)

- palaute ja kannanottomahdollisuus ennen päätöksiä

- äänestäminen

- aloitteet

- sähköinen mahdollisuus seurata esim. valtuustoseminaaria

-luottamushenkilötoiminta

4)Matalan kynnyksen toiminta mahdollistaa eri väestöryhmien osallistumisen tekemisen kautta

- kaikille avoimet, maksuttomat tai hyvin edulliset kokoontumis- ja toimintatilat (kortteliolohuoneet, harrastustilat, yhteiset ruokailut jne.)

- messut, retket, tapahtumat, kyläjuhlat, talkoot, korttelikeittiöt, katuteatteri, kävelyporukat

- etsivä työ (jalkaudu, mene kyliin ja rappuihin, mitä asukkaat haluaisivat tehdä yhdessä ja yksin)

- kolmas sektori, kunta/kaupunki, yksityinen sektori, asukkaat, yritykset, srk, vapaaehtoiset, vertaistoimijat yhdessä


Kunta x

Osallistumisen

mallit

Selkeä nopea tiedon kulku/vaihto maakunnassa/kunnassa esiintyvistä tarpeista ja

palveluiden tarpeista sekä järjestettävillä palveluilla näihin vastaamisesta.

Yhdessä toimimisen areenat esim. Lähitorit, hyvinvointikeskukset, vertaisarviointi, Vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä,

Vanhusneuvoston laatuvaliokunta kaupungin neuvoston yhteinen www-sivujen arviointityöryhmä

kaupungin järjestämät osallisuus ja kuulemistilaisuudet kokemustoimijoiden ohjausryhmät

Palvelustrategian ja -lupauksen tiedottaminen kuntiin. Palvelulupauksessa kunnan palvelujen yhteensovittaminen. Miten ne huomioidaan?





Ehdotus maakunnan (järjestäjä) ja

palvelutuottajan osallistumisen

malleiksi

OSALLISUUS ON KUULUMISTA, KUULLUKSI TULEMISTA JA VAIKUTTAMISTA

1) Tietoa tuottamalla ja sitä hyödyntämällä mahdollistetaan ihmisten osallistumista

- monipuoliset palautekanavat sähköiset ja muut

- oikea ja riittävä informaatio oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan

- miten saatu tieto on vaikuttanut päätöksiin, tieto kansalaisille

2) Päätöksentekoon osallistuminen lisää vaikuttavuutta ja demokratiaa

- maakunnan osallisuus- ja hyvinvointistrategian työryhmät (poikkihallinnollisuus,

kolmas sektori, srk / monipuolinen edustus)

- vaikuttaminen ennen päätöksiä (foorumit ja keskustelut, EVA, työpajat jne.)

- äänestäminen

- luottamuselintoiminta

- osallisuutta vahvistava johtaminen

3) Osallisuustoiminta kuuluu kaikille

- matalan kynnyksen yhteisöt, foorumit, poikkihallinnolliset asiakasraadit, yhteiset

kokoontumispaikat

- osallisuutta vahvistava toimintakulttuuri

- omaehtoisen toiminnan tukeminen (talkootyö, vapaaehtoistyö, työote ja työkulttuuri, naapuriapu jne.)

- yhteiset tapahtumat (messut, konsertit, retket, teemaillat jne.)

- sosiaalityön uudet muodot

- hankkeet yhdessä eri toimijoiden kanssa yli kuntarajojen

- kolmannen sektorin toimijoiden roolin turvaaminen maakunnassa


Organisaatio z


Maakunnan palvelulupauksen ja sen palautteen kautta vaikuttaminen. Palvelulupaukseen tiedonsaanti

palveluntuottajilta (tiedonkulku tarjottavista palveluista) Yhteiset palvelulupaukset.

Pisteytys (kolmen tähden vai viiden tähden palvelu)

Läpinäkyvyys: Asiakkaiden antamat

palautteet ja palautekanavat kaikista toimijoista kaikkien tietoon? Sähköisesti?

Asiakkaat, omaiset mukaan: kriteerien määrittäminen.

Maakunnan ja palvelun tuottajien

välinen yhteistyöelin? Hoito- ja palveluketjujen ohjaus ja seuranta? Kaikilla yhtenäiset hoito-ohjelmat ja

seurantajärjestelmät

Asiakas-/asukasraadit (virtuaaliset ja kasvokkaiset keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, teemoitetut ja

ohjatut työpajat ymv. osallistumisen mallit asukkailla





Maakunnan sote-keskusten

osallistumisen mallit:


Sote-keskuksen


Sote-keskuksen


Tärkeä tiedottaa,

miten osallistuminen on vaikuttanut!

Palvelumuotoilu sekä systemaattinen ja monikanavainen palautteen kerääminen,

vuorovaikutteiset kanavat

Asiakasraadit , testiasiakkaat sekä henkilöstön osallistuminen suunnitteluun/kehittämiseen yhdessä asiakkaiden kanssa

1) Sähköiset jatkuvat palautekanavat eri palveluista ja mahdollisuus kirjalliseen

sekä suulliseen palautteeseen

- suora palaute hoito -ja palvelutilanteessa, huom kirjaaminen

- sähköinen palaute tai paperilomakkeella palvelukokemuksesta

- muistutukset ja huomautukset (potilas -ja sosiaaliasiamies)

- palautteen vaikutukset toimintaan (palvelujen kehittäminen)

2) Potilas -ja asiakasraadit

- yleiset teemaillat (uni, ravitsemus, liikunta, mielen hyvinvointi jne.)

- tietyt potilasryhmät (diabeetikot, sydänpotilaat jne.)

- keskustelu -ja kyselytilaisuudet (sosiaaliset etuudet,

potilaan oikeudet, hoitoketjut, palveluverkot, hoitoon pääsy jne.)

3) Osallistuminen omaa hoitoa koskevaan päätöksentekoon koko hoito- ja palveluprosessin ajan

- palveluohjaus (asiakkaan tarpeista lähtevää)

- hoito -ja palvelusopimukset /-neuvottelut (aina asiakas, potilas tai asukas mukana)

- sosiaalityön uudet muodot

4) Verkostoilla lisää osallisuutta ja mukana sote -hankkeissa

- poikkihallinnollinen hyte -työ näkyväksi sote -keskuksien toiminnassa

- potilasjärjestöt, vertaistuki , kokemusasiantuntijat , vapaaehtoiset

- osakunnat, srk

Sijainti (mm. virastojen yhteinen aukioloaika, kiertävä palvelubussi. Minkä palvelun pitää olla lähellä,

mihin palveluun voi mennä kauemmas (kysely käyttäjiltä!)

Järjestäjän ja tuottajan roolit –teemaryhmä

Loppuraportti 24.5.2017


Sisällys

1. 1. Teemaryhmän työskentely

• Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet

• Työryhmän kokoontumiset

• Aikataulutus kevät 2017

• Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio)

• Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio)



• Tuotantotapa ja palveluverkko

• Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa

• Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet

• Yhdyspinnat: muut teemaryhmät


• Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja

tuottaminen)

• Lakiluonnosten vaikutukset palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen)

• Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset

• Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta/maakunta


Sisällys

4. Palvelukokonaisuus

Palvelumallin kuvaus

Ehdotus palveluverkoksi (lähipalvelut, seudulliset ja maakunnalliset palvelut, digitalisaatio)

Integraatiotarve

5. Asiakkuuden hallinta

Palvelutarve

Asiakassegmentointi

Asiakasohjaus

6. Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako (mikä osa tehtävistä kuuluu järjestäjälle jne.)


Näkemys julkisen, yksityisen ja järjestöjen rooleista palvelutuotannossa

Muut voimavarat: esim. läheisapu, yhteisöt ja osallisuus

Valinnanvapaus


Teemaryhmien loppuraporttirunko


Esimerkiksi vaikutukset strategisiin tavoitteisiin, henkilöstön osaamiseen kohdistuvat vaikutukset,

taloudelliset ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, yritys- ja markkinavaikutukset,

ympäristövaikutukset


Yhteistyö kuntien, maakunnan ja valtion kanssa

Ulkoiset sidosryhmät ja ehdotukset yhteistyömuodoiksi


Väliaikaishallinnossa huomioitavaa: Yhteenveto teemaryhmän keskeisistä tuloksista, keskeiset viestit

jatkovalmisteluun, aikataulukysymykset (valmistelun kannalta kriittiset ajankohdat)



Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet

• Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto

• Anniina Tirronen, Tampere

• Arto Lemmetty, Tampere

• Pirkko Lindström, Juupajoki

• Janita Koivisto, Pälkäne

• Kari-Matti Hiltunen, PSHP

• Kristiina Lumme, Pirkanmaan liitto/Sitra

• Riikka Joutsensaari, ELY-keskus

• Riku Immonen, TE-toimisto

• Merja Litmanen, Pirkkala

• Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto

Työryhmän kokoontumiset

• 14.11.2016, 15.12.2016, 19.1.2017, 15.2.2017, 23.3.2017, 20.4.2017 ja 17.5.2017

• Resurssitarpeet 8/2017-3/2018 (arvio); erillinen projektipäällikkö


1. Teemaryhmän työskentely – etenemisen arviointi suhteessa

esitettyihin tavoitteisiin

Aikataulutus kevät 2017

1. Jäsentää ja kirkastaa, mitä (sosiaali- ja terveydenhuollon) järjestämisvastuu sisältää.

2. Määritellä maakunnan järjestämistehtävän kokonaisuus

3. Tehdä esitys järjestäjän toiminnoista ja resurssitarpeista

4. Valmistella järjestäjäorganisaatio yhdessä konsernirakenne ja johtaminen -ryhmän

kanssa

5. Osallistua Sitran ja STM:n valtakunnalliseen yhteishankkeeseen.

6. Teemaryhmä toimii hankkeen ohjausryhmänä.

7. Tesoman hyvinvointikeskuksen allianssimallin seuraaminen

Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio)

• Ryhmän työ on edennyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti (?)


Valmis/ työ käynnissä


Esitys valmis/ työ käynnissä

Esitys valmis

Työ käynnissä

Työ käynnissä

Ryhmän arvion mukaan olosuhteisiin nähden (lakien viivästymiset yms.) hyvin.


2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja

analyysi

• Valtakunnallisen muutoksen tavoitteena olevasta järjestämismallista ei ole aiempaa kokemusta. Järjestämistehtävä suunnitellussa laajuudessa on uusi kokonaisuus. Taustamateriaalina valmistelussa voidaan osittain käyttää erilaisten tilaaja-tuottaja mallien (Tampere, Oulu, Hämeenlinna, kansainväliset mallit soveltuvin osin) kokemuksia ja oppeja.

Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa

• Kokemukset Suomessa toimineista tilaaja-tuottaja malleista nostavat keskiöön erityisesti mm. :

– Vahvan järjestäjän roolin

– Tilaajan ja tuottajan roolien selkeän eriyttämisen,

– Kustannustietoisuuden

– Tiedolla johtamisen

– Asiakas- ja palveluohjauksen integroinnin

– Vaikuttavuuden seuraamisen

– Erilaiset yhteistyömallit.


2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja

analyysi

Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet

• Uudessa maakuntamallissa järjestäjän järjestämisvastuulle tulee hoitaa ja yhteensovittaa uudella tavalla nykyiset ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen, maakuntien liittojen, kuntien ja sairaanhoitopiirien hoitamat palvelut. Palvelut tulee yhteensovittaa myös kuntien ja valtion muiden palvelujen kanssa. Maakuntien odotetaan jatkossa hallitsevan palveluita kokonaisuutena ja vahvistavan palveluintegraatiota.

• Maakuntauudistuksen valmistelussa on tarve löytää kustannussääntöjä ja kehittää uudenlaisia toimintamalleja eri palvelukokonaisuuksien synergiaetujen löytämiseksi, esimerkiksi sote-, työllisyys- ja kasvupalveluiden palveluyhdistelmät eri asiakasryhmille.

• Järjestäjän tehtävien hoitaminen edellyttää jatkossa osaavaa henkilöstöä sekä kehittyneitä työkaluja. Tilaaja-tuottaja malleista saatujen kokemusten mukaan järjestämisen tueksi ei saatu tarpeeksi analysoitua tietoa ja tiedolla johtaminen oli haasteellista. Laajassa maakunnallisessa järjestämistehtävässä, jossa on tarve hallita ja yhteensovittaa erilaisia tehtäviä, tarve integroidulle tietotuotannolle ja analysoidulle tiedolle on entistä suurempi.


2. Yhdyspinnat: muut teemaryhmät

Tunnistetut yhdyspinnat: muut teemaryhmät

• Konsernirakenne ja johtaminen

• Palveluverkko- ja –integraatioryhmä

• Tiedolla johtaminen

• Valinnanvapaus

• Digitalisaatio (sis. Maku)

• ICT asiat

• Hankinta teemaryhmä, sopimukset

• Yhteistyöalueasiat (yhteistyösopimukset)

• Osallistuminen

• Tutkimus, opetus ja kehittämistyö

• Pelastustoimi ja varautuminen

• Yleishallinto


• Alueen elinvoiman edistäminen

• Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen

toimivuus

• Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja

alkutuotannon edistäminen

Muut tunnistetut yhdyspinta osa-alueet

teemaryhmistä

• ”Valvonta ”– osana Lapsi- ja perhepalvelut

teemaryhmää

• ”Palveluohjaus” osana Kotona asumisen

teemaryhmää

2. Työnjako Konsernirakenne ja johtamisen ryhmän kanssa

• Konsernirakenne ja johtaminen ryhmän tehtävät

– Maakunnan konserni- ja johtamisrakenteen määrittely

– Maakunnan hallintosääntö ja konserniohje (maakunnan johtaminen, toimielin- ja henkilöstöorganisaatio, toimielinten tehtävät ja toimivalta, konserni- ja omistajaohjaus ja sopimukset)

– Maakuntastrategia johtamisen työvälineenä.

• Järjestäjän ja tuottajan roolit ryhmän tehtävät

– Järjestämisvastuu ja järjestämistehtävän kokonaisuus

– Järjestäjäorganisaation valmistelu yhdessä konsernirakenne ja johtaminen -ryhmän kanssa

– Järjestäjän toiminnot ja resurssitarpeet

– Ohjausmallien kuvaaminen (sisällöt).




• 4.1.Järjestäjän tehtävät ja toiminnot

• 4.2. Keskeiset järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit

• 4.3. Maakuntahallinnon organisaatioluonnos

• 4.4. Järjestäjän ohjausmallit

4.1 Järjestäjän tehtävät ja toiminnot

• Pirkanmaan valmistelussa on valmisteltu keskeisiä järjestäjän tehtäviä

tavoitteena määrittää järjestämistehtävän kokonaisuus. Esitys käsitelty

esivalmistelun johtoryhmässä 6.4.2017

• Määriteltyjen järjestäjän tehtävien kautta on johdettu seuraavat toiminnot:

• Suunnittelu ja seuranta

• Ohjaus ja valvonta

• Palveluiden hankinta ja hallinta

• Kehittäminen

• Yhteistyö

• Järjestäjän organisoituminen ja osaamisvaatimukset

24.5.2017 12 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteys valtakunnalliseen työhön

• Järjestäjän keskeiset tehtävät ja niistä johdetut toiminnot on hyväksytty

osaksi valtakunnallista valmistelutyötä Sosiaali- ja terveyspalveluiden

järjestämisen ja sen johtamisen ryhmän kokouksessa.

• STM:n kanssa on sovittu että määritettyjä toimintoja käytetään myös

runkona julkaistavassa Järjestäjän käsikirjassa. Käsikirja valmistellaan

laaja-alaisessa yhteistyössä ministeriöiden, maakunnan valmistelijoiden,

Sitran ja Kuntaliiton sekä ministeriöiden alaisten laitosten virkamiesten

kanssa.

• Järjestäjän käsikirja julkaistaan alueuudistus.fi tiekartassa.


Järjestämisen määrittelyn konteksti


Tilaaja-tuottaja mallit

Lakiluonnokset

Järjestäjän tehtävät Toiminnot

Olemassa olevat organisaatiot

Maakunnallinen järjestäjä

organisaatio

Järjestäjän käsikirja (STM)

Järjestäjän geneeriset tehtävät on määritelty tilaaja-tuottaja malleista saatujen kokemusten ja lainvalmistelusta saatavien tietojen perusteella. Järjestäjien geneeristen tehtävien kuvaamisen kautta on määritelty järjestäjän toiminnot. Maakunnallisen järjestäjän organisaatioluonnos on koottu määriteltyjen toimintojen sekä olemassa olevien organisaatioiden rakenteiden pohjalta tukemaan järjestämistehtävän katsomista kokonaisuutena ja palveluiden yhteensovittamista.


Suunnittelu ja seuranta

• Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen

– Palvelutarpeiden arviointi, palveluiden saatavuuden varmistaminen ja ennakointi

• Palveluverkon suunnittelu ja hallinta yhdenvertaisuus varmistaen

• Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa

– Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen määritys

• Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta

– Asiakkuuksien hallinta, asiakas- ja palveluohjaus

• Strategisten tavoitteiden (palvelustrategia) toteuttaminen operatiivisena toimintana

(palvelulupaus)

• Maakunnan budjetointiprosessi: resurssien kohdentaminen

Ohjaus ja valvonta

• Vastuu viranomaistoiminnasta

• Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus, omavalvonta

• Asiakas- ja potilasasiakirjojen rekisterinpitäjä



Palveluiden hankinta ja hallinta

• Monituottajamalli: strategian mukainen palveluiden hankinta

– Strateginen, perinteinen, tulosperusteinen ja määriteltyjen lopputulosten perusteella tehtävä

hankinta

– Uudet innovatiiviset markkinat ja toimintatavat – tavoitteellinen palvelujen kehittäminen,

kehittämiskumppanuus

– Palveluiden vaikuttavuus- ja tulostavoitteiden asettaminen

• Valinnanvapauden hallinnointi: strategian mukainen osuus valinnanvapautta

– Kriteerien asettaminen palvelun tuottajille, sopimusten laatiminen, korvauksien määrittely,

julkinen luettelo tuottajista ja asiakkaiden sote-keskus valintojen hallinnointi (sote)

• Sopimusohjaus ja –seuranta

– Palvelutuotannon hallinta: palveluiden laatu-, vaikuttavuus- ja kustannustavoitteet ja niiden

seuranta.

• Markkinoiden kartoitus ja markkinavuoropuhelu



Kehittäminen

• Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan koordinointi

– TKI-tiedon hallinta (esim. yhteiset alustat)

– Sektorien välinen yhteistyö

– Innovaatioympäristöjen kehitys ja rahoitus

• Eri tasoinen kehittäminen: kansainvälinen, valtakunnallinen, yhteistyöalueellinen,


– Kansainvälisten ohjelmien ja verkostojen hyödyntäminen

– Valtakunnallisten kehittämistavoitteiden jalkautus

– Yhteistyöalue tasolla tehtävä kehittäminen

– Maakunnallinen kehittäminen strategisten tavoitteiden ja palvelutarpeen pohjalta

– Alueelliset kehittämismallit lähipalveluissa; paikalliset ratkaisut



Yhteistyö

• Palvelutuottajien ohjaaminen

• Palvelutuottajien yhteistyön varmistaminen (palveluketjut)

• Verkostojohtaminen

• Yhteistyöalueasiat

• Yhteistyö monelle eri taholle: Valtio, yhteistyöalueet, maakunnat, kunnat, yritykset, kolmas

sektori, asukkaat, tutkimus

Järjestäjän organisoituminen ja osaamisvaatimukset

• Geneerinen organisaatiorakenne

• Osaava henkilöstö


4.2 Keskeiset järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit

Työkalut

• Toimivat tietojärjestelmät (integroitu tietotuotanto) asiakkuuksien, toiminnan ja sopimusten

hallintaan

• Asukastieto, paikkatieto, palvelutieto, asiakastieto

• Tulos-, laatu- ja vaikuttavuusmäärittelyt ja seuranta

• Tietojohtamisen valtakunnalliset ja maakunnalliset mittarit ja tietojen vahva hyödyntäminen

• Sote-tietopaketit (Palvelupaketit)

• Hankinnan innovatiiviset tavat, vaikuttavuusinvestointimallit

• Integraatiovälineet

• Valvonta ja sen välineet

• Aktiiviset asukkaat: osallistumisen mallit

• Hyvin resursoitu ja substanssin osaava henkilöstö

• Valinnanvapauden toteuttamisen välineet


4.2 Keskeiset järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit

Yhteistyömallit

• Allianssimallit

• Yhteisyritykset

• Integraattorimallit

• Kunnan ja maakunnan kumppanuusmallit

• Asiakas- ja asukasfoorumit


4.3 Maakuntahallinnon organisaatioluonnos Taustaa

• Järjestäjän toiminnot organisaatioluonnoksen pohjana (dia 23).

• Muut tehtävät on nimetty strategisen konsernipalvelun tehtäviksi (dia 24).

• Erillinen työryhmä valmisteli alustavan organisaatiorakenteen. Ryhmässä todettiin

prosessimainen matriisiorganisaatio mahdolliseksi ratkaisuksi uudessa tilanteessa.

• Kokoamalla järjestäjän toiminnot eri palvelualueet yhdistäviksi geneerisiksi prosesseiksi

saavutetaan prosessimaisen organisaatiomallin edut. Tällöin sote- ja maakuntauudistuksen

tavoitteena oleva palveluiden yhteensovitus ja integraatio on helpommin toteutettavissa (dia 25).

• Kukin palvelukokonaisuus vastaa omista asiakkuuksistaan ja kohdentaa määrärahat eri

palveluihin (dia 25).

• Prosessit tukevat kaikkia palvelukokonaisuuksia oman toimintonsa osalta.

• Suurin osa järjestäjän resursseista sijoittuu prosesseihin. Palvelukokonaisuuksissa työskentelee

ko. substanssin asiantuntijoita.

• Strategiset konsernipalvelut palvelevat koko maakuntakonsernia.


Maakuntahallinto osana päätöksentekorakennetta


Maakuntahallinnon rakenne

Sote- ja maakuntauudistus HE 2.3.2017

Järjestäjän toiminnot


Järjestäminen toiminnot Tehtävät

Suunnittelu ja seuranta Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen ja palveluverkon suunnittelu ja hallinta

Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa

Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta

Strategisten tavoitteiden valmistelu (palvelustrategia) ja jalkauttaminen (palvelulupaus)

Taloussuunnittelu; resurssien kohdentaminen, rahoitustehtävät

Ajantasainen tiedon tuotto ja data analyysi, tiedolla johtaminen

Ohjaus ja valvonta Vastuu viranomaistoiminnasta

Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus, omavalvonta

Omistajaohjaus

Palveluiden hankinta ja hallinta Strateginen hankinta, valinnanvapauden hallinnointi, liikelaitoksen ohjausmallit

Sopimusohjaus ja –seuranta, markkinavuoropuhelu

KehittäminenKehittämisen koordinointi ja kehittämisen eri tasot; kansainvälinen, valtakunnallinen,


Yhteistyö ja edunvalvonta Verkostojohtaminen

Valtio, yhteistyöalueet, maakunnat, kunnat (mm. hyte), yritykset, kolmas sektori,

asukkaat, tutkimus

Muut maakuntahallinnon tehtävät – Strategiset

konsernipalvelut


Strategiset konsernipalvelut Tehtävät

Tietohallinto Järjestelmien hallinnointi ja sopimukset, kehittäminen

HR Henkilöstöhallinto, HR tuki ja työnantajatoiminta

Viestintä Viestintä, tiedottaminen ja osallistumisen hallinta ja edistäminen

Laki Oikeudellinen edustaminen, juridinen tuki mm.sopimusasiat

Päätösvalmistelu Päätöksenteon tuki, asiakirjatiedon hallinta

Sisäinen tarkistus Riskienhallinta-, valvonta- ja johtamisprosessien arviointi


Suunnittelu ja seuranta

Ohjaus ja valvonta

Palveluiden hankinta ja hallinta

Kehittäminen

Yhteistyö ja edunvalvonta

Strategiset konsernipalvelut

Maakuntajohtaja




Palvelut n järjestäminen

Asiakkuus, €

Järjestäjän työ

kalut

ja resurssit

Asiakkuus, € Asiakkuus, € Asiakkuus, €

STRATEGINEN OHJAUS


Maakun-nan Oy:t, mm. julkiset

sote-keskukset

Maakunnan liikelaitokset

Markkinoilla toimivat muut

oy:t ja järjestöt

Maakunnallinen järjestäjä

Sopimusohjaus

Omistajaohjaus

Hallintosääntö

Sote-keskus oy:t

Sopimus

kunta

kunta

kunta

kunta

Yhteistyö, rakennettavat toimintamallit ja sopimukset

Ministeriö Ministeriö Virastot Ministeriö

4.4 Järjestäjän ohjausmallit

Ammatillinen koulutus

Korkeakoulut Yhteistyö ja rakennettavat toimintamallit

Asiakasseteli

Henkilökohtai-nen budjetti

Valtioneuvoston kanslia

Yhteistyö-alueet

Ministeriö

5. Asiakkuuden hallinta – Palvelutarve ja asiakassegmentointi

Asiakkaiden palvelutarve ja sen määrittely

- Asiakkaiden ja asukkaiden palvelutarpeesta kerättävä tieto toimii pohjana järjestäjän järjestämille palveluille.

- Palvelutarpeen arvioinnissa tarvittavaa tietoa voidaan jaotella asiakassegmentoinnin keinoin eri palveluissa eri tavoin; mm. ikäryhmittäinen jako, sote-tietopaketit, palvelukokonaisuudet ja –ketjut, diagnoositiedot yms.

- Järjestäjä tarvitsee ajantasaista tietoa palveluista ja soveltuvat työkalut tietojen hallintaan

• Tietojen saaminen kaikista palveluista varmistettava, jotta mm. palveluketjujen toteutumista voidaan valvoa

• Ajantasainen tieto käytössä kuhunkin palveluun sopivalla asiakassegmentointimenetelmällä.


5. Asiakkuuden hallinta - Asiakassegmentointi

• Järjestäjä määrittää palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyllä halutun

palvelurakenteen sekä asettaa sille mitattavat tavoitteet, liikelaitoksen ja

suoran valinnan tuottajien työnjaon sekä lähete- ja konsultaatiokäytännöt

hyödyntäen mm. kansallisia hoitosuosituksia ja yhtenäisiä hoidon ja hoivan

perusteita.

– Palvelukokonaisuus = tietyn asiakasryhmän, esimerkiksi lasten, nuorten

ja perheiden palveluiden kokonaisuuden määrittely, jossa huomioidaan

kaikki perustason, laajennetun perustason ja erityistason julkiset ja

yksityiset palvelut sekä rajapinnat mm. kunnan palveluihin.

– Palveluketju = tietyn asiakasryhmän, esimerkiksi

lonkkaproteesipotilaiden hoitoketju kotoa kotiin huomioiden kaikki

perustason, laajennetun perustason ja erityistason julkiset ja yksityiset

palvelut.


5. Asiakkuuden hallinta - Asiakasohjaus

• Kokonaisvaltainen asiakkuuden ohjaus on järjestäjän tehtävä - Asiakkuuden

ohjaus liittyy palvelujen asiakaslähtöiseen integraatioon.

• Järjestäjä määrittää tasapuoliset, oikea-aikaiset ja oikeat palvelut kullekin

asiakasryhmälle = määritellylle palveluketjulle

• Yksilötason asiakasohjaus muodostuu palvelutarpeen arvioinnista,

asiakassuunnitelman laatimisesta ja näihin liittyvästä palveluohjauksesta

maakunnan liikelaitoksessa.

– Asiakassuunnitelma sitoo laissa olevien säännösten perusteella kaikkia

asiakkaan palveluketjua toteuttavia tuottajia.

• Asiakas voi vaikuttaa suunnitelman mukaisten palvelujen toteutukseen

valitsemalla itse suunnitelmaa toteuttavat palvelun tuottajat. Käytössä voi tällöin

olla myös asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti, mikäli laista tulevat tai

maakunnan määrittämät kriteerit täyttyvät.


6. Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako Järjestäjän tehtävä on strateginen ja palvelutuotanto eriytetään järjestäjän toiminnasta.

Järjestäjä ja tuottaja toimivat monissa toiminnoissa rinnakkain, mutta eri rooleissa. Tällaisia

toimintoja ovat mm.

• Hankinnat ja kilpailutusten hoitaminen (liikelaitos tai muu toimintayksikkö). Järjestäjän

vastuulla strateginen hankinta, järjestäjä antaa raamit kilpailutuksen toteuttamisen.

• Yksilötason asiakasohjaus (tuotanto, liikelaitos). Järjestäjä määrittää raamit asiakkuuden

ohjauksen kautta ja palveluketjujen määrityksillä.

• Palvelutapahtumista syntyvä tieto mm. palvelutiedot, asiakastyytyväisyystiedot,

asiakasrajapinnassa syntyvät kehittämistiedot (tuotanto). Järjestäjä kerää tiedot yhteen ja

analysoi ne toiminnan kehittämiseksi.

• Viranomaistehtävien hoito (liikelaitos). Järjestäjällä vastuu viranomaistoiminnasta.

• Valvontatehtävät (tuotannossa ja liikelaitoksessa). Vastuu valvonnasta järjestäjällä.

• Palveluiden integraation toteuttaminen (tuottajat). Järjestäjä määrittelee

integraatiotavoitteet.

• Valinnanvapaudenpalveluiden toteutus (tuottaja). Järjestäjä määrittää palveluiden

tuottamiseen liittyvät kriteerit ja muut tavoitteet sote-keskusten kanssa laadittaviin

sopimuksiin. 24.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 30


Näkemys mahdollisista julkisen, yksityisen ja järjestöjen rooleista

palvelutuotannossa

- Useimmat maakuntaan siirtyvistä palveluista ovat palvelutuotantoa, jotka eriytetään

järjestämisfunktiosta. Näitä palveluita voidaan toteuttaa palvelustrategian mukaisesti niin

julkisen palveluntuottajan, yksityisen tai järjestöjen toteuttamina.

- Kasvupalvelujen osalta julkista palvelutuotantoa voi olla vain siirtymäaikana. Palvelut

tuotetaan markkinoilla.

- Viranomaistehtäviä ei voida siirtää julkisen vallan ulkopuolelle.

- Kunnilla jatkossakin tärkeä rooli osana palvelutuotantoa, mahdollisia mm. erilaiset

palveluiden yhteistuotantomallit. Myös valtio mahdollinen kumppani.

- Järjestöjen rooli jatkossakin tärkeä palvelutuotannon tukena, esimerkiksi

tulosperusteisen hankinnan avulla.



Valinnanvapaus ja sen toteuttaminen (sote)

- Järjestäjän tehtävään kuuluu valinnanvapauden hallinnointi.

- Sote-keskuksiin siirtyvistä palveluista maakunnallinen järjestäjä tekee

päätöksen valinnanvapauden toteutusmallista ja aikataulusta 30.6.2018

mennessä.

- Asiakasseteleihin ja henkilökohtaisen budjetin (lain velvoittamien

palveluiden lisäksi) osalta maakunta päättää käytettävissä olevat palvelut.

- Järjestäjä määrittää kriteerit suoran valinnan palveluiden tuottajille, ja laatii

niiden kanssa sopimukset.



Valinnanvapaus ja sen toteuttaminen (kasvupalvelut)

- Kasvupalvelulakiluonnoksessa edellytetään työvoima- ja yrityspalveluiden

tuottamista markkinaehtoisesti siirtymäajan jälkeen ja asiakkaan

valinnanvapautta palveluntuottajan valitsemisessa. Julkista

palvelutuotantoa voi olla vain markkinapuutetilanteessa. Järjestäjän

vastuulla on varmistaa palveluiden saatavuus kaikilla alueilla ja kaikille

asiakasryhmille.

- Nykyisissä työvoima- ja yrityspalveluissa on jo paljon kokemusta

palveluiden tuottamisesta monituottajamallilla ja tulosperusteisella

hankinnalla sekä asiakkaan valinnanvapauden pilotointia eri palveluissa.

- Joidenkin palvelujen osalta on todennäköistä, että toimivien markkinoiden

luominen vaatii järjestäjältä työtä.



Vaikutukset strategisiin tavoitteisiin

- Maakunta ottaa huomioon strategisissa tavoitteissaan valtakunnalliset

kehittämistavoitteet ja kärkihankkeet.

- Maakunnalliset strategiat valmistellaan siten, että palvelustrategia ja siihen

liittyvät tavoitteet edistävät palveluiden yhteensovittamista.

Henkilöstön osaamiseen kohdistuvat vaikutukset

- Järjestämistehtävän ja tuottajan erottaminen aiheuttaa suuria henkilöstön

siirtoja. Osa henkilöstöstä siirtyy uudenlaisiin tehtäviin ja syntyy uusia

ammattikuntia.

- Järjestämisosaamista on Suomessa hyvin rajallisesti. Osaamisen

lisäämiseksi tarvitaan koulutusta.



Taloudelliset ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset

- Järjestämisen ja tuottamisen eriyttämisestä voi syntyä päällekkäisiä

toimintoja jotka aiheuttavat lisäkustannuksia.

- Palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannukset tulevat maakuntien

aloittaessa kasvamaan, mm. ICT kustannuksista johtuen.

- Maakunnat pystyvät kuitenkin tekemään keskitetympiä hankintoja,

sovittamaan palveluita laajasti yhteen, panostamaan painopisteen

siirtoa ennaltaehkäiseviin palveluihin ja perusterveydenhuoltoon sekä

parantamaan hoitoketjujen toimivuutta. Näistä toimenpiteistä syntyy

pidemmällä aikavälillä kustannussäästöjä.

- Asiakkaille ja asukkaille järjestäjän toimet näyttäytyvät parempina ja

oikea-aikaisempina palveluina, jotka ovat helposti saavutettavissa.



Yritys- ja markkinavaikutukset

- Suoran valinnan palveluiden siirtymisellä yritysten hoidettavaksi ja maakuntien

jatkossa toteuttamalla julkisen palvelutuotannon yhtiöittämisellä on merkittäviä

markkinavaikutuksia.

- Kasvupalveluiden osalta osa palveluista siirtyy kokonaan markkinoiden

hoidettavaksi. Tämä muuttaa erityisesti työnvälitystoiminnan osalta markkinoita

vahvasti.

- Järjestäjä voi strategisten tavoitteidensa mukaisesti luoda edellytyksiä markkinoille

toimiville pk-yrityksille.

Ympäristövaikutukset

- Järjestäjän toiminnalla voi olla ympäristövaikutuksia mm. palveluverkkosuunnittelun

kautta. Palveluverkot rakennetaan siten, että palveluiden piiriin on helppo päästä

mm. julkisilla liikennevälineillä. Lisäksi mm. haja- asutusseutujen julkisen liikenteen

tukeminen on järjestäjän tehtävää, joka vähentää tarvetta yksityisautoilulle.



Järjestäjän yhteistyö eri toimijoiden kanssa



• Keskeiset tulokset:

– Geneeriset järjestäjän tehtävien ja toimintojen määritykset.

– Luonnos maakuntahallinnon organisaatioksi.

– Järjestäjän käsikirjan rakenne: lopullinen käsikirja valmistuu ennen

väliaikaishallinnon aloittamista.

• Jatkotoimenpiteet:

– Järjestäjän tehtäviä on täsmennettävä loppuraporteista saatavien tietojen

perusteella kunkin substanssin osalta vuoden 2017 aikana.

– Palveluita yhdistäviä (sote-maku) uusia toimintamalleja on kartoitettava syksyllä

jatkavien teemaryhmien työssä.

– Järjestäjän ohjaus- ja johtamismallien tarkempi kuvaus toteutettava syksyn

2017 aikana.

– Maakuntahallinnon organisaatio rakennetaan siten, että järjestäjän tehtävät ja

strategiset konsernipalvelut on sovitettu yhteen. 24.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 38


Jatkotoimenpiteet

– Järjestämistehtävien hoitamiseen tarvittava osaaminen on määriteltävä: luovuttavista organisaatioista on löydettävä osaajat ja arvioitava mahdollinen koulutustarve.

– Tarvittavaan koulutustarpeeseen on vastattava yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

– Järjestämistehtävään liittyvät ohjaus- ja valvonta-asiat vaativat koordinaatiota: perustettava oma työryhmä. Tällä hetkellä valmistelu on jakautunut useaan teemaryhmään.

– Hankinnat ja logistiikka -ryhmän vastuulla on koordinoida eri teemaryhmien (palvelu) hankintaan liittyviä asioita.

– Väliaikaishallinnossa on käynnistettävä koordinoidusti maakuntien, valtion, kuntien ja järjestöjen palveluiden yhteistuotantomahdollisuuksien kartoitus.

– Erilaisten valtakunnallisten pilottien tiedot kerättävä kootusti ja hyödynnettävä väliaikaishallinnossa.


Liite: Kehittämisen viitekehys


Liite: Kehittämisen yhdyspinnat

24.5.2017 41

Maakunnallinen kehittäminen

Maa-kunta Maa-kunta

Konsernin sisäinen kehittäminen ja innovatiivisuus

Valtakunnalliset kehittämistavoitteet

Maakunnan strategiset kehittämistavoitteet

Alueellinen kehittäminen - Asukkaiden osallistaminen

Kansain-välinen

yhteistyö

Yritykset ja yhteisöt Korkeakoulut

Tutkimusyhteistyö

1. Palveluiden kehittäminen - Kehittämiskumppanuus - Ekosysteemipolitiikka

2. Kehittämistä ja innovaatioita tukevat palvelut - Kasvupalvelut yrityksille

Kansainväliset ohjelmat ja verkostot - Globaalit ekosysteemit

TKI-toiminnan koordinointi - Kehittämiskokonaisuuden

hallinta - Mm. innovaatioalustat ja

strategiset kehittämis- ohjelmat

Yhteistyöalue-tasoinen kehittäminen

www.pirkanmaa2019.fi

pirkanmaa2019 ict-teemaryhmän loppuraportti...ict-palvelukeskuksen valmistelu ja maakunnan...

Documents