palveluiden digitalisaatio teemaryhmän loppuraportti · 2019-05-27 · • digitalisaatio muuttaa...

Palveluiden digitalisaatio –teemaryhmän

loppuraportti

24.5.2017

24.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 1

Sisällysluettelo


Työn alustus ja työryhmän toiminta 3 Teemaryhmän rooli ja loppuraportin näkökulma 4 Teemaryhmän työskentely ja kokoonpano 5 Palvelujen digitalisaatio –työn eteneminen 6 Lähtötilanteen SWOT-analyysi 7 Digitalisaatiosta yleisesti 8 Digitalisaatio lähtee ihmisistä 9 Digitalisaatio muuttaa maailmaa 10 Digitalisaatio muuttaa osaamistarpeita 11 Kehityksessä tavoiteltava systeemisiä muutoksia 12 Kansallisten hankkeiden eteneminen tulee turvata 13 Tilastoja ja benchmark –tietoja 14 Työprosessin tulokset 15 Palveluteemojen digitalisaatio 16 Lapsi- ja perhepalvelut 17 Päihde- ja mielenterveyspalvelut 18 Kotona asumisen kehittäminen 19 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 20 Valinnanvapaus ja kilpailutus 21 Tutkimus, opetus ja kehittäminen 22 Johtopäätökset ja ehdotus 23 Seuraavassa vaiheessa linjauksia ja integraatioita 24 Suositukset 25 Digitalisaation hyödyntämisen kehityspolut 26 Ehdotus valittavaksi digitalisaation hyödyntämisen kehityspoluksi 28

Työn alustus ja työryhmän toiminta


Teemaryhmän rooli ja loppuraportin näkökulma Teemaryhmän rooli

Palveluiden digitalisaatio –teemaryhmä määritteli ja tarkensi rooliaan valmistelutyön aikana seuraavaksi:

Teemaryhmän roolina on vaikuttaa muihin teemaryhmiin ja edesauttaa niitä huomioimaan tavoitteissaan digitalisaation tuomat mahdollisuudet toimintatapojen uudistamisessa. Edellä mainitulla tavalla on tarkoitus auttaa Pirkanmaan tulevaa maakuntaorganisaatiota saavuttamaan sille asetetut tuottavuus ja vaikuttavuustavoitteet. Teemaryhmän roolina on myös tuottaa benchmark-tietoisuutta yllä olevia tavoitteita varten huomioiden valinnanvapauden vaikutukset ja markkinoiden toimintatavat.

Palveluiden digitalisaatio –teemaryhmä ei edusta mitään rajattua tulevaa maakunnallista palvelukokonaisuutta, jolloin varsinaiset palvelut poikkileikkaava rooli on tarkoituksenmukainen.

Loppuraportin näkökulma ja tarkoitus

Loppuraportin näkökulma on ensisijaisesi muutoksen ja johtamisen näkökulma. Raportti on laadittu siten, että se toimisi sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen johdon ja päätöksenteon tukena maakunnan sote-palveluiden digitalisaation tavoitetasosta ja resursoinnista päätettäessä, samalla oivalluttaen johtoa ja palvelutoimintaa digitalisaation mahdollisuuksista kokonaisuuksien tasolla.

Valmistelun seuraavissa vaihessa loppuraportin tuottamat näkökulmat ja kehityspolkuvalinta voidaan yhdistää muiden teemaryhmien raporttien pohjalta tehtäviin palvelukehityslinjauksiin digitalisaationäkökulman varmistamiseksi.

Taustaoletus näkökulmavalinnalle on, että digitalisaation hyödyntäminen palveluja tuotettaessa ja järjestettäessä on avainasemassa pyrittäessä kohti uudistuksen valtakunnallista 3 miljardin euron säästöjen ja kustannusten nousun hillitsemistavoitetta.

Lainsäädäntö on elänyt ja lopulliset vaikutukset voidaan tulkita vasta hyväksyttyjä lakeja vasten. Erityisesti valinnanvapauteen liittyvän lainsäädännön vaikutukset tulee jatkossa selvittää.


Teemaryhmän työskentely ja kokoonpano

Teemaryhmän työskentely

Teemaryhmän työ käynnistyi 21.10..2017, ryhmä kokoontui 10 kertaa. Väliraportti valmistui 24.2.2017. Teemaryhmän työskentelymetodi oli ns. oman toimen ohessa, ilman varsinaisia varattuja henkilöresursseja (pl. huhti-toukokuun 2017 viimeistelyvaihe).

Valmistelun loppuvaiheessa pidettiin kuudelle teemaryhmälle (terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, lapsi- ja perhepalvelut, kotona asumisen kehittäminen, päihde- ja mielenterveyspalvelut, tutkimus-, opetus- ja kehittäminen sekä valinnanvapaus- ja kilpailutus) kolme saman sisältöistä työpajaa 27.-28.4.2017 sekä kokoava työpaja ict- ja palveluverkko- ja integraatiotyöryhmille 4.5.2017. Työpajoja pohjustetiin verkkokyselyllä ao. teemaryhmien jäsenille. Linkkinä eri ryhmien välillä toimivat em. ryhmien jäsenistä nimetyt yhdyshenkilöt.

Palveluiden digitalisaatio –teemaryhmän ja Ict-teemaryhmän toiminta yhdistettiin huhtikuussa 2017.

Alun perin pyrittiin osallistamaan em. muita teemaryhmiä työhön laajemmin (jolloin palveluteemojen digitalisaatio-osio olisi vahvistunut), mutta loppuvaiheen aikataulut yhdistettynä valmistelumallin perusrakenteeseen käytännössä esti tämän (johtopäätökset diassa 25).

Huhti-toukokuussa 2017 loppuvaiheen valmistelun ja loppuraportin laatimisen tukena toimi Broad Scope Management Consulting Oy (asiantuntija Riku Siren).

Teemaryhmän kokoonpano

Puheenhohtaja Jarkko Oksala (Tampere)

Jäsenet: Riku Siren (Ylöjärvi, 31.1.2017 saakka), Päivi Hodgson (Tampere), Aki Lehto (PSHP), Pekka Erola (PSHP), Taina Ketola (Pirkanmaan liitto), Timo Tallila (Ikaalinen), Marja Poussa (TE-toimisto), Ulla Suvanto (Crohn ja Colitis ry), Petteri Taponen (KELA), Asko Riihioja (KELA), Terhi Siili (Tampere), Mia Vaelma (Tampere), Mika Uusi-Pietilä (Akateemiset Yrittäjät ry)

Muiden ryhmien yhteyshenkilöt: Petri Leiponen (Palveluverkko), Tuire Sannisto (Lapsi- ja perhepalvelut), Juha Ahonen (Hyvinvointi ja terveyden edistäminen), Mari Patronen (Kotona asumisen edistäminen), Veijo Vähätiitto (Mielenterveys- ja päihdepalvelut), Marianne Viitasalo-Männistö (Valinnanvapaus ja kilpailutus)


Palvelujen digitalisaatio –työn eteneminen


Työ eteni seuraavien elementtien kautta. Varsinainen strategisemman tason linjaukset sekä näkökulmien ja toiminnan integraatio tehdään seuraavissa maakuntaorganisaation rakentamisen vaiheissa, joille palveluiden digitalisaatio –työ tuotti materiaalia ja pohjaehdotuksen (digitalisaatiokehityspolku).

Seuraavat valmisteluvaiheet

Lähtötilanteen SWOT-analyysi


Mahdollisuudet • Etatyoskentelyn myota asiakkaan ja ammattilaisen paasy ja siirtymaaika palveluihin

paranee • Paallekkaisen tyon vaheneminen muiden palvelutuottajien kanssa • Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma eri palvelu/sidosryhmien kanssa, asiakastieto

saadaan kulkemaan eri toimijoiden ja maakuntien valilla ilman katkoksia ja valikasia • Asiakkaan osallisuus hoidon suunnitellussa lisaantyy ja han pystyy hallinnoimaan omia

tietojaan (hoitosuunnitelma mobiilissa jne) • Pitkalla aikavalilla saastyy aikaa ja rahaa asiakkailta ja organisaatiolta • Tyontekijalla mahdollisuus kertakirjaumisella saada kaikki sovellukset kayttoonsa • Toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen paranee • Digiosaaminen paranee ja palvelujen helppokayttoisyys lisaantyy. • Somen kaytto viestinnassa lisaantyy. • Pirkanmaalla on vahva digitaalisten palveluiden osaajien keskittyma

Heikkoudet • Työkulttuuri osin vanhassa toimintatavassa • Korkea työntekijöiden ikärakenne • Muutosvastarinta • Miten iäkkäät ja heikentyneen toimintakyvyn

omaavat asiakkaat huomioidaan? • asiakkaan kokonaiskuvan hahmottamisen

varmistaminen

Uhat • Pelataan tietosuoja-asioita (Lait eivat esta palvelujen digitalisointia)

erityisesti tyoskentelyssa yli organisaatiorajojen • Ohjelmistojen pirstaleisuus • Kehitys on valtavan nopeaa, pysytäänkö mukana? • Olemassa olevan sote-digiosaamisen hyödyntämättä jättäminen • Yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus unohdetaan • Digisaation mahdollisuudet koetaan paalleliimattuna eika koko

toimintaa kehittavana

Vahvuudet • Kehittämisisorientaatio ja –myönteisyys ammattilaisilla on hyvä • Koulutusorientaatio on vahva • Vahva verkostoajattelu • Asiantuntijaorganisaatio valmiina • Paljon on jo kehitetty, joten digitaalisten palvelujen kehittämiseksi eri organisaatioiden kokemuksia ja osaamista tulisi hyödyntää parhaiden ratkaisujen löytämiseksi • Johdon sitoutuminen digitaalisten palvelujen kehittämiseen

Väliraportin laadintavaiheessa kuvattiin lähtötilanteen heikkouksia, vahvuuksia, uhkia ja mahdollisuuksia seuraavasti:

Digitalisaatiosta yleisesti


Digitalisaatio lähtee ihmisistä


• Digitalisaatiossa kyse uutta tai vanhaa teknologiaa hyödyntäen kokonaan uusien asioiden tekemisestä tai vanhojen asioiden tekemisestä uudella tavalla jokapäiväisen toiminnan tasolla.

• Digitalisaatio muuttaa eri toimijoiden rooleja ja haastaa kuntien totutut toimintamallit ja toimintakulttuurin voimakkaasti ja lyhyessä ajassa.

• Digitalisaatio lähtee ihmisistä, teknologia mahdollistaa. Digitalisaatiosta 20 % on teknologiaa, loput 80 % ihmisten toimintaa

Digitalisaatio muuttaa maailmaa

Digitalisaation kautta organisaatioiden toimintaan kohdistuu moninaisia muutostrendejä. Seuraavaksi on esitelty näistä muutama jo tänä päivänä näkyvää muutosvoimaa, joiden ennustetaan vaikuttavan tulevaisuudessa erittäin merkittävästi organisaatioiden toimintaa. Pirkanmaan maakuntaorganisaatio ei ole muutoksesta irrallinen saareke, joka voisi olla reagoimatta muutokseen tai reagoida ainoastaan valikoiden. Yleensä muutostrendi on nähtävillä ennalta, mutta konkreettinen muutos tapahtuu ennakoitua nopeammin ja jopa yllättävästi. Pirkanmaan maakuntaorganisaation tulee pyrkiä hyödyntämään näitä muutosvoimia.

1. Muutos volyymipalveluista henkilökohtaisiin palveluihin Kuluttajapalveluiden muuttuessa teknologian avustamina entistä henkilökohtaisemmiksi, sama odotus kohdistuu myös sosiaali- ja terveyspalveluihin.

2. Muutos hierarkioista verkostoihin Internetille tyypillinen verkostomainen toimintamalli tulee korvaamaan hiearkista johtamisrakennetta sekä lisäämään peer-to-peer tyylistä asiantuntijoiden, asiakkaiden ja jopa laitteiden välistä kommunikaatiota.

3. Muutos tasepohjaisuudesta joustavaan resurssien hyödyntämiseen Iso joukko nykyään toimivia nopeasti kasvavia uusia yrityksiä pohjaa toimintansa kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamiseen hyödyntämällä muiden hallussa olevia omaisuuseriä (esim. AirBnb/majoitus, Uber/taksiliikenne). Vastaavien toimintamallien ennustetaan kasvavan.

4. Muutos laitteiden internetistä ihmisten internettiin Entistä enemmän teknologia kytkeytyy internettiin ja samalla näistä laitteista kasvava määrä mittaa ihmisten elintapoja, aktiivisuutta ja jopa elintoimintoja. Tulevaisuudessa esineiden internet muuttuu ihmisten internetiksi.

5. Muutos massadatasta algoritmien ja keinoälyn tekemiin päätöksiin Digitaalisen tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisestä ja esineiden ja ihmisten internet korostaa tätä muutosta. Tiedon keräämisestä ja analytiikasta siirrytään kohtia data käsitteleviin algoritmeihin, jotka tekevät päätöksiä autonomisesti. Tulevaisuudessa osa toiminnan prosesseista ja ihmisten päätöksistä siirtyy algoritmien ja keinoälyn tekemiksi, jolloin myös eettisiin näkökulmiin tulee kiinnittää uudella tavalla huomioita.

6. Muutos kohti älykkäitä materiaaleja ja lähivalmistusta

Tuotteiden rakenteet ja valmistavat muuttuvat mm. biologisten-, nano- ja muistiominaisuuksia sisältävien materiaalien sekä 3D-tulostuksen takia.


Digitalisaatio muuttaa osaamistarpeita


• Maakunnan osaamistarpeita tulee kyetä ennakoimaan ja osaamista tulee jatkuvasti kehittää tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi.

• Maakunnan henkilökunnan osaamiseen liittyy uusia, poistutuvia ja muuttuvia työtehtäviä. Erityisen tärkeä on pystyä tunnistamaan uusia osaamisalueita ja rakentaa näihin liittyvää osaamista ennakoivasti: Rekrytointeja, koulutusta ja urapolkuja tulee suunnitella jo tehtävä- ja yksilötasolla tulevaisuuden tarpeisiin aina poistuvan henkilöstön tilalle uutta rekrytoitaessa.

Kompentenssitarve kuvaa oletettua digitalisaation vähentävää vaikutusta henkilötyömäärään Kuvan nuolet kuvaavat urapolkuja, tehtäväkiertoa ja rekrytointeja.


S

Kehityksessä tavoiteltava systeemisiä muutoksia

• Digitalisaatiota hyödyntäviä ratkaisuja voidaan tarkastella toiminnan orientaation ja digitalisaation kypsyystason kautta. • Suurin hyötypotentiaali (laatu, vaikutus ja tehokkuus) on systeemisissä, asiakaslähtöisissä muutoksissa. Potentiaalin

saavuttaminen edellyttää eniten kehityspanoksia ja uusia kompetensseja.

Uber, Airbnb

Sähköinen veroehdotus ja -ilmoitus

Lähde: Espoon ja Tampereen kaupungit mukaellen

Virtuaali-hoivapalvelu

Sähköinen pdf-lomake

Sähköinen rakennuslupa-prosessi

Sähköinen ajanvaraus

Kansallisten hankkeiden eteneminen tulee turvata

Seuraavat läpileikkaavat, laajoihin kokonaisuuksiin vaikuttavat sosiaali- ja terveystoimialan ja teknologian kehityshankkeet tulee Pirkanmaan maakunnassa mahdollisimman pitkälle hyödyntää riippumatta valittavasta kehityspolusta:

1. UNA (asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamistyö) Uudistaa kansallisten hyvinvointipalveluiden sote –tietojärjestelmäratkaisuja. Mukana on 18 sairaanhoitopiiriä sekä 5 kaupunkia. Rahoitus mukana olevilta toimijoilta.

2. Virtuaalisairaala (Asiakaslähtöiset digitaaliset terveyspalvelut)

Asiakaslähtöinen digitaalisten terveyspalvelujen kehittämishanke. Mukana 5 sairaanhoitopiiriä. Rahoitus STM:ltä.

3. ODA (Omat digiajan hyvinvointipalvelut) (10 pilottia)

Sähköinen palvelukokonaisuus, joka hyödyntää ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa ja asiakkaiden hyvinvointitietoa (PHR). Mukana 11 kaupunkia, 2 sairaanhoitopiiriä ja 1 sosiaalipiiri. Rahoitus STM:ltä.

4. VESOTE (Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon) Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Liikunta, ravitsemus ja uni. Mukana

Kansallisia järjestöjä, asiantuntijoita sekä 10 sairaanhoitopiiriä. Rahoitus STM:ltä.

5. PARASTA PALVELUA/PSOP (Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä)

Parasta palvelua on uusi valtakunnallinen verkkopalvelu, joka yhdistää uudella tavalla palvelunjärjestäjän tuottajan ja asiakkaan. Parasta palvelua on kaikkien palvelunjärjestäjien käytettävissä ja se soveltuu kaikkien palveluseteleiden ja ostopalvelujen hallinnointiin.

6. KAPA (Kansallinen palveluarkkitehtuuri)

Kansallinen palveluarkkitehtuuri luo yhteentoimivan digitaalisten palvelujen infrastruktuurin, jonka avulla tiedon siirto organisaatioiden ja palvelujen välillä helpottuu.


Tilastoja ja benchmark -tietoja

V. 2015 tilasto:

Asioinut netin kautta sähköisesti viranomaisen kanssa vuoden aikana (16-89-v.): 54 %

(25-34-v. 76 % versus 75-89-v. 9 %)

http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2015/13/sutivi_2015_13_2016-12-14_tau_017_fi.html

Älypuhelin käytössä (16-89-v.) 69 %

http://someco.fi/blogi/sosiaalisen-median-ja-alypuhelinten-kaytto-suomessa-vuonna-2015/

Hakenut netistä tietoa sairauteen, ravitsemukseen tai terveyteen liittyen 3 kk aikana (16-89-v.): 61 %

(25-34-v. 82 % versus 75-89-v. 19 %)


Käyttänyt puhelimella suoritusta mittavaa kuntoilusovellusta (16-89-v.) 21 %


24.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi

(VÄLIRAPORTTI) 14

V. 2016 tilasto:

Kanta-palvelun käyttäjät ja peittävyys

Omakannan käyttökerrat v. 2016 yhteensä 9,3 milj. (ka. 775 000 / kk)

Omakantaa käyttäneet asiakkaat / kk n. 390 000 asiakasta

Potilastiedon arkistoon arkistoidut asiakirjat yli 600 milj. kpl

Suostumuksensa potilastiedon arkiston käyttöön antaneet asiakkaat 2,3 milj.

http://www.kanta.fi/fi/web/ammattilaisille/tilastot

V. 2016 tilastoja:

Sähköisiä itseilmoittautumispisteitä 6/15 terveyskeskuksessa Pirkanmaalla (yht. 18 laitetta) (syksy 2016)

Sähköinen ajanvaraus hoitajalle 5/15 terveyskeskuksessa (tilanne keväällä 2016)

Sähköinen ajanvaraus lääkärille 0 terveyskeskuksessa (kevät 2016)

Lähde: Kyselyt terveyskeskusten johtaville lääkäreille

Benchmark esimerkkejä:

Tavoite hoitaa 65 % kaikista sairaus- ja hyvinvointiasioista etänä (www.heltti.fi)

Verkkoajanvarausten osuus yli 60 % (www.terveystalo.com)

Terveystalon verkkosivuilla 8,3 milj. käyntiä v. 2015 vrt. Tampereen kaupungin sote-sivuistoille 4,6 milj. käyntiä v. 2016

OmaKantaan kirjautumisia v. 2015 aikana 5,6 milj.

Netin käyttö pankkiasioiden hoitamiseen 16-89-vuotiaat viimeisen 3 kk aikana (v. 2015): 80 %

(25-34-v. 98 % versus 75-89-v. 25 % ja perusasteen koulutus 57 % versus kork.asteen koul. 94 %)





































































http://www.kanta.fi/fi/web/ammattilaisille/tilastot

http://www.heltti.fi/

http://www.terveystalo.com/






Työprosessin tulokset


Palveluteemojen digitalisaatio

Seuraavissa dioissa on luonnosteltu työpajatyön pohjalta kuuden palveluteeman- ja kokonaisuuden

• Digitalisaatiokehityskohteita tavoiteltavaksi vuoteen 2022 mennessä

• Välivaiheita, edellytyksiä ja kyvykkyyksiä kohteiden toteutumiseksi ja ylipäänsä digitalisaatiokehityksen edistämiseksi ao. palveluteeman alueella.

Aikajänne on noin viisi vuotta, jolloin hallinnollinen järjestäytyminen on tapahtunut ja uudella maakuntaorganisaatiolla on ollut aikaa kehittää palvelujaan tehtyjen linjausten pohjalta.

Valmistelun seuraavissa vaiheissa loppuraportin tuottamat näkökulmat ja kehityspolkuvalinta voidaan yhdistää ao. teemaryhmien raporttien pohjalta tehtäviin palvelukehityslinjauksiin digitalisaationäkökulman varmistamiseksi.

Palveluteemoille yhteisiä edellytyksiä digitalisaatiokehityksen etenemisen tueksi ovat seuraavat:

• Toimivat, riittävät ja turvalliset yhteydet

• Palvelu- ja järjestelmäarkkitehtuuri määritetty

• Asenne muutokselle myönteiseksi

• Johtaminen ja osaaminen

• Kokeilukulttuuri

• Tiedon kokoaminen ja hyödyntäminen

• Toiminnanohjaus- ja potilas-/asiakastietojärjestelmät

• Muutoksen riittävä resursointi

• Erilliset kehitysresurssit ja yksiköt, minimissään ICT:n rinnalla ja parhaimmillaan ”haastaajayksiköt”.


Lapsi- ja perhepalvelut


Digitalisaatiokehityskohteita 2022

• Kokonaisuus sisältää kaikki lapsiperheiden tarvitsemat palvelut, myös mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä järjestöjen palvelut ja tukipalvelut

• Soveltuville, halukkaille ja kyvykkäille asiakkaille tarjotaan ensisijaisesti digitaalisia palveluja (tai niiden osia) vapautuvien resurssien kohdentaminen vaikuttavuuslähtöisesti

• Sähköinen palvelukanava: Esim. neuvolaan ilmoittautuminen sähköisesti, järjestelmä kerää tiedot ja ”halyttaa ja muistuttaa”, tiimiohjausjarjestelma, asiakas näkee saman näkymän hyödyttää juuri häntä

• Mobiiliapplikaatio palveluille ja viestinnälle • Sähköinen palveluohjaus on yhdellä sivustolla, älykäs

järjestelmä ohjaa asiakkaan oikeaan palveluun ja tarjoaa yhteyden työntekijään

• Yhtenevä palveluohjausjärjestelmä ja käytännöt maakunta ja kunnat (eri kanavat)

• Palvelussa ja kanavassa herätteet tulla palvelun piiriin, määräaikaistarkastuksiin ja tarvittaessa hoitoon

• Interaktiiviset perheen tarpeet huomioivat palvelut tieto käyttäjästä palvelutuottajalle

• Toimivien olemassa olevien järjestelmien käyttö laajempaa • Erityisasiantuntemuksen laajempi käyttö verkon kautta • Digitalisaatio tukee palveluiden integraatiota • Puolesta-asioiminen käytössä • Toimenpiteiden analysointi- ja kerätyn tiedon

hyödyntäminen pitkällä aikavälillä

Edellytykset ja välivaiheet

• Toimintakulttuurin pitää muuttua • Vaikuttavuuden mittaaminen • Palvelutuottajien tietojen integrointi vertailutieto toimii • Open book: yksityisen ja julkisen yhdenmukainen laadun

seuranta • Riskitekijäanalyysi ennen kehitystyötä • Järjestelmien, palvelimien ja yhteyksien varma toimivuus • Kokonaisvaltainen rahankäyttö ja työn suunnittelu

lapsen/perheen tarpeiden mukaan, ei kilpailua tai toiselle sysäämistä

• Vastuiden selkeyttäminen ja yhteistyö maakunnan ja kunnan palveluissa

• Kuntalaisen omavastuu ja osallistuminen osaamisen hyödyntäminen

• Vahva tunnistautuminen kaikkien (myös muiden kuin suomen kansalaisten) käytössä

• Järjestelmä- ja palveluarkkitehtuuri selvitetty • Asenteiden, toimintakulttuurin ja johtamisen muuttaminen • Välineiden löytäminen kokeiluin • Tietosuojaltaan ja toimintavarmuudeltaan riittävät riittävät

sovellukset ja yhteydet • Koulutus muuttuvaan työhön ja kulttuuriin aikaisessa

vaiheessa

Päihde- ja mielenterveyspalvelut


Edellytykset ja välivaiheet


• Kaikki toimijat ovat saman tiedon äärellä, sekä asiantuntijat että asiakkaat ja omaiset

• 24/7 palveluohjaus • Innovatiivinen asiakaslähtöinen

palvelulogiikka (paikat, viikonpäivät ja kellonajat huomioiva)

• Kuntalaisen itse/omahoito mukana kokonaisuudessa

• Varhaisen vaiheen digitaaliset palvelut • Palvelutuotanto on läpinäkyvää –

tarjonnan laatu on tarkasteltavissa • Palveluiden markkinointi ja imago

kunnossa kynnyksen madaltamiseksi • Digitalisaatio tukee palvelukenttää – ei

kaikkea resurssia raskaisiin erikoissairaanhoidon palveluihin

• Muutosten vaikutusten mittaaminen • Resurssien oikein kohdentaminen, henkilöstön

joustava käyttö • Tiedolla johtaminen kunnossa ja

toiminnanohjausjärjestelmä käytössä Avoin toimintamalli, osaamiskapasiteetti käyttöön

• Asennemuutos (ei jakoa perus- ja erikoispalveluihin)

• Täsmäerikoissairaanhoito, ”elamanhoito” perustasolla – luottamus perustasoon

• Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen ja osallistaminen, palvelumuotoilu

• Pienet kokeilut • Tietoa digitalisaatiosta ja asennemuutos

(työntekijät, päättäjät, asiakkkaat) • Yhteistyö muiden palvelualueiden kanssa

(nuorisotyö, lapset ja perheet, koulu) • Asiakkaan arjen kunnioittaminen • Skype-neuvonta ja etäkonsultaatiot • Järjestelmät, joihin asiakaskin voi kirjata

Kotona asumisen kehittäminen



• Erilaiset etäyhteydet kotoa ammattilaisiin ja mahdollisuus

myös osallistua etänä (mm. liikuntaryhmät, etäkuntoutus)

• Nettichat, jossa asiakkaat/omaiset voivat kysyä ja saada nopeasti vastauksia

• Helppokäyttölaitteita tarjolla kotona asuville; esim. tabletti, jossa vain jotain toimintoja "ATK-tukihenkilö", joka voisi käydä myös asiakkaiden kotona; opastus, neuvonta

• Sähköinen asiointi mahdollisuus kaikkiin sotepalveluihin, palveluntuottajien portaali, jossa tuottajien vertailu mahdollista

• Asiakasohjauksen toiminnanohjausjärjestelmä käytössä ajantasaista (vrt ei kerran vuodessa raportointi)

• Sosiaalialan mahdollisten päällekkäisten työtehtävät karsittu esim. tietovarantojen kokoaminen kunnissa ja valtiolla.

• Etäyhteydet kotihoidon lääkärivastaanottoon ja päivystystilanteisiin sekä erikoislääkärikonsultaatioihin

• Kotona asumisen turva digitalisoitu, sisältää tarvittaessa etävalvonnan, viriketoiminnan, erilaiset muistutukset, yhteydenottokanavat jne.

• Kotona asumista tuotetaan talotekniikalla, mukaan lukien ajastetut valot (vuorokausirytmi), kulkuvalot (sänky --> vessa), wc:ssä automaattipesu, sähkölukot, liiketunnistimet, niihin perustuvat etähälytykset jne.

Edellykset ja välivaiheet • Yhteistyökyky maakunnan sisällä ja

toimijoiden kesken • Järjestelmien ja palveluiden kehittäminen

yhdessä kumppanien ja kuntalaisten kanssa • Käytännön kokeilut ja onnistumisten

juurruttaminen • Organisoituminen siten, että eri toimijoille

syntyy yhdyspintoja, esimerkiksi yhteisen tietopääoman pohjalle

• Järjestelmien yhteensopivuus ja toimivat yhteydet

• IoT:n hyödyntäminen suunnitteluvaiheessa • Logistiikan uudelleenarviointi ja

kehittäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden

edistäminen


Edellykset ja välivaiheet • Asiakkaan motivaation herättäminen, informaatio, portaalit ja

kehittyneet palvelutarjottimet • Kaikilla ammattilaisilla ja kansalaisilla yhtäläinen mahdollisuus

saada välineitä käyttöönsä, omat tai muualla käytettävät • Laitteet valittava ja säädettävä helppokäyttöiseksi kohderyhmän

mukaan • Tietyt vaikuttavuustiedot edellytetään kaikilta, tulkinta

yksiselitteistä, graafisessa muodossa valmiina • Digitulkkeja ja perehdyttäjiä asiakkaille ja ammattilaisille, sote-digi-

palvelumuotoilu • Pitää luottaa asiakkaan/kansalaisen osaamiseen ja oman elämän

asiantuntijuuteen, asiakkaan oivallettava että digi palvelee onnistuneesti ja vaikuttavasti hänen yksilöllisiä tarpeitansa, eikä tehty vain palvelujärjestelmää keventämään/säästöihin

• Panostetaan varhaisiin omaksujiin ja sitten muihin ryhmiin • Tiedonkeruujärjestelmä, joka on helppokäyttöinen ja luotettava,

järjestelmäriippumaton, edullinen tuottaa ja toteuttaa. • Asenne digitalisaatiota kohtaan on saatava myönteisemmäksi

kokeiluilla, koulutuksella, välineiden esittelyllä, on myytävä digin mahdollisuudet hyten tukena

• Määritettävä mikä on vaikuttava hyte ja mitä tietoja kerätään

Digitalisaatikehityskohteita 2022

• Asukkaalla mahdollisimman laajasti käytössään omaa hyvinvointiaan koskevat tiedot (maakunnasta, KELAN omakannasta, muista lähteistä) Em. Tietoa hyödynnetään toiminnassa laajasti

• Järjestäjä ja tuottaja kykenee lukemaan ns. ennakoivia hiljaisia signaaleja palvelujen kohdentamiseksi

• Kunnilla tulee olla maakunnan tiedot (väestötasolla) käytettäväksi kunnan toiminnassa, samoin kunta tuottaa tietoa maakunnalle

• Käytössä uusia, tutkittuja menetelmiä ja välineitä, joista näyttöä (vrt. tutkimus- ja kehitysryhmä

• Yhdistetetty vaikuttavuustieto (kaikilta toimijoilta) • Tiedon pohjalta toimiminen - asiakas itse, tai ammattilaisen

tukemana • Yhteispalvelupisteen monet toimijat käyttävät samoja

tietojärjestelmiä • Kansalaisilla saatavilla digitaalisia välineitä jotka kannustavat

hyvinvointiin ja auttavat seuraamaan sitä • Kaikkia hyteä tuottavien hv-työstä kerätään digitaalisia

vaikuttavuustietoja • Ajantasainen /reaaliaikainen hyte-sote –tietoalla

ammattilaisille ja päättäjille • Vaikuttamismahdollisuus kuntaan omalta sohvalta

paikallinen yhteenkuuluvuus • Tietokannan zoomausmahdollisuus hyvinkin pienelle alueelle

palvelujen kehittäminen ja kohdentaminen

Valinnanvapaus ja kilpailutus


Edellykset ja välivaiheet • Järjestelmien ja toimintamallien pilotointi • Järjestelmien rajapinnat määritetty • Yhdenmukainen kirjaus ja tilastointi • Päällekkäis-erillisen ja manuaalisen kirjaamisen

lopettaminen • Laatu/kilpailutuskriteeristön luonti

(hinta+laatu+vaikuttavuus) • Henkilökohtainen budjetointi • Selkeä linjaus rekisterien pidosta ja rekisterien

käytöstä • Sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterien

yhdistäminen • Nykyiset lisenssisopimukset uusiksi - estävät

paikoin esimerkiksi julkisen toimijan tietojen katselun yksityisen toimijan toimesta

• Tietovarannon tulisi olla keskitetty, jotta potilastietojen ristiinkatselu olisi mahdollista, eikä tietoja tarvitsisi siirrellä järjestelmien välillä


• Palveluportaali, jossa laatukriteeristö ja sen avoin julkaisu asiakkaan valinnan pohjaksi, asiakas valitsee palvelu- tai hoitopolun ja palveluntuottajan/palvelun

• Asiakkaan eBookers-Pirkanmaa / eVAPA, huomioi asiakkaan tarpeet, haastattelee asiakkaan, tunnistaa tarpeet ja tarjoaa palvelua

• Digitaaliset väylät asiakkaalle ja tuottajalle (vertailutiedot, esim. jonot, yhtenevä asiakkaan kirjautuminen)

• Järjestelmien tuotettava tietoa järjestäjälle • Suoraviivainen digitaalinen hankintaprosessi • Eri palvelutuottajilla ja järjestäjällä

yhteensopiva asiakas/potilastietojärjestelmä • Järjestelmät tuottavat reaaliaikaisen, jaetun

tilannekuvan järjestäjälle ja tuottajalle, asiakkaalle ja datan jatkuva hyödyntäminen toimintaan ja kehittämiseen

• Maakuntatason tiedot vertailtavissa

Tutkimus, opetus ja

kehittäminen


Edellykset ja välivaiheet


• Tutkimus- ja opetus- ja kehittämistoiminnot palvelevat koko maakuntaorganisaatiota ja ennen kaikkea sen asukkaita

• Toiminnasta syntynyttä tietoa hyödynnetään tutkimuksessa, koulutuksessa ja käytännössä

• Kaikki maakunnan sote-toimijat ovat ajan tasalla tutkimuksen tilasta ja sisällöistä

• Tieto käynnissä olevasta tutkimuksesta avoinna myös kansalaisille, osallistaminen myös organisaatioille

• Tutkimustyön koordinointi ja päällekkäisyyden estäminen

• Avointa dataa hyödynnetetään laajasti • Henkilöstön koulutus digitaalisin välinein

aiempaa joustavammin • Keskitetty t&k –yksikkö mahdollistaa

laadukkaat rekrytoinnit

• Osaamisen lisääminen erityisesti tiedolla johtamiseen, tiedon soveltamiseen käytännön toimintaan ja datan louhimiseen

• Datan koonti saavutettavaksi ja avoimeksi

• Maakunnan yhteinen prosessi tutkimusluville

• Henkilöstön koulutus digitaalisin välinein

• Digikanava/alusta kehitysideoihin ja kehittämiseen

Johtopäätökset ja ehdotus



Päättynyt valmisteluvaihe nosti esiin näkökulmia ja lisäsi tietoisuutta digitalisaation mahdollisuuksista ja välttämättömyydestä palvelutoiminnan kehittämisessä. Tämä valmisteluvaihe ei kuitenkaan vielä pystynyt tuottamaan konkreettisia kehitys- ja investointikohteita. Seuraavassa valmistelun vaiheessa tulee yhdistää eri näkökulmat, määrittää konkreettiset maakunnan kehitys- ja palvelutoiminnan tavoitteet sekä valita digitalisaation hyödyntämisen kehityspolku tavoitteisiin pääsemiseksi. Seuraava valmisteluvaihe

PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Digitalisaatio- kehityspolun valinta

Pirkanmaa 2019 tavoitteet palveluille ja taloudelle

Seuraavassa vaiheessa linjauksia ja integraatioita

Suositukset

Valmisteluprosessi

1. Digitalisaatiotyötä ei tule nähdä palveluista erillisenä kokonaisuutena. Kyseessä on läpileikkaava, strateginen kehitysnäkökulma, jonka varsinainen toteutus tapahtuu palveluissa. Digitalisaationäkökulmasta vastaavat kokoonpanot tulee asemoida jatkossa tämän mukaisesti jo valmisteluvaiheen alussa. Seuraavan valmisteluvaiheen alussa tulee kiinnittää yleisesti huomiota eri valmistelulinjojen ja ryhmien suhteisiin ja yhteistyörakenteisiin.

2. Palveluiden digitalisaatio, ict- ja tiedolla johtamisen teemojen yhdistämistä jollain tasolla on syytä tutkia sisällöllisten synergiaetujen saavuttamiseksi.

3. Valmistelu oman toimen ohella useissa työryhmissä on lähtökohtaisesti hankala ja työläs menetelmä, vaikkakin ehkä ainoa mahdollinen toimintamalli laajassa uudistuksessa. Heikkoudet korostuvat läpileikkaavien näkökulmien läpiviennissä ja ryhmien väliseen kommunikointiin perustuvassa työssä. Henkilövalinnat ns. oman toimen ohella –toimiviin asiantuntija- ja kehittämisryhmiin tulisi tehdä hakemusten ja henkilökohtaisen motivaation perusteella (kuitenkin kevyellä prosessilla) ilman niin sanottua edunvalvontatavoitetta (joille on omat fooruminsa).

4. Valmistelun seuraavissa vaiheissa tulisi lisätä organisaation sisä- tai ulkopuolisen, työhön varatun valmisteluresurssin käyttöä työn sisältöjen tarkentuessa ja syventyessä.


Toiminnan kehittäminen

1. Maakunnan johtamiskulttuurin ja johtamistavan tulee

mahdollistaa uudenlainen verkostomainen asiantuntijoihin

luottava toimintatapa.

2. Maakunnan johtamisessa tulee varautua hyödyntämään

tekoälyä ja algoritmeja päätöksenteossa sekä varautua

hyödyntämään esineiden ja ihmisten tuottamaa massadataa

näiden pohjana.

3. Maakunnan kehittämisessä tulee etsiä ansainta- ja

palvelumalleja, joissa maakunta voi toimia kysynnän ja

tarjonnan ketteränä ja kustannustehokkaana yhdistäjänä

ulkopuolisia resursseja hyödyntäen ilman isoja omia

investointeja.

4. Maakunnan palveluiden suunnittelussa tulee hyödyntää

asiakkaiden segmentointia ja tavoitella parempaa

asiakaskokemusta palveluiden henkilökohtaistamisen avulla.

5. Maakunnassa pitää vahvasti panostaa vahvojen

teknologiatrendien, kuten analytiikan, algoritmien, tekoälyn sekä

3D-tulostamisen osaamiseen ja resursseihin.

Valmisteluprosessin aikana tehtiin seuraavia huomioita itse valmisteluprosessista ja sen

kehittämisestä valmistelun seuraavissa vaiheissa, sekä varsinaisen toiminnan kehittämisestä:

Digitalisaation hyödyntämisen kehityspolut

Pirkanmaan sote-palvelujen ja laajemmin koko maakuntaorganisaation palvelujen kehittämiselle on eroteltavissa neljä periaatteell ista, perusmenettelyltään ja kunnianhimotasoltaan erilaista strategista digitalisaatiota hyödyntävää kehityspolkua.

Kehityspolut eroavat toimintatapojen ja sisältöjen lisäksi panosten, tulosten ja tulosten saavuttamisen nopeuden suhteen.

Nykytilaa kuvaavan polun A) tuottaa pienimmillä panoksilla pienimmät tulokset. Toisen ääripään vaihtoehto D) vaatii eniten panostuksia, mutta mahdollistaa suurimmat laatu-, vaikuttavuus ja tehokkuustulokset pidemmällä aikavälillä.

Polut ovat periaatteessa riippumattomia palveluiden kehittämisen sisältötavoitteista. Perusoletuksena on, että suhteellisen lyhyellä aikavälillä ne palvelut tai palveluiden osat, jotka voivat digitalisoitua, tulevat digitalisoitumaan. Polun valinnalla voidaan säädellä kehityksen nopeutta ja priorisointia resurssien puitteissa.

Valittava strateginen kehityspolku tulee päättää maakunnan ohjauselimissä palvelutoiminnan kehittämisen peruslinjaksi, johon palveluiden ja palvelukokonaisuuksien kehitystyö kiinnittyy.


A) Evoluutio

B) Nopeutettu evoluutio

C) Kohdistettu revoluutio

D) Laaja revoluutio

Kehittämis- panostukset € € € € € € € € € € Mahdolliset Tulokset + + + + + + + + + + Tulosten nopeus > > > > > > > >

A) Evoluutio B Nopeutettu evoluutio C) Kohdistettu revoluutio D) Laaja revoluutio

Kuvaus Evoluutiopolku on käytännössä nykyisen kaltaisen kehittämistyön jatkaminen ja ylläpito. Toimintaa kehitetään saman tasoisella resursoinnilla, pääasiassa ohjelmien ja hankkeiden ja järjestelmien käyttöönoton kautta. Kehittämisvastuut ovat lähtötilanteessa hajautuneet, mutta tiivistyvät maakuntaorganisaation aloittaessa. Painopiste on operatiivisessa toiminnassa ja sen tehokkuuden kehittämisessä sovelluslähtöisesti. Malli ei korosta uusia kyvykkyystarpeita nykytilaan verrattuna.

Nopeutetun evoluution polku on evoluutiopolku lisätyillä kehityspanoksilla ja koordinoinnilla, jolloin kehitysresursseja voidaan kohdentaa laajempiin kokonaisuuksiin ja korkeampiin tavoitteisiin. Evoluution ja nopeutetun evoluution polkujen perusluonne on nykyisen toiminnan kehittäminen nykyisillä malleilla, suurin ero syntyy panostuksesta. Painopiste siirtyy laajempiin, palvelutasoisiin kokonaisuuksiin ja organisaation suorituskyvyn kehittämiseen tulosten varmistamiseksi. Vaadittavissa kyvykkyyksissä korostuvat kokonaisuuden hallinta ja hankintaosaaminen.

Kohdistetun revoluution kehityspolulla pyritään valituissa palveluissa tai kohderyhmissä mullistamaan toimintamalli rakentamalla se uudelleen mahdollisimman puhtaalta pöydältä, asiakaslähtöisyyden periaatteiden mukaisesti digitaalisten palveluiden ollessa mallin ytimenä. Muutos tapahtuu palvelu- tai palvelukokonaisuus kerrallaan pidemmän aikavälin kuluessa, olemassa olevia kyvykkyyksiä ensisijaisesti hyödyntäen. Alkuvaiheessa kertyvää kokemusta voidaan hyödyntää seuraavassa muutoksessa. Vaadittavissa kyvykkyyksissä korostuu erityisesti kyky ymmärtää ja hyödyntää digitalisaation syvät mahdollisuudet palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.

Laajan revoluution kehityspolku pyrkii tilanteeseen, jossa mahdollisimman monia palvelukokonaisuuksia muutetaan puhtaalta pöydältä rakentaen yhtä aikaa tai lyhyellä aikavälillä. Kokonaisuuden toimintamalli ja –logiikka pyritään muuttamaan kerralla. Muutoksen kautta eri toimijoiden roolit muotoutuvat uudelleen verrattuna aiempaan, joten kyse on disruptiivisesta muutoksesta. Vaadittavissa kyvykkyyksissä korostuvat erityisesti kokonaisuuden hallinta, muutosjohtaminen ja kirkas muutosvisio- ja strategia.

Fokus Ohjelmistot Prosessit Valikoidun liiketoiminta- ja ansaintamallit, sekä niihin liittyvät prosessit ja ohjelmistot

Liiketoiminta- ja ansaintamallit laajasti, sekä niihin liittyvät prosessit ja ohjelmistot

Kehittämisen toimintamalli

Nykyinen eli operatiivisen toiminnan ohessa samoin resurssein

Nykyinen eli operatiivisen toiminnan ohessa lisätyin resurssein – vähintään nimetty vastuullinen digitalisaation hyödyntämisen edistämisen ohjaamiseen

Valikoidun toiminnan revoluutiomaiseen kehittämiseen erikseen varatut resurssit normaalin kehittämisen rinnalle (ns. kaksikätinen toimintamalli)

Toiminnan revoluutiomaiseen kehittämiseen laajasti erikseen varatut resurssit normaalin kehittämisen rinnalle (ns. kaksikätinen toimintamalli)

Kompetenssi- vaatimukset

Nykyiset kompetenssit Ohjelma ja projektijohtamisen kompetenssien lisäys

Ketterän verkostomaisen kehittämisen, ansaintalogiikan muuttamisen, uusien teknologiamuutosvoimien sekä muutosjohtamisen osaaminen lisäys kehitysorganisaatiossa

Ketterän verkostomaisen kehittämisen, ansaintalogiikan muuttamisen, uusien teknologiamuutosvoimien sekä muutosjohtamisen osaaminen lisäys laajasti kouluttamalla organisaatiota

Kulttuuri Kehityshankkeet ja -projektit Kehityshankkeet ja -projektit Valittujen alueiden kokeilut ja parhaiten käytäntöjen levittäminen muutosjohtamalla

Kokeilut laajasti ja parhaiten käytäntöjen levittäminen muutosjohtamalla

Riskit Tulosten riittämättömyys verrattuna tarpeisiin, kokonaisnäkemyksen jääminen hajautuneeksi sekä kilpailukyky

Tulosten riittämättömyys kilpailutilanteessa Oikeiden palvelukokonaisuuksien valinnat ja priorisointi oikein suurimman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi riittävän nopeasti, johtamisen epäonnistuminen

Uusien palvelumallien yhtäaikaisen käyttöönoton epäonnistumisen seuraukset asiakkaille, kokonaisvaltaisen muutosjohtamisen epäonnistuminen

Kehittämis-panostotukset € € € € € € € € € €

Mahdolliset tulokset + + + + + + + + + +

Tulosten nopeus > > > > > > > >

Ehdotus valittavaksi digitalisaation hyödyntämisen

kehityspoluksi


Palveluiden digitalisaatio –teemaryhmä ehdottaa että

1. Pirkanmaan maakuntaorganisaation ja palvelujen digitalisaation hyödyntämisen kehityspoluksi valittavaksi

vaihtoehto C) Kohdistettu revoluutio

• Perusteena on oletus vaihtoehtojen A) ja B) riittämättömyydestä kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja tehokkuus- ja säästötavoitteiden saavuttamiseksi

• Maakuntaorganisaation tulee kuitenkin vähintään valita vaihtoehto B) Nopeutettu evoluutio jo väliaikaishallinnon aikana nimeämällä kokonpäiväinen resurssi digitalisaation hyödyntämisen suunnittelutyötä edistämään

2. Maakunnan toiminnan sisällöllisten ja taloudellisten tavoitteiden ja tahtotilan tarkentuessa väliaikaishallinnon tulee tarkastellaan vaihtoehdon C) riittävyyttä tavoitteisiin nähden ja tarvittaessa lisätä kehityspanostuksia vaihtoehdon D) Laaja revoluutio suuntaan.

• Valinnanvapauden vaikutus maakunnan palveluihin tulee tässä vaiheessa huomioida, koska keskeneräisen lainsäädännön takia sitä ei ole voitu arvioida kevään valmisteluprosessissa.

3. Valitun etenemispolun mukainen resursointi tulee miettiä yhteistyössä muiden teemaryhmien kanssa ja erityisesti osaamisen kehittäminen yhdessä HR-ryhmän kanssa.

Liitteet

• Lista kehityshankkeista


(VÄLIRAPORTTI) 29

Kehityshankkeet


(VÄLIRAPORTTI) 30

palveluiden digitalisaatio teemaryhmän loppuraportti · 2019-05-27 · • digitalisaatio muuttaa...

Documents