innovaatio ja teollisoikeus opas

OPAStämä julkAiSu On EDitOR HElSinki OY:n tuOttAmA tOimiAlAlEHtiilmOituSliitE ilmOituSliitE

People Flowsta virtaa...

...uusia ideoita

Helsinki Iso Roobertinkatu 4–6 A | 00120 Helsinki Puhelin (09) 612 6120 | Faksi (09) 640 575

Turku Lemminkäisenkatu 14–18 C | 20520 Turku Puhelin (02) 241 0440

Patenttitoimisto

patentit • tavaramerkit • hyödyllisyysmallit • [email protected] | [email protected] | www.jalopat.fi

s.6

s. 4 s. 8-9 s. 10-11

2 ILMOITUSLIITE | InnOvaaTIO ja TEOLLISOIkEUS OpaS

Yhteistyössä:

innovaatio ja teollisoikeus Opas on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Vastaava tuottaja: Yrjö Ristkari, 09 4241 2222, [email protected]. taitto: Pirja Kärki, [email protected]. toimittajat: Päivi Piispa, PP • Maarit Reingoldt, mRG. kuvaajat: Sami Perttilä, SP • Dreamstime • Istock. kansikuva: KONE Corporation. Painopaikka: Sanomala. Editor Helsinki Oy, 09 4241 2222, [email protected], www.editori.fi.

Haluatteko esitellä palveluntarjontaanne mielenkiintoisessa ja informatiivisessa ympäristössä? kysy lisää seuraavista Oppaista.

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen

Asiantuntijat yksissä kansissa!

Opas -konsepti kokoaa alan asiantuntijat; yritykset, julkis-hallinnon, yhdistykset ja persoonat yksiin kansiin. Tarkoi-tuksena on kertoa konkreettisesti tuotteista ja palveluista, tarjota informaatiota päätöksen tueksi. Lue lisää B to B -aiheista www.editori.fi.

Asiantuntijat verkossa. Business to Business-portaali www.editori.fi

Papula-nevinpatMechelininkatu 1 A 00101 Helsinki p. 09 348 0060www.papula-nevinpat.com

medeso OyMicrokatu 1 | Microtower | 70211 Kuopio p. 010-2394 500 | www.medeso.fi [email protected] | Yhteyshenkilöt: Pekka Mölkänen, toimitusjohtaja, p. 010-2394 500 ja Jani Ojala, myynti johtaja, p. 010-2394 504

Suomi elää viennistä ja tekno-logiateollisuuden osuus siitä on 60 prosenttia. Nyt vienti on

romahtanut. Tänä vuonna viennistä puuttuu lamaa edeltävään tasoon verrattuna 22 - 30 miljardia euroa laskutavasta riippuen. Suomi reagoi lainaamalla ja julkinen velka kasvaa ennätysvauhtia. Saavutamme velan määrässä kohta 1990-luvun huippu-korkean tason.

Tarvitaan uusia innovatiivisia tuot-teita ja uusia vientiin kykeneviä yri-tyksiä. Isot toimialan veturiyritykset kasvavat ulkomailla. Niiden varaan ei Suomen tulevaisuutta voi kokonaan rakentaa. Nyt meidän tavaravien-timme on näiden harvojen suurten yritysten vastuulla. Suuret yritykset tuovat lähes 90 prosenttia Suomen vientituloista ja pienten yritysten osuus on vain runsaat kymmenen prosenttia viennistä. Kilpailijamais-samme pk-yritysten osuus viennistä on selvästi suurempi. Tyypillisesti se on kaksinkertainen ja parhaimmissa maissa yli kolminkertainen.

Pienet yritykset toimivat tyypilli-sesti alihankkijoina. Siinä roolissa on pärjännyt hyvin, kun isot yritykset ovat kasvaneet Suomessa ja lisänneet ostoja myös suhteessa liikevaihtoon-sa. Tilanne muuttuu kovaa vauhtia.

Suuret yrityksemme investoivat nyt voimakkaasti nopeasti kasvavil-le markkinoille, erityisesti Aasiaan. Samalla ne rakentavat näillä mark-kinoilla omia alueellisia toimitusket-jujaan ja vahvistavat globaalia han-kintaa myös Suomen yksiköissään. Pk-yritysten välillinenkin vienti maa-ilmalle vaikeutuu vientivetureidem-me toiminnan muuttuessa.

Pk-yritykset tarvitsevat uusia lääkkeitä, koska alihankinnan ky-syntä ei enää tulevaisuudessa vedä samalla tavalla kuin ennen isoa ro-mahdusta 2008 syksyllä. Lääkkei-

Suomi tarvitsee uusia tuotteita ja uusia vientiyrityksiä – pk-yritykset liian pieniä

Sisältö

2 - 3

4 - 5

• Suomi tarvitsee uusia tuotteita ja uusia vientiyrityksiä – pk-yritykset liian pieniä

• Insinöörit ja innovaatioasiantuntemus• Simulointi luo teknologiainnovaatioita

8 - 9 • Hyvällä paalutuksella riskit haltuun• Taistelussa väärinkäytöksiä, piratismia ja kopiointia

vastaan Idean ja tuotteen suojaus välttämätöntä

10 - 11• Aineettomien oikeuksien merkitys nousee

metsäteollisuudessakin

6 - 7• People Flowsta virtaa uusia ideoita

Loppukäyttäjien ymmärtämisestä merkittävää kilpailuetua

miksei esimerkiksi kolmesta toimialan

rakennemuutoksesta kärsivästä pk-yrityk-sestä voisi tulla yksi

iso yritys, joka ko-konsa puolesta ottaisi muutoksesta syntyvät

hyödyt?

tä on kahdenlaisia, mutta molempiin liittyy yksi yhteinen yrityksiltä vaa-dittava ominaisuus ja se on nykyistä selvästi suurempi koko.

Ensimmäinen lääkkeistä on kas-vaa toimittajana siihen kokoon, että voi olla ison vientiveturin kumppani. Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja ja Konecranesin toimi-tusjohtaja Lundmark puki asian selko-kielelle. ”Konecranesin verkostossa oli pari vuotta sitten noin 30 000 toimit-tajayritystä, kun palveluyritykset las-kettiin mukaan. Nyt meillä on 20 000

toimittajayritystä. Pärjäisimme maa-ilmanlaajuisesti 500 - 1000 yrityksen verkostolla, jos kumppanimme oli-sivat oikeanlaisia,” Lundmark tote-aa TRIOplus-lehden haastattelussa. ”Toivekumppani olisi 100 - 500 mil-joonan euron yritys, jolla olisi omia tuotteita”.

Kuulen usein väitteitä, että isojen yritysten johtajat puhuvat kumppa-nuuden puolesta, mutta yritysten ostajat operoivat vastakkaisella ta-valla eli käyttävät markkinaehtoista kilpailutusta. Havainto on varmaan-kin oikea, mutta silloin unohtuu, että isoilla yrityksillä ei voi olla 20 000

kumppania. Vain harva pieni yritys voi olla kumppani. Meiltä puuttuu isoja kumppaneita, ratkaisutoimitta-jia. Pelkkää konekapasiteettia löytyy Suomea halvemmalla maailmalta.

Toinen lääkkeistä on Suomen kannalta keskeisen tärkeä. Pienten yritysten pitää mennä arvoketjussa eteenpäin ja tulla itse päähankkijaksi omilla tuotteilla ja palveluilla. Tässä palvelut ovat vasta toisella sijalla. Tek-nologiateollisuuden yritysten iso po-tentiaali on palveluiden vienti, mutta harvoin ilman fyysisiä tuotteita. Tar-vitaan siis ensin uusia innovatiivisia tuotteita ja kykyä ja halua kansain-välistyä. Kysyntää on, kun maailma kasvaa kymmenessä vuodessa 1 mil-jardilla ihmisellä. Yksistään Kiinassa samassa ajassa 400 miljoonaa ihmistä siirtyy maalta kaupunkeihin ja kaik-kialla korostuvat energiatehokkuus- ja ympäristöasiat.

Tärkein tekijä kohti omia tuotteita ja kansainvälistymistä on yrityskoko. Ilman riittäviä henkisiä ja aineellisia resursseja tuotteita ei synny eikä maa-ilmalle päästä. Koko saadaan aikaan syvällä yritysten välisellä yhteistyöllä tai omistuksellisilla järjestelyillä.

Kone- ja metallituoteteollisuudes-sa lähes puolet pk-yrityksistä tulee sukupolvenvaihdostilanteeseen muu-taman vuoden sisällä. Näistä yrityk-sistä puolet ei tiedä, miten vaihdos hoidetaan, kun omasta takaa ei löydy jatkajaa. Yrityskaupat eivät näytä läh-tevän liikkeelle. Isoksi voisi tulla nyt yritysfuusiolla osakevaihdon kautta. Miksei esimerkiksi kolmesta toimi-alan rakennemuutoksesta kärsiväs-tä pk-yrityksestä voisi tulla yksi iso yritys, joka kokonsa puolesta ottaisi muutoksesta syntyvät hyödyt?

Harri jokinenryhmäpäällikkö, TkLTeknologiateollisuus ry

Kuvat: UPM

3ILMOITUSLIITE | InnOvaaTIO ja TEOLLISOIkEUS OpaS

��


Insinöörit ja innovaatioasiantuntemusInnovaatioympäristön muutosInsinööri ja innovaatio ovat olleet vahvasti yhteen liitetty sanapari. In-sinöörit ovat olleet esimerkiksi Noki-an menestyksen keskeinen voimava-ra. Innovaatiot ja niiden tuottaminen saavat kuitenkin uusia muotoja ja kysymys kuuluu: mitä on insinööri-en innovaatioasiantuntemus muut-tuvassa toimintaympäristössä. Muu-toksen on mainittu Nokiakin saanut tuntea erityisesti viimeisen kolmen vuoden aikana. Miksi Nokia osaa edelleen tehdä puhelimia, joita insi-nöörit rakastavat, mutta jotkut muut puhelimia, joita käyttäjät rakastavat?

Innovaatioympäristö on muut-tunut ratkaisevasti. Suomalaisessa keskustelussa Esko Ahon työryh-män raportti vuonna 2008 viitoitti tietä uuteen suuntaan. Tähän asti suomalainen innovaatiokeskustelu on painottanut tieteen, teknologian ja innovaatioiden liittoa. Uusi kes-kustelu painottaa innovaatioiden kysyntälähtöisyyttä ja systeemisyyt-tä. Asiakkaiden tarpeet ratkaistaan enenevästi hyvin käytäntölähtöisis-sä prosesseissa hyvin erilaista tietoa yhdistäen. Keskeistä on ymmärtää kuinka saadaan asiakkaasta tehtyä innovaatiotoiminnan subjekti moni-polviseen ja tulkinnalliseen älyllisen ristipölytyksen prosessiin?

Tiedelähtöinen ja käytäntölähtöinen innovointiTiedelähtöisen ja käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan logiikka on

Eurooppalaisten tutkimusten mu-kaan vain 4 % in-novaatioista saavat alkunsa kapea-alai-sesta tieteellisestä tiedosta.

Vesa Harmaakorpi Professori, innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation

asiakkaiden ongelmia. Kun asiaa tar-kastelee hieman lähemmin, totuus voi kuitenkin näyttää hyvin toisen-laiselta. Meidän oman teknologia-alamme ammatti-identiteetti on yleensä melko vahva ja perusinsinöö-ri suhtautuu esimerkiksi humanistei-hin yleensä varsin epäilevästi ja eri-laisista taustoista johtuen yhteistyö ei ota sujuakseen. Tämä ei olekaan yksinkertainen tehtävä. Siinä tar-vitaan usein hyvin epäortodoksisia menetelmiä. Oman tutkimusryhmä-ni kanssa olemme käyttäneet hyvällä menestyksellä esimerkiksi taideläh-töisiä menetelmiä tämän asiantunte-muksen kehittämisessä.

Suomalaisen insinöörin innovaa-tioasiantuntijuus koostuu siis kah-desta komponentista ja tulevaisuu-den kilpailukyvyn yksi ratkaisevista kysymyksistä kuuluu: kuinka insi-nöörit tasapainoilevat maailmanluo-kassa oleva fokusoidun teknologisen huippuasiantuntemuksen ja asian-tuntemuksen, jota kutsumme ylei-seksi kyvyksi rakentaa mahdollisia maailmoja, välillä? Näiden yhtäaikai-nen kehittäminen on toki mahdollis-ta, mutta asiantuntijuusyhdistelmä ei synny itsestään. •

hyvin erilasta. Tiedelähtöisen ja var-sin usein yhden tieteenalan sisällä tapahtuvan innovoinnin keskeinen logiikka on pysyä uskollisena tie-teenalan traditiolle ja edetä asioiden kanssa ”totuutta” etsien. Esimerkiksi tieteellisissä nanoteknologiainno-vaatioissa innovaatioiden lähde on huipputietämys nanoteknologioista ja insinööri toimii yleensä saman alan insinöörin kanssa

Käytäntölähtöisessä innovaatio-toiminnassa kysymys on lähinnä kyvystä ylittää rajoja ja toimia eri-taustaisten ihmisten kanssa. Inno-voinnissa kumppaneina voivat olla sosiologit, filosofit, taiteilijat tai muut perusinsinöörin mielestä hyvinkin epäilyttävät henkilöt. Käytäntöläh-töisessä innovoinnissa kysymys on kyvykkyydestä luoda siltoja asiakas-tarpeen ja hyvin monenlaisten tieto-sisältöjen välille; innovoija ratkaisee

”häikäilemättä” asiakastar-peita tieteen rajoista

piittaamatta ja ra-

joja rikkoen.Eurooppalaisten tutkimusten mu-

kaan vain 4 % innovaatioista saavat alkunsa kapea-alaisesta tieteellises-tä tiedosta. 96 % saa alkunsa jostain muusta lähteestä kuten asiakaskoh-taamisesta. Käytäntölähtöiset inno-vaatiot ovat siis määrällisesti inno-vaatioiden valtavirta tiedelähtöisten innovaatioiden merkitystä ollenkaan väheksymättä.

Innovaatiotoiminnan asiantuntemusKäytäntölähtöisessä innovaatiotoi-minnassa kyse on, maailmankuulua filosofia ja professoria Jaakko Hin-tikkaa seuraten, ”yleisestä kyvystä rakentaa mahdollisia maailmoja”. Siis myös insinöörien kyvykkyydessä hahmottaa ja ratkoa asiakkaiden on-gelmia eräänlaisessa älyllisen ristipö-lytyksen prosessissa, usein hyvinkin erilaisten ja eritaustaisten ihmisten kanssa.

Olemmeko me insinöörit hyviä käytäntölähtöisen innovaatiotoimin-nan asiantuntemuksessa? Useimmat meistä vastaisivat että ilman muuta olemme; mehän ratkomme päivittäin

Olemmeko me insinöörit hyviä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan asiantuntemuk-sessa, Vesa Harmaakorpi pohtii.


– Elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa erityisesti teknologiainnovaatioiden mer-kitys yrityksen kilpailukyvylle on oleellisempaa kuin koskaan ennen. Jokainen tuote on lupaus, johon kohdistuu odotuksia. Näiden odotusten lunastamisella on yrityksen brändille ja liiketoi-minnalle yhä suurempi merkitys, toteaa Medeso Oy:n myyntijohtaja DI Jani Ojala.

Tuotekehityssyklien voimakas lyhentyminen edellyttää tehokkaampia suunnittelu- ja testaus-menetelmiä, sekä asettaa samalla haasteita inno-vaatioiden löytämiselle. Enää ei ole aikaa valmis-

Jani Ojala Regional Sales ManagerMedeso Oy

Virtuaalinen prototyyppitestaus mahdollistaa innovaatioiden synnyn ja niiden toiminnallisuuden testaamisen aidossa toimintaympäristössä.

Innovatiivisessä Dyson‐puhaltimessa ei ole siipiä. Tuotekehittelyssä käytetty ANSYS Fluent‐ohjelmistoa.

– Ei ole tehokasta toimintaa laskea rakenteen lämpöjännityksiä kentällä mitattujen lämpötilo-jen perusteella, kun sama informaatio saadaan helposti ja nopeasti CFD-simuloinnista, ja voi-daan edelleen tuoda suoraan lujuusanalyysin reunaehdoksi. Todistamme tällä hetkellä mur-rosta, jossa innovatiivisimmat yritykset ovat jo siirtymässä kohti monifysikaalista simulointia, Ojala tiivistää.

ANSYS Workbenchin parametrinen kytkey-tyminen CAD-ohjelmistoihin tuo mukanaan myös ihan uuden mahdollisuuden: parametrisen suunnittelun ja tuoteoptimoinnin. Innovaatiot löytyvät useimmiten eri tyyppisten tuotevari-aatioiden ja –konseptien testaamisella, jossa si-muloinnin hyödyt tulevat vahvimmin näkyviin.

– Liian usein tyydytään löytämään yksi tuo-tevariaatio, joka täyttää asetetut vaatimukset. Mutta onko se oikeasti paras? Entä jos kilpai-lija löytää koko joukon toimivia konsepteja ja pääsee valitsemaan niistä parhaan, haastaa Ojala.

Medeson palvelukonsepti sopii kaikilleMedeso-ryhmä on pohjoismaiden suurin AN-SYS-edustaja ja työllistää jo yli 30 simuloin-tialan osaavaa ammattilaista. Palvelut sisältävät perinteisen teknisen tuen ja koulutusten lisäksi myös simulointiprosessin validointia, kehitystä ja räätälöintiä. Historian saatossa henkilöstölle on kertynyt paljon erityisosaamista mm. hitsat-

taa fyysisiä prototyyppejä, testata niiden toimintaa ja palata takaisin suunnittelupöydän ääreen.

ANSYS viitoittaa tietä modernissa tuotekehitysmaailmassaLujuus-, virtaus-, akustiikka- ja sähkömagne-tiikkasimuloinnit ovat merkittävä osa tulevai-suuden tuotekehitystä. ANSYS Workbench™ on uniikki simulointiympäristö, missä kaikkia näitä voidaan tehdä yksittäisinä simulointeina tai kytkeä eri fysiikan osa-alueita keskenään.

Simulointi luo teknologiainnovaatioita

p. 010 2394 [email protected] www.medeso.fi

Yhteystiedot:

tujen rakenteiden, komposiittien ja esimerkiksi monifaasivirtausten saralla.

– Meillä on yksi ainoa tavoite ja se on tukea asiakkaan liiketoimintaa simulointiin perustu-van tuotekehityksen avulla. Jokainen asiakas on yksilöllinen niin liiketoiminnan, prosessien kuin tuotteidenkin osalta. Pyrimme kaikin kei-noin ymmärtämään näitä, jotta pohjoismaiden suurimpana toimijana ja monipuolisimpana osaajana pystymme tuomaan asiakkaalle sel-laista lisäarvoa, joka tekee meistä halutuimman partnerin, Ojala päättää. •

Courtesy: Dyson Ltd.

Innovaatioita yrityksen sisältä

Innovaatio palkintoja

Fortum Innovaatiopalkinto 2010 –kilpailun voittajat julkistettiin helmikuussa 2011. Kilpailun

tarkoituksena on saada koko hen-kilökunta tuomaan aktiivisesti esiin ideoita ja innovaatioita, joilla voi-daan lisätä toimintojen tehokkuutta, saada aikaan kasvua, edistää kestä-vää kehitystä ja varmistaa pitkän tähtäimen liiketoiminta- ja teknolo-giamahdollisuuksia.

Ensimmäisen palkinnon (50 000 euroa/ henkilö) saivat Power-divisioonan Pauli Dernjatin, Kati Savolainen ja Antti Heinolainen: ”Menetelmä ja poltin laihakaasun

polttamiseen voimalaitoskattilassa.”Voittajajoukkueen aloite on poik-keuksellinen ratkaisu biopolttoainei-den ja jätteen kaasutuksesta tulevan kaasun polttamiseen voimalaitoksen kattilassa. Keksinnöllä saattaa olla vaikutus Fortumin CHP-ratkaisuihin perustuvaan kasvuun. Se parantaa myös joustavuutta polttoaineiden käytössä. Keksintö on suojattu hiljat-tain jätetyllä eurooppalaisella patent-tihakemuksella, jonka kautta Fortum voi käyttää innovaatiota omissa lai-toksissaan ja lisensoida sen muille alan toimijoille.

Jaettu toinen palkinto (10 000 eu-

roa) myönnettiin Heat-divisioonaan Ara Lehtiselle: “Parannuksia kauko-lämmön toimintamalleihin”.

Jaetun toisen palkinnon (10 000 euroa/ henkilö) saivat Russia-divi-sioonan Kirill Maximov, Ivan Me-scheryakov, Denis Pokrovskiy, Mikhail Popov ja Natalia Aleksee-va: ”Ympäristöystävällisen hiilen käyttö OAO Fortumin Argayashin CHP-laitoksessa”.

Kolmas palkinto (5 000 euroa) myönnettiin Power-divisioonaan Markku Lahdelle: ”Kaksiulotteinen vedenalaisen elinympäristön laadun mallintaminen”. Lähde: Fortum

kemianteollisuuden innovaa-tiopalkinto jaettiin huhti-kuussa 2010 yhdennentoista

kerran. Palkinnon sai Orion Diag-nostica Oy ja VTT yhdessä kehittä-mästään pintapuhtauden testistään.

Orion Diagnostican ja VTT:n yh-teistyönä syntynyt Orion Clean Card ® PRO on uudenlainen pintojen puhtau-den arviointiin ja seurantaan tarkoitet-tu kemiallinen testi, joka valmistetaan painamalla. Testi on helppo ja nopea käyttää. Tutkittava pinta kostutetaan ja pyyhitään testikortilla. Tulos voi-daan lukea välittömästi. Värinmuutos

ilmaisee, että pinta ei ole riittävän puh-das ja siinä on valkuaisainejäämiä.

Innovaatiolla on laajat hyödyntä-mismahdollisuudet. Esimerkiksi elin-tarvikehygienian vaatimukset kiris-tyvät kaikkialla maailmassa. Jo EU:n elintarvikelainsäädäntö ja kansallinen elintarvikelaki edellyttävät elintarvi-kealalla omavalvontaa ja pintapuhtau-den todentamista. Toinen kehittyvä alue on sairaalahygienia. Pelkästään Suomessa arvioidaan esiintyvän vuo-sittain noin 50 000 sairaalainfektiota.

Lähde: Kemianteollisuus ry


Useimmat ihmiset valitsevat hississä etusormellaan kerroksen, mihin ovat menossa. Mutta entä jos tulevat videopelisukupolvet kokevatkin peukalonkäytön luontevammaksi? Kun visiona on tarjota paras mah-dollinen käyttäjäkokemus, pitää ajan hermolla pysyä kaikin mahdollisin tavoin.

– People Flow on Koneen tapa katsoa tulevai-suuteen ja hahmottaa sitä ympäristöä, mihin ratkaisujamme tarjoamme, kiteyttää Pekka Korhonen, Head of People Flow. Siinä lop-pukäyttäjän ymmärtämisellä on merkittävä rooli. Pienillä asioilla voi olla yllättävän suuri merkitys henkilövirtojen tehokkaassa hallin-nassa.

Kone on Korhosen mukaan aina tarkastel-lut maailmaa hissinäkökulmaa laajemmalla perspektiivillä, mutta tällä vuosituhannella tuosta näkemyksestä ja kokemuksesta muo-kattiin strateginen työkalu, jonka jalkautus huipentui viime syksynä maailmanlaajuises-ti järjestettyyn People Flow -päivään.

Yli 70 kaupungissa lähes 800 työntekijän voimin– Keräsimme tuona päivänä eri puolilta maa-ilmaa valtavan määrän loppukäyttäjätietoa sekä tarkkailemalla ihmisten liikkumista että haastattelemalla heitä, Korhonen kertoo. Monelle konelaiselle kenttätutkimukseen osallistuminen oli avartava kokemus, piirus-

tuspöydän takaa kun ei välttämättä aina näe ihan koko kuvaa.

– Me opimme pienestä pitäen liikkumaan vanhempiemme seurassa ostoskeskuksissa, mutta esimerkiksi Intian miljoonakaupun-keihin muuttaa jatkuvasti aikuisia, jotka eivät koskaan ole nähneet hissiä tai liukuportaita, itsestään avautuvista ovista puhumattakaan, Korhonen muistuttaa.

Läheltä tarkastelusta lisää eväitä kehitystyöhön People Flow tarkoittaa ihmisten liikkumista paikasta toiseen sujuvasti, nopeasti, tehok-kaasti, turvallisesti ja ilman viivytyksiä. Loppukäyttäjien tarpeiden ymmärtäminen on siinä olennaista. People Flow -ratkaisuis-sa teknologia ja muotoilu luovat yhdessä par-haan mahdollisen käyttäjäkokemuksen.

–Peukalolla tulevaisuudessa valintoja te-keville voi olla tarpeen kehittää suurempinu-meroisia tauluja, Korhonen hymyilee, mutta todelliset megatrendit, jotka tällä hetkellä vaikuttavat alallamme, ovat kaupungistu-

minen, ympäristötietoisuus, väestön ikään-tyminen ja turvallisuusvaatimusten tiuken-tuminen.

Elämää helpottavia innovaatioitaHyvä esimerkki innovatiivisesta ratkaisusta asumisessa on Koneen IDE300-ohjausjärjes-telmä. Siinä yhdistyvät automaattiovien ja hissien ohjaus, mikä mahdollistaa turvallisen ja helpon kulun rakennukseen. Järjestelmä tunnistaa asukkaan avainkortin, avaa hänel-le oven, sytyttää porrasvalon, kutsuu hissin aulaan ja vie hänet automaattisesti oikeaan asuinkerrokseen.

Nopeasti kasvavan kaupunkiväestön ikääntyminen korostaa rakennusten ja kaupunki-infrastruktuurin esteettömyyden merkitystä.

– Sujuva ja ehdottoman turvallinen liikku-minen palvelee luonnollisesti kaikkia väes-töryhmiä, mutta kun pelkästään Euroopassa arvioidaan olevan yli 100 miljoonaa aisti- ja liikuntarajoitteista, ei erityistarpeiden huo-mioonottamista voi liikaa tuoda esiin, Kor-honen muistuttaa.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että automaattiovet pysyvät auki riittävän pit-kään ja hississä on istuimia ja laukkukoukku-ja sekä peilejä, jotka parantavat näkyvyyttä ja helpottavat pyörätuolilla liikkumista. Paras tapa parantaa esteettömyyttä on kuitenkin

hissin toimintavarmuuden takaava ennalta-ehkäisevä kunnossapito sekä hissin moder-nisointi vastaamaan viimeisimpiä turvalli-suus- ja esteettömyysstandardeja.

Edelläkävijä myös ekotehokkuudessaKoneen innovatiiviset ratkaisut ovat jo vuosi-kymmenien ajan auttaneet myös rakennusten energiankulutuksen pienentämisessä. Hyvä esimerkki on energian talteenottoratkaisut, joiden avulla voidaan säästää jopa 35 % hissien ja 60 % liukuportaiden energiankulutuksesta.

– Kyseessä on merkittävä vähennys, sil-lä rakennukset käyttävät 40 % maailmassa kulutetusta energiasta. Hissien ja liukupor-taiden osuus on tästä noin 2-10 %. Tuoteke-hityksessämme otetaan muutenkin aina huomioon koko elinkaaren aikaiset ympäris-tövaikutukset. Konehan on myös Maailman kestävän kehityksen yritysneuvoston jäsen, Korhonen muistuttaa lopuksi. • mRG

Loppukäyttäjien ymmärtämisestä merkittävää kilpailuetua

Kuvat: KONE Corporation

todelliset megatrendit, jotka tällä hetkellä vaikuttavat alal-lamme, ovat kaupungistuminen, ympäristötietoisuus, väestön ikääntyminen ja turvallisuusvaa-timusten tiukentuminen.

People Flowsta virtaa uusia ideoita


Kasvava media-alan yritys etsii tosi tekijää, jolla on sana hallussa ja hihat täynnä ideoita.Editor Helsinki on kasvava, Helsingin Punavuoressa toimiva media-alan yritys. tuotteisiimme kuuluvat Opas-lehdet Suomen johtavien B to B- ja päivälehtien liitteenä, sekä editori.fi –palvelu.

ProjektipäällikköEtsimme nyt ahkeraa, idearikasta ja sanavalmista henkilöä tuottamaan Opas-lehtiä. Toimenkuva on monipuolinen: lehden sisällön suunnittelusta aina myyntiin ja ulkoasun suunnitteluun asti.

Painotamme, että tehtävä on myyntipainotteinen! Vastuullasi on lehden yhteistyökumppanien löytäminen sekä neuvottelu potentiaalisten asiak-kaiden kanssa. Työ on nopeatempoista ja projektikohtaista.

Tarjoamme näköalapaikan median maailmaan. Olet yhteydessä Suomen yritysjohtoon ja lehtiäsi lukee arvostettu lukijakunta. Pääset aidosti vaikut-tamaan yrityksen suuntaan ja kehittämään toimintaamme.

Henkilöltä toivomme myyntikokemusta, rohkeutta nostaa luuri ja keskus-tella Suomen johtavien yrityspäättäjien kanssa, projektin koordinointi-kykyä, kaupallista tai muuten tehtävään mielestään sopivaa koulutusta, ideointikykyä ja energisyyttä.

Palkkaus: Kuukausipalkka + provisio. Etsimämme henkilö aloittaa tehtäväs-sä kokopäiväisenä elokuun alusta. Hakemuksia vastaanotamme sähköpos-titse: [email protected]. Haku päättyy 24.6.2011. Haastatteluun valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Jos tunnistat itsesi kuvauksesta, ota yhteyttä pikaisesti!

www.editori.fi

Haetaan projektipäällikköä

Lisätietoa tehtävästä antaa: Valtteri Rantalainen, toimitusjohtaja, p. 09 4241 2223, [email protected]


& immateriaalioikeudetModerni Venäjä


– Immateriaalioikeuksien kohdalla tilanne Venäjällä on kuitenkin tällä hetkellä suhteellisen hyvä, kertoo ju-risti Petri Kekki SVKK:stä, lainsää-däntö on kunnossa ja käytännössäkin oikeuksien loukkaamiseen tartutaan ihan toisella otteella kuin vielä kym-menisen vuotta sitten.

Aika on tehnyt tehtävänsä

Vaikka lainsäädäntö Venäjällä on jo pitkään ollut kansainvälisellä tasolla, oikeuksien loukkaukset ovat olleet arkipäivää ja edelleen riski, tosin hal-littavissa oleva. Kritiikki kohdistui pitkään tuomioistuimien ja asian-osaisten vähäiseen kokemukseen, te-hokkaiden oikeussuojakeinojen puut-teeseen ja täytäntöönpanomenettelyn yleiseen tehottomuuteen.

Hyvällä paalutuksella riskit haltuunYleisesti suurimpina haasteina Venäjän markkinoilla pidetään byrokratian hallintaa ja hitaasti eteneviä prosesseja ja toisaalta jatkuvasti muuttuvia sääntöjä ja määräyksiä. Kult-tuuriset seikat on myös otettava huomioon, liike-elämässä vastuunottokyky ja -halu poik-keavat selvästi suomalaisesta.

Suomalais-Venäläinen kauppakamari palvelee yrityksiä kaikissa Venäjä-liiketoimintojen elinkaa-ren vaiheissa markkinoi-den kartoituksesta ja vien-nin aloittamisesta etabloi-tumiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen sekä Venä-jän markkinoilla toimimi-seen.

Lisätietoja: www.svkk.fi

Papula-Nevinpat aloitti toiminnan Ve-näjällä jo 21 vuotta sitten, ensimmäi-senä teollisoikeuksiin erikoistuneena teollisoikeustoimistona. Yrityksen perustaja, Antti Papula, oli visionääri, joka lähti etsimään Venäjältä lännessä kaupallistettavia teknologiasaavutuk-sia patenttiasiantuntijana.

– Idea oli briljantti, vaikkakin ta-vallaan vahinko, kertoo toimitusjoh-taja Markku Simmelvuo. Tuolloin Venäjällä patenttiasioita käsitteli vain valtio-omisteiset toimijat.

Takana kymmeniä tuhansia toimeksiantoja– Palvelemme niin yksittäisiä keksi-jöitä kuin monikansallisia yrityksiä, kertoo patenttiasiamies Teemu Lang. Esimerkiksi rakennusteollisuudessa on Venäjällä suunnattomat markki-nat. Lisäksi erityisesti hiilipohjaiset nanomateriaalit, tuulivoima ja uusiu-tuvan energian hyödyntäminen sekä led-valaistus ovat olleet viime vuosi-na patentointimielessä ajankohtaisia.

Vaikka teollisoikeuksia sääntele-viä lakeja on Venäjällä huomattavasti selkeytetty, käytännön tasolla suu-ria eroja Eurooppaan nähden löytyy edelleen niin patenttihakemusten kä-sittelystä kuin tavaramerkkien käyt-tömääräyksistäkin.

– Esimerkiksi keksinnöltä saatetaan useammin vaatia uutta teknistä vai-kutusta, jotain, mitä ei aiemmin ole osattu odottaa, jotta keksinnölle voisi saada Venäjällä patentin, kertoo Lang.

Yrityksen koko prosessi mietittäväTavaramerkkien kohdalla näyttövaa-timus on huomattavasti Suomea tiu-kempi. Dokumentaatiolla on hyvin suuri painoarvo.

– Oikeuden tavaramerkkiin voi me-nettää, jos ei ole esittää riittävästi asia-kirjoja sen käytöstä, muistuttaa EU-tavaramerkkilakimies Riikka Palmos. Yrityksen koko prosessi on siis mietit-tävä, jotta rekisteröinti pysyy voimassa. Huomattava on myös, että jos tavara-merkki rekisteröidään vain latinalaisin kirjaimin, se ei anna täyttä suojaa tava-ramerkin kyrilliselle versiolle.

Venäjän toiminnot länsimaisin laatustandardein– Asiointi suoraan venäläistoimisto-jen kanssa voi länsimaisiin toimin-tatapoihin tottuneille olla haastavaa. Hakemukset Venäjälle edellyttävät kuitenkin paikallista asiamiestä, Sim-melvuo muistuttaa. Asiakkaillemme on myös rahallista etua siitä, että

kaikki suojaustoimenpiteet voidaan tehdä yrityksemme sisältä käsin.

Toimeksiannoissa on siis aina mu-kana kaksi asiamiestä, toinen Venä-jällä ja toinen Helsingissä. Tällaisessa kahdennetussa asiamiesprosessissa on myös se etu, että kaikki kirjeen-vaihto hoidetaan Helsingin kautta län-simaisten laatustandardien mukaan.

Maailmanlaajuinen asiamiesverkostoOlette sitten suuntaamassa Venäjälle

tai mihin tahansa muualle maailmas-sa, Papula-Nevinpat voi hoitaa yrityk-senne kaikki IPR-asiat. Viiden oman itätoimiston lisäksi oikeuksistanne huolehtii maailmanlaajuinen asia-miesverkosto.

– Olemme yhdistäneet teknisen-, toimiala- sekä lainsäädännön osaami-sen ja luoneet asiantuntijaorganisaati-on, joka suojaa ja puolustaa asiakkai-den oikeuksia tehokkaasti.

– Jos vähänkin harkitsette kansain-välistymistä, ottakaa yhteys, tulkaa keskustelemaan asiasta kanssam-

me, Simmelvuo kutsuu ystävällises-ti. Kartoitetaan tilanne, selvitetään mitä suojausmahdollisuuksia teillä on tuotteenne ulkonäölle, tekniikalle, nimelle – ainahan on myös varmistet-tava, mitä muut ovat suojanneet, jottei itse tule loukanneeksi kenenkään oi-keuksia. • mRG

Papula-Nevinpat on kansainvälisesti arvostettu patentti-, malli- ja tavaramerkkitoimisto, joka tunnetaan vahvana Euroopan ja Euraasian teollisoikeusasioiden osaajana.

Se vaan pitää hyväksyä, että Venäjällä aikakäsitys on toisenlainen ja leimojen keräily vie aikaa.

tietotaitoa ei suojata lainsäädännössä, vaan suoja perustuu osapuolten kes-ken sovittuun.

Riitatilanteessa asiat sovittavissa– Vaikka Venäjällä onkin vahva riite-lyn kulttuuri, immateriaalirikkomus-ten kohdalla tuomioistuinkäsittelyä pyritään välttämään ja suurin osa rii-doista ratkaistaankin neuvotteluteit-se, kertoo Kekki. Joskus riittää jopa se, että loukkauksen tekijää lähestytään kirjeellä, jossa toiminta pyydetään lo-pettamaan.

Kaikkea eivät osapuolet kuitenkaan voi keskenään sopia. Osa riitaisuuk-sista voidaan myös ratkaista hallinto-menettelyn piirissä joko patentti- tai antimonopolivirastossa. Patenttivi-rasto toimii aika lailla kuten Patentti- ja rekisterihallitus Suomessa, antimo-nopolivirasto puolestaan on Venäjän kilpailuviranomainen, jossa immate-riaalioikeuksiin liittyvä riita voidaan käsitellä vilpillisenä kilpailuna.

Asiantuntijoiden käyttö välttämätöntä– Lähdemme kuitenkin siitä, että Ve-näjällä toimimiseen liittyvät riskit ovat minimoitavissa, kun kotiläksyt tehdään kunnolla ajan ja asiantuntijoi-den kanssa, Kekki muistuttaa. Siihen kuuluu myös huolellinen partnerin valinta. SVKK auttaa alkuun ja pitkin matkaa aina tarvittaessa. Puhelinneu-vontamme on maksutonta. • mRG

www.papula-nevinpat.com

Petri Kekki, juristi, SVKK.

Palvelemme niin yksittäisiä keksijöitä kuin monikansallisia yrityksiä, kertoo patentteihin erikoistunut Teemu Lang (vas.). Kuvassa myös toimitusjohtaja Markku Simmelvuo ja tavaramerkkiasiantuntija Riikka Palmos.

Taistelussa väärinkäytöksiä, piratismia ja kopiointia vastaan Idean ja tuotteen suojaus välttämätöntä

Tunnetuin esimerkki lienee pit-kään vallalla ollut tilanne, jossa kan-sainväliset yritykset eivät voineet rekisteröidä verkkotunnustaan Venä-jällä, jos venäläisyritys oli sen jo rekis-teröinyt omiin nimiinsä. Tilannetta ei auttanut edes se, että kansainvälisillä yrityksillä oli aiemmin rekisteröity tavaramerkki Venäjällä. Muun mu-assa tämän tilanteen korjaamiseksi monikansalliset yritykset kuten Ko-dak, Opel ja Coca-Cola kävivät pitkän oikeustaistelun..

He vaativat suojan tehostamista, laintulkintojen yhtenäistämistä ja lain kirjaimen toteuttamista käytännössä. Saavutetut tulokset ovat hyödyttä-neet kaikkia.

– Mutta vasta nyt, kun immateri-aalioikeuksien loukkauksista on tul-lut myös venäläisyritysten ongelma,

suojaamisen merkitys ymmärretään. Rikkomuksia ei enää samalla tavalla siedetä, kun niiden rahallinen arvo käsitetään, kertoo Kekki.

Rekisteröinnit kaiken perusedellytys– Lukuisat suomalaisyritykset toi-mivat Venäjällä ilman mainittavia ongelmia. Paalutus on vaan tehtävä huolella ja ajan kanssa. Se vaan pitää hyväksyä, että Venäjällä aikakäsitys on toisenlainen ja leimojen keräily vie aikaa, toteaa Kekki hymyillen. Jos Suomessa tavaramerkin onnistuu rekisteröimään muutamassa kuukau-dessa, Venäjällä se vie jopa 1,5 vuotta.

Tavaramerkkien, patenttien ja li-senssisopimusten on kuitenkin oltava kunnossa. Vaikka tavaramerkkioikeu-den saaminen vakiinnuttamalla on edennyt Venäjän oikeuskäytännössä, on tavaramerkki syytä edelleen rekis-teröidä. Rekisteröinti on myös lisens-sisopimusten pätevyyden ehdoton edellytys. Sitä ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että sopimuksen yksityiskoh-tia ja taloudellisia ehtoja pitää paljas-taa, rekisteröintiä varten tarvittavat tiedot rajoittuvat sopimuksen perus-ehtoihin. Lisäksi on muistettava, että

Kuvat: Sami Perttilä


Aineettomien oikeuksien merkitys nousee metsäteollisuudessakinTuotteiden aineettomat ominaisuudet, kuten osaaminen tai palvelut, ovat nousseet yhä tärkeämpään rooliin teollisuustuotteissa. Näin on myös metsäteollisuudessa, jonka uudistuessa aineettomien oikeuksien suojaaminen nousee yhä tärkeämpään asemaan.

uPm Grada™ Plywood UPM on suojannut tutkimuksessa syntyneen tuotteensa rakenteen,

toiminnalliset komponentit, valmistusmenetelmän ja keskeiset sovellusalueet.

Metsäteollisuusyritykset ovat pe-rinteisesti olleet isoja, logistisia ko-konaisuuksia, joiden pääasiallinen bisnes on ollut tehdä erilaisia asioita puusta. Raaka-aine on haluttu käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi ja usein samalla yrityksellä on ollut saha, sellutehdas ja paperitehdas, jot-ka kulkevat käsi kädessä.

Uudistuminen on ollut kuitenkin metsäteollisuuden ykkösagendalla viime vuosina. Liiketoimintaan on tullut mukaan bioenergiaa, uusia tuotteita ja tuotteisiin liittyviä palve-luita.

– Paperikoneinvestoinnin rinnalle ovat nousseet uusiin innovaatioihin perustuvat liiketoiminnat. Koko met-säteollisuuden bisneslogiikka on eri-lainen kuin aikaisemmin: tavoittee-namme on rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta, UPM:n IPR-johtaja Mika Timmer-backa toteaa.

Tämä on tiennyt muutoksia myös Timmerbackan osaamisalueella, ai-neettomissa oikeuksissa.

– Aikaisemmin metsäteollisuudes-sa menestys perustui raskaisiin inves-tointeihin, eikä IPR:llä ollut isoa roo-lia, ehkä isoa tavaramerkkisalkkua lukuun ottamatta Nyt IPR:ää täytyy katsoa uudella tavalla jokaisella yri-tyksen osa-alueella markkinoinnista hankintoihin, Timmerbacka sanoo.

Tärkeintä on ymmärtää IPR:n merkitys bisnekselleKoska suurestakaan metsäyhtiös-tä ei löydy kaikkea sen tarvitsemaa osaamista uuden liiketoiminnan luo-miseen, UPM käyttää paljon kump-paneita innovaatioiden luomisessa ja niiden kaupallistamisessa. Partnerei-ta haetaan laajalti myös monilta muil-ta aloilta.

– Toimittajilla ja teknologiaosaajilla on suuri merkitys uutta kehitettäessä. Hyvä esimerkki on tänä keväänä esit-telemämme muotoiltava vaneri, UPM Grada™ Plywood. Kehitys lähti liik-keelle UPM:n vaneritutkimuksessa. UPM kehittää yhteistyössä kumppa-

nien kanssa vanerin ominaisuuksia, valmistusteknologiaa ja sovelluskoh-teita. Siinä yhdistyy meidän ja kump-paniemme osaaminen, Timmerbacka kertoo.

UPM on suojannut tutkimukses-sa syntyneen tuotteensa rakenteen, toiminnalliset komponentit, valmis-tusmenetelmän ja keskeiset sovel-lusalueet. IPR-asiat UPM ottaakin nykyään huomioon mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Se on lisännyt keskustelua yhtiön sisällä.

– Eri alojen edustajien tietotaso ai-neettomista oikeuksista vaihtelee: osa ymmärtää hyvinkin, mutta monet ei-vät tätä erikoisaluetta vielä tunne riittävästi. Kollegani maailmalla ovat myös kertoneet samaa. Luonteva osa IPR-ammattilaisten työtä on infor-maation eteenpäin vieminen, Tim-merbacka kertoo.

Tärkeintä on ymmärtää, miten tär-keä aineettoman omaisuuden merki-tys liiketoiminnassa nykyään on.

– Aineeton omaisuus on bisneksen tekemisessä tärkeä työkalu ja oleelli-

nen juttu tuotteen arvonmuodostuk-sessa, Timmerbacka sanoo.

Jos yrityksesi perustuu innovaatioon, suojaa se!Kun pk-yritys lähestyy UPM:ää uuden tuoteidean tai osaamisen tiimoilta, se on yleensä suojannut osaamisensa hyvin. Pienetkin teknologiayritykset tuntevat nykyään aineettomien oi-keuksien suojaamisen ja sopimusasi-at. Erityisesti yritykselle, jonka koko toiminta-ajatus perustuu innovaati-oon, aineettomien oikeuksien suojaa-minen onkin tärkeää. Muuten riskit kasvavat liian suuriksi.

Keinoja suojaamiseen on monia: esimerkiksi tavaramerkkirekiste-röinnit, toiminimien rekisteröinnit ja verkkotunnusten varaaminen. Teknologiainnovaatiot voi suojata myös patentti- ja hyödyllisyysmal-lisuojaukset. Mallisuojalla voidaan hakea suojaa tuotteen kopiointia vastaan.

Pk-yrityksillä ei aina ole resursseja omassa organisaatiossaan tehdä suoja-usta. Tällöin yritykset voivat kääntyä Keksintösäätiön, patenttiasiamiestoi-mistojen ja Patentti- ja rekisterihalli-tuksen puoleen. Myös Patentti-insi-nöörien yhdistyksen kautta voi löytää oikean henkilön apuun. • PP

Aineeton omaisuus on bisneksen tekemisessä tärkeä työkalu ja oleellinen juttu tuotteen arvon-muodostuksessa.


Tiesitkö tämän patentoinnista?

Suurimmat kotimaiset yrityshakijat 2010

Hakija Hakemuksia yhteensäValtion Teknillinen tutkimuskeskus (VTT) ................................................................95Metso paper, Inc. ...................................................................................................................87Kone Corporation .................................................................................................................51Wärtsilä Finland Oy ..............................................................................................................49UPM-Kymmene Corporation .........................................................................................43Outotec Oyj .............................................................................................................................39Beneq Oy .................................................................................................................................23Sandvik Mining and Construction Oy ........................................................................19Maricap Oy...............................................................................................................................18ABB Oy .......................................................................................................................................16

Patentoitavan keksinnön on oltava uusi. Vanhaan, ennestään tunnet-tuun tekniikkaan ei myönnetä yk-

sinoikeutta. Omaa keksintöä ei pidä jul-kistaa ennen patentin hakemista, koska omakin julkistaminen tekee keksinnöstä ”ennestään tunnetun”. Hakemispäivä on ratkaiseva raja. Kaikki, mikä on tullut tunnetuksi ennen sitä missä päin maail-maa tahansa, voi muodostaa esteen kek-sinnön patentoinnille.

Paitsi uusi, keksinnön on myös oltava keksinnöllinen. Patenttilaissa sama asia sanotaan siten, että keksinnön on erot-tava olennaisesti ennestään tunnetuista. Tämä tarkoittaa sitä, että jos keksintö on uusi, siis eroaa jollain tavalla tunnetuista ratkaisuista, tuon eron on oltava sellainen, ettei se ole alan ammattimiehelle itses-

tään selvä.Kolmas patentoitavuuden edellytys

on teollinen käyttökelpoisuus. Tällä ha-lutaan rajata patentoitavien keksintöjen joukkoa teknisiin ratkaisuihin. Teollinen käyttökelpoisuus on kuitenkin ymmär-rettävä laajasti. Se käsittää tavanomaisen teollisuuden lisäksi kaupassa, rakennus-toiminnassa, maanviljelyksessä, metsä-taloudessa, puutarhanhoidossa, kalastuk-sessa, käsityöammateissa yms. tarvittavat menetelmät ja laitteet.

Ideaa ei voi patentoida. Patentoitava keksintö on idean konkreettinen toteutus, laite, tuote, menetelmä esimerkiksi tuot-teen valmistamiseksi, tai jonkun tuotteen uusi käyttö.

Lähde: Patentti- ja rekisterihalitus

Paperikoneinvestoinnin rinnalle ovat nousseet uusiin innovaatioihin perustuvat liiketoiminnat. Koko metsäteolli-suuden bisneslogiikka on erilainen kuin aikaisemmin, kertoo UPM:n IPR-johtaja Mika Timmerbacka.

Kuva

t: U

PM

innovaatio ja teollisoikeus opas

Documents