INNOVATIIVINEN YHDYSKUNTARAKENTAMISEN HANKINTAMENETTELY

KAUPUNGINOSAN UUSI ELÄMÄ

Riihimäen Peltosaari, Riihimäen kaupunki, tekninen keskus Tekes -hanke 30.11.2009 päiv.13.1.2010

1

RIIHIMÄEN KAUPUNKI 30.11.09 / rn, jl,sp, lr päivitetty 13.1.2010/jl, rn, 14.1.2010/jl INNOVATIIVINEN YHDYSKUNTARAKENTAMISEN HANKINTAMENETTELY 1. KAUPUNGINOSAN IMAGONRAKENNUS, INNOVATIIVINEN

HANKINTAMENETTELY 2. INNOVATIIVISEN HANKINTAMENETTELYN LÄHTÖKOHTA

2.1. Peltosaari 2.2. Peltosaari-hanke

3. INNOVATIIVISEN HANKINTAMENETTELYN TAVOITTEET 4. INNOVATIIVISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS

3.1. Valmisteluvaihe Ostopalvelut

3.2. Ideavaihe Tavoitteet Tulokset Ostopalvelut

3.3. Kehittelyvaihe Tavoitteet Tulokset Ostopalvelut

3.4. Sitouttamisvaihe Tavoitteet Tulokset Ostopalvelut 3.5. Asemakaavoitus

5. AIKATAULU 6. RESURSSIT 6.1. Sisäiset resurssit

6.2. Ulkoiset resurssit 7. KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUS LIITTEET:

1. Hankintamenettelyn kuvaus, kaavio 2. Tehdyt päätökset ja selvitykset 3. Peltosaari-hankkeen yleispiirteinen vaiheistus , kaavio 4. Aikataulu

5. Kustannusarvio

2

1. KAUPUNGINOSAN IMAGONRAKENNUS, INNOVATIIVINEN HANKINTAMENETTELY Riihimäellä keskeisesti sijaitseva Peltosaaren kaupunginosa on perusteellisen kasvojenpesun tarpeessa. Alueen imago on kaupungin sisäisesti alinta luokkaa. Sosioekonomisilla mittareilla arvioituna alue on myös metropolialueen huonoimmasta päästä. Tietyiltä osiltaan nykyinen tilanne syö kohtuuttomasti kaupungin voimavaroja ja vaikuttaa heikentävästi koko alueen elämisen laatuun ja kaupungin talouteen. Koko kaupungin edun mukaista on saada Peltosaaren alue suosituksi ja viihtyisäksi asunto- ja keskustatoimintojen alueeksi. Alueen tervehdyttämisen keskeinen haaste on imagon parantaminen. Kaupungin toimenpiteiden tulee viime kädessä vastata yleisestikin kaupunkien keskeisimpiin ajankohtaisiin haasteisiin: ilmastonmuutoksen torjumiseen, sosiaalisen epätasa-arvon poistamiseen ja asukkaiden osallistamiseen. Alueen uudistamiseksi Riihimäen kaupunki on aloittanut laajapohjaisen kehittämistyön, Peltosaari-hankkeen, jossa yhtenä osana tulevat olemaan alueella tehtävät yhdyskuntarakentamistoimet. Muita toimia ovat asuntopoliittiset toimenpiteet ja paikallinen asukastyö. Innovatiivista hankintamenettelyä sovelletaan yhdyskuntarakentamissuunnitelmien hankintaan. Tavanomainen kaupunkisuunnittelumenettely (kaavoitus) on tässä prosessissa vain lopuksi käytettävä väline, jolla suunnitelmat saavat lainvoiman. Monitahoisen kaupunkirakenteellisen ja yhteiskunnallisen ongelmakohteen parantamiseen tarvitaan uusi, luova ja avoin kaupunkisuunnittelumetodi, jossa eri toimijoiden näkökulmat voidaan aidosti huomioida. Suunnitteluprosessin taitekohdissa tavoitteille ja suunnitelmille haetaan päättäjien sitoutuminen (kaupunginhallituksen päätös). Innovatiivista hankintamenettelyä voidaan käyttää muissakin vastaavissa yhdyskuntarakentamisen uudistushankkeissa. Hankkeen yleiskuvaus on kaaviona liitteenä 1. Monivaiheisessa prosessissa, jossa alkuvaiheessa kuullaan mahdollisimman laajaa asiantuntija- ja kansalaisjoukkoa ja loppuvaiheessa sitoutetaan rakentajat toteuttamaan esittämiään suunnitelmia, voidaan säilyttää keskeiset tavoitteet koko suunnitteluprosessin ajan rakentamiseen saakka. Suunnittelu ja uudistaminen ei tällöin jää pelkästään retoriselle tasolle. Koko hankkeen kulmakivi on, että rakentaminen tapahtuu ja että maine parantuu. Ilman näitä molempia ponnistelut ovat turhia. Hankkeen alkuvaiheessa kehitetään menetelmä asukkaiden ideointi- ja mielipidetyöpajan järjestämiseksi ja otetaan käyttöön internetiin perustuva vuorovaikutteinen osallistumiskanava. Suunnittelun loppuvaiheessa tarvitaan myös työkalu kortteli- tai tontinkäyttösuunnitelmien laadun arvioimiseen. Riihimäki on kasvava kaupunki. Usko siihen, että erinomaisella paikalla sijaitseva ajanmukainen asuinympäristö kiinnostaa alueelle investoivia rakennus- ja muita liikeyrityksiä on kehittämistyön perusta.

3

2. . INNOVATIIVISEN HANKINTAMENETTELYN LÄHTÖKOHTA 2.1. Peltosaari

Peltosaari on n. 60 ha:n kokoinen kerrostaloalue Riihimäellä. Alue on tyypiltään lähiö, mutta sen sijainti kaupunkirakenteessa on keskeinen. Alue on liikenteellisesti hyvien yhteyksien päässä keskustan palveluista, raideliikenteen asema sijaitsee alueen ja keskustan välissä. Riihimäen keskustapalvelut ovat siirtyneet rautatieaseman länsipuolelle alueen välittömään läheisyyteen. Pääradan kapasiteetin nostamiseen tähtäävä hanke on käynnissä Ratahallintokeskuksessa. Siten sijainnin voi sanoa tulevaisuudessa vielä paranevan. Peltosaaren kaupunginosa on syntynyt vuonna 1967 järjestetyn arkkitehtikilpailun ja sitä seuranneiden monien suunnitteluvaiheiden tuloksena. Sen rakentaminen alkoi vuonna 1973 ja päättyi vuonna 1993. Alue on rakennettu lähiömäiseksi saarekkeeksi kaupungin keskustan välittömään läheisyyteen 3200 asukkaalle. Alueen nykyinen asukasmäärä on noin 2700 asukasta. Peltosaari on vuokratalovaltainen: 50 % taloista on vuokrataloja ja kun lisätään yksityisissä asunto-osakeyhtiöissä sijaitsevat vuokra-asunnot, on vuokra-asuntojen määrä reippaasti yli kaksi kolmasosaa asuntokannasta. Kaupungin omistamista vuokra-asunnoista Peltosaaressa sijaitsee n. 53 %. Alueella operoiva vuokrataloyhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa. Asuntojen käyttöaste on alhainen (86%), vuokrataso korkea ja asukkaiden vaihtuvuus suuri. Alueen asunnot eivät ole kilpailukykyisiä Riihimäen muiden vuokra-asuntojen kanssa alueen maineen ja kunnon puolesta. Syinä ovat peruskorjausvelka ja alueen lähiömäinen ulkonäkö, sosiaaliset ongelmat ja huono imago. Peltosaaren rakentamisen aikoihin oli suuri kysyntä perheasunnoista, ja niitä rakennettiin suhteellisen paljon. Nyt asunnonhakijoista on yli 80 % pieniä 1-2 hengen ruokakuntia ja perheasuntojen käyttöaste laskee kaiken aikaa. Peltosaareen muuttaa paljon uusia asukkaita, mutta alue koetaan lähinnä välilaskupaikaksi. Kehitys on huonontunut muuhun kaupunkiin verrattuna asukkaiden huono-osaisuuden suhteen 1990-luvulta saakka. Alue oli aikoinaan Asuntohallituksen suoran sähkölämmityksen koealue. Aluetta rakennettaessa solmitut pitkäaikaiset energiasopimukset ovat pääosin jo päättyneet ja energiakustannukset ovat nousseet jyrkästi. Haasteet alueen kehittämisessä kaupungin kannalta ovat: asuntojen peruskorjausvelka, vuokratalovaltaisuus ja huono imago. Lisäksi alue on keskeisestä sijainnistaan huolimatta irrallaan kaupunkirakenteesta. Noin puolet asuintaloista on yksityisessä omistuksessa ja siten niiden kehittäminen on suurelta osin taloyhtiöiden tahdon ja kykyjen varassa.

Peltosaaresta on tehty poikkeuksellisen mittavat perusselvitykset. VTT:n ja Helsingin yliopiston maantieteen sekä sosiologian laitoksen selvitykset Peltosaaren alueesta ovat valmistuneet syksyllä 2009. VTT:n tutkimus on osa EcoDrive – hanketta, jossa aluetta kehitetään kestävän kehityksen keinoin ekotehokkaaksi asuinalueeksi. Helsingin yliopiston tutkimus on painottunut lähinnä sosioekonomisiin ongelmiin. Tutkimuslaitokset ovat antaneet alueen kehittämiseen myös omia ehdotuksiaan.

4

Korkeakoulut teettävät alueen kortteleista diplomitöitä. Alue on mukana ”Puun mahdollisuudet lähiösaneerauksessa” –projektissa.

2.2. Peltosaari-hanke

Riihimäen kaupunginhallitus perusti v. 2008 Peltosaari-projektiryhmän viemään Peltosaaren hankkeita eteenpäin. Toteutuessaan Peltosaari-hanke on ensimmäinen näin laaja vanhan asuinalueen uudistamishanke

Riihimäki on hyväksytty v. 2008 mukaan ARA:n Asumisen uudistaminen 2009-2012 –projektiin. Peltosaari-hanke hyväksyttiin v. 2009 Ympäristöministeriön lähiöohjelmaan. Tehdyt päätökset on liitteenä 2.

ARA on asettanut tavoitteet ”Asumisen uudistaminen 2009 -2012”-projektille. Samoin Ympäristöministeriö on asettanut tavoitteet ”Lähiöohjelmalle 2009 – 2011”. Riihimäen kaupunginvaltuusto on asettanut omat yleiset koko kaupunkia koskevat tavoitteet Riihimäki-strategiassa. Strategian painopisteet ovat ihmisläheisyys, turvallisuus, yhteistyökykyisyys ja luovuus. Riihimäki-strategian, ARAn ja ympäristöministeriön hankkeiden tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään. Peltosaari-hankkeen päämäärät ja tavoitteet ovat kiteytys näistä. Hankkeen edistymisen myötä tavoitteita on tarpeen tarkentaa ja yksilöidä. Esimerkiksi väestötavoitetta ei ole perusteltua vielä yksilöidä. Perusajatus on nostaa Peltosaari maineeltaan halutuksi asuinalueeksi ja sitoa se keskustatoimintojen laajentumisalueeksi. Alueen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa suo näille pyrkimyksille hyvät mahdollisuudet. Hankkeeseen liittyy olennaisena osana myös erityisryhmien asumisen ratkaisut. Näitä ovat dementiavanhuksille tarkoitetun Uranuskodin laajennus sekä uuden asunnottomien asuntolan rakentaminen. Uranuskoti sijaitsee Peltosaaressa kaupungin omistamassa vuokratalossa kahdeksanpaikkaisena ja tarkoituksena on laajentaa se kokonaisuudeksi, joka tarjoaa ympärivuorokautisia asumispalveluita 33 muistihäiriöiselle vanhukselle. Uusi asunnottomien asuntola tulee sijoittumaan muualle kuin Peltosaareen, mutta sen rakentaminen on kuitenkin Peltosaaren sosiaalisten olosuhteiden parantamisen kannalta erityisen tärkeää. Riihimäen kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymän vuokra-asuntostrategian mukaisesti Riihimäen kaupunki tulee luopumaan osasta vuokra-asuntojaan, joista suurin osa on juuri Peltosaaren alueella, myymällä ne omistusasunnoiksi. Näin saadaan Peltosaaren alueen suuri vuokra-asuntojen suhteellinen määrä laskemaan. Myynnistä saadut varat rahastoidaan ja käytetään vuokratalokannan peruskorjauksiin ja muutostöihin. Peltosaaren alue kuului 1990-luvulla Valtion asuntorahaston lähiöhankkeisiin. 2000-luvun alussa aloitettiin ESR-rahoituksella Peltsi paremmaksi –hanke, joka jatkui Pemari-hankkeella. Projektien aikana syntyneet toiminnot eivät kuitenkaan jatkuneet projektien päätyttyä kuin vähäisessä määrin ja niillä ei ollut toivottua vaikutusta alueen viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantamiseksi. Peltosaari-hankkeen päämäärät:

• Peltosaaren alueen liittäminen toiminnallisesti osaksi kaupungin keskustarakennetta

5

• Peltosaaren alueen turvallisuuden, viihtyisyyden ja arkielämän sujuvuuden parantaminen

• Peltosaaren alueen suunnittelun kokonaisvaltainen kehittäminen • Peltosaaren alueen asukkaiden sitoutuminen asukastoiminnan kehittämiseen

sekä kiinteistöjen ja alueiden ylläpitoon Peltosaari-hankkeen tavoitteet:

• Alueen sosiaalisten olosuhteiden parantaminen • Alueen viihtyvyyden, toimivuuden ja palvelujen saatavuuden parantaminen

laatimalla alueen kehittämissuunnitelma yhdessä asukkaiden kanssa • Alueen sitominen keskusta-alueeseen • Peltosaaren alueen ja kiinteistökannan ekotehokkuuden parantaminen ja

varautuminen alueella ilmastonmuutokseen arvioimalla korjaustarpeita ja korjaustyön kannattavuutta, kehittämällä ylläpitoa ja vahvistamalla talouspohjaa

• Kiinteistöjen talousohjaus- ja peruskorjausurakointimenetelmien kehittäminen • Alueen saneeraus täydennysrakentamalla ja uudistamalla

Peltosaari-hankkeen yleispiirteinen vaiheistus on liitteenä 3. 3. INNOVATIIVISEN HANKINTAMENETTELYN TAVOITTEET

Hankintamenettelyn tavoitteena on saada aikaan suunnitelmat sekä tarvittavat sopimukset ja tonttikaupat Peltosaaren yhdyskuntarakentamisen ja asumisen uudistamisen toteuttamiseksi. Koska Peltosaaren ongelmat ovat monitahoiset, suunnitelmien hankintaprosessissa kuullaan mahdollisimman laajaa asiantuntija- ja kansalaisjoukkoa ennen varsinaisia toteuttamissuunnitelmia ja päätetään välitavoitteista hankintamenettelyn aikana. Innovatiivisessa hankintamenettelyssä suunnitelmien hankinnasta ja suunnittelun tavoitteista saadaan kaupunginhallituksen päätös kahteen otteeseen jo ennen asemakaavan muutosprosessin käynnistämistä. Eri vaiheissa säilytetään siten perustavoitteet koko suunnitteluprosessin ajan. Koska uudistamistoimet ja asuntopoliittiset toimenpiteet tulevat ajoittumaan usealle vuodelle, vaaditaan suunnittelumenetelmältä joustavuutta. Projektin keskeiset tavoitteet tarkentuvat tällöin työn kuluessa; hankkeen ”punainen lanka” ei katkea ja kaupunki voi varmistua joka vaiheessa etunsa mukaisen lopputuloksen toteutumisesta. Peltosaaren historia osoittaa, että pelkkä alkuvaiheen korkea profilointi ja arkkitehtuurikilpailu ei auta, jos perusajatukset katoavat myöhemmissä toteuttamisvaiheissa. Ihanteen ja toteutuksen välille jää liian suuri kuilu heti kilpailun tuloksen selvittyä, kun kilpailulautakunnan perusteluita ja päätöstä ei sisäistetä kaupungin tavoitteina. Hankkeen onnistumista mitataan seuraavasti: - Kuinka paljon rakennusliikkeiltä ja muilta rakennuttajatahoilta tulee sitouttamisvaiheessa kilpailuehdotuksia asemakaavoituksen pohjaksi. - Mikä on suunnitelmien laadullinen taso. - Mikä on tonttikauppojen määrä.

6

- Miten paljon alueelle toteutuvat uudisasunnot kiinnostavat uusia, Peltosaaren ulkopuolelta tulevia luovien ja tietointensiivisten alojen ihmisiä. - Miten omistusasuntojen vuokralaisten määrä kehittyy. - Miten alueen asuntojen hintataso muuttuu. - Millaiset palvelut alueella kehittyvät. - Sovelletaanko alueella energiatehokkaita ratkaisuja. Avoin, vuorovaikutteinen ja luovia ratkaisuja hakeva suunnitteluprosessi on Riihimäen strategian mukainen. Peltosaaren uudistamisen pohjaksi on käytettävissä poikkeuksellisen laaja tieteellinen tutkimustyö. Alueen rakennusten kunto ja korjaushistoria on inventoitu yksityiskohtaisesti. Alueen väestön sosiaalinen ja taloudellinen tilanne on selvitetty tilastollisesti. Lisäksi on suoritettu asukaskysely, jossa on selvitetty mm. turvallisuuden ja viihtyvyyden kokemuksia, liikkumistottumuksia ja koettuja epäkohtia arkielämässä. Laajan tietoaineiston perusteella on laadittavissa selkeät tavoitteet itse uudistamistyölle. Suunnittelutavoitteet johdetaan Peltosaari-projektin tavoitteista. Uudistamisen suhteen alue jakaantuu selkeästi erilaisiin alueisiin. Omistusasunto-osassa muutostarpeet ovat pienempiä. Radikaalimpia uudistuksia, purkamista ja kortteleiden uudelleenmuotoilua ja uudisrakentamista tarvitaan todennäköisesti alueen vuokratalovaltaisimmassa osassa, joka on enimmäkseen kaupungin hallussa.

4. INNOVATIIVISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS

Suunnittelun hankinta etenee yleispiirteisestä yksityiskohtaiseen neljässä eri vaiheessa. Alkuvaiheessa asetetaan yleiset tavoitteet ja haetaan ajatuksia alueen parantamiseksi mahdollisimman laajalta pohjalta. Loppuvaiheessa rakennuttajat esittävät tavoitteiden mukaiset ratkaisut tontti- tai korttelikohtaisesti. Vasta tämän jälkeen alkaa normaali lain mukainen kaavoitusprosessi. Prosessi on kuvattu kaaviolla liitteessä 1. Tekes -hankkeen myötä kansalaisten mielipiteiden hankinnassa ja suunnitelmien eri vaiheiden arvioinnissa käytettävät työkalut ja suunnittelun hankintaprosessi voidaan kehittää ja vakioida. Täten menetelmää voidaan käyttää muissakin vastaavissa projekteissa. Uusia evaluointimenetelmiä tarvitaan esimerkiksi energia- ja hiilitasapainoon liittyvien ratkaisujen arviointiin niiltä osin kuin niitä on tavoitteiksi esitetty. Kuvauksessa ostopalvelut, jotka esitetään rahoitettavaksi Tekes –rahoituksen avulla ja jotka siis kuuluvat hankinnan tarveselvitykseen, on esitetty väritaustalla.

4.1. Valmisteluvaihe

Valmistellaan yleisen aatekilpailun ja muiden ideavaiheen työkalujen ja osahankintojen hankintaa. Kootaan tietoa yritysten, mm. rakennusliikkeiden näkemyksistä alueelle sijoittumisen reunaehdoista.

7

Laaditaan yleisen aatekilpailun tavoitteet ja kilpailuohjelma. Valmistellaan yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Laaditaan suunnitelmien hankintasuunnitelma ja kustannusarvio. Järjestetään seminaari päättäjille, alueen asukkaille ja muille sidosryhmille. Esitellään keskeiset VTT:n ja Helsingin yliopiston tutkimustulokset ja haasteet. Keskustellaan suunnittelun tavoitteista, suunnitteluprosessin järjestämisestä ja kustannusarviosta. Esitetään suunnitteluprosessi, kustannusarvio ja koko suunnittelun tavoitteet yleisellä tasolla kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi. Nimetään projektipäällikkö koordinoimaan koko Peltosaarihanketta. Ostopalvelut:

- Hulevesiselvitys - Meluselvitys

4.2. Ideavaihe

Ideavaiheessa haetaan kaikki mahdolliset ratkaisumallit ja muodostetaan reunaehdot kaupungin jatkosuunnitelmille. Alueen asukkaille järjestetään työpajatyyppisiä tilaisuuksia, joissa mielipiteiden kirjaamisen lisäksi asukkaita rohkaistaan visualisoimaan ajatuksiaan alueen kehittämisestä. Tuloksia käytetään jatkosuunnittelussa. Internetiin perustetaan vuorovaikutteinen areena, jossa on mahdollisuus esittää ajatuksia ja mielipiteitä ideointiin liittyen. Sivut voivat olla avoinna koko suunnittelun ajan. Tutustutaan ekotehokkaisiin yhdyskuntarakentamiskohteisiin. Järjestetään mahdollisesti kansainvälinen korkeakoulujen välinen oppilaskilpailu. Ideakilpailu järjestetään yleisenä aatekilpailuna. Ideakilpailulla haetaan tavoitteiden mukaista perusratkaisua, joka on pohjana toteuttamiskelpoisille osasuunnitelmille. Jatkosuunnitelmassa voidaan käyttää usean eri ehdotuksen ajatuksia soveltuvin osin. Kilpailulla haetaan alusta asti korkeaa profiilia ja laajaa hyväksyntää. Menettely tukee kaupungin pyrkimysten uskottavuutta ja edesauttaa alueen suunnittelun suurinta haastetta, Peltosaaren imagon parantamista. Ideavaiheen tavoitteet:

• Peltosaaren imagon parantaminen. Peltosaaren nostaminen maineeltaan halutuksi asuinalueeksi Riihimäellä.

• Keskustatoimintojen alueen laajentaminen Peltosaareen. • Asumisen hallintamuotojen tasapainottaminen. • Ympäröivien asunto- ja virkistysalueiden kytkeminen Peltosaaren verkostoihin

ja asemanseutuun. • Liikenneverkon käsittely tavoitteiden mukaisesti. • Vesiaiheen käyttäminen kaupunkikuvan osana.

8

• Alueen ekotehokkuuden parantaminen. Vähäenerginen alue- ja liikennemalli.

Ideavaiheen tulokset: • Yksi tai useampia hyviä ratkaisuja, joista järjestäjällä on oikeus muovata

jatkosuunnitteluun esitettävä vaihtoehto. • Kehitysvisiot. • Mahdollinen suunnittelutoimeksianto.

Ostopalvelut:

- Kilpailun järjestäminen - Vuorovaikutustyökalun suunnittelu nettiin

4.3. Kehittelyvaihe

Jatkosuunnitteluun soveltuva vaihtoehto laaditaan yleispiirteiseksi maankäyttökaavioksi. Liikenneratkaisuista ja muiden yleisten alueiden tilavarauksista päätetään. Julkisivujen ja laajennusten ym. peruskorjausehdotusten soveliaat vaihtoehdot valitaan. Laaditaan kilpailutusasiakirjamalli, jota taloyhtiöt voivat käyttää kilpailuttaessaan esim. useiden yhtiöiden kokonaisuuksia kerrallaan. Kehittelyvaiheen tavoitteet:

• Alueen kehittämisestä muodostuu kokonaiskuva, jonka periaatteet kaupunki voi ottaa tarkemman suunnittelun tavoitteiksi.

• Edistetään taloyhtiöiden pyrkimyksiä rakennusten ja lähiympäristön parantamiseksi.

Kehittelyvaiheen tulokset:

• Kaupunginhallituksen hyväksymä yleissuunnitelma. • Korttelikohtaiset tavoitteet. • Kustannusarvio liikenne- ja muiden yleisten alueiden järjestelyistä. • Projektin taloudellinen tarkastelu

Ostopalvelut:

- Maankäyttö- ja liikennesuunnittelu - Selvitykset - Teknis- taloudellinen selvitys - Kilpailutusasiakirja taloyhtiöille - peruskorjausmallit - Katu- ja puistosuunnittelu - Pihasuunnittelu

4.4. Sitouttamisvaihe

Järjestetään kortteli- tai tonttikohtaiset suunnittelukilpailut rakentajille. Parhaat ratkaisut valitaan. Rakentajien kanssa tehdään aiesopimukset tonttien myynnistä ja toteuttamisesta. Suunnitelmat ovat asemakaavoituksen perustana.

9

Laaditaan työkalu kortteli- tai tonttisuunnitelmien laadun arviointiin. Arvioitavia asioita ovat esim. toiminnallisuus, kaupunkikuva, tekniset ratkaisut, ekonomisuus ja ekologisuus. Sitouttamisvaiheen tavoitteet:

• Saadaan toteuttamiskelpoisia suunnitelmia, joiden perusteella voidaan laatia asemakaavan muutokset.

• Saadaan tonteille toteuttajat ja ostajat.

Sitouttamisvaiheen tulokset: • Asemakaavan muutospäätökset. • Esisopimukset tonttikaupoista.

Ostopalvelut:

- Valintamittariston luominen - Arviointityökalun soveltaminen - Sopimusten laatiminen - Katu- ja puistosuunnittelu

4.5. Asemakaavoitus Valittujen suunnitelmien pohjalta laaditaan asemakaavan muutokset. 5. AIKATAULU Peltosaari-hankkeen yleispiirteinen vaiheistus on liitteenä 3.

Hankkeen valmistelu käynnistyi loppuvuonna 2009 ja hanke toteutetaan vuosina 2010–2011. Hankkeen tarkempi aikataulu on esitetty liitteessä 4.

6. RESURSSIT 6.1 Sisäiset resurssit

Peltosaari-projektille palkataan päätoiminen projektipäällikkö ja Riihimäen kaupungin vakituista henkilökuntaa työskentelee projektissa tarvittaessa omaan toimenkuvaansa liittyvissä tehtävissä. Henkilöresurssit ja näiden arvioitu ajankäyttö projektissa ovat seuraavat:

• Projektipäällikkö 80 % • Hallintopäällikkö 5 % • Kaavoituspäällikkö 15 % • Asuntosihteeri 10 % • Palvelusihteeri 15 % • Tiedotuspäällikkö 5 % • Tekninen johtaja 5 % • Perusturvajohtaja 5 %

10

6.2 Ulkoiset resurssit

Kaupungilla itsellään ei ole käytettävissä kaikkea projektissa tarvittavaa erityisosaamista ja asiantuntemusta hankitaan ostopalveluna alan yrityksiltä. Projektissa on varauduttu muun muassa seuraavien asiantuntijapalvelujen hankintaan:

• Kilpailun järjestäminen • Vuorovaikutustyökalun suunnittelu nettiin • Maankäyttö- ja liikennesuunnittelu • Selvitykset • Teknis- taloudellinen selvitys • Kilpailutusasiakirja taloyhtiöille • Peruskorjausmallit • Valintamittariston luominen • Arviointityökalun soveltaminen • Viestintä

Hankinnat toteutetaan lakia julkisista hankinnoista sekä kaupungin omia hankintaohjeita noudattaen.

7. KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUS 7.1 Kustannusarvio

Peltosaariprojektin innovatiivisen yhdyskuntarakentamisen hankintamenettelyn kokonaiskustannusarvio on 437 000 euroa. Henkilökustannusten osuus on 38 %, yleiskustannusten 6 %, matkakulujen 2 % ja hankintamenettelyn kehittämiseen, läpivientiin ja sen edellyttämiin selvitystöihin liittyvien ostopalvelujen osuus on 54 %. Hankkeen tarkempi kustannusarvio on esitetty liitteessä 5.

7.2 Rahoitus

Riihimäen kaupungin omarahoitusosuus on 109 000 euroa ja Tekesin Innovaatiot julkisissa hankinnoissa – ohjelmasta haetaan rahoitusta 328 000 euroa.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------LIITTEET 1. Innovatiivinen hankintamenettely, kaavio 2. Tehdyt päätökset ja selvitykset 3. Peltosaari-hankkeen yleispiirteinen vaiheistus 4. Aikataulu 5. Kustannusarvio

INNOVATIIVISEN YHDYSKUNTARAKENTAMISEN HANKINTAMENETTELY

2009 - 2010 2010hankinnan tarveselvitys hankinnan toteutus

Riihimäen kaupunki kaavoitusyksikkö 1/2010päivitetty 13.1.2010

LIIT

E 1

VALMISTELUVAIHE IDEAVAIHE KEHITTELYVAIHE SITOUTTAMISVAIHE ASEMAKAAVOITUS

2011 2012

-kilpailun järjestäminen-vuorovaikutustyökalunsuunnittelu internettiin

-maankäytön suunnittelu-liikennesuunnittelu-selvitykset-kilpailutusasiakirjamalli-katu- ja puistosuunnittelu-pihasuunnittelu

-valintamittariston luominen-arviointityökalun soveltaminen-sopimusten laatiminen-katu- ja puistosuunnittelu

-asemakaavojen laatiminen-selvitykset-yhdyskuntatekninen suunnittelu-vaikutusten arviointi

LIITE 2 Tehdyt päätökset ja selvitykset Riihimäen kaupunginhallitus 17.3.2008: Peltosaariprojektin projektiryhmän kokoonpano. ARA 16.4.2008: Edustajan nimeäminen Riihimäen kaupungin Peltosaariprojektin projektiryhmään. Tekninen lautakunta 2.9.2008 § 303: Esitys kaupunginhallitukselle osallistumisesta Asumisen uudistaminen 2009 – 2012 –projektiin. Kaupunginhallitus 8.9.2008 § 367: Riihimäen kaupunki osallistuu ARA:n käynnistämään Asumisen uudistaminen 2009 – 2012 –projektiin. Tekninen lautakunta 22.9.2008 § 389: Esitys kaupunginhallitukselle hakemuksesta Lähiöiden kehittämisohjelmaan 2008 – 2011. Kaupunginhallitus 16.9.2008 § 311: Riihimäen kaupunki hakee Peltosaaren aluetta ja siellä aloitettua Peltosaari-projektia lähiöiden kehittämisohjelmaan 2008 – 2011. ARA 17.12.2008 Dnro 14628/691/08: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ilmiottaa, että kuntanne/yhteisönne on hyväksytty Asumisen uudistaminen 2009 – 2012 –projektiin. Kaupunginvaltuusto 29.1.2009: Riihimäen vuokra-asuntostrategian hyväksyminen. Ympäristöministeriö 19.2.2009 YM89/611/2008: Lähiöohjelman johtoryhmän päätös hankehakemuksenne johdosta: Hanke hyväksyttiin lähiöohjelmaan. Kaupunginhallitus § 470/19.10.2009: projektipäällikön palkkaaminen Peltosaari-hankkeelle 1.11.2009 – 31.12.2012.

LIITE 3

PELTOSAARI-HANKKEEN YLEISPIIRTEINEN VAIHEISTUS RN, JL, SP 30.11.2009

MAANKÄYTTÖ KADUT, LÄHIYMPÄRISTÖ PERUSKORJ/energia ym. ASUMINEN

2009 VALMISTELU EcoDrive-selvitys 2009, VTT Vuokra-asumisen hajautussuunnitelmavuokra-asuntostrategian mukaan

Ideakilpailun valmistelu (KV hyv. 28.1.2008).Kansalaisfoorumeiden valmistelu Käynnissä olevat korjaukset Päihde- ja moniongelmaisten asumispal-

jatkuvat. veluiden järjestäminen -selvitys (KH 5.5.2008)HY:n maant. ja sosiol. laitosten selvitys 2009.

TULOKSET Tavoitteet Tavoitteet liikenteen toimivuudesta, Tavoitteet energiatehokkuudestaKilpailuohjelma Tavoitteet lähiympäristön laadustaSeminaari kilpailuohjelmaanKH:n hyväks.päätös

2010 IDEOINTI, KEHITTÄMINEN2011 Kansalaisfoorumit Uudet kilpailun muk. ajatukset Asumisklinikkatoiminta

Yleisen aatekilpailun järjestäminen tutkitaan. Tonttien tarjoaminen vuokra-asunto-Tulosten arviointi ja valinta, Peruskorjausten kilpailuttamis- rakentajille.Palkitseminen asiakirjat.Jatkotyöstä sopiminen. Käynnissä olevat korjaukset

jatkuvat.TULOKSET Yleispiirteiset suunnitelmat Liikenneratkaisut

Julkisivujen korjausehdotuksia Pihojen parannusehdotuksia Kilpailutusasiakirjat rakentajille Väistötilojen suunnittelu asukkailleJatkosuunnittelun periaateratkaisu, Kustanusarviotkaavarunko, kehitysvisiotKH:n hyväks. päätös

2011 SITOUTTAMINEN2012 Uudet ratkaisut osana Asumisklinikkatoiminta

asemakaavoituksen ohjelmointi Pihojen rakentaminen maankäytön suunnittelua. Tonttien tarjoaminen vuokra-asunto-Suunnitelmakilpailun järjestäminen Katu- ja puistosuunnittelu Peruskorjauksista tiedottaminen rakentajille.toteuttajille, esim. rakennusliikkeille. Infran rakentamisen budjetointi ja opastus. Tiilikadun kuntoutumisyksikkö valmistuu.Rakentamissopimusneuvottelut Peruskorjausten kilpailuttaminen Uranuskoti valmistuu.Asemakaavoitus, vaihe 1 ja rakentaminen.

TULOKSET KorttelikilpailuasakirjatKH:n hyväks.päätökset Katu- ja puistosuunnitelmat Urakasopimukset PurkaminenAiesopimukset rakentajien kanssa Asukkaiden ohjaaminen muihin kohteisiinKaavaluonnokset

2013 ASEMAKAAVOITUS, TOTEUTTAMINEN

Parhaat suunnitelmat Uusien ratkaisujen sovellus- Asumisklinikkatoimintatoteutetaan vaiheittain. Katu- ja puistorakentaminen alkaa esitykset. Tonttien tarjoaminen vuokra-asunto-

Pihojen rakentaminen Tiedottaminen, opastus, rakentajilleKatu- ja puistosuunnitelmat Urakkasopimukset

Rakentaminen. Vuokralaisten uudelleensijoittaminenTULOKSET Asemakaavat, normaali Katu ja puistorakentaminen

luottamusmieskäsittely Uudet asukkaat muuttavat alueelle.Sopimukset Asumisen lähipalvelut elpyvät.Tonttikaupat Yhteydet keskustaan ja asemalle toimivatRakentaminen Turvallisuus ja viihtyisyys paranevat.Imagon muutos

2014 ASEMAKAAVOITUS, TOTEUTTAMINEN

TULOKSET Tonttikaupat Katu- ja puistorakentaminen Uusia ratkaisuja rakennetaan. Vuokralaisten uudelleensijoittaminenRakentaminen jatkuu.Imagon muutos Positiivinen kierre jatkuu.

INNOVATIIVINEN HANKINTAMENETTELY

LIITE 4

PELTOSAARIHANKE 13.1.2010

Innovatiivinen yhdyskuntarakenteen uudistamisen hankintamenettely

Aikataulu

2009 2010 2011 2012 2013

ValmisteluvaiheHankintasuunn. ja kustannusarvioSelvityksetTyökalujen hankintakh:n päätösIdeavaiheIdeakilpailuTyöpajatoimintawww-vuorovaik.työkalu, ideointiareenakilpailun ratkaisuTeknis-taloudelliset tarkast.KehittelyvaiheMaankäyttö- ja liikennesuunnitteluSelvityksetPeruskorjausmallitKilpailutusasiakirjamallikh:n päätösSitouttamisvaiheValintamittaristoArviointityökaluKorttelikoht.kilpailutSopimuksetPeruskorj. kilpailutus ja toteutuskh:n päätösAsemakaavoitus

Kaaviossa ostopalvelut, jotka esitetään rahoitettavaksi Tekes-rahoituksen avulla ja jotka siis kuuluvat hankinnan tarveselvitykseen, on esitetty väritaustalla.

LIITE 5

PELTOSAARIHANKE 14.1.2010

Innovatiivinen yhdyskuntarakenteen uudistamisen hankintamenettely

Kustannusarvio

2009 2010 2011 Yhteensä

Henkilökustannukset 165 042 Rahapalkat 2 000 63 200 70 080 Henkilösivukustannukset (22%) 440 13 904 15 418

Yleiskustannukset (20%) 400 12 640 14 016 27 056

Matkakulut - 5 000 5 000 10 000

Ostopalvelut 235 000 Viestintä - 5 000 5 000 IdeavaiheIdeakilpailun järjestäminen 25 000 www-vuorovaikutustyökalun suunnittelu 20 000 Teknis-taloudelliset tarkastelut 25 000 10 000 KehittelyvaiheMaankäyttö- ja liikennesuunnittelu 50 000 Peruskorjausmallit 20 000 Kilpailutusasiakirja taloyhtiöille 10 000 Selvitykset 30 000 SitouttamisvaiheValintamittariston luominen 20 000 Arviointityökalun soveltaminen 15 000

Yhteensä 2 840 169 744 264 514 437 098