itÄmeri – tietopaketti rehevÖitymisestÄcdn3.utbudet.com/storage/ma... · 2014. 7. 29. · kun...

ITÄMERI – TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄOPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME

OPETTAJAN MATERIAALI

REHEVÖITYMISESTÄ

LEON GREEN© BALTIC SEA MEDIA PROJECT

Elokuvantekijä ja freelance-toimittaja Folke Rydén ja valokuvaaja Mattias Klum aloittivat kymmenen vuotta kestävän Baltic Sea Media Project -hank-keen vuonna 2007. Se on yksi Ruotsin pitkäaikaisimmista journalistisista elokuva- ja mediapanostuksista tähän mennessä.

Itämeren rannikkovaltioiden 85 miljoonalle asukkaalle halutaan kertoa in-novatiivisesti, viihteellisesti ja informatiivisesti, millaisia uhkia sisämereen kohdistuu.

Projekti päättyy vuonna 2017 pitkään elokuvaan, joka kuvaa Itämerta, sen asukkaita ja luontoa kymmenen vuoden ajanjakson aikana.

Lisätietoa projektista on osoitteessa www.saveourbalticsea.com.

BalticSea2020 on yksityinen säätiö, jonka tavoitteena on kääntää Itämeren negatiivinen kehitys toiseen suuntaan vuoteen 2020 mennessä. Se saa-vutetaan käyttämällä 500 miljoonan kruunun lahjoitusvarat konkreettisiin tutkimustoimenpiteisiin, mielipidemuokkaukseen ja aktiiviseen projektisi-toutumiseen.

Sitä tarvitaan, sillä muussa tapauksessa Itämeren rannikkovaltioiden noin 85 miljoonan asukkaan elinolot huononevat merkittävästi. Säätiön puheenjohtaja Björn Carlson uskoo vakaasti, että tässä onnistutaan. Hän haluaa lahjoituksellaan luoda toimintakykyisen toimijan, joka voi ilman politiikkaa ja byrokratiaa puuttua asioihin nopeasti ja huolehtia siitä, että Itämeren olosuhteita parantavat asiat myös toteutetaan.

Baltic Sea Media Project on BalticSea2020-säätiön tukema hanke.

Lue lisää BalticSea2020-säätiöstä osoitteesta www.balticsea2020.org.

OPETTAJALLE - MITÄ MEIDÄN PITÄÄ TIETÄÄ ITÄMERESTÄ – SISÄLTÖ

Tämä DVD-kokoelma sisältää Folke Rydénin dokumenttielokuvat ja niihin liittyvät oppimateriaalit. Mukana tuleva oppimateriaali perustuu doku-menttielokuviin Turskan tarina (2009), joka kertoo Itämerellä tapahtuvasta liikakalastuksesta, Saastunut meremme (2011), joka kertoo Itämeren re-hevöitymisen aiheuttavasta lihan tehotuotannosta ja Toinen aalto (2013), joka kertoo ympäristömyrkkyjen vaikutuksista meren ympärillä asuviin eläimiin ja ihmisiin.

ELOKUVA 1: TURSKAN TARINA – TIETOA KALASTUKSESTA (2009)Kukaan ei halua, että Itämeren turska kuolee. Eivät kalastajat eivätkä tutkijat, eivät kansalaiset eivätkä päätöksentekijät. Kuitenkin juuri niin on tapahtumassa. Turskan tarina on riipaiseva dokumentti, jossa seurataan kahden vuoden ajan Itämeren arvokkaimman kalalajin systemaattista ja tietoista hävittämistä. Kun viimeinen turska kuolee, me olemme kaikki häviäjiä.

Opintomateriaali sisältää mm. kysymyksiä, keskustelutehtäviä, sanaristikon sekä sanajahdin. Aiheina mm. EU:n politiikka, luonnonvarojen hallinta, Itämeren eläimet ja maantieto.

ELOKUVA 2: SAASTUNUT MEREMME – TIETOA REHEVÖITY - MISESTÄ (2011)Itämeren tulevaisuus on epävarma. Itämereen kohdistuu monia uhkia, joita oma elintarviketuotantomme vahvistaa. Sika-, siipikarja- ja nautati-loilta levitetään aivan liikaa lantaa sisämeren ympärillä oleville pelloille. Elokuvassa Saastunut meremme kerrotaan, kuinka teollistunut lihan te-hotuotanto muuttaa Itämeren pohjan hapettomaksi ja pohja kuolee.

Oppimateriaali sisältää muun muassa oppimiskysymyksiä, keskuste-lutehtäviä, laskutehtäviä, vuorovaikutteisia tehtäviä verkossa sekä eloku-van Saastunut meremme. Aiheina ovat mm. politiikka (kansallinen ja EU:n), ekosysteemi, ympäristö ja maantieto.

ELOKUVA 3: TOINEN AALTO – TIETOA YMPÄRISTÖMYRKYISTÄ (2013)Jotakin erikoista on tapahtunut Itämeressä ja sen rannikolla. Monet eläin-lajit voivat huonosti ja niiden määrät ovat vähentyneet. Hyvinvointisairau-det, kuten syöpä ja hedelmättömyys, ovat lisääntyneet. Tutkijat varoittavat uudesta ympäristömyrkkyaallosta. Sikiöt ja pienet lapset ovat herkimpiä altistumaan myrkyille. Saaristossa asuva Cecilia haluaa tietää mitä myrk-kyjä hänen vastasyntyneen poikansa Alfredin veressä on. Tutkijoilla on ensimmäisen kerran mahdollisuus analysoida imeväisikäisen lapsen verta. Tulos yllättää ja huolestuttaa. Toinen aalto on kolmas dokumenttielokuva säätiön kymmenen vuotta kestävässä Baltic Sea Media Project -hankkees-sa. Elokuvassa kerrotaan ympäristömyrkyistä, joita on löytynyt Itämerestä, sen rannikoilta, luonnosta ja asukkaista.

Oppimateriaali on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa on tarkoitettu tehtäväksi ennen elokuvan katsomista, toinen osa elokuvan katsomisen aikana ja kolmas osa Toinen aalto -elokuvan katsomisen jälkeen.

TIETOA OPINTOMATERIAALISTAMateriaali päivitettiin keväällä 2014. Tiedot ovat nyt yhdistettävissä eri op-piaineiden keskeisiin sisältöihin peruskoulun opetussuunnitelman Lgr 11:n mukaisesti (Lgr 11 on Ruotsin peruskoulujen opetussuunnitelma, joka astui voimaan vuonna 2011). Opettajan on aiempaa helpompi käyttää ma-teriaalin eri osia opetuksessaan kurssisisältöjen ja opetussuunnitelmien mukaisesti. Koulun arvopohja -luvussa todetaan seuraavaa: ”Kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien on edistettävä ihmisarvon ja yhteisen ympäristömme kunnioittamista”1 ja ”Ympäristönäkökulma tarjoaa op-pilaille mahdollisuuksia kantaa vastuuta siitä ympäristöstä2, johon he itse voivat suoraan vaikuttaa, sekä omaksua henkilökohtaisen suhtautumista-van laajoihin ja globaaleihin ympäristökysymyksiin.” Baltic Sea Media Project -hankkeen elokuviin liittyvässä materiaalissa on paljon tietoa, joka on hyvin ajankohtaista nykyisen opetussuunnitelman tavoitteiden saavut-tamisessa.

Yksi koulun yleistavoitteista on, että jokainen oppilas ”kunnioittaa sekä omaa lähiympäristöään että ympäristöä laajemmin käsitettynä sekä huolehtii niistä”.3 Koulun tulee vastata siitä, että jokainen oppilas peruskoulun päätettyään ”on saanut tietoa hyvän ympäristön ja kestävän kehityksen edellytyksistä ja on saanut tietoa ja ymmärtää oman elintavan merkityksen terveydelle, ympäristölle ja yhteiskunnalle”.4

Materiaali on tarkoitettu 12-vuotiaille ja sitä vanhemmille oppilaille. Siinä on esimerkkejä eri tavoista käsitellä Itämereen liittyviä asioita. Lähtökohtana on dokumenttielokuva ”Saastunut meremme”. Opettajat voivat mukauttaa materiaalia helposti ja käyttää sitä myös lukiotasolla. Monet tehtävistä eivät vaadi mitään erityistietoja, vaan niitä voi käyttää joustavasti eri osaamistasoilla.

Kaikkia tehtäviä ei tarvitse tehdä, jos ajasta on puutetta. Luonnontieteiden tunneilla voidaan käydä läpi ympäristöä ja ekosysteemiä koskevia tehtäviä, kun taas yhteiskuntaopin tunneilla voidaan keskittyä maantieteeseen tai politiikkaan. Parhaan tuloksen saa käymällä kaikki tehtävät läpi. Ajatuk-sena on edistää ympäristöasioiden osaamisen kehittämistä poikkitieteel-lisesti.

Materiaali sisältää esimerkkejä eri tavoista käsitellä Itämereen liittyviä asioita. Lähtökohtana on dokumenttielokuva ”Saastunut meremme”. Elokuva käsittelee lisääntyneen lihantuotannon yhteyttä Itämeren re-hevöitymiseen. Kysymys on hyvin ajankohtainen ja liittyy tämänhetkisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja ongelmiin.

Oppimateriaali on tarkoitettu käsiteltäväksi viiden oppitunnin aikana,

1 Koulun arvopohja, Lgr 11, s 72 Koulun tehtävä, Lgr 11, s 93 Yleiset tavoitteet ja suuntaviivat, Lgr 11, s 124 Tiedot, Lgr 11, s 14

joista yksi on varattu elokuvan ”Saastunut meremme” katsomiseen. Op-pimateriaalin aihealueita ovat:

• Politiikka• Ekosysteemi• Ympäristö• Maantieto

Toivomme teidän pitävän oppimateriaalia ja elokuvaa hyvänä työkaluna Itämeren haavoittuvaa tilannetta koskevan ymmärryksen parantamisessa ja osaamisen lisäämisessä. Otamme mielellämme vastaan kommentteja, kysymyksiä ja ideoita osoitteeseen: [email protected]

OPPILAAN MATERIAALI Oppilaan materiaali noudattaa samaa käsittelytapaa ja sisältää osan tässä kuvatuista tiedoista. Voit ladata oppilaan materiaalin tulostuskelpoisena PDF-tiedostona kotisivuiltamme osoitteesta www.saveourbalticsea.com. Opettajan ja oppilaan materiaaleihin liittyy myös DVD-levy ”Saastunut meremme”.

Menestystä opiskeluun!

SISÄLTÖ OPPIMATERIAALI SAASTUNUT MEREMME


7

7889

10

10 10

10101114151617181819

202021

22

SISÄLTÖ

Oppituntien sisällöt

ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTASanastoKarttatyöskentelyThe Big PictureMiten pelastamme Itämeren?

ELOKUVAN KATSOMISEN AIKANAElokuvan pääsanoma

ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEENElokuvan pääsanoma – keskusteluRavinteiden reittiVaikea dilemmaParhaat pellot KosteikotElämän edellytyksetOmat valintammeTotta vai taruaPolitiikkojen valinnat

RETKI JA PELILÄHTEETMITÄ ON TAPAHTUNUT ELOKUVIEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN?OIKEAT VASTAUKSET

OPPIMATERIAALI SAASTUNUT MEREMME


7

ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA

OPPITUNTIEN SISÄLLÖTMateriaali on suunniteltu useamman oppitunnin sarjaksi. Materiaali on kuitenkin joustavaa ja sevoidaan mukauttaa oppilaiden aikaisempaan tietotasoon ja käytettävissä olevaan tuntimäärään. Oppitunnin kestoksi on laskettu noin yksi tunti.

Oppitunti 1

• Sanasto• Karttatyöskentely• The Big Picture• Miten pelastamme Itämeren?

Oppitunti 2

• Katsokaa elokuva Saastunut meremme• Keskustelkaa elokuvan pääsanomasta

Oppitunti 3

• Ravinteiden kulku• Vaikea dilemma• Parhaat pellot

Oppitunti 4

• Kosteikot• Elämän edellytykset• Omat valintamme• Totta vai tarua• Tietoja ennen poliitikkojen valintoja

Oppitunti 5

• Poliitikkojen valinta (puolet oppitunnista

valmistelua, puolet keskustelua)

ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTASekä elokuvissa että materiaaleissa voi olla oppilaille uusia sanoja. Käy sanasto läpi yhdessä luokan kanssa. Elokuvan pääsanomaa koskeviin kysymyksiin vastaaminen on helpompaa, jos kysymykset kerrotaan jo ennen elokuvan katsomista. Voit käydä kysymykset läpi yhdessä oppilaiden kanssa ja antaa esimerkkejä siitä, minkälaisia vastausten tulisi olla.



8


KARTTATYÖSKENTELY Maantieto Maantiedon opetuksen keskeistä sisältöaluetta:• Keskeiset sanat ja käsitteet, joita tar-

vitaan maantietoon liittyvien tekstien lukemiseen, kirjoittamiseen ja niistä keskusteluun.

Kun sataa vettä, sadevesi imeytyy maaperään ja edelleen puroihin ja jokiin, ellei se haihdu tai jää kasvillisuuteen.

Valuma-alue on maa-alue, jolta kaikki vesi kulkeutuu yhteen vesistöön. Laakso voi olla sen keskellä sijaitsevan järven valuma-alue.

Tutkikaa kartasta Itämeren valuma-alueita ja vastatkaa kartan perusteella seuraaviin kysymyksiin:

• Millä maalla on Itämeren pisin ran-

nikko?

• Missä Itämeren rannikolla olevassa

maassa on eniten yli 100 000 asuk-

kaan kaupunkeja?

• Mistä maasta virtaa eniten jokia

Itämereen?

SANASTOElokuva Saastunut meremme käsittelee rehevöitymistä jolla tarkoitetaan ravinteiden lisääntymistä

järvissä ja merissä. Rehevöitymistä voidaan kutsua myös kasviravinteiden ylitarjonnaksi. Typpi ja

fosfori kaksi yleisintä ja tärkeintä ravinnetta. Levät ovat primitiivisiä klorofylliä sisältäviä, vedessä

eläviä organismeja, joilla ei ole varsinaista vartta, juurta tai lehtiä. Murtovesi on vettä, jonka

suolapitoisuus on alhainen, yleensä suolaveden ja makean veden sekoitusta, kuten Itämeren vesi.

Merta, jonka ympärillä on paljon maata, ja joka on yhteydessä valtameriin vain kapean salmen

kautta kutsutaan sisämereksi.

Kuollut merenpohja laajenee Itämerellä. Kuollut merenpohja laajenee Itämerellä. Itämeren

pohjassa on alueita, joilla ei ole ollenkaan happea, eivätkä pohjaeläimet silloin elä siellä.

Syanobakteerit ovat levää muistuttavia bakteereita, jotka aiheuttavat Itämeren runsaat

leväkukinnat keväällä ja kesällä. Niitä kutsuttiin aiemmin myös sinileviksi. Nodularia on yleisin

syanobakteeri Itämeressä. Plankton eli keijusto tarkoittaa järvissä tai merissä kelluvaa eliöstöä, joka

liikkuu veden mukana.



9

THE BIG PICTURE Maantiedon ja biologian opetuksen keskeistä sisältöaluetta:• Keskeiset sanat ja käsitteet, joita tarvitaan maantietoon liittyvien tekstien lukemiseen, kirjoit-

tamiseen ja niistä keskusteluun.• Menetelmiä maantieteellisten tietojen keräämiseen, muokkaamiseen, arvottamiseen ja esit-

tämiseen... Käytä The Big Picture -sovellusta (vain englanninkielinen) osoitteessa: www.saveourbalticsea.com ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. Tutustukaa myös pohdittavaa-kysymyksiin ja keskustelkaa vastauksista luokassa. Oikeat vastaukset ovat liitteessä.

Sanoja, joista voi olla apua:

Dead Zone = Kuollut merenpohja

Salt Levels = Suolapitoisuus

Chlorophyll = Klorofylli

Phytoplankton = Kasviplankton

Phosphate Levels = Fosfaattitaso

Nitrate Levels = Nitraattitaso

Manure = Lanta

Nitrogen = Typpi

Phosphorous = Fosfori

1. Kuinka korkea suolapitoisuus on Kööpen-haminan rannikolla

2. Kuinka korkea suolapitoisuus on Tallinnan rannikolla? Pohdittavaa: Miksi Itämeren suolapitoisuus vaihtelee sen eri osissa?

3. Oliko vedessä enemmän klorofylliä vuonna 2005 kuin vuonna 2000? Pohdit-tavaa: Miksi Itämeressä on runsaampia kasviplanktonin kukintoja kuin Atlantin valtameressä?

4. Millä havaintoasemalla mitattiin Itämeren laajin kuollut merenpohja vuonna 2010?

5. Minä mittausvuonna Itämeressä oli eniten kuolleita pohja-alueita? Pohdittavaa: Miksi merenpohja ”kuolee”?

6. Kuinka paljon enemmän typpeä pääsi mereen vuonna 2010 verrattuna vuoteen 1995 mitattuna havaintoasemalla F3?

7. Kuinka paljon fosforia oli Landskronan


rannikolla vuonna 1995? Pohdittavaa: Mistä eri lähteistä tulee ravinnepäästöjä? Mistä ravinnepäästöt tulevat?



10

KUINKA PELASTAMME ITÄMEREN? Yhteiskuntaopin ja äidinkielen opetuksen keskeistä sisältöaluetta:• Ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, uhkakuvia ja konflikteja Ruotsissa ja muualla

maailmassa.• Miten valtioiden ja alueiden taloudet liittyvät toisiinsa...• Tiedonhakua Internetistä.

Vaikka sisämertamme uhkaavatkin monet ympäristömuutokset, tehdään sen pelastamiseksi paljon työtä. Mitä hankkeita on meneillään?

Eri valtioilla, viranomaistahoilla ja intressiryhmillä, kuten BalticSea2020, on hankkeita Itämeren ympäristön parantamiseksi. Saat lisätietoa näistä hankkeista käymällä ympäristöviraston, Helcomin ja BalticSea2020:n kotisivuilla. Kotisivut löytyvät seuraavista osoitteista: www.naturvardsverket.se, www.helcom.fi ja www.balticsea2020.org.

Jaa oppilaat kolmen hengen ryhmiin, anna jokaisen ryhmän valita jokin hankkeista tarkasteltavaksi. Ottakaa selvää:

• Mitä projekti koskee?

• Mikä on projektin tavoite?

• Minkälaisia tuloksia projektista on tähän mennessä saatu?

Kun olette löytäneet vastaukset, esittäkää ne yhdeksän hengen ryhmille (kolme projektiryhmää). Valitkaa mieluiten jokaiselle ryhmälle eri hanke.

ELOKUVAN KATSOMISEN AIKANA

ELOKUVAN PÄÄSANOMAMikä oli dokumenttielokuvan pääsanoma? Pyydä oppilaita miettimään alla olevia kysymyksiä elokuvan katselun aikana.

1. Mitkä elokuvan asiat olivat uusia sinulle?2. Mitä pidit tästä elokuvasta kokonaisuutena?3. Mikä oli elokuvan pääsanoma?4. Mitä luulet elokuvantekijöiden halunneen sinun ajattelevan?5. Miten elokuva vaikutti sinuun?

ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN

ELOKUVAN PÄÄSANOMA – KESKUSTELUHistorian opetuksen keskeistä sisältöaluetta:• Maanviljelyn muuttuminen ja sen vaikutukset ihmisiin.

Keskustelkaa luokassa alla olevista kysymyksistä. Yhdistäkää tiedot mielellään siihen, mitä tiesitte ennen elokuvan katsomista.

• Tiesivätkö oppilaat Itämeren rehevöitymisestä? • Mitä lukuja he olivat saaneet kysymyksiin The Big Picture -sovelluksesta? • Näytettiinkö elokuvassa maita, jotka olivat oppilaille tuttuja karttatehtävästä?

ELOKUVAN KATSOMISEN AIKANA



11


RAVINTEIDEN KULKUBiologian opetuksen keskeistä sisältöaluetta:• Ihmisen riippuvuus luonnosta ja ihmisen vaikutus luontoon. Mitä nämä merkitsevät kestävälle

kehitykselle.• Lähiympäristön ekosysteemi, eri organismien väliset yhteydet.• Ihmisen vaikutus luontoon paikallisesti ja globaalisti.

Kun vesi sataa maahan ja virtaa edelleen mereen, se kuljettaa mukanaan monia eri aineita, kuten rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita.

Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa on sadepisara. Sateen aikana pisarat keräävät itseensä ravinteita eri paikoista. Näitä paikkoja kutsutaan lähteiksi (vesi ottaa ravinteita). Vesi myös luovuttaa ravinteita eri paikkoihin, joita kutsutaan nieluiksi (ravinteet häviävät vedestä).

• Seuraa sadepisaran matkaa, ja kun tulette asemalla laskekaa, kuinka paljon ravinteita se on ot-tanut tai kuinka paljon se on niitä luovuttanut.

• Ravinteiden mittayksikkö on µmol/l (mikromoolia litrassa), joka kuvaa ravinnemolekyylien määrää litrassa vettä.

Laskuesimerkki:Sadepisara, joka laskeutuu vain vähän lannoitetulle pellolle, kerää ravinteita 2,0 µmol/l Se valuu edelleen lampeen, jossa on runsaasti kasvillisuutta. Vesikasvit ottavat sadepisarasta ravinteita 1,2 µmol/l. Kun sadepisara jatkaa matkaansa lammesta, siinä on ravinteita enää 0,8 µmol/l (2,0 – 1,2 = 0,8). Kartalla on kaksi lähtöpistettä, mistä sadepisaran matka voi alkaa ja kaksi kulkureittiä. Kokeile molemmat reitit (A1 ja A2). Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin:

• Kuinka paljon ravinteita kulkeutui Itämereen, jos vesi kulki kosteikon kautta?

• Kuinka paljon ravinteita kulkeutui Itämereen, jos vesi kulki kaupungin kautta?

• Mistä veteen tuli eniten ravinteita?

• Onko olemassa mitään tapoja puhdistaa vesi ravinteista? Oikeat vastaukset ovat liitteessä.

Tietoa ravinteista:

Lantaa on käytetty kasvien kasvun parantamiseen aina. Eläinten lanta on erittäin hyvää lannoitetta, koska silloin ei tarvitse käyttää keinotekoisia aineita.

Typpi ja fosfori ovat kaksi yleisintä ravinnetta. Niitä tarvitaan, jotta kasvit yleensä kasvavat. Kasvit voivat myös saada ravinteita kuitenkin liikaa. Jos näin käy, ne usein kuolevat.

Jos lannoitteita käytetään liikaa, kaikki niiden ravintoaineet eivät imeydy peltoon vaan virtaavat jokiin ja vesistöihin ja niistä edelleen järviin ja meriin. Vesikasvit ja levät käyttävät ravinteet hyväkseen ja kasvavat nopeasti. Lopulta niitä on liikaa, ne varjostavat toisiaan ja kuolevat. Lisääntynyt kasvien hajoaminen kuluttaa kaiken hapen, eivätkä eläimet enää pysty elämään pohjassa. Tällaista merenpohjaa kutsutaan kuolleeksi. Kuolleita merenpohjia on monessa kohtaa Itämerta.

ELO

KUVA

N K

ATSO

MIS

EN JÄ

LKEE

N

Seur

aa s

adep

isar

an m

atka

a, ja

lask

e ku

inka

pal

jon

ravi

ntei

ta s

e ke

rää

mat

kalla

an m

eree

n, ja

kui

nka

paljo

n se

niit

ä lu

ovutt

aa.

OPP

IMAT

ERIA

ALI S

AAST

UN

UT

MER

EMM

E

OPE

TTAJ

AN M

ATER

IAAL

I

12

ELO

KUVA

N K

ATSO

MIS

EN JÄ

LKEE

NO

PPIM

ATER

IAAL

I SAA

STU

NU

T M

EREM

ME

OPE

TTAJ

AN M

ATER

IAAL

I

A1. P

elto

Pello

lle sa

tava

ves

i jou

tuu

suor

aan

ravi

ntei

kkaa

s-ee

n ym

päris

töön

. Rav

inte

ita o

n ni

in p

aljo

n, e

ttä

sade

pisa

ra m

elke

in tä

yttyy

niis

tä. S

e ott

aa 5

,5

µmol

/l, ja

sitte

nne

kulk

eutu

vat o

jiin.

A2. L

anta

lagu

uni

Mik

äli s

adev

esi s

en si

jaan

val

uu la

guun

iin, j

ossa

va

rast

oida

an la

ntaa

, ojii

n ku

lkeu

tuu

viel

ä en

em-

män

ravi

ntei

ta. S

uure

ssa

lant

a-al

taas

sa o

n pa

ljon

ravi

ntei

ta ja

sade

pisa

ra sa

a ni

itä it

seen

sä 8

,0

µmol

/l, jo

ka si

tten

kulk

eutu

u oj

iin.

B. O

ja

Ojis

sa o

n va

in v

ähän

ravi

ntei

ta k

äyttä

viä

kasv

eja,

m

utta

siellä

on

typp

eä ja

fosf

oria

. Ne

tule

vat p

el-

loilt

a vi

rtaa

van

vede

n m

ukan

a. S

adep

isara

ker

ää

itsee

nsä

4,1

µmol

/l lis

ää ra

vint

eita

.

C. Jo

ki

Joes

sa v

esi v

irtaa

väh

än n

opea

mm

in k

uin

ojas

sa

kulje

ttaen

ravi

ntei

ta p

ois.

Joes

sa e

lävä

t kas

vit

voisi

vat o

ttaa

enem

män

ravi

ntei

ta k

uin

mitä

ne

nyt o

ttava

t. Sa

depi

sara

luov

uttaa

ravi

ntei

ta 1

,0

µmol

/l. N

yt v

edel

lä o

n ka

ksi v

aiht

oeht

oa ja

tkaa

m

atka

a, jo

ko p

utke

n ka

utta

tai k

oste

ikon

kau

tta.

D1. T

oine

n oj

aM

aase

utu

on tä

ynnä

pel

toja

ja o

jia. U

seim

mat

oj

at li

ittyv

ät to

isiin

sa, j

a yh

dess

ä oj

assa

kul

kenu

t ve

si vo

i jat

kaa

seur

aava

an o

jaan

. Jos

val

itset

tä

män

reiti

n, p

isara

otta

a its

eens

ä vi

eläk

in

enem

män

ravi

ntei

ta 4

,1 µ

mol

/l.

E1. K

aupu

ngin

läpi

virt

aava

joki

Kaup

ungi

n ul

kopu

olel

ta m

aata

loud

esta

tule

va v

esi

kulk

ee u

sein

reitti

ä, jo

ssa

on v

ain

vähä

n ka

svil-

lisuu

tta. M

eren

rann

alla

ole

vien

kau

punk

ien

läpi

vi

rtaa

use

in jo

ki, k

oska

ihm

iset t

arvi

tsev

at m

akea

a ve

ttä. T

ässä

kau

pung

issa

on m

uuta

mia

vie

mär

eitä

, jo

tka

lask

evat

vet

ensä

joke

en p

uhdi

stam

attom

ina.

Tä

män

taki

a ra

vint

eita

kul

keut

uu v

etee

n, ja

pisa

ra

ottaa

itse

ensä

2,2

µm

ol/l.

F1. S

atam

atSa

tam

an m

atal

ikko

on

hyvä

pai

kka

ravi

ntei

lle,

siellä

on

paljo

n au

ringo

nval

oa ja

kas

villi

suutt

a.

Täss

ä sa

tam

assa

on

kuite

nkin

hilj

attai

n ru

opatt

u m

eren

pohj

aa, j

osta

on

vapa

utun

ut m

yrky

llisiä

ai

neita

. Poh

jaka

svill

isuutt

a on

eritt

äin

vähä

n, ja

se

käy

ttää

vain

osa

n ra

vint

eist

a. P

isara

luov

uttaa

ra

vint

eita

vai

n 0,

9 µm

ol/l.

D2. K

oste

ikko

Kost

eikk

o on

pai

kka,

joss

a ta

rvita

an p

aljo

n ra

vint

eita

. Enti

saik

aan

maa

seud

ulla

oli

paljo

n ko

stei

kkoj

a, m

utta

ne tä

ytetti

in v

iljel

ymaa

n sa

amise

ksi.

Se o

li vi

rhe,

kos

ka k

oste

ikot

ova

t hy

ödyl

lisiä

vilj

elyl

le ja

luon

nolle

. Nyk

yään

ko

stei

kkoj

a pe

rust

etaa

n jo

ka v

uosi

lisää

kai

kkia

lla

Euro

opas

sa. N

e sit

ovat

ravi

ntei

ta, j

ollo

in n

iitä

pääs

ee v

ähem

män

mer

iin ja

järv

iin. K

oste

ikko

on

sade

pisa

ra lu

ovutt

aa it

sest

ään

ravi

ntei

ta 3

,8

µmol

/l.

E2. P

urot

ja lu

onno

njoe

tN

ämä

virt

aava

t met

sissä

ja k

oske

matt

omill

a ni

ityill

ä. M

onet

puu

t saa

vat v

eten

sä n

iistä

. On

paljo

n pa

juja

, joi

den

juur

et sa

attav

at u

lott

ua

puro

on a

sti. T

änne

sade

pisa

ra lu

ovutt

aa ra

vint

eita

1,

6 µm

ol/l.

F2. J

okie

n su

istot

/del

tat

Näm

ä sy

ntyv

ät ra

nnik

olle

, jos

sa m

aa o

n ta

saist

a.

Delta

synt

yy, k

un jo

ki tu

o m

ukan

aan

hiek

kaa

ja

liete

ttä, j

oka

kasa

utuu

ravi

ntei

kkai

ksi k

erro

stum

ik-

si m

eren

rant

aan.

Del

ta o

n er

äänl

aine

n ko

stei

kko,

jo

ssa

kasv

aa e

rilai

sia ru

ohok

asve

ja. D

elta

n ka

svit

käytt

ävät

pal

jon

ravi

ntei

ta. T

änne

sade

pisa

ra

luov

uttaa

ravi

ntei

ta 1

,8 µ

mol

/l.

G. I

täm

eri

Lopu

ltaki

n m

eres

sä. S

adep

isara

amm

e se

koitt

uu

nyt s

uola

ista

vettä

ja se

n ra

vint

eet p

ääty

vät

Itäm

eree

n. K

uink

a pa

ljon

ravi

ntei

ta sa

depi

sara

toi

muk

anaa

n?

Oik

eat v

asta

ukse

t ova

t liitt

eess

ä.

13



14


VAIKEA DILEMMA Kemian ja maantiedon opetuksen keskeistä sisältöaluetta:• Vesi liuottimena ja aineiden kuljettajana, esimerkiksi maaperään, kasveihin...• Maailman luonnonvarat, esimerkiksi vesi, viljelysmaa...Missä päin maailmaa niitä on ja mihin

niitä käytetään?

Sivuston www.saveourbalticsea.com välilehdeltä GET INVOLVED löydät artikkeleita, joista selviää. miten tämä kaikki liittyy yhteen: miksi Itämeri rehevöityy, mitä tapahtuu rehevöityneelle vedelle? Lue tekstit ja vastaa seuraaviin viiteen kysymykseen:

1. Mihin kasvit käyttävät fosforia?

2. Onko nodularia fosforirajoitteinen? Selitä myös mitä fosforirajoitteinen tarkoittaa.

3. Miksi ravinteet kulkeutuvat veteen?

4. Miten kuolleet merenpohjat syntyvät?

5. Minkä kolmen eläimen lantaa käytetään yleisimmin? Miksi?



15


PARHAAT PELLOTBiologian ja äidinkielen opetuksen keskeistä sisältöaluetta:• Ihmisen riippuvuus luonnosta ja hänen vaikutuksensa luontoon...• Lähiympäristön ekosysteemi, eri organismien väliset yhteydet.• Argumentointi eri keskustelutilanteissa.

Monissa paikoissa voi viljellä, joissakin on syvä maakerros, joissakin matala. Joissakin paikoissa sataa paljon, joissakin vain vähän. Peltojen ympäristöstä riippuu, kuinka paljon niitä pitää lannoittaa. Pellot saattavat tietyssä paikassa säilyttää ravinteet paremmin kuin toisessa paikassa.

Tutki alla olevia kuvia. Niiden pellot sijaitsevat eri paikoissa ja ravinteiden säilymisessä maaperässä on eroja.

• Missä pellossa ravinteet säilyvät mielestäsi parhaiten, jolloin se tarvitsee vähiten lannoitusta? • Tutki miltä pelto ja sen ympäristö näyttävät. • Voivatko ravinteet valua pois? • Sijaitseeko pelto laaksossa tai rinteessä? • Onko lähellä puroja, jotka kuljettavat ravinteita pois?

Valitse pelto, jonka maaperässä uskot ravinteiden säilyvän parhaiten. Jakautukaa sitten ryhmiin ja kertokaa, miksi valitsemanne pelto on paras. Antakaa kolme perustelua valinnallenne.



16


KOSTEIKOT Historian ja maantiedon opetuksen keskeistä sisältöaluetta:• Maanviljelyn muuttuminen ja sen vaikutukset ihmisiin.• Keskeiset sanat ja käsitteet, joita tarvitaan maantietoon liittyvien tekstien lukemiseen, kirjoit-

tamiseen ja niistä keskusteluun.• Luonnonvaroja koskevat intressiristiriidat, kuten oikeudet veteen ja maahan.

Alapuolella on teksti, joka kertoo kosteikoista ja niiden hyödyistä. Tekstistä puuttuu osa sanoista. Ne löytyvät tekstin alapuolella olevasta laatikosta. Täydennä teksti lisäämällä sanat oikeisiin kohtiin. Rätt svar kan du sedan hitta i Facit.Kosteikkoja kuivattiin 1800-luvulla Euroopassa paljon viljelykäyttöön. Järvistä kaivettiin ojia peltojen ympärille, jotta vesi valuisi pois ja maaperästä tulisi kuiva. Nykyään ymmärretään, että kosteikot ovat hyödyllisiä viljelysmaille, niiden ansiosta biologinen monimuotoisuus lisääntyy, ja ne sitovat lannoitteiden liialliset ravinteet. Kosteikko voidaan perustaa joko täyttämällä ojat, luomalla veden patoavia valleja tai kaivamalla maata ojan ympäriltä siten, että siihen tulee lammen kaltainen syvänne. Sateellalampi täyttyy, uusia kasveja ilmestyy ja uusi elinympäristö on luotu. Vanhan kosteikon kohta on paras paikka uudelle kosteikolle. Vanhat kosteikot näkyvät usein vanhoissa kartoissa, valokuvissa tai entisaikojen kuvauksissa. Mikäli kosteikko perustetaan kunnolla, se kasvaa hyvin ja sitoo paljon ravinteita. Jos kosteikkoon tulee liikaa kasvillisuutta, sitä joudutaan ehkä harventamaan. Myös kosteikossa, samoin kuin meressä, useimmat kasvit kuolevat talveksi, ja niiden hajotessa syntyy ravinteita, jotka kulkeutuvat eteenpäin. Kosteikon hoitaminen on tästä syystä tärkeää. Kosteikon voi harventaa koneella ja käyttää poistetun kasvillisuuden eläinrehuna tai jättää harventamisen eläinten tehtäväksi antamalla niiden laiduntaa vedessä. Kumman tahansa valitseekin, ravinteet käytetään hyödyksi, mikä on mereen virtaamista parempi vaihtoehto. Meressä ne vain lisäävät tiettyjä levälajeja. Kosteikko voi sitoa jopa tonnin typpeä hehtaaria kohti vuodessa, mikä on erittäin paljon.

Monet villieläimet liikkuvat mielellään kosteikossa. Mättäiden ja saarekkeiden keskellä voi nähdä kahlaajalintuja, kuten isosirrejä ja kuoveja. Kurjet ja hanhet pitävät kosteikoista, samoin kuin myös tiirat ja lokit. Monet sammakkoeläimet viihtyvät hyvin siellä, missä on vettä ja pitkää ruohoa suojaksi. Myös isot eläimet, kuten hirvet ja saksanhirvet ovat usein vedessä syömässä lumpeita tai ojatädykkeitä.

Sanoja:Tuotanto

Kuivattu

Typpi

Biologinen monimuotoisuus

Harventaa

Laiduntaa

Ravinne

Elinympäristö

Kahlaajalinnut

Talvi

Eläinrehu

Viljelymaa

Levä

Sammakkoeläimet



17


Kampela on Itämeren yleisin litteä kala. Se viihtyy hiekka- ja liejupohjilla ja syö matoja, pieniä äyriäisiä ja simpukoita. Kun kampelan poikaset vielä uivat vedessä, eivätkä ole laskeutuneet pohjaan, ne uivat oikeinpäin, kuten normaalit kalat. Poikasen kasvaessa sen toinen silmä vaeltaa samalle puolelle kuin toinen silmä eli molemmat silmät ovat samalla puolella. Kala asettuu pohjaan kyljelleen ja ui loppuelämänsä tällä tavalla.

Nodularia on bakteeri. Silä on kasvien lailla kyky fotosynteesiin. Sen kautta se saa tarvitsemansa energian. Nodularia aiheuttaa runsaat leväkukinnot, jotka värjäävät Itämeren veden kesäisin keltaiseksi tai vihreäksi. Eläimet eivät syö sitä sen sisältämän myrkyn takia.

Kilkki on pieni äyriäinen, eräänlainen makean veden maasiira, joka jäi Itämereen viimeisen jääkauden jälkeen. Sitä kutsutaankin jääkauden reliktiksi. Se voi elää jopa 290 metrin syvyydessä, ja se selviytyy monenlaisissa elinympäristöissä, kuten hiekka-, savi- ja kivikkopohjassa. Kilkki on hyvä uimaan myös ylös vedestä.

Rakkolevä on yleinen laji Itämeressä. Sillä ei ole lehtiä eikä vartta, ja se kuuluu ruskoleviin. Se selviää jonkin aikaa myös kuivana, ja voi sen takia kasvaa paikoissa, joissa on voimakas vuorovesi. Itämeressä ei ole varsinaista vuorovettä. Rakkolevä on monien pienten eläinten koti. Rakkolevässä on pieniä ilmarakkoja, jotka kannattelevat sitä kohti pintaa ja valoa.

• Miltä vesi näyttää, jos se on rehevöitynyt? • Mieti miten suolan, hapen, valon ja ravinteiden saatavuus muuttuu,

jos meri rehevöityy. Onko tilanne erilainen Ruotsin itärannikolla kuin länsirannikolla?

ELÄMÄN EDELLYTYKSET Biologian opetuksen keskeistä sisältöaluetta:• Eläinten, kasvien ja muiden organismien elämä.

Itämeren eläimet ja kasvit elävät monissa erilaisissa paikoissa ja pitävät erityyppisestä vedestä, vaikka ovatkin hyvin sopeutuvaisia. Voit lukea seuraavassa neljästä eri eläimestä ja kasvista, joilla kaikilla on erilaiset tarpeet. Merkitse ruutuihin mitä ne haluavat vedessä olevan. Valittavissa olevat tasot ovat vähän, kohtuullisesti ja paljon. Jos asialla ei ole merkitystä, merkitse ruutuun rasti. Katso esimerkki sinisimpukasta ja viherahdinparrasta.

ORGANISMI: SUOLA HAPPI VALO RAVINTO

VIHERAHDIN-PARTA (LEVÄ)

Kohtuullisesti x Paljon Paljon

SINISIMPUKKA Paljon Paljon x Kohtuullisesti

KAMPELA

NODULARIA

KILKKI

RAKKOLEVÄ

OIkeat vastaukset löytyvät liitteestä.



18


TOTTA VAI TARUA Yhdyskuntaoppi/luonnontiede

Alla olevat rehevöitymistä koskevat väittämät ovat joko totta tai tarua.

• Merkitse väittämän kohdalla oleviin ruutuihin oma vastauksesi.

• Valitse väittämistä kolme ja kirjoita perustelut, miksi uskot niiden olevan totta tai tarua!

TOTTA TARUARehevöityminen vaikuttaa suoraan siihen, että…

1. biologinen monimuotoisuus köyhtyy

2. Itämeren rannikoilla on vähemmän uimareita

3. öljypäästöt lisääntyvät

4. Itämeren ympärillä olevat valtiot menettävät rahaa

5. turskat vähentyvät

6. merikotkien määrä lisääntyy

7. peltojen ympärillä olevat puut kuolevat

8. merivesi lämpenee

9. tutkimusaluksilla haisee usein mädältä kananmunalta

10. useammat ihmiset voivat syödä silliä

OIkeat vastaukset löytyvät liitteestä

OMAT VALINTAMMEYhteiskuntaopin ja maantiedon opetuksen keskeistä sisältöaluetta:• Miten kotitaloudet, yritykset ja julki-

nen talous liittyvät toisiinsa.• Miten jokapäiväiset valinnat ja prior-

isoinnit voivat vaikuttaa ympäristöön ja edistää kestävää kehitystä.

Omat valintamme vaikuttavat Itämereen. Syömämme ruoka ja ostamame ja käyttämämme vaatteet vaikuttavat ympärillämme olevaan luontoon. Seuraavassa on luettelo ruokalajeista tai tuotteista. Ruoan tuottaminen ja valmistaminen vaikuttaa Itämeren ravinnetasapainoon jollakin tavalla, mutta miten? Keskustelkaa asiasta ryhmissä ja pyrkikää löytämään yhteinen vastaus. Kertokaa sitten vastauksenne koko luokalle suuressa ryhmäkeskustelussa.

Faktaa lihasta:Euroopassa syödään paljon lihaa, etenkin Itämeren ympäristössä. Sisämeremme rannikkovaltiot tuottavat lihaa myös vientiin. Kaikkien Itämeren rannikkovaltioiden yhteenlaskettu lihantuotanto oli 13 miljoonaa tonnia vuonna 2008.

Itämeren alueen maissa syödään keskimäärin noin 72 kg lihaa henkeä kohti vuodessa. Ruotsissa syödään yli 84 kg henkeä kohti ja määrä nousee koko ajan. Lihantuotanto on kasvanut 385 000 tonnilla vuoden 1945 jälkeen pelkästään Ruotsissa.

Melkein kaikki lihan ja kananmunien tuotanto vaikuttaa Itämereen jollakin tavalla. Yksi ainut porsas tuottaa 3 kertaa enemmän ulostetta kuin ihminen. 20 000 porsaan sikatila tuottaa valtavia määriä lantaa.

• Porsaankyljys

• Leipä

• Munakas

• Sinisimpukat

• Pirtelö



19

POLIITIKKOJEN VALINTA Äidinkielen ja maantiedon opetuksen keskeistä sisältöaluetta:• Argumentointi eri keskustelutilanteissa.• Luonnonvaroja koskevat intressiristiriidat,

kuten oikeudet veteen ja maahan.

Itämeren ympärillä on monia erilaisia valtioita. Kaikilla niilä on omat asukkaansa ja omat intressinsä suojeltavina, mutta kaikki jakavat saman Itämeren. Jakautukaa kolmen hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä saa yhden maan esiteltäväksi. Hankkikaa ensin hieman perustietoja tutkimalla karttaa tai käyttämällä Internetiä.

• Paljonko maassanne on asukkaita? • Kuinka pitkä Itämeren rannikko maallanne

on?• Kuinka pitkälle Itämereen maanne

alueellinen ja taloudellinen vyöhyke ulottuu?

• Kuinka suuri osa maastanne on viljelysmaata (arvioi)?

• Virtaako maan läpi yhtään suurta jokea? • Onko maassanne isoja kaupunkeja, jotka

sijaitsevat Itämeren rannalla? • Mikä on maanne tärkein tuote?

Viljelykasvit?

Käyttäkää kysymyksiä apuna ja laatikaa kolme argumenttia, miksi maanne pitäisi osallistua alla kuvattuun projektiin (kosteikkojen perustaminen) tai olla osallistumatta.

Jos asukkaista iso osa asuu Itämeren rannikolla, kannattaa tehdä palvelus ja auttaa merta. Tästä syystä kannattaa osallistua projektin kustannuksiin.

Ottakaa huomioon muiden ryhmien maat, jotka kohtaatte keskustelussa. Voisi olla järkevää miettiä etukäteen argumentteja, miksi näiden maiden pitäisi maksaa projektista (jos niiden mielestäsi pitäisi).

Kaikki ryhmät osallistuvat lopuksi avoimeen keskusteluun. Opettaja toimii puheenjohtajana ja jakaa puheenvuoroja, ja kaikkien tulee saada esittää omat mielipiteensä.


Faktaa politiikasta:Maatalous, mukaan lukien lihantuotanto, on Itämeren rehevöitymisen suurin syy. Poliitikot tekevät maataloutta koskevia päätöksiä. Itämeren alueen poliitikot tapasivat vuonna 2007 Krakovassa Puolassa päättääkseen Itämeren pelastamisen vaatimista ympäristötoimenpiteistä (Helcom Baltic Sea Action Plan). Silloin päätettiin muun muassa siitä, että typpipäästöjä mereen pienennettäisiin 135 000 tonnilla vuodessa ja fosforipäästöjä 15 000 tonnilla muun muassa maataloudesta. Toimenpiteet on otettava käyttöön viimeistään vuonna 2016. Sen jälkeen menee vielä monta vuotta ennen kuin ne vaikuttavat mereen!

EU:ssa on olemassa myös määräyksiä (direktiivejä), joissa määrätään rajat maatalouden, jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden typpi- ja fosforipäästöille Viime vuosien aikana Itämeren rannikolle on tullut uudenlaista teollisuutta, mm isoja lihantuotantoyrityksiä. Isot navetat tuottavat paljon lantaa, josta pääsee ravinteita ympäröiviin vesistöihin ja niistä mereen. On tärkeää, että EU:lla on selvät ja hyvät säännöt, jotka koskevat myös tällaisia ravinnepäästöjä, ja tehokkaat valvontajärjestelmät määräysten noudattamisen valvontaan.

Keskustelu: Kenen pitäisi maksaa kosteikkojen perustamisesta sisä-meren ympärille?Uusien kosteikkojen perustaminen pelloilta virtaavan veden ravinteiden sitomiseksi on tehokas menetelmä rehevöitymisen vähentämiseksi.

• Minkä valtioiden pitäisi maksaa maatalousyrittäjille tukea kosteikkojen perustamiseen?

• Miksi näiden valtioiden pitäisi maksaa? • Ovatko kaikki ryhmät samaa mieltä?



20

RETKI JA PELILuonnosta voi löytää monia paikkoja, joissa voi tarkkailla erilaisia ilmiöitä ja kiertokulkuja. Itämeri muistuttaa paljon järveä, koska sen veden vaihtumiseen kuluu noin kolmekymmentä vuotta. Tästä syystä Itämerestä on mahdollisuus oppia myös tarkkailemalla järviä. Jos olette lähellä Itämerta, menkää sen rannalle.

Retkeen voi käyttää puoli päivää tai useita päiviä, ja sen aikana voidaan tehdä useita tehtäviä. Koska eri luokilla ja kouluilla on erilaiset mahdollisuudet ja tarpeet, olemme laatineet ehdotuksen, jota opettaja ja myös oppilaat voivat soveltaa. Asioiden helpottamiseksi annamme seuraavassa ehdotuksia tehtäviksi, joita voi tehdä ulkona luonnossa.

Tutkimuksen onnistumisen kannalta on hyvä vertailla eri paikkoja ja seurata niiden eroja tai muutoksia. Paikkoja voivat olla esimerkiksi puro verrattuna lampeen. Rehevöitynyt järvi verrattuna rehevöitymättömään järveen. Ranta tai lahti verrattuna paljaaseen kallioon. Jos on aikaa, voi tutkia samaa paikkaa eri vuodenaikoina.

Asioita, joita voi mitata:

• vesikasvilajien määrä (tai levälajien, jos kyseessä on Itämeri).

• paljonko kaislaa siellä kasvaa.• kuinka paljon kivikkopohjasta on

hienorihmaisten levien peitossa.• pH-arvo, lämpötila ja näkösyvyys.• kuinka paljon kaislat kasvavat määritetyssä

ajanjaksossa, merkitkää kasvu.• kuinka nopeasti levät peittävät puhtaaksi

raaputetun kivipinnan.• mitatkaa eläinten ja kasvien kasvua

asettamalla CD-levyjä määrättyihin paikkoihin.

Ota huomioon, että jotkin paikat ovat suojelukohteita. Ota yhteyttä lääninhallitukseen, jos haluatte tehdä tutkimuksia luonnonsuojelualueella. Hanki lupa, jos sellainen vaaditaan. Kirja Mäta vatten on erinomainen opas opettajalle, joka haluaa suunnitella omia tutkimuksia ja mittauksia luokan kanssa.

LÄHTEET Kotisivut:www.saveourbalticsea.comwww.helcom.fiwww.balticsea2020.orgwww.b-s-p.orgwww.fimr.fi/en_GBwww.havet.nu www.natuvardsverket.se

Kirjoja:Muutokset pinnan alla: Tutkimuksia Ruotsin meriympäristöstä, Monitor 19. Claes Bernes, 2005.Ympäristönsuojeluvirasto 2005.ISBN 91 620 1245 2.

Vesitutkimukset: Makean ja suolaisen veden tutkimuksia. Bydén, Larsson, Olsson, 2003. Ympäristötieteiden laitos, Göteborgin yliopisto.ISBN 91 883 7622 2.


Itämeren kalatEnsimmäisessä dokumenttielokuvassa Turskan tarina käsitellään mm. sisämeren ryöstökalastusta.

Keskustelkaa siitä, miten se vaikuttaa rehevöitymiseen. Itämeren kaloista kolmasosa on merikaloja, esim. turskia ja sillejä, kaksi kolmasosaa on makean veden kaloja, esim. ahvenia. Ruotsin makean veden ja suolaisen veden kalalajeja on aikaisemmin rekisteröity noin 259, joista noin 142 on yleisesti esiintyviä kotimaisia lajeja. Loput noin 117 tunnetaan vain yksittäisinä löytöinä tai muutamana muualta vaeltaneena yksilönä.

Erilaisia pelejä löytyy osoitteesta www.saveourbalticsea.com välilehdeltä Education/Games. Anna oppilaiden tutustua meren asukkaisiin ja kilpailla verkkopeleissä pareittain tai järjestä luokkien välisiä kilpailuja, joissa on etukäteen määritetyt palkinnot. Kotisivulta löytyvät yleisimpien lajien kuvaukset.



21

MITÄ ON TAPAHTUNUT ELOKUVIEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN?

MITÄ ON TAPAHTUNUT ELOKUVIEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN?

KÖYHÄSTÄ RIKASItämeri oli alun perin ravinneköyhä meri. 1900-luvulla valuma-alueen väkiluku kasvoi, elintarviketu-otantoa tehostettiin ja maataloudesta, lihantuotannosta, kotitalouksista ja laivaliikenteestä Itämereen päätyvä ravinnekuormitus lisääntyi voimakkaasti. Rehevöitymistä pidetään tällä hetkellä Itämeren pahimpana ympäristöongelmana. Tästä syystä ravinnepäästöjen vähentämistoimenpiteet on priorisoi-tu korkealle sekä Euroopan unionin tasolla että Itämeren rannikkovaltioiden yhteistyössä (HELCOM-yhteistyö1).

MITÄ ON TEHTY REHEVÖITYMISEN VÄHENTÄMISEKSI?Sen jälkeen, kun Saastunut meremme valmistui vuonna 2011, on tapahtunut paljon. EU on tehnyt päätöksen lainsäädännön muuttamisesta siten, että fosfaattien määrää kuluttajien käyttämissä pyykinpesu- ja astianpesuaineissa vähennetään. Lisäksi on rakennettu monta uutta jätevedenpuhdis-tamoa ja vanhoja puhdistamoja on uudistettu. Uusia ja parempia viljelymenetelmiä on otettu käyt-töön, viljelijät tuntevat paremmin fosforin ja typen vaikutukset maaperään ja tietävät mitä tapahtuu, jos ravinteita pääsee vesistöihin.2

MITÄ KUULUU UDARNIK-KANATILALLE?Elokuvassa Saastunut meremme kerrotaan Pietarin lähellä olevasta Udarnik-kanatilasta, josta Itämer-een pääsee suuria määriä ravinteita. Elokuvan tekemiseen osallistuneen, Suomen ympäristökeskuk-sen (SYKE) tutkijan, Seppo Knuuttilan vuonna 2011 ottamat vesinäytteet osoittivat, että Udarnik oli yksi pahimmista päästöjen aiheuttajista Leningradin oblastin (Pietari) eläintilojen joukossa. Sen jälkeen, kun elokuvassa ”Saastunut meremme” kiinnitettiin huomiota näihin ongelmiin, Udarnik aloitti toimenpiteet ravinnevalumien vähentämiseksi ja ympäristöystävällisemmän tuotannon kehit-tämiseksi.

Tila mm. uudistaa kanalat EU:n standardien mukaisiksi, jolloin kanoilla on enemmän tilaa kuin ai-kaisemmin. Uusi nykyaikaisesti varustettu teurastamo on jo rakennettu. Udarnik sai vanhojen lanta-altaiden tyhjentämiseen ja korjaamiseen taloudellista tukea Suomesta ja Ruotsista. Tila vähentää fosforin ja muiden haitallisten aineiden päästöjä lanta-altaista ja pelloilta, joille lantaa on levitetty, asentamalla suodattimia, lisäämällä lannan säilytyskapasiteettia sekä parantamalla kuljetuksia. Udarnik panostaa jatkossa paljon ympäristönsuojeluun, ja sen yhtenä tavoitteena on lantamäärien vähentäminen.3 MITÄ PUOLAN PÄÄSTÖILLE ON TAPAHTUNUT?Puola on investoinut yli 12 miljardia euroa jätevedenpuhdistamoiden ja patojärjestelmien uusimiseen vuoden 2011 jälkeen, jolloin elokuva valmistui. Hanke on nyt loppuvaiheessa. Tämä panostus on su-urin yksittäinen Itämerta koskeva parannus, joka kohdistuu fosfori- ja typpipäästöjen vähentämiseen.4 KUKAAN EI VOI TEHDÄ YKSIN KAIKKEA, MUTTA KAIKKI VOIVAT TEHDÄ JOTAKINItämeren ongelmat koskettavat sen ympärillä asuvia 85 miljoonaa asukasta. Ongelmista kertominen ja niistä keskustelu on tärkeää, jotta tietämys merta koskevista uhista ja niiden ratkaisumahdollisuuk-sista lisääntyy. Elokuvan Saastunut meremme paljastukset Udarnik-kanatilasta saivat aikaan kuumaa keskustelua teollisista eläintiloista ja niiden vaikutuksesta Itämereen. Elokuvan jälkeen kanatila ryhtyi toimenpiteisiin vähentääkseen Itämereen päätyvää ravinnekuormitusta. Mitään ei tapahdu, jos emme saa tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä.

HELCOM-yhteistyön tavoitteena on Itämeren ympäristön hyvä ekologinen tila vuoteen 20215 men-nessä. Itämeren toipuminen ja ympäristöparannusten näkyminen vievät kuitenkin pidemmän ajan. Tähän päivään mennessä on tehty paljon aloitteita, mutta vielä tarvitaan paljon toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Voimme kaikki omilla pienillä toimenpiteillämme vaikuttaa sisämeremme puhtauteen. Itämeri saa siten mahdollisuuden toipua, ja eläimet sekä kasvit palaavat takaisin.

1. http://helcom.fi/2. www.regeringen.se/sb/d/10846/a/921743. www.hs.fi/english/article/Gigantic+chicken+farm+is+to+clean+its+manure/13291043368564. www.kzgw.gov.pl/en/Krajowy-program-oczyszczania-sciekow-komunalnych.html5. www.havet.nu/?d=3238



22

OIKEAT VASTAUKSET

THE BIG PICTURE

1. Kuinka korkea suolapitoisuus on Kööpenhaminan rannikolla? Vastaus: Noin 12 ppm.

2. Kuinka korkea suolapitoisuus on Tallinnan rannikolla? Vastaus: Noin 7 ppm.

3. Oliko vedessä enemmän klorofylliä vuonna 2005 kuin vuonna 2000? Vastaus: Kyllä.

4. Millä havaintoasemalla mitattiin Itämeren laajin kuollut merenpohja vuonna 2010? Vastaus: BY15 (Gotlannin syvänne).

5. Minä mittausvuonna Itämeressä oli eniten kuolleita pohja-alueita? Vastaus: vuonna 2010.

6. Kuinka paljon enemmän typpeä pääsi mereen vuonna 2010 verrattuna vuoteen 1995 havaintoasemalla F3 mitattuna? Vastaus: Noin 1,87 µmol/l.

7. Kuinka paljon fosforia oli Landskronan rannikolla vuonna 1995? Vastaus: 0,95275 µmol/l.

RAVINTEIDEN KULKU

• Jos sadepisaran matka alkaa pellolta ja se kulkeutuu kaupungin kautta, se luovuttaa ravinteita 14 µmol/l.

• Jos se sen sijaan kulkee kosteikon kautta, se jättää Itämereen ravinteita 1,4 µmol/l. • Jos sen matka alkaa lantalaguunasta ja se kulkee kaupungin läpi, sen jättämä ravinnemäärä on

16,5 µmol/L. • Jos se sen sijaan kulkee kosteikon kautta, se jättää ravinteita 3,9 µmol.

Viljelysalueiden ravinnepäästöissä on suuria eroja riippuen niiden laadusta ja ympäristöstä. Eniten ravinteita vesi kerää lantalaguunasta. Vettä voi puhdistaa kosteikon tai vedenpuhdistuslaitoksen avulla.

VAIKEA DILEMMA

1. Kasvit käyttävät fosforia solukalvojen muodostamiseen sekä myös energiaksi.2. Nodularia on fosforirajoitteinen, koska se voi muuttaa typpeä typpikaasusta (jota on paljon

ilmassa ja meressä). Fosforirajoitteinen tarkoittaa sitä, että se tarvitsee fosforia kasvaakseen.3. Vesi kuljettaa ravinteita (sanotaan, että ne ovat vesiliukoisia tai veden kuljettamia). Ravinteet

voidaan kerätä puhdistamoihin tai kosteikkoon. Hyvistä puhdistamoista ja kosteikoista sekä ravinnenieluista on puutetta. Tämän takia ravinteet pääsevät meriin.

4. Kuolleet pohjat syntyvät siitä, kun biologinen materiaali, kuten kasvien osat tai eläimet, uppoavat pohjaan (esimerkiksi levät talvella, kun ne kuolevat). Bakteerit hajottavat ne, mutta bakteerit tarvitsevat hajottamiseen happea. Tämän takia pohjasta loppuu happi, eikä mikään enää elä siellä. Tätä kutsutaan kuolleeksi pohjaksi. Kuolleissa pohjissa on usein ohut kerros rikkibakteereita, jotka ovat viimeisiä organismeja, jotka elävät melkein hapen täydelliseen loppumiseen asti.

5. Lehmä, sika ja kana. Näitä kolmea eläintä kasvatetaan eniten lihaksi Itämeren alueella, joten lanta on ensisijaisesti peräisin niistä.

OIKEAT VASTAUKSET



23

KOSTEIKOT

Kosteikkoja kuivattiin 1800-luvulla Euroopassa paljon viljelykäyttöön. Järvistä kaivettiin ojia peltojen ympärille, jotta vesi valuisi pois ja maaperästä tulisi kuiva. Nykyään ymmärretään, että kosteikot ovat hyödyllisiä viljelysmaille, niiden ansiosta biologinen monimuotoisuus lisääntyy, ja ne sitovat lannoitteiden liialliset ravinteet. Kosteikko voidaan perustaa joko täyttämällä ojat, luomalla veden patoavia valleja tai kaivamalla maata ojan ympäriltä siten, että siihen tulee lammen kaltainen syvänne. Sateellalampi täyttyy, uusia kasveja ilmestyy ja uusi elinympäristö on luotu. Vanhan kosteikon kohta on paras paikka uudelle kosteikolle. Vanhat kosteikot näkyvät usein vanhoissa kartoissa, valokuvissa tai entisaikojen kuvauksissa. Mikäli kosteikko perustetaan kunnolla, se kasvaa hyvin ja sitoo paljon ravinteita. Jos kosteikkoon tulee liikaa kasvillisuutta, sitä joudutaan ehkä harventamaan. Myös kosteikossa, samoin kuin meressä, useimmat kasvit kuolevat talveksi, ja niiden hajotessa syntyy ravinteita, jotka kulkeutuvat eteenpäin. Kosteikon hoitaminen on tästä syystä tärkeää. Kosteikon voi harventaa koneella ja käyttää poistetun kasvillisuuden eläinrehuna tai jättää harventamisen eläinten tehtäväksi antamalla niiden laiduntaa vedessä. Kumman tahansa valitseekin, ravinteet käytetään hyödyksi, mikä on mereen virtaamista parempi vaihtoehto. Meressä ne vain lisäävät tiettyjä levälajeja. Kosteikko voi sitoa jopa tonnin typpeä hehtaaria kohti vuodessa, mikä on erittäin paljon.

Monet villieläimet liikkuvat mielellään kosteikossa. Mättäiden ja saarekkeiden keskellä voi nähdä kahlaajalintuja, kuten isosirrejä ja kuoveja. Kurjet ja hanhet pitävät kosteikoista, samoin kuin myös tiirat ja lokit. Monet sammakkoeläimet viihtyvät hyvin siellä, missä on vettä ja pitkää ruohoa suojaksi. Myös isot eläimet, kuten hirvet ja saksanhirvet ovat usein vedessä syömässä lumpeita tai ojatädykkeitä.

ELÄMÄN EDELLYTYKSET

ORGANISMI: SUOLA HAPPI VALO RAVINTO

VIHERAHDIN-PARTA (LEVÄ)

Kohtuullisesti x Paljon Paljon

SINISIMPUKKA Paljon Paljon x Kohtuullisesti

KAMPELA X Paljon Kohtuullisesti Kohtuullisesti

NODULARIA Kohtuullisesti X Paljon Paljon (fosforia)

KILKKI Kohtuullisesti Paljon Vähän Kohtuullisesti

RAKKOLEVÄ Paljon X Paljon Kohtuullisesti

OIKEAT VASTAUKSET



24

TOTTA VAI TARUA

1. TOTTA Vain muutamat lajit ovat kehittyneet selviytymään paremmin, jos ravinteita on runsaasti. Ne kasvavat silloin nopeasti ja vievät elintilaa muilta. Tämän takia biologinen monimuotoisuun köyhtyy rehevöitymisen takia.

2. TOTTA Rehevöityminen edistää leväkukintoja, jotka voivat olla myrkyllisiä ja haisevat pahalle. Harvat haluavat uida leväkukintojen keskellä.

3. TARUA Rehevöityminen ei aiheuta öljypäästöjä. Itämeren liikenne on ollut aina vilkasta. Liikenne aiheuttaa typpipäästöjä, jotka edistävät rehevöitymistä.

4. TOTTA Rehevöityminen aiheuttaa kustannuksia monille maille, koska se on ympäristöongelma, josta halutaan päästä eroon. Puhdistuslaitokset ja kosteikoiden perustamiset maksavat ja rehevöitymisen takia vähentyneet turistimäärät jättävät vähemmän rahaa.

5. TOTTA Rehevöityminen saa levät kasvamaan, pienet äyriäiset syövät leviä ja kilohailit syövät pieniä äyriäisiä. Kilohailit syövät myös turskien mätimunia. Kilohailin myötä myös äyriäiset lisääntyvät, ja ne syövät myös turskan mätiä ja jälkeläisiä.

6. TARUA Mitään yhteyttä ei ole tähän mennessä löytynyt merikotkien lisääntymiselle ja meren rehevöitymiselle. Merikotkien määrä lisääntyy, koska niiden munia vaurioittavat myrkyt alkavat kadota luonnosta.

7. TOTTA Ravinteet ovat hyvä asia, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Jos niitä on liikaa, kasvit kuolevat. Joidenkin rehevöityneiden peltojen ympäristössä puutkin ovat alkaneet kuolla, kun rehevöityminen on tarpeeksi runsasta.

8. TARUA Rehevöityminen ei aiheuta meren lämpenemistä. Sen sijaan joka puolella maapalloa tapahtuva kasvihuoneilmiö lämmittää meriä. Sekä rehevöityminen että kasvihuoneilmiö ovat ihmisten aiheuttamia.

9. TOTTA Kun kasvit kuolevat, ne vaipuvat pohjaan ja hajoavat. Se kuluttaa happea. Mitä enemmän kasveja hajoaa, sitä enemmän happea kuluu, ja lopuksi vain rikkibakteerit elävät hapettomassa pohjassa. Kun rikkibakteereita sisältäviä vesi- ja liejunäytteitä käsitellään tutkimusaluksilla, niistä tulee mädäntyneen kananmunan haju. Rikkibakteereita kasvavat kuolleet merenpohjat laajenevat Itämeressä joka vuosi. Tällä hetkellä kuolleiden merenpohjien kokonaispinta-ala on melkein yhtä iso kuin Tanskan pinta-ala.

10. TOTTA Koska kilohailien määrä lisääntyy, useammat ihmiset voivat syödä silliä. Itämeren kaloissa on kuitenkin myrkyllisiä dioksiineja, jotka ovat haitallisia aineita. Vain Ruotsissa saa myydä kaloja, joiden dioksiinipitoisuus on niin korkea kuin Itämeren kilohaililla.

OIKEAT VASTAUKSET

WWW.BALTICSEA2020.ORG

itÄmeri – tietopaketti rehevÖitymisestÄcdn3.utbudet.com/storage/ma... · 2014. 7. 29. · kun...

Documents