Itsenäistyminen elämänvaiheena- osallistava vertaistutkimus sijaishuollosta

itsenäistyvien hyvinvoinnista

Osa laajempaa kansainvälistä tutkimusta

•Tutkimus toteutettiin SOS Lapsikylien, kansallisten yhteistyökumppaneiden ja brittiläisen National Care Advisory

(NCAS) -järjestön yhteistyönä.

Helsingin yliopiston sosiaalityön professori

Maritta Törrösen yhdessä valt.yo Teemu Vauhkosen kanssa kirjoittama tutkimusraportti julkaistiin marraskuussa 2012.

Tutkimus Suomessa

Tuo esiin viidenkymmenen18-32-vuotiaan nuoren henkilön (27 naista ja 23 miestä) kokemuksia sijaishuollon ajalta ja erityisesti ajanjaksosta, jolloin he itsenäistyivät sijaishuollosta ja aloittivat itsenäisen elämän.

Haastattelut toteutettiin vuosien 2011 ja 2012 aikana. Haastateltavilla oli kokemusta erityyppisistä sijaishuollon muodoista eri puolilla Suomea.

Viimeisin sijoituspaikka

N %

Lastensuojelulaitos 22 44%

SOS-lapsikylä / sijaisperhe 16 32%

Muu sijoituspaikka 12 24%

Yhteensä 50 100%

Kuinka tutkimus toteutettiin

• Tutkimuksessa yhdistyvät niin vertais-, toiminta– kuin osallistava tutkimus

• Nuoret ovat olleet osallisina tutkimuksen teossa

• Haastattelu on tehty puolistrukturoituna haastatteluna, jossa on avoimia ja suljettuja kysymyksiä. Vastauksia on analysoitu laadullisesti ja määrällisesti.

Tutkimuksen avulla pyritään muutokseen sijaishuollon järjestelyissä erityisesti itsenäistymistä ajatellen

Tutkimustiedon avulla tuotetaan suositukset sijaishuollon itsenäistymiskäytäntöjen parantamiseksi: Itsenäistymisvaihetta pitää tarkastella yksilöllisesti ja joustavasti nuoren eikä järjestelmän näkökulmasta.

Tavoite

Sosiaaliset resurssit

Taloudelliset resurssit

Sijaishuollon kulttuuriset tekijät

Itsenäisty- misprosessi

Elämäntyy- tyväisyys

Sosiaaliset suhteet

Ystävät

Sijaishuollon työntekijät

Suku ja biologiset vanhemmat

Sisarukset

Jälkihuollon työntekijät

Sijaishuollon sosiaalityön-tekijät

Asuminen

Talous

Terveys

Työn ja koulutuksen merkitys

Image

Katkerat kokemukset

Sijaishuollon valvonta

Sijoituksen päättymisen epäselvyys

Tavoitteiden epäselvyys

Väliinputoa- minen

Arjen taitojen oppiminen

Itsenäisyyden tuoma ilo

Suuri muutos itsenäistyä

Tietoa asioinnista palveluissa

Tyytyväisyys omaan elämäntilan- teeseen

Vahvuus toimia itsenäisesti

Nuorten haastatteluiden keskeinen sisältö

Kokemusten erilaisuus - ääripäät

Itsenäistymisen kipukohdat

• Siirtoja kauaksi ystävistä ja sukulaisista, ajatus, ettei saa huonoja vaikutteita

• Tehnyt omista vanhemmista ja muista sukulaisista vain tuttavia

• Yksinäisyyden kokemus

• Kaikki eivät ole tietoisia jälkihuollosta!

Huonosti menneet asiat (100)

Huonosti menneet asiat

• Toisilla suhteet sijaisvanhempiin riitautuneet ja yhteyttä ei pidetä edelleenkään

• Itsenäistyminen valmisteltua, mutta myös viikon varoitusajalla

• Kokemus siitä, että on tullut huonosti kohdelluksi

• Epävarmuus toimeentulosta ja siitä miten asiat tulevaisuudessa tulevat menemään

• Elämä sujuu ja perusasiat ovat kunnossa

• Ovat saaneet apua sekä sijaishuollon työntekijöiltä ja/tai sijaisperheeltään ja mahdollisesti myös biologiselta perheeltään tai suvultaan

• Ovat tietoisia ihmisistä, joilta voi kysyä apua, kun sitä tarvitsevat

Hyvin menneet asiat (147)

Hyvin menneet asiat

• Ovat tyytyväisiä omaan elämäntilanteeseensa

• Eivät koe sijaishuollon leimanneen heitä

• Joko opiskelevat tai ovat työssä tai sekä että

• Luottavat tulevaisuuteen

SUOSITUKSET

1. Joustavuus

Sijaishuoltopaikkojen joustaminen lapsen ja nuoren mukaan, ei lapsen tai nuoren sijaishuollon mukaan. Lapsilähtöinen näkökulma sijaishuollon järjestämiseen, mikä ottaa huomioon lapsen tai nuoren tarpeen pitkäjänteisiin ihmissuhteisiin ja sitä kautta syntyvään turvallisuuden tunteeseen.

2) Arjen taidot

Jo sijaishuollon aikana nuoren on hyvä oppia käyttämään oikeaa rahaa. Ostolaput koetaan usein nöyryyttävinä. Jokaisella nuorella tulisi olla oma itsenäinen tili ja siihen liittyvät verkkotunnukset, joiden käyttöä hän voi harjoitella jo ennen itsenäistymistä.

3) Opintojen ja työllistymisen tuki

On syytä kiinnittää huomiota niiden nuorten tilanteeseen, joilla ei ole opiskelu- eikä työpaikkaa.

Yhteiskunnassa pitäisi nuoria työllistää enemmän oppisopimus- ja työssä oppimistyyppisesti sekä myös avustaviin tehtäviin. Näiden kautta nuoret saisivat työkokemusta, mikä auttaa heitä taas saamaan uudenlaisia tehtäviä.

4 Tukea henkiseen hyvinvointiin

• Kun tiedetään, että sijaishuollossa olevilla nuorilla on taustallaan erilaisia traumaattisia kokemuksia, tulisi tämä ottaa huomioon jo sijaishuollon aikana ja myös jälkihuollossa.

• Ongelmana ei saisi olla eri sektoreiden työnjako, vaan tavoitteena pitäisi olla nuorten etu.

• Niille nuorille, joilla on vaikeuksia päihteiden kanssa, tulisi löytää uudenlaisia eri sektoreiden ja toimipisteiden ylittäviä työtapoja toimia ennen nuorten itsenäistymistä.

• Lähtökohtana tällöin on pikemminkin yhteiset nuoret kuin oma sektoroitunut työnjako.

5) Tukea päihteiden väärinkäytön lopettamiseen

6) Yhteydenpidon tukeminen

•Nuoren suhteita itselleen tärkeisiin ihmisiin voidaan tukea sijoittamalla heitä lähemmäksi omaa kotikuntaansa.

7) Tasa-arvoisuutta lisäävä yhteiskuntapolitiikka

• Yhteiskunnassa tarvitaan yhteiskuntapolitiikkaa, joka vähentää lapsiköyhyyttä sekä vähentää sosiaaliekonomista sukupuoleen, etniseen taustaan ja sukupolveen kiinnittyvää ihmisten keskinäistä eriarvoisuutta.

• Tarvitaan toimia ja resursseja, joiden avulla voidaan tukea antaa myös laajennetulle perheelle.

8) Yhteiskuntapolitiikka

• Yhteiskunnan tukea tarvitaan takaamaan muun muassa eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön riittävyys ja koulutus.

• Ehkäisevän perhetyön avulla voidaan ehkäistä lapsiperheiden vaikeuksien syvenemistä ja vähentää huostaanottoja sekä inhimillistä kärsimystä niin lapsille kuin heidän vanhemmilleen.

• Nuorten fyysistä tai henkistä kaltoinkohtelua ei saa sallia sijaishuollossa

• Nuorille tahot, jotka kuulevat heitä• Huomio työntekijöiden koulutukseen

Sijaishuollon valvonnan tehostaminen

• Miten käytännön taidot opitaan sijaishuollossa?• Miten rahan käyttö suomalaisessa sijaishuollossa?• Miten pitäisi tukea henkistä hyvinvointia ja mikä olisi

avuksi?• Miten varmistaa, että nuorella sijaishuollossa on

joku joka kuuntelee? Entä mikä oli haastateltavien viesti tästä asiasta?

• Miten tukea yhteyksiä sukuun?• Miten sijaishuollon joustavuutta olisi hyvä ajatella ja

mitä se tarkoittaisi?• Miten sijaishuollon ja jälkihuollon yhteyttä voidaan

parantaa?

Kysymyksiä

K I I T O S !