jiŋ ger mirni!

Buraa mabaŋnu jiŋ ger mirni!

Kitab 1

Buraa mabaŋnu jiŋ ger mirni!

Kitab 1

Nindriyarnu: Abdoulaye Ali Dahab

Alkhassim Oumar Doris Weiss

Evodie Zürcher Fathimat Al-Zahra Hicham

Ousman Timsa Ali

Resim nirnu: Anjarak Hassan Bilal

Evodie Zürcher

Traduction du titre: Lisons ensemble la langue maba! Livret 1

Langue: maba, parlée dans les régions du Ouaddaï et du Ouadi Fira, Tchad. De la famille des langues nilo-sahariennes.

Ce livret est le tome 1 du syllabaire maba. Il faut étudier également le 2ème livret pour connaître toutes les lettres.

Ce syllabaire est conçu pour des personnes qui ne savent pas encore lire et écrire, mais qui savent parler la langue maba.

Un livret de transition pour les personnes lettrées en français qui désirent lire leur langue existe également sous le titre:

Buraa meniinu midayni! Livret d'introduction à l'orthographe du maba

Révisé et adapté à l’alphabet national du Tchad par : Antje Maass, Abdoulaye Issaakha Mahamat, Ousman Timsa Ali, Duudeen Ali Adam © SIL Tchad, janvier 2000 2ème édition révisée, tirage à 500 exemplaires 3ème édition révisée 2017 Editeur: Volet Maba du Projet Nord et Est de SIL Tchad, B.P. 17, Abéché Imprimeur: SIL Tchad, B.P. 4214, N'Djaména

4

Deris 1

Tamuray kaa tunuŋ kan osurun waway.

Ab Tamuray niteg ti.

Tamuray jaa, edigin n̰oŋgun gulen tatay.

5



6


7

Deris 2


Tamuray tunuŋ

Tamuray tunuŋ

Tamuray kaa tunuŋ kan osurun waway. osurun osur Ab Tamuray niteg ti.

niteg

niteg

osur

8

Tamuray jaa, edigin n̰oŋgun gulen tatay. edigin gulen edig gulee

edig

gulee




9

niteg

osur niteg Tamuray edig

osur

osur niteg Tamuray edig

edig

niteg osur edig gulee Tamuray tunuŋ

gulee

niteg osur

edig gulee

Tamuray tunuŋ

10

Tamuray

niteg osur edig Tamuray tunuŋ gulee

tunuŋ

niteg osur edig Tamuray tunuŋ gulee

a Tamuray waway tatay tunuŋ n tunuŋ niteg n̰oŋgun edig e gulee niteg osur edig t tunuŋ tatay n̰oŋgun niteg

11

Deris 3 a A

Ab Tamuray osurun tatay. Ab tatay A ta a

a ab A Ab

12

osur niteg edig Tamuray tunuŋ gulee

13

Deris 4 n N

Ab Tamuray osurun tata, titetee-naa. osurun naa run n un n

1. n a a

naa

2. n niteg N Niteg

14

3. naa? aa

naa? annaa

4. Tamuray ti.

Tamuray-naa tunuŋ ti. Ab Tamuray ti. Ab Tamuray-naa osur ti.

Ab Tamuray niteg ti. Ab Tamuray osurun tata, titetee-naa. Ab Tamuray-naa osur ti.

15

Deris 5 e E

Tamuray edigin n̰oŋgun gulen tatay. edigin gulen edig len e e 1. e n e

ene n e n e e nenee

2. e edig E Edig

16

3. ene ne

naa? ne

4. Edig naa?

Edig ene.

Gulee naa? Gulee ene.

Osur naa? Osur ene.

Tamuray edigin n̰oŋgun gulen tatay. Tunuŋ niteg ti.

17

Deris 6 t T

Tamuray edigin n̰oŋgun gulen tatay. Tamuray tatay Ta tay T t

1. t a n a ! tana!

t a t a tata

t e n e tene

t a t a n a tatana

t a a t e taate

18

2. t tty T Tty

3. tt

tn! tene nenee

tt? tte

4. Ab Tmury niteg t?

Ab Tmury niteg ti.

Ab Tmury-n osur t? Osur tenee ti.

Tmury edigin ttn. Gulen tt. Ab Tmury ja osur tenen tte.

19

Deris 7 k K

esee

kl

Tmury ka tunu kn klnun esee wuski. klnun wuski kl ki k k 1. k n

kn k e n e kene

k k a ? kka?

20

2. k kka? K Kka? 3. tn

kn tene kene

kna kn

tn! tn

4. Tmury gulen tty.

Tmury ka tunu kn gulen wwy. Tmury ka tunu kn osurun wwy. Klnun esee wuski.

21

Deris 8

Tmury

niteg n

edig e

Tmury tty t

kl k

Tmury Ab Tmury osurun tty. n niteg Ab Tmury niteg ti. e edig Tmury edigin n̰oŋgun gulen tty. t tty Tmury gulen tty. k kl Tmury kaa klnun esee wuski.

Nunjinii

22

A osur Ab tty klnun ttn tene

N n Niteg osurun tunu Tmury gulen ne

E e Edig esee gulee tene kene klnun

T t tunu niteg wuski Tmury tty tn

K k klnun kn wuski Kk tn kene

Tmury edigin n̰oŋgun _________ tty. Ab Tmury __________ ti. Klnun esee __________ .

23

Deris 9 i I

Esee ikka wuski. ikka wuski ik ki i i

1. k n i i knii

i k k a ikka

t i - k , ... ti-k, ...

2. i ikka I Ikka

24

3. ti t

ti-k, ... t-k, ...

4. Edig ti.

Osur ti. Esee ti.

Tmury edigin n̰oŋgun klnun tt. Tmury ka tunu kn esee wuski. Ikka esee knii wuski. Tmury ja gulen tte.

25

Deris 10 Ŋ

oongu Ŋoongu Tmury-na tnu tni. Ŋoongu tnu Ŋoon t Ŋ

1. k k

a a

t t e tte

t n i tni

2. oon Ŋ Ŋoon

26

3. kn k

tn t

tn tn

Anna ti. Aa ti.

4. Tii tt.

K kk.

Tii tte. K kte.

Tmury osurun tt. Klnun tt. T tunu-nn esee tn. Ŋoongu ja t teneenu tn.

27

Deris 11 w W

Hw Weer

Wii Weer Tmury ka Hw kn osur wene. Wii Hw wene W w we w w

1. w i t i witi

w e n i n wenin

t i w ! tiw!

w n wn

28

2. w witi W Witi

3. t k w

ti ki wi

tita? tika? tiw!

4. Tmury osurun tt. Wuja ka, esee titetee-na tt.

W witi, w wuski. W nitee wi.

Hw ka Tmury kn osurun ww. W eseenu wuski. T wenii Weer-nn esee ka, wn ka wene.

29

Deris 12 y Y

Ab Tmury t Yay-nn ty. Tmury ty ry y y y y

1. t t y tty

y ! y!

i y y a iyya

w y t e wyte

30

2. y yy! Y Yay!

3. k t y? w

iyya ikka

kya? kna

yy! y!

4. Wey t, Hw ka Tmury kn t wytee ti.

chayee

Ab Tmury ka, Ab Hw kn esee wuski. Wuja ka, esee t Yay-nn wn. Wey t, t Yay-nn chayee wi.

31

Deris 13 r R

dur

Tmury esee durnun tni. Tmury durnun ry dur r ur r

1. k r n krn

w e n i i r i weniiri

w i r - w i r wir-wir

t t r t e ttrte

2. r riylii R Riylii

riylii

32

3. kr! kn k

kna kra? kk

ww wr

4. Tmury gulen-ner ttri.

Tunu ja osurun-ner tr. Tmury esee durnun wnn, gulen tt-k, neniinu ja krn, esee teneenu kaa, wir-wirnu ka, riylii teneenu ka weniiri. Annaa t-k, Hw ja t Tmury-nn krn, ajib tire.

33

Deris 14

oongu Hw chaye

w wene W wii Weer osur wene. i ikka Esee ikka wuski. y ty Ab Tmury t Yay-nn ty. oongu Ŋoongu Tmury-na tnu tni. r dur Tmury esee durnun tni.

nrn nn ntn

tr tt tn!

kr wr nr

wk! wki wkee!

Hw t Tmury-nn tra-k, chaayee wte.

Nunjinii

34

T sii: Ab Tmury osurun tta? Ab Tmury ka Ab Hw kn n esee wuska? Wii Tiire ta osur wena? T Tmury-nnu, oongu tna? Ab Tmury, t Hw-nn tya? Neniinu ja, Tmury-na wn durnun-ner weniira? ky tty kky wwy

kte tte kte wte

kri ttri kkri wwri

krte ttrte kkrte wwrte

35

Deris 15 u U

uson

Yay uson tuy. uson tuy u tu u

1. w u r ! wur!

t t u u ttuu

t u y tuy

w u y n wuyn

2. u uson U Uson

36

3. wur! wr wera?

tuy ty teya?

4. Tmury durnun wn tn. Ab Hw osurun titi.

Wwa-nu, tii ka tte. Tra-nu, chaye tte. Eseenu wuskir-nu, wwrte.

Yay Tmury-na tir ti. Yay uson tuy. Uson wuyn, t tnr.

37

Deris 16 g G

enjii

Tmury gulen-ner enjii nrn, gurigin tni. gulen-ner gurigin gu gin g g 1. t i r g u

tirgu g u r i g i n gurigin

n e n i i g u neniigu

g g y ggy

2. g gulee G Gulee

38

3. wwy ggy tty kky

tra? kra? gra? wra?

edigu

edig

gurigu

gurig

nitegu

niteg

4. Uson tuy. Usongu tuy. Nenii tr. Neniigu tr.

Tmury edig kn gulen-ner enjii nrn, gurigin tn. Tirgu krn, enjii tiri. Tunu ka tra-nu, enjii tte.

39

Deris 17 l L

Ab Tmury osurun luwa ll tiri. luwa lu l

1. l u w a luwa

k l a ? kla?

k l n u n klnun

t e l i r i teliri

2. l luwa L Luwa

40

3. ll lr ln

kla? kna kka?

lna? kna? wna?

4. Ŋoongu Tmury-na tnugu

tnn, tl ttn. Kktuunu ka lul teliri.

Wii lel, Ab Tmury edig tenegini luwa ll tiri. Luwanu t tenen tnrte.

41

Deris 18 o O

Tooreynun Yay okkoo tenee kn lr tuyte. Tooreynun okkoo Too ok o o

1. o r o g orog

t u k u n o tukuno

l o l l i i lollii

k o k o r o y kokoroy

2. o okkoo O Okkoo

42

3. kakaa? koko! kukuyag

kokoroy kokoroo

arag orog

4. - Hawa kokoroy tataa?

- Oy, kokoroy tata. - Kokoroo tanaraa? - Oy, kokoroo lollii tanara.

Yaaya toorey tata. Laar tukunun, okkoo kan kuttulun wuyan, taŋ tanara.

43

Deris 19 d D

Ab Tamuray dee lollii tene. dee d

1. d o k t o r doktor

d a w a a dawaa

l o d o o lodoo

2. d doktor D Doktor

3. daŋdaa taŋ kaŋ waŋ

aday akay

kaddaa annaa

44

leddaa led su!

kaddaa kad su!

kuruddaa

kurud su!

4. Lutoo lollii okuno,

riyalii lollii dukuno, kanaa lollii tukuno.

Tirigin atana, tirigin dana, tirigin tatana.

Ab Tamuray dee lollii tene. Doktorgin kokon, dawaa dee kelee tarkiri. Dee teneenu aafee wukonte.

45

Deris 20 Nunjinii

u uson Yaaya uson tuya. g gurigin Tamuray gulen-ner enjii naran,

gurigin taani. d dee Ab Tamuray dee lollii tene. l luwaa Ab Tamuray osurun luwaa lal tiri. o okkoo Tooreynun Yaaya okkoo tenee

kan laar tuyte.

- Tamuray enjiinu durnun taanaa? - Laala, gurigin ta taani.

- Ab Tamuray dee tenaa? - Oy, dee lollii tene.

46

- Yaaya edig ta tuyaa? - Laala, uson ta tuya.

- Ŋoongu kakatuunu taliraa? - Oy, taliri!

- Neniigu an eseenu teniiraa? - Oy, tii an teniiri!

Miskiriini! - Laa likeynun-ner lan tiŋiraa? - Laala, tiitaan!

47

Deris 21 s S

Kaŋ sittaal osurun esee wuski. sittaal wuski sit wus s us s

1. l u s i i lusii

g i s s u ŋ u n gis suŋun

s i ŋ siŋ

w u s u k - k a, ... wusuk-ka, ...

2. s sittaal S Sittaal

48

3. suu luu

sika! tikaa? likaa?

tasi kasi wasi

4. - Hawa an osurun tatayaa? - Laala, tii taan, nanaygu! Mermay ti.

- Lusiinu suugin waatee taa? - Laala, waŋ waataan! Am an akatee ti.

Tamuray siŋnugu gis suŋun, osurun tata. Annaa ta-ka, wey neniinu waraa-nu, lutog teg kaa weniitaan! Osurun tatay-naŋ, kaynu jaa esee wusuk-ka, tokoori.

49

Deris 22 nd Nd

Gurigu tuŋuna-ka, ndulugu tayi. ndulugu ndu nd

1. t i n d i s a r i tindisari

s u n d a r sundar

t u n d u ŋ u r o tunduŋuro

a n d i andi

2. nd ndulug Nd Ndulug

50

3. nduu luu suu

tii tindi tii tiŋi tii tike

tiday tindaa? tana!

4. Taŋ andi. Suugin gindi. Osurun tindi. Kalnun kindi. Gulen windi.

Kundan tiigu seenu andisari,

sundar tii kaa seenu kaatindiste. Ndulugu gurigin taya. Gag tay-nun, Tamuray tokoorii teri. Hawagu tindisar-ka, tunduŋuro.

51

Deris 23 m M

Mermay suugin monsoonoo naŋan tarkiri. Mermay monsoonoo Mer mon M m 1. d u m

dum t a n d a m tandam

m e s e e mesee

m a n d a k a l mandakal

m u n d o o mundoo

a m a r a g amarag

52

2. m mesee M Mesee

3. mundoo sundoo gundoo

tukuno mukuno kukuno

amarag anara

4. Maŋ monsoonoo tukunun markiri. Kaŋ monsoonoo tukunun karkiri.

Mermay suugin mandakal tenegu naŋan tarkiri. Riyalii tiŋ kan, monsoonoo kaa, saabuun kaa, kayaa kaa, chaayee kaa, sukkar kaa dum tarkiri. Riyalii nirŋaanugu jaa, tunuŋgin tanara. Taŋ taraa-nun, tug Tamuray kan tukulin, chaayee waŋiri.

53

Deris 24 ŋg Ŋg

Tamuray-naa tugu esee ŋgalaa toŋgosi. ŋgalaa toŋgosi ŋga ŋgo ŋg ŋg

1. ŋ g u r i g ŋgurig

t u ŋ g o tuŋgo

s u ŋ g o g suŋgog

ŋ g u m a ? ŋguma?

54

2. ŋg ŋguma? Ŋg Ŋguma?

3. ŋgurig gurig kurig

sundog suŋgog sugur

tuŋgo tuŋo tugu

tiŋgeeri tiŋeri

4. Mermay gulen tata. Mermay gulen tataandi.

Tunuŋ osurun titi. Tunuŋ osurun titandi.

Mermay, Tamuray-naa tugu, esee ŋgalaa ŋgosi ta, gulen met tataandi. Tamuray an enjii kokon tara. Tunuŋ wenigu jaa osurun kokon titandi, suŋgoo ta tanara.

55

Deris 25 Nunjinii

s sittaal Kaŋ sittaal osurun esee wuski. nd ndulug Gurigu tuŋuna-ka, ndulugu

tayi. m monsoonoo Mermay suugin monsoonoo

naŋan tarkiri. ŋg ŋgalaa Tamuray-naa tugu esee

ŋgalaa toŋgosi.

56

Taadag

Hawa Yaayagu tiŋgeeri: « Yaaya, ŋguma gaga? » « Toorey mir kan mama. Mamay-nun, lan sittaal kaa, laar kaa mokoori. Maŋ teg kaa met muyandi. Luwaa likeynun waya. Taŋ mamar-naŋ, tandam tukunun, wattala wattala okkotuu kan kuttulun muya. » « Keree ti! Toorey kenii waŋ aŋaa nimiree ti. Kaar, mesee munuŋ-nan yaya! Enjii kiraa

yaŋa, chaayee kaa yaŋa! »

57

Taa sii:

1. Yaaya ŋguma tata?

2. Amarag ta wokooraa?

3. Tandam ta wuyaa?

4. Yaaya mesee ŋganin tiŋ tayaa-nu? _________________________________ Keree ti! Kitab owwoliinu tam korŋo. Wey ta, kitab mbir kayaanun ger kirte. Huruuf nirŋaa waagunu jaa kukonte: b, n̰, h, mb, dr, ch, f, ndr, j, z, nj, tr, c, p, kh Annaa tiyoo-nu, huruufnu dumnaan kasiŋte!

58

Huruuf waagunu an kitab menig owwolig waagin ger mirnu wi:

a A alin

n N niteg

e E edig

t T taŋ

k K kal

i I ibirig

ŋ Ŋ ŋoon

w W wasig

y Y yowyowdag

r R riyalii

u U uson

g G gurig

l L luwaa

o O osur

d D dee

s S siŋ

nd Nd ndulug

m M monsoonoo

ŋg Ŋg ŋgorbog

jiŋ ger mirni!

Documents