E E S P Ä I N !S u o m e n k o m m u n i s t i s e n p u o l u e e n H e l s i n g i n k a u p u n g i n p i i r i j ä r j e s t ö n l e h t i 1/2009

JO RIITTÄÄ irtisanominen, leikkaaminen ja palkkojen polkeminen!

Talous on ajettu kriisiin, kun kehitystä ovat oh-janneet ihmisten tarpeiden sijasta markkina-arvot, pörssikurssit ja keinottelu odotusarvoilla. Kasino-kapitalismin romahtamisen laskuja maksatetaan irtisanomalla työntekijöitä, rosvoamalla eläkkeitä ja heikentämällä julkisia palveluja.

On muutettava kurssia. Laman laskut on laitet-tava keinottelusta hyötyneiden ja kriisiin syypäi-den maksettavaksi.

Yritykset tekivät viime vuonna Suomessa voittoa noin 40 miljardia euroa. Suurituloisin kymmenes on yli kaksinkertaistanut reaalitulonsa kymmenes-sä vuodessa. Näistä voitoista, optioista ja huippu-tuloista on leikattava rahaa laman torjuntaan.

Keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n hallitus palkitsee työntekijöitä irtisanovia yrityk-siä yhteensä kymmenien miljardien luottotakuilla ja verohelpotuksilla. Kuntien palveluja ja yliopis-toja yksityistetään EU-malliin. Rahaa riittää ase-varusteluun ja ydinvoimalahankkeisiin, mutta ei ihmisten arjen tarpeisiin ja perusturvaan.

Jo riittää porvarikomento! On aika koota ammattiyhdistysliikkeen, kansa-

laisliikkeiden, vasemmiston ja punavihreiden voi-mat toimintaan ihmisten perusoikeuksien puoles-ta. On laitettava sulku irtisanomisille, leikkaami-selle ja sanelupolitiikalle.

Lama-Suomi KOMissa ja Ryhmä-teatterissa s. 8

Kuinka Nato brändätään?s. 5

Toisenlaiseen Eurooppaans. 4

Eläkerosvot kiinni!s. 4

Kohtuutta tonttivuokriins. 2

VEIKKO KOIVUSALO

Lama-Suomi

Helsingillä on varaa elvyttääs. 6

2 EESPÄIN! 1/2009

Ei sademetsää bussin tankkiinHelsingin kaupunginvaltuuston enemmistö haluaa, että Helsingin ja pääkaupunkiseudun bussilii-kenteessä luovutaan palmuöljy-dieselistä. SKP:n ja Helsinki-listo-jen valtuutettu Yrjö Hakasen asi-asta tekemän aloitteen allekirjoitti kaikkiaan 48 valtuutettua kaikis-ta ryhmistä.

Aloitteessa esitetään sademet-siä tuhoavan palmuöljydieselin korvaamista kotimaisista biomas-soista tai biojätteistä valmistetta-valla biopolttoaineella. Lisäksi sii-nä esitetään selvitettäväksi mah-dollisuudet perustaa Helsingin Energialle biokaasulaitos.

Aloitteelle antoi pontta Green-peacen tammikuussa käynnis-tämä kampanja ”Ei sademetsää bussin tankkiin”.

Helsingin liikennelaitos HKL

ja pääkaupunkiseudun YTV ko-keilevat Neste Oilin tuottaman palmuöljydieselin käyttöä noin 700 bussissa. Kokeilun tarkoi-tuksena on palmuöljyn laajamit-tainen käyttöönotto ensi vuon-na koko pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä.

Palmuöljy pahentaa ilmastonmuutosta

Hallitustenvälisen kansainväli-sen ilmastopaneelin mukaan sa-demetsien raivaaminen ja poltta-minen plantaasien tieltä aiheut-taa noin viidenneksen maailman ilmastopäästöistä. Palmuöljyn tuotantoon liittyy myös vakavia sosiaalisia ongelmia ja ihmisoi-keuksien loukkauksia, kun viljel-mien alta tuhotaan kyliä, alkupe-räiskansoja häädetään asuinalu-eiltaan ja plantaaseilla käytetään lapsityövoimaa.

Pelkästään Neste Oilin tuotan-non takia tuhotaan Kaakkois-Aa-

siassa joka tunti 15 hehtaaria sa-demetsää, kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.

Ympäristöystävällinen vaihtoehto

Aloitteessa todetaan, että pal-muöljydieselin käyttö ei vastaa joukkoliikenteen kehittämiselle Helsingissä ja YTV:ssä asetettu-ja ilmasto- ja ympäristötavoittei-ta. Se ei vastaa myöskään maa-ilmanlaajuisia sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen tavoitteita.

Esimerkiksi Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT on selvittä-nyt liikenteen biopolttoaineiden valmistamista kaasutuslaitoksel-la, jossa erilaisista biomassoista tehdään synteesikaasua ja siitä voidaan edelleen valmistaa muun muassa dieselpolttoainetta.

Neste Oilin suunnitelmat laa-jentaa kokeilua muihin EU-mai-den pääkaupunkeihin ovat vasta-tuulessa. Esimerkiksi Tukholma torjui palmuöljydieselin.

Greenpeace on kerännyt nimiä palmuöljydieseliä vastustavaan vetoomukseen pääkaupunkiseu-dun päättäjille. Sen voi allekirjoit-taa osoitteessa www.greenpeace.org/fi nland/fi /bussit/.

PÄÄKIRJOITUS

RATAS

Nimimerkki seuraa näköala-paikalta kaupunkimme johdon ihmeellisiä seikkailuja demo-kratian viidakossa.

Jyvät säilöönsaan jo usean vuoden ajan. On leikattu, säästetty, venytetty, so-vellettu, mukautettu, käännetty ja väännetty. Selityksenä on ol-lut säästäminen pahojen päivien varalle. Kultajyväaitta pullistelee kuin Roope Ankan säiliö ikään.

Kerättiin kyllä ankaralla kä-dellä, vaan jaetaanko? Jaetaanko meillä jyviä nyt niitä tarvitsevil-le? Eihän toki, vaan kerääminen jatkuu edelleen. ”Hyvinä vuosi-na on opittu niin hyvin säästä-mään ja leikkaamaan, että toi-mintaa on syytä jatkaa”, sanoo ylipormestarimme.

★ ★ ★

Nykyelämän mallia on siis otettu faaraoiden Egyptistä ja keisarei-den Kiinasta, tosin vain osittain. Ensin kerätään tulevan varalle ja sitten jaetaan. Mutta jaetaan vain niille, joilla jyviä on muutenkin riittävästi.

Vai onko joku kuullut lama-

ajan johtajista, jotka on siir-retty pakkolomalle tai joiden palkkaa on alennettu?

Egyptissä ja Kiinassa orjat ja talonpojat - lupauksiin ja selityksiin pettyneinä - ottivat lopulta itse omansa lupaa ky-symättä, kuvia kumartelemat-ta ja valtarakennelma hajosi. Kuinkahan meillä käy?

RATAS

PS. Suomi ja sen pääkaupun-ki ovat edelleen huippusijoilla maailman tilastoissa hyvin-voinnissa, vauraudessa, kil-pailukyvyssä jne. Ja demokra-tiakin näyttää olevan lisäänty-mässä, nyt kansa sai äänes-tää maahan sen kaikkein kau-neimman missin.

Faaraoiden Egyptissä oli tapa-na kerätä hyvinä satovuosina viljaa aittoihin jaettavaksi köy-hille silloin, kun Niili ei mah-dollistanut riittävää satoa val-takunnan asukkaille. Vilja ke-rättiin ja tarvittaessa jaettiin, toki ensin papeille ja muille yl-häisille, mutta jaettiin kuiten-kin orjillekin.

Keisarien ajan Kiinassa maaherrojen ja kauppiaiden vilja-aitat täytettiin aina en-simmäisinä, jotta ruokaa riit-täisi kaikille myös katovuosina ja tulvien tai muiden katastro-fi en aikana. Riisi kerättiin ja tarvittaessa jaettiin, toki ensin hoviväelle, mutta jaettiin kui-tenkin talonpojillekin.

★ ★ ★

Meillä täällä Helsingissäkin ahkerat johtajat ovat kerän-neet esimerkin innoittamina kultajyviä kaupungin kas-

Sitä saa mitä tilaa

Nyt on jouduttu nauttimaan pari vuotta kokoomuk-sen vaalivoitosta. Pikkuhiljaa ruvennee selviämään yhä useammalle kenen asialla kokoomus on. Työ-

väenpuolueen mainoslauseiden alta on paljastunut vanha työnantajapiirien kypäräpäinen asiamies.

Valtionvarainministeri Jyrki Kataisen esityksestä työn-antajat saavat miljardilahjoituksen, kun heidät vapaute-taan kansaneläkemaksusta. Sen sijaan työntekijöiltä ros-votaan kaksi vuotta eläkeoikeutta. Kuntien matalapalk-kaisia naisia vaaditaan tyytymään vähempään palkkaan, mutta suurituloisille luvataan lisää verohelpotuksia. Ko-koomuslainen opetusministeri ajaa yliopistojen hallituk-siin yritysten ja ministeriön edustajien ylivaltaa. Kokoo-muslainen ulkoministeri lähettää lisää suomalaisia sotilai-ta USA:n sotakentälle Afganistaniin ja puolustusministeri hankkii hyökkäysaseita Hornetteihin.

Älä katso vain suuta

Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenistä vaihtui syksyn vaaleissa noin 40 prosenttia. Moni asettaa toiveita näihin uusiin valtuutettuihin. Lähiaikoina nähdään, ovatko he valmiita toimimaan vaalilupaustensa mukaisesti? Löytyy-kö heiltä rohkeutta murtaa ryhmäkuria?

Kokoomuslainen kaupunginjohtaja yrittää sitoa val-tuuston strategiaan ja budjettiraamiin, jolla julkisia pal-veluja karsitaan, kilpailutetaan, yhtiöitetään ja yksityis-tetään. Tonttivuokria koskevassa ratkaisussa nähdään, ovatko markkinahinnat vai asukkaiden edut tärkeitä valtuutetuille.

Kuntalaisten on syytä seurata, mitä nappia kukin pai-naa ja kenen puolesta!

Kansalaisliikkeet toimivat ja saavat tulosta

Kansalaistoiminta sai viime vuonna merkittävän voiton, kun jo miljardin hintoja lähestynyt keskustatunnelihanke hylättiin. Nyt on Vuosaaressa kymmenen vuotta jatkunut sitkeä kampailu Mustavuoren säilyttämiseksi luonto- ja virkistysalueena tuonut tulosta. Molemmissa kampailussa on tuhansien ihmisten aktiivisella yhteistyöllä ja vaikutta-misella saatu päättäjät pyörtämään kaavailunsa.

Edessä on kuitenkin monia kamppailuja terveysasemi-en, koulujen, päiväkotien, kirjastojen ja nuorisotilojen tur-vaamiseksi lähipalveluina – kävelyetäisyydellä.

Hyvä lukija, jos huomaat epäkohtia asuinalueellasi, ota yhteyttä SKP:n ja Helsinki-listojen valtuutettuun, lauta-kuntien jäseniin tai SKP:n järjestöihin. Lukuisat yhteyden-otot ovat jo poikineet aloitteita valtuustossa ja lautakunnissa.

Hyvää kevään jat-koa ja taistelumiel-tä asukkaiden etujen puolustamisessa!

TOIVO KOIVISTOSKP:n Helsingin kau-pungin piirijärjestön puheenjohtaja Puu-

Käpylästä

ps.Kädessä oleva lehti on Sinulle ilmainen, ja se on tehty ja jaettu talkoovoimin.

Tilaa maksuton näytenumero3 kuukauden tutustumistarjous 25 e

www.tiedonantaja.fi

TIEDONANTAJA

(09) 774 3810Ilmestyy kerran viikossa

Rohkeasti

vasemmalla

3 kuukauden tutustumistarjous 25 e

www.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fi

TIEDONANTAJATIEDONANTAJA

(09) 774 3810(09) 774 3810

Helsingissä kokeillaan Neste Oilin palmuöljydieseliä busseissa. Neste Oilin tuotantoon tuhotaan joka tunti 15 Senaatintorin verran sademetsää Kaakkois-Aasiassa.

TOIVO KOIVISTO

1/2009 EESPÄIN! 3

Mustavuoren luonto saa rauhan

Loppuuko kaupungin koronkiskonta?

Vuokrien nousu kuriin

SKP:n Helsingin piirikomitea arvostelee asuntominivsteri Jan Vapaavuorta (kok) vuok-ra-asuntotuotannon romahta-misesta ja aravalainoituksen lopettamisesta. Hallitus on keskittynyt tukemaan lähin-nä niitä, joilla on varaa ostaa asunto, ja järjestämään gryn-dereille halpoja tontteja, joita ne saavat myöhemmin myydä kovalla rahalla.

Piirikomitea on ottanut kantaa myös Helsingin apu-laiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän (sd) ajamaa asun-totonttien vuokrien rajua ko-rottamista vastaan.

SKP:n piirikomitea veto-si kaupunginvaltuutettuihin kohtuuttomien korotusten es-tämiseksi. Samalla se esittää, että kaupungille perustetaan oma rakennusyksikkö.

Myllypuron myrkkytalon terveys tarkastus

Helsingin kaupunki joutuu maksamaan korvauksia noin 30 perheelle, jotka asuivat vanhan kaatopaikan päälle Myllypurossa rakennetuis-sa taloissa. Asukkaille lu-vattiin myös terveydentilan seurantaa, mutta sitä ei ole jatkettu.

Kaupunginvaltuusto hyväk-syi helmikuussa Yrjö Haka-sen aloitteeseen vastauksen, jossa luvataan Ympäristökes-kuksen ja Syöpärekisterin te-kevän seurantatutkimuksen vielä tämän vuoden aikana. Lisäksi kaupunki on asetta-nut työryhmän, joka teettää uuden selvityksen kaupungin pilaantuneista maa-alueista.

Kahdenlaisia tonttien vuokria

Samaan aikaan kun Helsingin kaupunki on ajanut asunto-tonttien vuokrien korottamis-ta jopa yli 15-kertaisiksi, on se antanut rajua alennusta eräiden kiinteistösijoittajien tonttivuokriin.

Kaupunki vuokrasi Salmi-saaresta tontin kaupallisia liikunta-, Day Spa- vesiallas-, hoito-, ravintola- ja toimisto-tiloja varten. Kiinteistöyhtiö sai tontin liikuntatila-alen-nuksella 40 sentillä kerros-neliömetriä kohti. Samaan ai-kaan esimerkiksi Arabianran-nassa uudelta asuntotontilta peritään vuokraa 2,66 euroa asuntoneliötä kohti.

Uusi kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisessä ää-nestyksessään tammikuussa SKP:n ja Helsinki-listojen Yr-jö Hakasen esityksen liikun-tatilojen vuokrien eriyttämi-seksi niin, että kouluilta, ur-heiluseuroilta ja kaupallisilta yrityksiltä peritään erilaista vuokraa. Päätös syntyi lähin-nä vasemmiston ja vihreiden äänin 50-30.

Asumisen hinta on pahimpia on-gelmia sekä helsinkiläisille et-tä Helsingin kehitykselle. Kor-keiden tonttivuokrien alentami-nen olisi tehokas keino asumis-kustannusten hillitsemiseksi. Siihen riittäisi poliittinen pää-tös, mutta syntyykö sellainen.— Helsingissä on 160 000 asun-toa vuokratonteilla, joten korkeat tonttivuokrat koskevat asukkai-den enemmistöä ennemmin tai myöhemmin, toteaa Tonttinvuok-raajat-kansalaisliikkeen aktiivi ja Asukasliiton järjestösihteeri, Tii-na Sandberg.

— Toisin kuin usein väitetään, ei ole kyse vain muutamista kiin-teistöistä. Nyt tehtävä päätös saat-taa hyvin olla voimassa parikym-mentä vuotta, joten nyt ratkais-taan tontinvuokrat myös kaikkiin 60- ja 70-luvuilla rakennettuihin taloihin.

Uusilla asuinalueilla raju taso näkyy heti niin, että pelkkä tontti-vuokrat ovat jo 2 -3 euroa asunto-neliöltä Nykyisellä vauhdilla uusia sopimuksia tehtäessä tonttivuok-rat kaksinkertaistuvat kuudessa vuodessa. Tonttivuokraa makse-taan myös vuokrataloissa.

Kenen asialla kokoomus ja vihreät?

Päätöksen valmistelussa lauta-kunnassa ja kaupunginhallituk-sessa ovat kokoomus ja vihre-ät ajaneet tonttivuokrien roimia korotuksia.

— Tällaisten korotusten myötä vastikkeet nousisivat 50-luvulla rakennetuissa ta-loissa noin viisitoistakertai-seksi, Sandberg laskeskelee. — Emme vastusta korotuksia 50

vuoden takaisiin sopimuksiin, mutta näin rajut korotukset ovat täysin kohtuuttomia.

Tontinvuokraajat vaativat Helsingin kaupunkia alenta-maan tontinarvosta perittävää tuottoprosenttia.

Kaupunki saa tonttivuokrista neljän prosentin riskitöntä, pitkä-aikaista ja reaalista tuottoa. Vas-taavien sijoitusten tuottoprosentti on markkinoilla ollut viime vuosi-na vain kaksi.

— Kaupungin voi sanoa syyllis-tyvän koron kiskontaan.

2-3 –kertaa enemmän kuin Tukholmassa

Tontinvuokraajien kansalaisliike on vaatinut myös vuokrien mää-räytymisen perustana olevien tonttien arvojen tarkistamista. On outoa, että Helsingin kaupunki, joka ei suinkaan kärsi rahapulas-ta, määrittelee vuokratonttien ar-von markkinahintojen mukaan.

— Kaupungin tulee tukea ja auttaa asukkaidensa asumista. Tontinvuokrien arvonmääritte-

ly kohtuulliselle tasolle olisi juu-ri tällaista toimintaa. Esimerkiksi Tukholmassa on tehty poliittinen päätös siitä, että tonttien arvo on 20–25 prosenttia markkinatasoa alhaisempi. Niinpä helsinkiläiset maksavat tonteistaan 2-3 -kertaa tukholmalaisia korkeampia vuok-ria, Sandberg vertaa.

— Toivottavasti mahdollisim-man monet pääsevät paikalle, kun järjestämme mielenosoituksen valtuuston edessä huhtikuun en-simmäisenä päivänä kello 15.30 – 18, Tiina Sandberg kutsuu.

Helsingin kaupunkisuunnit-telulautakunta päätti helmi-kuun lopulla äänin 5 - 4 hy-lätä Etelä-Mustavuoren virkis-tysalueelle suunnitellun asuin-alueen. Hylkäämisen kannalla olivat demarit, vihreät ja Va-semmistoliitto. Kokoomus ja RKP pysyttelivät taantumuk-sen poteroissaan.

Lautakunta toteaa kaavan hylkäämisen saatesanoissa, että ”Pohjois-Vuosaaren kaa-va-alueet on säilytettävä nykyi-senkaltaisessa ulkoilu- ja vir-kistyskäytössä. Asiaa tarkas-tellaan uudestaan seuraavien yleiskaava- ja osayleiskaava-prosessien yhteydessä”.

Alueen säilyttäminen ulkoi-lu- ja virkistyskäytössä on ol-lut vuosikausia Pro Mustavuori -liikkeen esitys. Sille on kym-meniä vankkoja perusteluja.

Uusia tuulia

Lautakunta vaihtui vuoden alussa lähes sataprosenttisesti ja samalla keski-ikä laski mer-

kittävästi. Nuoret korvat alkoi-vat kuunnella ja kuulla kansan-liikkeen ja luonnonsuojelu- ynnä muiden järjestöjen asiantuntevia perusteluja rakentamista vas-taan. Uusi lautakunta myös ym-märsi kuulemansa. Tämä kuul-lun ymmärtäminen on ollut päät-täjillä vaikeutena aikaisempina vuosina.

Voittaneen hylkäysesityksen teki 21-vuotias Matti Niemi (sd). Hän on varmasti nuorin kaupun-kisuunnittelulautakunnan jäsen kautta aikojen.

Yleiskaava 2002:n kaataminen Mustavuoren osalta on histori-allinen asia. Yleiskaavan asuin-aluevarauksia ei ole lautakunnan taholta suositeltu muutettavaksi virkistysalueiksi ennen tätä pää-töstä. Asukkaat ovat kyllä olleet rankasti eri mieltä muutamista rakentamissuunnitelmista. Yleis-kaavan virheitä korjaamaan syn-tyi vuonna 2005 kaupunkimet-säliike, joka pyrkii säilyttämään myös luontoa muutoin tiiviisti ra-kennetussa kaupungissa.

MARJALIISA SIIRA

Tontinvuokraajien mielenosoituksessa oli mukana myös pari pässiä. Toivottavasti niitä ei löydy valtuustosta.

TOIV

O K

OIV

ISTO

MARJALIISA SIIRA

4 EESPÄIN! 1/2009

Eläkerosvot ja naispalkkojen polkijatPorvarihallitus aikoo maksattaa

talouskriisin laskut ja rikkaiden

verohelpotukset nostamalla elä-

keikää, polkemalla naisvaltaisen

kuntasektorin palkkoja ja hiosta-

malla opiskelijoita. Pääministeri

Matti Vanhasen (kesk) mukaan

talouskriisi tekee helpommaksi

ajaa läpi tällaisia ratkaisuja, joilla

ei ole kansalaisten tukea. Valtio-

varainministeri Jyrki Katainen

(kok) puolestaan oli unohtanut

tykkänään lupauksensa tasa-ar-

votuposta ja siitä, että ”tämä hal-

litus ei leikkaa”.— Hallituksen esittämä eläke-

iän nostaminen on työntekijöille

kuuluvien, jo ansaittujen varojen

anastamista, syyttää SKP:n poliit-

tinen toimikunta. — Eläkeiän nostaminen on

täysin väärin tilanteessa, jossa

suurin osa työntekijöistä ei jaksa

edes nykyiseen eläkeikään ja jos-

sa työttömyys kasvaa. Ammattiyhdistysliike on aiheel-

lisesti asettunut vastustamaan

hallituksen eläkerosvousta. Ay-

liikkeellä on joukkovoimaa, jota

käyttämällä se voi estää eläkeiän

noston.SKP kehottaa ay-liikettä irtaan-

tumaan myös kehnosta sosiaali-

tuposta, jossa sovittiin työnanta-

jan kansaneläkemaksun poista-

misesta sekä työttömyys- ja osa-

aikaeläkkeiden heikentämisestä.

Kela-maksun poistaminen on mil-

jardiluokan lahjoitus työnantajil-

le, joka murentaa perusturvan

rahoitusta.

Mihin unohtui ”tasa-arvotupo”?

Hallitus jakaa elvytyksen nimis-

sä pankeille ja yrityksille miljar-

dien vastikkeettomia takauksia ja

verohelpotuksia. Työnantajille on

annettu vapaat kädet irtisanoa ja

lomauttaa. Sen sijaan työntekijöil-

tä hallitus vaatii tyytymistä mata-

liin palkkoihin ja töiden tekemistä

entistä pienemmällä porukalla.

Kunnille hallitus on valmis an-

tamaan tilapäisesti vähän lisää

avustusta, mutta vain sillä ehdol-

la, että ne karsivat palveluja, vä-

hentävät henkilöstöä ja tekevät matalata-soisen palkkaratkai-sun. Kunnilta edelly-tetään ”tuottavuusoh-jelma”, jolla työt tee-tetään entistä vähem-mällä henkilöstöllä. Lisäksi ”normitalkoil-la” aiotaan vähentää palvelujen laatua ja saatavuutta koskevia velvoitteita.

Opintotukeen ja

yliopistojen pääsykoejärjes-

telmiin hallitus valmistelee

muutoksia, joilla nopeutettai-

siin opintoja. Lisäksi hallitus on sopinut

hyvätuloisia suosivien valtion

tuloveron kevennysten jatka-

misesta mataliin tupo-sopi-

muksiin kytkettynä. Hallituksen toimet vain pa-

hentavat ja pitkittävät lamaa.

Vastaavat hankkeet ovat saa-

neet monissa Euroopan mais-

sa vastaansa laajat mielen-

osoitukset ja yleislakot. Niis-

tä kannattaa ottaa mallia

Suomessakin.

EI EU:lle

KYLLÄ toisenlaiselle Euroopalle

Suomen kommunisti-nen puolue osallistuu europarlamentin vaa-liin, jotta äänestäjillä

on mahdollisuus esittää vasta-lause Euroopan unionille ja vaa-tia toisenlaista Eurooppaa, jossa ihmisen ja luonnon hyvinvointi on tärkeämpää kuin liikevoitot ja pörssikurssit.

SKP tuo vaaleihin vaihtoehdon

euroeliitin komentoon alistami-selle ja perussuomalaisten levit-tämälle maahanmuuttajavastai-suudelle. SKP on ainoana puolu-eena Suomesta mukana myös Eu-roopan vasemmiston yhteisessä vaaliohjelmassa sekä EU-maiden kommunististen ja vasemmisto-puolueiden vaaliyhteistyössä.

Kommunistit vastustavat EU:n ajamaa pääoman ja keinottelun

EU-veli valvoo

opintoja. Käytännössä USA:n osa-valtioilla on suurempi itsenäisyys kun unionin jäsenmailla.

— EU on luonut tilanteen, jossa ulkomaalaiset yhtiöt voivat mak-saa vähemmän palkkaa samasta työstä. Suomen eduskunta on ku-mileimasin. Yhdessä voimme luo-da solidaarisen ja demokraattisen Euroopan. Ainoa mahdollisuus katkaista nykyinen kehitys, on äänestää punaista vaihtoehtoa.

LENA HULDÉNSKP:n varapuheenjohtaja, Tiedon-

julkistamisen valtionpalkinnon 2008 kirjastaan ”Kuusijalkainen vihollinen” saanut vantaalainen

tutkija, EU-vaaliehdokas

Eläkerosvot ja naispalkkojen polkijat

tuposta, jossa sovittiin työnanta-

jan kansaneläkemaksun poista-

misesta sekä työttömyys- ja osa-

aikaeläkkeiden heikentämisestä.

Kela-maksun poistaminen on mil-

jardiluokan lahjoitus työnantajil-

Uusista solmituista työsuh-teista yli puolet on määräai-kaisia tai osa-aikaisia, eli ns. epätyypillisiä. Tämä heiken-tää myös työntekijän asemaa työpaikalla. Pelko vakituisen paikan menettämisestä saa sekä tekemään kovemmin töi-tä että pysyttelemään poissa työtaisteluista.

Paitsi että työnantajajärjes-töt pyrkivät kiistämään pal-kansaajajärjestöjen aseman neuvottelevana osapuolena, työnantajapuoli on pyrkinyt kiistämään koko sopimusyh-teiskunnan. Kun taisteleva ay-liike on raivattu pois tieltä, jää työnantajille vapaus sää-tää työelämän lait.

Maaliskuisessa Maanantai-klubissa, ravintola Milenkas-sa, tutkija Anu Suoranta se-kä Toimihenkilöunionin sopi-musalavastaava Petteri Hyt-tinen alustivat keskustelua

ay-liikkeen nykytilasta. Keskeinen kysymys oli, että miksi tähän on tultu ja miksi palkansaajajärjes-töt eivät kykene muodostamaan yhteisrintamaa.

Kontrolli kiristyy

Hiljattain väitellyt Suoranta on tutkinut pätkätyötä sotien väli-senä aikana naisvaltaisessa teks-tiiliteollisuudessa, aikana ennen sopimusyhteiskunnan muodos-tumista. Pätkätyöt eivät ole uusi ilmiö vaan työmarkkinoiden kehi-tys näyttää suuntaavan mennei-syyteen, aikaan ennen sopimus-yhteiskunnan syntyä.

Hyttisenkin mukaan työelämä alkaa muistuttaa 30-lukua. Vaik-ka ay-liikkeellä on välillä ollut erä-voittonsa, on työnantajapuoli 90-luvulta alkaen kiristänyt otettaan ja onnistunut vaikuttamaan toi-minnalleen edullisen lainsäädän-

nön syntymiseen. Esimerkik-si Nokia Siemens Networks lakkauttaa Espoossa tehtaan, vaikka se on fi rman kannat-tavimpia yksiköitä.

Myös Lex Nokia on osa tä-tä kehitystä. Se ei käytän-nössä auta suojaamaan yri-tyssalaisuuksia, mutta mah-dollistaa työantajalle entistä tiukemman otteen työnteki-jöihinsä. Työntekijän kyn-nys ottaa osaa työtaistelui-hin ja ay-liikkeeseen kasvaa, kun työnantaja voi selvittää yhteydenpitoa sähköpostilla luottamusmiehiin.

Työntekijät yhteisrintamaan

Työtaistelujen onnistumisek-si työpaikoilla tarvitaan pait-si rohkeutta marssia yhdes-sä ulos myös sisäistä luotta-musta. Ay-liikkeellä ei ole ky-kyä luoda pelotetta työnanta-jalle, jollei joukkovoima löydy kentältä.

Hyttisen kokemuksen mu-kaan työntekijät uskovat usein työnantajien selitykset huonosta taloudellisesta ti-lanteesta ja hyväksyvät siksi mm. palkkojen leikkaukset, mutta myös pelkäävät työ-paikkojensa puolesta.

Suoranta näkee ay-kentän hajaannuksen ydinsyiksi niin puoluepolitiikan kuin liitto-jen välisen kilpailun. Jotta ay-liike voisi muodostaa lu-jan rintaman, sekä ajaak-seen työntekijöiden etua että puolustaakseen sosiaalitur-vaa ja perusoikeuksia, vaa-tii se solidaarisuutta liittojen kesken ja tietoisuuden yhtei-sistä eduista. Jos ay-liike ei onnistu huolehtimaan pät-kätyöläisen asemasta yh-teiskunnassa, on riski, että epätyypillisistä työsuhteista muodostuu työmarkkinoita hallitseva käytäntö, mikä ko-ventaa työelämää myös pysy-vien työsuhteiden osalta.

MIKKO KORHONENOpiskelija, Helsingin yliopisto

Halvennettu työ ja Lex Nokia

Runoilija ja muusikko Risto Oikarinen Maanantaiklubilla.

VEIKKO KOIVUSALO

Toisenlaisen Euroopan rakentajia ehdolla kesäkuun alun EU-vaalissa: Lena Huldén, Juha-Pekka Väisänen, Lauri Alhojärvi ja Kari Peitsamo.

Suomen kansanäänestyksel-lä päätetyt asiat eivät enää ole olemassa.

— Periaatteessa esimerkiksi terveydenhoito ja koulutus kuu-luvat jäsenvaltioiden päätäntä-valtaan. Mutta EU hallitsee si-sämarkkinoita, joille on tunnus-omaista tavaroiden, pääoman ja työväen vapaa liikkuminen. Käy-tännössä EU:n määräykset laa-jenevat koskemaan myös terveys-palveluja, sitä mukaa kun valta-puolueet suosivat kuntien palve-lujen yksityistämistä.

— Myös koulutus virtaviivais-tetaan EU-kuosiin. Bolognan pro-sessi yhtenäistää korkeakoulu-

1/2009 EESPÄIN! 5

EI EU:lle

KYLLÄ toisenlaiselle Euroopallevapautta, jonka tuhoisat seu-raukset näkyvät talouskriisissä ja sen laskujen maksattamises-sa työntekijöillä ja vähävaraisil-la. EU ei ole tuonut luvattua va-kautta ja hyvinvointia vaan lisää köyhyyttä, työttömyyttä, työehto-sopimusturvan murentamista ja eriarvoisuutta.

SKP vaatii kansanäänestystä EU:n perussopimuksista ja Lis-

Sosialismi - nyt!

Kapitalismi romahtaa, luonto tu-hotaan, rasismi nostaa rumaa päätään - hajaannus ja epätoivo leviävät kansalaisten keskuudes-sa ympäri Eurooppaa.

On tullut muutoksen aika. Enää emme me kommunistitkaan voi kaunopuheisesti vain yrittää muotoilla porvareita miellyttävän vaihtoehdon mahdollisuutta tai varovasti suostutella epäröiviä tai epäluuloisia ihmisiä aatteemme taakse.

On sanottava suoraan: vaih-toehto ja vastaus on sosialismi! Markkinatalous ja uusliberalis-tinen talouspolitiikka on tullut tiensä päähän. Kapitalismi on tu-hon tie.

Luokaamme uusi, oikeuden-mukainen, ihmistä ja luontoa kunnioittava eurooppalainen yh-teiskuntajärjestys. Heittäkääm-me pankkiiripiirit yli laidan. Teh-käämme Euroopasta sosiaalisia ja sosialistisia ihanteita vaaliva, ihmisläheinen. Se on velvollisuu-temme, se on mahdollisuutemme. Se on ihmisyyden tie.

KARI PEITSAMORock-muusikko Helsingin Puna-vuorasta, SKP:n listalla sitoutu-

mattomana EU-vaaliehdokkaana

Valinta täytyy

tehdä heti— Vuonna 2009 maailma on so-dassa. Oceania, Euraasia ja Itä-Aasia taistelevat vimmatusti, ei-kä kukaan oikein ymmärrä miksi. Sota on rauhaa, vapaus orjuutta ja tietämättömyys voimaa. Ja Iso Nokia valvoo.

— Orwellin visiosta puuttuu vain yksi aspekti; massiivinen ekokatastrofi . Nyt näyttää toden-näköiseltä, että ilmastonmuutok-sesta johtuen napajäätiköt tulevat sulamaan. Mitä teemme, kun me-renpinta nousee ja peittää valtavat alueet maapallolla? Kiinnostavat-ko kilpailukyky ja talouskasvu sil-loin edelleen enemmän kuin onnel-lisuus ja oikeudenmukaisuus?

— Ihmiskunnalla on kaksi vaihtoehtoa, ja valinta täytyy teh-dä heti.

— Voimme antaa vallan kansal-le; elää rauhassa luontoa ja toi-siamme kunnioittaen. Tai sitten voimme antaa suuryritysten mää-rätä, lisätä asevarustelua ja ku-luttaa luonnonvaroja kiihtyvään tahtiin. Kumpaa mallia Euroopan Unioni ajaa?

LAURI ALHOJÄRVIOpiskelija, muusikko Helsingin

Alppilasta, EU-vaaliehdokas

Osallistuva päätöksenteko

KARIN EU-VAALILAULU 2009

Innostunut Soini lietsoo kaunaa eripuraa Jakkupuvuissansa heittää kansan päälle kuraa Kokoomuksen rouvat pukupellet säestää Maalaisliitto umpihangessa vain äestää

Vasemmisto vaikeroi kun on aate myytyMiksi teitte sen? - ei ihme että hymy hyyty Kommareita aitoja nyt viimein tarvitaan Meidät pelastaa voi marxilainen aate vaan

Eurovaali ovella - ketä äänestäis?Vinkin tässä annan - kekoon korren kannan Äänestyskoppiin kun astut oikee numero Etsi - nimen tiedät jo se on: Kari Peitsamo

väittävätkin.— Olen ollut pitkään mukana

maahanmuuttajakysymyksissä ja kuulun itse seksuaalivähemmis-töön. Haluan vaikuttaa valtakult-tuuriin, joka asettaa ihmisoikeu-det ja moniarvoisuuden kaupalli-suuden ja monopolien edelle. Eli-tistiset eurokultturellit sisäpiirit aloittivat hyvältä kuulostavan aja-tuksen Euroopan kulttuuripää-kaupungeista. Todellisuudessa kulttuuripääkaupunkihankkeet maksavat järjettömästi ja edistä-vät vain kaupunkien yksisilmäis-tä imagoa ja brändäystä.

JUHA-PEKKA VÄISÄNENKäsitetaiteilija, Pand – taiteili-

jat rauhan puolesta ja Suomen Rauhanpuolustajien jäsen, EU-

vaaliehdokas

sabonin sopimuksen hylkää-mistä. EU:n militarisoimisen ja Natoon kytkemisen sijas-ta SKP haluaa rakentaa rau-hanomaista ja solidaarista Eurooppaa.

Eespäin-lehti kysyi neljäl-tä pääkaupunkiseudulla asu-valta SKP:n eurovaaliehdok-kaalta, millaista Eurooppaa he haluavat.

Rauha on roska silmässäSuomalainen oikeisto väittää mustaa valkoiseksi. Mutta onko tuo mikään ihme? Antoihan Nobel-komiteakin rau-hanpalkinnon miehelle, joka heti kiitospuheissaan halusi liittää synnyinmaansa Suomen, Pohjois-Atlanttiseen soti-lasliitto Natoon. Häpeä Martti!

Jos kerran elämme maailmassa, jossa musta voi olla valkeaa ja sotilasliitto rauhanliitto, niin olisiko jo aika vaa-tia perusteita ja ideologista selvitystä käsitteille?

Suomalainen oikeisto haluaa määritellä suomalaisen rauhan lisäämällä jatkuvasti pienen Suomen asemäärä-rahoja. Kyllä meillä uskottavan puolustuksen nimissä ai-na rahaa aseisiin löytyy! Lama-aikanakin asemäärärahoja halutaan korottaa. Onhan kysymys sadoista armeija työ-paikoista – sanotaan. Ja samaan aikaan leipäjonot vain kasvavat, mutta se ei ole kysymys ja sitä tuskin ääneen edes sanotaan.

Nato-oven aukipitäminen tarkoittaa samaa kuin että ol-laksemme vuonna 2011 natovalmiita täytyy sotilasmenot saada nyt nopeasti kahden prosentin natotasolle.

★ ★ ★

Suomalainen oikeistosotilas haluaa uusilla pöhöttyneillä sotilasrahoilla lisätä pohjoismaista Nato-yhteistyötä Islan-tia myöten. Vanhasen hallitus lähettää lisää suomipoikia jenkkien valloitussotaan Afganistaniin.

Jenkithän lähtivät pois Islannista, mutta puuhaavat ohjuskilpeä Itä-Eurooppaan ja uutta valtavaa Naton tu-kikohtaa Pohjois-Italiaan. Italiasta on lyhyempi matka öl-jysotiin ja Palestiinaan kuin Islannista. Puolasta ja Tse-keistä voi näppärästi valvoa venäläisiä.

Suomestakin on maantieteellisesti lyhyt matka Venäjälle!

Suomalainen oikeisto sylkee verisiä rauhanmerkkejä vaatien asemäärärahoilla jaakonsaarelaista rauhaa. Sivis-tykseen ja erilaisten kulttuurien tuntemukseen perustuva rauhanpuolustus loistaa poissaolollaan, vaikka president-ti Halonen kyllä puhuu kansojen välisestä yhteistyöstä ja ymmärryksestä.

Rauhanpolitiikka on kovaa ideologista taistelua kei-noista ja päämääristä. Oikeisto panostaa siihen, että mo-nopolien imperialistinen jatkuva kasvu markkinoidaan ja brändätään aikaan sopivaksi. Mainostoimistossa sodasta tehdään vapaus ja rauha.

★ ★ ★

Suomalainen oikeisto oksentaa valkaistut etuhampaat joka mediassa ja yrittää sumuttaa kansan suurta jouk-koa uskomaan, ettei nyt tehdä mitään mikä johtaisi mei-tä Natoon. Mielipidetutkimuksissa valtaosa suomalaisista kannattaa Suomen sitoutumattomuuden linjaa. Tämä ei kelpaa kokoomukselle, jolle Pohjois-Atlanttinen sotilas-voima on valkoisen suomen ja mannerheimpoikien uusi jääkärikoulutuskeskus.

Suomalainen oikeisto haluaa tu-kea USA:n kapitalistiseen talouden kasvuun perustuvaa maailmanjär-jestystä. Tämä tarkoittaa loputtomia sotia kaikkia niitä erimielisiä valtioi-ta vastaan, joiden alueilla on luon-non rikkauksia, öljyä, kaasua ja vet-tä. Tuhansien suomalaisten järvien pinta läikkyy jo! Kansan mielipiteen yli ei saa kävellä. Natosta on järjes-tettävä kansanäänestys.

JUHA-PEKKA VÄISÄNEN

— Olen osallistuvan päätöksen-teon puolesta. Haluan vaikuttaa demokraattisemman Euroopan kehittämiseen. Ihmisillä on oike-us vaikuttaa oman lähipiirinsä ja oman kulttuurinsa asioihin. Suo-men parlamentaarinen vasem-misto hyväksyy Lissabonin sopi-muksen ja haluaa keskittää val-taa suurille maille ja kansallis-valtioiden tapaan presidentille ja pääministerille.

— Olen pitkän linjan rauhan-aktivisti. Haluan vaikuttaa sivis-tyksen ja kulttuurin kysymysten nostamisen kaikkiin talouskes-kusteluihin ja keskeiseksi osak-si puolustuspolitiikka. Nato on sotilasliitto eikä siitä saa rauha-liittoa, vaikka oikeistolaiset so-tilasliiton mainostoimistot niin

VEIKKO KOIVUSALO

6 EESPÄIN! 1/2009

pungin liikelaitosten yhtiöittämi-nen ja yksityistämisen laajenta-minen siirtämällä jopa kokonaisia terveysasemia yksityisen bisnek-sen hoidettavaksi.

Kokemus osoittaa, että kilpai-luttaminen ja yksityistäminen tu-levat kalliiksi sekä asukkaille että kunnalle. Professori Paavo Uusi-talon tavoin kannattaa myös ky-syä, miksi alistaisimme julkiset palvelut toimijoille, joilla ei ole taitoa hoitaa edes niille kuuluvik-si katsottuja ydinalueita, tavara- ja rahoitusmarkkinoiden tasapai-noista toimintaa?

YRJÖ HAKANENSKP:n ja Helsinki-listojen

kaupunginvaltuutettu

Helsingillä on varaa elvyttääAloitteita Helsingin budjettiin

SKP:n ja Helsinki-listojen ryh-mä esittää kaupungin ensi vuoden budjettiin yli 100 mil-joonan euron lisäykset. Rahat tähän otettaisiin edellisten vuosien ylijäämistä, liikelaitos-ten voitoista ja Lähiörahastos-ta. Ryhmä on tehnyt seuraavat budjettialoitteet:

★ Työttömien työllistämi-seen, työllistämisjaksojen pi-dentämiseen ja nuorten aloi-tuspaikkoihin lisää 10 miljoo-naa euroa.

★ 7 miljoonaa lisää päivä-hoitoon, 10 miljoonaa lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaan, 10 miljoonaa toimeentulotuen ja harkinnanvaraisen tuen li-säämiseen, 6 miljoonaa päihde-huoltoon ja 10 miljoonaa euroa lisää vanhustenpalveluihin.

★ Terveysasemien lääkärei-den vastuuväestöjen pienentä-miseen 3 miljoonaa, hammas-hoidon ja psykiatrian resurs-seihin 3 miljoonaa, HUS:n ja kaupungin erikoissairaanhoi-toon 4 miljoonaa, kotisairaan-hoitoon ja kotilääkäritoimin-taan 3 miljoonaa sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin li-sää 2 miljoonaa.

★ Joukkoliikenteen lippu-jen hintojen alentamiseen, rai-deliikenteen investointeihin ja kevyen liikenteen väyliin lisää yhteensä 15 miljoonaa.

★ Sivistystoimeen lisää ra-haa lähikouluverkon turvaami-seen, erityisopetukseen ja op-pilashuollon palveluihin, maa-hanmuuttajien suomen kielen opetukseen, nuorisotiloihin, lapsi- ja nuorisoasiamiehen toimen perustamiseen.

★ Kaupungin työntekijöi-den palkkojen jälkeenjäänei-syyden korjaamiseen 30 mil-joonaa euroa.

★ Asuintonttien vuok-rat kohtuullistetaan niin, et-tä maanvuokra on 2 % tontin laskennallisesta arvosta ja las-kennallisia arvoja alennetaan.

★ Kaupungille perustetaan oma asuntojen rakentamisen ja peruskorjaamisen yksikkö.

★ Lähikirjastojen turvaami-seen, aineistohankintoihin ja henkilöstön lisäämiseen 2 mil-joonaa. Alueellisiin kulttuuri-hankkeisiin lisää 0,5 miljoo-naa euroa.

★ Ympäristöterveysyksikön lisähenkilökunnan palkkaami-seen 1 miljoona euroa.

★ Vammaisten, erityisesti kehitysvammaisten ja vaikea-vammaisten lasten ja nuorten palveluihin lisää 4 miljoonaa euroa.

★ Eläkeläisille alennukset joukkoliikenteeseen ja mak-suttomia liikuntapalveluja.

★ Lähiörahaston purkami-nen vuosina 2010-2012 lähiöi-den palvelujen turvaamiseksi.

★ Maunulan kirjaston ja työväenopiston rakentamiseen 9 miljoonaa. Päiväkoti Stigenil-le pysyvät tilat.

★ Helsingin Energian in-vestointiohjelma, jolla kor-vataan kivihiili kotimaisella biomassalla ja maakaasul-la, rakennetaan tuulivoima-puisto ja biokaasulaitos jne. Alennetaan kotitalouksien energiamaksuja.

Mitä johtopäätöksiä Helsingin kaupungin on syytä tehdä kan-sainvälisestä talouskriisistä ja la-masta? Onko kaupungin sopeu-duttava lamaan karsimalla me-noja vai voiko se olla aktiivinen elvyttäjä?

Kaupunginjohtaja Jussi Paju-nen (kok) esittää valmistautumis-ta menojen leikkaamiseen. – Mut-ta miten lamasta selviydytään, jos kaikki leikkaavat menoja?

Miljardin ylijäämät käyttämättä

Helsingillä on monista muista kunnista poiketen varaa elvyttää, vaikka lama vähentääkin jonkin verran verotuloja. Kaupunki on tehnyt 2000-luvulla ylijäämää yh-teensä noin miljardi euroa.

Helsingillä oli viime vuoden lo-pulla lähes miljardi euroa mää-räaikaistileillä ja muissa kassa-talletuksissa (Helsingin talouden seurantaraportti 4/2008). Laina-saatavia on kaksi kertaa enem-män kuin velkoja. Lisäksi Helsin-gin Energian ennustetaan tekevän noin 250 miljoonan euron voittoa, josta ei ole kirjattu senttiäkään kaupungin budjettiin.

Talouden kasvuvuosina seli-tettiin, että pitää säästää pahan päivän varalle. Miksi nyt, kun näitä säästöön laitettuja varoja tarvitaan, vaaditaan taas meno-jen leikkaamista? Miksi ylijäämiä jemmataan eikä laiteta liikkeelle torjumaan lamaa?

Kenen verot ylös, kenen alas?

Useat valtuustoryhmät ovat esit-täneet kunnallisveron korottamis-ta. Samat puolueet ovat eduskun-nassa leikanneet kuntien valtion-osuuksia 90-luvun alun jälkeen miljardeilla.

Tässä on kyse oikeistolaisesta politiikasta, jossa pienituloisiin

raskaimmin kohdistuvaa kunnal-lisveroa aiotaan kiristää samaan aikaan kun hyvätuloisille, suur-yhtiöille ja pääomanomistajille jaetaan veroalennuksia.

Suunta pitäisi olla toinen: Luo-vutaan suurituloisten veronalen-nuksista, työnantajien kansan-eläkemaksun poistamisesta ja pääomatulojen verovapaudesta kunnallisverotuksessa. Käytetään näin kertyvät varat kuntien valti-onosuuksien nostamiseen ja pe-rusturvan parantamiseen.

Kannattaa elvyttää

Helsingin kannattaa elvyttää. Näin vältetään laskuja, joita työt-tömyyden ja palvelujen leikkaa-misen takia joudutaan muuten maksamaan vielä pitkään laman jälkeenkin. Satoja miljoonia ei pi-dä kuitenkaan hassata keskus-tatunnelin ja ydinvoimalaputken kaltaisiin hankkeisiin.

SKP:n ja Helsinki-listojen val-tuustoryhmä on tehnyt esityksen 100 miljoonan euron elvytysohjel-masta kaupungin noin neljän mil-jardin budjettiin. Sillä ohjattaisiin viime vuosien ylijäämistä ja Hel-singin Energian voitoista rahaa peruspalveluihin, työllistämiseen ja työntekijöiden palkkojen jäl-keenjääneisyyden poistamiseen. Osa elvytysrahoista käytettäisiin rakentamiseen ja peruskorjaami-seen, Raide-Jokerin toteuttami-seen ja uusiutuvan energian in-vestointeihin. Kaupunki tarvitsee myös oman rakennusosaston.

Eroon palvelujenalibudjetoimisesta

Helsinki on alimitoittanut jo pit-kään erityisesti sosiaali- ja ter-veyspalvelujen määrärahoja. Se näkyy muun muassa päivähoi-topaikkojen riittämättömyytenä, vanhusten kotipalvelujen puut-

teena sekä jonoina mielenter-veyspalveluihin, hammashoitoon ja monilla terveysasemilla.

Lama lisää perusturvan ja mo-nien julkisten palvelujen tarvetta. Alibudjetoimisen ongelmat kasva-vat, ellei peruspalvelujen määrä-rahoja nosteta tuntuvasti. Samal-la pitää torjua kaupungin johta-jiston taas esittämä lähipalvelujen karsiminen ja keskittäminen.

Hallitus ajaa naisten palkka-alea

Porvarihallitus ja kuntatyönantaja ajavat kuntien henkilöstömenojen karsimista matalatasoisella palk-karatkaisulla ja jättämällä täyttä-mättä vakansseja, joita avautuu suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Kokoomuksen Jyrki Kataisen lupaama tasa-arvotupo on vaihtunut naisvaltaisten alojen palkka-aleksi.

SKP ja Helsinki-listojen elvytys-ohjalemaan sisältyy budjettialoite 30 miljoonan euron lisämäärära-hasta kaupungin työntekijöiden palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi.

Osallistuva budjetointi

Suurin osa helsinkiläisistä ko-kee mahdollisuutensa vaikuttaa vähäisiksi. Päätösvaltaa ei pidä-kään keskittää Suur-Helsingin kuntaliitoksilla entistä kauemmas asukkaista. Sen sijaan on lisättä-vä asukkaiden vaikutusmahdolli-suuksia muun muassa osallistu-valla budjetoimisella.

Sevillassa, Porto Alegressa ja eräissä muissa kaupungeissa käytetyssä osallistuvassa budje-toinnissa osa kaupungin budje-tista (5 – 7 %) käytetään kaupun-ginosavaltuustojen ja asukkaiden esitysten mukaan.

Toinen demokratia-haaste on estää kokoomuksen ajama kau-

Pajusen ALE

Kaupunginjohtaja Jussi Pa-junen (kok) esittää valtuus-tolle nelivuotista strategiaoh-jelmaa, joka karsii, kilpailut-taa, yhtiöittää ja yksityistää kaupungin palveluja:

— Palvelujen rahoitus so-peutetaan kertyviin verotu-loihin eli rahoituksesta lei-kataan pois Helsingin Ener-gian voitoista nykyisin tehtä-vä siirto, noin 200 miljoonaa vuodessa.

— Yhden terveysaseman ja tukipalvelujen kilpailut-taminen, palveluseteleiden käytön ja ostopalvelujen lisääminen.

— Koulu-, terveysasema- ja muun palveluverkon ”tar-kistaminen” eli lähipalvelu-jen vähentäminen.

— Metro- ja raitioliiken-teen yhtiöittäminen, Palmi-an ja MetropoliLabin yhtiöit-täminen, liikelaitostami-sen lisääminen ja Helsingin Energian ja Sataman yhtiö-muodon ”selvittäminen”.

— Tennispalatsin, Han-sasillan, Suomen Energiau-rakoinnin, Mitoxin ja Suo-menlinnan lauttaliikenteen myyminen.

— Valtuuston käsittelyyn ei enää valmistella vanhus-palveluohjelmaa, ympäristö-ohjelmaa, ilmastostrategiaa, energialinjauksia, henkilös-töstrategiaa, arjen turvalli-suusstrategiaa, liikuntaoh-jelmaa, kansainvälistä strate-giaa ja hankintastrategiaa.

— Kaupungin omista-japolitiikan johtaminen keskitetään pieneen pii-riin kaupunginhallituksen konsernijaostolle.

SKP ja Helsinki-listat ei hyväksy näitä esityksiä. Strategiaohjelma on tulossa valtuustoon 15.huhtikuuta.

TOIVO KOIVISTO

Helsingin kaupunki tarvitsee oman rakennusosaston, kun yksityiset rakennusliikkeet eivät rakenna.

1/2009 EESPÄIN! 71/2009 EESPÄIN! 1/2009 EESPÄIN!

Suomen kommunistinen puolue ★ Helsingin kaupungin piirijärjestö ryHaapaniemenkatu 7–9 B, 9. krs, 00530 Helsinki(09) 774 38 140helsinginpiiri@skp.fi www.skp.fi ./helsinkiPuheenjohtaja Toivo Koivisto 050 341 2590toivo.koivisto@gmail.comPiirisihteeri Olavi Nurminen 040 518 7654olavi.nurminen@pp1.inet.fi ★ SKP:n Etelä-Helsingin osastoJuha-Pekka Väisänen 045 657 7215juha-pekka.vaisanen@manifesti.fi ★ SKP:n Etu-Sörkan osastoKristiina Haavisto 050 373 6619kia.haavisto@luukku.com★ SKP:n Helsingin posti– ja logistiikka-alan osastoLasse Nevalainen 040 462 3285lnevalainen@netti.fi ★ SKP:n Kaakkois–Helsingin osastoAri Hannikainen 044 588 6983★ SKP:n Koillis-Helsingin osastoJorma Heinonen (09) 351 5568helsinginpiiri@skp.fi ★ SKP:n Käpylän ja Kumpulan osastoJarmo Åsnabrygg 040 556 0150j.asnabrygg@luukku.com★ SKP:n Maunulan-Pakilan osastoMaija Hakanen 050 570 4368maija.hakanen@kolumbus.fi ★ SKP:n Helsingin Itäisen alueen osastoJuhani Lilja 0400 722 706jussi.lilja@iki.fi ★ SKP:n Pitäjänmäen osastoHeikki Vuorinen (09) 566 4408 heikki.vuorinen@helsinki.fi

★ SKP:n ja Helsinkilistojen valtuustoryhmäwww.helsinki-listat.fi Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen 050 341 2320yrjo.hakanen@skp.fi www.yrjohakanen.fi Varavaltuutetut:Seppo Lampelasteen1@monsp.comKari Peitsamorepe.rocks@jippii.fi Valtuustoryhmän sihteeriOlli Salin 050 599 1210 olli.salin@hel.fi

★ Pääkaupunkiseudun demokraattinen naisverkostoTytti Kotilainen 050 557 3537tyttikotilainen@yahoo.co.ukwww.naisverkosto.org

★ Punainen tähti - Helsingin kommunistiset nuoretIrene Auer 050 528 6789 ireneauer@gmail.com

★ EESPÄIN 1/2009Julkaisija SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ryPäätoimittaja Toivo KoivistoTaitto Pia LaulainenPainatus TA-Tieto Oy, Helsinki

Syksyn kunnallisvaaleissa Suo-men kommunistisen puolue ja Helsinki-listat sai yli kaksi kertaa enemmän ääniä kuin edellisissä kuntavaaleissa. Tämän tuloksen myötä SKP ja Helsinki-listat sai myös hieman aiempaa enemmän paikkoja kaupungin lautakuntiin, johtokuntiin ja neuvottelukuntiin. Luottamustehtäviin nousi monia uusia nuoria kasvoja ja kansalais-liikkeiden aktiiveja.

Kaupunginvaltuutettuna jatkaa Yrjö Hakanen. Maunulan-Pirkko-lan alueella asuva Hakanen toimii myös SKP:n puheenjohtajana.

— Uuden valtuuston suurim-pia haasteita on ohjata kaupungin tällä vuosikymmenellä keräämistä miljardin euron ylijäämistä rahaa laman torjumiseen ja palvelujen alibudjetoimisen lopettamiseen.

Ensimmäinen varavaltuutettu, rap-artisti Seppo Lampela asuu Itä-Helsingissä. Hän on myös lii-kuntalautakunnan jäsen.

— Kiinnostavinta lautakunta-työssä lienee päästä näkemään, miten homma toimii. On helpom-paa vain huudella kentän laidal-ta, että ”systeemi kusee”, kuin ot-taa siitä oikeasti selvää, Lampela

pohtii.Varajäseneksi liikuntalauta-

kuntaan valittiin erityispedagogii-kan opiskelija Anna-Mili Tölkkö, joka asuu Lassilassa.

Toinen varavaltuutettu, rock-muusikko Kari Peitsamo on Pu-navuoresta. Hänet valittiin UMO-säätiön hallitukseen.

- Vaihtoehtoisen jazz- ja muun-kin kokeellisen musiikkikulttuu-rin mahdollisuuksien turvaami-nen ja edistäminen UMO:n toi-minnassa. Jatsin syvin olemus on asia, jota pitää vaalia ja tut-kia, linjaa Peitsamo tavoitteitaan UMO-säätiössä.

Lisää paikkoja johtokuntiin

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä sai edustuksen myös ympäristö-lautakuntaan.

— Ympäristökeskuksen resurs-sien lisääminen ja kaavamuutok-siin perehtyminen ovat tärkeim-mät tehtävät, kommentoi muu-sikko ja opiskelija Alppilasta Lau-ri Alhojärvi haasteita.

Varajäsenenä lautakunnassa on muun muassa Pro Mustavuo-

ri –liikkeessä aktiivisesti toimiva Marjaliisa Siira Vuosaaresta.

SKP:n ja Helsinki-listojen val-tuustoryhmän sihteerinä toi-mii Olli Salin, sosiaalipäivys-tyksen päällikkö Vallilasta. Hä-net valittiin Helsingin Sataman johtokuntaan.

— Tärkeintä on Sataman toi-minnan säilyttäminen kaupun-gin omana liikelaitoksena, jonka tuotoilla voidaan lamankin oloissa rahoittaa asukkaiden tarvitsemia lakisääteisiä sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluja. Matkustaja- ja tavarasatama ovat olennainen osa infrastruktuuria, jota ei pidä yksi-tyistää, Salin korostaa.

Varajäseneksi Sataman johto-kunnassa on SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmästä erityislasten-tarhanopettaja Hannele Salava Itä-Pasilasta.

Tuottaja ja toiminnanjohtaja Heikki Takkinen Käpylästä valit-tiin Suomenkielisen työväenopis-ton johtokuntaan.

— Haasteina tällä valtuusto-kaudella ovat uuden johtosään-nön hyväksyminen, pääopistota-lon remontointi, henkilöstökysy-mykset sekä pääkaupunkiseudun yhteisen portaalin rakentaminen ja uuden opetusta tukevan teknii-kan mahdollisuudet.

Varajäsenenä työväenopiston johtokunnassa on pätkätyöläinen Irene Auer Kontulasta.

SKP:n ja Helsinki-listojen edus-tajaksi poliisin neuvottelukun-taan valittiin opettaja Helena Tuominen-Aliferenko ja varajä-seneksi lääkäri Esa Tulkki Rinta-mamiesasian neuvottelukuntaan valittiin asiakasneuvoja Leena Tamminen. Tekniikan museon säätiön valtuuskuntaan valittiin meteorologi Laura Rontu. Yhden kaupungin kiinteistöyhtiön hal-litukseen valittiin Asukasliiton järjestösihteeri Tiina Sandberg. Lisäksi keskusvaalilautakunnan varajäseneksi valittiin psykologi Emmi Tuomi ja valtuuston vaali-lautakuntaan Yrjö Hakanen.

Uusia luottamushenkilöitä

Alistetaanko yliopistot bisnekselle?Porvarihallituksen ajaman yli-opistolain valmistelussa on sivuutettu yliopiston opetta-jat, tutkijat ja opiskelijat, jot-ka ovat osoittaneet näkyvästi mieltä lakiesitystä vastaan. Ko-koomuslaisen opetusministerin johdolla valmisteltu esitys alis-taisi opetuksen ja tutkimuksen suurelta osin elinkeinoelämän ja ministeriön kontrolliin.

Esitetyllä lailla korvattaisiin

yliopistoyhteisön itse valitsemien elinten päätösvalta yritysten ja ministeriön edustajien enemmis-töllä yliopiston hallituksessa. Sa-malla tämä enemmistö voisi kont-rolloida ylhäältä päin tiedekuntia ja laitoksia kun hallitus valitsisi rehtorin, joka puolestaan valitsi-si tiedekuntien johtajat ja he taas laitosten johtajat.

Yliopistolaki rajoittaisi valtion rahoituksen supistuvaksi osaksi

menoista ja sitoisi yliopistot yhä enemmän ulkopuoliseen rahoi-tukseen. Se avaisi myös tietä lu-kukausimaksujen käyttöönotolle, aluksi EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Laki palautettava uuteen valmisteluun

Yliopistot kaipaavat uudistamis-ta aivan toisenlaiseen suuntaan.

Siksi yliopistolaki on laitetta-va uuteen valmisteluun, esitti Suomen kommunistinen puo-lue kannanotossaan.

— Tarvitaan lisää resursse-ja opiskeluun, opetukseen ja perustutkimukseen. Samoin tarvitaan lisää yksityisistä yri-tyksistä riippumatonta val-tion pysyvää budjettirahoitus-ta. Yliopistojen demokratian ja autonomian vahvistaminen on tärkeää laajemminkin tietoyh-teiskunnan kehityksen mah-dollisuuksia ajatellen.

SKP:n poliittinen toimikunta ihmettelee vihreiden ja keskus-tan asettumista tukemaan yli-opistojen valjastamista palve-lemaan suuryhtiöiden tarpeita ja tiedon alistamista kauppa-tavaraksi. Mihin ovat unohtu-neet puheet sivistysyliopistos-ta ja koulutuksellisesta tasa-arvosta?

SKP vastustaa esityksiä, joi-den mukaan yliopistojen hal-lintoon tulee ulkopuolisten ta-hojen – elinkeinoelämän ja mi-nisteriön – edustajien enem-mistö. SKP tukee yliopistojen autonomiaa ja oikeutta vali-ta itse omat hallintoelimensä, rehtorinsa, dekaanit ja laitos-ten johtajat. Poliittinen toimi-kunta vastustaa myös esitys-tä yliopistojen virkasuhteiden muuttamisesta työsuhteiksi, joka vähentäisi opettajien mah-dollisuuksia päättää opetuk-sen ja tutkimuksen sisällöstä.

TAPAHTUMIA

Talouskriisi ja Marx Seminaari la 28.3. Helsingin yliopistolla. Alustavat Pertti Honkanen, Esko Seppänen, Pekka Sauramo, Päivi Uljas, Seppo Ruotsalainen, Yrjö Ha-kanen. Sali 12, Fabiankinka-tu 33. Järj. Helsingin yliopis-ton kommunistit yhteistyössä DSL:n ja SKP:n kanssa.

MielenilmausTontinvuokraajat-kansalais-liike 1.4. klo 15.30-18 val-tuuston edessä Aleksanterin-katu 20. Sota, Nato ja Suomi Seminaari la 4.4. klo 10, alus-taa Rauhanpuolustajien pj Markku Kangaspuro, Ammat-tiliittojen kokoustila, Haapa-niemenkatu 7-9 B, Merihaka.

Suomen sosiaalifoorumi La-su 25.-26.4. Arbiksella, Dagmarinkatu 3. www.sosiaalifoorumi.fi

Työväen vappuTyöväen ja vasemmiston yh-teinen vappumarssi kokoon-tuu Rautatientorille pe 1.5. klo 10, marssi lähtee klo 11. He-ti marssin jälkeen noin klo 12 Tokoinrannassa vappujuhla, esiintyy mm. Kari Peitsamo.

Maailma kylässä –festivaali La-su 23.-24.5. Kaisaniemen puisto & Rautatientori.

Maanantaiklubit6.4., 4.5. ja 1.6. ravintola Mi-lenka, Haapaniemenkatu 3-5. maanantaiklubi.blogspot.com

Suomen kommunistinen

OTA YHTEYTTÄTULE MUKAAN TOIMINTAAN!

VEIKKO KOIVUSALO

TOIV

O K

OIV

ISTO

Aleksanterinkatu täyttyi, kun opiskelijat, opettajat ja tutkijat osoittivat mieltä yliopistolakia vastaan.

Kari Peitsamo, Seppo Lampela ja Yrjö Hakanen palaverissa.

8 EESPÄIN! 1/2009

nen yhteiskunta on menossa.Kunpa Salminen eläisi ja

näkisi, mihin ”kehitys” on ”ke-hittynyt” romaanin ilmestymi-sen jälkeen. ”Auschwitz” on jo täällä. Köyhät ja syrjäytetyt on pantu kilpailemaan keske-nään selviytymisestä ja eloon jäämisestä. Työpaikoilla pu-dotuspeli on täydessä käyn-nissä. Ihmisarvo ja itsekun-nioitus painetaan lokaan.

Kuten näytelmässä sano-taan, nyt on päästy sille as-teelle, että köyhien kapinasta rikkaita vastaan on siirrytty rikkaiden kapinaan köyhiä vastaan

Fisu-Hanski on symboli ”kunniallisesta” yhteiskun-nasta ja sen vallanpitäjistä, joiden rahoilla ja siunauksel-la ihmisten nöyryyttäminen ja humpuuki etenee. Salmisen kirjassa Hanski itse pohtii: ”En ollut tyytyväinen tähän aikaan, vaikka aika oli tyyty-väinen minuun. Minua ei syy-tetty mistään, koska tein niin

”Keskiluokan köyhtyessä rangaistukset kovenee/duunii ei tarkotuksel riitä tarpeeks monelle/mut me katsotaan vaan oireilevaa lasta/kiltti poika, joka ampuu kaikki luokassa.”

STEEN1: RUNOJA KONTROLLIHUONEESTA(Kolmas pitkäsoittolevy, ilmestyy 25.3.)

paljon vääryyttä. Ketään ei enää syytetty. Koko sana oli lopetettu tarpeettomana, oli ryhdytty syyllistämään, mut-ta vain köyhiä. Niitä syyllis-tettiin, koska ne eivät pys-tyneet varastamaan muuta kuin kaljaa Siwasta.”

Totisesti, siinä ei vain Hanskin vaan koko tekopy-hän paskayhteiskunnan ko-ko kuva.

ERKKI SUSI

Kalavale KOM-teatterissa. Arto Salmisen romaanin pohjalta näyttämösovitus ja ohjaus Pekka Milonoff, lavastus Eeva Ijäs, puvut Niina Pasanen, musiik-ki Kalle Chydenius, valot Kari Vehkonen. Rooleissa Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Marja Packalén, Niko Saa-rela, Eeva Soivio ja Pekka Valkeejärvi.

Kuin roska laineillaRyhmäteatterin Päällystak-ki perustuu Nikolai Gogolin samannimiseen novelliin, mutta pääosiltaan tarina on kuitenkin uusi. Esa Leski-sen ja Sami Keski-Vähä-län kirjoittama näytelmä on tarina Suomesta, joka vii-dessäkymmenessä vuodes-sa muuttuu Paavo Nurmen maasta globaalin talouden heittopussiksi.

Päähenkilö Akaki Akakijevitš on tässä myrs-kyssä kuin roska laineilla: te-kee työtä ja keikkuu mukana kunnes viimeinen ranta tulee vastaan. Sitä ennen häneltä on viety kaikki mitä hänellä on ollut, ihmisarvokin.

Päällystakki järkyttää, paljastaa ja panee ajattele-maan. Päällystakissa ei kui-tenkaan synkistellä, päin-vastoin. En muista milloin olisin nauranut niin make-asti teatterissa.

Komedia ja tragedia lomit-tuvat, kipeät asiat verhoutu-vat kuin itsestään koomiseen viittaan. Kaiken kruunaa musiikki, joka omalla taval-laan muistuttaa menneestä, odotuksesta, suurista toi-veista ja vielä suuremmista pettymyksistä.

★ ★ ★

Kaikesta näkee, että käsikir-joittajat ovat lukeneet tark-kaan Juha Siltalansa: Työ-

”Auschwitz” on jo täälläAivan liian varhain kuolleen Arto Salmisen viimeiseksi romaaniksi jääneen Kalava-leen on yhdessä Aleksi Mi-lonoffi n kanssa sovittanut ja ohjannut KOM-teatteriin Pekka Milonoff. Sanoisin, että jo oli aikakin.

Näytelmässä tosi-tv-oh-jelmien nykytrendejä suju-vasti seuraava ja orwellilais-sarasvuolaista terminologiaa viljelevä ideanikkari Kaspe-ri höynäyttää kovasti Spe-de Pasasen oloisen tv-viih-teen konkarin Kyösti ”Fisu-Hanski” Hannukkalan tuot-tamaan tosi-tv-ohjelman ni-meltä Auschwitz.

”Me sanotaan käsipäivää pahalle”, selittää Kasperi Fi-su-Hanskille. ”Tehdään siitä niin raaka, että nuoret seuraa sitä camp-hengessä ja van-hempi väki paskat housuis-sa…Aika on kypsä uudenlai-selle ohjelmatuotannolle.”

Lähiö-survivaliin otetaan kaksitoista kaikkeen val-mista toisen polven työtön-tä, joista puolet pannaan esittämään vankeja, puo-let vartijoita. Ilman palkkio-ta. Yleisöäänestyksellä osat vaihtuvat.

Lihassa ei säästellä eikä sähkössä tingitä. Pudotus-pelit ratkaistaan sähkötuo-lissa, jossa viimeiset kilpai-levat 200 000 euron voitto-potista ottamalla vastaan toinen toistaan vahvempia sähköiskuja. Sillä ”voittaja vie kaiken”.

Ohjelman sponsoriesit-telyssä kerrotaan: ”Sähkön tuotti Fortum”. Romaanissa myös sähkötuolin valmista-nut ABB vaati ja sai tuoliin näkyviin oman logonsa.

★ ★ ★

Auschwitz-ohjelma on ka-rikatyyri tosi-tv-roskasta ja ihmisten tyhmistämisteolli-suudesta. Mutta se on tie-tysti ennen kaikkea symboli, jonka avulla Salminen halu-aa osoittaa, mihin suomalai-

elämän huonontumisen lyhyt historia pilkistää repliikeis-sä ja kehyskertomuksessa. Akaki Akakijevitšin (Martti Suosalo) seesteinen työ ku-ponginleikkaajana muuttuu vaiheittain työksi vuorotta; kun omat työt on tehty pitää vielä jaksaa tehdä toistenkin hommat, jotta kaikkea valvo-va hirviö, markkinat, saisivat päivittäisen uhrinsa. Jos et pysy vauhdissa mukana, hä-viät eläkeputkeen tai katoat muuten työpaikalta. Ja aina on portin takana uutta po-rukkaa tarjolla, valmiita te-kemään mitä tahansa, millä hinnalla tahansa.

Kun Akakin voimavarat ehtyvät, elvytystä tarjotaan pilleripurkista – kuten sa-doille tuhansille muillekin tänä päivänä. Suorituskyky palaa ja Akaki jaksaa vielä hetken, kunnes sivuvaiku-tukset, Ahdistus ja sen ka-verit asettuvat hänen luok-seen taloksi.

ANNELI FORSS

Päällystakki, komedia työ-elämän huononemisesta. Ryhmäteatterin Helsinginka-dun näyttämö. Nikolai Gogo-lin kertomuksen pohjalta kir-joittaneet Sami Keski-Vähälä ja Esa Leskinen. Ohjaus Esa Leskinen. Puvut ja lavastus Janne Siltavuori. Valot Tom-mi Tirranen. Rooleissa Martti Suosalo, Taisto Oksanen, Sanna-Kaisa Palo, Tuomas Rinta-Panttila, Minna Suuro-nen ja Armi Toivanen.

TANJA AHOLA

RIIKKA PALONEN

Rajua ja rujoa kuvausta nyky-Suomesta

Yhteiskuntakriittisten ja lama-Suomen nykytilaa läpi-valaisevien näytelmien ketju jatkuu: Ryhmäteatteris-sa Päällystakki ja KOM-teatterissa Kalavale. Pyysimme niistä arviot Tiedonantaja-lehteen teatteriarvosteluja kirjoittavilta Anneli Forssilta ja Erkki Sudelta.