Väylä sujuvaan arkeen. Joensuun seudun Leader -yhdistyksen strategia vuosille 2014 - 2020

Kansikuva: Kontiolahden ja Joensuun alueilla sijaitsevan Jukajärven vesistön hoitosuunnitelma valmistui kahden ky-län yhteisponnistuksena ja Leader-hankkeena alkukesällä 2013. Tutkimustyön lisäksi jokainen kyläläinen on saanut osallistua suunnitelman laatimiseen, kukin parhaaksi katsomallaan tavalla. Suunnitelmassa ovat rintarinnan kylä-läisten kokemukset ja tarinat sekä vesistöanalyysi ja kunnostusehdotukset. Seuraava askel on LIFE-rahoituksen hake-minen valuma-alueiden kunnostamiseksi.

Niskakatu 4 A80100 Joensuupuh 013-610 0020toimisto@joensuu-leader.infowww.joensuu-leader.infowww.maakaista.fi

• tukee oman lähiympäristön kehittämistä, viihtyisyyden lisäämistä ja uusien työpaikkojen luomista

• neuvoo hankkeiden hakemisessa ja toteuttamisessa• perustettu vuonna 1996• rekisteröity yhdistys, Y-tunnus 1065357-4• kotipaikka on Polvijärvi• toimialue: Joensuu (maaseutualueet), Liperi, Kontiolahti, Outokumpu, Polvijärvi• jäsenmäärä 335, joista yhteisöjäseniä 77 (tilanne 1.6.2013)• hallitus koostuu puheenjohtajasta 12 jäsenestä sekä kolmesta varajäsenestä• vuodesta 1996 lähtien hallituksessa on toiminut 84 eri henkilöä• vuosina 1996-1999 LEADERII-kaudella yhteensä 130 hanketta• vuosina 2000-2006 LEADER+-kaudella yhteensä 238 hanketta• vuosina 2007-2013 Leader-kaudella yhteensä 191 hanketta (tilanne 1.6.2013)

Sisällys

Johdanto: Paikallisen kehittämisen solmukohta 5

1. Aluekuvaus: Monipuolinen seutu 6

Yleiskuvaus 6

Kaupungin keskusta 7

Taajamat 8

Asuinmaaseutu 8

Ydinmaaseutu 9

Harvaanasuttu maaseutu 9

2. Joensuun seudun mahdollisuudet ja kehittämistarpeet 9

SWOT-analyysi 10

3. Strategian kuvaus ja tavoitteet: Ympäristöstä yhteisöllisyyteen ja yrittäjyyteen 11

Ympäristö: Oivallus omasta ympäristöstä avaa uusia mahdollisuuksia 11

Yhteisöt ja yhteistyö: Sujuva arki syntyy yhdessä tehden 12

Yrittäjyys: Työ muodostuu monesta eri osasta ja osaamisesta 13

4. Prosessin kuvaus: Miten strategia on syntynyt? 13

5. Toimintasuunnitelma: Yhdistys nuuskii, välittää ja tukee 14

Perustehtävä 14

Toiminnan tyyli 16

Yhteistyö 17

Oppimissuunnitelma 17

Tiedotussuunnitelma 18

6. Hallinto ja seuranta 18

7. Rahoitussuunnitelma: Yhdistämme eri rahastot 19

8. Tavoitteet 21

9. Pohjois-Karjalan Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen maaseutusuunnitelmien

yhteensovitus 22

Joensuun seudun Leader -yhdistyksen strategia vuosille 2014-2020

Väylä sujuvaan arkeen.- Ympäristön, yhteisöllisyyden ja yrittäjyyden onneksi.

4

5

Johdanto

Paikallisen kehittämisen solmukohta

Kun Joensuun seudun Leader-yhdistys perustettiin vuonna 1996, olimme käynnistämässä aivan uudenlaista ja Suomessa ennenäkemätöntä maaseudun kehittämisen toimintamallia. LEADERII-ohjelmaa suunnitteleva ja toteuttava ”paikallinen toimintaryhmä” oli uusi asia. Leader-yhdistyksen kannalta se merkitsi Euroopan unionin rahastoihin, kieleen ja sääntöi-hin tutustumista. Samalla aloitus merkitsi tiedottamista, innostamista ja luottamuksen ra-kentamista niin alueen asukkaisiin kuin kuntiin ja viranomaisiinkin nähden. Yhdistyksen linjaksi muodostui kansalaistoiminta, kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja viranomaisista erottuminen. Toimintaa ohjasi hankemaailmaan tutustuvien paikallisyhteisöjen ymmärtä-minen; Leader-yhdistys oli ymmärtäjä, joka muokkasi hakemusten ja suunnitelmien sisäl-lön ohjelmatyön vaatimaan muotoon. LEADER+-kausi merkitsi toiminnan laajentumista koko Suomeen ja myös koko Poh-jois-Karjalaan. Joensuun seudun Leader -yhdistys löysi myös oman paikkansa. Edellisellä ohjelmakaudella syntynyt luottamus näkyi käytännössä. Kuntien rahoitus muuttui oh-jelmakauden mittaiseen asukasluvun mukaiseen kuntaosuuteen. Yhteistyö myös silloisen Pohjois-Karjalan TE-keskuksen, nykyisen ELY-keskuksen kanssa tuli jouhevaksi - vapaaeh-toiseksi toiminnaksi. Paikallisyhteisöt toteuttivat hankkeita innokkaasti ja yritystuet tulivat itsestään selväksi osaksi toimintaryhmän rahoitusta. Viranomaisten ja toimintaryhmän kautta kulkevien yritystukien yhteensovittaminen löysi linjansa. Toiminnassa korostui neu-vonta ja toimintaryhmä opetteli neuvojan roolin. LEADER+kaudella käynnistyi myös poh-joiskarjalaisten toimintaryhmien tiivis yhteistyö, mikä merkitsi Joensuun seudun Leader -yhdistykselle maakunnallisen ja maakuntarajat ylittävänkin yhteistyön rakentajan roolia. Käynnistyneet kansainväliset hankkeet ja kansainvälinen aktiivisuus toi kokemuksia ja kontakteja, jotka laajensivat toimintakenttää.

Leader-tyyppisen toiminnan siirtyminen ohjelmakaudelle, vuosiksi 2007-2013, osaksi maa-seuturahoitusta ja samalla tapahtunut byrokratiaan hullaantuminen on korostanut enti-sestään viranomaistiedon ja -taitojen osaamisen merkitystä paikallisessa kehittämisessä. Samalla neuvonnan rooli on korostunut ja yhdistys on muuttunut ymmärtäjästä myös neuvojaksi. Yhteistyön rakentajan rooli on vahvistunut ja laajentunut, yhteistyöhön on tul-lut mukaan uusia osapuolia ja yhdistys on muodostunut pohjoiskarjalaisen maaseututie-dottamisen solmukohdaksi. Ehdotukset ja toimintaideat sekä erilaisissa toimikunnissa ja ryhmissä mukana oleminen on tehnyt yhdistyksestä kansallisen tason vaikuttajan. Paikal-lisen toiminnan rinnalle tulleet kansainväliset hankkeet ja toiminta on tullut osaksi ryhmän arkea. Kansainvälinen toiminta ei ole jäänyt hankevetäjien tai henkilökunnan tehtäväksi vaan sekä ryhmän hallituksen jäsenet että hankkeisiin osallistuvat paikallisten yhteisöjen edustajat ovat aktiivisesti mukana muokkaamassa toiminnan sisältöä.

Yhdistyksen toiminta ja merkitys on muuttunut ja kasvanut vuodesta 1996, niin kuin pi-tääkin. Yhdistys on saavuttanut luottamuksen niin paikallistasolla kuin suhteessa kuntiin ja viranomaisiin. Yhdistyksen henkilökunta on oppinut ohjelmatyössä tarvittavat taidot ja yhdistyksestä on tullut maakunnallisen ja maakuntarajat ylittävän yhteistyön rakentaja ja viestinnän solmukohta. Kasvu on näkynyt yhdistyksen hallituksenkin työskentelyssä; LEA-DERII-kauden oman kunnan tai kylän puolustamisesta siirryttiin LEADER+-kaudella seutukunnan etujen ajattelemiseen ja kuluvalla kaudella hallituksessa keskustellaan valta-kunnan tason ja kansainvälisistäkin asioista. Yhdistys on Leader-toimintaryhmä; hankkei-den toteuttajat, hallituksen jäsenet ja yhdistyksen toimihenkilöt ovat aktiivisesti mukana seutukunnallisessa, kansallisessa ja myös kansainvälisessä työssä.

6

1. Aluekuvaus: Monipuolinen seutu

YleiskuvausJoensuun seudun Leader –yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Joensuun ja Outokummun kaupun-git sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat. Kokonaisuutena yhdistyksen toimialueen asukas-luku oli vuoden 2012 lopussa 112 881 henkilöä.

Kunta Miehiä Naisia YhteensäJoensuu 36 016 38 152 74 168Joensuu kaupunki * 53 090Joensuu maaseutu 21 078Kontiolahti 7 217 7 028 14 245Liperi 6 257 6 140 12 397Outokumpu 3 644 3 699 7 343Polvijärvi 2 421 2 307 4 728 Asukkaita maaseudulla yhteensä 59 791Asukkaita yhteensä 112 881

Kuten muuallakin Suomessa toiminta-alueen väestö ikääntyy erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja kaupunkialueella. Yli 65-vuotiaiden osuus harvaan asutuilla maaseutualueilla oli vuoden 2011 lopussa 23 prosenttia ja kaupunkialueellakin yli 21 prosenttia. Kaupungin läheisellä maaseudulla osuus oli vain 12,5 prosenttia. Sen sijaan nuorten osuus kaupungin läheisellä maaseudulla oli yli 23 prosenttia väestös-tä. Maakunnan ja seutukunnan väestöennusteet olisivat synkemmät ilman tulomuuttoa. Syntyvyyden ja kotimaan muuttoliikkeen jälkeen väestömäärä olisi aleneva, ellei venäläisten koko ajan voimistuva muutto seutukunnalle saisi väestömäärää nousemaan. Koko maakunnassa on noin 2 550 venäjänkielistä ja heistä yli puolet asuu Joensuun seudulla.

Joensuun seudulla asukkaiden tulotaso on noin 90 prosenttia maan keskitasosta. Työttömien osuus työ-voimasta oli vuoden 2012 lopussa 14,1 prosenttia, mikä on selvästi valtakunnan tasoa (9,8 %) korkeam-pi - Polvijärvellä (15,6 %) ja Joensuussa (15,11 %) Pohjois-Karjalankin keskiarvoa (14,5 %) korkeampi. Työttömyys ei siis ole helpottanut. Yrityksiä on kuitenkin perustettu lisää; vuosina 2007-2011 yritysten lukumäärä yhdistyksen toimialueella on kasvanut 6,5 prosenttia. Joensuun seudun Leader -yhdistyksen toimialueella yrittäminen on vilkkainta harvaan asutulla maaseudulla (5,3 yritystä / 100 asukasta koh-den) ja vähäisintä kaupungin läheisellä maaseudulla (4,5 yritystä / 100 asukasta kohden).

Koko toimialueen pinta-ala on 6 484 neliökilometriä. Vesistöjä on varsin paljon, yhteensä 1 325 neliö-kilometriä ja 20 prosenttia koko pinta-alasta. Vesistöt ovat väyliä. Toisaalta ne jakavat aluetta, mutta tar-joavat myös mahdollisuuksia alueen kehittämiseen.

Kunta Maapinta-ala Vesistöt YhteensäJoensuu 2 382 369 2 751Kontiolahti 800 230 1 030Liperi 727 434 1 161Outokumpu 446 138 584Polvijärvi 804 154 958

Yhteensä 5 159 1 325 6 484

* Tietoja ei ole saatavilla.

7

Toimialuetta hahmottavat alueen keskellä sijaitseva Joensuun kaupunki ja sitä ympäröivät erilaiset maa-seutualueet. Aikaisemmin tiiviisti asuttu Joensuu on muuttunut maaseutukaupungiksi, jonka asukkaista kaksi kolmasosaa asuu edelleen kaupunkimaisessa ympäristössä. Kaupungin pinta-alasta yli 90 prosent-tia on maaseutua ja keskustasta harvaan asutun entisen Tuupovaaran kunnan itäisimpiin kyliin on yli 80 kilometriä. Toimialuetta voi kuvata kuntarajat unohtaen maaseudun kolmijaon mukaisesti erityyppisiin maaseutualueisiin. Strategian kannalta on kuitenkin syytä tarkastella myös Joensuun kaupunkikeskus-taa ja maaseututaajamia. Kaupungin ympärille on kasvanut lähes kehänomainen, liikenneväylien varsia myöten kasvava kaupungin kehysalue ja kaupungin läheinen asumismaaseutu, joiden asukasmäärä kas-vaa. Kuitenkin valtaosa Joensuun seudun Leader -yhdistyksen toimialueesta on harvaanasuttua maaseu-tua ja lisäksi ydinmaaseutua.

Kaupungin keskustaAktiivisen asukastoiminnan nostaminen ja ympäristön kohentaminen.Tiivis Joensuun kaupunkikeskusta on lähes maantieteellisesti ja toiminnallisesti keskellä toimialuetta. Kaupunkikeskustassa asuu 47 prosenttia Leader-yhdistyksen toiminta-alueen asukkaista. Asukasmää-rä kasvaa hitaasti, mutta kasvu on hidastunut 2000-luvulla; 1990-luvun viimeisellä vuosikymmenellä asukasmäärä kasvoi viisi prosenttia, mutta 2000-luvun ensimmäisellä kymmenellä kolme prosenttia. Kaupunkikeskustan asukkaiden suhteellinen osuus koko toimialueen asukkaiden määrästä onkin pie-nentynyt 2000-luvun alussa. Maakunnan pääkaupunkina Joensuun keskustaan on keskittynyt palveluja, koulutuslaitoksia, teollisuutta ja myös hallintoa. Työpaikkojen keskittyminen kaupunkiin merkitsee työ-matkaliikennettä. Vaikka pendelöintiä tapahtuu sekä keskustaan että keskustasta maaseutualueille, on

Joensuu seudun Leader -yhdistyksen toimialue.

8

työmatkaliikenne kohti keskustaa yleisempää kuin toiseen suuntaan. Joensuussa työssäkäyvistä onkin neljännes muissa kunnissa, ennen kaikkea Kontiolahdella ja kaupungin läheisellä maaseudulla, asuvia. Työssäkäynnin lisäksi palvelujen hankinta korostaa kaupunkikeskustan merkitystä ihmisten arjessa.

Kaupunkialueella, joka ei nykyisellä eikä aiemmilla ohjelmakausilla ole kuulunut Leader-toiminta-alueeseen, toimii kolmetoista asukasyhdistystä. Näistä 11 on rekisteröityneitä. Asukasyhdistykset ovat saaneet kaupungilta pieniä avustuksia, mutta varsinaista kehittämistukea maaseudun yhteisöjen tapaan ei ole ollut mahdollista hakea. Kokemuksia kehittämistoimista on 1990-luvun lopulta URBAN-ohjel-masta, jossa ennen kaikkea Rantakylän, Utran ja Marjalan kaupunginosiin perustettiin asukastupia ja asukkaita aktivoitiin kehittämiseen. Asukasyhdistysten lisäksi kaupungin keskustan kehittämistä ideoi ja myös toteuttaa Joensuun kaupunkikeskustayhdistys, jonka tavoitteena on pitää keskusta elävänä ja viih-tyisänä. Kaupunkikeskustayhdistys ei kuitenkaan ole asukasyhdistysten tapaan asukkaiden vaan parem-minkin yritysten yhdistys. Kaupunkialueella toimii luonnollisesti runsaasti harrastusseuroja ja muita yhdistyksiä, joilla on toki toimintaa, tapahtumia ja tempauksia. Toiminta on kuitenkin eriluonteista kuin maaseudun kylä- ja muiden yhdistysten kehittämistoimet.

Taajamat Harrastusmahdollisuudet ja palvelutoiminnan edistäminen.Kaupungin ja haja-asutusalueitten lisäksi Joensuun seudun Leader -yhdistyksen toimialueella on yhdek-sän nykyistä tai entistä kuntakeskusta (Eno, Joensuu, Kiihtelysvaara, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä ja Tuupovaara) ja kolme asutustaajamaa Liperin Viinijärvi sekä Uimaharju ja Hei-nävaara Joensuussa. Jo tapahtuneet kuntaliitokset ja toisaalta itsenäistenkin kuntien toimintojen yhdistä-minen suuremmiksi kokonaisuuksiksi on taajamissa merkinnyt hämmennystä ja hiipumista. Taajamissa ei ole perinteisesti ollut kylien tapaan voimakasta kylätoimintaa, joka aktivoisi asukkaita kehittämis-toimiin. Tosin viime vuosina taajamiinkin on hanketoiminnan tuella perustettu yhdistyksiä, jotka ovat tarttuneet toimeen. Uusia taajamien kyläyhdistyksiä on perustettu esimerkiksi entisiin kuntakeskuksiin Enoon, Hammaslahteen, Kiihtelysvaaraan ja Tuupovaaraan. Niiden toiminnassa on piirteitä asukas- sekä kylätoiminnasta. Edelleen kaivataan asukkaiden aktivoimista, ympäristön kohentamista, tapahtu-mia, harrastusmahdollisuuksia ja myös yritys- ja palvelutoiminnan edistämistä.

AsuinmaaseutuYhteisöllisyyden nostaminen ja muuttuneet maisemat.Asuinmaaseutu on pääosin edelleen kaupungin läheistä, mutta levittäytyy yhä kauemmas kaupungista. Lähellä kaupunkikeskustaa asuinmaaseutu ympyröi kaupunkia kehämäisesti ja levittäytyy kauemmaksi ennen kaikkea liikennereittien varsille ja vesistöjen läheisyyteen. Maisemallisesti asuinmaaseutu on me-nettämässä maaseudun piirteitä; itäsuomalaiset nurmiviljelypellot ja metsät ovat häviämässä, tilalle tulee taajamiksi kaavoitettuja asuinalueita. Asuinmaaseudun asukkaat ovat pääosin työikäisiä ja työssäkäyviä perheitä. Vaikka asuminen on asuinmaaseudun tärkein elinkeino, on alueella myös palvelualan työpaik-koja ja teollisia työpaikkoja. Palvelut ovat lähellä ja helposti saavutettavissa. Tyypillistä asuinmaaseutua ovat entisen Pyhäselän kunnan Reijola, Kontiolahden Lehmo sekä Kylmäoja ja Liperin Ylämylly.

Asukasmäärä asuinmaaseudulla kasvaa koko ajan ja kasvu näyttää nopeutuneen viimeisen kymmen vuoden aikana; 1990-luvulla asukasmäärä kasvoi noin 10 prosenttia, mutta 2000-luvun ensimmäisen kymmenen vuoden aikana jo lähes 20 prosenttia. Asuinmaaseudulla asuvien osuus koko toimialueen asukasmäärästä kasvaa koko ajan ja on nyt noin 12 prosenttia.

Asuinmaaseudun nopea kasvu ja uudet asukkaat merkitsevät sitä, että yhteisöllisyys ei ole kovinkaan voimakasta. Kattavasti yhteisöä edustavia ”kyläyhdistyksiä” ei juuri ole. Asukkaiden toiminta on kana-voitunut eri harrasteseurojen, kuten urheiluseurojen kautta tai esimerkiksi koulun vanhempainyhdis-tysten kautta. Esimerkiksi Kulhon koulun vanhempainyhdistys on onnistuneesti järjestänyt harrastus-

9

mahdollisuuksia lapsille ja nuorille Leader-hankkeena. Asuinpaikkaan, sen historiaan, paikan nimiin ja muuttuneisiin maisemiin liittyvät tiedot ja tietojen kerääminen kiinnostavat ja kiinnittävät uudet asuk-kaat asuinympäristöönsä.

YdinmaaseutuUudet toimialat ja monialayrittäjyys.Varsinkin toimialueen länsi- ja luoteisosissa Liperissä ja Polvijärvellä on pohjoiskarjalaisittain laajoja entisiä järvenpohjamaita ja peltoaukeita, ydinmaaseutua. Omakotiasutus on leviämässä myös ydinmaa-seudulle, mutta seutu on pääosin maatalousvaltaista. Siinä missä asuinmaaseudun asukasmäärä kasvaa, ydinmaaseudun asukasluku on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt lähes ennallaan. Noin 18 prosenttia toimialueen väestöstä asuu ydinmaaseudulla.Ydinmaaseudun kylätoiminta on vilkasta. Kyläyhdistykset ovat ottaneet kehittäjän roolin varsinkin asuk-kaiden viihtyvyyden parantamiseksi. Yhdistykset ovat rakentaneet ja kunnostaneet kokoontumistiloja, ylläpitävät reitistöjä ja järjestävät tilaisuuksia. Maakunnalle ominainen runsas kesäteatteritoiminta on yhteisöille tärkeää paitsi taloudellisesti myös harrastuksena ja asukkaita yhdistävänä tekijänä. Huolena ydinmaaseudullakin on palvelujen väheneminen ja karkaaminen kauemmaksi. Palvelut ovat helpommin saavutettavissa kuin harvaan asutulla maaseudulla. Etäisyyttä palveluihin on noin 15 -35 kilometriä. Li-säksi maa- ja metsätalouden työpaikkojen sekä palvelutyöpaikkojen väheneminen merkitsevät tarvetta uudenlaisen yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymiselle.

Harvaanasuttu maaseutuUudet palveluratkaisut ja palvelujen saavutettavuus.Toimialueen itä- ja pohjoisosissa entisten Enon, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kuntien nykyisen Joen-suun alueella sekä osin Kontiolahden, Polvijärven ja Outokummun alueilla maaseutua luonnehtii muu-tama pieni taajama ja harva tienvarsiasutus. Harvaanasutun maaseudun asukasmäärä on laskeva, vain vajaa viisi prosenttia koko toimialueen asukkaista asuu harvaanasutulla maaseudulla. Asuinmaaseudun ja ydinmaaseudun lisäksi myös harvaanasuttu maaseutu houkuttaa koulutettua väkeä, muuttoliikkeestä ei tosin voi puhua, mutta varsinkin pienet maatilat ovat kysyttyjä.

Myös harvaanasutulla maaseudulla on kylätoiminta ollut perinteisesti voimakasta. Väestön ikääntyes-sä kaivattaisiin kylätoimintaan ja myös muuhun yhdistystoimintaan uutta väkeä ja kyliin lisää uusia asukkaita, jotka luonnollisesti tarvitsevat työmahdollisuuksia. Palvelut ovat tyypillisesti kaukana, jopa kymmenien kilometrien päässä, ja niiden saavutettavuuden parantamiseksi tai ainakin turvaamiseksi kaivattaisiin uudenlaisia ratkaisuja.

2. Joensuun seudun mahdollisuudet ja kehittämistarpeet

Sekä fyysisestä toiminta-alueesta että asukkaiden toiminnan kautta nousevat kehittämistarpeet ja mah-dollisuudet ovat erilaisia toimialueen eri osissa. Asuinmaaseudulla, taajamissa ja kaupunkikeskustassa kaivataan yhteisöllisyyden vahvistamista ja asukkaiden omaehtoiseen toimintaan perustuvan kehittä-misen käynnistämistä tai ainakin vahvistamista. Ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla taas tarvitaan yhteisöjen kehittämistoimien tukemista ja uusia avauksia esimerkiksi palveluiden tuottamiseen ja yritystoimintaan. Uuden laajan kunnan mahdollinen syntyminen voi aiheuttaa hämmennystä, luoda tarpeita paikallisdemokratian vahvistamiseen ja myös tilausta uusille eritavoin syntyville työpaikoille. Laaja alue, vesistöt ja harva asutus merkitsevät pitkiä etäisyyksiä, mutta samaan aikaan luonto ja vesistöt tarjoavat vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.

10

Vahvuudet- maisemat, vesistöt, ilmasto- paljon tilaa- mukavat käytännön läheiset ihmiset- mummot ja vaarit- toimivat paikallisyhteisöt- arjen luovuus, tuunattu kulttuuri ja perinteet- vahva yhdistystoiminta maaseudulla- kokoontumistilat varsinkin maaseudulla- seutuyhteistyö- korkea-asteen ja toisen asteen koulutusta- vahva kytkös maaseutututkimukseen- kansainvälisyys

Heikkoudet- välimatkat, pitkät etäisyydet- huonot tietoliikenneyhteydet- tiestön huono kunto- vähenevä ja ikääntyvä väestö harvaan asutulla maaseudulla- palvelujen väheneminen- heikko yhteisöllisyys ja kehittämistoiminta taajamissa- apatia, lyhytnäköinen ajattelu- rohkeuden ja pääomien puute

Sisä

inen

ym

päris

töU

lkoi

nen

ympä

ristö

Mahdollisuudet- kehittyvät tietoliikenneyhteydet- luontoyrittäjyys- nuorten yrittäjyys- yhteiskunnallinen yrittäjyys- hajautettu energiantuotanto- lähityö / etätyö- maaseudun uudet asukkaat- tietoisuus omasta ympäristöstä- kohtuullistaminen- vahvistuva ja uusimuotoinen paikallisdemokratia- alueen erikoisten kohteiden huomioiminen- yhteistyö kylien ja kuntien kesken

Uhat- infrastruktuurin rapeutuminen- julkisen liikenteen loppuminen- maankäytön epäedullinen sääntely- maaseudun alueiden ja väestön polarisoituminen- kuntaliitosten tuoma osallistumis- mahdollisuuksien heikkeneminen- kehittämisen ohjautuminen keskuskaupungin ehdoilla- lisääntyvä nurkkakuntaisuus- seudulle ei tule pääomia- kehittämistoimiin kohdistuva byrokratia ja keskittämisvaatimukset

SWOT-analyysi

11

Strategiaprosessissa tehty SWOT-taulukko on yhtä aikaa aluetta kuvaava ja Leader-yhdistyksen tilannet-ta kuvaava. Yhdistyksen keskeisiä strategisia ajatuksia muotoiltaessa on mietitty - miten nyt havaittuja heikkouksia voidaan vahvistaa vielä käyttämättömillä mahdollisuuksilla ja toisaalta, miten torjua uhkia nykyisillä vahvuuksilla. Näistä lähtökohdista keskeisiksi nousivat yhteisöllisyys, elinkeinotoiminta sekä alueen luonto ja ympäristö.

3. Strategian kuvaus ja tavoitteet: Ympäristöstä yhteisöllisyyteen ja yrittäjyyteen

Erilaiset avoimet yhteisöt ja aktiiviset asukkaat muodostavat maaseudun kivijalan. Paikallisuu-den korostaminen, kylä- ja yhdistystoiminnan omien vahvuuksien esilletuominen, yhteisöjen väli-nen yhteistyö, perinteiden välittäminen ja avoimuus kannattelevat maaseutumaista elämäntapaa monialaista yrittäjyyttä ja puhdasta ympäristöä unohtamatta.

YmpäristöOivallus omasta ympäristöstä avaa uusia mahdollisuuksia.Fyysinen ympäristö, niin rakennettu kuin luonnontilainenkin, määrittävät ihmisten toimintaa ja ovat joskus kehittämistä rajoittavia, toisaalta taas mahdollisuuksia avaavia tekijöitä. Strategisena lähtökohtana Joensuun seudun luonnon ympäristöä luonnehtivat vesistöt, pohjoiskarjalaisittain hyvät viljelymahdolli-suudet, metsät ja tila. Puhdas luonto ja varsinkin puhtaat vedet ovat arvokkaita. Alueen suurimmat vesis-töt Pielisjoki, Pyhäselkä, Höytiäinen ja Juojärvi ovat aiemmin olleet merkittäviä kulkureittejä ja ihmisiä

Paikallinen pallomeri kokoaa kehittämisen kohteet.

Sujuva arki

Vaikuttaminenja

lähidemokratia

Toimintaaja

kokoontumispaikkoja

Yhteistyöpaikallisesti

jakansainvälisesti

Liikkuminen, tiestö ja

tietoliikenne

Puhtaat vesistöt

ja puhdas

Palvelut

Paikallinenlähienergia

Maisemat

Luovuusja

Pelle Pellottomat

Nuoriso-yrittäjyys

Moniala-yrittäjyys

Uudetympäristö-

ammatit

YrittäjyysYmpäristö

Yhteisöt

Visio

12

yhdistäviä. Nyt ne ovat itsessään ihmisille merkittäviä ja toisaalta tarjoavat vielä hyödyntämättömiä mah-dollisuuksia. Vesimatkailu on Joensuun seudulla kasvamassa. Kalastuksen merkitys niin harrastuksena, ammattina kuin matkailuyrittäjyytenä kasvaa. Vesistöillä voisi olla nykyistä suurempi merkitys myös kulkureitteinä, kulttuuritapahtumissa sekä perinteiden siirtämisessä ja asukkaiden paikallisidentiteetin voimistamisessa. Leader-yhdistyksen kannalta tämä merkitsisi vesistöihin liittyvien kehittämishankkei-den tukemista tai esimerkiksi veneilijöille tarkoitettujen palvelupisteiden, opasteiden ja esitteiden tuke-mista. Samoin tukea kaipaavat matkailuyrittäjät.

Vesistöjen tilan huononeminen on jo paikoin herättänyt rantojen asukkaita. Erilaisten pienimuotoisten kunnostustoimien, selvitysten, hoitosuunnitelmien ja ennen kaikkea asukkaiden kiinnostuksen herättä-miseen ja sitouttamiseen tähtäävien toimien tukeminen on Leader-työtä.

Perinteisten maaseutumaisemien säilyttäminen ja ympäristön tietoinen hoitaminen nostavat esiin uu-denlaista yritystoimintaa ja ammatteja sekä tuovat uudenlaista osaamista maaseudulle. Tietoa perinteik-käistä maisemista, näiden maisemien sijainneista ja historiasta kaivataan niin itselle kuin matkailijoille. Tiedon kokoaminen ja välittäminen uusilla keinoilla mobiilitekniikan avulla ovat maisemista huolehti-misen ohella Leaderin kautta tuettavaa toimintaa.

Kaupungin läheiselle maaseudulle sopivat hyvin ajatukset palstaviljelystä ja siirtolapuutarhoista. Näiden siirtyminen kaupungista maaseudulle tai uusien syntyminen maatilojen yhteyteen maaseudulle edistää maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta. Maakunnan tehokas maatalous on painottunut maidontuo-tantoon ja nurmiviljelyyn. Leader-toiminnan kannalta mielenkiintoisempaa on maaseudun asukkaiden monitoimisuus, jonka osana maatalous voi olla osa-aikaista, sivuelinkeino tai jopa harrastus. Tällöin tavoitteena on kotitarveviljely, maisemien avoimena pitäminen tai ympäristön hoitaminen.

Kaiken kaikkiaan oman lähiympäristön tiedostaminen, tietoisuus yleensä puhtaasta ympäristöstä ko-rostuu. Varsinkin kaupungissa ja kaupungin läheisellä maaseudulla on tarpeen ihmisten luontosuhteen tiivistäminen ja uudelleen rakentaminen vaikkapa luonnonvaraneuvojien tai luonto-oppaiden avustuk-sella.

Harvaanasutulla maaseudulla on huoli rakennetun infrastruktuurin rapautumisesta. Tiestö, julkiset ra-kennukset, uimarannat ja laiturit kaipaavat kunnostamista. Pitkien etäisyyksien maaseudulla korostuu tietoliikenneyhteyksien tarve ja toisaalta kunnollisten yhteyksien tuomat mahdollisuudet. Tällä ja myös tulevalla ohjelmakaudella rakennetaan tietoliikenneyhteyksiä osin julkisin varoin. Leader-ryhmän rooli on kartoittaa kiinnostusta yhteiseen yhteyksien rakentamiseen ja rahoittaa niin kutsuttuja kyläverkkoja. Kun yhteyksiä on rakennettu, siirrytään uuteen vaiheeseen ja keskustellaan siitä, mihin yhteyksiä käyte-tään. Tällöin Leader-ryhmä tukee ja ehkä itsekin herättää uudestaan eloon keskustelun siitä, voidaanko olemassa olevien sovellusten lisäksi paikallisesti luoda erilaisia käytäntöjä, joiden tavoitteena on maa-seudulla elämisen helpottaminen. Keskustelun tukemisen lisäksi ryhmän rooliin kuuluu luonnollisesti kokeilujen rahoittaminen.

Yhteisöt ja yhteistyöSujuva arki syntyy yhdessä tehden.Maaseudun kehittäminen ja myös Leader-tyyppinen toiminta perustuvat yhteistyöhön ja yhteisöllisyy-teen. Maaseudulla yhteisöllisyyteen ja siihen kannustamiseen on totuttu. Yhteisöt, kyläyhdistykset ja muut yhdistykset ovat ottaneet oman alueensa kehittämisen tehtäväkseen. Sen sijaan kaupungin läheisel-lä maaseudulla ja maaseututaajamissa nimenomaan asuinalueen kehittämiseen tähtäävä yhdistystoimin-ta on vasta syntynyttä ja tarvitsee vahvistusta. Ydinmaaseudulla ja harvaanasutulla maaseudulla hyväksi havaittu kehittämisen malli siirretään kaupungin läheiselle maaseudulle ja taajamiin. Kaupunkikeskus-tassa yhdistyksiä tulee aktivoida kehittämistoimiin ja omaehtoiseen vastuunottamiseen. Hanketoiminta on monille yhdistyksille vierasta, joten kaupungin yhdistykset tarvitsevat aktivoinnin lisäksi koulutusta ja tukea hanketoiminnan aloittamiseen.

13

Maaseudun yhteisöt tarvitsevat resursseja yhteisten tilojen kunnostamiseen, laitteisiin, harrastustoi-mintaan ja elinkeinomaiseen toimintaan. Kylien välinen yhteistyö ja myös maaseudun ja kaupungin yhteisöjen välinen yhteistyö tukee kehittämistä ja toisaalta taas kaipaa tukea. Myös käyntiin lähtenyt kylien yhteisöjen kansainvälinen yhteistyö tarvitsee tukea ja vahvistamista.

Niin maaseutualueilla kuin kaupunkikeskustassakin on tarve esimerkiksi maahanmuuttajien, nuoriso-yhdistysten ja työttömien yhdistysten kehittämistoiminnan tukemiselle. Tämä ei ole aina olut mahdol-lista maaseutuohjelman rajausten takia. Leader-ryhmä laajentaakin toimintaansa perinteisiä maaseu-tuyhteisöjä ja maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksia laajemmalle käyttäen myös muita rahastoja esimerkiksi ESR- ja EAKR-rahastoja.

Kun kunnat liittyvät yhteen ja totuttu lähiyhteys virkamiehiin ja päättäjiin katoaa, voivat uudet yhteisöt tai yhteenliittymät olla lähidemokratian turvaamiseksi tarpeen. Uudessa tilanteessa on tarvetta ainakin kylien mahdollisuuksien nuuskimiseen, yhteyksien välittämiseen ja keskustelukulttuurin synnyttämi-seen.

YrittäjyysTyö muodostuu monesta eri osasta ja osaamisesta.Yritysten tukeminen kaupunkialueella tuskin on järkevää ja mahdollista, sen sijaan maaseutualueilla jo-kainen työpaikka on tervetullut ja yritystuilla synnytetään työpaikkoja. Leader-ryhmän rooliin kuuluu perinteisen yritystoiminnan tukeminen, mutta tavoitteena on uusien mahdollisuuksien löytäminen ja tukeminen. Joensuun seudun Leader -yhdistyksen kautta rahoitetaan kokeilevia ja riskejä ottavia yritys-hankkeita. Uudet ja kokeilevat toimenpiteet voivat synnyttää aivan uudenlaista toimintaa. Varsinkin nuorille, mutta myös aikuisille tarvitaan nykyistä kevyempiä mahdollisuuksia opetella, kokeilla ja kehit-tää yritystoimintaa.

Mahdollisuuksia tarjoavat edelleen palveluiden tuottaminen uusilla tavoilla esimerkiksi eri tahojen yh-teistyönä samoin kuin uudet palvelut, kuten tietoliikennepalvelut. Monialaisuus, moniosaaminen, eri töiden yhdistäminen riittävän suureksi ansiomahdollisuudeksi on edelleen yleistymättä, mutta mahdol-linen tulevaisuuden näkymä. Työ voi tulevaisuudessa koostua monesta palasesta. Luonto ja varsinkin vesistöt tarjoavat mahdollisuuksia myös elinkeinotoimintaan; vesistöt, luonnonhyödyntäminen, marja-matkailu.

Uusi energiantuotanto tarjoaa ainakin mahdollisuuden uusien työ- ja yrittämismahdollisuuksien yleis-tymiseen. Mikäli todella hajautettu energiantuotanto valitaan hyväksytyksi vaihtoehdoksi, syntyy paitsi yrityksille myös yhteisöille ansiomahdollisuuksia.

Maaseudulla kyläyhteisöjen rinnalle kaivataan yhteiskunnallisia yrityksiä vastaamaan asukkaiden tar-peisiin, esimerkiksi hoiva-alalla.

4. Prosessin kuvaus: Miten strategia on syntynyt?

Joensuun seudun Leader -yhdistykselle on kertynyt kokemuksia vuodesta 1996, LEADERII–kaudesta lähtien. Koko ajan ryhmän strategisena lähtöajatuksena on ollut kansalaisyhteiskunnan ja yhteisöjen omaehtoisen toiminnan tukeminen. Tämä on merkinnyt rahoituksen kanavoimisen lisäksi läheisiä suh-teita ja yhteistyötä toimialueen asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa. Tätä kautta on kertynyt näkemyksiä ja tarpeita tulevan kauden suunnitelmien pohjaksi.

14

Strategian pohjamateriaalia, ajatuksia ja näkymiä on kertynyt useista eri lähteistä ja tilaisuuksista. Kyli-en asukkaiden ja kyläyhdistysten ajatuksia ja tarpeita on kerätty Maaseudun sivistysliiton hallinnoiman Laiffia Landelle –hankkeen kyläkierroksella. Kussakin kylätilaisuudessa päivitettiin kyläsuunnitelmia, pohdittiin kylän kehittämistarpeita ja tehtiin Kyläjulistus, johon koottiin kaikkein tärkeimmät kehittä-miskohteet.

Toinen kierros on tehty Maakaista-hankkeen organisoimana. Joensuun seudun Leader -yhdistyksen toi-mialueella järjestettiin seitsemän tilaisuutta; Kontiolahdella, Liperissä, Outokummussa ja Polvijärvellä yksi kussakin ja lisäksi Joensuussa kolme tilaisuutta. Tilaisuuksissa kerrottiin ohjelmakauden 2007-2013 maaseutuohjelman toteutumisesta kunnan, ELY-keskuksen, Leader-yhdistyksen ja Maaseudun sivistys-liiton näkökulmista. Aineksia tähän strategiaan kerättiin kierrosta varten kehitetyllä Tulevaisuuden huu-tokauppa –menetelmällä.**

Viimeisimpänä kierroksena on käyty keskusteluja kaikkien toimialueen kuntajohtajien ja maaseudun kehittämisestä vastaavien toimihenkilöiden kanssa. Keskusteluissa on noussut esiin kunnan johtavien virkamiesten näkemyksiä Leader-ryhmän tärkeimmistä tehtävistä tulevalla ohjelmakaudella.

Yhdessä ELY-keskuksen ja Pohjois-Karjalan Leader-ryhmien kanssa on osallistuttu Maaseutuverkos-toyksikön organisoimaan alueelliseen strategiatyöpajaan ja maakunnalliseen strategiatyöhön. Lisäksi järjestettiin yhdessä koulutus- ja keskustelumatka Ahvenanmaalle. Keskustelujen pohjana käytettiin Itä-Suomen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen arviointihankkeessa Pohjois-Karjalan Leader-ryh-mien toimihenkilöille ja hallituksen jäsenille tekemän kyselyn tuloksia.

Materiaalia on koottu yhteen ja muotoiltu strategiaksi Joensuun seudun Leader -yhdistyksen hallituksen tapaamisissa ja yhdistyksen työntekijöiden pohdinnoissa.

5. Toimintasuunnitelma: Yhdistys nuuskii, välittää ja tukee

Perustehtävä

MaaseuturahastoJoensuun seudun Leader -yhdistyksen näkyvin tehtävä on ollut avustusten kanavoiminen ja hakijoiden tukeminen sekä haku- että toteutusvaiheessa. Yhdistyksellä on ollut ja tulee olemaan tätä perustehtä-vää varten tarvittava henkilökunta. Uudella kaudella varsinkin uusien maksatuskäytäntöjen ja sähköisen haun avautumisen myötä neuvonnan rooli kasvaa ja siihen varaudutaan. Esimerkiksi siten, että hakijoilla on mahdollisuus täyttää sähköisiä hakemuksia yhdistyksen toimistolla, hankeneuvojan kanssa yhdessä hakijan luona tai hakijalla on mahdollisuus saada neuvoja ja opastusta etätukena. Tällä ohjelmakaudella käyttöön otettu jokaisen hankkeen tai yritystoimenpiteen hanke- tai henkilökohtainen alkuneuvonta on osoittautunut hyväksi menettelyksi. Yhdistys myös suunnittelee ja toteuttaa omia hankkeitaan, joita var-

** Menetelmässä yleisön tehtävänä ei ole ostaa, vaan myydä meklarille ajatuksia yksinkertaisesti huutamalla tär-keiksi koettuja asioita tai kehittämisteemoja ilman sen kummempia perusteluja. Huutojen innostamiseksi yleisölle näytetään tauotta valokuvia sekä silotellusta että rosoisemmasta maaseudusta. Meklarin apulaiset kirjaavat kaikki huudot näkyviin ja huutovaiheen jälkeen huudot luokitellaan teemoittain. Keskustelemalla ja perustelemalla vali-taan TOP3 eli kolme yleisön mielestä tärkeintä kehitettävää teemaa. Tulevaisuuden huutokauppojen tulokset ovat nähtävillä osoitteessa Maakaista.fi, Tulossa 2014-2020 -osiossa kunnittain.

15

ten palkataan tarvittavaa hankehenkilöstöä. Yhdistys voi myös suunnitella tarpeesta nousevia hankkeita ja hakea niille toteuttajia. Yhdistys myös osallistuu maakuntaan suunniteltuihin eri rahastoja yhdistäviin teemahakuihin.

RakennerahastotEuroopan unionin komissio on linjauksissaan toivonut monirahastoista lähestymistapaa käytettäväk-si paikallisen kehittämisen edistämiseksi. Tämä merkitsisi Leader-tyyppistä toimintaa myös sosiaalira-haston ja aluekehitysrahaston ohjelmia toteutettaessa. Joensuun seudun Leader -yhdistys onkin halukas käyttämään maaseudun kehittämisohjelman rahoituksen lisäksi strategiansa toteuttamiseen sekä sosiaa-lirahaston että aluekehitysrahaston varoja.

Sosiaalirahastoon sopiviin toimiin on nytkin kyselty rahoitusta Leader-yhdistykseltä ja maaseutuoh-jelmasta, mutta hankkeet eivät ole siihen sopineet toimialueensa tai toimialansa puolesta. Kaupunki-alueella toimivilla yhdistyksillä esimerkiksi asukasyhdistyksillä, kulttuuriyhdistyksillä, maahanmuutta-jien yhdistyksillä ja nuorisoyhdistyksillä on Leader-tyyppiseen toimintaan sopivia ajatuksia - kaupungin ja maaseudun asukastoiminnan yhteistoiminnan kehittämiseen, asukastoiminnan kansainvälistymisen edistämiseen, nuorison omaehtoisen musiikki- ja teatteriharrastuksen edistämiseen ja maahanmuutta-jien radio-ohjelmien ja lehtikirjoitussarjojen organisointiin. Tämän tyyppiset hankkeet olisivat olleet maaseutualueilla mahdollisia maaseuturahaston tuella, mutta eivät kaupungissa.

Sosiaalirahaston varoja käytetään koko toimialueella esimerkiksi maahanmuuttajayhdistysten ja työttö-mien yhdistysten hankkeisiin. Koska Leader-tyyppinen toiminta ei rakennerahastojen kautta ole mah-dollista muualla kuin kaupunkialueilla, maaseutualueilla hankkeet täytyy toteuttaa rakennerahastojen normaalin hankehaun kautta. Yhdistys voikin itse tai yhdessä Pohjois-Karjalan kahden muun toiminta-ryhmän kanssa hakea ja toteuttaa sosiaalirahaston hankkeita maaseutualueilla.

Joensuun kaupunkikeskusta ei kuulu maaseuturahaston Leader-toiminta-alueeseen. Sen sijaan kaupun-kialueella voidaan asukaslähtöistä paikallista kehittämistä toteuttaa aluekehitysrahaston varoilla. Maa-kunnan yhteisryhmän ja maakuntaliiton näkemyksen mukaan asukaslähtöisen kehittämisen ei kuiten-kaan pidä lisätä hallinnollisia portaita ja monimutkaistaa päätöksentekoa, vaan pienienkin hankkeitten tulisi kulkea normaalin päätöksentekomenettelyn kautta. Tämä ei vastaa Leader-käsitystä asukaslähtöi-sestä kehittämisestä ja Leader-yhdistys on ilmoittanut olevansa valmis toteuttamaan Leader-tyyppistä toimintaa myös kaupunkialueella. Neuvottelut tavasta, ja myös rahoituksesta, organisoida asukaslähtöi-nen kehittäminen ovat kesken eikä aidosti asukaslähtöinen toiminta välttämättä käynnisty ohjelmakau-den alussa. Olennaista kuitenkin on, että asiassa edetään ja, että Leader-yhdistys edistää asiaa ja valmis-tautuu myös toteutukseen.

Käynnistysvaiheessa on mahdollista aloittaa aluekehitysrahaston varoin aktivointihanke, jolla kaupunki-alueen yhteisöjä kootaan yhteen miettimään toimintamuotoja ja mahdollisia hankeajatuksia, kokoamaan kaupunkialueelle tarkempaa paikallista kehittämisohjelmaa. Paikallinen kehittäminen on osalle kaupun-kialueen yhteisöistä pintapuolisesti tuttua 1990-luvun lopun URBAN-ohjelmasta, mutta suurimmalle osalle vierasta. Tästä syystä aktivointiin, kehittämistoimintaan tutustumiseen ja luottamuksen rakenta-miseen on panostettava samaan tapaan kuin maaseutualueilla LEADERII-kaudella. Käynnistysvaihees-sa toteutetaan aluekehitysvaroilla aktivointihanke ja pienhankkeiden sateenvarjohanke, jonka alla en-simmäisiä asukaslähtöisiä hankkeita voidaan koota ja toteuttaa. Tähtäimessä on ilman muuta kuitenkin aito asukaslähtöinen paikallinen kehittäminen maaseuturahaston Leader-tyyppisen toiminnan tapaan. Joensuun seudun Leader-yhdistys muokkaa toimintamenettelyjään niin, että myös kaupunkialueen ke-hittäminen huomioidaan tasavertaisesti maaseudun kehittämisen kanssa osana koko seutukunnan pai-kalliskehittämistä.

16

Meri- ja kalatalousrahastoJoensuun seudun Leader -yhdistys on myös ensi ohjelmakaudella mukana Itä-Suomen kalatalousryh-mässä. Kalatalousryhmä rahoittaa elinkeinokalatalouteen ja kalastusmatkailuun liittyviä hankkeita. Täs-sä strategiassa on ympäristö ja vesistöt nostettu yhdeksi tärkeimmistä teemoista. Kalatalousryhmän stra-tegiassa yksi teemoista on ”vesistöjen monipuolinen käyttö ja osallisuus”. Kalatalousryhmän toimintaa uudistetaan siten, että kussakin maakunnassa on ainakin osa-aikainen aktivoija. Vesistöjen monipuoli-nen käyttö ja osallisuus –ajatus sopii hyvin Joensuun seudun Leader -yhdistyksen strategiaan. Tämä voi merkitä kalatalousryhmän kanssa yhteistä aktivointia ja kotivesiin liittyvän asukas- tai yhdistystoimin-nan käynnistämistä ja tukemista.

Toiminnan tyyli

Tuki, välittäminen ja uusiutuminenHankerahoituksen kanavoiminen ja tukeminen ja omien hankkeiden toteuttaminen eivät kuitenkaan riitä. Aiempien ohjelmakausien kokemus on opettanut, että Leader-metodi ja Leader-ryhmänä toimi-minen tarjoavat mahdollisuuden hankerahoitukseen keskittymistä monipuolisempaan toimintaan. Mo-nipuolinen toiminta tekee Leader-yhdistyksestä kehittämisyhdistyksen. Siksi Joensuun seudun Leader -yhdistys toimii myös käynnistäjänä, yhdistäjänä ja välittäjänä. Tulevalla ohjelmakaudella yhdistys voi-mistaa ja laajentaa oikeastaan jo olemassa olevaa nuuskija-, välittäjä ja tukijaverkostoaan.

Tukijat tukevat sekä yksittäisten hankkeitten toteuttajia että yhteisöjä ja myös yhteistyöprosesseja. Hank-keiden toteuttajia on tuettu osana Leader-ryhmän perustoimintaa. Esimerkiksi yhdistyksen oma kyläi-sännöitsijähanke on tukenut kylien yhteisöjä hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tukea on myös ollut maksatusneuvonta. Tulevalla ohjelmakaudella paikallisyhteisöjen ja myös varsinkin aloitta-vien yrittäjien tukitoiminta järjestetään esimerkiksi siten, että seutukunnalla toimii kyläisännöitsijä tai seutukunnallinen kyläasiamies. Tuki ei kohdistu niinkään hallinnosta selviämiseen, siihen tarjoaa tukea Leader-ryhmä perustoimintanaan, vaan paremminkin kehittämisprosessien toteuttamiseen.

Välittäjät kokoavat yhteen eri tahoja ja ihmisiä pohtimaan yhteisiä teemoja ja mahdollisesti käynnis-tämään uutta yhteistyötä. Välittäminen on tähän asti toteutunut osana yhdistyksen tiedotushankkeita, jolloin sen intensiteetti on ollut riippuvainen muusta työtilanteesta. Myös jatkossa tiedottamista käy-tetään välittämistoiminnassa. Meneillään olevalla ohjelmakaudella käynnistetty maaseudun kehittäjien yhteinen tiedotuskanava Maakaista-sivusto on oiva media. Se välittää maaseudun kehittäjiä kiinnostavaa tietoa ja synnyttää osaltaan ideoita. Välittyminen edellyttää kuitenkin ihmisten tapaamisia ja välittä-misen työmuotoina voivat olla keskustelutilaisuudet, vierailut, foorumit ja seminaarit. Välittämistä on myös esimerkiksi eri asiantuntijoiden tai eri organisaatioiden kokoaminen samoihin yleisötilaisuuksiin. Pohjois-Karjalassa ja osin Pohjois-Savossa kesällä 2013 järjestettävä yli kahdenkymmenen kylätilaisuu-den sarja kuvaa välittämistoimintaa. Tilaisuudet koostuvat kylätapahtumasta, kylän omasta ohjelmasta, teatteriesityksestä, asiantuntijoiden keskusteluosuudesta ja teatteriesityksestä. Kansalaistoimijat, paikal-liset kyläyhdistykset, Maaseudun sivistysliitto ja teatteriryhmä, vastaavat kyläohjelmasta ja teatterista; tarjoilusta, viihteestä ja kulttuurista. ELY-keskuksen eri vastuualueet ja asiantuntijat vastaavat asiantun-tijuudesta yleisökeskusteluissa. Joensuun seudun Leader-yhdistys ja varsinkin Maakaista.fi -hankkeen henkilöstö vastaa ”viihde- ja asiapuolen” yhteen saattamisesta eri välinein ja medioin.

Välittäminen, kokoaminen on siis mahdollista, jos sen eteen nähdään vaivaa - ilman vaivannäköä yhteis-työtä ei synny. Tulevalla ohjelmakaudella välittämiseen panostetaan selkeämmin ja se otetaan yhdeksi yhdistyksen työmuodoksi.

Uudistuminen on paitsi Leader-yhdistyksen ja muiden maaseudun kehittäjien, myös paikallisyhteisöjen kehittymisen ehto. Leader-yhdistyksen nuuskijoiden tehtävänä on aistia toimialueelta esiin nousevia tar-peita ja uusia ideoita, jotka eivät välttämättä ole vielä näkyvissä. Samalla tavalla voidaan ajatella, että jot-

17

kin nyt tarpeellisilta tuntuvat asiat osoittautuvat tarpeettomiksi tai toimenpiteet toimimattomiksi. Mo-lemmissa tapauksissa toimintaa voidaan ohjata ja suunnata. Uusia ajatuksia ja tuulia nuuskitaan myös toimialueen ulkopuolelta osallistumalla kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä pitämällä yllä tiiviitä suhteita maaseutututkijoihin. Tarkoituksena on hakea niin toiminnan sisältöön ja kohteisiin kuin myös menetelmiin liittyviä ajatuksia. Välittämistoiminnan kautta uudet ajatukset ja mahdollisuudet siir-retään alueen toimijoiden käyttöön; niin paikallisyhteisöille kuin yhteistyökumppaneille. Nuuskimiselle varataan aikaa ja rahoitustakin. Tähän asti nuuskiminen on toteutunut epäsäännöllisesti ja usein henkilökunnan omasta mielenkiinnosta. Strategian toteutusvaiheessa nuuskimista tehostetaan ja systematisoidaan.

Yhteistyö

Joensuun seudun Leader -yhdistyksen tarkoituksena ei ole toimia yksin. Pohjois-Karjalan Leader-ryh-mät ovat tehneet yhteistyötä pitkään ja nyt tiivistä yhteistyötä laajennetaan. Mukaan tiiviiseen yhteistyö-hön tulevat Maaseudun sivistysliitto, Pohjois-Karjalan kylät ry ja kuntien maaseututoimet. Yhteistyön teemoiksi on ajateltu esimerkiksi tiedottamista, aktivointia, neuvontaa ja kansainvälistä toimintaa. Li-säksi yhteinen oppiminen, uusiin asioihin tutustuminen ja uusien metodien opiskelu sekä jatkuva osin ryhmäkohtainen ja osin yhteinen laatutyö ovat osa yhteistyötä. Tarkoituksena on koota toiminnallinen kokonaisuus, jota ei rakenneta organisaatioista vaan tekemisestä lähtien. Esimerkiksi paikallistasolla tar-vitaan tiedottamista, aktivointia ja kehittämistoimien tukea. Seutukunnallisella tasolla kyläisännöitsijöitä tai –asiamiehiä ja maakunnallisella tasolla ohjelmatason ja maaseutupoliittista vaikuttamista. Nyt asioita hoitavat eri organisaatiot osin erikseen ja osin päällekkäin ja osin yhdessä. Selvästi suunnitellulla yhteis-työrakenteella eri toimijoiden rooleja saadaan selkeytettyä ja suunnitelmallisuutta lisättyä. Yhteistyöllä päästään resurssien tehokkaampaan käyttöön kuin erillisillä ehkä ryhmäkohtaisilla pikkuhankkeilla. Li-säksi voidaan sopia tarpeellisista tehtävistä pidemmällä aikajänteellä ja myös siitä minkälaisilla henki-lö- tai tiimiresursseilla tehtävät saadaan hoidettua. Kehittämistä voidaan myös tarkastella suurempina kokonaisuuksina ja rakenteina. Näin tiivis yhteistyö laajenee jo totutusta Maakaista.fi-sivuston, pohjois-karjalaisen maaseutuportaalin, kehittämisestä ja sisällön tuottamisesta myös muuhun kehittämis- ja vai-kuttamistyöhön. Tämän yhteistyörakenteen kokoamisessa ja organisoimisessa Joensuun seudun Leader- yhdistyksellä on keskeinen rooli.

Oppimissuunnitelma

Oppiminen on yhteistyötä, ja myös yhteistyön oppimista. Lyhyellä aikavälillä uuden ohjelmakauden kaa-vaillut uudet menettelyt edellyttävät opiskelua. Sähköisen hakumenettelyn oppiminen on Leader-ryh-män henkilöstön ensimmäisiä tehtäviä. Sen teknisen opiskelun rinnalla on opeteltava myös sen tuomat uudet toimintamallit ja uudenlainen yhteistyö viranomaisten kanssa. Tämän pitkälti teknisen ja käytän-nöllisen oppimisen rinnalla uudet yksinkertaistetut maksamismenettelyt edellyttävät poisoppimista ja henkistä valmentautumista. Aidosti toimiakseen kertakorvausmalli ja Flat Rate –malli edellyttävät Lea-der-ryhmän henkilöstön kykyä arvioida ja sopia yhdessä hakijan kanssa hankkeen toimenpiteistä, niiden todentamisesta ja kustannuksista. Pohjois- ja Etelä-Karjalan Leader-ryhmät harjoittelivat tämän tyyp-pistä toimintamallia Vaiheistusmalli-hankkeessaan, jossa hakijan hankkeen toimet jaettiin toteutusjär-jestyksessä vaiheisiin ja kullekin vaiheelle mietittiin kustannukset erikseen. Ponnistus jäi harjoitukseksi, koska maksatuskäytännöt eivät mahdollistaneet mallin toteuttamista maksatuksissa, joissa tarkasteltiin kustannuksia eikä toteutuneita toimia. Harjoitus kuitenkin kertoi kertakorvausmallin onnistumisen mahdollisuuksista. Joensuun Leader -yhdistys aloittaa opiskelun etuajassa 2007-2013 ohjelmakauden aikana. Alustavasti on myös keskusteltu opiskelusta yhdessä Keski-Karjalan Jetina Leader ry:n kanssa. Pidemmällä aikavälillä, ohjelmakauden aikana, ylläkuvattu malli nuuskimisesta välittämisestä toimii osaltaan oppimissuunnitelmana. Tarkoituksena on tunnistaa toimintaympäristössä tapahtuvia muutok-sia ja uusia asioita ja ottaa ne huomioon toiminnassa. Lisäksi haetaan uusia menetelmiä ja kehittämisen

18

metodeja, joita opiskellaan ja sovelletaan käytännön toimissa. Opiskelu tehdään yhteistyönä maaseudun kehittäjienverkoston kanssa, kuten yhteistyöosassa on kuvattu. Osana oppimista hyödynnetään Rural Studies -opintojen paikallista kehittämistä koskevia opintojaksoja sekä käyttämällä saatuja oppeja että mahdollisuuksien mukaan osallistumalla opintoihin. Yhdistys myös pyrkii hakeutumaan opintojen esimerkkikohteeksi.

Tiedotussuunnitelma

Tiedottamisyhteistyön perinne on alkanut Pohjois-Karjalan Leader-ryhmien kesken jo LEADER+ -kau-den alussa vuonna 2001. Yhteistyössä on ollut mukana pohjoiskarjalaisten Leader-ryhmien lisäksi myös eteläkarjalaisia Leader-ryhmiä. Viime aikoina yhteistyö on ollut Pohjois-Karjalan sisäistä, mukana on ollut Leader-ryhmien lisäksi ELY-keskus ja Maaseudun sivistysliitto. Tiedotuksen keinoina on ollut säh-köiset mediat ja perinteiset painetut lehdet. Maakunnan maaseudun kehittämissivusto Maakaista.fi on saanut hyvän vastaanoton. Ajatuksena on tiedottaa maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksista, ra-hoituksen saaneista hankkeista ja hankkeiden tuloksista sekä suurelle yleisölle että maaseudun kehit-täjille. Sivustolle tehdään juttuja – tekstiä, kuvia, ääntä ja videoita – rahoitusta saaneista kohteista niin yrityksistä kuin yhteisöistäkin. Sähköisen viestinnän, sivuston ja sosiaalisen median lisäksi on kerran vuodessa tehty painettu joka talouteen jaettu lehti.

Tiedottamisen toteutuksessa on tehty strateginen linjaus, jonka mukaisesti kaikki tehdään itse verkos-tona. Tiedottamisessa on yritetty valita asialähtöinen lähestymistapa, hallinnollisen lähestymisen sijaan.

Valittuja linjauksia jatketaan ja vahvistetaan; tiedottamista tehdään edelleen verkostona, Maakaista.fi –sivustoa kehitetään, sähköistä viestintää mukaan lukien sosiaaliset mediat painotetaan. Näkökulma on asioita ja tekemistä painottava, ohjelmaviestinnän sijaan puhutaan maaseutuviestinnästä. Nyt yhteistyö-hön mukaan haetaan totuttujen kumppaneiden lisäksi myös muita maakunnallisia ja paikallisia maa-seututoimijoita sekä maaseutututkimus. Yhteistyöllä verkotutaan kansalliseen viestintäyhteistyöhön ja valtakunnallisen maaseutuohjelman viestintästrategiaan ja –suunnitelmiin.

Laajeneva yhteistyö merkitsee kehittämistä laajempaa otetta viestintään. Viestinnän tavoitteena on vi-sualisoida ja toimittaa ohjelmatyössä syntyvää tietoa sekä kertoa määrällisistä ja laadullisista tuloksista. Tavoitteena on, että viestintä tukee ohjelmatyön kiinnostavuutta, läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Tulok-sellisuuden ja läpinäkyvyyden tavoitteiden lisäksi viestinnällä kuvataan maaseutuohjelman, maakunnal-lisen ja paikallisen kehittämisen asemaa maaseutupolitiikassa ja maaseudun kehittämisessä. Viestintä toteutetaan omana kokonaisuutenaan erillisellä hankerahoituksella.

6. Hallinto ja seurantajärjestelmä

Joensuun seudun Leader -ryhmä on rekisteröity yhdistys (Y-tunnus 1065357-4) ja yhdistyksen toimintaa ohjaa sen hallitus. Hallituksen muodostamisessa noudatetaan Leader-ryhmille asetettua ”kolmikantape-riaatetta”, jonka mukaan hallituksen jäsenistössä tulee olla edustettuina paikalliset maaseudun asukkaat, yhteisöt sekä julkinen taho. Hallitus on luonnollisesti se, joka tekee päätökset ja esitykset hankkeiden ra-hoittamisesta. Hallituksen jäsenillä on lisäksi tärkeä rooli oman verkostonsa ja taustayhteisöjensä kautta tuoda terveisiä Leader-ryhmälle ja viedä ryhmän terveisiä toimialueen asukkaille ja yhteisöille. Hallituk-sen jäsenten toivotaan myös osallistuvan valtakunnan ja kansainvälisen tason toimintaan. Tästä on aiem-milta ja kuluvalta ohjelmakaudelta hyviä kokemuksia. Hallituksen jäsenet valitaan sääntöjen mukaan kolmikantaisuusperiaatteen mukaisesti. Toiminnan laajetessa kaupunkikeskustaan hallitukseen valitaan jäseniä myös kaupunkialueelta paikallistuntemuksen varmistamiseksi.

19

Hallituksen apuna ja kokousten valmistelijana toimii yksi tai useampi työjaosto. Työjaostoja mahdol-lisesti tarvitaan kaksi perehtymään erityyppisten alueiden toimenpiteisiin; toiminnan laajetessa myös kaupunkikeskustaan, on erilaiset tarpeet ja erilaiset toimenpiteet tarpeen huomioida. Joensuun seudun Leader -yhdistys myös nimeää edustajansa Itä-Suomen kalatalousryhmän päättäviin elimiin. Edustajien tehtävänä ei ole ainoastaan olla mukana päättämässä kalatalousryhmän asioista vaan enemmänkin vä-littämässä tietoja puolin ja toisin sekä yhteen sovittamassa kalatalousryhmän ja Leader-toimintaryhmän toimia.

Yhdistyksellä on vuosien kuluessa ollut yhtäaikaa ähintään kolme työntekijää, useimmiten useampia hanketyöntekijöitä. Maaseuturahaston Leader-rahoitusta varten yhdistyksellä tulee edelleen olemaan hankesihteeri ja toiminnanjohtaja. Tiedottamista on pidetty ja pidetään edelleen tulevalla kaudella tärkeänä paitsi tiedottamisen myös yhteistyön synnyttämisen ja verkostojen luomisen kannalta. Yh-distyksellä onkin ollut jo LEADERII-kaudelta lähtien tiedottaja, joka tosin on useimmiten tehnyt töitä useammalle Leader-ryhmälle ja ohjelmakaudella 2007-2013 myös Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Yhteistyörakennetta ajatellen ei se minkä organisaation palkkalistoilla aktivoijat, hankeneuvojat, kyläi-sännöitsijät, kv-sihteerit tai kyläasiamiehet ovat, ole olennaisin kysymys. Olennaisempaa on se, miten eri tehtävissä olevat henkilöt toimivat yhdessä. Voi olla järkevää sijoittaa henkilöt olemassa oleviin or-ganisaatioihin perinteiseen tapaan tai vastuuttaa eri toiminnot eri organisaatioille ja sitä kautta sijoittaa henkilöt tehtäviensä mukaisesti. Siinä mielessä on vaikea arvioida juuri Joensuun seudun Leader -yhdis-tyksen henkilöstön määrää, tarvetta ja tehtävien luonnetta. Joka tapauksessa yleishallinto, taloushallinto, hankeneuvonta ja tiedottaminen ovat keskeisiä tehtäviä, joihin on olemassa kokenut henkilökunta. Ohjelman toteutumista seurataan virallisten seurantatietojen kautta myös itse seuraamalla strategian to-teutumista. Tähän asti se on merkinnyt oman seurantajärjestelmän ylläpitoa MAVIn tietojärjestelmän rinnalla. Mikäli näkymät sähköiseen hakujärjestelmään siirtymisestä ja toimintaryhmien mahdollisuu-desta seurata edes oman toimialueensa hankkeita toteutuvat, rinnakkaista seurantajärjestelmää ei ehkä tarvita, mutta sen ylläpitoon varaudutaan edelleen. Hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleitten henkilöiden määrä ja todelliset tehdyt talkootyötunnit ovat ryhmän kannalta mielenkiintoista tietoa, määrä kertoo hankkeiden sosiaalista pääomaa kasvattavasta vaikutuksesta.

Yhteistyö muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa mahdollistaa jatkuvan ja monipuolisen seurannan laajemmalla kuin yhden Leader-ryhmän tasolla. Yhteistyöverkoston tehtävänä onkin jatkuvasti seurata ja keskustella paikallisen kehittämisen sujuvuutta ja vaikutuksia. LEADER+-kaudella yhdistys toteutti oman ARVI-arviointihankkeen, 2007-2013 ohjelmakaudella ELY-keskuksen rahoittamassa ARVI-ar-viointihankkeessa tehdään ulkoista arviointia paitsi ELY-keskuksesta myös pohjoiskarjalaisista Lea-der-ryhmistä. Tulevalla kaudella arvioinnin menettelyistä sovitaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Yhdistys aloittaa laatujärjestelmän laatimisen vuonna 2013 ja päivittää sitä tulevan ohjelmakauden ai-kana.

7. Rahoitussuunnitelma: Yhdistämme eri rahastot

Joensuun seudun Leader -yhdistys yhdistää eri rahastojen ja eri mahdollisuuksien käyttämisen alueensa kehittämiseen. Tämä on ollut myös strategian painopisteiden ja sisällön lähtökohtana.

Maaseuturahasto

Ohjelmakaudella 2007-2013 Leader-ryhmän maaseuturahaston julkisen rahoituksen rahoituskehys on ollut noin 5,8 miljoonaa euroa sisältäen toimintalohkon 2 varauksen. Rahoituskehys on tähän asti sidot-

20

Alueiden väliseen ja kansainväliseen toimintaan arvioidaan käytettävän 20 prosenttia koko maaseutura-haston rahoituksesta.

tu kokonaan, kaikkia yhdistykselle tulleita hankehakemuksia ei ole pystytty rahoittamaan ja niitä on jo lykätty seuraavalle ohjelmakaudelle. Näin ollen nykyisen tasoinen kehys tuntuu liian pieneltä ja ryhmän tavoitteena on nykyistä suurempi rahoituskehys. Myös kuntarahoitusta on mahdollista kerätä nykyistä ohjelmakautta enemmän kun otetaan huomioon kuntien yksittäisiin hankkeisiin osoittamat varat. Kun otetaan huomioon aikaisempien ohjelmakausien ja Leader-rahoituksen kysyntä, tavoiteltavaksi jul-kisen rahoituksen määräksi tulevalle ohjelmakaudelle on muodostunut 6,9 miljoonaa euroa, joista kunti-en rahoitusosuus olisi 1,38 miljoonaa euroa. Asukasta kohden tämä olisi noin 3,33 euroa vuodessa, mikä ei moniin muihin Leader-ryhmiin verrattuna ole suuri. Tällöin yksityisen rahoituksen osuus olisi 3,715 miljoonaa euroa ja kokonaiskehys olisi 10,615 miljoonaa euroa.

Ajatellun maaseuturahaston rahoituksen jakautumista strategian eri painopisteisiin voidaan arvioida ai-emman kokemuksen perusteella. Rahoituksen jakautumiseen voidaan myös vaikuttaa ohjelmakauden aikana paitsi päätöksillä myös erilaisilla aktivointitoimenpiteillä. Leader-ryhmän rahoituksen painopiste on selvästi ollut paikallisyhteisöjen toimien tukemisessa, näin on varmasti seuraavallakin ohjelmakau-della. Yritystukien osuus on noussut varsinkin lukumääräisesti. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa tehdyn työnjaon mukaisesti Leader-ryhmän kautta kanavoidut yritystuet ovat kohdistuneet aloittaviin yrityksiin ja toisaalta pieniin kohteisiin. Näin ollen yritystukien osuus ei rahoituksesta ole ollut samaa luokkaa kuin ELY-keskuksen kautta kanavoidussa maaseuturahaston tuessa. Työnjako ELY-keskuksen kanssa jatkuu yhteensovituslinjausten mukaan samantapaisena. Näin ollen yritystukien osuus toiminta-ryhmän rahoituksesta ei nouse kehittämishankerahoituksen tasolle, vaikka siihen tullaan panostamaan-kin. Alustava jako eri painopisteisiin on esitetty alla olevassa taulukossa sekä suhteellisina osuuksina että rahamäärinä.

Rahoituksen jakaantuminen strategian eri painopisteisiin.

Painopiste Painopisteen osuus kokonaisuudesta, joista kehittämishankkeiden osuus ja yritystukien osuusYmpäristö 23 % 20 % 3 %Yhteisöt ja yhteistyö 50 % 50 % Yrittäjyys 27 % 5 % 22 %Yhteensä 100 % 75 % 25 %

Julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä EU:n osuus Valtion osuus Kuntien osuus Julkinen rahoitus yhteensä Ympäristö 557 100 433 300 247 600 1 238 000 666 000 1 904 000Yhteisöt ja yhteistyö 1 361 700 876 900 787 400 3 026 000 1 372 000 4 398 000Yrittäjyys 503 100 573 500 41 400 1 118 000 1 677 000 2 795 000Yhteensä 2 421 900 1 883 700 1 076 400 5 382 000 3 715 000 9 097 000 Toimintaraha 683 100 531 300 303 600 1 518 000 1 518 000Kaikki yhteensä 3 105 000 2 415 000 1 380 000 6 900 000 3 715 000 10 615 000

21

Rakennerahastot

Ilman erityisiä aktivointitoimia kertyneen kokemuksen mukaan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston rahoituksen tarve on maaseuturahaston rahoitustarvetta pienempi, mutta sen tulisi kuitenkin olla mer-kittävä vaikuttavuuden aikaan saamiseksi. Kaupunkikeskustassa on toki runsaasti asukkaita, mutta koke-mus omaehtoisesta kehittämisestä on vähäisempi kuin maaseutualueilla. Siinä mielessä voi olla realistista olettaa, että ainakaan alkuvaiheessa rahoituksen tarve ei ole suuri. Lisäksi Joensuun kaupungin päätökset kuntarahaosuuden maksamiseen vaikuttaa rahoituskehykseen. Hyvä julkisen rahoituksen tavoite ohjel-makaudelle on 2,5 miljoonan euron luokkaa.

Sosiaalirahaston käyttö maaseutualueilla strategian täytäntöön panoon normaalien hankkeiden kautta ei rahallisesti nousse merkittäväksi.

Meri- ja kalatalousrahasto

Joensuun seudun Leader -yhdistys on mukana Itä-Suomen kalatalousryhmän toiminnassa. Vuosina 2007-2013 kalatalousryhmän kautta rahoituksen saaneita hankkeita on ollut vähän Joensuun seudulla. Kalatalousryhmän toimintaa uudistetaan siten, että kussakin maakunnassa toimii osa-aikainen kalata-lousaktivoija. Tämän odotetaan lisäävän rahaston kiinnostavuutta myös Joensuun seudulla, mutta kovin suureksi Meri- ja kalatalousrahaston varojen kysyntä ei todennäköisesti nouse. Tarve ja realistinen julki-sen rahoituksen tavoite koko ohjelmakaudelle on 300 000 euron luokkaa.

8. Tavoitteet

Joensuun seudun Leader -yhdistyksen tavoitteena on yhdistyksen toiminta-alueen paikallinen kehittä-minen kestävän kehittämisen periaatteiden mukaisesti. Yhdistys pyrkii löytämään ja tuomaan toimin-ta-alueelleen uusia avauksia ja mahdollisuuksia niin elinkeino- kuin erilaisten yhteisöjen toiminnassa. Tämä edellyttää ryhmältä totuttujen menetelmien ja tukikohteiden lisäksi kokeilevuutta ja avoimuutta. Lisäksi tavoitteena on Leader-tyyppisen toimintatavan ulottaminen koko toimialueelle ja samalla toi-mintatavan vahvistaminen.

Hankkeiden lukumäärään vaikuttaa luonnollisesti käytettävissä olevat varat, mutta myös linjaukset. Lea-der-yhdistyksen kautta rahoitetut hankkeet ja yritysten toimenpiteet ovat perinteisesti olleet melko pie-niä. Tätä linjausta ei ole syytä muuttaa, koska sillä tavoin Leader-toiminta täydentää muita rahoituksia ja on lähempänä alueen asukkaita ja yhteisöjä. Yksi selkeä tavoite edelleen on tavoittaa uusia hankkeiden toteuttajia ja tukea rahoitusta ensimmäisen kerran hakevia yrityksiä. Tähän asti uusien, ensikertaa kehit-tämishankkeita hakevien osuus on ollut noin 40 prosenttia. Yritystukia hakeneet ovat usein yritystoimin-taa aloittavia ja siksi ensimmäistä kertaa tukea hakevia. Ensikertaa tukea hakevien yritysten osuus onkin ollut 90 prosentin luokkaa. Näin ollen uusien hakijoiden osuudelle voidaan asettaa numeraalinen tavoite.

Muutamien kansainvälisten hankkeiden ja tutustumisten kautta Leader-ryhmän kansainväliset kontaktit ovat laajat ja parhaimmillaan säilyneet vuosia. Varsinaisesti kansainvälisiä hankkeita ei sen sijaan ole ol-lut montaa. Tavoitteena on kasvattaa kansainvälisten hankkeiden määrää yhteistyöllä jo olemassa olevien tai uusien kumppaneiden kanssa. Kansainvälinen yhteistyö toki on muutakin kuin hankkeita, esimerkik-si tutustumisia, vierailuja ja kokemusten vaihtoa.

Melko monet aloittavat ja Leader-ryhmän kautta tuetut yritykset ovat naisyrittäjien käynnistämiä. Nais-yritykset ovat myös miesten yrityksiin verrattuna suuntautuneet uudemmille aloille ja tuoneet maaseu-

22

tualueille uudenlaista yritystoimintaa, esimerkiksi sisustussuunnittelua ja eko- ja yhteisöasumista. Osin tämä on johtunut Leader-ryhmän ja ELY-keskuksen työjaosta, jonka mukaisesti nimenomaan uusien ja aloittavien yritysten tuet on kanavoitu Leader-ryhmän kautta. Naisyrittäjiä on myös aktivoitu muiden organisaatioiden hankkeilla. Tavoitteena on naisyrittäjien osuuden kasvattaminen entisestään ja ole-tuksena on, että naisten yritykset turvaavat palvelujen saatavuutta maaseutualueilla ja tuovat maaseu-tualueille uutta perinteisestä osaamisesta poikkeavaa yritystoimintaa.

Nuorisoon kohdistuvat toimet ja ennen kaikkea nuorison omaehtoiset kehittämishankkeet ovat olleet erikseen mainittuja painopisteitä Leader-ryhmän aiemmissa kehittämisohjelmissa. Nuorisoryhmien ak-tivointi ja omaehtoinen pienten hankkeiden toteuttaminen KASVU-hankkeilla onnistui LEADER+-kau-della. Kuluvan kauden kansainvälinen Planet Said To Me –hanke, jonka käytännön toimista nuoriso-ryhmä varsin pitkälle päätti, on esimerkki nuorten kansainvälisestä toiminnasta. Nuorten omaehtoinen hanketoiminta, joka on lähtenyt aidosti nuorten tarpeista ja jonka sisältöön nuoret voivat vaikuttaa, on edelleen tavoitteena. Leader-ryhmän kautta käynnistynyttä nuorten kansainvälistä toimintaa tuetaan ja tavoitteena on myös muiden kanavien kautta rahoitettuja nuorten kansainvälisiä toimia. Yksi selkeä tavoite on pohjoiskarjalaisen maaseudunkehittäjien yhteistoiminnan lisääminen, sekä käy-tännön yhteistyö ja sen suunnittelu että yhdessä oppimisen tehostaminen. Samalla yhteistyön laajenta-misen kautta tehostetaan pohjoiskarjalaista maaseutupoliittista toimintaa että edistetään strategioiden tavoitteiden saavuttamista.

Strategian määrällisiä tavoitteita 2014-2020

Kehittämishankkeita 145 kappalettaAlueiden välisiä hankkeita 25 kappaletta Kansainvälisiä hankkeita 5 kappalettaNuorisohankkeita 5 kappalettaYhteensä rahoitettujen kehittämishankkeiden lukumäärä 180 kappaletta

Rahoitettujen yrityshankkeiden lukumäärä, 75 kappaletta joista naisyrityksiä 40 kappaletta

Uudet ja säilytetyt työpaikat 200 kappaletta Uusien hakijoiden osuus 60 prosenttia

9. Pohjois-Karjalan LEADER-ryhmien ja ELY-keskuksen maaseutusuunnitelmien yhteensovitus

Nykytilanne

Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen tulleita yritystukihakemuksia ohjaa ELY-keskuksen yritysrahoitus-linjaukset ja hakemukset käsittelevä yritysrahoitusryhmä. Kehittämishankehakemukset käsitellään ELY-keskuksen kehittämishanketyöryhmässä. Leader- ryhmien toiminnanjohtajat esittelevät kaikki Lea-der-hanke- ja yrityshakemukset maakunnallisessa Leader-yhteistyöryhmässä. Leader-yhteistyöryhmän

23

jäsenistä osa on samoja ELY-keskuksen ryhmien kanssa. Näin jokainen Leader-hanke- ja yritystukihake-mus on sovitettu yhteen muiden hankkeiden kanssa. Maaseuturahaston sisällä Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen väliseen yritysrahoitushakemuksen ohjaa-miseen vaikuttaa haetun avustuksen suuruus, yrityksen koko, yrityksen historia, yritystoiminnan koko-aikaisuus tai osa-aikaisuus, aiempi suhde rahoittajiin, tuen kokeilevuus ja mahdolliset toimialoittaiset linjaukset. Leader-toiminta on kansalaislähtöistä toimintaa ja sitä rajoittaa julkisen tuen enimmäismää-rä, jotka jo sinällään ohjaavat tuen hakua. Leaderin tehtävä on kasvattaa ituja, joista voi kasvaa jotakin suurta.

Tuleva ohjelmakausi

Maaseuturahaston ja rakennerahastojen yhteensovitus tapahtuu ensisijaisesti valtakunnallisen rahas-tojen kumppanuussopimuksen kautta. Nykykäytäntöä pyritään syventämään ja tekemään systemaatti-semmaksi, muun muassa siten, että Leader-yhdistyksillä on käytössä ajantasaista tietoa eri rahastoihin vireillä olevista hankehakemuksista.Eri rahastojen välistä työnjakoa ja yhteistyötä tiivistetään avoimen haun lisäksi teemahauilla. Teemoja voisivat olla esimerkiksi uusiutuva energia, elintarvike, ympäristö, matkailu, maatalous ja luonnontuo-teala. Leader-ryhmät ovat mukana teemoittaisessa haussa ja sinne sopivat LEADER-toimenpiteen mu-kaiset paikalliset hankkeet.

Työnjakoon kuuluu myös liukumat ja tilanteen mukainen neuvottelu ja hakijoiden ohjaaminen hänen kannaltaan jouhevimmalle hakemuspolulle. Myös rahoituskiintiöiden niukkuus ohjaa rahoitusta hakijan kannalta parhaaseen rahoituslähteeseen.

Yritystuet

Työnjako Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien välillä noudattaa pitkälti samoja linjauk-sia kuin, mitä aikaisimmilla ohjelmakausilla on ollut käytössä. Leader-toimenpiteestä rahoitetaan pieniä, ensisijaisesti toimintansa alkuvaiheessa, mutta myös toiminnassa olevia yrityksiä sekä paikallisia palve-luita turvaavia ja kehittäviä yrityksiä. Lisäksi Leader-rahoitukseen ohjautuvat osa-aikaista yrittäjyyttä ja uusia kokeiluja koskevat yrityshankkeet. ELY-keskuksen yritysrahoituksesta tuetaan puolestaan pää-sääntöisesti jo toiminnassa olevia yrityksiä sekä kasvuyrityksiä.

Kehittämishankkeet

Leader-toimenpiteestä rahoitetaan kehittämishankkeita, jotka ovat paikallis- ja kansalaislähtöisiä ja joita voidaan kuvata ”kylän kokoisiksi”. Hankkeet parantavat paikallisia elinolosuhteita ja ympäristöä niissä voidaan korostaa paikallisia kokeiluja. Paikallisiin ohjelmiin sopivia lähialueyhteistyötä koskevia sekä alueiden että kansainvälisiä hankkeita voidaan myös rahoittaa Leader-toimenpiteestä.

ELY-keskus rahoittaa puolestaan suoraan kehittämishankkeita, jotka tähtäävät laaja-alaisesti maaseudun kehittämiseen. Toimialoittaiset maakunnalliset hankkeet ja laajat selvitykset ja kokeilut kuuluvat myös ELY-keskuksen rahoituksen piiriin. ELY-keskus rahoittaa lähtökohtaisesti vain hankkeita, joiden toimin-ta-alue on yhtä seutukuntaa suurempi. Investointihankkeet voivat olla poikkeus.