HEINÄVESI, ILOMANTSI, JOENSUU, JUUKA, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI

JOENSUUN SEUDUN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2

Sisällys Esipuhe......................................................................................................................................................................... 3

1. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen

varhaiskasvatussuunnitelma ..................................................................................................................................... 4

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, eli lapsen VASU ................................................................................... 5

2. Varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet ........................................................................................... 6

Varhaiskasvatuksen arvoperusta ...................................................................................................................... 7

Oppimiskäsitys .................................................................................................................................................... 8

Positiivinen pedagogiikka .................................................................................................................................. 8

Laaja-alainen osaaminen ................................................................................................................................. 10

Monilukutaito ja viestintäteknologinen osaaminen ..................................................................................... 12

3. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri ........................................................................................................... 13

Toimintakulttuurin kehittäminen varhaiskasvatuksessa ............................................................................. 14

4. Varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen .................................................................... 17

Varhaiskasvatuksen työtavat .......................................................................................................................... 17

Leikki .................................................................................................................................................................. 18

Oppimisen alueet .............................................................................................................................................. 19

Kielten rikas maailma ....................................................................................................................................... 20

Ilmaisun monet muodot ................................................................................................................................... 21

Minä ja meidän yhteisömme: .......................................................................................................................... 22

Kasvan, liikun ja kehityn .................................................................................................................................. 22

Tutkin ja toimin ympäristössäni ...................................................................................................................... 23

5. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki .............................................................................................................. 24

Tuen kolmiportaisuus ....................................................................................................................................... 24

Tukitoimia varhaiskasvatuksessa .................................................................................................................... 25

6. Toiminnan arviointi ja kehittäminen .............................................................................................................. 26

3

Esipuhe

Tämä Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelmaan pohjautuva kirjanen esittelee keskeisiä asioita

Joensuun seudun varhaiskasvatuksesta. Opetushallitus julkaisi 18.10.2016 varhaiskasvatussuunnitelman

perusteet, joiden pohjalta jokaisen Suomen kunnan tuli laatia oma paikallinen varhaiskasvatussuunni-

telma, VASU. Varhaiskasvatussuunnitelmaa tulee noudattaa kaikissa varhaiskasvatuksen toimintamuo-

doissa.

Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Polvijärvi, Outokumpu ja Li-

peri ryhtyivät keväällä 2016 suunnittelemaan ja toteuttamaan VASU:n uudistamista yhdessä, lokakuussa

2016 yhteistyöhön liittyi vielä mukaan Heinäveden kunta. Seudullinen varhaiskasvatussuunnitelmatyö

oli jatkumoa esi- ja perusopetussuunnitelmien uudistukselle, joka toteutettiin myös seudullisesti vuosina

2013–2016. Seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta

https://peda.net/joensuu/jsv1. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita päivitettiin vuonna 2018, jonka

seurauksena seudullistakin varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä tätä kirjasta on päivitetty vuonna 2019.

Kuvitus, lukuun ottamatta sivujen 3, 5, 9 ja 13 valokuvia, on lasten tuottamaa. Erityiskiitokset kaikille in-

nokkaille apureille!!

4

1. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, paikallinen varhaiskasvatussuunni-

telma ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat normi, joita jokaisen päiväkodin ja perhepäi-vähoitopaikan on noudatettava.

Opetushallitus 2017

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa korostuu pedagogiikka. Joensuun seudun varhaiskasvatuksessa pe-dagogiikalla tarkoitetaan:

Pedagogiikka on tietoista toimintaa las-ten oppimisen ja hyvinvoinnin toteutta-miseksi

Varhaiskasvatuksen pedagogiikassa ko-rostuu leikin merkitys

Varhaiskasvatuksessa henkilöstön toi-mintaa ohjaavat seuraavat periaatteet:

o Mitä lapsi tarvitsee o Kuinka huomioida lapsen mie-

lenkiinnon kohteet o Kuinka kasvua ja oppimista tue-

taan yksilöllisesti osana ryhmää

Henkilöstön toiminnan tavoitteena on

varmistaa lapsen kasvu, oppiminen ja

hyvinvointi.

5

Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja tärkeä vaihe osana lapsen kasvun ja oppimi-

sen polkua. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea ja täydentää kotien kasvatustehtävää, kodilla on

kuitenkin ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta ja huoltajat päättävät, osallistuuko lapsi varhaiskas-

vatukseen.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, eli lapsen VASU

Varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saada suunnitelmallista

ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näiden toteuttamiseksi laaditaan jokaiselle päiväko-

dissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelmaan kirjattavat

tavoitteet asetetaan varhaiskasvatuksen toiminnalle. Henkilöstö laatii suunnitelman yhteistyössä huol-

tajan ja lapsen kanssa, lapsen mielipiteet ja kiinnostuksen kohteen huomioidaan suunnitelmassa ja lap-

siryhmän toiminnassa.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tulee sisältää seu-

raavat asiat:

lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vahvuu-

det sekä lapsen kiinnostuksen kohteet

lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat

tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteutta-

miseksi sekä toteutumisen arviointi

lapsen mahdollisesti tarvitsema tuki

mahdollinen suunnitelma lääkehoidosta

lapsen, henkilöstön ja huoltajien yhdessä sopimat

asiat

suunnitelman laatimiseen osallistuneet muut mah-

dolliset asiantuntijat

tieto siitä, milloin suunnitelma on laadittu ja tarkis-

tettu ja milloin suunnitelma tarkistetaan seuraavan

kerran.

Joensuun seudun varhaiskasvatuksessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, ikä- ja

kehitystaso huomioiden, huoltajien, sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Joensuun seudun

varhaiskasvatuksessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa huomioidaan positiivinen pedago-

giikka. Toiminnalle asetetuista tavoitteista keskustellaan ja ne kirjataan lapsen vahvuuksien kautta. Lapsen

varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan ensimmäisen kerran kahden kuukauden kuluessa varhaiskasvatuksen

aloituksesta. Laadittaessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa, tavoitteet asetetaan aina varhaiskasvatuk-

sen toiminnalle, kuinka aikuinen pystyy omalla toiminnallaan vastaamaan lapsen tarpeisiin. Jos lapsi tarvit-

see vahvempaa tukea kehitykseen ja oppimiseen, tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tai

siihen liitettävään tukiosaan.

6

2. Varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet

Varhaiskasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään varhaiskasvatuslaissa. Tavoitteet ohjaavat

perusteiden sekä paikallisen ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaa, toteuttamista ja arvioin-

tia. Tavoitteena on:

1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

ja hyvinvointia;

2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen

tasa-arvon toteuttamista;

3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa moni-

puolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset;

4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusym-

päristö;

5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuh-

teet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;

6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää su-

kupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuri-

perinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taus-

taa;

7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhais-

kasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä;

8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryh-

mässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten

kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen;

9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin;

10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasa-

painoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen

vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

7

Varhaiskasvatuksen arvoperusta

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edun ensisijai-

suus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioon ottaminen

sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus ja lapsen syrjintäkielto.

Joensuun seudun varhaiskasvatuksen arvoperustaa ohjaavat myös seudullisen kasvatuksen ja koulutuk-

sen toimintasuunnitelmassa määritellyt arvot: oppiminen, hyvinvointi ja vastuullisuus. Arvot näkyvät

varhaiskasvatuksessa arjessa oppimisen ilon luomisena, hyvinvoinnin lisääntymisenä ja vastuullisen toi-

minnan toteuttamisena.

Lapsen oikeudet:

Oikeus ilmaista itseään

Oikeus tulla ymmärretyksi

Oikeus leikkiä

Oikeus oppia ja iloita oppimastaan

Oikeus vaikuttaa omiin asioihin

Oikeus positiiviseen vuorovaikutukseen

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus:

Oikeus oppia ja kokea itsensä tasa-arvoiseksi

Oikeus tutustua suomalaiseen kulttuuripe-

rintöön

Perheiden monimuotoisuus:

Oikeus kokemukseen omasta arvokkaasta

perheestä

Lapsuuden itseisarvo:

oikeus tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen

lapsuuteen

oikeus tulla huomioiduksi ja ymmärretyksi

OIKEUS OLLA LAPSI

Ihmisenä kasvaminen:

Oikeus ihmisarvoon

Oikeus oikeudenmukaisuuteen

Oikeus oppia kunnioittamaan muita

Terveellinen ja kestävä elämäntapa

Oikeus oppia terveitä elämäntapoja

Oikeus oppia elämään kestävän kehityksen

mukaisesti

8

Oppimiskäsitys

Varhaiskasvatuksen oppimiskäsitys perustuu ajatukseen, jonka mukaan lapset kasvavat, kehittyvät ja

oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Lasten oppiminen on kokonais-

valtaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Oppimisessa yhdistyvät mm. tiedot, taidot, toiminta, tunteet, aisti-

havainnot, erilaiset kokemukset ja ajattelu. Oppimista tapahtuu lasten havainnoidessa ja tarkkaillessa

ympäristöään sekä jäljitellessä muiden toimintaa. Lapset oppivat myös leikkien, liikkuen, tutkien, erilai-

sia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa toiminnassa.

Positiivinen pedagogiikka

Joensuun seudun varhaiskasvatusta ohjaa positiivisen pedagogiikan ajattelu- ja toimintatavat. Positiivi-sen pedagogiikan tavoitteena on tunnistaa lasten vahvuuksia sekä antaa kannustavaa ja rohkaisevaa pa-lautetta vahvuuksien käyttämisestä ja tehdä onnistumisia näkyväksi. Varhaiskasvatuksen tärkeä tehtävä on laajentaa ja tunnistaa jokaisen lapsen taitoalueita ja kiinnostuksen kohteita. Tämä tapahtuu parhaiten lapsen toimijuutta ja osallisuutta tukemalla. Vahvuuksien ja myönteisten hetkien tunnistaminen kasvat-taa lapsen itsetuntoa, lisää uskoa omiin mahdollisuuksiin ja lujittaa myönteistä käsitystä itsestä.

Jokainen lapsi saa:

Oppia positiivisessa ympäris-

tössä

Oppia leikkien

Oppia liikkuen

Oppia tutkien

Oppia omista kokemuksista

Oppia muiden kanssa, kuulua

ryhmään

Iloita oppimastaan

Itselle sopivia haasteita

Oppimista tapahtuu koko ajan

ja kaikkialla!

9

Lasten kehityksen kannalta tärkeitä luonteenvahvuuksia ovat muun muassa:

SINNIKKYYS

KIITOLLISUUS

OPPIMISEN ILO

SOSIAALINEN

ÄLYKKYYS

Positiivisen pedagogiikan tavoitteet varhaiskasvatuksessa:

Luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen Myönteisten tunnesanojen oppiminen Hyvien hetkien havainnointi Onnistumisten hetkien mahdollistaminen arjessa

Positiivinen pedagogiikka arjessa:

Ankkurointi: toiminta sidotaan lapsen aitoon kokemusmaailmaan, Havainnointi: ohjataan lasta tunnistamaan myönteiset hetket Dokumentointi: onnistuneista hetkistä tehdään muistiinpanot vapaavalintaisella

tavalla Jakaminen: havainnoista ja muistiinpanoista kerrotaan toisille

10

Laaja-alainen osaaminen

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä ta-valla. Siihen, miten lapset käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat lasten omaksumat arvot ja asen-teet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muu-toksista. Ihmisenä kasvaminen, oppiminen sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyt-tävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista. Laaja-alaisen osaamisen toiminnan tavoit-teet asetetaan aikuisille lapsiryhmän ikä- ja kehitystaso huomioiden Varhaiskasvatuksessa laaja-alainen osaaminen on jaoteltu viiteen osa-alueeseen, jotka liittyvät arjen toi-minnassa toisiinsa. Samat osa-alueet ovat kuuluvat myös esiopetus- ja perusopetussuunnitelmaan:

Opetushallitus 2017

Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa

muun osaamisen kehittymiselle sekä elinikäiselle

oppimiselle.

Ajattelu ja oppiminen

Tehdään ajattelua ja oppimista

näkyväksi pedagogisen doku-

mentoinnin avulla

Kuullaan lasten ajatuksia, an-

netaan tilaa ihmettelylle, oi-

valtamiselle sekä oppimisen

ilolle

Rohkaistaan lapsia olemaan

lannistumatta

Iloitaan yhdessä onnistumi-

sista

Opetellaan kannustamaan

muita

Rohkaistaan lapsia kysymään

ja kyseenalaistamaan

11

Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää kulttuurista osaamista sekä vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja.

Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten

osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa

oma-aloitteisuuteen. Osallistumisen ja vaikuttamisen

taidot ovat demokraattisen toiminnan ja kestävän

tulevaisuuden perusta.

Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja

sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaiku-

tus ja ilmaisu

Henkilöstö toimii vuorovaikutuk-

sen mallina

Tutustutaan avoimesti toisiin ih-

misiin, kieliin ja kulttuureihin

Harjoitellaan toisen ihmisen ase-

maan asettumista

Harjoitellaan ristiriitatilanteiden

selvittämistä

Huomioidaan toiminnassa eri kult-

tuurien tavat esim. ruokailuissa ja

juhlatilanteissa

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Kannustetaan lapsia pyytämään apua ja annetaan apua sitä tarvittaessa.

Tuetaan ja kannustetaan itsenäiseen toimintaan esim. ruokailu- ja pukemistilanteissa

Ohjataan lapsia kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisten kehoa

Sanoitetaan tunteita, autetaan lasta tunteiden ilmaisussa sekä itsesäätelyssä

Ohjataan vastuulliseen ja turvalliseen toimintaan erilaisissa oppimisympäristöissä

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Henkilöstö huolehtii, että jo-

kaista lasta kuullaan ja jokai-

nen saa osallistua ja vaikuttaa

omalla tavallaan

Harjoitellaan ja tuetaan omien

päätösten tekemistä

Pohditaan yhdessä toimintata-

poja, ohjeita ja sääntöjä

Lapset otetaan aktiivisesti mu-

kaan toiminnan suunnitteluun

ja arviointiin

12

Monilukutaito ja viestintäteknologinen osaaminen

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Viestit voivat olla muun

muassa kirjoitetussa, puhutussa tai digitaalisessa muodossa. Monilukutaitoon sisältyy erilaisia lukutai-

toja kuten kuvanlukutaito, numeerinen lukutaito, medialukutaito ja peruslukutaito. Monilukutaito liittyy

kiinteästi ajattelun ja oppimisen taitoihin.

Lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tieto- ja viestintäteknologian roolia arkielämässä sekä tu-tustutaan erilaisiin tietoteknisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin. Henkilöstö ohjaa lapsia tieto- ja viestintäteknologian monipuoliseen ja turvalliseen käyttöön.

Monilukutaito

Nimetään erilaisia asioita ja esineitä

yhdessä

Tutustutaan erilaisiin tekstimaailmoi-

hin, esim. digitaalisissa ympäristöissä,

sanomalehdissä, kuvakirjoissa ja las-

ten tuotoksissa

Innostetaan lapsia tutkimaan, tuotta-

maan ja käyttämään erilaisia viestejä.

Henkilöstön rooli ja malli on merki-

tyksellinen

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Tutustutaan yhdessä aikuisen kanssa

erilaisiin tvt-välineisiin, sovelluksiin ja

oppimispeleihin

Hyödynnetään tvt-laitteita dokumen-

tointia leikeissä, tutkimisessa, liikku-

misessa sekä taiteellisessa kokemi-

sessa sekä tuottamisessa

Ohjataan lapsia tvt-laitteiden moni-

puoliseen ja turvalliseen käyttöön.

13

3. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri muovautuu ihmisten, lasten ja aikuisten vuorovaikutuksessa. Sii-

hen vaikuttavat tiedostetut, tiedostamattomat ja joskus myös tahattomat tekijät. Kaikki ihmiset päivä-

kodissa tai perhepäivähoidossa vaikuttavat toimintakulttuuriin, ja se puolestaan vaikuttaa kaikkiin riip-

pumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys vai ei.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri koostuu mm:

arvoista ja periaatteista

työtä ohjaavien normien ja tavoitteiden tulkinnasta

oppimisympäristöistä ja työtavoista

yhteistyöstä ja sen eri muodoista

vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä

henkilöstön osaamisesta, ammatillisuudesta ja kehittä-

misotteesta

johtamisrakenteista ja -käytännöistä

toiminnan organisoinnista, suunnittelusta, toteuttami-

sesta ja arvioinnista.

14

Toimintakulttuurin kehittäminen varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja sitä tulee myös arvioida ja kehittää. Toi-

mintakulttuurin vaikutusten pohdinta on tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä, lapsen etu kaiken

kehittämisen lähtökohta.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisessä huomioidaan seuraavia asioita:

Opetushallitus 2016

Joensuun seudulla varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria kehitetään seuraavasti:

Oppiva yhteisö

Uskallus haastaa itsensä

Tunnistetaan ja hyödynnetään

vahvuuksia

Arvostetaan huomaavaista käy-

töstä

Jaetaan aktiivisesti ajatuksia

Kokeillaan uusia toimintatapoja

Tehdään yhdessä

Sallitaan erehtyminen

Kannustetaan (henkilöstöä) it-

searviointiin, tiedon ja osaami-

sen jakamiseen

Leikki ja vuorovaikutus

Annetaan tilaa lasten leikkialoitteille, -ko-

keiluille ja elämyksille

Annetaan leikkiaikaa ja -rauhaa

Annetaan leikin näkyä ja kuulua

Annetaan mahdollisuus myös rauhallisiin

leikkeihin ja yksinleikkiin

Keskitytään leikeissä

Kehitetään lasten kanssa leikkiä edistäviä

toimintatapoja ja oppimisympäristöjä

Tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja

Puututaan ristiriitoihin ja ratkotaan niitä

rakentavasti

15

Osallisuus, yhdenvertaisuus ja

tasa-arvo

Suhtaudutaan arvosta-

vasti ja kunnioittavasti

eri aloitteisiin, näkemyk-

siin ja mielipiteisiin

Tiedostetaan, että asen-

teet sekä vuorovaikutuk-

sen ja kielenkäytön mal-

lit välittyvät lapsille

Rohkaistaan lapsia teke-

mään omia valintoja

Tuetaan positiivisen pe-

dagogiikan keinoin las-

ten identiteetin ja itse-

tunnon kehitystä

Kulttuurinen moninaisuus ja

kielitietoisuus

Vahvistetaan taitoa asettua toisen

asemaan

Tiedostetaan, että eri kielet ovat

läsnä ja sallitaan sekä mahdolliste-

taan eri kielten käyttö

Ymmärretään kielen keskeinen

merkitys lasten kehityksessä ja op-

pimisessa

Rohkaistaan lapsia käyttämään

kieltä monipuolisesti

Kiinnitetään huomiota aikuisten

kielenkäyttöön

Mahdollistetaan erilaiset kielenkäy-

tön tilanteet

Hyvinvointi, turvallisuus ja

kestävä elämäntapa

Liikutaan monipuolisesti sisällä ja ulkona Edistetään lasten hyvinvointia esim.

joustavalla päivän rakenteella Toimitaan mahdollisimman kiireettö-

mästi Muokataan ympäristöjä keskittymistä

edistäväksi Tunnistetaan, puututaan ja ehkäistään

kiusaamista ja tapaturmia Huomioidaan ja perehdytään turvalli-

suussuunnitelmiin

Selvitetään, havainnoidaan ja ehkäis-

tään tilanteita, joissa kiusaamista voi

esiintyä

Kiusaamisen ehkäisy

Luoda turvallinen ilmapiiri

Vahvistaa lasten sosiaalisia ja emotio-

naalisia taitoja

Vahvistaa lasten itsetuntoa

Vahvistaa lasten osallisuuden tunnetta

Edistää tasa-arvoa

16

Oppimisympäristöt ja yhteistyö varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen

oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tilojen ja paikkojen lisäksi välineitä ja tarvikkeita,

joilla tuetaan lasten oppimista ja kehitystä. Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja muunnellaan yhdessä

lasten kanssa. Oppimisympäristöjen tulee tarjota lapsille mieluisia vaihtoehtoja tekemiseen, monipuoli-

seen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkeihin ja peleihin sekä rauhalliseen oleiluun ja lepoon. Lasten

ideat, leikit ja heidän tekemänsä työt näkyvät oppimisympäristöissä.

Yhteistyötä varhaiskasvatuksessa tehdään aktiivisesti huoltajien kanssa sekä monialaisesti eri yhteistyö-tahojen kanssa. Varhaiskasvatuksen yhteistyötahoilla tarkoitetaan kaikkia niitä alueellisia ja paikallisia toimijoita, joiden kanssa varhaiskasvatuksen on luontevaa tehdä yhteistyötä. Yhteistyöllä tuetaan lap-sen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mu-kaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksessa. Yhteistyön tavoit-teena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Luottamuksen rakentaminen sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäi-nen kunnioitus tukevat kasvatusyhteistyötä.

Joensuun seudun varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä

Päiväkoti/perhepäivähoito

o sisä- ja ulkotilat

Lähiympäristö

o lähiluonto ja –metsä

o leikki- ja liikuntapaikat

o esiopetus/perusopetus

Fyysinen ulottuvuus

Lapset osallisena toimintaympäristön

muokkaamisessa

Terveelliset ja virikkeelliset tilat

Turvalliset leikki- ja toimintavälineet

Materiaalit lasten ulottuvilla

Sosiaalinen ulottuvuus

Kaverit/ystävät

Myönteisyys

Avoimuus

Vuorovaikutus

Lasten/perheiden osallisuus

Psyykkinen ulottuvuus

Luottamuksellisuus

Turvallisuuden tunne

(Työ)yhteisön hyvinvointi

Pedagogiset ratkaisut

Tavoitteet henkilöstön toiminnalle

Lasten motivointi ja aktiivisuus

Leikin merkitys

Positiivinen pedagogiikka

Yhteistyötahot

o Kirjasto

o Seurakunnat

o Kulttuuripalvelut

o Paikalliset yritykset ja järjestöt

Tieto- ja viestintäteknologia

o pedagoginen laitteiden hyödyntäminen

17

4. Varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen

Varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus. Tavoitteena

on edistää lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista. Pedagoginen toiminta toteutuu

lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessä toiminnassa. Lasten omaehtoinen, hen-

kilöstön ja lasten yhdessä ideoima sekä henkilöstön johdolla suunniteltu toiminta täydentävät toisiaan.

Opetushallitus 2016

Varhaiskasvatuksen työtavat

Varhaiskasvatuksen työtapojen valintaa ohjaavat varhaiskasvatukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet

sekä lasten ikä, tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Lapset ottavat osaa suunnitteluun iän ja

kehitystason mukaisesti esim. esittelemällä kotona tai harrastuksessa opittuja taitoja, joita voi hyödyn-

tää työtapana varhaiskasvatuksessa. Henkilöstö osaa joustaa omista suunnitelmistaan ja toimia lasta

kuunnellen, siten että mielenkiinto ja motivoituminen säilyvät. Työtapojen toimivuutta ja mielekkyyttä

arvioidaan jatkuvasti työn ohessa, myös lasten kanssa.

Joensuun seudulla varhaiskasvatuksen työtapoina voidaan käyttää esim. draamakasvatusta,

tutkimista, havainnointia, kuuntelemista, keskustelua, lukemista, loruja, kertomista, laula-

mista, soittamista, käsillä tekemistä, liikunnan keinoja, pelaamista, luontoon tutustumista, vie-

railuja ja retkiä sekä hyödyntää mediakasvatuksen välineitä.

18

Leikki

Leikki on keskeinen toimintatapa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tarjota lapsille

mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin. Leikki edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Leikkies-

sään lapset voivat käsitellä itselleen vaikeita kokemuksia. Leikissä on turvallista kokeilla, yrittää ja ereh-

tyä. Henkilöstön tehtävä on turvata leikin edellytykset, ohjata leikkiä sopivalla tavalla ja huolehtia siitä,

että jokaisella lapsella on mahdollisuus olla osallisena yhteisissä leikeissä omien taitojensa ja valmiuk-

siensa mukaisesti.

Erilaiset leikit ovat tärkeä ja keskeinen työtapa Joen-

suun seudun varhaiskasvatuksessa.

Henkilöstöllä on aktiivinen ja vuorovaikutuksellinen

rooli leikin rikastajana ja myös leikkijänä lasten rinnalla.

Lasten leikkitaitoihin kiinnitetään huomiota ja niitä ke-

hitetään tarvittaessa. Leikkien ohjauksessa huomioi-

daan sukupuolisensitiivisyys.

Lapsille tarjotaan leikkimahdollisuuksia erilaisissa oppi-

misympäristöissä: sisä- ja, ulkotiloissa, lähiluonnossa to-

teutettavassa toiminnassa. Lapsilla on mahdollisuus vai-

kuttaa oppimisympäristöjen sisältöihin ja muokkaami-

seen.

Leikin merkitys oppimisen perustana tiedostetaan ja eri-

laisia leikkejä käytetään menetelmänä tutustuttaessa ja

käsiteltäessä oppimisen alueiden sisältöjä.

19

Oppimisen alueet

Oppimisen alueet kuvaavat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä.

Oppimisen alueet eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihe-

piirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti. Oppimisen

alueet on ryhmitelty esiopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti viideksi kokonaisuudeksi:

Opetushallitus 2017

20

Kielten rikas maailma

Opetushallitus 2016

Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten iden-titeettien kehittymistä. Kehittyvät kielelliset taidot avaavat lapsille uusia vaikuttamisen keinoja, mah-dollisuuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen. Kehittyvät kielelliset taidot avaavat lapsille uusia vaikuttamisen keinoja, mahdollisuuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen. Varhaiskasvatuksessa lapsille annetaan kannustavaa ja johdonmukaista palautetta heidän kielenkäyttö- ja vuorovaikutustai-doistaan. Kielen oppimisen kannalta on tärkeää tiedostaa, että saman ikäiset lapset voivat olla eri vai-heissa kielen kehityksen eri osa-alueilla.

Toiminnan tavoitteita:

Vahvistetaan lasten vuorovaikutustaitoja: lapset tulevat kuulluksi ja heidän aloittei-

siinsa vastataan

Vahvistetaan ja tuetaan lasten kielen ymmärtämisen taitoja

Vahvistetaan ja tuetaan lasten puheen tuottamisen taitoja

Vahvistetaan lasten tilannetietoista kielen käyttöä

Lisätään ja monipuolistetaan tietoisesti sanavarastoa

Toimintaa arjessa:

Kommunikoidaan ja keskustellaan aktiivisesti aikuisten ja lasten kesken Opetellaan kuuntelemisen taitoja

Aikuisen kielenkäyttö on kuvailevaa ja tarkkaa

Käytetään tarvittavia apuvälineitä: esim. kuvat ja viittomat Rohkaistaan lapsia puhumaan ja keskustelemaan aikuisten ja lasten kanssa eri tilan-

teissa Kiinnitetään huomiota keskustelutapaan; lapsi on tasa-arvoisessa asemassa keskuste-

luissa aikuisen kanssa

21

Ilmaisun monet muodot

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tavoitteellisesti tukea lasten musiikillisen, kuvallisen sekä sanallisen

ja kehollisen ilmaisun kehittymistä sekä tutustuttaa heitä eri taiteenaloihin ja kulttuuriperintöön.

Toiminnan tavoitteita:

Tarjotaan lapsille monipuolisia musiikillisia kokemuksia Kehitetään ja vahvistetaan lasten suhdetta kuvataiteeseen, muuhun visuaaliseen kult-

tuuriin sekä kulttuuriperintöön

Tarjotaan mahdollisuus monipuoliseen kielelliseen ja keholliseen kokemiseen, ilmai-

suun ja viestintään

Toimintaa arjessa:

Lauletaan, loruillaan ja kuunnellaan musiikkia Kokeillaan erilaisia soittimia Käytetään omaa kehoa soittimena Liikutaan musiikin tahdissa Tutustutaan erilaisiin materiaaleihin, menetelmiin ja välineisiin: maalaamalla, piirtä-

mällä, rakentamalla Tarkastellaan omia ja muiden tuotoksia ja taideteoksia Käytetään erilaisia ilmaisun muotoja Tehdään esityksiä yhdessä lasten kanssa Harjoitellaan esiintyjänä ja katsojana olemista

22

Minä ja meidän yhteisömme:

Varhaiskasvatuksen tehtävä on kehittää lasten valmiuksia ymmärtää lähiyhteisön monimuotoisuutta ja

harjoitella siinä toimimista. Tehtävää lähestytään eettisen ajattelun, katsomusten, lähiyhteisön mennei-

syyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden sekä median näkökulmista.

Kasvan, liikun ja kehityn

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda pohja lasten terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle sekä fyysistä

aktiivisuutta edistävälle elämäntavalle.

Toiminnan tavoitteita:

Tuetaan ja vahvistetaan eettisen ajattelun taitojen kehittymistä Tuetaan ja vahvistetaan lasten käsitystä, että ihmiset ovat erilaisia, mutta samanarvoisia Tuetaan ja vahvistetaan keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan Tuetaan ja vahvistetaan lasten kulttuuristen ja katsomuksellisten identiteettien kehitystä Tuetaan ja vahvistetaan lasten mielenkiintoa menneisyyden asioihin, nykyhetkeen sekä hyvän

tulevaisuuden rakentamiseen

Toimintaa arjessa:

Pohditaan oikean ja väärän eroa Arvostetaan erilaisuutta Tutustutaan lapsiryhmässä edustettujen katsomusten ja uskontojen tapoihin ja juhliin Hyödynnetään huoltajien asiantuntemusta kulttuuriperinnöstä Pohditaan yhdessä lasta askarruttavia ajankohtaisia asioita

23

Tutkin ja toimin ympäristössäni

Varhaiskasvatuksen tehtävä on antaa lapsille valmiuksia havainnoida, jäsentää ja ymmärtää ympäristö-

ään. Lapsia ohjataan tutkimaan ja toimimaan luonnossa ja rakennetussa ympäristössä. Varhaiskasvatus

tukee lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä sekä vahvistaa myönteistä suhtautumista matema-

tiikkaan. Varhaiskasvatukseen sisältyy myös ympäristökasvatusta ja teknologiakasvatusta.

Toiminnan tavoitteita

Tuetaan ja vahvistetaan matemaattisen ajattelun kehittymistä Tarjotaan matemaattisen ajattelun haasteita lapsille

Tuetaan ja vahvistetaan lasten luontosuhdetta ja vastuullista toimimista ympäristössä sekä oh-

jataan kohti kestävää elämäntapaa

Tuetaan ja kannustetaan lapsia tutustumaan tutkiviin ja kokeileviin työtapoihin

Toimintaa arjessa:

Matemaattisten käsitteiden harjoittelua peleissä, leikeissä sekä arjen tilanteissa Mittaamisen harjoittelua omalla keholla ja eri välineillä Retkeillään luonnossa ja lähiympäristössä Havainnoidaan luonnon ilmiöitä Harjoitellaan kunnioittamaan luontoa, kasveja ja eläimiä Harjoitellaan kierrättämistä Hyödynnetään luonnon- ja kierrätysmateriaaleja toiminnassa Harjoitellaan tutkimista ja tarkastelua Tutustutaan teknologiaan esim. rakenteluleikkien avulla

Toiminnan tavoitteita:

Tuetaan ja vahvistetaan lasten monipuolista liikkumista Tuetaan ja vahvistetaan myönteistä suhtautumista ruokaan sekä syömiseen Tuetaan ja vahvistetaan monipuolisia ja terveellisiä ruokatottumuksia Tuetaan ja vahvistetaan lasten valmiuksia huolehtia terveydestä ja henkilökohtaisesta hygieni-

asta Vahvistetaan ja tuetaan lasten turvallisuuteen liittyvää oppimista arjen tilanteissa

Toimintaa arjessa:

Monipuolinen ja riittävä liikunta päivittäin, sisällä ja ulkona Erilaiset liikunta- ja pihaleikit Tutustutaan erilaisiin ruokiin eri aistien avulla Harjoitellaan liikkumista eri oppimisympäristöissä ja myös lähiliikenteessä Harjoitellaan ristiriitatilanteiden ratkomista, tunne- ja vuorovaikutustaitoja

24

5. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki

Varhaiskasvatuksessa lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla.

Lapsen kannalta on tärkeää, että tuki muodostaa johdonmukaisen jatkumon varhaiskasvatuksen aikana

sekä lapsen aloittaessa esiopetuksen. Kehityksen ja oppimisen tuki on osa laadukasta varhaiskasvatuk-

sen toimintaa ja kuuluu kaikille sitä tarvitseville lapsille. Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan lapsen tuen

tarve ja järjestetään tarkoituksenmukaista tukea tarpeen ilmettyä.

Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen ja kehitykseen liittyvät tar-

peet. Varhaiskasvatuksessa huolehditaan siitä, että jokainen lapsi kokee itsensä hyväksytyksi omana it-

senään sekä ryhmän jäsenenä. Kannustamalla lasta ja antamalla hänelle mahdollisuuksia onnistumisen

kokemuksiin tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä. Tuen tarpeen havainnointi ja tuen an-

taminen kuuluvat koko henkilöstölle heidän koulutuksensa, työnkuviensa ja vastuidensa mukaan. Sosi-

aali- ja terveydenhuollon henkilöstö osallistuu tarpeen mukaan lapsen tuen suunnitteluun ja arviointiin.

Tuen kolmiportaisuus

http://www.lukimat.fi/lukimat-oppimisen-arviointi/tietopal-

velu/taustaa/kolmiportainen-tuen-malli

Joensuun seudun varhaiskasvatuksessa lapsen oppimisen ja kehityksen tukea toteutetaan ja

järjestetään päiväkodeissa sekä perhepäivähoidossa. Tukea annetaan kolmiportaisuuden peri-

aatteiden mukaisesti. Kaikki lapset saavat yleistä tukea. Tarvittaessa lapselle annetaan tehos-

tettua tai erityistä tukea. Tuki suunnitellaan aina yksilöllisesti lapsen tarpeiden mukaan yhteis-

työssä huoltajien ja muiden tuen järjestämisen kannalta tärkeiden tahojen kanssa.

25

Tukitoimia varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksessa lapselle voidaan antaa tukea monin tavoin. Varhaiskasvatuksen työtapoja ja oppi-

misympäristöjä muunnellaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tuki voi sisältää pedagogisia, raken-

teellisia ja hyvinvointia tukevia muita järjestelyjä.

Pedagogisia ratkaisuja:

Vuorovaikutussuhde lapseen Havainnointi ja dokumentointi Vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät Selkeä päiväjärjestys Toiminnan rytmittäminen ja jaksottaminen Toiminnan porrastaminen siirtymätilanteissa Pienryhmätoiminta/yksilötoiminta Positiivinen pedagogiikka Palkkiojärjestelmät Erilaiset työtavat Varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultoiva/jaksottainen

tuki Oppimisympäristöjen muokkaus ja kehittäminen Mahdolliset tulkitsemis- ja avustamispalvelut

Rakenteellisia ja hyvinvointia tukevia ratkaisuja:

Oppimisympäristöjen muokkaus Ryhmäkoon tarkastelu Lasta tukevien apuvälineiden käyttö Yhteistyö huoltajien kanssa Monialainen yhteistyö

26

6. Toiminnan arviointi ja kehittäminen

Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoitus on toiminnan kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen

edellytysten parantaminen. . Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansallisen tason

sekä järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötason näkökulmista.

Joensuun seudun varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä huomioidaan

varhaiskasvatus-suunnitelman perusteet, seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma sekä Joen-

suun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelmaan sisältyvä arvoperusta ja painotuk-

set. Lapsiryhmissä toimintaa kehitetään periaatteella, että lapsi on mukana toiminnan suunnit-

telussa, toteutuksessa sekä arvioinnissa. Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumista arvioi-

daan ja kehitetään yksilö-, yksikkö-, järjestäjätasoilla kaikissa varhaiskasvatuksen toimintamuo-

doissa.

Kaikilla tasoilla huomioidaan:

Kuinka varhaiskasvatus on edistänyt lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista

o Kuinka varhaiskasvatus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta o Kuinka varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä

Kuinka varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot ovat vahvistaneet lasten osal-lisuutta ja aktiivista toimijuutta.

Kuinka huoltajia on tuettu kasvatustyössä Kuinka positiivinen pedagogiikka on vaikuttanut toimintakulttuurin kehittymi-

seen o Mitä positiivisen pedagogiikan elementtejä on otettu/otetaan käyttöön? o Kuinka nämä ovat toimineet?

27

28

Heinävesi Ilomantsi

Joensuu Juuka

Kontiolahti Liperi

Outokumpu Polvijärvi