joensuuntie selostus ehdotus 19022013 - jyväskylä · 80:010 / joensuuntie 1 / asemakaavaselostus...

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

A S E M A K A A V A N S E L O S T U S

KAAVATUNNUS 80:010

80. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 219

SEKÄ KATU-, LÄHIVIRKISTYS- JA VESIALUEET

10.2.2012 / 18.2.2013

KORPILAHTI, JOENSUUNTIE 1

80:010 / JOENSUUNTIE 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS 27.2.2012 / 18.2.2013 (2)

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Asemakaavan muutos koskee 80. kaupunginosan korttelia 219 sekä katu-, puistoja vesialueita.

Asemakaavan muutoksella muodostuu 80. kaupunginosan kortteli 219 sekä katu-, lähivirkistys- ja vesialueet.

Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Kaava-alueen sijainti

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Korpilahden keskustassa. Alue rajautuu etelästä ja idästä Kor-piojaan, pohjoisesta Korpilahdentiehen ja lännestä Joensuuntiehen.

Kaavan nimi ja tarkoitus

Kaava-alueesta käytetään nimeä Joensuuntie 1.

Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa suunnittelualueelle seniori- ja /tai palveluasuminen. Kaavaratkaisuun on osoitettu 2600 k-m2 rakennusoikeutta. Lisäksi Korpiojan varsi osoitetaan lähi-virkistysalueeksi, jolla ympäristö säilytetään.

Kaavan nimi JOENSUUNTIE 1 Kaavan tunnus 80:010 Kaavan päiväys 10.2.2012 Kaavan laatija Mari Raekallio, Kaavoitusarkkitehti/

Nana Pentti, Kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17

Puh. 014-266 5047 email: [email protected]

Kaavan vireilletulo Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 7.12.2011 Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.yy.201x Kh xx.yy.201x Kv xx.yy.201x



SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ..................................................................................................................................................... 4

1.1 ASEMAKAAVA ............................................................................................................................................... 4 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .................................................................................................................... 4 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN .......................................................................................................... 4

2 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................... 5

2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ......................................................................................... 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................................................ 5 2.1.2 Luonnonympäristö ................................................................................................................................. 6 2.1.3 Maanomistus .......................................................................................................................................... 6

2.2 SUUNNITTELUTILANNE .............................................................................................................................. 6 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ...................................................... 6

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................................................. 9

3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ............................................................................................... 9 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET .......................................... 9 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ........................................................................................................... 9

3.3.1 Osalliset ................................................................................................................................................... 9 3.3.2 Vireilletulo.............................................................................................................................................. 10 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ...................................................................................... 10 3.3.4 Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................................ 10

3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ................................................................................................................. 10 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .......................................................................................... 10 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen................................................. 11

3.5 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET .............................................................................................................. 11 3.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ...................................................................................... 12 3.5.2 Asemakaavaluonnokseen nähtävillä olon jälkeen tehdyt merkittävimmät muutokset ............... 13 3.5.6 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset .................................................................................... 13

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS ............................................................................................................................ 13

4.1 KAAVAN RAKENNE .................................................................................................................................... 13 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ........................................ 14 4.3 KAAVAMERKINNÄT JA –MÄÄRÄYKSET ................................................................................................ 14 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET ............................................................................................................................ 16 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ................................................................................................................ 17 4.7 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ................................................................................................. 17 4.8 NIMISTÖ ........................................................................................................................................................ 17

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ....................................................................................................................... 17

5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ........................................ 17 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ................................................................................................................ 17 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA ..................................................................................................................... 17

LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA

1) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

2) Asemakaavan seurantalomake

3) Ote voimassa olevasta asemakaavasta

4) Viitteellinen havainnekuva

5) Tonttijakokartta

6) Asemakaavan muutoksen pienennös



1 TIIVISTELMÄ

1.1 ASEMAKAAVA

Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Suunnittelualue rajautuu lounaasta valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön, Korpilahden kirkkoranta. Kaavan tavoitteena on eheyttää Korpilahden kirkonkylän taajamakuvaa ja monipuolistaa alueen palvelutar-jontaa. Kirkonkylällä on kartoitettu senioriasumisen tarve ja kaavamuutoksen tavoitteena on mah-dollistaa suunnittelualueelle seniori- ja / tai palveluasuminen.

Kaavakarttaan on osoitettu 2600 k-m2 rakennusoikeutta. Kortteli (AKY-1) on asuinkerrostalojen ja yleisten rakennusten korttelialue, jolle tulee sijoittaa vähintään 60 % käytetystä rakennusoikeudes-ta seniori- ja/tai palveluasuntoja. Ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liike-, toimisto- ja yhteisti-loja. Korpiojan varsi on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Lähivirkistysalu-eelle on merkitty ohjeellinen puistopolku. Lisäksi tiealueille on esitetty liittymäkieltoja.

1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET

Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 7.12.2011.

Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavaluonnoksen 21.2.2012.

Asemakaavaluonnos oli MRL 30§:n mukaisesti nähtävillä 7.3 - 10.4.2012 välisen ajan.

Kaavamuutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 26.2.2013.

Kaavamuutosehdotus oli MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.20xx.

Asemakaava oli kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä xx.yy.20xx

Asemakaava oli kaupunginhallituksen käsiteltävänä xx.yy.20xx

Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy.20xx.

1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN

Korttelialueen rakentamisen toteuttanee rakennusliike.



2 LÄHTÖKOHDAT

Viistokuva Korpilahden keskustasta 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA

2.1.1 Alueen yleiskuvaus

Suunnittelualueen tontti on tällä hetkellä tasainen ja rakentamaton. Tontilla sijaitsee yleinen hyöty-keräyspiste.

Joensuuntie on viehättävä ja kapea tie, jota reunustaa koivurivi. Korpilahdentie on leveä katu, jon-ka kummallakin puolella on korotetut jalkakäytävät.

Korpilahdentien varressa, istutetulla alueen osalla, sijaitsee sotaveteraanien pystyttämä sotaan lähdön muistomerkki. Muistomerkissä on maininta tontilla sijainneesta suojeluskuntatalosta (Joen-suu), joka sijaitsi tontilla vuosina 1926-1978 Suojeluskuntatalo purettiin kaupparakennuksen tieltä ja kaupparakennus on purettu syksyn 2012 aikana.

Suunnittelualue rajautuu lounaasta valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön nimeltä Korpilahden kirkkoranta.

Kuva Korpilahdentieltä (suunnittelualueen tontti vasemmalla, purettu liikerakennus näkyy vielä kuvassa).



2.1.2 Luonnonympäristö

Jyväskylän-Korpilahden alueelle on laadittu pienvesiselvitys vuonna 2008, jossa Korpioja on inven-toitu suunnittelualueen kohdalta arvokkaaksi pienvesialueeksi. Joki on suunnittelualueen kohdalta leveä, syvä ja hidasvirtainen uoma, jota ympäröi varttunut lehtometsä. Joen varsi on luontopolkui-neen merkittävä ulkoilu- ja virkistäytymisalue Korpilahden taajaman asukkaille. Vehreä jokilaakso elävöittää maisemaa ja lisää huomattavasti alueen ekologista monimuotoisuutta. Ranta-alue toimii teiltä ja pihoilta johtuvia hulevesiä sitovina suojavyöhykkeenä ja selvityksessä suositellaankin, että ranta tulisi säilyttää rakentamattomana.

Kuva Korpiojasta.

2.1.3 Maanomistus

Alue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa, lukuun ottamatta Joensuun- ja Korpilahdentietä.

2.2 SUUNNITTELUTILANNE

2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT)

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. 13.11.2008 valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tar-kistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.

Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäris-töministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaa-van. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistus-päätöksen mukaisen ja siinä suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja Korpilahdentie valtatie/runkotie (vt/rt). Maakuntakaavassa on annettu Korpilahdentielle suunnittelumääräys: ”Tie-jaksoilla tulee varautua liittymien vähentämiseen ja tapauskohtaisesti joko maanteinä, katuina tai yksityisteinä toteuttavaan rinnakkaistieverkkoon, eritaso- ja kevytväyläjärjestelyihin taajamien ja kylämaisen asutuksen kohdalla sekä meluhaittojen torjumiseen.”



Ote maakuntakaavasta.

Yleiskaava

Korpilahden oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty 10.3.1980. Suunnittelualue on osoitettu liikerakennusten alueeksi (AL) ja Korpilahdentien varteen on osoitettu pääjalankulkureitti ja polku-pyörätie.

Voimassa oleva asemakaavat

Alueen asemakaava on hyväksytty 11.10.1983. Muutosalue on osoitettu liikerakennusten kortteli-alueeksi (KL), puistoksi (VP) ja yleinen tie vierialueineen (LYT).

Ote ajantasa-asemakaavasta KymppiR –ohjelma (asuinaluekaavoissa)

Maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi Jyväskylässä laaditaan kerran vuodessa Kymp-piR -ohjelma, joka sisältää maankäytön toteuttamisohjelman kymmeneksi vuodeksi. Jatkuva, yh-teistoiminnallinen ohjelmatyö varmistaa, että kaupungissa on vuosittain riittävästi tontteja asunto-rakentamiselle, tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolilla kaupunkia ja mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon. Samalla turvataan sosiaalista eheyttä ja huomioidaan eri kaupun-ginosien erityispiirteet. Näin varmistetaan, että uusia asuntoalueita toteutettaessa palveluihin on varauduttu ja että olemassa olevaa palveluverkkoa hyödynnetään mahdollisimman hyvin.



KymppiR2009 ohjelma valmistui syyskuussa 2009. Ohjelma oli 22.9.2009 kaupunkirakennelauta-kunnassa ja 19.10.2009 kaupunginhallituksessa ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 26.10.2009. Valmistelutyö on jatkuvaa. Ohjelma kiertää kerran vuodessa luottamushenkilöiden käsittelyssä. Näin pyritään varmistamaan valmistelutyön ja poliittisen päätöksenteon yhtenäinen suunta.

Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2009 (97§). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009.

Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset.

Muut selvitykset ja suunnitelmat Pienvesiselvitys: Jyväskylän-Korpilahden alueelle on laadittu pienvesiselvitys vuonna 2008, jossa Korpioja on inven-toitu suunnittelualueen kohdalta arvokkaaksi pienvesialueeksi. Keskustan yleissuunnitelma: Korpilahden keskustan yleissuunnitelma on valmistunut 2008. Siinä suunnittelualueelle on esitetty rakennusoikeutta 2550 k-m2 ja rakentamista kolmeen kerrokseen. Ote keskustan yleissuunnitelmasta.

Kyselylomake: Vuoden 2008 loppupuolella on lähetty kyselylomake Korpilahden kotitalouksille, joissa asuu 58 - 80 -vuotiaita henkilöitä.

Selvityksessä kysyttiin varttuneiden kokemuksia asumisesta ja mahdollisesta kiinnostuksesta muuttaa senioriasuntoon, mitä palveluita halutaan ostaa ja minkälaisia suunnitteluasioita he pitävät tärkeinä. Eriasteisesti kiinnostuneita henkilöitä oli 89. Näistä 27 haluaa vain omistusasunnon, 33 joko omistus- tai vuokra-asunnon ja 29 vain vuokra-asunnon. Suosituin asuntotyyppi on kaksio ja tontti Korpilahden keskustassa, lähellä Päijänteen rantaa pidettiin hyvänä vaihtoehtona.

Yleiskaavaluonnos:



Jyväskylän kaupungin yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 24.4 – 21.5.2012 välisen ajan. Yleis-kaava-alue sisältää Jyväskylän kaupungin alueen kokonaisuudessaan ja kaavan keskeisenä ta-voitteena on ohjata alueen yhdyskuntarakennetta. Yleiskaavaluonnoksessa Korpilahti on osoitettu aluekeskukseksi. Tarkemmassa suunnittelussa tulee huolehtia kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliiken-teen korkeasta palvelutasosta ja yhteyksien sujuvuudesta. Kulttuuriympäristö- luonto- ja maisema-kohteet tulee ottaa huomioon tarkemman suunnittelun lähtökohtana. Alue on yleismääräyksessä määritelty asuntokannaltaa ja toiminnoiltaa monipuoliseksi kaupunginosan tiiviiksi keskusta-alueeksi, jolle voi sijoittaa asumista, työpaikkoja, julkisia ja yksityisiä palveluita, liikennealueita sekä rakennettuja puistoja. Korpilahdentie on osoitettu seudullisesi tärkeäksi pyöräily- ja jalankulkureitik-si. Ote yleiskaavaluonnoksesta.

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE

Korpilahden kirkonkylä on kaavoitusohjelmassa mainittu aluekeskustana, johon on tavoitteena laa-tia kaupallisten ja julkisten palveluiden sekä asumisen asemakaavoja vuosien 2012-2013 aikana. Esimerkkinä on mainittu tämä kaavahanke.

Kaavan tavoitteena on eheyttää Korpilahden kirkonkylän taajamakuvaa ja monipuolistaa alueen palvelutarjontaa. Kirkonkylällä on kartoitettu senioriasumisen tarve ja kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kortteliin seniori- ja palveluasuminen.

3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET

Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä palaverissa 7.11.2011. Kokouksessa kaavoittaja esitti alustavan luonnoksen ja arvioitiin osallistumis- ja arviointisuunnitel-man riittävyyttä.

3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ

3.3.1 Osalliset

Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat:

Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toi-mijat



Korpilahden sotaveteraanit ry

Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys ry

Korpilahden yrittäjät ry

Elenia Oy

TeliaSonera

Viranomaiset:

Maankäyttö

Liikenne- ja viheralueet

Rakentaminen ja ympäristö

Keski-Suomen museo

Jyväskylän Energia Oy / vesi

Keski-Suomen ELY-keskus

3.3.2 Vireilletulo

Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 7.12.2011.

3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 6.3.2012 ja Korpilahtilehdessä 7.3.2012. Luonnos oli nähtävillä 7.3.-10.4.2012 välisen ajan.

Kirje maanomistajille asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta lähetettiin 5.3.2012.

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen 26.2.2013

Asemakaavaehdotus on virallisesti nähtävillä … välisen ajan.

3.3.4 Viranomaisyhteistyö

Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken pitäisi järjestää.

3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET

3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtio-neuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttöta-voitteita ovat:

- Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (edellytykset hyvälle taajamakuvalle ja yhtenäinen viheralue)

- Kulttuuri- ja luonnonperintö ja virkistyskäyttö

Kaupungin asettamat tavoitteet

Kaavan tavoitteena on eheyttää Korpilahden kirkonkylän taajamakuvaa ja monipuolistaa alueen palvelutarjontaa. Kirkonkylällä on kartoitettu senioriasumisen tarve ja kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kortteliin palveluasuminen.



Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet

Kortteli sijoittuu kirkonkylällä keskeiselle paikalle. Tavoitteena on sekä eheyttää taajamakuvaa että tiivistää väljää katutilaa. Lisäksi sijainti virkistysarvoiltaan suositun Korpiojan varrella asettaa ase-makaavan laatimiselle virkistyksellisiä ja suojelullisia tavoitteita. Viereinen, valtakunnallisesti arvo-kas rakennettu ympäristö, Korpilahden kirkkoranta, luo rakentamiselle laadulliset tavoitteet.

3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen

Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet

Kaavamuutos on asetettu vireille tavoitteena muuttaa alue asumiskäyttöön ja luoda edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle asuinympäristölle.

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet

Tavoitteena ovat mm. alueen maisemakuvan jäsentyminen ja siistiytyminen, virkistysyhteyden säi-lymisen turvaaminen, sekä hyvien liikenneyhteyksien varrelle palvelujen läheisyyteen sijoittuvan sijainnin hyödyntäminen. Alueella on myös hyvä sijainti ilmansuuntiin ja topografiaan nähden.

3.5 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET

Ohessa on kuvattu muutos nykytilan (ajantasa-asemakaavan) ja kaavaehdotuksen välillä ja arvioi-tu vaikutukset.

+ = vaikutukset positiiviset

- = vaikutukset negatiiviset

0 = ei merkittävää vaikutusta

vaikutus luonnos verrattuna ajantasa-

asemakaavaan

( + / - / 0 )

selitys

luonnonympäristö + Ranta-alue on osoitettu VL/s alueeksi. Nykyisessä kaavassa ranta on osa liikerakennusten korttelialu-etta.

taajamakuva + Luonnos mahdollistaa rakentamisen lähelle katualu-etta (tiivistää katutilaa) ja rakentamista on ohjeistettu ympäristöön sopivalla tavalla. Rakennusoikeutta on lisätty ja taajamakuva tiivistyy.

Kerrosluku on kasvanut nykyisestä kahdesta enim-millään neljään. Tontti sijaitsee katualuetta matalam-pana, joten neljään kerrokseen rakentaminen on kyläkuvan kannalta ryhdikäs ratkaisu.

väestön rakenne ja sosi-aalinen ympäristö

+ Kaava mahdollistaa palveluasumisen, joka lisää ikääntyvien asumismahdollisuuksia ja palvelutarjon-taa kirkonkylällä.

palvelut 0 / + Nykyinen kaava ja luonnos mahdollistavat liikeraken-tamisen. Luonnos sallii kortteliin monipuolista raken-tamista, joka saattaa tuoda palveluihin ja liikeraken-tamiseen nykyistä runsaampaa tarjontaa.

työpaikat 0 / + Liike- ja palvelurakentaminen luo mahdollisesti uusia työpaikkoja.

virkistys + Ranta-alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Alueelle on osoitettu ohjeelli-



nen puistopolku. Nykyisessä kaavassa ranta on osa liikerakennusten korttelialuetta.

liikenne + Korpilahdentien varteen on osoitettu luonnoksessa liittymäkielto jota ei nykyisessä kaavassa ole. Tämä selkeyttää liikennejärjestelyitä ja luo turvallisuutta Korpilahdentielle.

rakennettu kulttuuriym-päristö

+ Luonnoksessa rakentamista on ohjeistettu huomioi-den, ajantasakaavaa enemmän, valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.

ilmasto + Alueella on huomioitu ajantasakaavaa paremmin viheralueet. Alue sijaitsee palveluiden ja joukkolii-kenneyhteyksien läheisyydessä.

3.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet

Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen

Asemakaavan muutos on ollut luonnoksena nähtävillä 7.3.-10.4.2012. Luonnoksen nähtävilläolon aikana jätettiin 7 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Luonnoksen nähtävilläolon aikana annetuista lausun-noista ja mielipiteistä on kirjoitettu kooste, joka on lisätty kaavaselostukseen.

Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot, joissa on huomautettavaa:

Vanhan Korpilahden Kotiseutuyhdistys ry. Alueen historiallista arvoa kunnioitetaan säilyttämällä vuonna 1995 pystytetty muistopatsas ja ra-kentamalla patsaan lähiympäristö viihtyisäksi puistoksi. Kaavoittajan vastine: Kaavaan osoitetaan ohjeellinen tontilla sijaitsevan muistomerkin paikka (mm) näkyvälle paikalle Joensuuntien ja Korpilahdentien kulmaukseen. Ranta-alue merkitään kaavaan puistoalueeksi. Keski-Suomen museo Sotaanlähdön muistomerkki tulee korttelissa säilyttää ja suojata rakennustöiden ajaksi.

Kaavoittajan vastine: Kaavaan osoitetaan ohjeellinen tontilla sijaitsevan muistomerkin paikka (mm).

Keski-Suomen ELY-keskus

Kaava-alue rajoittuu pohjoisessa Korpilahdentiehen. Voimassa olevassa asemakaavassa Korpi-lahdentie on merkitty LYT-alueeksi. Lausunnossa esiteään Korpilahdentien ottamista mukaan kaa-vaan, jotta tien kaavamerkintä saadaan ajantasaiseksi. Korpilahdetie tulee merkitä asemakaavaan katuna.

Kaavoittajan vastine: Korpilahdentie otetaan kaavaan mukaan Kokkotieltä Korpiojaan asti ja ase-makaavamerkintä muutetaan kaduksi.

Kaavaluonnoksesta annetut mielipiteet pääpiirteittäin:

Kerroskorkeutta ja rakennusoikeutta koskeva palautteen mukaan kerroskorkeuden tulee olla enin-tään III (2 mielipidettä) sekä rakennusoikeus on paikkaan liian suuri (1 mielipide).

Kaavoittajan vastine: Rakennusoikeutta on tutkittu havainnekuvien perusteella ja on todettu, että 4-kerroksinen rakennus soveltuu alueelle kaupunkikuvallisesti hyvin, väljyyden ja mittakaavan siitä kärsimättä. Asemakaavassan liiteaineistoksi alueesta laaditaan havainnekuva, jossa kaavan mah-dollistama uusi rakennus istutetaan ympäristöön.



Korpiojan rantaa koskevan palautteen mukaan Korpijoen ranta ja sillä oleva luontopolku tulee kun-nostaa ja ylläpitää tärkeänä kaikkien asukkaiden lähivirkistysalueena. Lisäksi joen varren kiinteis-töille olisi syytä laatia yhtenäiset hoitosuositukset.

Kaavoittajan vastine: Korpiojan varteen osoitetaan ohjeellinen puistopolku ja joen varsi osoitetaan lähivirkistysalueeksi, jolla ympäristö säilytetään.

Autopaikkoja koskevan palautteen mukaan autopaikkanormin tulee asumisessa olla vähintään 1ap/asunto.

Kaavoittajan vastine: Autopaikkanormi osoitetaan väljemmäksi, koska alueen vierestä kulkee linja-autoreitti ja suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla palveluiden ääressä.

3.5.2 Asemakaavaluonnokseen nähtävillä olon jälkeen tehdyt merkittävimmät muutokset

Asemakaavaa on muutettu luonnosvaiheen jälkeen saadun palautteen ja tarkentuneen suunnitte-lun perusteella.

Alla on luetteloitu merkittävimmät muutokset:

- Suunnittelualue laajennettu koskemaan Joensuun- ja Korpilahdenteitä ja lisäksi koillista viheraluetta. Näin ajantasakaava saadaan yhtenäisemmäksi ja yleistä tie-tä muutettua luonnosvaiheen palautteen perusteella katualueeksi.

- Tontin rakennusoikeutta on laskettu ja rakennusalaa tarkennettu. - Tonttikokoa on pienennetty joen penkereen eroosioherkkyyden vuoksi. - Eroosioherkkyys on huomioitu myös kaavamääräyksissä. - Muistomerkille on osoitettu ohjeellinen paikka luonnosvaiheen palautteen perus-

teella. - Leikki- ja oleskelupaikka on osoitettu. - VL- merkintä on muutettu muotoon VL/ s (Lähivirkistysalue, jolla ympäristö säi-

lytetään)

3.5.6 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset

Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 7.12.2011

Asemakaavahanke käsiteltiin kaavoituksen aloitusneuvottelussa 15.3.2012.

Kirje maanomistajille asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta lähetettiin 5.3.2012

Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 6.3.2012 ja Korpilahtilehdessä 7.3.2012.

Asemakaavaluonnos MRL 30§:n mukaisesti nähtävillä 7.3.-10.4.2012 välisen ajan.

Kaavamuutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 26.2.2013

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE

Kortteli 219 on osoitettu asuinkerrostalojen ja yleisten rakennusten korttelialueeksi (AKY-1), jolle tulee sijoittaa vähintään 60 % käytetystä rakennusoikeudesta seniori- ja/tai palveluasuntoja. En-simmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liike-, toimisto- ja yhteistiloja

Korttelialueen pinta-ala on noin 3800 neliömetriä, Rakennusoikeutta on 2600 k-m2 (e=0.8) ja ker-rosluku on IV.



Rakentamistapaa on ohjeistettu niin, että harjansuunta tulee olla Korpilahdentien kanssa saman suuntainen. Kaavakarttaan on merkitty myös nuoli, joka osoittaa päärakennuksen sijaintia Korpi-lahdentiehen nähden.

Rakennusten tulee soveltua mittasuhteiltaan, väreiltään ja muotokieleltään valtakunnallisesti ar-vokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla puu, tiililaatta tai punatiili. Julkisivun päävärin tulee olla murretun punaisen värinen.

Rakennusten kattojen tulee olla joko harja- tai kaksoispulpettikattoja. Pulpettikatto sallitaan sisäpi-halla tai mahdollisissa piharakennuksissa. Katon tulee olla väriltään tumman harmaa.

Ohjeellinen tontilla sijaitsevan muistomerkin paikka sijaitsee tontin luoteiskulmassa.

Korpilahdentien varteen on osoitettu liittymäkieltomerkkejä.

Korpilahden- ja Joensuuntien varteen on osoitettu puurivit. Tällä hetkellä Joensuuntien varressa onkin säilyttämisen arvoinen koivurivi. Istutettava alueen osa (ej) on osoitettu joen lähettyville. Alu-een osalle tulee istuttaa kasvillisuutta, jonka tulee soveltua eroosioherkälle jokitörmälle. Korpiojan-varsi on merkitty lähivirkistysalueeksi. Alueelle on merkitty myös ohjeellinen ulkoilureitti. Korttelin 219 rakentamisessa sekä hulevesin johtamisessa ja käsittelyssä tulee selvittää ja ottaa huomioon jokitörmän eroosioherkkyys. Korttelin 219 suunnittelussa on myös selvitettävä riittävän laajasti poh-jaolosuhteet mm. kerrosten leikkauslujuus, ja tarkistettava rakennusten sekä pihan pohjaolosuhtei-den mukaan.

Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa on osoitettu sisäpihalle. Leikki- ja oleskelutilaa tulee varata korttelialueelle vähintään 10 m2 asuntoa kohti ja 10 m2 100 palveluasumisen km2 kohti.

Pysäköimispaikka on osoitettu Joensuuntien suuntaisesti tontin länsilaitaan. Ohjeelliset auton säily-tyspaikan ja talousrakennuksen rakennusalat ovat sekä Korpilahden- että Joensuuntien varrella. Autopaikkoja on määrätty 1ap/100 asuinkerrosalaneliömetriä kohti ja 1 ap/ palveluasumisen 150 km2 kohti. Liiketiloja varten tulee järjestää 1 ap/ 50 km2 kohti.

Lisäksi kaavassa on määräys, että rakennukset ja piha-alueet tulee toteuttaa esteettömän liikkumi-sen periaatteita noudattaen.

4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan muutoksen keskeisenä tavoitteena on luoda alueelle terveellinen, turvallinen ja viih-tyisä asuinympäristö. Asemakaavalla muodostuu alue, joka sopii lähiympäristön asuinkortteleiden mittakaavaan ja taajamakuvaan sekä huomioi alueen korkeuserot sekä vesistön läheisyyden. 4.3 KAAVAMERKINNÄT JA –MÄÄRÄYKSET



4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET

vaikutus verrattuna ajantasa-asemakaavaan

( + / - / 0 )

selitys

luonnonympäristö + Ranta-alueet on osoitettu VL/s-alueiksi. Ajan-tasakaavassa ranta on osa liikerakennusten korttelialuetta korttelin 219 kohdalla. Lisäksi rannan eroosioherkkyys on huomioitu kaava-merkinnöissä.

taajamakuva + Kaavaratkaisu pakottaa rakentamisen lähelle katualuetta ja rakennusoikeutta on lisätty, mikä tiivistää katutilaa. Rakentamista on ohjeistettu ympäristöön sopivalla tavalla.

Kerrosluku on kasvanut nykyisestä kahdesta enimmillään neljään. Tontti sijaitsee katualuetta matalampana, joten neljään kerrokseen raken-taminen on kyläkuvan kannalta ryhdikäs ratkai-su, kolme kerrosta kuitenkin ehdoton vähim-mäismäärä.

väestön rakenne ja sosiaalinen ympäristö

+ Kaava mahdollistaa sekä palvelu- että se-nioriasumisen, joka lisää ikääntyvien asumis-mahdollisuuksia ja palvelutarjontaa kirkonkyläl-lä.

palvelut 0 / + Nykyinen kaava ja luonnos mahdollistavat liike-rakentamisen. Kaavaratkaisu sallii kortteliin mo-nipuolista rakentamista, joka saattaa tuoda pal-veluihin ja liikerakentamiseen nykyistä run-



saampaa tarjontaa.

työpaikat 0 / + Liike- ja palvelurakentaminen luo mahdollisesti uusia työpaikkoja.

virkistys + Ranta-alueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi ja niihin on osoitettu ulkoilureitti ohjeellisesti. Ny-kyisessä kaavassa ranta on korttelin 219 koh-dalta osa liikerakennusten korttelialuetta.

liikenne + Korpilahdentien varteen on osoitettu liittymäkiel-tomerkintöjä, joita ei nykyisessä kaavassa ole. Tämä selkeyttää liikennejärjestelyitä ja luo tur-vallisuutta Korpilahdentielle.

rakennettu kulttuu-riympäristö

+ Luonnoksessa rakentamista on ohjeistettu huo-mioiden, ajantasakaavaa enemmän, valtakun-nallisesti arvokas kulttuuriympäristö.

4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT

Alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä.

4.7 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat ympäristöministeriön kaavamerkinnät - ja määräykset -oppaan mukaisia.

4.8 NIMISTÖ

Kaava-alueelle ei muodostu uutta nimistöä.

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT

Asemakaavaa varten on laadittu havainnekuva, joista käy ilmi alueen tavoiteltu kokonaisvaikutel-ma.

Alueelle laaditaan kaavan yhteydessä sitova tonttijako.

5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS

Asemakaava toteutuu todennäköisesti vuoden tai kahden aikana kaavan saatua lainvoiman. Alu-een toteuttanee rakennusliike.

5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA

Toteutusta seurataan kunnallisilla ja valtakunnallisilla seurantajärjestelmillä, tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä yh-dyskuntatekniikan vastuualueen kanssa.

Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista asioista on keskusteltava kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen edustajien kanssa.

Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Suurimpana epävarmuustekijänä on kaavan mukaisen rakentamisen toteutumatta jääminen tai viivästyminen, jolloin ympäristö säilyy keskeneräisenä.

joensuuntie selostus ehdotus 19022013 - jyväskylä · 80:010 / joensuuntie 1 / asemakaavaselostus...

Documents