copyright Katri Luukka

JOHTAJUUSMUUTOSTaylorismista tähän päivään

Katri Luukkawww.katriluukka.fi

copyright Katri Luukka

Lähde: Flicker

copyright Katri Luukka

Drucker (2009) on nimittänyt viimeisen vuosisadan ”a Century of Social Transformation” eli sosiaalisen muutoksen vuosisadaksi. Tämä on aika osuva kuvaus siitä, kuinka työn tekeminen tehtaissa on väistynyt ja muuttunut ajasta ja paikasta riippumattomaksi tietotyöksi viimeisen sadan vuoden aikana.

1900- luvun alun johtamisessa korostui piirreteoriat (trait

leadership theories), joita kutsutaan myös Taylorismiksi. Piirreteorioiden lähtökohtana oli, että johtajilla oli erilaisia ja ainutlaatuisia ominaisuuksia kykyjä ja taitoja, joita muilla työntekijöillä eli ollut. Tuona aikana ajateltiin, että ”johtajaksi ikään kuin synnyttään”.

copyright Katri Luukka

Taylorismin jälkeen johtamisessa seurasivat =>

Käyttäytymisteoriat (behavioral leadership theories). Käyttäytymisteorioissa johtaminen jaettiin kahteen johtamistyyliin eli ihmisten ja tehtävien johtamiseen. Tuona aikana 1930- luvulla kehittyi myös toinen perinteinen jako johtamisessa eli

1) auktoritaarinen,2) demokraattinen ja 3) antaa- mennä- johtamistyyli.

Sekä piirre- että käyttäytymisteoriat johtivat arvioimaan johtamistyylejä

erilaisilla asennemittareilla (Likert’s attitude toward men) tai

johtajan tehtävä- tai ihmisorientoitumista työssään (Blake and Mouton’s managerial grid).

copyright Katri Luukka

Piirre – ja käyttäytymisteorioiden jälkeen seurasi

kontingenssiteoriat (contingency leadership theories) johtamisessa 1960- luvun ja 1980- välisenä aikana. Niissä oletettiin, että johtaminen on tilannesidonnaista ja ettei ole olemassa yhtä tehokasta universaalista tapaa johtaa. Päinvastoin, erilaisissa toimintaympäristöissä

tarvitaan erilaista tapaa johtaa eli johtaminen sidottiin kontekstiin.

Johtaminen nähtiin enemmän joustavana, mukautuvana ja tilannesidonnaisena kuin piirre- ja käyttäytymisteorioissa.

Henry Mintzbergin tutkimukset ja kehittämistyö motivaatio-, vuorovaikutus- ja keskustelutaidoista, konfliktien ratkaisutaidoista ja päätöksentekotaidoista ovat esimerkki kontingenssiteorioista johtamisessa tuolloin.

copyright Katri Luukka

Viimeisten vuosikymmenen aikana (1980-) ovat pinnalla

olleet muutosjohtamisen teoriat (transactional and transformational leadership theories), jotka perustuvat luonnollisesti aikaisempiin piirre-, käyttäytymis- ja kontingenssiteorioihin.

Transaktionaalisuuteen perustuvassa johtamisessa johtaja asettaa päämäärän työn tekemiselle ja antaa enemmän suoria ohjeita, miten työntekijöiden tulee tehdä työtä. Johtaminen perustuu keskinäiseen riippuvuuteen, ”jos teet minulle tämän, annan sinulle tämän”.

copyright Katri Luukka

Transformatiivisessa johtamisessa puolestaan korostuu

enemmän luovuus ja innovatiivisuus. Siinä johtaja laittaa enemmän itseään likoon ja johtaa omalla esimerkillään ja saa samalla työntekijät antamaan itsestään enemmän työn tekemiselle.

Transformatiivisessa johtamisessa korostuu johtajan karisma. Johtaja toimii roolimallina työntekijöille ja hän on hyvä pitämään kannustavia puheita, joissa tuodaan esille organisaation kannalta olennaiset tekijät.

Tranformatiivisessa johtamisessa työntekijöitä kannustetaan innovatiivisuuteen ja työntekijöitä kuunnellaan.

Transformatiivinen johtaja toimii valmentajana ja ohjaajana, joka antaa tilaa ja mahdollisuuden johdettavilleen myös uuden oppimiseen.

copyright Katri Luukka

Miten johtaa diginatiiveja?

Riittäkö, että työntekijöiden kanssa käydään kehityskeskustelut kerran vuodessa?

copyright Katri Luukka

Avoimuuteen perustuva johtamisteoria

Open leadership

copyright Katri Luukka

copyright Katri Luukka

Viimeisenä, tätä parhaillaan elettävää ajanjaksoa kuvaa parhaiten

avoimuuteen perustuva johtamisteoria (open

leadership), jonka perustuu Charlene Li’n (2010) tutkimukseen ja kehittämistyöhön, kuinka työskentely sosiaalisissa online- verkostoissa muuttaa työn tekemistä.

Avoimuuteen perustuvassa johtamisessa keskeistä on jakaminen ja organisaation toimintakulttuurin muutos. Avoimuuteen

perustuvassa johtamisessa keskeistä on luottamus. Siinä johtajien on

osattava antaa työntekijöilleen sopivassa suhteessa vapautta, mutta samalla myös vastuuta työn tekemiseen liittyvissä asioissa. Johtajan on ymmärrettävä, että

työntekijöillä on enemmän osaamista kuin hänellä itsellään. Tämä edellyttää johtajalta nöyryyttä. Avoimuuteen perustuva johtaminen on suorassa yhteydessä sosiaalista mediaan, kun sitä käytetään osana työn tekemistä tai johtamisvälineenä.

copyright Katri Luukka

Minkälaisia mahtavat olla seuraavat suuntaukset johtamisteorioissa, kun online-työskentely lisääntyy?

… erilaiset virtuaalijohtamisen ja e-johtamisen teoriat?