jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän ......tuksen oppimistulosten arviointijärjestelmän arviointi...

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän

”ENEMMÄN YHDESSÄ”

Hyväksytty JEDUn hallituksessa 29.3.2017

2

Paino: Rannikon Laatupaino OyPainopaikka: VihantiMäärä: 150 kpl

1. JOHDANTO 3

2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN 4 2.1 Henkilöstön määrä 4 2.2 Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain 6 2.3 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma tulosalueittain 7 3. STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA 10 3.1 Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö 10 3.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen 12 3.2.1 Henkilöstötuloslaskelma 13 3.2.2 Ammatillisen osaamisen uudistaminen 13 3.3 Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen 14 3.4 Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus 15 3.4.1 Yhteistoiminnan ja työsuojelun toteutuminen 16 3.4.2 Varhaisen tuen mallin käyttöönotto 17 3.4.3 Henkilöstön eläköityminen 19

4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA 20 Johtoryhmä 20 Rehtorityöryhmä 21 Pedagoginen tiimi 22 MultiPrimus -työryhmä 23 Valma -työryhmä 23 Laatutyöryhmä 24 Kansainvälisyystiimi 25 Markkinointitiimi 26 Opiskelijapalvelut-tiimi 28 Työelämäpalvelut-tiimi 29 Hanketoiminta 30 Arviointitoimikunta 31 SORA-toimikunta 33

5. HENKILÖSTÖKOULUTUS 34 5.1 Henkilöstökoulutuksen suunnittelu ja arviointi 34 5.2 Henkilöstökoulutukseen osallistuminen 36 5.3 Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus 38

6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 40 6.1 Hyvinvointitiimin toiminta 40 6.2 TYKY-toiminta tulosalueittain 40 6.3 Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys 42

7. YHTEENVETO 43

Liite 1 TOB kyselyn tulokset vuodelta 2015 44Liite 2 Henkilöstötuloslaskelma 45Liite 3 POISSAOLOT JEDUSSA VUONNA 2016 46

1. JOHDANTO

3

1. JOHDANTO

Tämä henkilöstökertomus on yhteenvetoa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän (JEDU) viidennen toiminta-vuoden henkilöstön kehittämiseen ja osaamisen uudis-tamiseen sekä henkilöstöpääomaan liittyvistä asioista. Henkilöstökertomus pohjautuu JEDUn henkilöstö- ja hyvinvointistrategiaan vuosille 2015 - 2017 ja sisältö noudattaa sen painopistealueita.

Strategiset painopisteet on jaoteltu henkilöstöstrate-giassa seuraaviin alakohtiin: 1. Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö 2. Henkilöstön osaamisen kehittäminen 3. Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen 4. Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus.

Henkilöstökertomuksen kolmas luku keskittyy yllä mainittujen painopistealueiden kuvaamiseen. Henkilös-tökertomuksen tehtävä on antaa tietoa kuntayhtymän henkilöstössä tapahtuneista muutoksista, henkilöraken-teesta ja henkilöstön kehittämiseen liittyvistä kysymyk-sistä. Henkilöstökertomus kuvaa toteutunutta kehitystä ja sen avulla voidaan varautua myös tulevaan. Henkilös-tökertomuksen avulla on mahdollista analysoida, miten henkilöstövoimavarojen käyttö on onnistunut ja kuinka henkilöstön laadullisesta ja määrällisestä riittävyydestä on huolehdittu.

Vuoden 2014 lopulla alkanut palkkausjärjestelmän kehitystyö saatettiin päätökseen tukihenkilöstön osalta vuonna 2016. Tukihenkilöstön nimikkeistö ja palvelus-suhteen ehdot on yhtenäistetty ja saatettu vastaamaan tehtäväkuvauksia. Opetushenkilöstön osalta kehitys-prosessi on alkamassa. Sen etenemiseen vaikuttavat mahdollinen uuteen vuosityöaikakokeiluun osallistu-minen ja kokeilun aloitusajankohta.

JEDUn henkilöstökertomus on tarkoitettu johtamisen ja keskustelun välineeksi, jonka avulla luottamushenki-löiden, johdon ja henkilöstön keskusteluiden tuloksena syntyy käsitys siitä, mihin suuntaan henkilöstöjohta-minen ja henkilöstövoimavarat ovat kuntayhtymässä kehittymässä.

Henkilöstöön liittyvien tavoitteiden toteutumista on seurattu vuosittain mm. henkilöstökyselyllä ja henkilö-kohtaisella tasolla kehityskeskustelujen avulla. Henkilös-tökertomus on osa kuntayhtymän itsearviointia. Henki-löstökyselyä ei toteutettu poikkeuksellisesti vuonna 2016. Huhtikuussa 2016 jokainen tulosalue laati vuoden 2015 TOB-kyselyjen tulosten pohjalta kehittämissuun-nitelman, joiden toimenpiteistä kerrotaan tarkemmin luvuissa kolme ja neljä.

Vuoden 2016 aikana kuntayhtymä on osallistunut usei-siin kansallisiin arviointeihin ja oppimistulosten arvioin-teihin. Toukokuussa 2016 toteutui ammatillisen koulu-tuksen oppimistulosten arviointijärjestelmän arviointi ja marras-joulukuussa ammatillisen koulutuksen osaa-misperusteisuuden, asiakaslähtöisyyden ja toiminnan tehostamisen itsearviointi. Synteesiarviointi jäi tammi-kuulle 2017. Arvioinneista on kerrottu tarkemmin tiimien toimintojen alla luvussa neljä.

Henkilöstökertomus sisältää kuntayhtymätason tiimien ja työryhmien keskeiset toimenpiteet ja tulokset vuodelta 2016.

Paino: Rannikon Laatupaino OyPainopaikka: VihantiMäärä: 150 kpl

2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN

4


2.1 Henkilöstön määrä

Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli 31.12.2016 yhteensä 446 henkilöä. Määrään on laskettu päätoiminen henki-löstö vuoden vaihteessa ja laskentaperusteena on ollut työpaikkojen määrä. Koko henkilöstön määrässä vaki-naisia kokoaikaisia henkilöitä on 85,6 %. Vakinaisia henkilöitä on kaikkiaan 89,2 % henkilöstöstä.

Kuntayhtymässä henkilöstömäärä on vähentynyt 112 henkilöllä kolmen vuoden aikana. Suurin osa on siirtynyt luonnollisen poistuman kautta eläkkeelle (79 henkilöä).

Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä opiskelijatyövuo-sina laskettuna määrä oli 408, joka jakautuu seuraavasti: työvoimapoliittinen koulutus 84 otv, ammatillinen lisä-koulutus 184 otv, oppisopimuskoulutus 124 otv ja muu rahoitus 16 otv (otv= opiskelijatyövuosi on 190 päivää).

Kaikkiaan oppisopimusopiskelijoita oli vuonna 2016 JEDUssa 628. JEDUn oppisopimuskoulutuksesta toteu-tettiin JEDUn ammattiopistoissa 20 % eli 124 opiskelijaa. JEDUn opiskelijoiden lukumäärä on noussut vuodesta 2015 ja myös kaikkien oppisopimusopiskelijoiden koko-naismäärä on kasvanut 74 opiskelijalla (prosentuaalisesti määrä pysynyt samana).

JEDUn henkilöstö 2016 Mies NainenKaikki

yhteensä 2016

Kaikki yhteensä

2015

Kaikki yhteensä

2014

Kaikki yhteensä

2013

Kaikki yhteensä

2012Vakinainen 163 235 398 414 414 408 414

Kokoaikainen 144 200 344 361 366 355 364Osa-aikainen 19 35 54 53 48 53 50

Määräaikainen 25 23 48 60 107 150 144Kokoaikainen 22 17 39 45 84 121 103Osa-aikainen 3 6 9 15 23 29 41

Kaikki yhteensä 188 258 446 474 521 558 558

JEDUn opiskelijamäärä ammatillisessa

peruskoulutuksessa vuosina 2012–2016

Järjestämisluvan mukainen

opiskelijamäärä

Toteutuma (painotettu keskiarvo)

2012 3176 31412013 3176 30852014 3144 29822015 3092 29332016 3070 3042

Kuvassa kuntayhtymän johtaja Keijo Makkonen ojentaa Mauno Jussilalle Tasa-vallan Presidentin myöntämän Rehtorin arvonimen JEDUn koulutuspäivässä 26.2.2016.


5

Aikuiskoulutuksen toteutuma opiskelijatyövuosina (OTV*)

Toteutuma2016 OTV

Toteutuma 2015 OTV

Toteutuma 2014 OTV

Toteutuma 2013 OTV

Toteutuma 2012 OTV

Työvoimapoliittinen koulutus

84 82 160 135 138

Ammatillinen lisäkoulutus

184 207 187 163 173

Oppisopimuskoulutus 140 32 14 21 28,7 muu rahoitus 16 2 6 8,4 6,8 yhteensä 408 323 367 327 346

Tunnusluku 2016 2015 2014 2013 2012Opiskelijamäärä 3450 3256 3349 3412 3487

Päätoiminen henkilökunta 446 474 521 558 558opiskelijaa/päätoiminen henkilökunta 7,7 6,9 6,4 6,1 6,2

Tulosalueittain vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät 31.12.2016 Määräaikainen Vakinainen Kaikki

yhteensä

Vakituiset % ‐osuus

kokonais‐määrästä

Vuosityön‐tekijöiden määrä 2016




Haapajärven ammattiopisto 8 42 50 84 % 73 84 87 92Haapaveden ammattiopisto 1 73 74 99 % 102 112 135 160Kalajoen ammattiopisto 7 30 37 81 % 62 74 89 97Nivalan ammattiopisto 11 89 100 89 % 149 177 179 194Oulaisten ammattiopisto 4 54 58 93 % 98 114 121 138Piippolan ammatti‐ ja kulttuuriopisto 5 47 52 90 % 85 84 89 92Ylivieskan ammattiopisto 10 29 39 74 % 62 71 65 74Työelämäpalvelut 2 7 9 78 % 8 10 16 11Yhtymäpalvelut 27 27 100 % 32 49 32 24Kaikki yhteensä 48 398 446 89 % 671 775 813 882

Vuosityöntekijöiden määrä tarkoittaa JEDUssa vuoden aikana työskennelleiden henkilöiden määrää ja sisältää siis myös sijaiset ja muut lyhytaikaiset työntekijät.

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Haapajärven ammattiopisto

Haapaveden ammattiopisto

Kalajoen ammattiopisto

Nivalan ammattiopisto

Oulaisten ammattiopisto

Piippolan ammatti‐ ja kulttuuriopisto

Ylivieskan ammattiopisto

Työelämäpalvelut

Yhtymäpalvelut

8

1

7

11

4

5

10

2

42

73

30

89

54

47

29

7

27

Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö tulosalueittain 31.12.2016

Määräaikainen Vakinainen


6

2.2 Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain

Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies NainenHaapajärven ammattiopisto 1 14 11 9 15 24 26 50 48 % 52 %Haapaveden ammattiopisto 1 19 21 12 21 32 42 74 43 % 57 %Kalajoen ammattiopisto 1 12 8 6 10 19 18 37 51 % 49 %Nivalan ammattiopisto 1 46 22 10 21 57 43 100 57 % 43 %Oulaisten ammattiopisto 1 6 42 1 8 7 51 58 12 % 88 %Piippolan ammatti‐ ja kulttuuriopisto 1 13 22 6 10 20 32 52 38 % 62 %Ylivieskan ammattiopisto 1 8 24 1 5 9 30 39 23 % 77 %Työelämäpalvelut 1 1 2 5 4 5 9 44 % 56 %Yhtymäpalvelut 2 1 14 10 16 11 27 59 % 41 %Kaikki yhteensä 8 3 119 150 61 105 188 258 446 42 % 58 %

%‐osuus koko henkilöstöstäHallinto Opetus TukipalvelutHenkilöstö tulosalueittain ja

tehtäväalueittainKaikki yhteensä Kaikki

yhteensä

0

20

40

60

80

100

120

140

160

8 3

119

150

61

105

JEDUn henkilöstö tehtäväalueittain miehet naiset 2016

Hallinto Mies Hallinto Nainen Opetus Mies

Opetus Nainen Tukipalvelut Mies Tukipalvelut Nainen

Seuraavassa kuvassa henkilöstö on jaettu tehtäväalueit-tain ja raportin pohjana olevat tiedot on siirretty palkan-laskentaohjelmasta HR – ohjelmaan. Projektihenkilöitä ei ole jaoteltu erikseen tähän tilastoon.


7

2.3 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma tulosalueittain

Henkilöstön keski-ikä koko kuntayhtymässä on 49,7 vuotta. Yli 60-vuotiaita on 70 henkilöä, joista osa on osa-aikaeläkkeellä. Ikäjakauma ja keski-ikä vaihtelivat jonkin verran tulosalueittain. Piippolan ammatti- ja kult-tuuriopiston keski-ikä on korkein ja yhtymäpalveluissa alhaisin. Suurin ikäryhmä on 55 – 59 -vuotiaat, joihin

kuuluu 90 työntekijää. Vertailuun on otettu vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön ikäjakaumat miehet/naiset -vertailuna ja lisäksi opetus- ja tukihenkilöstön ikäja-kaumat miehet/naiset -vertailuna.

M N M N M N M N M N M N M N M N M N M N2012 1 0 0 4 12 10 15 29 31 25 36 41 34 53 34 70 37 51 38 372013 1 1 2 2 6 11 16 19 31 32 36 35 37 54 36 67 39 58 35 402014 0 0 2 3 4 9 11 20 28 24 31 35 39 48 28 67 39 54 34 452015 1 0 2 3 2 8 7 16 20 24 29 34 38 36 30 56 35 59 33 412016 0 0 0 2 3 5 9 9 14 25 31 26 34 40 31 57 34 56 32 38

35‐39 60‐55‐5950‐5445‐4940‐4430‐3425‐2920‐2415‐19IKÄRYHMÄT

Haapajärven ammattiopisto 50,4 50,2 50,3 49,4 48,1 47,1 47,7Haapaveden ammattiopisto 48,3 51,2 49,9 50,0 48,6 48,2 48,3Kalajoen ammattiopisto 48,2 48,6 48,4 47,1 46,9 45,5 45,9Nivalan ammattiopisto 50,4 49,1 49,9 49,4 49,6 49,0 48,7Oulaisten ammattiopisto 49,9 49,7 49,7 48,3 49,0 49,6 47,3Piippolan ammatti‐ ja kulttuuriopisto 51,8 50,7 51,1 50,3 49,2 47,5 46,5Ylivieskan ammattiopisto 49,2 50,2 49,9 50,2 49,9 48,9 47,7Työelämäpalvelut 47,3 48,8 48,1 49,4 46,8 47,0 43,3Yhtymäpalvelut 47,3 47,0 47,1 47,5 47,5 46,5 46,9Kaikki yhteensä 49,6 49,9 49,7 49,1 48,4 47,7 46,9

Kaikki yhteensä 2014



KESKI‐IKÄ TULOSALUEITTAIN Mies NainenKaikki

yhteensä 2016


0

10

20

30

40

50

60

M N M N M N M N M N M N M N M N M N M N

15‐19 20‐24 25‐29 30‐34 35‐39 40‐44 45‐49 50‐54 55‐59 60‐

0 0 02 3

59 9

14

25

31

26

34

40

31

57

34

56

32

38

JEDUn henkilöstön ikä‐ja sukupuolijakauma 2016


8

Kaikkiaan yli 50-vuotiaita kuntayhtymässä on 248 henkilöä eli heidän osuutensa on 55,6 % henkilöstöstä. Vakinaisesta henkilöstöstä 230 henkilöä kuuluu yli 50-vuotiaisiin (51,6 %).

12 2 2

11 112

7

17

14

21

17

21

4

12

15

24

3031

19

3

6

9

13

5

109

3 3

108

13

2322

16

0

5

10

15

20

25

30

35

25‐29 30‐34 35‐39 40‐44 45‐49 50‐54 55‐59 60‐

JEDUn vakinaisen henkilöstön ikäjakauma opetus/tuki ja miehet/naiset 2016

Hallinto Mies Hallinto Nainen Opetus Mies Opetus Nainen Tukipalvelut Mies Tukipalvelut Nainen

11

3

5 5

1

3

1

2

1

3

2

3

2 2

1 1

2 22 2 2

1

0

1

2

3

4

5

6

20‐24 25‐29 30‐34 35‐39 40‐44 45‐49 50‐54 55‐59 60‐

JEDUn määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma opetus/tuki ja miehet/naiset 2016

Hallinto Mies Hallinto Nainen Opetus Mies Opetus Nainen Tukipalvelut Mies Tukipalvelut Nainen


9

Määräaikaisten ikäjakauma painottuu alle 49-vuotiaisiin. Määräaikaisia työntekijöitä on kaikissa ikäryhmissä.

Koko henkilöstön osalta naisten osuus on 57,8 %. Naisten määrä on pysynyt samassa suhteessa useamman vuoden ajan. Yksiköittäin sukupuolijakauma vaihtelee jonkin verran. Alla olevassa taulukossa näkyy henkilöstön määrän väheneminen tulosalueittain.

Haapajärven ammattiopisto 24 26 50Haapaveden ammattiopisto 32 42 74Kalajoen ammattiopisto 19 18 37Nivalan ammattiopisto 57 43 100Oulaisten ammattiopisto 7 51 58Piippolan ammatti‐ ja kulttuuriopisto 20 32 52Työelämäpalvelut 4 5 9Yhtymäpalvelut 16 11 27Ylivieskan ammattiopisto 9 30 39Kaikki yhteensä 188 258 446

Mies Nainen Kaikki yhteensä

Henkilöstön sukupuolijakauma tulosalueittain

Opetushenkilöstön sukupuolijakauma vaihtelee ammattiopistojen koulutusalojen mukaisesti. Oulai-sissa koulutukset painottuvat sosiaali- ja terveysalalle sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousaloille, jotka ovat

perinteisesti naisvaltaisia aloja. Myös Ylivieskan ammat-tiopistossa suurin osa koulutuksesta on sosiaali- ja terve-ysalalla. Nivalan ammattiopistossa koulutukset ovat tekniikkapainotteisia ja siellä opettajista 2/3 on miehiä.

Haapajärven ammattiopisto 14 11 25Haapaveden ammattiopisto 19 21 40Kalajoen ammattiopisto 12 8 20Nivalan ammattiopisto 46 22 68Oulaisten ammattiopisto 6 42 48Piippolan ammatti‐ ja kulttuuriopisto 13 22 35Ylivieskan ammattiopisto 8 24 32Työelämäpalvelut 1 1Kaikki yhteensä 119 150 269

Opetushenkilöstön sukupuolijakauma tulosalueittain Mies Nainen Kaikki

yhteensä

JEDUn koulutuspäivä 26.9.2016 Oulaisissa, puhujana OAJ:sta Markku Perttunen.

3. STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN

10

3. STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN

HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA

3.1 Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö

Tässä luvussa tarkastellaan henkilöstöstrategian stra-tegisia painopistealueita, jotka on jaoteltu henkilöstö-johtamiseen ja esimiestyöhön, henkilöstön osaamisen

kehittämiseen, henkilöstön rekrytointiin ja perehdyttä-miseen sekä henkilöstön työhyvinvointiin ja työturvalli-suuteen.

Voimassa olevassa henkilöstö- ja hyvinvointistrategiassa 2015 – 2017 johtamiseen ja esimiestyöhön on asetettu tavoitteiksi toimiva työyhteisö, koulutetut esimiehet ja muutosten hallittu johtaminen.

Tavoitteet: Keinot: Mittari/Arviointi: Toimiva työyhteisö Työyhteisötaitojen

kehittäminen Alaisten huomioiminen ja molemminpuolinen palautteenanto Tiimien yhteistyön lisääminen Työnohjaus

Kehityskeskustelujen määrä TOB -kysely

Koulutetut esimiehet Yhteiset johtamiskoulutukset Kohdennetut johtamisvalmennukset esimiehille Henkilökohtaisten johtamisominaisuuksien kehittäminen

Koulutustilasto

Muutosten hallittu johtaminen

Avoin tiedottaminen Esimiesten kouluttaminen

TOB–kysely/Palautteet henkilöstöltä Esimiestyö ja tiedottaminen –alueiden osalta

Toimenpiteitä: JEDUssa on aloitettu johtamisjärjestelmän uudistaminen ja lähiesimiestyön yhtenäistämisprosessi. Lähivuosina järjestetään eri tasojen esimiestehtävissä toimiville kokonaisvaltaiseen johtamiseen ja ihmisten kohtaamiseen liittyvää koulutusta.

Kuntayhtymän johdossa tapahtui henkilömuutoksia vuoden 2016 aikana. Tilapalvelupäällikkö aloitti helmi-kuun alussa 2016. Uusi hallinto- ja talousjohtaja aloitti tehtävässään syyskuun alussa 2016. Kehittämispääl-likkö aloitti elokuun alusta Oulaisten ammattiopiston vt. rehtorina ja hoitaa tehtävän rinnalla kehittämispalve-lujen lähiesimiestyötä.

Kuvassa hallinto- ja talousjohtaja Paula Paananen esittelee itsensä JEDUn koulutuspäivässä 26.9.2016.


11

Käydyt kehityskeskustelut dokumentoidaan henkilöstö-johtamisen HR -ohjelmaan. Kehityskeskustelujen toteu-tuma 75 % vuonna 2016 on kuntayhtymän historian paras. Haapajärven ja Oulaisten ammattiopistoissa sekä työelämäpalveluissa kehityskeskustelujen toteutuma on 100 %. Vuonna 2015 toteutuma JEDUssa oli 73 % ja vuonna 2014 toteutuma 46 %.

Keväällä 2016 laadittiin vuoden 2015 kyselyn tulosten pohjalta kaikille tulosalueille kehittämissuunnitelmat lukuvuodelle 2016 – 2017. Suunnitelmat on käsitelty kuntayhtymän johtoryhmässä kesäkuussa ja tulosalu-eiden kevään henkilöstökokouksissa. Ne ovat luetta-vissa laadunhallinnan sivustolla sharepoint-alustalla. Tulosalueiden kehittämissuunnitelmien etenemisestä vastaavat tulosalueiden johtajat. Suunnitelmien etene-mistä arvioidaan kevään 2017 viimeisen johtoryhmän yhteydessä. Vuoden 2015 henkilöstökyselyn tulosten yhteenveto on henkilöstökertomuksen lopussa liitteenä 1.

Kuntayhtymäpalvelujen kehittämiskohteiksi lukuvuo-delle 2016 – 2017 valittiin arvojen mukaisen viestinnän ja tiedottamisen tehostaminen, ammatillisen koulu-tuksen reformin vaatimuksien huomioiminen kehittä-mistoiminnassa ja tiimitoiminnan kehittäminen.

Kuntayhtymän johtoryhmä päätti lukuvuoden 2016–2017 teemaksi muutoksen kohtaamisen ja muutok-sesta selviämisen. Kehittämispalveluissa suunniteltiin ja valmisteltiin esimiesten valmennuspaketti syksylle 2016 ja keväälle 2017. Elokuussa toteutui ensimmäinen

lähipäivä, jossa teemana oli muutoksen kohtaaminen ja muutoksen johtaminen. Koulutuksessa oli mukana kuntayhtymän johdon lisäksi tulosalueiden lähiesi-miehiä. Päivän keskeiset sisällöt painottuivat reformiuu-distuksen vaikutuksiin JEDUssa, muutoksen menestyste-kijöihin, muutosprosessin sudenkuoppiin, muutokseen motivoimiseen ja motivoitumiseen. Toisen lähipäivän sisältö painottui LEAN- ajattelun soveltamiseen amma-tillisessa koulutuksessa. Kolmannen päivän teemana oli varhaisen tuen malli käytännössä, ennenaikaisten eläköi-tymisten vaikutukset ja VARHE – maksujen muodostu-minen. Koulutukset jatkuvat keväällä 2017.

Metallialan hyvistä käytänteistä kertoivat JEDUn koulutuspäivillä 26.2.2017 Kala-joen ammattiopistolta Arto Manni ja Mauri Liekola.

Kehityskeskustelujen toteutuminen tulosalueittain HR‐ohjelman mukaan. Tilastointipäivä 31.12.2016

KYLLÄKyllä %‐osuus kaikista

EI Ei %‐osuus kaikista YHTEENSÄ

Haapajärven ammattiopisto 50 100 % 0 0 % 50Haapaveden ammattiopisto 46 68 % 22 32 % 68Kalajoen ammattiopisto 34 92 % 3 8 % 37Nivalan ammattiopisto 76 76 % 24 24 % 100Oulaisten ammattiopisto 55 100 % 0 0 % 55Piippolan ammatti‐ ja kulttuuriopisto 1 2 % 50 98 % 51Ylivieskan ammattiopisto 32 94 % 2 6 % 34Työelämäpalvelut 9 100 % 0 0 % 9Yhtymäpalvelut 25 96 % 1 4 % 26Kaikki yhteensä 328 75 % 112 25 % 440* tilastosta on poistettu virkavapaalla olevat.


12

3.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Tavoitteet: Keinot: Mittari / Arviointi: Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito vastaa kuntayhtymän osaamistarvetta

Erilaiset kehittämishankkeet Eri alojen täsmäkoulutukset Kehityskeskusteluissa kartoitettava osaamistarve

Koulutuspäivien määrä Työelämäjaksojen määrä Koulutusmäärärahojen käyttö

Pedagogisiin menetelmiin liittyvän osaamisen lisääminen

Koulutus, työnkierto Koulutuspäivien määrä Näyttötutkintomestareiden määrä väh. 50 %

Toimenpiteitä: Kehityskeskustelut käy alaistensa kanssa vuosittain tulosalueen johtaja tai lähin esimies. Keskusteluissa tärkeitä asioita ovat oman työn kehittäminen, työkyky, fyysinen työympäristö. esimiestyö, itsensä kehittäminen ja johtaminen. Tulosten pohjalta laaditaan jokaiselle koulutus- ja kehittämissuunnitelma kehityskeskustelujen yhteydessä.

Kuntayhtymässä oli vuoden 2016 lopussa käynnissä yhteensä 54 hanketta, joista suurin osa verkostohank-keita. Kansainvälisen toiminnan kehittämiseen (henki-löstö ja opiskelijat) liittyviä hankkeita oli 13, joiden budjetti oli yhteensä 700 000 €. Vuoden 2016 aikana

kuntayhtymässä toteutui Leonardo da Vinci- ja Erasmus + -rahoituksilla täydennyskoulutusta tai seurantamatkaa yhteensä 78 arkipäivää. Lyhytkestoisempia kansainvä-lisiä henkilöstövaihtoja toteutui 54.

JEDUn yhteisessä koulutuspäivässä 26.2.2016 aamupäivän ohjelma oli eriytetty henkilöstöryhmittäin. Kuvassa talous- ja toimistotyöntekijöiden työskentelyä.


13

3.2.1 Henkilöstötuloslaskelma

3.2.2 Ammatillisen osaamisen uudistaminen

Henkilöstötuloslaskelma (liite 2) on suoraan koulutus-kuntayhtymän tuloslaskelman tilien mukaan muokattu malli, jossa henkilöstökulut on jaoteltu niin tarkasti kuin se on ollut kirjanpitoaineiston pohjalta mahdol-lista. Henkilöstötuloslaskelma pohjautuu kuntayhtymän ulkoiseen tuloslaskelmaan. Henkilöstökulut kokonaisuu-tena olivat 24 135 207 euroa.

Henkilöstön osaamisen uudistamiseen käytettiin vuonna 2016 kaikkiaan 863 705 euroa. Kehittämismittarin viiden prosentin tavoitetta ei saavutettu vaan toteutuma jäi 3,6 %:iin. Vuonna 2015 kehittämismittarin tulos oli 3,3 %.

Tavoite Tavoitetaso Mittari Kokonaiskustannukset muodostuvat henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen käytetyistä panoksista (mm. koulutus-, matka-, majoitus- ja palkkakulut).

5 % Talouden seuranta (henkilöstön kokonaismenoista)

Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen liittyvät palkkakustannukset on koottu koulutuspäi-vien perusteella ESS-tietokantaohjelmasta. Tilastoon on huomioitu myös ulkomaan työelämäjaksot ja niistä kertyneet työpäivät.

Taulukossa näkyy kuntayhtymän koko henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen liittyvät kustan-nukset. Vuoden 2016 aikana ammatillisen osaamisen uudistamiseen käytettiin 1937 €/henkilö.

Henkilöstön osaamisen uudistaminen 2016 (ilman TYKY‐toimintaa) Henkilöstömenot Muut menot EI

sis. ALV ALV Yhteensä Henkilöä kohden

Haapajärven ammattiopisto 70 250 9 306 696 80 252 1605Haapaveden ammattiopisto 108 700 5 979 642 115 321 1558Kalajoen ammattiopisto 50 050 15 711 1 084 66 845 1807Nivalan ammattiopisto 147 050 14 921 1 495 163 466 1635Oulaisten ammattiopisto 123 900 15 018 550 139 468 2405Piippolan ammatti‐ ja kulttuuriopisto 99 650 17 997 923 118 570 2280Ylivieskan ammattiopisto 60 200 12 770 1 044 74 014 1898Työelämäpalvelut 12 150 3 029 60 15 239 1693Yhtymäpalvelut 38 600 20 021 2 397 61 018 2260JEDU yhteiset koulutukset ilman henkilöstömenoja 19 976 2 711 22 687 51Hankkeille merkityt osaamisen uudistamisen kustannukset 6 530 296 6 826 15Kaikki yhteensä 710 550 141 256 11 899 863 705 1937


14

3.3 Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen

Tavoitteet: Keinot: Mittari / Arviointi: Henkilöstön määrä ja rakenne on mitoitettu opiskelijamäärän ja tarjottavien koulutusten mukaisesti

Henkilöstömitoitus opiskelijamäärä/henkilöstö

Tyytyväinen henkilöstö Hyvä perehdyttäminen Mahdollisuus kehittyä työtehtävissään Mielekkäät työtehtävät

Henkilöstöpalaute/TOB Henkilöstön vaihtuvuus

Laadukas rekrytointi Rekrytointiprosessin kehittäminen Omien rekrytointivalmiuksien kehittäminen

Rekrytoitu henkilöstö suoriutuu tehtävistään Opiskelijapalaute

Toimenpiteitä: Muodollisesti epäpätevillä henkilöillä täytetyt työpaikat laitamme avoimeen hakuun vuosittain. Tiedotamme sisäisesti kaikista työkierto- ja/tai tehtävien vaihtomahdollisuuksista koulutuskuntayhtymässä ja kannustamme henkilöstöä hakeutumaan näihin tehtäviin. Kehitämme rekrytointiosaamista ja yhtenäistämme rekrytointikäytäntöjä ottamalla käyttöön sähköisen rekrytointijärjestelmän.

Henkilöstön rekrytointia ja perehdytystä kehitettiin henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Muodollista päte-vyyttä vailla olevien henkilöiden työpaikat laitettiin avoi-meen hakuun.

Erityistä huomiota on kiinnitetty Jokilaaksojen koulutus-kuntayhtymän sisäiseen tehtävien vaihtoon eri toimi-paikkojen välillä ja sisällä. Henkilöstöä on kannustettu hakeutumaan uusiin tehtäviin työn kierron ja rikasta-misen saavuttamiseksi.

Sähköisen rekrytoinnin käyttöönotto on tehostanut sekä sisäistä tehtävien vaihtoa että ulkoista rekrytointia lisäämällä näkyvyyttä. Samalla rekrytointikäytänteet ovat yhdenmukaistuneet edistäen henkilöstön yhden-vertaisuutta.

JEDUn yhteisessä koulutuspäivässä 26.2.2016 aamupäivän ohjelma oli eriytetty henkilöstöryhmittäin. Kuvassa ravitsemuspalveluiden henkilöstön työskentelyä.


15

3.4 Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus

Tavoitteet: Keinot: Mittari / Arviointi: Kuntayhtymän henkilöstö on työkykyistä

Toimiva työterveyshuolto Työnohjauksen lisääminen Omaehtoisen liikkumisen tukeminen Säännölliset terveystarkastukset Kuntoutustoiminta Kuntayhtymän yhteiset kuntoremonttikurssit Toiminta varhaisen tuen mallin mukaisesti

Sairauspoissaolot (pvä/hlö, kpl/yli 30/60/90 pvä) Keskimääräinen eläkeikä Virkistystoiminnan määrä / rahat Osa-aikaeläkkeiden määrä Kuntoremontteihin osallistuneiden palautteet Työterveyshuollon vuosiseuranta

Tyytyväinen ja henkisesti hyvinvoiva henkilöstö

Kehityskeskustelut Mahdollisuus kehittyä työssäHenkilöstön osallistumismahdollisuudet päätöksenteon valmistelussa

Henkilöstöpalaute(kysely) Henkilöstökertomus ja osavuosikatsaukset Kehityskeskustelujen toteutuminen 95 %

Toimenpiteitä: Kuntayhtymä tarjoaa henkilöstölle viiden vuorokauden kuntoremontteja. Vuosittain toteutetaan vähintään yksi ryhmäkurssi. JEDU tarjoaa henkilöstölle kulttuuriseteleitä fyysisen tai henkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksesta vuosittain saatavaa lisärahoitusta käytetään henkilöstön kehittämistä tukeviin toimenpiteisiin ja yhteisten hankkeiden omarahoitusosuuksiin erillisten päätösten mukaisesti. Kuntayhtymän hyvinvointitiimi suunnittelee ja toimeenpanee henkilöstön työkuntoisuuteen, työssä jaksamiseen ja työtyytyväisyyteen liittyviä toimenpiteitä.

Kesän 2015 kuntoremontin seurantajakso toteutui Vuokatin Urheiluopistossa, Vuokattisportissa tammi-kuun lopussa 2016. Jokainen seurantaviikonloppuun osallistunut antoi positiivista palautetta Vuokatin viikon-lopusta. Heidän mielestään tapaaminen oli onnistunut niin viikonlopun järjestelyjen kuin ohjelman sisällön puolesta.

Kesän 2016 kuntoremontti toteutui myös Vuokattispor-tissa 27.6-2.7.2016. Osallistujien määrä jäi vajaaseen kymmeneen henkilöön sairastapausten vuoksi. Kunto-remonttiloma koettiin hyväksi ja tarpeelliseksi. Vuokatin tarjoamat monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja upeat ulkoilumaastot saivat kehuja. Osallistuneet kokivat saaneensa viikon ajan panostusta omaan itseensä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Henkilökoh-taiset treeniohjeet toimivat jatkossa hyvinä inspiraati-oina omatoimiseen kuntoiluun ja antavat hyvän pohjan oman hyvinvoinnin hoitamiseen. Osallistujat huoma-sivat unen laadun parantuneen, jonka myötä työssä-jaksaminen ja virkeys lisääntyi. Kuntoremonttia pidet-tiin tarpeellisena ja sen uskotaan ennaltaehkäisevän ongelmia työkyvyssä.

Hyvinvoinnin osalta nähtiin tarvetta lisäyksiin ja koet-tiin että fyysisen voinnin seurannan lisäksi olisi tärkeää

huolehtia myös psyykkisestä puolesta. Työnantajan osal-listuminen kustannuksiin nähtiin tärkeänä, sillä omatoi-misesti tällaiseen osallistuminen voi olla mahdotonta. Toiveita esitettiin siihen suuntaan, että kuntoremonttiin osallistuminen saataisiin palkalliseksi. Näin kaikilla olisi paremmat mahdollisuudet osallistua oman hyvinvoinnin parantamiseen. Viikon jaksosta oltiin erittäin kiitollisia ja toivottiin, että sille on mahdollisuus osallistua myös tule-vina vuosina.

Ammattiopistoissa järjestettiin pitkin vuotta erilaista virkistystoimintaa henkilöstölle. Kuva Ylivieskan ammattiopiston virkistyspäivästä 7.6.2016, kuvaaja Marko Kyrö.


16

3.4.1 Yhteistoiminnan ja työsuojelun toteutuminen

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän edustuksellinen yhteistoiminta toteutetaan yhteistyötoimikunnan peruskokoonpanolla ja laajennetulla kokoonpanolla. Yhteistyötoimikunnan peruskokoonpano koostuu Jukon pääluottamusmies Keijo Kiviojasta, JHL:n pääluot-tamusmies Kirsi Träskelinistä ja JYTY:n pääluottamus-mies Marjo Variksesta. Työantajan edustajiksi on nimetty kuntayhtymän johtaja ja hallinto- ja talousjohtaja sekä sihteerinä toimiva palvelussuhdevastaava. Laajennettu yhteistyötoimikunta käsittää peruskokoonpanon lisäksi työsuojelutoimikunnan ja työntekijäjärjestöjen edus-tuksen ammattiopistoista.

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän yhteistoiminta oli vilkasta vuoden 2016 aikana. Laajennettu yhteistyö-toimikunta kokoontui viisi kertaa ja peruskokoonpano 11 kertaa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla tukihen-kilöstön palkkausjärjestelmän uudistaminen saatettiin päätökseen ja jälkimmäisellä puoliskolla keskityttiin taloudelliseen tilanteeseen ja sopeuttamistoimiin. Useat lakimuutokset työllistivät suppeaa yhteistyötoimi-kuntaa. Muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-suunnitelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja koulutussuunnitelman yleinen osa päivitettiin.

Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän keskeisimmät työsuojelu asiakirjat ovat Työsuojelun toimintaohjelma, Varhaisen tuen malli, Palo- ja pelastussuunnitelmat ja Työterveyshuollon toimintasuunnitelma.

Kuntayhtymän työsuojelupäällikkönä on toiminut rehtori Erkki Juola. Työsuojeluvaltuutettuina toimivat opetushenkilöstön edustajana Helena Viitasalo (1. vara Juha Eskola, 2. vara Simo Hautala) ja tukihenkilöstön edustajana Veijo Hietala (vara Jari Vääräniemi). Työsuoje-luasiamiehinä toimivat Kari Sakko (Ylivieska), Jari Fors (Kalajoki), Eija Heikkilä (Oulainen), Jukka Eronkoski (Haapajärvi), Elisa Vääräniemi (Piippola).

Työsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa. Kokoukset olivat aina eri opistoissa. Pohjois-Suomen Avin työsuojelun vastuualueen tarkastaja Jyrki Tervo teki työpaikkatarkastuksia Oulaisissa kolmessa yksi-kössä, Nivalassa kaksi tarkastusta ja yhden Haapave-dellä tekniikan yksikössä. Varsinaisia korjauskehoituksia ei ollut yksiköissä, mutta pienempiä tarkistamisia ja huomautuksia tuli eri kohteisiin. Työterveyshuolto teki työpaikkatarkastuksia Nivalassa, Haapavedellä, Oulai-sissa, Kalajoella ja vankilaopetuksessa.

Pohjolan vakuutusten tilaston mukaan työtapaturmia v. 2016 sattui 80 ja työmatkatapaturmia 10. Tapaturmien määrä kasvoi edelliseen vuoteen, mutta vahingot olivat lieviä. Suurin osa käden alueelle tapahtuvia viilto- ja ruhjevammoja. Pohjola yhtiön kanssa rakennettu turval-lisuushavaintojen ilmoittaminen kasvoi, mutta henki-löstö ei ole vielä kokenut sitä omakseen. Ilmoituksia tuli vuoden aikana 33. Havaintoja seuraamalla voitaisiin ennalta ehkäistä vahinkoja paremmin.

Riskien arviointi fyysisen toimintaympäristön ja henkisen kuormittavuuden osalta toteutettiin joulukuussa. Tulokset analysoidaan kevään 2017 aikana. Henkilöstön riittävää EA-valmiutta on lisätty.

JEDUn yhteisessä koulutuspäivässä 26.2.2016.


17

3.4.2 Varhaisen tuen mallin käyttöönotto

Kuntayhtymä on ostanut työterveyspalveluita Peruspal-velukuntayhtymä Kalliolta ja Selänteeltä sekä Jokilaak-sojen työterveys Oyltä (1.2.2016 alkaen Suomen Terve-ystalo Oy).

JEDUn työterveyshuollon toiminnasta vuonna 2016 on tehty yhteenveto, joka on käyty läpi työterveyshuollon edustajien kanssa tammikuun hyvinvointitiimin kokouk-sessa. Koosteesta ilmenee, että palkkahallinnosta lähetetään säännöllisesti listat työntekijöiden sairaus-

poissaoloista työterveyshuollon toimijoille. Työterveys-huollossa käydään listat läpi ja tarvittaessa he ottavat yhteyttä työntekijään ja esimieheen sairauspoissaolojen selvittämiseksi ja aloittavat tarvittavat toimenpiteet. Varhaisen tuen -mallin määritysten mukaisesti tietty kertymä sairaslomapäiviä vaatii toimenpiteitä (Kelan ohjeen mukaisesti 30–60–90 päivän sääntö). Työterveys-lääkäri ja työterveyshoitaja osallistuvat palaveriin, jossa johdon kanssa käydään läpi JEDUn omaa varhaisen tuen mallia.

Taulukossa on listattuna työterveyshuollossa JEDUn henkilöstön asiakaskäyntien määrät aihealueittain jaoteltuna sekä työterveyshuollon henkilöstön käynnit ammattiopistoilla. Vierellä on vertailut vuosista 2013 – 2015.

Pääsääntöisesti työpaikkakäyntejä tehdään viiden vuoden välein ammattiopistojen eri osastoilla tai kun on tapahtunut muutoksia. Kallion työterveyshuollon edustajat ovat osallistuneet työhyvinvointitiimin kokouksiin. Työssäjaksamiseen on kiinnitetty huomiota yksilökohtaisesti terveystarkastuk-sissa. Kolmikantaneuvottelujen jälkeen työntekijöiden työssäselviytymistä on seurattu säännöllisillä yhteyden-otoilla tai tapaamisilla. Tarvittaessa työterveyshuolto tekee tihennettyjä tarkastuksia vajaakuntoisille työte-kijöille ja ohjaa kuntoutuksiin. Työterveyshuollon näke-

mysten mukaan työkykyongelmiin on vastattu nopeasti niiden ilmaannuttua ja aloitettu tarvittavat tuki- ja tai kuntoutustoimenpiteet hyödyntäen työterveyshuollon asiantuntijoita.

Alla olevissa taulukoissa näkyy poissaolot keston ja suku-puolen mukaan JEDUssa vuosina 2012 – 2016. Vuonna 2016 sairaspoissaoloja oli yhteensä 4588. Suurin osa henkilöistä sairasti alle kolme päivää. Keskimääräiseksi sairaspoissaolon kestoksi tulee 14,4 päivää. Miesten keskimääräinen sairaspoissaolon pituus oli 17,7 päivää ja naisten osalta 12,7 päivää. Sairaspoissaolojen määrä oli koko henkilöstön määrään suhteutettuna keskimäärin 10,3 päivää henkilöä kohden vuoden 2016 aikana. Vuonna 2015 keskimääräinen poissaolon kesto oli myös 10,3 päivää, vuonna 2014 luku oli 11,4 ja vuonna 2013 luku oli 9,8 päivää henkilöä kohden.

Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska JEDU 2016

JEDU 2015

JEDU 2014

JEDU 2013

Työpaikkakäyntejä 3 2 3 7 2 1 3 21 20 34 41Terveystarkastuksia 17 5 8 88 32 9 12 171 175 294 260Sairaanhoitokäyntejä 144 149 37 225 33 111 83 782 1064 997 1282Työkykyä ylläpitävää toimintaa 29 2 0 6 2 5 2 46 40 96 30Kolmikantaneuvotteluja 4 2 1 2 2 3 2 16 14 8 5Tietojen antamista ja ohjausta 29 2 7 8 9 26 6 87 349 466 418Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet 1 * 1 2 29 12 20Psykologin konsultaatio 5 1 6*)Muutamia työntekijöitä on ollut yksilökuntoutuksessa vuoden 2016 aikana työterveyshuollon toimesta.

2012

POISSAOLON KESTO

HenkilötSairauspoissaolot

yht.

% osuus kaikista luokista


yht.


1-3 päivää 76 266 14,59 % 168 521 14,10 % 244 7874-14 päivää 24 212 11,63 % 73 725 19,63 % 97 93715-60 päivää 18 655 35,93 % 43 1301 35,22 % 61 195661-185 päivää 5 690 37,85 % 8 781 21,14 % 13 1471yli 365 päivää 0,00 % 1 366 9,91 % 1 366Kaikki yhteensä 123 1823 100,00 % 293 3694 100,00 % 416 5517

Mies NainenHenkilö määrä

yht.Sairauspoissaolot

yht.


18

2013

Poissaolon kesto


yht.



yht.


1-3 päivää 132 229 15,66 % 298 499 12,50 % 430 728 13,35 %4-14 päivää 42 314 21,48 % 104 766 19,19 % 146 1080 19,80 %15-60 päivää 25 707 48,36 % 57 1540 38,58 % 82 2247 41,20 %61-185 päivää 3 212 14,50 % 8 633 15,86 % 11 845 15,49 %186-365 päivää 0,00 % 2 554 13,88 % 2 554 10,16 %

Kaikki yhteensä 202 1462 100,00 % 469 3992 100,00 % 671 5454 100,00 %



yht.


2014

Poissaolon kesto Henkilöt Sairauspoissaolot yht.


Henkilöt Sairauspoissaolot yht.


1-3 päivää 63 212 14,18 % 155 501 11,24 % 218 713 11,98 %4-14 päivää 28 280 18,73 % 66 757 16,99 % 94 1037 17,43 %15-60 päivää 14 631 42,21 % 30 1533 34,40 % 44 2164 36,36 %61-185 päivää 4 372 24,88 % 8 1019 22,87 % 12 1391 23,37 %186-365 päivää 0,00 % 3 646 14,50 % 3 646 10,86 %Kaikki yhteensä 109 1495 100,00 % 262 4456 100,00 % 371 5951 100,00 %



yht.% osuus kaikista

luokista

2015

Poissaolon kesto HenkilötSairauspoissaolot

yht.



yht.


1‐3 päivää 72 215 13 % 127 428 13 % 199 6434‐14 päivää 26 273 16 % 61 653 20 % 87 92615‐60 päivää 13 640 38 % 32 1268 40 % 45 190861‐185 päivää 5 567 33 % 1 585 18 % 6 1152186‐365 päivää 0 0 0 % 1 252 8 % 1 252Kaikki yhteensä 116 1695 100 % 222 3186 100 % 338 4881Yksilöllisten henkilötunnusten määrä 91 173 264

Henkilömäärä yht.

Sairauspoissaolot yht.

Mies Nainen

Poissaolot 2016

Poissaolon kestot Henkilöt Sairauspoissaolot yht.

%‐osuus kaikista luokista

Henkilöt Sairauspoissaolot yht.

%‐osuus kaikista luokista

Henkilömäärä yht.

Sairauspoissaolot yht

1‐3 päivää 53 193 10 % 118 403 15 % 171 5964‐14 päivää 30 351 18 % 54 586 22 % 84 93715‐60 päivää 24 961 49 % 27 953 36 % 51 191461‐185 päivää 5 472 24 % 6 669 26 % 11 1141186‐365 päivää 0 % 0 % 0 0Kaikki yhteensä 112 1977 100 % 205 2611 100 % 317 4588Yksilöllisten hetujen määrä 85 149 264

YhteensäMies Nainen

Vuosien 2014, 2015 ja 2016 henkilömäärät on ilmoi-tettu sekä henkilöinä että yksilöllisten henkilötunnusten määrinä. Vuosien 2012 ja 2013 taulukoissa henkilö-määrät on käsitelty vain poissaolotapauksina eli sama henkilö on voinut olla useamman kerran poissa vuoden aikana.

Liitteessä 3 olevaan taulukkoon on koottu henkilöstön poissaolot tyypeittäin. Taulukossa on jaoteltu tukihen-kilöstön ja opetushenkilöstön poissaolot erikseen. Kaik-

kiaan poissaloja oli 13927 päivää, joihin sisältyy palkat-tomat virka-/työvapaat, palkalliset virkavapaat (muu kuin sairaus), vanhempainlomat, opintovapaat, hoitova-paat ja eläkelaitoksen kuntoutukset.

Vuonna 2015 poissaoloja oli 13101 päivää. Kaiken kaik-kiaan vuoden 2016 aikana poissaoloja kertyi 16466 (vuonna 2015 päiviä oli 15 442), joihin sisältyvät myös toisen vakanssin hoito JEDUssa tai toisen työnantajan palveluksessa.


19

JEDUn työterveyshuollon kustannukset tulosalueittain 2016 Korvausluokka I Korvausluokka II Yhteensä 2016 Yhteensä 2015 Yhteensä 2014 Yhteensä 2013 Yhteensä 2012

Haapajärven ammattiopisto 6 577,52 € 11 168,51 € 17 746,03 € 24 408,16 € 27 441,65 € 17 533,83 € 17 118,64 € Haapaveden ammattiopisto 8 100,87 € 11 878,25 € 19 979,12 € 28 031,40 € 33 612,71 € 30 578,51 € 37 003,02 € Kalajoen ammattiopisto 8 749,70 € 7 874,54 € 16 624,24 € 15 571,44 € 14 201,53 € 11 882,77 € 23 812,86 € Nivalan ammattiopisto 14 002,31 € 13 063,14 € 27 065,45 € 27 023,89 € 41 659,88 € 42 511,77 € 29 688,58 € Oulaisten ammattiopisto 14 493,18 € 12 552,80 € 27 045,98 € 24 606,81 € 32 035,71 € 23 264,69 € 25 086,38 € Piippolan ammatti‐ ja kulttuuriopisto 7 762,81 € 12 197,06 € 19 959,87 € 21 233,56 € 16 739,67 € 23 039,39 € 14 760,68 € Ylivieskan ammattiopisto 3 392,42 € 5 091,95 € 8 484,37 € 11 699,40 € 10 477,76 € 8 288,52 € 10 395,65 € Yhtymäpalvelut 2 262,54 € 3 825,85 € 6 088,39 € 5 203,59 € 5 678,79 € 3 115,00 € 2 879,15 € Työelämäpalvelut 222,10 € 1 154,80 € 1 376,90 € 2 003,20 € 1 975,03 € 2 327,15 € 1 392,77 € yhteensä 65 563,45 € 78 806,90 € 144 370,35 € 159 781,45 € 183 822,73 € 162 797,23 € 162 517,83 €

3.4.3 Henkilöstön eläköityminen

Kuntayhtymän palveluksesta jäi eläkkeelle vuoden 2016 aikana yhteensä 19 henkilöä. Kaikkiaan eläkkeelle on siirtynyt neljän vuoden aikana 79 henkilöä.

JEDUsta vuoden 2016 aikana eläköityneet tulosalueittain Opetus Tuki






Haapajärven ammattiopisto 2 2 4 4 1Haapaveden ammattiopisto 2 2 1 3 2 3Kalajoen ammattiopisto 1 1 2 1 2 2Nivalan ammattiopisto 3 3 7 5 4 4Oulaisten ammattiopisto 1 1 2 5 4 2Piippolan ammatti‐ ja kulttuuriopisto 1 1 2 1Ylivieskan ammattiopisto 1 1 2 1 1 1Yhtymäpalvelut 2 2 1 3 1Työelämäpalvelut 1Kaikki yhteensä 11 8 19 16 15 16 13

JEDUn henkilöstöstä osa-aikaeläkkeellä 31.12.2016 tilanteen mukaan on yhteensä 18 henkilöä.

Mies Nainen Mies NainenHaapajärven ammattiopisto 1 1Haapaveden ammattiopisto 1 1 2Kalajoen ammattiopisto 1 1Nivalan ammattiopisto 2 1 2 5Oulaisten ammattiopisto 1 4 5Piippolan ammatti‐ ja kulttuuriopisto 2 1 1 4Kaikki yhteensä 6 7 2 3 18

Opetus Tukipalvelut Kaikki yhteensä

Osa‐aikaeläkkeellä JEDUssa 2016 tilasto 31.12.2016

Kuvassa juhlitaan Mauno Jussilan eläköitymistä 4.5.2016 Nivalan ammattiopistolla. Kuvassa onnit-telemassa Maunoa vasemmalta oikealle Arto Veikkola (Haapaveden ammattiopiston apulaisrehtori), Erkki Juola (Haapaveden ammattiopiston rehtori), Tuula Taskinen (Ylivieskan ammattiopiston rehtori), Ilkka Heinonen (Haapajärven ammat-tiopiston rehtori) ja Veikko Honkanen (Oulaisten ammattiopiston vt. rehtori). Maunon vieressä on hänen vaimonsa Sisko Jussila.

4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA

20


Johtoryhmä

Tiimitoiminnan koordinointi on vastuutettu kehittämis-päällikölle. Rehtorijäsenille on vastuutettu oman tiimin toiminnan koordinointi ja kehittämistehtävä. Keväällä 2016 TOB–kyselyn tulosten pohjalta yhtymäpalvelujen yhdeksi kehittämiskohteeksi valittiin tiimirakenteen kehittäminen ja tehostaminen. Elokuussa perustettiin pientyöryhmä miettimään rehtorityöryhmän ja johto-

ryhmän tehtäviä ja rooleja. Lisäksi toinen pientyö-ryhmä laati esityksen tiimien toiminnan tehostamisesta. Kuntayhtymän tiimien toiminnasta on lyhyet yhteen-vedot tässä luvussa. Kaikkien tiimien ja työryhmien kokousmuistiot on luettavissa Sillassa kohdassa Tiimit ja toiminta.

Johtoryhmään kuuluvat kuntayhtymän johtajan ja hallinto- ja talousjohtajan lisäksi ammattiopistojen rehtorit, tilapalvelupäällikkö, tietohallintopäällikkö sekä aikuiskoulutus- ja oppisopimusjohtaja. Johtoryhmän sihteerinä toimii johdon sihteeri. Kokouksiin voidaan kutsua myös käsiteltävien asioiden asiantuntijoita hank-keista, ulkopuolisista organisaatioista ja eri ammattiopis-toista.

Kokouksia, joita oli yhteensä 18, järjestettiin kaikissa ammattiopistoissa. Lisäksi johtoryhmä ja lähiesimiehet päivittivät kuntayhtymän strategiaa kesäkuussa Haapa-veden ammattiopiston palvelu- ja luontoalan osastolla. Johtoryhmä osallistui Sisäinen auditoija –koulutukseen keväällä. Syksyn esimiesvalmennuksen teemoina olivat muutoksen kohtaaminen ja johtaminen sekä Lean-ajat-telu. Lisäksi Kevan asiantuntija tiedotti eläkeasioista. Valmennukseen osallistui myös muita kuntayhtymän esimiehiä.

Alkuvuodesta johtoryhmä päivitti kuntayhtymän järjes-tyssäännöt, SORA-toimintaohjeen ja kilpailutoiminnan ohjeen. Kesällä ryhmää työllisti opetus- ja kulttuurimi-nisteriön selvitys ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksistä. Syksyn työskentelyä leimasivat lokakuun lopussa alkaneet yhteistoimintaneuvottelut, jotka päättyivät joulukuussa. Markkinoinnin tehosta-minen ja tiimitoiminnan uudistaminen olivat myös asia-listalla.

Toimintavuoden aikana johtoryhmä käsitteli kuntayh-tymän hankehaut. Hanketoimintaa ohjaamaan hyväk-syttiin hankekäsikirja. Johtoryhmän tehtävänä on valmistella asioita yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Lisäksi ryhmä seuraa kuntayhtymän ja tulosalueiden toiminnan ja talouden kehittymistä.

Kuntayhtymän johtaja Keijo Makkoselle myönnettiin Kuntaliiton kultainen ansio-merkki 13.12.2016, merkin luovuttivat yhtymähallituksen puheenjohtaja Päivi Karikumpu ja yhtymävaltuuston puheenjohtaja Kai Perttu.


21

Rehtorityöryhmä

Rehtorityöryhmän vetovastuu siirtyi keväällä Haapa-järven ammattiopiston rehtorille suunnittelupäällikön siirryttyä eläkkeelle. Esittelijänä on ollut opetussuun-nitelma- ja koulutussuunnitelmakoordinaattori Ulla Mäntykangas ja sihteerinä Maarit Jutila. Työryhmä kokoontui seitsemän kertaa.

Toimintavuoden aikana työryhmä tutustui Oulun seudun ammattiopiston lukuvuosisuunnitteluun ja tuntikehykseen. Lisäksi keskityttiin henkilökohtaisen opetussuunnitelman laadintaprosessin kehittämiseen oppilaitosmuotoisen ammatillisen perustutkinnon ja

näyttötutkintona suoritettavan tutkinnon osalta. Rehto-rityöryhmän kokouksissa on käsitelty hankkeiden vaikut-tavuutta ja tutustuttu kuntayhtymän oppisopimustoi-mintaan ja erityisopetusta tukeviin hankkeisiin.

Rehtorityöryhmän tehtävänä on käsitellä opetukseen ja pedagogiikkaan liittyviä asioita. Työryhmä muun muassa hyväksyy valmistavan koulutuksen koulutus-suunnitelmat ja perustutkintojen opetussuunnitelmat. Rehtorityöryhmä ei kokoontunut syksyn 2016 aikana.

Johdon strategiapäivä järjestettiin 14.6.2016 Haapaveden ammattiopistolla. Kuvassa strategiapäivän ryhmätöidentuotoksia.


22

Pedagoginen tiimi

Pedagogisen tiimin keskeisenä tehtävä on pohtia ja kehittää pedagogisia ja muita opetukseen liittyviä asioita kuntayhtymässä. Tiimin puheenjohtajana on toiminut rehtori Ari Sarpola ja mukana on ollut jokaisesta ammattiopistosta pedagogisesta toiminnasta vastaavia lähiesimiehiä. Kehittämispalveluista on ollut mukana kehittämispäällikkö, opetussuunnitelmavastaava ja opiskelijahallintovastaava. Tiimi on kokoontunut eri ammattiopistoissa neljä kertaa keväällä ja yhden kerran syksyn aikana.

Kevään ensimmäisessä kokouksessa käytiin läpi aikuis-koulutuspäivän palautteita ja toimintakäsikirjan sisältöä. Toisen kokouksen teemana oli osaamisperusteisuuden toteuttamismahdollisuudet eri koulutusaloilla JEDUssa, HOPS ja HENKO –prosessien tilannekatsaus ja oppimis-tulostietoihin liittyvät ajankohtaiset asiat. Kolmannessa kokouksessa käsiteltiin verkko-opetuksen kehittämis-hanketta ja neljännessä kokouksessa yrittäjyyskasva-tuksen kehittämishanketta. Syksyn kokouksessa käsi-teltiin miten osaamisperusteisuus on toteutunut JEDUn ammattiopistoissa.

Pedagoginen tiimi on järjestänyt JEDUn kilpailutoi-mintaa. JEDUSkills ammattitaitokilpailutoiminta on osa ammatillista opetusta. JEDUSkillsit voivat olla harjoi-tuskilpailu muuhun ammattitaitokilpailuun, kuten Taitaja-kilpailuihin. Ammattitaitokilpailuissa voidaan suorittaa myös ammattiosaamisen näyttö. Kilpailutoi-minta mahdollistaa opiskelijalle, valmentajille ja järjestä-jille osaamisen kehittämistä omalla ammattialalla.

JEDUSkills työryhmän kokous Nivalassa 21.9.2016. Kuvassa vasemmalta Pasi Päive-röinen, Juha Partanen, Mika Lukkarinen, Mauri Kiviniemi, Soile Tikkanen ja Mika Pajala.

JEDU järjesti 10.10. – 3.11.2016 välisenä aikana ammat-tiopistojen ammattitaitokilpailut, joissa opiskelijat kilpai-livat JEDUn mestaruuksista yli 16 kilpailulajissa. Maatalo-usyrittäjän ammattitaitokilpailu järjestettiin marraskuun lopulla Haapajärvellä. JEDUSkillseihin osallistui yli sata opiskelijaa. Kilpailujen järjestelyistä vastasi yli 60 asian-tuntijan joukko lajikoordinaattoreiden johdolla.

Vuonna 2016 JEDU saavutti Taitajakisoissa kaksi kultaa, yhden hopean ja kaksi pistesijaa. Koulutuksen järjes-täjien välisessä tarkastelussa JEDU sijoittui 10:ksi, joka on erinomainen saavutus joukkueeltamme. Taitaja2017 -kilpailuun JEDUsta ilmoittautui 29 opiskelijaa.

JEDUn kisajoukkueen valmentajia sekä yksi kilpailija Seinäjoella 10.5.2016.Kuva Sirpa Korhonen.


23

MultiPrimus -työryhmä

Valma -työryhmä

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulu-tusta, Valmaa järjestettiin Oulaisten ammattiopistossa, Ylivieskan ammattiopistossa, Piippolan kulttuuri- ja ammattiopistossa, Haapaveden ammattiopistossa ja Nivalan ammattiopistossa. Lisäksi VALMA -koulutusta järjestettiin vankilaopetuksena Piippolan kulttuuri- ja ammattiopiston toteuttamana. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta ja Valma -koulutusta erityisopetuksena toteutettiin Haapaveden ammat-tiopistossa. Opiskelijoita koulutuksissa oli noin 140.

Toimintavuoden 2016 aikana valmentavia koulutuksia kehitettiin Opetushallituksen kehittämishankkeilla, joita olivat Las Valmas ja ErTop. Kehittämistoimenpiteitä olivat mm. opetussuunnitelman kehittäminen, kuval-lisen opetussuunnitelman laatiminen, opintopolkujen

Kuntayhtymän opiskelijahallintoon liittyvissä palve-luissa tehtiin muutoksia ja syksyllä 2016 avautui sisäi-senä hakuna viisi opintosihteerin tehtävää. Vuoden 2017 alusta opiskelijahallintopalvelut osana kehittämispalve-luita vastaavat opiskelijahallintopalvelujen tuottami-sesta. Opiskelijahallintovastaava toimii opintosihteerien lähiesimiehenä. Keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia ovat hakupalvelut, OPS -perusteisen koulutuksen opetus-

suunnitelma-asiat, HOPS ja vuosisuunnittelun tukiasiat Kurressa, näyttöperusteisen koulutuksen koulutussuun-nitelma-asiat, HENKO, opiskelijatyöpäivälaskenta, tutkin-totoimikuntiin liittyvät asiat sekä vuosisuunnittelun tuki-asiat Kurressa. Lisäksi osaamisen tunnustamiseen liittyvä tuki, tarkistus ja neuvonta sekä todistukset ja tilastot kuuluvat opiskelijahallintopalvelujen tehtäviin.

mallintaminen, valinnaisten opintojen kuvaukset sekä materiaalin ja aineiston laadinta. Lisäksi kehitettiin valmentavan koulutuksen ja tutkintotavoitteisen koulu-tuksen yhteistyötä. Toimintavuoden aikana valmistel-tiin prosessikuvauksia ja tarkennettiin toimintaohjeita uudistuneen lainsäädännön ja määräysten mukaisesti (lomakkeisto, palautetietojen keruumenetelmän kehit-täminen).

Erityisopetuksen suunnitelma tarkistettiin voimassa olevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaiseksi. Valma – työryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa hanketyön yhteydessä. Lisäksi valmenta-vista koulutuksista järjestettiin tiedotus- ja koulutustilai-suuksia, joihin osallistui 120 henkilöä.

Erityisopetusta Haapaveden ammattiopistolla. Kuva on JEDUn markkinointikuvista.


24

Laatutyöryhmä

Laatutyöryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana seit-semän kertaa. Eri osa – alueiden pientyöryhmät valmis-telivat laadunhallintaan liittyviä kokousasioita omissa kokouksissaan. Laatutiimin puheenjohtajana toimi rehtori Erkki Juola ja ryhmässä oli jäseniä jokaiselta tulo-salueelta. Kevään 2016 toiminta painottui kyselyiden suunnitteluun ja arviointitoiminnan kehittämiseen ja syksyllä korostui toimintakäsikirjan esittely ja jalkautus ammattiopistoissa sekä LEAN –ajattelun koulutus ja käyttöönotto JEDUn koulutustoiminnassa.

Laaturyhmän jäsenet valmistelivat 14.1.2016 pidetyn aikuiskoulutuksen kehittämispäivän ja osallistuivat päivän ohjelmaan. Laaturyhmän jäsenet osallistuivat JEDUn yhteiseen auditointikoulutukseen helmikuussa 2016. Koulutuksen aikana tehtiin harjoitusauditoinnit kaikilla kuntayhtymän tuloalueilla. Audiointien tavoit-teena oli selvittää, miten työelämälähtöisyys toteutuu JEDUn eri tulosalueilla ja miten tulosyksiköiden johto tukee henkilöstön työelämäyhteistyötä.

Laatutyön kehittämispäivä järjestettiin 21.3.2016. Päivän aikana käytiin läpi JEDUn laadunarvioinnin keskeiset mittarit EFQM – mallin mukaisesti. Päivän aikana valmis-teltiin jatkuvan parantamisen prosessi JEDUn laadunar-viointi- ja varmistussuunnitelmaan sekä esitettiin, että näyttötutkintojen järjestämissopimukset tulisi hakea kaikkiin tutkintoihin ja NTM – koulutusten kautta on kehitettävä järjestämissopimusten hakemisprosessia. TOB – henkilöstökyselyiden käsittely- ja kehitystilaisuus pidettiin 13.4.2016.

Syksyllä laatutiimin tavoitteet ja resurssit määritel-tiin, päivitettiin toimintakäsikirjan tiedot ajan tasalle ja korjattiin puutteelliset linkit. Toimintakäsikirjan kehit-tämis- ja päivitysvastuut selvennettiin. Hannu Simi ja Susanna Hjulberg osallistuivat Laatua laivalla – seminaa-riin syyskuussa 2016.

JEDUn henkilöstölle tehtiin webropol – kysely toiminta-käsikirjan käyttämisestä ja kehittämisestä marraskuussa 2016. Kyselyn tulokset analysoitiin henkilöstöryhmittäin ja ammattiopistoittain. Toimintakäsikirjan jalkautusilta-päivä järjestettiin marras- joulukuun aikana lähes kaikilla tulosaluiella. Osa toteuttaa jalkauttamisen alkuvuodesta 2017.

JEDUn arviointi- ja laadunvarmistussuunnitelmaa päivi-tettiin joulukuussa johtoryhmän käsittelyä varten. Päätettiin, että keväällä 2017 arvioidaan prosessit, tuot-teet ja palvelut –osiot.

Kuntayhtymä toteutti Laatusampo III –hanketta vuoden 2016 aikana. Hankkeessa jatkettiin aikaisempien Laatus-ampo – hankkeiden toimenpiteitä. Hankkeessa ovat mukana kaikki keskeiset Pohjois-Suomen koulutuksen-järjestäjät. Kuluvan vuoden aikana keskityttiin kyselyjen (opiskelija, henkilöstö ja työelämä) kehittämiseen ja palaute- ja ennakointitiedon systemaattiseen käsitte-lyyn sekä tulosten hyödyntämiseen kaikkien osapuolten kanssa. Toisena kehittämiskohteena oli työelämän toimijoiden ja sidosryhmien osallistaminen ja viestintä. Kolmantena kehittämiskohteena oli LEAN – ajattelun hyödyntäminen ammatillisen koulutuksen järjestäjän toiminnassa.

Hankkeen toimijat osallistuivat LEAN- koulutuksiin, 5S – koulutukseen sekä arvovirtakoulutukseen ja osallistuivat hankkeen loppuseminaariin Oulussa marras- joulukuun vaihteessa. Loppuvuoden aikana valmisteltiin myös hankesuunnitelma seuraava LAATUSAMPO IV –hanketta varten. Opetushallitus hyväksyi hankkeen toteutussuun-nitelman ja sitä lähdetään toteuttamaan samalla hanke-verkostolla kuin aikaisempia Laatusampo – hankkeita.

Kuvassa Laatu Sampo -hankkeen seminaari Nivalan ammattiopistolla 4.4.2016.


25

Kansainvälisyystiimi

JEDUn kansainvälisyystiimi kokoontui vuoden 2016 aikana yhteensä seitsemän kertaa. Tiimissä on edusta-jana kansainvälisyyskoordinaattori jokaisesta ammat-tiopistosta. Puheenjohtajana toimii tiimin rehtorijäsen eli Ylivieskan ammattiopiston rehtori. Lisäksi tiimissä on mukana kehittämispalveluista toimistosihteeri ja suunnittelija, jotka yhdessä hoitavat JEDUn yhteisten opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuushankkeiden hallin-noinnin. Tarvittaessa kokouksiin osallistuu myös muuta JEDUn henkilökuntaa tai opiskelijoita. Liikkuvuusjak-soille osallistuneet käyvät myös mahdollisuuksiensa mukaan tiimin kokouksissa kertomassa kokemuksistaan ulkomaanjaksoilta. Samoin ulkomaalaiset vieraat käyvät tiimin kokouksissa, mikäli kokous ajoittuu vierailun ajalle.

Tammi- ja helmikuun aikana kokouksissa käsiteltiin CIMOn koordinoiman Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman liikkuvuushankkeen hakemuksen tekoon (Matkalla Mestariksi JEDUsta). Ja JEDUn johtoryhmän suostumuksella haettiin uusia apurahoja sekä opiskeli-joille että henkilöstölle. Lisäksi alkuvuoden aikana päivi-tettiin JEDUn englanninkielinen esite. Tiimin kokouk-sissa käsitellään aina kansainväliseen toimintaan liittyvät hankeideat, ennen kuin ne viedään johtoryhmän käsit-telyyn.

Jokaisessa tiimikokouksessa käsiteltiin yhteisten liik-kuvuushankkeiden apurahojen jakoa opiskelijoille ja henkilöstölle sekä suunniteltiin tarvittaessa yhteisesti ammattiopistoihin saapuville vieraille ohjelmaa. Vuoden 2016 tiimikokouksista pidettiin osa perinteisesti ammat-tiopistoissa ja osa videoneuvotteluina. Tiimi kokouksissa keskusteltiin myös turvallisuusohjeiden päivittämisestä kansainvälisen toiminnan osalta.

JEDUn kansainvälisyystiimin jäsenet keräävät tiedot toteutuneista ulkomaanmatkoista vuoden aikana ammattiopistoista. Ulkomaanmatkoja eli kansainvälistä liikkuvuutta seurataan koulutuskuntayhtymän osavuosi-katsauksissa, lisäksi toiminnasta laaditaan vuosiraportti ja tilastot toimitetaan myös Opetushallituksen tilastoon vuoden vaihteen jälkeen.

Vuoden aikana kansainvälisyystiimissä laadittiin ECVET-järjestelmän mallien pohjalta sopimuspohja kansanvälisille yhteistyökumppaneille. Näitä pitkäkes-toisia sopimuksia on lähetetty pitkäaikaisille yhteistyö-kumppaneille allekirjoitettavaksi eri puolille Eurooppaa, jotta saadaan lisää pitkäkestoisia sopimuksia Unkarin kumppaneiden lisäksi. Kiinalaisten yhteistyökumppa-neiden kanssa on ollut jo pitempään voimassa olevat pitkäaikaiset sopimukset.

Tiimin syyskuun kokouksessa muistettiin Osmo Halosta ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta työstä kansainvälisen toiminnan parissa. Kokous oli hänelle viimeinen ennen eläkkeelle jäämistä. Osmo on ollut mukana kehittämässä kansainvälistä toimintaa KAMissa jo 1990- luvun puoli-välistä asti. Osmo on myös vastannut kuntayhtymän tasolla Unkari-yhteistyöstä alusta asti, eli yli 20 vuotta.Syksyn viimeisessä kokouksessa käsiteltiin kansain-välisen toiminnan turvallisuutta ja suunniteltiin krii-sisuunnitelman laadintaa kansainvälisen toiminnan tarpeisiin. Viimeisessä kokouksessa kartoitettiin myös seuraavan kevään hankehakuja ja tarvittavia apuraha määriä. Laajemmin koulutuskuntayhtymän kansainvä-lisestä toiminnasta kerrotaan erillisessä Kansainvälisen toiminnan vuosiraportissa.

Kuvassa vasemmalta yllärivissä Tuula Taskinen, Satu Ojala, Kirsi Peltola, Markus Muuttola ja Tuula Leskinen, alarivissä Sari Hauhtonen, Osmo Halonen, Anna-Liisa Pitkäaho-Pussila ja Virpi Keinonen.


26

Markkinointitiimi

JEDUn yhteinen markkinointitiimi kokoontui vuoden 2016 aikana yhteensä kahdeksan kertaa, joista 5 kokousta pidettiin videoneuvotteluna. Tiimissä on edus-taja jokaisesta ammattiopistosta sekä aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalveluista. Tiimin puheenjohtajana toimi kevätlukukauden ajan JEDUn kehittämispäällikkö sekä syyslukukauden ajan kehittämispalvelujen suunnittelija. Tiimin kokouksiin pyydettiin mukaan myös opiskelija-kunnan edustajia, jotka osallistuivat kokouksiin mahdol-lisuuksien mukaan. Tiimin muistiot löytyvät Sillasta.

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa tammikuussa tarkennettiin yhteisiä käytänteitä kevään yhteishaun osalta sekä käsiteltiin laskentapäivän opiskelijatilan-netta. Kokouksessa keskusteltiin myös kotisivujen uudis-tamisesta, ja tehtiin esitys JEDUn johtoryhmälle. Tiimi esitti perustettavaksi kehitystyöryhmää nettisivujen uusimista varten, koska kotisivut ovat nykypäivänä organisaation tärkein yksittäinen markkinointikanava. Samassa kokouksessa sovittiin myös jakotavaroiden tilaamisesta kevään, kesän ja syksyn markkinointitapah-tumiin.

Kevään kokouksissa käsiteltiin yhteis-, erillis- ja aikuis-koulutushaun tulosten ohella myös alueen tapahtumiin osallistumista sekä palautteita jo toteutuneista tapah-tumista. Maaliskuussa johtoryhmä nimesi pientyö-ryhmän valmistelemaan www-sivujen uudistusta. Haki-janopas päätettiin tehdä vielä vanhalla ulkoasulla, koska myöhemmin ammatillisen koulutuksen lakimuutosten yhteydessä voidaan muuttaa myös oppaiden ulkoasua. Kevään aikana uusittiin myös Jokilaaksojen koulutus-kuntayhtymän markkinointi- ja viestintäsuunnitelma vuosille 2016-2018. Suunnitelma hyväksyttiin yhtymä-hallituksessa 25.5.2016.

Kevään aikana toteutettiin myös kaikille JEDUn www-si-vuilla käyneille avoin mediaseurantakysely. Kyselyyn saaduista n. 160 vastauksesta yli puolet tuli henkilöstöltä ja noin 30 JEDUn opiskelijoilta. Mediaseurantakysely pyritään toteuttamaan vuosittain ja saamaan enemmän vastauksia sekä potentiaalisilta tulevilta että nykyisiltä opiskelijoilta.

Kesäkuun alussa pientyöryhmä käsitteli tietohallinto-päällikön johdolla www-sivujen uusimistarjoukset, ja sivujen uudistaminen aloitettiin heti elokuussa. Pientyö-ryhmässä olivat mukana Mikko Ulvi (Oulaisten ammat-tiopisto), Hannu Aitto-oja (Tietohallintopalvelut), Tuula Leskinen (Kehittämispalvelut), Anne Kaartinen (Työelä-mäpalvelut) ja Matti Taipale (Tietohallintopalvelut).

JEDU esillä RekryRok -tapahtumassa 3.2.2016 Ylivieskassa.

Yrittäjyys- ja työelämäpäivää vietettiin 21.9.2016 Oulaisten ammattiopistolla.

JEDU oli näyttävästi esillä myös Haapavesi Folkeilla kesäkuussa 2016.


27

Vuoden 2016 aikana JEDU oli näkyvillä seuraavissa tapahtumissa:

• Konekapina Nivalassa 15.-16.4.• Rakentaja-messut Oulussa huhtikuussa• APE- ja konepäivä Haapajärvellä 28.4.• Erä- ja luontomessut Oulussa toukokuussa• Haapavesi Folkit kesäkuussa• Piippolan Vaarin lastenlaulut kesäkuussa• Elovalkeat Piippolassa• Nice Run -tapahtuma Kalajoella• Maatalousnäyttely syyskuussa Haapajärvellä• Ryskypäivät Ylivieskassa• Pyhäjoen Syysmessut 17.9.• Oulaisten ja Kalajoen Metsäpäivät• Paikka Haltuun –tapahtuma Oulussa 7.9.• Käsityömessut Oulussa lokakuussa• Käsityömessut Tampereella• Alueellinen opinto-ohjaajien päivä Nivalassa 23.9.• Yrittäjyys- ja työelämäpäivä Oulaisissa 21.9.• Ylivieskan Harrastemessut 30.9.• Inspiroiva koti -sisustusmessut Kalajoella 12.11.

Kotisivujen uudistusprojektia seurattiin säännöllisesti markkinointitiimissä, ja palautetta kysyttiin eri vaiheissa tiimiläisten lisäksi myös muulta henkilöstöltä ja opiskeli-joilta. Lähtökohtana oli tehdä monipuoliset ja mahdol-lisimman käyttäjäystävälliset sivut niin sisällön kuin tekniikankin puolesta eri kohderyhmät huomioiden. Sisällön tuotannossa oli pientyöryhmän jäsenten lisäksi mukana vastuuhenkilöitä ammattiopistoista ja uusien sivujen päivittämisestä järjestettiin käyttäjäkoulutusta marraskuun alussa. Uudet kotisivut julkaistiin jouluvii-kolla. Sivujen ajan tasalla pitäminen ja tarkentaminen vaativat jatkuvaa työtä. Kotisivujen pääkäyttäjiä ovat Matti Taipale, Hannu Aitto-oja, Anne Kaartinen ja Tuula Leskinen, lisäksi jokaisessa ammattiopistossa on sisäl-löntuottajia.

Kesän aikana oli lisähausta erillisiä lehti-ilmoituksia ja lisäksi panostettiin sosiaaliseen mediaan (Facebook, Instagram). Syksyn ensimmäisessä kokouksessa keskus-teltiin opiskelijamäärästä, ja suunniteltiin uusia mark-kinointikampanjoita. Markkinointitiimin kokouksissa sovittiin pitkin vuotta erilaisten tapahtumien käytännön järjestelyistä, sekä nuorten ja aikuisten koulutusten markkinoinnista sisältäen esim. liitelehdet ja lehti-mai-nokset.

Hakijan oppaiden jako toiminta-alueen yläkouluille ja muille yhteistyökumppaneille toteutettiin ensimmäistä kertaa keskitetysti kehittämispalveluista.

Syksyn kokouksissa mietittiin myös uusia sähköisiä markkinointikanavia vuodelle 2017 sekä laadittiin alus-tava suunnitelma yhteishaun, erillishaun ja aikuiskou-lutusten markkinoinnista. Markkinoinnin toteuttamis-suunnitelma on Sillassa markkinoinnin dokumenteissa. Marraskuun lopussa suunniteltiin tarkemmin osallistu-mista tammi- ja helmikuun aikana alueella järjestettä-ville messuille ja teemapäiville.

JEDUn johtoryhmä hyväksyi 20.9.2016 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän markkinoinnin ja viestinnän toimintamallin, jossa määriteltiin tarkemmin käytänteet asusteiden, esitteiden ja muiden painotuotteiden, jako-tavaran, lahjatavaroiden, lehti-ilmoitusten, nettisivujen, sosiaalisen median, tapahtumien ja vanhempainiltojen osalta. Asiakirja on luettavissa Sillassa markkinoinnin sivulla sekä säännöissä ja ohjeissa.

Vuoden lopussa uudistettiin myös lehti-ilmoitusten graafinen ulkoasu vastaamaan uusien kotisivujen graa-fista ilmettä. Uudet ilmoituspohjat ja päivitetyt graafiset ohjeet ovat myös Sillassa. Kevään 2017 aikana päivite-tään esitepohjat ja muut markkinointimateriaalit uuden graafisen ilmeen mukaisiksi.

Kuvassa JEDUn messupiste Pyhäjoen Syysmessuilla 17.9.2016.


28

Opiskelijapalvelut-tiimi

JEDUn strategian mukaan opiskelijan oikeus riittävään ja laadukkaaseen ohjaukseen tulee toteutua kaikissa ympäristöissä. Ohjausalan ammattilaisten työ on entistä haasteellisempaa ja monimuotoisempaa verkostoyh-teistyötä, jota JEDUn opiskelijapalvelut-tiimi pyrkii kehit-tämään. Toiminnan tavoitteena on tarjota yhtenäiset ja tasavertaiset ohjauspalvelut JEDUn kaikille opiskelijoille.

Opiskelijapalvelut−tiimiläisten toimintaa ohjaavat keskeisesti elinikäisen ohjauksen periaatteet, joista JEDUn strategisiin linjauksiin on kirjattu ohjauspalve-lujen saatavuuden parantaminen ja sitä kautta opiskeli-joiden osallisuuden vahvistaminen.

JEDUn opiskelijoille suunnatut alku-, olo- ja päättöky-selyt ovat omalta osaltaan toimineet toiminnan kehit-tämisen lähtökohtina. Huomioimme toiminnassamme myös Opetushallituksen julkaisemat uudet Hyvän ohjauksen kriteerit.

Opiskelijapalvelut-tiimiin kuuluvat rehtori johtoryhmän edustajana, opiskelijahuollon edustaja sekä opinto-oh-jaajia kaikista JEDUn yksiköistä. Vuoden 2016 aikana Opiskelijapalvelut-tiimi kokoontui kolme kertaa koko työryhmän kokoonpanolla. Aiheina ovat olleet muun muassa ohjauksen ajankohtaiset asiat, toiminnan kehit-täminen, markkinointi, opinto-ohjauksen nykytila, tavoitteet ja opiskelijahuollon uudistukset.

Syyskuussa järjestettiin Nivalan ammattiopistossa JEDUn alueellinen ohjauspäivä. Päivän teemana oli toisen asteen uudistukset ja ohjaus. Tapahtumaan osal-listui noin 50 eri ohjausalan ammattilaista: opinto-oh-jaajia, etsivän nuorisotyön työntekijöitä, kuraattoreita, työpajaohjaajia ja muita ohjausalan toimijoita.

JEDUn joukkue SakuStars -kilpailuissa Espoossa huhtikuussa 2016.


29

Työelämäpalvelut-tiimi

Työelämäpalvelut-tiimi (TEP) kokoontui vuoden 2016 aikana kaksi kertaa, muuten yhteyttä pidettiin lähinnä sähköpostin ja puhelimen välityksellä.

JEDUssa järjestettiin 14.1.2016 yhteinen aikuiskoulutus-päivä, jossa muun ohjelman lisäksi käsiteltiin pienryh-missä aikuiskoulutusta viidellä eri aiheotsikoilla: miten JEDUn aikuiskoulutusta pitää kehittää, miten JEDUssa jatketaan ennakointia, miten JEDUssa varmistetaan näyttötutkintomestareiden ja aikuiskoulutuksen toimi-joiden osaaminen siten, että se on ennakoivaa, ajanta-saista, strategian ja vision suuntaista, miten kerätään aikuiskoulutuksen palautetta, miten ja missä ne käsitel-lään, miten menettelytapoja ja strategista suunnittelua kehitetään palautteiden perusteella ja miten varmiste-taan, että JEDUn aikuiskoulutuksessa on yhteiset toimin-tamallit toimintakäsikirjan mukaisesti.

Huhtikuun kokouksessa käytiin läpi aikuiskoulutus-päivän kehittämisehdotukset ja kommentit. Tiimissä sovittiin, että tiimin puheenjohtaja ja sihteeri laativat kehittämisaiheista taulukon, johon tuli lisäksi sarakkeet tarvittaville toimenpiteille ja vastuutukselle, aikatau-lulle ja seurannalle. Valmis taulukko lähetettiin vielä TEP -tiimiläisille mahdollisia lisäyksiä varten.

Aikuiskoulutuksen opas on tärkeä koulutusten mark-kinointiväline, joten se päätettiin päivittää ja korvata aikaisempi erillinen haitariesite oppaan keskellä olevalla koulutustaulukolla. Markkinointiin liittyen sovittiin lisäksi, että kun joku JEDUn ammattiopisto järjestää

koulutuksia toisissa JEDUn ammattiopistoissa, niin se huolehtii myös koulutustensa markkinoinnista ko. paik-kakunnalla. Mikäli tilansa koulutukseen tarjoava opisto markkinoi koulutusta jossain yhteydessä, niin järjes-tävän opiston on tultava selvästi ilmi.

Yritysten ja yksityisten henkilöiden koulutuskyselyiden helpottamiseksi lisättiin JEDUn www-sivuille Ilmoita koulutustarpeesi -linkki. Saadut kyselyt ohjataan edel-leen yhteydenottoa varten ko. koulutusta tarjoavalle opistolle / sopivalle henkilölle.

Muita vuoden aikana esille tulleita asioita olivat mm. syksyn VOS-lisäkoulutusrahan käyttö, työvoimakoulu-tuksen näkymät (rahoitus, tarjouspyynnöt), ammatil-lisen lisäkoulutuksen resurssit, lainsäädäntömuutokset, aikuiskoulutuksen rahoitus, TEP-tiimin tulevaisuus ja muutosten merkitys JEDUn aikuiskoulutukselle.

Näyttötutkintojen palautusjärjestelmä AIPAL on ollut jo pitempään käytössä kaikissa ammattiopistoissa, mutta edelleen käyttäjät kokivat tarvitsevansa lisää opastusta sen hyödyntämiseen. AIPAL mahdollistaa oppilaitoksille omien kyselyiden tekemisen ja anonyymin opiskelija-palautteen keräämisen. Kyselyihin liitetään Opetushal-lituksen suunnittelemat valtakunnalliset kysymykset, joiden avulla voidaan seurata yleisesti opetuksesta annettua palautetta (mielipiteitä näyttötutkintoon hakeutumisesta, tutkinnon suorittamisesta sekä tarvit-tavan ammattitaidon hankkimisesta). Lisäksi ohjelmasta saadaan erilaisia tutkintoja opintoalakohtaisia raport-teja.

Sähköalan yrittäjät vierailulla Nivalan ammattiopistolla 8.9.2016. Vierailun aikana keskusteltiin mm. opintojen sisällöistä ja työssäoppimisjaksoista. Yrittäjät pääsivät myös tutustumaan uusittuihin oppimisympäristöihin.


30

Hanketoiminta

JEDUssa oli vuoden 2016 aikana käynnissä 63 hanketta, jotka jakaantuivat JEDU Kehittämispalveluille (16 kpl), JEDU Työelämäpalveluille (18 kpl) ja ammattiopis-toille (29 kpl). Hankkeita oli määrällisesti 15 kappaletta vähemmän kuin edellisvuonna. Hankesalkun arvo oli koko vuoden osalta yhteensä noin 6 miljoonaa euroa eli 1,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Vuoden lopussa oli haussa viisi hanketta yhteissummal-taan reilut 700 000 euroa.

Vuoden aikana osallistuttiin 37 verkostohankkeeseen, joista kahdeksassa JEDU toimi koordinaattorina. Verkos-toissa oli monen alan sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä.

Suurimpia hankerahoittajia olivat Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR, n. 35 %) ja ELY Pohjois-Pohjanmaa (ESR/EMR, n. 25 %). Muita rahoittajia olivat mm. Opetushal-litus (avustus, n. 18 %), Opetus- ja kulttuuriministeriö (avustus, n. 8 %) ja CIMO (apuraha, n. 9 %).

Vuoden 2016 aikana valmistui JEDUn hankeohjeisto, johon sisältyy tällä hetkellä 8 sivua tiivistä ohjetekstiä, kaksi hankeprosessikaaviota (myönteinen ja kielteinen

rahoituspäätös), hanke-esitys johtoryhmälle -lomake, Dynasty-esityksen malli, hanketiedot taloushallinnolle -lomake ja hankkeen www-esittelysivun pohja. Hanke-ohjeistus löytyy JEDUn intrasta Hanketoiminta-osiosta.

JEDUn hankesalkkutiedosto on tallennettu ja sitä päivi-tetään pilvipalvelussa, josta se on myös jaettu mm. johtoryhmälle ja taloushallinnolle. Salkun tiedot löytyvät myös JEDUn toimintakäsikirjasta kohdasta Työelämäpal-velut/ Hanketoiminta, johon tiedot päivittyvät vähintään osavuosikatsausten yhteydessä.

JEDUn uudet www-sivut julkaistiin joulun alla. Jatkossa kaikista hankkeista tehdään yhtenäinen esittelysivu, johon voidaan linkittää muuta materiaalia, esim. eril-linen hankesivusto. Hanketiedot löytyvät sivuilta oman välilehden alta jaoteltuna käynnissä oleviin ja päättynei-siin. Päättyneissä hankkeissa ovat mukana kaikki JEDUn toiminta-aikana päättyneet hankkeet, joista siis osa on alkanut jo Kalajokilaakson ja Siika-Pyhäjokialueen koulu-tuskuntayhtymien aikana.

www.jedu.fi

Hanketoiminnan tavoitteena on eri rahoituslähteitä hyödyntämällä kehittää mahdollisimman tehokkaasti alueen elinkeinoelämää ja oman organisaation toimintaa. Hankkeiden sisällöissä korostuvat mm. uusien oppimisympäristöjen, koulu-tusmuotojen ja menetelmien kehittäminen, yrittäjyys sekä alakohtaisen osaamisen lisääminen.

Hankekäsikirja

HiMaLa

TaKo

Ke

Hits

inhy

vä

OsaavatOpistotMatkalla Mestariksi

YTY 4

Las V

alm

as

OTTO

Laatusampo

ErTOPMetaoppiWosCos+

NordPlus Junior

Kam'oon China

Mallia Euroopasta

KEVA

ThaiGOILONA

FRES

H

Ydinosaajat OpsodiiliPuola

Venäjä-verkosto

JEDU 3D -hankkeen rahoituksella hankittiin joulukuussa 2016 Prenta 3D tulostin.

Kalajoen ammattiopiston piha- ja viherrakentaja opiskelijat olivat mukana Pöntiön kylätalon pesasaidan istuttamisessa. Toiminta kuului hankkeeseen Ympä-ristön luova kehittäminen yhteisöllisin ja opetuksellisin menetelmin (YLKE).


31

JEDUN ARVIOINTITOIMIKUNTA JA SORA-TOIMIKUNTA

Arviointitoimikunta

TEHTÄVÄTArviointitoimikunta on toimielin, jonka tehtävänä on ammattiosaamisen näyttöihin liittyvän toiminnan valvo-minen ja kehittäminen. Arviointitoimikunta hyväksyy JEDUn opetussuunnitelman osana olevat arviointisuun-nitelmat, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammatti-osaamisen näyttöjen arvioijista. Se käsittelee myös opis-kelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi arviointitoimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa näyt-tötodistukset.

JÄSENETArviointitoimikunnassa on edustajat kaikilta JEDUn koulutusaloilta, seitsemän edustajaa elinkeinoelämästä, kuusi ammattiopistojen edustajaa, opiskelijajäsen sekä koulutuksen järjestäjän edustaja, esittelijä ja sihteeri.

Varsinaiset jäsenet ovat: Päivi Vaarula/ Ylivieskan seudun kansalaisopisto, Pasi Pennanen/ J. Kärkkäinen Oy, Ylivieska 30.3.2016 asti, hänen tilallaan aloitti syksyllä Heidi Pasanen Ries-ka-leader ry,Ylivieska, Mauri Autio/ Agronic, Haapavesi, Ville Vähäsöyrinki/ Nivaelement Oy, Nivala, Krista Paakki/ Kallioppy Kotihoito, Nivala, varapuheen-johtaja, Harri Jurvelin/ Hotelli-Ravintola Puustelli, Nivala, Mika Niku/ Maanviljelijä, Haapavesi, Hannele Siekkinen/ Piippolan kulttuuri- ja ammat-tiopistoLiisa Pieskä/ Haapajärven ammattiopisto, Tomi Huovari/ Nivalan ammattiopisto, Päivi Heinonen/ Ylivieskan ammattiopisto, Sisko Juola/ Haapaveden ammattiopisto, Tapio Leskelä/ Haapajärven ammattiopisto, Jere Jormalainen, JEDUn oppilaskunnan puheenjoh-taja, Nivala ammattiopisto 3.6.2016 asti, hänen tilallaan aloitti syksyllä Alex Junnikkala, JEDUn oppilaskunnan puheenjohtaja, Haapajärven ammattiopistoMauno Jussila/ JEDU, yhtymäpalvelut, puheenjoh-taja, 31.3.2016 asti, 1.4.2016 alkaen Tuula Taskinen, Ylivieskan ammattiopistoUlla Mäntykangas/ JEDU, kehittämispalvelut 26.9.2016 alkaen opintovapaalla, Kirsi Peltola/ JEDU, kehittämispalvelutYhtymähallitus nimeää toimielimen puheenjohtajan ja jäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Varapu-heenjohtaja valitaan varsinaisten jäsenten keskuudesta. Kaikille arviointitoimikunnan jäsenille valitaan henkilö-kohtaiset varajäsenet.

TOIMINTAVuoden 2016 aikana arviointitoimikunta kokoontui viisi kertaa. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa käytiin läpi tutkinnon muodostumista ammatillisessa koulutuksessa ja kerrottiin vapaasti valittavien tutkinnon osien arvioin-nista ammattiosaamisen näytöllä. Vuoden aikana arvi-ointitoimikunnan kokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin yhteensä 16 vapaasti valittavaa tutkinnon osaa ja kolme paikallisesti tarjottavaa tutkinnon osaa sekä käytiin läpi kaksi perustutkintoa ja niiden ammattiosaamisen näytöt. Erityisopettaja Liisa Pudas kertoi eritysopetuksen arvioinnista ja hyväksyttiin autoalan perustutkinnon mukautetut kriteerit.

Vuoden aikana käytiin läpi useammassa kokouksessa KARVIn oppimistuloksia eri perustutkinnoista mm. autoala, tieto-ja viestintätekniikan ja audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnoista. Arviointitoimikunnan jäseniä osallistui KARVIn järjestämiin arviointeihin. Keväällä meta-arviointiin osallistui JEDUsta monialainen työryhmä, jossa mukana arviointitoimikunnan jäseniä ja syksyllä arviointitoimikunta osallistui ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus itsearviointiin työelämälle.

Lisäksi useammassa kokouksessa seurattiin ammatillisen koulutuksen reformin etenemistä. Ammatillisen koulu-tuksen reformissa uudistetaan kaikki ammatillisen koulu-tuksen osat: rahoitus, ohjaus, säätely sekä tutkinnot, järjestäjärakenne ja koulutuksen toteuttamismuodot. Kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla, joka sisältää oikeuden järjestää koulutusta ja myöntää tutkintoja. Koulutuksen järjestäjät saavat lisää toimivaltaa vastata aiempaa nopeammin ja joustavammin työelämän ja opiskelijoiden muuttuviin osaamistarpeisiin.

Keskusteltiin mm. työssäoppimisen palautekyselyn sisäl-löstä ja toteutustavasta. Vuoden viimeisessä kokouk-sessa kuultiin kokemuksia Haapaveden ammattiopiston TOP-käytännöistä. Joulukuun kokouksessa arviointitoi-mikunta arvioi työssäoppimisen käytänteitä. Itsearvi-ointi liittyi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) vuosina 2016–2017 Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus – arviointihankkeeseen, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa osaamisperusteisuuden toteutumisesta tulevaisuutta ennakoiden.


32

Arviointitoimikunnan pitkäaikaisen puheenjohtajan Mauno Jussilan läksiäisiä vietettiin huhtikuun kokouk-sessa. Jussilan jäädessä eläkkeelle uutena puheenjoh-tajana aloitti 1.4.2016 Tuula Taskinen Ylivieskan ammat-tiopistosta.

Valmistuvien opiskelijoiden määrä vuosina 2012–2016

Ammattiosaamisen näyttöjen oikaisuvaatimuksia JEDUn arviointitoimikuntaan ei ole tullut yhtään.

Tietoa arviointitoimikunnan toiminnasta saa osoitteesta: https://jedu.sharepoint.com/sites/arviointitmk

JEDU v. 2012 perustutkinnon suorittaneet Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska Yht.1. Kulttuuriala 64 14 66 19 1632. Luonnontieteiden ala 4 10 143. Luonnonvara‐ ja ympäristöala 45 10 554. Matkailu‐, ravitsemis‐ ja talousala 34 14 17 10 755. Sosiaali‐, terveys‐ ja liikunta‐ala 20 94 86 2006. Tekniikan ja liikenteen ala 70 158 2287. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 30 60 90Yht. 79 117 78 209 174 66 105 828


JEDU v. 2014 perustutkinnon suorittaneet Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska Yht.1. Kulttuuriala 0 0 56 18 0 63 19 1562. Luonnontieteiden ala 5 0 0 0 13 0 0 183. Luonnonvara‐ ja ympäristöala 77 12 0 0 0 0 0 894. Matkailu‐, ravitsemis‐ ja talousala 0 31 20 19 24 0 0 945. Sosiaali‐, terveys‐ ja liikunta‐ala 0 0 0 25 136 0 114 2756. Tekniikan ja liikenteen ala 0 86 0 153 0 0 0 2397. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 43 0 0 0 42 0 0 85Yht. 125 129 76 215 215 63 133 956


JEDU v. 2016 perustutkinnon suorittaneet Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska Yht.1. Kulttuuriala 64 9 67 17 1572. Luonnontieteiden ala 8 7 153. Luonnonvara‐ ja ympäristöala 54 10 644. Matkailu‐, ravitsemis‐ ja talousala 33 15 15 23 5 915. Sosiaali‐, terveys‐ ja liikunta‐ala 42 85 96 2236. Tekniikan ja liikenteen ala 80 3 195 3 2817. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 34 40 74YHTEENSÄ 96 123 82 261 155 70 118 905


33

SORA-toimikunta

JEDUn SORA-toimikunta käsittelee lainsäädännön mukaisesti mm. opiskeluoikeuden peruutta-mista ja palauttamista, opiskelijaksi ottamisen esteitä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa koskevia asioita.

SORA-säädösten (ratkaisuja opiskeluun soveltumatto-muuteen, L 951/2011) tavoitteena on pa-rantaa koulu-tuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta ja lisätä koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien mahdollisuutta puuttua opiskelijan soveltumattomuuteen ja häntä koskeviin turval-lisuuskysymyksiin. Säädöksillä pyritään edistämään potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turval-lisuutta. Lisäksi on otettava huomioon, että opiskelijalla on oikeus turval-liseen opiskeluympäris-töön ja koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia turvallisuutta ja kurinpitomenet-telyä pa-rantavia määräyksiä ja valvoa niiden noudatta-mista. Säädökset koskevat myös aikuiskoulutusta.

Yhtymähallitus asettaa JEDUn SORA toimikuntaan koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työ- ja elinkeinoelämän ja opiskelijoiden edustajat. Toimielimen puheenjohtaja ja jäsenet nimetään enin-

tään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. SORA-toimikun-taan kuuluvat puheen-johtaja Erkki Juola, Haapaveden ammattiopisto, Päivi Heinonen, Ylivieskan ammat-tiopisto (vpj), Pertti Kuosmanen Haapajärven ammat-tiopisto, Hannele Siekkinen Piippolan ammatti ja kult-tuu-riopisto, työelämänedustaja Krista Paakki, kotihoito Kallio ppy ja opiskelijajäsen Jere Jormalai-nen, JEDUn oppilaskunnan puheenjohtaja 3.6.2016 asti, jonka jälkeen Alex Junnikkala. Sihteerinä toimi Kirsi Peltola ja asiantuntijajäsenenä Ulla Mäntykangas, joka jäi opinto-vapaalle 26.9.2016 alkaen.

SORA-toimikunta kokoontui vuonna 2016 yhteensä neljä kertaa. Varsinaisia kokouksia pidettiin kolme ja yksi kurinpitoa koskeva kokous. Varsinaisissa kokouksissa käytiin läpi koosteet kurinpi-dollisista toimista ammat-tiopistoissa ja SORA-toimikunnan toiminnasta vuodelta 2015. Päivitet-tiin SORA-toimikunnan toimintaohjeita sekä päivitettiin JEDUn järjestyssääntöjä ja asunto-la-sääntöjä OPH:n ohjeen mukaisesti.

SORA-toimikunnan pitkäaikaisen puheenjohtajan Mauno Jussilan jäädessä eläkkeelle uutena puheenjoh-tajana aloitti 1.4.2016 Erkki Juola Haapaveden ammat-tiopistosta.

Arviointitoimikunta tutustui kokouksensa yhteydessä Nivalan ammattiopiston oppimisympäristöihin. Kuvassa ryhmä tutustuu elementtirakentamisen oppimisympä-ristöön rakennusosastonjohtajan Anssi Töllin johdolla. Kuvassa vasemmalta oikealle: Alex Junnikkala, Krista Paakki, Päivi Vaarula, Sisko Juola, Liisa Pieskä, Kirsi Peltola, Tuula Taskinen ja Anssi Tölli.

5. HENKILÖSTÖKOULUTUS

34


5.1 Henkilöstökoulutuksen suunnittelu ja arviointi

JEDUn yhteinen henkilöstön koulutuspäivä järjestet-tiin 26.2.2016 Ylivieskassa. Aamupäivän osalta ohjelma toteutui eriytettynä opetus- ja tukihenkilöstölle Ylivieskan ammattiopiston eri tiloissa. Ruokailun jälkeen siirryttiin Akustiikkaan, jossa kaikille yhteisessä osiossa päivän pääesiintyjänä oli psykologi ja konsultti Keijo Tahkokallio teemalla haastavat opiskelijatilanteet oppi-laitosympäristössä. Päivän aikana huomioitiin myös Saku-kisojen kävijät ja esiteltiin JEDUStars-video.

Tavoitteet: Keinot: Arviointi: Henkilöstökoulutus vastaa kuntayhtymän toiminnan kehittämisen tarpeisiin

Johtoryhmässä sovitaan yhteisistä koulutuspäivien sisällöistä ja teemoista. Kuntayhtymän tiimit ovat keskeisessä roolissa koulutusten suunnittelu- ja valmistelutyössä.

Koulutuksiin osallistuneiden palautteet

Toimenpiteitä: Työnantaja tukee opiskelua ja kouluttautumista. Henkilöstökoulutukseen osallistumisesta on tarkemmat ohjeet henkilöstö- ja hyvinvointistrategian 2015 – 2017 luvussa 4.2 (henkilöstökoulutukseen osallistuminen).Kuntayhtymän palkkausjärjestelmien kehittämistyötä jatketaan. Tavoitteena on saattaa vaiheittain loppuun henkilöstöresurssien selvittäminen ja palkkausjärjestelmien yhtenäistäminen. Kuntayhtymän työntekijän peruspalkka määräytyy tehtävien vaativuuden perusteella työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti. Kuntayhtymä varautuu esimiesten ja henkilöstön muutoskoulutukseen ja tukee henkilöstöä muutostilanteessa.

Kuntayhtymän johdolle ja lähiesimiehille järjestettiin koulutuspäivä 18.2.2016 teemana osaamisperustei-suuden käyttöönotto oppilaitosmuotoisessa ammatilli-sessa peruskoulutuksessa ja siihen liittyvät pedagogiset jatkotoimenpiteet. Kehittämiskohteiksi nostetiin osaa-misperusteisuuden osaamisen vahvistaminen, järjestel-mien kehittäminen, työelämäyhteistyön koordinoinnin kehittäminen ja opetusmenetelmien digitalisointiin liit-tyvät asiat. Tavoitteena ovat luokaton ammattiopisto, toiminnalliset luokat, ajasta ja paikasta riippumattoman osaamisen hankkimisen kehittäminen, vuorovaikut-teiset digitaaliset järjestelmät sekä yksilöllisten opinto-polkujen kehittäminen.

Toinen yhteinen henkilöstön koulutuspäivä järjestet-tiin Oulaisten ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan yksikössä 26.9.2016. Koulutuspäivän yhteisen avauksen jälkeen henkilöstö jakautui ryhmittäin eri tiloihin ammattialan täydennyskoulutukseen. Opetus- ja hallin-tohenkilöstön osuudessa työmarkkina-asiamies Markku Perttunen OAJsta luennoi teemasta ”Koulu auki ympäri vuoden – siirtyminen vuosityötyöaikaan”. Iltapäivän aikana kuultiin hyviä käytänteitä osaamisperusteisuuden käyttöönotosta Kainuun ammattiopistossa, Koulutus-keskus Sedussa ja Oulun seudun ammattiopistossa. Lopuksi käytiin paneelikeskustelu samasta teemasta. Perehdy, Opi ja Kehitä – Arvioi (POKA) koulutukseen osallistui lähes 30 opettajaa JEDUn eri ammattiopis-

Työelämän tervehdyksen JEDUn koulutuspäivään toi hotellipäällikkö Liisa Jäppinen Kylpylähotelli Sanista Kalajoelta.


35

toista. Koulutus sisälsi viisi lähipäivää ja kehittämisteh-tävän. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa opettajan valmiuksia kehittää opiskelijan arviointia ja siihen liit-tyviä käytäntöjä omassa työssään ja ymmärtää osaa-misen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnin periaatteet osaamisperustei-suuden näkökulmasta.

Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto alkoi elokuussa 2016 oppisopimuskoulutuksena Rastorin toteuttamana. Koulutuksessa aloitti 16 JEDUn eri alojen opettajaa/asiantuntijaa. Koulutuksen lähipäivät toteutetaan JEDUn eri ammattiopistoissa ja koulutus kestää keväälle 2018.

JEDUn henkilöstöä (13 henkilöä) osallistui vuoden 2016 lokakuussa alkaneeseen Osaamisperusteisuus ja yrit-täjyyskasvatus ammatillisessa koulutuksessa (8op) – koulutukseen. Koulutuksen toteuttavat Opetushallitus, Turun Yliopisto ja YES-verkosto. Koulutus jatkuu vuoden 2017 lokakuuhun saakka. Koulutuksen tavoitteena on tukea ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja osaamis-perusteisuutta yrittäjyyden avulla. Kouluttauduttuaan opettaja kykenee kehittämään ja uudistamaan opetus-toimintaansa vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän ja koulutussektorien rajat ylittävien verkostojen kanssa.

Osaavat Opistot – 2015 ja 2016 -hankkeissa toteutet-tiin useita koulutuksia vuoden 2016 aikana. Aikuiskou-lutuksen kehittämispäivä järjestettiin tammikuussa 2016. Asiantuntijaluennon piti opetusneuvos Markku Kokkonen Opetushallituksesta. Päivän aikana käytiin läpi ammatillisen aikuiskoulutuksen tulevat muutokset tutkintorakenteessa, henkilökohtaistamisessa, tutkin-toimikuntien rakenteessa ja tehtävissä sekä tutkintojen perusteissa. Lisäksi käytiin läpi ammatillisen koulu-tuksen vuonna 2018 tapahtuvan reformin sisältö. Kehit-tämispäivän aikana koottiin pienryhmissä toimenpide -esityksiä aikuiskoulutustoiminnan kehittämisestä.

Koulutukseen osallistuivat JEDUn aikuiskoulutuksen toimijat. Sisäisen auditoinnin koulutus/laatukoulutus järjestettiin helmikuussa 2016. Koulutukseen osallis-tuivat johtoryhmän ja laaturyhmän jäsenet. Koulutuksen yhteydessä suoritettiin harjoitusauditointi jokaisella JEDUn tulosalueella.

Osaavat Opistot -hankkeessa järjestettiin lisäksi Seuraus-pedagogiikan, Toimintatapojen ja laatutyön osaamisen kehittämisen, Haastavat opiskelijatilanteet oppilaito-sympäristössä, ePortfolio –koulutus opettajille sekä some ja Prezi –koulutuspäiviä. Hankkeessa järjestettiin koulutusta seuraavista aiheista: koulutusten suunnit-telu ja verkostotyö, laatutyön edistäminen, hyvinvoinnin edistäminen opetustyössä, tietoyhteiskuntaosaamisen vahvistaminen ja osaamisen rakenteiden kehittäminen. Hankkeen loppuvaiheessa järjestettiin LEAN –ajatteluun,

yrittäjyyteen ja työelämään sekä näyttötutkintojen arvi-ointiin liittyvää koulutusta. Osaavat Opistot –hankkeiden järjestämiin koulutuksiin osallistui kaiken kaikkiaan 731 osallistujaa. Näistä valtaosa oli JEDUn henkilöstöä.

JEDUn järjestämään näyttötutkintomestarikoulutuksen (25 op) osallistui 26 osallistujaa. Osallistujia oli kaikista JEDUn ammattiopistoista sekä työelämäpalveluista. Yksi osallistuja oli työelämän yritysedustaja. Koulutuksen toteutti Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. Koulutus käsitti 10 lähiopetuspäivää ja diplomijuhlan. Koulutuksen aikana osallistujat seurasivat näyttötutkin-totilaisuuksia, suunnittelivat näyttötutkinnon järjestä-misen, järjestivät näyttötutkintoja henkilökohtaistetusti ja varmistivat näyttötutkintotoiminnan laadun. Kaik-kiaan JEDUssa on suorittanut näyttötutkintomestarikou-lutuksen 215 henkilöä.

Kuntayhtymän johtaja Keijo Makkonen avasi JEDUn yhteisen koulutuspäivän 26.2.2016 Ylivieskassa.


36

Koulutuspäivät on koottu alla olevaan taulukkoon ESS:stä. Hankkeisiin toteutuneet koulutusmatkat siirre-tään JEDUn yhteisten kustannusten alle kehittämismit-tarissa.

Työelämäjaksoja toteutui ulkomailla 78 päivää.Tutkintotavoitteisen koulutuksen määristä ei ole erillisiä tilastoja.

5.2 Henkilöstökoulutukseen osallistuminen

Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistaminen:

Tavoitteet: Keinot: Arviointi: Vähintään 5 koulutuspäivää /hlö

Kuntayhtymä järjestää monipuolisesti opetusta tukevia koulutuskokonaisuuksia alueella

Koulutuspäivien määrä

Toimenpiteitä: Kehittämiskeskusteluissa käydään läpi henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet suhteessa omiin työtehtäviin. Jokaiselle työntekijälle laaditaan kehityskeskustelujen yhteydessä kehittymissuunnitelma, johon kirjataan kehittymisalueet, tavoitteet, keinot, aikataulu, vastuuhenkilöt ja edistymisen arvioinnin periaatteet. JEDUssa järjestetään vuosittain henkilöstölle yhteisten koulutustilaisuuksien lisäksi mm. työelämäosaamisen diplomiopintoihin liittyviä koulutuksia.

Henkilöstön koulutuspäivät 2016 ESS tilasto Hallinto Opetus Tukipalvelut Kaikki

yhteensäHaapajärven ammattiopisto 20 170 120 310Haapaveden ammattiopisto 17 320 138 475Kalajoen ammattiopisto 12 127 57 196Nivalan ammattiopisto 10 509 77 596Oulaisten ammattiopisto 13 354 46 412Piippolan ammatti‐ ja kulttuuriopisto 10 287 81 378Ylivieskan ammattiopisto 14 105 18 138Työelämäpalvelut 8 1 51 60Yhtymäpalvelut 54 0 129 183Kaikki yhteensä 158 1873 717 2748

Kaikki yhteensä

Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies NainenHaapajärven ammattiopisto 6 8 3 4 8 5 7 9 50Haapaveden ammattiopisto 1 12 13 1 9 12 7 6 13 74Kalajoen ammattiopisto 1 4 5 2 2 8 6 4 5 37Nivalan ammattiopisto 18 17 6 7 29 12 4 7 100Oulaisten ammattiopisto 1 4 1 6 12 5 29 58Piippolan ammatti‐ ja kulttuuriopisto 1 6 5 2 5 6 10 5 12 52Työelämäpalvelut 1 2 5 1 9Yhtymäpalvelut 5 3 4 5 2 3 5 27Ylivieskan ammattiopisto 1 1 4 1 3 2 9 4 14 39Kaikki yhteensä 4 0 54 56 19 40 72 68 39 94 446%‐osuus koko henkilöstöstä 4,3 % 0,0 % 12,1 % 12,6 % 4,3 % 9,0 % 16,1 % 15,2 % 8,7 % 21,1 % 100,0 %

PerusasteJEDUn henkilöstön koulutusaste miehet/naiset 2016

Ylempi korkeakouluaste

Alempi korkeakouluasteAlin korkea‐asteKeskiaste

Henkilöstön koulutusrakenteen kuvauksissa on käytetty Tilastokeskuksen koulutusrakennejaottelua. Keskias-teen koulutuksiksi luetaan esimerkiksi ylioppilastut-kinnot ja ammatilliset perustutkinnot. Mm. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja, luetaan alimpaan

korkea-asteeseen. Alempi korkeakouluaste sisältää mm. insinöörit, ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakoulutusastee-seen kuuluvat muun muassa ylemmät korkeakoulutut-kinnot.


37

0,0 %

5,0 %

10,0 %

15,0 %

20,0 %

25,0 %

Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen

Perusaste Keskiaste Alin korkea‐aste Alempikorkeakouluaste

Ylempikorkeakouluaste

4,3 %

0,0 %

12,1 % 12,6 %

4,3 %

9,0 %

16,1 %15,2 %

8,7 %

21,1 %

JEDUn henkilöstön koulutusaste miehet/naiset 2016

Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus TukiHaapajärven ammattiopisto 1 13 3 4 10 3 11 5 50Haapaveden ammattiopisto 1 3 22 5 5 15 4 17 5 77Kalajoen ammattiopisto 1 9 2 2 13 1 6 3 37Nivalan ammattiopisto 10 25 10 3 38 3 10 1 100Oulaisten ammattiopisto 5 5 2 10 2 33 1 58Piippolan ammatti‐ ja kulttuuriopisto 1 1 10 5 2 13 3 16 1 52Työelämäpalvelut 1 1 6 1 9Yhtymäpalvelut 5 7 7 8 27Ylivieskan ammattiopisto 1 2 3 2 2 11 16 2 39Kaikki yhteensä 1 3 17 93 32 27 111 29 109 24 446%‐osuus koko henkilöstöstä 0,2 % 0,7 % 3,8 % 20,9 % 7,2 % 6,1 % 24,9 % 6,5 % 24,4 % 5,4 % 100,0 %

JEDUn henkilöstön koulutusaste opetus/tuki 2016

Kaikki yhteensä

Perusaste Keskiaste Alin korkea‐aste Alempi korkeakouluaste

Ylempi korkeakouluaste

0,0 %

5,0 %

10,0 %

15,0 %

20,0 %

25,0 %

Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki

Perusaste Keskiaste Alin korkea‐aste Alempikorkeakouluaste

Ylempikorkeakouluaste

0,2 % 0,7 %

3,8 %

20,9 %

7,2 %6,1 %

24,9 %

6,5 %

24,4 %

5,4 %

JEDUn henkilöstön koulutusaste opetus/tuki 2016

Koulutusaste vaikuttaa suoraan opetushenkilöstön palk-kaukseen ja on yksi motiivi jatko-opiskeluihin. Seuraa-

malla henkilöstön osaamista ja sen kehittymistä, voidaan suunnitella tavoitteisiin sopivaa henkilöstökoulutusta.


38

5.3 Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus

Koko opetushenkilöstön määrästä (269 henkilöä) asetuksen mukainen kelpoisuus on 240 henkilöllä. Mukana ovat sekä ammatillisen peruskoulutuksen että

Tavoite Tavoitetaso Mittari Päätoimisilla opettajilla on asetuksen 14.12.1998/986 mukainen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimus.

80 % Tilasto

aikuiskoulutuksen opettajat. Kuntayhtymän asettama tavoitetaso ylitettiin reilusti, toteutumaksi tuli 89 %.

JEDUn koko opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus 31.12.2016

EI kelpoisuutta Kelpoisuus Kaikki yhteensä Kelpoisten %‐

osuus 2016

Kelpoisten %‐osuus 2015



Haapajärven ammattiopisto 3 22 25 88 % 88 % 83 % 79 %Haapaveden ammattiopisto 2 38 40 95 % 95 % 88 % 80 %Kalajoen ammattiopisto 2 19 21 90 % 83 % 80 % 80 %Nivalan ammattiopisto 5 63 68 93 % 90 % 79 % 74 %Oulaisten ammattiopisto 2 46 48 96 % 85 % 78 % 79 %Piippolan ammatti‐ ja kulttuuriopisto 5 30 35 86 % 83 % 83 % 73 %Ylivieskan ammattiopisto 10 22 32 69 % 57 % 63 % 62 %Työelämäpalvelut 1 0 1 0 % 0 % 0 % 0 %Kaikki yhteensä 29 240 269 89 % 85 % 79 % 76 %

3

2

2

5

2

5

10

1

29

22

38

19

63

46

30

22

0

240

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %








Työelämäpalvelut

Kaikki yhteensä

Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus 2016

EI kelpoisuutta Kelpoisuus

Ammatillisen perustutkinnon osalta opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus ylitettiin kolmatta kertaa JEDUssa. Kaikkiaan 255 opettajasta asetuksen mukainen kelpoisuus on 89,8 %:lla.


39

JEDUn ammatillisen peruskoulutuksen osalta opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus 31.12.2016

EI kelpoisuutta Kelpoisuus Kaikki yhteensä





Haapajärven ammattiopisto 3 22 25 88,0 % 89 % 83 % 82 %Haapaveden ammattiopisto 2 38 40 95,0 % 95 % 88 % 80 %Kalajoen ammattiopisto 2 19 21 90,5 % 83 % 80 % 78 %Nivalan ammattiopisto 4 54 58 93,1 % 92 % 91 % 81 %Oulaisten ammattiopisto 1 46 47 97,9 % 88 % 83 % 80 %Piippolan ammatti‐ ja kulttuuriopisto 5 30 35 85,7 % 83 % 83 % 73 %Ylivieskan ammattiopisto 9 20 29 69,0 % 60 % 57 % 61 %Kaikki yhteensä 26 229 255 89,8 % 86 % 83 % 78 %

3

2

2

4

1

5

9

26

22

38

19

54

46

30

20

229

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %








Kaikki yhteensä

Ammatillisen peruskoulutuksen osalta opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus 2016

EI kelpoisuutta Kelpoisuus

Opetushenkilöstöllä näyttötutkintomestarin tutkinto:

Tavoite Tavoitetaso Mittari Päätoimisilla opetustoimen henkilöillä näyttötutkintomestarin koulutus

50 % JEDU kysely

Tavoitteiden toteutuminen: Vuoden 2016 lopussa 215 henkilöllä oli näyttötutkintomestarin koulutus ja 23 henkilöllä työelämäosaamisen diplomi (25 op). Näyttötutkintomestarin koulutus on 79,9 %:lla JEDUn opetushenkilökunnasta.

6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA

40


6.1 Hyvinvointitiimin toiminta

6.2 TYKY-toiminta tulosalueittain

Hyvinvointitiimi kokoontui vuonna 2016 kolme kertaa kevätlukukaudella, syyslukukaudella kokouksia ei järjes-tetty. Hyvinvointitiimissä on mukana jäseniä jokaisesta ammattiopistosta, keskushallinnosta sekä lisäksi työter-veyshuollon edustajia. Tiimin puheenjohtajana toimii kehittämispäällikkö.

Alkuvuoden aikana hyvinvointitiimissä käsiteltiin työter-veyshuollon toimintaa vuodelta 2015, päivitettiin työter-veyshuollon suunnitelmaa yhteistyössä työterveys-huollon palveluntuottajien kanssa. Työsuojelupäällikkö kertoi vuoden 2015 työsuojelun ja työturvallisuuden asioista sekä kertoi vuodelle 2016 suunnitelluista toimenpiteistä.

Kevään 2016 aikana käsiteltiin TOB työolobarometrin ja henkilöstökertomuksen tulokset ja kuultiin suun-nitelmat tulosten jatkotoimenpiteistä. Kuultiin myös ergonomia toimistotyössä- tutkimuksen tuloksia. Kyse-lytutkimus suoritettiin Jokilaaksojen koulutuskuntayh-tymän toimisto- ja taloushenkilöstölle ja tarkoituksena oli selvittää, millainen käsitys henkilöstöllä on ergono-miasta, työkuormituksesta ja työkyvystä sekä niiden vaikutuksesta koettuun työhyvinvointiin.

Yhtymäpalveluille ja työelämäpalveluille järjestettiin kolme kertaa lavis-jumppa maalis-huhtikuussa.

Haapajärven ammattiopistoHaapajärven opiskelijakunta järjesti ohjelmaa 8.4 ilta-päivälle johon sekä opiskelijat että henkilökunta osal-listuivat. Henkilökunnan virkistysiltapäivä pidettiin 19.8, jolloin käytiin patikoimassa Nivalan Isonsydänmaan reitti ja juotiin nokipannukahvit sekä paistettiin makkaraa. Monitoimitalolla on keskiviikkoihin opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen kuntosalivuoro ja sunnuntai iltapäivisin henkilökunnan oma vuoro.

Haapaveden ammattiopisto Koulutus- ja virkistyspäivä järjestettiin 6.6.2016 Kalajo-ella ja se sisälsi aluksi asiantuntijaluennon S5 – proses-sista. Tämän jälkeen valinnaista ohjelmaa: seikkailurata, kevyttä liikunta, naurujoogaa, frisbee-golf. Kuntosali ja liikuntasali ovat henkilökunnan käytössä veloituksetta. Lentopalloa pelataan viikoittain yhdessä Haapaveden yläkoulun ja lukion kanssa.

Kalajoen ammattiopistoKuntosalivuorot on varattu henkilöstölle maanantaisin ja keskiviikkoihin sekä liikuntasalivuorot maanantai, tiistai, keskiviikko ja torstai iltaisin. Liikunta- ja kuntosalivuorot ovat yhteisiä opiskelijoiden kanssa.

Oulaisten ammttiopiston Sitkuttajat -joukkue sijoittui toiseksi SAKU ry:n liikkeelle.net -kampanjassa. Kuvassa joukkueen jäsenet, Ritva Antila, Leena Lähdesmä-ki-Mäkinen, Paula Kotivesi, Heli Pakkanen ja Sirpa Matkaselkä.


41

Nivalan ammattiopistoHenkilöstön virkistyspäivä oli 8.4. Aamupäivästä Anne-Maria Laulumaa piti luennon vuorovaikutustaidoista ja kommunikaatiosta ja iltapäivällä oli liikunnan vuoro, valittavana oli keilaus, pipolätkä, uinti, vesijumppa, kuntosali ja frisbegolf. Henkilökunnalle on vapaita kunto-salivuoroja sekä sähly ja sulkapallovuorot liikuntahallilla.

Oulaisten ammattiopistoHenkilöstölle tarjottiin lippu Oulaisten musiikkiviikkojen konsertteihin. Ryhmä osallistui Nice run –tapahtumaan Kalajoella. Taukokankaalla järjestetään jumpan ja liike-talouden yksikössä on kuntosali ja liikuntasali henkilö-kunnan käytettävissä.

Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Joka toinen vuosi järjestetään virkistyspäivä ja seuraava virkistyspäivä järjestetään vuonna 2017. Tällöin henki-lökunnan virkistystä järjestetään pienryhmissä esim. melontaa, frisbeegolfia. Lisäksi liikunta- ja kuntosali on henkilöstön vapaassa käytössä koulun tiloissa. Liikunta-salissa maanantaina ja torstaina on mahdollisuus sulka-pallon pelaamiseen.

Ylivieskan ammattiopisto Henkilökunnan TYKY-päivät järjestettiin 6.- 7.6.2016. Maanantaina 6.6. työyhteisön toimintojen kehittämis-päivä oppilaitoksella sisälsi ryhmätöitä ja –keskusteluja sekä loppuyhteenvedon tuloksista. Tiistai 7.6. vietettiin Matikaisen lomaparatiisissa Oulaisissa, ja ohjelmassa oli Jokkis-rallikisat, ulkoilua, ruokailuja, savusauna. Henki-löstöllä on vapaa kuntosalin käyttöoikeus iltaisin ja viikonloppuisin Ylivieskan ammattiopiston kuntosaliin.

JEDUn koulutuspäivässä 26.2.2016 palkittiin syksyllä 2015 Saku ry:n kesäkisoissa menestyneet jedulaiset.

Ylivieskan ammattiopstolla järjestettiin henkilöstön virkistyspäivä 7.6.2016, ohjelmaan kuului jokkisrallikisa Oulaisissa Matikaisen Lomaparatiisissa. Kuva Marko Kyrö.

Henkilöstölle tarjotut kunto- ja virkistystapahtumat

JEDUssa on käytössä Smartum -liikunta- ja kulttuurise-telit. 50 euron arvoisen setelinipun voi hakea jokainen päätoiminen työntekijä vuosittain.

JEDUn henkilöstön kevät- ja syyskuntokampanjat toteu-tettiin jokaisessa ammattiopistossa. Kampanjoiden arvonnat suoritettiin touko- ja joulukuussa.

Kesän 2015 kuntoremonttiporukan terveystreffit järjes-tettiin Vuokatin Urheiluopistossa, Vuokattisportissa tammikuussa 2016. Kesän 2016 kuntoremontti toteutui myös Vuokattisportissa. Mukana oli opettajia ja tukihen-kilöstöä Haapaveden, Nivalan, Oulaisten ja Ylivieskan


42

6.3 Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys

Tavoite Tavoitetaso Mittari Sairaslomien määrä vähenee, työssä jaksetaan pitempään

Henkilöstöpalaute ja tilasto

Kuntayhtymässä työskenteli vuoden 2016 lopussa 70 työntekijää, joiden ikä on vähintään 60.

10

14

5

14

7

10

2

2

6

70

0 10 20 30 40 50 60 70 80







Työelämäpalvelut

Yhtymäpalvelut


Kaikki yhteensä

Yli 60‐vuotiaiden määrä JEDUssa tulosalueittain 31.12.2016

Eveliina Paavola Saku Ry:n kesäkisoissa Rovaniemellä 03.09.2016 - 04.09.2016.

ammattiopistoista sekä Piippolan ammatti- ja kulttuuri-opistosta.

Sakun ry:n talvikisat pidettiin Lohjalla 6-7.2.2016. Kisoihin osallistuivat Reima Mäntyranta, Kari Siekkinen ja Eveliina Paavola. Huhtikuun lopulla järjestettyihin lentopallokisoihin osallistui JEDUsta joukkue, jossa oli pelaajia Haapaveden ja Piippolan ammattiopistosta. Kesäkisat järjestettiin 3-4.9.2016 Rovaniemellä ja niihin osallistuivat JEDUsta Marko Parhiala, Antti Leiviskä, Annimaria Mäkikyrö ja Eveliina Paavola. JEDUn jouk-kueet saivat runsaasti mitaleita molemmista kisoista.

Saku Ry:n järjestämään ammatillisen koulutuksen valta-kunnalliseen liikuntakampanjaan rento- ja kilpasarjaan osallistui joukkueita JEDUsta. Oulaisten ammattiopiston joukkue Sitkuttajat tulivat toiseksi kilpasarjassa ja yksi-lötasolla samasta joukkueesta Ritva Antila ylsi toiselle sijalle TOP 10 listauksessa.

7. YHTEENVETO

43

7. YHTEENVETO

Tämä henkilöstökertomus on Jokilaaksojen koulutus-kuntayhtymän viidennen toimintavuoden yhteenvetoa erityisesti henkilöstöön liittyvistä keskeisistä tunnuslu-vuista, strategisten painopistealueiden toteutumisesta, tiimien ja työryhmien toiminnasta, henkilöstökoulutuk-sista sekä työkykyä ylläpitävästä toiminnasta vuoden 2016 aikana.

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän henkilöstömäärä oli 31.12.2016 yhteensä 446 henkilöä. Henkilöstömäärä on kolmen viime vuoden aikana vähentynyt 112 henki-löllä, joista eläkkeelle on siirtynyt 79 henkilöä. Koko henkilöstön määrästä vakinaisia kokoaikaisia henkilöitä oli 85,6 %. Osa-aikatyössä oli yhteensä 63, joista osa-ai-kaeläkkeellä 18. Osa-aikatyössä olevista henkilöistä naisia on 41 ja miehiä 22. Henkilöstön keski-ikä vuoden lopulla oli 49,7 vuotta. Suurinta ikäryhmää edustaa 55 – 59 -vuotiaat, joihin vuonna 2016 kuului 90 työntekijää. Yli 60-vuotiaita oli 70 työntekijää. Kaikkiaan kuntayhty-mässä yli 50-vuotiaita on 248 henkilöä eli heidän osuus on 55,6 % henkilöstöstä. Kuntayhtymän henkilöstön sukupuolirakenne on lähes tasapainossa. Naisia on 258 (58 %) ja miehiä 188 (42 %). Tulosalueittain sukupuolija-kauma vaihtelee jonkin verran.

Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen ovat keskeisiä työhyvinvointiin ja sitä kautta toiminnan tulokseen vaikuttavia asioita. Kuntayhtymän strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että vähintään viisi % henkilöstömenoista käytetään henki-löstön osaamisen uudistamiseen liittyviin toimenpitei-siin. Toteutumaa ei saavutettu vaan kehittämismittari jäi 3,6 %:iin.

Vuoden 2016 aikana Erasmus+-rahoituksella toteutui 6 ulkomaan työelämäjaksoa tai täydennyskoulutusta, yhteensä 78 arkipäivää. Lukuvuoden 2016 – 2017 teemaksi valittiin muutoksen kohtaaminen ja muutok-sesta selviäminen. Kehittämispalveluissa suunniteltiin pidempikestoinen esimiesvalmennuspaketti johdolle ja lähiesimiehille. Syksyn ensimmäisen lähipäivän teemana oli muutoksen kohtaaminen ja muutoksessa johta-minen. Toisen päivän teemana oli kirkastaa LEAN- ajat-telua ammatillisessa koulutuksessa. Kolmannen päivän teemana oli varhaisen tuen malli ja VARHE – maksujen muodostuminen.

Vuoden 2016 aikana JEDUssa järjestettiin runsaasti erimittaisia koulutuksia eri henkilöryhmille. Koulu-tuksia on järjestetty muutaman tunnin koulutuksista useamman opintopisteen laajuisiin koulutuksiin.

Kuntayhtymä järjesti kuntoremonttiviikon Vuokatissa kesällä 2016, johon osallistui noin 10 henkilöä. Lisäksi useimmissa ammattiopistoissa on järjestetty liikunta- ja virkistystapahtumia. Kuntayhtymän yhteisestä liikunta-päivästä ja pikkujoulusta luovuttiin säästöjen vuoksi.

TOB–henkilöstökyselyä ei toteutettu vuonna 2016. Keväällä 2016 tehdyn kyselyn tulosten pohjalta kaikille tulosalueille laadittiin kehittämissuunnitelmat lukuvuo-delle 2016 – 2017. Suunnitelmat on käsitelty kuntayh-tymän johtoryhmässä kesäkuussa, tulosalueiden kevään henkilöstökokouksissa ja ne ovat luettavissa laadun-hallinnan sivustolla sharepoint -alustalla. Tulosalueiden kehittämissuunnitelmien etenemisestä vastaavat tulos-alueiden johtajat. Suunnitelmien etenemistä arvioidaan kevään 2017 viimeisen johtoryhmän yhteydessä.

Yhtymäpalvelujen yhdeksi kehittämiskohteeksi valit-tiin tiimirakenteen kehittäminen ja tehostaminen. Elokuussa perustettiin pientyöryhmä miettimään rehto-rityöryhmän ja johtoryhmän tehtäviä ja rooleja. Lisäksi toinen pientyöryhmä laati esityksen tiimien toiminnan tehostamisesta.

Kuntayhtymän tiimit ovat olleet mukana kuntayhtymän toimintaan liittyvissä valmistelutyössä. Tiimikokouk-sissa on suunniteltu ja valmisteltu JEDUn yhteisiä asioita opetuksen ja kehittämistyön tueksi. Tiimien toiminnasta kerrotaan tarkemmin luvussa neljä.

Kehityskeskustelujen toteutuma 75 % on JEDUn histo-rian paras.

Henkilöstökertomuksen sisältöä ja sen painopistealu-eita tullaan tarkistamaan uuden henkilöstöstrategian laadinnan yhteydessä syksyllä 2017. Ammatillisen koulu-tuksen reformi tuo tullessaan myös muutoksia opetuk-seen ja erityisesti opetusjärjestelyihin. Kaiken keskellä on huolehdittava työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen liittyvistä asioista. TOB –henkilöstökyselyn toteuttamista jatkossa omana työnä harkitaan, sillä OPIX (koulutuksen järjestäjien verkosto) -verkostosta ei saa enää vertailutietoja toisilta koulutuksen järjestäjiltä samalla tavoin kuin aiemmin. OPIX – portaalin toiminta on lakkautettu vuoden 2016 lopussa, mutta verkosto toimii edelleen.

Lämmin kiitos henkilöstölle näiden muutosten keskellä jaksamisesta. Yhdessä olemme enemmän!

”Ymmärrys luo asialle arvon. Tärkeäksi ymmärretty asia säilyy mielessä. Muistinvarainen asia, tärkeäksikin mainittu, katoaa.”

– Kari Ollikainen

Liite 1 TOB kyselyn tulokset vuodelta 2015

2015

Haa

pajä

rvi

Haa

pave

siKa

lajo

kiN

ival

aO

ulai

nen

Piip

pola

Yliv

iesk

aYH

TYM

Ä-PA

LVEL

UT

JED

U

kesk

iarv

o 20

15

JED

U

kesk

iarv

o 20

14

JED

U

kesk

iarv

o 20

131.

Työ

n ke

hitt

ävyy

sM

inul

la o

n m

ahdo

llisu

us to

imia

itse

näis

esti

työs

säni

4,28

3,91

4,11

4,09

4,12

4,16

4,19

4,27

4,12

4,19

4,15

Min

ulla

on

mah

dolli

suus

olla

muk

ana

omaa

työt

äni k

oske

via

muu

toks

i suu

nnite

ltaes

sa3,

633,

23,

413,

163,

193,

163,

233,

593,

283,

343,

49M

inul

la o

n m

ahdo

llisu

us k

ehitt

ää it

selle

ni o

min

aisi

a ky

kyjä

työs

säni

3,79

3,69

3,52

3,41

3,52

3,37

3,71

3,86

3,58

3,69

3,70

Uus

ien

ideo

iden

keh

ittel

yyn

käyt

etää

n ai

kaa

työy

ksik

össä

ni3,

212,

853,

112,

512,

632,

612,

903,

002,

802,

922,

972.

Esi

mie

styö

Esim

iehe

ni h

uole

htii

työn

teki

jöis

tä3,

303,

523,

193,

253,

123,

083,

523,

323,

283,

353,

44O

len

tyyt

yväi

nen

työy

ksik

köni

joht

amis

tapa

an3,

303,

653,

303,

513,

103,

133,

293,

503,

363,

473,

40Ko

en e

sim

iehe

ni to

imin

tata

vat o

ikeu

denm

ukai

siks

i3,

283,

613,

413,

623,

233,

083,

393,

553,

413,

433,

53O

len

tyyt

yväi

nen

lähi

mm

ältä

esi

mie

heltä

ni sa

amaa

ni tu

keen

ja o

hjau

ksee

n3,

533,

673,

443,

793,

293,

343,

583,

453,

553,

573,

65O

len

tyyt

yväi

nen

nyky

isee

n ty

öhön

i3,

883,

963,

743,

743,

63,

793,

873,

953,

83,

954,

003.

Erg

onom

iaTy

össä

ni e

siin

tyy

ergo

nom

isia

ong

elm

ia ty

ömen

etel

mis

sä, n

osta

mis

issa

, jne

.3,

673,

783,

813,

433,

883,

714,

584,

233,

83,

833,

95Ty

össä

ni e

siin

tyy

ergo

nom

isia

ong

elm

ia ty

öväl

inei

ssä,

tilo

issa

, jne

.3,

493,

593,

73,

013,

523,

584,

553,

863,

553,

463,

674.

Opt

imaa

linen

kuo

rmitu

sPi

dän

työm

äärä

äni k

ohtu

utto

man

a3,

373,

283,

153,

323,

173,

553,

423,

593,

343,

433,

42Tu

nnen

ole

vani

ylir

asitt

unut

3,49

3,37

3,11

3,18

3,13

3,61

3,58

3,64

3,35

3,40

3,47

Selv

iydy

n ty

öteh

tävi

stän

i yle

ensä

nor

maa

lin ty

öaja

n pu

ittei

ssa

3,74

3,28

3,04

3,09

3,04

3,61

3,23

3,36

3,28

3,34

3,30

5. T

yöky

kyO

saam

isen

i riit

tää

nyky

iste

n ty

öteh

tävi

en h

oita

mis

een

3,98

4,06

4,11

4,09

4,13

4,05

4,42

4,45

4,13

4,16

4,23

Koen

jaks

avan

i työ

ssän

i hyv

in3,

673,

673,

373,

463,

483,

713,

483,

913,

573,

753,

83Ty

ökyk

yni t

yön

fyys

isiin

vaa

timuk

siin

näh

den

on

4,19

4,02

4,26

4,03

4,21

4,26

4,32

4,50

4,17

4,24

4,22

Työk

ykyn

i työ

n he

nkis

iin v

aatim

uksi

in n

ähde

n on

4,

073,

833,

963,

783,

834,

034,

034,

363,

933,

994,

006.

Tie

donk

ulku

ja v

uoro

vaik

utus

Koen

työy

ksik

köni

ilm

apiir

in h

yväk

si3,

353,

693,

373,

53,

293,

373,

423,

683,

463,

553,

60Yh

teis

työ

työy

ksik

köni

eri

amm

attir

yhm

ien

välil

lä o

n su

juva

a3,

73,

593,

673,

363,

523,

583,

683,

53,

553,

483,

65Ty

öyks

ikös

säni

huo

lehd

itaan

uus

iin te

htäv

iin p

ereh

dytt

ämis

estä

3,21

3,04

2,52

2,79

2,83

2,50

3,06

3,59

2,91

3,02

2,97

Työy

ksik

össä

ni sa

a pa

laut

etta

onn

istu

mis

esta

3,07

3,17

2,96

2,97

3,37

2,84

3,16

3,32

3,1

3,06

3,18

Tiet

oa ja

etaa

n ty

öyks

ikkö

ni si

sällä

3,37

3,43

3,15

3,16

3,12

3,21

3,06

3,36

3,23

3,22

3,42

Pidä

mm

e to

isem

me

ajan

tasa

lla ty

öyks

ikös

säm

me

3,44

3,57

3,15

3,36

3,13

3,26

3,32

3,36

3,34

3,30

3,47

Ole

n se

lvill

ä ty

öyks

ikkö

ni ta

voitt

eist

a3,

533,

783,

113,

293,

563,

613,

653,

643,

513,

543,

63Ju

lkitu

odut

arv

ot o

vat s

opus

oinn

ussa

tode

llise

n to

imin

nan

kans

sa3,

193,

222,

932,

592,

962,

792,

653,

232,

923,

113,

09O

len

tyyt

yväi

nen

kunt

ayht

ymän

joht

amis

tapa

an2,

983,

043,

002,

612,

462,

891,

713,

552,

743,

143,

22Ti

man

tin u

lkop

uolis

et v

äitt

ämät

Viim

eise

n vu

oden

aik

ana

olen

saan

ut a

mm

attit

aito

ani k

ehitt

ävää

kou

lutu

sta

3,28

3,33

3,67

3,03

3,25

2,97

3,39

3,77

3,27

3,53

3,49

Työp

aika

llani

ilm

enee

hen

kist

ä vä

kiva

ltaa

ja k

iusa

amis

ta3,

673,

833,

523,

913,

543,

713,

714,

233,

763,

763,

95O

len

koke

nut v

äkiv

alta

ista

käy

ttäy

tym

istä

tai s

en u

hkaa

työs

säni

4,67

4,2

4,41

4,17

4,52

3,95

4,74

4,73

4,37

4,36

4,41

Tyyt

yväi

syyt

eni p

alkk

aan

ja m

uihi

n ty

ösuh

de-e

tuih

in3,

813,

043,

413,

263,

293,

213,

193,

413,

293,

353,

32

kyse

lyn

vast

aano

ttaj

ia58

8240

112

6955

4127

481

535

kyse

lyyn

vas

tann

eita

4354

2776

5238

3122

343

381

vast

ausp

rose

ntti

74 %

66 %

68 %

68 %

75 %

69 %

76 %

81 %

71 %

71 %

Liite 2 Henkilöstötuloslaskelma

HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA (ulkoinen ) 1.1. ‐ 31.12.2016 2016 2015TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 39 170 932 39 644 700TOIMINTAMENOTHenkilöstömenotPalkat ja palkkiotOpetushenkilöstön palkat ‐12 614 793 ‐13 408 000Muun henkilöstön palkat ‐6 266 891 ‐6 651 311Jaksotetut palkat ja palkkiot 42 919 143 457Kokouspalkkiot /ansionmenetyskorv. ‐27 543 ‐36 048Aktivoidut palkat ja palkkiot 12 458 1 328Erilliskorvaukset Palkat ja palkkiot yhteensä ‐18 853 850 ‐19 950 574

Henkilöstökulujen korvaukset Sairausvakuutuskorvaukset 177 515 213 645Tapaturmakorvaukset 4 428 11 652Muut kansaneläkelait.korv. 0 0Muut henkilöstömenojen korj.erät 0 ‐156Henkilöstökulujen korvaukset yhteensä 181 942 225 141

Henkilösivukulut KuEL‐maksut ‐3 239 570 ‐3 456 020Muut työeläkemaksut ‐844 848 ‐930 181Varhe‐maksut ‐192 284 ‐119 136Jaksotetut eläkekulut 0 0Aktivoidut eläkekulut 2 137 229Henkilösivukulut yhteensä ‐4 274 565 ‐4 505 108

Muut henkilösivukulut Kansaneläke‐ ja sair.vak.maksut ‐396 640 ‐412 132Työttömyysvakuutusmaksut ‐674 580 ‐580 468Tapaturmavakuutusmaksut ‐128 430 ‐152 506Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut 10 116 33 009Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut 800 77Muut henkilösivukulut yhteensä ‐1 188 734 ‐1 112 020Henkilöstömenot yhteensä ‐24 135 207 ‐25 342 561Muut toimintamenot ‐10 712 562 ‐11 758 862TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ ‐34 847 769 ‐37 101 423TOIMINTAKATE 4 323 163 2 543 277Rahoitustuotot ja ‐kulut 27 697 ‐1 200VUOSIKATE 4 350 860 2 542 078Poistot ja arvonalentumiset ‐2 815 903 ‐3 124 351Satunnaiset tuotot 0 0Satunnaiset kulut 0 0 TILIKAUDEN TULOS 1 534 957 ‐582 273Poistoeron lis. (‐) tai väh.(+) 371 126 61 126Varausten lis. (‐) tai väh. (+) ‐1 500 000 300 000TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 406 083 ‐221 147

Opetus

Tuki

Opetus

Tuki

Opetus

Tuki

Opetus

Tuki

Opetus

Tuki

Opetus

Tuki

Opetus

Tuki

Opetus

Tuki

Opetus

Tuki

Opetus

Tuki

Yht.

50‐, 60

‐vuo

tispä

ivä, vihkimisp

äivä ym.

21

12

31

31

95

14Ho

itovapa

a (palkaton)

312

151

146

216

2815

338

865

179

1044

Isyysloma (palkaton)

1413

941

2713

5067

117

Isyysvapa

a, palkalline

n8

66

714

1327

Julkinen

tehtävä (esim

. kun

nalline

n luottamustoim

i) 1

193

64

2529

Kuntou

tus, muu

palkaton

712

2516

732

3567

Kuntou

tustuk

i / m

ääräaikainen

työk

yvyttömyys

1815

291

243

1826

1Luottamusmieskou

lutus

25

211

416

20Muu

virk

avap

aus/työlom

a (palkaton)

151

114

1321

117

444

191

3134

283

317

Muu

t opinn

ot (p

alkaton)

44

211

122

931

Opintovapa

a (palkaton)

111

32

691

142

122

47

179

9742

880

412

32Pa

kottavat perhe

syyt

11

92

17

51

33

1914

33Re

servin kertausha

rjoitu

s/väestönsuo

jeluko

ulutus

68

56

1319

Saira

usloma

154

310

291

438

137

134

452

480

625

5270

013

445

870

319

131

2820

1768

4588

Työtap

aturma

487

294

5236

88Va

nhem

painloma

5912

816

711

728

187

510

176

686

Vapa

a‐ajan

tapa

turm

a

131

132

470

47Va

pautus virk

ateh

tävien

hoido

sta, palkalline

n

11

17

317

1922

2749

Vuorotteluvapa

a29

310

836

33

213

306

213

1082

417

1499

Yksityisasia

t (pa

lkaton

)1

5624

6017

2236

328

917

32

9119

628

7Äitiy

sloma

255

5412

212

593

5112

661

121

582

6Äk

illise

sti sairastun

een lapsen

hoito

22

818

412

118

310

101

117

4166

107

Kaikki yhtee

nsä

1027

945

699

1546

895

489

1429

1635

1383

147

1366

420

1228

903

180

445

8030

5897

1392

7

Toise

n vakanssin

hoito omassa kun

tayh

tymässä ta

itoise

n vakanssin

hoito to

isen työn

antajan pa

lv.

Opetus

Tuki

Opetus

Tuki

Opetus

Tuki

Opetus

Tuki

Opetus

Tuki

Opetus

Tuki

Ope tus

Tuki

Opetus

Tuki

Opetus

Tuki

Opetus

Tuki

Yht.

Toise

n vakanssin

hoito (o

massa kun

tayh

tymässä)

373

126

110

137

513

213

213

152

153

689

1301

1990

Toise

n vakanssin

hoito to

isen työn

antajan pa

l.12

212

20

122

Toise

n vakanssin

hoito to

isen työn

antajan pa

lveluk

sessa

112

121

392

213

214

427

Toise

n vakanssin

hoito omassa kun

tayh

tymässä ta

itoise

n vakanssin

hoito to

isen työn

antajan pa

lv. Y

htee

nsä

122

374

00

126

110

137

513

334

021

321

392

00

152

015

310

2415

1525

39Ka

ikki yhtee

nsä

1149

1319

699

1546

1021

599

1566

2148

1717

147

1579

633

1320

903

332

059

890

5474

1216

466

JEDU

Nivala

Piippo

laYh

tymäp

alve

lut

Piippo

laTyöe

lämäp

alve

lut

Yhtymäp

alve

lut

Ylivieska

JEDU

Työe

lämäp

alve

lut

Ylivieska

Kalajoki

Haap

ajärvi

Haap

avesi

Nivala

Oulainen

POISSA

OLON

SYY

Kalajoki

Haap

ajärvi

Haap

avesi

Oulainen

Liite 3PO

ISSA

OLO

T JE

DU

SSA

VU

ON

NA

201

6

Haapaveden ammattiopistossa vietettiin henkilöstön virkistyspäivää 6.6.2016. Kuva Arto Veikkola.

Oulaisten ammattiopistosta datanomiksi keväällä 2016 valmistunut Jari Pekkala voitti lajissaan kotisivujen valmistaminen Taitaja 2016 -kilpailuissa kultaa ja valit-tiin Suomen edustajaksi marraskuussa järjestettyihin EurosSkills -kisoihin Göteboriin Ruotsiin. Pekkala voitti myös EuroSkillsseissä kultaa omassa lajissaan.

Vasemmalla olevassa kuvassa Jari Pekkala on tekemässä kilpailutyötä Seinäjoella Taitaja -kisoissa 2016.

Alla olevassa kuvassa ovat unkarilaiset opiskelijat yhdessä opettajansa Marianne Nyitrainen kanssa Rovaniemellä. Kuusi opiskelijaa suorittivat työssäoppimisjak-sonsa Suomessa talvella 2016, puolet ajasta Oulaisissa ja puolet HAapajärvellä.

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymäPL 7285501 Nivalay-tunnus 0210010-1

www.jedu.fi

Tämä henkilöstökertomus on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän viides ja pohjautuu JEDUn henkilöstö- ja hyvinvointistrategiaan 2015-2017.

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän henkilöstömäärä 31.12.2016 oli yhteensä 446 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä koko koulutuskuntayhtymässä oli 49,7 vuotta. Opetuksessa työskenteli saman päivän tilaston mukaan 269 henkilöä ja opetuksen tukipalveluissa sekä hallinnossa yhteensä 177 henkilöä. JEDUsta eläköityi vuoden 2016 aikana yhteensä 19 työntekijää.

Takakannen kuvat ovat kuvanneet Mika Pajala ja Lotta Jaatinen Taitaja 2016 kisoissa Seinäjoella.

jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän ......tuksen oppimistulosten arviointijärjestelmän arviointi...

Documents