jorma karttunen ryhmäkuntoutuksen vaikutus 67 vuotta ... · karttunen, jorma. the effects of group...

JORMA KARTTUNEN

Ryhmäkuntoutuksen vaikutus 67 vuottatäyttäneiden toimintakykyyn, elämänlaatuun

ja terveyspalvelujen kustannuksiin

The Effects of Group Rehabilitation on SubjectiveFunctional Performance, Activities of Daily Living, Health-related Quality of Life and Cost of Health

Service Provision in Community-Living Individuals Aged 67 Years or Older

JOKAKUOPIO 2009

KUOPION YLIOPISTON JULKAISUJA D. LÄÄKETIEDE 456KUOPIO UNIVERSITY PUBLICATIONS D. MEDICAL SCIENCES 456

Väitöskirja

Esitetään Kuopion yliopiston lääketieteell isen tiedekunnan luvalla julkisesti

tarkastettavaksi lääketieteen tohtorin arvoa varten Kuopion yliopistossa

Canthian auditoriossa L1, perjantaina 2. lokakuuta 2009 klo 12

Kansanterveystieteen ja kli inisen ravitsemustieteen laitosYleislääketieteen yksikkö

Kuopion yliopisto

Jakelu: Kuopion yliopiston kirjasto PL 1627 FI-70211 KUOPIO Puh. 040 355 3430 Fax 017 163 410 http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Sarjan toimittajat: Professori Raimo Sulkava Kansanterveystieteen ja kli inisen ravitsemustieteen laitos Geriatrian yksikkö

Professori Markku Tammi Biolääketieteen laitos, Anatomia

Tekijän osoite: Joensuun KuntoHovi Nepenmäenkatu 2 FI-80200 JOENSUU E-mail : [email protected] i

Ohjaajat: Professori Olli-Pekka Ryynänen Kansanterveystieteen ja kli inisen ravitsemustieteen laitos Kuopion yliopisto

Professori Raimo Sulkava Kansanterveystieteen ja kli inisen ravitsemustieteen laitos Kuopion yliopisto

Esitarkastajat: Dosentti I lona Nurmi-Lüthje Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus Kouvola

Professori Ismo Räihä Yleislääketieteen laitos Turun yliopisto

Vastaväittäjä: Dosentti Pekka T. Jaatinen Yleislääketieteen laitos Turun yliopisto

ISBN 978-951-27-1176-5ISBN 978-951-27-1213-7 (PDF)ISSN 1235-0303

KopijyväKuopio 2009Finland

Karttunen, Jorma. The effects of group rehabilitation on subjective functional performance, activities of daily living, health-related quality of life and cost of health service provision in community-living individuals aged 67 years or older. Kuopio University Publications D. Medical Sciences 456. 2009. 114 p. ISBN 978-951-27-1176-5 ISBN 978-951-27-1213-7 (PDF) ISSN 1235-0303 ABSTRACT Objective: The study aim was to determine the effects of group rehabilitation on the subjective functional performance, activities of daily living, health-related quality of life and costs of health services in community-living older adults aged 67 years or older. Functional performance, activities of daily living and quality of life were followed for 12 months. The costs were followed-up for 24 months. Design: A two-group, randomized, controlled trial. Setting: Rehabilitation center, Joensuun KuntoHovi, in eastern part of Finland. Participants: One hundred and thirty-six community-dwelling adults aged 67 years and older. Interventios: The subjects in the exercise intervention group took part in an exercise program for five months. Training included balance and muscle strength exercises, stretching, lectures of different health issues, group discussions and the participants also visited cultural attractions. The intervention was implemented in four groups (each with 12-15 participants) and each group exercised twice weekly for five months. Main outcome measures: Functional performance (standing one leg, fast 6-m walk, 6-m backward walk, 400-m walk, timed chair rise, stair climbing ability and a part of Berg`s balance test), activities of daily living (Barthel index and Joensuu-classification), health-related quality of life (15D and 15DS) and use and costs of health services. Results: In the intervention group, significant improvements were observed in standing on one leg, 6-m backward walking, timed chair rise and stair climbing ability and a part of Berg`s balance test. There were no significant improvements of fast 6-m walk, 400-m walk and activities of daily living. In the intervention group, significant improvements were also observed in health-related quality of life (15D and 15DS). In the intervention group, the costs to the health services were 856€/person less expensive at two years (intervention: 2413€/p and control: 3269€/p) but this reduction was not statistically significant. The cost of the intervention was 673€/person. Conclusions: This group rehabilitation was associated with significant improvements in functional performance and health-related quality of life. However, it did not significantly reduce the cost of health services. National Library of Medicine Classification: WB 300, WT 100 Medical Subject Headings: Activities of Daily Living; Aged; Exercise; Rehabilitation; Health Services/economics; Health Services/utilization; Health Care Costs; Costs and Cost Analysis; Mortality; Quality of Life; Quality-Adjusted Life Years

Karttunen, Jorma. Ryhmäkuntoutuksen vaikutus 67 vuotta täyttäneiden toimintakykyyn, elämänlaatuun ja terveyspalvelujen kustannuksiin. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 456. 2009. 114 s. ISBN 978-951-27-1176-5 ISBN 978-951-27-1213-7 (PDF) ISSN 1235-0303 TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ryhmäkuntoutuksen vaikutuksia kotona asuvien 67 vuotta täyttäneiden toimintakykyyn, elämänlaatuun ja terveyspalvelujen kustannuksiin. Toimintakykyä ja elämänlaatua seurattiin 12 kuukautta ja terveyspalvelujen kustannuksia 24 kuukautta. Tutkimuksen rakenne: Satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus. Osallistujat: 136 kotona asuvaa vähintään 67-vuotiasta henkilöä. Interventio: Interventioryhmään osallistuneilla henkilöillä oli tasapaino- ja lihasvoimaharjoitteita, venyttelyjä, luentoja ja opetuskeskusteluja erilaisista terveyteen ja ikääntymiseen liittyvistä aiheista sekä tutustumiskäyntejä. Intervention kesto oli viisi kuukautta. Interventioon osallistuneet jaettiin neljään ryhmään, joissa oli 12-15 osallistujaa/ryhmä. Harjoitteita oli kahdesti viikossa. Tärkeimmät lopputilamittarit: Toimintakyky (yhdellä jalalla seisominen, 6 m kävelynopeus, 6 m taaksepäin kävelynopeus, 400 m kävelyaika, tuolista ylösnousu -testi, porraskävelytesti, Bergin tasapainotesti, osittain), ADL (Barthelin indeksi ja Joensuu-luokitus), elämänlaatu (15D ja 15DS) ja terveyspalvelujen kustannukset. Tulokset: Interventioryhmässä todettiin tilastollisesti merkitsevä parantuminen yhdellä jalalla seisomisessa, 6 m taaksepäin kävelynopeudessa, tuolista ylösnousu -testissä, porraskävelyn suoriutumisen- testissä ja osittaisessa Bergin tasapainotestissä. Kuuden metrin kävelynopeudessa, 400 m kävelytestissä ja ADL-testeissä ei todettu tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Interventioryhmässä todettiin tilastollisesti merkitsevä parantuminen elämänlaadun mittauksissa. Interventioryhmässä olivat terveyspalvelujen käytön kustannukset (2413 €/hlö) kahden vuoden seuranta-aikana -856 €/hlö pienemmät kuin kontrolliryhmässä (3269 €/hlö), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Intervention kustannukset olivat 673 €/hlö. Johtopäätökset: Ryhmäkuntoutus paransi ikääntyneiden toimintakykyä ja elämänlaatua, mutta terveyspalvelujen käytön kustannuksissa ei todettu merkitsevää vähentymistä. Yleinen suomalainen asiasanasto: toimintakyky; elämänlaatu; ikääntyneet; vanhukset; terveydenhuolto; terveyspalvelut; kustannukset; kuolleisuus; ryhmäkuntoutus

Liisalle ja Petrukselle

Esipuhe Arvoisa lukija. Sain idean tämän väitöskirjan tekemisestä vuonna 2001 toimiessani Joensuun KuntoHovissa ylilääkärinä. Tuolloin teimme Raha-automaattiyhdistykselle hakemuksen Toimintakykyinen seniori- hankkeesta. Rahoituksen varmistuttua toteutettiin Joensuun KuntoHovissa vuosina 2002- 2004 tämän tutkimuksen käytännön toiminta, missä selvitettiin ryhmäkuntoutuksen vaikutuksia kotona asuvien 67 vuotta täyttäneiden joensuulaisten toimintakykyyn, elämänlaatuun ja terveyspalvelujen kustannuksiin. Väitöskirja on tehty Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimuksen käytännön toteutus tapahtui Joensuun KuntoHovissa, mikä on Pohjois-Karjalan suurin kuntoutuslaitos. Yhteistyötahoina olivat myös Joensuun terveyskeskus ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Haluan esittää suurimmat kiitokseni väitöskirjani pääohjaajalle, Kuopion yliopiston yleislääketieteen professori Olli-Pekka Ryynäselle. Olli-Pekka jaksoi tukea ja ohjata minua kärsivällisesti tässä pitkäaikaisessa tutkimuksen tekemisessä. Meillä oli lukuisia erinomaisen mielenkiintoisia keskusteluja, mitkä lisäsivät olennaisesti ymmärrystäni tästä aihepiiristä. Vuosina 2005- 2006 jouduin pitämään taukoa tutkimuksen tekemisestä, koska toimin tuolloin aikaa vievässä toimitusjohtajan tehtävässä KuntoHovissa. Viimeisen kahden vuoden aikana tein tutkimustyötä aktiivisesti ja viime vuodenvaihteessa olin kolme kuukautta virkavapaalla tutkimustyötä varten Esitän suuret kiitokset myös väitöskirjani toiselle ohjaajalle, Kuopion yliopiston geriatrian professori Raimo Sulkavalle. Hän antoi minulle tärkeitä huomioita ja tarkennuksia aihepiirin sisällöstä ja käsitteistä. Esitän kiitokseni myös TtM, KTK Erkki Soinille neuvoista tutkimuksen terveystaloustieteellisen analyysin tekemisessä. Olen kiitollinen Joensuun KuntoHoville ja Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistykselle, jotka antoivat minulle tämän mahdollisuuden tutkimuksen tekemiseen. Kiitän erityisesti Joensuun KuntoHovin fysioterapeutteja Leena Jaatista ja Tea Takkusta tutkimuksen käytännön harjoitteiden ja testausten toteuttamisesta ammattitaitoisesti. Leena ja Tea ovat erinomaisia kuntoutuksen osaajia ja ryhmänvetäjiä ja ilman heidän osaamistaan tämä tutkimus ei olisi ollut mahdollista. Kiitän KM Sirpa Moilasta, joka järjesti Toimintakykyinen seniori- projektin käytännön asiat projektipäällikkönä sekä erikoissairaanhoitaja Helena Hentusta sairaanhoitajien tutkimusten järjestämisestä laadukkaasti. Olen kiitollinen myös Joensuun terveyskeskuksen ylilääkäri, LT Leena Timoselle, jonka omasta väitöskirjasta sain paljon tärkeitä ajatuksia omaa tutkimustani varten. Kiitän myös Joensuun terveyskeskuksen fysioterapeutti Marja Koivulaa, joka antoi tärkeitä näkemyksiä käytännön harjoitteluun liittyen.

Kiitän Joensuun terveyskeskusta ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymää siitä, että sain tutkimuksen käyttöön tärkeitä terveyspalvelujen käytön kustannustietoja. Joensuun terveyskeskuksen järjestelmäasiantuntija Ritva Tahvanaista kiitän tietojen keräämisestä. Kiitän FM Tuija Kuusistoa suomen kielen tarkastamisesta. Väitöskirjani esitarkistajille dosentti Ilona Nurmi-Lüthjelle ja professori Ismo Räihälle esitän suurimmat kiitokseni erinomaisista huomioista ja tarkennuksista. Olen erityisen kiitollinen Teille kaikille vapaaehtoisille joensuulaisille, jotka osallistuitte Toimintakykyinen seniori- projektiin ja annoitte minulle tämän mahdollisuuden tutkimuksen tekemiseen. Teidän aktiivinen osallistuminen ja tukenne olivat kullanarvoisia. Sain neljänteen tutkimusryhmään osallistuneilta 15.3.2004 kirjeen, missä todettiin mm. seuraavaa: ”Ammattitaitoinen henkilökunta luennoitsijoineen on antanut osanottajille uutta intoa projektin jälkeenkin huolehtia terveydestään. Tiedämme nyt, että varsinkin meidän ikäihmisten liikunta- ja toimintakyvyn säilyttäminen vaatii jatkuvaa työtä. Ihminen lienee kuitenkin luonnostaan laiska, mistä syystä tarvittaisiin jatkuvaa järjestettyä, projektin mallin mukaista, toimintaa. Me, jotka voitimme tämänkertaisessa arvonnassa, olemme kokemiimme tuloksiin tyytyväisiä ja toivomme, että projektia voitaisiin jatkaa jolloin yhä useampi pääsisi toimintaan osallistumaan.”…”Iän lisääntyessä jokaista, varsinkin yksin elävää, alkaa askarruttaa huoli kotona selviämisestä. Jatkuva kokonaisvaltainen, fyysinen ja psyykkinen/sosiaalinen, kuntoutus antaa kokemuksemme mukaan varmuutta ja toivoa selviytyä pitempään ilman laitoshoitoa ja samalla vähentää yhteiskunnan kustannuksia.” Kiitän näistä tärkeistä osallistujien huomiosta. Kiitän Raha-automaattiyhdistystä Toimintakykyinen seniori- hankkeen taloudellisesta tukemisesta, minkä avulla tutkimuksen käytännön toiminta saatiin toteutettua. Kaikkein rakkaimmat kiitokseni esitän vaimolleni Liisalle, joka on tukenut minua kaikkien näiden vuosien aikana. Meillä on kotona useita Bernin paimenkoiria ja välillä ovat paperit saaneet kyytiä ja meteli on ollut hirmuinen, mutta vaimoni on sisukkaasti vienyt meidän porukkaa eteenpäin. Lopuksi kiitän poikaani Petrusta, joka jaksoi sietää minun vapaa-aikojen erikoista ajankäyttöä. Kahdeksan vuotta tämän tutkimuksen tekemisessä meni. Välillä oli taukoja. Erittäin antoisaa aikaa tämä on ollut. Minulle ja monille muille tutkimustyö oman työn ohessa antaa paljon mielenkiintoisia elämyksiä. Yksin tätä en olisi jaksanut, mutta kaikkien tässä mukana olleiden tuella tämä onnistui. Joensuussa syyskuussa 2009 Jorma Karttunen

Lyhenteet ADAP Assessment of Daily Activity Performance ADL Activities of Daily Living AIA Art and Inspiring Activities ANOVA Analysis of Variance AVLT The Auditory Verbal Learning Test BADL Basic Activities of Daily Living CESD-10 Center for Epidemiologic Studies Depression Scale CI Confidence Interval CHAMPS Community Healthy Activities Model Program for Seniors questionnaire DSST The Digit Symbol Substitution Test EQ-5D Euro Quality of Life -5D FIM The Functional Independence Measure FOC Functional Oriented Obstacle Course FSQ Functional Status Questionnaire GARS Groningen Activity Restriction Scale GDS Geriatric Depression Scale GED Group Exercise and Discussions HOS Health Orientation Scale IADL Instrumental Activities of Daily Living ITT Intention to Treat MFI Multidimensional Fatique Inventory

MMSE Mini-Mental State Examination Mob-T The Mobility Tiredness Score OARS The Old Americans Resourches and Services Multidimensional Functional Assessment Questionnaire Scale POMS Profile of Mood States PPA Physiological Profile Assessment PPT Physical Performance Test QALY Quality Adjusted Life Year QWB-SA Quality of Well-Being Scale 1RM One-Repetition Maximum RR Relative Risk SCWT-A The abridged Stroop Colour Word Test SD Standard Devitation SE Self-efficacy for Strength SF-36 Short-Form Health Survey SIP Sickness Impact Profile SPF Satisfaction with Physical Function SPPB The Short Physical Performance Battery SSE Square-Stepping Exercise STAI State-Trait Anxiety Inventory STS Sit to Stand SWLS The Satisfaction with Life Scale TUG Timed Up & Go test

TWGT Therapeutic Writing and Group Therapy VFT The Verbal Fluency Test WAIS Wechsler Adult Intelligence Scale WHOQOL-BREF World Health Organisation Quality of Life instrument

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO ....................................................................................................................... 17

1.1 Iäkkäät ja kuntoutus .................................................................................................. 17 1.2 Käsitteistö ................................................................................................................... 19 1.3 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys ........................................................................ 20

2 KIRJALLISUUSKATSAUS .............................................................................................. 21

2.1 Geriatrisen yleisen kuntoutuksen vaikuttavuus: systemaattinen kirjallisuuskatsaus ...................................................................................................... 21

2.2 Kirjallisuuskatsaus geriatrisen yleisen kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimukseen .............................................................................................................. 24 2.2.1 Yleistä ............................................................................................................... 24 2.2.2 Geriatrisen yleisen kuntoutuksen lopputilamittarien käyttö ............................. 25

2.2.2.1 ADL- ja IADL- toiminnat ....................................................................... 25 2.2.2.2 Liikkumiskyky, toimintakyky ja kaatuilu ............................................... 27 2.2.2.3 Ahdistuneisuus, depressio ja kognitiiviset toiminnat .............................. 32 2.2.2.4 Elämänlaatu ............................................................................................. 33 2.2.2.5 Palvelujen käyttö ja kuolleisuus .............................................................. 35

2.2.2.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset / kustannusvaikuttavuus ............................................................................ 37

2.2.3 Aikaisempien tutkimusten arviointia ................................................................ 37 3 TUTKIMUSOSA ................................................................................................................. 40

3.1 Tutkimushypoteesi ja tutkimuksen tavoitteet ............................................................. 40 3.2 Tutkimuksen suoritustavan tieteellinen arviointi, tulosten käsittely

ja tilastolliset menetelmät .......................................................................................... 41 3.3 Aineisto ...................................................................................................................... 42 3.4 Menetelmät ................................................................................................................. 44 3.4.1 Mittarit ............................................................................................................. 44 3.4.2 Menetelmien sisältö ........................................................................................ 46 3.4.3 Terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset ....................................................... 47 3.5 Intervention kuvaus .................................................................................................... 48 3.6 Tulokset ...................................................................................................................... 52

3.6.1 Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden perustiedot .................................... 52 3.6.2 Painoindeksin (BMI), ulospuhalluksen huippuvirtauksen (PEF)

ja näön tulokset ............................................................................................. 56 3.6.3 Ortostaattinen koe ............................................................................................. 56 3.6.4 Staattinen tasapaino .......................................................................................... 57 3.6.5 Dynaaminen tasapaino ...................................................................................... 58 3.6.6 Käden puristusvoima ........................................................................................ 59 3.6.7 Tuolista ylösnousu-testi .................................................................................... 60 3.6.8 Kävelynopeus ................................................................................................... 60 3.6.9 Porraskävelytesti ............................................................................................... 61

3.6.10 400 metrin kävelytesti ...................................................................................... 62 3.6.11 Bergin tasapainotesti ........................................................................................ 62 3.6.12 Kaatumiset ....................................................................................................... 63 3.6.13 Toimintakykytesti Barthelin indeksi ................................................................ 63 3.6.14 Toimintakykytesti Joensuu- luokitus ............................................................... 64 3.6.15 Lubbenin sosiaalinen toimintakyky ................................................................. 64 3.6.16 Zungin depressioanalyysi ................................................................................ 64 3.6.17 Muistitesti (MMSE) ......................................................................................... 64 3.6.18 Elämänlaatu 15D ............................................................................................. 65 3.6.19 Elämänlaatu 15DS ........................................................................................... 68 3.6.20 Intervention kustannukset ............................................................................... 71 3.6.21 Terveyspalvelujen käytön kokonaiskustannukset ............................................ 71 3.6.22 Erikoissairaanhoidon kustannukset.................................................................. 75 3.6.23 Perusterveydenhuollon käytön kustannukset ................................................... 77 3.6.24 Taloudellinen arviointi ..................................................................................... 79

4 POHDINTA ......................................................................................................................... 83

4.1 Tutkimuksen systemaattinen tarkastelu ..................................................................... 83 4.2 Tutkimuksen soveltuvuus ja metodologinen pätevyys ............................................... 83 4.3 Vertailu aikaisempiin tutkimuksiin ............................................................................ 87

4.3.1 Intervention vaikutukset liikkumiskykyyn, toimintakykyyn ja kaatuilun vähenemiseen .................................................................................... 87 4.3.2 Intervention vaikutukset ADL- ja IADL- toimintoihin .................................... 89 4.3.3 Intervention vaikutukset ahdistuneisuuteen, depressioon ja kognitiivisiin toimintoihin ................................................................................ 89 4.3.4 Intervention vaikutukset elämänlaatuun ........................................................... 90 4.3.5 Intervention vaikutukset terveyspalvelujen käyttöön ja

kuolleisuuteen ................................................................................................... 91 4.3.6 Intervention vaikutukset terveyspalvelujen

kustannuksiin / kustannusvaikuttavuus............................................................. 91 4.4 Tutkimuksen heikkoudet ja vahvuudet ....................................................................... 93

4.5 Suositukset tutkimuksille tulevaisuudessa ................................................................. 94 5 JOHTOPÄÄTÖKSET ......................................................................................................... 96

6 LÄHTEET ............................................................................................................................ 97

7 LIITETAULUKOT JA MUUT LIITTEET (tutkimuksessa käytetyt lomakkeet)

17

1. JOHDANT0

1.1 Iäkkäät ja kuntoutus Suomessa Suomi ikääntyy seuraavien vuosikymmenten aikana nopeasti. Vuonna 2007 vastasyntyneen pojan elinajan odote oli 75,8 vuotta ja tytön 82,8 vuotta. Vuoteen 2040 mennessä miesten elinajan odotteen ennustetaan kasvavan 84 vuoteen ja naisten 88,4 vuoteen (Suomen virallinen tilasto 2008 ja Tilastokeskus 2007). Vuoden 2008 lopussa Suomen väkiluku oli 5 326 314, joista 65-vuotta täyttäneitä oli 892 068 eli 16,7 %. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 Suomen väkiluku on 5 546 772, joista 65-vuotta täyttäneitä arvioidaan olevan 1 276 036 eli 23,0 %. Vuonna 2040 Suomen väkiluvun arvioidaan olevan 5 730 424, joista 65-vuotta täyttäneitä ennustetaan olevan peräti 1 548 380 eli 27,0 % (Suomen virallinen tilasto 2007 ja 2009A). Terveys 2000-tutkimuksessa vuosina 2000-2001 selvitettiin ikääntyvien toimintakykyä mm. kysymällä henkilöiden omia arvioita kyvystään suoriutua kolmesta päivittäisen elämänsä perustoiminnasta: vuoteeseen asettumisesta ja vuoteesta noususta, pukeutumisesta ja riisuutumisesta sekä asunnossa liikkumisesta. Terveys 2000- tutkimuksessa perustoimintojen rajoituksia todettiin olevan henkilöillä, jos he eivät pystyneet lainkaan yhteen tai useampaan em. perustoimintaan tai heillä oli suuria vaikeuksia jostakin mainitusta tehtävästä suoriutumisessa. 65 vuotta täyttäneistä miehistä oli 10,2 %:lla ja naisista 9,8 %:lla perustoimintojen rajoituksia (Aromaa ja Koskinen 2002). Terveys 2000-tutkimuksessa 65 vuotta täyttäneistä miehistä 81,1 %:lla ja naisista 80,3 %:lla oli jokin pitkäaikaissairaus. Lisäksi 65 vuotta täyttäneistä miehistä 28,3 % ja naisista 26,4 % koki terveytensä huonoksi tai melko huonoksi. Ikääntyvien määrän kasvu asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiselle uusia vaatimuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008) todetaan, että ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja kuntoutukseen kannattaa panostaa, koska

- hyvinvointi ja terveys vaikuttavat ratkaisevammin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen sekä palvelujen kustannuksiin ja rahoituksen kestävyyteen kuin ikääntyneiden määrän lisääntyminen sinänsä

- ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden koheneminen tukee itsenäistä suoriutumista, kotona asumista ja mahdollisuuksia toimia aktiivisena yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä

- on olemassa tutkimusnäyttöä ennalta ehkäisyn, riskien hallinnan, varhaisen puuttumisen ja kuntoutuksen vaikuttavuudesta.

18

Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa todetaan, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskiössä ovat

- onnistuvan ikääntymisen turvaaminen - terveellisten elintapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy - hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen - itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen - lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavien ja ylläpitävien

liikuntamahdollisuuksien lisääminen - varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen - sairauksien tehokas hoito ja kuntoutus - gerontologisen asiantuntemuksen vahvistaminen.

(Sosiaali- ja terveysministeriö 2008) Sosiaali- ja terveysministeriön kuntoutusselonteossa kuntoutus määritellään ihmisen ja ympäristön muutosprosessiksi, jonka tavoitteena on kuntoutujan toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen ja hyvinvoinnin edistäminen. Kuntoutus on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa, jonka tavoitteena on kuntoutujan elämänhallinnan tukeminen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002). Kunnissa on hyvin vähän mahdollisuuksia antaa ikääntyville toimintakykyä ylläpitävää ja haurastumista hidastavaa kuntoutusta. Kela kuntouttaa pääsääntöisesti työikäisiä, ja lainsäätäjä on sulkenut yli 65-vuotiaat kuntoutuksesta pois. Vain muutamia tuhansia ikäihmisiä pääsee Kelan kuntoutukseen tai erilaisille sopeutumisvalmennuskursseille vuosittain. Tällä hetkellä ikäihmisten toimintakykyä ylläpitävää kuntoutusta järjestetään valtaosin sotainvalidi- ja veteraanikuntoutuksena. Sotiemme veteraanit ovat keski-iältään jo 85-vuotiaita, ja heitä oli vuoden 2008 alussa jäljellä enää n. 80 000. Sotainvalidit pääsevät vuosittain laitoskuntoutukseen ja veteraanit pääsevät nykyisin vuosittain joko laitos- tai avokuntoutukseen. Tämä on vain pieni osa koko vanhusväestön kuntoutustarpeesta. Naisten osuus veteraanikuntoutujista lisääntyy vuosittain. Vanhusten toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus uhkaa loppua, kun veteraaneista aika jättää, ellei jotakin korvaavaa järjestelmää luoda sotainvalidi- ja veteraanikuntoutuksen tilalle. Suomessa on noin sata sotainvalidien ja veteraanien kuntoutuslaitosta, joihin kertynyt geriatrisen kuntoutuksen osaaminen tulisi hyödyntää, ennen kuin laitokset keskittyvät muuhun toimintaan. Ikääntyvien kuntoutus on paitsi sairauksien seurauksia ja toiminnanvajeita korjaavaa fyysistä kuntoutusta, myös preventiivistä toimintaa sekä ihmisen psyykkisiä, sosiaalisia ja kognitiivisia voimavaroja tukevaa hoitoa, vaikuttamista ympäristöön ja yhteiskuntaan. Viime vuosilta on saatu lupaavaa tieteellistä näyttöä siitä, että kuntoutuksen ulottaminen psyykkisten, sosiaalisten ja kognitiivisten toimintojen alueelle kannattaa (Pitkälä et al. 2007).

19

1.2 Käsitteistö Kuntoutus on eri aikoina ymmärretty eri tavoin. Kuntoutus on ollut sidoksissa eri ajankohtien yhteiskunnallisiin tarpeisiin. 1930-luvulla kuntoutus ja vammaisten ongelmat unohtuivat taloudellisen laman ja massatyöttömyyden kanssa taistellessa. Toisen maailmansodan jälkeen oli tavoitteena saattaa sodassa tai tapaturmassa vaikeasti vammautunut takaisin työelämään. Seuraavina vuosikymmeninä huomio kiinnittyi hitaasti eteneviin sairauksiin, ennen muuta verenkierto- ja hengityselinten sairauksiin, mielenterveyden häiriöihin ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin, joiden aiheuttaman työkyvyttömyyden kansantaloudelliset haitat olivat suuret (Järvikoski ja Härkäpää 2008). Yhdistyneiden kansakuntien päätösasiakirjassa määriteltiin kuntoutus seuraavasti: Kuntoutus tarkoittaa prosessia, jonka avulla vammaisia (tai vajaakuntoisia) henkilöitä autetaan itse saavuttamaan ja ylläpitämään mahdollisimman hyvä fyysisen, aistimuksellisen, älyllisen, psyykkisen tai sosiaalisen toiminnan taso, jolloin heillä on mahdollisuus elää mahdollisimman itsenäistä elämää. Kuntoutus voi sisältää toimenpiteitä, joilla erilaiset toiminnot mahdollistetaan tai palautetaan, tai sen avulla voidaan korvata jonkin toiminnon menetys, puuttuminen tai rajoitus (United Nations 1994). Kuntoutus voidaan jakaa lääkinnälliseen eli lääketieteelliseen kuntoutukseen ja sosiaaliseen, kasvatukselliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen. Suomessa suurimpia kuntoutuksen rahoittajia ovat kunnat ja kuntayhtymät, Kansaneläkelaitos, Valtiokonttori ja vakuutusyhtiöt. Kuntoutuspalvelujen tuottajia ovat julkisella sektorilla mm. terveys- ja sosiaalikeskukset, sairaalat, sosiaalihuollon laitokset, oppilaitokset ja työvoimatoimistot. Yksityisiä palvelujen tuottajia ovat kuntoutuslaitokset, hoitolaitokset, kansanterveys- ja vammaisjärjestöt sekä itsenäiset ammatinharjoittajat. Suomessa noin puolet kuntoutuspalveluista tuotetaan julkisella sektorilla ja toinen puoli yksityisesti. Suomessa järjestettävä kuntoutus on kansainvälisesti katsoen laajaa. Geriatrinen kuntoutus tarkoittaa kuntoutuksen osa-aluetta, joka kohdistuu vanhusväestöön. Geriatrinen kuntoutus on tavoitteellista iäkkäiden kuntoutusta, joka pohjautuu laaja-alaiseen moniammatilliseen geriatriseen arviointiin. Geriatrinen arviointi (geriatric assessment) tarkoittaa moniammatillista sairaalassa tai avohoidossa tapahtuvaa geriatrisen potilaan sairauksien ja elämäntilanteen kartoitusta, jonka tuloksena on hoito-, kuntoutus- ja usein sijoitussuunnitelma. Geriatrisen kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa, korjata tai kompensoida toimintakykyä ja sen vajeita. Geriatrisen kuntoutuksen prosessi rakentuu tiedon keruusta, tavoitteiden asettamisesta ja järjestelmällisestä yhteistyöstä tavoitteiden saavuttamiseksi. Prosessin käytännön toteutuksesta vastaa moniammatillinen tiimi, johon yleensä kuuluu geriatri tai geriatriaan perehtynyt lääkäri, omahoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Geriatrinen kuntoutus on usein selkeästi johonkin tiettyyn sairauteen tai toimintakyvyn haittaan kohdennettua kuntoutusta.

20

Geriatrinen kuntoutus voi olla myös yleiskuntoutusta, jolloin sen kohderyhmänä ovat ikääntyneet henkilöt, joilla voi olla sairauksia, mutta jotka eivät sairasta mitään nimenomaista sairautta tai toimintakykyä rajoittavaa haittaa. Tällöin kuntoutuksen painopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Geriatrista kuntoutusta voidaan toteuttaa avo- tai laitoskuntoutuksena. Tässä tutkimuksessa on kyse geriatrisesta yleiskuntoutuksesta, mikä toteutettiin avokuntoutuksena. Geriatrisella avokuntoutuksella tarkoitetaan kotona asuvien vanhusten kuntoutusta niin, että kuntoutuksen toimenpiteet toteutetaan kodin ulkopuolisissa paikoissa tai kotona tai näitä yhdistäen. Geriatriseen avokuntoutukseen osallistuvat henkilöt yöpyvät kuntoutuksen aikana kotonaan. 1.3 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Geriatrisen kuntoutuksen tutkiminen on haastavaa moni-interventioluonteen vuoksi. Vanhusten erilaisia kuntoutusmalleja koskeva tieto on vajavaista. Tutkittua tietoa on eniten aivohalvausyksiköiden ja geriatristen kuntoutusyksiköiden toiminnasta. Tutkittua tietoa on jonkin nimenomaisen geriatrisen sairauden kuntoutuksesta. Vahvaa tieteellistä näyttöä on aivohalvauksen jälkeisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta siihen erikoistuneissa yksiköissä ja lonkkamurtumakuntoutuksen vaikuttavuudesta geriatrisessa yksikössä. Myös geriatrisen, moniammatillisen tiimin tekemän selvittelyn pohjalta toteutetun hoidon ja kuntoutuksen hyödyistä on varsin vahvaa näyttöä monisairaan vanhuksen hoidossa (Pitkälä et al. 2007). Geriatrisen kuntoutuksen kustannusvaikuttavuudesta on vähän tietoa (Rissanen ja Aalto 2002). Tutkimusten ulkoisen validiteetin eli edustavuuden kannalta ongelmallista on myös lopputilamittarien käyttö. Useassa tutkimuksessa käytetään korvike- eli surrogate-muuttujia (van den Ende et al.1998), jolloin lopputilamittarit eivät välttämättä vastaa kuntoutukselle käytännössä asetettavia tavoitteita ja lopputulosten todellinen kliininen merkitys jää avoimeksi. Oletuksena on, että kuntoutuksena toteutettu fyysinen harjoittelu lisää lihasvoimaa, reaktionopeutta ja tasapainoa (I aste), minkä puolestaan oletetaan parantavan toimintakykyä (II aste). Parantuneen toimintakyvyn oletetaan puolestaan vähentävän palvelujen käyttöä, sairastavuutta ja kuolleisuutta (III aste) ja mahdollisesti säästävän yhteiskunnan vanhustenhoitokuluja (IV aste). Lihasvoimaa, reaktionopeutta ja tasapainoa voidaan pitää korvikemuuttujina (surrogate variable), joilla tarkoitetaan fysikaalisesti tai kemiallisesti mitattavissa olevaa terveydentilaan liittyvää suuretta, jonka muutoksen oletetaan tuottavan terveyshyötyä. Vasta II asteen muuttujia, kuten elämänlaatu, kaatuilun määrä, toimintakyky, liikkumiskyky, ADL-toiminnot, depressiivisyys, voidaan pitää todellisina, henkilön terveydentilaa ja toimintakykyä kuvaavina muuttujina.

21

Vasta III asteen muuttujat, kuten palvelujen käyttö, kuolleisuus ja sairastavuus sekä IV asteen muuttujat, kuten kustannusten muutokset, kuvaavat mahdollisesti saavutettuja hyötyjä väestönäkökulmasta (taulukko 1) (Roilas 2004). Taulukko 1. Kuntoutuksena toteutetusta fyysisestä harjoittelusta saavutettavan hyödyn oletettuja vaikutuskohteita.

I ASTE II ASTE III ASTE IV ASTE

lihasvoima elämänlaatu palvelujen käyttö sosiaali‐ ja terveydenhuollon

reaktionopeus liikkumiskyky sairastavuus kustannukset

tasapaino kaatuilun määrä kuolleisuus

toimintakyky

ADL‐ ja IADL‐toiminnat

depressiivisyys

2. KIRJALLISUUSKATSAUS 2.1 Geriatrisen yleisen kuntoutuksen vaikuttavuus: systemaattinen

kirjallisuuskatsaus Kirjallisuuskatsaus toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen. Tarkoituksena oli löytää tutkimuksia, joiden kohderyhmät ja interventiot muistuttivat suomalaista geriatrista yleiskuntoutusta. Kirjallisuuskatsausta suunniteltaessa otettiin huomioon seuraavat seitsemän aiemmin tehtyä kirjallisuuskatsausta samasta aihepiiristä. Heikki Roilaksen (2004) väitöskirjassa Geriatrisen päiväkuntoutuksen vaikuttavuus oli tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus geriatrisen yleisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta vuosina 1985- 2000. Leena Timosen (2007) väitöskirjassa Group-Based Exercise Training in Mobility Impaired Older Women kirjallisuuskatsauksen artikkelit olivat vuosilta 1994- 2006. Lisäksi huomioitiin viisi seuraavaa kirjallisuuskatsausta: Michael K. Baker ym. (2007) Multi-modal exercise programs for older adults, Andrew D. Beswick ym. (2008) Complex interventions to improve physical function and maintain independent living in elderly people: a systematic review and meta-analysis, Simon Gates ym. (2008) Multifactorial assessment and targeted intervention for preventing falls and injuries among older people in community and emergency care settings: a systematic review and meta-analysis, Mee O. Gu ja Vicki S. Conn (2008) Meta-analysis of the Effects of Exercise Interventions on

22

Functional Status in Older Adults, Sari Vaapio ym. (2009) Quality of life as an outcome of fall prevention interventions among the aged: a systematic review. Tämän tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa päivitettiin edellä mainittujen tutkimusten kirjallisuuskatsausten tiedot. Tutkimuskohde rajattiin seuraavia kriteereitä noudattaen:

1. Tutkimus koskee ikääntyneeseen väestöön suunnattua kuntoutusta, jonka tavoitteena on toimintakyvyn parantaminen.

2. Kohderyhmä on iältään > 65-vuotiaita tai tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä on > 71 vuotta.

3. Kohderyhmä asuu kotona tai palvelutalossa. 4. Kohderyhmään osallistuvilla voi olla sairauksia, mutta he eivät sairasta

mitään nimenomaista sairautta, vaan kyse on yleisestä kuntoutuksesta. 5. Tutkimus on satunnaistettu, kontrolloitu kliininen koe. 6. Tutkimus käyttää vähintään yhtä luonnollista, kliinistä lopputilan mittaria, ei pelkästään korvikemuuttujia (surrogate-). 7. Kuntoutus tapahtuu avokuntoutuksena.

Kirjallisuushaussa käytetyt tietokannat olivat PubMed, Cohrane Library ja PsycINFO. Haku koski vuosia 2005-2008. Hakustrategiassa käytettiin seuraavia avainsanoja: (rehabilitation OR exercise OR exercise therapy OR walking OR exercise movement techniques) AND randomized controlled trial AND (aged OR older OR elderly) AND (ADL OR economic analysis OR quality of life OR qaly OR mortality OR IADL OR use of services). Lisäksi löydetyistä artikkeleista käytiin läpi kirjallisuusviitteet uusien artikkelien löytämiseksi sekä PubMed:n kautta saadut keskeisimmät viiteartikkelit (related articles). Kirjallisuushakuun otettiin mukaan myös tammi-helmikuussa 2009 julkaistut artikkelit. Kirjallisuushaku päättyi 28.2.2009. Artikkelien hakuprosessi on kuvattu kuviossa 1. Jorma Karttunen ja Olli-Pekka Ryynänen valitsivat viitteistä abstraktit ja abstraktien luvun perusteella artikkelit, joista 35 hyväksyttiin. Artikkelien kirjallisuusviitteiden ja PubMed:n viiteartikkelien kautta löytyi täydennyshakuna 18 artikkelia. Kahden tutkijan lukemana löytyi kirjallisuuskatsaukseen hakukriteerien mukaisesti yhteensä 53 artikkelia.

23

ÁööööffööAAA

llääääll

ööö

Alkuperäiset haut1609 viitettä

Poistettu duplikaatit jaasiaan liittymättömät

Abstraktien haku263 abstraktia

Abstraktien luvun perusteella valitut103 artikkelia

Kirjallisuuskatsaukset15 artikkelia

Hylätyt53 artikkelia

Hyväksytyt35 artikkelia

Täydennyshaut18 artikkelia

Lopulliset53 artikkelia

Kuvio 1. Artikkelien hakuprosessi Liitetaulukkoon 1 on koottu kirjallisuuskatsaukseen hakuprosessin perusteella hyväksyttyjen artikkelien perustiedot sekä II-IV asteen lopputilamittarien tulokset. Artikkelien taso arvioitiin sekä tutkimuksen soveltuvuuden että metodologisen pätevyyden kannalta. Liitetaulukkoon 2 on koottu artikkelien tason arviointi. Mikäli kahdessa tai useammassa eri artikkelissa oli käsitelty samaa tutkimusaineistoa, yhdistettiin nämä artikkelit samaan arviointiin (Gitlin et al. 2006, 2008 ja 2009, Luukinen et al. 2006 ja 2007, Timonen et al. 2006 ja 2008, Vaapio et al. 2007 ja Sjösten

24

et al. 2008, van Uffelen et al. 2007 ja 2008 sekä Pitkälä et al. 2009 ja Routasalo et al. 2008). Liitetaulukkoon 3 on koottu hakuprosessissa hylätyt artikkelit ja hylkäysten syyt. 2.2 Kirjallisuuskatsaus geriatrisen yleisen kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimukseen

2.2.1 Yleistä

Ikääntyneiden kuntoutuksen tutkimus on keskittynyt pitkälti liikkumisvaikeuksien kuntoutukseen ja niiden etenemisen estoon. Yleensä liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuuden näyttö liittyy romahdusmaisesti alkaneen toiminnanvajauksen hoitoon, kuten aivohalvauksen jälkeiseen kuntoutukseen (Stroke Unit Trialists` Collaboration 2002) tai lonkkamurtumien kuntoutukseen (Huusko et al. 2000). Hitaasti ja progressiivisesti kehittyvän toiminnanvajauksen kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään vähemmän. Yli puolella kaikista 85 vuotta täyttäneistä toiminnanvajeet kehittyvät hitaasti joko liikkumattomuuden ja vähentyneen energiansaannin takia niin sanotun hauraus-raihnausoireyhtymän kautta (Gill et al. 2002; Strandberg et al. 2006) tai monisairastavuuden kautta haurastumiseen ja sitä kautta edelleen toiminnanvajeisiin (Ferrucci et al. 1996). Liikunnallisesta kuntoutuksesta, erityisesti voimaharjoittelusta, on tehty ainakin 70 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta (Latham et al; 2003, Timonen et al. 2002). Tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että hauraiden iäkkäiden kuntoutujien toiminnanrajoitukset vähenevät, eli lihasvoima kasvaa ja kävelynopeus paranee. Kuitenkin vain harvat tutkimukset ovat kyenneet osoittamaan kuntoutuksen vaikuttavuuden päivittäiseen toimintakykyyn. Näille interventioille on ollut ominaista intensiivisyys (harjoittelua 2 - 3 kertaa viikossa) ja pitkäkestoisuus (9 -18 kuukautta) (Gill et al. 2002; Binder et al. 2002). Ikäihmisten kaatumisten ehkäisystä on näyttöä monitekijäisistä, useisiin riskitekijöihin puuttuvista tai tasapainoon ja voimaharjoitteluun keskittyvistä interventioista (Gillespie et al. 2003). Kognition kuntoutuksesta on tullut viime vuosina esille merkittäviä tutkimuksia, joiden mukaan muistitoimintojen harjoittelu on hyödyllistä ja pitkävaikutteista (Willis et al. 2006). Liikunta ylläpitää kognitiivisia toimintoja (Colcombe ja Kramer 2003) myös dementiaa sairastavilla (Heyn et al. 2004). Useissa pitkittäisissä epidemiologisissa tutkimuksissa on viitettä myös liikunnan vaikutuksesta dementian ehkäisyssä (Larson et al. 2006). Liikuntaryhmistä on myös jonkin verran näyttöä ikääntyneiden masennuksen hoidossa ja ehkäisyssä (Lawlor et al. 2001). Vanhojen ihmisten yksinäisyys ja sosiaalinen eristyneisyys johtavat kognition ja toimintakyvyn heikkenemiseen, laitoshoitoon ja ennenaikaiseen kuolemaan. Vanhustyön keskusliitossa kehitetty psykososiaalinen ryhmäkuntoutus, joka perustui yksinäisten vanhojen ihmisten elämänhallinnan tukemiseen, voimaantumiseen ja

25

sosiaaliseen aktivoitumiseen, paransi kuntoutujien psyykkistä hyvinvointia, kognitiota sekä vähensi terveyspalvelujen käyttöä ja kuolleisuutta (Pitkälä et al. 2005). 2.2.2 Geriatrisen yleisen kuntoutuksen lopputilamittarien käyttö

2.2.2.1 ADL- ja IADL-toiminnat

Päivittäisistä toiminnoista selviytymistä voidaan arvioida haastattelu- ja kyselytutkimuksilla. Päivittäisistä toiminnoista (Physical Activities of Daily Living, PADL tai ADL) selviytymistä arvioivat menetelmät kartoittavat perustoiminnoista, kuten henkilökohtaisesta hygieniasta ja liikkumisesta selviytymistä. Asioiden hoitamisesta (Instrumental Activities of Daily Living, IADL) selviytyminen edellyttää lisäksi sosiaalisia taitoja ja psyykkisiä voimavaroja.

ADL- ja IADL-mittareita on tehty erilaisia tutkimustarkoituksia varten. Yhdessä kirjallisuuskatsauksessa todettiin, että on julkaistu 113 erilaista ADL- tai IADL-mittaria (Lindeboom et al. 2003). Kirjallisuuskatsauksen sisältämistä tutkimuksista 14:ssä käytettiin ADL- tai IADL-mittaria (ks. liitetaulukko 1). Näistä kahdeksassa (Ginis et al. 2006; Gitlin et al. 2006 ja 2008; Willis et al. 2006; Carral et al. 2007; Lin et al. 2007; Sato et al. 2007; Sato et al. 2008 ja Sato et al. 2009) todettiin ADL-toiminnoissa tilastollisesti merkitsevää parantumista. Ginisin ym. (2006) tutkimuksessa 64 kotona asuvaa 68 - 85-vuotiasta vanhusta randomisoitiin puoliksi interventio- ja kontrolliryhmiin. Interventioryhmä harjoitteli kahdesti viikossa 12 viikon ajan. Harjoitukset sisälsivät lihasvoimaharjoitteita ja koulutusta harjoitusten merkityksestä päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseksi. Kontrolliryhmään kuuluneet tekivät samat lihasvoimaharjoitteet, mutta he eivät saaneet koulutusta. Interventioryhmään kuuluneet kokivat neljän ADL:n osion yhdeksästä parantuneen useammin kuin kontrolliryhmään kuuluneet. Gitlinin ym. (2006 ja 2008) tutkimukseen kuului 319 kotona asuvaa vähintään 70-vuotiasta henkilöä, joilla oli vaikeuksia suoriutua yhdestä tai useammasta ADL-toiminnasta. Interventio sisälsi viisi toimintaterapeutin tapaamista ja yhden fysioterapeutin tapaamisen, joissa ohjattiin harjoitteita, kodin muutostöitä, kaatumisten hallintaan ja turvallisuuteen liittyviä asioita, ongelmien ratkaisuun liittyviä asioita sekä lihasvoima- ja tasapainoharjoitteita. Interventio kesti kuusi kuukautta ja seuranta 12 kuukautta. Lopputilamittareina olivat ADL, IADL, kaatumisten pelko, itsetunto ja sopeutumiskeinot. Interventioryhmässä oli kuuden kuukauden kohdalla vähemmän vaikeuksia ADL- ja IADL-toiminnoissa, vähemmän kaatumisia sekä parempi itsetunto ja parempi sopeutumiskeinojen käyttö. 12 kuukauden kohdalla interventioryhmässä oli vähemmän kaatumisia.

26

Willisin ym. (2006) tutkimukseen osallistui 2832 > 65-vuotiasta kotona asuvaa henkilöä. Tutkimukseen osallistui kolme interventioryhmää, joista 1. interventioryhmällä oli muistiharjoittelua (memory training), 2. interventioryhmällä oli loogisen ajattelun harjoittelua (reasoning training) ja 3. interventioryhmällä oli nopean prosessoinnin harjoittelua (speed of processing). Jokaisella ryhmällä oli 10 harjoituskertaa (60 - 75 minuuttia/kerta). Tehosteharjoitukset tehtiin 11 kuukautta ja 35 kuukautta varsinaisen harjoittelun jälkeen ja ne sisälsivät neljä kertaa 75 minuutin harjoittelun. Tutkimuksen seuranta-aika oli viisi vuotta. Toisessa interventioryhmässä oli merkitsevästi vähemmän vaikeuksia IADL- toiminnoissa kuin kontrolliryhmässä. Ensimmäisessä ja 3. interventioryhmässä ei todettu vaikutusta IADL-toimintoihin. Kaikki kolme interventioryhmää säilyttivät tehonsa omalle ryhmälle suunnatuissa kognitiivisissa toiminnoissa. Carralin ym. (2007) tutkimuksessa 62 kotona asuvaa yli 65-vuotiasta naista jaettiin kahteen ryhmään, joista 1. ryhmä teki vesiharjoittelua 45 minuuttia kahdesti viikossa ja kuntosaliharjoittelua kolmesti viikossa ja 2. ryhmä teki vastaavan vesiharjoittelun lisäksi voimisteluharjoittelua kolmesti viikossa. Molempien ryhmien interventio kesti viisi kuukautta. Tutkimuksessa käytettiin Montorion validioitua espanjalaista IADL-mittaria ja vain 2. ryhmässä todettiin tilastollisesti merkitsevä parantuminen IADL-toiminnoissa ( 7,31- 7,88, p=0,040). Tämän mittarin asteikko on 0 - 8 välillä ja 1. ryhmän lähtöarvo oli jo lähellä maksimia (7,98 - 7,99, p=0,070) ja kattoefektin vuoksi tilastollisesti merkitsevän muutoksen ilmaantuminen oli vaikeaa. Linin ym. (2007) tutkimukseen osallistui 150 vähintään 65-vuotiasta kotona asuvaa henkilöä, jotka olivat tarvinneet hoitoarvion kaatumisen takia viimeisen neljän viikon aikana. Tutkimukseen osallistuneet jaettiin kolmeen interventioryhmään. Fysioterapeutti ohjasi kotiharjoitteluryhmään kuuluneita henkilöitä yksilöllisesti kotona 40 - 60 minuutin ajan kahden viikon välein. Yksi käynti sisälsi venyttely-, lihasvoima- ja tasapainoharjoitteita, lisäksi ohjeena oli harjoitella omatoimisesti vähintään kolmesti viikossa. Toiseen interventioryhmään kuuluneet henkilöt saivat kodin turvallisuuteen liittyvää arviointia 30 - 40 minuuttia joka toinen viikko. Kolmanteen interventioryhmään kuuluneille tehtiin 30 - 40 minuutin vierailu kotona joka toinen viikko ja he saivat koulutusta ja ohjeistusta. Intervention kesto oli neljä kuukautta. Kaikissa kolmessa interventioryhmässä ADL-toiminnot paranivat merkitsevästi. Saton ym. (2007) tutkimuksessa 30 kotona asuvaa 75 - 79-vuotiasta vanhusta jaettiin kahteen interventioryhmään ja yhteen kontrolliryhmään. Ensimmäinen interventioryhmä teki vesiharjoittelua 60 minuuttia kerran viikossa ja 2. interventioryhmä kahdesti viikossa, molemmat ryhmät 24 viikon ajan. Tutkimuksessa käytettiin ADL-toimintojen mittaamiseen FIM-mittaria (Granger et al. 1986), mikä koostuu 18 eri ADL- toimintojen osiosta, joista jokainen pisteytettiin asteikolla 1 - 7 pistettä. Molemmissa interventioryhmissä todettiin tilastollisesti merkitsevä parantuminen FIM-pisteissä kuuden kuukauden kohdalla, mutta kolmen kuukauden kohdalla vain kahdesti viikossa harjoittelevien ryhmässä. Molemmissa interventioryhmissä todettiin parantuminen elämänlaadussa (SF-36, Ware et al. 1992) kuuden kuukauden kohdalla, mutta kolmen

27

kuukauden kohdalla vain kahdesti viikossa harjoittelevien ryhmässä. Tutkimuksen heikkoutena oli pieni tutkimusaineisto. Saton ym. (2008) tutkimukseen osallistui 22 > 65-vuotiasta kotona asuvaa henkilöä. Ensimmäinen interventioryhmä teki vesiharjoittelua 60 minuuttia kerran viikossa ja 2. interventioryhmä kahdesti viikossa, molemmat ryhmät kahden vuoden ajan. Tutkimuksessa mitattiin ADL-toimintoja FIM-mittarilla. Ensimmäisessä interventioryhmässä neljä kuudesta FIM:n osiosta parani tilastollisesti merkitsevästi kuuden kuukauden ja vuoden kohdalla lähtötilanteeseen verrattuna. Toisessa interventioryhmässä paranivat vastaavasti kaikki FIM:n osiot kuuden kuukauden ja vuoden kohdalla sekä viisi osiota kahden vuoden kohdalla. Toisessa interventioryhmässä oli merkitsevä parantuminen verrattuna 1. interventioryhmään kahden vuoden kohdalla kahdessa FIM:n osiossa (kylpyhuoneessa siirtymiset ja portaiden nousu). Tutkimuksessa ei ollut varsinaista kontrolliryhmää ja tutkimusaineisto oli pieni. Saton ym. (2009) tutkimukseen osallistui 22 > 65-vuotiasta kotona asuvaa henkilöä, joilla oli jossakin liikkumistoiminnassa avun tarvetta. Ensimmäinen interventioryhmä teki vesiharjoittelua 60 minuuttia kerran viikossa ja 2. interventioryhmä kahdesti viikossa, molemmat ryhmät kahden vuoden ajan. Tutkimuksessa mitattiin ADL-toimintoja FIM-mittarilla. Molemmissa interventioryhmissä todettiin tilastollisesti merkitsevä parantuminen FIM-pisteissä kuuden ja 12 kuukauden kohdalla ja 2. interventioryhmässä myös 24 kuukauden kohdalla verrattuna alkutilanteeseen. Molemmissa interventioryhmissä todettiin merkitsevä parantuminen elämänlaadun SF-36-mittarin fyysisen ja psyykkisen osion yhteispisteissä kuuden ja 12 kuukauden kohdalla alkutilanteeseen verrattuna. Tutkimuksessa ei ollut varsinaista kontrolliryhmää ja tutkimusaineisto oli pieni. Kuudessa tutkimuksessa (Chin A Paw et al. 2006; Luukinen et al. 2006; Timonen et al. 2006; Mahoney et. al. 2007; Elley at al. 2008 ja Hendriks et al. 2008) ei todettu interventioryhmien ADL-toiminnoissa tilastollisesti merkitsevää parantumista. 2.2.2.2 Liikkumiskyky, toimintakyky ja kaatuilu

Liikkumis- ja toimintakyky

Liikkumis- tai toimintakykyä käytettiin lopputilamittarina 18 tutkimuksessa (ks. liitetaulukko 1), joista 15 tutkimuksessa (de Vreede et al. 2005; Fatouros et al. 2005; Li et al. 2005; Means et al. 2005; Luukinen et al. 2006; The LIFE study Investigators 2006; Villareal et al. 2006; Freiberger et al. 2007; Greenspan et al. 2007; Shumway-Cook et al. 2007; Dubbert et al. 2008; Henwood et al. 2008; Shigematsu et al. 2008; Vestergaard et al. 2008 ja Eyigor et al. 2009) todettiin interventioryhmässä tilastollisesti merkitsevää parantumista liikkumis- tai toimintakyvyssä.

28

De Vreeden ym. (2005) tutkimukseen osallistui 98 iältään vähintään 70-vuotiasta naista, jotka jaettiin kahteen interventioryhmään ja yhteen kontrolliryhmään. Interventioryhmä 1 teki toiminnallisia harjoitteita, jotka tähtäsivät päivittäisten toimintojen parempaan suorittamiseen, ja interventioryhmä 2 teki lihasvoimaharjoitteita. Molemmat ryhmät harjoittelivat yhden tunnin kolme kertaa viikossa 12 viikon jakson. Toimintakykyä mitattiin ADAP (Cress et al. 1996)- ja TUG-testeillä (Podsiadlo et al. 1991). Interventioryhmässä 1 ADAP-testin kokonaispisteet paranivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin interventioryhmässä 2 ja kontrolliryhmässä.

Fatouroksen ym. (2005) tutkimukseen osallistui 52 kotona asuvaa yli 65-vuotiasta miestä, jotka eivät harrastaneet liikuntaa. Ensimmäinen interventioryhmä teki matalatehoisia (50 - 55 % 1RM) lihasvoimaharjoitteita ja 2. interventioryhmä teki korkeatehoisia (80 - 85 %) 1RM) lihasvoimaharjoitteita. Molemmat ryhmät harjoittelivat 50 - 60 minuuttia kolme kertaa viikossa 24 viikon ajan. Molemmissa interventioryhmissä toimintakyvyn testien (TUG, 50 jalan kävelynopeus ja portaiden nousu- ja laskeutumisnopeus) tulokset paranivat merkitsevästi harjoittelun päättyessä testattuna verrattuna kontrolliryhmään. Toisen interventioryhmän parantuneet toimintakyvyn testitulokset (TUG, kävelynopeus ja portaiden nousu) säilyivät parempina koko 12 kuukauden ajan harjoittelun loppumisesta.

Lin ym. (2005) tutkimukseen osallistui 256 iältään vähintään 70-vuotiasta naista, joista interventioryhmään kuuluneet naiset tekivät Tai Chi -harjoitteita ja kontrolliryhmässä tehtiin venyttely-, hengitys- ja rentoutusharjoitteita. Molemmat ryhmät harjoittelivat yhden tunnin kolmesti viikossa kuuden kuukauden ajan. Fyysistä toimintakykyä mitattiin TUG-testillä ja kävelynopeudella. Interventioryhmässä funktionaalinen tasapaino ja fyysinen toimintakyky paranivat merkitsevästi ja kaatumisen pelko väheni. Lisäksi interventioryhmässä todettiin kuuden kuukauden kohdalla merkitsevästi vähemmän kaatumisia ja loukkaantumisia aiheuttaneita kaatumisia.

Meansin ym. (2005) tutkimukseen osallistui 338 kotona asuvaa vähintään 65-vuotiasta henkilöä. Interventioryhmään kuuluneet tekivät ryhmäharjoitteluna tasapaino-, liikkuvuus- ja koordinaatioharjoittelua 90 minuuttia kolmesti viikossa kuuden viikon ajan. Interventioryhmän toimintakyky (FOC, Means et al. 2005) oli kontrolliryhmään verrattuna parempi kuuden viikon ja kuuden kuukauden kohdalla. Interventioryhmässä niistä henkilöistä, joilla oli ollut kaatuminen kuusi kuukautta ennen tutkimuksen alkua, 87 %:lla ei ollut kaatumisia kuuden kuukauden seurannan aikana, kun vastaava osuus kontrolliryhmässä oli 34,5 %. Interventioryhmässä oli siis merkitsevästi vähemmän kaatumisia kuuden kuukauden seurannan aikana.

Luukisen ym. (2006) tutkimuksessa 486 kotona asuvaa vähintään 85-vuotiasta vanhusta jaettiin puoliksi interventio- ja kontrolliryhmiin. Interventio-ohjelma sisälsi kotona tehtäviä harjoitteita, kävely- ja ryhmäharjoitteita sekä itsehoitoharjoittelua kullekin osallistujalle yksilöllisesti suunniteltuna. Interventioryhmässä todettiin liikkumiskyvyssä tilastollisesti merkitsevä parantuminen.

29

The LIFE-P- tutkimukseen (2006) osallistui 424 kotona asuvaa 70 - 89-vuotiasta vanhusta, joilla oli riski toimintakyvyn heikentymiseen. Interventioryhmän harjoittelu sisälsi ryhmäharjoitteina aerobisia harjoituksia sekä voima-, tasapaino- ja venyttelyharjoituksia, jotka ensimmäisen kahden kuukauden aikana tehtiin 40 - 60 minuutin kestoisina kolmesti viikossa. Seuraavan neljän kuukauden aikana ryhmäharjoitteita tehtiin kahdesti viikossa ja kotiharjoitteita vähintään kolmesti viikossa. Viimeisen kuuden kuukauden aikana tehtiin ryhmäharjoitteita 1 - 2 kertaa viikossa ja kotiharjoitteita. Lisäksi ensimmäisen 10 viikon aikana kerran viikossa oli psykososiaalinen ryhmäharjoite, jolla pyrittiin tukemaan ja kannustamaan osallistujia. Kontrolliryhmään kuuluneet saivat terveyteen liittyvää ryhmäkoulutusta kerran viikossa kuuden kuukauden ajan ja sen jälkeen kerran kuukaudessa. Toimintakykyä mitattiin The Short Physical Performance Battery-testillä (SPPB, Guralnik et al. 1994). Interventioryhmässä kuuden ja 12 kuukauden kohdalla toimintakyky (SPPB) oli tilastollisesti merkitsevästi parempi.

Villarealin ym. (2006) tutkimukseen osallistui 27 henkilöä, joilla oli BMI > 30 ja fyysisen toimintakyvyn heikentymä. Interventioryhmä (n=17) sai dieettiohjeet 750 kcal/vrk ja teki fyysisiä ryhmäharjoitteita, jotka sisälsivät liikkuvuus-, kestävyys-, voima- ja tasapainoharjoituksia 90 minuuttia kolmesti viikossa. Interventioryhmässä oli keskimääräinen painonlasku 8,4 %, mikä oli merkitsevästi parempi kuin kontrolliryhmän, jossa ei todettu painonmuutosta. Fyysistä toimintakykyä mitattiin Functional Status Questionnaire- (FSQ, Jette et al. 1987), Physical Performance Test- (PPT, Host et al. 1996) ja peak oxygen consumption- mittareilla, joissa todettiin merkitsevää parantumista.

Freibergerin ym. (2007) tutkimukseen osallistui 217 iältään vähintään 70-vuotiasta vanhusta, jotka jaettiin kahteen interventioryhmään ja yhteen kontrolliryhmään. Interventioryhmä 1 teki voima-, tasapaino- ja koordinaatioharjoittelua ja sai myös psykososiaalista ja kehon hallinnan ohjausta. Interventioryhmä 2 teki perinteistä voima-, tasapaino- ja kestävyysharjoittelua. Intervention kesto oli 16 viikkoa, yhden tunnin kestoisia harjoituksia tehtiin kahdesti viikossa. Fyysistä toimintakykyä mitattiin TUG- ja STS-testillä (Nevitt et al. 1989), kävelynopeudella ja maksimaalisella askelpituudella. Molemmissa interventioryhmissä todettiin parantumista TUG- ja STS-testeissä. Interventioryhmässä 2 oli merkitsevästi vähemmän kaatumisia, niitä oli 23 % vähemmän kuin kontrolliryhmässä, kun taas interventioryhmässä 1 ei kaatumisten määrässä ollut vähenemistä. Tutkimuksen toteuttamisessa oli ongelmana se, että kontrolliryhmä valittiin ensin ja vasta myöhemmin randomisoitiin interventioryhmät.

Greenspanin ym.(2007) tutkimukseen osallistui 269 vähintään 70-vuotiasta naista, joilla oli ollut vähintään yksi kaatuminen viimeisen vuoden aikana ja osittaista toimintakyvyn heikentymistä. Interventioryhmä teki Tai Chi -harjoitteita 60 - 90 minuuttia kaksi kertaa viikossa 48 viikon ajan. Interventioryhmässä todettiin tilastollisesti merkitsevästi pienemmät toimintakyvyn SIP-testin (Bergner et al. 1981) fyysisen osion ja siirtymisen osion pisteet, mikä viittaa ryhmän parempaan fyysiseen toimintakykyyn ja siirtymiskykyyn.

30

Shumway-Cookin ym. (2007) tutkimukseen osallistui 453 kotona asuvaa vähintään 65- vuotiasta henkilöä. Interventioryhmän harjoittelu sisälsi keskiraskasta aerobista harjoittelua ja liikkuvuus-, lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua. Interventioryhmä harjoitteli yhden tunnin kolme kertaa viikossa 12 kuukauden ajan ja lisäksi ohjelmaan kuului kuusi tuntia kaatumisten ehkäisyä käsittelevää koulutusta. Interventioryhmässä todettiin merkitsevä parantuminen liikkumiskyvyn testeissä (Bergin tasapainotesti, tuolista ylösnousu- testi ja TUG) verrattuna kontrolliryhmään. Kaatumisten määrässä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa interventio- ja kontrolliryhmien välillä. Interventioryhmässä harjoitteluun osallistumisaste oli vain 58 %.

Dubbertin ym.(2008) tutkimukseen osallistui 224 veteraanimiestä, iältään 60 - 85-vuotiaita, joilla oli fyysisen toimintakyvyn rajoituksia. Interventioryhmään kuuluvia ohjattiin neuvonnalla kotona tapahtuvaan kävely- ja voimaharjoitteluun. Intervention kesto oli 10 kuukautta, jona aikana hoitajan tapaamiset olivat kolmesti ja hoitajan puhelinkontakti oli kerran kuukaudessa. Lisäksi oli automaattisia motivointiviestejä sekä kirje kotiin joka toinen kuukausi. Interventioryhmässä todettiin kahdessa viidestä fyysisen toimintakyvyn testauksesta merkitsevä parantuminen: tuolista ylösnousu 30 sekunnissa -testissä ja kuuden minuutin kävelytestissä. Kontrolliryhmässä oli loukkaantumisia aiheuttaneita kaatumisia 14 osallistujalla ja interventioryhmässä neljällä, mikä oli merkitsevästi vähemmän. Lisäksi todettiin interventio- ja kontrolliryhmien yhdistetyssä analyysissä niillä osallistujilla, jotka ilmoittivat tehneensä viimeisen neljän viikon aikana voimaharjoittelua, 10 kuukauden aikana tilastollisesti merkitsevä parantuminen fyysisen toimintakyvyn ja elämänlaadun mittauksissa.

Henwoodin ym. (2008) tutkimukseen osallistui 67 vähintään 65-vuotiasta kotona asuvaa omatoimista vanhusta, jotka jaettiin kahteen interventioryhmään ja yhteen kontrolliryhmään. Interventioryhmä 1 teki lihasten voimaharjoittelua ja interventioryhmä 2 teki lihasten kestävyysharjoittelua. Molemmat ryhmät harjoittelivat yhden tunnin kahdesti viikossa 24 viikon ajan. Molemmissa interventioryhmissä useat toimintakyvyn osiot parantuivat merkitsevästi. Lisäksi ensimmäisessä interventioryhmässä elämänlaatu (the University of Queensland Quality of Life questionnaire) parani merkitsevästi.

Shigematsun ym. (2008) tutkimukseen osallistui 68 vähintään 65-vuotiasta kotona asuvaa henkilöä, joista 1. interventioryhmä teki ruutuhyppyharjoittelua (SSE) 70 minuuttia kaksi kertaa viikossa 12 viikon ajan. Toinen interventioryhmä teki kävelyharjoittelua 40 minuuttia kerran viikossa 12 viikon ajan. Fyysisen toimintakyvyn testaus sisälsi 11 osiota, joista 1.interventioryhmässä seitsemän osiota parani merkitsevästi verrattuna toiseen interventioryhmään. Kaatumisten seuranta-aika oli kahdeksan kuukautta. Kaatumisten määrässä ei ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.

Vestergaardin ym. (2008) tutkimukseen osallistui 61 kotona asuvaa vähintään 75-vuotiasta naista, jotka saivat kotiapua ja jotka eivät pystyneet menemään ulos ilman apuvälineitä tai jonkun apua. Interventioryhmään kuuluneet harjoittelivat kotona videon ohjeiden mukaan kolme kertaa viikossa viiden kuukauden ajan. Yksi harjoituskerta kesti

31

26 minuuttia ja sisälsi venyttely- ja tasapainoharjoituksia, lihasvoimaharjoitteita kuminauhalla, sekä aerobisia harjoitteita kuten paikallaan kävelyä. Ensimmäisen harjoituksen neuvoi ohjaaja, jatkossa oli puhelinkontakti kahden viikon välein. Lopputilamittareina olivat toimintakyky, kävelynopeus, lihasvoimatestit ja elämänlaatu (EQ-5D, Herdman et al. 2001). Toimintakykymittareina olivat tuolista ylösnousu, PPT ja Mob-T (Avlund et al. 1996). Viiden kuukauden kohdalla toimintakyvyn testitulokset olivat interventioryhmässä parantuneet merkitsevästi, mutta toimintakyvyssä ryhmien välillä ei ollut eroja. Viiden kuukauden kohdalla elämänlaatu (EQ-5D) oli interventioryhmässä merkitsevästi parempi kuin kontrolliryhmässä. Eyigorin ym. (2009) tutkimukseen osallistui 40 yli 65-vuotiasta tervettä naista. Interventioryhmän (n=19) harjoittelu sisälsi turkkilaista kansantanssia yhden tunnin ajan kolmesti viikossa ja lisäksi suositeltiin kävelyä 30 minuuttia vähintään kahdesti viikossa. Intervention kesto oli kahdeksan viikkoa. Interventioryhmässä todettiin merkitsevä paraneminen kolmessa fyysisen toimintakyvyn testissä (6 minuutin kävely, tuolilta ylösnousu ja portaiden nousu).

Kolmessa tutkimuksessa (Chin A Paw et al. 2006; Shigematsu et al. 2007 ja Routasalo et al. 2008) ei todettu tilastollisesti merkitsevää parantumista liikkumis- tai toimintakykytestissä.

Kaatumiset

Kaatumisten määrää käytettiin lopputilamittarina 16 tutkimuksessa (ks. liitetaulukko 1), joista seitsemässä tutkimuksessa (Davison et al. 2005; Li et al. 2005; Means et al. 2005; Skelton et al. 2005; Gitlin et al. 2006; Freiberger et al. 2007 ja Dubbert et al. 2008) todettiin tilastollisesti merkitsevä kaatuilun väheneminen.

Davisonin ym.(2005) tutkimukseen osallistui 313 yli 65-vuotiasta kotona asuvaa vanhusta, joilla oli ollut käynti ensiavussa kaatumisen tai kaatumiseen liittyvän vamman takia ja lisäksi vähintään yksi muu kaatuminen viimeisen vuoden aikana. Interventioryhmään kuuluneet saivat lääketieteellisistä, fysioterapeuttista ja toimintaterapeuttista kuntoutusta. Interventioryhmässä oli 36 % vähemmän kaatumisia kuin kontrolliryhmässä, mutta kaatuneiden henkilöiden lukumäärässä ja sairaalahoitoon joutumisten määrässä ei ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Interventioryhmässä oli lyhyemmät sairaalahoitojen pituudet.

Skeltonin ym. (2005) tutkimukseen osallistui 81 vähintään 65-vuotiasta kotona asuvaa omatoimista naista, joilla oli ollut vähintään kolme kaatumista viimeisen vuoden aikana. Interventioryhmä (n=51) osallistui kerran viikossa yksilöllisesti suunniteltuihin ryhmäharjoituksiin, jotka sisälsivät tasapaino-, voima- ja liikkuvuusharjoitteita 60 minuuttia. Lisäksi ryhmällä oli kotiharjoitteita (20 – 40 min) kahdesti viikossa. Intervention kesto oli 36 kuukautta. Interventioryhmässä oli seurannan aikana 31 % vähemmän kaatumisia (IRR 0,69, 95 % CI 0,50-0,96, p=0,029).

32

Aiemmin kuvatuissa Lin ym. 2005 (s. 28), Meansin ym. 2005 (s. 28), Gitlinin ym. 2006 (s. 25), Freibergerin ym. 2007 (s. 29) ja Dubbertin ym. 2008 (s. 30) tutkimuksissa todettiin kaatumisten merkitsevä väheneminen.

Sen sijaan yhdeksässä tutkimuksessa (Lord et al. 2005; Luukinen et al. 2007; Mahoney et al. 2007; Shigematsu et al. 2007; Shumway-Cook et al. 2007; Elley et al. 2008; Hendriks et al. 2008; Rosendahl et al. 2008 ja Shigematsu et al. 2008) kaatumisten merkitsevää vähenemistä ei todettu.

2.2.2.3 Ahdistuneisuus, depressio ja kognitiiviset toiminnat Ahdistuneisuutta käytettiin lopputilamittarina kolmessa tutkimuksessa (ks. liitetaulukko 1) (Holland et al. 2005; Oken et al. 2006 ja Gusi et al. 2008), joista yhdessä (Gusi et al. 2008) todettiin tilastollisesti merkitsevä ahdistuneisuuden vähentyminen. Depressiota käytettiin lopputilamittarina kahdeksassa tutkimuksessa (Holland et al. 2005; Oken et al. 2006; Sims et al. 2006; Lin et al. 2007; Mahoney et al. 2007; Gusi et al. 2008; Sjösten et al. 2008 ja Eyigor et al. 2009), joista yhdessä (Gusi et al. 2008) todettiin merkitsevä depression vähentyminen. Gusin ym. (2008) tutkimukseen osallistui 106 vähintään 60-vuotiasta naista, joilla oli ylipainoa tai kohtalainen depressio. Interventioryhmä teki kävelyharjoittelua, johon yhdistettiin liikkuvuusharjoitteita, kolmesti viikossa (50 minuuttia/kerta). Intervention kesto oli kuusi kuukautta. Sekä ahdistuneisuus että depressio vähenivät interventioryhmässä merkitsevästi. Sjöstenin ym. (2008) tutkimukseen osallistui 591 vähintään 65-vuotiasta kotona asuvaa henkilöä, joilla oli vähintään yksi kaatuminen viimeisen vuoden aikana ja MMSE >17. Interventioryhmä sai yksilöllisesti suunnitellut harjoitteluohjelmat, alkuvaiheessa tehtiin geriatrinen arvio kaatumisen riskitekijöistä ja annettiin ennaltaehkäisyn ohjeet. Lisäksi tehtiin fyysiset harjoitteet pienryhmissä kahdesti kuukaudessa, psykososiaalinen ryhmäharjoite kerran kuukaudessa ja pidettiin luento kerran kuukaudessa. Interventioryhmä sai lisäksi ohjeen tehdä fyysisiä harjoitteita kotona kolmesti viikossa. Intervention kesto oli 12 kuukautta. Sekä interventio- että kontrolliryhmässä depressio-oireet (GDS, Yesavage et al. 1983) vähenivät merkitsevästi, mutta ryhmien välillä ei ollut eroa (p=0,110). Kuitenkin miehillä ja > 75-vuotiailla oli interventioryhmässä tilastollisesti merkitsevästi vähemmän depressio-oireita. Kognitiivisia toimintoja käytettiin lopputilamittarina viidessä tutkimuksessa (ks. liitetaulukko 1) (Lachman et al. 2006; Oken et al. 2006; Willis et al. 2006; Carral et al. 2007 ja van Uffelen et al. 2008), joista kahdessa (Willis et al. 2006 ja Carral et al. 2007) todettiin tilastollisesti merkitsevä kognitiivisten toimintojen parantuminen. Willisin ym. (2006) tutkimusta, jossa todettiin merkitsevä kognitiivisten toimintojen parantuminen, on kuvattu edellä (s. 26) IADL-toimintojen yhteydessä. Carralin ym.

33

(2007) tutkimusta on kuvattu edellä (s. 26) IADL-toimintojen tulosten yhteydessä. Siinä todettiin molemmissa tutkimusryhmissä parantuminen muistitoimintojen MMSE- mittauksessa: 1. ryhmässä 24,39-27,00 (p=0,034) ja 2. ryhmässä 22,07-27,07 (p=0,021). Lachmanin ym. (2006) tutkimukseen osallistui 210 kotona asuvaa 60 - 94-vuotiasta henkilöä, joilla oli toimintakyvyn heikentymistä. Interventioryhmä teki kotona videonauhan ohjeiden mukaisia harjoitteita joustavalla vastusnauhalla kolmesti viikossa kuuden kuukauden ajan. Interventio- ja kontrolliryhmien välillä ei ollut eroa muistitestien keskimääräisten muutosten välillä, mutta interventioryhmässä muistitestin tulokset paranivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän niillä, jotka tekivät harjoitteita suuremmilla tehoilla.

2.2.2.4 Elämänlaatu

Elämänlaatua käytettiin lopputilamittarina 23 tutkimuksessa (ks. liitetaulukko 1), joista 16 tutkimuksessa (Devereux et al. 2005; Oken et al. 2006; Villareal et al. 2006; Wolinsky et al. 2006; Carral et al. 2007; Lin et al. 2007; Sato et al. 2007; Vaapio et al. 2007; Dubbert et al. 2008; Gusi et al. 2008; Henwood et al. 2008; Katula et al. 2008; Routasalo et al. 2008; Vestergaard et al. 2008; Eyigor et al. 2009 ja Sato et al. 2009) todettiin tilastollisesti merkitsevä parantuminen elämänlaadun mittauksessa.

Devereuxin ym. (2005) tutkimukseen osallistui 50 vähintään 65-vuotiasta kotona asuvaa naista, joilla oli todettu osteopenia tai osteoporoosi. Interventioryhmä osallistui vesiharjoitteluun kahdesti viikossa kymmenen viikon ajan. Yksi harjoittelukerta sisälsi 50 minuuttia vedessä tehtyjä erilaisia liikuntaharjoitteita ja 10 minuuttia koulutusta erityisesti kaatumisten ennaltaehkäisyyn. Elämänlaadun SF-36- mittarin neljän osion (physical functioning, vitality, social functioninig ja mental health) tulokset kahdeksasta paranivat merkitsevästi interventioryhmässä.

Okenin ym. (2006) tutkimukseen osallistui 135 vähintään 65-vuotiasta henkilöä, jotka jaettiin kahteen interventioryhmään ja kontrolliryhmään. Ensimmäinen interventioryhmä harjoitteli Hatha-joogaa 90 minuuttia kerran viikossa ryhmänä ja lisäksi suositeltiin päivittäisiä harjoituksia kotona. Toinen interventioryhmä teki kävelyharjoituksia 60 minuuttia kerran viikossa ryhmänä ja lisäksi suositeltiin harjoittelua kotona vähintään viisi kertaa viikossa. Interventio kesti kuusi kuukautta. Verrattuna muihin ryhmiin Jooga-ryhmässä elämänlaadun SF-36- mittarin viisi osiota (vitality, role-physical, bodily pain, social functioning ja physical composite scale) paranivat merkitsevästi.

Villarealin ym. (2006) tutkimuksessa (kuvattu s. 29) todettiin interventioryhmässä merkitsevä parantuminen elämänlaadun SF-36-mittarin viidessä osiossa (physical function, role-physical, bodily pain, vitality ja change in health).

34

Wolinskyn ym. (2006) tutkimukseen osallistui 2802 kotona asuvaa vähintään 65-vuotiasta henkilöä, joilla oli itsenäisen toimintakyvyn menettämisen uhka. Tutkimuksessa oli kolme interventioryhmää, jotka saivat joko muistiharjoittelua (memory intervention), loogisen ajattelun harjoittelua (reasoning intervention) tai nopean prosessoinnin harjoittelua ( speed of processing intervention). Jokaisella ryhmällä oli kymmenen harjoituskertaa. Tutkimuksen seuranta-aika oli viisi vuotta. Nopean prosessoinnin harjoittelua tehneessä interventioryhmässä oli vähemmän elämänlaadun heikentymistä kuin kontrolliryhmässä. Kahdessa muussa interventioryhmässä oli myös vähemmän elämänlaadun heikentymistä, mutta vain viiden vuoden kohdalla ja lievemmin kriteerein mitattuna.

Carralin ym. (2007) tutkimuksessa (kuvattu s. 26) mitattiin elämänlaatua seuraavilla kahdella kyselytutkimuksella: Health Orientation Scale (HOS, Pérez-Llantada et al. 1999) ja the Old Americans Resources and Services Multidimensional Functional Assessment Questionnaire Scale (OARS, Grau et al. 1996, espanjalainen versio). Ensimmäisessä ryhmässä todettiin merkitsevä paraneminen HOS:n kahdessa osiossa viidestä. Elämänlaadun sosiaalisten resurssien tulokset parantuivat molemmissa ryhmissä.

Linin ym. (2007) tutkimuksessa, joka on kuvattu sivulla 26, todettiin kotiharjoitteluryhmässä elämänlaadun (WHOQOL-BREF, The WHOQOL group 1998) osioissa parhaimmat parantumiset verrattuna muihin ryhmiin.

Vaapion ym. (2007) tutkimukseen osallistui 513 kotona asuvaa vähintään 65-vuotiasta henkilöä, joilla oli ollut vähintään yksi kaatuminen viimeisen vuoden aikana. Interventioryhmään kuuluneille henkilöille suunniteltiin harjoitteet yksilöllisesti. Interventioryhmän ohjelman sisältö oli seuraava: 1) geriatrinen arvio, 2) ohjaus kaatumisten ehkäisyyn, 3) fyysinen harjoittelu (tasapaino, lihasvoima, hengityselimistö) ryhmissä kahdesti kuukaudessa jaettuna kolmeen eritasoiseen ryhmään, 4) luennot kerran kuukaudessa, 5) psykososiaaliset ryhmäharjoitteet kerran kuukaudessa, 6) kotiharjoitteet kolme kertaa viikossa ja 7) kodin riskitekijöiden arviointi. Tutkimus on osa laajinta suomalaista riskien arviointiin perustuvaa monitekijäistä kaatumisia ehkäisevää, satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta. Kaatumisten ehkäisyohjelma tuotti tilastollisesti merkitsevää paranemista seuraavissa elämänlaadun (15D) tuloksissa: miehillä depressio ja ahdistuneisuus vähenivät ja naisilla tavanomaiset toiminnot paranivat sekä epämukavuusoireet vähenivät.

Katulan ym. (2008) tutkimukseen osallistui 45 vanhusta, iältään 74,1 - 76,8-vuotiaita, joilla oli todettu jotakin liikkumisvaikeutta. Osallistujat satunnaistettiin kahteen interventioryhmään ja yhteen kontrolliryhmään. Interventioryhmät olivat Power Training- (PT) ja Strength Training (ST)-ryhmä. PT-ryhmään kuuluneet tekivät lihasten voimaharjoittelua ja ST- ryhmään kuuluneet tekivät lihasten kestävyysharjoittelua. Molemmat ryhmät harjoittelivat kolme kertaa viikossa 12 viikon ajan. Lopputilamittareina olivat elämäntyytyväisyys (SWLS, Diener et al. 1985), tyytyväisyys fyysiseen toimintaan (SPF, Reboussin et al. 2000) ja Self-efficacy for Strength (SE, Bandura 1997). PT-ryhmässä SWLS, SPF ja SE parani merkitsevästi

35

paremmin kuin kontrolliryhmässä. ST-ryhmässä vain SE parani paremmin kuin kontrolliryhmässä. Tutkimuksen perusteella lihasvoimaa kehittävä harjoittelu on tehokkaampaa kuin lihaskestävyysharjoittelu vanhusten elämänlaadun eri osiin vaikutettaessa.

Routasalon ym. (2008) tutkimukseen osallistui 235 kotona asuvaa vähintään 75-vuotiasta henkilöä, joilla oli yksinäisyyden tunnetta. Psykososiaaliset ryhmäharjoitteet sisälsivät kolmenlaisia toimintoja: taide- ja kulttuuriaktiviteetit (AIA eli art and inspiring activities), ryhmätoiminnat ja keskustelut (GED eli group exercise and discussions) ja terapeuttinen kirjoittaminen ja ryhmätoiminta (TWGT eli therapeutic writing and group therapy). Interventio toteutettiin kuuden kunnan alueella 7 - 8 henkilön ryhmissä. Ryhmäkuntoutus oli kerran viikossa kolmen kuukauden ajan. Psykososiaalisen hyvinvoinnin testin tulokset 12 kuukauden kohdalla testattuna olivat interventioryhmässä merkitsevästi paremmat kuin kontrolliryhmässä. Sosiaalisen toimintakyvyn ja yksinäisyyden testeissä ei ryhmien välillä todettu eroa. Eyigorin ym. (2009) tutkimuksessa (kuvattu s. 31) elämänlaadun SF-36-mittarin kolme osiota (physical functioning, general health ja mental health) paranivat interventioryhmässä.

Muut tutkimukset, joissa interventioiden jälkeen todettiin merkitseviä elämänlaadun paranemisia, on kuvattu edellä (Sato et al. 2007, s. 26; Dubbert et al. 2008, s. 30; Gusi et al. 2008, s. 32; Henwood et al. 2008, s. 30; Vestergaard et al. 2008, s. 30 ja Sato et al. 2009, s. 27). 2.2.2.5 Palvelujen käyttö ja kuolleisuus

Palvelujen käyttö

Palvelujen käyttöön liittyvää lopputilamittaria käytettiin viidessä tutkimuksessa (ks. liitetaulukko 1) (Davison et al. 2005; Holland et al. 2005; Skelton et al. 2005; Luukinen et al. 2006 ja Mahoney et al. 2007), joista kolmessa (Davison et al. 2005; Skelton et al. 2005 ja Mahoney et al. 2007) todettiin tilastollisesti merkitseviä muutoksia palvelujen käytössä.

Davisonin ym. (2005) tutkimuksessa (kuvattu s. 31) ei sairaalahoitoon joutumisten määrässä todettu eroa, mutta sairaalahoitojen pituudet olivat interventioryhmässä merkitsevästi lyhyemmät kuin kontrolliryhmässä.

Skeltonin ym. (2005) tutkimuksessa (kuvattu s. 31) todettiin, että kolmen vuoden seurannan lopussa interventioryhmästä viisi henkilöä (10 %) oli siirtynyt hoitokotiin, sairaalahoitoon tai kuollut. Tämä oli merkitsevästi vähemmän kuin kontrolliryhmän vastaava lukumäärä, 10 henkilöä (32 %).

36

Hollandin ym. (2005) tutkimukseen osallistui 504 iältään vähintään 65-vuotiasta kotona asuvaa henkilöä. Interventioryhmään kuuluneet saivat yksilöllistä terveyteen liittyvää ohjausta, koulutusta sekä kunto-ohjelman. Interventioryhmässä hoitajan antamaa ohjausta annettiin keskimäärin 11 tuntia/henkilö ja lisäksi ryhmä sai kerran kuukaudessa kirjeitse kotiin ohjausta sekä ohjausta kunnallisten liikuntaryhmien käyttöön. Interventio kesti 12 kuukautta. Terveyspalvelujen käytössä ei interventio- ja kontrolliryhmien välillä ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää eroa.

Mahoneyn ym. (2007) tutkimukseen osallistui 349 vähintään 65-vuotiasta kotona asuvaa henkilöä, joilla oli ollut viimeisen vuoden aikana kaksi kaatumista tai viimeisen kahden vuoden aikana yksi kaatuminen, johon liittyi vammautuminen tai tasapaino-ongelma. Interventioryhmässä fysioterapeutti tai hoitaja teki kaksi kotikäyntiä ensimmäisen kolmen viikon aikana ja ryhmälle annettiin suosituksia jatkotoimenpiteistä. Lisäksi kuukauden sisällä oli käynti omalla lääkärillä. Suositukset harjoittelusta olivat kävelyä vähintään 4 - 5 kertaa viikossa ja tasapainoharjoituksia 2 - 3 kertaa viikossa, mieluiten ryhmässä, lisäksi oli liikuntapäiväkirjan täyttäminen ja puhelinkontakti kuukausittain. Interventioryhmän ja kontrolliryhmän sairaalahoitojen määrässä ei ollut merkitseviä eroja, mutta interventioryhmässä niillä, joilla muistitesti MMSE oli alle 28 ja jotka asuivat jonkun kanssa, oli vähemmän sairaalahoitoja. Lisäksi interventioryhmässä oli merkitsevästi vähemmän hoitokodin hoitopäiviä kuin kontrolliryhmässä.

Kuolleisuus

Viidessä tutkimuksessa (Davison et al. 2005; Skelton et al. 2005; Luukinen et al. 2006; Gitlin et al. 2009 ja Pitkälä et al. 2009) oli lopputilamittarina kuolleisuus. Näistä Skeltonin ym. (2005) tutkimuksessa todettiin edellä mainittu merkitsevä muutos kuolleisuudessa, hoitokotiin tai sairaalahoitoon siirtymisessä. Myös Gitlinin ym. (2009) ja Pitkälän ym. (2009) tutkimuksessa todettiin merkitsevä kuolleisuuden vähentyminen.

Gitlinin ym. (2009) tutkimukseen osallistui 319 kotona asuvaa vähintään 70-vuotiasta henkilöä, joilla oli vaikeuksia suoriutua yhdestä tai useammasta ADL-toiminnasta. Interventio sisälsi viisi toimintaterapeutin tapaamista (90 minuuttia) ja yhden fysioterapeutin tapaamisen (90 minuuttia), joissa ohjattiin harjoittelua, kodin muutostöitä, kaatumisten hallintaan ja turvallisuuteen liittyviä asioita, ongelmien ratkaisuun liittyviä asioita sekä lihasvoima- ja tasapainoharjoitteita. Lisäksi interventioon sisältyi puhelinkontakteja. Intervention kesto oli kuusi kuukautta. Tutkimuksen seuranta-aika oli neljä vuotta. Interventioryhmässä oli kahden vuoden seurannan jälkeen merkitsevästi pienempi kuolleisuus kuin kontrolliryhmässä.

Pitkälän ym. (2009) tutkimukseen osallistui 235 kotona asuvaa vähintään 75-vuotiasta henkilöä, joilla oli yksinäisyyden tunnetta. Psykososiaaliset ryhmäharjoitteet sisälsivät kolmenlaisia toimintoja: taide- ja kulttuuriaktiviteetit (AIA), ryhmätoiminnat ja keskustelut (GED) ja terapeuttinen kirjoittaminen ja ryhmätoiminta (TWGT). Interventio toteutettiin kuuden kunnan alueella 7 - 8 henkilön ryhmissä.

37

Ryhmäkuntoutus oli kerran viikossa kolmen kuukauden ajan. Kahden vuoden seurannan jälkeen interventioryhmästä oli elossa 97 % ja kontrolliryhmästä 90 %. Interventioryhmän kuolleisuus oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin kontrolliryhmän. 2.2.2.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset / kustannusvaikuttavuus

Kirjallisuuskatsauksen sisältämistä tutkimuksista (ks. liitetaulukko 1) kolmessa käytettiin lopputilamittarina sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia tai kustannusvaikuttavuutta (Gusi et al. 2008; Timonen et al. 2008 ja Pitkälä et al. 2009).

Gusin ym. (2008) tutkimuksessa, joka on kuvattu sivulla 32, hoitokustannus interventioryhmässä oli kuuden kuukauden aikana 41 euroa enemmän kuin verrokkiryhmässä. Interventioryhmässä oli keskimääräinen QALY:n lisäys 0,132. Interventioryhmässä yksi lisä-QALY maksoi 311 euroa. Tutkimuksen mukaan kävelyharjoittelu on kustannusvaikuttava menetelmä, kun pyritään lisäämään ko. kohderyhmän fyysistä aktiivisuutta.

Timosen ym. (2008) tutkimukseen osallistui 68 vähintään 75-vuotiasta naista, joilla oli liikkumis- ja tasapainovaikeuksia ja kaatumisia tai vaikeuksia kävellä yksin. Interventioryhmä harjoitteli kahdesti viikossa. Yksi harjoituskerta kesti 90 minuuttia ja sisälsi voimaharjoittelua kuntosalilla, toiminnallisia liikkuvuusharjoitteita ja rentoutumista. Intervention kesto oli kymmenen viikkoa. Lopputilamittareina käytettiin terveydenhuollon kustannuksia, sosiaalihuollon kustannuksia ja kaatumisten aiheuttamia kustannuksia, joissa ei todettu merkitseviä eroja interventio- ja kontrolliryhmien välillä.

Pitkälän ym. (2009) tutkimuksessa (kuvattu s. 36) 12 kuukauden seuranta-aikana interventioryhmän terveyspalvelujen kustannukset olivat 943 €/henkilö/vuosi pienemmät kuin kontrolliryhmän (p= 0,039).

2.2.3 Aikaisempien tutkimusten arviointia

Kirjallisuuskatsauksen sisältämien artikkelien taso arvioitiin sekä tutkimuksen soveltuvuuden että metodologisen pätevyyden kannalta (liitetaulukko 2). Artikkelien tason arvioinnin maksimipisteet olivat 14. Artikkelien tason pisteet jakautuivat välille 2 - 13. Artikkelien tason pisteiden keskiarvo oli 9,2.

Parhaimmat arvioinnin tason pisteet saivat seuraavat artikkelit: Luukinen ym. 2006/2007, ja Pitkälä ym. 2009/Routasalo ym. 2008, jotka saivat 13 pistettä. Artikkelien tason arvioinnissa seuraavaksi parhaat eli 12 pistettä saavuttaneet artikkelit olivat Davison ym. 2005, The Life study 2006, Mahoney ym. 2007 ja Shigematsu ym. 2008.

38

11 pistettä saavuttaneet artikkelit olivat Lord ym. 2005, Willis ym. 2006, Shumway-Cook ym. 2007 ja Vaapio ym. 2007/Sjösten ym. 2008.

Kirjallisuuskatsauksen sisältämät tutkimukset olivat aineistoltaan enimmäkseen varsin pieniä. Kirjallisuuskatsaus sisälsi 46 erilaista tutkimusaineistoa, joista 15:ssä tutkimuspotilaiden määrä oli vähintään 300.

Kirjallisuuskatsauksen sisältämissä tutkimuksissa käytettiin monenlaisia interventioita kuten kävelyä, tasapaino- ja liikkuvuusharjoitteita, toiminnallisia harjoitteita, vedessä tehtäviä harjoitteita, lihasvoimaharjoitteita, Tai Chi- ja joogaharjoitteita, kuntopyöräharjoitteita, aerobisia kestävyysharjoitteita, tanssi- ja ruutuhyppyharjoitteita, psykososiaalisia ryhmäharjoitteita, muisti- ja ajattelutoimintoihin liittyviä harjoitteita, kodin muutostöitä, kaatumisten hallintaan ja turvallisuuteen liittyvää ohjausta sekä muuta ohjausta ja koulutusta. Lisäksi käytettiin runsaasti erilaisia yhdistelmiä näistä interventiomuodoista.

Tutkimuksissa harjoitteet tehtiin yleisimmin ryhmissä. Kaikkiaan tutkimukset sisälsivät 71 erilaista interventiota, joista 51 (72 %) tehtiin ryhmäharjoitteina ja 11 (15 %) tehtiin yksilöharjoitteina. Loput yhdeksän interventiota (13 %) tehtiin erilaisina ryhmä- ja yksilöharjoitteiden yhdistelminä.

Harjoituskertojen määrä vaihteli yhdestä harjoituskerrasta kuukaudessa kolmeen harjoituskertaan päivässä. Yleisimmin harjoituskertoja oli 2-3 kertaa viikossa. Interventioiden kokonaiskestoajat vaihtelivat myös suuresti. Lyhyin intervention toteutusaika oli kuusi viikkoa ja pisin kaksi vuotta.

Tutkimukset sisälsivät kaikkiaan 23 erilaista interventiota, joiden vaikutuksia liikkumis- tai toimintakykyyn tutkittiin. Näistä yhteensä 18 interventiota sai aikaan tilastollisesti merkitsevää paranemista liikkumis- tai toimintakyvyssä. Viisi interventiota ei parantanut merkitsevästi liikkumis- tai toimintakykyä. Liikkumis- tai toimintakykyä parantaneiden interventioiden merkityksestä tai paremmuudesta ei näiden tutkimustulosten perustella voi tehdä selviä johtopäätöksiä, koska interventioita oli monenlaisia ja tulosten jakauma oli laaja. Myöskään interventiotyypin merkityksestä kaatumisiin ei voida tehdä kirjallisuuskatsauksen tutkimusten perusteella luotettavia johtopäätöksiä.

Elämänlaadun parantumista todettiin 16 tutkimuksessa. Seitsemässä vedessä tehdyssä interventiossa oli lopputilamittarina elämänlaatu ja näistä neljässä todettiin tilastollisesti merkitsevä elämänlaadun parantuminen ja lopuissa kolmessa osatuloksena tilastollisesti merkitsevä elämänlaadun osioiden parantuminen. Muita huomioita interventiotyypin merkityksestä elämänlaatuun nähden ei näiden tutkimustulosten perusteella pysty esittämään. Kirjallisuuskatsauksen sisältämien tutkimusten tulokset olivat ristiriitaisia. Tutkimuksissa käytettiin runsaasti erilaisia interventioita ja niiden yhdistelmiä. Tutkimuksista kirjoitettujen artikkelien taso vaihtelee myös paljon. Kun artikkelien

39

tasoa arvioi kaksi tutkijaa, on heidän arvioissaan myös rajatapauksia eli artikkelien tasoa arvioitaessa on mukana myös subjektiivinen elementti. Kaikesta tästä seuraa se, että johtopäätösten tekeminen tutkimusten merkityksestä on vaikeaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kirjallisuuskatsauksen sisältämät tutkimukset antoivat osittaista näyttöä interventioiden aikaansaamista tilastollisesti merkitsevistä muutoksista ADL- ja IADL-toimintojen parantumisessa, liikkumis- ja toimintakyvyn parantumisessa, kaatumisten vähenemisessä, elämänlaadun parantumisessa, palveluiden käytön vähenemisessä ja kuolleisuuden vähenemisessä. Tutkimukset antoivat vain niukasti näyttöä ahdistuneisuuden ja depression vähenemiseen sekä kognitiivisten toimintojen parantumiseen. Neljännen asteen lopputilamuuttujien eli sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten merkitsevää vähenemistä tai kustannusvaikuttavuuden tilastollisesti merkitsevä muutos todettiin kahdessa tutkimuksessa, eli näyttö on vielä pientä tutkimusten vähäisyyden vuoksi.

Mikäli arvioinnissa huomioidaan vain parhaat tutkimukset eli artikkelien tason pisteytyksessä vähintään 11 pistettä saaneet tutkimukset (Luukinen et al. 2006/2007; Pitkälä et al. 2009/Routasalo et al. 2008; Davison et al. 2005; The Life study 2006; Mahoney et al. 2007; Shigematsu et al. 2008; Lord et al. 2005; Willis et al. 2006; Shumway-Cook et al. 2007 ja Vaapio et al. 2007/Sjösten et al. 2008) voidaan näiden tutkimusten antamasta näytöstä tehdä hieman erilaisia johtopäätöksiä. Näiden tutkimusten sisältämien tilastollisesti merkitsevien lopputulosten suhde tehtyjen tutkimusten määrään kohteittain on seuraava: ADL/IADL: 1/3, liikkumiskyky/toimintakyky: 4/4, kaatuilun väheneminen 1/6, depressio 0/1, kognitiiviset toiminnat 1/1, elämänlaatu 2/2, palvelujen käyttö 2/3, kuolleisuus 1/3 ja terveydenhuollon kustannukset 1/1.

Parhaimmat tutkimukset antoivat melko vahvaa näyttöä niissä käytettyjen interventioiden aikaansaamista tilastollisesti merkitsevistä muutoksista liikkumis- ja toimintakyvyn paranemiseen. Nämä tutkimukset antoivat myös osittaista näyttöä elämänlaadun paranemiseen ja palvelujen käytön muutokseen (vähintään kahdessa tutkimuksessa oli näyttöä). Muissa intervention kohteissa näytön aste jäi niukaksi ja depression osalta näyttöä ei todettu lainkaan.

40

3. TUTKIMUSOSA 3.1 Tutkimushypoteesi ja tutkimuksen tavoitteet Tutkimushypoteesina on, että ikäihmisten toiminta- ja liikuntakykyä sekä elämänlaatua voidaan parantaa ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta vähentää avokuntoutuksena toteutettavalla ryhmäkuntoutuksella. Tutkimuksessa testataan avokuntoutuksena toteutettavan ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta satunnaistetussa, vertailuryhmän käytöllä kontrolloidussa asetelmassa. Tässä tutkimuksessa geriatrisella avokuntoutuksella tarkoitetaan kotona asuvien ja yöpyvien vanhusten kuntoutusta niin, että kuntoutuksen toimenpiteet toteutetaan kodin ulkopuolisissa paikoissa tai kotona tai näitä yhdistäen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ryhmäkuntoutuksen vaikutuksia kotona asuvien 67 vuotta täyttäneiden toimintakykyyn, elämänlaatuun ja terveyspalvelujen kustannuksiin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saatua tutkimustietoa hyväksikäyttäen myös vaikuttaa siihen, että ikääntyneet rohkaistuisivat omatoimiseen kunnon hoitamiseen ja harjoitteluun ja tutustuisivat vanhusväestölle tarkoitettuihin tukiverkostoihin ja liikuntapalveluihin. Tutkimuksessa saatua tietoa hyödyntämällä on myös tavoitteena kehittää vanhustyöhön uusia palvelumuotoja. Aktivoivalla toiminnalla kehitetään ikäihmisille turvallista, laadukasta itsenäistä elämää vuosiksi eteenpäin. Toiminnalla pyritään myös ehkäisemään yksin asuvien vanhusten laitoshuoltoon joutumista, jolloin hyöty koituu pitkällä aikavälillä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Tutkimuksen yksityiskohtaisina tavoitteina oli selvittää, voidaanko ryhmäkuntoutuksella

1. Kohentaa ja ylläpitää liikkumiskykyä ja fyysistä toimintakykyä sekä vähentää kaatumisia

2. Parantaa päivittäistä toimintakykyä 3. Vähentää ahdistuneisuutta ja depressiota sekä parantaa kognitiivisia toimintoja 4. Parantaa elämänlaatua 5. Vaikuttaa terveyspalvelujen käyttöön ja kuolleisuuteen 6. Osoittaa olevan kustannusvaikuttavuutta.

Tutkimuksen lopputilamittareita ovat ennen kaikkea fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky sekä kävelykykyyn, kaatumistapaturmiin, palvelujen käyttöön ja kustannusvaikuttavuuteen liittyvät kysymykset. Vaikuttavuuden mittaamisessa keskitytään II - IV asteen muuttujissa ilmeneviin muutoksiin (taulukko 1, s. 21)

41

3.2 Tutkimuksen suoritustavan tieteellinen arviointi, tulosten käsittely ja tilastolliset menetelmät

Voimalaskenta suoritettiin DSS Research laskuria (www.dssresearch.com/toolkit/sscalc) käyttäen. Laskuri antoi erilaisilla odotusarvoilla taulukon 2 mukaiset tulokset: Taulukko 2. Tutkimuksen voimalaskennan tulokset DSS Research laskuria käyttäen.

Parantumiskriteerin saavuttaneet interventioryhmässä

Parantumiskriteerinsaavuttaneet verrokkiryhmässä

Otoskoonminimi

NNT- minimi

30 % 20 % 202 10 32 % 20 % 144 8 35 % 20 % 96 7 40 % 20 % 56 5

Realistista oli odottaa interventioryhmässä 30 – 35 %:n (mediaani 32 %) ja verrokkiryhmässä 20 %: n tulosta. Arvio perustuu Lappeenrannassa tehtyyn rintamaveteraanitutkimukseen (Roilas 2004). Oli realistista arvioida, että otoskoon piti olla noin 144 henkilöä. Raha-automaattiyhdistykseltä saatiin rahoitus 142 henkilön tutkimiseen, joista tutkimukseen osallistui 136 henkilöä. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden määrä oli siten lähellä arvioitua otoskokoa. Intervention tuli olla varsin tehokasta, kun NNT- luku oli alle 10. Aineisto kirjoitettiin SPSS-ohjelmalla ja aineiston sisältö tarkistettiin. Analyysi tehtiin pääosin ristiintaulukoimalla. Analyysi tehtiin intention-to-treat-periaatteella (ITT) siten, että jos potilas oli jäänyt pois tutkimuksesta, katsottiin, että hän ei ole saavuttanut onnistumiskriteeriä. Näin tutkimuksesta poisjääneet voitiin pysyttää mukana loppuanalyysissä. 15D-elämänlaadun mittarin, Zungin depressiomittarin ja Lubbenin sosiaalisen toimintakyvyn mittarin puuttuvat yksittäiset arvot saatiin imputoimalla. Imputoinnissa käytettiin B-course- riippuvuusmallia (http://b-course.cs.helsinki.fi/obc), joka esittää Bayes-verkkomallissa mittarin kaikkien muuttujien keskinäiset riippuvuussuhteet. Verkkomalli kiinnitettiin niille arvoille, joista tieto oli olemassa, ja annettiin verkon ennustaa arvo puuttuvalle tiedolle. Mittarista korkeintaan kolme puuttuvaa arvoa pystyttiin imputoimaan. Tilastollisena menetelmänä käytettiin jatkuvien muuttujien keskiarvojen vertailussa ANOVA-testiä. ANOVA-testiä käytettiin, mikäli muuttujat noudattivat normaalijakaumaa. Normaalijakautuneisuutta testattiin Kolmogorov-Smirnovin testillä. Mikäli jatkuvat muuttujat eivät olleet normaalisti jakautuneita, käytettiin Mann-

42

Whitneyn parametritonta testiä. Järjestysasteikollisten muuttujien vertailu suoritettiin Mann-Whitneyn parametrittomalla testillä. Laatuasteikollisten muuttujien tilastollinen arviointi suoritettiin Pearson Chi-Square- testillä ja Fisherin tarkalla testillä. Tilastollisen merkitsevyyden rajana käytettiin p-arvoa alle 0,05, mitä merkitään tuloksissa *:llä. Kaikki tilastollinen käsittely tehtiin SPSS 14.0 Win-tilasto-ohjelmalla. Tutkimuksen terveystaloustieteellisen analyysin tekemisessä konsultoitiin TtM, KTK Erkki Soinia. Tutkimuksen taloudellinen arviointi perustui yhden vuoden kustannus-vaikuttavuusanalyysiin, jonka tuloksen tukemiseksi jatkettiin taloudellista arviointia vielä yhden vuoden kustannusten minimointianalyysillä. 3.3 Aineisto Tutkimus alkoi kesäkuussa 2002. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän eettinen toimikunta antoi puoltavan lausunnon tutkimuksen tekemiselle. Tutkimus kohdistettiin joensuulaisiin 67 vuotta täyttäneisiin henkilöihin. Alkututkimuksiin kutsuttiin 142 henkilöä, joista kaksi jouduttiin sulkemaan pois tutkimuksesta poissulkukriteerien mukaisten sairauksien vuoksi. Tutkimukseen kuului 4 tutkimusryhmää ja verrokkiryhmää. Yksi tutkimusryhmään ja kolme verrokkiryhmään kuuluvaa henkilöä ei suostunut tutkimukseen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 60 tutkimusryhmään ja 76 verrokkiryhmään kuuluvaa henkilöä (kuvio 2).

43

142 henkilöäalkututkimukseen

136 henkilöntutkimusjoukko

4 henkilöäkieltäytyi

2 :lla henkilöllävasta‐aiheita

60 henkilöntutkimusryhmä

76 henkilönverrokkiryhmä

54 henkilöälopputestauksissaf

63 henkilöälopputestauksissa

6:lla henkilöllä1‐2 tutkimuskertaa

13:lla henkilöllä1‐2 tutkimuskertaa

Kuvio 2. Tutkimuksen kohdejoukon kulkukaavio. Tutkimuksessa valittiin verrokkiryhmään enemmän henkilöitä, koska verrokkimäärän lisäämisellä voitiin lisätä tutkimuksen voimaa ilman, että lisättiin merkittävästi tutkimuksen kustannuksia. Tutkimukseen osallistuvien tuli olla vähintään 67-vuotiaita ja riittävän hyväkuntoisia, niin että he pystyivät liikkumaan omatoimisesti. Poissulkukriteereinä oli vakava sydän- tai verenkiertosairaus, vaikea-asteinen dementia, loppuvaiheen pahanlaatuinen sairaus, tuore murtuma tai vastaava tai kyvyttömyys kävellä omatoimisesti. Tutkimukseen osallistumisen mahdollisuudesta tiedotettiin sanomalehti Karjalaisessa. Lisäksi tutkimuksesta tiedotettiin Joensuun kaupungin terveyskeskuksen kautta sekä Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys ry:n ja Omaishoitajat ja läheiset ry:n kautta. Tiedotteet jaettiin myös Kelan paikallistoimistoihin, apteekkeihin ja

44

sosiaalitoimistoihin. Projektivastaava ja fysioterapeutti ottivat ilmoittautumiset vastaan ja täyttivät ilmoittautumislomakkeet. Sisäänottokriteerien ja poissulku-kriteerien perusteella tutkimuksen suorittaja valitsi tutkimukseen sopivat henkilöt. Tutkimuksen suorittaja valitsi numerokorteilla arpomalla osallistujat tutkimus- ja verrokkiryhmiin. Arvottaessa tutkimukseen sopivat henkilöt oli jaettu iän perusteella vanhempiin ja nuorempiin sekä miehiin että naisiin. Kukin tutkimusryhmä ja vastaava verrokkiryhmä arvottiin erikseen eli arvontakertoja oli yhteensä neljä. Ensimmäiseen tutkimusryhmään arvottiin 15 henkilöä ja ensimmäiseen verrokkiryhmään 20 henkilöä. Toiseen tutkimusryhmään arvottiin 16 henkilöä ja toiseen verrokkiryhmään 19 henkilöä. Kolmanteen ja neljänteen tutkimusryhmään arvottiin 15 henkilöä sekä kolmanteen ja neljänteen verrokkiryhmään 20 henkilöä. Tutkimuksessa ei voitu satunnaistaa kaikkia henkilöitä yhdellä kertaa, koska tutkimukseen osallistuneet henkilöt kerättiin vähitellen. Ensimmäisen tutkimus- ja verrokkiryhmän toiminta käynnistyi kesäkuussa 2002. Tutkimukset, testaukset, kyselyt ja haastattelut toteutettiin suunnitelman mukaisesti saman viikon aikana sekä tutkimus- että verrokkiryhmälle. Alkuinformaatio annettiin tutkimus- ja verrokkiryhmille samanaikaisesti. Tämän jälkeen oli vuorossa sairaanhoitajan haastattelut ja tutkimukset, lääkärin tutkimukset sekä fysioterapeutin liikuntatestit sekä tutkimus- että verrokkiryhmiin osallistujille. 3.4 Menetelmät 3.4.1 Mittarit

Tutkimuksessa käytettiin tavoitteiden mukaisesti jaoteltuna seuraavia mittareita. 3.4.1.1 Liikkumiskyvyn, toimintakyvyn ja kaatuilun mittarit - painoindeksi eli BMI - uloshengityksen huippuvirtaus eli PEF - näön tutkimus E-taululla - ortostaattinen koe (verenpaine maaten ja seisten) UKK- instituutti, ikääntyvien terveyskuntotestistö osittain: - motorinen kunto: yhdellä jalalla seisominen ja takaperin kävely - tuki- ja liikuntaelimistön kunto: käden puristusvoima - liikkumiskyky: tuolista ylösnousu, kävelynopeus ja porraskävely (UKK- instituutti

2002) Aerobinen kunto: - Bellin 400 metrin kävelytesti

45

Bergin tasapainotesti osittain (Berg et al. 1992): - seisominen jalat yhdessä - kurkottaminen eteen käsivarsi ojennettuna - esineen nostaminen lattialta - kääntyen taakse katsominen - kääntyminen 360 astetta - seisominen jalat peräkkäin ilman tukea Kaatumisten määrä: kysely 3.4.1.2 Päivittäisen toimintakyvyn (ADL ja IADL) mittarit

- Barthel-indeksi, ADL-toiminnot (Mahoney ja Barthel 1965) - Joensuu-luokitus, ADL-toiminnot (Mäkinen 1991) - Lubbenin skaala, sosiaalisen toimintakyvyn mittari (Lubben 1988). 3.4.1.3 Ahdistuneisuuden, depression ja kognitiivisten toimintojen mittarit

- Zungin depressiomittari (Zung 1965) - Mini-mental state examination (MMSE) muistitesti (Folstein et al. 1975) - 15D, elämänlaadun mittari (Sintonen 1994A) ja 15DS, elämänlaadun mittari

(Kukkonen 2005). 3.4.1.4 Elämänlaadun mittarit - 15D, elämänlaadun mittari (Sintonen 1994A) ja 15DS, elämänlaadun mittari

(Kukkonen 2005) 3.4.1.5 Terveyspalvelujen käytön ja kuolleisuuden mittarit - Perusterveydenhuollon kustannukset

1) terveyskeskuksen lääkärin vastaanottokäynnit 2) terveyskeskuksen sairaanhoitajan vastaanottokäynnit 3) terveyskeskussairaalan osaston hoitopäivät 4) kotisairaanhoidon kotikäynnit.

- Erikoissairaanhoidon kustannukset Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja

sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kuntalaskutustietojen perusteella - Perusterveydenhuollon väestörekisteritiedot

46

3.4.1.6 Terveyspalvelujen kustannusten ja kustannusvaikuttavuuden mittarit - Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset ja

kokonaiskustannukset - QALY (Quality Adjusted Life Year) eli laatupainotettu elinvuosi (Klarman et al.

1968). 3.4.2 Menetelmien sisältö Liikuntatestien jälkeen fysioterapeutti antoi testipalautteet kaikille osallistujille. Lisäksi kaikki osallistujat saivat henkilökohtaisen liikuntasuosituksen kirjallisesti. Sairaanhoitajan haastattelut ja tutkimukset, lääkärin tutkimukset sekä fysioterapeutin liikuntatestit tehtiin uudelleen 6 kk:n ja 12 kk:n kuluttua aloituksesta sekä tutkimus- että verrokkiryhmiin osallistujille. Ensimmäisestä tutkimusryhmästä keskeytti terveydellisten syiden perusteella kolme henkilöä ensimmäisen toimintakuukauden aikana. Tutkimusryhmästä yksi henkilö joutui lopettamaan pahenevien säärihaavojen vuoksi ja yksi henkilö rasitusrintakipujen vuoksi. Lisäksi tutkimusryhmästä karsiutui yksi henkilö ensimmäisen toimintakuukauden aikana dementian vuoksi, mikä ei tullut esille haastatteluissa. Ensimmäiseen tutkimusryhmään osallistui siten12 henkilöä. Lisäksi kolmelle ensimmäisen tutkimusryhmän henkilölle ei tehty sairauksien vuoksi 12 kk:n liikuntatestejä. Näistä kolmesta henkilöstä yhdellä oli sairautena sydämen rytmihäiriöt ja aivoverenkiertohäiriöt, yhdellä henkilöllä hankala oikean polven nivelrikko ja yhdellä henkilöllä 6 kk:n tarkastuksessa todettu muistihäiriö, joka neurologin konsultaatiossa todettiin Alzheimerin taudiksi. Ensimmäisestä verrokkiryhmästä kaksi henkilöä keskeytti ensimmäisen testikerran jälkeen, ja siten ensimmäiseen verrokkiryhmään osallistui 18 henkilöä, joista viisi henkilöä jäi saapumatta 12 kk:n liikuntatesteihin uusintakutsuista huolimatta. Toinen tutkimus- ja verrokkiryhmä aloitti toimintansa 1.10.2002. Tutkimusryhmässä aloitti 16 henkilöä ja verrokkiryhmässä aloitti 19 henkilöä. Lääkärintarkastuksen perusteella yksi tutkimusryhmäläistä keskeytti vaikea-asteisen sepelvaltimotaudin vuoksi heti alkutilanteessa ja tilalle otettiin arpomalla valittu varahenkilö. Harjoittelujakson jälkeen yksi henkilö toisesta tutkimusryhmästä keskeytti lonkkaleikkauksen takia. Toiseen tutkimusryhmään osallistui siten 15 henkilöä. Toisessa tutkimusryhmässä oli yksi henkilö, joka ei osallistunut harjoitteluun ollenkaan. Lisäksi toisesta tutkimusryhmästä 12 kk:n liikuntatestauksiin ei osallistunut yksi henkilö hengitystietulehduksen takia. Toisesta verrokkiryhmästä jäi kaksi henkilöä pois kieltäytymisen takia ja lisäksi viisi henkilöä jäi 12 kk:n lopputesteistä kokonaan pois uusintakutsuista huolimatta. Siten toisessa verrokkiryhmässä oli 12 henkilöä, jotka osallistuivat kaikkiin kolmeen testaukseen.

47

Kolmas tutkimus- ja verrokkiryhmä aloitti toimintansa 1.4.2003. Yksi tutkimusryhmään valituista ei osallistunut alkutestien jälkeen toimintaan kertaakaan, keskeytyksen syytä ei saatu selville. Kolmanteen tutkimusryhmään osallistui siten 14 henkilöä. Kolmanteen verrokkiryhmään osallistui 20 henkilöä, joista kahdelle ei tehty 12 kk:n liikuntatestejä sairauden vuoksi, toisella henkilöllä oli polvikipuja ja toisella henkilöllä sydämen rytmihäiriöitä. Neljäs tutkimus- ja verrokkiryhmä aloitti toimintansa 1.10.2003. Lääkärintarkastuksen perusteella yksi tutkimusryhmäläisistä keskeytti heti alkutilanteessa ja tilalle otettiin arpomalla valittu varahenkilö. Keskeytyksen syynä oli aivoinfarktin jälkitila, mihin liittyen hemipareesioireet ja hahmotushäiriöt. Neljännestä tutkimusryhmästä jäi yksi henkilö pois kieltäytymisen takia. Neljännestä tutkimusryhmästä keskeytti yksi henkilö eikä keskeytyksen syytä saatu selville. Neljänteen tutkimusryhmään osallistui siten 13 henkilöä, joista yksi henkilö ei osallistunut 12 kk:n liikuntatesteihin rintakipuherkkyyden takia. Neljännestä verrokkiryhmästä jäi yksi henkilö pois kieltäytymisen takia ja lisäksi keskeytti kuusi henkilöä. Neljännestä verrokkiryhmästä lopputesteihin oli estynyt tulemasta sairauden vuoksi kaksi henkilöä, joista toisella henkilöllä oli polvikipuja ja toisen henkilön sairauden syy jäi epäselväksi. Lisäksi kolmea henkilöä ei tavoitettu ja yksi verrokkiryhmäläinen oli kuollut tutkimuksen aikana. Neljännestä verrokkiryhmästä osallistui 12 kk:n lopputesteihin 13 henkilöä. 3.4.3 Terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Terveydenhuollon palvelujen käyttöä selvitettiin jokaiselta tutkimus- ja verrokkiryhmään osallistuneelta neljän kuuden kuukauden mittaisen jakson eli yhteensä kahden vuoden ajalta. Terveyspalvelujen käytön seuranta alkoi jokaisen tutkimus- ja verrokkiryhmän osalta kunkin ryhmän toiminnan aloituspäivästä lähtien. Ensimmäisen tutkimus- ja verrokkiryhmän osallistujien terveyspalvelun käytön seuranta alkoi kesäkuussa 2002 ja päättyi toukokuussa 2004. Vastaavasti neljännen tutkimus- ja verrokkiryhmän osallistujien terveyspalvelujen käytön seuranta alkoi lokakuussa 2003 ja päättyi syyskuussa 2005. Terveyspalvelujen käyttö selvitettiin niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollonkin osalta. Terveyspalvelujen käytön tiedot kerättiin kaikilta tutkittavilta, myös tutkimuksen keskeyttäneiltä henkilöiltä. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö selvitettiin Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kuntalaskutustietojen perusteella. Perusterveydenhuollon terveyspalvelujen käytön selvityksen kohteet olivat

1) terveyskeskuksen lääkärin vastaanottokäynnit 2) terveyskeskuksen sairaanhoitajan vastaanottokäynnit 3) terveyskeskussairaalan osaston hoitopäivät 4) kotisairaanhoidon kotikäynnit.

48

Terveyskeskuksen vastaanottokäynnit, terveyskeskussairaalan käyttö ja kotisairaanhoidon käyttö selvitettiin Joensuun terveyskeskuksen Effica-sairauskertomusjärjestelmästä, johon kirjataan kaikki terveyskeskuskäynnit. Tutkimuksessa ei ole kirjattu terveyskeskusavustajan luona tapahtuneita käyntejä eikä laboratoriossa tai fysioterapiassa asiointeja. Kotipalvelun käytöstä ei ollut laskettavissa todellisia kustannustietoja eikä niitä voitu sisällyttää tutkimukseen mukaan. Fysioterapian palveluja käytetään paljon yksityisesti hankittuna eikä tässä tutkimuksessa ollut niistä tietoa. Tutkimukseen ei sisältynyt fysioterapian kustannuksia eikä myöskään yksityisesti hankittujen lääkäripalvelujen kustannuksia, mikä muodostaa virhelähteen kustannusten arvioinnissa. Perusterveydenhuollon käyntien lukumäärät muutettiin analyysissä rahayksiköksi Joensuun terveyskeskuksen ilmoittaman hinnan mukaan. Joensuun terveyskeskuksessa otettiin käyttöön vuoden 2005 alusta terveyskeskuksen lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanoton, terveyskeskussairaalan vuodeosaston hoitopäivän ja kotisairaanhoidon kotikäynnin ns. täyskustannusmaksut. Ennen vuotta 2005 Joensuun terveyskeskuksessa ei ollut käytössä ko. täyskustannusmaksuja. Analyysissä käytettiin Joensuun terveyskeskuksen ilmoittamia vuoden 2005 perusterveydenhuollon seuraavia palveluhintoja:

1) terveyskeskuksen lääkärin vastaanotto 90,80 € 2) terveyskeskuksen sairaanhoitajan vastaanotto 38,07 € 3) terveyskeskussairaalan osaston hoitopäivä 123,72 € 4) kotisairaanhoidon kotikäynti 50,09 €.

3.5 Intervention kuvaus Jokaisen tutkimusryhmän toimintaosio kesti kuusi kuukautta, josta varsinaisen intervention osuus oli viisi kuukautta. Testaukset tehtiin toimintaosion ensimmäisen kahden viikon ja viimeisen kahden viikon aikana. Intervention ensimmäisen 2½ kuukauden aikana ryhmäharjoituksia oli kaksi kertaa viikossa eli maanantaisin ja torstaisin ja ne kestivät kolme tuntia/kerta. 2½ ensimmäisen kuukauden aikana yksi ryhmäharjoituskerta sisälsi yhden tunnin tasapainoharjoituksia, yhden tunnin kuntosaliharjoittelua ja yhden tunnin asiantuntijaluennon tai opetuskeskustelun. 2½ kuukauden harjoittelun jälkeen suoritettiin liikunta- ja tasapainotestit. Intervention viimeiseen 2½ kuukauden aikaan sisältyi yhteen viikkoon yksi ryhmäharjoituskerta, jolloin oli yksi tunti kuntosaliharjoittelua ja 1½ tunnin asiantuntijaluento tai opetuskeskustelu, sekä yksi ryhmäharjoituskerta, jolloin oli yksi tunti tasapainoharjoittelua tai muuta liikuntaharjoittelua ja 1½ tunnin asiantuntijaluento tai opetuskeskustelu (taulukko 3).

49

Taulukko 3. Intervention sisältö.

0 - 2 vk 3 -12 vk 13 - 24 vk 25 - 26 vk 52 vk Alkutestaukset Ryhmäharjoitukset Ryhmäharjoitukset 6 kk:n testaukset

12 kk:n

x 2/vk, 3 h/kerta x 2/vk, 2½ h/kerta lopputestaukset sisältäen 1 h tasapaino-, sisältäen 1 h kuntosali- tai 1 h kuntosaliharjoituksia tasapainoharjoituksen

ja 1 h asiantuntijaluennon

(tai muuta liikuntaharjoittelua)

tai opetuskeskustelun vuorotellen sekä 1½ h

asiantuntijaluennon tai opetuskeskustelun

Muina liikuntalajeina kokeiltiin mm. lumikenkäkävelyä ja sauvakävelyä epätasaisessa maastossa, mikä toteutettiin retken muodossa. Lisäksi jokaiseen kuukauteen liitettiin yksi virkistystapahtuma, jolloin toteutettiin tutustumiskäynti tai vierailu. Tasapainoharjoittelu toteutettiin kuntopiirin muodossa. Tasapainoharjoittelu alkoi alkuverryttelyllä, jossa valmisteltiin elimistöä fyysiseen harjoitukseen ja tavoitteena oli verenkierron vilkastuminen, lihaksiston lämpeneminen, nivelliikkuvuuksien, tasapainon ja koordinaation koheneminen. Kuntopiirissä harjoituspisteitä oli keskimäärin 8 - 10, joita vaihdettiin/vaikeutettiin noin neljän viikon välein, riippuen ryhmän tasosta. Yhdessä harjoituspisteessä harjoiteltiin 60 sekuntia yhtäjaksoisesti ja yhden kierroksen täytyttyä muutaman minuutin tauon jälkeen tehtiin toinen kierros. Tasapainoharjoittelussa tehtiin mm. seuraavia harjoitteita: - viivakävely eteen- ja taaksepäin parillisia numeroita taaksepäin ääneen laskien - pyykkipoikien ripustus korkealla olevalle pyykkinarulle pehmeällä alustalla seisten - tasapainolaudalla seisominen yhdellä jalalla - viivalla seisten ilmapallon pompottelu ilmassa parilta toiselle mahdollisimman

pitkään - kartioiden pujottelu palloa pompottaen - sulkapalloilu - vartalon kiertoliike sekä vartalon taivutus eteen- ja taaksepäin kuntopallolla, parien

selät vastakkain pehmeällä alustalla seisten - voimisteluvanteen ojennus kohti kattoa ja alustaa viivalla kävellen varvas-kanta-

askelin - tasapainolaudalla seisten pallon heitto parilta toiselle - voimistelupuomilla kävely - askelkyykky - istumasta seisomaan nousu ilmatyyny jalkojen alla ja tuolilla - voimistelupuomilla kävely isoa terapiapalloa pompottaen puolelta toiselle - kartioiden kierto mahdollisimman nopeasti ja lopuksi viivakävely - pehmeällä alustalla seisten parin kanssa kahden hernepussin heitto

50

- jonossa olevien voimistelurenkaiden sisään askellus ja hernepussin poiminta selän takaa jaloilla kyykistyen.

Tasapainoharjoittelun lopuksi venyteltiin alaraajojen ja ylävartalon lihakset ohjatusti. Tasapainoharjoittelussa tavoitteena oli kuormittaa tasapainojärjestelmää monipuolisesti eri osa- alueittain harjoittaen näön, vestibulaarijärjestelmän, proprioseptiikan, nivelliikkuvuuksien ja lihaskestävyyden osa-alueita yhdessä ja erikseen. Kuntosaliharjoittelussa keskityttiin pääasiassa tasapainon kannalta oleellisiin lihasryhmiin, alaraajojen ja vartalon lihasryhmiin. Kuntosaliohjelmaa muutettiin neljän viikon välein, vastuksia lisättiin, toistosuorituksia vähennettiin ja siirryttiin harjoittelemaan kestävyyden sijasta enemmän voimaominaisuuksia. Kuntosaliharjoitteet olivat seuraavat: jalkaprässi, polven ojennus, polven koukistus, lonkan loitonnus, lonkan lähennys, vartalon fleksio ja vartalon ekstensio. Ensimmäisen kuukauden aikana tehtiin sarjoja x toistoja 2 x 15/laite, toisen kuukauden aikana tehtiin sarjoja x toistoja 2 x 10/laite ja kolmannen kuukauden aikana tehtiin sarjoja x toistoja 3 x 8/laite. Viimeisen 10 viikon aikana kuntosaliharjoitteet pysyivät ennallaan, mutta sarjat x toistot olivat luokkaa 2 - 3 x 10 -12, vastuksia lisättiin voimien karttuessa. Lisäksi osallistujat saivat liikuntatestien perusteella henkilökohtaisen liikuntaohjelman kirjallisesti. Koko tutkimusryhmän jäsenten keskimääräinen osallistumisaste harjoituksiin oli 78 %. Tutkimusryhmän 60 henkilöstä kuusi henkilöä osallistui vain 0 - 4 harjoitukseen eli alle 11 %:iin harjoitusten kokonaismäärästä. Tutkimusryhmästä 54 henkilöä osallistui 17 - 43 harjoitukseen ja näiden 54 aktiivisen harjoittelijan keskimääräinen osallistumisaste oli 86 %. Tutkimusryhmillä oli harjoituksia maksimissaan 40 - 43 kertaa/ryhmä. Harjoituskertoja oli vähemmän niillä ryhmillä, joille sattui harjoitusten poisjäämisiä juhlapyhien vuoksi. Ensimmäisen tutkimusryhmän harjoitusten kokonaismäärä oli maksimissaan 40, joista ryhmän jäsenet osallistuivat keskimäärin 28:aan eli keskimääräinen osallistumisaste oli 70 %. Ensimmäisessä tutkimusryhmässä oli kaksi henkilöä, jotka osallistuivat vain kahteen harjoitukseen ja yksi henkilö, joka osallistui vain kolmeen harjoitukseen. Toisen tutkimusryhmän harjoitusten kokonaismäärä oli maksimissaan 41, joista ryhmän jäsenet osallistuivat keskimäärin 32:een eli keskimääräinen osallistumisaste oli 78 %. Toisessa tutkimusryhmässä oli yksi henkilö, joka ei osallistunut yhteenkään harjoitukseen. Kolmannen tutkimusryhmän harjoitusten kokonaismäärä oli maksimissaan 43, joista ryhmän jäsenet osallistuivat keskimäärin 35:een eli keskimääräinen osallistumisaste oli

51

81 %. Kolmannessa tutkimusryhmässä oli yksi henkilö, joka ei osallistunut yhteenkään harjoitukseen. Neljännen tutkimusryhmän harjoitusten kokonaismäärä oli maksimissaan 40, joista ryhmän jäsenet osallistuivat keskimäärin 33:een eli keskimääräinen osallistumisaste oli 83 %. Neljännessä tutkimusryhmässä oli yksi henkilö, joka osallistui vain neljään harjoitukseen. Asiantuntijaluentojen aiheita olivat ikääntyvän liikuntaharjoittelu ja tasapainon vaikutus toimintakykyyn (fysioterapeutti Leena Jaatinen), elämänlaatua vanhuuteen, ylipainon riskit ja niiden ennaltaehkäisy (TtM Helli Haapasalo), opetuskeskustelu terveydenhoidosta ja terveellisestä ravinnosta (sairaanhoitaja Helena Hentunen), opetuskeskustelu psyykkisestä terveydestä ja elämänhallinnasta (psykologi Merja Kaikkonen), oppiminen ja ikääntyminen, ajatuksia muistin ylläpysymiseksi (KM Sirpa Moilanen), sosiaalityöntekijän asiantuntijakeskustelu (YTM Raili Könönen), opetuskeskustelu jalkojen hoidosta (jalkahoitaja Irma Vattulainen) sekä näkökulmia ikääntyvien kuntoutukseen (fysioterapeutti Marja Koivula).

52

3.6 Tulokset 3.6.1 Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden perustiedot Tutkimuksessa käytetyt taustatiedot ja tiedot terveydentilasta saatiin sairaanhoitajan haastattelemana kyselylomakkeelle (liite 8). Tutkimusryhmässä oli 60 henkilöä (45 naista ja 15 miestä) ja verrokkiryhmässä oli 76 henkilöä (57 naista ja 19 miestä; taulukko 4). Lopputestauksiin osallistui tutkimusryhmästä 54 henkilöä ja verrokkiryhmästä 63 henkilöä. Tutkimukseen kuuluvan kahden vuoden seuranta-aikana kuoli tutkimusryhmästä yksi mies sekä verrokkiryhmästä kuoli yksi nainen ja yksi mies. Taulukko 4. Miehet ja naiset tutkimus- ja verrokkiryhmässä.

Tutkimusryhmä (N= 60) Verrokkiryhmä (N=76) pa

N % N %

naiset 45 75 57 75 N.S.

miehet 15 25 19 25 aPearson Chi-Square-testi Tutkimusryhmässä henkilöt olivat iältään 67 - 81 vuotta ja verrokkiryhmässä 67 - 86 vuotta (taulukko 5). Tutkimusryhmässä henkilöiden iän keskiarvo oli 72,5 vuotta ja verrokkiryhmässä 73,8 vuotta. Verrokkiryhmään kuuluneet olivat keski-iältään 1,3 vuotta vanhempia kuin tutkimusryhmään osallistuneet, mutta ero ei ollut merkitsevä. Taulukko 5. Tutkimus- ja verrokkiryhmiin osallistuneiden ikäjakauma. N Mediaani Keski-ikä SD 95 % CI Min. Max. pa

vuosia vuosia vuosia vuosia vuosia vuosia

Tutkimusryhmä 60 72,0 72,5 3,6 71,6- 73,5 67 81 0,192

Verrokkiryhmä 76 73,0 73,8 4,8 72,7- 74,9 67 86 aMann-Whitney-testi Ainoastaan unettomuutta esiintyi verrokkiryhmässä merkitsevästi enemmän kuin tutkimusryhmässä. Alkutarkastuksessa verrokkiryhmä näytti kokonaisuudessaan vähän sairaammalta kuin tutkimusryhmä (taulukko 6).

53

Taulukko 6. Tutkittavien henkilöiden ilmoittamat sairaudet alkutarkastuksessa.

Tutkimusryhmä

(N=60) Verrokkiryhmä

(N=76) pa

N % N %

Allergia 18 30 30 39 0,294

Sairastettu sydäninfarkti 9 15 13 17 0,715

Muu sydänsairaus 17 28 31 41 0,117

Aivoverenkiertosairaus 6 10 10 13 0,360

Katkokävely 2 3 5 7 0,385

Verenpainetauti 23 38 34 45 0,413

Sokeritauti 4 7 11 15 0,142

Kilpirauhassairaudet 5 8 11 15 0,258

Astma/COPD 9 15 9 12 0,610

Unettomuus 16 27 33 44 *0,037

Dementia 0 0 2 3 0,203

Reuma 5 8 8 11 0,648

Nivelvaivat 42 70 48 63 0,372

Parkinsonin tauti 0 0 1 1 0,369

Epilepsia 1 2 0 0 0,262

Virtsaamisvaivat/eturauhasvaivat 20 33 28 37 0,629

Silmäsairaus, näkövika 22 37 30 39 0,812

Korvasairaus, kuulovika 11 18 24 32 0,072

Syöpä 4 7 4 5 0,744

Mahahaava, sappisairaus 4 7 4 5 0,744

Aivovamma 1 2 0 0 0,262

Muu tapaturma 1 2 7 9 0,061 aPearson Chi-Square-testi Tutkittavien ilmoittamat lääkitykset alkutarkastuksessa on koottu taulukkoon 7. Merkitsevä ero oli ainoastaan muiden lääkkeiden käytössä, mikä oli verrokkiryhmässä suurempi. Muiden lääkkeiden käyttöön sisältyivät kaikki muut ilmoitetut lääkkeet, jotka eivät kuuluneet sydän-, keuhko-, diabetes- tai psyykelääkityksiin. Suurimpana muiden lääkkeiden ryhmänä olivat erilaiset kipulääkkeet. Muita eroja lääkkeiden käytössä ei ollut tutkimus- ja verrokkiryhmien välillä (taulukko 7).

54

Taulukko7. Tutkittavien henkilöiden ilmoittamat lääkitykset alkutarkastuksessa.

Tutkimusryhmä (N=59) Verrokkiryhmä (N=75) pa

N % N %

Sydänlääkitys 20 34 36 48 0,100

Keuhkolääkitys 7 12 6 8 0,473

Diabeteslääkitys 3 5 8 11 0,232

Psyykelääkitys 17 29 19 25 0,652

Muu lääkitys 46 78 68 91 *0,041 Ei mitään lääkitystä 10 17 5 7 0,066

aPearson Chi-Square-testi Alkutarkastuksessa kerättiin osallistujilta taulukon 8 mukaiset taustatiedot, joissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Liikunnan toteuttamisen ilmoitti vähäiseksi tai rajoittuneeksi verrokkiryhmässä 24 % ja normaaliksi 76 %, kun vastaavasti tutkimusryhmässä ilmoitti liikunnan vähäiseksi tai rajoittuneeksi 12 % ja 88 % normaaliksi (p=0,067) eli kyseessä oli tilastollisesti lähes merkitsevä ero. Liikunnan harrastaminen- kysymyksen kohdalla vastausten jakaumassa ei ollut eroa tutkimus- ja verrokkiryhmien välillä (taulukko 8).

55

Taulukko 8. Tutkittavien henkilöiden alkutarkastuksessa todetut taustatiedot.

Tutkimusryhmä

(N=60) Verrokkiryhmä

(N=75) pa

N % N %

Tupakointi 3 5 4 5 0,931

Alkoholin käyttö 0,347

ei lainkaan tai vähäinen 51 85 59 79

kohtuullinen 9 15 16 21

runsas 0 0

Ravinto 0,198

normaali 56 93 65 87

sokeritautidieetti 3 5 7 9

laihdutus 1 2 0 0

muu dieetti 0 3 4

Liikunta 0,067

vähäinen tai rajoittunut 7 12 18 24

normaali 53 88 57 76

Liikunnan apuvälineet 9 15 16 21 0,347

Avun tarve 0,575

ei lainkaan 58 97 71 95

jonkin verran 2 3 4 5

Asuminen 0,644

yksinasuva 32 53 37 49

puolison tai muun kanssa 28 47 38 51

Liikunnan harrastaminen 0,614

ei ollenkaan, satunnaisesti 2 3 1 1

1-2 kertaa viikossa 11 18 13 17

3-5 kertaa viikossa 19 32 31 41

joka päivä 28 47 30 40

Harrastukset kodin ulkopuolella 0,375

ei tai vähäisesti 29 48 42 56

on harrastuksia 31 52 33 44 aPearson Chi-Square-testi

56

3.6.2 Painoindeksin (BMI), ulospuhalluksen huippuvirtauksen (PEF), ja näön tulokset Taulukkoon 9 on merkitty alkutarkastuksessa mitattujen tutkimus- ja verrokkiryhmien painoindeksien (BMI) ja ulospuhallusten huippuvirtausten (PEF) tulosten keskiarvot. Näissä mittauksissa ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa tutkimus- ja verrokkiryhmien välillä alkutarkastuksessa eikä myöskään seurantamittauksissa (taulukko 9). Taulukko 9. Alkutarkastuksessa mitatut tutkimus- ja verrokkiryhmien painoindeksien (BMI) ja ulospuhalluksen huippuvirtauksen (PEF) tulokset. N Keskiarvo SD 95 % CI Min. Max. pa

BMI (kg/m2)

Tutkimusryhmä 59 28,9 4,8 27,6 - 30,1 18,5 48 0,763

Verrokkiryhmä 74 28,6 4,8 27,5 - 29,7 20 45

PEF (l/min)

Tutkimusryhmä 59 414 97 389 - 439 185 630 0,466

Verrokkiryhmä 75 434 86 414 - 454 220 660 aMann-Whitney-testi Alkumittauksissa tutkimus- ja verrokkiryhmien yhteisnäköjen keskiarvot olivat 1,0 (SD 0,3) molemmissa ryhmissä ja seurantamittausten tulokset olivat molemmissa ryhmissä samat kuin alkumittauksissa. 3.6.3 Ortostaattinen koe Tutkimuksessa tehtiin ortostaattiset kokeet alkumittauksina, kuuden ja 12 kuukauden kohdalla. Ortostaattiseen kokeeseen kuului systolisen ja diastolisen verenpaineen mittaus levossa maaten sekä yhden minuutin ja kolmen minuutin kuluttua seisomaan nousun jälkeen. Lisäksi mitattiin pulssit levossa maaten ja 30 sekunnin kuluttua seisomaan nousun jälkeen. Ortostaattisessa kokeessa verenpaineen lasku ei yksinään vaikuta, vaan osalla vanhuksista tulee autonomisen säätelyn häiriöitä, mikä voi aiheuttaa verenpaineen laskun lisäksi myös pulssin laskun. Tällöin aivojen verensaanti heikentyy voimakkaasti ja siksi ortostaattiseen hypotoniaan viittaavana löydöksenä on otettu huomioon myös pienemmät verenpaineen laskut, jos myös pulssi on laskenut (Wollner 1978).

57

Mikäli pystyasennossa systolinen verenpaine laski yli 20 mmHg tai todettiin samanaikaisesti sekä pulssin että systolisen (tai diastolisen) verenpaineen lasku, oli löydös merkitsevä ja viittasi ortostaattiseen hypotoniaan. Alkumittauksissa tutkimusryhmässä seitsemällä henkilöllä (11,7 %) ja verrokkiryhmässä 21 henkilöllä (28,0 %) todettiin ortostaattiseen hypotoniaan sopiva löydös (p=0,020). Kuuden ja 12 kuukauden seurantamittauksissa ei ryhmien välillä todettu ortostaattisten kokeiden tuloksissa tilastollisesti merkitseviä eroja. Seurantamittauksissa tutkimusryhmässä lisääntyi kuitenkin niiden henkilöiden määrä, joilla todettiin ortostaattiseen hypotoniaan sopiva löydös niin, että heitä oli kuuden kuukauden kohdalla kahdeksan ja 12 kuukauden kohdalla 15 henkilöä. Vastaavasti verrokkiryhmässä väheni alkumittaukseen verrattuna niiden henkilöiden määrä, joilla todettiin ortostaattiseen hypotoniaan sopiva löydös siten, että heitä oli kuuden kuukauden kohdalla 13 ja 12 kuukauden kohdalla 16 henkilöä (taulukko 10). Taulukko 10. Ortostaattisten kokeiden tulokset. Tutkimusryhmä Verrokkiryhmä pa

N % N %

Alkumittaus (N=60) (N=75)

Syst. RR lasku > 20 mmHg

tai pulssi+RR lasku 7 11,7 21 28,0 *0,020

6 kk (N=55) (N=69)


tai pulssi+RR lasku 8 14,5 13 18,8 0,526

12 kk (N=54) (N=63)


tai pulssi+RR lasku 15 27,8 16 25,4 0,771 aPearson Chi-Square-testi 3.6.4 Staattinen tasapaino Staattisen tasapainon mittauksessa tutkittavan henkilön piti seisoa yhdellä jalalla niin kauan kuin pystyi siten, että maksimitulos oli 60 sekuntia. Testi suoritettiin kengät jalassa ja silmät auki. Testissä kantapää piti nostaa vastakkaisen jalan polvitaipeen korkeudelle niin, että jalkaterä lepäsi säären sisäsivua vasten. Kädet roikkuivat vapaana sivulla. Testiin kuului kaksi suoritusta, joista parempi jäi tulokseksi. Testissä mitattiin tasapainoaika sekunnin tarkkuudella. Kello pysäytettiin, jos henkilön jalkaterä irtosi polvitaipeesta tai tukijalka liikkui.

58

Tutkimusryhmän staattisen tasapainon keskiarvoaika oli kuuden kuukauden ja 12 kuukauden kohdalla merkitsevästi parempi kuin verrokkiryhmän (taulukko 11). Taulukko 11. Staattisen tasapainon tutkimustulokset. N Staattisen tasapainon SD 95 % CI Min. Max. pa

keskiarvo, sekuntia

Alkumittaus

Tutkimusryhmä 59 12,8 15,7 8,7 - 16,9 0 60 0,801

Verrokkiryhmä 74 13,7 16 10,0 - 17,4 0 60

6 kk

Tutkimusryhmä 53 26,1 20,8 20,4 - 31,9 0 60 *0,000

Verrokkiryhmä 64 14,6 17,5 10,3 - 19,0 0 60

12 kk

Tutkimusryhmä 49 26 20,9 20,0 - 32,0 0 60 *0,003

Verrokkiryhmä 56 14,6 15,8 10,4 - 18,9 0 60 aMann-Whitney-testi 3.6.5 Dynaaminen tasapaino Dynaamisen tasapainon mittauksessa tutkittavan henkilön piti kävellä taaksepäin 6,1 metrin pituinen matka, joka oli merkitty lattiaan viivalla. Testissä henkilön piti asettaa aina taakse askeltavan jalan varpaat edellä olevan jalan kantapäähän. Käsiä sai käyttää apuna tasapainon ylläpitämisessä, mutta niitä ei saanut nostaa hartiatason yläpuolelle. Testissä oli kolme suoritusta ja testitulos oli nopein aika onnistuneessa takaperin kävelyssä koko 6,1 metrin matkalla. Maksimisuoritusaika testissä oli 120 sekuntia. Tutkimusryhmän dynaamisen tasapainon keskiarvoaika oli kuuden kuukauden ja 12 kuukauden kohdalla merkitsevästi parempi kuin verrokkiryhmän (taulukko 12).

59

Taulukko 12. Dynaamisen tasapainon tutkimustulokset. N Dynaamisen tasapainon SD 95 % CI Min. Max. pa

keskiarvo, sekuntia

Alkumittaus

Tutkimusryhmä 59 59,0 36,5 49,5 - 68,6 19 120 0,105

Verrokkiryhmä 73 71,9 41,7 62,2 - 81,7 17 120

6 kk

Tutkimusryhmä 53 39,9 30,1 31,6 - 48,2 13 120 *0,000

Verrokkiryhmä 63 68,6 43,2 57,7 - 79,5 15,6 120

12 kk

Tutkimusryhmä 49 42,9 31,5 33,9 - 52,0 15,9 120 *0,001

Verrokkiryhmä 56 73,2 43,7 61,5 - 84,9 19 120 aMann-Whitney-testi 3.6.6 Käden puristusvoima Tutkimuksessa mitattiin henkilöiden paremman käden puristusvoima vigorometrilla. Tutkimusryhmän ja verrokkiryhmän välillä ei todettu eroja käden puristusvoimien keskiarvoissa alkumittauksissa eikä seurantamittauksissa (taulukko 13). Taulukko 13. Käden puristusvoiman tutkimustulokset. N Käden puristusvoiman SD 95 % CI Min. Max. pa

keskiarvo, kg

Alkumittaus

Tutkimusryhmä 59 73,5 17,3 69,0 - 78,0 30 115 0,512

Verrokkiryhmä 74 71,6 16,5 67,8 - 75,4 39 115

6 kk

Tutkimusryhmä 53 77,1 16,9 72,4 - 81,7 24 125 0,075

Verrokkiryhmä 64 71,7 15,4 67,9 - 75,5 44 114

12 kk

Tutkimusryhmä 49 79,4 16,9 74,3 - 84,5 40 126 0,120

Verrokkiryhmä 56 74,0 17,4 69,3 - 78,6 37 118 aANOVA, 2- suuntainen

60

3.6.7 Tuolista ylösnousu-testi Tuolista ylösnousu-testissä tutkittava henkilö istui tuolissa selkä kiinni selkänojassa ja jalat lattialla pienessä haara-asennossa. Käsien piti olla ristissä rinnassa kiinni. Ohjeena oli nousta tuolista ylös ilman käsien apua viisi kertaa peräjälkeen siten, että selän tuli koskettaa selkänojaa istuessa. Käsiä sai käyttää apuna vain tarvittaessa. Testaaja käynnisti kellon, kun tutkittavan selkä irtosi selkänojasta ja pysäytti sen, kun tutkittava oli ojentautunut seisomaan viidennen kerran ja vartalon liikkeet olivat pysähtyneet. Testi keskeytettiin, kun minuutti tuli täyteen tai jos havaittiin, että suoritus ei ollut tutkittavalle turvallinen. Kuuden kuukauden kohdalla tutkimusryhmän tuolista ylösnousu-testin aika oli merkitsevästi parempi kuin verrokkiryhmän. Seurantamittauksissa 12 kuukauden kohdalla tutkimus- ja verrokkiryhmien tuolista ylösnousu-testin ajoissa ei todettu merkitsevää eroa (taulukko 14). Taulukko 14. Tuolista ylösnousu-testin tutkimustulokset. Tutkimusryhmä Verrokkiryhmä pa

N sekuntia (SD) N sekuntia (SD)

Tuolista ylösnousun alkumittaus 59 13,4 (3,0) 74 13,5 (3,7) 0,899

Tuolista ylösnousu 6 kk 53 10,6 (1,9) 64 12,5 (3,9) *0,005

Tuolista ylösnousu 12 kk 47 11,0 (2,1) 53 12,3 (3,3) 0,079 aMann-Whitney-testi 3.6.8 Kävelynopeus Kävelynopeuden tutkimuksessa tutkittava henkilö käveli ensin lattiaan merkityn kuuden metrin matkan normaalilla kävelynopeudella ja sen jälkeen niin nopeasti kuin pystyi. Fysioterapeutti mittasi kävelyyn käytetyn ajan sekuntikellolla. Tutkimusryhmän ja verrokkiryhmän välillä ei todettu merkitseviä eroja kävelynopeuden keskiarvoajoissa alkumittauksissa eikä seurantamittauksissa (taulukko 15).

61

Taulukko 15. Kävelynopeuden tutkimustulokset. N Kävelynopeuden SD 95 % CI Min. Max. pa

keskiarvo, sekuntia

Alkumittaus

Tutkimusryhmä 59 3,9 0,9 3,6 - 4,1 2,8 9 0,915

Verrokkiryhmä 74 4,0 1,1 3,7 - 4,2 2,6 7,1

6 kk

Tutkimusryhmä 53 3,3 0,5 3,2 - 3,5 2,3 4,7 0,069

Verrokkiryhmä 64 3,7 0,9 3,4 - 3,9 2,3 6,8

12 kk

Tutkimusryhmä 49 3,3 0,7 3,1 - 3,5 2,3 5,9 0,076

Verrokkiryhmä 56 3,7 1 3,4 - 3,9 2,6 7,3 aMann-Whitney-testi 3.6.9 Porraskävelytesti Porraskävelytestissä henkilön piti nousta ja laskeutua kahdeksan askelmaa (standardiportaikko a`17 cm) kolme kertaa omaan tahtiinsa levähtämättä ja joka askelmalle astuen. Tutkittavan piti viedä jalat perusasentoon (rinnakkain) portaiden ylä- ja alatasanteella, ennen kääntymistä ja palaamista portaille. Tutkittava sai käyttää tukikaidetta vain tarvittaessa. Testaaja käynnisti kellon, kun tutkittava lähti liikkeelle ja pysäytti sen tutkittavan saavutettua viimeisen perusasennon. Tutkimusryhmän ja verrokkiryhmän välillä ei todettu eroja porraskävely- testin ajoissa alkumittauksissa eikä seurantamittauksissa (taulukko 16). Taulukko 16. Porraskävely-testin tutkimustulokset. Tutkimusryhmä Verrokkiryhmä pa

N sekuntia (SD) N sekuntia (SD)

Porraskävelyn alkumittaus (SD) 59 41,3 (15,9) 71 39,9 (16,6) 0,294

Porraskävely 6 kk 53 34,1 (12,1) 63 37,7 (18,6) 0,557

Porraskävely 12 kk 46 36,7 (28,2) 55 34,2 (15,0) 0,648 aMann-Whitney-testi

62

Porraskävelyn suoriutumisen -testissä tutkittiin henkilöiden suoriutumista edellä mainitussa porraskävelytestissä ensimmäiselle ja kolmelle porrasvälille seuraavasti: 0 = onnistui ilman tukikaiteen käyttöä 1 = onnistui, mutta tasa-askelin tai tukikaidetta käyttäen 2 = ei onnistunut, testi keskeytettiin turvallisuussyistä. Alkumittauksissa porraskävelyn suoriutumisen testissä onnistui tutkimusryhmästä 43 henkilöä (72,9 %) ilman tukikaiteen käyttöä ja verrokkiryhmästä 49 henkilöä (68,1 %) (Pearson Chi Square=0,361, d.f.=1, p=0,548). Kuuden kuukauden harjoittelun jälkeen tutkimusryhmästä onnistui 51 henkilöä (96,2 %) porraskävelyn suoriutumisen testissä ilman tukikaiteen käyttöä ja vastaavasti verrokkiryhmästä 43 henkilöä (67,2 %) (Pearson Chi Square=15,479, d.f.=1, p=0,000). Seurantamittauksissa 12 kuukauden kohdalla tutkimusryhmästä onnistui 44 henkilöä (95,7 %) ilman tukikaiteen käyttöä ja vastaavasti verrokkiryhmästä 42 henkilöä (76,4 %) (Pearson Chi Square=7,370, d.f.=1, p=0,007). Tutkimusryhmän porraskävelyn suoriutumisen -testin tulokset olivat siis merkitsevästi parempia kuuden ja 12 kuukauden kohdalla kuin verrokkiryhmän. 3.6.10 400 metrin kävelytesti Kävelytestissä tutkittavat henkilöt kävelivät tasaista vauhtia 400 metrin matkan ja käytetty aika mitattiin sekuntikellolla. Tutkimusryhmän ja verrokkiryhmän välillä ei todettu eroja 400 metrin kävelytestin keskiarvoajoissa alkumittauksissa eikä seurantamittauksissa (taulukko 17). Taulukko 17. 400 metrin kävelytestin tutkimustulokset. Tutkimusryhmä Verrokkiryhmä pa

N sekunteja (SD) N sekunteja (SD)

400 m kävelyaika alkumittaus 52 288,4 (57,2) 67 277,3 (56,2) 0,097

400 m kävelyaika 6 kk 40 256,8 (33,4) 50 274,9 (69,7) 0,249

400 m kävelyaika 12 kk 44 248,8 (24,5) 55 261,6 (50,0) 0,338 aMann-Whitney-testi 3.6.11 Bergin tasapainotesti Tutkimuksessa tehtiin Bergin tasapainotesti osittain eli seuraavat testaukset: seisominen jalat yhdessä, kurkottaminen eteen käsivarsi ojennettuna, esineen nostaminen lattialta, kääntyen taakse katsominen, kääntyminen 360 astetta ja seisominen jalat peräkkäin ilman tukea. Liitteenä 7 on Bergin tasapainotestin pisteytyslomake.

63

Kuuden kuukauden kohdalla tutkimusryhmän Bergin tasapainotestin (osittain) pisteiden keskiarvo oli merkitsevästi parempi kuin verrokkiryhmän. Seurantamittauksissa 12 kuukauden kohdalla ryhmien välillä ei todettu eroa (taulukko 18). Taulukko 18. Bergin tasapainotestin (osittain) tutkimustulokset.

Tutkimusryhmä Verrokkiryhmä pa

N pisteet (SD) N pisteet (SD) Bergin tasapainotesti alkumittaus 59 22,8 (1,8) 74 22,4 (2,5) 0,626

Bergin tasapainotesti 6 kk 53 23,5 (1,1) 64 22,1 (2,5) *0,001

Bergin tasapainotesti 12 kk 49 23,1 (1,7) 56 22,3 (2,6) 0,217 aMann-Whitney-testi 3.6.12 Kaatumiset Tutkimuksessa kysyttiin tutkimus- ja verrokkiryhmien henkilöiltä heidän kaatumisiaan edeltävän vuoden aikana. Alkututkimuksessa tutkimusryhmästä ilmoitti 11 henkilöä (18,3 %) ja verrokkiryhmästä 11 henkilöä (14,7 %), että heillä oli ollut kaatuminen edeltävän vuoden aikana. Loppututkimuksessa vuoden päästä tutkimusryhmästä 3 henkilöä (5,6 %) ja verrokkiryhmästä 6 henkilöä (9,5 %) ilmoitti, että heillä oli ollut vähintään yksi kaatuminen edeltävän vuoden aikana. Tutkimusryhmässä kaatumisten määrä oli laskenut enemmän kuin verrokkiryhmässä, mutta ei merkitsevästi (taulukko 19). Taulukko 19. Kaatumisten lukumäärät tutkimus- ja verrokkiryhmissä. Tutkimusryhmä (N=60) Verrokkiryhmä (N=75) pa

Kaatuneiden lukumäärä alkututkimusta N % N %

edeltävän vuoden aikana 11 18,3 11 14,7 0,567

Tutkimusryhmä (N=54) Verrokkiryhmä (N=63)

Kaatuneiden lukumäärä alkututkimuksen N % N %

jälkeisen vuoden aikana 3 5,6 6 9,5 0,422 aPearson Chi-Square-testi 3.6.13 Toimintakykytesti Barthelin indeksi Tutkimus- ja verrokkiryhmille tehtiin toimintakykytesti Barthelin indeksi alkumittauksina, kuuden kuukauden ja 12 kuukauden kohdalla. Tutkimus- ja verrokkiryhmien välillä ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa toimintakykytesti Barthelin indeksin tulosten välillä yhtenäkään testausajankohtana. Barthelin indeksin tutkimustulokset ovat liitetaulukossa 4.

64

3.6.14 Toimintakykytesti Joensuu-luokitus

Toimintakykytesti Joensuu-luokituksessa luokka A merkitsee täysin itsenäisesti toimivan toimintakykyä, luokka B hieman apua tarvitsevan toimintakykyä, luokat C- F merkitsevät asteittain enemmän apua tarvitsevan toimintakykyä ja luokka G täysin autettavan henkilön toimintakykyä. Toimintakykytesti Joensuu-luokitus tehtiin tutkimus- ja verrokkiryhmille alkumittauksina, kuuden ja 12 kuukauden kohdalla. Tutkimusryhmän alkumittauksissa luokkaan A kuului 95 %, luokkaan C 2 %, luokkaan D 3 % ja muihin luokkiin 0 % henkilöistä. Verrokkiryhmässä alkumittauksissa luokkaan A kuului 82 %, luokkaan B 3 %, luokkaan C 7 %, luokkaan D 4 %, luokkaan E 1 %, luokkaan F 3 % ja luokkaan G 0 % henkilöistä. Tutkimus- ja verrokkiryhmien välillä ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa alkumittauksissa eikä seurantamittauksissa. Toimintakykytesti Joensuu-luokituksen tutkimustulokset ovat liitetaulukossa 5.

3.6.15 Lubbenin sosiaalinen toimintakyky Tutkimus- ja verrokkiryhmille tehtiin Lubbenin sosiaalisen toimintakyvyn mittarin kysymykset alkumittauksina, kuuden kuukauden ja 12 kuukauden kohdalla. Tutkimus- ja verrokkiryhmien välillä ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa Lubbenin sosiaalisen toimintakyvyn mittarin tulosten välillä yhtenäkään testausajankohtana. Lubbenin sosiaalisen toimintakyvyn mittarin tutkimustulokset ovat liitetaulukossa 6.

3.6.16 Zungin depressioanalyysi Zungin depressioanalyysin kysymykset esitettiin tutkimus- ja verrokkiryhmäläisille alkumittauksissa, kuuden ja 12 kuukauden kohdalla. Tutkimus- ja verrokkiryhmien välillä ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa Zungin depressioanalyysin kyselyjen pisteiden keskiarvojen välillä yhtenäkään testausajankohtana. Zungin depressioanalyysin tutkimustulokset ovat liitetaulukossa 7. 3.6.17 Muistitesti (MMSE) Alkumittauksissa muistitestin (MMSE) tulosten keskiarvo oli tutkimusryhmässä 27,3 (SD 2,4) ja verrokkiryhmässä 26,8 (SD 2,7) eikä ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa (Mann-Whitney-testi, p=0,304). Muistitestin (MMSE) tulokset olivat kuuden kuukauden kohdalla tutkimusryhmässä 27,6 (2,4) ja verrokkiryhmässä 27,2 (2,7) ja 12 kuukauden kohdalla tutkimusryhmässä 27,6 (2,1) ja verrokkiryhmässä 27,4 (2,5) eikä ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa (p=0,271; p=0,804)

65

3.6.18 Elämänlaatu 15D 15D elämänlaadun kysymykset esitettiin tutkimus- ja verrokkiryhmäläisille alkumittauksissa, kuuden ja 12 kuukauden kohdalla. Alkumittauksissa tutkimusryhmän 15D kokonaispisteet olivat paremmat kuin verrokkiryhmän, mutta ero ei ollut merkitsevä. Kuuden kuukauden ja 12 kuukauden seurantamittauksissa tutkimusryhmän 15D kokonaispisteiden keskiarvot olivat merkitsevästi paremmat kuin verrokkiryhmän vastaavat keskiarvot (taulukko 20). Taulukko 20. 15D elämänlaadun mittauksen kokonaispisteet.

N 15D keskiarvo SD Min. Max. pa

Alkumittaus

Tutkimusryhmä 60 0,8515 0,0882 0,6348 1 0,107

Verrokkiryhmä 71 0,8223 0,1004 0,6208 0,9860

6 kk

Tutkimusryhmä 54 0,8946 0,0845 0,5679 1 *0,038

Verrokkiryhmä 57 0,8436 0,1501 0 1

12 kk

Tutkimusryhmä 52 0,8967 0,0723 0,6730 1 *0,039

Verrokkiryhmä 59 0,8402 0,1532 0 1 aMann-Whitney-testi Liitetaulukossa 8 on esitetty 15D elämänlaadun mittauksen osioiden tulokset. Alkumittauksissa tutkimusryhmäläiset kokivat energisyytensä ja sukupuolielämänsä tilastollisesti merkitsevästi paremmaksi kuin verrokkiryhmäläiset. Kuuden kuukauden kohdalla tutkimusryhmäläisten unen laatu ja energisyys olivat tilastollisesti merkitsevästi paremmat kuin verrokkiryhmäläisten. Lisäksi tutkimusryhmäläisillä oli ahdistuneisuutta tilastollisesti merkitsevästi vähemmän kuin verrokkiryhmäläisillä. Vuoden kohdalla tutkimusryhmäläisten kuulo, unen laatu ja henkiset toiminnat (ajattelu ja muisti) olivat tilastollisesti merkitsevästi paremmat kuin verrokkiryhmäläisten. 15D elämänlaadun kysymyksiin vastanneiden tietojen perusteella laskettiin 15D elämänlaatuprofiilit (kuviot 3a ja 3b).

66

Kuvio 3a. Interventio- ja verrokkiryhmien 15D elämänlaatuprofiilit alkutilanteessa ja 6 kuukauden kohdalla

Kuvio 3b. Interventio- ja verrokkiryhmien 15D elämänlaatuprofiilit alkutilanteessa ja 12 kuukauden kohdalla

= tilastollisesti merkitsevä löydös (p<0,05) intervention ja verrokkien välillä 6 kk kohdalla

= tilastollisesti merkitsevä löydös (p<0,05) intervention ja verrokkien välillä 12 kk kohdalla = tilastollisesti merkitsevä löydös (p<0,05) intervention ja verrokkien välillä alkutilanteessa

= tilastollisesti merkitsevä löydös (p<0,05) intervention ja verrokkien välillä alkutilanteessa

67

Hoitoaikeen mukainen 15D:n analyysi (Intention to Treat, ITT) 15D elämänlaatu-mittauksissa 0,003:n suuruinen muutos on kliinisesti havaittavissa oleva löydös (Sintonen 1994B). Intention to treat -periaatteen mukaan niiden henkilöiden, joista ei ollut 15D:n seurantatuloksia käytettävissä, elämänlaatu ei parantunut. Taulukkoon 21 on koottu tutkimus- ja verrokkiryhmien elämänlaadun mittaustulokset 6 kuukauden ja alkumittauksen välisenä aikana. 15D-analyysin mukaan elämänlaatu parani tutkimusryhmässä merkitsevästi useammalla kuin verrokkiryhmässä (taulukko 21). Taulukko 21. 15D elämänlaadun mittaustulokset 6 kuukauden ja alkumittauksen välisenä aikana. Tutkimusryhmä (N= 60) Verrokkiryhmä (N= 76) pa

N % N %

15D:n mukaan ennallaan,

huonompi tai tieto puuttuu 25 41,7 50 65,8

15D:n mukaan parantuneetb 35 58,3 26 34,2 *0,006 aFisherin tarkka testi bmuutos vähintään 0,003 Taulukkoon 22 on koottu tutkimus- ja verrokkiryhmien elämänlaadun mittaustulokset 12 kuukauden ja alkumittauksen välisenä aikana. 15D-analyysin mukaan elämänlaatu parani tutkimusryhmässä merkitsevästi useammalla kuin verrokkiryhmässä (taulukko 22). Taulukko 22. 15D elämänlaadun mittaustulokset 12 kuukauden ja alkumittauksen välisenä aikana. Tutkimusryhmä (N= 60) Verrokkiryhmä (N= 76) pa

N % N %

15D:n mukaan ennallaan,


15D:n mukaan parantuneetb 31 51,7 25 32,9 *0,035 aFisherin tarkka testi bmuutos vähintään 0,003

68

3.6.19 Elämänlaatu 15DS 15DS elämänlaadun kysymykset esitettiin tutkimus- ja verrokkiryhmäläisille alkumittauksissa, kuuden ja 12 kuukauden kohdalla. Alkumittauksissa tutkimusryhmän 15DS kokonaispisteet olivat paremmat kuin verrokkiryhmän, mutta ero ei ollut merkitsevä. Kuuden kuukauden ja 12 kuukauden seurantamittauksissa tutkimusryhmän 15DS kokonaispisteiden keskiarvot olivat merkitsevästi paremmat kuin verrokkiryhmän vastaavat (taulukko 23). Taulukko 23. 15DS elämänlaadun mittauksen kokonaistulokset.

N 15DS

keskiarvo SD Min. Max. pa

Alkumittaus

Tutkimusryhmä 60 0,8265 0,1069 0,5368 1 0,235

Verrokkiryhmä 71 0,8029 0,1146 0,5696 0,986

6 kk

Tutkimusryhmä 54 0,8959 0,0848 0,5865 1 *0,008

Verrokkiryhmä 55 0,8222 0,1627 0 1

12 kk

Tutkimusryhmä 51 0,8899 0,0750 0,7246 1 *0,024

Verrokkiryhmä 59 0,8276 0,1584 0 1 aMann-Whitney-testi Liitetaulukossa 9 on esitetty 15DS elämänlaadun mittauksen osioiden tulokset. 15DS-alkumittauksissa ainoa tilastollisesti merkitsevä ero tutkimus- ja verrokkiryhmien välillä oli sukupuolielämä-kysymyksen tuloksissa eli verrokkiryhmäläiset kokivat terveydentilan vaikeuttaneen sukupuolielämäänsä tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin tutkimusryhmäläiset. Kuuden kuukauden kohdalla tutkimusryhmäläiset kokivat liikuntakyvyn, unen laadun ja energisyyden tilastollisesti merkitsevästi paremmiksi kuin verrokkiryhmäläiset. Lisäksi tutkimusryhmäläiset kokivat ahdistuneisuutta merkitsevästi vähemmän kuin verrokkiryhmäläiset. Vuoden kohdalla 15DS-mittauksissa ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja missään elämänlaadun osiossa tutkimus- ja verrokkiryhmien välillä. 15DS elämänlaadun kysymyksiin vastanneiden tietojen perusteella laskettiin 15DS elämänlaatuprofiilit (kuviot 4a ja 4b).

69

Kuvio 4a. Interventio- ja verrokkiryhmien 15DS elämänlaatuprofiilit alkutilanteessa ja 6 kuukauden kohdalla

Kuvio 4b. Interventio- ja verrokkiryhmien 15DS elämänlaatuprofiilit alkutilanteessa ja 12 kuukauden kohdalla



70

Hoitoaikeen mukainen 15DS:n analyysi (ITT) 15DS elämänlaatu-mittauksissa 0,003:n suuruinen muutos on kliinisesti havaittavissa oleva löydös (Sintonen 1994B). Intention to treat -periaatteen mukaan niiden henkilöiden, joista ei ollut 15DS:n seurantatuloksia käytettävissä, elämänlaatu ei parantunut. Taulukkoon 24 on koottu tutkimus- ja verrokkiryhmien 15DS elämänlaadun mittaustulokset 6 kuukauden ja alkumittauksen välisenä aikana. 15DS-analyysin mukaan elämänlaatu parani tutkimusryhmässä merkitsevästi useammalla kuin verrokkiryhmässä. (taulukko 24). Taulukko 24. 15DS elämänlaadun mittaustulokset 6 kuukauden ja alkumittauksen välisenä aikana. Tutkimusryhmä (N= 60) Verrokkiryhmä (N= 76) pa

N % N %

15DS:n mukaan ennallaan,


15DS:n mukaan parantuneetb 37 61,7 22 28,9 *0,000 aFisherin tarkka testi bmuutos vähintään 0,003 Taulukkoon 25 on koottu tutkimus- ja verrokkiryhmien 15DS elämänlaadun mittaustulokset 12 kuukauden ja alkumittauksen välisenä aikana. 15DS-analyysin mukaan elämänlaatu parani tutkimusryhmässä merkitsevästi useammalla kuin verrokkiryhmässä (taulukko 25). Taulukko 25. 15DS elämänlaadun mittaustulokset 12 kuukauden ja alkumittauksen välisenä aikana. Tutkimusryhmä (N= 60) Verrokkiryhmä (N= 76) pa

N % N %

15DS:n mukaan ennallaan,


15DS:n mukaan parantuneetb 31 51,7 25 32,9 *0,035 aFisherin tarkka testi bmuutos vähintään 0,003

71

3.6.20 Intervention kustannukset Tutkimuksen sisältämän intervention kustannukset olivat yhteensä 31 487 euroa. Interventioryhmien keskimääräinen osallistumisaste harjoituksiin oli 78 % eli 11,7 henkilöä/tapahtuma. Interventioryhmiin osallistui yhteensä keskimäärin 46,8 henkilöä. Intervention kustannukset olivat 672,8 euroa/henkilö (taulukko 26). Interventiotapahtumia oli ensimmäisessä interventioryhmässä 40, toisessa interventioryhmässä 41, kolmannessa interventioryhmässä 43 ja neljännessä interventioryhmässä 40 eli yhteensä 164 interventiotapahtumaa. Interventioryhmiin kuuluneet osallistuivat keskimäärin 32 harjoitukseen. Yhden interventioon osallistumisen hinta oli keskimäärin 21 euroa/henkilö. Taulukko 26. Toimintakykyinen seniori-tutkimuksen kustannusten jakauma.

Intervention kustannukset hinta/hlö Yhteensä

Liikuntaryhmät 407,4 19066

Opetuskeskustelut,retket ym. 265,4 12421

Yhteensä 672,8 31487 3.6.21 Terveyspalvelujen käytön kokonaiskustannukset Terveydenhuollon palvelujen käyttöä selvitettiin ITT-periaatteen mukaisesti jokaiselta tutkimus- ja verrokkiryhmään osallistuneelta neljän kuuden kuukauden mittaisen jakson eli yhteensä kahden vuoden ajalta. Jokaisen tutkimus- ja verrokkiryhmän terveyspalvelujen käytön seuranta alkoi kunkin ryhmän toiminnan aloituspäivästä lähtien. Kunkin henkilön terveyspalvelujen käytön kustannukset selvitettiin sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon osalta, jotka laskettiin yhteen ja näin saatiin jokaiselle tutkimukseen osallistuvalle terveyspalvelujen käytön kokonaiskustannukset/henkilö. Terveyspalvelujen käytön keskimääräiset kokonaiskustannukset henkilöä kohden olivat kahden vuoden ajalta tutkimusryhmässä 2 412,98 euroa ja verrokkiryhmässä 3 269,39 euroa. Tutkimusryhmässä terveyspalvelujen käytön keskimääräiset kokonaiskustannukset henkilöä kohden olivat 856,41 euroa (26,2 %) pienemmät kuin verrokkiryhmässä (taulukko 27 ja kuvio 6).

72

Taulukko 27. Terveyspalvelujen käytön keskimääräiset kokonaiskustannukset/henkilö tutkimus- ja verrokkiryhmässä kahden vuoden aikana.

N Mediaani Keskiarvo SD 95 % CI Min. Max. pa

€ € € € € €

Tutkimusryhmä 60 1488,05 2412,98 2764,20 1698,91 - 3127,05 0 12787,88 0,367

Verrokkiryhmä 76 1844,51 3269,39 4993,73 2128,27 - 4410,50 0 30437,23 aMann-Whitney-testi Verrokkiryhmässä kolmen henkilön terveyspalvelujen kokonaiskustannukset olivat huomattavasti keskimääräistä suuremmat, 22 264,86- 30 437,23 euroa (kuvio 5b), minkä vuoksi tutkimusryhmän ja verrokkiryhmän terveyspalvelujen käytön kokonaiskustannusten ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä parametrittomassa Mann-Whitneyn testissä.

Kuvio 5a. Tutkimusryhmän terveyspalvelujen käytön kokonaiskustannukset henkilöittäin

Tutkimusryhmän terveyspalvelujen kokonaiskustannukset

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58

euro

a

Tutkimusryhmän henkilöt

73

Verrokkiryhmän terveyspalvelujen kokonaiskustannukset

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 70 73 76

Verrokkiryhmän henkilöt

eu

roa

Kuvio 5b. Verrokkiryhmän terveyspalvelujen käytön kokonaiskustannukset henkilöittäin Ensimmäisellä kuuden kuukauden jaksolla, jolloin toteutettiin tutkimusryhmän interventio, terveyspalvelujen kokonaiskustannukset olivat tutkimusryhmässä 75,03 euroa (9,6 %) suuremmat kuin verrokkiryhmässä, mutta ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa (taulukko 28).

74

Taulukko 28. Terveyspalvelujen kokonaiskustannukset tutkimus- ja verrokkiryhmissä neljän jakson aikana.


€ € € € € €

1. - 6. kk

Tutkimusryhmä 60 219,67 855,83 1996,47 340,09 - 1371,57 0 11619,26 0,259

Verrokkiryhmä 76 262,27 780,80 1445,45 450,50 - 1111,10 0 6634,07

7. - 12. kk

Tutkimusryhmä 60 284,11 491,50 726,50 303,83 - 679,18 0 3756,94 0,914

Verrokkiryhmä 76 270,50 694,85 1224,79 414,98 - 974,73 0 6264,87

13. - 18.kk

Tutkimusryhmä 60 212,00 520,95 1076,88 242,76 - 799,13 0 6126,14 0,437

Verrokkiryhmä 76 265,37 709,84 2022,50 247,68 - 1172,00 0 17217,90

19. - 24.kk

Tutkimusryhmä 60 227,54 544,70 979,45 291,68 - 797,72 0 5948,07 0,728

Verrokkiryhmä 76 250,41 1074,67 2823,22 429,54 - 1719,81 0 16956,49 aMann-Whitney-testi Toisella, 7.-12. kuukauden jaksolla, jonka lopussa tehtiin tutkimus-ja verrokkiryhmille loppututkimukset, terveyspalvelujen kokonaiskustannukset olivat tutkimusryhmässä 203,35 euroa (29,3 %) pienemmät kuin verrokkiryhmässä, mutta ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa (taulukko 28). Kolmannella, 13. - 18. kuukauden jaksolla terveyspalvelujen kokonaiskustannukset olivat tutkimusryhmässä 188,89 euroa (26,6 %) pienemmät kuin verrokkiryhmässä, mutta ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa (taulukko 28). Neljännellä, 19. - 24. kuukauden jaksolla terveyspalvelujen kokonaiskustannukset olivat tutkimusryhmässä 529,97 euroa (49,3 %) pienemmät kuin verrokkiryhmässä, mutta ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa (p=0,728). Terveyspalvelujen käytön kokonaiskustannukset tutkimusaikana on esitetty kuviossa 6.

75

Kuvio 6. Terveyspalvelujen käytön keskimääräiset kokonaiskustannukset/henkilö tutkimusryhmässä (T) ja verrokkiryhmässä (V) kuuden kuukauden jaksojen ja kahden vuoden aikana. 3.6.22 Erikoissairaanhoidon kustannukset Erikoissairaanhoidon kustannukset kuntalaskutuksen mukaan tutkimus- ja verrokkiryhmissä laskettiin neljältä peräkkäiseltä kuuden kuukauden jaksolta eli yhteensä kahden vuoden ajalta (taulukko 29 ja kuvio 7). Erikoissairaanhoidon kustannuksissa ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja tutkimus- ja verrokkiryhmien välillä.

Terveyspalvelujen kokonaiskustannukset

0500

100015002000250030003500

T V T V T V T V T V

1. - 6. 7. - 12. 13. - 18. 19. -24. 1. -24

euro

a

jaksot (kk)

76

Taulukko 29. Erikoissairaanhoidon kustannukset kuntalaskutuksen mukaan tutkimus- ja verrokkiryhmissä.

aMann-Whitney-testi Ensimmäisellä jaksolla kustannusten keskiarvo oli tutkimusryhmässä 69,83 euroa (12,8 %), toisella jaksolla 162,35 euroa (35,0 %), kolmannella jaksolla 41,86 euroa (10,7 %) ja neljännellä jaksolla 384,79 euroa (52,5 %) pienempi kuin verrokkiryhmässä. Koko kahden vuoden ajalta erikoissairaanhoidon kustannusten keskiarvo oli tutkimusryhmässä yhteensä 1475,62 euroa ja verrokkiryhmässä 2134,45 euroa. Erikoissairaanhoidon kuntalaskutuksen mukaisten kustannusten keskiarvo kahden vuoden ajalta oli tutkimusryhmässä 658,83 euroa (30,9 %) pienempi kuin verrokkiryhmässä. Erikoissairaanhoidon kustannukset tutkimusaikana on esitetty kuviossa 7.


€ € € € € €

1. - 6. kk

Tutkimusryhmä 60 0 477,50 1263,54 151,09 - 803,91 0 6147 0,904

Verrokkiryhmä 76 0 547,33 1358,11 236,99 - 857,67 0 6596

7. - 12. kk

Tutkimusryhmä 60 0 302,08 683,98 125,39 - 478,77 0 3590 0,821

Verrokkiryhmä 76 0 464,43 1195,89 191,16 - 737,71 0 6136

13. - 18. kk

Tutkimusryhmä 60 0 348,53 1072,69 71,43 - 625,64 0 6050 0,352

Verrokkiryhmä 76 0 390,39 1156,94 126,02 - 654,77 0 9075

19. - 24. kk

Tutkimusryhmä 60 0 347,50 966,64 97,79 - 597,21 0 5910 0,486

Verrokkiryhmä 76 0 732,29 2409,58 181,68 - 1282,90 0 16690

Yhteensä Tutkimusryhmä 60 503,00 1475,62 2178,68 912,81 - 2038,43 0 8671 0,655

1. - 24. kk Verrokkiryhmä 76 552,50 2134,45 3792,92 1267,73 - 3001,17 0 21944

77

Kuvio 7. Erikoissairaanhoidon keskimääräiset kustannukset/henkilö kuntalaskutuksen mukaan tutkimusryhmässä (T) ja verrokkiryhmässä (V) kuuden kuukauden jaksojen ja kahden vuoden aikana. 3.6.23 Perusterveydenhuollon käytön kustannukset Perusterveydenhuollon käytön kustannukset tutkimus- ja verrokkiryhmissä laskettiin neljältä peräkkäiseltä kuuden kuukauden jaksolta eli yhteensä kahden vuoden ajalta (taulukko 30 ja kuvio 8). Perusterveydenhuollon käytön kustannuksissa ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja tutkimus- ja verrokkiryhmien välillä.

Erikoissairaanhoidon kustannukset kuntalaskutuksen mukaan

0

500

1000

1500

2000

2500

T V T V T V T V T V

1 .- 6. 7. - 12. 13. - 18. 19 .- 24. 1. - 24.

euro

a

jaksot (kk)

78

Taulukko 30. Perusterveydenhuollon käytön kustannukset tutkimus- ja verrokkiryhmissä.

aMann-Whitney-testi Ensimmäisellä jaksolla tutkimusryhmässä perusterveydenhuollon käytön kustannusten keskiarvo oli 144,86 euroa (62,0 %) suurempi kuin verrokkiryhmässä. Ensimmäisen kuuden kuukauden jaksolla perusterveydenhuollon käytön kustannuksia oli kahdella tutkimusryhmän henkilöllä selvästi muita enemmän eli 9 576,26 euroa ja 4 000,12 euroa, kun vastaavasti suurin kustannus verrokkiryhmässä oli 2 424,01 euroa. Toisella jaksolla tutkimusryhmässä perusterveydenhuollon kustannusten keskiarvo oli 41,00 euroa (17,8 %) ja kolmannella jaksolla 147,03 euroa (46,0 %) pienempi kuin verrokkiryhmässä. Kolmannella jaksolla perusterveydenhuollon käytön kustannuksia oli yhdellä verrokkiryhmän henkilöllä selvästi enemmän kuin muilla eli 8 142,9 euroa. Neljännellä jaksolla tutkimusryhmässä perusterveydenhuollon käytön kustannusten keskiarvo oli 145,18 euroa (42,4 %) pienempi kuin verrokkiryhmässä. Neljännellä jaksolla perusterveydenhuollon käytön kustannuksia oli yhdellä verrokkiryhmän henkilöllä selvästi enemmän kuin muilla eli 6 471,51 euroa (taulukko 30).


€ € € € € €

1. - 6. kk

Tutkimusryhmä 60 147,91 378,33 1311,95 39,41 - 717,24 0 9576,26 0,354

Verrokkiryhmä 76 166,94 233,47 317,98 160,80 - 306,13 0 2424,01

7. - 12. kk

Tutkimusryhmä 60 121,54 189,42 197,18 138,48 - 240,36 0 1028,62 0,340

Verrokkiryhmä 76 166,94 230,42 281,65 166,06 - 294,78 0 1553,61

13. - 18. kk

Tutkimusryhmä 60 128,87 172,41 163,24 130,25 - 214,58 0 591,62 0,231

Verrokkiryhmä 76 174,27 319,44 935,16 105,75 - 533,14 0 8142,90

19. - 24. kk

Tutkimusryhmä 60 128,87 197,20 224,60 139,18 - 255,22 0 1068,41 0,184

Verrokkiryhmä 76 140,58 342,38 817,72 155,53 - 529,24 0 6471,51

Yhteensä Tutkimusryhmä 60 644,35 937,36 1466,47 558,53 - 1316,19 0 10604,88 0,508

1. - 24. kk Verrokkiryhmä 76 859,65 1134,94 1899,13 700,97 - 1568,91 0 15318,23

79

Perusterveydenhuollon kustannusten keskiarvo koko kahden vuoden aikana oli tutkimusryhmässä 197,58 euroa (17,4 %) pienempi kuin verrokkiryhmässä. Koko kahden vuoden seurannassa oli kahdella henkilöllä selvästi muita suuremmat perusterveydenhuollon kustannukset: verrokkiryhmässä yhden henkilön kustannukset olivat 15 318,23 euroa ja tutkimusryhmässä olivat yhden henkilön kustannukset 10 604,88 euroa (taulukko 30). Perusterveydenhuollon kustannukset tutkimusaikana on esitetty kuviossa 8.

Kuvio 8. Perusterveydenhuollon käytön keskimääräiset kustannukset/henkilö tutkimusryhmässä (T) ja verrokkiryhmässä (V) kuuden kuukauden jaksojen ja kahden vuoden aikana. 3.6.24 Taloudellinen arviointi Terveyspalvelujen käytön kokonaiskustannusten keskiarvo kahden vuoden seuranta-ajalla oli tutkimusryhmässä 2 412,98 euroa ja verrokkiryhmässä 3 269,39 euroa. Tutkimusryhmässä terveyspalvelujen käytön keskimääräiset kokonaiskustannukset kahden vuoden seuranta-ajalla olivat 856,41 euroa/henkilö (26,2 %) pienemmät kuin verrokkiryhmässä, mutta ero ei ollut merkitsevä (taulukko 31).

Perusterveydenhuollon kustannukset

0

200

400

600

800

1000

1200

T V T V T V T V T V

1. - 6. 7. - 12.

13. - 18. 19. - 24.

1.-24..

.

euro

a

jaksot (kk)

80

Toteutetun intervention kustannukset olivat tutkimusryhmässä keskimäärin 672,80 euroa/henkilö. Kahden vuoden aikana terveyspalvelut ja intervention toteuttaminen tuottivat tutkimusryhmän keskimääräisiksi kokonaiskustannuksiksi kahden vuoden aikana 3 085,78 euroa/henkilö. Verrokkiryhmässä, jossa interventiota ei toteutettu, vastaavat kustannukset olivat 3 269,39 euroa/henkilö. Kokonaiskustannukset olivat kahden vuoden aikana tutkimusryhmässä 183,61 euroa/henkilö (5,6 %) pienemmät kuin verrokkiryhmässä, mutta ero ei ollut merkitsevä (taulukko 31). Taulukko 31. Terveyspalvelujen ja intervention keskimääräiset kokonaiskustannukset/henkilö 0-24 kk:n aikana.

Tutkimusryhmä (N=60) Verrokkiryhmä (N=76) Ero pa

€ (SD) € (SD)

Terveyspalvelut 2 412,98 (2764,20) 3 269,39 (4 993,73) -856,41 0,367

Interventio 672,80 (0,00) 0,00 (0,00) 672,80

Yhteensä 3 085,78 (2764,20) 3 269,39 (4 993,73) -183,61 0,799aMann-Whitney-testi Taulukossa 32 on terveyspalvelujen ja intervention kokonaiskustannukset kuuden ensimmäisen kuukauden aikana ja taulukossa 33 vastaavasti 12 ensimmäisen kuukauden aikana. Kokonaiskustannukset olivat tutkimusryhmässä kuuden ensimmäinen kuukauden aikana 747,83 euroa suuremmat ja 12 ensimmäisen kuukauden aikana 544,48 suuremmat kuin verrokkiryhmässä.

Taulukko 32. Terveyspalvelujen ja intervention keskimääräiset kokonaiskustannukset/henkilö 6-0 kk:n aikana.

Tutkimusryhmä (N=60) Verrokkiryhmä (N=76) Ero pa

€ (SD) € (SD)

Terveyspalvelut 855,83 (1996,47) 780,80 (1445,45) 75,03 0,259

Interventio 672,80 (0,00) 0,00 (0,00) 672,80

Yhteensä 1 528,63 (1996,47) 780,80 (1445,45) 747,83 *0,000aMann-Whitney- testi

81

Taulukko 33. Terveyspalvelujen ja intervention keskimääräiset kokonaiskustannukset/henkilö 12-0 kk:n aikana. Tutkimusryhmä (N=60) Verrokkiryhmä (N=76) Ero pa

€ (SD) € (SD)

Terveyspalvelut 1 347,33 (2324,42) 1 475,65 (1 926,16) -128,32 0,407

Interventio 672,80 (0,00) 0,00 (0,00) 672,80

Yhteensä 2 020,13 (2324,42) 1 475,65 (1 926,16) 544,48 *0,000aMann-Whitney- testi Kustannus-utiliteettianalyysissä lopputuloksena käytettiin mittayksikkönä laatupainotettua elinvuotta (Quality Adjusted Life Year eli QALY). 15D elämänlaatumittarin perusteella laskettiin 6 - 0 kuukauden välinen lisä-QALY:n keskiarvo seuraavasti: QALY 6 - 0 kk = (15D 6 kk - 15D 0 kk) x 0,5 Tutkimusryhmässä 6 - 0 kuukauden välinen lisä-QALY:n keskiarvo oli 0,0219 ja vastaavasti verrokkiryhmän 0,0057. Lisä-QALY:n 6 - 0 kk:n keskiarvo oli tutkimusryhmässä 0,0162 parempi kuin verrokkiryhmässä ja ero oli tilastollisesti merkitsevä (p= 0,026) (taulukko 34). Tutkimusryhmässä 12 - 0 kuukauden välinen lisä-QALY:n keskiarvo oli 0,0406 ja vastaavasti verrokkiryhmän 0,0159. Lisä-QALY:n 12-0 kk:n keskiarvo oli tutkimusryhmässä 0,0247 parempi kuin verrokkiryhmässä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p= 0,149) (taulukko 34). Taulukko 34. Tutkimus- ja verrokkiryhmien lisä-QALY:t kuuden ja 12 kuukauden aikana. QALY 6-0 kk keskiarvo SD Min. Max, pa

Tutkimusryhmä 54 0,0219 0,0306 -0,0980 0,1004 *0,026

Verrokkiryhmä 56 0,0057 0,0624 -0,3961 0,0926

QALY 12-0 kk

Tutkimusryhmä 52 0,0406 0,0575 -0,0909 0,1538 0,149

Verrokkiryhmä 58 0,0159 0,1248 -0,7921 0,1904 aMann-Whitney- testi Arvioitaessa intervention ja verrokkimenetelmän paremmuutta, tulee ottaa huomioon menetelmien kustannukset ja vaikuttavuudet (taulukko 35). Kuuden ensimmäisen kuukauden perusteella interventiomenetelmä oli kalliimpi (747,83 euroa), mutta vaikuttavampi (lisä-QALY 0,0162) kuin verrokkimenetelmä. Tässä tapauksessa

82

dominanssia ei ole eikä valinta ole selvä. Interventiomenetelmä on parempi kuin verrokkimenetelmä, jos katsotaan, että interventiomenetelmän lisävaikuttavuus on lisäkustannusten arvoinen. 12 kuukauden tietojen perusteella interventiomenetelmä oli kalliimpi (544,48 euroa), mutta vaikuttavampi (lisä-QALY 0,0247) kuin verrokkimenetelmä. Tässä tapauksessa ei ole myöskään dominanssia eikä valinta ole selvä. 24 kuukauden kohdalla interventiomenetelmä oli halvempi (183,61 euroa), mutta koska 24 kuukauden kohdalla ei tehty vaikuttavuusmittauksia, ei menetelmien välistä paremmuutta voida arvioida. Mikäli oletuksena on, että 24 kuukauden kohdalla interventiomenetelmän ja verrokkimenetelmän vaikuttavuudet olisivat yhtä hyvät eli tehtäisiin kustannusten minimointianalyysi, olisi uudella interventiomenetelmällä dominanssi. Tällöin kannattaisi valita käyttöön interventiomenetelmä, koska se tuottaa vähäisemmin kustannuksin saman vaikuttavuuden. Taulukko 35. Valinta tutkimusmenetelmän (T) ja verrokkimenetelmän (V) välillä.

Vaikuttavuus

Kustannukset 6 kk: T on parempi kuin V 12 kk: T on hieman parempi kuin V 24 kk: ei tietoa 6 kk: T kalliimpi kuin V

Ei dominanssia eli valinta ei ole selvä

12 kk: T kalliimpi kuin V Ei dominanssia eli valinta ei ole selvä 24 kk: T halvempi kuin V

Kustannusten minimointiin perustuen T

Kustannus-utiliteettianalyysin perusteella voidaan laskea arvio, paljonko intervention avulla saavutettava yksi kokonainen laatupainotettu elinvuosi eli yksi QALY tulisi maksamaan. Tässä tutkimuksessa kuuden ensimmäisen kuukauden kustannus- ja lisä-QALY- tietojen perusteella yhden QALY:n kustannusarvio voidaan laskea seuraavasti: 1 528,63 - 780,80 euroa / 0,0219 - 0,0057 = 747,83 euroa / 0,0162 = 46 162 euroa. Vastaavasti 12 ensimmäisen kuukauden kustannus- ja lisä-QALY- tietojen perusteella yhden QALY:n kustannusarvio voidaan laskea seuraavasti: 2 020,13-1 475,65 euroa / 0,0406-0,0159 = 544,48 euroa / 0,0247 = 22 044 euroa. Kuuden ja 12 kuukauden kustannus- ja lisä-QALY-tietojen perusteella intervention avulla saavutettavan yhden QALY:n kustannusarvio on luokkaa 22 044 - 46 162 euroa.

83

4. POHDINTA

4.1 Tutkimuksen systemaattinen tarkastelu

Tutkimushypoteesina oli, että ikäihmisten toiminta- ja liikuntakykyä sekä elämänlaatua voidaan parantaa ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta vähentää avokuntoutuksella. Tutkimuksen tavoitteena oli testata avokuntoutuksen vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta satunnaistetussa, vertailuryhmän käytöllä kontrolloidussa asetelmassa. Seuraavassa on tarkasteltu tutkimusta samaan tapaan kuin kirjallisuuskatsauksessa on arvioitu geriatriseen yleiseen kuntoutukseen liittyviä kontrolloituja, satunnaistettuja tutkimuksia. 4.2 Tutkimuksen soveltuvuus ja metodologinen pätevyys

A. Onko aineisto valikoitumaton eli vastaavatko tutkimuspotilaat ominaisuuksiltaan kohderyhmää?

Tutkimukseen osallistumisen mahdollisuudesta tiedotettiin sanomalehti Karjalaisessa, lisäksi tutkimuksesta tiedotettiin Joensuun kaupungin terveyskeskuksen kautta sekä Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys ry:n ja Omaishoitajat ja läheiset ry:n kautta. Tiedotteet jaettiin myös Kelan paikallistoimistoihin, apteekkeihin ja sosiaalitoimistoihin. Projektivastaava ja fysioterapeutti ottivat ilmoittautumiset vastaan ja täyttivät ilmoittautumislomakkeet. Sisäänotto-kriteerien ja poissulku-kriteerien perusteella tutkimuksen suorittaja valitsi tutkimukseen sopivat henkilöt. Tutkimuspotilaat olivat joensuulaisia vähintään 67 vuotta täyttäneitä henkilöitä, jotka asuivat kotonaan tai palvelutalossa. Tutkimuspotilaiden piti olla riittävän hyväkuntoisia, niin että he omatoimisesti pystyivät liikkumaan. Poissulkukriteereinä olivat vakava sydän- tai verenkiertosairaus, vaikea-asteinen dementia, loppuvaiheen pahanlaatuinen sairaus, akuutti murtuma tai vastaava tai kyvyttömyys kävellä omatoimisesti. Valikointia siis tapahtui terveydentilan suhteen. Tässä tutkimuksessa tutkimuspotilaat eivät sukupuolijakaumaltaan täysin vastaa samanikäistä vanhusväestöä. Sekä tutkimus- että verrokkiryhmässä oli naisia 75 % ja miehiä 25 % eli naisia oli suhteessa enemmän kuin vastaavassa samanikäisten kohderyhmässä, jossa jakauma vuonna 2002 oli 61 % naisia ja 39 % miehiä (Suomen virallinen tilasto 2009B). Tutkimusryhmässä henkilöt olivat iältään 67 - 81 vuotta ja verrokkiryhmässä 67 - 86 vuotta. Tutkimusryhmässä henkilöt olivat iältään keskiarvoltaan 72,5 vuotta ja verrokkiryhmässä 73,8 vuotta. Tutkimukseen osallistuvien henkilöiden alaikärajaksi

84

päätettiin 67 vuotta, koska haluttiin karsia pois terveimmät 65 - 66-vuotiaat henkilöt, joille odotettavissa oleva hyöty kuntoutuksesta olisi pienempi kuin vanhemmille osallistujille. Kuitenkin tutkimuspotilaat olivat keski-iältään vielä varhaisessa vanhuusiässä. Tutkimuspotilaissa oli vähemmistönä iäkkäämmät yli 75-vuotiaat henkilöt, joilla tilastojen mukaan on enemmän sairauksia. Tutkimuspotilaista karsittiin poissulkukriteerien mukaisesti sairaimmat henkilöt. Tutkimukseen hakeminen vaati osallistujilta aktiivisuutta. Lisäksi tutkimuspotilaiden piti sitoutua kuuden kuukauden ajalle kahdesti viikossa tapahtuvaan aktiiviseen harjoitteluun. Nämä tekijät karsivat tutkimuksesta pois jossakin määrin sairaampia ja passiivisempia henkilöitä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimukseen osallistuneet olivat jonkin verran terveempiä kuin vanhusväestö keskimäärin ja sukupuolijakaumaltaan naisvoittoisia. Tutkimuspotilaiden valikoituminen heikentää tulosta verrattuna todelliseen väestöotokseen.

B. Intervention kuvaus sivuilla 48- 51 voitaneen arvioida riittäväksi. C. Onko kontrolliryhmä saanut epäspesifistä huomiota?

Kontrolliryhmän ohjelma koostui sairaanhoitajan ja lääkärin haastatteluista ja tutkimuksista sekä fysioterapeutin liikuntatesteistä. Lisäksi he saivat testien perusteella testipalautteet ja liikuntasuositukset. Vuoden seurantatestien kohdalla kahdesta ensimmäisestä verrokkiryhmästä oli jäänyt pois seitsemän henkilöä uusintakutsuista huolimatta. Verrokkiryhmille III ja IV järjestettiin mahdollisuus osallistua kymmenelle asiantuntijaluennolle. Verrokkiryhmistä III ja IV jäi pois enää kaksi henkilöä/ryhmä. Kontrolliryhmä sai osittain epäspesifistä huomiota. Kaikki kontrolliryhmään osallistuneet henkilöt saivat liikuntasuosituksia. Lisäksi osa verrokkiryhmiin kuuluvista henkilöistä sai osallistua rajatuille kymmenelle asiantuntijaluennolle.

D. Ovatko lopputilamittarit (outcome measures) päteviä ja käytäntöä vastaavia? Tutkimuksen lopputilamittarit olivat suomalaisessa iäkkäässä väestössä hyvin dokumentoituja. Mittareilla on sekä hyvä validiteetti että reliabiliteetti eli mittarit ovat riittävän hyviä johonkin standardimittariin verrattuna ja mittarien toistettavuus on myös hyvä. Barthelin toimintakyvyn mittari, 15D elämänlaadun mittari, Zungin depressiomittari, Lubbenin sosiaalisen toimintakyvyn mittari ja MMSE-muistitesti ovat suomalaisessa aineistossa validoituja ja tuloksia voidaan pitää luotettavina. 15DS on 15D elämänlaadun mittarista Olli-Pekka Ryynäsen kehittämä dynaaminen mittari, joka tunnistaa vähäisemmät terveydentilan muutokset kuin staattinen mittari

85

15D ja antaa hoitotuloksen myös tapauksissa, joissa staattisen mittarin herkkyys ei riitä kuvaamaan vaikuttavuutta. 15DS elämänlaadun mittarin käytöstä on tehty suomalainen väitöskirjatutkimus (Kukkonen 2005), missä todettiin 15DS-mittarin toimivan hyvin erikoissairaanhoidon terveyteen liittyvän elämänlaadun yleismittarina. 15DS-mittarin validiteetti pitää arvioida jatkokäyttöä varten, koska siitä ei ole vielä riittävästi arvioita. Joensuu-luokitus on Erkki Mäkisen (1991) kehittämä toimintakyvyn mittari, jonka validiteetti pitää arvioida jatkokäyttöä varten, koska siitä ei ole vielä riittävästi tutkimusarvioita. Tutkimuksessa käytetyt fyysisen kunnon mittarit eli UKK-instituutin ikääntyvien terveyskuntotestit, Bergin tasapainotestit ja muut käytetyt mittarit ovat suomalaisessa aineistossa validoituja ja tuloksia voidaan pitää luotettavina. Tutkimuksessa ei testattu lihasvoimia, koska lukuisissa aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on voitu osoittaa kuntosaliharjoittelun parantavan vanhusten lihasvoimia. Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon se, että harjoittelun myötä tekniikka paranee, kun harjoitellaan esimerkiksi tasapainoa, minkä vuoksi tutkimusryhmään kuuluneilla henkilöillä oli osassa testeissä parempi valmius suoriutua testeistä.

E. Satunnaistamisen pätevyys Tutkimuksen suorittaja valitsi numerokorteilla arpomalla osallistujat tutkimus- ja verrokkiryhmiin. Arvottaessa tutkimukseen sopivat henkilöt oli jaettu iän perusteella vanhempiin ja nuorempiin sekä miehiin että naisiin. Kukin tutkimusryhmä ja vastaava verrokkiryhmä arvottiin erikseen eli arvontakertoja oli yhteensä neljä. Tutkimuksessa ei voitu satunnaistaa kaikkia henkilöitä yhdellä kertaa, koska tutkimukseen osallistuneet henkilöt kerättiin vähitellen. Arvonnan voidaan katsoa olevan hyväksyttävä ja pätevä satunnaistamismenetelmä, mikäli ei voida etukäteen tietää, mihin ryhmään henkilö tulee arvonnan seurauksena kuulumaan.

F. Tutkijoiden sokkouttaminen Tutkittavia ei oltu sokkoutettu. Tutkijoita ja tutkimuksen toteuttajia ei oltu myöskään sokkoutettu. Fysioterapeutit, jotka toteuttivat intervention, osallistuivat myös liikuntatestien suorittamiseen. Syynä tähän oli se, että palveluntuottajalla oli käytettävissä vain rajallisesti pätevää henkilöstöä tutkimukseen.

G. Alkutilanne-erojen välttäminen Alkutilanteessa todettiin seuraavia tilastollisesti merkitseviä eroja tutkimus- ja verrokkiryhmien välillä:

86

Verrokkiryhmässä oli enemmän unettomuutta. Verrokkiryhmään kuuluneet henkilöt käyttivät enemmän muita lääkkeitä, joista suurimpana ryhmänä olivat erilaiset kipulääkkeet. Alkumittauksissa verrokkiryhmäläisillä oli myös enemmän ortostaattista hypotoniaa. 15D elämänlaadun alkumittauksissa tutkimusryhmäläiset kokivat energisyytensä paremmaksi kuin verrokkiryhmäläiset.15DS elämänlaadun alkumittauksissa verrokkiryhmäläiset kokivat terveydentilan vaikeuttaneen sukupuolielämäänsä tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin tutkimusryhmäläiset. Yleisesti voitaneen todeta, että verrokkiryhmään kuuluneet henkilöt olivat keskimäärin hieman sairaampia kuin tutkimusryhmään kuuluneet.

H. Lisäinterventioiden välttäminen Tutkimuksessa ei ollut tietoa, että olisi ollut lisäinterventiota.

I. Potilaiden hoitomyöntyvyys Kuntoutujien hoitomyöntyvyys oli hyvä, kun sitä arvioidaan osallistumisaktiivisuudella. Koko tutkimusryhmän jäsenten keskimääräinen osallistumisaste harjoituksiin oli 78 %. Tutkimusryhmän 60 henkilöstä kuusi osallistui vain 0 - 4 harjoitukseen eli alle 11 %:iin harjoitusten kokonaismäärästä. Tutkimusryhmästä 54 henkilöä osallistui 17 - 43 harjoitukseen ja näiden 54 aktiivisen harjoittelijan keskimääräinen osallistumisaste oli 86 %.

J. Tutkimuksesta poisjääneiden kuvaus Tutkimuksesta poisjääneet on kuvattu sen mukaan kuin on ollut tietoa pois jäämisen syistä.

K. Tutkimuksesta poisjääneitä <20% Tutkimuksesta jäi pois tutkimusryhmästä 6 henkilöä 60:sta ja verrokkiryhmästä 13 henkilöä 76:stä eli yhteensä 19 henkilöä 136:stä. Siten tutkimuksesta poisjääneitä oli yhteensä 14,0 %, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena.

L. Hoitoaikeen mukainen analyysi (Intention to Treat, ITT) Hoitoaikeen mukaista analyysiä (ITT) käytettiin tässä tutkimuksessa elämänlaadun ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten arvioinnissa, mutta muiden mittarien tulosten

87

arvioinnissa sitä ei käytetty. Laskettaessa paremmaksi tai huonommaksi tulleiden osuuksia ovat mukana olleet tällöin myös tutkimuksesta pois jääneet. Tällöin on laskettu interventiosta hyötyneiden henkilöiden lukumäärä olettaen, että tutkimuksesta poisjääneet eivät ole hyötyneet interventiosta. Menetelmä saattaa vääristää lopputulosta huonompaan suuntaan, koska jotkut tutkimuksesta poisjääneet tutkimusryhmään kuuluvat ovat kuitenkin saattaneet saada interventiosta jotakin hyötyä. Terveyspalvelujen käytön ja kustannusten seuranta kattoi myös kaikki tutkimukseen satunnaistetut henkilöt, siis myös tutkimuksen keskeyttäneet. Tutkimusryhmästä keskeytti kuusi henkilöä, jotka osallistuivat vain 0 - 10 %:iin harjoituksista ja näiden henkilöiden terveyspalvelujen käytön kustannukset olivat selvästi suuremmat. Ne olivat keskimäärin 7 409,4 euroa/henkilö, kun tutkimusryhmän keskiarvo oli 2 413,0 euroa/henkilö. Siten tutkimusryhmästä keskeyttäneet nostivat terveyspalvelujen käytön kustannuksia, vaikka he eivät saaneetkaan merkittäviä harjoitusvaikutuksia osakseen.

M. Tulosten esittäminen ryhmille erikseen Tutkimuksessa on esitetty tulokset erikseen tutkimusryhmälle ja verrokkiryhmälle. Tutkimukseen kuului yhteensä 136 henkilöä, joista 60 henkilöä kuului tutkimusryhmään. Tutkimukseen kuuluneiden henkilöiden määrä oli kohtalaisen pieni eikä tämän vuoksi ollut aiheellista esittää tuloksia erikseen alaryhmille. 4.3 Vertailu aikaisempiin tutkimuksiin

Aikaisempien tutkimusten perusteella voidaan todeta, että erityyppisillä interventioilla voidaan parantaa ikääntyvien liikkumis- ja toimintakykyä. Tulokset interventioiden vaikutuksista kaatumisten vähentymiseen vaihtelevat niin, että lisätutkimuksia tarvitaan mm. sopivan intervention määrittämiseksi erilaisille kohderyhmille. Interventioiden vaikutuksista ahdistuneisuuden ja depression vähentymiseen sekä kognitiivisiin toimintoihin nähden on vain osittaista näyttöä ja lisätutkimuksia tarvitaan. Aikaisempien tutkimusten perusteella voidaan todeta, että erityyppisillä interventioilla voidaan parantaa myös ikääntyvien elämänlaatua merkitsevästi. Tutkimustuloksia avokuntoutuksen vaikutuksista ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja kustannushyötyyn on vielä vähän käytettävissä. 4.3.1 Intervention vaikutukset liikkumiskykyyn, toimintakykyyn ja kaatuilun vähenemiseen Kirjallisuuskatsauksen sisältämissä tutkimuksissa käytettiin lopputilamittarina liikkumis- tai toimintakykyä 18 tutkimuksessa, joista 15 tutkimuksessa todettiin

88

interventioryhmässä tilastollisesti merkitsevää parantumista liikkumis- tai toimintakyvyssä. Aikaisempien tutkimusten näyttö on siis selvä. Erityyppisillä interventioilla voidaan parantaa ikääntyvien liikkumis- ja toimintakykyä. Kaatumisten määrää käytettiin lopputilamittarina 16 tutkimuksessa, joista seitsemässä tutkimuksessa todettiin tilastollisesti merkitsevä kaatuilun väheneminen. Tulokset interventioiden vaikutuksista kaatumisten vähentymiseen vaihtelevat eikä interventiotyypin merkityksestä kaatumisiin nähden pysty tekemään näiden tutkimusten perusteella luotettavia johtopäätöksiä Tässä tutkimuksessa käytetyt liikuntatestit olivat seuraavat: staattinen tasapaino, dynaaminen tasapaino, kävelynopeus, käden puristusvoima, tuolilta ylösnousu, portaiden nousu, Bergin tasapainotesti (osittain) ja 400 metrin kävely. Tässä tutkimuksessa todettiin intervention parantaneen liikuntakykyä eli tilastollisesti merkitsevästi tasapainoa, tuolista ylösnousua ja porraskävelystä suoriutumista. Interventio ei kuitenkaan parantanut sosiaalista toimintakykyä eikä vähentänyt merkitsevästi kaatumisia. Tämän tutkimuksen intervention fyysinen osuus oli varsin tehokasta, koska fyysisiä harjoitteita tehtiin kahdesti viikossa viiden kuukauden ajan. Tämän vuoksi intervention aikaan saama merkitsevä liikuntakyvyn paraneminen oli odotettavissa oleva tulos. Samansuuntaisia tuloksia oli myös aiemmissa tutkimuksissa runsaasti. Tässä tutkimuksessa interventio ei kuitenkaan parantanut sosiaalista toimintakykyä, minkä merkittävänä syynä voi olla aineiston pieni koko. Lisäksi tutkittavat henkilöt olivat varsin hyväkuntoisia eikä käytetyn Lubbenin sosiaalisen toimintakyvyn mittarin muutokset tässä aineistossa ilmenneet merkitsevinä muutoksina. Interventio ei vähentänyt tässä tutkimuksessa kaatumisia merkitsevästi. Tutkimusryhmän kaatumiset kyllä vähentyivät enemmän kuin verrokkiryhmän, mutta merkitsevään muutokseen olisi tarvittu ainakin selvästi suurempi aineisto. Tutkittavat henkilöt olivat myös niin hyväkuntoisia, että heillä oli varsin vähän kaatumisia. Mikäli tutkittavat henkilöt olisivat olleet iäkkäämpiä ja huonompikuntoisia, olisi heillä ollut enemmän interventiolla mahdollisesti estettäviä kaatumisia. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että erityyppisillä interventioilla voidaan parantaa ikääntyvien liikkumis- ja toimintakykyä. Tulokset interventioiden vaikutuksista kaatumisten vähentymiseen vaihtelevat niin, että lisätutkimuksia tarvitaan mm. sopivan intervention määrittämiseksi erilaisille ikääntyville kohderyhmille.

89

4.3.2 Intervention vaikutukset ADL- ja IADL- toimintoihin ADL- ja IADL-mittareita on tehty runsaasti erilaisia tutkimustarkoituksia varten. Lindeboom ym. (2003) kirjallisuuskatsauksessa todettiin, että on julkaistu 113 erilaista ADL- tai IADL-mittaria. Kirjallisuuskatsauksessa 14 tutkimuksessa käytettiin ADL- tai IADL- mittaria, joista kahdeksassa tutkimuksessa todettiin ADL-toiminnoissa tilastollisesti merkitsevää parantumista. ADL- ja IADL-mittarien ominaisuudet vaihtelevat paljon, mikä vaikeuttaa tulosten vertailua ja ymmärtämistä. Tässä tutkimuksessa käytettiin ADL-toimintojen mittaamiseen toimintakykytesti Barthelin indeksiä ja Joensuu-luokitusta. Tutkimus- ja verrokkiryhmien välillä ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja Bathelin indeksin ja Joensuu-luokituksen tulosten välillä. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat varsin hyväkuntoisia, minkä vuoksi ADL-toiminnoissa ei todettu merkittäviä muutoksia. Barthelin indeksi ei menetelmänä tavoita lieviä päivittäisistä toiminnoista selviytymisen vaikeuksia. Pohjoismainen geriatrien työryhmä suosittelee Barthelin indeksiä käytettäväksi sairaalapotilaiden arviointiin. Joensuu-luokitus on kehitetty kotisairaanhoidon potilaiden vajaakuntoisuuden arviointiin (Tilvis et al. 2003). Tässä tutkimuksessa ei ollut mukana sairaalahoitoa vaativia potilaita ja vain pieni osa tutkittavista henkilöistä tarvitsi kotisairaanhoidon apua. Käytetyt ADL-mittarit eivät olleet tarpeeksi herkkiä tavoittamaan lieviä päivittäisten toimintojen selviytymisen vaikeuksia.

Tutkimusryhmään tulee valita iäkkäämpiä ja huonompikuntoisia vanhuksia, mikäli interventiolla pyritään saamaan aikaan tilastollisesti ja kliinisesti merkittäviä muutoksia. ADL- ja IADL- mittareita on myös runsaasti tarjolla ja mittareiden käyttötarkoituksesta tulee päästä parempaan käsitykseen. 4.3.3 Intervention vaikutukset ahdistuneisuuteen, depressioon ja kognitiivisiin toimintoihin Kirjallisuuskatsauksessa todettiin kolmesta tutkimuksesta vain yhdessä (Gusi et al. 2008) tilastollisesti merkitsevä ahdistuneisuuden vähentyminen. Depressiota käytettiin lopputilamittarina kahdeksassa tutkimuksessa, joista vain yhdessä tutkimuksessa (Gusi et al. 2008) todettiin merkitsevä depression vähentyminen. Aikaisempien tutkimusten näyttö interventioiden vaikutuksesta ahdistuneisuuden ja depression vähentymiseen on hyvin niukkaa. Kognitiivisia toimintoja käytettiin lopputilamittarina viidessä tutkimuksessa, joista kahdessa tutkimuksessa (Willis et al. 2006 ja Carral et al. 2007) todettiin tilastollisesti merkitsevä kognitiivisten toimintojen parantuminen.

90

Tässä tutkimuksessa Zungin depressioanalyysin mittauksissa ei todettu merkitseviä eroja. Mini-mental state examination (MMSE) muistitestin mittauksissa ei myöskään todettu merkitseviä eroja. Elämänlaadun 15D ja 15DS mittarien yhtenä osiona on ahdistuneisuus, mikä oli kuuden kuukauden kohdalla mitattuna molemmilla mittareilla mitattuna tutkimusryhmässä merkitsevästi parempi kuin verrokkiryhmässä, mutta 12 kuukauden kohdalla ryhmien välillä ei ollut eroa. Elämänlaadun 15D ja 15DS mittarien yhtenä osiona on myös masennus, minkä mittauksissa ei todettu merkitseviä eroja ryhmien välillä. Tässä tutkimuksessa aineisto oli varsin pieni ja tutkittavat henkilöt olivat hyväkuntoisia. Tämän vuoksi ahdistuneisuudessa ja depressiossa ei todettu muutoksia. Jos Zungin depressioasteikkoa ja MMSE-muistitestiä käytettäessä pyritään saamaan merkitseviä muutoksia, tulisi aineiston olla suurempi ja tutkittavien henkilöiden huonompikuntoisia. Elämänlaadun 15D mittarin ja eteenkin 15 DS mittarin avulla voidaan tavoittaa herkemmin mitattavia muutoksia ahdistuneisuudessa ja depressiossa. Kuitenkin 15 D ja 15 DS mittareissa ahdistuneisuus ja depressio ovat kaksi osaa 15 elämänlaadun eri osiosta eivätkä ne yksinään ole riittävän hyviä ahdistuneisuuden ja depression mittareita.

Näiden tutkimusten perusteella voidaan todeta, että interventioiden vaikutuksesta ahdistuneisuuden ja depression vähentymiseen sekä kognitiivisten toimintojen parantumiseen on vain niukkaa näyttöä. 4.3.4 Intervention vaikutukset elämänlaatuun Aiempien tutkimusten näyttö interventioiden vaikutuksesta elämänlaadun parantumiseen on vahva. Kirjallisuuskatsauksessa todettiin 16 tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevät parantumiset elämänlaadun mittauksissa. Myös tässä tutkimuksessa todettiin, että interventio parantaa merkitsevästi elämänlaatua. Elämänlaadun mittareina käytettiin15D ja 15DS mittareita, jotka mittaavat selkeällä indeksiarvolla hoidon vaikuttavuutta. 15DS on myös herkistetty mittaamaan elämänlaadun muutoksia, millä on tutkimuskäytössä merkitystä. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että erityyppisillä interventioilla voidaan parantaa ikääntyvien elämänlaatua merkitsevästi. Tutkimuksissa on käytetty useita erilaisia elämänlaadun mittareita. WHOQOL-BREF-mittari puoltaa paikkaansa laaja-alaisuuden ja helppokäyttöisyyden takia ja sitä voidaan käyttää ikääntyneiden elämänlaadun mittauksissa ja se mahdollistaa kansainvälisen vertailun. SF-36 (RAND-36) puoltaa paikkaansa kohtalaisen laaja-alaisuutensa ja laajan käytön vuoksi, joskin sen käyttämisessä ikääntyneillä tarvitaan vielä enemmän tutkimusta. Huuskon ym. (2006) tutkimusraportin mukaan 15D:n suuri etu on se, että sillä voidaan mitata hoidon vaikuttavuutta ja se antaa yhden helpon indeksiarvon, jolla

91

voi vertailla erilaisten väestöjen terveyteen liittyvää elämänlaatua. 15D kuitenkin mittaa elämänlaatua melko kapeasta näkökulmasta ja jättää monia ikääntyneille tärkeitä ulottuvuuksia ulkopuolelle, esimerkiksi ympäristön ja sosiaalisen ulottuvuuden sen laajassa merkityksessä. Elämänlaadun mittareiden rajoitukset ja ominaisuudet tulee tuntea, jotta ikääntyneiden elämänlaatua osataan tulkita oikein (Huusko et al. 2006). 4.3.5 Intervention vaikutukset terveyspalvelujen käyttöön ja kuolleisuuteen

Kirjallisuuskatsauksessa todettiin viidestä tutkimuksessa kolmessa merkitseviä muutoksia terveyspalvelujen käytössä. Merkitsevinä muutoksina todettiin interventioryhmissä sairaalahoitojen pituuksien olevan lyhyempiä (Davison et al. 2005), hoitokotiin tai sairaalahoitoon joutuneita tai kuolleita oli vähemmän (Skelton et al. 2005) ja hoitokodin hoitopäiviä oli vähemmän (Mahoney et al. 2007). Kirjallisuuskatsauksessa oli kuolleisuus viidessä tutkimuksessa lopputilamittarina, joista kahdessa (Gitlin et al. 2009 ja Pitkälä et al. 2009) todettiin tilastollisesti merkitsevä kuolleisuuden vähentyminen. Tässä tutkimuksessa mitattiin terveyspalvelujen käyttö käytettyjen terveyspalvelujen kustannuksina. Kuolleisuudessa ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja. Tämän tutkimuksen pienehkön aineiston muodostivat varsin hyväkuntoiset henkilöt ja seuranta-aika oli vain kaksi vuotta, mikä selittänee löydöksen. Jos tavoitteena on pyrkiä osoittamaan intervention vaikutuksia kuolleisuuteen, aineiston tulee olla suurempi, tutkittavien henkilöiden tulee olla huonompikuntoisia ja seuranta-ajan tulee olla pidemmän. Aiempien tutkimusten perusteella voidaan todeta, että interventioilla on osittaista näyttöä terveyspalvelujen käytön ja kuolleisuuden vähentymiseen nähden. 4.3.6 Intervention vaikutukset terveyspalvelujen kustannuksiin

/kustannusvaikuttavuus

Kirjallisuuskatsauksen sisältämissä tutkimuksissa käytettiin lopputilamittarina sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia tai kustannusvaikuttavuutta vain kolmessa tutkimuksessa (Gusi et al. 2008; Timonen et al. 2008 ja Pitkälä et al. 2009). Gusin ym. (2008) tutkimuksessa todettiin kävelyharjoittelu kustannusvaikuttavaksi menetelmäksi, kun pyritään lisäämään ikääntyneiden fyysistä aktiivisuutta. Pitkälän ym. (2009) tutkimuksessa todettiin interventioryhmässä tilastollisesti merkitsevästi pienemmät terveydenhuollon kustannukset. Timosen ym. (2008) tutkimuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja.

92

Tässä tutkimuksessa ei todettu interventioryhmässä terveyspalvelujen käytön kustannuksissa merkitsevää vähentymistä. Interventioryhmässä todettiin kuitenkin suuntaus terveyspalvelujen kustannusten vähentymiseen verrattuna verrokkiryhmään. Kahden vuoden aikana tutkimusryhmässä terveyspalvelujen käytön kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 856,4 euroa/henkilö (26,2 %) pienemmät kuin verrokkiryhmässä. Tässä tutkimuksessa 12 kuukauden kustannus- ja lisä-QALY-tietojen perusteella intervention avulla saavutettavan yhden QALY:n kustannusarvio oli 22 044 euroa. Vastaavasti ensimmäisen kuuden kuukauden tietojen perusteella saatiin QALY:n kustannusarvioksi 46 162 euroa. Englannissa NICE (National Institute for Health and Clinical Excellence) on esittänyt, että menetelmän kustannusvaikuttavuus on riittävä, jos sen hinta on alle 30 000 puntaa/QALY eli alle noin 35 000 euroa/QALY. Jos tätä kustannusvaikuttavuuden rajaa noudatetaan, voidaan todeta, että tämän tutkimuksen interventio on lähellä kustannusvaikuttavan intervention rajaa. Hollannin valtio käyttää menetelmän kustannusvaikuttavuuden rajana 80 000 euroa/QALY (Sensible and Sustainable Care 2006). Jos arvioinnin perustaksi otetaan 12 kuukauden tulosten perusteella saatu QALY:n kustannusarvio 22 044 euroa, niin edellä mainittujen kriteerien perusteella tutkimuksen interventio on kustannusvaikuttava. Tällöin päätöksentekijöiden kannattaisi ottaa käyttöön tutkimuksen mukainen interventio, minkä avulla voidaan vähentää ikääntyneiden terveydenhuollon kustannuksia sekä parantaa heidän elämänlaatuaan. Tutkimuksessa interventio oli luonteeltaan toimintakyvyn heikentymistä ennaltaehkäisevää interventiota, minkä mahdolliset terveyspalvelujen kustannusten säästöt tulevat vasta viiveellä. Tässäkin tutkimuksessa todettiin, että interventio oli vasta kahden vuoden seuranta-ajan jälkeen edullisempaa kuin verrokkimenetelmä. Tutkimuksen mukaiseen interventioon kannattaa liittää jatkointerventioita, joiden avulla voidaan jatkaa ja tehostaa interventioiden kustannusvaikuttavuutta. Oikeanlaisilla jatkointerventioilla voidaan mahdollisesti saavuttaa vielä merkittävimpiäkin ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten säästöjä. Tutkimustuloksia avokuntoutuksen vaikutuksista ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja kustannusvaikuttavuuteen on vielä varsin vähän käytettävissä. Tarvitaan lisää tutkimuksia, joissa voidaan osoittaa eri tyyppisten interventioiden vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja kustannusvaikuttavuuteen.

93

4.4 Tutkimuksen heikkoudet ja vahvuudet

Jos tutkimuksen taso arvioidaan samalla tavalla kuin kirjallisuuskatsauksen artikkelit arvioitiin, niin tutkimus saa tason arvioinnissa yhteensä yhdeksän pistettä. Tutkimuksen tason arvioinnin pisteet eivät yllä kirjallisuuskatsauksen parhaiden tutkimusten pisteisiin (11 - 13), vaan on tason pisteiltään lähellä keskitasoa verrattuna kirjallisuuskatsauksen tutkimuksiin. Tason arvioinnin pisteytyksessä tutkimus menettää pisteitä seuraavissa kohdissa:

A. Onko aineisto valikoitumaton eli vastaavatko tutkimuspotilaat ominaisuuksiltaan kohderyhmää? Päätelmä: Tutkimuksen aineisto on osittain valikoitunut (arviointimerkki: -).

B. Onko kontrolliryhmä saanut epäspesifistä huomiota? Päätelmä: Kontrolliryhmä sai osittain epäspesifistä huomiota (+/-).

F. Lopputilan mittaajien (tutkijoiden) sokkouttaminen. Päätelmä: Mittaajia ei ollut sokkoutettu (-).

G. Alkutilanne-erojen välttäminen. Päätelmä: Verrokkiryhmään kuuluneet henkilöt olivat keskimäärin hieman sairaampia kuin tutkimusryhmään kuuluneet henkilöt (+/-).

N. Tutkimuksessa vähintään 300 tutkimuspotilasta. Päätelmä: Tutkimuksessa oli 136 potilasta (-).

Tutkimukseen liittyi siis edellä mainittuja heikkouksia. Lisäksi tutkimukseen tarvittavan otoskoon arvioitiin olevan 144 henkilöä, kuitenkin otoskokoa jouduttiin hieman pienentämään, eli 142 henkilöön, joista tutkimukseen osallistui 136 henkilöä. Syynä oli se, ettei tutkimuksen suorittamiseen saatu riittävän suuruista avustusta. Tutkimukseen osallistuneet olivat varsin hyväkuntoisia ja interventioiden merkitys olisi todennäköisesti ollut suurempi, jos tutkimukseen osallistuneet olisivat olleet keskimäärin iäkkäämpiä ja huonompikuntoisia. Toisaalta liikuntaryhmien kannalta hankaluutta aiheutti henkilöiden vaihteleva kuntotaso. Parempikuntoiset olisivat voineet harjoitella vaativammalla tasolla osassa harjoitteissa, mutta ryhmässä oli edettävä keskitason mukaan. Tutkimuksen yhtenä vahvuutena oli se, että käytetty interventio oli varsin tehokas. Jokaisen tutkimusryhmän interventio kesti viisi kuukautta. Ryhmäharjoituksia oli kaksi kertaa viikossa kestäen 2½ - 3 tuntia/kerta. 2½ ensimmäisen kuukauden aikana yksi ryhmäharjoituskerta sisälsi yhden tunnin tasapainoharjoituksia, yhden tunnin kuntosaliharjoittelua ja yhden tunnin asiantuntijaluennon. Seuraavan 2½ kuukauden aikana sisältyi yhteen viikkoon yksi ryhmäharjoituskerta, jolloin oli yksi tunti kuntosaliharjoittelua ja 1 tunti 30 min asiantuntijaluento, sekä yksi ryhmäharjoituskerta, jolloin oli yksi tunti tasapainoharjoittelua tai muuta liikuntaharjoittelua ja 1 tunti 30 min

94

asiantuntijaluento. Lisäksi jokaiseen kuukauteen liitettiin yksi virkistystapahtuma, jolloin toteutettiin tutustumiskäynti tai vierailu. Tutkimukseen sisältyi fyysisen intervention lisäksi paljon sosiaalista kanssakäymistä (ryhmäharjoitteet, asiantuntijaluennot, opetuskeskustelut ja virkistystapahtumat), joilla on tärkeä merkitys ikääntyvien hyvinvoinnin kannalta. Routasalon ym. (2008) tutkimuksessa todettiin, että psykososiaalinen ryhmäkuntoutus paransi ikääntyneiden psykososiaalista hyvinvointia merkitsevästi. Tutkimuksessa todettiin tilastollisesti ja kliinisesti merkitsevinä lopputuloksina interventioryhmän parantuneita liikkumiskyvyn ja elämänlaadun tuloksia. Tutkimuksessa todettiin myös interventioryhmän terveyspalvelujen kustannusten vähentymisen trendi, mikä ei saavuttanut tilastollisesti merkitsevää tulosta, mutta oli kuitenkin suuntaa antavana löydöksenä varsin merkittävä. 4.5 Suositukset tutkimuksille tulevaisuudessa

Tutkittaessa avokuntoutuksen vaikutuksia ikääntyneiden toimintakykyyn, elämänlaatuun ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin, tulee erityisesti kiinnittää huomiota intervention sisältöön ja oikea-aikaisuuteen. Interventioiden tulee olla riittävän tehokkaita ja monipuolisia sekä riittävän pitkäkestoisia. Kirjallisuuskatsauksen sisältämissä tutkimuksissa oli runsaasti interventioita, jotka eivät olleet riittävän tehokkaita. Tutkimusten perusteella ikääntyvillä tulisi olla interventioita ainakin 1 - 3 kertaa viikossa sisältäen mm. erilaisia lihasvoima-, tasapaino ja/tai kestävyysharjoitteita sekä sosiaalista kanssakäymistä, motivointia ja elämänhallintaan liittyviä asioita. Intervention intensiivisen vaiheen keston tulisi olla vähintään kolme kuukautta ja kokonaisinterventioajan mieluummin jopa vuosia. Ryhmät kannattaa muodostaa mahdollisimman homogeenisiksi kuntotasoltaan. Tällöin ryhmien harjoittelu voidaan toteuttaa optimaalisella tasolla ja ryhmäytyminen tapahtuu helpommin sekä vuorovaikutus ryhmäläisten välillä on antoisampaa. Ryhmäharjoitteet on tehokas tapa kuntouttaa ikääntyviä ihmisiä. Ryhmäharjoitteiden jälkeen voidaan toteuttaa yksilöllisiä kotiharjoitteita, mutta tämä vaatii riittävän hyvän yhteydenpidon ja motivoinnin. Interventiot tulee kohdistaa tarkemmin kohderyhmiä vastaaviksi. Interventioiden hyöty on parhaimmillaan silloin, kun ne kohdistuvat ikääntyviin, joilla on jo merkkejä liikkumis- tai toimintakyvyn heikentymisestä. Interventioiden tulee kohdistua iäkkäämpiin ja huonompikuntoisiin vanhuksiin, mikäli interventioilla pyritään saamaan aikaan tilastollisesti ja kliinisesti merkittäviä muutoksia ADL- ja IADL-toiminnoissa.

95

Aiempien tutkimusten ja tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että erityyppisillä interventioilla voidaan parantaa ikääntyvien liikkumis- ja toimintakykyä. Tulokset interventioiden vaikutuksista kaatumisten vähentymiseen vaihtelevat niin, että lisätutkimuksia tarvitaan mm. sopivan intervention määrittämiseksi erilaisille kohderyhmille. Interventioiden vaikutuksista ahdistuneisuuden ja depression vähentymiseen sekä kognitiivisiin toimintoihin nähden on vain osittaista näyttöä, ja lisätutkimuksia tarvitaan. Lisäksi voidaan todeta, että erityyppisillä interventioilla voidaan parantaa ikääntyvien elämänlaatua tilastollisesti merkitsevästi. Tutkimuksissa on käytetty useita erilaisia elämänlaadun mittareita. Tutkimuksissa tulee tuntea elämänlaadun mittareiden rajoitukset ja ominaisuudet, jotta ikääntyneiden elämänlaatua osataan tulkita oikein. Tutkimustuloksia avokuntoutuksen vaikutuksista ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja kustannusvaikuttavuuteen on vielä vähän käytettävissä. Avokuntoutuksessa interventio on luonteeltaan toimintakyvyn heikentymistä ennaltaehkäisevää interventiota, minkä mahdolliset terveyspalvelujen kustannusten säästöt tulevat vasta viiveellä. Tässäkin tutkimuksessa todettiin, että interventio oli vasta kahden vuoden seuranta-ajan jälkeen edullisempaa kuin verrokkimenetelmä. Tutkimuksen mukaiseen interventioon kannattaa liittää jatkointerventioita, joiden avulla voidaan tehostaa interventioiden kustannusvaikuttavuutta. Tämän tutkimuksen ja kirjallisuuskatsauksen sisältämien parhaiden tutkimusten perusteella voi yhteenvetona todeta seuraavan suosituksen jatkotutkimuksille: - aineiston tulee olla riittävän suuri ja sisältää tutkimuspotilaita, joilla on jo merkkejä

liikkumis- tai toimintakyvyn heikentymisestä - tehokkaat monipuoliset liikuntainterventiot ja psykososiaaliset ryhmäharjoitteet - ryhmä- ja kotiharjoitteiden yhdistäminen niin, että intervention intensiivisen vaiheen

kesto on vähintään kolme kuukautta ja kokonaisinterventioaika mieluiten jopa vuosia

- elämänlaadun, sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten ja kustannusvaikuttavuuden mittaaminen mieluiten jopa usean vuoden ajalta.

96

5. JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä, että erityyppisillä interventioilla voidaan parantaa ikääntyvien liikkumis- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua. Tulokset interventioiden vaikutuksista kaatumisten vähentymiseen vaihtelevat niin, että lisätutkimuksia tarvitaan mm. sopivan intervention määrittämiseksi erilaisille kohderyhmille. Interventioiden vaikutuksista ahdistuneisuuden ja depression vähentymiseen sekä kognitiivisiin toimintoihin on vain osittaista näyttöä ja lisätutkimuksia tarvitaan. Vaikutuksista palvelujen käyttöön ja kuolleisuuden vähentymiseen on osittaista näyttöä. Tässä tutkimuksessa todettiin ryhmäkuntoutuksen parantavan tilastollisesti merkitsevästi ikääntyneiden toimintakykyä ja elämänlaatua, mutta terveyspalvelujen käytön kustannuksissa ei todettu merkitsevää vähentymistä. Kuitenkin tutkimuksessa todettiin interventioryhmän terveyspalvelujen kustannusten vähentymisen trendi. Tutkimustuloksia avokuntoutuksen vaikutuksista ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja kustannusvaikuttavuuteen on vielä vähän käytettävissä. Suomi ikääntyy seuraavien vuosikymmenten aikana nopeasti. Ikääntyvien hyvinvointi ja terveys vaikuttavat ratkaisevasti sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen ja kustannuksiin. Tarvitaan lisää tutkimuksia, joissa voidaan osoittaa erityyppisten interventioiden vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja kustannusvaikuttavuuteen.

��

LÄHTEET��

Andresen EM, Malmgren JA, Carter WB, Patrick DL. Screening for depression in well older adults: evalution of a short form of the CES-D ( Center for Epidemiologic Studies Depression Scale). American Journal of Preventive Medicine 1994; 10:77–84.

Antunes HKM, Stella SG, Santos RF, Bueno OFA, de Mello MT. Depression, anxiety and quality of life scores in seniors after an endurance exercise program. Revista Brasileira de Psiquiatria 2005; 27:266–271.

Aromaa A, Koskinen S, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000-tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002. Kansanterveyslaitos, Helsinki, 2002.

Audette JF, Jin YS, Newcomer R, Stein L, Duncan G, Frontera WR. Tai Chi versus brisk walking in elderly women. Age and Ageing 2006; 35:388–393.

Avlund K, Kreiner S, Schultz LK. Functional ability scales for the elderly: a validation study. European Journal of Public Health 1996; 6:35–42.

Baker MK, Atlantis E, Fiatarone Singh MA. Multi-modal exercise programs for older adults. Age and Ageing 2007; 36:375–381.

Bandura A. Self-Efficacy: The Exercise of Control. New York, Freeman, 1997.

Barnett A, Smith B, Lord SR, Williams M, Baumand A. Community-based group exercise improves balance and reduces falls in at-risk older people: a randomized controlled trial. Age and Ageing 2003; 32:407–414.

Berg KO, Wood-Dauphinee SL, Williams JI, Maki B. Measuring balance in the elderly: validation of an instrument. Canadian Journal of Public Health 1992; 83 suppl 2:S7-11.

Bergner M, Bobbitt RA, Carter WB, et al. The Sickness Impact Profile: development and final revision of a health status measure. Medical Care 1981; 19:787–805.

Beswick AD, Rees K, Dieppe P, Ayis S, Gooberman-Hill R, Horwood J, Ebrahim S. Complex interventions to improve physical function and maintain independent living in elderly people: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2008; 371:725–735.

Binder EF, Schechtman KB, Ehsani AA, Steger-May K, Brown M, Sinacore DR, Yarasheski KE, Holloszy JO. Effects of exercise training on frailty in community-dwelling older adults: results of a randomized, controlled trial.�Journal of the American Geriatrics Society 2002; 50:1921–8.

97

��

Campbell AJ, Robertson MC, La Grow SJ, Kerse NM, Sanderson GF, Jacobs RJ, Sharp DM, Hale LA. Randomised controlled trial of prevention of falls in people aged > 75 with severe visual impairment: the VIP trial. British Medical Journal 2005; 331:817–821.

Carral JMC, Pèrez CA. Effects of high-intensity combined training on women over 65. Gerontology 2007; 53:340–346.

Chin A Paw MJM, van Poppel MNM, Twisk JWR, van Mechelen W. Effects of resistance and all-round, functional training on quality of life, vitality and depression of older adults living in long-term care facilities: a randomized controlled trial. BMC Geriatrics 2004; 4:5.

Chin A Paw MJM, van Poppel MNM, Twisk JWR, van Mechelen W. Once a week not enough, twice a week not feasible? A Randomised cotrolled exercise trial in long-term care facilities. Patient Education and Counseling 2006; 63:205–214.

Chu L-W, Chiu AYY, Chi I. Falls and subsequent health service utilization in community-dwelling Chinese older adults. Archives of Gerontology and Geriatrics 2008; 46:125–135.

Colcombe SJ, Erickson KI, Scalf PE, Kim JS, Prakash R, McAuley E, Elavsky S, Marquez DX, Hu L, Kramer AF. Aerobic Exercise Training Increases Brain Volume in Aging Humans. Journal of Gerontology: Medical Sciences 2006; 61A: 1166–1170.

Colcombe S, Kramer AF. Fitness effects on the cognitive function of older adults: a meta-analytic study.�Psychological Science : a Journal of the American Psychological Society 2003;14:125–30.

Counsell SR, Callahan CM, Clark DO. Geriatric Care Management for Low-Income Seniors: A Randomized Controlled Trial. The Journal of the American Medical Association 2007; 298:2623–2633.

Cress ME, Buchner DM, Questad KA et al. Continuous-scale physical functional performance in healthy older adults: A validation study.�Archives of Physical Medicine and Rehabilitation 1996; 77:1243–1250.

Cyarto EV, Brown WJ, Marshall AL, Trost SG. Comparison of the Effects of a Home-Based and Group-Based Resistance Training Program on Functional Ability in Older Adults. American Journal of Health Promotion 2008; 23:13–17.

Davison J, Bond J, Dawson P, Steen IN, Kenny RA. Patients with recurrent falls attending Accident & Emergency benefit from multifactorial intervention – a randomized controlled trial. Age and Ageing 2005; 34:162–168.

98

��

De Vreede PL, Samson MM, van Meeteren NLU, Duursma SA, Verhaar HJJ. Functional-task exercise versus resistance strength exercise to improve daily function in older women: a randomized controlled trial. Journal of the American Geriatrics Society 2005; 53:2–10.

De Vreede PL, van Meeteren NL, Samson MM, Wittink HM, Duursma SA, Verhaar HJ. The effect of functional tasks exercise on health-related quality of life and physical activity. Gerontology 2007; 53:12–20.

Devereux K, Robertson D, Briffa NK. Effects of a water-based program on women 65 years and over: a randomized controlled trial. Australian Journal of Physiotherapy 2005; 51:102–108.

Diener E, Emmons RA, Larsen RJ, Griffin S. The Satisfaction With Life Scale. Journal of Personality Assessment 1985; 49:71–75.

Dubbert PM, Morey MC, Kirchner KA, Meydrech EF, Grothe K. Counseling for home-based walking and strength exercise in older primary care patients. Archives of Internal Medicine 2008; 168:979–986.

Elavsky S, McAuley E, Motl RW, Konopack JF, Marquez DX, Hu L, Jerome GJ, Diener E. Physical Activity Enchances Long-Term Quality of Life in Older Adults: Efficacy, Esteem, and Affective Influences. Annals of Behavioral Medicine : a Publication of the Society of Behavioral Medicine 2005; 30:138–145.

Elley CR, Robertson MC, Garrett S, Kerse NM, McKinlay E, Lawton B, Moriarty H, Moyes SA, Campbell AJ. Effectiveness of a falls-and-fracture nurse coordinator to reduce falls: a randomized controlled trial of at-risk older adults. Journal of the American Geriatrics Society 2008; 56:1383–1389.

Eyigor S, Karapolat H, Durmaz B. Effects of a group-based exercise program on the physical performance, muscle strength and quality of life in older women. Archives of Gerontology and Geriatrics 2007; 45:259–271.

Eyigor S, Karapolat H, Durmaz B, Ibisoglu U, Cakir S. A randomized controlled trial of Turkish folklore dance on the physical performance, balance, depression and quality of life in older women. Archives of Gerontology and Geriatrics 2009; 48:84–88.

Faber MJ, Bosscher RJ, Chin A Paw MJ, van Wieringen PC. Effects of exercise programs on falls and mobility in frail and pre-frail older adults: a multicenter randomized controlled trial. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation 2006; 87:885–896.

99

��

Fatouros IG, Kambas A, Katrabasas I, Nikolaidis K, Chatzinikolaou A, Leontsini D, Taxildaris K. Strength training and detraining effects on muscular strength, anaerobic power, and mobility of inactive older men are intensity dependent. British Journal of Sports Medicine 2005; 39:776–780.

Ferrucci L, Guralnik JM, Simonsick E, Salive ME, Corti C, Langlois J. Progressive versus catastrophic disability: a longitudinal view of the disablement process. The Journals of Gerontology. Series A, Biological Sciences and Medical Sciences 1996; 51:M123–30.

Flegal KE, Kishiyama S, Zajdel D, Haas M, Oken BS. Adherence to yoga and exercise interventions in a 6-month clinical trial. BMC Complementary and Alternative Medicine 2007; 7:37.

Folstein MF, Folstein SE, McHugh PR. ”Mini-mental state”. A practical method for grading the cognitive state of patients for the clinician.�Journal of Pychiatric Research 1975; 12:189–198.

Freiberger E, Menz HB, Abu-Omar K, Rùtten A. Preventing falls in physically active community-dwelling older people: a comparison of two intervention techniques. Gerontology 2007; 53:298–305.

Galvao DA, Taaffe DR. Resistance Exercise Dosage in Older Adults: Single- Versus Multiset Effects on Physical Performance and Body Composition. Journal of the American Geriatrics Society 2005; 53:2090–2097.

Gates S, Fisher JD, Cooke MW, Carter YH, Lamb SE. Multifactorial assessment and targeted intervention for preventing falls and injuries among older people in community and emergency care settings: systematic review and meta-analysis. British Medical Journal 2008; 336:130–138.

Gill TM, Baker DI, Gottschalk M, Peduzzi PN, Byers A. A program to prevent functional decline in physically frail, elderly persons who live at home. The New England Journal of Medicine 2002; 347:1068–74.

Gillespie LD, Gillespie WJ, Robertson MC, Lamb SE, Cumming RG, Rowe BH. Interventions for preventing falls in elderly people. Cochrane Database of Systematic Reviews 2003; 4:CD000340.

Ginis KAM, Latimer AE, Brawley LR, Jung ME, Hicks AL. Weight training to activities of daily living: helping older adults make a connection. Medicine & Science in Sports & Exercise 2006; 38:116–121.

100

��

Gitlin LN, Hauck WW, Dennis MP, Winter L, Hodgson N, Schinfeld S. Long-Term Effect on Mortality of a Home Intervention that Reduces Functional Difficulties in Older Adults: Results from a Randomized Trial. Journal of the American Geriatrics Society 2009; 57:476–81.

Gitlin LN, Winter L, Dennis MP, Corcoran M, Schinfeld S, Hauck WW. A randomized trial of a multicomponent home intervention to reduce functional difficulties in older adults. Journal of the American Geriatrics Society 2006; 54:809–816.

Gitlin LN, Winter L, Dennis MP, Hauck WW. Variation in Response to a Home Intervention to Support Daily Function by Age, Race, Sex, and Education. The Journals of Gerontology. Series A, Biological Sciences and Medical Sciences 2008; 63:745–750.

Granger CV, Hamilton BB, Keith RA. Advance in functional assessment for medical rehabilitation. Top. Geri. Rehabil. 1986; 1:59–74.

Grau G, Eiroa P, Cayuela A. Versión espanola de OARS Multidimensional Functional Assessment Questionnaire: adaptación transcultural y medida de la validez. Aten Primaria 1996; 17:486–495.

Greenspan AI, Wolf SL, Kelley ME, O`Grady M. Tai Chi and Perceived Health Status in Older Adults Who Are Transitionally Frail: A Randomized Controlled Trial. Physical Therapy 2007; 87:525–535.

Groessl EJ, Kaplan RM, Rejeski WJ, Katula JA, King AC, Frierson G, Glynn NW, Hsu F-C, Walkup M, Pahor M. Health-related quality of life in older adults at risk for disability. American Journal of Preventive Medicine 2007; 33:214–218.

Gu MO, Conn VS. Meta-analysis of the effects of exercise interventions on functional status in older adults. Research in Nursing & Health 2008; 31:594–603.

Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L, et al. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing home admission. Journal of Gerontology 1994; 49:M85–94.

Gusi N, Reyes MC, Gonzalez-Guerrero JL, Herrera E, Garcia JM. Cost-utility of a walking programme for moderately depressed, obese, or overweight elderly women in primary care: a randomized controlled trial. BMC Public Health 2008; 8:231.

Hendriks MRC, Bleijlevens MHC, van Haastregt JCM, Crebolder HFJM, Diederiks JPM, Evers SMAA, Mulder WJ, Kempen GIJM, van Rossum E, Ruijgrok JM, Stalenhoef PA, van Eijk JTM. Lack of Effectiveness of a Multidisciplinary Fall-

101

��

Prevention Program in Elderly People at Risk: A Randomized, Controlled Trial. Journal of the American Geriatrics Society 2008; 56:1390–1397.

Henwood TR, Riek S, Taaffe DR. Strength versus muscle power-spesific resistance training in community-dwelling older adults. Journal of Gerontology 2008; 63:83–91.

Henwood TR, Taaffe DR. Improved physical performance in older adults undertaking a short-term programme of high-velocity resistance training. Gerontology 2005; 51(2):108–115.

Henwood TR, Taaffe DR. Detraining and Retraining in Older Adults Following Long-Term Muscle Power or Muscle Strength Specific Training. Journal of Gerontology 2008; 63A:751–758.

Herdman M, Badia X, Berra S. EuroQol-5D: a simple alternative for measuring health-related quality of life in primary care. Atencion primaria/Sociedad Espanola de Medicina de Familia y Comunitaria 2001; 28:425–430.

Hess JA, Woollacott M. Effect of High-Intensity Strenght-Training on Functional Measures of Balance Ability in Balance-Impaired Older Adults. Journal of Manipulative and Physiological Therapeutics 2005; 28:582–590.

Heyn P, Abreu BC, Ottenbacher KJ. The effects of exercise training on elderly persons with cognitive impairment and dementia: a meta-analysis.�Archives of Physical Medicine and Rehabilitation 2004; 85:1694–1704.

Holland SK, Greenberg J, Tidwell L, Malone J, Mullan J, Newcomer R. Community-based health coaching, exercise, and health service utilization. Journal of Aging and Health 2005; 17:697–716.

Host H, Sinacore D, Brown M, Holloszy J. Reliability of the modified physical performance test in older adults. Physical Therapy 1996; 76:S23–S24.

Huusko TM, Karppi P, Avikainen V, Kautiainen H, Sulkava R. Randomised, clinically controlled trial of intensive geriatric rehabilitation in patients with hip fracture: subgroup analysis of patients with dementia. British Medical Journal 2000;321:1107–11.

Huusko T, Strandberg T, Pitkälä K. Voiko ikääntyneiden elämänlaatua mitata? Vanhustyön keskusliitto, Helsinki, 2006.

Jette AM, Cleary PD. Functional disability assessment. Physical Therapy 1987; 67:1854–1859.

Järvikoski A, Härkäpää K. Kirjassa Kuntoutus (toim. Rissanen P, Kallanranta T, Suikkanen A). Duodecim, Keuruu, 2008.

102

��

Kalapotharakos VI, Michalopoulos M, Tokmakidis SP, Godolias G, Gourgoulis V. Effects of a Heavy and a Moderate Resistance Training on Functional Performance in Older Adults. Journal of Strenght and Conditioning Research 2005; 19:652–657.

Kaplan RM, Sieber WJ, Ganiats TG. The quality of well-being scale: comparison of the interviewer-administered version with a self-administered questionnaire.�Psychology & Health 1997; 12:783–791.

Katula JA, Rejeski WJ, Marsh AP. Enhancing quality of life in older adults: a comparison of muscular strength and power training. Health and Quality of Life Outcomes 2008; 6:45.

Katznelson L, Robinson MW, Coyle CL, Lee H, Farrell CE. Effects of modest testosterone supplementation and exercise for 12 weeks on body composition and quality of life in elderly men. European Journal of Endocrinology 2006; 155:867–875.

Kerse N, Elley CR, Robinson E, Arroll B. Is physical activity counseling effective for older people? A cluster randomized controlled trial in primary care. Journal of the American Geriatrics Society 2005; 53:1951–1956.

Kerse N, Falloon K, Moyes SA, Hayman KJ, Dowell T, Kolt GS, Elley CR, Hatcher S, Peri K, Keeling S, Robinson E, Parsons J, Wiles J, Arroll B. DeLLITE Depression in late life: an intervention trial of exercise. Design and recruitment of a randomized controlled trial. BMC Geriatrics 2008; 8:12.

Klarman H, Francis J, Rosenthal G. Cost-effectiveness analysis applied to the treatment of chronic renal disease. Medical Care 1968; 6(1):48–54.

Klein M, Ponds RW, Houx PJ et al. Effect of test duration on age-related differences in Stroop interference. Journal of Clinical and Experimental Neuropsychology 1997; 19:77–82.

Kohut ML, McCann DA, Russell DW, Konopka DN, Cunnick JE, Franke WD, Castillo MC, Reighard AE, Vanderah E. Aerobic exercise, but not flexibility/resistance exercise, reduces serum IL-18, CRP, and IL-6 independent of b-blockers, BMI, and psychosocial factors in older adults. Brain, Behavior, and Immunity 2006; 20:201–209.

Kolbe-Alexander TL, Lambert EV, Charlton KE. Effectiveness of a Community Based Low Intensity Exercise Program for Older Adults. The Journal of Nutrition, Health & Aging 2006; 10:21–29.

Kolt GS, Oliver M, Schofield GM, Kerse N, Garrett N, Latham NK. An overview and process evalution of TeleWalk: a telephone-based counseling intervention to encourage walking in older adults. Health Promotion International 2006; 21:201–208.

103

��

Kolt GS, Schofield GM, Kerse N, Garrett N, Oliver M. Effect of telephone counseling on physical activity for low-active older people in primary care: a randomized controlled trial. Journal of the American Geriatrics Society 2007; 55:986–992.

Kukkonen J. Terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi rutiinisti kerätyn tiedon pohjalta (väitöskirja). Kuopion yliopisto, 2005.

Kusumoto A, Suzuki T, Yoshida H, Kwon J. Intervention Study to Improve Quality of Life and Health Problems of Community-Living Elderly Women in Japan by Shoe Fitting and Custom-Made Insoles. Gerontology 2007; 53:348–356.

Lachman ME, Neupert SD, Bertrand R, Jette AM. The Effects of Strength Training on Memory in Older Adults. Journal of Aging and Physical Activity 2006; 14:59–73.

Larson EB, Wang L, Bowen JD, McCormick WC, Teri L, Crane P, Kukull W. Exercise Is Associated with Reduced Risk for Incident Dementia among Persons 65 Years of Age and Older. Annals of Internal Medicine 2006; 144:73–81.

Latham N, Anderson C, Bennett D, Stretton C. Progressive resistance strength training for physical disability in older people. Cochrane Database Systematic Review 2003;2:CD002759.

Lautenschlager NT, Cox KL, Flicker L, Foster JK, van Bockxmeer FM, Xiao J, Greenop KR, Almeida OP. Effect of Physical Activity on Cognitive Function in Older Adults at Risk for Alzheimer Disease. JAMA : the Journal of the American Medical Association 2008; 300:1027–1037.

Lawlor DA, Hopker SW. The effectiveness of exercise as an intervention in the management of depression: systematic review and meta-regression analysis of randomised controlled trials. British Medical Journal 2001;322:763–7.

Lee LYK, Lee DTF, Woo J. Effect of Tai Chi on state self-esteem and health-related quality of life in older Chinese residential care home residents. Journal of Clinical Nursing 2007; 1580–1582.

Leinonen R, Heikkinen E, Hirvensalo M, Lintunen T, Rasinaho M, Sakari-Rantala R, Kallinen M, Koski J, Möttönen S, Kannas S, Huovinen P, Rantanen T. Customer-oriented counseling for physical activity in older people: study protocol and selected baseline results of a randomized-controlled trial. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2007; 17:156–164.

Lezak MD. Neuropsychological assessment. 4th ed. Oxford University Press, New York, 2004.

104

��

Li F, Harmer P, Fisher KJ, McAuley E, Chaumeton N, Eckstrom E, Wilson NL. Tai Chi and fall reductions in older adults: a randomized controlled trial. Journal of Gerontology 2005; 60:187–194.

Lindeboom R, Vermeulen M, Holman R, De Haan RJ. Activities of daily living instruments: optimizing scales for neurologic assessments. Neurology. 2003; 60(5):738–42.

Lin M-R, Hwang H-F, Wang Y-W, Chang S-H, Wolf S. Community-Based Tai Chi and Its Effect on Injurious Falls, Balance, Gait, and Fear of Falling in Older People. Physical Therapy 2006; 86:1189–1201.

Lin M-R, Wolf SL, Hwang H-F, Gong S-Y, Chen C-Y. A randomized controlled trial of fall prevention programs and quality of life in older fallers. Journal of the American Geriatrics Society 2007; 55:499–506.

Littbrand H, Rosendahl E, Lindelöf N, Lundin-Olsson L, Gustafson Y, Nyberg L. A High-Intensity Functional Weight-Bearing Exercise Program for Older People Dependent in Activities of Daily Living and Living in Residential Care Facilities: Evalution of the Applicability With Focus on Cognitive Function. Physical Therapy 2006; 86: 489–498.

Liu-Ambrose TYL, Khan KM, Eng JJ, Lord SR, Lentle B, McKay HA. Both resistance and agility training reduce back pain and improve health-related quality of life in older women with low bone mass. Osteoporosis International 2005; 16:1321–1329.

Lord SR, Tiedemann A, Chapman K, Munro B, Murray SM, Sherrington C. The effect of an individualized fall prevention program on fall risk and falls in older people: a randomized controlled trial. Journal of the American Geriatrics Society 2005; 53:1296–1304.

Lord SR, Ward JA, Williams P et al. Physiological factors associated with falls in older community-dwelling women. Journal of the American Geriatrics Society 1994; 42:1110–1117.

Lubben JL. Assessing social networks among elderly populations. Family Community Health 1988; 11:42–52.

Luukinen H, Lehtola S, Jokelainen J, Väänänen-Sainio R, Lotvonen S, Koistinen P. Prevention of disability by exercise among the elderly: a population-based, randomized controlled trial. Scandinavian Journal of Primary Health Care 2006; 24:199–205.

105

��

Luukinen H, Lehtola S, Jokelainen J, Väänänen-Sainio R, Lotvonen S, Koistinen P. Pragmatic exercise-oriented prevention of falls among the elderly: a population-based, randomized controlled trial. Preventive Medicine 2007; 44:265–271.

Mahoney FI, Barthel DW. Functional evalution: The Barthel index. Maryland State Medical Journal 1965; 14:61.

Mahoney JE, Shea TA, Przybelski R, Jaros LV, Gangnon R, Cech S, Schwalbe A. Kenosha county falls prevention study: a randomized controlled trial of an intermediate-intensity, community-based multifactorial falls intervention. Journal of the American Geriatrics Society 2007; 55:489–498.

Mansfield A, Peters AL, Liu BA, Maki BE. A perturbation-based balance training program for older adults: study protocol for a randomized controlled trial. BMC Geriatrics 2007; 7:12.

McAuley E, Konopack JF, Motl RW, Morris KS, Doerksen SE, Rosengren KR. Physical Activity and Quality of Life in Older Adults: Influence of Health Status and Self-Efficacy. Annals of Behavioral Medicine 2006; 31:99–103.

McNair D, Lorr M, Droppleman L. Manual for the profile of mood states. San Diego, CA: Educational and Industrial Testing Service, 1981.

Means KM, Rodell DE, O`Sullivan PS. Balance, Mobility, and Falls Among Community-Dwelling Elderly Persons. American Journal of Physical Medicine & Rehabilitation 2005; 84:238–250.

Middleton LE, Mitnitski A, Fallah N, Kirkland SA, Rockwood K. Changes in Cognition and Mortality in Relation to Exercise in Late Life: A Population Based Study. PLoS ONE 2008; 3:e3124.

Morey MC, Peterson MJ, Pieper CF, Sloane R, Crowley GM, Cowper P, McConnell E, Bosworth H, Ekelund C, Pearson M, Howard T. Project LIFE- Learning to Improve Fitness and Function in Elders: Methods, design, and baseline characteristics of randomized trial. Journal of Rehabilitation Research & Development 2008; 45:31–42.

Munro JF, Nicholl JP, Brazier JE, Davey R, Cochrane T. Cost effectiveness of a community based exercise programme in over 65 years olds: cluster randomized trial. Journal of Epidemiology and Community Health 2004; 58:1004–1010.

Mäkinen E. Classifying disability in supervised out-patient care. Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon laitos, Helsingin yliopisto, 1991.

106

��

Nakamura Y, Tanaka K, Yabushita N, Sakai T, Shigematsu R. Effects of exercise frequency on functional fitness in older adult women. Archives of Gerontology and Geriatrics 2007; 44:163–173.

Nevitt MC, Cummings SR, Kidd S et al. Risk factors for recurrent nonsyncopal falls. A prospective study. JAMA : the Journal of the American Medical Association 1989; 261:2663–2668.

Oida Y, Kitabatake Y, Nishijima Y, Nagamatsu T, Kohno H, Egawa K, Arao T. Effects of a 5-year exercise-centered health-promoting programme on mortality and ADL impairment in the elderly. Age and Ageing 2003; 32:585–592.

Okamoto N, Nakatani T, Morita N, Kurumatani N. Home-Based Walking Improves Cardiopulmonary Function and Health-Related QOL in Community-Dwelling Adults. International Journal of Sports Medicine 2007; 28:1040–1045.

Oken BS, Zajdel D, Kishiyama S, Flegal K, Dehen C, Haas M, Kraemer DF, Lawrence J, Leyva J. Randomized controlled six-month trial of yoga in healthy seniors: effects on cognition and quality of life. Alternative Therapies in Health and Medicine 2006; 12:40–47.

Ollonqvist K, Aaltonen T, Karppi S-L, Hinkka K, Pöntinen S. Network-based rehabilitation increases formal support of frail elderly home-dwelling persons in Finland: randomised controlled trial. Health and Social Care in the Community 2008; 16:115–125.

Pérez-Llantada MC, López de la Llave A. Evaluación de programas de salud y servicios sociales: Metodologia y ejemplos. Madrid, Dykinson, 1999.

Peri K, Kerse N, Robinson E, Parsons M, Parsons J, Latham N. Does functionally based activity make a difference to health status and mobility? A randomized controlled trial in residential care facilities (The Promoting Independent Living Study; PILS). Age and Ageing 2008; 37:57–63.

Pitkälä K, Eloniemi-Sulkava U, Huusko T, Laakkonen M-L, Pietilä M, Raivio M, Routasalo P, Saarenheimo M, Savikko N, Strandberg T, Tilvis R. Miten ikääntyneiden kuntoutusta tulisi kehittää? Suomen Lääkärilehti 2007; 62:3851–3856.

Pitkälä K, Routasalo P, Kautiainen H, Savikko N, Tilvis R. Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen tutkimusraportti 11. Vanhustyön keskusliitto. Gummerus, Saarijärvi, 2005.

107

��

Pitkälä K, Routasalo P, Kautiainen H, Tilvis RS. Effects of Psychosocial Group Rehabilitation on Health, Use of Health Care Services, and Mortality of Older Persons Suffering From Loneliness: A Randomized, Controlled Trial. The Journals of Gerontology. Series A, Biological Sciences and Medical Sciences 2009.

Podsiadlo D, Richardson S. The Timed “Up & Go”: a test of basic functional mobility for frail elderly persons.�Journal of the American Geriatrics Society 1991; 39:142–148.

Reboussin BA, Rejeski WJ, Martin KA, Callahan K, Dunn AL, King AC, Sallis JF. Correlates of satisfaction with body function and body appearance in middle- and older aged adults: The Activity Counseling Trial (ACT). Psychology & Health 2000; 15:239–254.

Resnick B, Luisi D, Vogel A. Testing the Senior Exercise Self-efficacy Project (SESEP) for use with urban dwelling minority older adults. Public Health Nursing 2008; 25:221–234.

Rey A. L´examen clinique en psychologie. Presses Universitaires de France, Paris, 1964.

Rissanen P, Aalto A-M. Julkaisussa Kuntoutuksen kustannuksista ja vaikuttavuudesta: Tausta-aineisto valtioneuvoston kuntoutusselontekoon. Sosiaali- ja terveysministeriö, Julkaisu 2002:5.

Roilas H. Geriatrisen päiväkuntoutuksen vaikuttavuus (väitöskirja). Kuopion yliopisto, 2004.

Rolland Y, Pillard F, Klapouszczak A, Reynish E, Thomas D, Andrieu S, Rivière D, Vellas B. Exercise program for nursing home residents with Alzheimer`s disease: a 1-year randomized controlled trial. Journal of the American Geriatrics Society 2007; 55:158–165.

Rosendahl E, Gustafson Y, Nordin E, Lundin-Olsson L, Nyberg L. A randomized controlled trial of fall prevention by a high-intensity functional exercise program for older people living in residential care facilities. Aging Clinical and Experimental Research 2008; 20:67–75.

Routasalo PE, Tilvis RS, Kautiainen H, Pitkälä KH. Effects of psychosocial group rehabilitation on social functioning, loneliness and well-being on lonely, older people: randomized controlled trial. Journal of Advanced Nursing 2008; 65:297–305.

Rubenstein LZ, Alessi CA, Josephson KR, Hoyl MT, Harker JO, Pietruszka FM. A Randomized Trial of a Screening, Case Finding, and Referral System for Older Veterans in Primary Care. Journal of the American Geriatrics Society 2007; 55:166–174.

108

��

Sanford JA, Griffiths PC, Richardson P, Hargraves K, Butterfield T, Hoenig H. The Effects of In-Home Rehabilitation on Task Self-Efficacy in Mobility-Impaired Adults: A Randomized Clinical Trial. Journal of the American Geriatrics Society 2006; 54:1641–1648.

Sarkisian CA, Prohaska TR, Davis C, Weiner B. Pilot Test of an Attribution Retraining Intervention to Raise Walking Levels in Sedentary Older Adults. Journal of the American Geriatrics Society 2007; 55:1842–1846.

Sato D, Kaneda K, Wakabayashi H, Nomura T. The water exercise improves health-related quality of life of frail elderly people at day service facility.�Quality of Life Research 2007; 16:1577–1585.

Sato D, Kaneda K, Wakabayashi H, Nomura T. Comparison of 2-year effects of once and twice weekly water exercise on activities of daily living ability of community dwelling frail elderly. Archives of Gerontology and Geriatrics 2008.05.011.

Sato D, Kaneda K, Wakabayashi H, Nomura T. Comparison two-year effects of once weekly and twice weekly water exercise on health-related quality of life of community-dwelling frail elderly people at a day-service facility. Disability and Rehabilitation 2009; 31:84–93.

Sensible and Sustainable Care. Zoetermeer, the Netherlands; Council for Public Health and Health Care 2006.

Sevick MA, Napolitano MA, Papandonatos GD, Gordon AJ, Reiser LM, Marcus BH. Cost-effectiveness of alternative approaches for motivating activity in sedentary adults: Results of Project STRIDE. Preventive Medicine 2007; 45:54–61.

Shigematsu R, Okura T. A novel exercise for improving lower-extremity functional fitness in the elderly. Aging Clinical and Experimental Research 2006; 18:242–248.

Shigematsu R, Okura T, Nakagaichi M, Tanaka K, Sakai T, Kitazumi S, Rantanen T. Square-Stepping Exercise and Fall Risk Factors in Older Adults: A Single-Blind, Randomized Controlled Trial. Journal of Gerontology 2008; 63A:76–82.

Shigematsu R, Okura T, Sakai T, Rantanen T. Square-stepping exercise versus strentgh and balance training for fall risk factors. Aging Clinical and Experimental Research 2007; 20:19–24.

Shumway-Cook A, Silver IF, LeMier M, York S, Cummings P, Koepsell TD. Effectiveness of a Community-Based Multifactorial Intervention on Falls and Fall Risk Factors in Community-Living Older Adults: A Randomized, Controlled Trial. Journal of Gerontology 2007; 62A:1420–1427.

109

��

Sims J, Hill K, Davidson S, Gunn J, Huang N. Exploring the feasibility of a community-based strength training program for older people with depressive symptoms and its impact on depressive symptoms. BMC Geriatrics 2006; 6:18.

Singh NA, Stavrinos TM, Scarbek Y, Galambos G, Liber C, Fiatarone Singh MA. A Randomized Controlled Trial of High Versus Low Intensity Weight Training Versus General Practioner Care for Clincal Depression in Older Adults. Journal of Gerontology: Medical Sciences 2005; 60A:768–776.

Sintonen H. The 15D measure of health-related quality of life: reliability, validity and sensitivity of its health state descriptive system. Working Paper 41. National Centre for Health Program Evalution. Melbourne, 1994A. http://www.buseco.monash.edu.au/centres/che/publications.php#rp 28.2.2009.

Sintonen H. Outcome measurement in acid-related diseases. PharmacoEconomics 1994B; 5:17–26.

Sjösten NM, Salonoja M, Piirtola M, Vahlberg T, Isoaho R, Hyttinen H, Aarnio P, Kivelä S-L. A multifactorial fall prevention programme in home-dwelling elderly people: A randomized-controlled trial. Public Health 2007; 121:308–318.

Sjösten NM, Vahlberg TJ, Kivelä S-L. The effects of multifactorial fall prevention on depressive symptoms among the aged at increased risk of falling. International Journal of Geriatric Psychiatry 2008; 23:504–510.

Skelton D, Dinan S, Campbell M, Rutherford O. Tailored group exercise (Falls Management Exercise – FaME) reduces falls in community-dwelling older frequent fallers (an RCT). Age Ageing 2005; 34: 636–639.

Smets EM, Garssen B, Bonke B, De Haes JC. The Multidimensional Fatique Inventory (MFI) psychometric qualities of an instrument to assess fatique. Journal of Psychosomatic Research 1995; 39:315–325.

Sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntoutusselonteko 2002. Julkaisu 2002:6.

Sosiaali- ja terveysministeriö. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Julkaisu 2008:3.

Spielberger CD, Gorsuch RL, Lushene E. Manual for the State-Trait Anxiety Inventory (“Self-Evalution Questionnaire”). Palo Alto, CA: Consulting Psychologist Press; 1970.

Stewart AL, Mills KM, King AC, Haskell WL, Gillis D, Ritter PL. CHAMPS physical activity questionnaire for older adults: outcomes for interventions. Medicine and Science in Sports and Exercise 2001; 33:1126–1141.

110

��

Stiggelbout M, Popkema DY, Hopman-Rock M, de Greef M, van Mechelen W. Once a week is not enough: effects of a widely implemented group based exercise programme for older adults; a randomized controlled trial.�Journal of Epidemiology and Community Health 2004; 58:83–88.

Strandberg T, Viitanen M, Rantanen R, Pitkälä K. Vanhuksen hauraus-raihnausoireyhtymä. Duodecim 2006;122;1495–502.

Stroke Unit Trialists` Collaboration. Organised inpatient (stroke unit) care for stroke. Cochrane Database Systematic Review 2002; 1:CD000197.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. Väestöennustetaulukot. Tilastokeskus, Helsinki, 2007.�http://www.stat.fi/til/vaenn/tau.html 14.7.2009 Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolleet [verkkojulkaisu]. Liitetaulukko: Vastasyntyneiden elinajanodote 1751-2007. Tilastokeskus, Helsinki, 2008. http://tilastokeskus.fi/til/kuol/tau.html 14.7.2009 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. Liitetaulukko: Suomen väestö 2008. Tilastokeskus, Helsinki, 2009A. �http://www.stat.fi/til/vaerak/2008/vaerak_2008_2009-03-27_tie_001_fi.html 14.7.2009 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. Taulukko: Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980 - 2008. Tilastokeskus, Helsinki, 2009B. http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 14.7.2009 Suurmeijer TP, Doeglas DM, Moum T, et al. The Groningen Activity Restriction Scale for measuring disability: its utility in international comparisons. American Journal of Public Health 1994; 84:1270–1273.

Suzuki T, Kim H, Yoshida H, Ishizaki T. Randomized controlled trial of exercise intervention for the prevention of falls in community-dwelling elderly Japanese women. Journal of Bone and Mineral Metabolism 2004; 22:602–611.

The LIFE study Investigators. Effects of a physical activity intervention on measures of physical performance: Results of the Lifestyle Interventios and Independence for Elders Pilot (LIFE-P) Study. Journal of Gerontology 2006; 61:1157–1165.

The WHOQOL group. Development of the World Health Organization WHOQOL-BREF quality of life assessment. Psychological Medicine 1998; 28:551–558.

Tilastokeskus. Väestöennuste kunnittain 2007-2040. Tilastokeskus, Helsinki, 2007.

111

��

Tilvis R, Hervonen A, Jäntti P, Lehtonen A, Sulkava R. Geriatria. Duodecim, Hämeenlinna, 2003.

Timonen L: Group-based exercise training in mobility impaired older women (väitöskirja). Kuopion yliopisto, 2007.

Timonen L, Rantanen T, Mäkinen E, Timonen TE, Törmäkangas T, Sulkava R. Effects of a group-based exercise program on functional abilities in frail older women after hospital discharge. Aging Clinical and Experimental Research 2006; 18:50–56.

Timonen L, Rantanen T, Mäkinen E, Timonen TE, Törmäkangas T, Sulkava R. Cost analysis of an exercise program for older women with respect to social welfare and healthcare costs: a pilot study. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2008; 18:783–789.

Timonen L, Rantanen T, Ryynanen OP, Taimela S, Timonen TE, Sulkava R. A randomized controlled trial of rehabilitation after hospitalization in frail older women: effects on strength, balance and mobility.�Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2002;12:186–92.

Uiterwijk JM. WAIS-III-NL/V. Swets &Zeitlinger, Lisse, 2001.

UKK-instituutti. Ikääntyvien terveyskuntotestistö. Terveyskuntotestien suoritusohjeet 2002.

United Nations. Standard rules for equalization of opportunities for persons with disabilities. United Nations, Division for social policy and development 1994.

Vaapio S, Salminen M, Vahlberg T, Sjösten N, Isoaho R, Aarnio P, Kivelä S-L. Effects of risk-based multifactorial fall prevention on health-related quality of life among the commonity-dwelling aged: a randomized controlled trial. Health and Quality of Life Outcomes 2007; 5:20. �

Vaapio SS, Salminen MJ, Ojanlatva A, Kivelä S-L. Quality of life as an outcome of fall prevention interventions among the aged: a systematic review. European Journal of Public Health 2009; 19:7–15.

Van den Ende CH, Vliet Vlieland TP, Munneke M, Hazes JM. Dynamic exercise therapy in rheumatoid arthritis: a systematic review. British Journal of Rheumatology 1998; 37:677-687.

Van Fueled JGZ, Chin A Paw MJM, van Mechelen W, Hopman-Rock M. Walking or vitamin B for cognition in older adults with mild cognitive impairment? A randomized controlled trial. British Journal of Sports Medicine 2008; 42:344–351.

112

��

Van Uffelen JGZ, Chin A Paw MJM, Hopman-Rock M, van Mechelen W. The effect of walking and vitamin B supplementation on quality of life in community-dwelling adults with mild cognitive impairment: a randomized, controlled trial.�Quality of Life Research 2007; 16:1137–1146.

Van Uffelen JGZ, Chin A Paw MJM, van Mechelen W, Hopman-Rock M. Walking or vitamin B for cognition in older adults with mild cognitive impairment? A randomised controlled trial. British Journal of Sports Medicine 2008; 42:344–351.

Vestergaard S, Andersen Kronborg C, Korsholm L, Puggaard L. Exercise intervention of 65+-year-old men and women: functional ability and health care costs. Aging Clinical and Experimental Research 2006; 18:227–234.

Vestergaard S, Kronborg C, Puggaard L. Home-based video exercise intervention for community-dwelling frail older women: a randomized controlled trial. Aging Clinical and Experimental Research 2008; 20:479–486.

Villareal DT, Banks M, Sinacore DR, Siener C, Klein S. Effect of weight loss and exercise on frailty in obese older adults. Archives of Internal Medicine 2006; 166:860–866.

Ware JE Jr, Sherbourne CD. The MOS 36-item short-form health survey (SF-36). 1.Conceptual framework and item selection. Medical Care 1992; 30:473–483.

Wechsler D. Wechsler Adult Intelligence Scale-Revised. New York, NY: Psychological Corporation 1981.

Wijlhuizen GJ, Du Bois PD, Van Dommelen P, Hopman-Rock M. Effect evalution of a multifactor community intervention to reduce falls among older persons. International Journal of Injury Control and Safety Promotion 2007; 14:25–33.

Willis SL, Tennstedt SL, Marsiske M, Ball K, Elias J, Koepke KM, Morris JN, Rebok GW, Unverzagt FW, Stoddard AM, Wright E; ACTIVE Study Group. Long-term effects of cognitive training on everyday functional outcomes in older adults. JAMA : the Journal of the American Medical Association 2006; 296:2805–14.

Wolf SL, O`Grady M, Easley KA, Guo Y, Kressig RW, Kutner M. The influence of intense Tai Chi training on physical performance and hemodynamic outcomes in transitionally frail, older adults. Journal of Gerontology: Medical Science 2006; 61:184–189.

Wolinsky FD, Unverzagt FW, Smith DM, Jones R, Stoddard A, Tennstedt SL. The ACTIVE Cognitive Training Trial and Health-Related Quality of Life: Protection That Lasts for 5 Years. Journal of Gerontology 2006; 61A:1324–1329.

113

��

Wollner L. Postural hypotension in the elderly. Age and Ageing 1978; 7 suppl:112–118.

Yesavage JA, Brink TL, Rose TL, Lum O, Huang V, Adey M, et al. Development and validation of a geriatric depression screening scale. A preliminary report.�Journal of Psychiatric Research 1983; 17:37–49.

Zung WWK. A self-rating depression scale. Archives of General Psychiatry 1965; 12:63–70.

114

Liit

etau

lukk

o 1

. Kir

jalli

suu

skat

sau

ksee

n k

uu

luvi

en a

rtik

kelie

n p

eru

stie

do

t ja

II -

IV a

stee

n m

itta

rien

lop

pu

tulo

kset

.

(+ =

tila

sto

llise

sti m

erki

tsev

ä p

aran

tum

inen

, - =

ei t

ilast

olli

sest

i mer

kits

evää

par

antu

mis

ta, V

= t

ilast

olli

sest

i mer

kits

evä

väh

enty

min

en,

(v)

= e

i tila

sto

llise

sti m

erki

tsev

ää v

ähen

tym

istä

, ig

= in

terv

enti

on

gro

up

, cg

= c

on

tro

l gro

up

)

Tutk

ija, v

uosi,

maa

Kohd

eryh

mä

Kesk

i-n1

n2

Inte

rven

tio

Kon

trolli

Lopp

utila

mitt

arit

Tutk

imuk

sen

Tul

okse

tKo

mm

entit

II - IV

aste

en

ikäin

terv

.ve

rr.ke

sto

mitt

arit

Davis

on et

al.

313 y

li 65 v

. koto

-77

159

154

Inter

venti

oryh

mä sa

i lääk

etiete

ellist

ä,Ta

vanm

ukain

enKa

atumi

set, k

aatun

eiden

henk

i-1 v

uosi

Inter

venti

oryh

mäss

ä oli 3

6 %ka

atum.

V

2005

, Eng

lanti

na as

uvaa

van-

fysiot

erap

euttis

ta ja

toimi

ntater

apeu

t-ha

rjoitte

lulöi

den m

äärä

, vam

mojen

luku

-vä

hemm

än ka

atumi

sia, m

utta

kuoll

eisuu

s-

husta

, joilla

käyn

titis

ta ku

ntoutu

sta.

määr

ä, ka

atumi

seen

liitty

-ka

atune

iden h

enkil

öiden

luku

mää-

saira

alah.-

/+

ensia

vuss

a kaa

tu-Int

erve

ntion

sisä

ltöä e

i täss

ä artik

ke-

vien s

airaa

lahoit

oon j

outu-

räss

ä, sa

iraala

hoito

on jo

utumi

sten

mise

n tai

kaatu

mi-

lissa

ole k

uvatt

u tar

kasti

, vaa

nmi

sten l

ukum

äärä

, kuo

llei-

määr

ässä

ja ku

olleis

uude

ssa

seen

liitty

vän v

am-

eriks

een s

aatav

issa o

levas

sa lii

ttees

-su

us ja

kaatu

miste

n pelk

o.ei

ryhmi

en vä

lillä o

llut t.

mer

kittäv

ää

man t

akia

ja lis

äk-

sä. In

terve

ntion

fysio

- ja to

imint

atera

-er

oa. In

terve

ntior

yhmä

ssä o

li t.m

er-

si vä

hintää

n yks

ipe

uttine

n osio

sisä

lsi to

iminn

allisi

akit

täväs

ti lyh

yemm

ät sa

iraala

hoito

jen

muu k

aatum

inen

harjo

itteita

, käv

elyne

uvon

taa ja

pituu

det.

viime

isen v

uode

nko

din ris

kikar

toitus

ta.

aikan

a.

Deve

reux

et al

.50

> 65

v. ko

to-73

,325

25Ve

sihar

joitte

lua x2

/vk 10

vk:n

ajan.

Tava

nmuk

ainen

Tasa

paino

testi S

tep T

est,

10 vk

Inter

venti

oryh

mäss

ä par

antui

Pien

i tutki

musa

ineist

oelä

mänl.

+

2005

, Aus

tralia

na as

uvaa

naist

a,Ha

rjoitte

luker

ta sis

älsi 5

0 min

harjo

ittelu

kaatu

miste

n pelk

oon l

iittyv

ät. m

erkit

täväs

ti tas

apain

otesti

nse

kä ly

hyt in

terve

ntioa

ika.

joilla

oli to

dettu

vede

ssä t

ehtyj

ä erila

isia h

arjoi

ttei-

kyse

lykaa

vake

(MFE

S)tul

okse

t ja el

ämän

laadu

n (SF

-36)

osteo

penia

tai

ta se

kä 10

min

koulu

tusta

erity

ises-

ja elä

mänla

atu (S

F-36

).ne

ljän o

sion t

uloks

et ka

hdek

-

osteo

poro

osi.

ti kaa

tumist

en en

nalta

ehkä

isyyn

.sa

sta. K

aatum

isten

pelos

sa ei

todett

u t. m

erkit

täviä

muuto

ksia.

de V

reed

e et a

l.98

> 70

v. ko

tona

ig1:74

,7ig1

:3331

Inter

venti

oryh

mä 1

teki to

iminn

allisi

aTa

vanm

ukain

enTo

imint

akyk

y (AD

AP,T

UG)

12 vk

Inter

venti

oryh

mäss

ä 1 pa

rani

t.toi

m.ky

ky+

2005

, Holl

anti

asuv

aa na

ista

ig2:74

,8ig2

:34ha

rjoitte

ita, jo

tka tä

htäsiv

ät pä

ivittä

is-ha

rjoitte

luja

lihas

voim

ateste

jä.me

rkittä

västi

enem

män A

DAP-

tes-

cg:73

,0ten

toim

intoje

n par

empa

an su

oritta

mi-

Testa

ukse

t lähtö

tilante

essa

,tin

koko

naisp

istee

t ver

rattu

na

seen

. Inter

venti

oryh

mä 2

teki li

hasv

oi-3 k

k:n ja

9 kk

:n ko

hdall

a.ig2

:een j

a kon

trollir

yhmä

än.

maha

rjoitte

ita. M

olemm

at ryh

mät

harjo

itteliv

at 1 h

x 3/v

k 12 v

k:n aj

an.

Fatou

ros e

t al.

52 ko

tona a

suva

a yli

71,2

ig1:18

14Int

erve

ntior

yhmä

1 tek

i mata

lateh

oisia

Tava

nmuk

ainen

Toim

intak

yky (

TUG,

50 ja

lan24

vkMo

lemmi

ssa i

nterve

ntior

yhmi

ssä p

aran

iPi

eni tu

tkimu

saine

isto.

toim.

kyky

+20

05, K

reikk

a65

v. m

iestä,

jotka

eivä

tig2

:20(5

0 - 55

% 1R

M) lih

asvo

imah

arjoi

tteita

ja

harjo

ittelu

käve

lynop

eus j

a por

taide

nt. m

erkit

sevä

sti to

imint

akyv

yn te

stien

harra

stane

et liik

untaa

.int

erve

ntior

yhmä

2 tek

i kor

keate

hoisi

ano

usu-

ja la

skeu

tumisn

opeu

s).tul

okse

t har

joitte

lun pä

ättye

ssä t

estat

tu-(8

0 - 85

% 1R

M) lih

asvo

imah

arjoi

tteita

.Te

stauk

set lä

htötila

ntees

sa,

na ve

rrattu

na ko

ntroll

iryhm

ään.

Ig2:n

Molem

mat r

yhmä

t har

joitte

livat

50 -

60 m

inha

rjoitte

lun pä

ättye

ssä s

ekä

para

ntune

et toi

minta

kyvy

n tes

titulok

set

x 3/vk

24 vi

ikon a

jan.

4 kk,

8 kk j

a 12 k

k har

joitte

lun(T

UG, k

ävely

nope

us ja

porta

iden n

ousu

)lop

pumi

sen j

älkee

n.sä

ilyivä

t t. m

erkit

sevä

sti pa

remp

ina ko

ko12

kk:n

ajan h

arjoi

ttelun

lopp

umise

sta.

Tutk

ija, v

uosi,

maa

Kohd

eryh

mä

Kesk

i-n1

n2

Inte

rven

tio

Kon

trolli

Lopp

utila

mitt

arit

Tutk

imuk

sen

Tul

okse

tKo

mm

entit

II - IV

aste

en

ikäin

terv

.ve

rr.ke

sto

mitt

arit

Holla

nd et

al.

504 >

65 v.

koto-

ig: 73

,125

524

9Yk

silöll

istä t

erve

yteen

liitty

vää o

hjaus

ta,Ta

vanm

ukain

enTe

rveyd

entila

n risk

ikarto

i-12

kkInt

erve

ntior

yhmä

ssä l

isään

tyiah

distun

.-

2005

, USA

na as

uvaa

cg: 7

2,9ko

ulutus

ta, ku

nto-o

hjelm

a. ha

rjoitte

lutus

, dep

ress

io (G

DS),

t. mer

kittäv

ästi e

nemm

än ae

robi-

depr

ess.-

Hoita

jan an

tama o

hjaus

ta ke

skim

.ah

distun

eisuu

s, fyy

sinen

nen a

ktiivi

suus

ja ve

nytte

lyt.

terv.p

alve-

11 h/

hlö.

ja so

siaali

nen a

ktiivi

suus

sekä

Ahdis

tuneis

uude

ssa j

a dep

res-

lujen

käytt

ö-

Ohjau

sta ku

nnall

isiin

liikun

taryh

miin,

terve

yspa

lveluj

en kä

yttö.

siivis

yyde

ssä e

i ollu

t ryh

mien

kerra

n kk:s

sa ki

rje ko

tiin.

muuto

sten v

älillä

t. me

rkittä

vää

eroa

, mutt

a alar

yhmä

analy

ysiss

ä

lähtöt

ilante

essa

depr

essii

visten

oi-

reet

vähe

nivät

t. mer

kittäv

ästi

inter

venti

oryh

mäss

ä. Te

rveys

-

palve

lujen

käytö

ssä e

i ollu

t t. m

er-

kittäv

iä er

oja.

Li et

al. 20

05,

256 >

70-v.

77,5

125

131

Inter

venti

oryh

mä te

ki Ta

i Chi

-har

joit-

Veny

ttely-

, hen

gi-Ka

atumi

set, k

aatum

isen

6 kk

Inter

venti

oryh

mäss

ä tod

ettiin

kaatu

m.V

USA

koton

a asu

vaa

teita

60 m

in x 3

/vk ku

uden

kk:n

ajan.

tys- ja

rento

utus-

pelko

, tasa

paino

ja fy

ysine

n6 k

k:n ko

hdall

a t. m

erkit

täväs

titoi

m.ky

ky+

harjo

itteet

60 m

in x

toimi

ntaky

ky (k

ävely

nope

us,

vähe

mmän

kaatu

misia

ja lo

uk-

3/vk.

TUG)

.ka

antum

isia a

iheutt

aneit

a kaa

tumi-

sia. In

terve

ntior

yhmä

ssä p

aran

i

t. mer

kittäv

ästi f

unkti

onaa

linen

tasap

aino j

a fyy

sinen

toim

intak

yky

sekä

vähe

ni ka

atumi

sen p

elko.

Lord

et al

. 200

5,62

0 > 75

v.80

,4ig1

:210

204

Inter

venti

oryh

mä 1

teki ry

hmäh

arjoi

ttelua

Tava

nmuk

ainen

Kaatu

mise

t, näk

ö, 12

kk6 k

k:n se

uran

tamitta

uksis

sa

Inter

venti

on va

ikutuk

set

kaatu

m.(v)

Austr

alia

koton

a asu

vaa

ig2:20

660

min

x 2/vk

12 kk

:n aja

n sisä

ltäen

harjo

ittelu

tasap

aino,

reak

tioaik

a, int

erve

ntior

yhmä

1:n

vähä

iset. I

nterve

ntio t

ulisi

voim

a-, v

enytt

ely-,

koor

dinaa

tio- ja

alara

ajojen

lihas

voim

at,PP

A-tes

tin ka

atumi

sten

kohd

entaa

tarke

mmin

riski-

tasap

ainoh

arjoi

ttelua

. 12 k

k:n ai

kana

STS-

testi,

PPA-

testi (

Lord

et al

.ris

kipist

eet o

livat

t. mer

kit-

ryhmi

in ja

inter

venti

on si

sältö

oli 4

x 10 -

12 vk

:n jak

sot, v

älillä

2 vk

:n19

94) e

li kaa

tumist

entäv

ästi p

ienem

mät k

uin ko

ntroll

i-tul

ee ta

rkenta

a.

tauot

sekä

5 vk

:n ke

sätau

ko. P

PA-te

s-ris

kiana

lyysi.

ryhmä

n. Ig1

:n ST

S-tes

tin tu

lokse

t

tin pe

ruste

ella s

uosit

uksia

toim

enpi-

para

nivat

t. mer

kittäv

ästi,

mutta

teistä

. Inter

venti

oryh

mä 2

sai k

otiha

rjoit-

tasap

ainote

stin t

uloks

et eiv

ät

teluo

hjeet

ja su

ositu

ksia

kaatu

miste

npa

rantu

neet.

Kaa

tumist

en ja

louk

-

estäm

iseks

i.ka

antum

isia a

iheutt

aneid

en ka

atu-

miste

n mää

rissä

ei ol

lut t.

merki

ttä-

vää e

roa r

yhmi

en vä

lillä.

Ig1:n

henk

ilöillä

, jotka

osall

istuiv

at

näkö

inter

venti

oon,

para

ni t. m

erkit

-

täväs

ti näö

ntarkk

uus j

a kon

trasti

-

herkk

yys.

Tutk

ija, v

uosi,

maa

Kohd

eryh

mä

Kesk

i-n1

n2

Inte

rven

tio

Kon

trolli

Lopp

utila

mitt

arit

Tutk

imuk

sen

Tul

okse

tKo

mm

entit

II - IV

aste

en

ikäin

terv

.ve

rr.ke

sto

mitt

arit

Mean

s et a

l. 200

5,33

8 > 65

v. ko

tona

73,5

181

157

Inter

venti

oryh

mä te

ki ryh

mäha

rjoitte

luaTa

vanm

ukain

enTo

imint

akyk

y (FO

C) ja

6 v

k,Int

erve

ntior

yhmä

n toim

intak

yky (

FOC)

Tu

tkimu

kses

ta pu

tosi p

oistoi

m.ky

ky +

USA

asuv

aa

90 m

in x 3

/vk ku

uden

viiko

n ajan

sisä

ltä-

harjo

ittelu

sekä

kaatu

mise

t. Mitta

ukse

t lähtö

-se

uran

ta 6 k

koli

t. me

rkitse

västi

pare

mpi 6

vk:n

ja 37

,8 %

henk

ilöist

ä eli v

arsin

kaatu

m. V

en ta

sapa

ino-,

liikku

vuus

- ja ko

ordin

aatio

-18

ei-te

rveys

-tila

ntees

sa, 6

vk ja

6 kk

:n6 k

k:n ko

hdall

a. Int

erve

ntior

yhmä

ssä

paljo

n.ha

rjoitte

lua. H

arjoi

ttelun

teho

a lisä

ttiin

aiheis

ta se

mina

a-ko

hdall

a.nii

llä he

nkilö

illä, jo

illa ol

i ollu

t kaa

tumi-

vähit

ellen

yksil

öllise

sti sä

ätäen

.ria

nen 6

kk en

nen t

utkim

ukse

n alku

a,87

%:lla

ei ol

lut ka

atumi

sia 6

kk:n

seu-

rann

an ai

kana

, kun

vasta

ava o

suus

kontr

olliry

hmäs

sä ol

i 34,5

%. In

terve

n-tio

ryhmä

ssä o

li t. m

erkit

sevä

sti vä

hem-

män k

aatum

isia 6

kk:n

seur

anna

n aik

ana.

Skelt

on et

al. 2

005,

81 >

65 v.

koto-

72,8

5031

Inter

v.ryh

mä os

allist

ui 60

min

x 1/vk

Tava

nmuk

ainen

Kaatu

miste

n mää

rä ja

36 vk

,Int

erve

ntior

yhmä

ssä o

li seu

ranta

-Tu

tkimu

ksee

n liitt

yvät

kaatu

m.V

Engla

ntina

asuv

aa om

a-Fa

lls M

anag

emen

t Exe

rcise

ryhm

ä-ha

rjoitte

luka

atumi

sista

johtun

eet

3 vuo

den

aikan

a t.m

erkit

täväs

ti väh

emmä

ntar

kemm

at tie

dot lö

ytyvä

tku

ollut

tai ho

i-

toimi

sta na

ista,

harjo

itteisi

in se

kä 30

min

x 2/vk

loukk

aantu

mise

t, kuo

llei-

seur

anta

kaatu

misia

, 31 %

vähe

mmän

.mm

. julka

isun n

ettisi

vulta

.tok

odiss

a tai

joilla

oli o

llut >

3yk

silöll

isesti

suun

nitelt

uihin

koti-

jasu

us, s

airaa

lahoit

oon t

ai3 v

uode

n seu

rann

an lo

puss

a inte

r-sa

iraala

ssa V

kaatu

mista

vii-

ryhmä

harjo

ituks

iin si

s. tas

apain

o-,

hoito

kotiin

joutu

neide

nve

ntior

yhmä

stä ol

i 5 he

nkilö

ä (10

%)

meise

n vuo

den

voim

a- ja

liikk

uvuu

shar

joitte

ita.

määr

ä.ku

ollut,

joutu

nut h

oitok

otiin

tai sa

i-

aikan

a.Lis

äksi

heillä

oli k

otiha

rjoitte

itara

alaho

itoon

, mikä

oli t.

mer

kittäv

ästi

(20 -

40 m

in) x

2/vk.

vähe

mmän

kuin

kontr

olliry

hmäs

sä,

Kaatu

misp

äiväk

irjat.

jonka

vasta

ava l

ukum

äärä

oli 1

0

henk

ilöä (

32 %

).

Chin

A Pa

w et

al.22

4 > 65

v. ho

iva-

81,7

ig1:57

51Int

erve

ntior

yhmä

1 (ig

1) te

ki lih

asvo

ima-

Ryhm

äkes

kuste

luja

Toim

intak

yky,

ADL j

a fyy

si-6 k

kTo

imint

akyv

yssä

ja A

DL- t

oimin-

Tutki

muks

en ke

skey

tti 37

%toi

m.ky

ky -

2006

, Holl

anti

kode

issa t

ai pa

l-ig2

:60ha

rjoitte

ita x

2/vk,

inter

venti

oryh

mä 2

45 -

60mi

n x 2/

vkse

n kun

non m

ittauk

sia.

noiss

a ei to

dettu

t. me

rkitse

viäos

allist

ujista

. Kon

trollir

yhmä

ADL -

velut

aloiss

a asu

-ig3

:56(ig

2) te

ki toi

minn

allisi

a har

joitte

ita6 k

k:n aj

an.

eroja

ryhm

ien vä

lillä.

sai m

yös m

erkit

tävän

paljo

n

vaa h

enkil

öäx2

/vk ja

inter

venti

oryh

mä 3

(ig3)

teki

sosia

alise

n kan

ssak

äymi

-

lihas

voim

ahar

joitte

ita x

1/vk j

a toim

in-se

en lii

ttyvä

ä inte

rventi

ota.

nallis

ia ha

rjoitte

ita x

1/vk.

Yhde

n har

joi-

tuske

rran k

esto

oli 45

- 60

min.

ja in

ter-

venti

on ke

sto ol

i 6 kk

.

Ginis

et al

. 200

6,64

koton

a asu

vaa

74,4

3232

Inter

venti

oryh

mä ha

rjoitte

li x 2/

vk 12

Sama

t liha

svoim

a-AD

L ja A

DL se

lf-effic

acy.

12 vk

Inter

venti

oryh

mäss

ä par

ani t.

mer

-AD

L+

Kana

da68

- 85

-vuoti

asta

vk:n

ajan.

Harjo

ituks

et sis

älsivä

tha

rjoitte

et, m

utta

kittäv

ästi u

seam

pi AD

L:n os

io.

lihas

voim

ahar

joitte

ita ja

koulu

tusta

ei ko

ulutus

ta.

harjo

ituste

n mer

kityk

sestä

päivi

ttäisi

stä

toimi

nnois

ta su

oriut

umise

ksi.

Tutk

ija, v

uosi,

maa

Kohd

eryh

mä

Kesk

i-n1

n2

Inte

rven

tio

Kon

trolli

Lopp

utila

mitt

arit

Tutk

imuk

sen

Tul

okse

tKo

mm

entit

II - IV

aste

en

ikäin

terv

.ve

rr.ke

sto

mitt

arit

Gitlin

et al

. 200

6,31

9 koto

na as

u-79

160

159

Inter

venti

o sisä

lsi vi

isi to

imint

atera

peu-

Tava

nmuk

ainen

ADL,

IADL

, kaa

tumist

en6 k

k,Int

erve

ntior

yhmä

ssä o

li 6 kk

:nAD

L+

2008

, USA

vaa >

70 v.

hen-

tin ta

paam

ista (

90 m

in) ja

yhde

n fys

io-ha

rjoitte

lupe

lko, it

setun

to (se

lf-se

uran

tako

hdall

a t. m

erkit

täväs

ti väh

em-

IADL

+

kilöä

, joilla

oli

terap

eutin

tapa

amise

n (90

min)

, joiss

aeff

icacy

), so

peutu

mis-

12 kk

, pait

simä

n vaik

euks

ia AD

L- ja

IADL

- toi-

kaatu

m.V

vaike

uksia

suor

iu-oh

jattiin

harjo

itteita

, kod

in mu

utostö

itä,

keino

t (us

e of a

dapti

veku

olleis

uus

minn

oissa

sekä

vähe

mmän

kaatu

-ku

olleis

uusV

tua yh

destä

tai

kaatu

miste

n hall

intaa

n ja t

urva

llisuu

-str

ategie

s) ja

kuoll

eisuu

s.4 v

uotta

misia

ja pa

remp

i itse

tunto

(self-

usea

mmas

tatee

n liitt

yviä

asioi

ta, on

gelm

ien ra

tkai-

effica

cy) ja

pare

mpi s

opeu

tumis-

ADL-

toimi

nnas

ta.su

un lii

ttyviä

asioi

ta se

kä lih

asvo

ima-

keino

jen kä

yttö.

12 kk

:n ko

hdall

a

ja tas

apain

ohar

joitte

ita. L

isäks

i puh

elin-

inter

venti

oryh

mäss

ä oli

t. mer

kit-

konta

kteja.

täväs

ti väh

emmä

n kaa

tumisi

a.

Inter

venti

oryh

mäss

ä oli 2

vuod

en

seur

anna

n jälk

een t

. mer

kitse

västi

piene

mpi k

uolle

isuus

.

Lach

man e

t al.

21

0 koto

na as

uvaa

ig: 75

,3

102

108

Inter

venti

oryh

mä te

ki ko

tona h

arjoi

tteita

Tava

nmuk

ainen

Kogn

itiivii

sen t

oiminn

an26

vkInt

erve

ntio-

ja ko

ntroll

iryhm

ien vä

lillä

Tutki

muks

essa

käyte

ttiin

kogn

.toim

.+/-

2006

, USA

60 -

94-vu

otias

ta,

cg: 7

4,6

vid

eona

uhan

ohjei

den m

ukaa

n jou

sta-

harjo

ittelu

muist

itesti

(WAI

S:n n

umer

o-ei

ollut

tilasto

llises

ti mer

kitse

vää e

roa

vain

yhtä

kogn

itiivis

en

joilla

oli to

imint

a-va

a vas

tusna

uhaa

käytt

äen 3

5 min

xtes

ti tak

aper

in, W

echs

ler 19

81)

muist

itesti

en ke

skim

äärä

isten

muu

tosten

toimi

nnan

mitta

ria. In

terve

n-

kyvy

n heik

entym

istä.

3/vk 2

6 vk:n

ajan

.alk

utilan

teess

a, 3 k

k:n ja

6 kk

:nvä

lillä.

Inter

venti

oryh

mäss

ä par

ani

tion i

ntens

iteett

i oli p

ieneh

kö.

kohd

alla.

muist

itesti

n tulo

kset

t. mer

kitse

västi

Harjo

ituste

hojen

mitta

uksis

sa

enem

män n

iillä,

jotka

tekiv

ät su

urem

-luo

tettiin

osall

istuji

en om

iin

malla

teho

lla ha

rjoitte

ita.

imoit

uksii

n.

Luuk

inen e

t al.

486 k

otona

asuv

aa88

243

243

Kotih

arjoi

tteluo

hjelm

a, kä

vely-

,Ta

vanm

ukain

enAD

L, liik

kumi

stesti

t,28

kk,

Ei m

erkit

täviä

eroja

ADL

:ssä,

Alku

testie

n ja i

nterve

ntion

ADL-

2006

, Suo

mivä

hintää

n 85 v

.ryh

mä- ja

itseh

oitoh

arjoi

ttelu

harjo

ittelu

harjo

ittelut

ottum

ukse

t,alk

utesti

enku

olleis

uude

ssa,

vaike

issa

aloitta

mise

n väli

llä ol

i 11 k

k:nku

oll.-

yksil

öllise

sti su

unnit

eltun

a.ku

olleis

uus,

vaike

atja

inter

v.liik

kumi

srajoi

tteiss

a eikä

viive

. Tutk

imus

osoit

taaliik

k.kyk

y+

Kotih

arjoi

ttelus

uosit

us: x

3/pv

,liik

kumi

srajoi

tteet,

väli 1

1 kk,

pitkä

aikais

hoito

on jo

utumi

sess

a.ko

tihar

joitte

lun m

erkit

ykse

npit

käa.h

.-

5-15

toist

oa, e

ri ohje

lmat

seiso

-pit

käaik

aisho

itoon

joutu

mine

n,int

erve

nt.Lii

kkum

is- ja

tasa

paino

testei

ssä

kaikk

ein va

nhim

mille

koton

aka

atum.

(v)

maan

, istum

aan j

a pitk

ällää

ntas

apain

otesti

t ja ka

atumi

sten

kesto

17kk

t. mer

kittäv

ä ero

. Inter

venti

olla e

ias

uville

liikk

umisk

yvyn

olevil

lemä

ärä.

saatu

vähe

nnett

yä t.

merki

ttävä

stisä

ilyttä

mise

ksi.

kaatu

miste

n mää

rää.

Oken

et al

. 200

6,13

5 iält

ään 6

5-yg

:71,5

yg:44

44Yo

ga-ry

hmä(

yg) h

arjoi

tettel

i Hath

a-Ta

vanm

ukain

enKo

gnitii

visen

toim

innan

mitta

rit,6 k

kInt

erve

ntior

yhmi

ssä e

i tode

ttuTu

tkimu

s on l

aajin

satun

-elä

mänl.

+

USA

85 v.

ja su

hteel-

eg:73

,6eg

:47joo

gaa x

1(90

min)

/vk ry

hmäs

sä ja

harjo

ittelu

elämä

nlaatu

(SF-

36),

mieli

alan

kogn

itiivis

en to

iminn

an pa

rantu

-na

istett

u, ko

ntroll

oitu t

utki-

kogn

.toim

.-

lisen

terve

itäcg

:71,2

lisäk

si su

osite

ltiin p

äivittä

isiä h

ar-

mitta

rit (P

OMS,

McN

air et

al.

mista

. Yog

a-ryh

mäss

ä par

ani

mus j

ooga

n vaik

utuks

ista

ahdis

tun.-

joituk

sia ko

tona.

Käve

lyhar

joitus

-19

81 ja

CES

D-10

, And

rese

n et)

verra

ttuna

muih

in ryh

miin

t.mer

-ikä

ihmisi

in ma

initui

lla m

it-de

pres

s.-

ryhmä

(eg)

harjo

itteli x

1(60

min)

/vkal.

1994

), vä

symy

ksen

mitta

rikit

täväs

ti eläm

änlaa

dun v

iisi

tareil

la. K

ysee

ssä o

li niin

ryhmä

ssä j

a lisä

ksi s

uosit

eltiin

(MFI

, Sme

ts et

al. 19

95),

ahdis

-er

i osio

ta, yh

dellä

jalal

la se

iso-

hyvä

kunto

iset s

enior

it, joi

-

harjo

ittelua

koton

a väh

intää

ntun

eisuu

s (ST

AI, S

pielbe

rger

etmi

nen j

a etee

npäin

taivu

tus.

den k

ognit

iivise

en to

imint

aan

x 5/vk

. Ker

ran k

uuka

udes

sa ka

ikille

Inter

venti

oryh

miss

ä ei to

dettu

oli va

ikea s

aada

t.mer

kit-

Tutk

ija, v

uosi,

maa

Kohd

eryh

mä

Kesk

i-n1

n2

Inte

rven

tio

Kon

trolli

Lopp

utila

mitt

arit

Tutk

imuk

sen

Tul

okse

tKo

mm

entit

II - IV

aste

en

ikäin

terv

.ve

rr.ke

sto

mitt

arit

osall

istuji

lle so

itettii

n ja l

isäks

i he

al. 19

70),

fyysis

en to

iminn

anmi

eliala

n tes

teiss

ä t.m

erkit

täviä

tävää

para

ntumi

sta.

täyttiv

ät liik

untap

äiväk

irjat.

ja tas

apain

on m

ittarit.

muuto

ksia.

Sims

et al

. 200

6,32

> 65

v. ko

tona

74,3

1418

Voim

ahar

joitte

lua kä

yttäe

n pain

ojaTa

vanm

ukain

enDe

pres

siomi

ttari G

DS ol

i6 k

k6 k

k:n ko

hdall

a inte

rventi

oryh

-Pi

eni tu

tkimu

saine

isto.

depr

ess.-

Austr

alia

asuv

aa he

nkilö

ä, joi

llaala

- ja yl

äraa

jahar

joitte

issa,

3 x 8/

10ha

rjoitte

lu, oh

jeita

tärke

in lop

putila

mitta

ri.mä

ssä o

li pien

emmä

t GDS

:nelä

mänl.

-

todett

iin de

pres

siivis

iäsa

rjoja

80%

max

.teho

illa x

3/vk

Eläm

änlaa

tu (W

HOQO

L-pis

teet k

uin ko

ntroll

iryhm

ässä

,

oireit

a.10

vk:n

ajan.

Kerra

n viik

ossa

puhe

-BR

EF),

fyysis

en ak

tiivi-

mutta

ero e

i ollu

t t. m

erkit

tävä

linso

itto ja

kann

ustus

ta jat

koon

.su

uden

mitta

ri, tas

apain

o ym.

(p=0

,08).

Depr

essio

-oire

ita ol

i

Mitta

ukse

t alku

tilante

essa

,vä

hemm

än ni

illä, jo

tka ol

ivat

10 vk

:n ja

6 kk:n

kohd

alla.

usea

mmin

osall

istun

eet h

arjoi

t-

teisii

n. Ry

hmien

välill

ä ei to

dettu

t. mer

kittäv

iä er

oja el

ämän

laadu

n

mitta

uksis

sa.

The L

IFE

study

424 k

otona

asu-

76,8

213

211

Inter

venti

oryh

män h

arjoi

ttelu

sisäls

iTe

rveyte

en lii

ttyvä

tTo

imint

akyk

y (SP

PB) ja

12 kk

Inter

venti

oryh

mäss

ä oli k

uude

n ja

toim.

kyky

+

Inves

tigato

rsva

a 70 -

89 v.

aero

bisia,

voim

a-, ta

sapa

ino- ja

veny

t-ryh

mäko

ulutuk

set

400 m

käve

lynop

eus.

12 kk

:n ko

hdall

a SPP

B:n p

istee

t

2006

, USA

vanh

usta,

joilla

telyh

arjoi

tuksia

. Ens

immä

isen k

ahde

nx 1

/vk pu

olen v

uo-

t. m

erkit

täväs

ti par

emma

t. Lisä

ksi

riski

toimi

ntaky

vyn

kuuk

aude

n aika

na ry

hmäh

arjoi

tteet

den a

jan ja

sitte

n40

0 m kä

velyn

opeu

s oli i

nterve

n-

heike

ntymi

seen

.40

- 60

min

x 3/vk

. Seu

raav

an ne

ljän k

uu-

x 1/kk

.tio

ryhmä

ssä t

. mer

kittäv

ästi p

arem

pi.

kaud

en ai

kana

ryhm

ähar

joitte

et x 2

/vkja

kotih

arjoi

tteet

> 3/v

k. Vi

imeis

en ku

u-

den k

k:n ai

kana

kotih

arjoi

tteet

sekä

x 1 -

2/vk r

yhmä

harjo

itteet

ja ku

ukau

sit-

tain p

uheli

nkon

takti.

Lisäk

si en

simmä

i-

sen 1

0 vk:n

aika

na x

1/vk p

syko

sosia

a-

linen

ryhm

ähar

joite

pyrki

en tu

kema

an

ja ka

nnus

tamaa

n osa

llistuj

ia.

Timon

en et

al.

68 ko

tona a

suva

a83

3434

Inter

venti

oryh

mä ha

rjoitte

li 90 m

in x 2

/vk.

Yksi

ft:n vi

erail

uAD

L/IAD

L (Jo

ensu

u-luo

ki-10

vk,

Inter

venti

oryh

mäss

ä ei to

dettu

Inter

venti

on k

esto

lyhyt.

ADL/I

ADL-

2006

, Suo

mi

> 75

v. na

ista,

Yksi

harjo

itusk

erta

sisäls

i 30 m

in.ko

tona,

ohjat

tiintus

), ter

veyd

enhu

ollon

kus-

seur

anta

t. mer

kittäv

ää pa

rantu

mista

ADL

/AD

L/IAD

L-as

teikk

o ei o

llut

terv.h

uollo

n

joilla

oli li

ikkum

is-vo

imah

arjoi

ttelua

kunto

salill

a, 30

min.

kotih

arjoi

tteluo

hjel-

tannu

kset,

sosia

alihu

ollon

9 kk,p

aitsi

IADL

-toim

innois

sa. In

terve

ntio-

jariit

tävän

herkk

ä hav

aitse

-ku

st.-

ja tas

apain

ovaik

e-toi

minn

allisi

a liik

kuvu

usha

rjoitte

ita,

ma: to

iminn

allisi

aku

stann

ukse

t ja ka

atumi

sten

kusta

nnuk

set

kontr

olliry

hmien

välill

ä ei to

dettu

maan

muu

toksia

.so

s.huo

llon

uksia

ja ka

atumi

sia15

min

lämmi

ttelyn

ja re

ntoutu

mise

n.liik

kuvu

usha

rjoitte

i-aih

eutta

mat te

rveyd

enhu

ollon

laske

ttiin 1

v.t. m

erkit

tävää

eroa

terve

yden

huoll

on,

kust.

-

tai va

ikeuk

siaInt

erve

ntion

kesto

10 vk

.ta

x 2 -

3/vk.

kusta

nnuk

set.

ajalta

.so

siaali

huoll

on ei

kä ka

atumi

sten

kaatu

miste

n

käve

llä yk

sin.

aiheu

ttami

en te

rveyd

enhu

ollon

aih.ku

st.-

kusta

nnus

ten su

hteen

.

Tutk

ija, v

uosi,

maa

Kohd

eryh

mä

Kesk

i-n1

n2

Inte

rven

tio

Kon

trolli

Lopp

utila

mitt

arit

Tutk

imuk

sen

Tul

okse

tKo

mm

entit

II - IV

aste

en

ikäin

terv

.ve

rr.ke

sto

mitt

arit

Villa

real

et al.

27 >

65 v.

koton

aig:

69,4

1710

Diee

ttiohje

et 75

0 kca

l/pv,

fyysis

etTa

vanm

ukain

enFy

ysise

n toim

intak

yvyn

26 vk

Inter

venti

oryh

mäss

ä kes

kim.

Pien

i tutki

musa

ineist

o,elä

mänl.

+

2006

, USA

asuv

aa he

nkilö

ä, joi

llacg

:71,1

ryhmä

harjo

itteet

90 m

in x 3

/vk si

s.ha

rjoitte

lumi

ttarit

(PPT

, FSQ

,pa

inonla

sku o

li t. m

erkit

tävä

mistä

huoli

matta

mer

kittä-

toim.

kyky

+BM

I > 30

ja fy

y-liik

kuvu

us-,k

estäv

yys-,

voim

a- ja

max.h

apen

ottok

yky),

eli 8,

4 %, m

utta k

ontro

lli-viä

tulok

sia.

sen t

oimint

akyv

yntas

apain

ohar

joitte

itavo

ima-

, käv

ely- ja

tasa

-ryh

mäss

ä ei o

llut m

uutos

ta.

heike

ntymä

.pa

inotes

tit, ke

hon k

oostu

-My

ös ra

svak

udos

pien

entyi

muks

en m

ittaus

, pain

o,t. m

erkit

täväs

ti eikä

muu

tosta

BMI ja

eläm

änlaa

tu (S

F-36

).tod

ettu r

asva

ttoma

n mas

san

määr

ässä

. Fyy

sisen

toim

inta-

kyvy

n ja e

lämän

laadu

n SF-

36

mitta

uksis

sa to

dettii

n t. m

erkit

tä-

vää p

aran

tumist

a inte

rventi

o-

ryhmä

ssä.

Willi

s et a

l. 200

6,28

32 ko

tona a

suva

a73

,6ig1

:711

cg:70

4Ko

lme i

nterve

ntior

yhmä

ä, joi

sta ig

1:llä

oliTa

vanm

ukain

enIA

DL- t

oiminn

at ja

kogn

itiivi-

Inter

venti

onInt

erve

ntior

yhmä

2:ss

a oli t

. mer

kitse

-IA

DL+/

-

USA

> 65

v. he

nkilö

äig2

:705

muist

iharjo

ittelua

(mem

ory t

raini

ng),

harjo

ittelu

set to

iminn

at.ke

stoaik

aavä

sti vä

hemm

än va

ikeuk

sia IA

DL-

kogn

.toim

.+

ig3:71

2ig2

:lla ol

i loog

isen a

jattel

un ha

rjoitte

luaei

artik

kelis

satoi

minn

oissa

kuin

kontr

olliry

hmäll

ä.

(reas

oning

train

ing) ja

ig3:l

la oli

nope

anse

lvästi

kuva

t-Ig1

:ssä j

a ig3

:ssa e

i tode

ttu t.

merki

t-

pros

esso

innin

harjo

ittelua

(spe

ed of

tu. S

eura

ntase

vää v

aikutu

sta IA

DL- t

oimint

oihin.

proc

essin

g). J

okais

ella r

yhmä

llä ol

i 10

kesti

viisi

Kaikk

i kolm

e eri i

nterve

ntiota

säily

tti-

harjo

itusk

ertaa

(60 -

75mi

n). T

ehos

tehar

-vu

otta.

vät te

hons

a oma

lle ry

hmäll

e suu

nnat-

joituk

set te

htiin

11 kk

ja 35

kk va

rsina

isen

tuihin

kogn

itiivis

iin to

imint

oihin

nähd

en.

harjo

ittelun

jälke

en si

sältä

en 4

kerta

a

75 m

in ha

rjoitu

ksen

.

Woli

nsky

et al

.28

02 >

65 v.

ig1:73

,9ig1

:453

456

Kolm

e inte

rventi

oryh

mää,

joista

ig1:l

lä oli

Tava

nmuk

ainen

Eläm

änlaa

tu (S

F-36

),Int

erve

ntion

Inter

venti

oryh

mä 3:

ssa o

li t. m

erkit

-Tu

tkimu

kses

ta jäi

pois

elämä

nl.+

2006

, USA

koton

a asu

vaa

ig2:74

,0ig2

:447

muist

iharjo

ittelua

(mem

ory i

nterve

ntion

),ha

rjoitte

lujos

sa kl

iinise

sti m

erkit

sevä

kesto

aikaa

sevä

sti vä

hemm

än el

ämän

laadu

n35

,6 %

henk

ilöist

ä.

henk

ilöä,

joilla

ig3:73

,3ig3

:448

ig2:lla

oli lo

ogise

n ajat

telun

harjo

ittelua

muuto

s on >

4 SF

-36:n

ei ar

tikke

lissa

heike

ntymi

stä ku

in ko

ntroll

iryhm

ässä

.

oli its

enäis

encg

:74,2

(reas

oning

inter

venti

on) ja

ig3:l

la oli

kahd

eksa

sta os

iosta

> 0,5

kuva

ttu se

l-Int

erve

ntior

yhmä

1:ss

ä ja 2

:ssa

toimi

ntaky

vyn

nope

an pr

oses

soinn

in ha

rjoitte

lua (s

peed

SD:n

heike

nnys

tai li

evem

-vä

sti. S

eu-

oli t.

merki

tsevä

sti vä

hemm

än

mene

ttämi

sen

of pr

oces

sing i

nterve

ntion

). Jo

kaise

llami

n krite

erein

> 3 S

F-36

:n ra

nta ke

sti

elämä

nlaad

un he

ikenty

mistä

riski.

ryhmä

llä ol

i 10 h

arjoi

tuske

rtaa.

vasta

ava m

uutos

.vii

si vu

otta.

vain

5 v. k

ohda

lla ja

lieve

mmin

Mitta

ukse

t lähtö

tilante

essa

,kri

teere

in mi

tattun

a (> 3

SF-

36:n

2 v ja

5 v:n

kohd

alla.

kahd

eksa

sta os

iosta

> 0,5

SD

hei-

kenn

ys).

Tutk

ija, v

uosi,

maa

Kohd

eryh

mä

Kesk

i-n1

n2

Inte

rven

tio

Kon

trolli

Lopp

utila

mitt

arit

Tutk

imuk

sen

Tul

okse

tKo

mm

entit

II - IV

aste

en

ikäin

terv

.ve

rr.ke

sto

mitt

arit

Carra

l et a

l. 200

7,62

koton

a asu

-68

,431

31Ve

sihar

joitte

lu 45

min

x 2(ti

ja to)

/vkVe

sihar

j.45 m

in x 2

Eläm

änlaa

tu (H

OS),

5 kk

Eläm

änlaa

duss

a t. m

erkit

tävää

Tutki

muks

een k

uulun

eet

elämä

nl.+

Espa

njava

a yli 6

5 v.

ja vo

imah

arjoi

ttelu

kunto

salis

sa(ti,

to)/v

k ja v

oimis-

sosia

alise

n toim

intak

yvyn

para

ntumi

sta 1.

ryhm

ässä

kol-

naise

t oliv

at jo

enne

nIA

DL+

naist

ax 3

(ma,

ke ja

pe)/v

k.tel

uhar

j.x 3(

ma, k

e,mi

ttari (

OARS

), MM

SE, IA

DLme

ssa o

sioss

a (int

erna

l locu

s of

tutkim

ukse

n alku

amu

istito

im.+

pe)/v

k.ja

fyysis

en to

imint

akyv

ynco

ntrol,

anxie

ty ja

socia

l reso

ur-

tottun

eet ja

moti

voitu

neet

mitta

rit.ce

s) se

itsem

ästä

ja 2.

ryhmä

ssä

fyysis

een h

arjoi

tteluu

n.

vain

kahd

essa

viim

e main

ituss

a

osios

sa. M

ol. ry

hmiss

ä

t. mer

kittäv

ä par

anem

inen

MMSE

:ssä.

IADL

:ssä v

ain

2. ryh

mäss

ä t. m

erkit

tävä

para

nemi

nen.

Kuka

an os

allist

uja

ei ko

kenu

t hait

taa ko

rkeain

ten-

sitee

ttises

tä ha

rjoitte

lusta.

Tulos

ten pe

ruste

ella s

enior

it

voiva

t osa

llistua

teho

kkais

iin

harjo

itteluo

hjelm

iiin.

de V

reed

e et a

l.98

koton

a asu

vaa

ig1:74

,7ig1

:3331

Inter

venti

oryh

mä 1

(func

tion g

roup

) tek

iTa

vanm

ukain

enEl

ämän

laatu

(SF-

36) ja

12 vk

,Ko

lmen

kuuk

aude

n koh

dalla

eiEl

ämän

laadu

n muu

tosten

elämä

nl.-

2007

, Holl

anti

> 70

v. na

ista

ig2:74

,8ig2

:34toi

minn

allisi

a har

joitte

ita ta

voitte

ena

harjo

ittelu

fyysin

en ak

tiivisu

us.

seur

anta

todett

u t. m

erkit

täviä

muuto

ksia

ilmaa

ntumi

sta S

F-36

-mitta

rilla

cg:73

,0pa

ranta

a selv

iytym

istä p

äivittä

isistä

Mitta

ukse

t lähtö

tilante

essa

,9 k

kfyy

sises

sä ak

tiivisu

udes

sa ei

kära

joitti

katto

efekti

.

toimi

nnois

ta. In

terve

ntior

yhmä

2 (re

sis-

3 kk j

a 9 kk

.elä

mänla

adus

sa, p

aitsi

ig2:ss

a

tance

grou

p) te

ki lih

asvo

imah

arjoi

tteita

.yh

dess

ä osio

ssa (

phys

ical fu

nctio

-

Mol.ry

hmien

harjo

itteet

1 h x

3/vk 1

2 vk:n

ning)

. 3 -

9 kk:n

välill

ä mole

mmiss

a

ajan.

inter

venti

oryh

miss

ä eläm

änlaa

dun

pistee

t lask

ivat.

Freib

erge

r et a

l.21

7 > 70

v. ko

to-75

,9ig1

:6583

Inter

venti

oryh

mä 1

sai v

oima-

, tasa

paino

-Ta

vanm

ukain

enKa

atumi

set ja

fyys

inen t

oi-12

kkMo

lemmi

ssa i

nterve

ntior

yhmi

ssä

Kontr

olliry

hmä v

alittii

n ens

intoi

m.ky

ky+

2007

, Sak

sana

asuv

iaig2

:69ja

koor

dinaa

tioha

rjoitte

lua se

käha

rjoitte

lumi

ntaky

ky (T

UG, S

TS, k

äve-

t. mer

kittäv

ät pa

rantu

mise

t TUG

-ja

vasta

myö

hemm

in ra

ndo-

kaatu

m:

psyk

osos

iaalis

ta oh

jausta

ja ke

hon

lynop

eus,

max.a

skelp

ituus

).ja

STS-

testei

ssä.

Ig2:ss

a oli 2

3 %mi

soitii

n inte

rventi

oryh

mät.

ig1:-,

ig2:+

hallin

nan h

arjoi

tusta.

Inter

venti

oryh

mä 2

vähe

mmän

kaatu

misia

kuin

kont-

sai p

erint

eistä

voim

a-, ta

sapa

ino- ja

rollir

yhmä

ssä,

mikä

oli t.

mer

kittä-

kestä

vyys

harjo

ittelua

. Inter

venti

onvä

sti vä

hemm

än. Ig

1:ssä

ei ka

atu-

kesto

16 vk

, kak

si ha

rjoitu

sta (6

0 min)

miste

n väh

entym

isess

ä ollu

t t. m

er-

viiko

ssa.

kittäv

ää vä

henty

mistä

.

Gree

nspa

n et a

l.26

9 > 70

v. ko

tona

?13

713

2Int

erve

ntior

yhmä

teki

Tai C

hi -h

arjoi

tteita

Te

rveys

kasv

atuks

enTo

imint

akyk

y (SI

P eli

Sick

ness

48 vk

Inter

venti

oryh

mäss

ä oli t

. mer

kitse

västi

toim.

kyky

+20

07, U

SAas

uvaa

naist

a, joi

lla ol

i60

- 90

min x

2/vk

48 vi

ikon a

jan.

luento

ja 1 h

x 1/v

k.Im

pact

Profi

le).

piene

mmät

SIP-

testin

fyys

isen o

sion j

avä

hintää

n yks

i kaa

tu-ja

siirty

mise

n- os

ion pi

steet,

mikä

mine

n viim

eisen

vuod

entar

koitti

t. me

rkitse

västi

pare

mpaa

Tutk

ija, v

uosi,

maa

Kohd

eryh

mä

Kesk

i-n1

n2

Inte

rven

tio

Kon

trolli

Lopp

utila

mitt

arit

Tutk

imuk

sen

Tul

okse

tKo

mm

entit

II - IV

aste

en

ikäin

terv

.ve

rr.ke

sto

mitt

arit

aikan

a ja o

sittai

statoi

minta

kyky

ä ja s

iirtym

iskyk

yä.

toimi

ntaky

vyn h

eiken

-tym

istä.

Groe

ssl e

t al.

424 k

otona

asuv

aa

76,8

424

301

Inter

venti

oryh

mä 1:

n har

joitte

lu sis

älsi

Terve

et va

nhuk

set

Eläm

änlaa

tu (Q

WB-

SA,

12 kk

Vanh

uksil

la, jo

illa ol

i toim

inta-

Täss

ä artik

kelis

sa ei

elämä

nl.-

2007

, USA

vanh

usta,

joilla

toim

in-ae

robis

ia, vo

ima-

, tasa

paino

- ja ve

nyt-

Kapla

n et a

l. 199

7).

kyvy

n heik

entym

isen r

iski, o

liku

vattu

inter

venti

ota

takyv

yn he

ikenty

mise

ntel

yhar

joituk

sia. E

nsim

mäise

n kah

den

elämä

nlaatu

mitta

us Q

WB-

SAtar

kasti

, mikä

on ku

vattu

riski.

kuuk

aude

n aika

na ry

hmäh

arjoi

tteet

0,630

huon

ompi

0,07 k

uinaie

mmin

julka

istus

sa ar

tik-

40 -

60mi

n x 3/

vk. S

eura

avan

neljä

n kuu

-ko

ntroll

iryhm

ässä

. Liik

kumi

s-ke

lissa

.

kaud

en ai

kana

ryhm

ähar

joitte

et x 2

/vkky

vyllä

oli s

uure

mpi m

erkit

ysja

kotih

arjoi

tteet

> 3/v

k. Vi

imeis

en ku

u-ku

in sa

irasta

vuus

indek

sillä

den k

k:n ai

kana

kotih

arjoi

tteet

sekä

elämä

nlaatu

un nä

hden

.

x 1 -

2/vk r

yhmä

harjo

itteet

ja ku

ukau

sit-

tain p

uheli

nkon

takti.

Lisäk

si en

simmä

i-

sen 1

0 vk:n

aika

na x

1/vk p

syko

sosia

a-

linen

ryhm

ähar

joite.

Inter

venti

oryh

mä 2

sai te

rveyte

en lii

ttyvä

ä ryh

mäko

ulutus

-

ta x 1

/vk pu

olen v

uode

n ajan

ja si

tten

x 1/kk

.

Kolt e

t al. 2

007,

186 k

otona

asuv

aa

74,1

9393

Puhe

limen

avull

a ohja

usta

12 vk

:nEi

erity

istä

Fyys

inen a

ktiivi

suus

(min/

vk)

12 kk

Puhe

limen

avull

a tote

utettu

Tutki

muks

en ra

joituk

set:

elämä

nl.-

Austr

alia

vanh

usta,

jotka

harra

s-aja

n, en

sin 4

vk ke

rran v

k:ssa

,oh

jausta

ja elä

mänla

atu (S

F-36

).oh

jaus o

n teh

okas

tapa

lisätä

tutkim

ukse

ssa l

uotet

tiin

tivat

liikun

taa vä

häi-

sitten

8 vk

kerra

n 2 vk

:ssa

vähä

n liik

untaa

harra

stavie

ntut

kittav

ien its

e ilm

oittam

iin

sesti

.fyy

sistä

aktiiv

isuutt

a, mu

ttaliik

untam

äärie

n arvi

oihin.

sillä

ei oll

ut va

ikutus

ta elä

män-

Toisa

alta e

lämän

laatu-

laatuu

n näh

den.

mitta

ukse

n ceil

ing ef

fects

Inter

venti

oryh

mäss

ä liik

unta-

eli ei

voitu

analy

soida

.

aktiiv

isuus

lisää

ntyi 8

7 min/

vk

ja lis

äänty

nyt li

ikunta

-akti

ivisu

us

säily

i 12 k

k.

Lin et

al. 2

007,

150 >

65 v.

76,8

ig1:50

Ig1: 5

0 hlöä

kotih

arjoi

ttelur

yhmä

ssä,

Ig3: jo

ka 2.

vk 30

- 40

Eläm

änlaa

tu (W

HOQO

L-4 k

kKo

tihar

joitte

luryh

mäss

ä par

ani

Tutki

muks

een e

i osa

llistu-

elämä

nl:ig1

+,

Kiina

koton

a asu

vaa,

ig2:50

fysiot

erap

eutti

ohjas

i koto

na 40

- 60

min v

ierail

u ja

BREF

), AD

L, Tin

ettin

tasap

aino-

kaikk

i nelj

ä eläm

änlaa

dun o

siota,

nut ta

i kes

keytt

i huo

nomp

i-ig2

:+/-,

ig3:+

/-.

jotka

oliva

t tar-

ig3:50

min.v

enytt

ely-,li

hasv

oima-

ja ta

sa-

ohjei

ta.ja

käve

lytes

tit, ka

atumi

sen

ig2:ss

a par

ani k

aksi

ja ig3

:ssa

kunto

isimm

at va

nhuk

set.

ADL+

vinne

et ho

ito-

paino

harjo

itteet

kahd

en vi

ikon v

ä-pe

lko se

kä de

pres

sio (G

DS).

para

ni yk

si elä

mänla

adun

osio.

depr

ess.-

arvio

n kaa

tumi-

lein,

lisäk

si oh

je ha

rjoite

lla vä

hin-

Mitta

ukse

t lähtö

tilante

essa

,AD

L:n pi

steet

para

nivat

t. mer

kit-

sen t

akia

viime

i-tää

n x 3/

vk. Ig

2: 50

hlön

ryhm

ä sai

kodin

2 kk:n

ja 4

kk:n

kohd

alla.

sevä

sti ka

ikiss

a ryh

miss

ä.

sen n

eljän

viiko

ntur

vallis

uutee

n liitt

yvää

arvio

intia

30 -

40De

pres

siopis

teiss

ä ei to

dettu

aikan

a.mi

n jok

a 2. v

iikko

.t. m

erkit

seviä

muu

toksia

.

Lisäk

si ko

tihar

joitte

ryhmä

ssä

Tutk

ija, v

uosi,

maa

Kohd

eryh

mä

Kesk

i-n1

n2

Inte

rven

tio

Kon

trolli

Lopp

utila

mitt

arit

Tutk

imuk

sen

Tul

okse

tKo

mm

entit

II - IV

aste

en

ikäin

terv

.ve

rr.ke

sto

mitt

arit

oli pa

remm

at pa

rantu

mise

t

Tinett

in tas

apain

o- ja

käve

lytes

teiss

ä ja k

aatum

isen

pelos

sa ku

in ko

ntr.ry

hmäs

sä.

Luuk

inen e

t al.

486 k

otona

asu-

8824

324

3Ko

tihar

joitte

luohje

lma,

käve

ly-,

Tava

nmuk

ainen

Kaatu

miste

n mää

rä,

28 kk

,Int

erve

ntior

yhmä

ssä o

li har

joit-

Alku

tutkim

usten

ja in

terve

n-ka

atum.

(v)

2007

, Suo

miva

a > 85

v.,

ryhmä

- ja its

ehoit

ohar

joitte

luha

rjoitte

lutas

apain

o- ja

käve

lytes

tit ym

.alk

utesti

entel

un jä

lkeen

t. me

rkittä

västi

tion a

lkami

sen v

älillä

oli

joilla

toist

uvia

yksil

öllise

sti su

unnit

eltun

a.ja

inter

v.vä

hemm

än he

ikenty

nyttä

tasa

-vii

ve. K

aatum

isten

mää

rän

kaatu

misia

tai

Kotih

arjoi

ttelus

uosit

us: x

3/pv

,vä

li 11 k

k,pa

inoa.

Inter

venti

olla e

i saa

tuar

vio pe

rustu

i puh

elinh

aas-

vähin

tään y

ksi

5-15

toist

oa, e

ri ohje

lmat

seiso

-int

erve

nt.me

rkittä

västi

vähe

nnett

yä ka

a-tat

teluih

in ke

rran k

ahde

ssa

toimi

ntaky

vyn

maan

, istum

aan j

a pitk

ällää

nke

sto 17

kktum

isten

mää

rää.

Ulko

na lii

kku-

kuuk

aude

ssa,

mutta

ei

tai lii

kkum

isen

olevil

levie

n ryh

mäss

ä inte

rventi

o vä-

sisält

änyt

päivä

kirjar

apor

-

riskit

ekijä

.he

nsi m

erkit

täväs

ti nelj

än en

sim-

tointi

a.

mäise

n kaa

tumise

n risk

iä.

Maho

ney e

t al.

349 >

65 v.

koto-

ig:79

,617

417

5Fy

sioter

apeu

tti tai

hoita

ja tek

iTa

vanm

ukain

enKa

atumi

set v

uode

n aika

na,

12 kk

Ei to

dettu

t. me

rkittä

viä m

uutok

-Su

ositu

sten n

ouda

ttami

staka

atum.

(v)

2007

, USA

na as

uvaa

, joilla

cg:80

,3ka

ksi k

otikä

yntiä

ensim

mäise

nha

rjoitte

lusa

iraala

hoido

t ja ho

itoko

dissa

sia ka

atumi

sten m

äärä

ssä i

nter-

kontr

olloit

iin va

in 4 k

k:nsa

iraala

h.-

oli ol

lut vi

imeis

enko

lmen

viiko

n aika

na, te

htiin

suo-

olemi

set. A

DL (B

arthe

linve

ntio-

ja ko

ntroll

iryhm

ien ke

s-ja

vuod

en ko

hdall

a. Lii

kun-

depr

ess.-

vuod

en ai

kana

situk

sia ja

tkotoi

menp

iteist

ä,ind

eksi)

, dep

ress

io (G

DS) ja

ken.

Alar

yhmä

analy

ysiss

ä tod

et-na

n har

joitta

mine

n ja r

apor

-AD

L-

2 kaa

tumist

a tai

kuuk

aude

n sisä

llä kä

ynti o

malla

MMSE

.tiin

, että

MMS

E <2

8 inte

rventi

o-toi

nti pe

rustu

i liiak

si om

a-ho

itok.h

pv+

viime

isen 2

vuo-

lääkä

rillä.

Suos

ituks

et ha

rjoitte

lus-

ryhmä

ssä o

li t. m

erkit

täväs

titoi

misu

uteen

.

den a

ikana

yksi

ta: kä

velyä

vähin

tään x

4 - 5

/vk ja

vähe

mmän

kaatu

misia

. Ei to

det-

kaatu

mine

n,tas

apain

ohar

joituk

sia x

2 - 3/

vk, m

ie-tu

t. mer

kittäv

iä er

oja sa

iraala

-

mihin

liitty

i vam

-lui

ten ry

hmäs

sä. L

iikun

tapäiv

äkirja

hoito

jen m

äärä

ssä.

Inter

venti

o-

mautu

mine

n tai

kuuk

ausit

tain j

a puh

elins

oitto

x 1/kk

.ryh

mäss

ä MMS

E<28

ja jo

tka

tasap

aino-

onge

lma.

asuiv

at jon

kun k

anss

a oli t

.mer

-

kittäv

ästi v

ähem

män s

airaa

la-

hoito

ja. In

terve

ntior

yhmä

ssä o

li

t. mer

kittäv

ästi v

ähem

män h

oito-

kodin

hoito

päivi

ä. GD

S: ei

t.

merki

ttäviä

muu

toksia

. ADL

: ei

t. mer

kittäv

iä mu

utoks

ia, pa

itsi

MMSE

<28 t

. mer

kittäv

ästi p

ie-

nemp

i ADL

:n he

ikenty

mine

n.

Sato

et al.

2007

,Ho

itoap

ua ta

rvitse

vat

75,3-

228

Vesih

arjoi

ttelu

60 m

in, 1.

ryhm

ässä

Tava

noma

ista

Eläm

änlaa

tu (S

F-36

) ja6 k

kEl

ämän

laatu

oli t.m

erkit

sevä

stiPi

eni tu

tkimu

saine

isto

elämä

nl.+

Japa

niva

nhuk

set, k

otona

79,2

10 hl

ö x1/v

k ja 2

. ryh

mäss

ä 12

yhde

ssäo

loaAD

L (FI

M).

pare

mpi a

lkutila

ntees

een v

er-

ADL+

asuv

iahlö

ä x 2/

vk, k

esto

24 vk

rattu

na 6

kk:n

kohd

alla m

ol.

inter

venti

oryh

miss

ä. X

2/vk h

ar-

Tutk

ija, v

uosi,

maa

Kohd

eryh

mä

Kesk

i-n1

n2

Inte

rven

tio

Kon

trolli

Lopp

utila

mitt

arit

Tutk

imuk

sen

Tul

okse

tKo

mm

entit

II - IV

aste

en

ikäin

terv

.ve

rr.ke

sto

mitt

arit

joitel

leilla

eläm

änlaa

tu ja

ADL

para

ntuiva

t jo 3

kk:n

jälke

en ja

sen j

älkee

n tas

oittui

.

Shige

matsu

et al

.39

koton

a asu

vaa

ig:68

,820

19Sq

uare

-step

ping e

xerci

se (S

SE) e

li70

min

x 2/vk

voim

a-To

imint

akyk

y, ka

atumi

sen

12 vk

,To

imint

akyk

y par

ani m

ol. ry

hmiss

äPi

eni tu

tkimu

saine

isto,

toim.

kyky

-

2007

, Jap

ani

65 -

74-vu

otias

tacg

:69,3

ruutu

hypp

yhar

joitte

lua 70

min

x 2/vk

ja tas

apain

ohar

joit-

pelko

, koe

ttu te

rveyd

entila

,ka

atumi

sten

mutta

ryhm

ien vä

lillä e

i t.m.

eroa

.lyh

yehk

ö inte

rventi

oaika

kaatu

m.(v)

12 vk

:n aja

n.tel

uaka

atumi

set ja

horja

hduk

set.

seur

anta

Kaatu

miste

n mää

räss

ä ei ry

hmien

ja se

uran

ta.

14 kk

välill

ä ollu

t t. m

erkit

tävää

eroa

.

Kaatu

miste

n mää

rä su

htees

sa

kaikk

iin ho

rjahta

misii

n oli S

SE-

ryhmä

ssä t

. mer

kittäv

ästi m

atalam

-

pi.

Shum

way-C

ook e

t al.

453 k

otona

asuv

aa75

,622

622

7Int

erve

ntior

yhmä

harjo

itteli 1

h x 3

/vkTa

vanm

ukain

enKa

atumi

sten m

äärä

ja lii

kku-

12 kk

Kaatu

miste

n mää

räss

ä ei o

llut t.

mer

-Int

erve

ntior

yhmä

ssä h

arjoi

t-ka

atum.

(v)

2007

, USA

> 65

v. he

nkilö

ä12

kk:n

ajan j

a lisä

ksi 6

h ka

atumi

siaha

rjoitte

lumi

skyk

y.kit

sevä

ä ero

a inte

rventi

o- ja

kontr

olli-

teluu

n osa

llistum

isaste

oli

liikk.k

yky+

ehkä

isevä

ä kou

lutus

ta. H

arjoi

tus si

sälsi

ryhmi

en vä

lillä.

Inter

venti

oryh

mäss

äva

in 58

%.

kesk

irask

asta

aero

bista

harjo

ittelua

, oli

25 %

vähe

mmän

kaatu

miste

n

lihas

voim

ahar

joitte

ita, li

ikkuv

uus-

ja tas

a-ilm

aantu

vuutt

a. Lii

kkum

iskyv

yn

paino

harjo

ittelua

.tes

teiss

ä (Be

rgin

tasap

ainote

sti, tu

o-

lista

ylösn

ousu

-testi

, TUG

) oli t

. mer

-

kitse

vä pa

rantu

mine

n inte

rventi

oryh

-

mäss

ä ver

rattu

na ko

ntroll

iryhm

ään.

Vaap

io et

al. 20

07,

591 k

otona

asu-

ig:72

,729

329

8Ha

rjoitte

et su

unnit

eltiin

yksil

öllise

sti.

Tava

nmuk

ainen

Eläm

änlaa

tu (1

5D)

12 kk

Kaatu

miste

n ehk

äisyo

hjelm

aKo

ntami

naati

on m

ahdo

lli-elä

mänl.

+

Suom

i va

a >65

v.,

cg:72

,81.G

eriat

rinen

arvio

, 2. o

hjaus

harjo

ittelu

tuotti

t. mer

kittäv

iä pa

rantu

misia

suus

pien

essä

kaup

ungis

-

joilla

oli v

ähin-

kaatu

miste

n ehk

äisyy

n, 3.

fyysi-

seur

aavis

sa 15

D elä

mänla

adun

sa (p

erhe

enjäs

enet,

ystä-

tään y

ksi k

aatu-

nen h

arjoi

ttelu

(tasa

paino

, liha

svoi-

tulok

sissa

: 1. m

iehet:

depr

essio

vät, s

anom

alehd

et).

mine

n viim

eisen

ma, h

engit

yseli

mistö

) ryh

miss

äja

ahdis

tuneis

uus v

ähen

tyivä

t,Ke

skim

.osall

istum

inen

vuod

en ai

kana

.x 2

/kk ja

ettun

a kolm

een e

ritaso

iseen

lisäk

si läh

es t.

merki

ttävä

stiryh

mäha

rjoitte

isiin

mieh

il-

ryhmä

än, 4

. luen

not x

1/kk

, 5. p

sy-

para

ntuiva

t tava

noma

iset to

i-lä

65 %

ja na

isilla

63 %

,

koso

siaali

set r

yhmä

harjo

itteet

minn

ot ja

seks

uaali

nen a

ktiivi

-mu

tta lu

entoi

hin va

in

x 1/kk

, 6. k

otiha

rjoitte

et x 3

/vk,

suus

. 2. n

aiset:

tava

nom.

toim.

27 %

mieh

illä ja

38%

nai-

7. ko

din ris

kitek

ijöide

n arvi

ointi.

para

nivat

ja ep

ämuk

avuu

soire

etsil

la ja

psyk

osos

. ryh

miin

vähe

nivät.

65 -

74-vu

otiais

sami

ehillä

23 %

ja na

isilla

t. mer

kittäv

ästi p

aran

i mieh

illä29

%. K

otiha

rjoitte

ita te

ki-

ahdis

tuneis

uus j

a nais

illa ta

van-

vät m

iehet

x 2,5

ja na

iset

omais

et toi

minn

ot.x 2

,6/vk

. Tutk

imus

on os

a

laajin

ta su

omala

ista r

iskien

Tutk

ija, v

uosi,

maa

Kohd

eryh

mä

Kesk

i-n1

n2

Inte

rven

tio

Kon

trolli

Lopp

utila

mitt

arit

Tutk

imuk

sen

Tul

okse

tKo

mm

entit

II - IV

aste

en

ikäin

terv

.ve

rr.ke

sto

mitt

arit

arvio

intiin

peru

stuva

a

monit

ekijä

istä k

aatum

isia

ehkä

isevä

ä satu

nnais

tet-

tua ko

ntroll

oitua

tutki

mus-

ta.

van U

ffelen

et al

. 17

9 koto

na as

u-75

ig1:86

cg1:9

3Int

erve

ntior

yhmä

1 (W

P) ha

rjoitti

Kontr

olliry

hmä1

Eläm

änlaa

tu (Q

oL) m

itat-

12 kk

Kumm

allak

aan i

nterve

ntioll

a ei

Kesk

imää

räine

n osa

llistu-

elämä

nl.-

2007

, Holl

anti

vaa 7

0 - 80

v.,

ig2:90

cg2:8

9kä

velyä

60 m

in x 2

/vk ry

hmäs

säha

rjoitti

ajall

isesti

tiin al

kutila

ntees

sa, 6

jaoll

ut t. m

erkit

tävää

vaiku

tusta

misa

ste ha

rjoitu

ksiin

oli

joilla

oli li

evä

ja teh

oa lis

ättiin

astei

ttain.

Inter

-sa

manv

erra

n kuin

12 kk

:n ko

hdall

a käy

ttäen

QoL:ä

än. V

ähint

ään 7

5 % in

ter-

63 %

.

kogn

itiivis

en to

i-ve

ntior

yhmä

2 ott

i vuo

den a

janig1

mutt

a mata

la-De

menti

a QoL

-mitta

ria ja

venti

oryh

mä1 h

arjoi

tteisi

in os

al-

minn

an hä

iriöpä

ivittä

in yh

den p

illerin

, mikä

tehois

ta liik

untaa

SF12

men

taalis

en ja

fyy-

listun

eiden

eläm

änlaa

dun k

ah-

(MCI

).sis

älsi B

11-,

B12-

ja B

6-vit

amiin

eja.

kuten

rento

utumi

s-sis

en os

ioita

SF12

-MCS

dess

a osio

ssa t

apah

tui pa

ran-

ta, ve

nytte

lyä ja

ja SF

12-P

CS.

tumist

a.

tasap

ainoa

. Kon

t-

rollir

yhmä

2 otti

vasta

avas

ti päiv

it-

täin p

laceb

opille

rin.

Dubb

ert e

t al.2

008,

224

veter

aani-

71,7

120

104

Osall

istuja

t jaett

iin E

XC-ry

hmää

n,EX

C-ryh

män

Käve

lyaika

(min)

ja fr

ek-

10 kk

EXC-

ryhmä

ssä o

li t. m

erkit

se-

Kontr

olliry

hmäk

in sa

ielä

mänl.

+

USA

mies

tä (6

0 - 85

v.),

jota o

hjattii

n neu

vonn

alla k

otona

kontr

olliry

hmän

äve

nssi/

vk, v

oimah

arj.

västi

enem

män k

ävely

aikaa

jaoh

jausta

ja ne

uvon

taa.

kaatu

m.V

joilla

oli fy

ysise

ntap

ahtuv

aan k

ävely

- ja vo

imah

ar-

oli E

DUC-

ryhmä

,mä

ärä (

min)

ja fr

ekve

nssi/

frekv

enss

iä ku

in ED

UC:ss

aOs

allist

ujina

vain

mieh

iä.toi

m.ky

ky+

toimi

nnan

rajoi

-joi

tteluu

n sek

ä EDU

C-ryh

mään

, joka

joka s

ai ne

uvon

-vk

, fyys

isen t

oiminn

an5 j

a 10 k

k:n ko

hdall

a. My

ös

tuksia

.sa

i kou

lutus

ta. H

oitaja

n luo

nataa

mitta

ukse

t, ask

elmitta

ri,vo

imah

arj. m

äärä

ja fr

ekve

nssi

oli

tapaa

mise

t alus

sa, 1

kk ja

5 kk

.elä

mänla

atu (S

F-36

),EX

C:ss

ä t.m

erkit

sevä

sti pa

rem-

Tutki

mus k

esti 1

0 kk,

jona a

ikana

kaatu

mise

t ja va

mmat,

pi ku

in ED

UC:ss

a. 10

kk:n

joka 2

. kk k

irje ko

tiin. E

XC:n

kuu-

inter

venti

on ku

stann

ukse

t jako

hdall

a niill

ä osa

llistuj

illa, jo

tka

luviin

oli h

oitaja

puh.

yht. x

1/kk j

afyy

sisen

aktiiv

isuud

enoli

vat te

hnee

t voim

ahar

joitte

lua,

he pi

tivät

liikun

tapäiv

äkirja

a/kk j

aky

sely

(CHA

MPS,

Stew

art e

toli

para

ntunu

t eläm

änlaa

tu ja

saiva

t myö

s auto

m.mo

tivoiv

iaal.

2001

).fyy

sinen

toim

intak

yky.

vieste

jä. K

ävely

harjo

ittelu

20 -

30 m

in

x 3 -

5/vk.

Elley

et al

. 200

8,31

2 koto

na80

,415

515

7Tu

tkimu

shoit

aja vi

erail

i tutki

ttavie

nTa

vanm

ukain

enKa

atumi

sten l

ukum

äärä

12 kk

Ei t.

merki

ttävä

ä ero

a kaa

tumist

enSy

ynä t

.mer

kittäv

ien tu

los-

kaatu

m.(v)

Uusi

Seela

ntias

uvaa

vanh

us-

koton

a, ter

veys

kyse

lyt, k

odin

riski-

harjo

ittelu.

Tar

jot-

12 kk

:n aik

ana.

Lihas

voi-

määr

ässä

inter

venti

o- ja

ten pu

uttum

iseen

: lääk

ärit

ADL-

ta, jo

illa ol

i ollu

ttek

ojöide

n selv

ittely,

osteo

poro

o-tiin

kahta

opisk

eli-

ma- ja

tasa

paino

testit,

kontr

olliry

hmän

välill

ä. Ei

myö

s-ho

itivat

ja oh

jeisti

vat

elämä

nl.-

kaatu

mine

n vii-

sin ris

kikar

toitus

ja ta

rvitta

essa

jan ko

tikäy

ntiä.

ADL,

fyysis

en ak

tiivisu

u-kä

än lih

asvo

imiss

a, tas

apain

ossa

,tut

kimuk

sen a

ikana

niin

meise

n vuo

den

luun t

iheys

mitta

us (D

EXA)

ja lä

äki-

den m

äärä

ja el

ämän

laatu

ADL:s

sä ei

kä el

ämän

laadu

ssa

inter

venti

o- ku

in ko

ntroll

i-

aikan

a.tys

. Har

joitte

luohje

lma,

liikun

tapäi-

(SF-

36).

t. mer

kittäv

iä er

oja.

ryhmä

nkin

potila

ita. In

terve

n-

Tutk

ija, v

uosi,

maa

Kohd

eryh

mä

Kesk

i-n1

n2

Inte

rven

tio

Kon

trolli

Lopp

utila

mitt

arit

Tutk

imuk

sen

Tul

okse

tKo

mm

entit

II - IV

aste

en

ikäin

terv

.ve

rr.ke

sto

mitt

arit

väkir

ja, oh

jaajan

kotik

äynn

it 1, 2

,tio

ryhmä

läiste

n sito

utumi

-

4 ja 8

vk:n

sekä

6 kk

:n ko

hdall

a.ne

n har

joitte

luun o

li väh

äi-

nen,

vain

34 %

teki

x 2 -

3

/vk ha

rjoitte

ita 10

kk:n

kulut

tua al

kutila

ntees

ta.

Gusi

et al.

2008

,10

6 > 60

v.71

5551

Käve

lyhar

joitte

lua, jo

hon y

hdist

et-Ta

vanm

ukain

enEl

ämän

laatu

(EQ-

5D),

6 kk

Ahdis

tuneis

uus,

depr

essio

jaInt

erve

ntior

yhmä

ssä o

lielä

mänl.

+

Espa

njana

ista,

joilla

oli

tynä l

iikku

vuus

harjo

itteita

, x 3/

vkha

rjoitte

luku

stann

ushy

ötyan

alyys

iBM

I väh

enen

ivät t.

mer

kitse

-alk

utilan

teess

a hiem

anku

st.hy

ö.+

ylipa

inoa t

ai(5

0 min/

kerta

) 6 kk

:n aja

n.QA

LY, a

hdist

uneis

uus-

västi

enem

män i

nterve

ntior

yh-

nuor

empia

, väh

emmä

nah

distun

.+

kohta

laine

n15

- 22

hlön

ryhm

ät.mi

ttari (

STAI

),dep

ress

io-mä

ssä.

Hoito

kusta

nnus

inter

-yli

paino

isia j

a dep

ress

io-de

pres

s.+

depr

essio

.mi

ttari (

GDS)

ja B

MI.

venti

oryh

mäss

ä oli 6

kk:n

aika-

tuneit

a. Ma

tala o

hjaaja

n

na 41

€ en

emmä

n kuin

verro

kki-

palkk

ataso

(9 €/

h).

ryhmä

ssä.

Kesk

im. in

terve

ntio-

ryhmä

n QAL

Y:n l

isäys

oli 0

,132.

Inter

venti

oryh

mäss

ä yks

i lisä

-

QALY

mak

soi 3

11 €.

Tutk

imuk

-

sen m

ukaa

n käv

elyha

rjoitte

lu on

kusta

nnus

vaiku

ttava

men

etelm

ä

kun p

yritää

n lisä

ämää

n ko.

kohd

eryh

män f

yysis

tä ak

tiivisu

utta

Hend

riks e

t al.

333 k

otona

asuv

aaig:

74,5

166

167

Inter

venti

oryh

mä os

allist

ui ka

atumi

siaTa

vanm

ukain

enKa

atumi

set, t

oimint

akyk

y,Int

erve

ntion

Kaatu

miste

n mää

räss

ä ei to

dettu

t. me

r-Ka

atumi

sen j

a inte

rventi

onka

atum.

(v)20

08, H

ollan

ti>

65 v.

henk

ilöä,

jotka

cg:75

,2eh

käise

vään

ohjel

maan

, mikä

sisä

lsiho

itoAD

L ja I

ADL (

GARS

, sis

ältäm

ätkit

täviä

eroja

ryhm

ien vä

lillä.

ADL-

jaalo

ittami

sen v

älillä

oli v

iivett

äAD

L/IAD

L-oli

vat jo

utune

et en

si-lää

ketie

teellis

en ja

toim

intate

rape

uttise

nSu

urme

ijer e

t al. 1

994)

, kaa

tu-ar

viot ja

suos

i-IA

DL-to

iminn

oissa

ei to

dettu

t. me

rkitse

-ain

a 3½

kk:n

saak

ka.

elämä

nl.-

apuu

n kaa

tumise

n ar

vion.

Inter

venti

o sisä

lsi su

ositu

ksia

elin-

miste

n pelk

o ja e

lämän

laatu

tukse

t 3½

kk:n

viä er

oja ry

hmien

välill

ä. El

ämän

laadu

ssa

takia.

tapoje

n muu

ttami

seen

ja ko

din tu

rvallis

uus-

(Eur

oQol)

. Tes

tauks

et 4 k

k:naik

ana,

ei tod

ettu t

. mer

kitse

viä er

oja ry

hmien

tekijö

iden p

aran

tamise

ksi. I

nterve

ntior

yh-

ja 12

kk:n

kohd

alla.

seur

anta

12 kk

välill

ä.mä

än ku

ulune

et sa

ivat a

puvä

lineit

ä ja

muuta

tuke

a.

Henw

ood e

t al.

67 >

65 v.

koton

aig1

:71,2

ig1:23

cg:22

Inter

venti

oryh

mä 1

(ig1)

teki

lihas

tentav

anmu

kaine

nLih

asvo

imate

stit, t

oimint

a-24

vkMo

lemmi

ssa i

nterve

ntior

yhmi

ssä

Inter

venti

oryh

miss

ä oli e

ri-toi

m.ky

ky+

2008

, Aus

tralia

asuv

aa om

atoi-

ig2:69

,6ig2

:22vo

imah

arjoi

ttelua

x 2/v

k ja i

nterve

ntio-

harjo

ittelu

kyky

, keh

on ko

ostum

us ja

lisää

ntyivä

t t. m

erkit

täväs

ti liha

s-su

uruis

et ha

rjoitte

lun m

äärä

t/elä

m.laa

tu+

mista

vanh

usta

cg:69

,3ryh

mä 2

(ig2)

teki

lihas

ten ke

stävy

ys-

elämä

nlaatu

(the

Univ

ersit

yvo

imat

ja us

eat to

imint

akyv

ynha

rjoitu

sker

ta.

harjo

ittelua

x 2/v

k. Yk

si ha

rjoitu

sker

taof

Quee

nslan

d Qua

lity of

Life

osiot

. 1. in

terve

ntior

yhmä

ssä

kesti

1 tun

nin. In

terve

ntioa

ika 24

vk.

ques

tionn

aire)

.pa

rani

elämä

nlaatu

t. me

rkittä

västi

.

Katul

a et a

l. 200

8,45

vanh

usta,

74,1-

15+1

515

Osall

istuja

t jaett

iin P

ower

Tra

ining

-tav

anmu

kaine

nEl

ämän

tyytyv

äisyy

s12

vkPT

-ryhm

ässä

par

aniva

t SE,

elämä

ntyyt.

+

USA

joilla

jotai

n76

,8(1

5) ja

Stre

nght

Train

ing (1

5)-

elämä

(SW

LS),

tyytyv

äisyy

sSP

F ja

SWLS

t.me

rkitse

västi

liikku

misv

aikeu

tta.

ryhmi

in, jo

illa ol

i x 3/

vk ha

rjoitte

luafyy

sisee

n toim

intaa

n (SP

F) ja

pare

mmin

kuin

kontr

.ryhm

ässä

.

12 vk

:n aja

n. PT

sai li

haste

n voim

a-Se

lf-effic

acy f

or S

treng

htST

-ryhm

ässä

para

ni va

in SE

harjo

ittelua

ja S

T lih

asten

kestä

vyys

-(S

E).

t. mer

kitse

västi

pare

mmin

kuin

Tutk

ija, v

uosi,

maa

Kohd

eryh

mä

Kesk

i-n1

n2

Inte

rven

tio

Kon

trolli

Lopp

utila

mitt

arit

Tutk

imuk

sen

Tul

okse

tKo

mm

entit

II - IV

aste

en

ikäin

terv

.ve

rr.ke

sto

mitt

arit

harjo

ittelua

.ko

ntr.ry

hmäs

sä.

Lihas

voim

aa ke

hittäv

ä har

joit-

telu o

n teh

okka

ampa

a kuin

lihas

-

kestä

vyys

harjo

ittelu

vanh

usten

elämä

nlaad

un er

i osii

n vaik

utet-

taess

a.

Rose

ndah

l et a

l.19

1 palv

elutal

ossa

84,7

9110

0Int

erve

ntior

yhmä

harjo

itteli 3

kk:n

ajan

Tava

nmuk

ainen

Kaatu

miste

n mää

rä3 k

k, ka

atumi

s-Ka

atumi

sten m

äärä

ssä e

i ryhm

ienka

atum(

v)

2008

, Ruo

tsi(re

siden

tial c

are)

yhtee

nsä 2

9 ker

taa, 4

5 min:

n har

joituk

siaha

rjoitte

luten

seur

anta

välill

ä ollu

t t. m

erkit

sevä

ä ero

a eikä

asuv

aa >

65 v.

henk

i-oli

viisi

kerta

a viik

ossa

joka

toine

n viik

ko.

6 kk i

nterve

n-ka

atune

iden h

enkil

öiden

luku

määr

än

löä, jo

tka ta

rvitsi

vat

Inter

venti

o sisä

lsi al

araa

jojen

lihas

voim

a-,

tion j

älkee

n.su

hteen

. Inter

venti

on ai

kana

tasa

pai-

apua

vähin

tään y

hdes

sätas

apain

o- ja

käve

lyhar

joitte

lua. In

terve

n-no

aan p

aran

taneil

la oli

t. me

rkitse

västi

henk

ilöko

htaise

ssa

tion j

älkee

n oli 6

kk:n

kaatu

miste

n seu

-vä

hemm

än ka

atumi

sia.

ADL-

toimi

nnos

sa.

ranta

.

Routa

salo

et al.

235 k

otona

asuv

aa80

117

118

Inter

venti

o tote

utettii

n kuu

den k

unna

nTa

vanm

ukain

enSo

siaali

nen t

oimint

akyk

y3 k

k,Int

erve

ntior

yhmä

ssä o

li t. m

erkit

sevä

stiSo

siaali

sen t

oimint

akyv

ynso

s.toim

.kyky

-20

08, S

uomi

> 75

v. he

nkilö

ä, joi

llaalu

eella

7-8 h

enkil

ön ry

hmiss

ä. Ry

hmä-

harjo

ittelu

(Lub

benin

skaa

la) ja

yksin

äi-tes

tit: al

ku,

enem

män h

enkil

öitä,

jotka

oliva

t löytä

-ja

yksin

äisyy

den t

untee

nps

ykos

os.hv

.+oli

yksin

äisyy

den t

un-

kunto

utus o

li x 1/

vk 3

kk:n

ajan (

yhtee

nsä

syyd

en tu

nne (

UCLA

3,

6 ja 1

2 kk.

neet

vuod

en ai

kana

ystäv

iä. R

yhmi

enmi

ttaam

iseen

tarvi

taan u

usia

netta

.12

kerta

a). P

syko

sosia

alise

t ryh

mäha

rjoit-

Lone

lines

s Sca

le).

välill

ä ei to

dettu

t. me

rkitse

viä er

ojahe

rkemp

iä mi

ttare

ita.

teet s

isälsi

vät k

olmen

laisia

toim

intoja

:Tu

tkimu

kset

alkuti

lantee

ssa,

yksin

äisyy

den j

a sos

iaalis

en to

imint

a-tai

de- ja

kulttu

uriak

tivite

etit (

AIA

eli3 k

k:n ja

6 kk

:n ko

hdall

a.ky

vyn t

estei

ssä.

Psyk

osos

iaalis

enar

t and

insp

iring a

ctivit

ies),

ryhmä

toimi

n-Ps

ykolo

gisen

hyvin

voinn

inhy

vinvo

innin

testin

tulok

set p

aran

ivat

nat ja

kesk

ustel

ut (G

ED el

i gro

up

kyse

ly teh

tiin al

kutila

ntees

saint

erve

ntior

yhmä

ssä t

. mer

kitse

västi

exer

cise a

nd di

scus

sions

) ja te

rape

uttine

nja

12 kk

:n ko

hdall

a.pa

remm

in.kir

joitta

mine

n ja r

yhmä

toimi

nta (T

WGT

eli th

erap

eutic

writi

ng an

d gro

up th

erap

y).

Sato

et al.

2008

,22

> 65

v. ko

tona

ig1:79

,2ig1

:10Int

erve

ntior

yhmä

1 tek

i ves

iharjo

itteita

Varsi

naist

a kon

trol-

ADL (

FIM)

ja al

araa

jojen

2 vuo

ttaInt

erve

ntior

yhmä

1:ss

ä par

ani

Tutki

muks

essa

ei ol

lut va

rsi-

ADL+

Japa

nias

uvia

ig2:75

,3ig2

:12x 1

/vk ja

inter

venti

oryh

mä 2

x 2/vk

.liry

hmää

ei ol

lut,

lihas

voim

at.t. m

erkit

täväs

ti 6 kk

:n ja

1 vuo

den

naist

a kon

trollir

yhmä

ä.

Yksi

harjo

itusk

erta

kesti

60 m

in sis

ältä-

vaan

verra

ttiin

kohd

alla n

eljä k

uude

sta F

IM:n

en 10

min

lämmi

ttelyn

ja 50

min

harjo

it-ka

hta er

i inter

venti

-os

iosta

lähtöt

ilante

esee

n ver

rattu

-

telua

vede

ssä.

ota.

na. In

terve

ntior

yhmä

2:ss

a par

ani

vasta

avas

ti kaik

ki FI

M:n o

siot

6 kk:n

ja 1

vuod

en ko

hdall

a sek

ä

viisi

osiot

a 2 vu

oden

kohd

alla.

Inter

venti

oryh

mä 2:

ssa o

li t. m

er-

kittäv

ästi p

aran

tumine

n ver

rattu

na

1. ryh

mään

2 vu

oden

kohd

alla

kahd

essa

FIM

:n os

iossa

(kylp

yhuo

-

nees

sa si

irtymi

set ja

porta

iden n

ousu

).

Tutk

ija, v

uosi,

maa

Kohd

eryh

mä

Kesk

i-n1

n2

Inte

rven

tio

Kon

trolli

Lopp

utila

mitt

arit

Tutk

imuk

sen

Tul

okse

tKo

mm

entit

II - IV

aste

en

ikäin

terv

.ve

rr.ke

sto

mitt

arit

Shige

matsu

et al

.68

koton

a asu

vaa

ig1:68

,6ig1

:32Int

erve

ntior

yhmä

1 tek

i ruutu

hypp

yhar

joit-

Varsi

naist

aTo

imint

akyk

y (jal

an oj

ennu

s-12

vk, k

aatu-

Inter

venti

oryh

mä 1:

n fyy

sisen

toim

inta-

toim.

kyky

+/-

2008

, Jap

ani

65 -

74 v.

henk

ilöä

ig2:69

,5ig2

:36tel

ua (S

SE) 7

0 min

x 2/vk

12 vk

:n aja

n.ko

ntroll

iryhm

äävo

ima,

tasap

aino,

reak

tio-

miste

n seu

ranta

kyvy

n tes

teiss

ä par

ani 7

/11 os

iota

kaatu

m.(v)

Inter

venti

oryh

mä 2

teki k

ävely

harjo

ittelua

ei oll

ut, ve

rrattii

naik

a, ag

ility)

ja ka

atumi

sten

8 kk

t. mer

kitse

västi

verra

ttuna

toise

en40

min

x 1/vk

12 vk

:n aja

n. Ka

atumi

sten

kahta

inter

venti

ota.

määr

ä.ryh

mään

. Kaa

tumist

en m

äärä

ssä e

ise

uran

ta ke

sti 8

kk.

ryhmi

en vä

lillä o

llut t.

mer

kitse

vää

eroa

.

Sjös

ten et

al. 2

008,

591 >

65 v.

koto-

ig:72

,729

329

8Int

erve

ntior

yhmä

sai y

ksilö

llises

tiTa

vanm

ukain

enDe

pres

siomi

ttari 3

0-GD

S12

kkSe

kä in

terve

ntio-

että

kontr

olli-

Osall

istum

isaste

fyys

isiin

depr

essio

-

Suom

ina

asuv

aa, jo

illacg

:72,8

suun

nitell

ut ha

rjoitte

luohje

lmat,

harjo

ittelu

ryhmä

ssä d

epre

ssio-

oiree

t las-

ryhmä

harjo

itteisi

in oli

vain

> 75-

v. ja

mie-

oli vä

hintää

n yks

ialk

uvaih

eess

a ger

iatrin

en ar

viokiv

at m

erkit

täväs

ti, mu

tta ry

hmi-

28,0

% ja

psyk

osos

iaali-

hillä

depr

.+

kaatu

mine

n vii-

kaatu

mise

n risk

itekij

öistä

ja en

nal-

en vä

lillä e

i ollu

t t. m

erkit

tävää

siin r

yhmä

harjo

itteisi

in

meise

n vuo

den

taehk

äisyn

ohjee

t, fyy

siset

harjo

it-er

oa. K

uiten

kin >

75-v.

sekä

vain

36,3

%.

aikan

a ja M

MSE

teet p

ienryh

miss

ä x 2/

kk, p

syko

so-

mieh

illä ol

i inter

venti

oryh

mäss

ä>

17.

siaali

nen r

yhmä

harjo

ite x

1/kk j

at. m

erkit

täväs

ti väh

emmä

n dep

-

luento

x 1/k

k. Ko

tona k

aatum

isen

ress

iivisi

ä oire

ita.

riskit

ekijö

iden a

rvioin

ti alku

tilan-

teess

a ja 6

kk:n

kohd

alla.

Ohjee

na

tehdä

fyys

isiä h

arjoi

tteita

koton

a x 3/

vk.

Timon

en et

al.

68 ko

tona a

suva

a83

3434

Inter

venti

oryh

mä ha

rjoitte

li 90 m

in x 2

/vk.

Yksi

ft:n vi

erail

uTe

rveyd

enhu

ollon

kusta

n-10

vk:n

Inter

venti

o- ja

kontr

olliry

hmien

Inter

venti

on k

esto

lyhyt.

terv.h

uollo

n

2008

, Suo

mi>

75 v.

naist

a,Yk

si ha

rjoitu

sker

ta sis

älsi 3

0 min

koton

a, oh

jattiin

nuks

et, so

siaali

huoll

onint

erve

ntio,

välill

ä ei o

llut t.

mer

kittäv

ää er

oaKo

ntroll

iryhm

ä sai

myös

kust.

-

joilla

oli li

ikkum

is-vo

imah

arjoi

ttelua

kunto

salill

a, 30

min

kotih

arjoi

tteluo

hjel-

kusta

nnuk

set ja

kaatu

mis-

kusta

nnuk

set

terve

yden

huoll

on, s

osiaa

lihuo

llon

ohjau

sta ko

tihar

joitte

luun.

sos.h

uollo

n

ja tas

apain

ovaik

e-toi

minn

allisi

a liik

kuvu

usha

rjoitte

ita,

ma: to

iminn

allisi

aten

aihe

uttam

at ter

veyd

en-

laske

ttiin

eikä k

aatum

isten

aihe

uttam

ienku

st.-

uksia

ja ka

atumi

s-15

min

lämmi

ttelyn

ja re

ntoutu

mise

n.liik

kuvu

usha

rjoitte

i-hu

ollon

kusta

nnuk

set.

yhde

n vuo

den

terve

yden

huoll

on ku

stann

usten

kaatu

miste

n

sia ta

i vaik

euks

iaInt

erve

ntion

kesto

10 vk

.ta

x 2 -

3/vk.

ajalta

.su

hteen

.aih

.kust.

-

käve

llä yk

sin.

van U

ffelen

et al

.17

9 koto

na as

uvaa

74-7

6ig1

:179

cg1:9

3Int

erve

ntior

yhmä

1 jae

ttiin k

ahtee

n ryh

-Ta

vanm

ukain

enKo

gnitii

vinen

toim

inta m

itat-

1 vuo

siKo

gnitii

vinen

toim

inta e

i par

antun

ut Int

erve

ntior

yhmä

1:ss

äko

gn.to

im.-

2008

, Holl

anti

70 -

80 v.

henk

ilöä,

(WP:

86,

cg2:8

9mä

än: k

ävely

ohjel

ma(W

P) ja

plac

ebo-

harjo

ittelu

tiin al

kutila

ntees

sa, 6

ja 12

t. mer

kitse

västi

kumm

assa

kaan

inter

-os

allist

umisa

ste ha

rjoitu

k-

joilla

oli li

evä k

ognit

ii-PA

P:93

)oh

jelma

(PAP

). Int

erve

ntior

yhmä

2 jae

ttiin

kk:n

kohd

alla.

Kogn

itiivis

enve

ntior

yhmä

ssä.

siin o

li vain

63 %

.

visen

toim

innan

häiriö

ig2:17

9ka

hteen

ryhm

ään:

vitam

iini B

supp

lemen

-toi

minn

an m

ittare

ita ol

ivat

(MCI

).(vi

tam:90

,taa

tio- ja

plac

ebo-

ryhmä

än. Ig

1 har

joitte

liMM

SE, A

VLT

(Rey

1964

),

place

bo:89

)1h

x2/vk

yhde

n vuo

den.

Ig2:n

inter

venti

oVF

T (L

ezak

2004

), DS

ST

kesti

myö

s yhd

en vu

oden

.(U

iterw

ijk 20

04) ja

SCW

T-A

(Klei

n et a

l. 199

7).

Veste

rgaa

rd et

al.

61 ko

tona a

suva

aig:

81,0

3031

Inter

venti

oryh

mään

kuulu

neet

harjo

it-Ta

vanm

ukain

enEl

ämän

laatu

(EQ-

5D),

5 kk

Eläm

änlaa

tu oli

5 kk

:n ko

hdall

aelä

mänl.

+

2008

, Tan

ska

> 75

v. na

ista,

cg:82

,7tel

ivat k

otona

vide

on oh

jeide

n muk

ai-ha

rjoitte

lu,toi

minta

kyky

(tuo

lista

ylös-

inter

venti

oryh

mäss

ä t. m

erkit

täväs

-toi

m.ky

ky+

jotka

saiva

t koti

apua

sesti

x 3/v

k 5 kk

:n aja

n. Yk

si ha

rjoitu

s-2 v

k:n vä

lein p

uh.

nous

u, PP

T, M

ob-T

),ti p

arem

pi ku

in ko

ntroll

iryhm

ässä

.

ja jot

ka ei

vät p

ystyn

eet

kerta

kesti

26 m

in. si

sältä

en ve

nytte

ly-ko

ntakti

.10

m kä

velyn

opeu

s ja

Inter

venti

oryh

mäss

ä tod

ettiin

Tutk

ija, v

uosi,

maa

Kohd

eryh

mä

Kesk

i-n1

n2

Inte

rven

tio

Kon

trolli

Lopp

utila

mitt

arit

Tutk

imuk

sen

Tul

okse

tKo

mm

entit

II - IV

aste

en

ikäin

terv

.ve

rr.ke

sto

mitt

arit

mene

mään

ulos

ilman

ja tas

apain

ohar

joituk

sia, li

hasv

oima-

lihas

voim

ateste

jä.toi

minta

kyvy

n tes

teiss

ä t. m

er-

apuv

äline

itä ta

i ilma

nha

rjoitte

ita ku

mina

uhall

a sek

ä aer

obi-

kittäv

ä par

antum

inen,

mutta

jonku

n apu

a.sia

harjo

itteita

kuten

paika

llaan

käve

lyä.

ryhmi

en vä

illä ei

ollut

t.mer

kit-

Ensim

mäise

n har

joituk

sen n

euvo

i ohja

aja.

tävää

eroa

.

Kahd

en vi

ikon v

älein

oli pu

helin

konta

kti.

Eyigo

r et a

l.40

yli 6

5 v.

ig:73

,519

18Tu

rkkila

ista k

ansa

ntans

siaTa

vanm

ukain

en20

m kä

velyn

opeu

s,8 v

kInt

erve

ntior

yhmä

ssä t

. mer

kitse

-Pi

eni tu

tkimu

saine

isto,

elämä

nl.+/

-

2009

, Tur

kki

terve

ttä na

ista

cg:71

,2

1 h x

3/vk,

kahd

eksa

n viik

onha

rjoitte

lu6 m

in kä

velym

atka,

por-

vä pa

rane

mine

n kolm

essa

nel-

mutta

tulok

set v

arsin

depr

ess.-

ajan.

Lisäk

si su

osite

ltutai

den n

ousu

, tuoli

lta yl

ös-

jästä

fyys.t

oim.ky

vyn t

estis

sä,

hyvä

t. Ko.

inter

venti

otoi

m.ky

ky+

käve

lyä n.

½ tun

tia vä

hin-

nous

u, Be

rgin

tasap

aino-

Berg

in tas

apain

otesti

ssä j

a kol-

helpp

oa ja

edull

ista t

oteut-

tään x

2/vk

.tes

ti, elä

mänla

atu (S

F-36

) jame

ssa e

lämän

laadu

n SF-

36taa

. Kolm

e hen

kilöä

kes-

depr

essio

seula

(GDS

).ka

hdek

sasta

osios

ta. D

epre

ssio-

keytt

i tutki

muks

en, m

utta

seula

ssa e

i tode

ttu t.

merki

tseviä

heidä

n sijo

ittumi

staan

muuto

ksia.

ryhmi

in ei

ilmoit

ettu.

Gitlin

et al

. 200

9,31

9 koto

na as

u-79

160

159

Inter

venti

o sisä

lsi vi

isi to

imint

atera

peu-

Tava

nmuk

ainen

Kuoll

eisuu

s6 k

k, se

uran

taInt

erve

ntior

yhmä

ssä o

li 2 vu

oden

seu-

kuoll

eisuu

sV

USA

vaa >

70 v.

hen-

tin ta

paam

ista (

90 m

in.) ja

yhde

n fys

io-ha

rjoitte

lu4 v

uotta

tutki

-ra

nnan

jälke

en t.

merki

tsevä

sti pi

e-

kilöä

, joilla

oli

terap

eutin

tapa

amise

n (90

min)

, joiss

amu

ksen

alus

tane

mpi k

uolle

isuus

. Hen

kilöil

lä, jo

illa

vaike

uksia

suor

iu-oh

jattiin

harjo

itteita

, kod

in mu

utostö

itä,

oli ko

htalai

nen k

uolle

isuus

riski,

oli

tua yh

destä

tai

kaatu

miste

n hall

intaa

n ja t

urva

llisuu

-2 v

uode

n koh

dalla

t. me

rkitse

västi

usea

mmas

tatee

n liitt

yviä

asioi

ta, on

gelm

ien ra

tkai-

piene

mpi k

uolle

isuus

.

ADL-

toimi

nnas

ta.su

un lii

ttyviä

asioi

ta se

kä lih

asvo

ima-

ja tas

apain

ohar

joitte

ita. L

isäks

i puh

elin-

konta

kteja.

Pitkä

lä et

al. 20

09,

235 k

otona

asuv

aa80

117

118

Inter

venti

o tote

utettii

n kuu

den k

unna

nTa

vanm

ukain

enKu

olleis

uus,

subje

ktiivi

nen

3 kk,

Kahd

en vu

oden

seur

anna

n jälk

een

kuoll

eisuu

sV

Suom

i >

75 v.

henk

ilöä,

joilla

aluee

lla 7

- 8 he

nkilö

n ryh

miss

ä. Ry

hmä-

harjo

ittelu,

lisäk

siter

veyd

entila

ja te

rveys

palve

-tes

tit: al

ku,

inter

venti

oryh

mästä

oli e

lossa

97 %

jater

v.palv

elujen

oli yk

sinäis

yyde

n tun

-ku

ntoutu

s oli x

1/vk

3 kk

:n aja

n (yh

teens

äko

lme k

ahde

n tun

ninluj

en ku

stann

ukse

t.3,

6 ja 1

2 kk.

kontr

olliry

hmäs

tä 90

% el

i inter

venti

o-ku

st.+

netta

.12

kerta

a). P

syko

sosia

alise

t ryh

mäha

rjoit-

tapaa

mista

tutki

mus-

kuoll

eisuu

den

ryhmä

n kuo

lleisu

us ol

i t. m

erkit

sevä

sti

teet s

isälsi

vät k

olmen

laisia

toim

intoja

:ho

itajie

n kan

ssa.

seur

anta

24 kk

,pie

nemp

i. 12 k

k:n ko

hdall

a inte

rventi

o-

taide

- ja ku

lttuur

iaktiv

iteeti

t (AI

A eli

terve

yden

tilan

ryhmä

ssä k

oettu

terve

yden

tila ol

i t. m

er-

art a

nd in

spirin

g acti

vities

), ryh

mätoi

min-

seur

anta

12 kk

,kis

eväs

ti par

empi

kuin

kontr

olliry

hmäs

sä.

nat ja

kesk

ustel

ut (G

ED el

i gro

up

terve

yspa

lve-

12 kk

:n se

uran

ta-aik

ana i

nterve

ntior

yh-

exer

cise a

nd di

scus

sions

) ja te

rape

uttine

nluj

en ku

stan-

män t

erve

yspa

lveluj

en ku

stann

ukse

t

kirjoi

ttami

nen j

a ryh

mätoi

minta

(TW

GTnu

sten s

eura

n-oli

vat t.

mer

kitse

västi

pien

emmä

t kuin

eli th

erap

eutic

writi

ng an

d gro

up th

erap

y).ta

12 kk

.ko

ntroll

iryhm

än el

i -943

€/he

nkilö

/vuos

i.

Tutk

ija, v

uosi,

maa

Kohd

eryh

mä

Kesk

i-n1

n2

Inte

rven

tio

Kon

trolli

Lopp

utila

mitt

arit

Tutk

imuk

sen

Tul

okse

tKo

mm

entit

II - IV

aste

en

ikäin

terv

.ve

rr.ke

sto

mitt

arit

Sato

et al.

2009

,22

koton

a asu

vaa

ig1:78

,4ig1

:10

Inter

venti

oryh

mä 1

teki v

esiha

rjoitte

itaVa

rsina

ista k

ontro

l-El

ämän

laatu

(SF-

36),

ADL

2 vuo

ttaPh

ysica

l Com

pone

nt Su

mmar

y ja

Tutki

muks

essa

ei ol

lutelä

mänl.

+

Japa

ni>

65 v.

, joilla

oli

ig2:75

,9ig2

:12x 1

/vk ja

inter

venti

oryh

mä 2

x 2/vk

.liry

hmää

ei ol

lut,

(FIM

) ja po

lven o

jennu

ksen

Menta

l Com

pone

nt Su

mmar

yva

rsina

ista k

ontro

lliryh

mää.

ADL +

jossa

kin lii

kkum

is-Yk

si ha

rjoitu

sker

ta ke

sti 60

min

sisält

ä-va

an ve

rrattii

nlih

asvo

imat.

Mitta

ukse

tpa

raniv

at t. m

erkit

täväs

ti mole

m-

toimi

nnas

sa av

unen

10 m

in läm

mitte

lyn ja

50 m

in ha

rjoit-

kahta

eri in

terve

nti-

alkuti

lantee

ssa,

6, 12

ja 24

miss

a inte

rventi

oryh

miss

ä 6 kk

:n

tarve

tta.

telua

vede

ssä.

ota.

kk:n

kohd

alla.

ja 12

kk:n

mitta

uksis

sa ve

rrattu

na

alkuti

lantee

seen

. Ig2:s

sa el

ämän

-

laa

dun m

ittauk

set h

eiken

tyivä

t

vähe

mmnä

n kuin

ig1:s

sä 24

kk:n

kohd

alla m

itattu

na. A

DL-to

imint

o-

jen F

IM-p

istee

t oliv

at mo

lemmi

ssa

ryhmi

ssä t

. mer

kitse

västi

pare

m-

mat 6

kk:n

ja 12

kk:n

kohd

alla s

ekä

ig2:ss

a myö

s 24 k

k:n ko

hdall

a

verra

ttuna

alku

tilante

esee

n.

(+ =

tila

sto

llise

sti m

erki

tsev

ä p

aran

tum

inen

, - =

ei t

ilast

olli

sest

i mer

kits

evää

par

antu

mis

ta, V

= t

ilast

olli

sest

i mer

kits

evä

väh

enty

min

en,

(v)

= e

i tila

sto

llise

sti m

erki

tsev

ää v

ähen

tym

istä

, ig

= in

terv

enti

on

gro

up

, cg

= c

on

tro

l gro

up

)

Liit

etau

lukk

o 2.

Art

ikkel

ien t

aso a

rvio

itii

n s

ekä

tutk

imukse

n s

ovel

tuvuuden

ett

ä m

etodolo

gis

en p

ätev

yyden

kan

nal

ta s

eura

avie

n k

rite

erie

n m

ukaa

n:

A. O

nko a

inei

sto v

alik

oit

um

aton e

li v

asta

avat

ko t

utk

imusp

oti

laat

om

inai

suuksi

ltaa

n k

ohder

yhm

ää?

B

. In

terv

enti

o o

n k

uvat

tu r

iitt

ävän

yk

sity

isk

oh

tais

esti

.

C

. O

nko k

ontr

oll

iryh

mä

saan

ut

epäs

pef

istä

huom

iota

?

D

. L

op

pu

tila

mit

tari

t (o

utc

om

e m

easu

res)

ov

at p

ätev

iä j

a k

äytä

ntö

ä v

asta

avia

.

E.

S

atunnai

stam

isen

pät

evyy

s.

F.

Lopputi

lan m

itta

ajie

n (

tutk

ijoid

en)

sokkoutt

amin

en.

G.

Alk

uti

lan

ne-

ero

jen

väl

ttäm

inen

.

H.

Lis

äin

terv

enti

oid

en v

ältt

ämin

en.

I.

Po

tila

iden

ho

ito

myö

nty

vyy

s.

J.

Tutk

imukse

sta

pois

jään

eiden

kuvau

s.

K.

Tutk

imukse

sta

pois

jään

eitä

<20%

.

L.

In

ten

tio

n-t

o-t

reat

- an

alyy

si.

M.

Tu

lost

en e

sitt

ämin

en r

yhm

ille

eri

kse

en.

N

. T

utk

imukse

ssa

väh

intä

än 3

00 t

utk

imusp

oti

last

a.

O

. A

rtik

kel

in p

lus-

pis

teet

yh

teen

sä (

mak

sim

i 1

4)

Tu

tkij

a, v

uo

siA

BC

DE

FG

HI

JK

LM

N O

Dav

ison e

t al

. 2005

+ -

+ +

+ +

+ ?

+ +

+ +

+ +

12

Dev

ereu

x e

t al

. 2005

- +

- +

+ -

- +

+ +

+ -

+ -

8

de

Vre

ede

et a

l. 2

005

- +

- +

+ +

+ +

+ +

- -

+ -

9

Fat

ouro

s et

al.

2005

- +

- +

/- +

? +

+ +

+ +

- +

-8

Holl

and e

t al

. 2005

+ +

/- +

+ +

? +

+/-

+/-

- ?

+ +

+8

Li

et a

l. 2

005

+ +

- +

+ ?

+ +

+ +

- -

+ -

9

Lord

et

al. 2005

+ +

+ +

/- +

+ -

+ +

/- +

+ +

+ +

11

Mea

ns

et a

l. 2

005

- +

+ +

+ +

+ +

+/-

+ -

- +

+1

0

Skel

ton e

t al

. 2005

? +

/- +

+ +

? +

+ +

- -

+ -

-7

Chin

A P

aw e

t al

. 2006

+ +

+ +

+ +

+ +

/- +

/- +

- -

+ -

9

Gin

is e

t al

. 2

00

6 -

+ -

+ +

? +

+ +

+ -

- +

-8

Git

lin

et

al.

20

06

, 2

00

9 -

+ -

+ +

+ +

+ +

+ +

- -

+1

0

Lac

hm

an e

t al

. 2

00

6 -

+ +

- +

+ +

+/-

+ -

+ ?

+ -

8

Tu

tkij

a, v

uo

siA

BC

DE

FG

HI

JK

LM

N O

Lu

ukin

en e

t al

. 2

00

6,

20

07

+ +

-+

++

+ +

++

+ +

+ +

13

Oken

et

al. 2006

- +

+/-

+ +

? -

+ +

+ +

- +

-8

Sim

s et

al.

20

06

- +

/- -

+ +

+ +

+ +

+ +

- +

-9

The

LIF

E s

tudy

2006

- +

+ +

+ +

- +

+ +

+ +

+ +

12

Tim

onen

et

al. 2006, 2008

+ +

- +

+ ?

+ +

+ +

/- +

+ +

-1

0

Vil

lare

al e

t al

. 2

00

6 -

+ -

+ +

+ +

+ +

+ +

? +

-1

0

Wil

lis

et a

l. 2

00

6 +

+ -

+ +

+ +

+ +

+ -

- +

+1

1

Wo

lin

sky

et a

l. 2

00

6 ?

- -

+ +

+ +

+ +

/-

- -

- +

/- +

6

Car

ral

et a

l. 2

007

- +

- +

+ ?

+ +

+ +

+ -

+ -

9

de

Vre

ede

et a

l. 2

007

- +

- +

/- +

+ -

+ +

+ -

- +

-7

Fre

iber

ger

et

al. 2007

- +

- +

- ?

+ +

+

+/-

+ +

+ -

8

Gre

ensp

an e

t al

. 2007

- +

+ +

/- +

+ -

+ +

+ -

+ +

-9

Gro

essl

et

al.

20

07

- -

- +

??

??

? -

? -

+/-

+2

Ko

lt e

t al

. 2

00

7 -

+ -

+/-

??

+ +

+ +

+ -

+ -

7

Lin

et

al. 2007

+ +

- +

+ +

+ +

/- +

+ +

- +

-1

0

Mah

oney

et

al. 2007

- +

+ +

+ ?

+ +

+ +

+ +

+ +

12

Sat

o e

t al

. 2

00

7 ?

+ +

+ +

- -

+ +

+ +

- +

-9

Sh

igem

atsu

et

al.

20

07

+ +

- +

+ ?

+ ?

+ +

+ +

+ -

10

Sh

um

way

-Co

ok e

t al

. 2

00

7 -

+ +

/- +

+ +

+ +

- +

+ +

+ +

11

Vaa

pio

et

al. 2007, S

jöst

en e

t al

. 2008

- +

+ +

+ ?

+ +

+ +

+ -

+ +

11

van

Uff

elen

et

al. 2007, 2008

+ +

+ +

+ +

+ +

+/-

+ -

- +

-1

0

Du

bb

ert

et a

l. 2

00

8 +

+ -

+ +

/- +

- +

+ +

+ +

+ -

10

Ell

ey e

t al

. 2

00

8 -

+ +

/- +

+ +

+ -

- +

+ +

+ +

10

Gu

si e

t al

. 2

00

8 +

+ -

+ +

+ -

+ +

+ +

- +

-10

Hen

dri

ks

et a

l. 2

00

8 +

+ -

+ +

+ +

+/-

+ +

/- -

+ +

+1

0

Hen

wo

od

et

al.

20

08

A -

+ -

+ +

? +

+

+/-

+/-

- -

+ -

6

Kat

ula

et

al.

20

08

- +

- +

/- +

- +

+ +

+ -

- +

-7

Sat

o e

t al

. 2008

? +

- +

+ ?

- +

+ +

+ +

+ -

9

Shig

emat

su e

t al

. 2008

+ +

+ +

/- +

+ +

+ +

+ +

+ +

-1

2

Ves

terg

aard

et

al. 2008

- +

+ +

+ -

+/-

+ +

+ +

- +

-9

Eyi

gor

et a

l. 2

009

- +

- +

+ +

- +

+ -

+ -

+ -

8

Tu

tkij

a, v

uo

siA

BC

DE

FG

HI

JK

LM

N O

Pit

käl

ä et

al.

2009, R

outa

salo

et

al. 2008

+ +

+ +

+ +

+ +

+ +

+ +

+ -

13

Sat

o e

t al

. 2009

? +

- +

+ -

+ +

+ +

+ ?

+ -

9

Liitetaulukko 3. Artikkelien hakuprosessissa hylätyt artikkelit.

Tutkija, vuosi, maa Hylkäyksen syy

Antunes et al. 2005, Brasilia Tutkittavien ikäkriteeri ei täyty.

Audette et al. 2006, USA Artikkelissa ei raportoida II- IV asteen mittarien tuloksia.

Barnett et al. 2003, Australia Artikkeli julkaistu ennen määriteltyä hakuaikaa.

Campbell et al. 2005, Uusi Seelanti Tutkittavilla oli vakava näkövika.

Chin A Paw et al. 2004, Hollanti Artikkeli julkaistu ennen määriteltyä hakuaikaa.

Chu et al. 2008, Kiina Ei ole satunnaistettu kontrolloitu tutkimus.

Colcombe et al. 2006, USA Tutkittavien ikäkriteeri ei täyty.

Counsell et al. 2007, USA Ei potilaskohtaista satunnaistamista lähtötilanteessa.

Cyarto et al. 2008, Australia Ei ole satunnaistettu kontrolloitu tutkimus.

Elavsky et al. 2005, USA Tutkittavien ikäkriteeri ei täyty.

Eyigor et al. 2007, Turkki Ei ole satunnaistettu kontrolloitu tutkimus.

Faber et al. 2006, Hollanti Ei ole potilaskohtaista satunnaistamista

Flegal et al. 2007, USA Tutkimus käsittelee sitoutumista interventio-ohjelmaan.

Galvào et al. 2005, Australia Tutkittavien ikäkriteeri ei täyty.

Henwood ja Taaffe 2005, Australia Tutkittavien ikäkriteeri ei täyty.

Henwood ja Taaffe 2008, Australia Ei ole satunnaistettu kontrolloitu tutkimus.

Hess et al. 2005, USA Ei ole satunnaistettu tutkimus.

Kalapotharakos et al. 2005, Kreikka Tutkittavien ikäkriteeri ei täyty.

Katznelson et al. 2006, USA Interventio sisälsi myös testosteronin käyttöä.

Kerse et al. 2005, Uusi Seelanti Ei ole potilaskohtaista satunnaistamista.

Kerse et al. 2008, Uusi Seelanti Ei ole potilaskohtaista satunnaistamista.

Kohut et al. 2006, USA Tutkittavien ikäkriteeri ei täyty.

Kolbe-Alexander et al. 2006, Etelä-Afrikka Tutkittavien ikäkriteeri ei täyty.

Kolt et al. 2006, USA Ei sisällä tutkimuksen lopputuloksia, vaan tutkimuksen esittelyn.

Kusumoto et al. 2007, Japani Interventio ei sis. kuntoutusta vaan kenkien ja tukipohjallisten käyttöä.

Larson et al. 2006, USA Ei ole satunnaistettu kontrolloitu tutkimus.

Lautenschlager et al. 2008, Australia Tutkittavien ikäkriteeri ei täyty.

Lee et al. 2007, Kiina Ei ole potilaskohtaista satunnaistamista.

Leinonen et al. 2007, Suomi Ei sisällä tutkimuksen lopputuloksia, vaan tutkimuksen esittelyn.

Lin et al. 2006, Kiina Ei ole satunnaistettu tutkimus.

Littbrand et al. 2006, Ruotsi Ei tutkimuksen lopputuloksia, vaan intervention soveltuvuuden arviointia.

Liu-Ambrose et al. 2005, Kanada Kohdennettu naisiin, joilla oli todettu luuston haurastumista ja selkäkipuja.

Mansfield et al. 2007, Kanada Ei sisällä tutkimuksen lopputuloksia.

McAuley et al. 2006, USA Tutkittavien ikäkriteeri ei täyty.

Middleton et al. 2008, Kanada Ei ole satunnaistettu tutkimus.

Morey et al. 2008, USA Ei sisällä tutkimuksen lopputuloksia, vaan tutkimuksen lähtökohtatiedot.

Munro et al. 2004, Englanti Artikkeli julkaistu ennen määriteltyä hakuaikaa.

Nakamura et al. 2007, Japani Tutkittavien ikäkriteeri ei täyty.

Oida et al. 2003, Japani Artikkeli julkaistu ennen hakuaikaa eikä ole satunnaistettu tutkimus.

Okamoto et al. 2007, Japani Tutkittavien ikäkriteeri ei täyty.

Ollonqvist et al. 2008, Suomi Interventio sisältää laitoskuntoutusta.

Peri et al. 2008, Uusi Seelanti Ei ole potilaskohtaista satunnaistamista.

Resnick et al. 2008, USA Ei ole potilaskohtaista satunnaistamista.

Rolland et al. 2007, Ranska Tutkittavat sairastivat Alzheimerin tautia.

Rubenstein et al. 2007, USA Ei tutkimusasetelman mukaista kuntoutusta.

Sanford et al. 2006, USA Tutkittavien ikäkriteeri ei täyty.

Sarkisian et al. 2007, USA Ei ole satunnaistettu kontrolloitu tutkimus.

Sevick et al. 2007, USA Tutkittavien ikäkriteeri ei täyty.

Shigematsu et al. 2006, Japani Tutkittavien ikäkriteeri ei täyty.

Singh et al. 2005, Australia Tutkittavien ikäkriteeri ei täyty.

Sjösten et al. 2007, Suomi Ei sisällä tutkimuksen lopputuloksia, vaan tutkimuksen kuvauksen.

Stiggelbout et al. 2004, Hollanti Artikkeli julkaistu ennen määriteltyä hakuaikaa.

Suzuki et al. 2004, Japani Artikkeli julkaistu ennen määriteltyä hakuaikaa.

Vestergaard et al. 2006, Tanska Ei ole satunnaistettu kontrolloitu tutkimus.

Wijlhuizen et al. 2007, Hollanti Ei ole satunnaistettu tutkimus.

Wolf et al. 2006, USA Ei ole potilaskohtaista satunnaistamista.

Liitetaulukko 4. Toimintakykytesti Barthelin indeksin tutkimustulokset (%).

Barthel- Alkumittaus 6 kk 12 kk

indeksi Tutkimus Verrokki pa Tutkimus Verrokki pa Tutkimus Verrokki pa

N= 56 N = 75 N= 58 N= 69 N= 52 N= 61

Syöminen

ei kykene syömään 0 0 0 N.S. 0 0 N.S. 0 0 N.S.

itsenäisesti

tarvitsee apua paloittelussa, 1 0 0 0 0 0 0

voin levittämisessä jne.

itsenäinen 2 100 100 100 100 100 100

Siirtyminen

ei kykene 0 0 0 N.S. 0 0 N.S. 0 0 N.S.

tarvitsee huomattavaa apua 1 0 0 0 0 0 0

(yksi tai kaksi ihmistä),

pystyy istumaan 2

itsenäinen 3 100 100 100 100 100 100

Henkilökohtainen siisteys

tarvitsee apua kasvojen 0 0 0 N.S. 0 0 N.S. 0 0 N.S.

pesussa, hampaiden har-

jauksessa, parranajossa yms.

hoitaa itsenäisesti ko. toimet 1 100 100 100 100 100 100

WC:n käyttö

riippuvainen avusta 0 0 0 N.S. 0 0 N.S. 0 0 N.S.tarvitsee jnkverran apua, mutta 1 0 0 0 0 0 0

pystyy tekemään jotakin yksin

itsenäinen 2 100 100 100 100 100 100

Kylpeminen

riippuvainen avusta 0 0 1 0,386 0 0 N.S. 0 0 N.S.

itsenäinen (tai pystyy pese- 1 100 99 100 100 100 100

ytymään suihkussa)

Liikkuminen

liikuntakyvytön 0 0 0 N.S. 0 0 N.S. 0 0 N.S.pyörätuolia käyttäen itsenäinen 1 0 0 0 0 0 0kävelee 1 henkilön avustamana 2 0 0 0 0 0 0

itsenäinen 3 100 100 100 100 100 100

Portaissa liikkuminen

ei kykene 0 0 0 0,218 0 0 0,46 0 0 0,188

tarvitsee apua 1 0 3 3 1 0 3

itsenäinen 2 100 97 97 99 100 97

Pukeminen

riippuvainen avusta 0 0 0 N.S. 0 0 N.S. 0 0 N.S.

tarvitsee apua 1 0 0 0 0 0 0

itsenäinen 2 100 100 100 100 100 100

Suolen toiminta

ei kykene pidättämään 0 0 0 N.S. 0 0 0,357 0 0 0,354

ajoittain vahinkoja 1 0 0 0 1 0 2

kykenee pidättämään 2 100 100 100 99 100 98

Virtsanpidätyskyky

ei kykene pidättämään tai 0 0 1 0,569 0 2 0,544 0 2 0,386

katetroitu eikä pärjää yksinajoittaisia vahinkoja (enintään 1 5 8 7 4 8 3

kerran 24 tunnissa)

kykenee pidättämään 2 95 91 93 94 92 95

Barthelin indeksin

yhteispisteet

18 0 3 0,315 2 3 0.755 0 3 0,358

19 5 9 7 4 8 5

20 95 88 91 93 92 92

aPearson Chi-Square- testi; N.S. ei merkitsevä

Liitetaulukko 5. Toimintakykytesti Joensuu- luokituksen tutkimustulokset (%). Joensuu Alkumittaus 6 kk 12 kk

indeksi Tutkimus Verrokki pa Tutkimus Verrokki pa Tutkimus Verrokki pa

N= 60 N = 74 N= 55 N= 69 N= 54 N= 65

Lääkityksestä huolehtiminen

huolehtii itsenäisesti 1 98 93 0,146 98 94 0,213 100 97 0,430

tarvitsee apua joka toinen viikko 2 0 4 2 0 0 0

tarvitsee apua kerran viikossa 3 2 0 0 4 0 1,5

tarvitsee apua 2-5 kertaa/viikko 4 0 0 0 2 0 0

tarvitsee päivittäistä apua 5 0 0 0 0 0 1,5

alle 3 x/vrk

tarvitsee päivittäistä apua 6 0 3 0 0 0 0

vähintään 3 x/vrk

Ostosten tekeminen

tekee itsenäisesti kaikki 1 98 95 0,474 98 93 0,162 100 91 0,154

tekee itsenäisesti vain vähäiset 2 0 1 2 7 0 3

käy ostoksilla vain avustajan 3 2 4 0 0 0 5

kanssa

ei lainkaan käy ostoksilla 4 0 0 0 0 0 1

ruoan valmistaminen ja

ravinnon nauttiminen

suunnittelee, hankkii ja 1 98 93 0,504 98 94 0,617 100 92 0,227

ja valmistaa itsenäisesti

valmistaa ateriat toisen 2 0 1,5 0 1,5 0 1,5

toimittamista tarvikkeista

lämmittää ruoan ja nauttii sen 3 2 4 2 3 0 5

asianmukaisesti, ei valmista

itse aterioitaan

ruokailee valmiiksi katetun 4 0 1,5 0 1,5 0 1,5

ruoan itse ilman apua, ei pysty

itse lämmittämään ja kattamaan

tarvitsee paljon apua 5 0 0 0 0 0 0

tuokailessaan

on kokonaan syötettävä 6 0 0 0 0 0 0

Liikuntakyky

käyttää itsenäisesti julkisia 1 98 95 0,474 96 96 0,333 100 97 0,430

kulkuneuvoja tai ajaa autoa

käyttää itsenäisesti taksia 2 2 4 4 1 0 1,5

muttei julkisia kulkuneuvoja

kulkee sisätiloissa itsenäisesti 3 0 1 0 3 0 1,5

(voi käyttää apuvälineitä), kodin

ulkopuolella vain avustettuna

tarvitsee apua sängystä 4 0 0 0 0 0 0

tai tuolista siirtymisissä

on vuodepotilas tai kahden 5 0 0 0 0 0 0

nostettava

Raha- asioista huolehtiminen

huolehtii itsenäisesti 1 97 93 0,557 98 93 0,162 98 95 0,598

huolehtii päivittäisten hankintojen 2 3 6 2 7 2 3

maksamisesta, mutta tarvitsee

apua pankkiasioissa, suurem-

missa ostoksissa jne.

ei pysty lainkaan käsittelemään 3 0 1 0 0 0 2

rahaa

Kodinhoito

hoitaa kotinsa itsenäisesti 1 87 69 0,142 87 78 0,380 93 83 0,136

saa apua ajoittain raskaissa 2 8 22 11 13 7 11

töissä kuten suursiivouksessa

tekee itse kevyet kotityöt kuten 3 5 7 2 7 0 6

tiskauksen ja vuoteensijauksen

mutta saa säännöllistä apua

mm. viikkosiivouksessa

tarvitsee säännöllistä apua 4 0 1 0 2 0 0

kevyissäkin kotitöissä

ei lainkaan tee itse kotitalous- 5 0 1 0 0 0 0

töitä

Puhelimen käyttö

käyttää avutta 1 100 99 0,366 98 97 0,661 100 98 0,360

soittaa vain 1-3 hyvin 2 0 1 2 1,5 0 0

tuntemaansa numeroon

vastaa puhelimeen, mutta ei 3 0 0 0 1,5 0 0

soita itse

ei lainkaan käytä puuhelinta 4 0 0 0 0 0 2

Peseytyminen

peseytyy itse avutta 1 100 99 0,370 100 99 0,370 100 100 N.S.

tarvitsee apua vain yhden 2 0 1 0 1 0 0

vartalon osan pesussa

tarvitsee apua useamman 3 0 0 0 0 0 0

kuin yhden vartalonosan pesussa

ei lainkaan peseydy itse 4 0 0 0 0 0 0

Pukeutuminen

saa vaatteet säilytyspaikoistaan 1 100 100 N.S. 100 100 N.S. 100 100 N.S.

ja pukeutuu avutta

saa vaatteet säilytyspaikoistaan 2 0 0 0 0 0 0

ja pukeutuu avutta kenkien

kiinnitystä lukuunottamatta

saa apua vaatteiden esilleotossa 3 0 0 0 0 0 0

tai pukeutumisessa

ei lainkaan pukeudu itse 4 0 0 0 0 0 0

Pyykinpesu

pesee avutta itse pyykkinsä 1 98 92 0,104 96 94 0,593 98 95 0,405

pesee itse pikkupyyykin 2 0 0 0 0 0 0

ei lainkaan pese itse vaatteita 3 2 8 4 6 2 5

WC:ssä käynti

käy WC:ssä tai käyttää 1 100 100 N.S. 100 100 N.S. 100 100 N.S.

portatiivia itsenäisesti

saa apua WC:ssä käymisessä, 2 0 0 0 0 0 0

tai portatiivin käytössä

ei lainkaan käy WC:ssä 3 0 0 0 0 0 0

Tarvitsee apua sairaanhoidolli-

sissa toimenpiteissä

ei lainkaan 1 96 95 0,445 100 91 0,170 100 98 0,360

harvemmin kuin joka 2. viikko 2 2 4 0 6 0 2

joka 2. viikko 3 0 1 0 1,5 0 0

kerran viikossa 4 0 0 0 1,5 0 0

2-5 kertaa viikossa 5 2 0 0 0 0 0

päivittäin alle 3 x/vrk 6 0 0 0 0 0 0

3 x/vrk tai useammin 7 0 0 0 0 0 0

Muistamattomuuden aste

ei ainakaan merkittävästi 1 100 97 0,200 96 96 0,841 98 100 0,274

muistamaton

lievästi muistamaton, tarvitsee 2 0 3 4 4 2 0

ajoittaista apua vaikeissa

tehtävissä

keskivaikeasti muistamaton, 3 0 0 0 0 0 0

tarvitsee säännöllistä apua

vaikeasti muistamaton, tarvitsee 4 0 0 0 0 0 0

jatkuvaa apua ja valvontaa

vaikeasti muistamaton, tarvitsee 5 0 0 0 0 0 0

jatkuvaa valvontaa, karkailee

JIADL

6-7 rastia 1 98 94 0,401 98 93 0,513 100 94 0,179

4-5 rastia 2 2 3 2 4 0 3

3 rastia 3 0 3 0 1,5 0 3

1-2 rastia 4 0 0 0 0 0 0

0 rastia 5 0 0 0 1,5 0 0

Luokka

A 1 95 82 0,251 94 84 0,371 96 89 0,361

B 2 0 3 0 3 0 0

C 3 2 7 4 6 4 3

D 4 3 4 2 6 0 5

E 5 0 1 0 1 0 1,5

F 6 0 3 0 0 0 1,5

G 7 0 0 0 0 0 0

a Pearson Chi-Square- testi; N.S. ei merkitsevä

Liitetaulukko 6. Lubbenin sosiaalisen toimintakyvyn mittaukset tulokset.

N Lubbenin pisteiden SD 95 % CI Min. Max. pa

keskiarvoAlkumittausTutkimusryhmä 60 25,4 6,2 23,8- 27,0 10 39 0,454Verrokkiryhmä 75 26,1 5,9 24,8- 27,4 8 35

6 kkTutkimusryhmä 54 26,1 6,4 24,3- 27,8 8 37 0,789Verrokkiryhmä 60 26,5 5,5 25,1- 27,9 11 38


aMann-Whitney- testi

Liitetaulukko 7. Zungin depressioanalyysin tutkimustulokset.

N Zungin pisteiden SD 95 % CI Min. Max. pa

keskiarvoAlkumittausTutkimusryhmä 60 36,2 6,7 34,5- 38,0 23 50 0,230Verrokkiryhmä 75 37,8 7,9 36,0- 39,6 22 53



aANOVA, 2- suuntainen

Liitetaulukko 8. 15D elämänlaadun mittauksen osioiden tulokset.

interventio verrokki pa

Alkutilanne 15Dliikuntakyky 0,0562 0,0537 0,354näkö 0,0497 0,0487 0,550kuulo 0,0562 0,0552 0,183hengitys 0,0662 0,0621 0,200nukkuminen 0,0583 0,0549 0,062syöminen 0,0702 0,0698 0,662puhuminen 0,0626 0,0629 0,831eritystoiminta 0,0467 0,0473 0,742tavanomaiset toiminnot 0,0601 0,0582 0,555henkinen toiminta 0,0639 0,0596 0,354vaivat ja oireet 0,0387 0,0349 0,058masennus 0,0489 0,0489 0,618ahdistuneisuus 0,0573 0,0558 0,147energisyys 0,0632 0,0596 *0,039sukupuolielämä 0,0533 0,0505 *0,011

6 kk:n 15D interventio verrokki pa

liikuntakyky 0,0596 0,0533 0,074näkö 0,0502 0,0486 0,101kuulo 0,0571 0,0554 0,124hengitys 0,0721 0,0675 0,161nukkuminen 0,0612 0,0554 *0,005

syöminen 0,0695 0,0702 0,499puhuminen 0,0626 0,0632 0,674eritystoiminta 0,0518 0,0505 0,607tavanomaiset toiminnot 0,0692 0,0648 0,258henkinen toiminta 0,0681 0,0678 0,853vaivat ja oireet 0,0425 0,0416 0,649masennus 0,0501 0,0495 0,371ahdistuneisuus 0,0583 0,0553 *0,019energisyys 0,0690 0,0646 *0,042sukupuolielämä 0,0533 0,0526 0,397

12 kk:n 15D interventio verrokki pa

liikuntakyky 0,0608 0,0572 0,279näkö 0,0497 0,0479 0,598kuulo 0,0570 0,0546 *0,048hengitys 0,0705 0,0677 0,413

nukkuminen 0,0607 0,057 *0,035syöminen 0,0695 0,0702 0,489puhuminen 0,0637 0,063 0,609eritystoiminta 0,0521 0,0492 0,275tavanomaiset toiminnot 0,0685 0,0626 0,068henkinen toiminta 0,0729 0,0626 *0,034vaivat ja oireet 0,0414 0,0405 0,733masennus 0,0505 0,05 0,220ahdistuneisuus 0,0574 0,0565 0,310energisyys 0,0672 0,0641 0,157sukupuolielämä 0,053 0,0523 0,594


Liitetaulukko 9. 15DS elämänlaadun mittauksen osioiden tulokset.

Alkutilanne 15DS Tutkimusryhmä Verrokkiryhmä pa

liikuntakyky 0,0512 0,0501 0,804näkö 0,0474 0,0464 0,789kuulo 0,0546 0,0539 0,446hengitys 0,0642 0,0611 0,325nukkuminen 0,0570 0,0544 0,168syöminen 0,0696 0,0692 0,791puhuminen 0,0620 0,0625 0,951eritystoiminta 0,0456 0,0463 0,744tavanomaiset toiminnot 0,0558 0,0551 0,959henkinen toiminta 0,0611 0,0574 0,452vaivat ja oireet 0,0367 0,0340 0,278masennus 0,0489 0,0482 0,466ahdistuneisuus 0,0574 0,0559 0,139energisyys 0,0625 0,0593 0,068sukupuolielämä 0,0527 0,0491 *0,018

6 kk:n 15DS Tutkimusryhmä Verrokkiryhmä pa

liikuntakyky 0,0599 0,051 *0,021näkö 0,0485 0,0463 0,188kuulo 0,0568 0,0531 0,066hengitys 0,0726 0,0669 0,125nukkuminen 0,0617 0,0559 *0,003syöminen 0,0695 0,0695 0,943puhuminen 0,063 0,0626 0,789eritystoiminta 0,0521 0,0489 0,318tavanomaiset toiminnot 0,0687 0,0619 0,069henkinen toiminta 0,0678 0,0623 0,298vaivat ja oireet 0,0431 0,0409 0,306masennus 0,0504 0,0496 0,229ahdistuneisuus 0,0586 0,0548 *0,009energisyys 0,0699 0,0644 *0,030sukupuolielämä 0,0531 0,0526 0,408

12 kk:n 15DS Tutkimusryhmä Verrokkiryhmä pa

liikuntakyky 0,059 0,0528 0,089näkö 0,0479 0,0463 0,994kuulo 0,0555 0,0529 0,081hengitys 0,0701 0,0678 0,524nukkuminen 0,0599 0,0563 0,059syöminen 0,0695 0,0695 0,914

puhuminen 0,0635 0,063 0,610eritystoiminta 0,0506 0,0489 0,573tavanomaiset toiminnot 0,0676 0,0618 0,094henkinen toiminta 0,0704 0,0601 0,069vaivat ja oireet 0,041 0,0408 0,974masennus 0,0506 0,0502 0,243ahdistuneisuus 0,0576 0,0566 0,296energisyys 0,0674 0,0636 0,139sukupuolielämä 0,053 0,0519 0,744


Kuopio University Publications D. Medical Sciences D 434. Hassinen, Maija. Predictors and consequences of the metabolic syndrome: population-based studies in aging men and women. 2008. Acad. Diss. D 435. Saltevo, Juha. Low-grade inflammation and adiponectin in the metabolic syndrome. 2008. 109 p. Acad. Diss. D 436. Ervasti, Mari. Evaluation of Iron Status Using Methods Based on the Features of Red Blood Cells and Reticulocytes. 2008. 104 p. Acad. Diss. D 437. Muukka, Eija. Luomun tie päiväkotiin: luomuruokailun toteutettavuus ja ravitsemuksellinen merkitys päiväkotilapsille. 2008. 168 p. Acad. Diss. D 438. Sörensen, Lars. Work ability and health-related quality of life in middle-aged men: the role of physical activity and fitness. 2008. 83 p. Acad. Diss. D 439. Maaranen, Päivi. Dissociation in the finnish general population. 2008. 97 p. Acad. Diss. D 440. Hyvönen, Juha. Suomen psykiatrinen hoitojärjestelmä 1990-luvulla historian jatkumon näkökulmasta. 2008. 279 p. Acad. Diss. D 441. Mäkinen, Heidi. Disease activity and remission in rheumatoid arthritis: comparison of available disease activity measures and development of a novel disease sctivity indes: the mean overall index for rheumatoid arthritis (MOI-RA). 2008. 129 p. Acad. Diss. D 442. Kousa, Anne. The regional association of the hardness in well waters and the incidence of acute myocardial infarction in rural Finland. 2008. 92 p. Acad. Diss. D 443. Olkku, Anu. Glucocorticoid-induced changes in osteoblastic cells: cross-talk with wnt and glutamate signalling pathways. 2009. 118 p. Acad. Diss. D 444. Mattila, Riikka. Effectiveness of a multidisciplinary lifestyle intervention on hypertension, cardiovascular risk factors and musculoskeletal symptoms. 2009. 92 p. Acad. Diss. D 445. Hartmann-Petersen, Susanna. Hyaluronan and CD44 in epidermis with special reference to growth factors and malignant transformation. 2009. 103 p. Acad. Diss. D 446. Tolppanen, Anna-Maija. Genetic association of the tenomodulin gene (TNMD) with obesity- and inflammation-related phenotypes. 2009. 111 p. Acad. Diss. D 447. Lehto, Soili Marianne. Biological findings in major depressive disorder with special reference to the atypical features subtype. 2009. 115 p. Acad. Diss. D 448. Nieminen, Jyrki. Effect of functional loading on remodelling in canine, and normal and collagen type II transgenic murine bone. 2009. 107 p. Acad. Diss. D 449. Torpström, Jaana. Yliopistokoulutus ravitsemusasiantuntijuuden kehittäjänä. 2009. 164 p. Acad. Diss.

jorma karttunen ryhmäkuntoutuksen vaikutus 67 vuotta ... · karttunen, jorma. the effects of group...

Documents