juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä · 10 18.5.2016 selvitetty...

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Metsänterveysseminaari 18.5.2016

Tuula Piri

Juurikääpä ja hakkuut –

missä ja milloin torjuntaa

tulisi tehdä

1 18.5.2016

© Luonnonvarakeskus 18.5.2016 2

Kuusen tyvilahoa aiheuttavat kuusen- ja

männynjuurikääpä

Kuva K.Korhonen

© Luonnonvarakeskus 3 18.5.2016

Tyvilahokuusikossa kääpiä esiintyy:

- tuulenkaatojen juurakoissa

- vanhoissa lahoissa kannoissa

- maahan jätetyissä laholumpeissa

Itiöemä, jossa valkoista pintaa on

100 cm², tuottaa 1,2 mrd elinkykyistä

itiöitä vuorokaudessa.

Valtaosa itiöistä laskeutuu 10 metrin

säteelle käävästä. Alle prosentti itiöistä

kulkeutuu ilmavirtausten mukana jopa

satojen kilometrien päähän.

Kuva T.Piri

Kuva K.Korhonen

© Luonnonvarakeskus

Männynjuurikääpä aiheuttaa männiköissä

tyvitervastautia

Männyn koko latvus kuolee samanaikaisesti

muuttuen ensin kellertäväksi, sitten puna-

ruskeaksi.

Männynjuurikääpä tappaa kaikenikäisiä mäntyjä.

Puu estää pihkoittumisella sienen leviämisen ylös

runkoon.

Kuva T.Piri

Kuva K.Korhonen

Kuva E.Oksanen


Männynjuurikäävän itiöemiä

Kuva T.Piri

Kuva T.Piri

Kuva T.Piri


Laki metsätuhojen torjunnasta

– metsänhakkaajan on huolehdittava kivennäis- ja turvemaalla

suoritettavan kasvatus- ja uudistushakkuun yhteydessä juurikäävän

torjunnasta juurikäävän leviämisen riskialueella toukokuun alun ja

marraskuun lopun välisenä aikana.

Asetus juurikäävän torjunnasta (264/2016)

– Juurikäävän leviämisen riskialueet

ja torjuntakohteet

– Hyväksyttävät torjuntamenetelmät

– Ilman lämpötilaa koskeva rajaus

Kantokäsittely kesähakkuissa on 18.4.2016 alkaen

lakisääteinen velvoite


• Pienet männyn ja kuusen kannot juurikäävän tartuntalähteinä ja

taudin levittäjinä

• Alkukevään ja loppusyksyn hakkuut

• Kantokäsittelyn pohjoisraja – asetus vs. hyvän metsänhoidon

suositukset

• Kesähakkuut turvemaiden männiköissä

Onko lakisääteinen torjunta riittävän kattava estämään

juurikäävän leviämisen?

Onko kantokäsittely turhaa lahoissa metsiköissä?


Onko pienten harvennuskantojen käsittely

taimikossa tarpeellista?

• Laki edellyttää käsittelemään

läpimitaltaan yli 10

senttimetriä olevat

havupuiden kannot

9 18.5.2016 Kuva T.Piri

Kuva T.Piri


Juurikääpäriski männyn taimikoiden harvennuksessa

10 18.5.2016

Selvitetty harvennuskantojen itiötartuntaa luontaisesti syntyneissä männyn taimikoissa (ikä

10-16 v., tyviläpimitta 3,2-5,4 cm, pituus 2,5-2,7m).

• Kaksi kuukautta harvennuksen jälkeen 30 % (3,3-64,4%) käsittelemättömistä kannoista

oli saanut juurikääpätartunnan. Vuoden kuluttua harvennuksesta 3 %:ssa (0-5,0%)

tartunta.

• Puumalan kokeella tutkittiin myös juuristot, joista 2,9 % oli juurikäävän tartuttamia vuoden

kuluttua harvennuksesta.

”Teoriassa Puumalan taimikossa saatu tulos merkitsee, että esim. taimikossa, mistä

poistetaan 1000 männyn tainta/ha, voisi harvennuksen seurauksena syntyä 29 uutta

tyvitervastautipesäkettä hehtaarille.”

• Harmaaorvakalla käsitelyillä koealoilla juurikäävän tartuttamien kantojen osuus kohteilla

vaihteli 0:sta 11 %:iin 2 kuukauden kuluttua käsittelystä. Vuoden kuluttua juurikääpää ei

enää löytynyt käsitellyistä kannoista.

K. Jokinen 1984. Männyn tyvitervastaudin leviäminen ja torjunta harmaaorvakalla (Phlebiopsis gigantea) Männyn

taimikoiden harvennuksessa. Folia Forestalia 607.


• Taimikkojen ikä 8-15 vuotta;

kantojen läpimitta 2-14 cm.

• Kannot ympätty juurikäävän

itiöliuoksella.

• Viiden vuoden kuluttua

katsottu sienen leviäminen

kuusen taimiin kahden

metrin säteellä kannosta.

• 65% kannoista oli levittänyt

taudin ainakin yhteen

lähellä kasvavaan puuhun.

• Vaikka leviämisriski kasvoi

selvästi kannon läpimitan

kasvaessa, oli pienin tautia

levittävä kanto läpimitaltaan

vain 2.5 cm ja nuorin taimi

7 vuotta.

Juurikäävän leviäminen kuusen taimien kannoista

viereisiin taimiin

Gunulf, A., Wang, L.Y., Englund, J.-E. & Rönnberg, J. 2012. Secondary spread of Heterobasidion parviporum

from small Norway spruce stumps to adjacent trees. For. Ecol. Manag. 287: 1-8.


Purppuranahakan ja harmaaorvakan yhteisvaikutus

juurikäävän torjunnassa

12

Hamberg, L., Korhonen, K. & Hantula, J. 2012. Interaction between Chondrostereum purpureum and

Phlebiopsis gigantea in mixed suspension and their biocontrol efficacy in spruce logs and birch stumps.

Biocontrol Science and Technology 22: 1239-1243.

Kuva L.Hamberg


18.5.

2016 13

Männyn kannot:

• keskiläpimitta 8.9 cm (4-18 cm)

• vuoden kuluttua hakkuusta juurikäävän

tartuttamia 11.4 % (0-50.0%)

Kuusen kannot:

• keskiläpimitta 6.1 cm (2-10.5 cm)

• vuoden kuluttua hakkuusta juurikäävän

tartuttamia 10.9 %

Tarpeellista käsitellä myös alle 10-senttiset

kannot energiapuuhakkuissa.

Juurikääpätartunnat kesäkauden energiapuu-

harvennuksissa

Kuva M.Sirén

Kuva T.Piri


Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä ja

lopettaminen syksyllä

• Laki metsätuhojen torjunnasta: Torjunnasta huolehdittava toukokuun alun ja

marraskuun lopun välisenä aikana.

• Asetus: Ilman lämpötilaa koskeva rajaus.

Hakkuun yhteydessä ei tarvitse huolehtia torjunnasta riskialueella, jos:

1) terminen kasvukausi ei ole alkanut,

2) hakkuuvuorokauden alin lämpötila hakkuukohteella on alle 0 celsiusastetta,

3) maassa on yhtenäinen lumipeite tai

4) hakkuun kohteena olevan metsän sijaintikunnan alin lämpötila on hakkuuta

edeltävällä kolmen viikon jaksolla ollut alle -10 celsiusastetta.

Terminen kasvukausi alkaa usein jo huhtikuun puolella.

- Kantokäsittely kannattaa aloittaa termisen kasvukauden alkaessa.

Vaikka lämpötila käy nollan alapuolella, tartuntariski jatkuu, jos päivälämpötilat korkeita.

- Hakkuu kannattaa siirtää myöhemmäksi kunnes päivälämpötila jää alle +5

asteen.

14 18.5.2016


Hyvän metsänhoidon suositukset

Asetus 264/2016: kuusen- ja männynjuurikäävän leviämisen

riskialueet ovat eteläinen ja keskinen Suomi. Kuusenjuurikääpää suositellaan torjuttavaksi kuusen koko

esiintymisalueella sekä kivennäis- että turvemailla.

Männynjuurikäävän torjuntaa suositellaan tehtäväksi

kivennäismailla Lapin maakunnan eteläpuolella.

Juurikäävän levinneisyyden riskialueet


Kuusen kannot alttiita itiötartunnalle myös turvemailla – riski kuitenkin

pienempi kuin kivennäismailla.

Skotlannissa sitkankuusen kantojen tartuntaprosentti

kivennäismaalla 80% (itiöymppäys) ja 19% (luontainen tartunta);

turvemailla vastaavasti 69% ja 12% (Redfern et al. 2001).

Juurikääpä leviää turvemaiden kuusikoissa

juuriyhteyksiä pitkin. Kloonit jonkin verran

pienempiä turvemailla kuin kivennäismailla.

Syynä nuorempi tautihistoria?

Lahoriski suurenee turvekerroksen ohentuessa.

16 18.5.2016

Juurikääpäriski turvemailla

Kuva T.Piri


Latviassa 16% turvemaiden kuusikoista on

juurikäävän lahottamia.

- reheviä kasvupaikkoja

- pH alhaisempi lahoissa kuin terveissä turvemaiden

kuusikoissa.

Itiöemiä erityisen runsaasti ojitetuilla

turvekankailla.

Tyvitervastaudista ei havaintoja turvemailla

- Joko tautia ei esiinny turvemailla Antagonistit vaikeuttavat juurikäävän leviämistä

turvemaiden männiköissä Juurikääpärihmasto

etenee männyllä juuren pintaosassa kuusella

juuren sisäosassa.

- tai Tauti jäänyt havaitsematta turvemailla.

Uusi ilmiö, ei vielä silmiinpistäviä pesäkkeitä.

Tehdäänkö oikein, kun turvemailla ei käsitellä männyn kantoja?

Kuva T.Piri


Kantokäsittely juurikäävän saastuttamissa

metsiköissä

• Juurikääpärihmaston

(sieniyksilön) elinikä 200-300

vuotta (mesisieni 2400 vuotta).

• Estämällä sinnikkäästi uudet

itiötartunnat saadaan

juurikääpätuhot pitkällä

aikajänteellä vähenemään.

18 18.5.2016

Juurikääpä 35 vuotta vanhassa

kuusen kannossa.

Kuva T.Piri

© Luonnonvarakeskus 19

Edellisen puusukupolven

kuusista 17,5 % juurikäävän

lahottamia.

Ennen ensimmäistä

harvennushakkuuta1993

juurikäävän lahottamia

kuusia nykyisessä

puusukupolvessa 8,7%.

- Harvennus talvella, ei

uusia tartuntoja

13 vuotta harvennuksen

jälkeen juurikäävän

lahottamia puita 16,1 %

- Kolme juurikääpäkloonia

kuollut pois.

- Kahden kloonin

eteneminen pysähtynyt

- Kasvullisen leviämisen

seurauksena 5 uutta

puuta sairastunut.


Miten minimoida juurikääpäriski kesähakkuissa?

20 18.5.2016

• Lakivelvoitteinen kantokäsittely

- Kantokäsittelyn täytettävä sille asetetut laatuvaatimukset

Lisäksi

• Kantokäsittely tarvittaessa taimikon harvennuksessa (luontaisesti

syntyneet ja kylvetyt männyn taimikot). - Taimikko kannattaa harventaa mahdollisimman aikaisessa

vaiheessa. Mitä pienemmät kannot sitä pienempi tartuntariski

- Sekametsiköiden etu; lehtipuiden harvennuskannoissa ei tartuntariskiä

• Kantokäsittely energiapuuharvennuksissa (keskiläpimitta alle 10 cm).

• Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä termisen kasvukauden alettua.

• Syksyllä kantokäsittelyn loputtua ensimmäisiin yöpakkasiin hakkuuta

kannattaa siirtää kunnes tartuntariski on ohi.

• Kuusenjuurikäävän leviämisen estämiseksi kantokäsittely myös Pohjois-

Suomessa.

juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä · 10 18.5.2016 selvitetty...

Documents