kaavoituskatsaus 2012

Kaupunkisuunnittelu 2012Stadsplanering

KAAVOITUSKATSAUS • PLANLÄGGNINGSÖVERSIKT

YMPÄRISTÖ- JA KAAVOITUSVIRASTO

Puolalankatu 5Postiosoite PL 355, 20101 Turku

puh. 330 000, faksi 2624 208www.turku.fi, [email protected]

MILJÖ- OCH PLANLÄGGNINGSBYRÅN

Puolalagatan 5Postadress PB 355, 20101 ÅboTel. 330 000, fax 2624 208www.åbo.fi, [email protected]

Ota liite talteen • Spara bilagan

A L O I T U S VA I H E

L U O N N O S VA I H E

E H D O T U S VA I H E

H Y VÄ KSY M I S VA I H E

K A AVA N VO I M A A N T U L O

KAAVOITUSKATSAUS 2012

Julkaisija: Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirastoToimitus: tiedottaja Liisa Mainela, toimistoinsinööri Päivi Mykrä (Kaavan kulku -kaavio, kartat)Taitto: Mainostoimisto Dimmi Oy

Etusivun kuvat: Pohjana Kuvakartta c Kiinteistöliikelaitos, Turku. Valokuvat: Samuli Saarinen, Liisa Mainela, Tuulevi Paakkanen,Turku365/Turku2011,

VALMISTELUympäristö- ja kaavoitusvirasto

OSALLISTUMINENmaanomistaja, asukas, yhdistys,

järjestö, viranomainen

PÄÄTÖKSENTEKOympäristö- ja kaavoituslautakunta,

kaupunginvaltuusto

Kaavan kulku

Kaavan voimaantulosta kuulutetaan ja ilmoitetaan kirjeitse sitä pyytäneille.

Tavoitteiden, perusselvitysten ja vaihtoehtojen pohjalta laaditaan kaavaluonnos.

Luonnosvaiheessa saatujen palautteiden perusteella laaditaan kaavaehdotus.

Kaavaehdotusta tarkennetaan saatujen lausuntojen perusteella.

Kaavaehdotus kuulutetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi.

Kaavaehdotusta tarkennetaan saatujen palautteiden perusteella ja se viedään kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn.

Päätöksenteon seuraaminen tiedotusvälineistä.

Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi tehdä kunnallisvalituksen 30 vrk:n kuluessa.

Kaavaehdotuksen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Valituksen käsittelee hallinto-oikeus.

Kaavaehdotuksen käsittely ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa.

Muistutusten käsittely ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa.

Kaavaluonnoksen käsittely ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa.

Mielipiteen esittäminen kirjallisesti tai suullisesti.

Kaavaehdotuksesta annetaan viranomaislausuntoja.

Päätöksenteon seuraaminen tiedotusvälineistä.

Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisen muistutuksen.

Piir

roks

et: L

aure

nt D

ruey

Päätös kaavan laatimisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) käsittely ympäristö- ja kaavoitus-lautakunnassa.

Kaavoitustarpeen arviointi. Kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointi-suunnitelma (OAS). Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa, kuulutuksella tai kirjeitse.

Aloite kaavan laatimisesta tai muuttamisesta Mielipiteen esittäminen kirjallisesti tai suullisesti.

2 • Kaavoituskatsaus 2012

Arvoisa lukija… Kädessäsi on Turun kaupungin tämänvuotinen kaavoituskatsaus. Saatat ihme-tellä, mikä se on, varsinkin jollet ole koskaan aiemmin nähnyt täl-laista Turkupostin liitettä.

Selvitetäänpä vähän: Kaavoi-tuskatsaus on lakisääteinen asia-kirja. Sen tarkoitus on antaa Si-nulle tietoa, jonka perusteella voit halutessasi osallistua ja vaikuttaa.

Kaavoituskatsauksesta on oikein oma pykälänsä vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa Maankäyttö ja rakennuslaissa. Laissa sanotaan, että kunnan on vähintään kerran vuodessa ker-rottava asukkailleen, minkälaisia

Bästa läsare… I din hand håller du Åbo stads planläggningsöversikt för detta år. Du kanske undrar vad det är, i synnerhet om du aldrig tidigare sett en likadan bilaga till Åboposten.

Ett litet klargörande är på sin plats: Planläggningsöversikten är ett lagstadgat dokument. Syftet är att ge dig information, så att du, om du så önskar, kan delta och påverka.

I markanvändnings- och byggla-gen, som trädde i kraft 2000, finns det t.o.m. en särskilt paragraf som behandlar planläggningsöversikten. I lagen sägs det att kommunen minst en gång om året ska informera in-

Vad är en planläggningsöversikt och varför behövs den?

vånarna om vilka detalj- och gene-ralplaner som är under arbete inom kommunen.

Upprättandet av Åbo stads årliga planläggningsöversikt är alltid ett grupparbete. Arbetet sysselsätter i början av året ett flertal anställda här hos oss på miljö- och planlägg-ningsbyrån.

Eftersom det ligger mycket arbete bakom, hoppas vi som arbetar med upprättandet av planläggningsöver-sikten att du inte helt ”utan reflexio-ner” slänger vårt arbete i pappersin-samlingen.

Vem är det då som har orsak att

Mikä kaavoituskatsaus ja miksi?

asema- ja yleiskaavoja kunnan alu-eella on tekeillä.

Turun kaupungin vuotuisen kaa-voituskatsauksen laatiminen on ai-na ryhmätyötä. Se pitää täällä meillä, ympäristö- ja kaavoitusvirastossa al-kuvuodesta kiireisenä useita ihmisiä.

Koska työtä tehdään paljon me kaavoituskatsauksen laadintaan osallistuvat toivomme, ettet Sinä ai-van ”ilman vaiheita” pistä työmme tulosta paperinkeräykseen.

Kenen sitten on syytä olla kiinnos-tunut Turun kaupungin kaavoituskat-sauksen vuosittain tarjoamasta tie-dosta? Ei ole ihan liioiteltua sanoa, että käytännössä jokaisen turkulai-sen. Jokainenhan nimittäin asuu jos-

vara intresserad av den information som Åbo stads planläggningsöver-sikt varje år bjuder på? Det är ingen överdrift att säga att i praktiken varje åbobo. Var och en av oss bor ju nå-gonstans. Om du alltså vill hålla dig uppdaterad om vad som kommer att ske just inom ditt bostadsområ-de, eller rent av alldeles intill ditt hem, som ett resultat av planläggning eller trafikplanering, var då vänlig och stu-dera vår översikt.

Läs noggrant igenom planlägg-ningsöversikten i synnerhet om du funderar på att flytta. Det kan nämli-gen hända att den nya boendemiljö

Liisa Mainela, informatör, miljö- och planläggningsbyrån

P.S. Berätta för oss vad du fick ut av vår planläggningsöversikt och vad du saknar i den. Alla förslag till hur översikten ska utvecklas är hjärtligt välkomna. E-postadressen är [email protected]. Åsikter kan också inlämnas skriftligen till vår kundser-vice, adress Puolalagatan 5, 1 vån., Åboservicen.

sakin. Jos siis haluat olla perillä siitä, mitä tulee juuri Sinun asuinalueellasi, tai jopa aivan kotisi vieressä kaavoi-tuksen tai liikennesuunnittelun ansi-osta tapahtumaan, niin ole hyvä ja tutustu katsaukseemme.

Lue kaavoituskatsaus tarkasti eri-tyisesti jos havittelet muuttoa. Uutta unelmiesi asuinympäristöä nimittäin saatetaan joiltakin osin olla juuri nyt kaavoittamassa ja/tai suunnittele-massa. Uudet kaavat ja suunnitel-mat muuttavat toteutuessaan ympä-ristöä aina. Joskus muutokset ovat vähäisiä, mutta joskus ne ovat mer-kittäviä. Yhtäkaikki, siinä vaiheessa, kun maastossa alkaa jo tapahtua on jo myöhäistä vaikuttaa. Perehtymällä

kaavoituskatsaukseen pysyt kärryillä tulevan suhteen.

Liisa Mainela, tiedottaja, ympäristö- ja kaavoitusvirasto

P.S. Kerro meille, mitä tietoa sait kaavoituskatsauksestamme ja mitä jäit kaipaamaan. Katsauksen kehit-tämisehdotukset ovat erityisen ter-vetulleita. Sähköpostiosoitteemme on [email protected]. Kirjallisia mielipitei-tä voit tuoda asiakaspalveluumme, os. Puolalankatu 5, 1. kerros, Turkupiste.

Kuv

a: S

amul

i Saa

rinen

som du drömmer om just nu plan-läggs och/eller planeras. Då nya områden planläggs och nya planer genomförs innebär det alltid att om-givningen förändras. Ibland är det fråga om små förändringar, men ib-land är förändringarna omfattande. I vilket fall som helst innebär det att det redan är för sent att påverka, om det börjat hända något i terrängen. Om du fördjupar dig i planläggning-söversikten, håller du dig uppdate-rad om vad som kommer att ske i framtiden.

Kaupunkiseudunrakennemalli loppusuoralla

Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusviraston käyntiosoite on Puolalankatu 5.

Viraston postiosoite on PL 355, 20101 Turku ja sähköpostiosoite [email protected]. Henkilökuntaan kuuluvien sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].

Asemakaavatoimiston, yleiskaava-toimiston (Puolalankatu 5, 4. krs) ja suunnittelutoimiston (Puolalan-katu 5, 3. krs) asiakkaiden yhteis-palvelupiste sijaitsee Puolalankatu 5:n 1. kerroksessa, Turku-Pisteessä. Palvelupisteen puh. 2624 300. Avoinna: ma–to 8.15–15.45, pe 8.15–15.

Kaavoja voi tutkia myös internetissäJo voimassa oleviin kaavoihin sekä vireillä oleviin kaavoitusproses-seihin voi tutustua Turun kaupungin internet-sivuilla olevassa ympäristö- ja kaavoitusviraston Kaavahaussa. Sen osoite on www.turku.fi/kaava-haku. Kaavoja voi tarkastella myös osoitteessa http://opaskartta.turku.fi.

Anvisningar för kontakt med planläggarna och planerarna

Åbo stads miljö- och planläggnings-byrå finns vid Puolalagatan 5.

Ämbetsverkets postadress är PB 355, 20101 Åbo, och e-postadressen är [email protected]. E-postadressen till de anställda har formen förnamn.slä[email protected].

Detaljplanekontoret, generalplane-kontoret (Puolalagatan 5, 4. vån.) och planeringskontoret (Puolalagatan 5, 3. vån.) har gemensam kundser-vice på Puolalagatan 5, 1. vån. (Åboservicens Tjänster). Telefonnumret till kundservicen är 2624 300. Öppet: må–to 8.15–15.45, fre 8.15–15.

Planerna kan också studeras på InternetPlaner som redan trätt i kraft samt an-hängiga planläggningsprocesser kan studeras på Åbo stads webbsidor. Adressen är www.turku.fi/plansok-ning. Planerna kan också granskas på adressen http://opaskartta.turku.fi.

Yleiskaavoitus• Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen• Ympäristö- ja kaavoitusviraston yleiskaavatoimisto• Asiakaspalvelu: puh. 2624 300

Näin otat yhteyttäkaavoittajiin ja suunnit-telijoihin

Kaavoituskatsaus 2012 • 3

1. Yleiskaava 20351/2009 OAS

Yleiskaava-arkkitehti Christina HoviYleiskaava-insinööri Olavi Ahola

Yleiskaavan osallistumis- ja arvioin-tisuunnitelma on uusittu alkuvuon-na 2012. Koko kaupungin alueelle valmisteilla olevan yleiskaavan ta-voitevuodeksi on nyt asetettu 2035 aiemman 2025 sijaan. Yleiskaavalla varaudutaan kaupunkiseudun Ra-kennemalli 2035:n mukaisiin Turun kaupungin väestö- ja työpaikkakas-vutavoitteisiin. Turun keskustan kehittämistä tar-kastellaan osayleiskaavatarkkuudel-la. Yleiskaavatyössä otetaan huo-mioon myös lainvoimaiset ja vireillä olevat osayleiskaavat. Pohjois-Tur-kuun valmistellaan yleiskaava, joka ohjaa suoraan rakentamista ja muu-ta maankäyttöä, ja jonka perusteella voidaan myöntää rakennuslupia. Yleiskaavan aloituspäätös on tehty vuonna 2010. Yleiskaavan pe-russelvityksien ja rakennemallityön pohjalta yleiskaavatyölle asetetaan tavoitteet ja valmistellaan vaihtoeh-toisia kehityskuvia, jotka valmistuvat tämän vuoden aikana. Yleiskaavan internetsivulla www.turku.fi > Kaupunkisuunnittelu ja ym-päristö > Kaavoitus > Yleiskaavoitus on nähtävissä ns. ajantasayleiskaa-va, josta ilmenevät voimassa ole-vat ja vireillä olevat yleiskaava- ja osayleiskaavahankkeet.

2. Hirvensalon osayleiskaavan täydennys

13/2007 OAS

Yleiskaavainsinööri Olavi Ahola

Kaupunkiseudun rakennemallin

valmistelu on vaikuttanut erityises-ti liikenneverkkoon ja pohjoisosan maankäyttöön. Liikennejärjestelyistä ja maankäytöstä järjestetään kuluvan kevään aikana yleisötilaisuus, ennen kaavaehdotuksen valmistelua.

3. Turun lentoaseman ja sen lähiympäristön osayleiskaava

4/2007 OAS

Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski

Tarkoituksena on laatia oikeusvaikut-teinen osayleiskaava lentoaseman ympäristöön. Kokonaisuuteen kuu-luu alueita sekä Turun että Ruskon kunnan puolella (Ruskon eteläosan osayleiskaava). Rusko laatii omien alueidensa kaavaa yhdessä kon-sultin kanssa, mutta kunnat tekevät yhteistyötä yhtenäisen kokonaisuu-den aikaansaamiseksi. Turun osalta osayleiskaavan tärkeimmät tavoit-teet ovat lentoaseman kehittäminen sekä uusien teollisuus- ja työpaikka-alueiden muodostaminen.

5. Maarian- Ilmaristen osayleiskaava

14/2007 OAS

Yleiskaavainsinööri Olavi Ahola

Turun ja Liedon yhteisellä osayleis-kaavalla tarkastellaan Maarian altaan itäpuolen maankäyttöä, mm. asu-mista ja virkistysalueita. Osayleis-kaavaan liittyy ulkoilureittisuunnitel-ma. Kaavaehdotusta valmistellaan luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta. Kaupunki-seudun rakennemallin 2035 valmis-telu vaikuttaa merkittävästi alueen maankäyttöön.

Turun kaupunkiseudulle tavoitel-laan vuoteen 2035 mennessä 75 000 uutta asukasta ja 20 000 työ-paikan lisäystä. Tavoitteellisesta vä-estönkasvusta sijoittuu ydinkaupun-kialueelle 60 000 ja muulle suunnit-telualueelle 15 000 uutta asukasta. Ydinkaupunkialueen muodostaa Naantalista Kaarinaan ulottuva yh-tenäinen taajamarakenne, jossa 70 % kaupunkiseudun noin 324 000 asukkaasta nykyään asuu. Kaupun-kiseudulla olevista 150 000 työpai-kasta noin kolmannes sijaitsee Turun keskustassa ja kolmannes muualla Turussa.

Rakennemallissa on esitetty Tu-run kaupunkiseudun aluerakenne ja seudullinen kehitys, kaupunkiseu-dun keskusverkko, ydinkaupunkialu-een yleispiirteinen kaupunkirakenne ja ydinkaupunkialueen uusien maan-käyttöalueiden sijoittuminen. Raken-nemalli sisältää myös ydinkaupunki-alueen toteuttamisohjelman, jossa maankäytön ja liikenteen toimenpi-teet on jaoteltu ennen vuotta 2025 ja vuosina 2025–2035 toteutettaviin.

Turussa ydinkaupunkialueeseen kuuluu Hirvensalon ja lentoaseman välinen kantakaupunkialue. Ydinkau-punkialueen lähivyöhykkeelle sijoittu-vat Moision ja Jäkärlän keskukset, jotka kasvavat edullisen sijaintinsa vuoksi. Kauempana sijaitseva Paat-tinen on maltillisesti kasvava maa-seutukeskus. Sen sijaan Satavan ja Kakskerran saarille ei rakennemallis-sa ole osoitettu väestönlisäystä. Hir-vensalon länsiosa, Satava ja Kaks-kerta ovat pitemmän aikavälin kehit-tämisen reservialueita.

Ydinkaupunkialueen yleispiirteis-tä kaupunkirakennetta on rakenne-mallissa tarkasteltu kaupunkiseudun kehittämisen tärkeimpien teemojen avulla. Turun keskustaan ja muihin keskustoihin sijoittuva uusi urbaani asuminen tukee jalankulku- ja jouk-koliikennekaupungin rakentamista. Uudet kaupunkimaiset ja vetovoi-maiset, pikaraitiotiehen tukeutu-vat merelliset asuinalueet sijoittuvat keskustan laajenemisalueille Linna-kaupunkiin ja Hirvensaloon. Pikarai-tiotie yhdistää ensi vaiheessa myös Varissuon sekä Runosmäen, Nätti-nummen ja Hepokullan lähiöt kes-kustaan. Myöhemmin pikaraitiotie kulkee myös Kaarinaan ja Raisioon. Nopeat ja tiheävuoroiset runkobussit ja niitä täydentävät kaupunkiliikenne-linjat palvelevat seudun nykyisiä ja tulevia asukkaita.

Keskustahakuiset työpaikat sijait-sevat tulevaisuudessakin kaupun-

kirakenteen kehittämisvyöhykkeillä Satakunnantien varressa, Kärsämä-essä ja Itäharjulla sekä alueen lähi- ja aluekeskuksissa. Teollisuuden ja logistiikka-alan työpaikat sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varsilla Tu-run Artukaisissa, Pansiossa ja Per-nossa sekä kaupunkiseudun kehä-tien varrella.

Saaristo on Turun kaupunkiseu-dun erikoisuus ja ainutlaatuinen voi-mavara.

Lähes kaksivuotinen prosessi on nyt loppusuoralla. Ohjausryhmä on käsitellyt rakennemallia viime kuus-sa ja se on lähetty kuntiin hyväksyt-täväksi.

Turun kaupunkiseudulla valmistel-laan kaupunkiseudun ja valtion välis-tä maankäytön, asumisen ja liiken-teen aiesopimusta, johon kirjataan seuraavan neljän vuoden aikana to-teutettavat konkreettiset toimenpi-teet rakennemallin toteuttamiseksi.

Ydinkaupunkialueen maankäytön muutosalueet (Pöyry 10.2.2012). Turun keskusta, Länsikeskus, Skanssi ja Varissuo on osoitettu kes-kustatoimintojen alueeksi. Asuinalueet on osoitettu ruskealla väril-lä ja keskustojen ulkopuoliset työpaikka-alueet vaaleanpunaisella (uudet alueet umpitäyttö, kehittyvät alueet ympyröity)

Turun kaupunkiseudun raken-nemalli 2035 on kuntien yhtei-nen maankäyttöstrategia. Sitä käytetään maakunta- ja yleis-kaavoituksen pohjana. Ra-kennemallityö on jatkoa PA-RAS-hankkeelle eli kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Rakennemallissa tähdätään kestävään kaupunkirakentee-seen sekä alueen vetovoimai-suuden ja kilpailukyvyn lisää-miseen. Rakennemallin avulla osoitetaan kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tavoitel-tu kehittyminen pitkällä aikavä-lillä. Yhdyskuntarakenteeseen vaikutetaan maankäytön ja lii-kennejärjestelmän kehittämi-sen avulla.

Periaatelinjauksia haetaan mm. asuin- ja työpaikka- aluei-den kehittämiseen ja profiloin-tiin, palvelujen järjestämiseen sekä liikenne- ja viherverkon luomiseen.

Rakennemallityössä on mu-kana kaupunkiseudun 14 kun-taa (Aura, Kaarina, Lieto, Mas-ku, Mynämäki, Naantali, Nou-siainen, Paimio, Parainen, Rai-sio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku) sekä Varsinais-Suo-men liitto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Lisätietoja rakennemallista www.turku.fi/rakennemalli2035.

Keskusta – centrum

Asemakaavoitus, detaljplanläggning


• Asemakaavapäällikkö, detaljplanechef Timo Hintsanen • Asemakaavatoimisto, detaljplanekontoret • Asiakaspalvelu, kundservice: puh./tel. 2624 300

1. Pitkämäen liikekeskus

Långbacka köpcentrum33/2006 OAS

Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey

Kaavanmuutoksella on tarkoi-tus mahdollistaa myymäläkes-kittymän sijoittuminen Naantalin pikatien varteen kadun pohjois-puolelle, Alakyläntien ja Pitkämä-enkadun väliselle alueelle. Alu-eelle suunnitellaan uutta, Kähärin puistotie -nimistä katuyhteyttä välille Satakunnantie - Pitkämä-enkatu. Sen tarkoituksena on pal-vella lisärakentamista alueella ja keventää Naantalin pikatien sekä lähiympäristön omakotialueiden liikennettä. Kaavanmuutoksel-la sijoitetaan myös asuinkerros-taloja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja korttelialueille. Ympä-ristö- ja kaavoituslautakunta on hyväksynyt toisen kaavaluonnok-sen 10.4.2011. Kaavaehdotus on tarkoitus esittää hyväksyttäväksi kuluvan vuoden aikana.Planändringen syftar till att anvisa möjligheter för en affärskoncentra-tion vid Nådendals snabbväg, på den norra sidan av gatan på om-rådet mellan Alakylävägen och Pit-kämäkigatan. På området planeras en ny gatuförbindelse med namnet Kähäri parkväg mellan Satakunta-vägen och Pitkämäkigatan. Syftet är att den ska betjäna tillbyggnaden på området och minska trafiken på Nådendals snabbväg och på de närliggande egnahemsområdena. I planändringen inplaceras också bo-stadsvåningshus och kommersiell och offentlig service i kvartersom-rådena. Miljö- och planläggnings-nämnden har 10.4.2011 godkänt det andra planutkastet. Avsikten är att planförslaget ska framläggas för godkännande under innevarande år.

2. Pitkämäen portti Långbackaporten 10/2011

Kaavoitusarkkitehti Laurent DrueyLiikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola

Postikadun ja Naantalin pikatien kulmauksessa olevalle alueelle suunnitellaan liike- ja toimistora-kennuksia, yhteensä noin 9000 k-m2. På området i hörnet av Postgatan och Nådendals snabbväg planeras affärs- och kontorsbyggnader på sammanlagt cirka 9000 m2-vy.

3. VR:n konepaja-alue

VR:s maskinverkstad med omgivning44/2004 OAS

Yleiskaava-arkkitehti Christina Hovi

Ratapihan ja Köydenpunojan-kadun väliselle, VR:n konepaja-toiminnasta vapautuneelle alu-eelle tutkitaan alueella järjeste-tyn arkkitehtikilpailun tulosten pohjalta keskusta-asumista noin 1500 asukkaalle. Vanhat konepa-jarakennukset suojellaan ja nii-den käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa mahdollistamaan mm. erilaisten kokoontumistilojen se-kä liike-, toimisto- ja työtilojen si-joittumisen alueelle. Ratapihalla olevat rautatietoiminnot säilyvät. Alueen liikenneyhteyksiä kehite-tään palvelemaan sekä nykyisiä että uusia käyttäjiä. På området mellan bangården och Hampspinnaregatan, som tidigare användes av VR:s maskinverkstad, utreds möjligheter för centrumbo-ende för ca 1500 invånare. Plane-ringen baserar sig på resultaten av en arkitekttävlan. De gamla maskin-verkstadsbyggnaderna skyddas och en ändring av användningsända-målet planeras så, att byggnaderna bl.a. kan användas som olika slag av samlingslokaler samt affärs- och kontorslokaler samt arbetslokaler. De järnvägsfunktioner som finns på området kvarstår. Trafikförbindelser-na på området utvecklas så att de bättre tjänar både nuvarande och nya användare

4. KanslerintieKanslersvägen21/2010 OAS

Kaavoitusarkkitehti Laurent DrueyLiikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen

Kaavanmuutoksella laajennetaan

Iso-Heikin palvelutaloa lisäämäl-lä sen länsipuolelle asuinkerros-taloja. Kanslerintien työkeskus-ta laajennetaan, ja ruotsalaisen päiväkodin tilalle suunnitellaan asuinkerrostaloja. Asemakaavan-muutos perustuu kaupunginval-tuuston 13.6.2011 hyväksymään Linnakaupungin osayleiskaavaan.Via planändringen ska servicehuset Iso-Heikki utvidgas så, att det byggs bostadshöghus på den västra sidan. Arbetscentralen vid Kanslersvägen utvidgas, och i stället för det svens-ka daghemmet planeras bostads-våningshus. Detaljplaneändringen baserar sig på delgeneralplanen för Slottsstaden som godkändes av stadsfullmäktige 13.6.2011.

5. VaasanpuistoVasaparken12/2010 OAS

Kaavoitusarkkitehti Laurent DrueyLiikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen

Kaavanmuutos tehdään lakkaute-tun Keskuspuhdistamon alueelle, jonka pinta-ala on noin 100.000 m². Suunnittelualuetta rajaavat Pansiontie, Vaasantie, Ruissalon-tie ja Kirstinpolku. Alueelle suun-nitellaan liike-, toimisto- ja asuin-kerrostaloja sekä 35-kerroksinen toimisto- ja asuntotorni. Kaavan-muutos perustuu kaupunginval-tuuston 13.6.2011 hyväksymään Linnakaupungin osayleiskaavaan. Suunniteltu kokonaiskerrosala on noin 180 000 k-m², ja asuntojen lukumäärä noin 1500. Planändringen gäller området för det tidigare Centralreningsverket. Om-rådet har en areal på cirka 100.000 m². Det område som ska planeras avgränsas av Pansiovägen, Vasavä-gen, Runsalavägen och Kirstistigen. På området planeras flervåningshus för affärer, kontor och bostäder samt ett kontors- och bostadstorn med 35 våningar. Planändringen baserar på den delgeneralplan för Slottsta-den som stadsfullmäktige godkände 13.6.2011. Den planerade totala vå-ningsytan kommer att omfatta cirka 180 000 m²-vy och antalet bostäder blir cirka 1500.

6. Linnanfältti, moderni puu- kaupunkihanke

Slottsfältet, ett modernt trästadsprojekt5/2006 OAS

Kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-KylliöLiikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen

Asemakaavanmuutos laaditaan teollisesta ja varikkokäytöstä va-pautuneen alueen kehittämiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi pal-veluineen. Tavoitteena on perin-teiseen puukaupunkimiljööseen sopeutuva täydennysrakentami-nen puurakentamista kehittämällä.En ändring av detaljplanen utarbetas för att det tidigare industri- och de-påområdet ska kunna utvecklas och omändras till ett område för bostä-der, arbetsplatser och olika service-former. Syftet är att utveckla träbyg-gandet så, att kompletteringsbyg-gandet anpassas till den traditionella trästadsmiljön.

7. VälikatuMellangatan26/2010 OAS

Kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström

Asemakaavanmuutos koskee kortteli 34:n tontteja 5 ja 6. Tontilla 5 sijaitsee Turun pääpaloasema ja

Varsinais-Suomen hälytyskeskus, tontilla 6 mm. drive-in pikaruoka-ravintola sekä kaksi 1800-luvulla rakennettua puutaloa. Asema-kaavanmuutoksen tavoitteena on tiivistää ja eheyttää kaupunkira-kennetta ja samalla saattaa erit-täin keskeisellä paikalla olevan korttelinosan asemakaava ajan-tasalle. Suunnitteluprosessin ai-kana tutkitaan tonttien 5 ja 6 lisä- tai täydennysrakentamismahdol-lisuudet. Denna detaljplaneändring gäller kvarter 34, tomterna 5 och 6. På tomt nr 5 ligger Åbo huvudbrand-station och Egentliga Finlands nöd-central, på tomt nr 6 bl. a. en drive-in snabbmatsrestaurang och två trä-hus uppförda på 1800-talet. Målet med denna ändring i detaljplanen är att förtäta och enhetliga stadsbilden och samtidigt uppdatera detaljpla-nen för denna verkligt centralt be-lägna kvartersdel. Under planerings-processen utreds möjligheterna för tilläggs- och kompletterande bygg-nation på tomterna 5 och 6.

8. Eerikinkatu 31 ja Eerikinkatu 33

Eriksgatan 31 och Eriksgatan 3315/2010 OAS4/2000 OAS

Kaavasuunnittelija Marja WesterlundKaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari

Naapuritonteilla valmistellaan uusien asuinkerrostalojen raken-tamisen mahdollistavia kaavan-muutoksia. Koulukadun kulmassa pyritään säilyttämään vanhat puiset asuin-talot, joista toinen on vaurioitunut tulipalossa. Tontin käytöstä laa-ditaan vaihtoehtoiset luonnokset, joissa pihapiiriin sijoitetaan uutta asuinrakentamista. Ursininkadun puolella tutkitaan kadunvarren yksikerroksisen siipirakennuksen korvaamista uudella asuinkerros-talolla. Molemmilla tonteilla autot sijoitetaan pääosin maan alle ja korttelin vehreys pyritään turvaa-maan sekä korttelin sisäosissa et-tä kaupunkikuvallisesti tärkeiden katupuiden osalta.På granntomterna bereds planänd-ringar som ger möjlighet att bygga nya bostadsvåningshus. I hörnet av Skolgatan eftersträ-vas att de gamla bostadshusen av trä ska bevaras. Det ena av husen har skadats i en eldsvåda. Alterna-tiva utkast kommer att utarbetas om användningen av tomten och där kommer nya bostadsbyggna-der att inplaceras på gårdsområdet. På Ursinsgatans sida undersöks om flygelbyggnaden i en våning på gat-sidan kan ersättas med ett nytt bo-stadsvåningshus. På båda tomter-na placeras bilarna i huvudsak un-der marken och strävan är att trygga grönskan i kvarteret, både i de inre delarna av kvarteret och genom trä-den längs gatan som är viktiga för stadsbilden.

9. Fortuna-kortteliKvarteret Fortuna 20/2009 OAS

Asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen

Kaupungintalon korttelin eli For-tunan kehittämisellä haetaan ai-van uudenlaisia luovan työn ja kaupan yhdistämisen mahdolli-suuksia. Kaavaluonnosvaiheessa ratkaistaan rakennusten suojelun ja täydennysrakentamisen pääpe-riaatteet.Syftet med utvecklandet av stads-huskvarteret, dvs. Fortunakvarteret, är att ta fram helt nya möjligheter att kombinera skapande arbete och

affärsverksamhet. I det skedet då planutkastet utarbetas fastställs de huvudsakliga principerna för bygg-nadsskyddet och kompletterings-byggandet.

10. KauppatoriSalutorget11/2011 OAS

Kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastariliikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen

Kauppatorin asemakaavanmuu-tos on osa Turun ydinkeskustan kehittämistyötä, jolla vahvistetaan Turun keskustan kaupallista ve-tovoimaa ja kilpailukykyä. Tavoit-teena on mahdollistaa yleissuun-nitelman mukaiset muutokset, torirakennusten rakentaminen, torinalainen pysäköintilaitos sekä siihen liittyvät yhteydet naapuri-kortteleihin kaupallisine tiloineen. Siirtämällä pysäköinti maan alle voidaan kevyen liikenteen edel-lytyksiä parantaa, vähentää ka-dunvarsipysäköintiä ja luoda si-ten viihtyisää, kävelypainotteista kaupunkiympäristöä myös kaava-alueen ulkopuolella. Detaljplaneändringen för salutorget är en del av arbetet med att utveckla Åbo stads kärncentrum för att ga-rantera centrumområdets kommer-siella dragningskraft och konkur-renskraft. Syftet är att möjliggöra de ändringar som ingår i översiktspla-nen, torgbyggnaderna, parkerings-anläggningen under torget samt för-bindelserna till de omgivande kvar-teren och affärslokalerna. En flytt-ning av parkeringen under marken innebär att förutsättningarna för den lätta trafiken kan förbättras och par-keringen längs gatorna minskas och således utformas en trivsam och fot-gängarvänlig stadsmiljö också utan-för planområdet.

11. TorinkulmaTorghörnet11/2009 OAS

Kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari

Tavoitteena on mahdollistaa alu-een tuleva kehitys ja sovittaa yh-teen ristiriitaisia tavoitteita siten, että rakennusten kulttuurihistori-alliset arvot turvataan ja alueen vanhaa rakennuskantaa täyden-netään kaupunkikuvaan sopivalla uudisrakentamisella. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta hyväksyi 24.5.2011 kaavaluonnoksen, jos-sa kulmatontilla on suojeltu kaksi rakennusta (Kajanuksen ja Bassin talot). Eerikinkadun varteen saa rakentaa nelikerroksisen uudis-rakennuksen ja Kauppiaskadun puutalon paikalle kaksikerroksi-sen uudisrakennuksen. Kulma-tontin keskelle saa rakentaa vie-reisen Eerikinkatu 6b:n korkuisen uudisrakennuksen. Lautakunta edellytti, että ehdotusvaiheessa selvitetään mahdollisuudet tehdä uudisrakennuksesta enintään Tu-run Sanomien rakennuksen kor-kuinen. Seuraava vaihe on kaa-vaehdotuksen valmistelu. Alvar Aallon merkkiteos, Turun Sano-mien toimitalo on suojeltu. Pää-tynäkymä säilyy katunäkymässä ja rakennuksen asema kaupunki-kuvassa. Avsikten är att ge möjligheter att ut-veckla området i framtiden och att sammanjämka de motstridiga målen så, att byggnadernas kulturhistoris-ka värde kan tryggas och det gam-la byggnadsbeståndet på området kompletteras med lämplig nybygg-nation som passar in i stadsbilden. Miljö- och planläggningsnämnden godkände 24.5.2011 ett planutkast, där två byggnader på hörntomten

Kaavakohteiden merkkien selitykset:

Kauppatori: Kaavan työnimi11/2011: Kaavan numero-tunnusOAS: Kaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointi-suunnitelma

Tecken- förklaringar:

Salutorget: Planens arbets-namn11/2011: Planens nummerbe-teckningOAS: För planen har uppgjorts ett program för deltagande och bedömning

Itäiset kaupunginosat– de östra stadsdelarna


1. KirkkotieKyrkovägen11/2010 OAS

Kaavoitusarkkitehti Christiane EskolinLiikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Asemakaavanmuutoksen tavoit-teena on tutkia nykyisen teol-lisuus- ja varastorakennusten korttelialueen muuttamista asu-miseen ja toimistokäyttöön. Poh-joisosa korttelialueesta on raken-tamaton. Korttelin eteläosassa on 1900-luvun alkupuolen teollisuus-rakennuksia, mm. entinen Merilän polkupyörätehdas. Muutosalueen itäosan Y-kortteli pysyy ennallaan.Syftet med detaljplaneändringen är att undersöka om det nuvarande kvartersområdet för industri- och lagerbyggnader kan omändras till ett område för bostäder och kontor. Den norra delen av kvartersområ-det är obebyggd. I den södra delen av kvarteret finns industribyggnader från början av 1900-talet, bl.a. Me-riläs tidigare cykelfabrik. Y-kvarteret i den östra delen av det område som omfattas av planändringen förblir oförändrat.

2. UhrimäkiOfferbacken9/2010 OAS

Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminenkaavoitusarkkitehti Christiane EskolinLiikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Asemakaavanmuutoksen tavoit-teena on tutkia Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvityk-

skyddas (byggnaderna Kajanus och Bassi). Vid Eriksgatan får en nybygg-nad i fyra våningar uppföras och i stället för trähuset vid Köpmansga-tan får en nybyggnad i två våningar uppföras. Mitt på hörntomten får en nybyggnad uppföras som är lika hög som den invidliggande byggnaden vid Eriksgatan 6b. Nämnden förut-satte att det i förslagsskedet utreds om det är möjlighet att nybyggnaden blir högst lika hög som Turun Sano-mats hus. Nästa skede är bered-ningen av planförslaget. Alvar Aaltos verk, Turun Sanomats hus är skyd-dat. Husgaveln kommer att kvarstå i gatubilden och byggnaden kommer att ha kvar sin ställning i stadsbilden.

12. Vänrikinkatu 4 ja 6

Fänriksgatan 4 och 631/2007 OAS

Kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö

Asemakaavanmuutoksella tut-kitaan lisärakentamismahdolli-suuksia ns. toimiupseerikerhon tontille.Ändringen av detaljplanen innebär att möjligheterna till tillbyggnad un-dersöks på den s.k. befattningsof-ficersklubbens tomt.

13. Turunmaan sairaala

Åbolands sjukhus14/2009 OAS

Kaavoitusarkkitehti Iina PaasikiviLiikennesuunnitteluinsinööri Tapio Hartikainen

Turunmaan sairaala on kulttuuri-historiallisesti merkittävä kohde. Sairaalan tulevan kehityksen tur-vaamiseksi tutkitaan sen laajen-tamista ja täydentämistä palve-luasumisella naapuritontille, os. Kaskenkatu 15. Asemakaavan-muutoksella ratkaistavia asioita ovat rakennussuojelun laajuus, uudisrakentamisen määrä, tontti-jako sekä liikenteen ja autopaik-kojen järjestäminen. Alueelta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys. Luonnos pyritään saat-tamaan lautakunnan käsittelyyn kevään 2012 aikana. Åbolands sjukhus är ett kulturhis-toriskt viktigt objekt. För att trygga sjukhusets framtida utveckling un-dersöks en utvidgning av sjukhuset och en komplettering med service-boende på granntomten, adressen Kaskisgatan 15. De frågor som ska avgöras via en ändring av detaljpla-nen är byggnadsskyddets utsträck-ning, nybyggnationens omfattning samt trafiken och bilplatserna. En byggnadshistorisk utredning har gjorts på området. Enligt planerna ska utkastet framläggas för nämnd-behandling våren 2012.

14. Sirkkalankatu 37Sirkkalagatan 37

Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi

Asuntoyhtiö on anonut kaavan-muutosta tontilleen niin, että ton-tin perälle saisi rakentaa uuden kerrostalon. Asemakaavanmuu-toksen valmistelu käynnistyy ta-voitteen mukaan vuoden 2012 loppupuolella. Bostadsbolaget har anhållit om en planändring för sin tomt så, att man inne på tomten får bygga ett nytt flervåningshus. Beredningen av de-taljplaneändringen inleds enligt pla-nerna i slutet av 2012.

15. Sepänkatu 5Smedsgatan 529/2010 OAS

KaavoitusarkkitehtiNella Karhulahti

Hyväksytyn kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan asemakaavan-

muutos tontin täydennysrakenta-miseksi yhteistyössä tontin omis-tajan kanssa. Kaupunki on myy-nyt tontin osoitteessa Sepänkatu 5 tarjouskilpailulla, jossa ostaja on hyväksytyn kaavamuutosluon-noksen mukaisesti esittänyt, mi-ten tonttia käytetään täydennys-rakentamiseen. Sirkkalankadun varrella on kulttuurihistoriallises-ti arvokkaita rakennuksia, joiden rakennussuojelun laajuudesta päätetään asemakaavanmuutok-sessa. Täydennysrakentamisen määrä ja laatu sovitetaan ympä-ristöön. På basis av det godkända planut-kastet kommer en detaljplaneänd-ring att utarbetas för komplette-ringsbyggande på tomten i samar-bete med tomtägaren. Staden har sålt tomten vid Smedsgatan 5 på basis av anbudsgivning, där köpa-ren i enlighet med utkastet till plan-ändring har lagt fram hur komplet-teringsbyggandet ska utformas på tomten. Längs Sirkkalagatan finns byggnader som har kulturhistoriskt värde, och för dessa fattas beslut om byggnadsskyddets omfattning i samband med ändringen av detalj-planen. Omfattningen av och kvalite-ten på det kompletterande byggan-det anpassas till omgivningen.

16. Kaupungin- teatteri ja virastotalo

Stadsteatern och ämbetsverkshuset 50/2001 OAS


Teatterin laajennusta ja virasto-talon pysäköintiä koskeva ase-makaavanmuutos on luonnokse-na hyväksytty vuonna 2006. Asia jäi muuttuneitten tavoitteitten takia tuolloin kesken. Nyt Kau-punginteatterin perusparannus ja toiminnallinen muutos on nyt ajankohtainen ja suunnitteluvai-heessa. Teatterin arkkitehtoniset muutokset suunnitellaan siten, et-tä luonnoksen suojelumääräykset otetaan huomioon. Asemakaa-vanmuutoksen ehdotus tuodaan käsittelyyn keskeisten rakennus-suunnittelukysymysten ratkettua niin, että teatterin laajennus voi-daan toteuttaa aiotussa aikatau-lussa. Den ändring av detaljplanen som omfattar tillbyggnaden av teatern och parkeringsplatser för ämbetshu-set godkändes i form av ett utkast 2006. Till följd av ändringar i de upp-ställda målen slutfördes ärendet in-te. Nu är det aktuellt med en grund-lig renovering av stadsteatern och verksamhetsmässiga förändringar och planeringsskedet pågår. De ar-kitektoniska förändringarna på tea-tern planeras så, att skyddsbestäm-melserna i utkastet beaktas. Försla-get till ändring av detaljplanen tas till behandling efter att de väsentligaste frågorna i byggnadsplaneringen har löst, så att tillbyggnaden av teatern kan genomföras enligt tidtabellen.

17. L-tehdas ja Kaasukello

L-fabriken och Gasklockan 19/2009 OAS


Entisellä telakka-alueella on kak-siosainen, L:n muotoinen, säily-tettävä konepajahalli. Asemakaa-vanmuutoksella sallitaan tehdas-rakennuksen käyttö asumiseen ja liiketoimintaan tuotannollisen toiminnan ohella. Stålarminka-dun varrelle on ehdotettu uutta kerrostalon tonttia. Ns. Valkoisen talon asemakaava kaipaa sekin uudistamista. Lisäksi Turku Ener-gian lämpöakkuna nyt toimivaan kaasukelloon sisältyy kehittämis-mahdollisuuksia, jotka edellyttä-vät kiinteistöjärjestelyjä ja katu-

yhteyttä. Kaasukellon ja L-tehtaan välillä on rakentamaton kerrosta-lon tontti, jonka alaa ja rakennus-oikeutta pienennetään ehdotuk-sessa. Asemakaavanmuutoksen ehdotus on ollut lausunnoilla ja se tulee julkisesti nähtäville kevään 2012 aikana. På det tidigare varvsområdet finns en tvådelad L-formad verkstadshall som ska bevaras. Ändringen av de-taljplanen ska tillåta att fabriksbygg-naden vid sidan av produktions-verksamhet används för bostads-ändamål och affärsverksamhet. Vid Stålarmsgatan har föreslagits en ny tomt för ett flervåningshus. Detaljpla-nen för det s.k. Vita huset kräver li-kaså förnyelse. Dessutom finns det möjligheter att utveckla gasklockan som Åbo Energi nu använder som

värmeackumulator, och detta förut-sätter fastighetsarrangemang och gatuförbindelser. Mellan gasklockan och den L-formade fabriken finns en obebyggd tomt för ett flervånings-hus, vars areal och byggrätt minskas i förslaget. Förslaget till detaljplane-ändring har varit på remiss och ska framläggas offentligt våren 2012.

18. KombikouluKombiskolan13/2011 OAS

Kaavoitusarkkitehti Iina PaasikiviLiikennesuunnitteluinsinööri Tapio Hartikainen

Vähä-Heikkilän koulun yhteyteen suunnitellaan uutta ruotsinkielis-tä päiväkodin ja alakoulun yhdis-

seen perustuvan Ylioppilasky-lä-Halinen -runkobussilinjan lin-jausvaihtoehtoja ja toteuttamise-dellytyksiä sekä selvittää uusien asuinrakennusten sijoittamismah-dollisuuksia ja -vaihtoehtoja Ku-raattorinpolun eteläpuolelle ja Ha-listentien länsipuolelle.I samband med detaljplaneändring-en, som syftar till att utreda linje-ringsalternativen och möjligheterna att genomföra stomlinjen för buss-trafiken mellan Studentbyn och Hal-lis i enlighet med utredningen om kollektivtrafiken i Åboregionen 2020, utreds också placeringsmöjligheter-na och -alternativen för nybyggna-tion av bostadshus på områdena söder om Kuratorsstigen och väster om Hallisvägen.

3. KoroinenKorois 8/2012

Kaavoitusarkkitehti Oscu UurasmaaLiikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Turun historian kannalta erityisen merkityksellisen alueella tutkitaan alueen lisärakentamisen mahdol-lisuuksia yleiskaavan mukaisesti, Aurajokivarren kulttuurimaisemaa ja virkistysarvoja vaalien. Alueen liikennejärjestelyjä suunnitellaan kehitettäväksi siten, että Marku-lantie yhdistetään Koroistenkaa-reen sekä nykyisen market-alueen länsipuolelta Halistensillalle. Mar-kulantien jatketta suunnitellaan rakennettavaksi siten, että rauta-tie alitetaan ja Vähäjoki ylitetään. Suunnitelmassa Maarian Kirkkosil-ta jäisi kevyen liikenteen käyttöön.Området är särskilt viktigt med tanke på Åbo stads historia, och möjlighe-

terna till tillbyggnad undersöks i enlighet med generalplanen så, att kulturlandskapet längs Aura å och rekreationsvär-dena beaktas. Enligt planerna

ska trafikarrangemangen på området utvecklas så, att Marku-

lavägen får en förbindelse till Koro-isbågen samt en förbindelse till Hal-lisbron på den västra sidan av det nuvarande stormarknadsområdet. Enligt planerna ska förlängningen av Markulavägen byggas så, att vägen går under järnvägen och över Vähä-joki. Enligt planerna ska Kyrkobron i S:t Marie anvisas för lätt trafik.

Koroisten kaavasta ja Korois-tenkaaresta (kts. kohde 4.) järjestetään yhteinen yleisö-tilaisuus kevään 2012 aikana. Tilaisuudessa esitellään alus-tavia suunnitelmia ja käydään keskustelua niistä. Tarkempi ajankohta ja paikka ilmoite-taan myöhemmin.

Våren 2012 kommer ett möte för allmänheten att ordnas där både Korois och Koroisbågen kommer att diskuteras (se ob-jekt nr 3). Vid mötet kommer de preliminära planerna att presen-teras som underlag för diskus-sionen. Tid och plats meddelas senare.

4. Koroistenkaari Koroisbågen 6/2011 OAS

Kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Asemakaavan tavoitteena on tut-kia Koroistenkaaren ja Ohitustien väliin jäävän asemakaavoittamat-toman alueen muuttamista liike- ja toimistorakennusten alueek-si. Pääosin kaupungin omistama alue on rakentamatonta pelto- ja metsäaluetta. Tarkoituksena on myös selkiyttää alueen ulkoilu- ja virkistysreitistö. Kaavalla tut-kitaan samalla mahdollisuutta Kaarinan kaupungin puolelle si-joittuvan tuotanto- ja liikeraken-nusalueen liittämistä Turun katu-verkostoon.Syftet med detaljplanen är att un-dersöka om det område som sak-nar detaljplan mellan Koroisbågen och Omfartsvägen kan ändras så, att det blir ett område för affärs- och kontorsbyggnader. Området är i hu-vudsak i stadens ägo och det är ett obebyggt åker- och skogsområde. Avsikten är också att skapa ett kla-rare nätverk av frilufts- och rekrea-tionsleder på området. I planen un-dersöks samtidigt om det område för produktions- och affärsbyggna-der som finns på S:t Karins sida kan anslutas till Åbo stads gatunät.

telmää, kombikoulua. Uusi kou-lu palvelee koko eteläisen Turun aluetta. Koulun sijoittumisesta tutkitaan mm. siitä lähtökohdas-ta, että saattoliikenne toimii tur-vallisesti. Vähä-Heikkilän koulun vanha rakennuskanta on suojelu-kohde ja koulumäki on maisemal-lisesti arvokas kokonaisuus. I samband med skolan i Lillheikkilä planeras en kombination som om-fattar ett nytt svenskt daghem och en lågstadieskola, en kombiskola. Den nya skolan ska betjäna hela det södra området i Åbo. Placeringen av skolan undersöks bl.a. så, att ut-gångspunkten är att angöringstrafi-ken blir trygg. Det gamla byggnads-beståndet för skolan i Lillheikkilä är ett skyddsobjekt och landskapsmäs-sigt är skolbacken en värdefull helhet.

Pohjoiset kaupunginosat – de norra stadsdelarna


1. Koskennurmi 42/2006 OAS

Kaavoitusarkkitehti Outi SarjakoskiLiikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Tampereen valtatien Jäkärlän liit-tymän läheisyyteen Pyhtymäen ja Paattistenjoen väliselle alueelle on suunnitteilla yleiskaavan mu-kainen noin 900 asukkaan pien-taloalue. Aluetta suunniteltaes-sa on tavoitteena ollut maaston muotoja myötäilevä luonnonlä-heinen ja maaseutumainen pien-taloalue, jonka jokaiselta tontil-ta on helppo pääsy ympäröivil-le laajoille virkistysalueille. Ase-makaava on valmistumassa tänä vuonna, mutta toteutusvuorossa tämä pääosin kaupungin omista-malle maalle sijoittuva asuinalue on vasta viereisen, Yli-Maarian Vakiniitun alueen jälkeen.I närheten av Jäkärläanslutningen längs Tammerfors riksväg på områ-det mellan Pyhtybacken och Patisån planeras i enlighet med generalpla-nen ett småhusområde med cirka 900 invånare. Vid planeringen är av-sikten att utforma ett naturnära små-husområde som följer landskapets former och har landsbygdskaraktär och där det från varje tomt är enkelt att nå de omgivande vidsträckta re-kreationsområdena. Detaljplanen kommer att färdigställas i år, men ut-byggnaden av detta bostadsområde som huvudsakligen finns på stadens mark kommer att ske först efter ut-byggnaden av det invidliggande Va-kiniittuområdet i Övre S:t Marie.

Asemakaavaehdotuksesta on tehty havainnevideo. Se on katsottavissa osoittees-sa www.turku.fi/kaavahaku > Asemakaavat > Koskennurmi.

Förslaget till detaljplan presenteras i en videoinspelning (på fin-ska). Videoinspelningen kan ses via www.turku.fi/kaavahaku > Asemakaavat > Koskennurmi.

2. Jäkärlän KailaKaila, Jäkärlä 3/2010 OAS

Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Yleiskaavan mukaista laajaa pien-taloaluetta suunnitellaan. Ett vidsträckt småhusområde i en-lighet med generalplanen planeras.

3. Maa-ainespuisto Park för marksubstanser34/2007 OAS

Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Laajaa ylijäämämassojen sijoi-tuspaikkaa sekä muiden maa-ainesten käsittelyä ja varastoin-tia mahdollistavaa aluetta suun-nitellaan Saramäkeen. Samassa yhteydessä on tarkoitus ajanmu-kaistaa ja lisätä alueen työpaikka-kortteleita. Toijalan radan hyödyn-tämistä osana siihen rajoittuvien työpaikkakortteleiden toimintaa tutkitaan.I Starrbacka planeras ett vidsträckt område för deponi av överskotts-jord samt för behandling och upp-bevaring av andra marksubstanser. I samband med detta är det me-ningen att revidera och lägga till nya arbetsplatskvarter i området. Utnytt-jandet av Toijalabanan undersöks inom ramen för verksamheten i de angränsande arbetsplatskvarteren.

4. MustasuoSvartkärret34/2009, OAS

Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Kaavan tavoitteena on luoda alu-eelle yhtenäinen työpaikkakortte-listo, joka voi hyödyntää toimin-nassaan myös junarataa. Osana kaavakokonaisuutta tulee tutkit-tavaksi, mikä käyttötarkoitus on mahdollista ja tarkoituksenmu-kaista osoittaa Kapanalhonkadun varren asuinkiinteistöille.Syftet med planen är att på området skapa enhetliga arbetsplatskvarter, som i sin verksamhet kan dra nyt-ta också av järnvägen. Inom ramen för hela planen ska undersökas vil-ket användningssyfte som kan och som det är ändamålsenligt att an-visa för bostadsfastigheterna längs Kappdalsgatan.

1. HaarlanlahtiHarlaxviken23/2010 OAS

Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen

Tammistontien eteläpuolelle suunnitellaan osayleiskaavan mu-kaista pientaloaluetta sekä virkis-tys- ja uimaranta-aluetta.På den södra sidan av Tammisto-vägen planeras ett småhusområ-de samt ett rekreations- och bad-strandsområde i enlighet med del-generalplanen.

2. MetsolaKaavoitusarkkitehti Katja Tyni-KylliöLiikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola

Asemakaavan tavoitteena on täy-dentää pientaloasutusta uusilla rakennuspaikoilla ja saattaa alue kunnallistekniikan piiriin.Syftet med detaljplanen är att kom-plettera småhusbebyggelsen med nya byggplatser och bygga kom-munalteknik på området.

3. Illoistenjärvi pohjoinen

Sjön Illoinen norra21/2009 OAS Kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-KylliöLiikennesuunnitteluinsinööriHarry Jaakkola

Asemakaavan tavoitteena on to-teuttaa Hirvensalon osayleiskaa-van aluevarauksia pientalojen täy-dennysrakentamista varten.Syftet med detaljplanen är att ge-nomföra de områdesreserveringar för komplettering av småhusbyg-gandet som ingår i delgeneralplanen för Hirvensalo.

4. SärkilahtiSärkilax


Kukolantien kaavoittamista jatke-taan Toijaistentien kiertoliittymäs-tä Särkilahteen. Pientaloalueiden ja virkistysalueiden sijoittumista alueelle tutkitaan. Arbetet med att planlägga Kukola-vägen fortsätter på avsnittet mellan rondellen vid Toijaisvägen och Särki-lax. Utreds var småhusboende och rekreationsområden kan placeras på området.

5. Päivärinne32/2007 OAS


Hirvensalon Särkilahteen, Sär-kilahdentien ympäristöön sekä Särkilahdentien ja Pikikurjentien väliselle alueelle suunnitellaan osayleiskaavan mukaisia pienta-loalueita.På Hirvensalo planeras i Särkilax, på området vid Särkilaxvägen samt på området mellan Särkilaxvägen och

Becktranevägen småhusområden I enlighet med delgeneralplanen.

6. Hirvensalon koulu

Skolan i Hirvensalo17/2007 OAS

Kaavoitusarkkitehdit Päivi Siponen ja Katja Tyni-Kylliö

Hirvensalon aluekeskuksena al-kanut asemakaavaprosessi kes-kittyy nyt 0-9 luokkien n. 790 op-pilaan yhtenäiskoulun, päiväko-din, nuorisotoimen tilojen, neuvo-la- ja kouluterveydenhoitotilojen sekä kirjaston kaavoittamiseen Vanhan Kakskerrantien ja enti-sen Syvälahden navetan väliselle pellolle, Hiihtokeskuksen viereen. Asemakaavaluonnos on hyväk-sytty ympäristö- ja kaavoituslau-takunnassa 13.9.2011. Hirvensalon koulusta pidetään keväällä 2012 arkkitehtuurikut-sukilpailu, jonka ehdotuksia esi-tellään asukkaille. Kaavaluonnos täydentyy ehdotukseksi kilpailun jälkeen syksyllä 2012. Tavoitteena on, että koulu aloittaa toimintansa syksyllä 2016.Den detaljplaneprocess som in-leddes som ett områdescentrum på Hirvensalo koncentreras nu på planläggning av en enhetsskola för klasserna 0-9 med cirka 790 elever, ett daghem, lokaliteter för ungdoms-väsendet, lokaliteter för barnrådgiv-ningen och skolhälsovården samt ett bibliotek på åkern mellan Gamla Kakskertavägen och den tidigare la-dugården i Syvälahti, invid skidcen-tret. Miljö- och planläggningsnämn-den godkände 13.9.2011 utkastet till detaljplan. Våren 2012 kommer en tävling för inbjudna arkitekter att ordnas om skolan på Hirvensalo och förslagen kommer att presenteras för invånar-na. Planutkastet kommer att kom-pletteras efter tävlingen och hösten 2012 kommer ett förslag att framläg-gas. Avsikten är att skolan ska inleda verksamheten hösten 2016.

Saaret - öarna

liikenteen verkostoon. Kaupungin omistama alue on pääosin rakentamatonta ja maas-toltaan on hyvin vaihtelevaa. Tälle alueelle tutkitaan moni-ilmeisen ja tiiviin kerrostaloalueen sekä pien-taloalueen sijoittamista omalei-maisen kaupunkikuvan luomisek-si. Kaavanmuutoksessa tarkas-tellaan myös Jaaninlaakson mer-kityksen vahvistamista ulkoilu- ja virkistysalueena.Syftet med detaljplanen är att utfor-ma ett nytt bostadsområde på det tidigare kasernområdet. I detta sam-

5. Pääsky- vuorenrinne

Svalbergabrinken30/2009 OAS

Kaavoitusarkkitehti Christiane EskolinLiikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Asemakaavan tavoitteena on to-teuttaa entiselle kasarmialueelle uusi asuinalue, jonka yhteydessä tutkitaan alueen liittyminen ole-massa olevaan katu- ja kevyen

Itäiset kaupunginosat – de östra stadsdelarnamanhang undersöks hur området ska anslutas till gatunätet och cy-kel- och gångvägarna på området. Staden äger området och det är i huvudsak obebyggt och terrängen är mycket varierande. På området undersöks möjligheterna att utforma ett mångfasetterat och tätbebyggt höghusområde samt ett småhus-område så, att det uppstår en unik stadsbild. I planändringen granskas också om Jahndalen kan få ökad betydelse som frilufts- och rekrea-tionsområde.

7. Harjattula

35/2010 OAS

Kaavoitusarkkitehti Oscu UurasmaaLiikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola

Harjattulan golf-kentän ja Paasiki-viopiston ympäristöön on tarkoi-tus järjestää loma-asuntomessut vuonna 2014. Loma-asuntomes-sualuetta kaavoitettaessa tutki-taan samalla muitakin lisäraken-tamisen mahdollisuuksia alueella sekä katuverkoston kehittämistä. Alueelle on laadittu asema-kaavaluonnos sekä pidetty ylei-sötilaisuus. Kaavoitus jatkuu sel-vitysten, erikoissuunnitelmien ja maankäyttösopimusten laadinnan sekä asemakaavaehdotuksen tar-kentumisen myötä.År 2014 ordnas en fritidsbostads-mässa på området kring golfbanan i Harjattula och Paasikiviinstitutet. Vid planläggningen av området för fritidsbostadsmässan undersöks samtidigt också andra möjligheter till tillbyggnad på området samt ut-vecklande av gatunätet. Ett utkast till detaljplan för om-rådet har utarbetats och ett möte för allmänheten har också ordnats. Planläggningen fortsätter så, att ut-redningar och specialplaner görs upp och markanvändningsavtal in-gås. Dessutom preciseras detaljpla-neförslaget.

Hirvensalon kirjaston perin-teinen kaavanäyttely pide-tään tänä vuonna 7.5.–22.6. Aluearkkitehdit ovat paikalla esittelemässä ajankohtaisia kaavoja maanantaina 14.5. klo 17–18.30.

Den traditionella planutställning-en i Hirvensalo bibliotek ordnas i år 7.5–22.6. Områdesarkitek-terna är på plats måndagen 14.5 kl. 17–18.30 och presen-terar de aktuella planerna.

1. Honkamäen- puisto

Furubergsparken31/2009 OAS

Kaavoitusarkkitehti Outi SarjakoskiLiikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola

Honkamäenpuistoon, Luolavuo-ren ja Mäntyrinteen vanhainkotien läheisyyteen suunnitellaan yleis-kaavan mukaista asuin- ja palve-lurakentamista. I Furubergsparken och i närheten av ålderdomshemmen i Luolavuori och Tallbacken planeras bostadshus och servicebyggnader i enlighet med ge-neralplanen.

2. Skanssin Vallikatu

Vallgatan på Skansenområdet

Kaavoitusarkkitehti Anja LatvalaLiikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola

Skanssin aluekeskuksen ja tule-van ”5E5” asuntoalueen väliselle peltomaalle tutkitaan osayleis-

Eteläiset kaupunginosat – de södra stadsdelarna

Läntiset kaupunginosat– de västra stadsdelarna

Luoteiset kaupunginosat – de nordvästliga stadsdelarna


1. Metsäkumpu 3/2011 OAS

Kaavasuunnittelija Marja Westerlund

Kaavanmuutoksella tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa alueel-le tuetun asumisen rakentamista ja muistisairaiden palveluyksikön laajentamista. Samalla ajanmu-kaistetaan kaavatilannetta Varus-mestarintien katualueen osalla.Vid planändringen undersöks om det finns möjligheter att bygga bo-städer för personer i behov av as-sisterat boende på området och att utvidga serviceenheten för personer med minnessjukdomar. Samtidigt uppdateras planläggningssituatio-nen på en del av gatuområdet för Rustmästarvägen.

2. MunttismäkiMunttisbacken37/2008 OAS

Kaavoitusarkkitehti Anna-Leena JokitaloLiikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Asemakaavamuutoksen tavoit-

1. OjarantaKaavoitusarkkitehti Nella KarhulahtiLiikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela

Asemakaavanmuutoksen tavoit-teena on tutkia Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvityk-seen perustuvan Muhkuri-Vieno-la -runkobussilinjan linjausvaih-toehtoja ja toteuttamisedellytyk-siä, sekä selvittää uusien asuin-rakennusten sijoittamismahdol-lisuuksia ja -vaihtoehtoja Jyrk-kälään, Muhkuriin ja Vienolaan rajoittuvalle alueelle.I samband med detaljplaneändring-en, som syftar till att utreda linje-ringsalternativen och möjligheterna att genomföra stomlinjen för buss-trafiken mellan Muhkuri och Vienola i enlighet med utredningen om kol-lektivtrafiken i Åboregionen 2020 un-dersöks också möjligheterna för ny-

teena on tehdä mahdolliseksi pientalonalueen toteuttaminen Hiidenkadun molemmille puolelle sekä nykyisten katujen päätteiden täydentäminen muutamilla asuin-tonteilla. Mäkialue ja radanvarsi säilytetään virkistysalueena. Syftet är att ändringen av detaljpla-nen ska ge möjligheter att bygga ett småhusområde på båda sidor av Hiisigatan samt att komplettera områdena i änden av befintliga ga-tor med några bostadstomter. Back-området samt området längs med järnvägen bevaras som ett rekrea-tionsområde.

3. Hellas17/2010 OAS


Asemakaavamuutoksen tavoit-teena on antaa kaavalliset mah-dollisuudet asumiselle ja palve-lutalomuotoiselle asumiselle, lii-kuntapalveluille sekä koulutus-, toimisto- ja pienimuotoiselle lii-kekäytölle. Entisen Leafin teh-dasalueen varasto- ja teollisuus-

kaavan mukaisesti asuin-, työ-paikka- tai liikerakentamisen si-joittumista.På åkerområdet mellan Skansens områdescentrum och det planerade bostadsområdet ”5E5” undersöks i enlighet med delgeneralplanen var bostads-, arbetsplats- eller affärs-byggnader kan placeras.

3. Skanssin asuntoalue ”5E5”

Skansens bostadsområde ”5E5”27/2005 OAS

Kaavoitusarkkitehti Anja LatvalaLiikennesuunnitteluinsinööriHarry Jaakkola

Suunnittelualue on Skanssin har-jun ja Helsingin valtatien varren metsäisten mäkien välinen ta-sainen peltoalue. Asemakaavan laadinnan tavoitteena on mah-dollistaa osayleiskaavan mukai-nen vetovoimainen asuinalue, jol-la on sekä pientaloja että kerros-taloja. Asuinalueen pinta-ala on noin 19 hehtaaria, luonnosteltu kerrosalamäärä noin 52 000 k-m2

ja arvioitu asukasmäärä runsaat 1000.

Korkeimmat rakennukset sijoittu-vat kokoojakatujen varsille. Niiden kerrosluku on III 4/5 -II 4/5. Kortte-lien mittakaava pienenee sisäosia ja puistoa kohti edettäessä, ja kerrosluku alenee II:een. Kadun-varsirakennukset ovat kerrosta-loja, sisäpihoilla on pienkerros- ja rivitaloja. Rakennukset mutkitte-levat käärmemäisesti kohti puis-toa muodostaen vaihtelevia piha-tiloja. Pysäköintialueet sijaitsevat maantasossa pienissä yksiköissä. Det område som ska planeras är det jämna åkerområdet mellan de skogsbevuxna backarna längs åsen på Skansenområdet och Helsingfors riksväg. Målet är att utarbetandet av en detaljplan ska ge möjligheter att bygga ett attraktivt bostadsområde med både småhus och flervånings-hus i enlighet med delgeneralpla-nen. Bostadsområdet har en areal på cirka 19 hektar, den kalkylerade våningsytan omfattar cirka 52 000 m2-vy och det beräknade antalet in-vånare drygt 1000. De högsta byggnaderna kom-mer att placeras längs matargator-na. Byggnadernas våningstal blir III 4/5 -II 4/5. Skalan i kvarteren mins-kar i riktning mot de inre delarna och parken, och våningstalet minskar till II. Längs gatorna byggs flervånings-hus, på de inre gårdarna byggs låg-hus och radhus. Byggnaderna kom-mer att slingra sig inåt mot parken och bilda varierande gårdsrum. Par-keringsområdena kommer att byg-gas som små enheter på marknivå.

4. Kaarninko20/2010 OAS

Kaavoitusarkkitehti Oscu UurasmaaLiikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola

Kaarningon vedenottamon ympä-ristössä tutkitaan lisärakentami-sen mahdollisuuksia osayleiskaa-van mukaisesti. Rajakivenkadun

byggnation av bo-stadshus på områ-det mellan Jyrkkälä, Muhkuri och Vienola.

2. UpalingontieUpplingevägen8/2009 OAS

Kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti

Upalingontien eteläpuolelle, osin kaupungin omistamalle maalle, tutkitaan pientaloalueen sijoittu-mista. Naantalintie kaavoitetaan maantieksi ja Pernontie kaduksi.På området söder om Upplingevä-gen utreds möjligheterna för små-husboende. Nådendalsvägen pla-neras som landsväg och Pernovä-gen som gata.

ja Välskärinkadun päätteeseen tutkitaan pienimuotoista lisära-kentamista. Vedenottamon vie-reinen metsikkö on tarkoitus jät-tää pääasiassa virkistysalueeksi. Kaavoituksessa huomioidaan Skanssin osayleiskaavan mukai-nen uusi liittymä Uudenmaantiel-le. Alueella on tärkeä ulkoilureitti sekä siihen liittyvä Uudenmaan-tien alikulku. Niiden on tarkoitus säilyä. Alue on pohjavesialuetta, ja siellä saattaa olla pilaantuneita maita. Alueelle järjestettiin kansain-välinen suunnittelukilpailu. Kaa-voitusta jatketaan voittaneen eh-dotuksen pohjalta. Ehdotuksessa korostuu asumisen yhteisöllisyys rakennusten muodostaessa yh-teisiä pihapiirejä ja korttelikoko-naisuuksia. Alueen toteuttami-sessa tullaan harkitsemaan erilai-sia toteutusmalleja kuten ryhmä-rakentamista tai rakennusliikkeen toteuttamaa pientaloasumista. På området kring vattentäkten i Kaarninko undersöks om det finns möjligheter till tillbyggnad i enlighet

med delgeneralplanen. I änden av Råstensgatan och Fältskärsgatan undersöks möjligheterna till små-skalig tillbyggnad. Meningen är att i huvudsak anvisa skogsdungen i när-heten av vattentäkten som rekrea-tionsområde. I planläggningen beaktas den nya anslutningen till Nylandsvägen som ingår i delgeneralplanen för Skansen. På området finns en viktig friluftsled och i anslutning till den en underfart under Nylandsvägen. Meningen är att de ska bevaras. Området är ett grundvattenområde, och det kan fin-nas nedsmutsad mark på området. För området ordnades en inter-nationell planeringstävling. Plan-läggningen fortsätter utgående från det vinnande förslaget. I det beto-nas samhörigheten på bostadsom-rådet så, att byggnaderna bildar gemensamma gårdsområden och kvarteren utformas till helheter. Vid utbyggnaden av området kommer olika modeller för bebyggandet att övervägas, såsom gruppbyggande och småhusboende som genomförs av byggföretag.

käyttö on tarkoitus mahdollistaa jatkossakin. Syftet med detaljplaneändringen är att utforma planmässiga möjligheter för bostäder, servicehus och mo-tionstjänster samt utbildning, kon-tor och småskalig affärsverksam-het. Syftet är att också framdeles ge möjligheter att utnyttja Leafs tidigare fabriksområde för lager- och indu-striverksamhet.

4. Paltanpuisto, Kärsämäen sorakuoppa

Palttaparken, Grustäkten i Kärsämäki39/2002 OAS


Soranoton jälkeen hoitamatto-mana olleelle Kärsämäen vanhal-le sorakuoppa-alueelle laaditaan asemakaavanmuutos. Tavoit-teena on sijoittaa alueelle sekä asuinrakennuksia että puistoa. Plassinkadun varren rakentama-ton rivitalotontti poistetaan ja pai-kalla kasvava hyvä mäntypuusto säästetään. En ändring av detaljplanen utarbe-tas för det gamla grustäktsområdet i Kärsämäki som varit oskött sedan grustäkten upphörde. Målet är att placera både bostadsbyggnader och en park på området. Den obe-byggda radhustomten vid Plassiga-tan stryks och det fina tallbeståndet på platsen bevaras.

c Sami Vikström ja Turun kaupunki.

Kaarningon alueella järjestetyn kansainvälisen suunnittelukilpailun voitti arkkitehti Sami Vikströmin ehdotus ”Garden state”.

• Vs. suunnittelupäällikkö Matti Salonen• Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimisto• Asiakaspalvelu: puh. 2624 300


Liikenne- ja katusuunnittelu

Vs. suunnittelupäällikkö Matti SalonenKadunsuunnittelupäällikkö Kari Linnakoski

Keskustan liikennesuunnittelussa ovat ajankohtaisia mm. pysäköinnin järjestely ja viihtyisien jalankulku- ja pyöräily-ympäristöjen kehittäminen. Nämä teemat ovat mukana LISUKE -projektissa, joka on kokonaisvaltai-nen suunnitelma keskustan liikenne-järjestelyjen kehittämiseksi. Suunni-telma tulee muodostamaan Turun yleiskaava 2035:n liikennetarkaste-lun keskustaa koskevan osuuden.

Hirvensalon osayleiskaavaan liit-tyen selvitetään sekä saaren sisäi-sen liikenneverkon kehittämistä että Hirvensalon ja mantereen välisiä lii-kenneyhteyksiä. Hirvensalon Sortta-mäestä Pitkäsalmen ylitse Uittamol-le johtavan uuden sillan korvaajana tai täydentäjänä tarkastellaan useita tunneliyhteysvaihtoehtoja.

Koroisten ja Koroistenkaaren asemakaavojen laadintaan liittyen tarkastellaan suunniteltavien uusien pääkatujen liikenteellisiä ratkaisuja ja alueen olemassa olevan katuverkon liittymistä niihin. Hankkeiden vaiku-tuksia tarkastellaan sekä laajemman liikenneverkon kannalta että alueen sisäisten liikenteellisten ja ympäris-töllisten vaikutusten kannalta.

Pikaraitiotien toteuttamisesta tehtävän päätöksen pohjaksi aloite-taan pikaraitiotien yleissuunnitelman laatiminen.

Katusuunnitelmia laaditaan useille uusille asemakaava-alueil-le. Näitä ovat Kakola, Linnanfältti, Al-fa Barker Raunistulassa, Kärsämäen kartano, Telakkaranta, Suikkilan kar-tano, Maa-ainespuisto ja Rata Sam-makko Saramäessä sekä Toijaisten rinne Hirvensalossa. Lisäksi katu-suunnitelmia laaditaan useille muille kaduille, joiden liikenteellisiä tai tekni-siä järjestelyjä ollaan parantamassa.

Keskustassa kohteina ovat mm. Tuureporinkatu, Humalistonkatu ja Puutarhakatu. Niitä pyritään kehittä-mään pyöräily-yhteyksinä. Naantalin pikatien Vakka-Suomentien ja Pitkä-mäenkadun väliselle osuudelle suun-nitellaan uusi lisäkaista keskustasta poispäin kulkevan liikenteen suju-voittamiseksi. Runkobussilinjoihin liittyen suunnitellaan erilaisia bussi-liikennettä edistäviä parannuksia. Myös useiden vanhojen sorapintais-ten katujen peruskorjauksen suun-

Liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela

Turun pikaraitiotiestä aloitetaan yleissuunnitelman laatiminen syk-syllä 2012. Yleissuunnitelmassa haetaan vastausta kysymykseen kannattaako raitiotie rakentaa.

Suunnittelualueena toimii pikaraitio-tien ensimmäinen vaihe, eli linjauk-set Kauppatorilta Hirvensaloon, Lin-nakaupunkiin, Runosmäkeen sekä Varissuolle. Päätöksenteon avuksi mm. määritellään pikaraitiotien en-simmäisen vaiheen reitit ja niiden liit-tyminen muuhun joukkoliikennejär-jestelmään, verrataan monipuolises-ti pikaraitiotien vaikutuksia bussijär-

nittelua jatketaan. Monissa tämän-tyyppisissä kohteissa katujen perus-korjaukseen liittyy myös vesihuollon saneeraus. Katujen perusparannuk-sen suunnittelu tehdäänkin yhteis-työssä vesiliikelaitoksen kanssa.

Uusia liikennevaloja suunnitel-laan satamaan Linnankadun ja Val-lihaudankadun risteykseen, keskus-taan Aurakadun ja Läntisen Ranta-kadun risteykseen sekä uudelle Te-lakkarannan asuntoalueelle johtavan Unioninkadun risteykseen Stålarmin-kadulle. Kymmeneen nykyiseen lii-kennevaloristeykseen suunnitellaan laite- ja ohjausjärjestelyuusintoja. Satamaan suunnitellaan lisäksi uusi kiertoliittymä Linnankadun ja Toi-sen Poikkikadun risteykseen.

VR:n konepajan alueen katusuun-nitelmat ovat valmiina asetettavaksi nähtäville heti, kun asemakaava on tullut lainvoimaiseksi. Köydenpuno-jankadun ja Köydenpunojankaaren uudet linjaukset vaativat Aninkais-tensillan pohjoispuolisten risteysjär-jestelyjen muuttamista. Tähän liittyen Pohjolan alueen paikallista katu-verkkoa järjestellään uudelleen.

Uudet asemakaavakohteet edel-lyttävät usein myös uusien katuyh-teyksien toteuttamista tai muutok-sia nykyisiin liikennejärjestelyihin. Kaavoituskatsaus on siten samalla tiedote katusuunnitelmien vireille tu-losta ko. kaavakohteissa.

Maisema-, miljöö- ja viheralue-suunnittelu

Maisema-arkkitehti Ritva Nummiora

Puistojen kunnostuksen rakennus-suunnittelu on loppusuoralla mm. Urheilupuiston Unelmapuistossa. Siellä Välikentän alueen eteläpää saa uuden, eri ikäryhmien monipuo-liseen liikuntaan rohkaisevan asun. Puolalanpuisto saa lähivuosina his-toriaansa kunnioittavan uudistuneen ilmeen. Myös Mannerheiminpuiston kunnostuksen suunnittelu on jatku-nut. Portsan Annanpuistossa ja Ruukinaukiolla Nummella on vireillä peruskunnostuksen suunnittelu. Se koskee m. kahluuallasta.

Hirvensalon Suvilinnan uudelle kaava-alueella on laadittu yleissuun-nitelma viheralueiden käytöstä ja hoidosta Merituulenmäelle ja Su-vituulenniitulle. Hankesuunnittelu ja sitä seuraava yleissuunnitelman uu-distaminen on tekeillä Kuuvuoren kentän alueella. Impivaaran urhei-

lualueella on vireillä koko alueen ke-hittämistarpeiden selvittämiseksi laa-ja asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistamisprojekti.

Keskustan alueella jatketaan ka-tuympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden tarkastelua erityisesti ydinkeskustassa Kauppiaskadun, Eerikinkadun ja kauppatorin alu-eilla. Katupuustolla on merkittävä rooli tässä; puustoa pyritään mah-dollisuuksien mukaan lisäämään aina uudistuksia tehtäessä. Myös katuympäristön kalusteita, kuten liikenteenohjauslaitteita, tarkastel-laan mm. historialliseen ympäris-töön paremmin sopivien mallien löytämiseksi.

Ympäristön selkiinnyttämiseen tähtäävä yleis- ja toteutussuunnittelu on vireillä alajuoksulla Aurajoen ylit-tävän Förin molemmilla rantautumis-paikoilla. Yläjuoksulla, Kuralan ja Ha-listen välillä puolestaan etsitään enti-sen kampiförin korvaavaa ratkaisua, jotta Aurajoen ylitys tässä kansallis-maiseman kannalta merkittävässä paikassa saadaan toimivaksi.

Kaupungintaloa juhlitaan200-vuotiasta kaupungintaloa juh-litaan valaistuksen keinoin. Vuo-situhannen alussa joen puoli sai jo valaistuksen. Sitä täydennetään nyt

rakennuksen julkisivujen korjauksen yhteydessä. Samalla valaistaan pi-meäksi jäänyt pihan puoli. Kyseinen arvorakennus kauniine arkkitehtoni-sine yksityiskohtineen halutaan nos-taa paremmin esille, koko Fortuna-korttelin helmeksi.

Myllysillan kiitelty valaistus saa jat-koa ”valaistuskalenterilla”. Silta tul-laan valaisemaan vuotuisina juhla-päivinä päivän teemaan liittyvin vä-rein. Samppalinnan rinteen talvista, viileää maisemavalaistusta tarkenne-taan uusilla kevät- ja kesäohjelmilla.

Leikkipaikkojen kunnostussuun-nittelua tehdään Ruukinaukion, An-nanpuiston ja Puolalanpuiston lisäksi Nummenpuistossa. Koirille suunni-tellaan uimarantoja. Niitä on vireillä Uittamolla ja Saaronniemessä, jossa on vireillä myös uuden koirapuiston suunnittelu. Myös Polttolaitoksenka-dun varrelle ja Hepokullan Tammis-paltanpuistoon on valmisteilla uusi, n. kolmen hehtaarin koirapuisto.

Taitorakenne- ja liikuntapaikka-suunnittelu

Suunnitteluinsinööri Heikki Virtanen

Urheilualueista Impivaaran alueen yleissuunnitelman laatiminen käyn-

nistyy yhteistyössä Liikuntapalvelu-keskuksen kanssa kevään/ kesän ai-kana. Samoihin aikoihin käynnistyy Kuuvuoren ja Pansion Kisapuis-ton kenttien kuivatuksen ja perus-kunnostuksen suunnittelu.

Förin ympäristön ja läheisten rantamuurien parantamisen suun-nittelu käynnistyy kevään aikana.

Kaupungissa olevien vanhojen kiviportaiden kunnostustyö jatkuu. Portaiden korjaussuunnitelmia laa-ditaan Martinmäessä (Kultasepän-kujan-, Vilhon- ja Sirkanpuistikon-portaat) ja Itäharjulla (Ruukinrinteen-portaat). Kunnostuksen yhteydessä tarkastellaan myös portaiden valais-tusta.

Itäharjun Ruukinaukiolla kentän sekä lasten kahluualtaan kunnostus-suunnittelu käynnistetään.

Siltojen kunnon kehittymistä seurataan mm. vuosittaisilla yleis-tarkastuksilla. Tarkastustoiminnan päämääränä on mm. taata liiken-neturvallisuus, estää siltojen tarpee-ton rappeutuminen sekä ennakoida korjaus-/ kunnostustarpeet. Yleistar-kastukset kohdentuvat tänä vuonna noin 20 sillalle. Sillan korjaussuunnit-telua edeltävä erikoistarkastus teh-dään Martinsillalle, Tuomiokirkkosil-lalle ja Pahaniemen kevyen liikenteen sillalle.

Pikaraitiotiestä laaditaan yleissuunnitelmajestelmään, laaditaan suunnitelmat raitiotien sijoittamisesta katutilaan varmistaen suunnitelmien toteutta-miskelpoisuus sekä laaditaan kus-tannusarvio suunnitelmille. Yleis-suunnitelman laatimisen arvioidaan kestävän reilun vuoden, jonka aikana kansalaisten toivotaan ottavan aktii-visesti kantaa suunnitelmiin.Pikaraitiotie on Turun kaupunki-seudun rakennemallissa 2035 yksi kaupunkiseudun kehittämisen tär-keimmistä teemoista. Tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Pikaraitiotie nähdään busseja hou-kuttelevammaksi vaihtoehdoksi mm. nopeuden, täsmällisyyden ja mat-kustusmukavuuden vuoksi. Lisäk-si pikaraitiotie on kuormitetuimmil-

200-vuotiasta Turun kaupungintaloa juhlitaan valaistuksen keinoin. Kuluvan vuosituhannen alussa joen puoli sai jo valaistuksen. Nyt valaistaan talon pihan puoli. Arvorakennus kauniine yksityiskohtineen halutaan nostaa entistä paremmin esille. Kuva: Veikko Wahlroos.

Norjan Bergenissä raitiovaunuliikenne uutta kukoistuskauttaan. Kuva: Juha Jokela.

la linjoilla busseja kustannustehok-kaampi. Sen nähdään usein myös parantavan kaupunkiympäristöä, koska liikenteen aiheuttamat haitat vähenevät.

Pikaraitiotie kulkee katuverkossa ja sen läheisyydessä yhdistäen no-pean liikennöinnin ja helppokäyttöi-syyden. Tähän pyritään mm. suoralla linjauksella, omilla ajourilla, joukkolii-kennekaistoilla ja -etuuksilla, loogi-sella sijoittumisella sekä katutason pysäkeillä. Ahtailla alueilla pikaraitio-tie kulkee samalla kaistalla muun lii-kenteen kanssa. Sen saumaton kyt-keytyminen muuhun joukkoliikenne-järjestelmään ja liikenneverkkoon on keskeistä.

kaavoituskatsaus 2012

Documents