käytettävyydestä ja käyttöliittymien suunnittelusta

17.11.2005 Markku Tukiainen 1

Käytettävyydestä ja käyttöliittymien suunnittelusta


Miksi meidän pitäisi välittää käyttäjistä?

• Ihmishenget (kriittiset järjestelmät)• Tehokkuus (ajansäästö muihin toimiin)• Hymy (käytettävät järjestelmät tekevät

ihmisistä onnellisempia)Tietystikin voisi ajatella• Raha (tyytyväiset asiakkaat tulevat

takaisin ...)


Toisaalta...

• Järjestelmän käyttöliittymää voisi verrata laskuvarjoon. Jos käyttö ei onnistu ensimmäisellä kerralla, on epätodennäköistä, että käyttäjä kokeilee toista kertaa.


Mooren LakiTransistorit

Nopeus

Tehokkuus

1950 1990 2030

Tietokoneiden ominaisuudet


Psykologia

Ihmisen ominaisuudet

1950 1990 20300 A.D.

Tietokoneet


Tulevaa sisältöä 1/3

• Ihmisen ja (tieto)koneen vuorovaikutus (Human-Computer Interaction, HCI, CHI)

• puhumme ihmisestä– kognitiiviset kyvyt & rajoitteet

• puhumme (tieto)koneista– syöttö- & tulostuslaitteet & ohjelmistot jne.

• puhumme vuorovaikutuksesta– kuinka käyttäjä toimii vuorovaikutteisen

teknologian kanssa



• Käyttöliittymä (User Interface)– kun käyttäjä on vuorovaikutuksessa tivi-laitteen kanssa, hän

käyttää

vuorovaikutuskieltä (interaction language)ja

vuorovaikutuslaitetta (interaction device)• vuoropuhelua (keskustelua) käyttäjän ja laitteen välillä

kutsutaan

dialogiksi (dialog)



• Jos ajatellaan (karkeaa) vaihejakoa käyttöliittymien kehittämisessä, niin voidaan erottaa kolme vaihetta– suunnittelu (design)– toteutus (implementation)– arviointi (evaluation/testing)

• Puhumme pääasiassasuunnittelusta user interface design


Käyttöliittymä

• Työhypoteesi kurssia varten– käyttöliittymällä tarkoitamme niitä

kieliä ja

laitteita joita käyttäjät käyttävät vuorovaikutuksessa

tivi-artefaktien kanssa.


ACM: Human-Computer Interaction


Käytettävyys


Käytettävyys

• ”Käytettävä tietojärjestelmä on sellainen, joka tukee tehtävien suorittamista tuloksellisesti ja tehokkaasti tietyssä työympäristössä. A usable software system is one that supports the effective and efficient completion of tasks in a given work context"

Karat and Dayton (1995)


Usability

• "Usability: the extend to which a product can be used by specified users to achieve specified goals with effectiveness, efficiency and satisfaction in a specified context of use."ISO 9241


Usability (Nielsen, 1994)


Miksi puhua käyttöliittymän suunnitteluprosessista?

• n. 60% suurista ohjelmistoprojekteista epäonnistuu– projektipäälliköt määrittelivät 4 käytettävyyteen liittyvää syytä

• käyttäjät vaativat muutoksia• kaikkia toimintoja ei nähty/löydetty ajoissa• käyttäjät eivät ymmärtäneet omia vaatimuksiaan• puutteellinen käyttäjä-suunnittelijakommunikointi

• Käytettävyystekniikat (usability engineering) ovat osa ohjelmistotuotantoa (software engineering)– maksa vähän nyt, tai maksa paljon myöhemmin– aivan liian helppoa hypätä yksityiskohtaiseen suunnitteluun

(detailed design) liian aikaisin:• vaatimukset väärin, epäkelpo dialogi


Articulate:•who users are•their key tasks

User and task descriptions

Goals:

Methods:

Products:

Brainstorm designs

Task centered system design

Participatory design

User-centered design

Evaluate

Psychology of everyday things

User involvement

Representation & metaphors

low fidelity prototyping methods

Throw-away paper prototypes

Participatory interaction

Task scenario walk-through

Refined designs

Graphical screen design

Interface guidelines

Style guides

high fidelity prototyping methods

Testable prototypes

Usability testing

Heuristic evaluation

Completed designs

Alpha/beta systems or complete specification

Field testing

Interface Design and Usability Engineering


Mistä löytyy apua?

Lehdet, konferenssit, kirjat, web, nyyssit


Lehdet• International Journal of Human-Computer Studies

(laitoskirjastossa 1987 ->), aikaisemmin International Journal of Man-Machine Studies

• Human-Computer Interaction (88 ->) • Interacting with Computers (90 ->)• International Journal of Human-Computer Interaction

(90 ->)• interactions (ACM/SIGCHI) (95-97)• TOCHI (ACM Transactions on Computer-Human

Interaction) (94->)


Konferenssit• CHI -sarja, vuosittain (1982, ACM SIGCHI)• HCI -sarja, alussa joka toinen vuosi, vuosittain 1998 ->, (1985,

BCS)• INTERACT'84, '87,..., alussa kerran 3 vuodessa, 1993 joka

toinen vuosi, (IFIP)• HCI INTERNATIONAL 85,87, ..., joka toinen vuosi (Gavriel

Salvendy & co)• APCHI: Asia Pacific Conference on Computer Human

Interaction, joka toinen vuosi, parilliset• CHI-SA: Computer-Human Interaction in South Africa, 2000,

2001, 2003,,2006• OZCHI: Annual Conference of the Australian Computer-Human

Interaction Special Interest Group


Kirjoja• Ben Shneiderman (1987) "Designing the User

Interface: Strategies for Effective Human-Computer Intercation" (3rd Edition, 1998)

• Paul Booth (1989) "An Introduction to Human-Computer Interaction"

• Donald Norman (1988) “The Psychology of Everyday Things”

• Satoja muita


Web

• http://www.hcibib.org/ (The HCI Bibliography)• http://www.acm.org/sigchi/ (ACM SIGCHI)• http://degraaff.org/hci/ (HCI index, Hans de

Graaff)• http://usableweb.com/index.html (Keith

Instone, 2002)• http://www.useit.com/alertbox/ (Jakob

Nielsen, Web usability)

http://www.hcibib.org/







http://www.acm.org/sigchi/







http://degraaff.org/hci/

http://usableweb.com/index.html

http://www.useit.com/alertbox/


Nyyssit

• comp.human-factors • comp.cog-eng• sci.cognitive• sci.psychology• sci.virtual-worlds


1. Käyttäjän ominaisuuksista• Käyttöliittymä: Käyttöliittymällä tarkoitetaan niitä välineitä ja kieliä,

joilla käyttäjä on yhteydessä tivi-järjestelmään.• Välineet:

näyttölaite, näppäimistö, hiiri, kosketuskuvaruutukosketuskuvaruutu, optinen lukija, tietohanska,haptinen kynä,silmänliikekamera,..., työskentely-ympäristö

• Kielet: = keskustelumuodot:komentokielet, hiirellä osoittaminen valikot, suoravaikuttaminen, multimodaaliset liittymät,proaktiivinen kl, WYGIWYS,...


Hyvän käyttöliittymän tärkeys

• Tutkimukset ovat osoittaneet, että melko vähäisillä muutoksilla käyttöliittymässä saadaan aikaan huomattavia eroja

1. järjestelmän oppimisnopeudessa2. käytön muistettavuudessa3. järjestelmän käyttönopeudessa4. virheiden lukumäärässä5. käyttäjien tyytyväisyydessä


Käyttöliittymien kehityksestä

• 1950 -luku: – atk oli konekeskeistä– käyttöliittymä oli se, mitä kone ilmoitti käyttäjälle

• 1960 -luku: – ergonomiset näkökohdat (laitteisto)– kehittäjä määritteli käyttöliittymän

• 1970 -luku: – ensimmäiset tieteelliset tutkimukset kl:stä– liittymät komentokielipohjaisia



• 1970 luvun loppu: – ikkunat ja graafisuus (ikonit 1979)

• 1980 -luku: – käyttäjäkeskeisyys– erilaisia kl -tekniikoita– teknologian kehittyminen ja laitteistojen

halpeneminen• 1990 –luku:

– web-käyttöliittymät– tietokoneavusteinen ryhmätyö (CSCW)



• 1990 –luvun loppu:– moni-aistiset käyttöliittymät– kaikkialla läsnäolevat sovellukset

• 2000-luku– mobiilit sovellukset– päällepuettavat tietokoneet– yleiset informaatiopalvelut– proaktiiviset järjestelmät– tulosorientoitunut käyttöliittymä

käytettävyydestä ja käyttöliittymien suunnittelusta

Documents