kajaanin kaupunki talousarvio 2015 taloussuunnitelma 2016-2017 · 4.2 kaupungin ja liikelaitosten...

Kajaanin kaupunki

Talousarvio 2015Taloussuunnitelma 2016-2017

Talousarvio 2015

Taloussuunnitelma 2016-2017

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

kuntayhtymä 47,5 %

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä

Eko-Kymppi 42,8 %

Kainuun Voima Oy 50 %

Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy 50 %

Kainuun Etu Oy 45,4 %

Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie 41,4 %

Kiinteistöosakeyhtiö

Otanmäen Kauppakulma 22,5 %

Kajaanin Palvelutalosäätiö

Kuntayhtymät

Yhteisyhteisöt

Omistusyhteysyhteisöt

Tytäryhtiöt

Kajaanin Elokuvakeskus Oy 100 %

Measurepolis Development Oy 100 %

Kajaanin Teknologiakeskus Oy 100 %

Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan

Palvelukeskus 74,8 %

Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 100 %

Sisäinen konserni

Liikelaitokset

Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos

Kajaanin Mamselli -liikelaitos

Kajaanin Vesi -liikelaitos

Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos

Toimialat

Kaupunginhallitus Ympäristötekninen

Sivistys Kainuun pelastuslaitos

Juridinen konserni

Kainuun liitto 46,8 %

Kajaanin Matkailu Oy 30 %

Loiste Oy 75,8 %

Kajaanin kaupungin konsernirakenne 1.1.2015

Kajaanin Lämpö Oy 87,9 %

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 100 %

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016 - 2017

Kaupunginjohtajan katsaus 4

1 Yleisperustelut

1.1 Yleinen kehitys 6

1.2 Henkilöstö 17

1.3 Taloudelliset lähtökohdat 21

1.4 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 26

1.5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 27

2 Kaupunkistrategia 29

3 Käyttötalousosa

3.1 Keskusvaalilautakunta 38

3.2 Kaupunginvaltuusto 38

3.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus 39

3.4 Kaupunginhallitus 40

3.5 Sivistystoimiala 49

3.6 Ympäristötekninen toimiala 59

3.7 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala 65

3.8 Kaupungin käyttötalous yhteensä 2013 - 2017 68

4 Tuloslaskelmaosa

4.1 Kaupungin tuloslaskelma 69

4.2 Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 2015 70

4.3 Liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 71

5 Investointiosa

5.1 Perustelut 72

6 Rahoitusosa

6.1 Kajaanin kaupungin rahoituslaskelma 2013 - 2017 78

6.2 Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelmien yhdistelmä 2015 79

7 Liikelaitokset ja tytäryhtiöt

7.1 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 80

7.2 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 84

7.3 Kajaanin Vesi -liikelaitos 88

7.4 Vimelinlaakson kehittämisliikelaitos 91

7.5 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 94

7.6 Measurepolis Development Oy 99

7.7 Kajaanin Elokuvakeskus Oy 101

7.8 Kiinteistö Oy Kajaanin Palvelukeskus 103

7.9 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 104

7.10 Kajaanin Teknologiakeskus Oy 106

7.11 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 108

7.12 Loiste Oy 111

7.13 Kajaanin Lämpö Oy 112

Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 3

Kaupunginjohtajan katsaus Kuntien pitkäjänteisen kehittämisen kannalta on hyvä, että monet vuosikausia valmisteilla olleet uudistuk‐set alkavat vihdoinkin toteutua. Uudet valtionosuusperusteet ja kuntalaki astuvat voimaan vuoden 2015 alusta, kuntarakenteen muutostarpeita mietitään lukuisissa selvityksissä ja monet muut asiat ovat valin‐kauhassa kuntamaailmassa. Kaikkein kovin uudistus eli sosiaali‐ ja terveyspalvelu‐uudistus on vasta hake‐massa muotoaan. Ensi vuoden talousarviota ollaan laatimassa poikkeuksellisen alhaisen, jopa negatiivisen, tulopohjan kasvun olosuhteissa. Menojen ja tulojen tasapainon löytäminen tällaisessa tilanteessa on vaikea tehtävä. Kunnat ovat pystyneet sopeuttamaan menojaan ja toimintaansa karsimalla ei‐lakisääteisiä toimintojaan ja käyttä‐neet jatkuvaa ”juustohöyläystä”. Näillä toimenpiteillä on vaikeaa saada enää merkittäviä lisäsäästöjä. Me‐nojen lisäleikkaukset tarkoittavat käytännössä palveluiden vähentämistä tai joistakin tehtävistä luopumista. Palvelutuotannon uudistaminen voi tuoda tehokkuutta kuntasektorille, kun se toteutetaan järkevästi. Esillä ovat olleet jo vuosien ajan kunta‐ ja palvelurakenneuudistus sekä sosiaali‐ ja terveyspalvelurakenteen uu‐distus. Lisäksi on puhuttu ns. miljarditalkoista, joilla tavoitellaan kuntien menojen leikkaamista vähentä‐mällä niiden tehtäviä. Tällaisten rakenneuudistusten toteuttaminen näyttää kuitenkin olevan hidasta ja ne vaikuttavat viiveellä. Merkittävä este mainittujen rakenneuudistusten etenemiselle on ollut konkreettisten kustannusvaikutusten puute. Sinällään näyttää vallitsevan lähes yksimielinen tahtotila nykyisten palvelura‐kenteiden muutostarpeesta. Sosiaali‐ ja terveyspalvelu‐uudistuksen (sote‐uudistus) lakiluonnos on juuri ollut lausuntokierroksella kun‐nissa, mutta monet siihen liittyvät asiat ovat vielä avoinna. Lain taloudelliset vaikutukset ovat vielä hämärän peitossa, samoin pitää ratkaista kiinteistökannan kohtalo. Sote‐uudistus on kenties historian suurin kunta‐kenttään kohdistuva muutos. Toivoa sopii, että sen peruslinjauksista ja sisältöasioista päästään hyvään rat‐kaisuun mahdollisimman nopeasti. Kuntasektori tuottaa valtaosan kansalaisten peruspalveluista ja näistä sote‐palveluiden osuus on verrattain iso. Sote‐uudistuksen epävarmuuden tila vaikuttaa näin ollen jokaisen suomalaisen hyvinvointiin. Kajaanin kaupungilla on monia keinoja talouden hallintaan. Talouden tasapainottamisohjelmaa ja henkilös‐tösuunnitelmaa pitää jatkaa ja kehittää niitä vastaamaan entistä paremmin tuleviin haasteisiin. Vuonna 2010 aloitetulla tasapainottamisohjelmalla on saatu aikaan merkittäviä tuloksia kaupungin talouden ter‐vehdyttämisessä. Henkilöstösuunnitelman avulla on saatu tähän mennessä sopeutettua henkilöstön koko‐naismäärän kasvua luontaista poistumaa hyödyntäen. Kaikilla näillä toimenpiteillä on taloutta pidetty kuris‐sa puuttumatta varsinaiseen palvelurakenteeseen ja tuotettujen palveluiden kokonaismäärään. Talouden tasapainottamisen keskeisin työkalu tulevina vuosina on palveluohjelma. Se pureutuu nimenomaan palve‐lurakenteisiin, palvelutasoon ja ylipäätään palvelujen sisältöihin. Seuraavien vuosien suurin strateginen tehtävä on palvelutuotannon perinpohjainen analysointi. Palveluohjelman linjauksien mukaisia toimenpitei‐tä on pienessä määrin näkyvillä jo vuoden 2015 talousarviossa. Menojen kasvu on saatu kaupungin oman toiminnan osalta melko hyvin hallintaan. Toimintakatteella mitat‐tuna oma toiminta on nollakasvulinjalla. Kainuun sosiaali‐ ja terveydenhuollon kuntayhtymän maksuosuus jää myös varsin kohtuulliseksi, koska todelliseen käyttötaloussuunnitelman mukaiseen talousarvioon ver‐rattuna kasvua on 3,7 prosenttia ja alkuperäiseen talousarvioon verrattuna nousu jää 0,5 prosenttiin. Lainakannan osalta olemme valtakunnallisesti kutakuinkin kuntien keskiarvossa, mikä on hyvä asia vuonna 2015 alkavien isojen investointien osalta. Olemme onnistuneet parin viime vuoden aikana vähentämään lainamäärää ja siten varautumaan tuleviin isoihin investointeihin. Vuotta 2014 lukuun ottamatta viime vuo‐sien investointitaso on ollut hyvin korkea ja tulevana vuonna investointeja on melkein 30 miljoonan euron


verran. Suurin yksittäinen investointikohde on Hauhola–Lehtikangas‐monitoimitalo, josta ensi vuodelle kohdentuu noin 8 miljoonan euron osuus. Investoinneissa on ollut periaatteena kiinteistöihin kertyneen korjausvelan kiinniottaminen suurten peruskorjausten muodossa. Kaupungin kehittämistä ei kuitenkaan ole unohdettu, joten kävelypainotteisen Kauppakadun ja Kyynäspäänniemen silta ovat investointilistalla. Keskeinen osa kaupungin taloutta ja tulevaisuutta on sosiaali‐ ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon kustannusten kehitys. Nykyisen mallin puitteissa näyttää olevan kohtuullisen hyvät mahdollisuudet pitää sosiaali‐ ja terveystoimen menot kuntien maksukykyä vastaavalla tasolla. Vuoden 2017 alusta sosiaali‐ ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon palvelut on tarkoitus järjestää uuden lain pohjalta. Lain talousvaiku‐tuksista Kainuuseen ei vielä ole käytettävissä täsmällistä tietoa. Palveluohjelmaan kannattaa panostaa, koska se tulee luomaan pitkän aikavälin perustan talouden tasapai‐nossa pitämiseen. Kainuun soten palvelut on saatava integroitua kaupungin palveluohjelmaan. Ilman toimi‐vaa sote‐yhteistyötä palvelumalli jää puolitiehen. Tulevaisuus on rakennettava tarkasti harkiten pala kerral‐laan. Tämän hetken tilanteessa tässä kokonaisuudessa on vielä sekä puuttuvia että paikkaansa hakevia pa‐lasia. Kuntatalouden suunnittelussa ja hallitsemisessa korostuu yhtä vuotta pitempi aikajänne tarkasteluvä‐linä. Mennyt vuosi, kuluva vuosi, talousarviovuosi ja ainakin yksi suunnitelmavuosi yhtenä kokonaisuutena antaa kaupungille kokonaiskuvan taloudesta ja auttaa muutoksen hallinnassa. Kaupungin talousarvio vuodelle 2015 on tulokseltaan hieman (1,3 miljoonaa euroa) miinuksella, mutta olo‐suhteisiin ja kaupungin kokoluokkaan nähden kelvollinen. Kaupungin omien toimintojen menojen osalta päästään nollakasvuun. Tulopuolella verotulojen kasvuennuste (0,4 prosenttia) on ennätyksellisen alhainen ja valtionosuudet kasvavat lievästi. Uutena merkittävänä menoeränä vuoden 2015 talousarviossa näkyy kuntien vastuulle siirtyvän pitkäaikaisten työttömien työllistämisen lisävelvoitteen vaikutuksena 1,5 miljoo‐naa euroa. Vuoden 2014 tilinpäätös näyttää toteutuvan huomattavasti talousarviota paremmin. Kajaanin kaupungilla on varsin hyvä valmius selviytyä tulevaisuuden taloudellisista haasteista. Hyvään lopputulok‐seen pääseminen vaatii aktiivista suunnittelua ja ennakointia. Muutokset ja uudistukset ovat osin työläitä, mutta oikein toteutettuina niistä on hyötyä. Kaupungin elinvoimaisena pitäminen on haasteellista tiukassa taloustilanteessa. Kaupunkistrategia on uu‐sittu kasvua painottavaan suuntaan. Ainoa kestävä tie tulopohjan vahvistamiseen on tuloksellinen elinkei‐nopolitiikka. Kehittämiseen osoitetut rahat säilyvät kutakuinkin ennallaan, mutta niillä tavoitellaan nykyistä parempia tuloksia ja vaikuttavuutta. Merkittäviin uusiin avauksiin ei ole mahdollisuutta. Elinkeino‐ohjelmassa uudeksi kehittämiskohteeksi on nostettu asenne‐ ja yritysilmapiiri, jossa korostetaan vielä ny‐kyisestään yrittäjien ja kaupungin yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä. Kaupungin elinkeino‐ohjelman toteuttamisessa keskeisin tavoite on työllisyyden parantaminen. Tämän tavoitteen toteuttamisen kannalta erinomainen avaus on ST 1‐yhtiön biojalostamoinvestointi, joka on suu‐ruudeltaan noin 40 miljoonaa euroa. Kaupungin ja muiden toimijoiden suunnitelmissa on tarkoitus aloittaa noin 70 miljoonan euron investoinnit ensi vuoden aikana. Tämä luo uskoa myös työllisyystilanteen parane‐miseen loppuvuoden 2015 aikana. Jari Tolonen kaupunginjohtaja


1 Yleisperustelut

1.1 Yleinen kehitys

Kansantalous Kansainvälisen talouden kasvu on hitaasti palautumassa teollisuusmaissa. Erityisesti euroalueen ulkopuolis‐ten teollisuusmaiden elpyminen on ollut nopeahkoa, joskin näidenkin maiden kohdalla kasvuluvut ovat maltilliset verrattuna aikaisempien taantumien jälkeisiin ajankohtiin. Euroalue on kääntynyt hitaaseen kasvuun, mutta kasvuvauhtia rajoittaa monien jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky sekä julkisen velan korkea taso. Suomen taloudellinen tilanne sen sijaan odottaa edelleen käännettä parempaan. BKT on supistunut jo kaksi vuotta peräkkäin, ja myös vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana kokonaistuotanto laski. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennuste pitää sisällään maltillisen käänteen parempaan, ja vuonna 2014 Suomen bruttokansantuote kasvaa vain 0,2 pro‐senttia. Vaimean kasvun taustalla on nettoviennin positiivinen kehitys sekä yksityisen kulutuksen lievä li‐sääntyminen. Maailmantalouden kasvu pysyy vuoden 2013 kolmessa prosentissa vuosina 2014–2015. Vasta vuonna 2016 sen arvioidaan hieman kiihtyvän. Ns. nousevat taloudet kasvavat tavanomaista hieman matalampaa vauh‐tia. Yhdysvalloissa kasvu nopeutuu puolella prosenttiyksiköllä 2–2,5 prosenttiin tänä vuonna, ja sama kasvu jatkuu myös vuosina 2015–2016. Yhdysvallat on keskeinen maailmantalouden kasvun moottori. Siellä raha‐politiikan aiempia kevennystoimia on jo alettu purkaa. Myös EU‐maissa talouden kehitys on kääntynyt pa‐rempaan suuntaan, vaikka toisella neljänneksellä elpyminen hidastuikin. Tänä vuonna päästään vajaan pro‐sentin kasvuun, ja ensi vuonna BKT lisääntyy 1,5 prosenttia. Euroalue on päässyt irti kriisistä, mutta kasvu on aiempia arvioita hitaampaa. Venäjällä kokonaistuotanto ei juuri kasva vuonna 2014. Kasvu alkoi hidastua jo vuonna 2013. Ukrainassa on saatu aikaan aselepo ja konfliktia pyritään purkamaan, mutta kriisin uusi kärjistyminen on mahdollinen. Molemminpuoliset taloudelliset sanktiot lännen ja Venäjän välillä voivat johtaa tilanteeseen, jossa niitä on vaikea purkaa. Silloin ne voivat jäädä kasvua hidastavaksi tekijäksi pitkäksi aikaa. Tiiviiden taloussuhteiden vuoksi Suomi on erityisen haavoittuva Venäjän omalle kriisille ja eri taloustoimiin kohdistuville sanktioille. Jos Ukrainan kriisi saadaan voitettua, Venäjän talous voi kääntyä prosentin kasvuun vuonna 2015 ja kahden prosentin kasvuun vuonna 2016. Kiinan BKT:n kasvuvauhti jää lähivuosina aiempien vuosien vauhtia hitaammaksi eli noin 7 prosenttiin. Tuo‐tannon kasvua jarruttavat rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja pyrkimys voimakkaasti kasvaneen velkaan‐tumisen hillintään. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen vuosikeskiarvo nousee 8,5 prosenttiyksik‐köön ja työllisten määrä alenee 0,2 prosentilla. Pitkäaikaistyöttömyys on nousussa ja työmarkkinoiden yh‐teensopivuusongelmat estävät tilanteen nopean paranemisen. Hintapaineet ovat maltilliset ja inflaatio jää 1,3 prosenttiin. Vuoden 2015 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 prosenttia. Kaikki kysyntäerät, paitsi julkiset investoinnit, vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Kotitalouksien reaalitulojen kehitys jää edellisvuotista heikommaksi, ja yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu edelleen hyvin vaimeana. Työttömyysaste pysyy liki‐main vuoden 2014 tasolla huolimatta taloudellisen aktiviteetin piristymisestä. Ansioiden nousu jää 1,2 prosenttiin. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,6 prosenttia, jota voidaan historiallisen kehityksen perusteella pitää alhaisena kasvuna. Suomen talouden alhaiseen kasvupotentiaaliin vaikuttavat väestölliset tekijät, tuotantorakenteessa tapahtuneet muutokset ja investointien vaimeus.


Taulukko. Kansantalouden kehitys 2011–2015

Lähde: Valtion talousarvioesitys 2015

Julkisen sektorin talouskehitys Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeu‐tustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin valtiontalouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kuntasektori on alijäämäinen vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Työeläkelaitosten ylijäämää heikentää kasva‐vat eläkemenot. Muiden sosiaaliturvarahastojen odotetaan pysyvän lähellä tasapainoa. Julkisyhteisöjen menojen samoin kuin niiden saamien verojen suhde kokonaistuotantoon nousee edelleen vuonna 2014. Sopeutustoimet ja viriävä talouskasvu kääntävät menoasteen laskuun vuonna 2015. Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan vuonna 2015. Arviota Suomen kokonaistuotannon kasvusta tänä ja ensi vuonna on jouduttu alentamaan tuntuvasti kulu‐van vuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että vientimarkkinat kasvavat arvioitua hitaammin eikä Suomi kyke‐ne lisäämään markkinaosuuksiaan, kun pahoin heikentynyt kustannuskilpailukyky paranee tuskallisen hi‐taasti. Viennistä toivottu vetoapu lykkääntyy yhä kauemmaksi, mikä heijastuu tulonmuodostuksen kautta investointeihin ja kulutukseen. Suomi uhkaa juuttua alhaisen toimeliaisuuden ja heikentyvän työllisyyden kierteeseen, vaikka monet pitkän ajan kasvuedellytykset ovat hyvällä tolalla. Vuosi sitten solmittu maltillinen palkkaratkaisu yhdessä sen kanssa, että tuottavuuden kasvua vahvistava rakennemuutos on voimistunut, tukee kustannuskilpailukyvyn parantumista. Kun kustannuskehitys jää kui‐tenkin myös kilpailijamaissa hyvin maltilliseksi, Suomen kilpailukyky kohenee vain hyvin hitaasti tai ei lain‐kaan. Tämän vuoksi olisi harkittava mahdollisuutta, että kilpailukyvyn parantumista nopeutettaisiin alenta‐malla määräajaksi työnantajilta perittäviä palkkasidonnaisia maksuja. Fiskaalinen devalvaatio tulisi rahoit‐taa merkittävältä osalta julkisen talouden alijäämän tilapäisellä kasvulla, jotta se ei heikentäisi ainakaan paljon kotimaista kysyntää. Tämä olisi velkaantumiskehityksen näkökulmasta turvallista ja sovitettavissa yhteen EU:n finanssipolitiikalle asettamien sääntöjen kanssa kuitenkin vain, jos samanaikaisesti toteutettai‐siin hyvin vahvoja ja uskottavia rakenteellisia toimia talouden kasvun ja julkisen talouden kestävyyden vah‐vistamiseksi. Loppusuoralla oleva eläkeuudistus on tärkeä osa tällaista rakennepakettia, mutta se ei yksin riitä. Vaikuttavan ja julkisen talouden kannalta vastuullisen toimenpideyhdistelmän aikaansaaminen edel‐lyttää huolellista valmistelua ja laajaa yksimielisyyttä. Suomen kokonaistuotanto on supistunut kolme vuotta peräkkäin. Työttömyysaste nousi viime vuonna 8,2 prosenttiin edellisen vuoden 7,7 prosentista. Työttömyyden lisääntyminen on ollut suhteellisen maltillista. Tämä johtuu siitä, että korkean tuottavuuden toimialojen merkitys kansantaloudessa on vähentynyt ja että työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun. Tänä vuonna työttömyysaste kohoaa viime vuoden tapaan 0,5 prosenttiyksikköä 8,7 prosenttiin, kun sekä vienti‐ ja kotimainen kysyntä supistuvat. Ensi vuonna työttömyysasteen odotetaan pysyvän ennallaan 8,7 prosentissa. Vuonna 2016 kokonaistuotannon kasvu vahvistuu ja työttömyysasteen arvioidaan alenevan 8,5 prosenttiin.

Kansantalous 2011 2012 2013 2014 2015

BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa 199 197 194 194 197

BKT, määrän muutos, % 2,8 ‐1,0 ‐1,3 0,2 1,4

Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,5 8,4

Työllisyysaste, % 68,6 69,0 68,5 68,5 68,9

Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 3,4 2,8 1,5 1,3 1,7

Pitkät korot (valtion oblig. 10 v), % 3,0 1,9 1,9 1,8 2,2


Julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä syvenee ja julkinen velkaantuneisuus kasvaa selvästi tänä vuonna. Ensi vuonna julkisen velan BKT‐osuus kohoaa valtion ja kuntien suurten alijäämien myötä 62,8 prosenttiin ja ylittää reilusti EU:n kasvu‐ ja vakaussopimuksen suurimman sallitun 60 prosentin velkaantumistason. Julki‐sen talouden alijäämä pysyy alle 3 prosentin viitearvon, mutta ns. rakenteellinen alijäämä ylittää selvästi viitearvonsa. Kun julkisen velan ja rakenteellisen alijäämän viitearvot ylittyvät BKT:n laskun johdosta, Suomella on mah‐dollisuudet välttyä ensi kevään arvioinnissa liiallisen velan ja alijäämän sanktiomenettelyltä. Tämä edellyt‐tää kuitenkin, että julkisyhteisöjen rahoitusalijäämän ja velan BKT‐suhteen voidaan osoittaa alenevan kes‐kipitkällä aikavälillä. Myös eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä vahvistavat pitkän aikavälin toi‐menpiteet katsotaan lieventäväksi seikaksi.

Vaikka Suomi välttyisi sanktiomenettelyltä, on selvää, että julkisyhteisöt joutuvat tehostetun budjettival‐vonnan piiriin ensi vuonna alkavalla EU:n ohjausjaksolla. Eduskuntavaalien jälkeen muodostettava uusi hal‐litus joutuu linjaamaan hallitusohjelmansa ensi kesänä annettavien varsin yksityiskohtaisten EU:n neuvos‐ton politiikkasuosituksien mukaisesti. Lähteet: Valtion talousarvioesitys 2015, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos: tiedotteet 26.8. ja 25.9.2014

Taulukko. Julkisen talouden kehitys 2011–2015 Julkisen talouden kehitys 2011 2012 2013 2014 2015

Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 55,1 56,7 58,4 58,9 58,3Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta Valtionvelka, % BKT:sta

49,342,2

53,643,6

56,9 46,3

59,9 48,9

61,149,4

Lähde: Valtion talousarvioesitys 2015

Kuntatalous Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen epäsuhta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteen‐laskettu vuosikate riitti vuonna 2013 kattamaan niukasti poistot, mutta ei nettoinvestointeja. Kuntatalou‐den velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 8 prosenttiin.

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään kuntatalouden kehitysarvio vuoteen 2017 asti. Laskelmaan ei sisälly oletusta kuntien veroprosenttien korotuksista tai muista kuntien omista sopeuttamistoimista vuo‐desta 2015 eteenpäin. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei kohe‐ne, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaami‐nen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.

Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien valtionavut ovat vuonna 2015 yhteensä 9,9 mrd. euroa. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 9,0 mrd. euroa ja muihin valtionavustuksiin 0,9 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna yhteensä 0,5 mrd. euroa vuonna 2015. Suurimmat valtionapuja vähentävät tekijät ovat peruspalvelujen valtionosuuden 188 milj. euron leikkaus, ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistukseen liittyvät siirrot ja useiden harkin‐nanvaraisten valtionavustusten leikkaukset.

Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan ensi vuonna vaimeaksi. Useat kunnat nostivat vuonna 2014 kunnallisvero‐ ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen on tuntuva.

Kuntien toimintamenot kasvavat puolestaan tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena. Valtion toimenpiteisiin ensi vuo‐delle sisältyy niin kuntien menoja lisääviä kuin niitä vähentäviä toimia, mutta koko kuntatalouden tasolla toimilla ei yhteenlaskettuna juuri ole vaikutusta kuntatalouden menotasoon.


Peruspalvelubudjettitarkasteluun sisältyvään kuntatalouden kehitysarvioon vaikuttaa kunnallisten liikelai‐tosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, jonka myötä edellä mainitut toiminnot siirtyvät kuntata‐louden ulkopuolelle peruspalvelubudjettitarkastelussa. Liikelaitosten yhtiöittämiseen liittyvät kertaerät kohentavat laskennallisesti kuntatalouden tulosta vuonna 2014. Yhtiöittämisen pysyvä vaikutus arvioidaan sen sijaan hieman kuntataloutta heikentäväksi tulos‐ ja rahoituslaskelmatasolla.

Kansantalouden tilinpidon mukaiseen kuntasektorin sektorirajaukseen edellä mainitut yhtiöittämiset eivät vaikuta. Tilinpidon käsittein kuntatalouden alijäämän ennustetaan olevan vuonna 2015 noin prosentti suh‐teessa bruttokansantuotteeseen.

Taulukko. Kuntien ja kuntayhtymien talous vuosina 2013–2017, mrd. euroa

Talous mrd. € 2013 2014 2015 2016 2017

Tuloksen muodostuminen Toimintakate ‐26,4 ‐26,9 ‐27,9

‐28,7 ‐29,4

Verotulot 20,6 21,1 21,5 22,0 22,8Valtionosuudet, käyttötalous 8,3 8,1 8,0 8,1 8,1Rahoitustuotot ja –kulut, netto 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1Vuosikate 2,7 2,6 1,8 1,5 1,6Poistot ‐2,6 ‐2,7 ‐2,7 ‐2,8 ‐2,9Satunnaiset erät, netto 0,4 1,4 0,3 0,3 0,3Tilikauden tulos ‐0,4 1,2 ‐0,6 ‐1,0 ‐1,1Rahoitus Vuosikate 2,7 2,6 1,8 1,5 1,6Satunnaiset erät 0,4 1,4 0,3 0,3 0,3Tulorahoituksen korjauserät ‐0,6 ‐1,6 ‐0,5 ‐0,5 ‐0,5Tulorahoitus, netto 2,5 1,3 1,3 1,0 0,6Käyttöomaisuusinvestoinnit ‐4,7 ‐6,9 ‐4,6 ‐4,6 ‐4,6Rahoitusosuudet ja myyntituotot 1,1 3,7 1,2 1,1 1,1Investoinnit, netto ‐3,6 ‐3,2 ‐3,5 ‐3,5 ‐3,5Rahoitusjäämä ‐2,1 ‐2,3 ‐2,3 ‐2,6 ‐3,1Lainakanta 15,6 17,2 19,1 21,3 23,4Kassavarat 5,2 5,2 5,1 5,1 5,0Nettovelka 10,4 12,0 14,0 16,2 18,4Lähde: Valtion talousarvioesitys 2015

Oman talousalueen kehitys Kainuussa yritysten liikevaihdon kehitys on viime aikoina ollut samankaltaista kuin keskimäärin Suomessa. Teollisuuden volyymit ovat jääneet eniten jälkeen maan keskimääräisestä tasosta. Rakennusalan aiempi hyvä tilanne on vaihtunut ennätyksellisen heikoksi suhdanteeksi. Vuonna 2015 käynnistyvät Hauhola–Lehtikangas‐monitoimikeskuksen ja ST1‐bioetanolitehtaan investoinnit tuovat kaivatun piristysruiskeen alalle. Samoin tukku‐ ja vähittäiskaupan aiempi muuta maata parempi kehitys on ohi. Ostovoiman heikke‐neminen ja taloustilanteen aiheuttama epävarmuus vaikuttaa kauppaan ja palveluihin. Myös lisääntyvän verkkokaupan vaikutus alkaa olla näkyvää kaupan alalla. Yritysten suhdanneodotukset Kainuussa ovat hyvin samankaltaisia kuin muualla maassa. Lyhyellä aikavälillä odotetaan heikkenemistä ja pidemmällä aikavälillä nollakasvua. Talouskasvusta ei ole odotuksia ainakaan alkuvuodesta 2015. Työttömyyden arvioidaan kääntyvän laskuun vasta ensi vuoden lopulla. Työmarkkinoilla on heikko työllisyys ja maan pahin työttömyys. Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat ja lomautukset ovat laajoja, ja muuttuvat ehkä pian irtisanomisiksi. Tähän yhdistyy vielä maan vaikein rekry‐tointitilanne, kun työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Vaikeinta työvoiman saanti on terveydenhuol‐lon asiantuntijatehtäviin. Eläköityminen ja nuorisoikäluokkien pieneneminen on johtanut siihen, että työ‐markkinoilta poistuva ikäluokka on yli 70 prosenttia suurempi kuin sinne tuleva.


Kuten ennenkin elinkeinoelämän odotukset ovat paremmat Kajaanin seudulla kuin Kehys‐Kainuussa, mutta kun vuosi sitten odotettiin tilanteen olevan parempi vuoden päästä, niin nyt sen odotetaan pysyvän ennal‐laan. Kehys‐Kainuussa aiempi nollakasvu on vaihtunut miinusmerkkiseksi odotukseksi. Kainuun yritystoi‐minnan selkäranka on edelleen teknologiateollisuus metalliala mukaan lukien. Alan yritystoiminta on säily‐nyt ja uusiutunut, ja tuo aluetaloudelle olennaisen tärkeää vientituloa. Transtechin varsin hyvät näkymät ovat heikentyneet äkillisesti, kun Venäjän vastaiset pakotteet ovat johtaneet suuriin lomautuksiin. Pakot‐teet ovat näkyneet myös muualla metalliteollisuudessa. Kaivosteollisuuden merkitys aluetaloudelle on edelleen suuri. Talvivaaran kaivoksen vuosittainen palkka‐summa on noin 20 miljoonaa euroa. Kajaanissa asuu noin 250 kaivoksen työntekijää ja monet kaivoksen alihankkijoista ovat kajaanilaisia yrityksiä. Kaivoksen toiminnan jatkuminen on Kajaanin seudulle erittäin tärkeää. Sotkamon Taivaljärven hopeakaivoshanke on saanut lupa‐asiat kuntoon, ja kaivoksen avaaminen on kiinni rahoituksen järjestymisestä. Kajaanissa Otanmäen suljettua kaivosta valmistellaan uudelleen avat‐tavaksi. Matkailun tulevaisuus näyttää on edelleen varsin positiiviselta. Vuokatin matkailijamäärä on tänä vuonna vain hieman jäljessä ennätystahdista, ja alueelle on tulossa uusia investointeja. Myös Ukkohallan matkailu on kasvanut, samoin paljon pienempi, mutta monessa suhteessa merkittävä erämatkailu. Kainuun matkai‐lun vahvuutena on ympärivuotisuus ja kotimaisuus, haasteena kansainväliset markkinat. Ensi vuoden aikana myös Kajaanin matkailun rooli, asema ja kehittämistarpeet konkretisoidaan Kajaanin matkailun Master Plan ‐suunnitelmaksi, joka tehdään 10–15 vuodeksi. Kajaani, joka on maakunnan kaupan ja palvelujen keskus ja sekä liikenteen solmukohta, hyötyy seudun matkailun kasvusta. Renforsin Rannan yritysalue toimii hyvin, ja alueelle on suunnitteilla uusia investointeja. Merkittävin niistä on ST1:n bioetanolitehdas, jonka investointivalmistelu käynnistyi, kun TEM myönsi hankkeelle 12 milj. eu‐ron energiatuen. Tehtaan rakentaminen alkaa kesällä 2015 ja rakennusvaiheen työllistävä vaikutus on noin 200 henkilötyövuotta. Tuotannon on tarkoitus käynnistyä vuoden 2016 puolivälissä ja toiminta työllistää suoraan 15–20 henkeä ja välillisesti noin 15. Biotalouden kehittäminen on yksi maakunnan kärkialoista ja siinä nähdään paljon tulevaisuuden potentiaalia aluetaloudelle. Perinteisen sahateollisuuden aiemmat hy‐vät näkymät ovat heikentyneet ja vuoden 2015 näkymät ovat epävarmat. ICT‐alan yritysten suhtautuminen tulevaisuuteen on luottavaista. Alaa vahvistaa Renforsin Rannan konesa‐lit, joihin on tulossa laajennuksia. Julkisuudessa on ollut esillä CSC–Tieteen Tietotekniikan keskus Oy:n ja Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy:n yhteistyönä CSC:n konesaliin tuleva korkeakoulujen konesaliympäristö, jonka konesalimoduulin hankinnan arvo noin 2,5 milj. euroa. Ammattikorkeakoulun pelialan koulutus‐ ja kehitystoiminnan tuloksena Kajaanissa toimi yli 20 yritystä pelialan Kavio‐klusterissa, jota Kainuun Etu ve‐tää. Kajaanissa UPM:n paperitehtaan lakkautuksen jälkihoidon onnistuminen on vahvistanut ja monipuolistanut elinkeinorakennetta, mikä luo kestävyyttä talouskehityksen vaihteluihin. Kainuun Prikaatin vahvistunut asema vaikuttaa myönteisesti. Tulevaisuuden huolenaihe on valtion aluehallinnon rakennemuutokset ja jo nyt alkaneet ELY‐keskusten yt‐menettelyt säästöjen saavuttamiseksi. Saavutettavuudessa tilanne on tällä hetkellä varsin hyvä, kun lentoyhteyksiä on arkipäivisin useita. Lentomatkustus Kajaanin lentoasemalta on alkuvuoden aikana ollut laskussa, mutta loppukesästä lähtien tilanne on jonkin verran parantunut. Lähde: TEM Alueelliset kehitysnäkymät 2/2014 syyskuu 2014


Väestö ja väestön hyvinvointi Seuraavassa on tarkasteltu väestön hyvinvoinnin kehitystä hyvinvointikertomuksen indikaattorien ja mui‐den tilastojen avulla. Vertailualueina on ollut koko maa, Kainuu, Kokkola ja Mikkeli. Muutos ilmaisee kehi‐tyksen olemassa olevaan edelliseen indikaattoritietoon, esimerkiksi edelliseen vuoteen tai edelliseen kah‐teen vuoteen, verrattuna. Merkkien selitykset:

ei muutosta tai muutos alle 5 % muutos vähintään 5 % muutos vähintään 10 %

muutos vähintään 15 % muutos myönteiseen suuntaan muutos kielteiseen suuntaan

Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima

Kajaanissa on viime vuosina asunut noin 38 000 asukasta. Määrä on kuitenkin laskenut hienoisesti vuosit‐tain. Väkiluvun lasku on ollut nopeampaa kuin Tilastokeskus ennusti vuonna 2012. Uusi ennuste tehdään vuonna 2015. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, joka kertoo alle 15‐vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhteen 15–64‐vuotiaisiin, nousee vähitellen. Tilastokeskuksen ennusteen (2012) mukaan Kajaanissa on vuonna 2025 jo 73 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti (nyt 55,6). Kajaanin väestöllisessä huoltosuhteessa ei ole eroa muuhun maahan, Kainuussa huoltosuhde on korkeampi. Huoltosuhde kasvaa koko maassa. Ka‐jaanin taloudellinen huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrä yhtä työllistä koh‐ti oli 151,1 vuonna 2012. Taloudellinen huoltosuhde on pysynyt kohtuullisen vakaana viime vuosina. Työllis‐ten osuus on samaa luokkaa kuin muilla alueilla. Kuva. Kajaanin väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen kehitys 1991–2013

Indikaattori Kajaani Koko maa KainuuVäestö 31.12. (2013) 37 868 5 451 270 76 782

Huoltosuhde, demografinen (2013) 55,6 55,7 61,1

Väestöennuste 2030 (2012) 38 060 5 847 680 72 108

Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta (2013) ‐ 4,5 3,3 ‐5,5

Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta (2013) 30,2 53 23,6

Lapsiperheet, % perheistä (2013) 38,2 39,1 34,3

Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2013) 20,5 20,6 19,1

Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2013) 42,6 41,7 41,9

Työlliset, % väestöstä (2012) 39,8 43,1 37,7

Koulutustasomittain (2012) 341 345 301


Seuraavassa taulukossa on Kajaanin toteutunut väestömäärä ikäryhmittäin 2010–2013 ja Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemä ennuste väestön kehityksestä. Toteuma on ollut hieman ennustettua heikompaa 2012–2013. Pienten lasten eli varhaiskasvatusikäisten 0–6‐vuotiaiden määrä on ollut parina viime vuotena hienoisessa laskussa, mutta pysynee kutakuinkin ennallaan. Perusopetusikäisten 7–14‐vuotiaiden määrä on pysynyt ennallaan, ja kasvanee hieman. 15–21‐vuotiaita toisen asteen koulutuksen asiakkaita on entistä vähemmän. Työikäisten määrä laskee ja vanhusten määrä nousee. Taulukko. Kajaanin väestö ikäryhmittäin 2010–2013, ennuste 2014–2020

Ikäryhmät 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2020

0 ‐ 6 3 033 3 065 3 039 2 965 3 083 3 071 3 055 3 058 3 064

7 ‐ 14 3 268 3 197 3 194 3 190 3 190 3 233 3 270 3 305 3 359

15 ‐ 21 3 609 3 584 3 536 3 525 3 299 3 198 3 127 3 058 2 992

22 ‐ 29 4 114 4 047 4 020 3 875 4 000 4 016 4 017 4 008 3 867

30 ‐ 64 17 463 17 266 17 079 16 942 16 820 16 652 16 487 16 273 15 761

65 ‐ 74 3 527 3 674 3 832 4 018 4 146 4 331 4 383 4 624 5 079

75 ‐ 84 2 402 2 435 2 453 2 500 2 537 2 502 2 606 2 600 2 732

85 ‐ 741 777 820 741 777 820 853 930 1 061

Yhteensä 38 157 38 045 37 973 37 756 37 852 37 823 37 798 37 856 37 915Lähde: Tilastokeskus

Kuva. Kajaanin väestö ikäryhmittäin 2000–2013 ja ennuste 2014–2025

Lähde: Tilastokeskus

Kajaanin väkiluku on vähentynyt 343 hengellä vuodesta 2009 vuoteen 2013. Väestön vähenemiseen vaikut‐taa eniten muuttotappio. Kajaanin muuttotappio muihin kuntiin on kasvanut ja on yhteensä 1 501 henkeä viimeisten viiden vuoden aikana. Tilanne on muuta maata ja vertailukaupunkeja Mikkeliä ja Kokkolaa hei‐kompi. Muun Kainuun nettomuutto on vielä Kajaaniakin heikompi. Kajaanin väestökatoa muihin kuntiin korjaa maahanmuutto ja syntyvyys. Viimeisten viiden vuoden aikana Kajaaniin on muuttanut ulkomailta 828 henkeä enemmän kuin täältä on muuttanut ulkomaille. Myös synty‐vyys on kuolleisuutta korkeampaa. Viiden vuoden aikana on syntynyt 403 lasta enemmän kuin väestöä on kuollut. Vuosittain syntyy keskimäärin 445 lasta. Syntyvyys on kuitenkin hienoisessa laskussa, ja on ollut vuosina 2012–2013 alle Tilastokeskuksen (2012) väestöennusteen.


Kuva. Kajaanin luonnollinen väestön lisäys (syntyvyys–kuolleisuus) ja nettomuutto (kuntien välinen ja siirto‐laisuus) 2000–2013 ja ennuste 2014–2025

Lapsiperheiden, yksinhuoltajaperheiden ja yhden hengen asuntokuntien osuus on pysynyt ennallaan eikä eroja ole vertailualueisiin nähden. Muualla Kainuussa lapsiperheiden osuus on vähintään 10 prosenttia pienempi kuin Kajaanissa. Koulutustaso on noussut. Se on muun maan ja vertailukaupunkien tasoa ja muu‐ta Kainuuta korkeampi.

Kaikki ikäryhmät

Indikaattori Kajaani Koko maa KainuuÄänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) 51,5 58,2 54,1

Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2012) 113 ‐ 120,9

Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta (2013)

11,1 7 9,2

Gini‐kerroin, käytettävissä olevat tulot (2012) 24,3 27,2 23,7

Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2012) 15,8 14,3 16,4

Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2013)

50,4 72 54,8

Kajaanin äänestysaktiivisuus vuoden 2012 kuntavaaleissa oli 51,5 prosenttia (52,7 prosenttia vuonna 2008). Kajaanin äänestysaktiivisuus oli vähintään 10 prosenttia huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa tai Mikke‐lissä. Sairastavuusindeksi on pysynyt ennallaan. Kokkolaan verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 prosent‐tia huonompi, muihin alueisiin eroa ei ole. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on Kajaanissa vähintään 10 prosenttia suurempi kuin koko maassa tai Kainuussa, mutta samalla tasolla kuin Kokkolassa tai Mikkelissä. Poliisin arvion mukaan suurimpina syinä väkivaltarikosten taustalla ovat päihteiden väärinkäyttö, syrjäytyminen ja perheiden ongelmat. Gini‐kerroin ilmaisee alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Mitä suurem‐man arvon Gini‐kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Kajaanissa Gini‐kerroin on pienentynyt vähin‐tään 5 prosenttia, tulot ovat siis jakautuneet aiempaa tasaisemmin. Kajaanin tilanne on parempi kuin koko maassa keskimäärin, eroja ei ole muihin vertailualueisiin. Kajaanissa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluu suurempi osa väestöstä kuin koko maassa keskimäärin. Kainuuseen verrattuna eroa ei ole.


Terveydenedistämisaktiivisuus kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivi‐suutta. Indikaattori on pistemäärä asteikolla 0–100. Kajaanin terveydenedistämisaktiivisuus on kohentunut vähintään 15 prosenttia verrattuna aiempaan. Kajaanin terveydenedistämisaktiivisuus on kuitenkin 10 pro‐senttia huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa ja Mikkelissä. Verrattuna muuhun Kainuuseen terveyden‐edistämisaktiivisuudessa ei ole eroa.

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet

Indikaattori Kajaani Koko maa KainuuElämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013)

9,7 8,4 9,7

Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013)

19,3 15,9 20,1

Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013)

13,4 12 13,8

Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013)

7,4 8,8 7,6

Turvallisuus: Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2013) 19,2 18,6 19,2

Asuminen ja ympäristö: Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2013)

27,2 29,3 29,1

Toimeentulo: Lasten pienituloisuusaste (2012) 16 14,3 16

Kuntalaisten palvelut: Kasvatus‐ ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 000 alle 18‐vuotiasta (2013)

87,8 74,1 97,2

Kajaanilaisista 8.–9. luokan oppilaista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Joka viides kokee myös vanhemmuuden puutetta. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on 13 prosent‐tia ja laittomia huumeita on kokeillut ainakin kerran 7 prosenttia 8.–9.‐luokkalaisista. Joka 10:nnellä ei ole yhtään läheistä ystävää. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden 8.–9.‐luokkalaisten määrä on kasvanut viime vuosina, ja tilanne Kajaanissa on huonompi kuin koko maassa keskimäärin. Tosin ero on kaventunut. Van‐hemmuuden puutetta ei koe enää niin moni kuin aiemmin. Laittomia huumeita kokeilleiden määrä on las‐kenut, ja Kajaanin tilanne on parempi kuin maassa keskimäärin. Myös tosi humalassa vähintään kerran kuu‐kaudessa olevien määrä on vähentynyt, mutta Kajaanin tilanne on huonompi kuin koko maassa tai Kokko‐lassa.

Nuoret ja nuoret aikuiset

Indikaattori Kajaani Koko maa KainuuElämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskeli‐joista (2013)

3

6,4 4,3

Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)

6,9

7,5 6,9

Henkinen hyvinvointi: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16–24‐vuotiaat, % vastaavanikäi‐sestä väestöstä (2013)

0,9 0,9 1

Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)

17,1

16,4 16,1

Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)

22,5 21,3 21,7

Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)

17,9

19,6 18

Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)

13,4

13,2 9,3


Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)

17,8

21,2 18,3

Turvallisuus: Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppi‐laitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)

22 23,1 21,7

Opiskelu ja työ: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24‐vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012)

9,9 10,8 9,5

Asuminen ja ympäristö: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)

36,7

38,5 33,4

Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18–24‐vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012)

3,2 3,1 3,2

Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15–24‐vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2011)

1

1,2 0,9

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista lähes joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi ja on ollut tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Laittomia huumeita ainakin kerran on kokeillut 13 prosenttia. Vuodesta 2011 huumeita kokeilleiden määrä on lisääntynyt vähintään 15 prosenttia. Kajaanin tilanne vastaa keskimäärin koko maan tilannetta, mutta on vertailualueisiin nähden huonompi. Lukiolaisista 37 prosenttia kokee, että koulun fyysisissä työolosuhteissa on puutteita. Lähes jokaisella lukiolaisella on vähintään yksi läheinen ystävä. Ystävätilanne on parantunut viime vuosina. Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista useampi kuin joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi ja on kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana. 18 prosenttia on kokeillut lait‐tomia huumeita ainakin kerran. Seitsemällä prosentilla ei ole yhtään läheistä ystävää. Laittomien huumei‐den kokeilu on vähentynyt viime vuosina, ja tilanne on muuta Suomea parempi. Ystävätilanne on parantu‐nut jonkin verran. Koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt joka kymmenes 18–24‐vuotias nuori. Koulutuksen ulkopuolelle jäänei‐den osuus on kasvanut. Eroa ei ole koko maahan ja muualle Kainuuseen, mutta vertailukaupunkeihin näh‐den Kajaanin tilanne on huonompi. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saa kolme prosenttia nuorista eikä siinä ole tapahtunut muutoksia. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläk‐keellä on noin prosentti 16–24‐vuotiaista. Tilanne ei eroa muusta maasta, mutta verrattuna Kainuuseen ja vertailukaupunkeihin Kajaanin tilanne on parempi. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 15–24‐vuotiaiden määrä on vähentynyt vähintään 15 prosenttia aiemmasta.

Työikäiset

Indikaattori Kajaani Koko maa KainuuHenkinen hyvinvointi: Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25–64‐vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2013)

18,9 17,7 18,9

Terveys ja toimintakyky: Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25–64‐vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013)

10,3 8 12,6

Opiskelu ja työ: Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15–64‐vuotiaista (2013)

6,2 4,6 6,1

Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64‐vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012)

1,9 2,1 1,7

Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25–64‐vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2012)

1,7 3,1 1,2

Työikäisistä vajaa 20 prosenttia on saanut sairauspäivärahaa mielenterveyden perusteella. Osuus on laske‐nut vähintään 15 prosenttia aiemmasta. Eroa ei ole verrattuna koko maahan ja Kainuuseen. Työkyvyttö‐myyseläkettä saa noin 10 prosenttia työikäisistä. Määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Koko maahan ja Kokkolaan verrattuna Kajaanissa on vähintään 10 prosenttia enemmän työkyvyttömyyseläkettä saavia.


Vaikeasti työllistyviä on noin kuusi prosenttia 15–64‐vuotiaista ja heidän osuutensa on kasvanut vähintään 10 prosenttia. Kajaanissa on vähintään 10 prosenttia enemmän vaikeasti työllistyviä kuin koko maassa kes‐kimäärin. Kainuuseen verrattuna eroa ei ole. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita on noin kaksi prosenttia 25–64‐vuotiaista. Määrässä ei ole tapah‐tunut muutosta aiempaan. Koko maahan verrattuna Kajaanissa on vähemmän toimeentulotukea pitkäaikai‐sesti saavia. Päihdehuollon laitoksissa on ollut hoidossa 1,7 prosenttia 25–64‐vuotiaista. Määrä on noussut vähintään 15 prosenttia aiemmasta.

Ikäihmiset

Indikaattori Kajaani Koko maa KainuuHenkinen hyvinvointi: Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) 133,2 100 127,3

Terveys ja toimintakyky: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013)

69,1 62,6 69,8

Asuminen ja ympäristö: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaa‐vanikäisestä väestöstä (2012)

89,8 90 90,5

Toimeentulo: Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013)

2,3 2,6 2,9

Kuntalaisten palvelut: Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013)

11,2 11,9 12,3

75 vuotta täyttäneistä asuu kotona yli 90 prosenttia ja säännöllisen kotihoidon piirissä on noin 11 prosent‐tia. Tilanteessa ei ole tapahtunut muutosta viime vuosina eikä vertailualueisiin ole eroja. Alzheimerin tautiin sairastuneita on keskimäärin 10 prosenttia enemmän kuin koko maassa. Kokkolaan, Mikkeliin ja Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on 69 prosenttia yli 64‐vuotiaista. Täyttä kansaneläkettä saa 2,3 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä. Osuus on pysynyt aiemmalla tasolla ja on 10 prosenttia parempi kuin muualla maassa ja Kainuussa. Kokkolaan ja Mikkeliin verrattuna eroa ei ole. Täyttä kansaneläkettä saavat henkilöt, joilla ei ole lainkaan tai on vain vähän ansioeläkkeitä.

Rakentaminen ja asuminen

Rakentaminen on ollut melko voimakasta Kajaanissa 2010‐luvun vaihteessa. Rakennuslupia on myönnetty keskimäärin 260 vuodessa. Vuonna 2013 rakennuslupia myönnettiin enää 213 ja vuoden 2014 syyskuun loppuun mennessä lupia on myönnetty 175. Asuntorakentaminen näyttää hiljentyvän. Asuntorakentamisen huippuvuosi oli 2012, jolloin valmistui 193 asuinhuoneistoa. Vuonna 2013 valmistui vain 81 huoneistoa. Erityisesti kerros‐ ja rivitalojen rakentaminen tyrehtyi vuonna 2013. Rakennuslupia on haettu lähinnä oma‐kotitalojen rakentamiseen, mutta niidenkin määrä on laskenut. Asuntojen keskimääräinen kuukausivuokra oli Kajaanissa 10,84 euroa/m² vuonna 2013. Taso vastaa koko maan ja esimerkiksi Oulun, Kuopion ja Joensuun vuokratasoa. Sen sijaan uusien, vuoden 2001 jälkeen ra‐kennettujen asuntojen vuokrataso on Kajaanissa selvästi korkeampi: Kajaanissa 13,27 euroa/m2, koko maassa 12,84 euroa, Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa 11,40–11,84 euroa. Asunto‐osakehuoneistojen kes‐kimääräinen kauppahinta oli Kajaanissa 1 402 euroa/m2 vuonna 2013. Hinta oli huomattavasti alhaisempi kuin maassa keskimäärin (2 084 euroa/m2) tai läheisissä aluekeskuksissa Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa (1 821–2 069 euroa). Vuokralla asuu noin 30 prosenttia kajaanilaisista ja noin 70 prosenttia asuu omistusasunnoissa. Omistus‐asuminen on lisääntynyt hieman viime vuosina. Vähintään kahden hengen asuntokunnista asuu noin viisi prosenttia ahtaasti (henkilöitä on enemmän kuin yksi huonetta kohti). Ahtaasti asuminen on vähentynyt hiljalleen.


1.2 Henkilöstö Suomessa on 320 kuntaa ja 130 kuntayhtymää, jotka ovat itsenäisiä työnantajia. Kunnissa ja kuntayhtymis‐sä työskentelee noin 430 000 henkilöä. Kuntatyöpaikkojen vahvuuksia ovat työpaikkojen pysyvyys ja monet työhyvinvointiin liittyvät tekijät, kuten hyvä työviihtyvyys ja työilmapiiri. Kuntatyönantajat irtisanovat tai lomauttavat työntekijöitään erittäin harvoin muihin työmarkkinasektoreihin verrattuna.

Kunnalliset virka‐ ja työehtosopimukset takaavat tasa‐arvoiset ja oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot. Tutkimusten mukaan miehet ja naiset kokevat olevansa tasa‐arvoisessa asemassa kunnallisilla työpaikoilla. Myös naisten ja miesten palkkaerot ovat kunta‐alalla pienemmät kuin yksityisellä sektorilla.

Kunta‐alan virka‐ ja työehtosopimukset

KT:n valtuuskunta hyväksyi syksyllä 2013 työllisyys‐ ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta‐alan virka‐ ja työehtosopimuksista 2014–2016. Kunta‐alan sopimukset ovat voimassa 1.3.2014–31.1.2017

Palkantarkistus 1.7.2015

Ensimmäisen jakson toinen työllisyys‐ ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 prosentin sopimuskorotus toteutetaan kunta‐alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopimusta 1.7.2015 lukien. Kunta‐alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset.

Sopimusjakso 1.1.2016–31.1.2017

Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa 2015. Kunta‐alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta 30.6.2015 mennessä.

Vuosilomamääräyksiin muutoksia sopimuksissa 2014–2016

Kunta‐alan sopimuksissa 2014–2016 on otettu huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosi‐loman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Uudet vuosilomamääräykset tulivat voimaan 1. maaliskuuta 2014.

Henkilöstövoimavarojen johtaminen Kajaanin kaupungissa

Henkilöstöohjelma Kajaanin kaupunginhallitus on hyväksynyt henkilöstöohjelman vuosiksi 2013–2016. Henkilöstöohjelman yleinen osa antaa perusteet toimialueille ja liikelaitoksille (sekä kaupungin omistamille osakeyhtiöille) ra‐kentaa omat henkilöstöohjelmansa räätälöitynä juuri niille painotuksille, jotka kulloinkin ovat ajankohtaisia. Toimialojen ja liikelaitosten henkilöstöohjelmat laaditaan talousarvioprosessin yhteydessä.

Vuosisuunnittelun yhteydessä laaditaan yksikkökohtaiset toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita vastaavat osaamisen kehittämissuunnitelmat. Suunnitelmat jalkautetaan kehityskeskustelun yhteydessä henkilökoh‐taisiksi kehityssuunnitelmiksi.

Työntekijän työkykyä heikentäviin tekijöihin on puututtava jo varhaisessa vaiheessa. Vastuu on jokaisella työyhteisössä, työntekijällä itsellään ja työkavereilla, mutta erityinen huolehtimisvelvollisuus on työnanta‐jalla eli esimiehillä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimiesten pitää pystyä tunnistamaan työhyvinvointia ja työnkykyä heikentävät tekijät riittävän ajoissa ja ottamaan ne puheeksi sekä toimimaan jämäkästi tilanteen korjaamiseksi. Asiassa hyödynnetään työsuojelun toimintaohjelmaa.

Henkilöstövoimavarojen johtamisen tavoitteena on organisaation hyvä suorituskyky. Henkilöstötietoon ja sen tunnuslukuihin perustuva strategia ja toimintalähtöisen analyysien arvioinnin tavoitteena on saada aikaan kokonaiskuva henkilöstön tilasta ja kehityksestä sekä tunnistaa vastuut ja parannettavat alueet.


Tämä tapahtuu normaaliseurannan yhteydessä ja vuosittain tehtävässä henkilöstöraportissa sekä siitä teh‐tävissä johtopäätöksissä.

Kajaanin kaupungin palveluohjelmassa määritellään, mitä palveluja kaupunki järjestää, miten ne järjeste‐tään ja millaisilla henkilöstömäärällä palvelut tuotetaan. Henkilöstömäärää pyritään vähentämään. Kun henkilöstöä eläköityy tai lähtee pois kaupungin palveluksesta, jokaisen auki tulevan paikan kohdalla harki‐taan, voidaanko se jättää täyttämättä. Mikäli päädytään siihen, että henkilö on palkattava, pyritään löytä‐mään ”talon sisältä” henkilö tai jakamaan jäljelle jääneet työtehtävät. Samaten on harkittava, voidaanko tehtävä jättää kokonaan tai osittain tekemättä. Tätä henkilöstösuunnittelutyötä tehdään normaalina toi‐mintana osana johtamista ja lisäksi henkilöstösuunnittelutyöryhmänä toimii kokoonpano: hallintojohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja, henkilöstöpäällikkö, kehityspäällikkö ja henkilöstösihteeri.

Uusien työntekijöiden/viranhaltijoiden palkkaamiseen on haettava lupa kirjallisesti toimialajohtajalta. Yh‐tään uutta virka‐ tai työsopimussuhdetta ei muodosteta, ellei siihen ole lainsäädännöstä tulevaa pakkoa. Toinen kriteeri on kuntalaisten ja työntekijöiden terveyden turvaaminen sekä omaisuusvahinkojen estämi‐nen.

Henkilöstöohjelma antaa perusteet toimialoille ja liikelaitoksille (sekä kaupungin omistamille osakeyhtiöille) rakentaa omat henkilöstöohjelmansa räätälöityinä juuri niille painotuksille, jotka kulloinkin ovat ajankohtai‐sia. Pohjana toimialoille ja liikelaitoksille on seuraavat strategiset tavoitteet, vuositavoitteet ja mitta‐rit/arviointikriteerit:

Strategiset tavoitteet Vuositavoitteet Mittarit/arviointikriteerit

Parannetaan tulokselli‐suutta ja tuottavuutta panostamalla työhyvin‐vointiin ja osaamisen vahvistamiseen

Prosessien kehittäminen, laatutyöTyö‐ ja toimintatapojen uudistaminen Työsuojelun toimintaohjelmat päivitetty Henkilökohtaiset osaamisen kehittämisen suunnitelmat Työyhteisökohtaiset osaamisen kehittämisen suunnitelmat

Prosesseja kuvattu, % Sanallinen arviointi työpaikkakokouksis‐sa ja johtoryhmissä Kehityskeskusteluissa asetettujen ta‐voitteiden seuranta Osaamiskartoitukset tehty

Varmistetaan muutok‐sessa yhteistoiminnalli‐nen johtaminen, jossa henkilöstö osallistuu työnsä kehittämiseen

Tasa‐arvoinen, kannustava ja yksilöllistä osaa‐mista arvostava oikeudenmukainen johtaminen Tiedonkulun varmistaminen asioiden valmiste‐luvaiheessa Toimiva yt‐järjestelmä Säännölliset työpaikkakokoukset Kehityskeskustelut käyty Päivittäisjohtaminen

Työyhteisöjen toimivuuskysely, työyk‐sikköjen sanallinen itsearviointi Henkilöstöraportti/henkilöstökertomus Yhteistoimikunnan kokoukset, kehittä‐misryhmien kokoukset

Henkilöstösuunnitelman päivittäminen

Tarkistetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä toimialoittain/liikelaitoksittain

Ikääntyvien ja osatyöky‐kyisten työssäjaksami‐sen tukeminen

Varhainen puuttuminen (hyväksytyn ohjeistuk‐sen mukaan)

Uudelleen sijoitukset ja työtehtävien mitoitus Mentoritoiminnan määrä

Toimiala‐/liikelaitoskohtaiset henkilöstöohjelmat

Ohjelmat laaditaan toimenpidetasolle ajankoh‐taisista asioista, kuten koulutus, työsuojelun toimintaohjelma, perehdyttäminen


Henkilöstösuunnitelma Kajaanin kaupungin henkilöstömäärä määräytyy palveluohjelmassa kaupungin omaksi työksi määriteltyjen tehtävien mukaan. Kaupungin henkilöstöä eläköityy vuosittain 70–80 henkilöä aina vuoteen 2019 saakka. Vaikka henkilöstön poistumaa käytetään säästökeinona, rekrytointitarve on noin 80 prosenttia poistumas‐ta. Kajaanin maine työnantajana ja vaivattoman arjen kaupunkina on keskeinen tekijä rekrytoinneissa. Hyvä työnantajan maine syntyy hyvistä teoista ja houkuttelee ja sitoo osaavia työntekijöitä. Työnantajakuva on osa Kajaanin kaupungin mainetta ja kaupunkikuvaa. Seuraavassa taulukossa oleva arvio eläköitymisestä vuodesta 2015 alkaen on tehty laskennallisen eläkeiän mukaan. Henkilöstöllä on kuitenkin halutessaan oikeus jatkaa työssä 68‐vuotiaaksi. Arvio ei sisällä varhen‐netulle varhaiseläkkeelle eikä työkyvyttömyyseläkkeelle jääviä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus on noin 30 prosenttia kaikista eläkkeelle jäävistä. Taulukko auttaa hahmottamaan rekrytointitarvetta sekä säästömahdollisuuksia poistuman hyödyntämisessä

Taulukko. Henkilöstön eläköityminen 2010–2014 ja arvio 2015–2018

Tulosalue/liikelaitos

Toteutunut 2010 ‐ 2014 Arvio 2015 ‐ 2018

Eläkkeelle jääneet

Ei täytetty Säästö

Eläkkeelle jäävät

Ei täytetä Säästö

Kaupunginhallitus ja keskushallinto 14 10 71 % 11 4 36 %

Varhaiskasvatus 43 18 42 % 50 8 16 %

Perusopetus 57 3 5 % 50 5 10 %

Kulttuurilaitokset 10 4 40 % 27 3 11 %

Liikunta‐ ja nuorisopalvelut 2 2 100 % 1 0 0 %Maankäyttö‐, suunnittelu‐ ja viran‐omaistoiminnat 4 3 75 % 10 6 60 %

Kunnallistekniikka ja liikunta 20 11 55 % 13 5 38 %

Tilakeskus 8 1 13 % 9 1 11 %

Kainuun Pelastuslaitos 13 6 46 % 2 0 0 %

Kajaanin kaupunginteatteri ‐liikelaitos 6 2 33 % 3 1 33 %

Kajaanin Mamselli ‐liikelaitos 40 13 33 % 39 8 21 %

Kajaanin Vesi ‐liikelaitos 3 1 33 % 2 0 0 %

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 63 50 79 % 85 46 54 %

Yhteensä 283 124 44 % 302 87 29 %


Taulukko. Henkilöstömäärä 2013–2017

TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kaupunginhallitus ja keskushallinto 67,1 73,0 77,5 74,5 73,5

Sivistyslautakunta 0,0 1,0 1,0 1,0 1,0

Varhaiskasvatus 327,4 308,0 333,0 340,0 345,0

Perusopetus 365,8 364,0 372,0 374,0 375,0

Kulttuurilaitokset 47,9 46,3 46,8 46,8 45,8

Kaukametsä 112,6 100,0 115,0 115,0 115,0

Liikunta‐ ja nuorisopalvelut 11,9 9,0 9,0 9,0 9,0

Ympäristötekninen lautakunta 0,0 0,0 1,0 1,5 1,5

Maankäyttö‐, suunnittelu‐ ja viranomaistoiminnat 38,5 39,0 37,0 36,5 36,5

Kunnallistekniikka ja liikunta 77,9 85,2 84,1 85,4 85,0

Tilakeskus 48,0 54,3 53,5 52,9 52,7

Kainuun Pelastuslaitos 74,3 67,0 66,0 66,0 66,0

Kajaanin kaupunginteatteri ‐liikelaitos 48,7 48,0 47,0 47,0 47,0

Kajaanin Mamselli ‐liikelaitos 182,6 205,0 197,0 197,0 196,0

Kajaanin Vesi ‐liikelaitos 20,4 21,0 20,5 20,5 20,5

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 488,8 450,0 430,0 410,0 410,0

Kajaanin ammattikorkeakoulu ‐liikelaitos 188,6

Tukityöllistäminen 9,6

Yhteensä 2 110,0 1 870,8 1 890,4 1 877,1 1 879,5

Kajaani‐sopimus Kajaanin kaupungin työnantajan edustajat ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt ovat kirjanneet yhtei‐sen näkemyksen merkittävimmistä henkilöstöjohtamiseen liittyvistä asioista vuosittain tarkistettavaan Ka‐jaani‐sopimukseen. Sopimus on yhteinen näkemys ja sitoumus rakenteellisten muutosten toteutukseen ja lisäksi se sisältää tärkeitä henkilöstöjohtamiseen liittyviä elementtejä. Kajaani‐sopimus on auttanut muu‐toksessa, johtamisessa ja se on ilmaus yhteisestä tahtotilasta ja kuvastaa luottamuspääomaa

HTV2 TP 2013 TA 2014 LKT 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Yhteensä


1.3 Taloudelliset lähtökohdat

Verotulot

Vuoden 2015 verotulojen tilitysten arvioidaan koko maan tasolla kasvavan yhteensä noin 1,6 prosenttia. Tästä kunnallisverotuoton kasvu on vain noin 1,3 prosenttia, yhteisöverotuoton 3,5 ja kiinteistöverotuoton 4,0 prosenttia.

Kunnallisveron vaimeaan kasvuun vaikuttaa keskeisesti heikon taloudellisen tilanteen ohella myönnettävien vähennysten kasvu. Veroperustemuutokset alentavat kuntien tuloveroja arviolta ‐131 miljoonaa euroa. Tämä kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Yhteisöveron jako‐osuus muuttuu tehtyjen veroperustemuutosten seurauksena. Suurin yksittäinen muutos on työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirto kunnille ja tämän kompensointi 75 miljoonalla eurolla korotto‐malla yhteisöveron jako‐osuutta. Kaupungin verotulot koostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Vuonna 2015 kaupun‐gin verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 138,5 miljoonaa euroa, jossa on kasvua vuoden 2014 talousarvioon noin 1,5 miljoonaa euroa (1,0 %).

Kunnallisvero

Vuonna 2014 kunnallisveron arvioidaan kertyvän 0,5 miljoonaa euroa talousarviota heikommin. Toteutu‐maennuste kuluvalle vuodelle on 121,5 miljoonaa euroa. Talousarvio perustuu 21,0 kunnallisveroprosenttiin. Vuonna 2015 kunnallisveroa arvioidaan kertyvän noin 0,9 prosenttia kuluvan vuoden ennustetta enemmän. Kertymän arvioidaan olevan 122,6 miljoonaa euroa. Kunnallisveron veropohja kasvaa arviolta 1,4 prosenttia. Suunnitelmakausien kunnallisverotuotot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan vuosina 2016–2017 noin 2,7 prosenttia vuodessa.

Yhteisövero

Vuonna 2014 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 0,1 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Toteutuma olisi 5,6 miljoonaa euroa.

Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 5,9 miljoonaa euroa vuonna 2015. Yhteisöveron tuotto kasvaa noin 5,3 prosenttia. Vuoden 2016 osalta tuoton arvioidaan alenevan noin 12 prosenttia jako‐osuuden muutoksen johdosta ja olevan noin 5,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 kertymän arvioidaan olevan noin 5,5 miljoonaa euroa.

Kiinteistövero

Vuoden 2015 talousarvio perustuu kiinteistöveroprosenttien säilyttämiseen vuoden 2014 tasolla. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,10, vakituisten asuinrakennusten 0,55, muun asuinrakennuksen 1,15, raken‐tamattoman rakennuspaikan 3,00 ja voimalaitosten 2,85 prosenttia. Yleishyödyllisen yhteisön omistamalle rakennukselle ja maalle ei ole erillistä kiinteistöveroprosenttia, vaan ko. rakennus ja maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin tai asuinrakennuksen ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin mukaan. Näillä oletuksilla kiinteistöveron tuotoksi on arvioitu 10,0 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuoton arvioidaan pysyvän vuoden 2015 tasolla suunnitelmavuosina.


Valtionosuudet 2015–2017

Vuoden 2015 arviot valtionosuuksista perustuvat Kuntaliiton ennakkotietoihin ja Valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen. Valtionosuuksien arviointiin liittyy vuodelle 2015 aiempia vuosia enemmän epä‐varmuutta valtionosuusjärjestelmän uudistamisen vuoksi.

Valtionosuusuudistus tulee voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Uudistuksessa määräytymiskriteereiden määrää vähennettiin. Jatkossa valtionosuudet määräytyvät kahdeksan kriteerin ja kolmen lisäosan perus‐teella. Painopistettä siirrettiin verotuloihin perustuvaan tasaukseen. Kajaanin kaupunki hyötyy laskelmien perusteella uudistuksesta noin viisi miljoonaa euroa (133 euroa/asukas). Tämä ei kuitenkaan nosta kaupun‐gin saamia valtionosuuksia samassa suhteessa, koska samaan aikaan kuntien valtionosuuksia leikataan. Uudistus tulee voimaan siirtymäaikana niin, että ensimmäisenä vuotena muutos on enintään 50 euroa asu‐kasta kohti, toisena vuotena 50 euroa, kolmantena ja neljäntenä vuotena 80 euroa ja viidentenä vuotena 120 euroa asukasta kohti. Peruspalvelujen arvioitu valtionosuusprosentti on 25,42 vuodelle 2015 ja kunnan omarahoitusosuus 3 521,07 euroa/asukas. Ennakkotietojen mukaan vuodelle 2015 saatava verotulotasaus on 13,4 miljoonaa euroa. Tasauksen määrä lähes kaksinkertaistuu edelliseen vuoteen verrattuna.

Opetus‐ ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla suurin muutos tulee ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtymisestä pois valtionosuusjärjestelmästä. Arvioitu valtionosuusprosentti on 29,32 vuodelle 2015 ja kunnan omarahoitusosuus 307,40 euroa/asukas. Asukaskohtainen rahoitusosuus pienenee noin 40 euroa asukasta kohden.

Vuoden 2015 talousarviossa valtionosuuksia arvioidaan saatavan 102 miljoonaa euroa, kun ne vuonna 2014 ovat 100,0 miljoonaa euroa. Valtionosuudet kohdistuvat siten, että peruskunnalle kohdistuu arviolta 65,1 miljoonaa euroa (2,4 %), ja teatterille 0,95 miljoonaa euroa (‐2,1 %) ja Kajaanin koulutusliikelaitokselle 35,9 miljoonaa euroa (‐1,2 %). Suunnitelmavuosien 2016–2017 valtionosuuden korotuksen oletetaan olevan keskimäärin alle kaksi prosenttia vuosittain.

Toimintatuotot

Toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 39,9 miljoonaa euroa, jossa kasvua 3,6 prosenttia. Toimintatuottoihin on tehty taksojen korotukset ja toiminnan mukanaan tuoma tuottojen kasvu/vähennys.

Toimintakulut

Toimintakulujen laskentaperusteet ovat seuraavat

Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön palkkoihin on laskettu 0,4 prosentin korotusvaraus, jolla

on kyettävä kattamaan yleis‐ ja taulukkokorotukset. Lomarahavaraus on kuusi prosenttia. Palkkamää‐rärahaa on alennettu lautakuntien esityksestä, koska ennusteen mukaan vuoden 2014 palkkamäärä‐rahat alittuvat. Kaupunginhallitus vahvisti budjettiraamin kesäkuussa. Vuoden 2014 palkkamääräraho‐jen säästyminen tuli esille vasta 7/2014 talouden raportoinnissa. Palkat on laskettu toukokuun 2014 palkkatietojen mukaan henkilöittäin ja kuukausittain. Budjetoinnin edetessä on toukokuun palkkatilan‐teeseen tehty tiedossa olevat muutokset.

Vuodelle 2016 on laskettu yhden prosentin palkankorotus. Vuodelle 2017 palkkamäärärahat on vuo‐den 2016 tasoa.

Kevalle (Kuntien Eläkevakuutus) tilitettävät eläkemaksut muodostuvat palkkaperusteisesta osasta, varhaiseläkemenoperusteisesta osasta sekä eläkemenoperusteisesta osasta. Palkkaperusteinen osa on


17,05 prosenttia vuonna 2015. Varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu vahvis‐tetaan kunnittain ja toimialoittain euromääräisenä. Varhaiseläkemenot kasvavat noin kolme prosent‐tiyksikköä edellisestä vuodesta. Talousarvioon on varattu määrärahat kullekin tulosalueelle. Eläkeme‐noperusteinen maksu on varattu 0,97 kertoimella vuoden 2014 toteutuman tasosta.

Valtiokonttori vahvistaa kunnittain käytettävän kokonaiseläkeprosentin niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat VaEL‐eläkejärjestelmän piirissä (opettajat). Palkkaperusteinen maksuosuus on 22,13 pro‐senttia vuonna 2015.

Työttömyysvakuutusmaksun laskentaperusteena on 2,95 prosenttia, kansaneläke‐ ja sairausvakuu‐tusmaksun 2,15 prosenttia ja tapaturmavakuutusmaksun 0,45 prosenttia.

Kajaanin kaupungin maksuosuus vuonna 2015 Kainuun sosiaali‐ ja terveydenhuollon kuntayhtymälle on 123,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 arvioitu toteutuma on 121,9 miljoonaa euroa, kaupunki kirjaa tilinpäätökseen 1,8 miljoonaa euroa vuosien 2013–2014 ylijäämiä. Kasvu vuoden 2015 maksuosuuden ja vuoden 2014 talousarvion mukaisen maksuosuuksien välillä on noin 0,5 prosenttia.

Kajaanin kaupungin maksuosuus Kainuun liitto ‐kuntayhtymälle on 1,2 miljoonaa euroa.

Kajaanin kaupunki maksaa Kevalle Kainuun maakunta ‐kuntayhtymän maksuosuuksiin sisältynyttä eläkemenoperusteista KuEL‐maksua vuosittain noin 0,9 miljoonaa euroa.

Taulukko. Peruskunnan toimintakatteen kehitys 2012–2017 Toimintakate 1 000 € TP 2012 TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatuotot 37 930 40 180 38 516 39 985 39 985 40 164 40 240

Valmistus omaan käyttöön 578 638 770 770 833 837

Toimintakulut ‐223 256 ‐229 823 ‐241 753 ‐243 814 ‐242 648 ‐244 586 ‐246 379

Toimintakate ‐185 326 ‐189 065 ‐202 599 ‐203 059 ‐201 893 ‐203 589 ‐205 302

Muutos % 2,02 7,16 0,23 ‐0,57 0,84 0,84

Rahoitustuotot ja ‐kulut

Vuoden 2015 budjetoidut korkotuotot (korot ulkopuolisilta) ovat 3,9 milj. euroa. Muiden rahoitustuottojen määrä on 3,4 miljoonaa euroa. Tästä määrästä osinkotulojen osuus on 1,1 miljoonaa euroa, Kajaanin Vesi ‐liikelaitoksen korvaus peruspääomasta ja tuloutus ylijäämästä on yhteensä 1,2 miljoonaa euroa ja Kajaanin Mamselli ‐liikelaitoksen korvaus peruspääomasta ja tuloutus ylijäämästä on yhteensä 50 000 euroa.

Vuonna 2015 korkokulut pitkä‐ ja lyhytaikaisista lainoista ulkopuolisilta ovat 1,4 miljoonaa euroa.

Vuosikate sekä poistot ja arvonalentumiset

Kuntatalouden tasapainoa kuvataan pääsääntöisesti vuosikatteella. Sillä tarkoitetaan tulojen ja menojen erotusta eli sitä osaa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. Tulorahoituksen katsotaan olevan tasapainossa, jos vuosikate kattaa poistot eli käyttöomaisuuden vuosit‐taisen kuluman. Silloin tunnusluku vuosikate prosenttia poistoista on vähintään sata. Tulorahoitus on heik‐ko, jos tunnusluku on jää nollan ja sadan välille. Jos vuosikate on negatiivinen, tulorahoitus on epätasapai‐nossa, koska tulot eivät riitä edes varsinaisen toiminnan rahoittamiseen.

Peruskunnan vuosikate vuonna 2015 on 7,6 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot vuonna 2015 on peruskunnalla ‐9,4 miljoonaa euroa. Peruskunnan ja liikelaitosten yhteenlaskettu vuosikate vuonna 2015 on 11,5 miljoonaa euroa ja peruskunnan ja liikelaitosten poistojen määrä on 13,2 miljoonaa euroa.


Talousarvion suunnitelmakaudella 2014–2016 vuosikatteiden yhteenlasketun määrän tulisi olla suurempi tai yhtä suuri kuin suunnitelmapoistot yhteensä. Vuosikatteen tulisi olla lainojen lyhennystä suurempi, jotta vältettäisiin velkakierre. Suunnitelmakauden lopulle ajoittuu suuria investointeja, jotka nostavat poistota‐soa. Vuosikatetta tulisikin olla suunnitelmavuosilla huomattavasti enemmän kuin vuonna 2015.

Suunnitelman mukaisten poistojen määrä vuonna 2015 on 9,4 miljoonaa euroa. Tuleville vuosille suunnitel‐lut laajat uus‐ ja peruskorjausinvestoinnit tulevat nostamaan merkittävästi poistotasoa.

Taulukko. Peruskunnan vuosikate ja suunnitelman mukaiset poistot 2012–2017

Vuosikate/poistot

1 000 €TP 2012 TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Vuosikate 3 713 15 478 2 036 6 403 7 568 8 850 12 115

Suunn. mukaiset poistot ‐8 758 ‐8 953 ‐8 785 ‐9 430 ‐9 430 ‐10 027 ‐9 784Vuosikatteen ja poistojen

ero‐5 045 6 525 ‐6 749 ‐3 027 ‐1 862 ‐1 177 2 331

Investoinnit

Pitkällä aikavälillä vuosikatteen tulee kattaa nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset. Jos vuositasolla inves‐toidaan enemmän kuin vuosikate mahdollistaa, on kate otettava rahastoista tai lisättävä lainanottoa.

Peruskaupungin bruttoinvestointien määrä on 20,7 miljoonaa euroa ja nettoinvestointien määrä on sama eli noin 20,0 miljoonaa euroa vuonna 2015. Investointiosan tulot arvioidaan kertyvän maa‐ ja vesialueiden myynneistä. Vuosina 2015–2017 toteutetaan Hauholan–Lehtikankaan monitoimitalon uudisrakentaminen. Em. hankkeen lisäksi toteutetaan kaupungin palvelutuotannon ja kehittämisen kannalta välttämättömät investoinnit. Investointitaso pitäisi pystyä sopeuttamaan vuosikate‐ennusteeseen suunnitelmakaudella. Sopeuttaminen tulee olemaan vaikeata heikosta vuosikatteesta johtuen.

Lainat

Vuonna 2015 velkamäärä lisääntyy alhaisen vuosikatteen ja investointien rahoitustarpeen seurauksena. Uutta pitkäaikaista lainaa nostetaan peruskunnan osalta 20,0 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhenne‐tään 10,0 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvaa 10,0 miljoonaa euroa nettona.

Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos rahoittaa tekemänsä investoinnit osittain velalla vuonna 2015. Uutta pitkäaikaista velkaa nostetaan 6,8 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennetään 0,8 miljoonaa euroa. Pit‐käaikaiset lainat kasvavat noin 6,0 miljoonaa euroa.

Koko kaupungin tasolla uutta lainaa nostetaan 26,8 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennetään 10,8 miljoonaa euroa. Velkamäärä kasvaa nettona 16,0 miljoonaa euroa eli noin 423 euroa/asukas vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaisella asukasluvulla laskettuna. Vuoden 2015 lopussa lainamäärä on noin 88 miljoonaa euroa eli noin 2 316 euroa/asukas (asukaslukuarvio 38 000).

Kaupunki hoitaa pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut lainaohjelman mukaisesti. Lainat ovat pääosin 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Tavoitteena suunnittelukaudella on, että lainamäärä asukasta kohti pysyy val‐takunnan keskiarvon tuntumassa. Vuoden 2014 osalta arvioidaan, että kaupungin velkamäärä asukasta kohden on keskiarvon alapuolella. Kaupungin kokoon nähden suuret investoinnit erityisesti vuonna 2015 ja 2016 nostavat velkamäärää.


Lainanottoon liittyvä ratkaisuvalta

1. Kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa pitkäai‐

kaisten ja tilapäislainojen ottamista, lainojen takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista.

2. Kaupunginhallituksella on oikeus vuonna 2015

Ottaa talousarviossa oleva lainamäärä kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja. Päätös voi koskea

lainan ennenaikaista takaisinmaksamista tai lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa

pitkäaikaista lainaa, jonka laina‐aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta

pitkäaikaista lainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 6 prosenttia

pitkäaikaista lainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskoron perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla laina‐ajasta riippuen enintään 10 prosenttia.

Tehdä koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis‐ ja vähim‐mäiskorosta. Vaihtosopimuksia voidaan solmia kotimaisen tai ulkomaisen osapuolen kanssa, jon‐ka pitkäaikainen luottokelpoisuus on hyvä.

Käyttää lainojen korkosuojauksessa rahalaitosten tarjoamia vaihtoehtoja.

3. Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa tarvittaessa tilapäislainoja, joita saa kulloinkin olla enintään 15,0 miljoonaa euroa.


1.4 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet

Toimialojen tuloskorttien tavoitteet vuodelle 2015

Taloudelliset tavoitteet

Käyttötalous Toimialan toimintakate

Investoinnit (netto)

Hankekohtaisesti

▪ rakennukset > 1,0 miljoonaa euroa

▪ muut aineelliset hyödykkeet ja käyttöomaisuusarvopaperit

Tulosaluekohtaisesti

▪ maa‐ ja vesialueet

▪ kiinteät rakenteet ja laitteet

▪ rakennukset < 1,0 miljoonaa euroa Toimialakohtaisesti

▪ irtain omaisuus

Liikelaitokset ja tytäryhtiöt

Sitovat tavoitteet 2015 on esitetty erillisessä taulukossa ao. liikelaitoksen ja tytäryhtiön tekstissä.

Kuntayhtymät ja niiden liikelaitokset

Kainuun sosiaali‐ ja terveydenhuollon kuntayhtymä

▪ osuuksia vastaava peruspääoman korko

▪ kuntarahoitusosuus 123 817 501 euroa

Kainuun liitto ‐kuntayhtymä


▪ kuntarahoitusosuus 1 224 000 euroa Kainuun jätehuollon kuntayhtymä



1.5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Riskienhallinta

Kajaanin kaupungissa aloitettiin vuonna 2013 kokonaisvaltaisen riskienhallintamenetelmän kehitystyö. Al‐kusysäyksenä kehitystyölle toimi kuntalakiin (15.6.2012/325) kirjatut riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämistä koskevat merkittävät muutokset. Käytännössä lakimuutokset aiheuttivat kaupungille uusia velvoitteita riskienhallinnan toteuttamisen suhteen. Riskienhallinnan osalta keskeisimmät lakimuutokset koskevat riskienhallinnan järjestämisvelvoitteita ja riskienhallinnan asianmukaisen järjestämisen valvontaa.

Kuntalain mukaan kaupunginvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisenvalvonnan ja ris‐kienhallinnan perusteista (13 §). Lisäksi valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset mää‐räykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta (50 §). Kaupungin omistamien liikelaitosten suhteen kuntalaki asettaa vaatimuksia niin liikelaitoksen johtokunnalle kuin liikelaitoksen johtajallekin. Käytännössä johtokunta ja liikelaitoksen johtaja vastaavat riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tieto siitä, miten riskienhallinta on liikelaitoksessa järjestetty ja mitä joh‐topäätöksiä sen perusteella on tehtävissä, pitää jatkossa sisällyttää tilinpäätöksen yhteydessä laadittavaan toimintakertomukseen. Tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvontajärjestetty asianmukaisesti (73 §). Käytännössä tämä edellyttää sitä, että tilintarkastajilla on oltava mahdollisuus todentaa, että kunnanhallitus (sekä lauta‐ ja johtokunnat) seuraavat ja arvioivat dokumentoidusti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan toimeenpanoa ja tulokselli‐suutta. Käytännössä lakimuutokset edellyttävät Kajaanin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeis‐tuksen päivittämistä vastaamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Konserniohjauksen ja ‐valvonnan oh‐jeistus sekä menettelyt täytyy määritellä aiempaa tiukemmin ja terävöittää sekä huolehtia käytännön orga‐nisoinnista. Kokonaisvaltainen riskienhallinta edellyttää systemaattista prosessia, joka pitää sisällään tehtä‐vä‐ ja vastuumäärittelyt, kirjallisen ohjeistuksen, toimeenpanon menettelyt ja asiakirjat, dokumentoidun seurannan ja arvioinnin sekä jatkuvan kehittämisen. Lisäksi on huolehdittava toiminnan koordinoinnista, riittävästä tiedottamisesta, henkilöstön kouluttamisesta sekä määriteltävä, miten syntynyttä tietoa ja asia‐kirjoja hallitaan. Kajaanin kaupungissa on valittu kokonaisvaltaisen lähestymistavan viitekehykseksi ISO 31000 ‐standardi. ISO 31000 ‐standardi on käytännössä asiantuntijoiden laatima kokoelma riskienhallinnan parhaista käytän‐teistä. Standardi on nopeasti saavuttanut suosioita niin yrityksissä kuin julkishallinnon piirissäkin. Järjestä‐mällä riskienhallinnan standardin mukaisesti Kajaanin kaupunki täyttää kuntalain riskienhallinnalle asetta‐mat vaatimukset.

Tähän mennessä tehdyt toimenpiteet

Kajaanin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 3.2.2014 § 7 Kajaanin kaupungin sisäisen val‐vonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kajaanin kaupungin riskienhallinnan koordinoinnista vastaa riskienhal‐linnan johtoryhmä. Kajaanin kaupunginhallitus on nimennyt riskienhallinnan johtoryhmän jäsenet. Syksyllä keskushallintoon siirtyi Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen palveluksesta riskienhallintakoordinaat‐tori, jonka yhtenä tehtävänä on toimia riskienhallinnan johtoryhmän sihteerinä ja koordinoida ja kehittää riskienhallintaa kaupunginhallituksen ja riskienhallinnan johtoryhmän päätösten mukaisesti koko kaupunki‐konsernissa.


Riskienhallinnan osalta kaupungin tulosyksiköissä ja liikelaitoksissa on kartoitettu ja arvioitu riskien vaiku‐tuksia organisaatiokohtaisesti. Riskitilanteessa ei ole suuria muutoksia edelliseen tilikauteen verrattuna. Tulosyksiköiden ja tytäryhteisöiden omat näkemykset merkittävimmistä riskeistä on kuvattu tuloskorteissa. Riskien tunnistamisen ja arvioinnin yhteydessä toimialakohtaisten riskien lisäksi löytyi myös selkeitä koko konsernin läpileikkaavia riskejä, kuten osaamiseen ja rekrytointiin liittyvät riskit, organisaatioiden ohuesta rakenteesta johtuvat riskit, tiedonhallintaan ja tietojärjestelmien käyttöosaamiseen liittyvät riskit, toimitilo‐jen sisäilmaongelmat sekä omistajaohjaukseen liittyvät riskit. Suurin osa merkittävistä tunnistetuista riskeis‐tä sijoittui strategiselle tasolle, kun taas finanssiriskejä ei odotusten mukaisestikaan löytynyt kovin paljon.

Löydettyjen ja arvioitujen riskien perusteella tulosyksiköissä täytyy määritellä ja aikatauluttaa riskienhallin‐tatoimenpiteet riskiprioriteetin mukaisesti, vastuuttaa ja valvoa toimenpiteiden toteutumista sekä arvioida toimenpiteiden tuloksellisuutta.

Riskienhallinnan kehittäminen jatkossa

Riskienhallinnan painopiste vuonna 2015 on riskienhallintaprosessin jalkauttaminen käytännön toimintaan entistä tehokkaammin niin, että se palvelee johtamista ja päätöksentekoa. Tämän tavoitteen mahdollista‐miseksi kehitetään riskienhallintaprosessia, riskienhallintatyökaluja sekä riskienhallintaa koskevaa ohjeis‐tusta. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan yleisohje päivitetään siten, että se vastaa hyväksyttyjä perusteita. Lisäksi riskienhallinnan osalta laaditaan tarkempi ohjeistus prosessikuvauksineen. Toisena riskienhallinnan painopisteistä tulevalle tilivuodelle on tietoriskien hallintatoimenpiteet eli kaupun‐kikonsernin tiedon käsittelyyn ja turvaamiseen liittyvien prosessien kehittäminen vastaamaan tämän päivän haasteita. Tietoriskeihin varautuminen vaatii tietoturvallisuuden kehittämistä niin hallinnollisella kuin ope‐ratiivisellakin tasolla ja tämän työn valmistelu on aloitettu syksyllä 2014 yhteistyössä tietohallinnon kanssa. Tarkoituksena on saada kaupunkikonsernin tietoturvallisuutta koskevat linjaukset kaupunginhallituksen käsittelyyn kevään 2015 aikana. Poikkeusoloihin ja normaaliolojen poikkeustilanteisiin varautuminen on kytkettävä osaksi kokonaisvaltaista riskienhallintatyötä. Tällaisella menettelyllä vältytään päällekkäisiltä prosesseilta sekä säilytetään riittävä ja ajankohtainen varautumisen taso.


2 Kaupunkistrategia

Kajaanin kaupungin arvot ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuu‐teen. Kaupungin perustehtävä on turvata hyvinvoinnin perusta ja luoda edellytykset ihmisten ja yritysten menestymiselle ja viihtymiselle Kajaanissa ja Kainuussa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.6.2014 uuden kaupunkistrategian vuosille 2015–2018. Strategian tavoittee‐na on, että teemme Kajaanista kasvukeskuksen vuoteen 2018 mennessä ja vuonna 2025 Kajaani on kasvun kärjessä 2025. Kasvun avulla pystymme huolehtimaan kuntalaisten hyvinvointia lisäävästä sujuvasta arjesta. Meidän on huolehdittava Kajaanin vetovoimatekijöistä: korkea‐asteen koulutuksesta, puhtaasta ympäris‐töstä, tiiviistä kaupunkikeskustasta ja hyvistä perus‐ ja vapaa‐ajan palveluista. Peruspilareina strategian onnistumisessa ovat aktiiviset asukkaat, osaava ja muutosvalmis henkilöstö, hyvä sisäinen suorituskyky eli toimivat prosessit ja tehokkaat tietojärjestelmät sekä tilikausien nollatulos vuosina 2015–2018.

Strategisten päämäärien saavuttamisen mahdollistavat halu auttaa yritysten kasvua, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, saavutettavuuden parantaminen, kokonaisvaltainen asiakastuntemus, joka oh‐jaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa, positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista sekä kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen. Näille kuudelle kaupunki‐strategian mahdollistajalle on määritelty mittarit/indikaattorit ja niille tavoitetilat seuraavissa tuloskorteis‐sa.


Tuloskortti 1 Raportointivastuussa kansliapäällikkö

Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi



Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018

Halu auttaa yritysten kasvua

Uudet yritykset vuo‐dessa, netto

48 (2013) 56 70

Yritystoimipaikat, kpl 1 700 (2012) + 5 %

Yritystyöpaikat, kpl 8 700 (2012) + 5 %

Kasvuyritysten liike‐vaihto ja työpaikat

Ei mittaria Mittari on määritelty + 20 %

Kaupungin omat kehittämisinvestoin‐nit yritysten toimin‐taympäristöihin (infra)

0,5 milj. €/vuosi 0,75 milj. €/vuosi 1 milj. €/vuosi


Osaavan työvoiman saanti

Tutkinnon suoritta‐neiden osuus yli 15‐vuotiaista

68,5 % 69 % 70 %

Koulutus/osaamis‐alojen määrä

KAMK 5KAO 13

Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso

Tutkintoalojen määrä KAMK 6KAO 22


Tutkintomäärä/ läpäisy vuodessa

KAMK 58,5 %KAO 81,6 %


Kajaanin ammattikor‐keakouluun Kainuun ulkopuolelta hake‐neiden määrä

70 % Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso

Kajaanin ammattikor‐keakoulusta valmis‐tuneiden työllistymi‐nen Kainuuseen

68 % 69 % 70 %





Saavutettavuuden parantaminen

Helsinki–Kajaani‐reittilentoyhteyden säilyttäminen

3–4 vuoroa/arki‐päivä Lauantaiyhteys Hgistä puuttuu Matkustajamäärä 75 000/vuosi

Matkustajamäärä 82 500/vuosi

Väh. 3–4 vuo‐roa/arkipäivä Lauantaiyhteys Hgistä Matkustajamäärä 90 000/vuosi

Helsinki‐, Oulu‐ ja Venäjä‐väyläyhteyksien no‐peuttaminen

VT 22: 45 M€ inves‐tointi Liikpol selon‐teko 2012, ei vielä alkanut VT 5: Mikkelin kohta 20 M€ Liikpol selon‐teko 2012, alkamas‐sa Rataosuuden Yli‐vieska–Iisalmi–Kontiomäki paran‐taminen (sähköistys) 90 M€ Liikpol selon‐teko 2012 KT 89: Jokimäki–Vartius‐tien leven‐täminen 6 M€ POP Ely, Vartiuksen ra‐janylityspaikan ke‐hittäminen

VT 5: Mikkeli–Juva Liikpol selonteko 2016 ja jatkovaiheet mainittu Savon radan paran‐nustoimenpiteet sekä maininta seu‐raavana valtakunnal‐lisena ratahankkee‐na Liikpol selonteko 2016

VT 22: 1. vaihe to‐teutettu, jatkovai‐heet mainittu Liikpol selonteko 2016 Oulu–Kajaani‐radan parannustoimenpi‐teet Liikpol selonte‐ko 2016 tai LIVI‐hankkeina Kajaani–Kostamus‐tieyhteysväli paran‐tunut, jatkosuunnit‐telu käynnissä

Toimivat tietoliiken‐neyhteydet

Keskustaajamassa ja osin läheisellä haja‐asutusalueella kat‐tavat laajakaistayh‐teydet, kiinteä ja mobiili Laajalla haja‐alueella kiinteät ja mobiilit puhelinverkkoyh‐teydet

Ydinkeskustan avoin langaton verkko

Yritystoiminnan ja sähköisen asioinnin mahdollistavat tie‐toliikenneyhteydet asutuskeskittymissä

Paremmat sisäiset yhteydet ja joukkolii‐kenne

Pendelöinnin ja asioinnin mahdollis‐tavat tieyhteydet ja bussiliikenne poh‐joinen, itä, etelä, VT 5, 6 ja 22

Haja‐alueen asiointi‐liikenteen uudet ratkaisut

Parantuneet ja tur‐vallisemmat tieyh‐teydet Sotkamo‐ ja Paltamo–Ristijärvi‐suunnat pendelöin‐ti/asiointiliikenteelle

Parantunut mielikuva saavutettavuudesta

Maakuntakuvatut‐kimus (2012)

Mielikuva saavutet‐tavuudesta paran‐tunut


Tuloskortti 4. Raportointivastuussa hallintojohtaja

Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki

Tuloskortti 5. Raportointivastuussa hallintojohtaja



Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämis‐tä ja tehostaa palvelu‐jen tuotantoa

Asiakasryhmittely Asiakastuntemus on toimiala‐ ja yksikkö‐kohtaista. Toimialat tuottavat palveluita omien toimintamal‐liensa mukaisesti.

Asiakkaiden palve‐luohjausta kehite‐tään yhteistyössä toimialojen ja Kai‐nuun soten kanssa

Palvelut voidaan kohdistaa oikeille asiakasryhmille

Asiakkuudenhallinnan käyttö

Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökoh‐taista

Kajaanissa otetaan käyttöön asiakkuu‐denhallinnan toimin‐tamalli ja tietojärjes‐telmä

Toimintamallia hyö‐dynnetään palvelu‐jen tuotannossa

Asiakastyytyväisyys Toimialakohtaisia asiakastyytyväisyys‐kyselyjä tehdään

Kaupungin yhteiset asiakastyytyväisyys‐ mittarit on luotu

Yhteisiä asiakastyy‐tyväisyysmittareita hyödynnetään pal‐velujen järjestämi‐sessä


Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista

Kajaanin maine Ulkoiseen arviointiin perustuva, satun‐nainen

Säännölliset maine‐tutkimukset sidos‐ryhmille on käynnis‐tetty. Maineohjelma on käynnistetty yhteis‐työssä yrittäjien kanssa. Viestintäohjelma on päivitetty.

Kajaanin maine on parantunut. Maineohjelma on toteutettu. 5‐tielle on tehty pysäyttäjä

Paluumuuttajien kokemukset

Ei mittaria Mittari on määritelty Kokemukset ovat parantuneet

Asukastyytyväisyys Kerätään satunnai‐sesti

Säännölliset asukas‐tyytyväisyysmittauk‐set on käynnistetty

Asukastyytyväisyys on parantunut


Tuloskortti 6. Raportointivastuussa sivistysjohtaja


1Kulttuuri: kirjaston lainaajat, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressi‐keskuksen kävijät, teatterin katsojat. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, uimahallin/vesiliikuntakeskuksen sekä Otanmäen urheilutalon ja maauimalan kävijät. Nuoriso: nuorisotyön kävijämäärä. 2Tupakointi = tupakoi päivittäin. Humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa. Huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita. 3Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus: sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus sekä muut ydintoiminnat

Kaupunkistrategiaa toteutetaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa toimialojen, liikelaitosten ja tytär‐yhteisöjen strategisilla päämäärillä, jotka johdetaan kaupunkistrategian mahdollistajista. Kukin konsernin osa vastaa osaltaan yhden tai useamman mahdollistajan toteuttamisesta. Toimialojen tuloskortit on esitet‐ty 3. luvussa ja liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tuloskortit 7. luvussa.


Kuntalaisten omaeh‐toinen hyvinvoinnin edistäminen

Kulttuuri‐, liikunta‐ ja nuorisotilojen kävijät1

Kulttuuri 142 750Liikunta 581 440 Nuoriso 56 123 Yhteensä 780 313 (2013)

Kävijämäärät ovat kasvaneet


Sairastavuusindeksi 122,2 (2011) 120,0 118,0

Varhaisnuorten päih‐teiden käyttö2 (kouluterveyskysely: 8.–9. lk)

Tupakointi 17 %Humalakokeilut 13 % Huumekokeilut 8 % (2013)

15 % 10 % 6%

12 % 8 % 3 %

Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö2 (kouluterveyskysely: ammattikoulu ja luki‐on 1. ja 2. vuoden opiskelijat)

(2013) KAO lukioTupakointi 39 % 6 % Humalakokeilut 40 % 18 %Huumekokeilut 18 % 13 %

KAO lukio 35 % 5 % 35 % 16 % 15 % 10 %

KAO lukio30 % 2 % 30 % 14 % 12 % 8 %

Päihdehuollon laitok‐sissa hoidossa olleet 25–64‐vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäis‐tä (Sotka‐netti)

1,3 (2011) 1,2 1,1

Kaupungin, soten, yritysten ja kolman‐nen sektorin yhteis‐työ

Ei mittaria Mittari muodos‐tettu

Mittarin mukai‐nen toiminnan vaikuttavuuden ja laajuuden arviointi

Terveyden edistämis‐aktiivisuus3

32 (2011) 45 60


Kaupunkistrategiaa toteuttavat ohjelmat

Kaupunkistrategiaa toteutetaan myös poikkihallinnollisilla ohjelmilla, joita ovat palveluohjelma, elinkeino‐ohjelma, hyvinvoinnin edistämisohjelma, maankäyttöpoliittinen ohjelma, kylä‐ ja kaupunginosaohjelma, henkilöstöohjelma, tilaohjelma ja tietohallinto‐ohjelma. Ohjelmat päivitetään vastaamaan kaupunkistrate‐giaa.

Elinkeino‐ohjelma Kaupunkistrategian strategista päämäärää Kajaani kasvukeskukseksi tukee kaupungin elinkeino‐ohjelma. Aiempi kaupungin elinkeinostrategia uudistetaan syksyn 2014 aikana kaupunkistrategian mukaiseksi elin‐keino‐ohjelmaksi, jonka hyväksyy kaupunginhallitus. Uudistamistyössä ovat mukana kaikki kaupunkikonser‐nin kehittämisorganisaatiot, yrittäjäjärjestöt, Kajaanin yliopistokeskus, Renforsin Ranta ja aluekehitysviran‐omaiset. Ohjelman toteutumista seurataan kaupunginjohtajan vetämässä elinkeinotiimissä.

Uudistettu elinkeino‐ohjelma etsii yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja kaupunkistrategian kasvun mahdollistajiin: yritysten kasvuun, osaavan työvoiman saatavuuteen, saavutettavuuden parantamiseen ja elinkeinoelämän näkökulmasta tarkastellen myös positiivisen mielikuvan luomiseen. Paikallisen yritystoi‐minnan toimintaedellytysten parantaminen ja yritysmyönteisen asenneilmapiirin luominen ovat jatkossakin keskeisessä roolissa.

Kaupunkistrategian kasvun mahdollistajia ja elinkeino‐ohjelman muita elinkeinopoliittisia tavoitteita toteu‐tetaan ja edistetään kaupunginhallituksen, sivistystoimialan ja ympäristöteknisen toimialan vastuu‐ ja tu‐losalueiden talousarviotavoitteissa. Edelleen elinkeinopolitiikan tavoitteet muuttuvat käytännöksi liikelai‐tosten, tytäryhtiöiden ja omistusyhtiöiden toiminnassa (Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy, Kajaanin Kau‐punginteatteri ‐liikelaitos, Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos, Kajaanin Teknologiakeskus Oy, Measure‐polis Development Oy ja Kainuun Etu Oy).

Palveluohjelma Kaupunkistrategian toisena strategisena päämääränä on hyvinvointia lisäävä sujuva arki. Tätä päämäärää tukee koko organisaatiota koskeva palveluohjelma, jonka tavoitteena edistää kuntalaisten hyvinvointia, erityisesti omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä ja sujuvaa arkea tehokkaasti järjestetyillä perus‐ ja vapaa‐ajan palveluilla. Tähän päästään kehittämällä kokonaisvaltaista asiakastuntemusta ja sisäistä suorituskykyä (toimivat prosessit ja tehokkaat tietojärjestelmät) yhdessä osaavan ja muutosvalmiin henkilöstön ja aktiivis‐ten asukkaiden kanssa. Palveluohjelma on rakennettu talousarviokirjan sisään niin, että luvuissa 3 ja 7 kuvataan toimialojen, liike‐laitosten ja tytäryhtiöiden järjestämien palvelujen nykytila, toimintaympäristön muutokset ja palvelulin‐jaukset 2015–2018. Palvelulinjausten tavoitteena on esittää konkreettisia kehittämislinjoja palvelutarjon‐nassa, palvelujen laajuudessa, saatavuudessa, laadussa, oman toiminnan kehittämisessä ja muutoksissa palvelujen järjestämisessä (oma toiminta, ostopalvelut, palveluseteli, yksityinen palvelutuotanto, yhteistyö Kainuun soten, kuntien ja muiden julkisyhteisöiden, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa).


Hyvinvoinnin edistämisohjelma

Kaupungin elinvoimaa ja hyvinvointia tukevat rakenteet

Kuntalaisten turvallisuus ja osallisuus

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittari

Koulutustaso nousee ny‐kyisestä tasosta työelämän tarpeita vastaavasti

Perhetyön ja oppilashuollon kehittäminen/sivistystoimiala, perhepalvelut, koulutusliikelai‐tos

KAMK ja yliopistokeskus kehit‐tävät yhteistyötä edelleen yhdessä vahvistumisen ‐periaatteella ja yhteistyössä Oulun, Itä‐Suomen, Lapin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa

Talousarvion mukaiset resurssit

Hyvinvointikertomuksen indikaattorit: koulutusta‐somittain ja nettomuutto

Tehtyjen interventioiden määrä (opinto‐ohjaus, terveydenhuolto, kuraat‐tori)

Tilastot perusopetuksesta 2. asteelle siirtymisestä, opintojen keskeyttämiset

Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kaupunki > hyvin‐voinnin puitteet

Ympäristön turvallisuudesta ja puhtaudesta huolehditaan

Kaupunkiympäristöä kehite‐tään

Ympäristöteknisen toi‐mialan ja Kajaanin Ve‐den käyttötalous‐ ja investointimäärärahat

Hyvinvointikertomus ja kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelun asiakirjat

Kokousmuistiot


Rikollisuuden, erityisesti väkivaltarikollisuuden vähentäminen

Yhteistyömallin rakentaminen ja vastuutahojen määrittämi‐nen, esim. kaupungin johto‐ryhmä

Poliisi, perhepalvelut, järjestöt

Poliisin tilastot

Hyvinvointikertomuksen indikaattori: poliisin tie‐toon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta kohti ja seksuaalirikokset, kpl ja 5 vuoden keskiarvo

Kuntalaisten omasta hy‐vinvoinnista huolehtimi‐sen vahvistuminen

Voimaantumisen tukeminen ja osallisuuden vahvistaminen Ihmisille mahdollisuuksia tarjol‐la (esim. pyörätiet, toimintaky‐vyn ylläpitäminen, sähköiset palvelut, kansalaistoiminnan tukeminen)

Hyvinvointikertomuksen indikaattori: äänestysak‐tiivisuus

Avustushakemukset: edel‐lisen vuoden osallistumis‐aktiivisuus


Lasten ja lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen

Yhdistetään hyvinvointia edis‐tävät toimenpideohjelmat per‐hetyötä ja oppilashuoltotyötä tukevaksi

Etsivä nuorisotyö/nuorisotoimi

Riittävät peruspalvelut, tarpeenmukainen re‐surssilisäys peruspalve‐luihin, tukipalveluihin, henkilöstöön

Täydennyskoulutus

Osallistuminen koulu‐terveyskyselyyn

Järjestöjen resurssit ja vapaaehtoisten tärkeä panos

Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Kunnallinen resurssivertai‐lu

Kouluterveyskyselyt

Perhepalveluiden mittarit

TE‐toimiston tilastot nuor‐ten työttömyydestä ja jatkosijoittumisesta


Ikäihmisten hyvinvointi

Maankäyttöpoliittinen ohjelma Maankäyttöpoliittinen ohjelma laaditaan joka valtuustokausi. Siinä kaupunginvaltuusto määrittelee maan‐käyttöpolitiikan tavoitteet ja keinot. Ohjelma toimii ohjeena maanhankinnassa ja luovutuksessa sekä kaa‐voituksessa, sopimuspolitiikassa, rakennus‐ ja poikkeamislupia käsiteltäessä. Monipuolinen tonttitarjonta on kaupungin vetovoimaisuuden kannalta tärkeää. Sitä kannattaa ylläpitää, mutta samalla tiedostaa asumi‐seen kytkeytyvät palvelutarpeet ja niiden täyttäminen. Kajaanin vahvuus ekotehokkuuden ja palvelujärjes‐telmien kannalta on sen varsin keskittynyt kaupunkirakenne, jonka tausta on paitsi alueen kehityshistoria myös harjoitettu maankäyttöpolitiikka.

Kylä‐ ja kaupunginosaohjelma Ohjelman tavoitteena on kylien ja kaupunginosien vetovoimaisuuden ylläpitäminen ja parantaminen. Oh‐jelmalla tuetaan asukkaiden omaehtoista toimintaa, jolla he kehittävät asuinalueitaan houkuttelevana vaih‐toehtona asumiselle ja yrittämiselle. Ohjelman seurantaryhmä on valmistellut kylä‐ ja kaupunginosaohjel‐maa 2014–2020 Kajaani‐kiertueella, jolla asukkaiden näkemyksiä kartoitettiin useilla eri kylillä ja asuinalu‐eilla. Ohjelma valmistuu kaupunginhallituksen käsittelyyn marraskuussa 2014.

Lausuntokierroksella olevan ohjelmaluonnoksen teemat ja niiden tavoitteet:

Yhteisöllisyyden ja kansalaisvaikuttamisen teeman toimenpiteiden tavoitteena on, että Kajaanissa on yhtei‐söllisiä, turvallisia ja aktiivisia kyliä ja kaupunginosia, joiden kehittäminen on asukaslähtöistä, suunnitelmal‐lista, eri‐ikäisten tarpeet huomioon ottavaa ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta tukevaa. Eräänä tavoitteena on valmistella muualla maassa jo toimivista malleista oppia ottaen Vuolijoen kunnan alueelle aluelautakuntakokeilu. Palvelujen teeman toimenpiteiden tavoitteena on, että kylissä ja kaupunginosissa on lasten ja nuorten kas‐vatuspalveluja sekä omaehtoista, asukaslähtöistä ja ennaltaehkäisevää hyvinvointia tukevaa harraste‐ ja palvelutoimintaa. Kuntalaisten tasa‐arvoa sote‐palvelujen saatavuudessa tuetaan monipuolisilla ja moni‐muotoisilla asukasta lähelle tulevilla palveluilla. Ympäristön, asumisen ja yhteyksien teeman tavoitteena on, että mahdollisuus tilavaan ja luontoläheiseen asumiseen kylillä ja kaupunginosissa säilyy ja paranee, kun niiden kaavoitus, vesi‐ ja jätevesihuolto, asuin‐ympäristöt ja yhteydet ovat kunnossa. Elinkeinojen, yrittäjyyden ja työn teeman tavoitteena on parantaa maaseutuelinkeinojen ja ‐yrittäjyyden kehittymisen toimintaedellytyksiä erityisesti luonnonvaroihin, luontoon ja palveluyrittäjyyteen perustuvas‐sa yritystoiminnassa sekä erityisesti nuorten työllistymisessä. Teemojen tavoitteet konkretisoidaan ohjelmassa toimenpiteiksi. Tärkeässä roolissa ohjelman toteutuksessa ovat eri yhteistyötahot kuten Kainuun Nuotta ry, Oulujärvi Leader ry, ProAgria Kainuu, MTK Pohjois‐Suomi, Suomen Metsäkeskus ja Kainuun ELY‐keskus.


Ikäihmisten turvallinen kotona asuminen mahdol‐listuu mahdollisimman pitkään

Kotiin tuotavat palvelut mah‐dollisimman hyvät

Kotihoidon palvelut Järjestöjen resurssit ja vapaaehtoisten tärkeä panos Vanhusneuvosto

Hyvinvointikertomuksen indikaattorit


Henkilöstöohjelma Ks. 1.2 Henkilöstö

Tilaohjelma Kaupungin tilaohjelma (tilastrategia) laaditaan vuoden 2015 aikana. Siinä tarkastellaan mm. tilojen hallinta, vuokrien määräytyminen, korjausvelka, vähintään viiden vuoden investointisuunnitelma sekä tilojen salku‐tus sen mukaan, halutaanko tiloja kehittää, korjata, uusia, säilyttää vai halutaanko niistä luopua.

Tietohallinto‐ohjelma Kaupunginhallitus hyväksyi tietohallinto‐ohjelman 17.6.2014 vuosille 2014–2018. Tietohallinto‐ohjelma laadittiin kaupunkistrategian päivittämisen yhteydessä. Tämä mahdollistaa tietohallinnon kehitystoiminnan kohdistamisen toiminnan tarpeiden mukaisesti. Tietohallinto‐ohjelmaan on koottu kaupunkistrategian ja edellä mainittujen ohjelmien toiminnalliset tarpeet ja muodostettu niistä tietohallinnon keskeiset kehittä‐misalueet.

Tietohallinto‐ohjelman tavoitteena on kehittää kaupunkilaisille sujuvan arjen palveluita sähköistä asiointia lisäämällä, tehostaa kaupungin palvelutuotantoa ja parantaa sisäistä suorituskykyä tarkastelemalla proses‐si‐ ja tietojärjestelmäkehittämistä samanaikaisesti sekä panostamalla henkilöstön ICT‐osaamiseen.

Kajaanin kaupunki pyrkii tulevaisuudessa hyödyntämään tehokkaammin ICT‐ratkaisuja omassa toiminnassa. Tämä vaatii kaupungin toimialojen, liikelaitosten, yhtiöiden sekä tietohallinnon yhteistyön tiivistäminen. Ohjelmassa tietohallinto nähdään tulevaisuudessa strategisena kumppanina ja mahdollistajana.

Ohjelma sisältää viisi kehityskohdetta, joilla edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista:

1. Tietohallinnon organisoiminen ja toimintamallin kehittäminen 2. Tietotekniikkapalveluiden tehokas järjestäminen 3. Verkostojen vahvistaminen 4. ICT‐hankintatoimen kehittäminen 5. Henkilöstön ICT‐osaamisen kehittäminen Tietohallinnon organisoimisella ja toimintamallin kehittämisellä pyritään siihen, että tietohallinto pystyy paremmin vastaamaan toiminnan kehitystarpeisiin. Tietotekniikkapalveluiden tehokkaalla järjestämisellä tarkoitetaan palvelutuotannon uudelleen arviointia ohjelmakauden aikana toimintaympäristössä tapahtu‐vien muutosten seurauksena. Verkostojen vahvistamisella tarkoitetaan kansallisten, alueellisten ja paikallis‐ten verkostojen laaja‐alaisempaa hyödyntämistä ja tätä kautta valmiiden tietoteknisten ratkaisujen käyt‐töönottoa toiminnassa. ICT‐hankintatoimen kehittämisellä tarkoitetaan hankintojen tarkastelua yhä enemmän kaupunkikonsernin näkökulmasta sekä palveluiden ostamiseen liittyvien osaamistarpeiden kehit‐tämisellä. Henkilöstön ICT‐osaamisen kehittämisellä pyritään parantamaan henkilöstön tietotaitoa tietojär‐jestelmien käyttömahdollisuuksista ja mahdollistamaan tätä kautta toimintatapojen muutokset palveluiden tuottamisessa.

Edellä mainittujen kehityskohteiden lisäksi tietohallinto‐ohjelmaan on kirjattu keskeiset, yhteiset ratkaisut, joilla tietohallinto toteuttaa toimialojen, liikelaitosten sekä yhtiöiden tarpeita kertainvestoinneilla. Tällä vältetään päällekkäiset tietojärjestelmähankinnat ja parempi tietojärjestelmien yhteen toimivuus.


3 Käyttötalousosa 3.1 Keskusvaalilautakunta

Perustehtävä

Järjestää valtiollisten vaalien ennakkoäänestyksen, vaalipäivän äänestyksen ja alustavan vaalipäivän ääntenlaskennan. Kunnallisvaaleissa tehtävinä ovat myös ehdokasasettelu, ääntenlaskenta ja tuloksen vahvistaminen.

Palvelujen nykytilan kuvaus

Kaupunki järjestää vaalien ennakkoäänestyksen, koska postin palveluverkko on niin suppea, että äänestykseen olisi käytettävissä vain pääposti.

Toimintaympäristön muutokset

Sähköiseen äänestykseen siirtyminen muutamien vuosien kuluessa voi muuttaa järjestelmää.

TALOUS 1000 € TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot 60 60 60 60

Tuet ja avustukset 60 60 60 60

Toimintakulut ‐1 ‐47 ‐46 ‐46 ‐46

Henkilöstökulut ‐40 ‐41 ‐41 ‐41

Palkat ja palkkiot ‐35 ‐36 ‐36 ‐36

Henkilöstösivukulut ‐5 ‐5 ‐5 ‐5

Palvelujen ostot ‐1 ‐6 ‐5 ‐5 ‐5

Aineet, tarvikkeet ja tavarat ‐0

Muut toimintakulut ‐1

Vuokrat ‐1

Toimintakate ‐1 13 14 14 14

Tilikauden tulos ‐1 13 14 14 14

Keskusvaalilautakunta

3.2 Kaupunginvaltuusto

Perustehtävä

Vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. Nuorisovaltuuston toiminnan määrärahat sisältyvät kaupunginvaltuuston määrärahoihin

TALOUS 1000 € TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot 2

Muut toimintatuotot 2

Vuokratuotot 2

Toimintakulut ‐145 ‐151 ‐151 ‐151 ‐151 ‐151

Henkilöstökulut ‐69 ‐70 ‐74 ‐74 ‐74 ‐74

Palkat ja palkkiot ‐62 ‐70 ‐70 ‐70 ‐70 ‐70

Henkilöstösivukulut ‐7 ‐4 ‐4 ‐4 ‐4

Palvelujen ostot ‐37 ‐34 ‐28 ‐28 ‐28 ‐28

Aineet, tarvikkeet ja tavarat ‐0 ‐10 ‐10 ‐10 ‐10 ‐10

Muut toimintakulut ‐38 ‐38 ‐39 ‐39 ‐39 ‐39

Vuokrat ‐38 ‐38 ‐39 ‐39 ‐39 ‐39


Toimintakate ‐143 ‐151 ‐151 ‐151 ‐151 ‐151

Tilikauden tulos ‐143 ‐151 ‐151 ‐151 ‐151 ‐151

Kaupunginvaltuusto


3.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus

Perustehtävä

Valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko kaupungin toimialoille, liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet to‐teutuneet. Lautakunnan on arvioitava myös talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä tasa‐painottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä ja realistisuutta. Lisäksi tehtävänä on valvoa kaupungin omistajapolitiikan ohjausta, valvontaa ja linjausten toteutumista. Lautakunta arvioi tarvit‐taessa myös muuta toimintaa.


Kuntalain 71 §:n mukaan valtuuston on asetettava tarkastuslautakunta toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tilintarkastuspalveluita hoitavat KPMG Julkishallin‐non Palvelut Oy:n tilintarkastajat.


Tarkastuslautakunnan tehtävät tulevat laajentumaan. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevassa kuntalain uudistuksessa tarkastuslautakunnan tehtäväksi on tulossa muun muassa sidonnaisuusilmoitusten valvonta‐ ja koordinointivastuu sekä sidonnaisuuksista ilmoittaminen kaupunginvaltuustolle.

Palvelulinjaukset 2015–2018

Tarkastuslautakunta hoitaa sille kuntalain ja tarkastussäännön mukaan kuuluvat tehtävät ja ko‐koontuu puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa sekä tekee arviointikäyntejä ja raportoi havainnois‐taan kaupunginvaltuustolle.

Tilintarkastusta koskevan sopimuksen mukaisesti lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamiseen käytetään Kajaanin kaupungilla arviolta 65 päivää vuodessa. Lisäksi tehdään hankkeiden ja kaupun‐gin tytäryhteisöjen tilintarkastukset.

Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet

Tarkastuslautakunnalla on raportointivelvollisuus eli lautakunta antaa kerran vuodessa arviointikertomuk‐sen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista.

TALOUS 1000 € TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot 6

Myyntituotot 6

Toimintakulut ‐48 ‐46 ‐46 ‐46 ‐46 ‐46



Henkilöstösivukulut ‐1



Vuokrat ‐0

Toimintakate ‐42 ‐46 ‐46 ‐46 ‐46 ‐46


Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus


3.4 Kaupunginhallitus

Perustehtävä

Vastaa kaupungin hallinnon ja toimintojen johtamisesta, keskeisten suunnitelmien valmistelusta, palvelu‐tarjonnan ja ‐tason sekä strategisten kehittämislinjojen määrittelystä sekä voimavarojen jaosta ja tavoittei‐den asettamisesta toimialoille ja viranhaltijajohdolle valtuuston hyväksymien periaatelinjojen pohjalta.

Kaupunginhallitus vastaa talouspolitiikasta, maakunnallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä, sidosryhmäsuh‐teista ja viestinnästä, kaupungin elinkeinopolitiikasta ja ‐palveluista, työllisyyden edistämisestä, kaupungin omistajapolitiikasta, hallinnon kehittämisestä hyvän palvelun edellytykset varmistaen, henkilöstöpolitiikan koordinoinnista sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.

Maahanmuuttajapalvelut tuottaa vastaanottolain edellyttämät palvelut turvapaikanhakijoille turvapaikka‐prosessin vaatiman ajan ja kotoutumislain mukaiset palvelut pakolaisperusteisesti kuntaan muuttaneille.


Palvelut tuotetaan itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Kaupungin toimialat ja liikelaitokset, tytär‐ ja osakkuusyhtiöt sekä avustuksia saavat yhteisöt toteuttavat elinkeinopolitiikkaa ja tarjoavat elinkeinopalveluja elinkeino‐ohjelman mukaisesti.

Toimialan toimintaympäristön muutokset

Sosiaali‐ ja terveydenhuollon mahdollinen järjestämisvastuun siirtyminen Pohjois‐Suomen sosiaali‐ ja ter‐veydenhuoltoalueelle muuttaa palvelukokonaisuuden hallintaa ja kaupungin vaikutusmahdollisuutta palve‐lujen järjestämiseen. Muutoksessa on kyettävä huolehtimaan palvelujen tuottamisvastuun säilymisestä alueella (tavoitteena Kainuun soten toiminnan jatkaminen ja erikoissairaanhoidon säilyminen alueella) ja sopimaan kaupungin kantokyvyn mukaisesta rahoitusjärjestelmästä.

Tekeillä olevan kuntarakenneselvityksen eri vaihtoehtoihin on varauduttava ja päätettävä jatkosta.

Valtionosuuksien pienentyminen yhdessä kasvavien sosiaali‐ ja terveydenhuollon menojen kanssa luo erit‐täin vakavan haasteen kuntien taloudelle. Valtion aluehallinnon uudistukset ovat uhka elinkeinoelämän palvelujen saatavuudelle Kajaanissa. Kaupungin vetovoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämisen haasteet kiristy‐vät kilpailutilanteessa erityisesti suuriin kaupunkiseutuihin nähden keskittymiskehityksen jatkuessa. Yleisen taloustilanteen heikkous pitää työttömyyden korkealla ja yritysten kasvun heikkona.


Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus valmistelee kaupunginvaltuustolle kuntarakenneselvityksen jatkotoimenpiteet.

Kaupunginhallitus määrittelee kaupungin tavoitteet ja antaa kaupungin edustajille toimintaohjeet Pohjois‐Suomen sosiaali‐ ja terveydenhuoltoalueen sopimusneuvotteluihin ja päätöksentekotilai‐suuksiin.

Kaupunginhallitus valmistelee kaupunginjohtajan johtajasopimuksen kaupunginvaltuuston hyväk‐syttäväksi.

Kaupunkikehitys ja elinkeinotoiminta

Palvelulinjaus ja toiminta säilyvät pääsääntöisesti nykyisellään. Toimintaa määrittävät osittain pit‐käaikaiset sopimukset kuten Kainuun Etu Oy:tä, CEMIS‐yhteistoimintaa ja Kajaanin Matkailu Oy:tä koskevat sopimukset. Kehittämisorganisaatioiden muun ulkopuolisen rahoituksen merkittävät muutokset voivat vaikuttaa linjaukseen ja edellyttää toiminnallisia muutoksia.

Kehittämisorganisaatiot vastaavat merkittävästä osuudesta kaupungin elinkeinopolitiikan toteutuk‐sessa. Kaupungin eri toimijoiden kanssa toteuttama verkostomainen toimintatapa, johon kuuluvat myös aluekehitysorganisaatiot ja yritystilakehittäjät, on osoittautunut toimivaksi, kustannustehok‐


kaaksi ja kykeneväksi nopeaan reagointiin. Kaupungin elinkeinotoiminta kokonaisuutena on myös onnistunut parantamaan yritystoiminnan edistämisen ilmapiiriä. Kiristyvä kilpailu ja niukkeneva aluekehitysrahoitus vaativat kehittämisorganisaatioiden hyvää yhteistoimintaa ja vaikuttavaa toi‐mintaa.

Työllisyyden hoito

Vuoden 2015 alusta tulee voimaan laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta, jonka tarkoituksena on ulottaa TE‐toimistojen, Kelan ja kuntien yhteisten työvoiman palvelukeskus‐ten (TYP) toimintamalli koko maahan. Uuden lain mukaisista kunnallisista palveluista vastaa suu‐rimmalta osin Kainuun sosiaali‐ ja terveydenhuollon kuntayhtymä, joka on yksi yhteistyö‐ ja sopi‐musosapuoli. Kaupunki osallistuu Kainuun monialaisen yhteispalvelun toimintaan yhteistyö‐ ja so‐pimusosapuolena ja resurssoi sitä osaltaan. Kaupunki palkkaa palvelukeskuksen johtajan ja työhön‐valmentajan vuoden 2016 alusta.

Työmarkkinatuen rahoitusvastuuseen on tulossa muutoksia vuoden 2015 alusta. Kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostetaan. Muutokset lisäävät kaupungin työmarkkinatukimaksuja arviolta noin 1,1 milj. eurolla vuodessa.

Vuosina 2015–2017 toteutetaan Kajaanin välityömarkkinoiden kehittämishanke ESR‐hankkeena, jos hankkeelle saadaan rahoitus. Tavoitteena on saada välityömarkkinakentästä yhtenäinen ja tehokas kokonaisuus. Pitkäaikaistyöttömille tehdään palvelutarpeen arviointi, jonka tavoitteena on löytää heille oikeat aktiivitoimenpiteet ja palvelut verkostosta.

Opiskelijoiden ja koululaisten kesätöiden saamista tuetaan vähintään nykyisessä laajuudessa.

Keskushallinto

Kainuun sotelta ostettavien hallinnon tukipalvelujen (henkilöstö‐, talous‐ ja tietohallintopalvelut) vaihtoehtoiset tuottamistavat selvitetään (ulkopuolinen yhtiö, oma tuotanto, Pohjois‐Suomen yh‐teistyö ym.).

Siirrytään sähköiseen kokoushallintaan seuraavalla valtuustokaudella.

Siirretään kalastuspalvelujen hoitaminen ympäristötekniselle toimialalle vuonna 2015. Kalastuspal‐velut sisältävät Ruuhijärven virkistyspalvelualueen ja Koutalahden kalasataman palvelut.

Maahanmuuttajapalvelut

Maahanmuuttajapalvelut tuotetaan jatkossakin Kajaanin kaupungin erillisessä asiantuntijayksikössä pääosin omana toimintana.

Kotoutumislain mukaiset alkukartoitus‐, ohjaus‐ ja neuvontapalvelut tuotetaan myös muille maa‐hanmuuttajille kuin humanitaarisin perustein kuntaan muuttaneille. Palvelua voidaan myydä myös muille Kainuun kunnille.



Raportointivastuussa kaupunginjohtaja



Tuki yritystoiminnan säilymiselle ja kasvulle

Yritystoimipaikat kpl 1 700 (2012) Kaupunki osallistuu Kasvua Kainuuseen ‐hankkeeseen, joka kohdistuu yritysten kasvuun, kansain‐välistymiseen ja omistajanvaihdok‐siin (Etu‐ELY‐TE‐tsto)

+ 5 %

Yritystyöpaikat kpl 8 700 (2012) + 5 %

Kasvuyritysten liike‐vaihto ja työpaikat

Mittari puuttuu Kasvuyritysmittari määritelty, tieto ELY tai Kasvua Kainuu‐seen ‐hankkeesta

Yritystoimipaikka‐ ja työpaikkatiedot Tilastokeskuksen tietona 2 v. viiveellä

Uuden yritystoiminnan lisääminen

Uudet yritykset vuo‐dessa, netto

48 (2013).Noin 40 % oli Yritys‐Suomi Kainuun aloit‐tavien yritysten palvelun neuvonta‐asiakkaita. Hank‐keena kehitetty palvelu siirtynyt TE‐toimiston palveluksi

56Yritys‐Suomi Kai‐nuun aloittavien yritysten palvelun vakiintuminen TE‐toimiston palveluna ja palveluun ohjauk‐sen toimintamallin luominen

70 Aloittavien yritysten Yritys‐Suomi Kainuu palvelu ja sen palve‐luun ohjaus tukee aktiivisesti ja vaikut‐tavasti uusyrityspe‐rustantaa

Yritystoiminnan edelly‐tykset, yleinen toimin‐taympäristö ja yritys‐palvelut

Elinkeino‐ohjelman toteutus ja seuranta kasvua

Elinkeino‐ohjelman uudistus kaupunki‐strategian mukaan

Elinkeino‐ohjelman 2015–2018 toteutus alkaa

Elinkeino‐ohjelman arviointi ja päivitys

Elinkeinopalvelujen verkoston ylläpito kasvutavoitteiden saavuttamista tukien

Vuosirahoitus kehit‐tämisorganisaatioil‐le: MPD Oy 220 000 € Etu Oy 375 000 € KAMK Oy 400 000 € KYK/OY 255 000 € CEMIS 90 000 €

Kaupunki jatkaa elinkeinopalvelujen verkoston rahoitusta nykytasolla ja seuraa ja arvioi jatkuvasti verkostoyhteistyön toimivuutta

Kaupunki jatkaa elinkeinopalvelujen verkoston rahoitusta nykytasolla, mikäli sen tulokset ja vai‐kuttavuus tukevat kasvua

Yritystoiminnan infran ja rakennetun ympä‐ristön parantaminen

Kaupungin tekemät kehittämisinvestoin‐nit yritysten toiminta‐ympäristöön

0,5 milj. €/vuosiKehittämisinvestoin‐teja on tehty Pe‐täisenniskan yritys‐alueelle ja kaupun‐kikeskustaan

0,75 milj. €/vuosi Kehittämisinves‐toinnit kaupunki‐keskustaan (erikois‐kauppa)

1 milj. €/vuosi

Hankintatoiminnan kehittäminen

Tilaisuudet/ yhteydenotot Paikalliset tarjoukset/ voitetut kilpailutukset

Hankinta‐asiamiestoiminta

Jatkuu, paranee Yritysten aktivointi‐aste on noussut.

Tarjouskriteereiden käyttäminen

Uusiutuvan hankin‐talain mahdollista‐mat tarjouskriteerit hyödynnetään täysin

Paikallisen yritys‐toiminnan mahdolli‐suus tarjota ja voit‐taa kilpailutukset on parantunut

Hankintapäätösten ja ‐sopimusten laatu

Hankintaorganisaa‐tioiden (kunnat ja Kainuun sote) ha‐jaantuneisuus ei mahdollista osaami‐sen optimointia.

Hankintatoimintojen yhdistäminen

Yhdistetty asiantun‐tijaorganisaatio toimii hyvin.


Osaavan työvoiman saatavuus turvataan


Kajaanin ammatti‐korkeakoulun tuloksel‐linen säilyminen ja kehittyminen

KAMK:n itsenäisyyden ja koulutusalojen säilyminen

KAMK:lla vahva toimilupa. KAMK yksi maan tulokselli‐simmista, mutta tuloksen jatkuva kasvutavoite haaste

KAMK toimii tulok‐sellisesti amk‐uudistuksen 2. vai‐heen vahvalla toimi‐luvalla

KAMK säilynyt itse‐näisenä ja kehittä‐nyt tuloksellisuut‐taan

Kainuun ammatti‐opiston tuloksellinen säilyminen ja kehitty‐minen

KAO:n itsenäisyyden ja koulutusalojen säilyminen

KAO:lla on hyvä asema, mutta järjes‐täjäverkon raken‐nemuutos ja leik‐kaukset haaste

KAO on sopeuttanut toimintansa talous‐raamiin ja varautuu toimilupaprosessiin

KAO toimii tuloksel‐lisesti itsenäisellä toimiluvalla Kai‐nuussa ja Koillis‐maalla

Ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus li‐sääntyy

KAMK:iin Kainuun ulkopuolelta hake‐neiden määrä

70 %

Vähint. nykytaso

Vähint. nykytaso

KAMK:n valmistunei‐den työllistyminen Kainuuseen

68 % 69 % 70 %

KAMK:n vetovoima on hyvä, koulutus‐alavalinnoissa on houkuttelevia aloja. Valmistuneiden sijoittuminen alueel‐le on hyvällä tasolla

Kaupungin ja mui‐den tahojen toi‐menpiteet veto‐voiman ja kilpailu‐kyvyn lisäämiseksi tukevat osaltaan KAMK:n vetovoimaa

KAMK:n vetovoima on säilynyt ja valmis‐tuneiden sijoittumi‐nen alueelle on parantunut

Aktiivinen rekrytointi eri alojen osaajien saamiseksi muualta alueelle

Rekrytointitoimen‐piteiden määrä ja myönteinen vaikutus tulomuuttoon

Oppilaitoksilla on opiskelijarekrytointi –tapahtumia. Kai‐nuun sote on to‐teuttanut muutamia rekryjä. ELY on teh‐nyt ammatteihin kohdennettuja rek‐ryjä.

Käynnistetään yh‐teistyössä aluekehi‐tysviranomaisten ja muiden tahojen kanssa pitkäjäntei‐nen rekrytointitoi‐minta pääkaupunki‐seudulla ja Oulun seudulla

Rekrytointiyhteis‐työn tuloksena on tapahtunut useita kymmeniä paluu‐ ja tulomuuttoja Kai‐nuuseen




Toimivat tietoliikenne‐yhteydet

Yhteyksien laatu ja kattavuus

Keskustassa ja lähei‐sellä haja‐asutusalueella kat‐tavat tietoliiken‐neyhteydet. Muualla kiinteät tai mobiilit puhelin‐ ja tietoliikenneyhtey‐det.

Ydinkeskustassa mahdollisuus käyt‐tää kaupungin säh‐köisiä palveluita mobiililaitteilla.

Yritystoiminnan ja sähköisen asioinnin mahdollistavat tie‐toliikenneyhteydet asutuskeskittymissä

Sähköisten palvelujentoimivuus ja käytettä‐vyys

Yksittäisiä sähköisiä palveluja saatavilla

Kaupunkilaisilla on käytössä yksi asioin‐tipaikka kaupungin sähköisiin palvelui‐hin.

Toimialojen, liikelai‐tosten ja yhtiöiden keskeiset sähköiset palvelut on otettu käyttöön.

Helsinki–Kajaani‐reittilentoliikenne

Helsinki–Kajaani‐reittilentoyhteyden säilyttäminen

3–4 vuoroa/arkipväLauantaiyhteys Hgistä puuttuu Matkustajamäärä 75 000/vuosi

Matkustajamäärä 82 500/vuosi, edel‐lyttää toimenpiteitä matkustajamäärän kasvattamiseksi

Väh. 3–4 vuoroa/ arkipvä Lauantaiyhteys Hgistä Matkustajamäärä 90 000/vuosi

Sujuvat ja nopeat maantie‐ ja rautatie‐yhteydet

Helsinki‐, Oulu‐ ja Venäjän suunnan väyläyhteyksien no‐peutuminen

VT 22 investointi 15 M€ alkaa 2015 VT 5 Mikkelin kohta 27 M€ alkaa

VT 22 jatkorahoitus 30 M€ ja jatko‐vaiheita sekä VT 5 Mikkeli–Juva rahoitusta ja jatko‐vaiheita edistetään

VT 22 ja VT 5 jatko‐rahoitukset saatu, jatkovaiheet mainit‐tu Liikpol selonteos‐sa 2016

Ylivieska–Iisalmi‐rata siirretty TA 2016

Ylivieska–Iisalmi‐radan rahoitus to‐teutuu Savon rata esitetään seuraavaksi valta‐kunnalliseksi rata‐hankkeeksi

Oulu–Kajaani‐radan parannus myös valtion hankkeisiin

KT 89 Jokimäki–Vartius‐välillä leven‐täminen Vartiuksen rajanyli‐tyspaikan kehittä‐minen jatkuu

Kajaani–Kostamus‐yhteysväli parantu‐nut, jatkosuunnitte‐lu käynnissä

Toimivat sisäiset yh‐teydet ja joukkoliiken‐ne

Maantieyhteyksien taso VT 5, VT 6, VT 22 Joukkoliikenteen palvelutaso

Pendelöinnin ja asioinnin mahdollis‐tavat tieyhteydet pohjoinen, itä, etelä

VT 5 parantamisen hankkeiden valmis‐telu VT 6/KT 76 Kajaani‐Sotkamo POP ELY:n hankelistoille

Parantuneet ja tur‐vallisemmat tieyh‐teydet Sotkamo‐ ja Paltamo–Ristijärvi‐suuntien liikenteelle


Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa



Välityömarkkinoiden kehittämishanke

Palvelutarpeen arvi‐oinnin ja jatkopolku‐jen varmistaminen, % hankkeen asiakkaista

ei mittaria 25 %

Asiakkuudenhallinnan käyttö kaikessa palve‐lutoiminnassa

Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökoh‐taista.

Suunnitelma asiak‐kuudenhallinnan toimintamallista ja tietojärjestelmästä on tehty

Toimintamallia hyö‐dynnetään palvelu‐tuotannossa


Kajaanin maine

Kainuun maakunta‐kuvatutkimukset, omat maineseurannat

Ei säännöllistä mit‐tausta eikä toiminta‐tapaa.

Maineohjelma käynnistetään yrittä‐jien kanssa.

Maine on parantu‐nut.

Kajaanin Matkailu Oy toteuttaa kärki‐viestintää yhteis‐työssä yritysten kanssa

Kajaanin Matkailu Oy jatkaa Made In Kainuu ‐kärki‐viestintää

Kajaanin matkailun kehittäminen

Matkailutulo, johon sisältyy keskeisesti Kajaaniin tuleva osto‐voima

Kajaanin matkailun Master Planin val‐mistelu on käynnis‐tetty yhteistyössä yritysten kanssa

Matkailun Master Planin 2015–2025 toteutus alkaa

Matkailun Master Plan ‐kehittämis‐toimet ovat lisän‐neet Kajaanin mat‐kailutuloa/osto‐voimaa

Maahanmuuttajien omien toimintaedelly‐tysten vahvistaminen ja turvaaminen

Kotouttamisohjelman toimenpiteet toteu‐tuvat arjessa. Seuran‐taraadin arviointi 1 x vuosi

Maahanmuuttajien toimintaedellytykset paranevat siten, että mahdollisuus tasa‐vertaiseen kuntalai‐suuteen paranee

Maahanmuuttajat ovat kiinteä osa osaavaa ja aktiivista kajaanilaista väestöä

Riskit Kuvaus

Keskeiset riskit Pohjois‐Suomen sosiaali‐ ja terveydenhuoltoalueen rahoitusjärjestelmä nostaa kaupungin sote‐kustannuksia.

Henkilöstön ikääntyminen on kyettävä ottamaan huomioon työjärjestelyissä sairaslomien ja ennenaikaisten eläköitymisten ehkäisemiseksi.

Henkilöstön vuorovaikutus‐ ja työyhteisötaidot tulee olla hyvällä tasolla toimintojen ja niissä tapahtuvien muutosten turvaamiseksi.


Keskushallinnon tietohallintoon on siirretty 4 henkilöä oppilaitoksista vuodelle 2015. Koko kaupunkikonsernin riskienhallintapäällik‐kö on aloittanut työskentelynsä keskushallinnossa 1.8.2014. Työllisyydenhoitoon palkataan vuonna 2015 MYP‐johtaja ja työllisyys‐hankkeeseen 1,5 htv:ta. Kalatalouspalvelut (1 htv) siirtyy ympäristötekniselle toimialalle 2015.

TALOUS 1000 € TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot 5 861 4 284 4 641 4 641 4 711 4 725

Myyntituotot 4 206 3 197 3 332 3 332 3 376 3 471

Maksutuotot 42 21 21 21 22 23

Tuet ja avustukset 546 800 1 035 1 035 1 066 977

Muut toimintatuotot 1 066 265 253 253 248 254

Vuokratuotot 29 20 16 16 16 17


Valmistus omaan käyttöön 65 65 45 47

Toimintakulut ‐133 045 ‐140 301 ‐143 035 ‐143 035 ‐144 371 ‐146 079

Henkilöstökulut ‐4 782 ‐5 534 ‐6 503 ‐6 503 ‐6 545 ‐6 521

Palkat ja palkkiot ‐2 842 ‐3 074 ‐3 794 ‐3 794 ‐3 859 ‐3 833

Henkilöstösivukulut ‐1 940 ‐2 460 ‐2 709 ‐2 709 ‐2 686 ‐2 688

josta Sote ‐kuntayhtymä ‐833 ‐864 ‐910 ‐910 ‐864 ‐864

Palvelujen ostot ‐121 927 ‐128 973 ‐129 487 ‐129 487 ‐130 731 ‐132 400

josta Sote ‐kuntayhtymä ‐116 017 ‐123 226 ‐123 818 ‐123 818 .125073 ‐126 949

josta Kainuun Liitto ‐1 160 ‐1 224 ‐1 224 ‐1 224 ‐1 224 ‐1 224


Avustukset ‐5 507 ‐5 054 ‐6 331 ‐6 346 ‐6 375 ‐6 432


Vuokrat ‐650 ‐582 ‐545 ‐545 ‐548 ‐553


Toimintakate ‐127 185 ‐136 017 ‐138 329 ‐138 329 ‐139 614 ‐141 308

Poistot ja arvonalentumiset ‐77 ‐94 ‐240 ‐240 ‐406 ‐444

Tilikauden tulos ‐127 262 ‐136 111 ‐138 569 ‐138 569 ‐140 020 ‐141 752

Kaupunginhallitus toimiala

Henkilöstö, htv2 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Kaupunginhallitus 1,99 2,0 2,0 2,0 2,0

Työllisyyden hoito .. 2,0 4,5 3,5 3,5

Keskushallinto 47,32 51,0 54,0 52,0 51,0

Maahanmuuttaja‐palvelut

17,79 18,0 17,0 17,0 17,0

Yhteensä 67,10 73,0 77,5 74,5 73,5


TALOUS 1000 € TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot 1 067 110 76 76 65 66

Myyntituotot 252 0

Muut toimintatuotot 816 110 76 76 65 66



Toimintakulut ‐123 152 ‐130 355 ‐131 021 ‐131 021 ‐132 266 ‐134 188






josta Sote ‐kuntayhtymä ‐116 017 ‐123 226 ‐123 818 ‐123 818 .125073 ‐126 949



Avustukset ‐2 166 ‐1 997 ‐2 060 ‐2 075 ‐2 074 ‐2 093


Vuokrat ‐139 ‐122 ‐102 ‐102 ‐103 ‐104


Yoimintakate ‐122 084 ‐130 245 ‐130 945 ‐130 945 ‐132 201 ‐134 122


Kaupunginhallitus ‐tulosalue

TALOUS 1000 € TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot 231 396 630 630 649 548

Myyntituotot 0 0 0 0 0 0

Tuet ja avustukset 231 396 630 630 649 548

Toimintakulut ‐2 781 ‐3 037 ‐4 877 ‐4 877 ‐4 911 ‐4 634

Henkilöstökulut ‐490 ‐739 ‐1 283 ‐1 283 ‐1 292 ‐1 229


Henkilöstösivukulut ‐132 ‐186 ‐292 ‐292 ‐294 ‐283



Avustukset ‐2 123 ‐2 078 ‐3 291 ‐3 291 ‐3 314 ‐3 344


Vuokrat ‐14 ‐7 ‐8 ‐8 ‐8 ‐8

Muut toimintakulut ‐0 0 ‐1 ‐1 ‐1 ‐1

Toimintakate ‐2 549 ‐2 641 ‐4 247 ‐4 247 ‐4 262 ‐4 086


Työllisyyden hoito



Myyntituotot 3 954 3 197 3 332 3 332 3 376 3 471

Maksutuotot 42 21 21 21 22 23





Valmistus omaan käyttöön 65 65 45 47

Toimintakulut ‐7 113 ‐6 908 ‐7 137 ‐7 137 ‐7 193 ‐7 257






Avustukset ‐1 217 ‐980 ‐980 ‐980 ‐987 ‐995


Vuokrat ‐497 ‐452 ‐435 ‐435 ‐438 ‐442


Toimintakate ‐2 551 ‐3 131 ‐3 137 ‐3 137 ‐3 151 ‐3 100



Keskushallinto ja tukipalvelut


Myyntituotot 3 171 2 657 2 650 2 650 2 729 2 811



Toimintakulut ‐3 090 ‐2 678 ‐2 680 ‐2 680 ‐2 698 ‐2 723





Asiakaspalvelujen ostot ‐189 ‐80 ‐83 ‐83 ‐84 ‐84

Muiden palvelujen ostot ‐612 ‐564 ‐573 ‐573 ‐577 ‐583


Avustukset ‐1 216 ‐926 ‐926 ‐926 ‐932 ‐941


Vuokrat ‐250 ‐233 ‐229 ‐229 ‐230 ‐232


Toimintakate 145 9 ‐0 ‐0 62 120

Tilikauden tulos 145 9 ‐0 ‐0 62 120

Maahanmuuttajapalvelut


3.5 Sivistystoimiala

Perustehtävä

Vastaa kasvatus‐, koulutus‐ ja kulttuuripalveluiden sekä liikunta‐ ja nuorisopalveluiden kehittämisestä, to‐teuttamisesta ja arvioinnista.


Päivähoitopalveluista järjestetään 71 prosenttia kunnallisena palveluna ja 29 prosenttia yksityisenä palve‐luna. Kunnallisia päiväkoteja on 19 ja yksityisiä 14. Kunnallinen perhepäivähoidon määrä on supistunut hoitajien eläköityessä (hoitajia nyt 26). Yksityinen perhepäivähoito on pysynyt ennallaan (hoitajia 44). Uusi kunnallinen Seminaarin päiväkoti on aloittanut Normaalikouluun peruskorjatuissa tiloissa elokuussa 2014. Lisäksi järjestetään leikkikerhotoimintaa (8 kerhoa), esiopetusta päiväkotien kokopäiväryhmissä (yhteensä 48 esiopetusryhmää) ja esiopetusta 4 tuntia päivässä koulujen tiloissa toimivissa ryhmissä. Koululaisten aamu‐ ja iltapäivätoimintaa järjestetään eri yhdistysten, seurakunnan tai omana toimintana. Toiminnan piirissä on noin 450 lasta. Vaihtoehtona on järjestää päivähoito kotihoidon tai yksityisen hoidon tuen turvin.

Perusopetuksen oppilasmäärä on hienoisesti kasvava ja kasvaa ainakin vuoteen 2018 saakka. Hauhola‐Lehtikankaan monitoimitalon suunnittelutyö saadaan valmiiksi vuoden 2014 aikana ja rakennustöiden on tarkoitus alkaa vuoden 2015 aikana. Kiinteistökantaa on saatu peruskorjattua viime vuosina (Keskuskoulu, Kätönlahti). Kouluverkkosuunnittelua on tehtävä peruskorjaustarpeet huomioiden ja pitkällä aikajänteellä, joka ulottuu 2020‐luvun puoliväliin. Opetusryhmien ryhmäkoot on saatu pidettyä maltillisina (keskiarvo noin 20 oppilasta) valtion erityisavustuksen turvin. Lisäksi erityisavustuksia on saatu opetuksen tasa‐arvoisuuden edistämiseksi. Avustuksen avulla on perustettu kaksi maahanmuuttajien tukiluokkaa Kajaaniin.

Kajaanissa toimivat kulttuurin tulosalueella Kainuun Museo, taidemuseo, kirjastot (pääkirjasto, kolme sivu‐kirjastoa, potilaskirjasto ja kirjastoauto), Kaukametsän kongressi‐ ja kulttuurikeskus, jonka yhteydessä toi‐mivat Kaukametsän opisto, Kainuun musiikkiopisto sekä kulttuuri‐ ja kokouspalvelut ‐tulosyksikkö. Kulttuu‐ritoimijat tekevät kiinteää yhteistyötä keskenään sekä muiden toimijoiden kanssa sisällön tuottamiseksi sekä toimivan palvelujen markkinoinnin aikaansaamiseksi. Kulttuuripalvelujen piirissä käy vuosittain noin 400 000 kävijää. Tulosalue tekee tiivistä yhteistyötä toimialan muiden tulosalueiden kanssa ja erityisenä painotuksena on lasten ja nuorten kulttuurikasvatusta tukeva kulttuuripolkutoiminta. Kansalaisopistossa opetustarjonta on laajaa ja se vastaa hyvin alueen kysyntään. Lisäksi kansalaisopisto osallistuu keskeisenä toimijana maahanmuuttajien kotouttamiseen maksupalvelutoimintana. Nykyinen kulttuurin palvelutaso (henkilöstö ja toiminnalliset tavoitteet) on mitoitettu laajuuteensa nähden minimiin. Keskeiset kaupungin kulttuuripalvelujen tuottamat tapahtumat ovat Kajaanin Runoviikko, Kajaani tanssii ‐tapahtuma, Barokki soi ‐festivaali sekä Kekriviikko.

Liikunta‐ ja nuorisopalvelut ‐tulosalue vastaa kaupungin nuorisotyöstä (perusnuorisotyö, erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö). Kaupungissa on kuusi nuorisotaloa. Liikennepuiston toiminnasta vastaa Spartak Kajaani ry. Liikuntapalvelut vastaa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä yhteistyössä kansalaisopis‐ton, Kainuun soten sekä seurojen ja järjestöjen kanssa. Tulosalue jakaa seura‐ ja nuorisotyön avustuksia vuosittain noin 250 000 euroa.


Varhaiskasvatuslaki uudistuu vuoden 2015 aikana. Oletuksena on ollut, että uudistus lisää palvelun kysyn‐tää (alle 3‐vuotiaiden määrä päivähoidossa kasvaa) ja sitä kautta tilojen käyttöä. Perheet haluavat entistä useammin lapsensa päiväkotihoitoon joko kunnalliselle tai yksityiselle toimijalle, mikä näkyy perhepäivä‐hoidon kysynnän laskuna.

Perusopetuksen lainsäädäntö uudistui opiskelijahuollon osalta 1.8.2014. Opetussuunnitelman on päivitetty vastaamaan uudistettua laki niin perus‐ kuin esiopetuksessa lukuvuoden 2014–2015 alkuun. Suurempi pe‐rus‐ ja esiopetuksen opetussuunnitelman uudistus on käynnissä ja kuntien odotetaan toimivan uuden ope‐tussuunnitelman mukaisesti 1.8.2016 alkaen. Uudistus lisää painetta opetustuntien määrään kasvattami‐seen mutta maltillisesti. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on edistää koulutyön mielekkyyden rakentu‐


mista sekä lasten ja nuorten valmiuksia toimia 2000‐luvun globaalissa tietoyhteiskunnassa ja myöhemmäs‐sä työelämässä.

Kulttuuripalvelujen toimintaympäristössä ei tapahdu muutoksia, mutta toiminnan rahoitus on heikentynyt (valtionosuuksien jäädytys vuoden 2013 tasoon) ja museoitten henkilöperusteisissa valtionosuuksissa on isompiin museoihin kohdistettu leikkauksia jo vuoden 2013 aikana. Kansalaisopiston valtionosuuksiin suun‐nitellaan valtakunnallisesti leikkauksia noin 10 miljoonaa euroa. Kajaanin valtionosuuksiin oikeuttavien ope‐tustuntien määrä on kuitenkin kasvanut edellisvuosiin nähden. Vapaan sivistystyön valtionosuuksien leik‐kauksella kuntien opistoja ohjataan nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön sekä keskitettyihin hallintoratkaisui‐hin. Musiikkiopiston toiminnan valtionosuudet kasvavat hienoisesti vuoteen 2015.

Lasten ja nuorten määrä kasvaa hienoisesti ja ikääntyvien suhteellinen osuus kasvaa. Tämä tarkoittaa, että sivistystoimialan palvelujen tarve kasvaa. Kuntalaiset arvioivat kaupungin järjestämiä palveluja tarkasti ja toimivat palvelut vaikuttavat mm. paluumuuttajaperheiden ratkaisuihin. Sivistystoimialan tuottamat palve‐lut ovat keskeinen vetovoimatekijä kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi.


Sivistyslautakunta

Tiedolla johtamisen käytänteitä sekä parempaa asiakastuntemusta kehitetään yhteistyössä keskus‐hallinnon ja Kainuun soten kanssa (2015).

IVA‐arviointi (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) otetaan käyttöön vuoteen 2016 mennessä sivistystoimialan päätöksenteossa.

Ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä toimintamalleja kehitetään yhteistyössä koulutusliikelaitok‐sen sekä Kainuun soten kanssa 2015–2018. Tavoitteena on kehittää kunnallisia matalan kynnyksen tehostetun tuen toimintamalleja. Näin voidaan vähentää erityisesti perhepalveluiden (Kainuun sote) järjestämiä korjaavien, erityisen tuen palvelujen käyttöä. Kaupungin sisäisten palvelujen os‐toon varataan 50 000 euroa vuodelle 2015.

Varhaiskasvatus

Yksityisen ja kunnallisen päivähoidon välisenä suhteena pidetään 30 prosenttia yksityistä, 70 pro‐senttia kunnallista päivähoitoa.

Yksityisen päivähoidon osalta siirrytään palveluseteliin vuoden 2016 alusta, mikäli sähköinen järjes‐telmä saadaan käyttöön.

Tehdään päiväkotiverkkoselvitys, jossa huomioidaan valmistuva Hauhola–Lehtikankaan monitoimi‐talo. Periaatteena on, että kunnallisen päiväkodin vapautuneita tiloja tarjotaan yksityiseen päiväko‐titoimintaan. Jos lasten määrä ei kasva merkittävästi vuoteen 2017, kunnallisen päivähoidon käy‐tössä olevien tilojen on vähennyttävä samassa suhteessa Hauhola–Lehtikankaan monitoimitaloon tulevien päivähoitotilojen kanssa.

Perusopetus

Tehdään tilajärjestelyjä Lyseon sekä Lohtajan koulujen tilanahtauden vuoksi (lukion tilat mahdolli‐suuksien mukaan, Huuhkajanvaaran päiväkodin ottaminen osittainen koulukäyttöön). Otetaan kau‐pungin omia tiloja käyttöön Vienankadulta, Pohjolankadulta ja Vuorikadulta. Valmistelussa otetaan huomioon turvallisuuteen ja oikeusturvaan liittyvät kysymykset/riskit.

Koulujen liikuntasalien maksut poistetaan alle 18‐vuotiaiden ohjatun toiminnan lisäksi perheliikun‐nasta sekä erityisryhmien liikunnasta.

Joustava perusopetus (jopo) aloitetaan 1.8.2015.

Perusopetukseen palkataan harjoittelijoita varhaiskasvatuksen mallin mukaisesti. Näin tuetaan nuorten työllistymistä ja nuorisotakuun toteuttamista.

Kouluverkkoselvitys päivitetään vastaamaan kiinteistöjen kunnostuspaineita sekä tukemaan ope‐tuksen kehittämistä (yhtenäinen perusopetus, eheä koulupäivä, tieto‐ ja viestintäteknologian käyt‐töönotto).


Kulttuurilaitokset

Museoiden pääsymaksut poistetaan kahden vuoden kokeiluajaksi (2015–2017). Ratkaisulla tuetaan kuntalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin edistämistä ja erityisesti erityisryhmien mahdollisuutta osallistua kulttuuriin.

Opistojen kurssimaksujen hinnoittelussa toimitaan maltillisesti ja maksuja nostetaan noin joka toi‐nen lukuvuosi indeksin mukaisesti.

Arvioidaan omatoimi‐/automaattikirjaston perustaminen Otanmäkeen sekä Lehtikankaalle palvelu‐jen parantamiseksi. Otanmäessä pyritään turvaamaan kirjasto alueella ja säästämään henkilöstöre‐surssia, ja Lehtikankaan koulukeskuksessa pidennetään kirjastopalvelun saatavilla oloaikaa olemas‐sa henkilöstöä lisäämättä.

Liikunta‐ ja nuorisopalvelut

Nuorisotyön opetussuunnitelma tehdään parantamaan toiminnan vaikuttavuutta.

Ikäihmisten omatoimista terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoa tuetaan.

Palkataan harjoittelijoita nuorisotyöhön varhaiskasvatuksen mallin mukaisesti (kaksi harjoittelijaa). Näin tuetaan nuorten työllistymistä sekä nuorisotakuun toteuttamista.

Uusi liikuntaorganisaatio muodostetaan yhteistyössä ympäristöteknisen toimialan sekä keskeisten liikuntatoimijoiden kanssa.


Raportointivastuussa sivistysjohtaja



Koulujen yrittäjyyskas‐vatus

Koulujen yhteistyö paikallisten yritysten kanssa (oppilasmäärä; yhteistyön muodot)

Kummiyritysten määrä 15 Yrityskontaktien määrä (vierailut, yrittäjien järj. oppi‐tunnit jne.)

Kummiyritysten määrä 30 Yrityskontaktien määrä

Kummiyritysten määrä 30 Yrityskontaktien määrä

Yksityisten päiväkotien elinvoimaisuus

Yksityisten päiväko‐tien määrä ja %‐osuus

14 14 15

27 % 27 % 30 %

Valtakunnalliset ta‐pahtumat

Kävijämäärät 11 000, joista puolet Kainuun ulkopuolel‐ta (Kajaani Tanssii ja Runoviikko)

12 000 Kajaani Tanssii ‐> kansainvälistyy





Esi‐ ja peruskoululais‐ten sekä työikäisten tieto‐ ja viestintätek‐nologian taitojen (tvt) edistäminen

Tvt‐opetukseen pa‐nostaminen €/v.

Tvt‐startegia valmis, valtionavustus saatu (21 000 € /2014–16)

Tvt‐strategian to‐teuttaminen (50 000 €/v)

Tvt‐strategian to‐teuttaminen (75 000 €/v)

Asiakaslähtöisten koulutusten järjestä‐minen yrityksille ja yhteisöille

Kansalaisopiston tietotekniikan ope‐tuksen määrä ja opis‐kelijat

Koulutukset 20Opiskelijat 200

25250

35 350

Koulutettua väestöä houkuttelevat maa‐kuntakeskuksen hyvät perus‐, kulttuuri‐ ja vapaa‐ajan palvelut

Rakennetaan palvelu‐jen arviointijärjestel‐mä

Kulttuuri‐ ja vapaa‐ajanpalvelut: Kajaani on mukana Kuntalii‐ton kustannusvertai‐lussa. Yksiköt kerää‐vät asiakas‐ ja palve‐lutietoa säännölli‐sesti.

Otetaan arviointijär‐jestelmä käyttöön, niin että tunnuslu‐kutieto on sujuvasti saatavilla ja tehok‐kaasti palvelujen arvioinnin käytössä.

Numeerinen arvioin‐tijärjestelmä on vakiintuneessa käy‐tössä ja vertailua tehdään verrokki‐kuntiin

Esi‐ ja perusopetus:Pohjois‐Suomen AVI on kerännyt kustan‐nus‐ ja vertailutie‐toa. Tulosaluekoh‐taista tietoa on koottu säännöllises‐ti.


Sähköisen asioinnin kehittäminen

Sähköisten omatoi‐mipalvelujen käyttö‐määrät ja käyttöönot‐tamisen toteutumi‐nen tulosalueilla

Ei mitata

Mittarin muodostus (palvelujen käyttö / saatavuus)

Sähköiset palvelut ovat kuntalaisten aktiivisessa käytössä

Perusopetuksen lan‐gattomien verkkojen rakentumisen edistä‐minen

Langattomien verkko‐jen kattavuus perus‐opetuksessa

60 % opetustiloista

80 % opetustiloista 100 % opetustiloista




Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2015 Tavoite 2018 IVA‐arviointi (ihmisiin kohdistuvien vaikutus‐ten arviointi)

Asiakastyytyväisyys‐kyselyt Kuulemistilaisuuksien määrä Arvioinnin laajuus päätöksenteossa

Käytössä satunnai‐sesti

Arvioinnin prosessi kuvataan ja määrite‐tään alueet, joissa arviointia hyödynne‐tään

Koskee asianmukai‐sia päätöksiä koko toimialalla

Järjestelmällinen asia‐kaspalaute palvelujen kehittämisen pohjana

Yksikkö‐ ja tulosalue‐kohtaiset asiakas‐tyytyväisyyskyselyt

SäännöllistäLiikunta‐ ja nuoriso‐palveluissa ei nu‐meerista mittausta, mutta nuoria kuul‐laan säännöllisesti

Toteutetaan sään‐nöllisesti asiakastyy‐tyväisyyden mittaus‐ta ja laaditaan kyse‐lyihin yhteismitalli‐nen osuus

Toimialan palvelujen asiakastyytyväi‐syyttä mitataan säännöllisesti ja kerätty tietoa on yhteismitallista

Asiakas‐ ja tunnusluku‐tiedot tiedolla johta‐misen perustana

Keskeinen toimintaa kuvaava tieto (talou‐den ja toiminnan indikaattorit) ovat jäsennettynä tieto‐kantana hallinnon strategisen suunnitte‐lutyön käytössä

Ei ole Kehitetään aihetta yhteistyössä muiden toimialojen kanssa

Eri tulosalueiden keskeiset vaikutta‐vuuden ja taloudelli‐suuden mittarit ovat kootusti saatavilla ja strategisen suunnit‐telutyön perustana

Henkilöstön osaamisen tukeminen

Kehityskeskustelut käydään vuosittain jokaisen kanssa

85 % 90 % 100 %

Työpaikkakokoukset toteutetaan säännöl‐lisesti

Jokaisessa työyhtei‐sössä kokouskäytän‐teet ovat säännölli‐set

Säännöllisesti 1–4 krt/kk

Säännöllisesti 1–4 krt/kk


Kehitetään yhteistyötä median kanssa ja tehostetaan viestintää

Mediayhteistyön määrä tulosalueilla

Satunnaista Toimialan viestintä‐suunnitelma on päivitetty

Toimitaan viestintä‐suunnitelman mu‐kaisesti

Valtakunnalliset tapahtumat

Näkyminen tiedotus‐välineissä

Hyvä Näkyvyys lisääntyy Näkyvyys lisääntyy

Hyvä työyhteisön ilmapiiri

Työyhteisön toimi‐vuuskyselyn tulos

Keskiarvo 3,33 Keskiarvo 3,40 Keskiarvo 3,50


Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen

1Kulttuuri: kirjaston lainaajat, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressi‐keskuksen kävijät, teatterin katsojat. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, vesiliikuntakeskuksen ja Otanmäen urheilutalon ja maauimalan kävijät. Nuori‐sotyön kävijät. 2Tupakointi = tupakoi päivittäin, humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa, huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita


Säännöllinen yhteistyö Kainuun soten, yritys‐ten ja järjestöjen kans‐sa kuntalaisten hyvin‐voinnin tukemiseksi

Kulttuuri‐, liikunta‐ ja nuorisotilojen kävijät

Kulttuuri 142 750Liikunta 581 440 Nuoriso 56 123 Yhteensä 780 313 (2013)



Tuen piirissä olevien lasten ja nuorten määrä varhaiskasva‐tuksessa ja perusope‐tuksessa

Perusopetus:Erityinen tuki 211 Tehostettu tuki 160

200 180

90 200

Varhaiskasvatus:Erityinen tuki 55 Tehostettu tuki 176

45 185

40 195

Lasten ja nuorten liikkumisen sekä ter‐veiden elämäntapojen edistäminen

Varhaisnuorten päih‐teiden käyttö2 (kouluterveyskysely: 8–9 lk.)

Tupakointi 17 %Humalakokeilut 13 % Huumekokeilut 8 % (2013)

15 %10 % 6 %

12 % 8 % 3 %

Sivistystoimen tilat isojen tapahtumien käytössä

Koulujen tilojen ulko‐puolinen käyttö

Käytössä mikäli vapaina ja käyttö‐tarkoituksen sopivia

Käyttö on lisäänty‐nyt

Käyttö on lisäänty‐nyt

Liikuntasalien ulko‐puolinen käyttö (ei sis. koulukerhot) ja käytössä olevien salien määrä

275 h/viikkokäytössä 12 salia

300 h/viikko12 salia

400 h/viikko12 salia 7 päivänä viikossa

Ikäihmisten omatoimi‐suuden tukeminen

Vertaisohjaajien vesi‐liikuntaryhmiin osal‐listuminen 70+‐liikuntapassin käyttö omaehtoisten erityis‐liikuntaryhmien tu‐keminen

Osallistujia 24 400 Toimintaa tuetaan ja kehitetään yhteis‐työssä järjestöjen, Kainuun soten ja muiden toimijoiden kanssa

Omatoiminen ter‐veyden ja toiminta‐kyvyn edistäminen lisääntyy ja osallis‐tumismäärä tuet‐tuun toimintaan kasvaa. Verkostotyö on toimivaa ja aktiivis‐ta.


TALOUS 1000 € TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatuotot 6 580 5 815 6 629 6 629 6 662 6 662

Myyntituotot 1 109 938 932 932 937 937

Maksutuotot 3 369 3 472 3 569 3 569 3 587 3 587

Tuet ja avustukset 1 343 879 1 561 1 561 1 569 1 569


Vuokratuotot 181 183 197 197 198 198


Toimintakulut ‐64 827 ‐67 442 ‐67 357 ‐66 560 ‐66 795 ‐66 795





Aineet, tarvikkeet ja tavarat ‐1 352 ‐1 527 ‐1 435 ‐1 435 ‐1 442 ‐1 442

Avustukset ‐6 738 ‐7 088 ‐6 891 ‐6 891 ‐6 926 ‐6 926

Muut toimintakulut ‐7 052 ‐7 800 ‐7 989 ‐7 989 ‐8 029 ‐8 029

Vuokrat ‐6 911 ‐7 676 ‐7 880 ‐7 880 ‐7 919 ‐7 919


Toimintakate ‐58 246 ‐61 627 ‐60 729 ‐59 931 ‐60 133 ‐60 133



Sivistystoimiala

Riskit Kuvaus

Toimintaan liittyvät riskit

Kiinteistökantaa rapistuu, turvallinen ja terveellinen työympäristö vaarantuu. Päivähoidossa tai perusopetuksessa kiinteistöverkkoa ei saada sopeutettua lasten/oppilaiden määrää vas‐taavaksi.

Talouteen liittyvät riskit

Valtio leikkaa sekä kuntien peruspalvelujen rahoitusta että erityisavustuksia, mikä heikentää peruspalvelujen laatua merkittävästi (mm. opetusryhmien koon merkittävä kasvu) tai vaa‐rantaa palvelutuotantoa (kulttuuripalvelut, liikunta‐ ja nuorisopalvelut). Merkittävimmät talousarvioriskit vuoden 2015 talousarviossa: 1. Varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntä kasvaa ja henkilöstön palkkaustarve kasvaa. 2. Valtio ei tue perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämistä arvioidulla 250 000 euron

avustuksella. 3. Kulttuurin tulosalueella ostopalvelutoiminta ei toteudu edellisvuosien mukaisesti, jolloin

tulojen kertymä jää arvioitua pienemmäksi.

Henkilöstöön liittyvät riskit

Eri elämänvaiheissa olevan henkilöstön sairastavuus kasvaa, mikä lisää henkilöstökustannuk‐sia erityisesti lakisääteisten tehtävien hoitamisessa. Ei‐lakisääteisissä tehtävissä ei pystytä vastaamaan palvelujen kysyntään tai toteuttamaan asetettuja tavoitteita, kun sijaishenkilös‐töä ei voida palkata.


Sivistyslautakunta 0,00 1,0 1,0 1,0 1,0

Varhaiskasvatus 327,42 308,0 333,0 340,0 345,0

Perusopetus 365,81 364,0 372,0 374,0 375,0

Kulttuurilaitokset 47,92 46,3 46,8 46,8 45,8

Kaukametsä 112,56 100,0 115,0 115,0 115,0

Liikunta ja nuoriso 11,88 9,0 9,0 9,0 9,0

Yhteensä 865,59 828,3 876,8 885,8 890,80



Toimintatuotot 0 1

Muut toimintatuotot 0 1


Toimintakulut ‐167 ‐167 ‐223 ‐223 ‐224 ‐224







Vuokrat ‐4 ‐4 ‐4 ‐4 ‐4 ‐4

Muut toimintakulut ‐0 ‐0

Toimintakate ‐167 ‐166 ‐223 ‐223 ‐224 ‐224

Poistot ja arvonalentumiset ‐33 ‐90 ‐90 ‐167 ‐368


Sivistyslautakunta


Toimintatuotot 3 188 3 166 3 311 3 311 3 328 3 328

Myyntituotot 210 117 115 115 115 115

Maksutuotot 2 651 2 779 2 877 2 877 2 891 2 891





Toimintakulut ‐24 746 ‐26 703 ‐26 563 ‐26 133 ‐26 225 ‐26 225






Avustukset ‐6 588 ‐6 892 ‐6 693 ‐6 693 ‐6 726 ‐6 726


Vuokrat ‐1 511 ‐1 696 ‐1 835 ‐1 835 ‐1 844 ‐1 844


Toimintakate ‐21 558 ‐23 537 ‐23 251 ‐22 822 ‐22 897 ‐22 897



Varhaiskasvatus



Toimintatuotot 1 378 953 1 564 1 564 1 571 1 571

Myyntituotot 687 646 639 639 642 642





Toimintakulut ‐30 577 ‐30 999 ‐31 014 ‐30 646 ‐30 740 ‐30 740







Vuokrat ‐3 624 ‐4 180 ‐4 177 ‐4 177 ‐4 198 ‐4 198


Toimintakate ‐29 199 ‐30 046 ‐29 450 ‐29 082 ‐29 168 ‐29 168


Yilikauden tulos ‐29 471 ‐30 233 ‐29 629 ‐29 261 ‐29 286 ‐29 246

Perusopetus


Toimintatuotot 1 863 1 553 1 582 1 582 1 590 1 590

Myyntituotot 209 176 179 179 180 180

Maksutuotot 712 683 682 682 685 685



Vuokratuotot 114 138 139 139 140 140


Toimintakulut ‐8 294 ‐8 407 ‐8 387 ‐8 387 ‐8 429 ‐8 429






Avustukset ‐27 ‐21 ‐21 ‐21 ‐21 ‐21


Vuokrat ‐1 588 ‐1 610 ‐1 673 ‐1 673 ‐1 681 ‐1 681


Toimintakate ‐6 431 ‐6 853 ‐6 805 ‐6 805 ‐6 839 ‐6 839



Kulttuurilaitokset



Toimintatuotot 152 142 172 172 173 173

Myyntituotot 3 0

Maksutuotot 6 10 10 10 10 10





Toimintakulut ‐1 043 ‐1 166 ‐1 171 ‐1 171 ‐1 177 ‐1 177






Avustukset ‐124 ‐175 ‐178 ‐178 ‐179 ‐179


Vuokrat ‐183 ‐185 ‐191 ‐191 ‐192 ‐192


Toimintakate ‐891 ‐1 024 ‐999 ‐999 ‐1 004 ‐1 004

Tilikauden tulos ‐891 ‐1 024 ‐999 ‐999 ‐1 004 ‐1 004

Liikunta‐ ja nuorisopalvelut


3.6 Ympäristötekninen toimiala

Perustehtävä

Vastaa yhdyskuntasuunnittelulla ja viranomaistoiminnalla osaltaan kaupungin kehittämisestä kestävän ke‐hityksen periaatteiden mukaisesti. Huolehtii katujen ja muiden yleisten alueiden sekä rakennusten ja muun yhteisen omaisuuden ylläpidosta. Vastaa omaisuuden taloudellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säi‐lymisestä.


Viranomaistoiminnat tehdään omana työnä. Muut palvelut tuotetaan osin omana työnä, osin yhteistyössä yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa sekä osin hankkimalla palvelut kilpailuttamalla.


Toimialan organisaatio uudistuu vuoden 2015 alusta. Rakennus‐ ja julkisen käyttöomaisuuden korjausvelan hallintaan panostetaan. Vesihuoltolain muutos aiheuttaa muutoksia hulevesien käsittelyvastuuseen. Ra‐kennusvalvonta saattaa muuttua alueellisesti toimivaksi viranomaisyksiköksi. Jätevesilietteen kompostointi ympäristöteknisen toimialan toimintana päättyy vuonna 2015. Koutalahden kalasatama ja Ruuhijärven vir‐kistyskalastusalue siirtyvät toimialan vastuulle.


Ympäristötekninen lautakunta

Lautakunta valmistelee ja ylläpitää viisi vuotta eteenpäin tehtävää investointisuunnitelmaa, jonka toteuttamisella turvataan kaupungin omistaman rakennus‐ ja kunnallisteknisen omaisuuden toimi‐vuus ja estetään korjausvelan kasvu.

Maankäyttö‐, suunnittelu‐ ja viranomaistoiminnat

Laatii kaupungin kiinteitä rakenteita ja laitteita koskevan investointiohjelman.

Panostaa yleissuunnittelun ja sähköisen asioinnin kehittämiseen.

Sähköistää rakennusvalvonnan arkiston ja rakentaa siihen tietoverkkoliittymän.

Käynnistää alueellisen rakennusvalvonnan, mikäli lainsäädäntö sitä edellyttää.

Kunnallistekniikka ja liikunta

Kehittää yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa siten, että palvelut tuotetaan kustan‐nustehokkaasti.

Kehittää yhteistoimintaa katu‐ ja puistoalueiden rakentamisessa ja kunnossapidossa siten, että henkilöstön ja kaluston käyttöaste on korkea.

Kehittää yhteistoimintaa liikuntalaitosten ja liikuntapaikkojen ylläpidossa siten, että henkilöstön ja kaluston käyttöaste on korkea.

Rehjansaaren, Ruuhijärven ja Koutalahden kalasataman toimintoja muutetaan siten, että toiminta on kustannustehokasta.

Tilakeskus

Valmistelee ja toteuttaa kaupungin tilaohjelmaa.

Valmistautuu liikelaitostamiseen.

Energian seurannassa ja käytön tehostamisessa tarvittava järjestelmä on käyttöönotettu, tavoit‐teena energiansäästösopimuksen mukaisesti 1–2 prosentin säästö vuotuisiin energiakustannuksiin.

Kaupungin omistama rakennuskanta sopeutetaan palvelutarpeen tasolle. Pidetään hyvässä kunnos‐sa lakisääteisten palvelujen tuottamiseen tarvittavat tilat ja vähennetään toimitilojen kokonaismää‐rää noin yhdellä prosentilla vuosittain.



Raportointivastuussa tekninen johtaja






Keskustaajaman uusi yleiskaava

Valmiusaste Luonnosvaiheessa Luonnos on ollut virallisesti nähtävillä.

Valtuusto on hyväk‐synyt uuden yleis‐kaavan.

Puu‐Kainuu hanke Valmiusaste Hankkeen vaatimatasemakaavat ovat laillistuneet. Katu‐suunnitelmat ovat osin valmistuneet. Kadunrakennustyöt rajavartioston alu‐eella ovat käynnissä.

Purolan ja rajavar‐tioston tontit on luovutettu ja Silmä‐kekuja rakennettu.

Puu‐Kainuu tapah‐tuma on järjestetty, siihen liittyvät kadut on päällystetty ja Kansakoulun puisto rakennettu.

Renforsin Rannan yrityshankkeet

Palveluaika Renforsin Rannan yrityshankkeiden vaatimat toimialan toimenpiteet toteu‐tetaan ensisijaisina.

Auralan komposti‐alueen käyttö on lopetettu.

Rakennushanke UPM:n tonteille on käynnissä.

Raatiparkki‐hanke Valmiusaste Aiesopimusneuvot‐telut ovat käynnissä.

Hankesuunnittelu on aloitettu.

”Raatiparkki” ote‐taan käyttöön.


Hauhola–Lehtikangas‐hanke

Valmiusaste Suunnittelu on käynnissä.

Rakennustyöt alka‐vat.

Rakennus on valmis.


Matkakeskushanke Valmiusaste Aloittamatta Hanke on käynnis‐tetty.

Valtuusto on hyväk‐synyt uuden asema‐kaavan.


Kuntatekniikan palvelukysely

Tulosten vaikutus palveluun

Kysely tehdään parillisina vuosina.

Vuoden 2014 kyse‐lyn tulokset on ana‐lysoitu lautakunnas‐sa ja palvelutoimin‐taa painotettu tar‐vittaessa analyysin perusteella.

Kyselyn antamat tulokset osoittavat palvelun parantu‐neen.





Keskustan kehittämis‐hanke

Valmiusaste Yleissuunnitelma on valmis ja rantapuisto rakennettu.

Kyynäspäänniemen kävelysilta on valmis ja Kauppakadun kävelypainotteisuu‐den rakentaminen on alkanut.

Kauppakatu on rakennettu kävely‐painotteisena. Kyy‐näspäänniemen puisto on rakennet‐tu.

Rakennusvalvonnan arkiston sähköistämi‐nen

Valmiusaste Perustallennustyö on käynnissä.

70 % aineistosta on sähköisessä arkis‐tossa.

Asiakas voi ostaa vanhat rakennus‐lupapiirustukset sähköisesti verkosta.


Liikuntamahdollisuuk‐sien turvaaminen

Paikat ovat hyvässä kunnossa.

Paikkojen kunto pidetään hyvänä huomioiden käyttö‐asteet.

Liikuntamahdolli‐suuksia kehitetään huomioiden liikun‐tapaikkojen käyttö‐asteet ja harrasta‐jamäärät.

Riskit Kuvaus

Korjausvelan kasvu

Jos käyttötalouden raami on liian tiukka, katujen ja puistojen kunnossapidosta joudutaan tinkimään. Tällöin nämä kohteet joudutaan peruskorjaamaan aikaisemmin. Jos taas perus‐korjausinvestoinnit ovat pienemmät kuin rakennusten ja katujen peruskorjaustarve, kor‐jausvelka kasvaa ja rakennusten ja katurakenteiden kunto rappeutuu. Vahingonkorvausvas‐tuut kasvavat. Valitukset katujen kunnosta ja sisäilmaongelmista lisääntyvät.

Taloudelliseen toimin‐taympäristöön liittyvät riskit

Taloudellinen taantuma jatkuu, jolloin rakentaminen ja muu investointitoiminta hiljenee edelleen. Toimialan toimintakatetavoite ei toteudu.

Henkilöstöön liittyvä riski

Iäkäs henkilökunta sairastuu ja joutuu pitkille sairaslomille, jolloin kuntalaiset eivät saa tar‐vitsemiaan palveluja.

Sääilmiöihin liittyvät riskit

Rankkasateet aiheuttavat tulvia, kiinteistövahinkoja ja liukkautta. Kovat pakkaset lisäävät lämmityskuluja. Tällöin luvattua palvelutasoa ei voida ylläpitää. Tämän riskin torjunta lisää menoja, jolloin menot kasvavat yli talousarvion.

Kuntaliitokset Kuntaliitoksissa kaupunkirakenne huononee. Kaupungin ylläpidettäväksi tulee merkittävä määrä rakennuksia ja katuverkkoa, joiden käyttöaste on vähäinen ja kunto huono. Kaupunki joutuu panostamaan liitettyjen kuntien alueiden paikkatietojärjestelmän ja muun sähköisen toimintaympäristön luomiseen. Palvelutoiminnan tehokkuus laskee ja kustannukset kasva‐vat.


Taulukko on ympäristöteknisen toimialan vuonna 2015 käynnistyvän uuden organisaation mukainen. Kalatalouspalveluiden siirty‐minen toimialalle 2015 lisää henkilöstöä yhdellä. Liikunnan sisältöasioiden siirtyminen toimialalle vuonna 2016 lisää henkilöstöä kahdella.


Toimintatuotot 23 321 24 285 24 486 24 486 24 561 24 684

Myyntituotot 3 960 2 818 2 804 2 804 2 952 2 967

Maksutuotot 1 199 1 722 1 884 1 884 1 814 1 823


Muut toimintatuotot 17 847 19 739 19 779 19 779 19 775 19 874

Vuokratuotot 17 621 19 392 19 295 19 295 19 291 19 388



Toimintakulut ‐24 136 ‐26 319 ‐25 678 ‐25 310 ‐25 678 ‐25 808



Henkilösivukulut ‐2 474 ‐2 692 ‐2 469 ‐2 401 ‐2 389 ‐2 401



Avustukset ‐256 ‐415 ‐389 ‐389 ‐390 ‐392


Vuokrat ‐3 852 ‐4 892 ‐4 733 ‐4 733 ‐4 742 ‐4 766


Toimintakate ‐236 ‐1 397 ‐488 ‐120 ‐329 ‐334

Poistot ja arvonalentumiset ‐8 190 ‐8 029 ‐8 453 ‐8 453 ‐8 818 ‐8 359


Ympäristötekninen toimiala


Ympäristötekninen lautakunta

0,00 0,0 1,0 1,5 1,5

Maankäyttö, suunnit‐telu ja viranomais‐toiminnat

38,45 39,0 37,0 36,5 36,5


77,89 85,2 84,1 85,4 85,0

Tilakeskus 48,02 54,3 53,5 52,9 52,7

Yhteensä 164,36 178,5 175,6 176,3 175,7


Hallinto


Toimintatuotot 146 0 0 0 0 0

Maksutuotot 0 0 0 0 0


Toimintakulut ‐680 ‐380 ‐463 ‐463 ‐458 ‐460



Henkilösivukulut ‐41 ‐38 ‐55 ‐55 ‐55 ‐55



Avustukset ‐177 ‐260 ‐260 ‐260 ‐261 ‐262


Vuokrat ‐0 ‐1 ‐1 ‐1 ‐1 ‐1


Toimintakate ‐533 ‐380 ‐462 ‐462 ‐458 ‐460



Toimintatuotot 4 390 3 519 3 915 3 915 3 868 3 888

Myyntituotot 1 630 542 737 737 684 688

Maksutuotot 378 417 433 433 434 436



Vuokratuotot 2 291 2 310 2 345 2 345 2 350 2 361



Toimintakulut ‐3 279 ‐3 288 ‐2 983 ‐2 799 ‐2 804 ‐2 819







Vuokrat ‐162 ‐164 ‐166 ‐166 ‐166 ‐167


Toimintakate 1 239 421 1 082 1 266 1 214 1 219


Tilikauden tulos 1 103 331 999 1 183 1 131 1 134

Maankäyttö‐, suunnittelu‐ ja viranomaistoiminnat



Myyntituotot 1 151 1 255 1 050 1 050 1 250 1 256

Maksutuotot 821 1 305 1 451 1 451 1 380 1 387



Vuokratuotot 670 689 727 727 685 689



Toimintakulut ‐10 135 ‐11 275 ‐11 082 ‐10 898 ‐11 230 ‐11 288



Henkilösivukulut ‐1 134 ‐1 239 ‐1 277 ‐1 243 ‐1 242 ‐1 249



Avustukset ‐79 ‐155 ‐129 ‐129 ‐129 ‐130


Vuokrat ‐2 125 ‐3 088 ‐3 086 ‐3 086 ‐3 092 ‐3 107


Toimintakate ‐6 768 ‐7 483 ‐7 208 ‐7 024 ‐7 236 ‐7 275




Tilakeskus TALOUS 1000 € TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatuotot 15 867 17 421 17 251 17 251 17 286 17 372

Myyntituotot 1 179 1 021 1 016 1 016 1 018 1 024

Maksutuotot 0 0 0 0 0 0



Vuokratuotot 14 660 16 393 16 224 16 224 16 256 16 337


Valmistus omaan käyttöön 50 50

Toimintakulut ‐10 041 ‐11 376 ‐11 151 ‐11 151 ‐11 185 ‐11 241







Vuokrat ‐1 565 ‐1 640 ‐1 481 ‐1 481 ‐1 484 ‐1 491


Toimintakate 5 826 6 045 6 100 6 100 6 151 6 181


Tilikauden tulos 1 562 1 767 1 595 1 595 1 509 2 052

TP 2013 ja TA 2014 luvut vastaavat vuoden 2015 organisaatiorakennetta. Ympäristötekniseen toimialaan on yhdistetty kalastuspal‐velut, mikä on ollut aiemmin kaupunginhallituksen alaista toimintaa.


3.7 Kainuun Pelastuslaitos ‐toimiala

Perustehtävä

Onnettomuusriskien hallinta, ihmisten turvallisuuden parantaminen sekä onnettomuuksien vähentäminen.


Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalve‐lujen järjestämisestä sekä muista sille pelastuslaissa säädetyistä tehtävistä. Kainuun kunnat vastaavat pelas‐tustoimen järjestämisestä alueellaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Alueen pelastusviranomaisia ovat pelastusjohtaja ja pelastuslautakunta.

Alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Tämä on tärkein asiakirja pelastustoimen suunnittelulle, siinä selvitetään alueella olevat uhat, arvioidaan niistä aiheutuvat riskit, määritellään toimin‐nan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso.


Kainuun väestö vähenee ja ikääntyy muuta maata nopeammin. Samalla väestö keskittyy taajamiin ja nuoret muuttavat kasvukeskuksiin. Pelastuslaitoksen tuottamat palvelut heikkenevät harvaan asutulla alueella. Vajetta pyritään korjaamaan omavalvontaa lisäämällä sekä uusilla koulutus‐ ja kehittämishankkeilla, kuten Kainuun harva ‐hankeella.


Pelastustoiminta

Pelastuslautakunta valmistelee alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille 2015–2017. Siinä määritetään suunnitelmavuosien voimavarat.

Riskienhallinta

Pelastuslautakunta hyväksyy vuosittain pelastuslaitoksen laatiman valvontasuunnitelman ja onnet‐tomuuksien ehkäisyn tavoitteet talousarvion hyväksymisen yhteydessä.


Raportointivastuussa pelastusjohtaja




Uusien toimintojen sijoittuminen Kajaaniin

Palveluaika/ riskienhallinta

Palvelut keskitetysti Kajaanista

Muun henkilöstön koulutus

Uusi organisaatio


Rekrytointi ja laadukas koulutus

Rekrytointikampanjat ja pelastusopiston vuosikoulutus

Palvelusaika on liian lyhyt

Saatavuuden paran‐taminen

Alueelle pysyvästisijoittuneiden rekry‐tointi







Sähköisten palvelujen lisääminen

Aktiiviset sähköiset palvelut

Kotisivut ja virka‐sähköposti

Sosiaalisen median hyödyntäminen

Aktiivinen omaval‐vontamahdollisuus myös sähköisesti


Palvelukyselyt Asiakkaiden arvio palveluista

Kysely noin kahden vuoden välein

Vastausten toi‐meenpano ja tiedot‐taminen asukkaille

Palvelujen pitämi‐nen nykyisellä tasol‐laan


Laadukas, palveluhen‐kinen henkilöstö ja hyvä kalusto

Asiakaskokemus Asiakaskyselyt Hyvä asiakaskoke‐mus

Hyvä asiakaskoke‐mus


Omavalvonta Omavalvonnan lisää‐minen

Omavalvonta pien‐taloissa

Laadukas omaval‐vonta

Omavalvonnan lisääminen rivi‐ ja kerrostaloihin

Riskit Kuvaus

Rahoituksen ja palve‐lutason epätasapaino

Julkisen talouden tilanne ei mahdollista pelastustoimen pitkäjänteistä kehittämistä.Kuntarahoituksen riittävyys ja pelastustoimen valtakunnallinen säästövelvoite vuosille 2015–2017 laskevat pelastustoimen palvelutasoa lähivuosina.


Kainuun Pelastuslaitos 74,31 67,0 66,0 66,0 66,0



Toimintatuotot 3 865 4 072 4 170 4 170 4 170 4 170

Myyntituotot 3 797 4 051 4 049 4 049 4 049 4 049

Maksutuotot 49 21 121 121 121 121

Tuet ja avustukset 8


Vuokratuotot 11


Toimintakulut ‐7 078 ‐7 447 ‐7 500 ‐7 500 ‐7 500 ‐7 500







Vuokrat ‐782 ‐786 ‐907 ‐907 ‐907 ‐907


Toimintakate ‐3 213 ‐3 375 ‐3 330 ‐3 330 ‐3 330 ‐3 330



Kainuun Pelastuslaitos ‐toimiala


3.8 Kaupungin käyttötalous yhteensä 2013 – 2017

TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot 39 635 38 516 39 985 39 985 40 164 40 240

Myyntituotot 13 078 11 005 11 117 11 117 11 314 11 424

Maksutuotot 4 659 5 237 5 595 5 595 5 544 5 554

Tuet ja avustukset 2 212 1 745 2 675 2 675 2 714 2 565


Vuokratuotot 17 844 19 596 19 508 19 508 19 505 19 602

Muut toimintatuotot 1 842 934 1 090 1 090 1 087 1 095


Toimintakulut ‐229 279 ‐241 753 ‐243 814 ‐242 648 ‐244 586 ‐246 379






josta Sote ‐kuntayhtymä ‐116 850 ‐123 999 ‐124 668 ‐124 668 ‐125 888 ‐127 764



Avustukset ‐12 502 ‐12 557 ‐13 626 ‐13 626 ‐13 691 ‐13 750


Vuokrat ‐12 233 ‐13 974 ‐14 103 ‐14 103 ‐14 155 ‐14 184


Toimintakate ‐189 066 ‐202 599 ‐203 058 ‐201 893 ‐203 589 ‐205 302



Kaupungin käyttötalous yhteensä


4 Tuloslaskelmaosa

4.1 Kaupungin tuloslaskelma 2013–2017

TALOUS 1000 € TP 2013 TA 2014 TP 2014 ENN LTK 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatuotot 39 635 38 516 39 087 39 985 39 985 40 164 40 240

Myyntituotot 13 078 11 005 11 200 11 117 11 117 11 314 11 424

Maksutuotot 4 659 5 237 5 237 5 595 5 595 5 544 5 554

Tuet ja avustukset 2 212 1 745 1 700 2 675 2 675 2 714 2 565

Muut toimintatuotot 19 686 20 529 20 950 20 598 20 598 20 592 20 697

Vuokratuotot 17 844 19 596 19 700 19 508 19 508 19 505 19 602

Muut toimintatuotot 1 842 934 1 250 1 090 1 090 1 087 1 095

Valmistus omaan käyttöön 578 638 700 770 770 833 837

Toimintakulut ‐229 279 ‐241 753 ‐238 452 ‐243 814 ‐242 648 ‐244 586 ‐246 379

Henkilöstökulut ‐56 423 ‐59 890 ‐58 390 ‐60 023 ‐58 857 ‐59 082 ‐59 060

Palkat ja palkkiot ‐40 848 ‐43 228 ‐42 228 ‐44 039 ‐43 089 ‐43 326 ‐43 295

Henkilöstösivukulut ‐15 575 ‐16 661 ‐16 161 ‐15 984 ‐15 768 ‐15 755 ‐15 765

josta Sote ‐kuntayhtymä ‐833 ‐864 ‐870 ‐910 ‐910 ‐864 ‐864

Palvelujen ostot ‐140 046 ‐146 363 ‐144 763 ‐147 302 ‐147 302 ‐148 856 ‐150 548

josta Sote ‐kuntayhtymä ‐116 017 ‐123 226 ‐121 626 ‐123 818 ‐123 818 ‐125 073 ‐126 949

Kainuun Liitto ‐1 160 ‐1 224 ‐1 224 ‐1 224 ‐1 224 ‐1 224 ‐1 224

Aineet, tarvikkeet ja tavarat ‐7 725 ‐8 524 ‐8 324 ‐8 459 ‐8 459 ‐8 485 ‐8 518

Avustukset ‐12 502 ‐12 557 ‐12 557 ‐13 626 ‐13 626 ‐13 691 ‐13 750

Muut toimintakulut ‐12 583 ‐14 418 ‐14 418 ‐14 404 ‐14 404 ‐14 473 ‐14 503

Vuokrat ‐12 233 ‐13 974 ‐13 974 ‐14 103 ‐14 103 ‐14 155 ‐14 184

Muut toimintakulut ‐350 ‐444 ‐444 ‐302 ‐302 ‐318 ‐319

Toimintakate ‐189 066 ‐202 599 ‐198 665 ‐203 058 ‐201 893 ‐203 589 ‐205 302

Verotulot 135 261 137 000 137 000 138 500 138 500 140 100 144 400

Valtionosuudet 63 738 63 000 63 618 65 100 65 100 66 500 67 200

Rahoitustuotot ja ‐kulut 5 545 4 635 4 896 5 861 5 861 5 839 5 817

Korkotuotot 1 224 3 030 3 237 3 910 3 910 3 910 3 910

Muut rahoitustuotot 5 663 3 089 3 089 3 429 3 429 2 407 3 385

Korkokulut ‐1 222 ‐1 424 ‐1 350 ‐1 420 ‐1 420 ‐1 420 ‐1 420

Muut rahoituskulut ‐120 ‐60 ‐80 ‐58 ‐58 ‐58 ‐58

Vuosikate 15 478 2 036 6 849 6 403 7 568 8 850 12 115

Poistot ja arvonalentumiset ‐8 953 ‐8 785 ‐9 115 ‐9 430 ‐9 430 ‐10 027 ‐9 784

Satunnaiset tuotot ja kulut 79 367

Tilikauden tulos 85 891 ‐6 749 ‐2 266 ‐3 027 ‐1 862 ‐1 177 2 331

Tuloksenkäsittelyerät 23 30

Tilikauden yli‐ / alijäämä 85 915 ‐6 749 ‐2 236 ‐3 027 ‐1 862 ‐1 177 2 331


4.2 Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 2015

TULOSLASKELMA 1000 € YhteensäKajaanin

kaupunkiVilake

Kajaanin

Vesi

Kajaanin

Mamselli

Kajaanin

Teatteri

Koulutus‐

liikelaitos

Toimintatuotot 73 300 39 985 3 685 6 685 17 226 1 901 3 817

Myyntituotot 40 485 11 117 3 685 6 683 16 940 15 2 046

Maksutuotot 5 868 5 595 273

Tuet ja avustukset 6 039 2 675 280 1 597 1 487

Muut toimintatuotot 20 907 20 598 2 6 16 285

Vuokratuotot 19 622 19 508 2 2 9 100


Valmistus omaan käyttöön 770 770

Toimintakulut ‐307 399 ‐242 648 ‐2 708 ‐3 391 ‐17 120 ‐2 847 ‐38 685


Palkat ja palkkiot ‐71 770 ‐43 089 ‐908 ‐6 855 ‐1 717 ‐19 202

Henkilöstösivukulut ‐23 096 ‐15 768 ‐338 ‐2 110 ‐459 ‐4 421 josta maakunta/Sote

‐kuntayhtymältä‐4 412 ‐864 ‐910 ‐910 ‐864 ‐864

Palvelujen ostot ‐157 865 ‐147 302 ‐1 199 ‐1 047 ‐1 584 ‐254 ‐6 480 josta maakunta/Sote

‐kuntayhtymältä‐123 818 ‐123 818

Kainuun Liitto ‐1 224 ‐1 224

Aineet, tarvikkeet ja tavarat ‐19 004 ‐8 459 ‐1 507 ‐1 032 ‐5 557 ‐69 ‐2 380

Avustukset ‐13 654 ‐13 626 ‐5 ‐23

Muut toimintakulut ‐22 011 ‐14 404 ‐2 ‐65 ‐1 015 ‐344 ‐6 180

Vuokrat ‐21 466 ‐14 103 ‐0 ‐47 ‐989 ‐334 ‐5 994

Muut toimintakulut ‐544 ‐302 ‐2 ‐19 ‐26 ‐10 ‐186

Toimintakate ‐233 329 ‐201 893 978 3 294 106 ‐947 ‐34 867

Verotulot 138 500 138 500

Valtionosuudet 101 968 65 100 950 35 918

Rahoitustuotot ja ‐kulut 4 398 5 861 ‐175 ‐1 200 ‐60 ‐2 ‐26

Korkotuotot 3 512 3 510 2 0

Muut rahoitustuotot 3 829 3 829 0

Korkokulut ‐1 566 ‐1 420 ‐146 0

Muut rahoituskulut ‐1 377 ‐58 ‐31 ‐1 200 ‐60 ‐2 ‐26

Vuosikate 11 535 7 568 802 2 094 46 1 025

Poistot ja arvonalentumiset ‐13 166 ‐9 430 ‐1 177 ‐1 820 ‐46 ‐1 ‐692

Tilikauden tulos ‐1 630 ‐1 862 ‐375 274 ‐0 0 332

Tuloksenkäsittelyerät 330 324 6

Tilikauden yli‐ / alijäämä ‐1 299 ‐1 862 ‐51 274 ‐0 0 338

TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut % 23,8 16,5 136,1 197,2 100,6 66,8 9,9

Vuosikate / poistot % 87,6 80,3 68,2 115,1 100,0 101,1 148,0

Vuosikate €/asukas 151,8 99,6 10,6 27,6 0,6 0,0 13,5

Kertynyt ylijäämä 59 636 59 074 ‐51 274 ‐0 0 338

Asukasluku vuoden lopussa 38 000


4.3 Liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 2015

TULOSLASKELMA 1000 € Yhteensä Vilake Kajaanin

Vesi

Kajaanin

Mamselli

Kajaanin

Kaupungin‐

teatteri

Koulutus‐

liikelaitos

Liikevaihto 65 557 3 685 6 683 16 940 288 37 961

Liiketoiminnan muut tuotot 309 2 6 16 285

Kaupungin toiminta‐avustus 1 241 1 241

Valtiontuet 2 306 280 1 304 722

Muut tuet ja avustukset 766 2 764

Materiaalit ja palvelut ‐21 105 ‐2 705 ‐2 079 ‐7 141 ‐323 ‐8 857

Henkilöstökulut ‐36 009 ‐1 246 ‐8 965 ‐2 175 ‐23 623

Poistot ja arvonalentumiset ‐3 736 ‐1 177 ‐1 820 ‐46 ‐1 ‐692

Liiketoiminnan muut kulut ‐7 635 ‐2 ‐65 ‐1 015 ‐349 ‐6 203

Liikeylijäämä 1 694 ‐199 1 474 60 2 357

Rahoitustuotot ja kulut ‐1 463 ‐175 ‐1 200 ‐60 ‐2 ‐26

Rahoitustuotot 2 2

Korvaus peruspääomasta ‐195 ‐31 ‐145 ‐2 ‐2 ‐15 Varausten ja rahastojen

muutos330 324 6

Tilikauden yli‐/alijäämä 561 ‐51 274 ‐0 0 338


5 Investointiosa

5.1 Perustelut

Maa‐ ja vesialueet

Hankitaan asemakaava‐alueen ulkopuolelta erityismaata lähinnä suojelua ja virkistystä varten sekä asema‐kaavoitetulla alueella maata siten, että kaupunki rakenne tiivistyy ja valmiin kunnallistekniikan käyttöaste kasvaa. Myydään valmiita tontteja rakentajille ja nykyisille tontin vuokraajille. Myydään sellaista muuta maaomaisuutta, jota ei tarvita kaupungin perustehtävän toteuttamiseen. Kun kaupunkirakenne tiivistyy, saavutetaan pitkäaikaisia kestävän kehityksen mukaisia säästöjä. Kun myydään vuokrattuja tontteja, vuok‐ratulot käyttötaloudessa pienenevät.

Toimivaltadelegointi: Alle 40 000 euron maanhankintapäätökset tekee tekninen johtaja. Muut maanhankin‐tapäätökset tekee kaupunginhallitus.

Talonrakennus

Peruskorjaus ja uudisrakentaminen Sitovuustaso hankekohtainen > 1 000 000 euroa

Kokonais‐ kustannus‐

arvio TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Hauhola–Lehtikangas‐monitoimitalon rakentaminen

24 400 000 600 000 7 600 000 12 900 000 3 300 000

Peruskorjaukset Sitovuustaso tuloaluekohtainen < 1 000 000 euroa Määrärahavaraus 4 660 000 euroa/vuosi 2015–2017. Painopiste peruskouluissa ja päiväkodeissa Suurimmat peruskorjaushankkeet (kustannusarvio on ohjeellinen):

TA 2015

Kainuun sosiaali‐ ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Hoitokoti Toppila Kellarikerroksen sosiaalitilan ja väestönsuojatilan peruskorjaus

450 000

Vuolijoen terveyskeskus Emmakoti Sprinkler‐järjestelmän rakentaminen; peruskorjauksen tarveselvityksen, hankesuunnittelun ja suunnitte‐lun käynnistäminen

80 000

Pääterveysasema Vesikattokorjaukset, keittiötilojen peruskorjauksen suunnittelu, toiminnan muutoksesta johtuvat sisätilo‐jen muutokset

250 000

Perusopetus Kuluntalahden koulu Vanhan siiven ilmanvaihdon uusiminen; keittiön peruskorjaus ja ruokasalin toiminnallisuuden paranta‐minen; pihan turvallisuuden parantaminen, kääntöpaikan ja paikoitus‐alueen muutokset sekä pihavalais‐tuksen uusiminen

730 000

Nakertajan koulu Valaistuksen ja keskusradion uusiminen sekä sähkömuutoksia; purunpoistojärjestelmän uusiminen

170 000

Hauholan koulu Vanhan liikuntasalin peruskorjauksen suunnittelu

25 000

Kätönlahden koulu Liikuntasalin lattian korjaus; uuden liikuntasalin tarve‐ ja hankesuunnittelu (korvaa Tarmo‐salin)

40 000

Teppanan koulu Uuden koulun tarveselvityksen jatkaminen ja hankesuunnittelun käynnistäminen; välttämättömät vie‐märikorjaukset

140 000

Kajaanin Lyseo Pihan toiminnallisuuden ja turvallisuuden parantaminen; peruskorjauksen tarveselvityksen, hankesuun‐nittelun ja suunnittelun käynnistäminen; tele‐ ja turvajärjestelmien rakentaminen ja uusiminen

340 000

Kalevan koulu Pihan toiminnallisuuden ja turvallisuuden parantaminen

50 000


Varhaiskasvatus Päiväkoti Kiva Paikka, Honkirämeentie Vesikaton korjauksen suunnittelu

20 000

Purolan päiväkoti Julkisivujen maalaus ja piha‐aidan uusiminen; katto‐ ja pintavesien hallintaan liittyvät muutokset

100 000

Vanamon päiväkoti Julkisivujen maalaus ja piha‐alueen auringonsuojausistutukset

50 000

Huuhkajanvaaran päiväkoti Julkisivujen maalaus

60 000

Kätönlahden päiväkoti Piha‐alueen käytettävyyden parantaminen mm. auringonsuojaus‐istutukset

10 000

Kulttuurilaitokset

Musiikkiopisto Valaistuksen parantaminen, vesikaton lasikkojen ja ravintola Karangan keittiökalusteiden uusiminen

270 000

Kaukametsän sali Aulan valaistuksen uusiminen; lastauslaiturin kattaminen

55 000

Kaukametsän opisto Tilojen valaistuksen parantaminen; kansalaisopiston julkisivujen kunnostus

95 000

Käsi‐ ja taideoppilaitos, Timperintie Liikuntasalin vesikaton ja seinäpintojen maalaus

65 000

Ympäristötekninen toimiala

Kajaanihalli Julkisivun hiekkapuhallus ja tasoitekorjaus; katsomon 1–3 istuinten uusiminen

105 000

Uusi harjoitusjäähalli Tarveselvityksen, hankesuunnittelun ja suunnittelun käynnistäminen

20 000

Jäähalli Julkisivun korjauksen suunnittelu, julkisivun korjaus ja valaistuksen muutos

185 000

Kaupungintalo Pääsisäänkäynnin, aulan ja porrashuoneiden sekä arkiston työtilojen uudistaminen; A‐B ja C‐osan ilman‐vaihtokoneiden uusiminen; paikoitusalueen muutokset

900 000

Wanha Vesilaitos, nuorisotilat Vesikatteen uusiminen

130 000

Vesiliikuntakeskus Pääaltaan ja opetusaltaan vesikiertojen eriyttäminen

120 000

Toimitilan verstas, Kettukalliontie Tilojen muutokset ja taloteknisten järjestelmien korjaus

200 000

Muut rakennushankkeet, varautuminen hankkeisiin Määrärahavaraus 940 000 euroa/vuosi 2015–2017

TA 2015

Tilojen käyttötarkoituksen muutokset Tilojen tehostaminen sekä käyttäjän toiminnasta johtuvat tilamuutokset

220 000

Sisäilmatyöryhmän osoittamat sisäilma‐ ja vesikattokorjaukset sekä kosteusvauriot Hyvien sisäilmaolosuhteiden turvaaminen sekä yllätykselliset ja kiireelliset korjaukset

240 000

Ensisijaisesti pihojen ja rakennusten pinta‐ ja pohjavesien hallintaan liittyvät peruskorjaukset Suojataan kiinteistöjä ulkoisia kosteusrasituksia vastaan mm. sadevesijärjestelmien ja salaojitusten pa‐rantaminen; pihojen turvallisuuden ja toiminnallisuuden parantaminen

150 000

Keittiölaitteiden uusiminen Uusitaan Kajaanin Mamselli –liikelaitoksen vuokraamien keittiöiden laitteita

150 000

Kiinteistöjen energiatalouden parantaminen Energiatehokkuussopimusten ja energiatehokkuuden toimintasuunnitelman toteuttaminen, mm. ilman‐vaihdon lämmön talteenottojärjestelmät, taajuusmuuttajat, valaistus, lisälämmöneristäminen

130 000

Rakennusautomaatiojärjestelmän laajennus ja ylläpito Talotekniikan muutoksista johtuvat automaation muutokset ja laajennukset sekä vanhentuneen auto‐maatiojärjestelmän uusiminen

50 000

Yhteensä 940 000


Kiinteät rakenteet ja laitteet

Ensisijaisia investointikohteita ovat Kajaanin Veden kanssa yhdessä toteutettavat vesihuollon ja katujen saneeraus‐ ja uudisrakentamishankkeet sekä erilaiset liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet. Määrära‐hoja varataan myös siltojen korjausrakentamiseen ja rakentamiseen. Uuden kunnallistekniikan rakentami‐sella turvataan riittävä tonttitarjonta. Kaupunkikeskustaa kehitetään laaditun yleissuunnitelman mukaisesti. Yleissuunnitelma sisältää kaupungin keskusta‐alueen pitkäjänteisen kehittämisohjelman, jota toteutetaan vuosittain. Määräraha käytetään sellaisten kaupungin omien hankkeiden suunnitteluun sekä tutkimuksiin, joille ei ole olemassa vielä hankekohtaista rahoitusta.

Kunnallistekniikka ja liikunta TA 2015 TS 2016 TS 2017

Kunnallistekniikan suunnittelu ja tutkimus Sellaisten kaupungin omien hankkeiden suunnittelu ja tutkimus, joille ei ole vielä hankekohtaista rahoitusta

150 000 150 000 150 000

Kunnallistekniikan rakentaminen Suurimmat hankkeet:

3 170 000 4 100 000 4 000 000

Liikenneturvallisuushankkeet, mm. töyssyt 30 000

Vanhojen katujen päällystäminen ja asfalttikulutuskerrosten lisääminen

490 000

Rajavartioston alue 280 000

Silmäkekujan rakentaminen 50 000

Viitosrinteen katujen saneeraus Kuurnassa 815 000

Väinämöisenkatu välillä Koulukatu–Vienankatu ja Lunkankuja 150 000

Heinisuontien saneeraus 210 000

Tuulikinpolun saneeraus 160 000

Tontunkujan saneeraus 250 000

Yläkaupungin esteettömyyden parantaminen 50 000

Pienet katumuutostyöt 70 000

Pienet puistomuutostyöt 50 000

Leikkikenttien rakentaminen ja kunnostaminen 80 000

Liikennevalojen kunnostus 100 000

Lisäksi mm.: Viitosrinteen ja Komiahon alueen katujen saneerauksien jatkaminen, Kangasmaaston asuntoalueen rakentaminen jatkuu

Urheilu‐ ja ulkoilualueet sekä satamat Suurimmat hankkeet:

710 000 440 000 440 000

Paltaniemen venesataman kunnostaminen 200 000

Vimpelin urheilukentän kunnostaminen, juoksuradan pinnoite javalaistus

300 000

Pallohallin kentän pinnan uusiminen 100 000

Skeittipuiston rakentaminen 70 000

Venesatamien ja liikuntapaikkojen kunnostamiset jatkuvat 440 000 440 000

Sillat 120 000 500 000

Siltojen päällysteiden korjaaminen 120 000

Mainuantien alikulkukäytävä 500 000

Kaupunkikeskustan kehittäminen 1 200 000 700 000 700 000

Kauppakadun kävelypainotteisuuden rakentaminen Kirkkokatu– Koivukoskenkatu 2015 Koivukoskenkatu–Lönnrotinkatu 2016

700 000 700 000 700 000

Kyynäspäänniemen kevyen liikenteen silta 500 000


Irtain omaisuus

Kaupunginhallitus TA 2015 TS 2016 TS 2017

Tietoliikenneratkaisujen kehittäminen 320 000

Sähköisen asioinnin kehittäminen 314 000 100 000

Turvallisuusjärjestelmien kehittäminen 210 000

Tuotannon‐ ja toiminnanohjauksen kehittäminen 40 000 50 000

Etätyömahdollisuuksien kehittäminen 20 000

Asiakkuudenhallinnan kehittäminen 30 000

Tiedolla johtamiseen liittyvän kokonaisuuden suunnittelu 10 000

Konsernitason Microsoft‐lisenssit 200 000

Yhteensä 904 000 340 000 50 000

Sivistystoimiala TA 2015 TS 2016 TS 2017

Varhaiskasvatuksen kalusteita, sis. Hauhola–Lehtikangas 50 000 50 000 400 000

Perusopetuksen kalusteita, sis. Hauhola–Lehtikangas 150 000 450 000 1 150 000

Kaukametsän kokous‐ ja näyttämötekniikka, alueen sähköisen markki‐noinnin kehittäminen sekä kiinteistön irtaimiston kunnossapito

130 000 130 000 50 000

Yhteensä 330 000 630 000 1 600 000

Ympäristötekninen toimiala TA 2015 TS 2016 TS 2017

Maastotietokoneiden uusinta 25 000

Satelliittipaikannukseen ja robottitekniikkaan perustuvia mittauslaitteita 25 000 25 000

Pienkuorma‐auto nostimella 50 000

Mittalaitteet tiehöylään (koneohjausvalmius) 40 000

Pesuimulaitteisto kuorma‐autoon 60 000

Ajoleikkuri 80 000

Niittomurskain 40 000

Lavapakettiauto 40 000

Vaihtolava nosturilla 80 000

Pakettiauto 40 000 40 000

2 kpl auroja 30 000

Lumenlastauslinko 120 000

JääMatti‐jäänhoitokone 25 000

Jäähallin jäänhoitokoneen uusiminen 130 000

Liikuntalaitosten kalustoa uusitaan 40 000 50 000 50 000

Tilakeskuksen hoito‐ ja kunnossapitokaluston hankkimista ja uusimista 20 000 20 000 20 000

Yhteensä 445 000 325 000 280 000

Kainuun pelastuslaitos TA 2015 TS 2016 TS 2017

Sammutusauto 220 000 240 000

Tarkastusautot 30 000 60 000 60 000

Johtoauto 130 000

Moottoriruisku 15 000

Palotalo‐projekti (yhteisprojekti Kainuun Prikaatin kanssa) 30 000 30 000 30 000

Säiliöauto, Kuhmo 230 000

Korkealla työskentelyvälineet 30 000

Johtamisjärjestelmä 60 000

Moottoriruisku 15 000

Pelastusvälinesarja sammutusautoon 50 000

Paineilmahengityslaitteita 50 000

Yhteensä 425 000 425 000 430 000


Investointiosa 2013 ‐ 2018 Sitovuustaso on toimielintaso (maa‐ ja vesialueet, talonrakennus ja kiinteät rakenteet ja laitteet

omina sitovuustasoina). Määrärahat 1 000 euroina ‐ investointiraja 10 000 euroa

Hankeryhmä/hanke TP2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017

MAA‐ JA VESIALUEET Tulot 32 200 200 200 200 200 Menot ‐574 ‐50 ‐50 ‐50 ‐50 ‐50 Nettomenot ‐542 150 150 150 150 150

RAKENNUKSET Talonrakennus, peruskorjaus ja

uudisrakentaminen,sitovuutaso

hankekohtainen > 1 000 t € Keskuskoulu ‐2 390 ‐valtionavut 191 Hauholan koulu ‐28Hauhola ‐ Lehtikangas‐monitoimikeskus ‐45 ‐600 ‐7 600 ‐7 600 ‐12 900 ‐3 300 Pietari Brahe/Lehtikankaan koulu ‐16 Vesiliikuntakeskus ‐8 253 ‐100 0 0 ‐valtionavut 450 Talonrakennus, peruskorjaus < 1 000 t€ ‐985 ‐3 380 ‐4 660 ‐4 660 ‐4 660 ‐4 660 ‐valtionavut

MUUT RAKENNUSHANKKEET Pihatyöt ja pintavesitekniikka ‐153 ‐150 ‐150 ‐150 ‐150 ‐150 Sisäilma‐ ja vesikattokorjaukset ‐223 ‐240 ‐240 ‐240 ‐240 ‐240 Kiinteistöjen sähkölaitteet ja energiatalous ‐65 ‐130 ‐130 ‐130 ‐130 ‐130 Käyttötarkoituksen muutokset ‐119 ‐130 ‐220 ‐220 ‐220 ‐220 Keittiölaitteiden uusiminen ‐74 ‐150 ‐150 ‐150 ‐150 ‐150 Rakennusautomaatio ‐18 ‐50 ‐50 ‐50 ‐50 ‐50 ‐valtionavut Myydyt rakennukset 641 Ostetut rakennukset ‐145 TULOT Valtionavut 641 0 0 0 Myynnit RAKENNUKSET YHTEENSÄ Tulot 641 0 0 0 0 0 Menot ‐12 514 ‐4 930 ‐13 200 ‐13 200 ‐18 500 ‐8 900 Nettomenot ‐11 873 ‐4 930 ‐13 200 ‐13 200 ‐18 500 ‐8 900

KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Suunnittelu ja tutkimus ‐44 ‐100 ‐150 ‐150 ‐150 ‐150 ‐myyntituotot Kunnallistekniikan rakentaminen ‐3 085 ‐3 749 ‐3 170 ‐3 170 ‐4100 ‐4 000 ‐tulot 691 0 0 Urheilu‐ ja ulkoilualueet, satamat ‐156 ‐490 ‐710 ‐710 ‐440 ‐440 ‐valtionavut 90 90 50 50 Sillat ‐600 ‐120 ‐120 ‐500 Parempi kaupunkikeskusta ‐424 Kaupunkikeskustan kehittäminen ‐1 200 ‐1 200 ‐700 ‐700 ‐ tulot TULOT Valtionavut 0 0 90 90 50 50 Myynnit 691


Hankeryhmä/hanke TP2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017

KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ Tulot 691 0 90 90 50 50 Menot ‐3 709 ‐4 939 ‐5 350 ‐5 350 ‐5 390 ‐5 790 Nettomenot ‐3 018 ‐4 939 ‐5 260 ‐5 260 ‐5 340 ‐5 740 YMPÄRISTÖTEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tulot 1 364 0 90 90 50 50 Menot ‐16 797 ‐9 869 ‐18 550 ‐18 550 ‐23 890 ‐14 690 Nettomenot ‐15 433 ‐9 869 ‐18 460 ‐18 460 ‐23 840 ‐14 640 IRTAIN OMAISUUS KAUPUNGINHALLITUS ‐17 ‐150 ‐904 ‐904 ‐340 ‐50 Kaupunginhallitus ‐17 ‐150 ‐904 ‐904 ‐340 ‐50 SIVISTYSTOIMIALA ‐533 ‐439 ‐330 ‐330 ‐630 ‐1 600 Varhaiskasvatus ‐44 ‐150 ‐50 ‐50 ‐50 ‐400 Perusopetus ‐353 ‐150 ‐150 ‐150 ‐450 ‐1 150 Kirjasto Kongressikeskus ‐110 ‐100 ‐100 ‐100 0 Musiikkiopisto ‐14 ‐15 ‐15 ‐15 0 Kaukametsä ‐136 ‐15 ‐15 ‐15 ‐15 ‐50 YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA ‐838 ‐272 ‐445 ‐445 ‐325 ‐280 Maankäyttö‐, suunnittelu‐ ja viranomaist. ‐15 ‐15 ‐25 ‐25 ‐25 ‐25 Kunnallistekniikka ja liikunta ‐334 ‐190 ‐400 ‐400 ‐280 ‐235 Tilakeskus ‐489 ‐67 ‐20 ‐20 ‐20 ‐20 KAINUUN PELASTUSLAITOS ‐480 ‐420 ‐425 ‐425 ‐425 ‐430 Kainuun pelastuslaitos ‐480 ‐420 ‐425 ‐425 ‐425 ‐430 valtionavut 52 Tulot 52 Menot ‐1 868 ‐1 281 ‐2 104 ‐2 104 ‐1 720 ‐2 360 Nettomenot ‐1 816 ‐1 281 ‐2 104 ‐2 104 ‐1 720 ‐2 360 RAHOITUSARVOPAPERIT Osakkeet ja osuudet Myynti 2 418 Hankinta ‐26 595 ‐20 0 0 0 0 Nettomenot ‐24 177 ‐20 0 0 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tulot 3 834 200 290 290 250 250 Menot ‐45 260 ‐11 220 ‐20 704 ‐20 704 ‐25 660 ‐17 100 Nettomenot ‐41 426 ‐11 020 ‐20 414 ‐20 414 ‐25 410 ‐16 850


6 Rahoitusosa

6.1 Kajaanin kaupungin rahoituslaskelma 2013–2017

RAHOITUSOSA 1000 € TP 2013 TA 2014TP 2014

ENN.TA 2015 TS 2016 TS 2017

Toiminnan rahavirta 93 926 1 877 6 244 7 163 8 044 11 307

Vuosikate 15 478 2 036 6 403 7 563 8 445 11 710

Satunnaiset erät 79 367

Tulorahoituksen korjauserät ‐77 595 ‐159 ‐159 ‐400 ‐401 ‐403

Investointien rahavirta 36 280 ‐11 061 ‐11 061 ‐20 014 ‐25 009 ‐16 447

Investointimenot ‐45 089 ‐11 220 ‐11 220 ‐20 704 ‐25 660 ‐17 100

Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 383 0 90 50 50

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutustulot79 986 159 159 600 601 603

Toiminnan ja investointien rahavirta 53 529 ‐9 184 ‐4 817 ‐12 851 ‐16 965 ‐5 140

Rahoituksen rahavirta ‐38 768 9 500 ‐5 000 0 15 000 5 000

Antolainauksen muutokset ‐62 127 0 0 0

Antolainasaamisten lisäykset ‐62 271 0 0 0

Antolainasaamisten vähennykset 144 0 0 0

Lainakannan muutokset ‐2 319 8 500 ‐5 000 10 000 15 000 5 000

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 19 245 20 500 6 000 20 000 25 000 15 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys ‐11 493 ‐12 000 ‐11 000 ‐10 000 ‐10 000 ‐10 000

Lyhytaikaisten lainojen muutos ‐10 071

Muut maksuvalmiuden muutokset 25 701 1 000 133 0 0

Vaikutus maksuvalmiuteen 14 784 316 ‐9 684 ‐2 851 ‐1 965 ‐140

Rahavarat 31.12. 15 112 15 000 5 428 2 577 612 471

Rahavarat 1.1. 328 15 112 15 112 5 428 2 577 612


6.2 Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelmien yhdistelmä 2015 RAHOITUSOSA 1000 € Yhteensä Kajaanin kaupunki Liikelaitokset

Toiminnan rahavirta 11 131 7 163 3 968

Vuosikate 11 531 7 563 3 968

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät ‐400 ‐400 0

Investointien rahavirta ‐29 804 ‐20 014 ‐9 790

Investointimenot ‐30 684 ‐20 704 ‐9 980

Rahoitusosuudet investointimenoihin 280 90 190

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutustulot600 600 0

Toiminnan ja investointien rahavirta ‐18 673 ‐12 851 ‐5 822

Rahoituksen rahavirta 16 000 10 000 6 000

Lainakannan muutokset 16 000 10 000 6 000

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 26 800 20 000 6 800

Pitkäaikaisten lainojen vähennys ‐10 800 ‐10 000 ‐800

Vaikutus maksuvalmiuteen ‐2 673 ‐2 851 178

Rahavarat 31.12. 3 043 2 577 466

Rahavarat 1.1. 6 072 5 428 644

TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran

kertymä‐18 673 ‐12 851 ‐5 822

Lainanhoitokate 1,1 0,8 4,4

Kassan riittävyys, pv 3,2 3,4 13,8


7 Liikelaitokset ja tytäryhtiöt

7.1 Kajaanin Kaupunginteatteri ‐liikelaitos

Perustehtävä

Tuottaa laadukkaita teatteriesityksiä ja kulttuuritapahtumia kajaanilaisille, kainuulaisille ja alueteatterin kautta Pohjois‐Pohjanmaan, rajakuntien ja muun Suomen asukkaille. Esitysten kautta teatteri parantaa kajaanilaisten elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyden tunnetta sekä vahvistaa alueel‐lista identiteettiä. Teatteri tukee myös kaupungin matkailuelinkeinoja, toimii vetovoimatekijänä koulutettu‐jen osaajien saamiseksi Kajaaniin sekä rakentaa Kajaanin imagoa kulttuurikaupunkina.


Toiminta toteutetaan kunnallisena liikelaitoksena. Omat esitykset Kajaanissa ja alueteatterin kautta Kai‐nuun, Pohjois‐Pohjanmaan alueilla ja rajakunnissa sekä muualla Suomessa


Teatterin tekemän yleisötutkimuksen perusteella katsojakunta ikääntyy. Vuonna 2013 teatteri saavutti kaikkien aikojen suurimmat pääsylipputulot. Haasteena on saada uudet katsojat pysymään ja houkutella uutta yleisöä, varsinkin nuoria teatteriin. Tämän johdosta alueteatterin painopisteenä kannattaa pitää las‐ten ja nuorten teatteri, ja samalla pitää huoli, että teatterin tarjonnassa otetaan huomioon ikääntyneem‐män yleisön tarpeet. Teatterin on etsittävä myös uusia yleisöjä muualta Suomesta yhteistyöproduktioiden kautta. Verkostoitumista muiden teattereiden kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin on jatkettava valta‐kunnallisen näkyvyyden turvaamiseksi.


Kajaanin Kaupunginteatteri on identiteetiltään vahvasti alueteatteri, joka pyrkii takaamaan tasa‐arvoisen ja monipuolisen teatteripalvelujen saavutettavuuden kaikille kohderyhmille Kajaanin kaupun‐gissa ja alueteatterin kautta koko alueen asukkaille. Alueteatterin ohjelmistossa huomioidaan erityisesti lapset, nuoret sekä vanhukset. Teatteritalon puolella pääpaino on aikuiskatsojissa. Ensi‐iltoja on noin neljä–viisi vuodessa, joista kaksi–kolme on teatteritalon esityksiä ja kaksi kiertue‐esityksiä. Lisäksi omilla kevytrakenteisilla esityksillä pyritään varmistamaan lipputulotavoitteiden saavuttaminen. Yhteistyötä tehdään kaupungin muiden kulttuurilaitosten ja toimijoiden sekä muiden teattereiden kanssa tiiviisti.

Teatterin henkilöstösuunnitelman mukaisesti vuoteen 2016 mennessä teatterissa henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa 9,5 henkilöä. Näistä neljä jätetään täyttämättä. Teatterin organisaatio sopeutetaan henkilöstösuunnitelmavuosien kuluessa vastaamaan henkilöstöresurssien vähenemistä. Koulutuksen osalta henkilökuntaa koulutetaan osaamisen parantamiseksi ja uusien yhteistyötuotantotapojen hal‐tuun ottamiseksi. Työhyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, koska henkilöstö ikääntyy ja organisaatiossa tapahtuu muutoksia. Päätöksenteossa korostetaan teatterin johtoryhmän toimintaa, jotta päätöksiä tehtäessä kuultaisiin kaikkia henkilöstöryhmien edustajia.

Teatterin tuloksellinen palveluohjelman toteuttaminen edellyttää, että teatterin toimitilakysymykset saadaan ratkaistua mahdollisimman nopeasti. Kysymyksen ratkaisemiseksi tarvitaan pitkän tähtäyksen suunnitelma siitä, missä toimitiloissa teatteri tulee toimimaan suunnitelmavuosien loppupuolella. Teat‐terin tilaongelmaan toisi helpotusta lisätilojen saaminen kaupungintalolta. Teatteritalon näyttämö kai‐paa myös remonttia. Lisäksi on tärkeää, että teatterille pystytään turvaamaan tarvittavat henkilöstöre‐surssit strategiassa suunnitellun toiminnan mahdollistamiseksi: iso näyttämö sekä pieni näyttämö, joka toimii alueteatterina. Teatteri pyrkii myös lisäämään omien tulojensa ja katsojien määrää tekemällä yleisötyötä sekä laajentamalla esitystensä yleisöpohjaa. Markkinoinnissa pyritään näkyvyyden lisäämi‐seen uusien katsojien tavoittamiseksi.

Teatterin tekemisessä tärkeimmässä roolissa ovat ihmiset. Kaikista työpaikoista eniten teatterissa laa‐tuun ja tuloksellisuuteen vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointi ja työilmapiiri. Työhyvinvoinnista huo‐lehtiminen ja riittävien resurssien kohdentaminen työhyvinvointiprojekteihin vaikuttaa suoraan teatte‐rin mahdollisuuksiin toimia tuloksellisesti.


Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja

Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet







Tavoite 2015

Tuottovaatimus Peruspääoman korko

Toiminta‐avustus 1 241 000 euroa

Tilikauden ylijäämä ≥ 0


Yhteistyö matkailuyri‐tysten kanssa

Matkailukonseptien lukumäärä

Hotellipaketit Hotelli‐ ja tapahtu‐mapaketit

Hotelli‐ ja tapahtu‐mapaketit sekä yhteistyö Vuokatin matkailun kanssa


Teatteri toimii veto‐voimatekijänä koulu‐tettujen osaajien saa‐miseksi Kajaaniin

Yleisötutkimus Yleisötutkimus vuo‐delta 2012

Uusi yleisötutkimus Joka toinen vuosi tehtävä yleisötutki‐mus


Alueteatterin esitykset maakunnassa

Alueteatteriesitysten lukumäärä

noin 100/vuosi noin 100/vuosi noin 120/vuosi

Teatteriin pääsyn hel‐pottaminen kaikille kansalaisille

Tulkkauslaitteet, induktiosilmukat, invaluiskat

Induktiosilmukat, invaluiskat, inva‐wc

Sama + tulkkauslait‐teet

Sama


Yleisötutkimus Yleisötyytyväisyys Yleisötutkimus tehty viimeksi vuonna 2012

Uusi yleisötutkimus Yleisötutkimus joka toinen vuosi

Monipuolinen ohjel‐misto kaikille kohde‐ryhmille

Kohderyhmien luku‐määrä

Lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset

Sama Sama + vauvateatte‐ri


Valtakunnallisesti arvostettu teatteri luo kaupungista positiivis‐ta imagoa

Tiedotusvälineiden huomio

2–3 juttua/lehdistö/TV/radio/netti kuu‐kaudessa

5 juttua/lehdistö/ TV/radio/netti kuu‐kaudessa

Sama



TULOSLASKELMAOSA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Liikevaihto 331 287 288 288 288


Kaupungin toiminta‐avustus 1 241 1 241 1 241 1 241 1 241

Valtiontuet 1 442 1 338 1 304 1 304 1 304

Muut tuet ja avustukset ‐27 10 2 2 2

Materiaalit ja palvelut ‐401 ‐312 ‐323 ‐323 ‐323



Liiketoiminnan muut kulut ‐329 ‐324 ‐349 ‐349 ‐349

Liikeylijäämä 70 19 2 3 3

Rahoitustuotot ja kulut ‐3 ‐2 ‐2 ‐2 ‐2

Rahoitustuotot 0 0 0 0 0

Korvaus peruspääomasta ‐2 ‐2 ‐2 ‐2 ‐2

Tilikauden yli‐/alijäämä 67 17 0 1 1

Kajaanin Kaupunginteatteri ‐liikelaitos

INVESTOINTIOSA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Investointimenot yhteensä ‐35 ‐30

Rahoitusosuudet 33 30

Nettoinvestoinnit ‐2 0

Irtain omaisuus ‐35 ‐30



Teatteri ja taide lisää kuntalaisten henkistä hyvinvointia

Kävijämäärä 25 000 26 000 26 000

Riskit Kuvaus

Keskeiset riskit Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen talouden niukkuuden takia sekä teatterin tilakysymyk‐sen ratkaiseminen


Kajaanin kaupungin‐teatteri

48,67 48,0 47,0 47,0 47,0


RAHOITUSOSA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta 80 28 1 1 1

Liikeyli‐ /alijäämä 70 19 2 3 3

Poistot ja arvonalentumiset 13 11 1 1 1

Rahoitustuotot ja ‐kulut ‐3 ‐2 ‐2 ‐2 ‐2

Investointien rahavirta ‐2 0

Investointimenot ‐35 ‐30

Rahoitusosuudet investointimenoihin 33 30

Toiminnan ja investointien rahavirta 78 28 1 1 1

Rahoituksen rahavirta ‐696

Mutu maksuvalmiuden muutokset ‐696

Vaikutus maksuvalmiuteen ‐618 28 1 1 1


kertymä78 105 106 107 108


7.2 Kajaanin Mamselli ‐liikelaitos

Perustehtävä

Tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä ateria‐ ja puhtaanapitopalveluita sekä muita asiakkaan prosesseja tukevia palveluita. Vastaa asiakkaiden ateria‐ ja puhtaanapitopalveluiden tuottamisesta myös poikkeus‐oloissa. Kajaanin Mamsellin visio on ”Rohkeasti innovoiden kohti kasvua ja kumppanuutta”.


Kajaanin Mamselli tuottaa yhteistoimintasopimusten mukaisesti Kajaanin kaupungin koulujen ja päiväko‐tien tarvitsemat ateria‐ ja puhtaanapitopalvelut. Kajaanin Mamselli tuottaa palveluita yhteistoimintasopi‐musten mukaisesti myös kaupungin liikelaitoksille, Kainuun sotelle ja muille asiakasryhmille.

Kajaanin Mamselli tuottaa edellä mainitut kaupungin ja Kainuun soten tarvitsemat palvelut itse. Vuokratyö‐voimaa käytetään tilapäisen työvoimapulan paikkaamiseen.


Mamsellin merkittävimpien asiakkaiden toiminnassa tai taloudellisessa tilanteessa tapahtuvilla muutoksilla voi olla vaikutuksia Mamsellin toimintaan.

Lähivuosina palvelutarpeen kasvua on odotettavissa vanhusten kotipalveluaterioissa sekä varhaiskasvatuk‐sen ateria‐ ja puhtaanapitopalveluissa.

Rakennus‐ ja laitekannan vanhenemisen myötä Mamsellin toimintaa tullaan tehostamaan keskittämällä ruoanvalmistus entistä suurempiin ja tehokkaampiin tuotantoyksiköihin. Tätä silmällä pitäen Kajaanin Mamselli ja Kainuun maakunta ‐kuntayhtymä teettivät keväällä 2011 yhteisen, tulevaisuuden tuotantokeit‐tiötarvetta käsittelevän tuotantokeittiöselvityksen. Selvityksen tuloksia hyödynnetään Kajaanin tuotanto‐ ja palvelukeittiöverkoston suunnittelussa.

Talousarvio‐ ja toimintasuunnitelmakaudelle osuvia merkittäviä keittiöhankkeita ovat Hauhola–Lehtikankaan monitoimitalon sekä uuden sairaalan keittiöhankkeet.


Puhtaanapitoa alihankitaan vuosittain noin 30 000 eurolla (1 henkilötyövuosi) hyödyntäen Mamsel‐lin henkilöstön eläköitymisiä. Toimenpiteistä tehdään vuosittainen toimintasuunnitelma.

Kaukametsän tilausravintola‐ ja puhtaanapitopalveluiden alihankinta

Kokeillaan vuodesta 2015 alkaen astiahuollon alihankintaa yhdessä isossa tuotantokeittiössä.

Kokeillaan vuodesta 2017 alkaen sellaisen yksikön palvelutuotannon (ei ateriatuotantoa) alihankin‐taa, jossa Mamselli vastaa sekä ateria‐ että puhtaanapitopalvelutuotannosta



Tavoite 2015

Tuottovaatimus Peruspääoman korko50 000 euroa vuodessa










Yrittäjien kuuleminen ennen tarjouskilpailun julkaisemista

Tarjousten esittely yrittäjille, 100 % tar‐jouspyyntö

Niiden tuoteryh‐mien esittely, joista on paikallista tarjon‐taa

Esittelytilaisuuksien järjestäminen kaikis‐sa tarjouspyynnöissä

Esittelytilaisuuksien järjestäminen kaikis‐sa tarjouspyynnöissä

Palveluiden tarjoami‐nen yksityisen sekto‐rin hoidettavaksi

Palveluohjelman toteutuminen

Alihankintaa ei käy‐tössä

Palveluohjelman toteutuminen suun‐nitelman mukaisesti

Palveluohjelman toteutuminen suun‐nitelman mukaisesti

Toimittajien kehitty‐minen

Mamsellin määrittä‐mien auditointi‐kriteerien täyttymi‐nen

Toimittajia ei audi‐toida

Auditoitavat asiat on määritelty ja mittarit luotu

Keskeisimmät toi‐mittajat on auditoitu ja mittarit täyttyvät 70 %


Yhteistyö oppilaitosten kanssa

Harjoittelijoiden/ työssäoppijoiden määrä / vuosi

Harjoittelijoita on ollut saatavilla (ei seurantaa)

Nykytason säilyttä‐minen (seuranta)

Nykytason säilyttä‐minen (seuranta)

Mamselli on haluttu työnantaja

Avoimien hakemus‐ten määrä/v (pätevät hakijat)

Ei seurata 40 kpl/v 60 kpl/v


Viestintä vaihtoehtoi‐silla tavoilla, hyvä ja ajan tasalla oleva tie‐dottaminen

Nettisivujen kävijä‐määrän kehitys

Ei tiedossa Seuranta käytössä Kasvua vuodesta 2015 + 20 %

Facebook‐tykkääjät 130 tykkääjää

+ 20 %

Kasvua +10 %/vuosi

Twitter‐seuraajat (johtaja)

Twitter‐tili luotu Seuraajia 10 kpl Seuraajia 20 kpl


Asiakastyytyväisyyden mittaaminen vuosit‐tain

≥ 3,05 2,83 ≥ 3,05 ≥ 3,05

Laatuneuvottelujen käyminen vuosittain

≥ 3,05 3,45 Taso säilyy Taso säilyy


TULOSLASKELMAOSA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Liikevaihto 14 059 16 305 16 940 17 174 17 324


Valtiontuet 302 219 280 284 287

Materiaalit ja palvelut ‐6 286 ‐6 783 ‐7 141 ‐7 248 ‐7 321



Liiketoiminnan muut kulut ‐631 ‐939 ‐1 015 ‐1 030 ‐1 040

Liikeylijäämä 331 117 60 60 60


Rahoitustuotot 4


Tilikauden yli‐/alijäämä 277 67 ‐0 0 ‐0

Kajaanin Mamselli ‐liikelaitos

Riskit Kuvaus

Johtaminen

Omistajapoliitti‐nen riski

Toiminnan opti‐mointi

Johtaminen

Päätöksentekoon voi sisältyä poliittisia intressejä. Verkostoitumisen epäonnistuminen

Ei tunnisteta strategisia menestystekijöitä

Ateria‐ ja puhtaanapi‐topalvelut

Asiakkuudenhal‐linta

Toimintaympäris‐tön muutokset

Omavalvonnan pettäminen

Hankintariski

Ateria‐ ja puhtaanapitopalvelut

Ei koota ja analysoida riittävästi asiakkuudenhallintaan liittyvää tietoa.

Tuotantotapojen valinnoissa epäonnistuminen. Osataanko huomioida tulevaa ja enna‐koida muutoksia?

Omavalvontaan liittyviä vastuita ei ole avattu riittävän tarkalle tasolle tai vastuut laimin‐lyödään

Kilpailutuksen epäonnistuminen. Tuoteominaisuudet tai palvelut eivät vastaa tarpeita/ odotuksia

Taloushallinto

Tuotteistamis‐osaaminen

Raportoinnin osatekijät eivät to‐teudu

Taloushallinto

Tuote‐ ja palveluhintojen oikeellisuus (ei yli‐ eikä alihinnoittelu)

Ydinprosessit eivät saa tarvittavaa informaatiota päätöksenteon tueksi

Henkilöstöhallinto

Henkilöstöjohta‐misriski

Rekrytointiriski

Osaamisvaje

Henkilöstöhallinto

Perehdyttämisessä epäonnistuminen

Rekrytoinnissa epäonnistuminen

Ei ole tarjolla riittävästi ammattiosaajia tai epäonnistutaan ammattitaidon kehittämises‐sä


Kajaanin Mamselli 182,60 205,0 197,0 197,0 196,0


INVESTOINTIOSA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Investointimenot yhteensä ‐34 ‐60

Nettoinvestoinnit ‐34 ‐60

Irtain omaisuus ‐35 ‐60

RAHOITUSOSA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta 321 119 46 27 7


Poistot ja arvonalentumiset 44 52 46 27 7


Investointien rahavirta ‐34 ‐60 0 0 0

Investointimenot ‐34 ‐60

Toiminnan ja investointien rahavirta 287 59 46 27 7

Rahoituksen rahavirta ‐1 056

Mutu maksuvalmiuden muutokset ‐1 056

Vaikutus maksuvalmiuteen ‐770 59 46 27 7


kertymä287 345 391 418 425


7.3 Kajaanin Vesi ‐liikelaitos

Perustehtävä

Vastaa toiminta‐alueellaan vesihuoltolain mukaisesta vesihuoltolaitostoiminnasta taloudellisesti ja kilpailu‐kykyisesti yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Huolehtii toiminta‐alueellaan asutuksen ja siihen rin‐nastuvan elinkeino‐ ja vapaa‐ajan toimintojen veden hankinnasta, käsittelystä ja jakelusta, viemäröinnistä ja jäteveden käsittelystä kaikissa olosuhteissa. Huolehtii tarvitsemiensa laitosten laitteiden ja johtojen suunnittelusta, rakentamisesta, huollosta ja ylläpidosta sekä toimintansa kehittämisestä.


Lietejätehuolto hoidetaan ostopalveluna kaupungilta. Muut tehtävät hoidetaan pääsääntöisesti omana työnä, jossa käytetään merkittävästi alihankintaa ulkopuolisilta ja kaupungilta. Oma henkilöstö on mitoitet‐tu siten, että se on täystyöllistetty läpi vuoden ja kausivaihteluihin varaudutaan alihankinnoilla. Rakennut‐tamisesta vastataan pääsääntöisesti itse, muuten investoinnit ostetaan ulkopuolisilta tai kaupungilta.


Vesihuoltolaki ja maankäyttö‐ ja rakennuslaki (MRL) on uudistettu 1.9.2014. Muutos aiheuttaa velvoitteita mm. vesihuollon varmuuteen, korvausvastuuseen palvelun keskeytyksestä, toiminnan läpinäkyvyyteen ja raportointiin sekä muutoksia hulevesihuollon järjestämisvastuuseen. Kaupungin tarjoamat lietejätehuolto‐palvelut loppuvat syksyyn 2015 mennessä, korvaavalla palvelulla on kiire ja kustannukset moninkertaistu‐vat. Veden ominaiskulutus vähenee, mikä pienentää käyttömaksutuloja. Vesihuoltoverkosto ja prosessilait‐teet ikääntyvät, mikä aiheuttaa merkittävää saneeraustarvetta. Vaatimukset sähköisen palvelun tarjonnasta kasvavat. Ylikunnallisen yhteistyön tai suuremman ylikunnallisen vesihuoltoyksikön tarve kasvaa. Tämä kasvattaa toiminta‐aluetta, verkostoja ja asiakkaita sekä tarvetta laajentaa eri järjestelmiä


Uuden maankäyttö‐ ja rakennuslain mukaan kunnan hulevesijärjestelmästä vastaa kaupunki, joka voi periä aiheutuneet kustannukset kiinteistöiltä. Kajaanin Vesi ylläpitää omistamaansa huleve‐siviemäriverkostoa ja perii aiheutuneet kustannukset kaupungilta. Kiinteistöt, jotka haluavat liittyä hulevesiviemäriin, liittyvät Kajaanin Veden hulevesiviemäriin liittymismaksua tms. vastaan. Kaikki kunnan hulevesijärjestelmään kuuluvat kiinteistöt maksavat kaupungille julkisoikeudellista maksua. Liittymisvelvollisuus ja vapautushakemusten käsittelyviidakko poistuvat.

Kajaanin Vesi osallistuu nykyistä tiiviimmin ympäristöteknisen toimialan uudelleen organisoimaan ja panostamaan keskipitkän aikavälin strategiseen yleissuunnitteluun.

Sähköistä asianhallintaa kehitetään mm. asiakastieto‐ ja laskutusjärjestelmää ja ‐prosesseja kehit‐tämällä sekä laitteistoja uusimalla sekä osaamista vahvistamalla.

Selvitetään sähköisen etämittauksen kustannukset ja kannattavuus sekä yhteistyömahdollisuudet Loisteen kanssa.

Vesihuollon toimintavarmuutta vahvistetaan investoimalla, laatimalla kattava varautumissuunni‐telma ja panostamalla laatuun.

Energiatehokkuus huomioidaan erityisesti laitossaneerausten yhteydessä.

Kajaanin Vesi uudistaa taksamalliaan siten, että talous‐ ja jätevedestä perittävät käyttömaksut ovat 70 prosenttia ja perusmaksut 30 prosenttia. Tukkumyynnistä peritään sama käyttömaksu kuin muil‐takin.

Keskitytään velvoittaviin ydintehtäviin ja muita tehtäviä tehdään harkiten, mikäli niistä saatava kate on vähintään velvoittavien ydintehtävien tasolla.










Tavoite 2015

Tuottovaatimus Peruspääoman korko ja tuloutus yhteensä 1 200 000 euroa vuodessa



Puu‐Kainuu‐hanke Vesihuollon valmius‐aste

Vesihuoltosuunni‐telmat valmistuneet, Rajavartioston alu‐een vesihuollon rakentaminen on käynnissä

Rajavartioston alu‐een ja Silmäkekujan vesihuolto on ra‐kennettu

Rakennettu vesi‐huolto on käytössä

Renforsin Rannan yrityshankkeet

Vesihuollon valmius‐aste

Bioetanolilaitoksen kanssa on teollisuus‐jätevesisopimus

‐ Teollisuusjäteveden vastaanotto on aloitettu


Harjoittelupaikkojen tarjoaminen

Harjoittelupaikkoja, htv/v.

noin 0,5 1,0 1,0


Asiakastyytyväisyys Tutkimus parillisina vuosina (0–4)

3,41 ‐ 3,45


Vesihuollon toimitus‐varmuus

Vedenjakelun käyttö‐katkokset, h/as/v.

0,01 0,01 0,01

Talousveden laatu Vesiepidemiat kpl/v. 0 0 0

Sähköiset palvelut Vesimittareiden etä‐luku

Ei käytössä Aloitetaan selvitys Käytössä pilottialu‐eella

Riskit Kuvaus

Keskeiset riskit Merkittävät pakottavat muutokset toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä Omistajapolitiikan/omistajan asettamien taloudellisten vaatimusten/reunaehtojen vaikutuk‐set investointien kautta toimintaan ja sen varmuuteen Mahdollisten kuntaliitosten vaikutukset toiminnan tehokkuuteen Sähkökatkoksista, putki‐ ja laiterikoista, sään ääri‐ilmiöistä jne. aiheutuvat toiminnan keskey‐tykset ja virheet Avainhenkilöriskit kapeassa organisaatiossa Mm. altistuksista ja vaikeista työasennoista aiheutuvien työperäisten sairastumisten riski


Kajaanin Vesi 20,43 21,0 20,5 20,5 20,5




Tuet ja avustukset 9



Poistot ja arvonalentumiset ‐1 710 ‐1 723 ‐1 820 ‐1 886 ‐1 901


Liikeylijäämä 1 756 1 563 1 474 1 272 1 237

Rahoitustuotot ja kulut ‐786 ‐800 ‐1 200 ‐1 200 ‐1 200

Rahoitustuotot 14



Kajaanin Vesi ‐liikelaitos

INVESTOINTIOSA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Investointimenot yhteensä ‐3 869 ‐2 521 ‐2610 ‐2 150 ‐2 110


Nettoinvestoinnit ‐3 839 ‐2 414 ‐2 610 ‐2 150 ‐2 110

Rakennukset ‐161

Kiinteät rakenteet ja laitteet ‐3 710 ‐2 491 ‐2 580 ‐2 120 ‐2 080


Suunnittelu

Rakentaminen ‐2 088 ‐1 650 ‐1 560 ‐2 020

Rahoitusosuudet 107

Vedenottamot ja pohjavesialueet ‐60

Vedenkäsittelylaitokset, vesisäiliöt ja

paineenkorotusasema ‐190 ‐640

Jätevedenpumppaamot ja ‐puhdistamot ‐213 ‐230 ‐560 ‐60

Koneet ja kalusto ‐28 ‐30 ‐30 ‐30 ‐30

RAHOITUSOSA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Toiminnan rahavirta 2 680 2 486 2 094 1 958 1 938

Liikeyli‐ /alijäämä 1 756 1 563 1 474 1 272 1 237

Poistot ja arvonalentumiset 1 710 1 723 1 820 1 886 1 901

Rahoitustuotot ja ‐kulut ‐786 ‐800 ‐1 200 ‐1 200 ‐1 200

Investointien rahavirta ‐3 839 ‐2 474 ‐2 610 ‐2 150 ‐2 110

Investointimenot ‐3 899 ‐2 581 ‐2 610 ‐2 150 ‐2 110

Rahoitusosuudet investointimenoihin 60 107

Toiminnan ja investointien rahavirta ‐1 160 12 ‐516 ‐192 ‐172

Rahoituksen rahavirta 5 540

Muut maksuvalmiuden muutokset 5 540

Vaikutus maksuvalmiuteen 4 381 12 ‐516 ‐192 ‐172


kertymä‐1 160 ‐1 148 ‐1 664 ‐1 856 ‐2 028


7.4 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos

Perustehtävä

Kehittää, ylläpitää ja peruskorjaa hallinnassaan olevia valtiolta luovutuksena siirtyneitä Vimpelinlaakson ja Seppälän oppilaitoskiinteistöjä, jotka luovutusehtojen mukaan on säilytettävä opetustoimen valtionosuutta saavan toiminnan käytössä.


Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksella (Vilake) ei ole palkattua henkilöstöä, vaan se hankkii kaikki hallin‐to‐, talous‐, kiinteistönhoito‐, kunnossapito‐, rakennuttamis‐ yms. palvelut pääasiassa Kajaanin kaupungilta, kaupungin liikelaitoksilta ja Kainuun sotelta sekä ostopalveluina. Liikelaitos kilpailuttaa investointien suun‐nittelun ja rakentamisen kaikki urakat sekä osan ylläpitopalveluista. Talousarvio laaditaan siten, että kaikki rakennukset ovat omina tulosyksikköinään, jolloin käyttäjille kohdistetaan todelliset rakennuskohtaiset ylläpito‐ ja pääomavuokrat.

Kaupungin tilakeskus hoitaa Vilakkeen noin 71 500 m²:n rakennuskannan kiinteistönpidon tehtävät eikä ympäristöteknisen toimialan organisaatiomuutos vuonna 2015 vaikuta Vilakkeen toimintaan. Investoinnit toteutetaan ilman rahastoa joko vieraalla pääomalla tai rahoitusosuuksilla.


Nykyiset oppilaitostilat ovat riittävät eikä lisätilan tarvetta ole lukuun ottamatta koulutusliikelaitoksen Ma‐RaKon ja logistiikan siirtämistä Komilan vuokratiloista Seppälään. Uudisrakentamista voidaan tehdä kor‐vaamaan huonokuntoista tai ei järkevin kustannuksin korjattavaa tilaa. Tavoitteena on kuitenkin vähentää käytössä olevaa kokonaistilamäärää sekä tilojen tehokas käyttö ja hyvä käyttöaste.


Toteutetaan merkittävimmät hankkeet: MaRaKo‐logistiikkahalli Seppälään, metallialan tilahanke (Oppi‐rakennukset), Impilinnan peruskorjaus loppuun ja Seppälän alueinfran uusiminen.

Laaditaan kaupungin tilaohjelma (tilastrategia), joka koskee myös Vilakkeen rakennuksia ja jossa tarkastellaan mm. tilojen hallinta, vuokrien määräytyminen, korjausvelka, vähintään viiden vuoden investointisuunnitelma sekä tilojen salkutus sen mukaan, halutaanko tiloja kehittää, korjata/uusia, säilyttää vai luopua niistä.

Tyhjäksi tai vajaakäytölle jääneiden/jäävien tilojen toimenpiteet, tilojen määrän vähentäminen.: Oppi 7:n laajennus noin 1 000 m², vastaavasti Oppi 1:n ja 2:n purku ‐8 900 m², vähennys yht. ‐7 900 m².

Energian seurannassa ja käytön tehostamisessa tarvittava järjestelmä otetaan käyttöön. Tavoittee‐na on energiansäästösopimuksen mukaisesti 1–2 prosentin säästö vuotuisiin energiakustannuksiin.

Nykyinen rakennusten kiinteistönhoidon ja kunnossapidon taso säilytetään.

Tilakeskus hoitaa edelleen Vilakkeen rakennuttamis‐ ja asiantuntijatehtävät, kiinteistönhoidon ja kunnossapidon sekä kaupungin tilaohjelman valmistelun ja toteuttamisen.

Kehitetään sähköistä asiointia, projektinhallintaa ja palautejärjestelmien käyttöä.



Tavoite 2015


Tilikauden tavoite Tilikauden tavoitetta ei tässä vaiheessa aseteta, koska oppirakennusten (Oppi 1 ja 2) mahdol‐lisesta purkamisesta ei ole päätöstä. Jos purkaminen tapahtuu vuoden 2015 aikana, hyväksy‐tään mahdollisesti syntyvä alijäämä, enintään 100 000 euroa.








Liiketoiminnan muut tuotot 9


Henkilöstökulut

Poistot ja arvonalentumiset ‐1 141 ‐1 148 ‐1 177 ‐1 481 ‐1 766


Liikeylijäämä 136 ‐25 ‐199 103 153


Rahoitustuotot 2 3 2 2 2


Varausten ja rahastojen muutos 220 220 324 220 220

Tilikauden yli‐/alijäämä 241 7 ‐51 4 2

Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos


Metallialan tilahanke (Oppi 7)

Valmiusaste Suunnittelu on käynnissä

Rakennustyöt on aloitettu

Tilat ovat käytössä

MaRaKo ja logistiikan tilahanke (Seppälä)

Valmiusaste Suunnittelu on käynnissä

Tilat ovat käytössä


Asiakastyytyväisyys Kiinteistön hoito, ka 3,8 3,8 3,8

Kunnossapito, ka 3,4 3,5 3,6

Palvelupyynnöt Käytettävyys Käytössä Pyynnöt ja vikailmoi‐tukset pääosin jär‐jestelmän kautta

Pyynnöt ja vikailmoi‐tukset pääosin jär‐jestelmän kautta


Vimpelinlaakson toi‐sen ja korkea‐asteen kampus ja oppimisym‐päristö

Tiivis ja viihtyisä kam‐pusalue, tilojen käy‐tön tehokkuus ja tilojen kunto

Tyhjiä tiloja 4 800 m²Peruskorjaamatto‐mia tiloja 14 500 m²

Peruskorjaamatto‐mia tiloja 14 500 m²

Peruskorjaamatto‐mia tiloja 3 100 m²

Riskit Kuvaus

Korjausvelan kasvu

Jos peruskorjausinvestoinnit ovat pienemmät kuin rakennusten peruskorjaustarve, korjaus‐velka kasvaa, rakennusten kunto heikkenee ja mm. sisäilmaongelmia ilmaantuu.

Taloudelliseen toimin‐taympäristöön liittyvät riskit

Markkinakorkojen oleellinen nousu aiheuttaa korkomenojen kasvun ja pääomavuokrien kohoamisen.

Sääilmiöihin liittyvät ja muut kiinteistöriskit

Rankkasateet aiheuttavat tulvia ja kiinteistövahinkoja. Kovat pakkaset lisäävät energiakus‐tannuksia sekä muut sään ääri‐ilmiöt aiheuttavat vahinkoja.


INVESTOINTIOSA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Investointimenot yhteensä ‐1 003 ‐1 920 ‐7 000 ‐2 140 ‐890 Rahoittusosuudet 25 300 190

Nettoinvestoinnit ‐978 ‐1 620 ‐6 810 ‐2 140 ‐890 Tieto 1 / tietokeskus

Tieto 1 / muut tilat (liiketalous)

Tieto 1 yhteensä 0 0 0 0 0

Tieto 2 ‐40 ‐400 Tieto 2 / Fox ‐120 ‐100 ‐200 Tieto 2 yhteensä ‐120 ‐40 ‐500 ‐200

AMMATTIKORKEAKOULU Taito 1 / laajennus, Vilake

omarahoitusosuus‐130

Taito 2 ‐30 ‐400 ‐200 Tieto 3 / hallintorakennus ‐150 Taito‐rakennukset yhteensä ‐280 0 ‐30 ‐400 ‐200

KAINUUN AMMATTIOPISTO

Oppi 1 / ent. hallintorakennus

Oppi 2 / työpaja ‐300 Oppi 7 / metallialan tilat ‐40 ‐2 660 ‐600 Oppi 7 / Oppi rakennusten

inframuutokset‐200 ‐100

Oppi‐rakennukset yhteensä 0 ‐340 ‐2 860 ‐700 0

Seppälän oppilaitoksen rakennukset ‐723 ‐1 370 ‐3 980 ‐450 ‐400 Seppälän rakennukset, rahoitusosuus ‐25 ‐300 ‐190

Sisäilma‐ ja vesikattokorjaukset ja

muut ennalta‐arvaamattomat

korjaus/muutostyöt

‐90 ‐90 ‐90 ‐90

RAHOITUSOSA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta 1 162 935 802 1 264 1 548

Liikeyli‐ /alijäämä 136 ‐25 ‐199 103 153

Poistot ja arvonalentumiset 1 141 1 148 1 177 1 481 1 766


Investointien rahavirta ‐978 ‐1 620 ‐6 810 ‐2 140 ‐890

Investointimenot ‐1 003 ‐1 920 ‐7 000 ‐2 140 ‐890

Rahoitusosuudet investointimenoihin 25 300 190

Toiminnan ja investointien rahavirta 184 ‐685 ‐6 008 ‐876 658

Rahoituksen rahavirta ‐1 729 685 6 000 850 ‐700

Lainakannan muutokset ‐634 685 6 000 850 ‐700

Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 200 1 325 6 800 1 700 200

Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta ‐834 ‐640 ‐800 ‐850 ‐900

Muut maksuvalmiuden muutokset ‐1 095

Vaikutus maksuvalmiuteen ‐1 545 0 ‐8 ‐26 ‐42

Toiminnan ja investointien

rahavirran kertymä184 ‐501 ‐6 508 ‐7 384 ‐6 726


7.5 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos

Perustehtävä

Kouluttaa opiskelijat ammattiin ja jatko‐opintoihin.

Ammatillisen koulutuksen tulosalue vastaa perustutkintotavoitteisesta ammatillisesta koulutuksesta, am‐matillisesta aikuiskoulutuksesta, työelämälle tarjottavista asiantuntijapalveluista ja palvelujensa kehittämi‐sestä. Lukiokoulutuksen tulosalue vastaa lukiokoulutuksesta ja jatko‐opintokelpoisuuden saamisesta, etä‐ ja aikuislukiopalveluista ja palvelujensa kehittämisestä.


Koulutusliikelaitos vastaa toisen asteen koulutuksen järjestämisestä. Liikelaitoksen ammatillinen koulutus toimii liiketoimintaperiaatteella ja tulosvastuullisesti. Lukiokoulutus toimii tulosvastuullisesti. Liikelaitos kilpailee menestyksellisesti sekä kustannustehokkaasti Kainuussa ja Koillismaalla ja on valtakunnallisesti kilpailukykyinen koulutuspalveluiden järjestäjä.


Tulevaisuudessa joudutaan selviytymään samanaikaisesti väestön ikääntymisen aiheuttamista kustannuk‐sista (kestävyysvaje) ja nuorisoikäluokkien pienenemisestä. Talouden on varauduttava sopeutumaan laske‐viin yksikköhintoihin koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Nuorisoikäluokkien pieneneminen on jo valtaosin tapahtunut, ja ollaan siirtymässä tasaisen opiskelijakehityksen aikaan vuosikymmenen loppupuolella. Ai‐kuiskoulutuksen osalta kaikki on mahdollista, jos kyetään muuttumaan työelämän mukana ja sen tahdissa.

Opetus‐ ja kulttuuriministeriön (OKM) rakenteellinen kehittäminen luo omat haasteensa niin ammatillisen kuin lukiokoulutuksenkin järjestämiseen. Nyt meneillään olevan uudistuksen tavoitteena on, että lukiokou‐lutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään. OKM valmistelee asiaa koskevan halli‐tuksen esityksen syksyllä 2014. Muutokset kohdentuvat järjestämislupien määräämistä ja myöntämisedelly‐tyksiä koskeviin säädöksiin. Lainsäädännöllä kumotaan voimassaolevat luvat. Lainsäädännön pohjalta käyn‐nistetään järjestämislupia koskeva haku vuoden 2015 alussa ja hakemukset on jätettävä 31.8.2015 mennes‐sä. Uusista järjestämisluvista päätetään 1.3.2016 mennessä. Vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestä‐jiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva uudistus tulisi voimaan 1.1.2017. Kainuun kuntara‐kenneselvityksessä asia on tiedostettava.

Työelämän osaamistarpeiden muutosten huomioiminen edellyttää erityisesti ammatillisen koulutuksen tarjonnassa pitkällä aikavälillä uusien ja nopeasti kasvavien alojen ja taitojen sekä nykyisissä ammateissa tapahtuvien muutosten parempaa ymmärtämistä (moniosaamisen merkitys kasvaa).

Tulevilla työmarkkinoilla ja yleisemmin yhteiskunnassa menestymisen edellytyksenä on, että kaikilla nuoril‐la on vähintään toisen asteen tutkinto. Työmarkkinoilla käynnissä oleva rakennemuutos edellyttää työvoi‐man osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Kansantalouden kantokyvyn ja työmarkkinoiden hyvän toiminnan kannalta on tärkeää, että työuran katkokset ovat mahdollisimman lyhyitä ja työllisyysaste korkea. Ammatil‐lisen koulutuksen tarjontaa on kohdennettava väestökehityksen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaisesti. Lukiokoulutusta pitää vastaavasti suunnata enemmän soveltamista ja tiedon integroimista vaativaan ope‐tukseen ja arviointiin.

Merkittävä muutos työmarkkinoilla on digitaalisuuden, automatisaation ja robotisaation kasvava vaikutus tuotantoon ja palveluihin. Kehitys muuttaa työn sisältöjä ja osaamisvaatimuksia merkittävästi ja vaikuttaa myös ammattirakenteeseen. Osa nykyisistä ammateista katoaa ja uusia ammatteja syntyy sisällöiltään toi‐senlaisiin tehtäviin. Koulutuksen merkitys työmarkkinoiden muutokseen vastaajana tulee korostumaan työuran kaikissa vaiheissa.



Ammatillinen koulutus

Ottaa haltuun nuorten ikäluokasta ammatilliselle uralle suuntaavat.

Mahdollistaa aikuisten työtaitojen kehittämisen työelämän tarpeiden mukaan.

On mukana omassa roolissaan Kainuun ja Koillismaan elinkeinoelämän tulevaisuustyössä.

Pidetään Kainuun ammattiopisto Suomen ammatillisen koulutuksen kymmenen parhaan joukossa kehittämällä ja uudistamalla opetussuunnitelmia (osaamisperusteisuus, uudistuva pedagogiikka, henkilöstön osaamisen kehittäminen, verkostoituminen ja yhteistyö), kehittämällä asiakkuuden hal‐lintaa (työelämän ja asiakkaiden kysyntään vastaaminen, opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtimi‐nen, ennakointityö yhdessä eri toimijoiden kanssa) sekä panostamalla sisäiseen kehittämiseen (joh‐tamisen kehittäminen, laatutyö).

Toimiminen kansainvälisessä maailmassa

Lukiokoulutus

Kajaanin lukio toimii valtakunnallisen mittapuun mukaisena suurlukiona.

Ylläpidetään laajaa ja monipuolista oppiaine‐ ja kurssitarjontaa.

Jatketaan sähköisen oppimisen ja arvioinnin kehittämistä.

Panostetaan opinto‐ohjaukseen, ryhmänohjaukseen, opiskelun tukeen sekä opiskeluhuoltoon.

Pidetään läpäisyaste korkeana ja keskeyttämiset vähäisinä.

Lukiokoulutus säilyttää asemansa tehokkaana välineenä työttömyyttä vastaan






Tavoite 2015


Tilikauden ylijäämä ≥ 300 000 euroa vuodessa


Tarjotaan sopivia pe‐rus‐, ammatti‐ ja eri‐koisammattitutkinto‐jen osia joustavasti ja työelämälähtöisesti

Koko tutkintojen ja osatutkintojen määrä (aikuiskoulutus)

Koko tutkinnot 555 Osatutkinnot 3 133 (2013)

> 2014 > 2017

Tarjotaan yritysten ja henkilöstön tarpeisiin ammatillista lisä‐ ja täydennyskoulutusta

Kortti‐, passi‐ ja lupa‐koulutuksiin osallis‐tuneiden määrä

2 300 (2013) > 2014 > 2014







Otetaan haltuun pe‐ruskoulun päättävien ikäluokka

Hakijamäärä (ensisi‐jaisten hakijoiden osuus liikelaitoksen ilmoittamista aloitus‐paikoista nuorten ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa)

KAO 0,98Lukio 1,04

Nykytila (KAO ja lukio)

Työvoiman tarpeen mukainen

Koulutusalojen määrä vastaa kysyntää

Koulutusalojen määrä 22 Vähintään nykytila Vähintään nykytila

Mahdollisimman moni opiskelija saavuttaa jatko‐opinto‐ ja työ‐markkinakelpoisuuden

Koulutuksen läpäisy vuodessa

KAO 81,6 % Lukio 84,9 %

Vähintään nykytaso (KAO ja Lukio)

> 85 % (KAO)

korkeampi kuin nykytaso (lukio)


Kehitetään sähköinen koulutukseen hakeu‐tuminen

Sähköisten ilmoittau‐tumisten määrä

Kehittämistyö käyn‐nissä

70 % 100 %

Virtuaaliopiskelun kehittäminen

Käytössä olevien sähköisten oppi‐misalustojen määrä

Käytössä jo monia erilaisia oppi‐misalustoja, mutta vaihtelua tulosyksi‐köittäin

Kaikissa tulosyksi‐köissä otetaan käyt‐töön virtuaaliopiske‐lumahdollisuudet

Virtuaaliopiskelua hyödynnetään laa‐jasti koulutuspalve‐lujen toteuttamises‐sa


Toimiva laatujärjes‐telmä

Valtakunnallisen laatujärjestelmän mittaristo

Arvio pääosin edis‐tynyt (3,3) ja osin kehittyvä

Kaikki toiminnot ovat tasolla kehitty‐nyt

Kaikki toiminnot ovat tasolla kehitty‐nyt


Huomioidaan asia‐kasnäkökulma koulu‐tuspalveluiden järjes‐tämisessä

Tulo‐, olo‐ ja päättö‐kyselyt toisen asteen (lukio ja KAO) opiske‐lijoille

Opiskelijapalaute 3,89

Opiskelijapalaute vähintään 3,9


OPAL‐ ja AIPAL‐kyselyt aikuisopiskeli‐joille

Aikuiskoulutuksen valtakunnalliset OPAL‐ ja AIPAL‐palautteet kerätty, ei vielä käytössä palautteiden kes‐kiarvoja





2Tupakointi = tupakoi päivittäin, humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa, huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita



Kaupungin toiminta‐avustus 1 0 0 0

Valtiontuet 575 610 722 704 698

Muut tuet ja avustukset 636 1 354 764 745 745



Poistot ja arvonalentumiset ‐1 104 ‐851 ‐692 ‐564 ‐326

Liiketoiminnan muut kulut ‐6 799 ‐6 637 ‐6 203 ‐6 197 ‐6 197

Liikeylijäämä 981 650 357 265 173


Rahoitustuotot 9


Varausten ja rahastojen muutos 375 35 6 6

Tilikauden yli‐/alijäämä 1 344 662 338 246 148

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos


Opiskelijoiden kannus‐taminen terveisiin elintapoihin

Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö2 (kouluter‐veyskysely: ammatti‐koulu ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat)

(2013) KAO lukioTupakointi 39 % 6 % Humala‐

kokeilut 40 % 18 % Huume‐

kokeilut 18 % 13 %

KAO lukio35 % 5 % 35 % 16 % 15 % 10 %

KAO lukio30 % 2 % 30 % 14 % 12 % 8 %

Riskit Kuvaus

Valtionosuusrahoituk‐sessa ja taloudessa tapahtuvat muutokset

Liiketoimintaan vaikuttava riski, joka on sekä strateginen että toiminnallinen. Liikelaitoksessa käynnistettiin tämän johdosta talouden sopeuttamistoimet ja tehtiin talouden sopeuttamis‐suunnitelma, joiden avulla pyritään toimintaa sopeuttamaan tuloja vastaavaksi 2014–2017.

Henkilöstöresurssit Henkilöstöresurssien väheneminen talouden sopeuttamisen yhteydessä

Aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen

Nykytiedon mukaan yhtiöittäminen on tehtävä vuoden 2016 loppuun mennessä. Miten prosessi hallitaan, niin että saadaan positiivinen lopputulos?

Toimitilojen vajaakäyt‐tö

Sopeuttamalla tilankäyttöä on mahdollista saada aikaan säästöjä. Koulutusliikelaitoksessa on tilankäytön tehostamiseksi laadittu tilastrategia vuosille 2014–2017 osana talouden sopeut‐tamistoimien suunnitelmaa.

Yhteiskunnallisten ongelmien heijastumi‐nen opiskelijoihin

Erilaiset yhteiskunnalliset ongelmat heijastuvat myös opiskelijoihin ja lisäävät erilaisten tuki‐toimien tarvetta ja sitä kautta kustannuksia.

Aikuiskoulutuksen merkityksen kasvami‐seen liittyvät haasteet

Miten saadaan aikuiskoulutuksesta lisätuloja ja menestyksekästä toimintaa, kun muun kou‐lutuksen merkitys rahoituksessa heikkenee?


Koulutusliikelaitos 488,81 450,0 430,0 410,0 410,0


INVESTOINTIOSA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Invesointimenot yhteensä ‐374 ‐330 ‐370 ‐260 ‐190

Nettoinvestoinnit ‐374 ‐330 ‐370 ‐260

Irtain omaisuus ‐374 ‐330 ‐370 ‐260 ‐190

RAHOITUSOSA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta 2 073 1 481 1 024 804 474


Poistot ja arvonalentumiset 1 104 851 692 564 326


Tulorahoituksen korjauserät 1

Investointien rahavirta ‐374 ‐331 ‐370 ‐260 ‐190

Investointimenot ‐374 ‐330 ‐370 ‐260 ‐190 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutustulot0 ‐1 0

Toiminnan ja investointien rahavirta 1 699 1 149 654 544 284

Rahoituksen rahavirta ‐4 716

Oman pääoman muutokset ‐300

Muut maksuvalmiuden muutokset ‐4 416

Vaikutus maksuvalmiuteen ‐3 017 1 149 654 544 284


kertymä1 699 2 848 3 502 4 046 4 330


7.6 Measurepolis Development Oy

Toiminta‐ajatus

Mittaus‐ ja tietojärjestelmiin erikoistunut teknologian ja liiketoiminnan kehitysyhtiö, joka luo yhteistyö‐kumppaneilleen näihin teknologioihin pohjautuvaa kannattavaa liiketoimintaa. Toimimme yritys‐ ja tutki‐musmaailman yhteensaattajana ja autamme erityisesti nuoria ja pieniä yrityksiä kumppanien hakemisessa sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla.


Measurepolis Development Oy vastaa osaltaan kaupungin elinkeinotoiminnan käytännön toteutuksesta hoitaen osaamislähtöisen elinkeinotoiminnan toteutusta mittaus‐ ja tietojärjestelmäalan osalta. Measure‐polis edistää toimialallaan liiketoimintaa nykyisissä yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa sekä edesauttaa uusien yritysten ja välillisesti uusien työpaikkojen syntymistä.

Lisäksi Measurepoliksen tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Kajaanin asemaa kansallisesti arvostettuna mit‐taus‐ ja tietojärjestelmäteknologioihin erikoistuneena korkean teknologian kaupunkina, jotta Kajaani olisi haluttu opiskelu‐, työ‐ ja asuinpaikka ja haluttu kehityskumppani mittaus‐ ja tietojärjestelmäalan kehittä‐mistoiminnassa.


Toimintaympäristössä ja rahoitusrakenteessa on tapahtunut voimakas muutos rakennerahastojen volyymin supistuessa. Tässä muutoksessa Measurepolis tähtää strategiansa mukaisesti vähintään kansallisen tason asiantuntijavastuutehtäviin. Kansallisen/kansainvälisen rahoituksen kilpailu kasvaa edelleen samalla kun rahoituksen tukiprosentit pienentyvät.

Omistajan vuosittaisen toiminta‐avustuksen osuutta tarvittavasta vuosittaisesta omarahoituksesta täytyy hieman nostaa (vastaa noin 35 prosenttia yhtiön koko toiminnasta). Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta suoraa rahoitusta kumppaneilta tarvitaan noin 1/3 vuosittaisesta omarahoituksesta (vastaa 15– 20 prosent‐tia yhtiön koko toiminnasta).


Yhtiö on mukana suunnittelemassa vuosittain kolmea uutta mittaustekniikan liiketoiminta‐aihioita.

Suunnitellaan ja toteutetaan yhtiön toimenpiteiden keskittäminen Kajaanin ja Kainuun kannalta tärkeimpiin osa‐alueisiin, kuten kaivosvesien monitorointiratkaisut ja metsäbiotalouden uusien mit‐tausratkaisujen kehittäminen. Ympäristömittaukset on jatkokehityksemme kohde laajemmin.

Tavoitteena on olla vuoteen 2020 mennessä Suomen johtava mittaus‐ ja tietojärjestelmiin erikois‐tunut teknologian ja liiketoiminnan kehitysyhtiö, joka tehokkailla toimintamalleillaan ja laajan, kan‐sainvälisesti parhaimmista asiantuntijoista koostuvan verkostonsa kautta synnyttää kannattavaa lii‐ketoimintaa kokoamassaan mittaus‐ ja tietojärjestelmäalan kansallisessa osaamisverkostossa.


Raportointivastuussa toimitusjohtaja

Tavoite 2015

Rahoitusosuudet kumppaneilta 15 % Omistajarahoitus 35 % Kilpaillun kansallisen/kansainvälisen rahoituksen osuus 50 % vuosibudjetista


Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit





TULOSLASKELMA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Liikevaihto 76 70 50

Liiketoiminnan muut tuotot 638 770 680

Henkilöstökulut ‐505 ‐380 ‐400

Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0

Liiketoiminnan muut kulut ‐208 ‐460 ‐330

Liikevoitto 0 0 0

Rahoitustuotot ja kulut 0 0

Tilikauden yli‐/alijäämä 0 0 0

Measurepolis Development Oy


Ollaan aktiivisesti kontaktissa alueemme yrityksiin

Yrityskontaktit. Parantamisen varaa on vielä

Seminaareissamme on enemmän osallis‐tujia kuin nykyään.

Yritykset ottavat aktiivisesti yhteyttä.

Haetaan uusia TKI‐projekteja ja viedään niitä eteenpäin

Hakemusten määrä Käynnistyneet projek‐tit

Parantamisen varaa on vielä

Hakemusten määrä on kasvanut. Useampia projekteja on käynnistynyt.

Yritysrahoituksen osuus on kasvanut.


Yhtiön www‐sivujen ja markkinointimateriaa‐lin pitäminen ajan tasalla

Yrityskontaktit ja kyselyt

Viestintäpäällikkö on lomautettuna toistaiseksi.

Kotimaiset yritykset ottavat aktiivisesti yhteyttä.

Myös kansainväliset yritykset ottavat aktiivisesti yhteyttä.


Lisäkoulutusta tarjo‐taan koko henkilökun‐nalle

Osallistumisprosentti AIKOPA järjestää mittaustekniikan koulutusta syksyllä 2014 Kajaanissa.

50 % on osallistunut johonkin yhtiön suosittelemaan lisäkoulutukseen.

100 % on osallistu‐nut johonkin yhtiön suosittelemaan lisäkoulutukseen.

Riskit Kuvaus

Keskeiset riskit Maailman ja Suomen talouslaman jatkuminen supistaa yritysten TKI‐investointeja koko ajan. Yhtiön toiminnan kokonaislaajuus vuonna 2015 supistuu jopa 30 % vuo‐den 2014 tasolta, jollei uusille hankkeille saada myönteisiä rahoituspäätöksiä.

Tukiprosenttien pieneneminen pakottaa luopumaan hyvistä hankkeista.

Kansainvälinen yhteistyö ei tuotakaan toivottuja tuloksia yrityksille.


Measurepolis Deve‐lopment Oy

8,2 7,5 7,0 7,5 8,0


7.7 Kajaanin Elokuvakeskus Oy

Toiminta‐ajatus

Hallitsee vuokraoikeuden perusteella tonttia 205‐1‐9‐2 ja omistaa tällä tontilla olevaa rakennusta.


Kajaanin kaupunki omistaa Kajaanin Elokuvakeskus Oy:n, joka omistaa tontin 205‐1‐9‐2 vuokraoikeuden ja tontilla olevan elokuvakeskuksen rakennuksen. Yhtiö on vuokrannut tästä rakennuksesta tilat mm. elokuva‐teatterille. 10.6.2009 allekirjoitettu elokuvateatteritiloja koskeva vuokrasopimus on voimassa 30.6.2019 saakka. Vuokraajana toimivan yhtiön rahoitusjärjestelyjen vuoksi vuokrasopimuksessa on sovittu kiinteä vuokra. Muista liiketiloista Kajaanin Elokuvakeskus Oy saa käyvän hintatason mukaisen vuokran. Toimitilois‐ta saatavat vuokratulot eivät riitä Kajaanin Elokuvakeskus Oy:n lainojen lyhentämiseen. Kajaanin kaupunki on avustanut Kajaanin Elokuvakeskus Oy:tä noin 60 000 eurolla vuosittain. Tuki on noin yksi euro myytyä elokuvalippua kohti. Koska kyseessä on osakeyhtiö, Kajaanin Elokuvakeskus Oy maksaa vuonna 2014 tontin vuokraa ja kiinteistövero yhteensä 59 785 euroa. Kaupungin suoraan omistamat muut kulttuurilaitokset eivät maksa näitä maksuja.


Toimintaympäristössä ei ole ennustettavissa merkittäviä muutoksia.


Kajaanissa on toimiva elokuvateatteri myös tulevaisuudessa.

Kun määräaikainen elokuvateatteritiloja koskeva vuokrasopimus päättyy 2019, kilpailutetaan tilo‐jen vuokraaminen elokuvapalveluja järjestävien yritysten kesken.



Kaupunkistrategiaa toteuttava tuloskortti



Tavoite 2015

Tilat pidetään vuokrattuina ja varmistetaan vuokrien saanti aikataulussa

Yhtiö maksaa Kajaanin kaupungille lainan korot


Mukava ja monipuoli‐nen elokuvatarjonta

Monipuolinen eloku‐vatarjonta

Elokuvateatteri toimii

Elokuvateatteri toimii edelleen

Elokuvateatteri toimii vieläkin

Riskit Kuvaus

Elokuvateatteri‐toiminta loppuu

Elokuvateatterissa kävijöiden määrä vähenee ja elokuvateatteri suljetaan.


TULOSLASKELMA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Liikevaihto 185 193 190 192 193

Liiketoiminnan muut tuotot



Liikevoitto ‐43 ‐40 ‐48 ‐50 ‐51


Tilikauden yli‐/alijäämä ‐72 ‐68 ‐70 ‐71 ‐73

Kajaanin Elokuvakeskus Oy


7.8 Kiinteistö Oy Lohtajan Palvelukeskus

Toiminta‐ajatus

Ylläpitää palvelukeskus kiinteistöä Kajaanin Lohtajan kaupunginosassa


Yhtiön isännöinti ja huolto hoidetaan Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin kautta. Yhtiössä on neljä osakkeen‐omistajaa, kaksi rakennusta sekä viisi huoneistoa. Kaksi osakkeenomistajaa ei ole huolehtinut velvoitteis‐taan ja niiden tilat ovat tyhjillään. Yhtiöllä on menossa haltuunottoprosessi niiden osalta. Kiinteistössä on ulkopuolen osalta korjaustarpeita.


Tyhjät tilat ja niistä saamatta jäävät vastikkeet ovat iso rasite yhtiölle.


Otetaan tyhjät tilat yhtiön haltuun ja sen jälkeen niihin vuokralaiset, jotta saadaan yhtiön talousti‐lannetta paremmaksi.

Vuoden 2015 aikana kunnostetaan tai uusitaan kiinteistön rakennusten ulkopuoliset puuosat.


TULOSLASKELMA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Liikevaihto 103 100 130 108 111

Käyttömenot ‐113 ‐100 ‐130 ‐108 ‐111

Käyttökate ‐10 0 0 0 0

Poistot ‐12 ‐13 ‐13 ‐13 ‐13

Liike yli/alijäämä ‐22 ‐13 ‐13 ‐13 ‐13

Rahoitustuotot ja kulut 22 13 13 13 13

Tilikauden tulos 0 0 0 0 0

Kiinteistö Oy Lohtajan palvelukeskus

RAHOITUSLASKELMA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Varsinaisen toiminnan ja investointien

kassavirta Tulorahoitus Käyttökate (w/o osakkuusyhtiö) ‐10 0 0 0 0 Investoinnit netto 0 0 0 0 0

Rahoituserät 20 13 13 13 13

Lainojen muutos ‐13 ‐13 ‐13 ‐13 ‐13

Toimintapääoman muutos ‐3 0 0 0 0

Tavoite 2015

Ei sitovia tavoitteita

Riskit Kuvaus

Talousasiat Yhtiön tilojen omistajien vastikerästit, jotka vaikuttavat yhtiön ylläpitoon isona riskinä.


7.9 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari

Toiminta‐ajatus

Pitää yllä kohtuuhintaisia ja laadukkaita vuokra‐asuntoja Kajaanissa asuville ja opiskelijoille.


Yhtiön hallintotehtävät tehdään täysin omana työnä ja samoin suurin osa kiinteistöjen huoltotyöstä. Ulko‐puolisilta palveluntuottajilta ostetaan asuntojen remonttityöt, LVI‐ ja sähkökorjaukset sekä kesä‐ ja talviai‐kaiset konetyöt. Kiinteistöjen yhteistilojen siivoukset ostetaan pääosin ulkoa. Muutamiin kohteisiin oste‐taan myös huoltopalvelut ulkopuolelta.


OKL:n loppumisen jälkeen vuokra‐asuntomarkkinat ovat Kajaanissa muuttuneet. Yhtiömme käyttöaste on pienentynyt. Olemme tehneet kiinteistöstrategian, jonka avulla sopeutamme kiinteistökantaamme markki‐natilannetta vastaavaksi.


Peruskorjataan 2014–2016 Vesitorninmäen ja Sotkamontie 11 vesikatot ja 2017–2018 Kankurintie 1. Tämän jälkeen lisätään vuosikorjaustöitä ja pidetään laajojen peruskorjausten osalta taukoa.

Kiinteistöjenhuolto tehdään pääosin omana työnä, mutta tarvittaessa palvelua ulkoistetaan.







Tavoite 2015

Asuntojen käyttöaste Alle 10 % tyhjäkäyntiaste

Vuokrasaatavat Alle 2,8 % vuokratuotoista

Talous vakaana Sijoitetun pääoman tuotto lainojen keskikoron suuruinen


Vuokra‐asuntojen saatavuus

Tarjontaa riittävästi, jopa ylikin

Ylläpidetään riittävä tarjonta vuokra‐ asunnoista

Pidetään asunnot hyvässä kunnossa ja että niitä on oikea määrä


Hyvä ja ajan tasalla oleva henkilöstö

Asiakastyytyväisyys‐kysely

3,74 (2013) 3,80 Vähintään 4,00



TULOSLASKELMA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Liikevaihto 18 056 18 243 18 000 18 360 18 500

Käyttömenot ‐12 698 ‐11 336 ‐11 400 ‐11 600 ‐11 600

Käyttökate 5 358 6 907 6 600 6 760 6 900

Poistot ‐3 906 ‐5 512 ‐5 300 ‐5 300 ‐5 300

Liike yli/alijäämä 1 452 1 395 1 300 1 460 1 600

Rahoitustuotot ja kulut ‐1 481 ‐1 540 ‐1 600 ‐1 600 ‐1 600

Varaukset 29 0 300 140 0

Tilikauden tulos 0 ‐145 0 0 0

Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari


kassavirta Tulorahoitus Käyttökate (w/o osakkuusyhtiö) 5 358 6 907 6 600 6 760 6 900 Investoinnit netto ‐2 073 ‐2 400 ‐2 800 ‐1 000 ‐2 600

Rahoituserät ‐1 481 ‐1 540 ‐1 600 ‐1 600 ‐1 600

Lainojen muutos ‐2 250 ‐3 112 ‐2 200 ‐4 160 ‐2 700

Toimintapääoman muutos ‐446 ‐145 0 0 0


Pidetään huolta asun‐tokannasta ja asunnot ydin‐Kajaanissa

Siirretään painopis‐tettä perusparannuk‐sista vuosikorjauksiin

Tehty vuodesta 1988 perusparan‐nuksia, joita nyt vähennetään.

Vuosikorjauksiin käytettävää rahaa lisätään jonkun verran.

Laajojen peruskor‐jauksien osalta pide‐tään kokonaan tau‐koa. Painopiste on siirty‐nyt vuosikorjauksiin.

Riskit Kuvaus

Työ‐ ja koulutus‐ paik‐kojen määrä ja siihen yhteydessä oleva asu‐kasmäärän kehitys Kajaanissa

Määrittää sen, kuinka paljon vuokra‐asuntoja Kajaanissa tarvitaan. Yhtiöllä on riskinä käyttö‐asteen laskeminen nykyisestään.


Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari

26 26 26 26 26


7.10 Kajaanin Teknologiakeskus Oy

Toiminta‐ajatus

Pääsääntöisesti vuokraa, rakennuttaa, kunnostaa ja tarvittaessa myy tiloja yritystoiminnalle.


Tänä päivänä Teknologiakeskus omistaa tiloja 31 215 m2. Tilojen käyttöaste on 92,7 %. Tyhjät tilat ovat lä‐hinnä vanhaa teollisuustilaa ja vanhempaa konttoritilaa.


Linnankatu 6A siirtyi Teknologiakeskuksen omistukseen 1.3.2014. Tilat on vuokrattu kokonaisuudessaan. Cemis‐Oulun käyttöön luovutettiin entisten puuntutkimustilojen paikalle rakennetut uudet biolaboratorioti‐lat 1.8.2014. Kajaanin Romu Oy:lle rakennetaan kevytrakenteista 3 850 m2:n hallia Majasaareen vuokralle. Halli valmistuu vuoden 2015 alussa. Huonekaluvalmistuksessa tapahtuu keskittymistä ja siksi teollisuustilaa vapautuu lokakuun alusta noin 1 100 m2. Kainuun soten vanhuspalvelujen kotihoidon Kajaanin eteläinen alue muuttaa Linnankatu 6:n 500 m2:n tiloihin lokakuun alusta. Tiloihin tehdään muutostöitä ja pihan pysä‐köintipaikkoja lisätään.


Tehdään uutta tilaa tarpeen mukaan harkitusti ja riskit huomioiden.

Kunnostetaan nykyisiä tiloja nopeasti tarpeen tullen.

Investointeja päätettäessä selvitetään tilojen soveltuvuus myös toisille yrityksille sekä yritystoimin‐nan kannattavuus.

Tarjotaan alkaville yrityksille edullista tilaa.



Tavoite 2015

Yritys pärjää ilman omistajan rahallista panostusta.

Vuokrausaste on yli 93 % ja tulos positiivinen.

Tilat ovat kunnossa ja asiakkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä.

Kassavaranto pysyy positiivisena, että pystytään palvelemaan asiakkaita tilamuutoksissa nopeasti.

Riskit Kuvaus

Keskeiset riskit Vuokrausaste on suurin riski. Nyt se on hallinnassa, mutta kauanko? Korkokanta (tällä hetkellä ei ole ongelma) Maksurästit (tällä hetkellä hallinnassa)


Kajaanin Teknologiakeskus Oy

3 3 3 3 3


TULOSLASKELMA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Liikevaihto 2 387 2 423 2 667 2 845 2 850

Liiketoiminnan muut tuotot 0

Henkilöstökulut ‐180 ‐187 ‐190 ‐193 ‐197


Liiketoiminnan muut kulut ‐995 ‐1 373 ‐1 542 ‐1 665 ‐1 680

Liikevoitto 441 197 207 198 203



Kajaanin Teknologiakeskus Oy


kassavirta Tulorahoitus Liikevoitto 441 197 207 198 203 Poistot ja arvonalentumiset 772 666 729 790 770 Rahoitustuotot ja ‐kulut ‐178 ‐193 ‐137 ‐176 ‐163 Investoinnit 0 0 0 0 0 Käyttöomaisuusinvestointien

nettomenot209 0 ‐1 300 0 0

Vars.toiminnan ja investointien

nettokassavirta1 244 670 ‐502 812 810

Rahoitustoiminnan kassavirta 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset: 0 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen nostot 750 150 1 300 0 0

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ‐1 856 ‐780 ‐717 ‐796 ‐765

Lainakannan muutokset yhteensä ‐1 106 ‐630 583 ‐796 ‐765 Muut maksuvalmiuden muutokset

yhteensä118 0 0 0 0

Vaikutus maksuvalmiuteen 255 40 82 16 45


7.11 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Toiminta‐ajatus

Tekevä korkeakoulu. Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) on kansallisesti houkutteleva ja kiinnostava työ‐ ja opiskelupaikka sekä yhteistyökumppani. Edistämme Pohjois‐ ja Itä‐Suomen osaamisen, osaajien ja elin‐keinoelämän kehittymistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä.


Tutkintoon johtava koulutus, kansainväliset koulutukset (tutkinnot), jatko‐ ja täydennyskoulutus (AIKOPA), aluekehitys sekä tutkimus‐, kehitys‐ ja innovaatiotoiminta


Ammattikorkeakoulu‐uudistuksessa ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö uudistuu kokonaan. Am‐mattikorkeakoulujen rahoitus muuttui 1.1.2014 alkaen 100 prosenttisesti tuloksiin perustuvaksi. Uusi am‐mattikorkeakoululaki tulee voimaan 1.1.2015, jolloin kaikki ammattikorkeakoulut toimivat osakeyhtiöinä. Perusrahoitus siirtyy valtiolle. Korkeakoulujen rakennemuutos jatkuu. Valtiontalous ja korkeakoululaitoksen rahoitus vähenee. Väestö ikääntyy ja ikäluokat pienenevät. Terveydenhuollon henkilöstö eläköityy. Maail‐ma globalisoituu. Aluekehitysrahoitus supistuu. Uusi EU‐ohjelmakausi alkaa. Teollisuuden rakennemuutos‐ten myötä koulutuksen painopiste siirtyy aikuiskoulutukseen. Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämisen rooli korostuu. Tarvitaan nopeaa ja joustavaa reagointikykyä, verkostoitumista, profiloitumista, markkina‐alueen laajentamista, kilpailukyvyn varmistamista. Matkailu‐ ja kaivannaisalojen koordinointivastuu Poh‐jois‐Suomessa (strateginen kumppanuus Lapin ammattikorkeakoulun kanssa) sekä peli‐ ja datacenter‐alalla valtakunnallisesti ovat yksi KAMK:n toiminnan tärkeimpiä, profiilia tukevia tavoitteita.


KAMK ’2020 strategian mukaisesti, opetus‐ ja kulttuuriministeriön hyväksymän ja rahoituksen pe‐rustana olevan toimiluvan mukaisesti.

Koulutus, tutkimus‐, kehitys‐ ja innovaatiotoiminta (TKI) ja aluekehitys


Raportointivastuussa rehtori


Raportointivastuussa rehtori



Tavoite 2015

Talouden tasapaino, tilinpäätös ≤ ‐100 000 €


Aloittaa yrittäjänä (valmistuneet) / vuosi

~ 8 ~ 11 ~13

TKI‐toiminta euroina ~ 5 M€ ~ 2, 8 M€ ~ 4 M€


Suoritetut tutkinnot ~ 320 ~300 ~320

Ylemmät tutkinnot ~ 30 ~ 35 ~40

Avoin AMK, opinto‐pisteet

~ 950 ~ 1 200 ~ 1 500






TULOSLASKELMA 1000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Liikevaihto 18 628 16 059 16 456 16 654

Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 0 0

Henkilöstökulut ‐12 578 ‐11 071 ‐11 300 ‐11 520

Poistot ja arvonalentumiset ‐272 ‐207 ‐220 ‐240

Liiketoiminnan muut kulut ‐5 989 ‐4 884 ‐4 900 ‐4 950

Liikevoitto ‐211 ‐104 36 ‐56

Rahoitustuotot ja kulut 2 3 3 3

Tilikauden yli‐/alijäämä ‐209 ‐101 39 ‐53

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy


Avoimen amk:n opin‐topisteet

~950 ~1 200 ~1 500

AIKOPAn opiskelija‐määrä

5 700 5 000 6 000


Opiskelijatyytyväisyys prosentteina

80 80 80

AIKOPAN asiakaspa‐laute (1–5)

4,3 4,3 4,3


Opiskelijoiden suorit‐tamat TKI‐opinto‐pisteet (valmistumis‐hetkellä)

35 50 65


Henkilöstön työhyvinvointi (1–4)

3,12 3,2 3,2

Riskit Kuvaus

Keskeiset riskit Perusrahoituksen vaihtelut 100 % tulosrahoituksessa AMK‐sektorilla ja muutokset valtakun‐nallisessa korkeakoulupolitiikassa TKI‐ toiminnan omarahoituksen riittävyys Tietojärjestelmien toimivuus ERVA–alueiden organisoitumisen mahdollinen vaikutus talous‐ ja henkilöstöhallintoon Alueen vetovoiman vaikutus osaavan työvoiman saantiin AIKOPAN ja Cemis‐pohjaisen konsortiotoiminnan kilpailun ja rahoituksen kiristyminen


Kajaanin Ammatti‐korkeakoulu Oy

189 190 190 193 193



kassavirta Tulorahoitus Liikevoitto ‐104 36 ‐56 Poistot ja arvonalentumiset 207 220 240 Rahoitustuotot ja ‐kulut 3 3 3 Investoinnit netto ‐154 ‐200 ‐200 Varsinaisen toiminnan ja investointien

nettokassavirta‐48 59 ‐13

Muut maksuvalmiuden muutokset ‐107 ‐423 ‐21

Vaikutus maksuvalmiuteen ‐155 ‐364 ‐34


7.12 Loiste Oy

Toiminta‐ajatus

Loiste‐konserni toimittaa asiakkailleen energiaa ja niihin liittyviä palveluita.


Palvelumme tuotetaan omana työnä sekä ostopalveluina. Palvelumme järjestetään kulloinkin parhaiten sopivalla tavalla. Otamme huomioon mm. markkinatilanteen, strategian ja lainsäädännön aiheuttamat muutostarpeet.


Asiakkuuden arvo lisääntyy, asiakas on keskipisteessä. Sähkön markkinahintataso pysyy alhaisena pitkälle tulevaisuuteen. Ilmaston muutos ja uusiutuvan energian tuotanto. Älykäs energianjakelu. Energiapolitiikka.


Loiste‐konserni kannattaa vapaita sähkömarkkinoita ja pyrkii edistämään kilpailua. Kilpailu terävöit‐tää tarjontaa ja aktivoi sähkönkäyttäjiä vaatimaan hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä, energiate‐hokkuutta lisääviä ratkaisuja, neuvontaa energian säästämiseksi sekä parempaa palvelua.

Loiste‐konserni panostaa sähkön toimitusvarmuuteen. Uudistamme ja kehitämme sähköverkko‐jamme pitääksemme ne luotettavina ja toimintavarmoina. Investoimme uuteen voimantuotantoon varmistaaksemme energian riittävyyden.

Loiste‐konserni suhtautuu vakavasti ilmastonmuutokseen. Kasvihuoneilmiön ehkäiseminen on yksi yhteiskunnan suurimpia haasteita tulevaisuudessa.

Loiste‐konserni toimii aktiivisesti yhteiskunnassa–paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tie‐toisuus siitä, että kannamme vastuumme ja tuomme lisäarvoa asiakkaillemme, antaa merkityksen työllemme. Tavoitteenamme on tarjota toimialamme paras asiakaskokemus






Tavoite 2015

Loiste‐konserni noudattaa rahoittajien asettamia kovenantteja (rahoitusehtoja).


Häiriötön sähkön jakelu

KAH‐arvo (KAH = sähkön toimituksen keskeytyksen aiheut‐tama haitta)

Riskit Kuvaus

Keskeiset riskit Sähkön hintataso sekä myrskyt ja muut sähköverkkoon vaikuttavat haitalliset sääilmiöt.


Loiste Oy 81 81 79 78 76


7.13 Kajaanin Lämpö Oy

Toiminta‐ajatus

Toimittaa ympäristöystävällistä, laadukasta ja kilpailukykyistä lämpöä Kajaanin kaupungin alueella.


Palvelumme tuotetaan omana työnä sekä ostopalveluina. Palvelumme järjestetään kulloinkin parhaiten sopivalla tavalla. Otamme huomioon mm. markkinatilanteen, strategian ja lainsäädännön aiheuttamat muutostarpeet.


Ympäristöarvot korostuvat. Kilpailu on lisääntynyt, etenkin maalämmön suosio on kasvanut. Uusien kohtei‐den määrä on laskenut.


Huolehdimme asiakkaidemme energiatarpeista tarjoamalla kilpailukykyisiä energiatuotteita ja pa‐rasta palvelukokemusta.

Kaukolämpö on halutuin lämmitysmuoto.

Pyrimme edullisen hintatason säilyttämiseen häviöitä pienentämällä ja panostamalla kannattaviin tuotantoratkaisuihin.

Pyrimme luopumaan öljylämmöntuotannosta pitkällä jänteellä.

Kehitämme oheistuotteita ja joustavaa hinnoittelua.



Tavoite 2015

Osingonmaksukyky pysyy nykyisellä tasolla.

Riskit Kuvaus

Keskeiset riskit KAVOn tuotantolaitosten rikkoontuminen ja suuret putkivauriot.


Kajaanin Lämpö Oy 6 4 4 4 4


Kajaanin kaupungin painatuskeskus - Kajaani 2014ISBN: 978-951-800-353-6

Julkaisija: Kajaanin kaupunki, Keskushallinto

Kaupunginvaltuusto 8.12.2014

kajaanin kaupunki talousarvio 2015 taloussuunnitelma 2016-2017 · 4.2 kaupungin ja liikelaitosten...

Documents