Kajaanin kaupungin

varhaiskasvatuksen

kotouttamisohjelma 2015

Sisältö Johdanto……………………………………………………………………………….. 3 1. Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus…………………... 3 2. Maahanmuuttajataustaisen lapsen polku.……………………………………. 3 3. Kotoutuminen……………………………………………………………………. 5 4. Päivähoidon aloitus ja yhteistyö vanhempien kanssa………………………. 5 5. Eri kielille käännettyjä esitteitä päivähoidosta……………………………….. 6 6. Oman äidinkielen ja kulttuurin merkitys lapselle…………………………….. 6 7. Varhaiskasvatussuunnitelma…………………………………………………...6 Erityisvarhaiskasvatus 8. Suomi toisena kielenä S2……………………………………………………… 7 9. Materiaalit……………………………………………………………………….. 8 Varhaiskasvatuksessa käytössä olevat materiaalit/materiaalitaulukko Suomi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelma Halinalle -kerho Kili Kettu Lumiukko Lauran päivä Kummi 3 10. Maahanmuuttajatyön verkostot……………………………………………… 10 11. Muut Palvelut…………………………………………………………………...11 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Yhteistyö perusopetuksen kanssa Maahanmuuttajapalvelut 12. Yhteistyötahoja…………………………………………………………………12 13. Tulkkaus- ja käännöspalvelut………………………………………………… 13 14. Infopankki………………………………………………………………………. 18 15. Käsitteitä……………………………………………………………………….. 18 16 Käännökset…………………………………………………………………….. 20 17. Kirjallisuutta, verkkosivuja ja internetosoitteita…………………………….. 21 18. Lähteet………………………………………………………………………….. 22 19. Liitteet…………………………………………………………………………… 23

3

Johdanto Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen kotouttamisohjelmaan 2015 on koottu varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyössä käytössä olevia toimintamalleja ja materiaaleja helpottamaan arjen sujuvuutta päivähoidossa. Jokainen työntekijä varhaiskasvatuksessa kohtaa työssään jossakin vaiheessa maahanmuuttajataustaisen lapsen ja hänen tulee huomioida eri kulttuureista tulevien lasten tarpeet toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Tässä ohjelmassa maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitetaan lasta, jon-ka ensikieli on muu kuin suomi, ruotsi, saame, romani tai viittomakieli tai joka käyttää muuta tai muita kuin edellä mainittuja kieliä perhepiirissä ja jonka mo-lemmat vanhemmat (huoltajat) tai toinen vanhemmista (huoltajista) on maa-hanmuuttaja. (Stm. 2007:62)

Tämän ohjelman sisältöjä ja materiaaleja ovat laatineet varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön yhteyshenkilöiden ryhmästä koottu suunnittelutiimi: pako-laisohjaaja Jaana Leppänen/Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, kiertävä eri-tyislastentarhanopettaja Sari von Zansen, päiväkodin johtaja Jaana Savolai-nen, lastentarhanopettaja Pirkko Pikkarainen, lastentarhanopettaja Paula Rau-tiainen, lastenhoitaja Marja Immonen. Tiimin puheenjohtajana ja sihteerinä on toiminut varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori Kirsti Haario. Kotouttamisohjelmatyöryhmä on tehnyt päivityksen lokakuussa 2014: kiertävä erityislastentarhanopettaja Sari von Zansen, Jaana Leppä-nen/Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, päiväkodin johtaja Jaana Savolainen, päiväkodin johtaja Mirja Lavento, lastenhoitaja Marja Immonen, yksityisen päi-väkodin johtaja Maarit Martikainen ja varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori Helena Okkonen.

1. Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus

Varhaiskasvatuksen tulosalue huolehtii siitä, että lasten lakisääteistä päivähoi-toa ja esiopetusta on saatavissa kunnan järjestämänä ja valvomana siinä laa-juudessa ja sellaisin toimintamuodoin, kuin Kajaanissa esiintyvä tarve edellyt-tää. Päivähoito toimii lasten ja lapsiperheiden yksilöllisiä tarpeita ja kulttuuri-taustaa kunnioittaen ja huomioiden perheiden tasapuolisen kohtelun. Kajaanin päivähoito- ja esiopetuspalvelut luovat osaltaan turvallisen ja halutun kasvu- ja asuinympäristön lapsille ja lapsiperheille sekä luovat näille edellytyk-set toimia tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajina. Suurimman osan päivähoitopalveluista kaupunki tuottaa itse, mutta kunnalli-sen päivähoidon rinnalla toimii myös yksityinen päivähoito, jota kaupunki tu-kee taloudellisesti.

2. Maahanmuuttajataustaisen lapsen polku

Kaaviossa (sivulla 4) havainnollistetaan maahanmuuttajataustaisen lapsen si-

joittumista varhaiskasvatukseen sen eri vaiheissa.

4

MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN LAPSEN SIJOITTUMINEN VARHAISKASVATUKSEEN

HENKILÖSTÖ

TUKITOIMET

SIIRTYMINEN PERUSOPETUKSEEN

Osapäivähoito

Kokopäivähoito

Esiopetus

Kerhotoiminta

Koululaisten

aamu-ja iltapäi-

vätoiminta

Maahanmuuttajapalvelut

Lapsen varhaiskasvatus-

suunnitelma, esiopetuksen

oppimissuunnitelma, kie-

len kehityksenseuranta,

neuvolan-

varhaiskasvatuksen tiedon-

siirto,

moniammatilliset yhteis-

työryhmät, lapsikohtaiset

asiantuntijaryhmät tuen

tarpeen arvioinnissa

Suomi toisena kielenä S2

opetusta arjen vuorovai-

kutustilanteissa, pien-

ryhmätoiminnassa ja

yksilöopetuksessa

Eri-ikäisten lasten kielen

kehitystä tukevat

materiaalit s. 9

Oman äidinkielen

ja kulttuurin

tukeminen.

Kansallisuuksia n.

20 ja kieliä yli 20.

Maahanmuuttajatyön yhteyshenkilötapaamiset

Hyvien käytänteiden jakaminen ja

hyödyntäminen

Henkilöstön monikulttuurisuusosaamisen

lisääminen

Koulutukset

Siirtopalaverit

Valmistava opetus

Yleisopetus

Erityisopetus

5

3. Kotoutuminen Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetuksen oppimissuunnitelma ja ko-touttamisohjelma ovat toimeenpanevia asiakirjoja, jotka linjaavat kunnassa tarjottavia palveluja ja muun muassa sitä, millaisia tukipalveluja maahanmuut-tajataustaisella lapsella ja perheellä on mahdollisuus saada. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee tiedostaa lapsen erilaiset kulttuuritaus-tat ja sitä kautta oppia arvostamaan niitä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman yhteydessä todetaan miten lapsen oma kulttuuri- ja uskontokasvatus tulee ottaa huomioon. Kulttuuri- ja katsomuskas-vatuksen toteutus on huomioitu myös kuntien esiopetuksen opetussuunnitel-missa.

Maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutuminen uuteen kasvu- ja elinympä-ristöönsä ja lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen edellyt-tävät johdonmukaista yhteistyötä eri viranomaistahojen ja perheen välillä. Keskeisiä viranomaistahoja yhteistyössä ovat Kajaanin maahanmuuttaja-palvelut, varhaiskasvatus, perusopetus, sosiaali- ja terveyspalvelut ja TE-toimisto. Maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutumisen prosessi alkaa usein päivä-hoidossa. Vanhemmille on tärkeää painottaa lapsen oman äidinkielen ja kult-tuurin merkitystä. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen suomenkielen oppi-mista suomi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelman pohjalta arjen vuoro-vaikutustilanteissa ja pienryhmätoiminnassa. Näin lapsella on mahdollisuus kasvaa kahteen kulttuurin ja hän saa tasa-arvoisen kasvupohjan varhaiskas-vatuksessa.

4. Päivähoidon aloitus ja yhteistyö vanhempien kanssa Suomalainen varhaiskasvatus eroaa usein maahanmuuttajaperheen kotimaan oloista. Yhteydenpito huoltajien kanssa on osa jokaisen päivähoidon työnteki-jän työnkuvaa. Erityisen tärkeää tämä on silloin kun suomalainen järjestelmä eri mahdollisuuksineen ja velvollisuuksineen ei ole ennestään perheelle tuttu. Yhteistyön avulla pyritään vaikuttamaan myönteisesti maahanmuuttajalapsen päivähoidon aloituksen onnistumiseen. Tulkin käyttö on välttämätöntä kaikissa neuvotteluissa ja se on sekä huoltajien että päivähoidon henkilöstön oikeus. Vanhempien on tärkeää saada tietoa omalla äidinkielellään. Ensimmäisen tutustumistulkkauksen yhteydessä sovitaan noin kuukauden päähän seuraava tapaaminen. Apuna voidaan käyttää muistilistaa ”kun päivä-hoitoon saapuu maahanmuuttajalapsi” (sivu 23). Tässä yhteydessä täytetään varhaiskasvatussopimus tai esiopetussopimus sekä lapsen ikä huomioiden kielen kehityksen seurantalomake. Vanhempia rohkaistaan myös itse otta-maan henkilökuntaan yhteyttä aina kun heitä mietityttää jokin asia lapsensa päivähoidossa. Päivittäisissä tapaamisissa vanhemmille tulee kertoa yksinker-taisesti ja selkeästi päivähoidon kuulumiset suomenkielellä. Tärkeintä päivä-hoidon alussa on luoda lapsen vanhempiin luottamuksellinen

6

vuorovaikutussuhde, kasvatuskumppanuus. Kajaanissa päivähoito toimii las-ten ja lapsiperheiden yksilöllisiä tarpeita ja kulttuuritaustaa kunnioittaen siten, että huomioidaan perheiden tasapuolinen kohtelu.

5. Eri kielille käännettyjä esitteitä päivähoidosta

Infopankin sivuilta löytyy eri kielillä tietoa päivähoidosta, niitä kannatta hyödyn-tää ensimmäisestä vanhempien tapaamisesta alkaen www.infopankki.fi

6. Oman kielen ja kulttuurin merkitys lapselle Kun maahanmuuttajataustainen lapsi saapuu vieraaseen maahan, hän joutuu kohtaamaan täysin uuden kielen ja erilaisen kulttuurin. Tällöin lapsen identi-teetin ja kielenkehityksen kannalta on tärkeää, että hänen omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan tuetaan. Äidinkieli on lapselle tunnekieli. Omalla äidinkielellään lapsi voi ilmaista itseään ja kokemuksiaan, joiden ilmaiseminen uudella vieraalla kielellä voi olla hankalaa. Oman äidinkielensä avulla lapsi oppii muodostamaan ja ymmärtä-mään käsitteitä ja omaksuu asioita. Tutkimusten mukaan sosiaalinen kielitaito saavutetaan yksilöllisistä eroista riippuen n. 2 vuodessa. Kognitiivisen kielitai-don saavuttamiseen tarvitaan n. 5 – 7 vuotta. Alle kouluikäisten lasten oma äidinkieli vahvistuu pääsääntöisesti perheen keskeisessä vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa. Vanhempien tietoi-suus oman äidinkielen merkityksen ymmärtämisessä on tärkeää. Heillä onkin ensisijainen vastuu opettaa ja ylläpitää lapsen äidinkielen taitoa. Oma äidin-kieli on siltana omaan etniseen ryhmään, kulttuuriin ja omiin vanhempiin - se toimii ajattelun kielenä ja on myös pohjana myöhemmälle opiskelulle ja per-soonallisuuden kehittymiselle. Vahva oman äidinkielen perusta mahdollistaa uuden kielen oppimisen, helpot-taen ja nopeuttaen tätä prosessia. Parhaimmillaan lapsen äidinkielen tukemi-nen ja toisen kielen oppiminen tapahtuvat rinnakkain. Lapsen oma kokemusmaailma määrittää miten hän hahmottaa ympäröivää maailmaa. Vahva oman kulttuurin tuntemus ja ymmärrys auttavat myös voit-tamaan pelkoja vierasta kulttuuria kohtaan. Jokainen omaksuu uuden kulttuu-rin piirteitä eri tavalla ja omassa tahdissaan.

7. Varhaiskasvatussuunnitelma Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksessa tehdään kaikille lapsille varhais-kasvatussuunnitelma: kasvun, kehityksen ja oppimisen suunnitelma. Myös maahanmuuttajataustaisille lapsille tehdään yksilöllinen varhaiskasvatussuun-nitelma, joka on samalla lapsen kotoutumissuunnitelma. Lapsen varhaiskas-vatussuunnitelma on käännetty yhdelletoista eri kielelle.

7

Perheen kanssa käytävissä keskusteluissa selvitetään perheen vakaumuk-seen, kulttuuriin, tapoihin ja tottumuksiin liittyvät asiat. Maahanmuuttajataus-taisille lapsille laaditaan myös kielenkehityksen seurannan suunnitelma joka tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Tämä suunnitelma tehdään noin kol-men vuoden iässä lapsen suomenkielentaidosta riippuen. Siinä käydään läpi lapsen oman äidinkielen ymmärtämiseen ja puhumiseen liittyvät asiat. Lisäksi arvioidaan yhdessä vanhempien ja lapsen lähiaikuisen kanssa suomen kielen ymmärtämiseen ja puhumiseen sekä työskentelytaitoihin liittyvät valmiudet. Suunnitelmia seurataan ja arvioidaan yksilöllisesti. Tiedonsiirto kulkee joka ikäryhmällä neuvolan ja päivähoidon välillä. Lisäksi kaikille lapsille tehdään kolmen ja viiden vuoden iässä yhteistyössä ja lapsen kielitaito huomioiden tarkemmat tehtävistöt ja havainnoinnit. Päiväkoteihin on hankittu maahanmuuttajataustaisten lasten kielenkehitystä ja oppimista tuke-vaa materiaalia (taulukko sivu 8) eri ikäryhmille. Nämä materiaalit soveltuvat hyvin kaikkien varhaiskasvatuksessa olevien lasten käyttöön. Erityisvarhaiskasvatus Lähtökohtana lapsen tuelle varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on laaja-alainen näkemys lapsen tuen tarpeista. Lapselle annettava tuki voi vaihdella yleisestä tuesta tehostettuun tai erityiseen tukeen. Lapsen tarvitsema tuki voi toteutua päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai in-tegroidussa erityisryhmässä. Päiväkodissa voi toimia erityisavustaja. Kajaanin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskentelee alueellisesti erityislas-tentarhanopettajia, jotka tekevät erityisen tuen suunnittelussa yhteistyötä päi-vähoidon työntekijöiden ja huoltajien kanssa.

8. Suomi toisena kielenä S2 Päivähoidon perustehtävään kuuluu myös Suomi toisena kielenä S2 opetus. Lähtökohtana on maahanmuuttajataustaisten lapsen suomenkielen tason sel-vittäminen. Lapsen kielelliset tavoitteet huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Suomen kielen oppimisen pohjana on lapsen oman äidinkie-len säilyminen ja kehittyminen. Kielentason selvittäminen perustuu säännölli-seen arkipäivän erilaisten tilanteiden ja toimintojen havainnointiin. Lasta ha-vainnoidaan perushoidon tilanteissa, leikissä tai ohjatuilla tuokioilla ja hänen suomen kielen kehityksestään kirjataan kielenseuranta lomakkeeseen (sivu 26). Maahanmuuttajataustaisen lapsen kielenkehityksen seuranta aloitetaan yksi-löllisesti mahdollisimman pian päivähoidon aloituksen jälkeen. Lisäksi sovitaan koko tiimin kanssa havainnoinnin pohjalta jatkotoimenpiteistä. Suomen kieltä harjoitetaan kaikissa toiminnoissa ja arjen vuorovaikutustilanteissa päivittäin sekä pienryhmätoiminnoissa. Kommunikoinnin tukemiseksi kehitettyjä PCS-kuvia käytetään tukena arjen toiminnoissa eri-ikäisten lasten ryhmissä. Kielen opiskelun tulee olla systemaattista, havainnollista, aktiivista ja toimin-nallista. Leikit, pelit, draama, sadut ja keskustelut ja arjen vuorovaikutustilan-teet ovat tärkeimmät menetelmät.

8

Tavoitteena ovat sellaiset tiedot ja taidot, että maahanmuuttajalapsi voi siirtyä luontevasti ja tasavertaisesti varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, eikä kaikkia korjaavia toimenpiteitä tarvitse siirtää koulun puolelle. Maahanmuutta-jataustaisille lapsille tulee turvata suomi toisena kielenä -opetusta pienryhmis-sä.

9. Materiaalit

Eri-ikäisten lasten kielen kehitystä tukeva toiminta ja materiaalit

Materiaalien ja menetelmien valintaan vaikuttaa lapsen iän lisäksi se milloin lapsi

on aloittanut päivähoidon. Materiaaleja ja menetelmiä käytetään säännöllisesti.

Kajaanin varhaiskasvatuksen kotouttamisohjelma

Materiaalit Menetelmät Varhaiskasvatussuunnitelma

Alle 3 v. PCS-kuvat Arjen vuorovaikutustilanteet, Havainnointi, dokumentointi

S2 -suunnitelma pienryhmätoiminta Sovitaan jatkotoimenpiteet

Halinalle Yksilöohjaus

Yli 3 v. PCS- kuvat Arjen vuorovaikutustilanteet, Kettu-tehtävät

S2 -suunnitelma pienryhmätoiminta Havainnointi, dokumentointi

Halinalle Yksilöohjaus Sovitaan jatkotoimenpiteet

Kielen kehityksen seuranta

5 v. PCS- kuvat Arjen vuorovaikutustilanteet, Lumiukko-tehtävät

S2 -suunnitelma pienryhmätoiminta Tarv. Kettu-tehtävät

Kili-materiaali Yksilöohjaus Havainnointi, dokumentointi

Kielen kehityksen seuranta Sovitaan jatkotoimenpiteet

6 v. PCS- kuvat Arjen vuorovaikutustilanteet, Lauran päivä

S2 -suunnitelma pienryhmätoiminta Tarv. Kettu- ja Lumiukko-teht.

Tarv. Kili-materiaali Esiopetus tehtävät Tarv. Kummi 3

Esiopetuksen oppimissuun . Yksilöohjaus Havainnointi, dokumentointi

Kielen kehityksen seuranta Sovitaan jatkotoimenpiteet

Tässä kohdassa luetellut materiaalit on tarkoitettu eri-ikäisille lapsille. Suomi toisena kielenä S2-suunnitelma ja Lauran päivä ovat suunnattuja maahan-muuttajataustaisille lapsille. Muut tässä kohdassa mainitut materiaalit soveltuvat erinomaisesti kieli– ja kulttuuritaustasta riippumatta tukemaan kaikkien lasten kasvua, kehitystä ja oppimista eli niitä voidaan käyttää soveltaen myös maahanmuuttajataustaisil-le lapsille.

Suomi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelma. Tekijät: Mimma Anttinen, Taru Kivijärvi, Jyväskylä 2006 Sisältö: Opastetaan suomi toisena kielenä S2 –opetuksen suunnitelman käyt-töön. Kohderyhmänä ovat 1-6 -vuotiaat lapset. Päivitys 2014. Lapsen kielen kehityksen tukeminen monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa.

9

Halinalle-kerho Tekijät: Mervi Kantola, Sisko Nevala, Sanna Perenius, Pirjo Savia, Nokian kaupunki 2007 Sisältö: Materiaali on puheen ja kielen kehityksen harjaannuttamisohjelma 3-vuotiaille.

Kili Tekijät: Minna Isokoski, Leena Lindholm, Ritva Lindholm, Ritva Vepsäläinen Sisältö: KILI on strukturoitu, pienryhmälle suunniteltu kuntoutusohjelma, joka sisältää motoriset ja kielelliset osiot. Harjoitukset on kehitetty kielihäiriöisille lapsille, mutta ne soveltuvat myös esimerkiksi tarkkaavuushäiriöisille ja moni-kielisille lapsille. KILI kehittää puheilmaisua, kielellisiä taitoja ja perussenso-motorisia valmiuksia. Kettu Kettu- puheen ja kielentaitojen arviointimenetelmä Sisältö: Kettu on laadittu kuvaamaan 3-vuotiaan suomalaislapsen kielellisiä taitoja. Arvioitavat osa-alueet ovat nimeäminen; kielen ymmärtäminen; toimin-taohjeiden noudattaminen; ääntäminen ja puheen ymmärrettävyys; kertova puhe; taivutusmuotojen hallinta; värien ja lukumäärän hallinta sekä lapsen käyttämien ilmaisujen pituus. Monikulttuurisille ja monikielisille lapsille Kettua voidaan tehdä aina 5 ikävuoteen saakka arvioitaessa suomen kielen perustai-toja. Kettu tehdään yleensä kolmesta ikävuodesta alkaen, riippuen siitä millä tasolla lapsen suomenkielentaito on. Lumiukko Sisältö: Lumiukko-testi on 5-vuotiaille tarkoitettu puheseula. Testi on suunni-teltu kertomuksenomaiseksi tavaksi kartoittaa lapsen kielellis-kognitiivisia tai-toja.

Lauran päivä- suomi toisena kielenä. Kartoitusaineisto esiopetukseen Tekijä: Maija Laitila Sisältö: Kirja on tarkoitettu esiopetusikäisten suomea toisena kielenä puhuvien lasten suomen kielitaidon kartoittamiseen. Se kertoo esiopetusikäisen Laura-tytön tavallisesta päivästä, jonka tapahtumia seurataan kuvia katsellen. Materiaalin tärkein osio on sanasto, sillä sanavaraston laajuus, kuten laatukin vaikuttavat olennaisesti oppilaan selviytymiseen perusopetuksessa. Materiaalin avulla voidaan tutkia myös kielen rakenteiden hallintaa sekä lapsen vapaata kerrontaa. Kartoitus tehdään maahanmuuttajalapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen hyvissä ajoin ennen kouluvuoden alkua. Kartoituksen tulosten perusteella voidaan suositella lapselle suomi toisena kielenä – opetusta koulun ensimmäisellä luokalla.

Kummi 3 Tekijä: Marita Mäkinen Sisältö: Materiaali tarjoaa työvälineen lukemisvalmiuksien arvioimiseen ja tu-kemiseen. Sanat paloiksi -arviointimenetelmän avulla voidaan kartoittaa lasten yksilöllisiä lukivalmiuksia ja suunnitella harjoittelun painopisteitä. Kirjassa esi-tettyjen harjoitteiden tavoitteena on herättää uteliaisuus kirjoitettuun kieleen ja puheen äänteelliseen rakenteeseen. Harjoitteet on laadittu käytettäväksi en-nen varsinaista lukemaan opettamista, mutta ne soveltuvat hyvin myös al-kuoppilaille lukemaan opetuksen rinnalla käytettäviksi sekä hitaasti lukutaitoa omaksuville.

10

10. Maahanmuuttajatyön verkostot Päiväkotien maahanmuuttajatyön yhteyshenkilö verkosto

Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksessa toimii maahanmuuttajatyön yh-teyshenkilöverkosto. Siinä on edustaja jokaisesta päiväkodista, erityislasten-tarhanopettaja sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori. Lisäksi ryhmään kuuluu Kajaanin maahanmuuttajapalveluista pakolaisohjaaja. Koollekutsujana ja sihteerinä toimii varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori. Yhteyshenkilöverkosto kokoontuu säännöllisesti ja tapaamisis-sa keskustellaan varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön ajankohtaisista asioista.

Varhaiskasvatuksen valtakunnallinen maahanmuuttajatyön verkosto Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön verkosto kokoon-tuu kerran vuodessa eri puolella Suomea. Tapaamisissa käsitellään ajankoh-taisia asioita. Sosiaali- ja terveysministeriö on edustettuna tapaamisissa mah-dollisuuksien mukaan. Kokoontumisten tarkoituksena on kehittää valtakunnal-lista varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyötä, ottaa kantaa lainsäädäntöön sekä levittää hyviä käytänteitä, materiaaleja ja jakaa kokemuksia.

11

11. Muut palvelut

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta

Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain mukaista perusope-tuksen 1-2 vuosiluokan oppilaille suunnattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Kriteerinä on, että lapsen molemmat huoltajat ovat töissä tai opiskelemassa. Toiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa il-man aikuisen läsnäoloa ja ohjausta ennen ja jälkeen koulupäivän.

Tavoitteena on tarjota lapsille heidän tarpeitaan vastaavaa, monipuolista ja virkistävää toimintaa sekä antaa mahdollisuus lepoon ja itsekseen olemiseen. Toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet.

Lapsen huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajilla on ammatillinen vastuu lapsen kasvatuksesta. Toiminnan sisällön tu-lee tukea toiminnalle asetettujen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden ja kuntakohtaisen toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamista. Toiminnan järjestäjä ja toteuttaja vastaavat toimipaikkakohtai-sen sisällön ja sen toteutuksen suunnittelusta.

Toimintaa järjestävät Kajaanin kaupungin varhaiskasvatus yhteistyössä pe-rusopetuksen kanssa, Kajaanin ev.lut. seurakunta, Spartak Kajaani ry., Ka-jaanin 4H-Yhdistys ry., Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ja Kulttuuri-osuuskunta G-voima. Toimipaikat sijaitsevat kouluilla tai sen välittömässä lä-heisyydessä. Aamutoiminta järjestetään kouluilla. Yhteistyössä perusopetuk-sen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattorin kanssa pyritään sijoittamaan lapset aamu- ja iltapäivätoimin-taan lähikouluperiaatteella. Yhteistyö perusopetuksen kanssa Käytännön yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä painottuu esi- ja alkuopetuksen väliseen yhteistyöhön sekä koululaisten aamu- ja ilta-päivätoimintaan. Varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevat esiopetusikäiset maahanmuuttajataustaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatuksen järjestä-mään esiopetukseen. Esiopetuksen velvoittavuutta koskeva perusopetuksen lainsäädännön muutos on tullut voimaan 1.1.2015. Lakia sovelletaan elokuun alusta 2015 lukien. Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan (Perusopetuslaki 26 a §,12.12.2014/1040). Oman äidinkielen opetusta, johon myös esiopetuksessa olevat lapset voivat

halutessaan osallistua, järjestetään yhteistyössä perusopetuksen kanssa, mi-

käli ryhmään ilmoittautuu vähintään neljä lasta. Yhteistyötä tehdään varhais-

kasvatuksen ja perusopetuksen maahanmuuttajatyön koordinaattoreiden välil-

lä tiiviisti.

Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa varhaiskasvatus-

suunnitelma ja esiopetusikäisille tehtävät esiopetuksen oppimissuunnitelmat.

12

Esiopetusvuonna kirjatut lasta koskevat tiedot siirretään huoltajien luvalla pe-

rusopetuksen käyttöön yhtenäisen koulupolun luomiseksi.

Moniammatillisessa yhteistyöryhmässä tehdään kokonaisarvio lapsen mahdol-

lisuudesta siirtyä oppivelvollisuuden edellyttämään yleisopetukseen, valmista-

vaan opetukseen tai erityisopetukseen.

Maahanmuuttajapalvelut Maahanmuuttajapalveluissa toimii kaksi yksikköä; maahanmuuttajat -yksikkö

ja vastaanottokeskus. Maahanmuuttajat -yksikön asiakkaina ovat kiintiöpako-

laiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat sekä perheenyhdistämispro-

sessin kautta tulleet pakolaisten perheenjäsenet. Vastaanottokeskuksen asi-

akkaina ovat turvapaikanhakijat. Asiakkuus maahanmuuttajapalveluissa kes-

tää 3-4 vuotta. Tämän jälkeen asiakkaiden palvelut tuotetaan peruspalveluis-

sa.

Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden tehtävänä on turvata Kajaaniin muutta-

vien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden hyvinvoinnin perusta ja luoda edelly-

tyksiä asiakkaiden turvalliseen ja sujuvaan arkeen sekä kotoutumiseen.

Toiminnassa keskitytään asiakaslähtöiseen kotouttavaan toimintaan ja turva-

paikanhakijoiden asumisviihtyvyyden lisäämiseen sekä kaikkien asiakkaiden

turvalliseen asumiseen, arjen tukemiseen ja asiakasta osallistavaan palve-

luun.

Palvelun tavoitteena on lisätä asiakkaan tietoa toimintamahdollisuuksista ja

palveluista, ohjata asiakasta tarvittavien palvelujen piiriin, auttaa asiakasta

muodostamaan palveluista tarkoituksenmukainen kokonaisuus yhteistyössä

muiden toimijoiden kanssa, sekä tukea asiakkaan omien voimavarojen käyt-

töön ottamista ja valintojen mahdollisuuksia. Tavoitteena on se, että asiak-

kaan integroituminen aktiiviseksi kansalaiseksi mahdollistuu.

Palvelut tuotetaan yhteistyössä muiden maahanmuuttajatoimijoiden, yhteistyö-

verkoston ja Kainuun SOTE – kuntayhtymän kanssa.

12. Yhteistyötahoja http://www.polkuohjausmalli.fi/polunrakentajat/

http://www.intermin.fi/etno http://jarjestot.kainuu.fi/index.asp

13

13. Tulkkaus- ja käännöspalvelut

Hyvin järjestetyt tulkkaus- ja käännöspalvelut edistävät merkittävästi maa-hanmuuttajan kotoutumisen edellytyksiä suomalaiseen yhteiskuntaan. Tulk-kaus tapahtuu joko paikan päällä tai etätulkkauksena puhelimen tai videon vä-lityksellä. Maahanmuuttajien kielellistä tasa-arvoa edistää myös se, että eri vi-ranomaiset tuottavat ja käännättävät esitteitä ja lomakkeita palveluistaan ja niiden keskeisistä sisällöistä paikkakunnalla eniten käytetyille kielille. Viran-omaisen on huolehdittava tulkitsemisesta ja kääntämisestä, jos romani- tai viit-tomakieltä tai muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisen käyt-tämää suomen tai ruotsin kieltä. (Hallintolain 26 §).

Pakolaisten kuntaan sijoittamissopimuksen mukaan valtio korvaa TE-keskuksen kautta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännös-palveluista aiheutuneet kulut kunnalle ilman aikarajaa. Viranomainen on kui-tenkin velvollinen järjestämään tulkkaus- ja käännöspalveluita tarvittaessa kai-kille maahanmuuttajille, siis myös heille joiden kustannuksia ei korvata kunnal-le valtion varoista. Tulkitsemisesta säädetään mm. ulkomaalaislaissa (2004/301), laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812), laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) sekä laissa maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (1999/493).

Lainsäädännön lähtökohtana on se, että viranomaisella on velvollisuus järjes-tää tulkkaus ja käännöspalvelut mikäli hänellä ja asiakkaallaan ei ole yhteistä kieltä. Tulkkauksen saaminen ei siis ole asiakkaan oikeus vaan sen järjestä-minen on viranomaisen velvollisuus. Tulkki voidaan tilata myös helpottamaan viranomaisen työtä, vaikka asiakas ei itse sitä haluaisikaan. Hyvän ja ammatti-taitoisen tulkin käyttäminen parantaa sekä asiakkaan että työntekijän oikeus-turvaa sekä varmistaa asioiden etenemistä ja vähentää väärinkäsityksiä.

Tulkkaus- ja käännöspalvelut 2015-2016

1. Pakolaisten ja heidän perheenyhdistämisen kautta tulleiden perheen-jäsenten tulkkausten korvaaminen (Maahanmuuttajat yksikkö = MA-MU)

Kajaani on solminut pakolaisten kuntaan sijoittamissopimuksen ELY-keskuksen kanssa. Sen mukaan valtio korvaa kunnille pakolaisten tulkkauk-sen kustannukset ilman aikarajaa silloin, kun tulkkaus liittyy sosiaali- ja ter-veyshuollon palveluihin, kotouttamissuunnitelman laatimiseen ja maahantulon alkuvaiheeseen liittyvään perehdyttämiseen kunnassa sekä koulun tai päivä-kodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Maahanmuuttajien tulkkaus- ja käännös-palvelut ovat osa kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä (Laki kotou-tumisen edistämisestä 1389/2010). HUOM! Suomen kansalaisuuden saaminen katkaisee oikeuden maksut-tomien tulkkauspalveluiden saamiseen.

14

2. Turvapaikanhakijoiden tulkkausten korvaaminen (Vastaanottokeskus yksikkö = VOK)

Kajaanissa toimii turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Toiminta perustuu Kajaanin kaupungin ja maahanmuuttoviraston väliseen toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen. Valtio korvaa turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja kään-nöspalveluista aiheutuneet kustannukset vastaanottokeskuksen asiakkuuden ajan silloin, kun tulkkaus liittyy sosiaali- ja terveyshuollon palveluihin sekä kou-lun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Vastaanottotoimintaa sääte-lee vastaanottolaki (Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 746/2011) 3. Asiakkaan statuksen selvittäminen Pakolaisilla ja heidän perheenyhdistämisen kautta maahan tulleilla perheen-jäsenillä on oleskelulupakortti ja Kela-kortti ja heille kuuluvat samat palvelut kuin kaikille kuntalaisille. Asiakkaan statusta voi kysyä suoraan myös asiak-kaalta, Kajaanin kaupungin maahanmuuttajapalveluista, SOTE -kuntayhtymän sosiaalitoimistoista tai Kainuun ELY – keskuksesta.

Turvapaikanhakijan osoitteeksi (esim. Efficassa) merkitään aina vastaanot-tokeskus (VOK Kalliokatu 7). Turvapaikanhakijoilla on kuvallinen Kajaanin vastaanottokeskuksen ns. ID-kortti.

Maahanmuuttajapalveluiden asiakkuudessa olevien asiakkaiden osalta lasku lähetetään aina maahanmuuttajapalveluihin. Muiden tulkkausta tarvitsevien asiakkaiden osalta tilaava taho maksaa laskun. Kajaanin kaupungin talousar-vioon on varattu määräraha näitä tulkkauksia varten.

15

Tulkkaustilanteessa huomioitavaa

Tilaa tulkki tulkkivälityksen/tulkkipalveluiden kautta mahdollisimman ajoissa.

Kainuun hankintarengas on kilpailuttanut tulkkaus- ja käännöspalvelut. Sopi-mukset palveluiden tuottajien kanssa on voimassa 31.12.2016 saakka.

PALVELUJEN TUOTTAJAT ENSISIJAISJÄRJESTYKSESSÄ

1. SEMANTIX OY Puhelin ma – su 24 h/vrk 010 346 7520 Sähköposti: tulkkipalvelu@semantix.fi

2. POHJOIS-SUOMEN TULKKIPALVELU Puhelin ma – pe klo 8.30 – 15.30 08 558 41856 kiireellisissä tilanteissa: 044 703 1860

arkistin klo 7.00 – 8.30

arkisin klo 15.30 – 22.00

la - su klo 9.00 – 22.00

Sähköposti: tulkkipalvelu@ouka.fi

3. TULKKAUS- JA KÄÄNNÖSKESKUS PROFESSIONAL OY Puhelin ma – su 24 h/vrk 040 414 1479 Sähköposti: professional@tulkkauspalvelu.fi

KÄÄNNÖSPALVELUT POHJOIS-SUOMEN TULKKIPALVELU Puhelin ma – pe klo 8.30 – 15.30 08 558 41856 Sähköposti: kaannokset@ouka.fi Postiosoite: Pohjois-Suomen tulkkipalvelu PL 60

90015 Oulun kaupunki

16

Tulkit eivät voi itse ottaa varauksia, muutoksia eikä peruutuksia vaan tämä tapahtuu aina tulkkipalveluiden kautta. Ilmoita tulkinvälittäjälle: 1. Kieli 2. Tulkkauspäivä 3. Alkamis- ja päättymisaika (varaa noin kaksinkertainen aika yksikieli-

seen keskusteluun verrattuna) 4. Tulkattavan asiakkaan nimi (lapsen tulkkaukseen myös huoltajan ni-

mi) ja onko hän maahanmuuttajapalveluiden asiakas (turvapaikanha-kija VOK vai pakolainen MAMU), tulkkia käyttävän viranomaisen nimi

5. Tulkkauksen aihe 6. Varaajan nimi, puhelinnumero tai sähköpostiosoite, johon tilausvah-

vistus lähetetään (tarkista tilauksesi tilausvahvistuksesta). 7. Laskutusosoite:

o maahanmuuttajapalveluiden asiakas: Kajaanin kaupunki, Osto-laskut/maahanmuuttajapalvelut, PL 402, 87070 KAINUU ja

o muut maahanmuuttaja-asiakkaat: tulosyksikön laskutusosoite: Kajaanin kaupunki, Ostolaskut/varhaiskasvatus, PL 402, 87070 KAINUU

8. Tulkkauspaikka ja osoite, mikäli läsnäolotulkkaus

Huom! Riippuen tulkkauspalvelusta (Semantix Oy, Pohjois-Suomen Tulkki-palvelu, Tulkkaus ja käännöskeskus Professional Oy), tilausvahvistukset ovat hieman erilaisia. Mikäli asiakkaalle varattu aika peruuntuu tai muuttuu, ota heti yhteys tulkkipalveluihin ja peru tilaus viimeistään edellisenä päivänä varatusta tulkkauksesta. Peruuttamaton tulkkaus laskutetaan aina varatun ajan mukai-sesti. Tilanteissa, joissa asiakas ei tulekaan sovitusti paikalle, on tulkkaukses-ta kuitenkin maksettava, mikäli peruutus ei onnistu ajoissa.

Ilmoitus tulkkauksen toteutumisesta

Kun asiakas on joko kiintiöpakolainen tai turvapaikanhakija ja kun tulkkaus on toteutunut tai se ei ole toteutunut tulkkauksen tilaus-vahvistus lähetetään sähköpostitse ritva.nieminen@kajaani.fi tai anna-kaisa.moilanen@kajaani.fi tai sisäisessä postissa tai normaalissa pos-tissa osoitteella Kajaanin kaupunki, Maahanmuuttajapalvelut, Kalliokatu 7, 87100 Kajaani

Muut maahanmuuttaja-asiakkaiden tulkkausten tilausvahvistukset lähe-tetään sähköpostilla ritva.shnoro@kajaani.fi tai sisäisessä postissa tai normaalissa postissa osoitteella Kajaanin kaupunki, Sivistystoimiala, Varhaiskasvatus, PL 133, Pohjolan-katu 13, 87100 Kajaani

17

Ohjeita viranomaisille ja tulkkaustilanteeseen

Tilaa aina tulkki, jos et ole varma, onko asiakkaasi suomen kielen taito tai oma kielitaitosi riittävä asioiden hoitamiseen.

Käytä aina ammattitulkkia, ei asiakkaan sukulaista, ystävää, terapeutteja, psykologeja eikä koskaan lasta.

Tulkin tehtävä tulkkaustilanteessa on viestin välittäminen. Hän ei ole asi-akkaan tukihenkilö tai asiamies, vaan toimii tulkkaustilanteessa puolueet-tomana ja neutraalina.

Tulkki tulkkaa kaiken viranomaisen ja asiakkaan välisen keskustelun, ei li-sää mitään tai jätä mitään pois. Hän toimii puolueettomana ja on vaitiolo-velvollinen.

Tulkki voi tehdä omia tulkkausta helpottavia muistiinpanoja, jotka hän hä-vittää tulkkauksen jälkeen.

Puhelintulkkauksessa tilaaja ottaa yhteyden eli soittaa tulkin puhelinnume-roon.

Puhu asiakkaallesi suoraan, aivan kuten tekisit ilman tulkkia ja pidä pu-huessasi taukoja, että tulkki ehtii tulkata sanomasi, käytä lyhyitä selkeitä lauseita.

Vältä ammattislangia ja murteita.

Jos tulkki on tulkkaamassa useamman tunnin, pidä kerran tunnissa noin 5-10 minuutin tauko.

Tulkkaustilanteesta voi myös aina antaa palautetta tulkkipalveluihin.

Lisätietoja tulkin ammattietiikasta löydät Kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta Asioimistulkin ammattisäännöstöstä:

http://www.sktl.fi/?x18668=280312

18

14. Infopankki

Infopankin (www.infopankki.fi) sivuilla on tärkeää perustietoa maahanmuut-tajille yhteiskunnan toiminnasta ja mahdollisuuksista Suomessa. Linkkien kautta on saatavissa tietoa eri viranomaisten ja järjestöjen palveluista. Palve-lusta on hyötyä niin maahanmuuttajille kuin heidän kanssaan työskenteleville. Infopankissa on tietoa 14 kielellä: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ranska, somalia, kurdi, albania, turkki, persia, arabia, kiina ja espanja.

15. Käsitteitä

Äidinkieli 1. ensimmäisenä opittu kieli (järjestyskriteeri) 2. parhaiten osattu kieli (taitokriteeri) 3. eniten käytetty kieli (määräkriteeri) 4. se kieli, jonka puhuja tuntee äidinkielekseen ja johon hän

identifioituu (identiteettikriteeri). Usein kaikki neljä kriteeriä toteutuvat saman kielen kohdalla, mutta ei aina.

Ensikieli Ensimmäiseksi opittu kieli, yleensä kielenoppijan äidinkieli.

Kotikieli Kieli, jota kotona käytetään perheen kesken.

S2 Suomi toisena kielenä.

Maahanmuuttaja Yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä.

Ulkomaalainen Suomen oikeuden kannalta henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Esimer-kiksi turisti, liikemies, siirtolainen, pakolainen ja turvapaikanhakija, jolla on toi-sen maan kansalaisuus.

Siirtolainen Henkilö, joka muuttaa pysyvästi maahan työn tai avioliiton kautta hankkiak-seen siellä toimeentulonsa.

Pakolainen Henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, tiet-tyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai mielipiteen johdosta. Pako-laiseksi kutsutaan Suomessa henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä.

19

Turvapaikanhakija Henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapai-kanhakijan pakolaisuus todetaan vasta hakemuksesta annetulla päätöksellä, joten tulisi välttää ”pakolainen” sanaa ennen kuin päätös on annettu. Kiintiöpakolainen Henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja jolle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tuloja menoar-vion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puitteissa.

Ulkosuomalainen Suomen rajojen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai syntyperältään suomalainen.

Paluumuuttaja Ulkosuomalainen, joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takai-sin Suomeen esim. ruotsinsuomalaiset, inkeriläiset paluumuuttajat, Viron ja entisen Neuvostoliiton suomalaiset.

Monikulttuurinen, monietninen Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa. Monikulttuurisuuden rinnalla käytetään käsitteitä monietninen ja monikansalli-nen. Monietninen painottaa eri etnisten ryhmien, eri kulttuuriryhmien muodos-tamaa yhteiskuntaa.

Interkulttuurinen Interkulttuurisen ihmisen tiedolliset ja asenteelliset ominaisuudet sekä käytös eivät ole rajoittuneet yhden kulttuurin normeihin vaan ovat avoimia erilaisuu-den ymmärtämiselle ja kunnioittamiselle.

Kotoutuminen Prosessi, jossa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen toi-mintaan ja sosiaaliseen elämään. He ylläpitävät ja kehittävät omaan kulttuu-riinsa ja etnisyyteensä liittyviä tärkeinä pitämiään asioita. Kotoutuminen edel-lyttää myös sopeutumista sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä.

Syrjäytyminen Määritellään sosiaalipolitiikassa yleensä huono-osaisuuden kasautumaksi. Maahanmuuttajan syrjäytyminen tarkoittaa integroitumisen vastakohtaa ja tar-koittaa toisaalta maahanmuuttajan vieraantumista omasta kulttuuristaan ja toi-saalta jäämistä valtayhteisön ulkopuolelle.

Suvaitsevaisuus Ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta yhdistettynä terveeseen itsetuntoon ja oman kulttuurin tuntemukseen, sekä samanaikaista uuden ja vieraan omak-sumista sekä kriittistä suhtautumista siihen. Se on myös muiden mielipiteiden ja tapojen kunnioittamista. Etninen syrjintä Jonkin henkilön tai ryhmän asettamista muita huonompaan asemaan hä-nen/heidän etnisen taustansa vuoksi.

20

Rasismi Ideologia, jossa kielteiseksi määritellyt ominaisuudet kohdistetaan tiettyyn ro-tuun tai tiettyyn ryhmään ihmisiä.

16. Käännökset

Kutsu tulkkaukseen suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala

Kyselyt vanhemmille

Kesäaika suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala

Syysloma suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala

Joululoma suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala

Hiihtoloma suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala

Alle kouluikäisten lasten tarttuvat lastentaudit. suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala

Lapsen lääkehoito päivähoidossa (info) suomi, englanti, arabia, kurdi/sorani, ranska, somali, swahili, venäjä, dari,

kinyaruanda, thai Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Kajaanin kaupungin intrasta)

suomi, englanti, arabia, kurdi/sorani, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, far-si, kinyaruanda, thai

21

17. Kirjallisuutta, verkkosivuja, internetosoitteita

Annetaan lapsille maapallo. 2003. Lastentarhanopettajaliiton julkaisu. Painota-lo Auranen. Forssa Anttinen M. & Kivijärvi T. 2006. Maahanmuuttajatyön kehittäminen varhais-kasvatuksessa. Jyväskylä Bottas O.2009. Kulttuurit tutuksi. Opetushallitus. Keuruu. Otavan kirjapaino. Helander R. 2002. Ikävä äitiä. Ilman huoltajaa tulleet pakolaislapset Suomes-sa. Väestöliiton väestöntutkimuslaitos Ikonen K. 2001 Maahanmuuttajalasten esiopetuksen lähtökohtia. Teoksessa Högström, B, Saloranta O, (toim.) Esiopetus tavoitteellisen oppimispolun alku-na. Opetushallitus Ikäläinen S. & Martiskainen T. & Törrönen M. 2003. Mangopuun juurelta kuu-sen katveeseen: asiakkaana maahanmuuttajaperhe. Lastensuojelun keskus-liitto Isokoski M. & Lindholm L. & Lindholm R. & Vepsäläinen R. 2004. Kili –ryhmäkuntoutusohjelma kielihäiriöisille lapsille. Early Learning Oy. Kotkan Kir-japaino Oy

Kainuun kuntien yhteinen kotouttamisohjelma 2014-2017 Kainuun maahanmuuttotyön linjaukset 2012-2015

Kajaanin lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma

Kajaanin kaupungin esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelma 2003 Kajaanin kaupungin kotouttamisohjelma Kajaanin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2004 Kantola M. & Nevala S. & Perenius S. & Savia P. 2007 Halinalle-kerho. Noki-an kaupunki Kotolaki 1386/2010 Laitala M. 2007. Lauran päivä -suomi toisena kielenä. Kartoitusaineisto esi-opetukseen. Opetushallitus

Paavola H. & Talib M-T. 2010. Kulttuurinen moninaisuus päiväkodissa ja kou-lussa. Juva. PS-Kustannus. Bookwell Oy Pienten kielireppu. Espoon kaupunki Pohjanpää K. & Paananen S. & Nieminen M. 2003. Maahanmuuttajien elin-olot; venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää Suo-messa 2002. Tilastokeskus

22

Pollari J. & Korpinen M-L. 2011. Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettami-nen. Juva. PS-Kustannus. Bookwell Oy Räty M. & Saari S. 1997. Nimeni ei ole Pakolainen: elämää ulkomaalaisena Suomessa. Vammalan kirjapaino.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvityksiä 2007:62 Talib M-T. 2002. Monikulttuurinen koulu; haaste ja mahdollisuus. Kirjapaja. Helsinki. Verkkosivuja

http://www.kotouttaminen.fi http://www.lifeinfinland.fi

http://www.moped.fi/kulttuurit/

http://www.jyu.fi/mclinic/mover/

http://www.maailmankoulu.fi/ http://www.keks.fi/

http://translate.google.com/translate_t?sl=fi

http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/tietoa-monikulttuurisuudesta/julkaisut/lastenkasvatusvihkoset/ http://www.interfaithcalendar.org

http://www.papunet.net

Internet osoitteet http://www.oph.fi Opetushallituksen sivut http://www.mol.fi Työministeriön sivut http://www.edu.fi Opetushallituksen materiaalisivuja http://www.peda.net/veraja/varttu

18. Lähteet

Työministeriö Maahanmuuttajatyön kehittäminen varhaiskasvatuksessa Sosiaali- ja terveysministeriö selvityksiä 2007:62 Eri kuntien monikulttuurisuusaineisto

23

19. Liitteet KUN PÄIVÄHOITOON SAAPUU MAAHANMUUTTAJALAPSI TUTUSTUMINEN PÄIVÄHOITOPAIKKAAN Varmista, että tulkki on varattu! Kirjaa valmiiksi vanhemmille

- Päiväkodin/ perhepäivähoitajan nimi - Päiväkodissa: johtajan nimi - Oman osaston henkilökunnan nimet - Lähiaikuisen nimi - Osoite - Puhelinnumero - Aukioloajat - Muut tarpeelliset asiat - Vanhemmille annetaan päivähoidosta/päiväkodista kertova esite

ESITTELY

- Perheen tervehtiminen - Henkilökunnan esittely – kerro miten sinua/teitä kutsutaan - Lapsiryhmän esittely - Päivähoitopaikan esittely, sähköinen kirjautuminen - Lapsen oman istumapaikan, naulakon, sängyn… esittely - Ryhmän toiminnasta kertominen - Päivähoidon piha-alueeseen tutustuminen

TARKISTA/TÄYTÄ

- Vanhempien kanssa päivähoitohakemus ja liitteet - Varhaiskasvatussopimus/esiopetussopimus

SOVI

- Yhteistyöstä kodin ja päivähoitopaikan välillä - Hoidon aloituksesta ja hoitoajoista; mahd. hoitoaikojen muutoksista ilmoit-

tamisesta - Sovittujen hoitoaikojen noudattamisesta - Kuka tuo ja hakee lapsen hoitopaikasta - Sairas lapsi hoidetaan kotona ja sairas lapsi tulee hakea hoidosta mahdol-

lisimman pian, esite alle kouluikäisten lasten tarttuvat taudit, lapsen lääke-hoitoinfo

KERRO - Vaitiolovelvollisuudesta ja mitä se tarkoittaa

PÄIVÄHOITOON JÄÄMINEN

- Vanhempien tulee kertoa lapselle: - miksi lapsi on päivähoidossa - missä vanhemmat ovat silloin - milloin lapsi haetaan ja kuka hakee - kerro vanhemmille, että vaikka lapsi päivähoitoon jäädessään itkisikin, ti-

lanne helpottuu ajan myötä - jos vanhemmilla on mahdollisuus useampaan tutustumiskäyntiin, niin hoi-

don aloitus on lapselle helpompaa.

24

TOIMINNAN SISÄLTÖ

- Kerro, että päivähoidossa vaihtelee ohjattu toiminta, vapaa leikki, ulkoilu, ruokailu ja lepo.

- Kerro, mitä vapaa leikki, musiikki, liikunta jne. sisältävät - Kerro vertaisryhmän merkityksestä ja kysy onko lapsella kotipiirissä ystäviä - Kerro kotikielen merkityksestä ja suomenkielen S2 opetuksesta - Kerro meillä käytössä olevista suomenkielen oppimista tukevista materiaa-

leista S2 opetuksen lisäksi; Halinalle, Kili, Lauran päivä. - Selvitä uskontokasvatukseen liittyvät asiat; saako osallistua evankelislute-

rilaisiin tapahtumiin RUOKAILU

- Perheen ruokatottumukset - Suomalainen ruokakulttuuri - Kerro mitä aterioita päivähoidossa tarjotaan - Kysy onko lapsella uskontoon liittyviä ruokarajoituksia (veriruoat, sianliha) - Tarkista myös mahdolliset allergiat - Ruokailuvälineiden käyttö ja ruokailutavat - Osaako lapsi syödä itse - Mitä lapsi juo ja pienten lasten osalta miten - Omia eväitä ei tarvita

NUKKUMINEN/LEPÄÄMINEN

- Millainen on lapsen päivärytmi kotona - Millaisia tapoja lapsella on, esim. nukkuuko vieressä, onko unilelua, yms. - Kerro missä ja miten päivähoidossa nukutaan/levätään - Tarvitseeko lapsen nukkua ja minkä verran - Kerro, että päällysvaatteita vähennetään levon ajaksi – kerro miksi ja tar-

kista sopiiko se perheelle ULKOILU

- Kerro, että päivähoidossa ulkoillaan päivittäin, näin lapsi tottuu suomalai-seen ilmastoon

- Säänmukainen pukeutuminen – mitä se on (näytä konkreettisesti) - Osaako lapsi pukeutua itse

VAATETUS

- Kerro ja näytä konkreettisesti mitä kerrospukeutuminen tarkoittaa, kts. Dia-sarja pukeutumisesta

- Vanhempien tehtävänä on tuoda päivähoitoon säänmukainen vaatetus, nimikoida vaatteet, pestä vaatteet

- Palauttaa päivähoitoon mahd. käytetyt varavaatteet pestyinä - Suomessa käytetään alusvaatteita - Liikuntatuokioille tuodaan liikuntavarusteet - Sisäjalkineet

RETKET

- Kerro, että päivähoidossa järjestetään retkiä ja tutustumisia lähiympäris-töön

25

LEIKKI

- Kerro leikin merkityksestä ja sisällöistä - Kerro milloin päivähoitoon saa tuoda omia leluja – muista lelujen merkitys

turvallisuuden antajana ESIOPETUS

- Kerro esiopetuksesta ja siihen liittyvistä asioista - Kerro kouluun siirtymisestä ja eri koulumuodoista

YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA

- Tutustumiskeskustelut päivähoidon alussa tulkin avulla - Seuraava tulkkaus on tarvittaessa kuukauden kuluttua - Päivittäinen kuulumisten vaihto suomeksi - Erikseen sovittavat keskusteluajat. Muista tulkin tilaus - Kotiin menevät viestit: kirjoita aina suomeksi tai käytä olemassa olevia

käännöksiä, anna henkilökohtaisesti vanhemmille - Tulkkia varatessa ilmoita vanhemmille esim.15 minuuttia aikaisempi aika.

Näin varmistat vanhempien paikalle tulon. - Älä pelkää aloittaa keskustelua, ole rohkea - Ota asiat esille niiden ollessa ajankohtaisia

26

Maahanmuuttajataustaisen lapsen kielitaidon kehityksen seuranta Lapsen nimi ___________________________________________________ Syntymäaika/paikka ___________________________________________________ tyttö poika Päiväkoti/perhepäivähoito _________________________________________ Osoite _________________________________________ Puhelin _________________________________________ Ryhmä _________________________________________ Lähiaikuinen _________________________________________ Vastuu suunnitelman tekemisestä, toteuttamisesta ja seurannasta

Arvioijat:

Huoltajat _________________________________________ _________________________________________ Muu _________________________________________ Lähiaikuinen _________________________________________ Lapsen äidinkieli _________________________________________ Miten lapsi mielestänne ymmärtää ja puhuu omaa äidinkieltään? _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________

Muu kielitaito _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ Kuvaile, miten lapsi ymmärtää ja puhuu suomen kieltä? (lähiaikuinen täyttää) _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ Miten suomen kielen oppimista tuetaan?

(lähiaikuinen täyttää) _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________

27

Tavoitteet/Miten toteutetaan? Käytetyt materiaalit (lähiaikuinen täyttää) _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ Kuvaile lapsen sosiaalisia taitoja (lähiaikuinen yhdessä vanhempien kanssa täyttää) _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ Kuvaile lapsen työskentelytaitoja (lähiaikuinen täyttää) _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ Seuranta/havaintoja _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ Lisätietoja _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ Päivämäärä ___________________________ Allekirjoitukset ___________________________ _______________________ lähiaikuinen huoltaja

28