kajaanin runoviikko 2011 ystävien ilta tervetuloa

Kajaanin Runoviikko 2011

Ystävien ilta

Tervetuloa

Kajaanin Runoviikko

Ystävien ilta parhaat/rakkaimmat muistot

”Voih, niitä on niin monta, niin monta”

parhaat/rakkaimmat muistot

• Osan mielestä Veikko elää edelleen Kajaanin Runoviikossa, Runoviikoilla

Kuva MTV media

Yksi on ylitse muiden• Miltei kaikki muistivat tai

viittasivat muistoissaan Veikko Sinisaloon ja hänen merkitykseensä Runoviikolla

-Otteita muisteloista; Veikko

• tekstin väkevyys

• esittäjän ammattitaito

• kylmät väreet kulkivat ihollani

• oli ihmeellistä tavata hänet

• Veikko tassahteli keveästi kertosäeosuuden ym.

• kuulija oli ekstaasissa monta päivää

Muutama ote ystävien muistoista

• Arvaa kenen ystävän terveisistä tai muistoista

on kyse!!!

Kenen terveiset!!

• Vaikka unelma osallistumisesta tämän vuotiseen Runoviikkoon eli vielä eilen, niin tänään joudun tunnustamaan tosiasian, ettei se onnistu. Parhainta menestystä Runoviikolle toivoo… (29.6.2011)

• Merja Kyllönen

Kuva KS

Kuka muistelee??• ”… jokainen Kirkkoilta ja Paltaniemen ilta upeine

Jaakko Ryhäsen esityksineen ovat jääneet lähtemättömästi mieleeni. Rakkain ja sykähdyttävien on kuitenkin Liisamaija Laaksosen Kajaanin kirkkoillassa esittämä Raili Malmbergin runo:

Ylistyslaulu elämälle

• Sirkka Harjula

Seuraava muistelo??• Tää on kyllä kauhean vaikea… niitä on tosiaan

niin monta.. Mutta jos yksi niin se on Kirsi Kunnaksen haastattelu, toinen edelliskesän Suviehtoon konsertti Paltaniemellä ja kolmas Mikko Kuustosen ja kumppaneiden kirkkokonsertti. Ja kaikki kirkkoillat on olleet mahtavia.. ja mulle tietysti kaikista r-a-k-k-a-i-n oli Eppukeikka

• Raisa Mäkäräinen

Kuka tässä muistelee??Ensimmäinen osa

• 1. Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä oli meneillään Erkki Saarelan Kullervo-esitys. Kesken kaiken sammuivat sähköt. Istuimme tovin pimeässä, ennen kuin sähköt palautuivat. Erkki Saarela otti mikrofonin ja aloitti: Jatkan nyt siitä, kun Kullervo on surmannut koko Kalervon suvun. Jatkuu ..…..

Kuka muistelee??Toinen osa

• 2. Kalevala-salissa esitettiin Kai Lehtisen tähdittämää Umur-elokuvaa. BioRexiä ei ollut. Kesken elokuvan projektori särkyi. Marko Karvonen oli silloin Kalevala-salin päällikkö. Oli lauantai ja sovittiin, että tulemme katsomaan elokuvan sunnuntaina klo 11. Niin tapahtui ja elokuva katsottiin. Annoin kukkakimpun Kaille. Hän nosti minut korkealle ja antoi poskisuudelmat. Se oli onnellinen hetki

• Rauha Roiha

Kuka muistelee??• Kyllä minun mieleen painunein muistoni

Runoviikolta on vuodelta 2003. Ismo Alangon keikka Kaukametsän salissa. Sali pullollaan väkeä, tunnelma tiheä. Silloin Hallanvaara –levyn konsertissa oli jousisoittimet bändin lisäksi. Soittivat tosi hienosti. Ja Ismo vaan on niin hyvä! Tunnelma lienee jäänyt mieleen senkin vuoksi, että olin umpirakastunut. Oma tunnetila vaikuttaa niin oleellisesti esteettiseen kokemukseen.

• Mari Karjalainen

finalistit

• Raatimme on valinnut voittajan. • Tai ei voittajaa vaan neljä voittajaa. • Kaksi naista ja kaksi miestä


• Minulle on luonnollisesti ollut kaikkein mieleenpainuvinta esiintymiset Runoviikolla.

• Eka kerta oli, kun esitin runoillan "Tilkkutäkki. Runoja naisen

elämästä" kirjaston Kalevala-salissa 11.7.1993. Näyttämö oli koristeltu koivuilla ja luonnonkukilla. Muistan kuinka valtavasti oli esim lubiineja ja lisäksi muita luonnon kukkia. Koko näyttämö täynnä.

• Pelotti ja jännitti, mutta aivan kuin rauha olisi laskeutunut, kun näin

Veikko Sinisalon istumassa etupenkissä. Koko esityksen ajan tunsin hyväksyvän ja kannustavan voiman virtaavan hänestä minuun. " Anna mennä vain. Kyllä tästä hyvä tulee! " Esityksen jälkeen Veikko tuli kiittämään ja antoi lahjaksi oman CD-levynsä. Tunsin voittaneeni itseni.

• Maija Rissanen


• Lähdin kerran teatterille esitykseen viime tipassa pyörällä hameen helmat hulmuten. Yhtäkkiä ketjut lähtivät pois päältä, enkä päässyt enää jatkamaan pyörällä, vaan juoksin loppumatkan. Kun pääsin teatterille, ovet oli juuri laitettu kiinni, enkä päässyt sisään. Minulta pääsi itku. Eihän se tietenkään niin iso asia ollut näin jälkikäteen ajateltuna ja itseäni ärsyttää suuresti ihmiset, jotka tulevat jo esityksen alettua saliin. En enää muista, mitä jäi näkemättä, mutta pettymyksen muisto jäi mieleen. Tässä tuli nyt vähän erilaisia "muistoja", mutta käyttöönne….

• Anne Huotari


• Ehkä kuitenkin sykähdyttävin muistojen sarja syntyy vanhan Kainuun Sanomien vintin (Kauppakadun) sitseistä, jossa oli tarjolla ruokaa ja saunaa juomineen ja useammin kuin kerran Timo Tiusanen esitti bravuurinsa Pikajuna Mexikon (suvereenisti nuotin vierustalta) ja yhteislauluna luritettiin Mörri-Möykky, jonka aikana Veikko Sinisalo tanssahteli keveästi osuuden "tiutautiutau tilitalitittan sirkat soittaa salolla, pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivänvalolla." Paikalla oli eri vuosina monia lausunnan ystäviä, ainakin Aila Meriluoto, Jouko Paakkanen, Eeva-Kaarina Volanen ja Aino-Maija Tikkanen, Tapani Kansa, Tuulikki Yli-Lonttinen, Matti ja Maija Väisänen sekä Otso Kukkonen. Ahvo Yli-Lonttinen isännöi. Näitä visiittejä ehti kertyä aika monta ennen kuin KS muutti Korhosen johdolla uusiin tiloihin muistaakseni 1987. Ja tuolloinhan festivaalin nimi oli vielä "Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa".

• Jarmo Heikkinen


• Olen tuore Runoviikkolainen. Yhden vuoden vankalla kokemuksella mieleenpainuvin tapahtuma sattui ilmeisesti Runoviikon kaikkien aikojen suurimman yksittäisen tilaisuuden lämmössä viime kesänä. Olimme nauttineet erinomaisesta trahteerauksesta, huimista tilaisuuksista ja kuumasta kesästä, kun koitti sunnuntai ja Eppu Normaalin esiintyminen. Jalkapallon maailmanmestaruuskisojen loppuottelun kunniaksi vasenkätiskitaristi Juha Torvinen oli tasapuolisuuttaan korostaen pukeutunut sekä oranssiin että punaiseen sukkaan. Yhtyeen lähes Runoviikon historian mittaisen uran erityiskonsertti oli hieno. Ystävyys ja toveruus kiteytyivät illan lempeässä lämmössä hieksi paidan selässä. Lauloimme biisit, kuten niin monesti ennen. Sitten Martti Syrjä, nykyajan Väinämöinen, loihe lausumaan kuolemattomat sanansa: "Vesi on hyvää, vai mitä Elucca!”

• Kaikkien tuhansien yleisömeren joukosta hän osoitti sanansa juuri minulle. Hölmistyneenä nostin vesipulloni ilmaan ja kasvoin, kuin Ihmemaan Liisa, kymmenen jalan korkuiseksi. Näin siis Kirsi Kunnaksen poika siirsi minut lauseellaan äitinsä suomentaman taianomaisen kirjan maailmaan. Runolla ja sen lausujalla on voima sanoissaan. Siksi eläköön Kajaanin Runoviikko!

• Eero Tervonen


Lämpimät onnittelut

• Kiitos osallistumisesta

kajaanin runoviikko 2011 ystävien ilta tervetuloa

Documents