kankaanpää 18.3.2013

1Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Ulkopuolella olevat nuoretNuorisotakuu

Kankaanpää18.3.2013

12.2.2012

2

Välittämisen manifesti - NuorisotakuuNuorten syrjäytyminen on viime aikoina ollut erityisen paljon esillä Julkisessa

keskustelussa. Ongelman laajuus ja sen seurausten vakavuus ymmärretään

yhteiskunnassamme hyvin. Pelkkä asian puheeksi ottaminen ei kuitenkaan riitä, vaan

tarvitsemme uudenlaisia ratkaisumalleja ja konkreettisia toimia.Yhdistyksen toiminnan lähtökohtana on, että jokainen on ansainnut uuden

mahdollisuuden – että jokaisen on mahdollista saada elämänsä takaisin raiteilleen. Tässä

onnistuakseen monet nuoret tarvitsevat kasvokkain tapahtuvaa ohjausta, ja silti nousu

vaatii joskus useamman yrityksen. Siinä mitataan nuoren lähipiirin ja hänen elämässään

toimivien ammattilaisten välittämistä. Nuori tarvitsee ympärilleen aikuisia, jotka uskovat

häneen eivätkä luovuta hänen suhteensa.Tasavallan Presidentin Sauli Niinistön tervehdys Rauman Seudun Katulähetys ry:lle

Hallitusohjelman prioriteetti Nuorisotakuu

12.2.2012Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman


Avaus ulkopuolisuuskeskustelun näkökulmasta

Ungas levekår

• koulutuksen ulkopuolella• työelämän ulkopuolella• sosiaalinen ulkopuolisuus• taloudellinen ulkopuolisuus• Terveydellinen ulkopuolisuus• Rikollisuus (juridinen ulkopuolisuus)Ungas levekår, Statistisk sentralbyrå, statiska analyser 93/2007, Oslo joulukuu 2007

12.2.2012


Syrjäytyminen on prosessi…. Ei olotila

Nuoren taustat, esim sosioekonominen, vanhempien koulutustausta, asuinalue, perhe, terveys

Ulkopuolisuuksien kasautuminen Ulkopuolisuuden kesto – riski yli vuoden… Ulkopuolisuus alueet (maantieteelliset)

– Sosiaalinen vahvistaminen ja ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen

Peruskoulusta saatu osaaminen on keskeistä!

12.2.2012


Ulkopuolisuus numeroina Pohjois-Satakunnassa

12.2.2012

6

Nuorisotyöttömyys 2005 – 2012 Pohjois-Satakunnassa

12.2.2012Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Kunta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Honkajoki 14 10 5 6 10 8 8 11

Jämijärvi 11 9 8 8 9 8 6 6

Kankaanpää 113 96 71 73 99 100 76 77

Karvia 17 12 9 9 15 15 11 10

Kiikoinen 5 3 2 3 7 7 7 5

Lavia 18 8 6 7 16 10 9 10

Siikainen 8 8 6 6 9 6 6 7

PS 186 146 107 112 165 154 123 126

Satakunta 1716 1392 1123 995 1583 1543 1379 1451

Koko maa 31173 26881 22567 22305 36105 34476 29968 31993


Työttömien nuorten osuus ikäryhmästä

12.2.2012

Kunta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kriisi

Honkajoki 7,29 5,71 3,13 3,57 6,58 5,23 5,41

Jämijärvi 7,48 5,56 5,16 5,06 6,21 5,76 3,90

Kankaanpää 8,55 7,37 5,61 5,93 8,08 8,45 6,79 2

Karvia 8,37 6,63 4,76 4,52 7,73 8,47 6,63 2

Kiikoinen 4,55 2,54 1,82 2,73 5,79 5,56 5,51

Lavia 9,28 4,47 3,59 4,52 9,70 6,94 6,67 2

Siikainen 7,84 8,33 6,32 6,19 9,89 6,98 6,19 2


Lähes 80000 nuorta ulkopuolella 2012(arvio)

12.2.2012

Kunta 1:0,5 1:1 1:1,2 1:1,5

Honkajoki 17 22 24 28

Jämijärvi 9 12 13 15

Kankaanpää 116 154 169 193

Karvia 15 20 22 25

Kiikoinen 8 10 11 13

Lavia 15 20 22 25

Siikainen 11 14 15 18

PS 189 252 277 315

Satakunta 2177 2902 3192 3628

Koko maa 47990 63986 70385 79983


2010lähes120 000pelkkäperuskoulu

12.2.2012

Pelkkä peruskoulu 2010

Alue 25-29 20-24 Yhteensä

Koko maa 56416 63559 119975

Uusimaa 22582 23065 45647

Varsinais-Suomi 4829 4981 9810

Satakunta 2073 2422 4495

Kanta-Häme 1757 2016 3773

Pirkanmaa 4679 5285 9964

Päijät-Häme 2239 2519 4758

Kymenlaakso 1770 1991 3761

Etelä-Karjala 1009 1307 2316

Etelä-Savo 1090 1411 2501

Pohjois-Savo 1968 2479 4447

Pohjois-Karjala 1073 1442 2515

Keski-Suomi 2222 2947 5169

Etelä-Pohjanmaa 1313 1622 2935

Pohjanmaa 1546 1938 3484

Keski-Pohjanmaa 467 628 1095

Pohjois-Pohjanmaa 3279 4269 7548

Kainuu 529 699 1228

Lappi 1586 2122 3708

Ahvenanmaa-Åland 405 416 821


Vähän polarisaatiosta ja nuorista

12.2.2012


Yleiset syyt polarisaatioonhyvässä ja vakavassa sukupolvessa

Odotusräjähdys –kaiken ja kaikkien pitää olla hyvä– Koulussa pärjättävä, keho treenattava, hyvä terveys– Rakenteelliset ongelmat - yksilölliset

Nuoret eksyy ”laajentuvassa nuoruusvaiheessa” Uusi vanhemmuuden kulttuuri vanhemmuudesta >

coach/supporter - neuvotteluvanhemmuus Koulutuksen polarisaatio – ei tasaa lähtökohdat

Tanskalainen Noemi Katznelson (Oslo 2012) (Kristin Hegna 2013)

12.2.2012


Hyvinvointiyhteiskunta on kriisissä – nuorten täytyy pelastaa se! Kaksi haastetta

– Nuorten polarisaatio– Koulutus on tavoite – jokaiselle vähintään toinen aste

”Danmark står på en brændende platform, hvor fremtidens krav til de

unge er, at alle skal have en uddannelse”(Uddannelseskommissionen 2009:5).

Poliittinen vastaus on:

Koulutus, koulutus, koulutus!

Haasteena:

Pitää nuoret koulutuksessa Noemi Katznelson (Oslo 2012)

12.2.2012


Nuorten strategiat – nuoruus ei lineaarista

Haastaa opettajuuden, pedagogiikan ja ohjauksen Charterturisten – Charterturisti sellkeä päämäärä ja reitti Rygsæksrejsende – reppumatkustaja ei selkeä

päämäärä, hakee itsensä mutta osallistuu koulutuksen - prosessisa

Blind passager – sokea matkustaja päämäärätön seuraa vaan mukana

Vagabonden kulkija päämäärätöntä, paljon keskeytyksiä, vaikeuksia siirtyä asiasta toiseen,

12.2.2012


Mitä nuoret odottavat…..

mielekkäitä ja statusta nostavat tarjoukset ja toiminnot --- mahdollisuuksia missä ei odoteta vain kehitytään … laaja koulutus/oppimiskäsite … monia polkuja koulutukseen ….. vähemmän paineita …. enemmän aikaa …. tuki ja apu henkilökohtaisiin ongelmiin … saada kuulua vertaisryhmiin

12.2.2012


Mistä nämä nuoret tulevat?

12.2.2012


Peruskoulunsa päättäneet

12.2.2012

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 20080.00

10.00

20.00

30.00

40.00

50.00

60.00

70.00

80.00

90.00

100.00

91.0693.14 91.63

50.19 49.96

55.85 56.9153.24

45.99

7.164.22 4.51

17.1114.85

11.9810.68 9.58 10.49

1.57 2.31 3.24

24.02 25.1829.22 29.99

34.7640.90

0.21 0.33 0.63

8.68 10.01

2.95 2.42 2.412.62

Perusopetuksensa päättäneet 2000 vuonna 2008 (66228)

Koulutuksessa Ulkopuolella Työllinen Muu

84 % suorittanut jonkinlaisen tutkinnon


Ylioppilaat - sivutettu ryhmä?

12.2.2012

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Koulutuksessa 43.4558331474446

65.6229087664488

79.4780281061755

81.2235110417108

76.3467544055314

66.6211242471539

55.0412670086971

39.9 30

Ulkopuolella 15.2799464644208

8.05821994200289

4.68157483827786

4.36370733883538

4.89627481597142

5.44557216149883

6.24860584430053

7.4 8.3

Työllinen 30.2866384117768

18.6064019629712

14.407204996654

13.0716038367164

17.1035021191165

25.9982154807048

36.4209234887348

49.5 58

Muu 10.977581976355

7.71246932857442

1.43319205888911

1.34117778273475

1.65346865937982

1.93508811064014

2.28920365826448

3.2 3.7

5.00

15.00

25.00

35.00

45.00

55.00

65.00

75.00

85.00Ylioppilaat vuonna 2000 toiminta 2000 - 2008

Axis Title

20 % ei jatka yo tutkinnon jälkeen missään 28 % ei ollut vuonna 2008 minkäänlaista yo-tutkintoa jäkeistä tutkintoa

18Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012

20 – 30 %aloittaneistakeskeyttääammatillisenkoulutuksen

Ammatillisen perustutkinnon uudet opiskelijat 2001 (n=47550)

Opiskeluvuosia Suorittanut tutkinnon

osuus kumulatiivinen osuus

0,5 v. 89 0,19

1,0 v. 1725 3,63

1,5 v. 427 0,90

2,0 v. 3235 6,80

2,5 v. 1313 2,76

3,0 v. 20140 42,36 56,63

3,5 v. 1431 3,01

4,0 v. 2944 6,19 65,83

4,5 v. 521 1,10

5,0 v. 1260 2,65 69,58

5,5 v. 309 0,65

6,0 v. 759 1,60 71,83

6,5 v. 218 0,46

7,0 v. 6 0,01 72,30

Ei tutkintoa 12321 25,91

Muu tutkinto 852 1,79

47550 100,00


Suorittanut 3 v Keskeyttänyt0.00

10.00

20.00

30.00

40.00

50.00

60.00

70.00 61.34

25.33

62.88

23.36

63.72

22.62

Ammatillisen koulutuksen läpäisy 3 vuodessa

2004

2006

2007


Noin 20 % työttömäksi valmistumisen jälkeen

12.2.2012

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 20080.00

10.00

20.00

30.00

40.00

50.00

60.00

70.00

52.0154.64

56.75 55.70

49.11

54.3756.08

59.81 58.63

21.23 20.26 19.1520.48

22.6019.80

16.77

13.6116.50

3.26 3.50 3.43 2.99 3.92 3.59 4.73 4.96 4.14

Ammatillsen perustutkinnon suorittaneet sijoittuminen heti koulutuksen jälkeen

Työllinen Työtön Muu


10 % ajautuu ulkopuolelle

12.2.2012

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 20080.00

10.00

20.00

30.00

40.00

50.00

60.00

70.00

80.00

15.36

19.3622.55 22.73 23.58

20.4217.57

15.6613.95

52.01

56.3859.36 60.13 60.47

63.8767.11

69.91 70.78

24.49

18.6715.85 15.18

13.61 13.04 12.18 10.85 11.128.145.59

2.24 1.97 2.33 2.67 3.15 3.58 4.15

Ammatillisen perustutkinnon 2000 suorittaneet toiminta 2000 -2008

Koulutuksessa Työelämässä Ulkopuolella Muu


Vähän taustoja

12.2.2012


Koulun keskeyttäminen on moninainen ilmiö

Kyse moninaisesta ilmiöstä ja pitkästä prosessista Yksittäisen tekijän avulla ei voida ennustaa koulun

keskeyttämistä – kasautuminen Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevien välillä on

kompleksisia suhteita – erilaisia koulun keskeyttämisen prosesseja

THL/ Kouluterveyskysely; Erikoistutkija Nina Halme, tutkimusprofessori Marja-

Leena Perälä, tutkija Hanne Kivimäki ja yksikön päällikkö Juha Fränti

12.2.2012


Taustalla monet tekijät

Aikaisempien tutkimusten* perusteella tunnistettiin 21 koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevaa tekijää, jotka liittyivät

a) Nuoreen itseensä

– Henkilökohtaisiin taustoihin

– Käyttäytymiseen

– Kouluun

b) Hänen perheeseensä

– Sosioekonomiseen taustaan

– Vanhempi–nuori –suhteeseen

Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevia tekijöitä esiintyi

hieman enemmän pojilla (ka 3,29) kuin tytöillä (ka 3,22)

THL Kouluterveyskeysely12.2.2012


Lähde: Olof Bäckman Institutet för social forskning, Oslo 2012


Koulutuksella vahva merkitys

Päähuomio esiopetukseen Peruskoulun osaamisella ja arvosanoilla vahva merkitys

12.2.2012


Nuorisotakuu on yksi askel

12.2.2012

www.nuorisotakuu.fi 28

Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Yhteiskuntatakuu - ”Suomen malli”

• Nuorten yhteiskuntatakuu perustuu- viranomaisten- elinkeinoelämän ja- järjestöjen yhteistyöhön,

jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuuden tekijöitä.

Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia ja yhteisvastuuta.

PPPP: PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE-PARTNERSHIP eli julkinen-yksityinen-kansalaisyhteiskunta-kumppanuus

29www.nuorisotakuu.fi

Nuorisotakuun painopisteet ja rahoitus


1. Koulutus-

takuu(24 M€/vuosi)

2. Työllisyys-

takuu(28 M€/vuosi)

3. Etsivä

nuorisotyö ja työpaja-toiminta(8 M€/vuosi)

2013 esitys 27 milj euroa

Hallitusohjelmassa linjattu (60 M€/vuosi):

4. Nuorten aikuisten osaamis-ohjelma (27-52 M€/

vuosi, voimassa

2013-2016)

Valmistelutyöryhmän analyysin perusteella

kehysriihessä maaliskuussa 2012 lisätty:



Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikä-luokkaan nähden on muita vähemmän.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa.

Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan. Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta 800 euroon kuukaudessa (aiemmin 100-300€).

Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa.

Koulutustakuu toteutetaan osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013 alusta lähtien niin, että 2013 alkaen jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppi-sopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Koulutustakuu 2013 alkaen


Työllisyystakuu: Tuetaan nuoren siirtymistä työelämään

• vakinaistetaana Sanssi-kortti eli nuorten palkkatuki

Alennetaan työnantajien

kynnystä palkata työkokemusta vailla

olevia vastavalmistuneita

nuoria.

Edistetään nuorten työmarkkinoille

sijoittumista työhönvalmennuk-

sella, joka tukee sekä nuorta että

työnantajaa.

• Tutkinnon suorittaneen, vastavalmistuneen nuoren työllistymiskynnystä ei alenneta työharjoitteluilla, vaan palkkatuella.

Työharjoittelun tulee olla vahvasti

urasuunnittelua tukevaa.

• Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla

Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona

• Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin, maahanmuuttajien, osa-työkykyisten palveluihin sekä verkko- ja puhelin-palveluihin.

Vahvistetaan ammatinvalinta- ja

uraohjausta


Kaudella 2013-2016 yhteensä

n. 36 000 aloittajaa

Nuorten aikuisten osaamisohjelma

Vuosittain n. 5 000

aloittajaa

• Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmän tehostamisesta vapautuvat paikat

Vuosittain n. 2 500

aloittajaa

• Oppilaitos-muotoisessa ammatti- ja erikoisammatti-tutkintoon valmistavassa koulutuksessa

Vuosittain n. 1 500

aloittajaa

• Oppisopimus-muotoisessa ammatti- ja erikoisammatti-tutkintoon valmistavassa koulutuksessa

20-29 -vuotiaatvailla perusasteen

jälkeistä koulutusta n. 110 000

Nuorisotakuu koskettaa

10.04.2023Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 33

”Urasuunnitelma” – keskeinen väline


Työllistämissuunnitelma


”Kartoitus”


Suunnitelman tarkistus


Nuorisotakuun edellytykset



Mitä voisimme tehdä?

Kunta - Valtio

12.2.2012


Kuntien monialaisilla ryhmillä tärkeä rooli

1. Koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi

2. Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus

3. Tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä

4. Edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken

12.2.2012

NUORISOLAKI


Lapsi- ja nuorisopolitiikan päätöksenteko

järjestelmä

Nuorisolaki (27.1.2006/72 §§ 2 ja 8)

Terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12)

Lastensuojelulaki (417/2007) 12§)

Perusopetuslaki (21.8.1998/628)

Nuorisolaki (20.8.2010/693 § 7)

Mistä tulee nuorisotakuun nuoret ?

10.04.2023 42Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Mit

ä ta

pah

tui

per

usk

ou

luss

a ?

Puuttuvat erityispalvelut, palvelukatveet

Se

ura

nta

, su

un

nit

telu

ja t

oim

en

pit

ee

t

Monialaiset ryhmät ja nuorisotakuu


SEURANTAVELVOITE?

12.2.2012

Kaikki kunnan (13) 16 - 28-vuotiaat

Ulkopuolella olevat nuoretPalveluissa tukea tarvitsevat

Palveluissa (koulutus ym)

Etsivä nuorisotyö

Tarvitsee/haluaa tukeaEi Tarvitsee/Ei haluaa tukea

Yhteydenotto

Palveluohjaus

Välitoimenpide


Tuleeko nivelvaihetta tiivistää?

10-luokka

Ammatti-Startti

Kansan-opistot

Pajat

Jopo-luokka

Muut vaihtoehdot

Esimerkkinä Turun ohjaamo, Helsingin kaupungin tulevaisuustiski


Tarvitaan vaihtoehtoisia polkuja - Tavoitteeseen

Kohti ammattia

12.2.2012

kankaanpää 18.3.2013

Documents