kannanotto etelä-pohjanmaan sote › sites › default › files › sote_linkki.pdf ·...

Kannanotto Etelä-Pohjanmaan SOTE

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen on edelleen ajankohtaista.

Aikaisemman maakunnallisen EPSOTE-valmistelun aikana todetut perusteet (mm. palvelujen

vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden haaste, palvelutarpeiden muutokset ja alueellinen

vaihtelu, kuntien talouden kehitys, väestön määrällinen ja demografinen kehitys sekä työvoiman

saatavuus) ovat edelleen relevantteja. Lisäksi kuntaa suurempi toimija mahdollistaa paremmin

mm. toimintakäytäntöjen ja -prosessien yhtenäistämisen, ICT-järjestelmien kehittämisen, uusien

teknologioiden hyödyntämisen ja tiedolla johtamisen kehittämisen.

Etelä-Pohjanmaan sote-kokonaisuuden valmistelu on toteutettu kuntien sote-kokouksen 22.5.2019

päätöksen mukaisesti. 19.8.2019 kuntien sote-kokous hyväksyi päätösehdotuksen:

”Kuntien kokous päätti, että kunnilta pyydetään kannanotto siihen, ovatko ne valmiita jatkamaan

SOTE-kuntayhtymän valmistelua aikaisemmin esitetyn aikataulun mukaisesti.”

Valmistelussa on hyödynnetty aikaisempien EPSOTE-valmistelujen aikana tuotettu materiaali.

Keväällä 2019 hyväksyttiin valmistelun aikataulu:

Kunnilta pyydettävän kannanoton tarkoituksena on varmistaa vapaaehtoisen kuntayhtymän

valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnat kattavalla alueella siten, että vuoden 2020

alussa kunnille voidaan esittää lopullinen kannanottopyyntö sitoutumisesta vapaaehtoisen SOTE-

kuntayhtymän aloittamiseen vuoden 2021 alusta.

Vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän tarkoituksena on muodostaa vaikuttava ja kustannustehokas

toimija Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien alueelle. Vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän

palvelut muodostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista ja erikoissairaanhoidon

palveluista. Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon Etelä-Pohjanmaan alueen palvelurakenteen

sijoittuminen vapaaehtoiseen SOTE-kuntayhtymään selvitetään erikseen. PELA-palvelut on Antti

Rinteen hallitusohjelman kirjauksissa sijoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen toimijan

kokonaisuuteen. Etelä-Pohjanmaalla PELA on maakunnallinen toimija ja sen palvelujen

sijoittuminen vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän palvelukokonaisuuteen vuoden 2021 alusta on

jatkovalmistelussa harkittava erikseen.

Vapaaehtoinen SOTE-kuntayhtymä aloittaisi toimintansa tavoiteaikataulun mukaisesti vuoden

2021 alusta. Tavoiteaikataulussa huomioidaan kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon

rakenneuudistuksen eteneminen ja vaikutus vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän sisältöön ja

aloittamisen tavoiteaikatauluun.

Vapaaehtoinen SOTE-kuntayhtymä vastaa kokonaisintegraation (horisontaalinen ja vertikaalinen)

näkökulmasta kansallisesti Antti Rinteen hallitusohjelman mukaista kokonaisuutta. Juha Sipilän

hallitusohjelman mukaisen maakuntavalmistelun aikana tehdyt NHG:n ja Perlaconin selvitykset

tukevat myös uuden toimijan pohjaksi SOTE-kuntayhtymämallia.

Vapaaehtoisen kuntayhtymän palvelurakenne muodostuisi lähtökohtaisesti aikaisemman EPSOTE-

valmistelun aikana hyväksytyn rakennemallin mukaisesti.

Vapaaehtoisen kuntayhtymän ohjaus- ja johtamisrakenne määritellään laadittavassa

perussopimuksessa. Palveluorganisaation lähtökohtia, rakennetta sekä palveluverkon

kokonaisuutta on esitetty tarkemmin liitteessä SOTE EP, SOTE_EP.pdf.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttövolyymejä on kuvattu laajemmin liitteessä

PALVELUJEN KÄYTTÖ, PALVELUJEN_KÄYTTÖ.pdf.

Palveluorganisaation arvioitu henkilöstövolyymi olisi noin 8 500 henkilöä. Aloittavan

vapaaehtoisen kuntayhtymän talousarvion loppusumma olisi n. 900 miljoonaa euroa. Talousarvion

rakenteeseen ja määrärahojen suuruuteen sekä henkilöstövolyymiin vaikuttavat väestön

palvelutarpeen kehitys vuoteen 2021, nykyisten toimintaorganisaatioiden ratkaisut palvelujen

vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kehittämisessä sekä kansalliset linjaukset

henkilöstömitoituksessa.

Aikaisempien selvitysten perusteella maakunnallisen SOTE-toimijan on mahdollista saavuttaa

parempi kustannuskehityksen hallinta. NHG:n selvityksen (kevät 2018) mukaan rationoinnilla

saavutettava säästömahdollisuuden arviointiväli olisi yhteensä 27,1–43,1 M€ (TA 2016 mukaisilla

luvuilla arvioituna). Verotulojen ja SOTE-menojen suhdetta tarkastelevan Perlaconin laskelmassa

(11.5.2019) todetaan: ”Koko maakunnan alueella verorahoituksen arvioidaan kasvavan n. 280

miljoonaa euroa vuodesta 2018 vuoteen 2030. Samaan aikaan vuoden 2017 tasoisten sote-

kustannusten arvioidaan kasvavan 370 miljoonaa euroa. Sote-menot kasvavat siis 88 miljoonaa

euroa enemmän kuin vastaavan aikainen verorahoitus. Jotta ero saadaan pysymään näin

pienenä, pitäisi sote-palvelurakennetta purkaa samassa tahdissa kuin mikä ihmisen alueelta

poistumisen mukaan on mahdollisuus sopeuttaa rakennetta.”

Kuntatalouden ja sote-menojen kokonaisuutta on esitelty tarkemmin liitteessä

KUNTATALOUS_JA_SOTE.pdf.

Kustannustehokkuuden saavuttamisessa keskeisiä keinoja ovat palvelurakenteen, palvelupolkujen

ja -prosessien kehittäminen, vaikuttavien työkäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja osaamisen

vahvistaminen, palveluverkon optimointi sekä tiedolla johtamisen toteuttaminen (yhtenäiset tieto-

ja toiminnanohjausjärjestelmät).

Vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän rahoituksen perusta muodostuu kunnilta perittäviin

palvelujen käyttöön ja/tai asukaslukuun perustuviin maksuihin, asiakasmaksuihin, mahdollisiin

valtionosuuksiin ja muihin tuloihin.

Vapaaehtoisen kuntayhtymän valmistelun osana arvioidaan, onko kuntien kannalta

perustellumpaa muodostaa uusi kuntayhtymä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän

pohjalle muuttamalla sen perussopimus vastaamaan uutta toimialaa ja toimintatapaa vai

perustamalla kokonaan uusi kuntayhtymä.

Kuntien kokouksen 19.8.2019 § 9 mukaisesti kunnilta pyydetään kannanotto siihen, ovatko ne

valmiita jatkamaan SOTE-kuntayhtymän valmistelua aikaisemmin esitetyn aikataulun mukaisesti.

Kunnan kannanotto pyydettään toimittamaan 7.10.2019 mennessä osoitteella:

Harri Jokiranta

Projektinjohtaja, Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Alvar Aallon katu 9 C

60100 Seinäjoki

tai sähköpostina osoitteeseen:

[email protected]

Seinäjoki 28.8.2019

Lasse Anttila

Etelä-Pohjanmaan kuntien sote-kokouksen puheenjohtaja

----------------

Etelä-Pohjanmaan kuntien sote-kokous

Nro 2/2019

19.8.2019

9§ Etelä-Pohjanmaan SOTE

Etelä-Pohjanmaan SOTE-mallia on valmisteltu Kuntajohtajafoorumin (17.5.2019) ja

Kuntien kokouksen (22.5.2019) linjausten mukaisesti. Valmistelussa on myös huomioitu

SOTE maakunnallisen asiantuntijaryhmän (27.5.2019) esitys, jossa oli kaksi vaihtoehtoa:

SOTE-kuntayhtymä tai SOTE-peruspalvelujen kuntayhtymä. SOTE-peruspalvelujen

kuntayhtymää ei mainittu erikseen kuntien kokouksen päätöksessä.

Etelä-Pohjanmaan SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä käsitteli kokouksessaan

12.8.2019 (31 §) Etelä-Pohjanmaan SOTE:n jatkotoimenpiteitä. Kokouksessa käydyn

keskustelun perusteella SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä pitää yksimielisesti

tärkeänä, että kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat mukana yhteisen SOTE-mallin

valmistelussa.

SOTE-kuntayhtymä muodostaisi kokonaisuuden, jossa ovat sosiaali- ja

terveydenhuollon peruspalvelut, erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus ja

pelastuslaitoksen (PELA) toiminnot samassa päätöksentekojärjestelmässä. SOTE-

kuntayhtymässä toteutuisi horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio. Malli edellyttää

organisaation toiminta- ja ohjauskulttuurin kehittämistä vastaamaan uuden SOTE-

toimijan perustehtävää.

SOTE-peruspalvelujen kuntayhtymässä olisivat sosiaali- ja terveydenhuollon

peruspalvelut nykyisistä yhteistoiminta-alueista ja peruskunnista. PELA-liikelaitoksen

toiminnot olisivat omana kokonaisuutenaan. Horisontaalinen integraatio ja siihen

liittyen palvelukäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja vahvistaminen sosiaali- ja

terveydenhuollon peruspalvelujen osalta voisi toteutua EPSHP:n kunnat kattavalla

alueella. Vertikaalinen integraatio ei toteutuisi, koska erikoissairaanhoidon palvelut

olisivat edelleen oma päätöksenteon kokonaisuutensa.

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon toiminta ja palvelut sijoittuvat Pohjanmaan ja Etelä-

Pohjanmaan maakuntien alueille. Palvelujen sijoittuminen SOTE-kuntayhtymän tai

SOTE-peruspalvelujen kuntayhtymän vaihtoehdossa tarkastellaan erikseen

huomioiden VN päätös (796/1994) erityishuoltopiireistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden

erillisratkaisun selvitystyön. Käynnistettävä selvitystyö liittyy pääministeri Antti Rinteen

hallituksen ohjelman kirjaukseen selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai

Helsingin alueen erillisratkaisu yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa

vuoden 2019 loppuun mennessä. Selvitystyön tarkoituksena on huomioida alueen

erityispiirteet mahdollisuuksien mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ja

palveluiden järjestämisessä.

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja

terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalvelujen (sekä

pelastustoimen) järjestämisvastuu kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille,

maakunnille. Hallitusohjelman linjausten mukaan maakunnat toimivat itse myös

tuottajina ja tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen sekä kolmas

sektori toimivat täydentävinä palvelujen tuottajina. Kuntien rooli toimia palvelujen

tuottajina ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta, joka laaditaan vuoden

20191oppuun mennessä. STM (STM/2299/2019) on lähettänyt kunnille kyselyn, jonka

vastausaika on 30.8.2019.

Kuntaliitto tekee vuosittain Kuntapulssi-kyselyjä kulloinkin ajankohtaisista aiheista ja

nostaa kyselytulosten pohjalta kuntakentän tuntoja myös julkiseen keskusteluun.

Elokuun 2019 kyselyn aiheena on pääministeri Antti Rinteen hallituksen 6.6.2019

julkaiseman hallitusohjelman luvun 3.6.1. ”Sosiaali- ja terveyspalvelujen

rakenneuudistus” sisältämät linjaukset käynnistettävästä uudesta sote-

rakenneuudistuksesta. Vastausaika 19.8.2019 mennessä.

https://link.webropolsurveys.com/S/76C4C0A83CFF2276

Edelliset lähtökohdat huomioiden SOTE-kuntayhtymä vastaa kokonaisintegraation

näkökulmasta kansallisesti tavoiteltavaa kokonaisuutta. Myös NHG:n ja Perlaconin

selvitykset tukevat uuden toimijan pohjaksi SOTE-kuntayhtymämallia. SOTE-

peruspalvelujen kuntayhtymä voisi toimia asteittaisena siirtymisenä SOTE-

kuntayhtymään.

Kevään 2019 valmistelun mukaisesti SOTE-kuntayhtymän talousarvion loppusumma

sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien osalta olisi n. 0,8 Mrd€ ja henkilöstömäärä n. 8

500. Palvelurakenne voidaan muodostaa kootuista ja päivittäispalveluista 1+7 -

aluemallin mukaisesti. Kustannuskehityksen hallinnasta ja tarvittavista toimenpiteistä

ovat käytettävissä Perlaconin ja NHG:n selvitykset. Kuntayhtymän perussopimuksen

laatimisessa hyödynnetään EPSHP:n perussopimuksen uudistaminen ja Y-tunnus

lisättynä peruspalveluiden ja PELA-toimintojen osuudella.

SOTE-kuntayhtymän palvelukokonaisuutta sekä talous- ja henkilöstörakenteen

kokonaisuutta on esitetty tarkemmin liitteessä 1.

Ehdotus kuntien kokoukselle:

Kuntajohtajafoorum esittää 19.8.2019 kokoontuvalle kuntien kokoukselle, että kunnilta

pyydetään kannanotto siihen, ovatko ne valmiita jatkamaan SOTE-kuntayhtymän

valmistelua aikaisemmin esitetyn aikataulun mukaisesti.

Päätös:

Kuntien kokous päätti, että kunnilta pyydetään kannanotto siihen, ovatko ne valmiita

jatkamaan SOTE-kuntayhtymän valmistelua aikaisemmin esitetyn aikataulun

mukaisesti.

Kunnille lähetettävään kannanottopyyntöön täydennetään vielä volyymitietoja sekä

talouden syvempää tarkastelua. Lisäksi tarkennetaan vaihtoehtoja siitä, missä määrin

mahdollisesti perustettavassa sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä voitaisiin

hyödyntää EPSHP:n perussopimusta. Kuntien tulee toimittaa kannanottonsa syyskuun

aikana.

***** KJF 14.8.2019: tarkistamaton muistio

30 § Etelä-Pohjanmaan SOTE

Etelä-Pohjanmaan SOTE-mallia on valmisteltu Kuntajohtajafoorumin (17.5.2019) ja Kuntien

kokouksen (22.5.2019) linjausten mukaisesti. Valmistelussa on myös huomioitu SOTE

maakunnallisen asiantuntijaryhmän (27.5.2019) esitys, jossa oli kaksi vaihtoehtoa: SOTE-


kuntayhtymä tai SOTE-peruspalvelujen kuntayhtymä. SOTE-peruspalvelujen kuntayhtymää ei

mainittu erikseen kuntien kokouksen päätöksessä.

SOTE-kuntayhtymä muodostaisi kokonaisuuden, jossa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon

peruspalvelut, erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus ja pelastuslaitoksen (PELA) toiminnot

samassa päätöksentekojärjestelmässä. SOTE-kuntayhtymässä toteutuisi horisontaalinen ja

vertikaalinen integraatio. Malli edellyttää organisaation toiminta- ja ohjauskulttuurin kehittämistä

vastaamaan uuden SOTE-toimijan perustehtävää.

SOTE-peruspalvelujen kuntayhtymässä olisivat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut

nykyisistä yhteistoiminta-alueista ja peruskunnista. PELA-liikelaitoksen toiminnot olisivat omana

kokonaisuutenaan. Horisontaalinen integraatio ja siihen liittyen palvelukäytäntöjen

yhdenmukaistaminen ja vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen osalta voisi

toteutua EPSHP:n kunnat kattavalla alueella. Vertikaalinen integraatio ei toteutuisi, koska

erikoissairaanhoidon palvelut olisivat edelleen oma päätöksenteon kokonaisuutensa.

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon toiminta ja palvelut sijoittuvat Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan

maakuntien alueille. Palvelujen sijoittuminen SOTE-kuntayhtymän tai SOTE-peruspalvelujen

kuntayhtymän vaihtoehdossa tarkastellaan erikseen huomioiden VN päätös (796/1994)

erityishuoltopiireistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden erillisratkaisun

selvitystyön. Käynnistettävä selvitystyö liittyy pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman

kirjaukseen selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisu

yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä. Selvitystyön

tarkoituksena on huomioida alueen erityispiirteet mahdollisuuksien mukaan sosiaali- ja

terveydenhuollon uudistuksessa ja palveluiden järjestämisessä.

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon

uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalvelujen (sekä pelastustoimen) järjestämisvastuu

kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille, maakunnille. Hallitusohjelman linjausten mukaan

maakunnat toimivat itse myös tuottajina ja tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina.

Yksityinen sekä kolmas sektori toimivat täydentävinä palvelujen tuottajina. Kuntien rooli toimia

palvelujen tuottajina ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta, joka laaditaan vuoden

20191oppuun mennessä. STM (STM/2299/2019) on lähettänyt kunnille kyselyn, jonka vastausaika

on 30.8.2019.

Kuntaliitto tekee vuosittain Kuntapulssi-kyselyjä kulloinkin ajankohtaisista aiheista ja nostaa

kyselytulosten pohjalta kuntakentän tuntoja myös julkiseen keskusteluun. Elokuun 2019 kyselyn

aiheena on pääministeri Antti Rinteen hallituksen 6.6.2019 julkaiseman hallitusohjelman luvun

3.6.1. ”Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus” sisältämät linjaukset käynnistettävästä

uudesta sote-rakenneuudistuksesta. Vastausaika 19.8.2019 mennessä.


Edelliset lähtökohdat huomioiden SOTE-kuntayhtymä vastaa kokonaisintegraation

näkökulmasta kansallisesti tavoiteltavaa kokonaisuutta. Myös NHG:n ja Perlaconin selvitykset

tukevat uuden toimijan pohjaksi SOTE-kuntayhtymämallia. SOTE-peruspalvelujen kuntayhtymä

voisi toimia asteittaisena siirtymisenä SOTE-kuntayhtymään.

Kevään 2019 valmistelun mukaisesti SOTE-kuntayhtymän talousarvion loppusumma sosiaali- ja

terveydenhuollon tehtävien osalta olisi n. 0,8 Mrd€ ja henkilöstömäärä n. 8 500. Palvelurakenne

voidaan muodostaa kootuista ja päivittäispalveluista 1+7 -aluemallin mukaisesti.

Kustannuskehityksen hallinnasta ja tarvittavista toimenpiteistä ovat käytettävissä Perlaconin ja

NHG:n selvitykset. Kuntayhtymän perussopimuksen laatimisessa hyödynnetään EPSHP:n

perussopimuksen uudistaminen ja Y-tunnus lisättynä peruspalveluiden ja PELA-toimintojen

osuudella.

SOTE-kuntayhtymän palvelukokonaisuutta sekä talous- ja henkilöstörakenteen kokonaisuutta on

esitetty tarkemmin liitteessä 1.

Ehdotus:



pyydetään kannanotto siihen, ovatko ne valmiita jatkamaan SOTE-kuntayhtymän tai SOTE-

peruspalvelujen kuntayhtymän valmistelua aikaisemmin esitetyn aikataulun mukaisesti.

Päätös:


pyydetään kannanotto siihen, ovatko ne valmiita jatkamaan SOTE-kuntayhtymän valmistelua

aikaisemmin esitetyn aikataulun mukaisesti.

Kuntien kokous 22.5.2019

2 § Keskustelu ja linjaukset sote-yhteistyöstä

Päätös:

Aiheesta käytiin vilkas keskustelu. Todettiin, että EPSHP:n perussopimuksen uudistamiseen

suhtauduttiin sinänsä positiivisesti. Kriittisesti suhtauduttiin kuitenkin äänileikkurin poistamiseen sekä

sairaanhoitopiirin mahdollisuuteen tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita.

Keskustelun aikana tuotiin esiin, että Etelä-Pohjanmaan uuden sote-toimijan valmistelussa tulee

huomioida kattava liiketoimintasuunnitelma. Kannatettiin myös mallia täysin uuden sote-toimijan

perustamiseksi niin, että sitä ei rakenneta jo olemassa olevan esim. kuntayhtymän päälle.

1) Jatketaan valmistelua EPSHP:n perussopimuksen uudistamiseksi kokouksessa käydyn keskustelun

pohjalta. Jatkovalmistelun jälkeen asia saatetaan kuntien päätettäväksi.

2) Valmistellaan ehdotus uudeksi E-P:n sairaanhoitopiirin kattavaksi koko sosiaali- ja

terveydenhuollon toimijaksi siten, että

I. syyskuussa 2019 kunnat ottavat kantaa toteuttamismalliin,

II. tammikuussa 2020 kunnissa tehdään sitovat päätökset uuden EP-SOTE toimijan

toteuttamisesta

III. uusi toimintamalli käynnistetään 1.1.2021;

3) Muodostetaan uudistushankkeelle poliittinen ohjausryhmä. Kuntajohtajafoorum toimii

operatiivisena ohjausryhmänä.

4) SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä jatkaa uudistushankkeen substanssiryhmänä,

asiantuntijaryhmän kokoonpano päivitetään poliittisen ohjausryhmän toimesta.

KJF 17.5.2019

19 § Etelä-Pohjanmaan SOTE

Etelä-Pohjanmaan SOTEMAKU-kuntajohtajafoorumi päätti 24.10.2018 vapaaehtoisen sote-

kuntayhteistyön selvitystä koskevan suunnitelman teettämisestä konsulttitoimisto Perlaconilla.

Tarkoituksena oli hakea vaihtoehtoisia malleja sen varalle, että sote- ja maakuntauudistus ei

etenisi suunnitellusti, ja samalla saada aineistoa sote-uudistuksen jatkovalmistelulle.

Suunnitelman teettäminen toteutettiin osana EPSOTE-projektia. Projektin kustannuksista

vastaavat Etelä-Pohjanmaan kunnat €/asukas -suhteessa.

Perlacon-selvitys

Selvityksessä esitellään kolme uutta mallia sote-palvelurakenteen kehittämiseksi. Kaksi malleista

pohjaa koko maakunnan sote-integraatioon. Sote-kuntayhtymämallissa yhdistetään kuntien

sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja sairaanhoitopiirin tuottamat palvelut yhdeksi

kokonaisuudeksi. Tätä mallia on käytetty muualla Suomessa esimerkiksi Kainuun ja Pohjois-

Karjalan sekä Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Liikelaitosmallissa kuntien yhteinen liikelaitos

tilaa kaikki sote-palvelut nykyisiltä kunnallisilta palveluntuottajilta. Kolmas malli poikkeaa

edellisistä: siinä yhdistetään vain perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut, mutta

jätetään sosiaalihuollon palvelut kuntien järjestämisvastuulle. Kaikista malleista on tehty riskien

arviointi.

Kaikissa kolmessa mallissa toiminnan laadun parantaminen ja taloudelliset hyödyt pohjautuvat

tuottavuuden kehittämiseen sekä kuntien omistajaohjauksen vahvistamiseen ja

yhteistoimintaan. Tulevaisuuden ongelmia ei voida ratkaista ilman sähköisiä palveluja, tiettyjen

toimintojen keskittämistä ja tiettyjen palvelujen tuottamista nykyistä kevyemmillä rakenteilla sekä

nykyistä pienemmällä henkilökunnalla. Tämä on välttämätöntä, koska henkilökunnan saatavuus

tulee vaikeutumaan.

Raportin laatijat tähdentävät, että huomiota tulee kiinnittää erityisesti siihen, miten kustannukset

ovat kehittyneet sote-kokonaisuuden sisällä, eli millä tavalla kolmen kokonaisuuden,

sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, kustannukset ovat kehittyneet.

Perlaconin selvityksen mukaan sairaanhoitopiirin kustannukset ovat nousseet muita sote-

kustannuksia nopeammin, vaikka palvelujen nykyongelmat ovat vanhustenhuollossa,

perusterveydenhuollon hoitoon pääsyssä ja lastensuojelussa.

Kuntajohtajafoorum 28.3.2019

Kuntajohtajat pitävät tärkeänä sote-yhteistyön jatkamista. Koska hallitusohjelman mukainen

maakunta- ja sote-uudistus kaatui, kunnilla on nyt mahdollisuus rakentaa vapaaehtoista

yhteistyötä. Tarkoituksena on hillitä sote-kustannusten nousua ja parantaa palveluita.

Kuntajohtajat korostavat tarvetta maakunnalliselle sote-yhteistyölle huomioiden maakunnassa

olevat erilaiset järjestämismallit. Kuntajohtajia huolestuttaa erityisesti sote-menojen nopea kasvu

yhdistettynä heikkenevään kuntatalouteen, väestön vähenemiseen ja ikärakenteen muutoksiin.

Kokouksen päätöksen mukaisesti Perlaconin tekemää selvitystä kuntien taloudesta ja

väestörakenteesta sekä sote-menojen kehityksestä esitellään SOTEMAKU-ohjausryhmälle

29.3.2019. Kuntajohtajafoorum käsittelee Etelä-Pohjanmaan SOTE-jatkotyötä kokouksessa

17.5.2019.

SOTEMAKU-ohjausryhmä 29.3.2019

Merkittiin tiedoksi Perlacon loppuraportin luonnos ja käytiin keskustelu siihen tarvittavista

tarkennuksista sekä muista raporttia ja sen tuloksia koskeneista huomioista. Loppuraportti

toimitettiin sen valmistuttua SOTEMAKU-ohjausryhmän jäsenille.

Etelä-Pohjanmaan SOTE-rakenteen valmistelun jatkoa varten sovittiin yhteinen tapaaminen

22.5.2019.

Etelä-Pohjanmaan SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä 17.4.2019 § 17

SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä pitää tärkeänä maakunnallisen vapaaehtoisen sote-

ratkaisun jatkamista. Tässä voidaan hyödyntää EPSOTE-projektia.

SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä näkee, että maakunnallisessa yhteistyössä on hyvä

säilyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus. Myös järjestöjen, yhdistysten ja pk-yritysten

tulee olla kiinteästi mukana sote-palvelujen kokonaisuudessa. Tärkeää on hyödyntää aikaisempi

valmistelu ja tehdyt suunnitelmat (esim. Etelä-Pohjanmaan ikäihmisten yhteen-sovitettu

palvelukokonaisuussuunnitelma) ja edetä nopeasti täytäntöönpanoon. Tietojärjestelmien, -

johtamisen ja -hallinnon rakenteiden kehittämistä on jatkettava. TKI-O -rakennetta maakunnan

sisällä ja ylimaakunnallisesti tulee vahvistaa edelleen.

SOTE-toimijakokonaisuus kevät 2019

Sote-kuntayhtymä: JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Ilmajoen kunta osa

sosiaalihuollon palveluista), Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kuusiokuntien sosiaali- ja

terveyskuntayhtymä, Suupohjan liikelaitoskuntayhtymä

Kunta: Lapua

Vastuukunta: Järvi-Pohjanmaan perusturva, Seinäjoki (Isonkyrön kunnan

perusterveydenhuolto)

Kokonaisulkoistus tai yhteisyritys: Kuusiolinna

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo (toiminta-alue kattaa Etelä-Pohjanmaan maakunnan sekä

seuraavat kunnat/kaupungit: Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia,

Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa ja

Vöyri)

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (toiminta-alue kattaa Etelä-Pohjanmaan

maakunnan ja Isonkyrön kunnan)

Väestökehitys

Etelä-Pohjanmaan väestönlisäys oli vielä 2010-luvun alussa positiivista, mutta tämän jälkeen

väestönlisäys on jäänyt erittäin negatiiviseksi: Vuosien 2017–2018 välillä väkiluku laski jopa 1 200

asukkaalla.

Etelä-Pohjanmaan väestöä on kasvattanut vuosien 2010–2018 aikana ainoastaan

nettosiirtolaisuus; luonnollinen väestönlisäys kääntyi 2010-luvun alun jälkeen negatiiviseksi. Etelä-

Pohjanmaa on kärsinyt koko 2010-luvun merkittävää muuttotappiota.

Etelä-Pohjanmaalla ainoastaan kolmen kunnan väkiluku kasvoi 2010-luvun aikana. Merkittävintä

kasvu oli Seinäjoella ja vähäistä Ilmajoella sekä Lapualla. Näiden kolmen kaupungin

väestönkehitys on kuitenkin ollut 2010-luvun lopulla alkua heikompaa, ja Ilmajoen sekä Lapuan

väkiluku on laskenut viimeisinä tilastovuosina. Voimakkaimmin väkiluku on vähentynyt alueen

pienissä maaseutumaisissa kunnissa Etelä-Pohjanmaan reuna-alueilla.

Käytännössä on havaittu sote-ammattilaisten rekrytoinnin ongelmat, mikä liittyy työvoiman

saatavuuteen ja osaamiseen. Taustalla ovat mm. alueen väestön määrällinen muutos,

työikäisen väestön osuuden pieneneminen ja samanaikainen palvelutarpeiden kasvu.

Työvoimapula on maakunnassa voimakasta erityisesti sote-alalla ja teollisuudessa.

Kuntatalous

Etelä-Pohjanmaan kuntien väestöennuste on käytännössä Seinäjokea lukuun ottamatta

aleneva ja kaikkien kuntien ikärakenne vanhenee. Väestön alenemasta huolimatta

ikääntyminen on niin nopeaa, että sote-kustannusten kasvu asukaspohjaisesti arvioituna ylittää

verorahoituksen kasvun. Tarkastelussa verorahoituksen muutos sisältää sekä Kuntaliiton

tuloveroennusteen toukokuun alussa 2019 että valtionosuuden muutoksen – myös noin miljardin

euron valtionosuuden lisän aiempiin Etelä-Pohjanmaalle tehtyihin arvioihin lisänä. Tämä miljardin

euron lisäys on valtionvarainministeriön kuntaosaston kuntatalousohjelmaan 4.4.2019 perustuva

lisä.

Koko maakunnan alueella verorahoituksen arvioidaan kasvavan noin 280 miljoonaa euroa

vuodesta 2018 vuoteen 2030. Samaan aikaan vuoden 2017 tasoisten sote-kustannusten

arvioidaan kasvavan 370 miljoonaa euroa. Sote-menot kasvavat siis 88 miljoonaa euroa

enemmän kuin vastaavan aikainen verorahoitus. Jotta eroa saataisiin pienennetyksi, pitäisi sote-

palvelurakennetta purkaa samassa tahdissa kuin mikä ihmisen alueelta poistumisen mukaan on

mahdollisuus sopeuttaa rakennetta.

Suurimmat tarpeen muutokset tulevat kunnille, joissa on joko asukasluvun kasvua ja/tai

ikärakenne on vielä nuori. Pieni kasvu tulee kunnille, joissa asukasluku laskee ja väestö on jo

ikääntynyttä.

Eri alueiden toimintamalleja

Uusimaa ja HUS: Uusimaa jaettaisiin viiteen alueeseen (vapaaehtoinen kuntayhtymä),

jotka vastaavat perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, HUS tuottaisi

erikoissairaanhoidon.

Pohjanmaa: Hyvinvointikuntayhtymä (vapaaehtoinen) hyödyntäen Vaasan

sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimusta siten, että kunnat päättävät, miltä

palvelujen osalta ovat mukana hyvinvointikuntayhtymässä (pelkästään ESH-palvelut,

kaikki sote-palvelut). Toiminnan aloitus 2021.

Pirkanmaa: Kuntajohtajat esittävät 29. toukokuuta kokoontuvalle Pirkanmaan sosiaali-

ja terveyspalveluiden ohjausryhmälle, että Pirkanmaan kunnat käynnistäisivät yhteisen

sote-uudistuksen valmistelutyön. Kunnat ovat valmiita myös sote-palveluiden

rakenteelliseen tarkasteluun, ja sote-uudistuksessa voidaan kartoittaa erilaisia

vaihtoehtoja pirkanmaalaisen sote-ratkaisun löytämiseksi. Pirkanmaalla halutaan edetä

sote-palveluiden uudistamisessa vaiheittain huomioiden tulevan hallitusohjelman sisältö.

Kanta-Häme: Hyödynnetään Oma Häme -valmistelutyön tulokset. Keskustelu

tarkentavista reunaehdoista käydään järjestämisvastuullisten organisaatioiden kanssa

selvityksen aikana. Nivottava yhteen sekä kansallisen valmistelun kanssa että

huomioiden maakunnalliset toimet, mm. sairaanhoitopiirin perussopimuksen

muuttaminen. Tavoitetilana, että (vapaaehtoinen) kuntayhtymä voi käynnistää

toimintansa 1.1.2021.

Etelä-Pohjanmaan SOTE-eteneminen

Etelä-Pohjanmaan SOTE-kokonaisuuden maakunnallinen ratkaisu on välttämätön. Maakunnan

nykyisten toimintamallien kokonaisuus ja kustannustehokkuus eivät riitä ratkaisuksi, kun

toimintaympäristö muuttuu (väestömuutokset, kuntien talouden ja tehtävien muutokset) ja

palvelutarpeet kasvavat (NHG-selvitys ja Perlacon-selvitys). I&O- ja LAPE-muutosohjelmissa on

tuotettu käytännön toimintamalleja, joita maakunnan sote-toimijat voivat hyödyntää

välittömästi (esim. selvitys perhehoidon vastuukuntamallin hyödyntämisestä on meneillään).

Aikaisempien selvitysten ja SOTEMAKU-valmistelun perusteella Etelä-Pohjanmaan SOTE-

toteuttamiselle voidaan nähdä seuraavat vaihtoehdot ja eteneminen:

Vaihe 1 – kehitetään erikoissairaanhoidon toimintamallia

EPSHP:n perussopimuksen uudistamisella vahvistetaan kuntien omistajaohjausta ja

laajennetaan se koskemaan tarvittaessa uusia tehtäviä (perusterveydenhuolto,

sosiaalihuolto)

EPSHP:n hinnoittelujärjestelmän uudistaminen (mm. kustannusten seuranta ja laskutus)

kustannustehokkuuden vahvistamiseksi

Vaihe 2 – vaihtoehtoja toteuttaa uusi EP-SOTE -toimija

Toteutetaan uusi sote-toimija EPSHP:n uudistetun perussopimuksen mukaisesti siten, että

kunnat päättävät mitä sote-peruspalveluja kunnan osalta tuotetaan EPSHP-

kuntayhtymässä. Mikäli EPSHP ei tuota kunnalle sote-peruspalveluja, kunta vastaa niistä

nykyisten toimintamallien mukaisesti TAI

Perustetaan uusi sote-kuntayhtymä hyödyntämällä EPSHP:n kuntayhtymää siten, että

uusi kuntayhtymä kattaa kuntien kaikki sote-palvelut TAI

Perustetaan uusi kuntien sote-peruspalvelujen kuntayhtymä ja erikoissairaanhoidosta

vastaa EPSHP TAI

Perustetaan sote-liikelaitos

Harri Jokiranta esittelee kokouksessa tarkemmin eri toimintamalleja ja vaihtoehtoja.

Ehdotus:

Kuntajohtajaforum esittää 22.5. kokoon kutsutulle kuntien kokoukselle, että

1) Toteutetaan EPSHP:n perussopimuksen uudistaminen (asiateksti vaihe 1);

2) Tehdään ehdotus (asiateksti vaihe 2) uudeksi EP-SOTE toimijaksi EPSOTE-projektina siten, että

I. syyskuussa 2019 kunnat ottavat kantaa vaihtoehtoihin,

II. helmikuussa 2020 valitun vaihtoehdon pohjalta kunnissa tehdään sitovat päätökset

uuden EP-SOTE toimijan toteuttamisesta


3) Kuntajohtajafoorum toimii EPSOTE-projektin ohjausryhmänä;

4) SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä jatkaa EPSOTE-projektin substanssiryhmänä,

asiantuntijaryhmän kokoonpano tarkistetaan.

Päätös:

Kuntajohtajafoorum päätti esittää 22.5. kokoon kutsutulle kuntien kokoukselle, että

1) Toteutetaan EPSHP:n perussopimuksen uudistaminen;

2) Valmistellaan ehdotus uudeksi E-P:n sairaanhoitopiirin kattavaksi koko sosiaali- ja tervey-

denhuollon toimijaksi siten, että


II. tammikuussa 2020 kunnissa tehdään sitovat päätökset uuden EP-SOTE toimijan

toteuttamisesta


3) Kuntajohtajafoorum toimii uudistushankkeen ohjausryhmänä;

4) SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä jatkaa uudistushankkeen substanssiryhmänä,

asiantuntijaryhmän kokoonpano päivitetään ohjausryhmän toimesta.

Lisäksi päätettiin, että Harri Jokirannan ja Miska Kaihlamäen työsuhde EPSOTE-projektissa jat- kuu

vuoden 2019 loppuun, mikäli kunnat hyväksyvät kuntajohtajien 17.5.2019 tekemän esi-tyksen

kokouksessaan 22.5.2019. Kirjattiin, että Jokiranta ja Kaihlamäki eivät osallistuneet tämän

asiakohdan käsittelyyn, ja että sihteerinä asiakohdassa toimi Asko Peltola.

SOTE EP

Kuntien sote-kokous 19.8.2019

Harri JokirantaProjektinjohtaja

• SOTE valmistelun aika

• Lyhyt SOTE –historia

• Lyhyt historia EPSOTE toimeenpanoon

• Aikaisemmat linjaukset

• Kuntajohtajafoorumi 17.5.2019

• Kuntien kokous 22.5.2019

• Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä• Perussopimuksen aihio

• Talousraami

• Henkilöstöraami

• Palvelurakenteen raami

• Palveluverkon raami

• Aluekehitystietoja

9.8.2019 2

Lyhyt SOTE historia

• Kehittämisohjelmat: Kansallinen terveyshanke (2002), Sosiaalialan kehittämisohjelma (2003), Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (2007)

• 2005-2011(2016) Paras-hanke

• Kunnille velvoite järjestää perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjalla. Tämän sai täyttää joko kuntaliitoksella tai kuntien välisellä yhteistyöllä

• Vaikutuksina kohtuullisen paljon kuntaliitoksia ja yhteistyöalueita, joista osa jäi kuitenkin pirstaleiseksi, kaikki kunnat eivät myöskään täyttäneet velvoitetta

• 2011 Kuntauudistus

• Hallituksen tavoitteena kuntien määrän raju vähentäminen, “vahvat peruskunnat” vastaamaan perustason terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja osasta erikoissairaanhoitoa

• Kaatui kuntien vastustukseen ja poliittisiin ongelmiin

• 2014 Kaksitasoinen ja yksitasoinen kuntayhtymämalli

• Viiteen sotealueeseen perustunut kaksitasoinen malli, jossa kuntayhtymät olisivat vastanneet myös palveluiden tuottamisesta

• Enintään yhdeksääntoista järjestäjä/tuottajakuntayhtymään perustuva yksitasomalli

• Kaatuivat perustuslaillisiin ongelmiin

• 2015 Maakunta- ja sote-uudistus

• lähtökohtana soten irrottaminen kunnista ja järjestäminen itsehallintoalueiden kautta

• Muotoutui kahdeksantoista tiukasti valtio-ohjatun maakunnan malliksi, jossa valinnanvapaus nousi kriittiseksi pisteeksi sekä poliittisesti että perustuslain näkökulmasta

• Hallituksen aika loppui ja uudistus kaatui keskellä poliittisia ristiriitoja

https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Arto_Haveri_Soten_tulevaisuus_rakennevaihtoehdot_puntarissa_10-5-2019.pdf

9.8.2019 3

https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Arto_Haveri_Soten_tulevaisuus_rakennevaihtoehdot_puntarissa_10-5-2019.pdf

Lyhyt historia EPSOTE toimeenpanoon

• "Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Etelä-Pohjanmaalla - maakunnallinen selvitys" (2012) ja Etelä-Pohjanmaan liiton hallinnoima hanke "Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa" (2013-2014).

• EPSOTE –projekti 2015 syksy• kustannustehokas, vaikuttava sekä asiakas- ja käyttäjälähtöinen SoTe alueen toimintamalli osana kansallista

sosiaali- ja terveydenhuollon reformia

• Maakuntien liitot käynnistävät SOTEMAKU esivalmistelun2016 toukokuu

• Etelä-Pohjanmaan SOTEMAKU-kuntajohtajafoorumi 24.10.2018• Vapaaehtoisen sote-kuntayhteistyön selvitystä koskevan suunnitelman teettäminen konsulttitoimisto

Perlaconilla. Vaihtoehtoisia malleja sen varalle, että sote- ja maakuntauudistus ei etenisi suunnitellusti ja samalla saada aineistoa sote-uudistuksen jatkovalmistelulle. Suunnitelman teettäminen toteutettiin osana EPSOTE -projektia.

• Perlacon selvitys• Sote-kuntayhtymämallissa yhdistetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja sairaanhoitopiirin

tuottamat palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. // Liikelaitosmallissa kuntien yhteinen liikelaitos tilaa kaikki sote-palvelut nykyisiltä kunnallisilta palveluntuottajilta. // Yhdistetään vain perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut, mutta jätetään sosiaalihuollon palvelut kuntien järjestämisvastuulle.

• 8.3.2019: pääministeri Juha Sipilä jätti hallituksensa eronpyynnön• Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanon valmistelu lopetettiin

9.8.2019 4

Lyhyt historia EPSOTE toimeenpanoon

• Kuntajohtajafoorum 28.3.2019• Kuntajohtajat korostavat tarvetta maakunnalliselle sote-yhteistyölle huomioiden maakunnassa olevat

erilaiset järjestämismallit. Kuntajohtajia huolestuttaa erityisesti sote-menojen nopea kasvu yhdistettynä heikkenevään kuntatalouteen, väestön vähenemiseen ja ikärakenteen muutoksiin.

• SOTEMAKU ohjausryhmä 29.3.2019• Merkittiin tiedoksi Perlacon loppuraportin luonnos ja käytiin keskustelu siihen tarvittavista tarkennuksista ja

muista raporttia ja sen tuloksia koskeneista huomioista. Loppuraportti toimitetaan sen valmistuttua SOTEMAKU-ohjausryhmän jäsenille. Etelä-Pohjanmaan SOTE rakenteen valmistelun jatkoa varten sovittiin yhteinen tapaaminen 22.5.2019.

• Etelä-Pohjanmaan SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä 17.4.2019• SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä pitää tärkeänä maakunnallisen vapaaehtoisen sote-ratkaisun

jatkamista. Tässä voidaan hyödyntää EPSOTE-projektia. // säilyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus

• Kuntajohtajafoorum 17.5.2019 • Esitys EPSOTE täytäntöönpanon jatkosta 22.5.2019 kokoukselle

• Maakunnan kuntien kokous 22.5.2019 • Linjaus EPSOTE täytäntöönpanosta kuntajohtajafoorumin esityksen perusteella

9.8.2019 5

EPSOTE toimija valmistelun aikataulu

Toukokuu-elokuu 2019

Jatkovalmistelu EPSOTE toimijaksi

22.5.2019 linjauksin

Elokuu 2019

Vaihtoehdon/vaihto-ehtojen tarkastelu

KJF / Kuntien kokous

Syyskuu 2019

Kuntien kanta EPSOTE toimijan jatkotyöstämiselle

Tammikuu 2020

Kuntien päätös liittymisestä

EPSOTE toimijaan

1.1.2021

Uuden EPSOTE toimijan aloitus

Hallitusohjelman linjaukset

9.8.2019 6

Kuntajohtajafoorum 17.5.2019

Kuntajohtajafoorum päätti esittää 22.5. kokoon kutsutulle kuntien kokoukselle, että

1) Toteutetaan EPSHP:n perussopimuksen uudistaminen;2) Valmistellaan ehdotus uudeksi E-P:n sairaanhoitopiirin

kattavaksi koko sosiaali-ja terveydenhuollon toimijaksi siten, että

I. syyskuussa 2019 kunnat ottavat kantaa toteuttamismalliin, II. tammikuussa 2020 kunnissa tehdään sitovat päätökset uuden

EP-SOTE toimijan toteuttamisestaIII. uusi toimintamalli käynnistetään 1.1.2021;

3) Kuntajohtajafoorum toimii uudistushankkeen ohjausryhmänä;

4) SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä jatkaa uudistushankkeen substanssiryhmänä, asiantuntijaryhmän kokoonpano päivitetään ohjausryhmän toimesta.

9.8.2019 7

Kuntien kokous 22.5.2019

Aiheesta käytiin vilkas keskustelu. Todettiin, että EPSHP:n perussopimuksen uudistamiseen suhtauduttiin sinänsä positiivisesti. Kriittisesti suhtauduttiin kuitenkin äänileikkurin poistamiseen sekä sairaanhoitopiirin mahdollisuuteen tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita.

Keskustelun aikana tuotiin esiin, että Etelä-Pohjanmaan uuden sote-toimijan valmistelussa tulee huomioida kattava liiketoimintasuunnitelma. Kannatettiin myös mallia täysin uuden sote-toimijan perustamiseksi niin, että sitä ei rakenneta jo olemassa olevan esim. kuntayhtymän päälle.

1. Jatketaan valmistelua EPSHP:n perussopimuksen uudistamiseksi kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta. Jatkovalmistelun jälkeen asia saatetaan kuntien päätettäväksi.

2. Valmistellaan ehdotus uudeksi E-P:n sairaanhoitopiirin kattavaksi koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimijaksi siten, että


II. tammikuussa 2020 kunnissa tehdään sitovat päätökset uuden EP-SOTE toimijan toteuttamisesta

III. uusi toimintamalli käynnistetään 1.1.2021

3. Muodostetaan uudistushankkeelle poliittinen ohjausryhmä. Kuntajohtajafoorum toimii operatiivisena ohjausryhmänä.

4. SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä jatkaa uudistushankkeen substanssiryhmänä, asiantuntijaryhmän kokoonpano päivitetään poliittisen ohjausryhmän toimesta.

9.8.2019 8

Rakennemuutoksen ajurit ja keinot

AJURIT

• Palvelutarve kasvaa mutta osaavan työvoiman rekrytointi on vaikeampaa

• Henkilöstökulujen osuus on 60 – 70 % kustannuksista ja kuntatalous heikkenee

• Erikoissairaanhoidon kulujen kasvu

• Tuottavuus paranee, jos pienemmällä työvoimalla voidaan tuottaa tarvittavat palvelut

• Työvoiman luonnollinen poistuma johtuu henkilöstön eläköitymisestä ja vaihtuvuudesta.

KEINOT

• Parannetaan kuntien omistajaohjauksen menetelmiä

• Laaditaan laskentaan perustuva palvelujen tuotantosuunnitelma, jossa määritellään palveluverkon tavoitetila 2030 sekä vaiheittainen eteneminen

• Pidetään saatavuus kohtuullisena lisäämällä liikkuvia ja sähköisiä palveluita

• Tuottavuuden parantamiseksi tehostetaan henkilöstön käyttöä, korvataan vain osa henkilöstön luonnollisesta poistumasta mutta huomioidaan palvelutarpeen kasvu

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen

TULEVAISUUDEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS -OHJELMA• Peruspalvelujen parempi saatavuus, 7:n vuorokauden hoitotakuu (säädetään nopeasti)

• Palvelut sovitetaan yhteen – asiakas saa tarvitsemansa hoidon ja avun yhdestä

paikasta

• Sote-ammattilaisten sujuva työnjako ja moniammatilliset tiimit

• Erikoistason palvelut täydentävät peruspalveluita

• Digitalisaatio tukee toiminnan uudistamista

• Tutkimus- ja kehittämistoiminta vahvistaa sosiaali- ja terveyskeskuksia

SOTE-RAKENNEUUDISTUS

Toimivat sote-

palvelut

uusissa

maakunnissa

Maakuntien monialaisuus / Parlamentaarinen valmistelu

Maakuntien rahoitus / Parlamentaarinen valmistelu

18 maakuntaa, 5 yhteistoiminta-aluetta:

sote-palvelut, pelastustoimi

SOTE-RAKENNEUUDISTUS: HALLITUSOHJELMAN KIRJAUKSET

18 maakuntaa (itsehallintoalueet) ja yhteistyöalueet

• järjestämisvastuu: sote-palvelut ja pelastustoimi

• monialaisuus selvitetään parlamentaarisesti 2020 loppuun mennessä

• sote-erillisratkaisu ja kuntien rooli tuottajana selvitetään 2019 loppuun mennessä

Julkiset palvelut vahvassa roolissa

• Maakunnat tuottavat palvelut pääosin itse, yksityinen ja kolmas sektori täydentävät.

Rahoitusjärjestelmä

• Rahoitusvastuu pääosin valtiolta ja rahoitus perustuu tarvevakioituihin kriteereihin

• Maakuntavero ja monikanavarahoituksen purkaminen selvitetään vuoden 2020 loppuun

mennessä

• Maakuntavero ei saa aiheuttaa verotuksen kiristymistä

Palveluseteli ja henkilökohtainen budjetti

• Valmistellaan palvelusetelilain uudistus ja tehdään linjaukset henkilökohtaisen budjetin

käyttöönotosta sote-uudistuksessa.

Selvitetään ympäristöterveydenhuollon järjestäminen sekä valvonnan ja muiden valtion aluehallinnon

tehtävien uudelleenjärjestelyt.

Vapaaehtoinen kuntayhtymä

• Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä• Muodostetaan uusi SOTE –kuntayhtymä, jossa ovat sosiaali- ja

terveydenhuollon peruspalvelut ja erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus. PELA sijoittuminen kuntayhtymään mahdollista.

• Järjestämistä ja tuottamista ei eroteta.

• Hyödynnetään nykyisen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kuntayhtymän uudistettu perussopimus ja Y –tunnus.

• Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo; VN päätös erityishuoltopiireistä 796/1994.

9.8.2019 12

Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Perussopimus• Perussopimuksessa hyödynnetään EPSHP

perussopimukseen uudistaminen (erillinen päätöspykälä Kuntajohtajafoorum 14.8.2019).• Täydennetään sosiaali- ja terveydenhuollon

peruspalveluja koskevilla lisäyksillä.

• Täydennetään PELAn toimintoja koskevilla lisäyksillä.

• Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo palveluiden osalta huomioidaan VN (796/1994) päätös erityishuoltopiireistä.

9.8.2019 13

Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Talousraami

Talousarvioraami perustuu aikaisemman valmistelun mukaiseen EP:n koetalousarvioon yksiköiden syöttämien vuoden 2019 talousarviolukujen mukaisesti.

Vuoden 2019 luvut on indeksoitu vuosille 2020 ja 2021 kuntien peruspalvelujen hintaindeksillä ja valtiolta siirtyvien toimintojen kustannusvaikutusarvio 6 M€ on vähennetty sote-menoista.

Indeksoituihin vuoden 2021 lukuihin on lisätty arvioidut muutoskustannukset.

9.8.2019 14

SOTE ja PELA palvelujen kustannukset

Selite TA 2019 TA 2020 TA 2021 MuutoskustannuksetMAAKUNTA 2021

Ennaltaehkäisevät palv. 6 843 265 7 016 400 7 193 915 7 193 915

Erikoissairaanhoito 310 389 000 319 308 352 327 468 737 9 000 000 336 468 737

Hyvinvoinnin ja terv.ed. 83 395 85 505 87 668 87 668

Ikäihmisten palv. 148 832 730 152 598 198 156 458 932 3 000 000 159 458 932

Lasten, nuorten ja perh. palv. 51 510 017 52 813 220 54 149 395 54 149 395

Mielenterveyspalv. 12 895 302 13 221 553 13 556 058 13 556 058

Perusterveydenhuolto 96 285 596 98 721 622 101 219 279 5 000 000 106 219 279

Päihdepalvelut 4 504 930 4 618 905 4 735 763 4 735 763

Suunterveydenhuolto 16 477 203 16 894 076 17 321 496 17 321 496

Työikäisten sos.palv. 11 756 353 12 053 789 12 358 750 12 358 750

Vammaisten palvelut 77 806 256 79 774 754 81 793 056 2 000 000 83 793 056

Ympäristöterveydenhuolto 4 791 376 4 912 598 5 036 887 5 036 887

SOTE -palvelut 742 175 423 762 018 971 781 379 935 19 000 000 800 379 935

Valtion maakunnalle allokoidut kustannukset 6 000 000

SOTE -palvelut yhteensä 794 379 935

Pelastustoimi 18 476 900 18 944 366 19 423 658 19 423 658

SOTE -kuntayhtymän palvelut yhteensä 760 652 323 780 963 337 800 803 593 19 000 000 813 803 593

Muutoskustannukset on jyvitetty arviona tehtävittäin vuodelle 2021

(ICT kokonaisuus 9 M€ ja rakennusinvestointien vaikutus 10 M€)

vuodelle 2020 ja vuodelle 2012 huomioitu noin 2 % kustannusnousu

Palkkojen harmonisoinnin vaikutusta lasennassa ei ole huomioitu9.8.2019 15

Sote tehtävien järjestämis- ja tuottamisvastuun kustannusten jakoKustannusten rahoittamiseen on eri ratkaisuja; mm. asukasmäärä, palvelumaksut

• Laskennallinen asukasluvun suhteessa

• Palvelumaksuihin perustuva ennakointi edellyttää uuden toimijan ja toimintaympäristön tarkastelun

• THL sairastavuusindeksien (ikävakioitu) palvelutarpeen ennakointi (dia 15-16).

• Korkein sairastavuus Kauhajoella, Evijärvellä ja Soinissa.

• Matalain sairastavauus Isossakyrössä, Ilmajoella ja Seinäjoella.

• Väestön määrällinen ja demografinen muutos (dia 32).• MDI ennusteen mukaan vuoteen 2040 suurin määrällinen väestö vähenemä olisi

Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän, JIK Peruspalveluliikelaitos-kuntayhtymän ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän alueilla.

• Vastaavasti MDI ennusteen mukaan vuoteen 2040 väestömäärältään kasvava alue olisi Seinäjoen kaupunki.

• Ikääntyminen olisi suurinta Seinäjoella, Kauhajoella, Ilmajoella ja Lapualla

• Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu (dia 17) 1-5/2019 oli 5,5%• Suurinta kustannusten kasvu Evijärvellä, Kuortaneella, Isojoella ja Seinäjoella.

• Pienintä kustannusten kasvu Kauhavalla, Soinissa, Alavudella ja Lapualla.

• Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen palvelutarpeen ennakointi ja vaikutus palvelumaksuihin voi arvioida yhteistoiminta-aluekuntayhtymien ja kuntientalousarvioiden toteutumasta.

9.8.2019 16

THL sairastavuusindeksi kunnittain 2016

© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2019, luettu 2.7.20199.8.2019 17

THL sairastavuusindeksit 2016THL:n

sairastavuus-

indeksi

Aivoveri-

suonitauti-

indeksi

Mielen-

terveys-

indeksi

Sepelval-

timotauti-

indeksi

Syöpä-

indeksi

Tapaturma-

indeksi

Tuki- ja

liikuntaelin-

sairausindeksi

Evijärvi 121,2 152,5 110,6 170,2 116,6 92,8 120,2

Kauhava 113,5 103,4 114,5 110,2 95,2 103,6 135,7

Alajärvi 114,2 104,3 111,8 138,1 80,1 85,0 148,7

Lappajärvi 106,2 71,7 107,0 119,5 86,5 76,4 148,4

Vimpeli 110,8 118,3 103,2 141,2 119,0 96,5 110,1

Alavus 120,7 90,6 123,9 131,0 113,1 92,8 142,9

Kuortane 98,5 72,5 89,1 70,5 117,3 94,3 115,0

Soini 120,1 73,5 115,9 154,7 115,4 139,4 140,3

Ähtäri 109,8 105,3 102,2 100,6 110,1 97,1 128,9

Ilmajoki 97,4 82,7 91,5 131,1 92,8 95,3 95,6

Kurikka 109,8 86,3 108,1 116,8 106,8 100,5 128,1

Isojoki 109,3 122,2 115,1 113,2 100,6 133,0 89,2

Karijoki 107,0

Kauhajoki 121,7 100,1 137,9 105,7 111,5 107,1 131,3

Teuva 108,0 112,9 121,8 113,0 114,5 87,7 90,7

Lapua 103,7 102,3 110,8 91,7 111,1 100,7 99,8

Seinäjoki 99,3 85,5 106,8 90,5 104,8 100,3 88,6

Isokyrö 96,0 65,1 87,3 100,6 104,4 82,1 120,7

EPSHP 107,5 93,4 110,5 108,8 104,6 98,7 114,1

© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2019, luettu 2.7.2019

9.8.2019 18

EPSHP Jäsenkunnilta laskutetut palvelumaksut

9.8.2019 19

Muutos v. 2018 heinäkuusta

Kunta

Palvelumaksut

ja korjaukset

Lääkinnälli-

nen

kuntoutus

Alueellinen

apuväline-

keskus

Erityisvel-

voitemaksu

Ulkopuolel-

ta ostetut

palvelut Ensihoito

Hyvitys esh

ostop. TAYS Euroa %

Euroa /

Asukas

Alajärvi 45 325 0 -20 215 -31 262 102 736 13 883 0 110 468 1,4 % 22

Alavus 326 070 0 -24 898 -39 438 -59 784 14 950 78 216 978 2,9 % 28

Evijärvi 265 596 0 -5 181 -8 050 -68 143 3 473 10 187 705 9,9 % 84

Ilmajoki 516 072 0 -22 940 -32 841 229 901 21 830 88 712 109 7,8 % 60

Isojoki 85 747 0 -3 277 -7 793 102 682 1 853 1 572 180 785 12,5 % 112

Isokyrö 392 048 0 -9 744 -15 236 -33 146 6 308 102 340 332 10,0 % 85

Karijoki 113 475 0 -2 223 -5 428 -11 856 932 300 95 200 8,5 % 154

Kauhajoki 358 914 0 -20 331 -45 858 -202 201 17 256 367 108 147 1,0 % -11

Kauhava 325 098 0 -35 121 -56 226 -252 769 19 718 81 781 0,0 % 13

Kuortane 74 715 0 -7 809 -12 473 144 850 4 451 410 204 144 8,8 % 69

Kurikka 834 958 0 -44 212 -69 016 364 145 28 885 203 1 114 964 6,7 % 63

Lappajärvi 86 087 0 -6 740 -10 772 124 771 5 188 0 198 535 7,8 % 81

Lapua 88 273 0 -28 456 -42 306 -34 828 23 463 10 6 156 0,1 % 4

Seinäjoki 5 348 085 0 -108 325 -142 295 465 397 132 542 951 5 696 355 11,7 % 82

Soini -35 271 0 -4 704 -7 678 -17 548 2 303 48 -62 849 -4,7 % -21

Teuva 318 331 0 -8 143 -18 813 -65 860 5 879 704 232 098 5,6 % 62

Vimpeli 243 210 0 -6 626 -10 870 62 911 3 115 0 291 740 13,6 % 119

Ähtäri 215 072 0 -13 588 -22 821 88 225 5 168 0 272 055 6,6 % 72

Yhteensä 9 601 804 0 -372 535 -579 175 939 484 311 199 4 925 9 905 703 6,6 % 56

Yhteensä % 8,4 -11,5 -6,5 5,6 4,9 -100,0 6,6

Oma toiminta Muutos yhteensä

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö

Arvio vuoden 2018 tasossa SOTE -henkilöstöJIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 698Ilmajoki 33LLKY 742Kauhajoki 31Järvi-Pohjanmaa 411Kaksineuvoinen 662Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä 33Lapuan kaupunki 341Seinäjoki 1 495Isokyrö 81EPSHP 3 276Yhteensä 7 803PELA EP 551Eskoo 384YHTEENSÄ 8 738

Arvio aiemman valmistelun yhteydessä kootuista tiedoista.9.8.2019 20

SOTE kuntayhtymän henkilöstöraami (HTV 2021)

9.8.2019 21Arvio aiemman valmistelun yhteydessä kootuista tiedoista.

Erikoissairaanhoito 2 944

Ikäihmisten palvelut 2 416

Perusterveydenhuolto 1 087

Vammaisten palvelut 723

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 437

Suun terveydenhuolto 217

Ennaltaehkäisevät palvelut 105

Työikäisten sosiaalipalvelut 103

Mielenterveyspalvelut 75

Päihdepalvelut 28

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 5

SOTE yhteensä 8 140

PELA 551

YHTEENSÄ 8 691

SOTE henkilöstövolyymi 2021 arvio (%) palvelualoittain

Arvio aiemman valmistelun yhteydessä kootuista tiedoista.9.8.2019 22

Palvelukokonaisuus

• Jatkotyössä tarkastellaan erikseen palvelukokonaisuudet, palveluketjut sekä palvelujen saatavuus ja palvelujen jakelu aikaisemman valmistelun pohjalta.

• Hyödynnetään palvelujen liikkuvuus, digitalisaatio, keinoäly ja sähköisen asiointi sekä robotisaatio ja kotona käytettävät palvelut.

• Perlacon ja NHG selvitysten arviot huomioiden.

9.8.2019 23

Perlacon ja NHG selvitykset• SOTE –kuntayhtymän toiminnallistaloudellista tarkastelua varten tarvitaan tarkempi

liiketoimintasuunnitelma.

• Perlacon huomiot:

• Vähennetään tehostettua palveluasumista -> 6 %:n tavoite

• Yhdistetään pieniä hoivayksikköjä suuremmiksi ja henkilöstömitoituksen varmistamiseksi

• Lisätään kuntouttavia paikkoja ja seudullisia perhekoteja

• Lisätään senioriasumista ja kehitetään kotihoitoa

• Perustetaan asiakasohjauksen yksiköt ikäihmisille.

• Selvitetään palvelusetelien laajempaa käyttöä ja tuetaan pieniä yrittäjiä

• Parannetaan perheiden ja nuorten palveluja

• Lisätään varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisyä

• Erityis- ja peruspalvelujen työnjako arvioidaan uudelleen

• Eskoon menokehys arvioidaan uudelleen

• Tukipalveluja keskitetään, sähköistetään ja automatisoidaan

• NHG huomiot:

• Ikäihmisten palveluissa tulee keskittyä kotikuntoutukseen, kotihoitoon, palveluneuvontaan ja asumispalvelurakenteeseen (12,5 - 20,7 M€)

• Terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa oleellista on lisätä vaihtoehtoja pth-lääkärivastaanotoille ja pth-osastojaksoille. Kustannussäästöihin päästään lisäämällä perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden määrää ja vaikuttavuutta (5,6 M€)

• Aikuisväestön palveluissa on oleellista tarjota integroitu palvelukokonaisuus ja lisätä matalan kynnyksen palveluita (2,9 M€ )

• Perheiden palveluissa lastensuojelun laitossijoitusten osuutta pienentämällä voidaan saavuttaa pieniä säästöjä (0,6 - 4,0 M€ )

• Vammaispalveluissa säästöjä syntyy laitoshoidon purkamisesta ja palvelurakenteen keventämisestä (5,5 - 9,9 M€)9.8.2019 24

SOTE-palvelurakenneraami

Ympäristö-terveyden-huollon palvelut

Terveyden ja sairaanhoidon palvelut

Ikäihmistenpalvelut

Perhe- ja sosiaali-palvelut

Kootut erityisosaamista edellyttävät palvelut - Erikoissairaanhoito- Sosiaalihuolto

ProfessiokoordinaattoritLääketiedeHoitotiede Sosiaalityö

Kuntoutus- ja palveluohjaus

Tutkimus- ja kehittämis-palvelut


KOOTUT PALVELUT

SOTE Palvelurakenneraami

PÄIVITTÄIS-PALVELUT

Kotona käytettävien palvelujen ja robotisaation osuus kasvaa

Liikkuvat palvelut tuovat asiantuntijan lähelle

ja tukevat päivittäispalvelua

Digitalisaatio, tekoäly ja sähköinen asiointi lisäävät

omaehtoista jasuoraa asiointia

SoTe palvelutKuntien palvelut

Järjestöjen ja yhdistysten toiminta

ja palvelutYksityiset palvelut


Palveluverkon raami 7+1

Aikaisemman valmistelun pohjalta tarkennetaan - palveluluokittelu- palveluprosessit- palveluketjut- vaikuttavuus ja kustannus/hyöty palveluverkon kokonaisuuden määrittelemiseksi


Nykytila (6/2018) terveyskeskukset, sosiaalivirastot, Esh, ensihoito ja Eskoo

Evijärvi

Lappajärvi VimpeliKauhava

Isokyrö Alajärvi

Lapua

Kuortane

Soini

ÄhtäriAlavus

Seinäjoki

Ilmajoki

Kurikka

Teuva

KauhajokiKarijoki

Isojoki

Isokyrö

Terveyskeskus

Terveysasema

Sosiaalivirasto

Sosiaaliasema

Vuodeosasto/vuodeosastoja

ESH Psykiatrinen poliklinikka

Radiologian toimipiste ml. kaikki

Laboratorion toimipiste ml. kaikki

Seinäjoen keskussairaala

Terveyspalvelukeskus

Sosiaalipalvelukeskus

Ensihoidon verkosto

Eskoo


Aluekehitystietoja

9.8.2019 29

Luonnollinen väestön lisäys EPSHLähde: tilastokeskus.fi / Väestörakenne (luettu 6.5.2019)

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Palvelurakenteen kehittäminen, muokkaaminen, . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

9.8.2019 30

9.8.2019 31

Evijärvi

-25,4%

Lappajärvi

-21,6%

Vimpeli

-27,5%

Kauhava

-19,3%

Isokyrö Alajärvi

-21,9%Lapua

-10,9%

Kuortane

-14,6%

Soini

-36,6%

Ähtäri

-22,4%Alavus

-21.3%

Seinäjoki

+6,6%

Ilmajoki

-5,7%

Kurikka

-20,4%Teuva

-25,6%

Kauhajoki

-16,2%

Karijoki

-23,2%

Isojoki

-30,1%

Isokyrö

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen -3 712

Järvi-Pohjanmaan perusturva -3 589

Lapuan kaupunki -1 572

Seinäjoen kaupunki (Isokyrö ei huomioitu) 4 175

Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä -5 027

JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä -4 959

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä -4 374

Sote -toimijan alue väestömuutos 2018-2040

9.8.2019 32

9.8.2019 33

9.8.2019 34

Etelä-Pohjanmaan kuntien väestöennuste on käytännössä Seinäjokea lukuun ottamatta aleneva ja kaikkien ikärakenne

vanhenee. Väestön alenemasta huolimatta ikääntyminen on niin nopeaa, että sote-kustannusten kasvu asukaspohjaisesti

arvioituna ylittää verorahoituksen kasvun. Verorahoituksen muutos sisältää sekä kuntaliiton tuloveroennusteen toukokuun

alussa 2019 että valtionosuuden muutoksen – myös noin miljardin euron valtionosuuden lisän aiempiin Etelä-Pohjanmaalle

tehtyihin arvioihin lisänä. Tämä miljardin euron lisäys on valtionvarainministeriön kuntaosaston kuntatalousohjelmaan 4.4.2019

perustuva lisä.

Koko maakunnan alueella verorahoituksen arvioidaan kasvavan n. 280 miljoonaa euroa vuodesta 2018 vuoteen 2030. Samaan

aikaan vuoden 2017 tasoisten sote-kustannusten arvioidaan kasvavan 370 miljoonaa euroa. Sote-menot kasvavat siis 88

miljoonaa euroa enemmän kuin vastaavan aikainen verorahoitus. Jotta ero saadaan pysymään näin pienenä, pitäisi sote-

palvelurakennetta purkaa samassa tahdissa kuin mikä ihmisen alueelta poistumisen mukaan on mahdollisuus sopeuttaa

rakennetta.

Suurimmat tarpeen muutokset tulevat kunnille, joissa on joko asukasluvun kasvua ja/tai ikärakenne

on vielä nuori. Pieni kasvu tulee kunnille, joissa asukasluku laskee ja väestö on jo ikääntynyttä. Perlacon 11.5.2019

Verorahoituksen muutos (kasvu) Sotemenojen kasvu Verorahoituksen kasvu -

1000 e 2018-2030 2018-2030 sotemenojen kasvu 1000 e

Alajärvi 11 634 16 382 -4 747

Alavus 15 775 21 749 -5 974

Evijärvi 3 167 4 272 -1 105

Ilmajoki 20 137 20 877 -740

Isojoki 2 639 3 334 -695

Isokyrö 4 849 7 264 -2 414

Karijoki 2 142 2 278 -136

Kauhajoki 20 269 25 151 -4 882

Kauhava 15 597 27 889 -12 292

Kuortane 2 682 4 932 -2 250

Kurikka 25 223 36 482 -11 259

Lappajärvi 3 861 5 365 -1 504

Lapua 23 807 28 274 -4 466

Seinäjoki 113 124 137 876 -24 753

Soini 2 634 3 271 -637

Teuva 4 674 8 528 -3 854

Vimpeli 2 285 5 068 -2 783

Ähtäri 7 661 11 363 -3 702

Summa 282 160 370 354 -88 194

Etelä-Pohjanmaalle laskettiin myös koko palvelurakenteeseen perustuva laskelma siitä, kuinka kunnat pystyisivät

sopeuttamaan ei-sote-palvelurakennettaan, jotta soteen varautuminen ei kävisi niin raskaaksi – tämähän tarkoittaa

käytännössä verotuksen tasonmuutosta.

Jos – iso jos – kunnat pystyisivät poliittisin päätöksin sopeuttamaan palvelurakenteensa tarpeen mukaiseksi, selviäisi Alajärvi,

Alavus, Isojoki, Kuortane, Lappajärvi, Soini, Teuva ja Ähtäri nykyisellä verorahoituksellaan, jos ne pystyisivät reagoimaan

väestön muutoksiin. Loput kunnat joutuvat miettimään palvelurakenteen sopeuttamista – esimerkiksi monikuntakeskuksinen

kunta joutuu miettimään esimerkiksi kouluverkkoaan ja perustamaan sekä kouluverkon että muutkin palvelunsa toisenlaiseen

arvioon kuin mihin nyt on poliittisesti päädytty. Seinäjoen tilanne heikkenee kokonaisarviossa siksi, että Seinäjoelle muuttaa

edelleen lisää asukkaita.

Sopeutuksen tarve vähenee kuitenkin lähes 57 miljoonaa euroa. Tämän määrän pitäisi kannustaa kuntia ja erityisesti poliittista

päätöksentekoa miettimään oikeaa tarvetta ja vaadittavia päätöksiä poliittisen tarkoituksenmukaisuuden ja mukavuudenhalun

yli.

Verorahoituksen muutos (kasvu) Nettomenojen tarpeen Verorahoituksen kasvu 2018-2030 -

1000 e 2018-2030 muutos 2018-2030 nettomenojen tarpeen muutos 2018-2030

Alajärvi 11 634 -10 612 1 022

Alavus 15 775 -14 536 1 239

Evijärvi 3 167 -3 446 -279

Ilmajoki 20 137 -22 371 -2 234

Isojoki 2 639 -2 391 247

Isokyrö 4 849 -5 667 -817

Karijoki 2 142 -1 431 711

Kauhajoki 20 269 -22 998 -2 729

Kauhava 15 597 -17 195 -1 598

Kuortane 2 682 -1 868 813

Kurikka 25 223 -27 712 -2 489

Lappajärvi 3 861 -3 482 378

Lapua 23 807 -24 966 -1 159

Seinäjoki 113 124 -139 434 -26 310

Soini 2 634 -2 267 368

Teuva 4 674 -4 243 431

Vimpeli 2 285 -2 724 -439

Ähtäri 7 661 -6 542 1 119

Summa 282 160 -313 886 -31 727

Perlacon 11.5.2019

Lähde: ammattibarometri I/2019

• Osaavan työvoiman saatavuus on heikentynyt Suomessa

• Haasteet vaihtelevat alueittain• Etelä-Pohjanmaalla on maan korkein

työllisyysaste 75,2 (2018) ja matalin työttömyysaste 4,4 % (2018)

• Työvoimapula on maakunnassa voimakasta erityisesti SOTE-alalla ja teollisuudessa

Osaamisen vaje ja rekrytointi

9.8.2019 37

PALVELUJEN KÄYTTÖsosiaali- ja terveydenhuolto

• Lähde: https://proto.thl.fi/tietoikkuna• © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-

2019 (luettu 20.8.2019) https://sotkanet.fi/sotkanet/fi• Poimittu keskeiset terveydenhuollon toimintaa

kuvaavat mittarit• Osa tiedoista vuoden 2018 ennakkotietoja• Indikaattorin numero suluissa tietueen lopussa• Lisätietoja EPSHP:n osalta

http://www.epshp.fi/sairaanhoitopiiri/tietopankki/tilastot_ja_raportit(Linkit sivun vasemmassa laidassa otsikon ”Tilastot ja raportit” alla.)

https://proto.thl.fi/tietoikkuna

https://sotkanet.fi/sotkanet/fi

http://www.epshp.fi/sairaanhoitopiiri/tietopankki/tilastot_ja_raportit

PerusterveydenhuoltoPerusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit /1 000 asukasta (1552)

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäynnit, indeksi (tarvevakiointi) (5271) (2017 tieto)

Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit yht. / 1 000 asukasta (4§137)

PerusterveydenhuoltoPerusterveydenhuollon avohoidon sairaanhoitaja-ja terveydenhoitajakäyntien lukumäärän suhde lääkärikäyntien lukumäärään (5020)

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät / 1 000 asukasta (vuosi 2018 ennakkotieto) (1267)

Avohoito / perusterveydenhuoltoPerusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 1 000 asukasta (1554)

Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) / 1 000 asukasta (1555)

ErikoissairaanhoitoSomaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit 18v. täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä(vuosi 2018 ennakkotieto) (5240)

Somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitopäivät 18 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä(vuosi 2018 ennakkotieto) (5079)

Päivystyskäynnit erikoissairaanhoidossa / 1 000 asukasta (vuosi 2018 ennakkotieto) (5077)

Suun terveydenhuoltoSuun terveydenhuollon käynnit terveyskeskuksissa yhteensä / 1 000 asukasta (2462)

Avohoito / erikoissairaanhoitoErikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13 - 17-vuotiasta (vuosi 2018 ennakkotieto) (2484)

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, psykiatria / 1000 18 vuotta täyttänyttä (vuosi 2018 ennakkotieto) (2482)

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1 000 0 - 12-vuotiasta (vuosi 2018 ennakkotieto) (2483)

Osastohoito / erikoissairaanhoitoPsykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 25 - 64-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä(vuosi 2018 ennakkotieto) (2568)

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 65 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä(vuosi 2018 ennakkotieto) (2914)

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 18 - 24-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä(vuosi 2018 ennakkotieto) (2567)

Ikääntyvien palvelut

4,8

4,8

7,5

8

8,1

8,6

8,9

9

9,1

9,2

9,4

9,5

9,6

9,8

10,3

10,7

11

11,1

11,4

12,3

Isokyrö

Ähtäri

Koko maa

Evijärvi

Teuva

Kauhava

Seinäjoki

Kuortane

Etelä-…

Kurikka

Alajärvi

Alavus

Lappajärvi

Lapua

Ilmajoki

Vimpeli

Soini

Kauhajoki

Isojoki

Karijoki

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestäväestöstä (id:3261)

211,9

264

293,5

401,7

410,7

420,1

436,4

439,4

448,9

502,7

509,8

509,8

546,6

556,6

567,8

616,9

657,7

690,4

967

986,5

Isokyrö

Seinäjoki

Koko maa

Lapua

Ilmajoki

Etelä-Pohjanmaa

Kauhava

Kurikka

Soini

Ähtäri

Evijärvi

Teuva

Kauhajoki

Alavus

Kuortane

Alajärvi

Vimpeli

Lappajärvi

Isojoki

Karijoki

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelujen nettokäyttökustannukset, euroa / asukas (2015-) (id:3773)


103,1

133,9

148,5

176,7

181,9

186,6

206

212,1

224

232,8

257,8

292,8

330,3

340,1

343,4

345,8

403,8

427,4

447

512,8

Lapua

Seinäjoki

Ilmajoki

Koko maa

Vimpeli

Isokyrö

Alajärvi

Etelä-Pohjanmaa

Kurikka

Kauhajoki

Soini

Alavus

Kauhava

Teuva

Kuortane

Ähtäri

Evijärvi

Lappajärvi

Karijoki

Isojoki

Kotihoidon nettokäyttökustannukset, euroa / asukas (id:3768)

Ikääntyvien palvelutOmaishoidon tuen 0 - 64-vuotiaat hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:5122)

0

0,3

0,3

0,4

0,4

0,4

0,5

0,5

0,5

0,5

0,5

0,6

0,6

0,7

0,7

0,7

0,9

1

Ilmajoki

Lappajärvi

Seinäjoki

Koko maa

Etelä-Pohjanmaa

Kauhava

Alavus

Kurikka

Lapua

Vimpeli

Ähtäri

Alajärvi

Isokyrö

Karijoki

Kauhajoki

Kuortane

Teuva

Isojoki

4,9

5,4

5,7

5,9

5,9

6,1

6,9

7,5

7,5

7,7

7,8

8,1

8,3

8,6

9,4

9,4

10,2

10,5

10,9

Koko maa

Evijärvi

Lapua

Alavus

Ähtäri

Seinäjoki

Lappajärvi

Isokyrö

Kuortane

Kurikka

Kauhava

Ilmajoki

Kauhajoki

Vimpeli

Alajärvi

Teuva

Isojoki

Soini

Karijoki

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:3262)


194,5

219,6

238,5

241,7

340,1

368,3

371,2

385,4

399,7

429,6

430

431,8

450

452,4

468,6

480,6

507,2

507,9

513,7

Kuortane

Soini

Alavus

Ähtäri

Teuva

Kauhajoki

Karijoki

Alajärvi

Isokyrö

Kurikka

Isojoki

Vimpeli

Kauhava

Seinäjoki

Koko maa

Lapua

Ilmajoki

Evijärvi

Lappajärvi

Päivystyskäynnit erikoissairaanhoidossa 75 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä (vuosi 2018 ennakkotieto) (id:5070)

3,3

14,3

18,9

20,9

31,6

49,4

53,2

54,1

70,8

74,6

74,9

100,4

112,6

175,9

428,6

512,5

543,1

584,5

0 100 200 300 400 500 600 700

Lapua

Alajärvi

Evijärvi

Kauhava

Lappajärvi

Alavus

Kuortane

Soini

Ähtäri

Kurikka

Teuva

Karijoki

Isojoki

Kauhajoki

Isokyrö

Ilmajoki

Koko maa

Seinäjoki

Päivystyskäynnit perusterveydenhuollossa 75 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä (id:5080)

Lasten ja perheiden palvelut

0

8

15

22

40

50

54

67

69

71

90

104

108

108

127

152

171

197

209

Isokyrö

Kuortane

Alavus

Soini

Karijoki

Ähtäri

Teuva

Isojoki

Koko maa

Kauhajoki

Ilmajoki

Evijärvi

Kauhava

Lappajärvi

Kurikka

Lapua

Vimpeli

Alajärvi

Seinäjoki

Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 000

alle 18-vuotiasta, kunnan kustantamat palvelut v. 2018

0,5

0,9

1

1,1

1,1

1,1

1,2

1,2

1,2

1,5

1,5

1,6

1,7

1,9

0

0

0

0

Isokyrö

Ilmajoki

Kurikka

Lapua

Teuva

Vimpeli

Alajärvi

Kauhava

Soini

Koko maa

Ähtäri

Seinäjoki

Alavus

Kauhajoki

Evijärvi

Isojoki

Kuortane

Lappajärvi

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä

väestöstä v. 2018


16

23

29

34

35

44

57

129

137

185

237

282

290

384

419

421

580

1696

Karijoki

Soini

Kuortane

Isojoki

Vimpeli

Evijärvi

Lappajärvi

Teuva

Isokyrö

Ähtäri

Alajärvi

Alavus

Ilmajoki

Kauhava

Lapua

Kauhajoki

Kurikka

Seinäjoki

Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä v. 2018

2,3

2,9

3,7

3,7

3,7

4,1

4,1

4,4

4,4

4,5

4,5

4,6

5,2

5,3

5,3

5,6

5,8

6,1

6,1

6,5

Isojoki

Karijoki

Alajärvi

Isokyrö

Vimpeli

Evijärvi

Kurikka

Kuortane

Lapua

Kauhava

Lappajärvi

Koko maa

Etelä-Pohjanmaa

Alavus

Teuva

Soini

Seinäjoki

Ilmajoki

Ähtäri

Kauhajoki

Sopimukset lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta ja asumisesta, %

0-17-vuotiaista v. 2018


0

33,4

37,4

47,5

50,1

55,8

73,9

87,5

92,9

94,5

109,6

110

115,6

119,5

120,8

131,6

161,9

171,5

188

206,2

Karijoki

Isokyrö

Kuortane

Lappajärvi

Teuva

Ilmajoki

Kurikka

Alajärvi

Lapua

Vimpeli

Evijärvi

Kauhava

Ähtäri

Etelä-Pohjanmaa

Alavus

Koko maa

Kauhajoki

Seinäjoki

Isojoki

Soini

Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokäyttökustannukset, euroa/asukas

v. 2017 (E-P sis. Isokyrö)

9,3

9,9

10,1

10,3

10,7

27,8

38,3

42,3

44,7

46,5

46,6

51,2

53

54,5

55

59,3

63

63,4

63,4

87,2

Kuortane

Soini

Alavus

Isojoki

Ähtäri

Karijoki

Vimpeli

Alajärvi

Isokyrö

Koko maa

Ilmajoki

Etelä-Pohjanmaa

Kurikka

Lappajärvi

Kauhava

Lapua

Seinäjoki

Kauhajoki

Teuva

Evijärvi

Lastensuojelun avohuoltopalvelujen nettokäyttökustannukset, euroa/asukas v.

2017

Muiden palvelujen käyttö


0

0

0

0

0

0

0

5

5

5

5

17

Alavus

Ilmajoki

Kuortane

Lappajärvi

Soini

Vimpeli

Evijärvi

Isojoki

Isokyrö

Karijoki

Kauhajoki

Teuva

Ähtäri

Alajärvi

Kauhava

Kurikka

Lapua

Seinäjoki

Kehitysvammalaitosten asiakkaat 31.12., kunnan tai kuntayhtymän

tuottamat palvelut

95,1

98,3

101,2

124,6

146,4

151,9

165,2

170,1

171,3

191,4

198

202,4

211,4

219,9

222,9

226,9

229,2

239,1

262,7

285

Soini

Alavus

Kuortane

Ähtäri

Ilmajoki

Lappajärvi

Seinäjoki

Karijoki

Koko maa

Etelä-Pohjanmaa

Vimpeli

Isokyrö

Lapua

Kauhava

Evijärvi

Isojoki

Alajärvi

Kauhajoki

Teuva

Kurikka

Muiden vammaisten palvelujen nettokäyttökustannukset, euroa/asukas v.

2017 (E-P sis. Isokyrö)


9

10

10

11

12

15

15

15

16

16

16

16

17

18

18

19

25

25

31

Koko maa

Ilmajoki

Seinäjoki

Lapua

Evijärvi

Alavus

Kauhava

Ähtäri

Isokyrö

Kurikka

Lappajärvi

Vimpeli

Alajärvi

Kauhajoki

Soini

Kuortane

Isojoki

Teuva

Karijoki

Omaishoidon tuen asiakkaat vuoden aikana / 1000 asukasta v. 2018


2

5

6

6

7

8

14

15

16

20

22

25

Kurikka

Kauhajoki

Koko maa

Seinäjoki

Ilmajoki

Etelä-Pohjanmaa

Kuortane

Kauhava

Lappajärvi

Alavus

Lapua

Isojoki

Psykiatrian kuntoutuskotien asiakkaat 31.12. yhteensä (ei-

ympärivuorokautinen) / 10 000 asukasta v. 2017 (E-P sis. Isokyrö)

4

8

8

9

9

10

11

13

15

20

20

21

Lapua

Koko maa

Alavus

Etelä-Pohjanmaa

Seinäjoki

Kauhajoki

Kurikka

Teuva

Kauhava

Evijärvi

Vimpeli

Alajärvi

Psykiatrian kuntoutuskotien asiakkaat 31.12.

(ympärivuorokautinen) /10 000 asukasta v. 2017 (E-P sis.

Isokyrö)


0

72,4

98,2

100,9

102,7

110,6

128,8

131,6

156,2

162

164,1

166,1

180,5

191,4

200,5

209,2

242,2

267,5

278,9

378

Isokyrö

Soini

Ilmajoki

Alajärvi

Lapua

Karijoki

Vimpeli

Koko maa

Seinäjoki

Etelä-Pohjanmaa

Alavus

Kurikka

Teuva

Kauhajoki

Ähtäri

Lappajärvi

Kuortane

Kauhava

Evijärvi

Isojoki

Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelujen nettokäyttökustannukset,

euroa/asukas v. 2017 (E-P sis. Isokyrö)

KUNTATALOUS JA SOTE


2 975,0

3 070,0

3 228,6

3 229,7

3 465,9

3 486,5

3 579,3

3 712,7

3 824,5

3 828,2

3 867,8

3 886,5

3 910,6

4 021,8

4 055,2

4 094,3

4 199,6

4 233,4

4 356,7

4 832,2

0,0 1 000,0 2 000,0 3 000,0 4 000,0 5 000,0 6 000,0

Seinäjoki

Ilmajoki

Koko maa

Lapua

Isokyrö

EPSHP

Alajärvi

Kauhava

Kauhajoki

Kuortane

Kurikka

Alavus

Vimpeli

Soini

Evijärvi

Lappajärvi

Ähtäri

Teuva

Karijoki

Isojoki

Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset (pl. varhaiskasvatus 2015-), euroa / asukas, 2017

186 464

82 009

60 435

52 051

46 811

45 522

37 469

35 188

24 803

22 306

16 196

13 923

12 856

11 630

10 134

9 819

8 502

5 790

0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 180 000 200 000

Seinäjoki

Kurikka

Kauhava

Kauhajoki

Lapua

Alavus

Ilmajoki

Alajärvi

Ähtäri

Teuva

Isokyrö

Kuortane

Lappajärvi

Vimpeli

Evijärvi

Isojoki

Soini

Karijoki

Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset (pl. varhaiskasvatus 2015-), 1000 euroa, 2017


5

• Kuviossa esitetään alueen kuntien yhteenlasketun verorahoituksen ja sote-kustannusten vuotuiset muutokset.

• Vuonna 2018 verorahoitus laski alueella lähes 20 miljoonaa suhteessa vuoteen 2017

• Vuosina 2019 ja 2021 sote-kustannusten ennakoidaan kasvavan verorahoituksen kasvua nopeammin.

• 2020 kuntien verorahoituksessa merkittävä nousu:

• Valtionosuuksissa kiky-lakien päättyminen, erillinen kompensaatio, indeksikorotusten jäädytyksen päättyminen ja kustannustenjaon tarkistus

• Kunnallisveroissa 2019 kertymäennuste aleni ansiotulojen uudesta ilmoitustavasta johtuen ja siirtyi vuodelle 2020

-40 000

-20 000

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

2017-2018 2018-2019** 2019**-2020** 2020**-2021** 2021**-2022**

Etelä-Pohjanmaan kuntien verorahoituksen ja sote-kustannusten vuotuinen muutos (1000 euroa)

Verorahoituksen muutos Sote-kustannusten muutos

• Alueen kunnissa yleisesti asukasluku laskee ja väestö ikääntyy:

• Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden tarve kasvaa ja toisaalta esimerkiksi sivistyspalveluiden tarve alenee

• Soten tarpeeseen perustuva kustannusten kasvuarvio 2019–2022 on noin 90 miljoonaa euroa. Vastaavana aikana kuntien yhteenlasketun verorahoituksen ennakoidaan kasvavan noin 145 miljoonaa euroa. Soten kasvu vastaa siten 63 % koko alueen verorahoituksen kasvusta.

• Alueen kuntien välillä on suuri hajonta ja osassa kunnista verorahoituksen arvioitu kasvu ei riitä kattamaan sote-palveluiden tarpeen kasvua 2019–2022.

Perlacon 28.8.2019

2019**-2020** 2020**-2021** 2021**-2022**Alajärvi 3 577 368 1 225 Alavus 4 625 1 022 1 437 Evijärvi 1 126 300 280 Ilmajoki 5 619 1 055 2 240 Isojoki 616 -47 60 Isokyrö 1 974 355 435 Karijoki 843 -35 149 Kauhajoki 5 814 703 1 814 Kauhava 6 490 713 1 709 Kuortane 1 342 -49 405 Kurikka 8 436 1 171 2 782 Lappajärvi 1 208 345 461 Lapua 6 548 815 2 212 Seinäjoki 31 608 7 016 12 633 Soini 556 103 210 Teuva 1 611 -3 613 Vimpeli 756 164 168 Ähtäri 1 882 -72 810 Summa 84 630 13 924 29 644

Verorahoituksen muutos (ennuste), 1000 €

Perlacon 28.8.2019

SOTE menojen muutos (ennuste), 1000 €

Perlacon 28.8.2019

2019**-2020** 2020**-2021** 2021**-2022**Alajärvi 936 867 1 034 Alavus 1 271 1 495 1 404 Evijärvi 214 420 261 Ilmajoki 1 351 1 500 1 619 Isojoki 143 199 234 Isokyrö 362 462 479 Karijoki 143 123 159 Kauhajoki 1 784 1 959 1 943 Kauhava 1 548 1 886 1 788 Kuortane 318 325 318 Kurikka 2 310 2 593 2 681 Lappajärvi 299 274 392 Lapua 1 617 1 774 1 770 Seinäjoki 8 349 9 315 9 476 Soini 164 130 210 Teuva 542 560 508 Vimpeli 225 364 332 Ähtäri 661 737 752 Summa 22 236 24 982 25 359

kannanotto etelä-pohjanmaan sote › sites › default › files › sote_linkki.pdf ·...

Documents