kansainvÄlisyyden kahtiajako · 2020-07-28 · no 85 • 29.07.2020 ilkka haavisto suhtautuminen...

No 85 • 29.07.2020

ILKKA HAAVISTO

Suhtautuminen ulkomaailmaan repii suomalaisia erilleen

KANSAINVÄLISYYDEN KAHTIAJAKO

• Lähes kaksi kolmesta (64 %) arvioi, että kansainvälistyminen on perut-tamaton prosessi, jossa Suomen on oltava mukana.

• Aiempaa useampi (40 %) arvioi, että maahanmuuttoa tulisi helpot-taa väestöllisistä syistä, eri mieltä on reilu kolmasosa (35 %).

• 40 prosentin mielestä Suomi on mennyt liian pitkälle mukaan glo-balisaatioon, ja jatkossa maamme pitäisi palata kohti kansallisem-paa taloutta ja politiikkaa. Toista mieltä on hieman harvempi (36 %).

• Neljä kymmenestä (38 %) pitää todennäköisenä, että kriisit joh-tavat globaalin talousjärjestelmän purkautumiseen 2020-luvulla. Joka toinen (49 %) ei tähän usko.

Syvä railo jakaa eri puolueiden äänestäjien näkemyksiä globalisaatiosta, maahanmuu-tosta ja kehitysavusta.

Suomi ei kuitenkaan ole käpertynyt korona-kriisin myötä sisäänpäin. Vaikka kansalaisista hieman aiempaa suurempi osa toivoisi pää-töksenteon siirtämistä enemmän kansallisiin käsiin, suhtautuminen talouden globalisaati-oon on jopa hieman aiempaa avoimempaa.

Kansainvälisen yhteistyön uskotaan tulevina vuosina pikemmin tiivistyvän kuin hajaantu-van. Realismi vaikuttaisikin kuvaavan parhai-ten suomalaisten globalisaatioasenteita.

Suomalaiset asennoituvat kansainvälisyy-teen silti varautuneesti. Erityisesti rajat ylit-tävä solidaarisuus jää heikoksi tarkoitettiin sillä sitten kehitysmaissa asuvien auttamista tai pakolaisten vastaanottamista. Sitä vastoin väestöllisistä tai taloudellisista syistä tapah-tuvaan maahanmuuttoon suhtaudutaan nyt aiempaa myönteisemmin.

ANALYYSI

2

Globalisaation kannalla ovat erityisesti vihreiden kannattajat.

Suomalaiset ovat syvästi jakaantuneita suh-tautumisessaan kansainvälisyyteen, oli sit-ten kyse globalisaatiosta, maahanmuu-tosta tai rajat ylittävästä solidaarisuudesta

maailman huono-osaisimpien auttamiseksi.Jakautuneisuus pomppaa selvästi esiin jo tie-

dusteltaessa kantaa siihen, onko Suomen globa-lisaatiolle avoin linja ollut oikea vai ei. Suomalai-sista 40 prosenttia ajattelee, että Suomi on mennyt liian pitkälle mukaan globalisaatioon ja jatkossa maamme pitäisi palata kohti kansallisempaa talo-utta ja politiikkaa (Kuvio 1).

Toista mieltä asiasta on hieman pienempi joukko (36 %) ja noin neljännes (24 %) ei osaa tai halua ottaa asiaan kantaa. Koko väestön kanta Suomelta toivottuun linjaan jää siis pitkälti avoi-meksi kansan jakaantuessa kahteen, lähes yhtä suureen joukkoon.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimus toteutettiin koronakriisin ollessa pahimmillaan 26.3.2020–3.4.2020. Näin ollen vastaukset kertovat siitä, minkälaisia vaikutuksia koronakriisillä oli suomalaisten asenteisiin.

Ulkoa tullut yhdisti suomalaiset koronake-väänä. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa men-nyt kevät näyttäytyi suurena kansallisen yhtenäi-syyden aikana suhtautumisessa niin politiikkaan kuin talouteenkin. Suomessa päätöksentekijät sai-vat toimilleen suomalaisten vahvan tuen1 ja enem-mistö kansalaisista ilmoitti olevansa valmis uhraa-maan omia etujaan talouteen syntyneiden vaurioi-den korjaamiseksi. 2

Globalisaatiota koskevissa asenteissa taas havai-taan hienoinen siirtymä kohti leiriä, joka toivoo ainakin jonkinasteista vetäytymistä globalisaati-osta. Samalla pari vuotta jatkunut kehitys kohti globalisaatiomyönteisempää suhtautumista on pysähtynyt.

Vastausten väestöryhmittäiset erittelyt paljas-tavat huomattavia mielipide-eroja, jotka kasva-vat suuriksi puolueiden äänestäjäryhmien välillä (ks. Kansainvälisyys polarisoi äänestäjiä rajusti ss. 4–6.). Perussuomalaisia äänestävistä neljä viidestä (79 %) siirtyisi kohti kansallisvetoisempaa taloutta ja politiikkaa.

Selkeimmin globalisaation kannalla ovat vih-reitä (68 % eri mieltä) ja kokoomusta (58 %) äänes-tävät (vastausten kaikki väestöryhmittäiset eritte-lyt löytyvät erillisestä Kuvioliitteestä).

Vaikka ryhmien kannat ovat etäällä toisistaan, eivät ne kuitenkaan ole viime vuosina havaittuja kärjistyneempiä. Itse asiassa ne ovat hieman lähentyneet toisiaan. On mahdollista, että nyt havaittu muutos selittyy pandemian aiheuttamalla säikähdyksellä: globalisaati-oon verraten suopeasti suh-tautuvien väestöryhmien kannat ovat nyt muut-tuneet aavistuksen varautuneemmiksi. Kehitys muistuttaa paljon muutosta, joka on nähty suoma-laisten suhtautumisessa EU-jäsenyyteen ja yhteis-valuutta euroon.3

Globalisaatiokielteisyys on vaimentunutKokonaisuutena edellä havaittu asennemuu-

tos on vähäinen, eikä se tarkoita, että Suomi olisi käpertymässä kuoreensa tai kääntämässä sel-käänsä globalisaatiolle. Tätä tulkintaa tukee myös se, että perinteisesti nuiva suhtautuminen talou-den globalisaatioon on muuttunut aiempaa avoi-memmaksi.

Nyt kolmannes (33 %) ajattelee, että kansainvä-lisen talouden globalisaatio johtaa hyvinvoinnin maailmanlaajuiseen lisääntymiseen (Kuvio 2). Toi-

KUVIO 1. ”Suomi on mennyt liian pitkälle mukaan globalisaatioon, jatkossa maamme pitäisi palata kohti kansallisempaa taloutta ja politiikkaa” (%)

Kevät 2020

Syksy 2018

Talvi 2017

Talvi 2016

Talvi 2015

Talvi 2014

0 25 50 75 100

17

13

14

18

15

13

23

24

31

30

34

35

24

21

16

17

17

20

24

29

30

24

26

23

12

13

10

10

8

8

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ

JOKSEEN-KIN ERIMIELTÄ

TÄYSINERI

MIELTÄ

VAI-KEA

SANOA

"SUOMI ON MENNYT LIIAN PITKÄLLE MUKAAN GLOBALI- SAATIOON, JATKOSSA MAAMME PITÄISI PALATA KOHTI KANSALLISEMPAA TALOUTTA JA POLITIIKKAA" (%).

Kuvio v18.

kuvio1

3

Globalisaatio voi myös tuoda

työpaikkoja.

sella kannalla on neljäsosa (26 %). Pitkällä aikavä-lillä suomalaisten käsitys talouden globalisaation hyödyistä on vahvistunut selvästi, mutta vallitseva kanta on yhä epätietoisuus. Peräti neljä kymme-nestä (41 %) ei osaa tai halua ottaa asiaan kantaa.

Vaikka yhdenkään väestöryhmän enemmistö ei torju väittämää globalisaation hyödyllisyydestä, enemmistö hyväksyy sen vain 18–25-vuotiaiden (52 %) sekä kokoomusta (56 %) ja RKP:tä (52 %) äänestävien ryhmissä.

Suomalaisten suhtautuminen globalisaatioon taloudellisena ilmiönä on aina ollut epäilevää. Glo-balisaation hyödyt eivät ole näyttäytyneet kansa-laisille ilmiselvinä. Globalisaatio on nostanut lähes miljardi ihmistä absoluuttisesta köyhyydestä maa-ilmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä. Suoma-laisille se on taas näkynyt yhä kehittyneempien elektroniikkatuotteiden ja muiden kulutustavaroi-den edullisuutena kaupoissa. Silti ilmiön molem-minpuolista hyödyllisyyttä ei ole helppo hahmot-taa – etenkin, kun globalisaatioon on liitetty myös paljon varjopuolia.

Kouriintuntuvasti globalisaation haitat ovat tulleet suomalaisille esille tapauksissa, joissa tuotantoa on Suo-messa lakkautettu ja siirretty muihin maihin. Tämä niin sanotun Kiina-ilmiön leimaama skeptinen perus-asennoituminen talouden globali-

saatioon pätee yhä. Enemmistön (54 %) mielestä globalisaatio merkitsee sitä, että halpatyövoiman maat vievät Suomesta enenevästi työpaikkoja (Kuvio 4). Toista mieltä asiasta on neljännes (24 %).

Vaikka huoli työpaikkavuodosta on edelleen laajaa, on se kuitenkin vähentynyt rutkasti, yli 15 prosenttiyksikköä, viimeisten kymmenen vuo-den aikana. Merkillepantavaa on myös, ettei huoli globalisaation vaikutuksista työllisyyteen kasva, vaikka huoli taloudesta ja työllisyydestä on ylei-sesti kasvussa. EVAn Arvo- ja asennetutkimuk-sessa kansainvälinen talouskriisi maailmalla on noussut suomalaisten tärkeimmäksi huolenai-heeksi.4

Kyse saattaa olla sitä, että globalisaation pelin henki – maiden välinen keskinäisriippuvuus ja kova kilpailu – on vuosien saatossa tullut tutuksi. Globalisaatio vie työpaikkoja, mutta se voi myös tuoda niitä, edellyttäen, että vienti vetää ja Suomi pärjää kovassa kilpailussa investoinneista.

Peruutusvaihdetta ei oleSuomalaiset ajattelevat varsin laajalti, että kan-

sainvälistymiskehitys on fakta, jota vastaan on turha pyristellä. Noin kaksi kolmesta (64 %) ajat-telee, että koska kansainvälistyminen on peruut-tamaton ja maailmanlaajuinen prosessi, Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla avoimesti mukana tässä kehityksessä (Kuvio 5). Toisella kan-nalla on viidennes (19 %).

Käsitys kansainvälistymisen väistämättömyy-destä ei ole juuri muuttunut 1990-luvun alusta ja se jaetaan verraten laajalti useimmissa väestöryh-missä. Näkyvimmän poikkeuksen toiseen suun-taan tekevät perussuomalaisten kannattajat, joista vain kolme kymmenestä (29 %) yhtyy väittämään.

Tulos ei sinänsä mittaa myönteisyyttä globali-

KUVIO 2. ”Kansainvälisen talouden ns. globalisaatiokehitys johtaa hyvinvoinnin maailmanlaajuiseen lisään- tymiseen” (%)

Kevät 2020

Talvi 2017

Talvi 2013

Talvi 2009

Syksy 2007

Syksy 2006

Syksy 2005

Syksy 2004

Syksy 2003

Syksy 2002

Syksy 2000

0 25 50 75 100

7

7

3

4

5

4

5

4

5

4

3

26

23

21

20

20

20

22

18

17

16

17

41

39

40

40

37

43

40

45

44

44

43

20

22

27

27

27

24

22

23

22

25

27

6

8

9

10

11

9

11

11

12

11

10

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

"KANSAINVÄLISEN TALOUDEN NS. GLOBALISAATIOKEHI- TYS JOHTAA HYVINVOINNIN MAAILMANLAAJUISEEN LI- SÄÄNTYMISEEN" (%)*.

VAI-KEA

SANOA

Kuvio v31.

kuvio2

4

E roja suhtautumisessa kansainvälisyyteen eri väestöryhmien välillä selvitettiin faktorianalyy-sillä, jossa vastaukset esitettyihin asenneväittä-

miin pelkistyivät kahteen ulottuvuuteen (Taulukko 1). Näistä ensimmäistä kutsutaan tässä yhteydessä

”solidaarisuudeksi”, sillä siihen hakeutuvat kaikki maahanmuuttoon ja kehitysapuun liittyvät väittämät. Toinen ulottuvuus kokoaa sisäänsä kaikki globalisaa-tioon liittyvät väittämät. Tämän muuttujan nimeksi sopii ”globalisaatio”.

Väestöryhmien väliset suhtautumiserot tulevat näkyviin asennekartalla (Kuvio 3), jossa ryhmien sijaintipisteet kuvaavat niiden välisiä asenne-eroja sekä toisiinsa että koko väestön keskimääräisiin näkemyksiin. Akseleiden leikkauspiste kuvaa väes-tön keskimääräistä asennetta. Se on lievästi globa-lisaatiomyönteistä mutta solidaarisuuden suhteen selvästi varautunutta.

Erivärisillä pisteillä kuvattujen väestöryhmien suu-ret faktoripistemäärät solidaarisuuden ulottuvuudella kuvaavat keskimääräistä myönteisempää suhtautu-mista pakolaisten vastaanottamiseen, kehitysavun lisäämiseen ja maahanmuuttoon. Pienet pistemää-rät puolestaan edustavat torjuvampaa suhtautumista näihin. Vastaavasti suuret pistemäärät globalisaation ulottuvuudella kuvaavat väestöryhmien keskimää-räistä myönteisempää, pienet pistemäärät taas kiel-teisempää asennoitumista globalisaatioon.

VIHREIDEN JA PERUSSUOMALAISTEN ÄÄNES-TÄJÄT VASTAKOHTIA

Näkemyserot repeävät räikeiksi, kun suhtautumista kansainvälisyyteen tarkastellaan poliittisen suuntau-tumisen mukaan.

Lähes jokaisen puolueen äänestäjäryhmälle piirtyy omaleimainen profiili ja useimpien äänestäjäryh-

KANSAINVÄLISYYS POLARISOI ÄÄNESTÄJIÄ RAJUSTI

1

* Mitä suuremman latauksen muuttuja saa, sitä enemmän se selittää kyseisen faktorin vaihtelua.

TAULUKKO 1. Kansainvälisyyteen suhtautumisen perusulottuvuudet ja niiden faktorilataukset*

"Solidaarisuus" "Globalisaatio"

Vaikka Suomen on osaltaan kannettava vastuuta sodan ja vainon kohteeksi joutuneista pakolaisista, viime vuosien suuruinen maahanmuutto on liikaa

Kehitysapua ulkomaille ei pitäisi lisätä niin kauan kuin kotimaassa on avun tarvetta

Kehitysmaiden auttamiseksi olen valmis tinkimään omasta elintasostani

Miten viime vuosien pakolaiskriisi Euroopassa on muuttanut omaa suhtautumista Suomeen tapahtuvaan maahanmuuttoon

Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista

-0,848

-0,830

0,819

0,795

0,683

Kansainvälisen talouden ns. globalisaatiokehitys johtaa hyvinvoinnin maailmanlaajui-seen lisääntymiseen

Koska kansainvälistyminen on peruuttamaton ja maailmanlaajuinen prosessi, Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla avoimesti mukana tässä kehityksessä

Suomi on mennyt liian pitkälle mukaan globalisaatioon, jatkossa maamme pitäisi pala-ta kohti kansallisempaa taloutta ja politiikkaa

Globaalisaatio merkitsee sitä, että ns. halpatyövoiman maat vievät Suomesta eneneväs-ti työpaikkoja

-0,458

0,825

0,720

-0,699

-0,602


TAULUKKO 2. Arvioidun kansainvälisen kehityksen perusulottuvuudet ja niiden faktorilataukset*

"Paikallisuus"

Turismi ja matkustaminen vapaa-ajalla vähenee

Muutto suurkaupunkeihin hidastuu

Globaali talousjärjestelmä alkaa purkautua ja maat siirtyvät omavaraisem-paan talouteen

Perheiden ja lähiyhteisöjen merkitys lisääntyy

Matkustaminen työasioissa vähenee pysyvästi

Kansalliseen huoltovarmuuteen aletaan kiinnittää enemmän huomiota

Kansallisvaltioiden merkitys vahvistuu suhteessa ylikansallisiin tahoihin (EU, YK jne)

Ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja pandemiat johtavat kansainvälisen yh-teistyön tiivistymiseen

Kansainvälinen iImastopolitiikka lamautuu

Konfliktit maailmalla lisääntyvät valtioiden kilpaillessa resursseista

Talouskasvu kiihtyy, kun yritykset muuttavat toimintatapojaan perinpoh-jaisesti

Ilmastotavoitteet saavutetaan, koska ihmiset liikkuvat ja kuluttavat vä-hemmän

Suurten teknologiayhtiöiden asema markkinoilla vahvistuu entisestään

Internetin ja tietoverkkojen merkitys kasvaa kaikilla elämänalueilla

Siirtolaisuuden paine kehittyneisiin maihin kasvaa

0,635

0,632

0,632

0,591

0,520

0,504

0,495

0,470

0,637

-0,628

-0,555

0,489

0,477

0,708

0,677

0,568

"Kansainvälinenyhteistyö"

"Teknologia"

Suomalaiset ovat syvästi jakaantuneita suhtautumisessaan talouden globalisaa-tioon, maahanmuuttoon sekä kehitysapuun. Kannat kansainvälisyyteen eriävät äärimmilleen politiikan jakolinjojen mukaan. Lähes jokaisen puolueen äänestäjä-ryhmällä on omaleimainen suhtautuminen kansainvälisyyteen.

5

mien väliset erot sekä toisiinsa että väestöön keskimää-rin venyvät erittäin suuriksi. Seuraavassa käydään läpi yhdeksän eduskuntapuolueen äänestäjäryhmät myöntei-simmin kansainvälisyyteen suhtautuvasta torjuvimmin suhtautuvaan. Kannattajaryhmät on järjestetty niiden kummallakin ulottuvuudella saamien faktoripisteiden summan mukaisesti.

1. Vihreitä äänestävät ovat kokonaisuutena kansain-välisyyteen kaikkein myönteisimmin suhtautuva väes-töryhmä. He suhtautuvat globalisaatioon väestön kes-kiarvoa myönteisemmin, mutta karkaavat solidaarisuu-dessa huippukorkeille lukemille erittäin vahvan maahan-muutto- ja kehitysapumyönteisyytensä vuoksi. Samalla vihreät asemoituvat hyvin kauas väestön keskimääräi-sestä suhtautumisesta rajat ylittävään solidaarisuuteen.

2. RKP:n kannattajat suhtautuvat sekä globalisaati-oon että solidaarisuuteen selvän myönteisesti. Ryhmän globalisaatiomyönteisyys on toiseksi vahvinta kaikista väestöryhmistä, mutta suhtautuminen rajat ylittävään solidaarisuuteen on paljon hillitympää kuin vihreillä.

3. Vasemmistoliittoa äänestävät suhtautuvat globalisaa-tioon samalla tavalla kuin väestö keskimäärin, mutta ryhmän hyvin korkeat lukemat solidaarisuudessa nosta-vat ryhmän kolmannelle sijalle. Ryhmä sijoittuu lähelle vihreiden äänestäjiä ja samalla kauas väestön keskimää-räisistä käsityksistä – ja vielä kauemmas työväestöstä, josta puolueen kannatus menneinä vuosina kumpusi.

4. Kokoomuksen kannattajien suhtautuminen globa-lisaatioon on myönteisyydessään omilla lukemillaan, mutta solidaarisuudessa ryhmä päätyy selkeästi torju-

6

valle puolelle, hyvin lähelle miesten ja vähemmän kou-lutetun työväestön suhtautumistapaa. Kokonaisuutena ryhmä asennoituu omaleimaisesti ja etäisyys kaikkiin muihin väestöryhmiin jää suureksi.

5. SDP:n kannattajien suhtautuminen globalisaatioon heijastaa väestön keskimääräistä suhtautumista, mutta kohoaa sitä selvästi solidaarisemmaksi.

6. Keskustaa äänestävät ovat ainoana puolueiden kan-nattajaryhmänä lähellä väestön keskimääräistä suhtau-tumista, kuitenkin hieman keskimääräistä globalisaati-omyönteisemmällä puolella.

7. Kristillisdemokraattien kannattajien suhtautuminen kansainvälisyyteen kääntyy torjuvaksi erittäin voimak-kaan globalisaatiovastaisuuden vuoksi. Kristillisdemo-kraatteja äänestävien sijaintia leimaa koko tutkimuk-sen vahvin globalisaatiokielteisyys yhdistettynä erittäin vahvaan solidaarisuuteen, joka näkyy erityisesti reilusti keskimääräistä suopeampana suhtautumisena kehitys-apuun ja myös pakolaisiin.

8. Liike Nytin äänestäjät suhtautuvat globalisaatioon varsin myönteisesti, mutta suhtautuminen solidaari-suuteen on nuivaa. Ryhmän erittäin pienen koon vuoksi sitä koskeviin tuloksia on pidettävä suuntaa antavina.

9. Perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat kansain-välisyyteen johdonmukaisen torjuvasti. Heidän suhtau-tumisensa globalisaatioon on hyvin kriittistä ja huippu-alhaiset lukemat solidaarisuudessa ovat kuin peilikuva vihreiden asenteista. Samalla tavalla ajattelevia ryhmiä ei juuri löydy kummastakaan ulottuvuudesta – ainoan poikkeuksen tekevät vielä hieman globalisaatiokriitti-semmin ajattelevat kristillisdemokraatit.

KONSENSUKSEN SAAVUTTAMINEN VOI OLLA VAIKEAA

Kuuluminen tietyn puolueen äänestäjäryhmään kertoo paljon siitä, miten suomalainen suhtautuu globalisaati-oon ja rajat ylittävään solidaarisuuteen. Kansainvälisyy-teen liittyvät kysymykset ovatkin poliittisille puolueille ilmeisen tärkeitä profiilikysymyksiä, joilla ne houkut-televat itselleen äänestäjiä. Kehityksen kääntöpuolena voi kuitenkin olla yhteisen konsensuksen saavuttami-sen vaikeutuminen politiikassa, kun väestön kannat polarisoituvat.

Äänestäjäryhmistä on vaikea löytää edes jokseen-kin samanmielisten koalitioita. Niitä näyttäisi olevan tällä hetkellä vain kaksi, jotka molemmat muodostuvat tämänhetkisten hallituspuolueiden kannattajista. Kartan yläosassa vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat ovat verraten lähellä toisiaan ja hieman keskemmältä löytyy SDP:n, keskustan ja RKP:n kannattajien kolmio. Nämä kaksi blokkia ovat kuitenkin etäällä toisistaan. Keskiryh-mien kolmiosta on osapuilleen yhtä pitkä kokoomuksen äänestäjiin kuin kartan ylälaidan punavihreään akseliin.

SUHTAUTUMINEN SOLIDAARISUUTEEN JAKAA SUKUPUOLIA

Äänestäjäryhmien polarisaatioon verrattuna muiden väestöryhmien näkemykset eivät poikkea toisistaan kovin paljon. Kartta kertoo, että suomalaiset ajattelevat iästä, koulutustasosta tai sosioekonomista asemasta riippu-matta suhteellisen samalla tavoin sekä rajat ylittävästä solidaarisuudesta että globalisaatiosta. Eri demografiset

väestöryhmät ryhmittyvät kartan keskikohdan ympärille suhteellisen tiiviiksi ryppääksi.

Asenteet solidaarisuuteen ja globalisaatioon korreloi-vat keskenään jossain määrin, kun pisterypäs kerään-tyy vinosti oikealle ylös suuntaavan suoran ympärille. Tällaista yhteyttä ei kuitenkaan havaita kahden suu-rimman väestöryhmän, naisten ja miesten, kohdalla. Sukupuolet eivät eroa suhtautumisessaan globalisaati-oon, mutta solidaarisuudessa naisten ero miehiin piir-tyy suurehkoksi.

Työntekijöiden, työttömien, matalasti koulutettujen ja keski-ikäisten suomalaisten kohdalla suhtautumi-nen sekä globalisaatioon että solidaarisuuteen on kes-kimääräistä varautuneempaa. Vastaavasti sekä suhtau-tuminen globalisaatioon että solidaarisuuteen on kes-kimääräistä vahvempaa akateemisesti koulutettujen, parhaassa sosioekonomisessa asemassa olevien sekä nuorten keskuudessa.

7

Kevät 2020

Talvi 2017

Talvi 2013

Talvi 2009

Syksy 2007

Syksy 2006

Syksy 2005

Syksy 2004

Syksy 2003

Syksy 2002

Syksy 2000

0 25 50 75 100

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

17

21

21

23

26

24

21

25

26

20

17

37

38

46

47

40

39

44

43

38

41

35

22

17

17

16

17

20

19

19

19

22

25

19

19

14

11

14

14

14

11

14

15

19

5

5

2

2

3

3

3

2

3

2

5

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

VAI-KEA

SANOA

"GLOBALISAATIO MERKITSEE SITÄ, ETTÄ NS. HALPATYÖ- VOIMAN MAAT VIEVÄT SUOMESTA ENENEVÄSTI TYÖ- PAIKKOJA" (%).

-

Kuvio v46.

kuvio3

Kevät 2020

Syksy 1992

Syksy 1990

0 25 50 75 100

21

27

34

43

33

34

17

17

16

13

16

12

6

8

4

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

VAI-KEA

SANOA

Kuvio v42. "KOSKA KANSAINVÄLISTYMINEN ON PERUUTTAMATON JA MAAILMANLAAJUINEN PROSESSI, SUOMELLA EI OLE MUU- TA MAHDOLLISUUTTA KUIN OLLA MUKANA TÄSSÄ KEHI- TYKSESSÄ" (aiempi muoto: mennä avoimesti mukaan tähän kehitykseen; %).

kuvio4

KUVIO 4. ”Globalisaatio merkitsee sitä, että ns. halpatyövoiman maat vievät Suomesta enenevästi työpaikko- ja” (%)

KUVIO 5. ”Koska kansainvälistyminen on peruuttamaton ja maailmanlaajuinen prosessi, Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla avoimesti mukana tässä kehityksessä” (%)

Koronan toivotaan vähentävän kuluttamistaGlobalisaatio on lisännyt kiistatta hyvinvointia, mutta myös luonnonvarojen kulutusta, matkustamista ja päästöjä. Suoma-laiset soimaavatkin itseään ja muita liiallisesta kuluttamisesta ja matkustamista. Seitsemän kymmenestä (69 %) toivoo, että koronavirusepidemia olisi alku kehitykselle, jonka myötä kuluttaminen ja matkustaminen vähenisivät pysyvästi (Kuvio 6). Eri mieltä on vain 17 prosenttia.

Enemmistö kaikissa väestöryhmissä toivoisi kulutuksen ja matkustamisen kääntyvän laskuun. Voimakas periaatteellinen kanta on sikäli kiinnostava, että käytännössä selvä enemmistö ei kuitenkaan usko näin tapahtuvan (Ks. Kuvio 12 jäljempä-nä). Ilmeistä ristiriitaa asenteissa selittänee suomalaisten erittäin syvä huoli ympäristöstä, joka on tullut esille EVAn arvo- ja asennetutkimuksissa kautta vuosikymmenten. a Ympäristö ja luonto ovat suomalaisille itsearvoisen tärkeitä.

Tuloskokonaisuuden voi tulkita tarkoittavan, että suomalaiset toivovat kehitystä, jossa elintason ja hyvinvoinnin kehitty-minen saataisiin kytkettyä irti luonnonvarojen kulutuksen kasvusta. Tästä kertoo myös se, että samaan aikaan suomalaiset ovat hyvin huolissaan myös talouden tulevasta kehityksestä ja ovat jopa valmiita uhraamaan omia etujaan sen eteen, että talouden pyörät saadaan jälleen pyörimään. b Tämä ei onnistu, elleivät kysyntä ja kuluttaminen käänny kasvuun. Lisäksi olemme innokkaita matkustajia. Suomalaiset tekivät vuonna 2019 ulkomaille yli 8 miljoonaa vapaa-ajan matkaa ja kohtei-den kirjo on koko ajan laajentunut yhä globaalimmaksi. c

Kevät 2020

0 25 50 75 100

32 37 13 12 5

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

VAI-KEA

SANOA

Kuvio v26. "TOIVON, ETTÄ KORONAVIRUSEPIDEMIA ON ALKU KEHI- TYKSELLE, JONKA MYÖTÄ KULUTTAMINEN JA MATKUSTA- MINEN VÄHENISIVÄT PYSYVÄSTI" (%).

kuvio5

KUVIO 6. ”Toivon, että koronavirusepidemia on alku kehitykselle, jonka myötä kuluttaminen ja matkustaminen vähenisivät pysyvästi” (%)

a Ks. Metelinen (2020b) & (2020c).b Ks. Metelinen (2020a).c Tilastokeskus (2020).

8

saatiokehitystä kohtaan, sillä osa saattaa pitää kan-sainvälistymistä ongelmallisena, mutta silti väistä-mättömänä kehityskulkuna. Näin ajattelevien mie-lestä Suomi on ajopuu, joka ajelehtii globalisaation virran mukana kykenemättä juuri vaikuttamaan kehitykseen.

Rajat ylittävä solidaarisuus koetuksellaVaikka globalisaatioasenteissa nähdään talou-

den kohdalla pieni muutos hyväksyvämpään suuntaan, jää suomalaisten sympatia maailman vähäosaisimpia kohtaan aiempaa vähäisemmäksi. Neljännes (24 %) ilmoittaa olevansa valmiita tin-kimään omasta elintasostaan kehitysmaiden aut-tamiseksi (Kuvio 7a). Enemmistö (51 %) kuiten-kin torjuu ajatuksen. Vertailu yli vuosikymmenten kertoo, että pitkällä aikavälillä asenteet kehitys-maita kohtaan ovat muuttuneet selvästi kovem-miksi.5

Mielipiteet polarisoituvat voimakkaasti erityi-sesti puolueiden äänestäjäryhmien välillä. Vih-reiden äänestäjät jäävät yksin ainoaksi ryhmäksi, jonka enemmistö (59 %) ilmaisee tinkimisvalmi-utta kehitysmaiden hyväksi. Keskimääräistä laa-jempaa solidaarisuutta kehitysmaita kohtaan osoittavat myös vasemmistoliiton (50 %) ja kris-tillisdemokraattien (46 %) äänestäjät sekä opiske-lijat (42 %) ja RKP:n kannattajat (40 %).

Tinkimisvalmius on liki olematonta perussuo-malaisia (2 %) ja Liike Nytiä (8 %) äänestävien parissa, mutta solidaarisuus jää huomattavan alhaiseksi myös kokoomuksen kannattajien (12 %), ammattikoulun käyneiden (14 %) ja työnteki-jöiden (17 %) parissa.

Mielipiteiden jakautumisen logiikka säilyy pit-kälti ennallaan, kun kysymyksenasettelu käänne-tään ja sitä kärjistetään asettamalla Suomalaisten ja kehitysmaiden asukkaiden avuntarve vastak-kain. Yli kuusi kymmenestä (62 %) ajattelee, ettei kehitysapua ulkomaille pitäisi lisätä niin kauan kuin kotimaassa on avun tarvetta (Kuvio 7b). Nel-jännes (26 %) lisäisi kehitysapua joka tapauksessa.

Enemmistö liki kaikissa väestöryhmissä aset-taisi Suomessa asuvat etusijalle. Omille lukemil-leen nousevat perussuomalaisia (93 %) ja Liike Nytiä (89 %) äänestävät. Ainoat väestöryhmät, joissa enemmistö ei näe kotimaista avun tarvetta esteenä kehitysavun lisäämiselle ovat vihreiden (61 %) ja kristillisdemokraattien kannattajat (53 %).

Maahanmuuttokriittisyys laantunutSolidaarisuuden notkahduksesta huolimatta

kansainvälisyyttä koskeva asennekehitys ei koko-naisuutena katsoen ole muuttunut aiempaa varau-tuneempaan suuntaan. Sen lisäksi, että talouden globalisaatio nähdään aiempaa vähemmän kiel-teisenä, myös viime vuosia hallinnut varovainen maahanmuuttomyönteisuuden kasvu jatkuu.

Nyt 40 prosenttia helpottaisi ulkomaalaisten Suomeen muuttoa maamme väestön ikääntymi-sen ja uhkaavan vähentymisen vuoksi (Kuvio 8). Reilu kolmannes (35 %) ei olisi valmis höllentä-mään maahanmuuton kriteerejä.

Asenteet muuttuvat nyt neljäntenä mittausker-tana peräkkäin kohti maahanmuutolle suopeam-paa suuntaa. Maahanmuuttomyönteisyys on kas-vanut vuosien 2015–2016 pakolaiskriisin jälkeen hitaasti mutta varmasti noin kymmenellä prosent-

Kevät 2020Syksy 2005Syksy 1984


0 25 50 75 100

5

7

13

37

26

31

19

27

24

25

21

22

24

29

24

13

12

10

25

25

20

18

28

24

26

13

20

8

14

13

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

A)

VAI-KEA

SANOA

B)

"KEHITYSMAIDEN AUTTAMISEKSI (aik: Suomen kehitysavun lisää- miseksi) OLEN VALMIS TINKIMÄÄN OMASTA ELINTASOSTANI" (%)

"KEHITYSAPUA ULKOMAILLE EI PITÄISI LISÄTÄ NIIN KAUAN KUIN KOTIMAASSA ON AVUN TARVETTA" (%).

kuvio6 (uus)

Kuvio v48.

Kuvio v33.



0 25 50 75 100

5

7

13

37

26

31

19

27

24

25

21

22

24

29

24

13

12

10

25

25

20

18

28

24

26

13

20

8

14

13

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

A)

VAI-KEA

SANOA

B)



kuvio6 (uus)

Kuvio v48.

Kuvio v33.



0 25 50 75 100

5

7

13

37

26

31

19

27

24

25

21

22

24

29

24

13

12

10

25

25

20

18

28

24

26

13

20

8

14

13

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

A)

VAI-KEA

SANOA

B)



kuvio6 (uus)

Kuvio v48.

Kuvio v33.

b. ”Kehitysapua ulkomaille ei pitäisi lisätä niin kauan kuin kotimaassa on avun tarvetta” (%)

a. ”Kehitysmaiden auttamiseksi (aik: Suomen kehitysavun lisäämiseksi) olen valmis tinkimään omasta elintasostani” (%)

KUVIO 7. Suhtautuminen kehitysmaiden auttamiseen

9

tiyksiköllä. Maahanmuuttokielteisyys (jakauman oikea laita) on laantunut sitäkin enemmän.

Pontta tälle kehitykselle on saattanut antaa viime aikojen keskustelu Suomen väestön ikäänty-misestä ja erittäin alhaisesta syntyvyydestä. Koro-nakriisissä ja rajojen sulkeutuessa paljastui myös, kuinka riippuvaisia muualta maahamme tulevasta työvoimasta jotkut taloutemme toimialat tosiasi-assa ovat.

Myös pitkällä, yli 20 vuoden aikavälillä, asen-nekehitys on kulkenut hitaasti kohti lisääntyvää maahanmuuttomyönteisyyttä. Muutos on kuiten-kin ollut erittäin verkkaista. Se on ollut myös pol-veilevaa, mikä heijastaa maahanmuuton nousua yhdeksi 2000-luvun politiikan keskeiseksi aihepii-riksi.6

Vuosituhannen vaihteen jälkeen asenteet kul-kivat hyvin torjuvasta ilmapiiristä kohti lisäänty-vää avoimutta, mutta alkoivat tiukentua uudel-

leen finanssikriisin jäl-keen vuonna 2009. Asen-teet palasivat hetkeksi vuosituhannen alkuvuo-sien uralleen, mutta kään-

tyivät pian uudelleen kriittisempään suuntaan. Vii-meisin maahanmuuttokriittisyyden huippu ajoit-tuu talven 2016 mittaukseen, joka tehtiin koko Euroopan laajuisen suuren pakolaiskriisin aikaan.

Pakolaisiin suhtaudutaan kriittisemmin

Turvapaikanhakijoiden vyöry loi kuvan maa-hanmuuton hallitsemattomuudesta, mikä säi-käytti suomalaiset. Vain 10 prosenttia arvioi nyt, että pakolaiskriisi muutti omaa suhtautumista Suomeen tapahtuvaan maahanmuuttoon myön-teisemmäksi (Kuvio 9). Enemmistö (53 %) katsoo pakolaiskriisin muuttaneen omaa suhtautumista maahanmuuttoon kriittisemmäksi.

Aiemmat EVAn Arvo- ja asennetutkimukset kertovat, että suomalaiset haluavat tehdä selkeän eron työperäisen ja humanitäärisen, pakolaisuu-den perusteella tapahtuvan maahanmuuton välil-le.7 Kun kysymystä maahanmuutosta lähestytään pakolaisuuden näkökulmasta, pitääkin enemmistö (55 %) viime vuosien suuruista maahanmuuttoa liiallisena (Kuvio 10). Toista mieltä on reilu nel-jännes (27 %).

Kannoissa pakolaisuuteen ei ole käytännössä tapahtunut muutosta viime mittauksesta. Maa-hanmuuttoasenteiden muuttuminen kokonaisuu-dessaan hieman myönteisempään suuntaan selit-tyy lähinnä sillä, että maahanmuuton lisäämistä väestöllisistä syistä vastustavien osuus on kutistu-nut lähelle kolmasosaa. Maahanmuutto kuitenkin polarisoi väestön kantoja voimakkaasti.

Mielipiteet jakautuvat ensi sijassa poliittisen kannan mukaan. Jako tapahtuu kolmeen ryhmään,

Kevät 2020

Talvi 2019

Syksy 2018

Talvi 2017

Talvi 2016

Talvi 2015

Talvi 2014

Talvi 2013

Talvi 2012

Talvi 2011

Talvi 2010

Talvi 2009

Syksy 2006

Syksy 2004

Syksy 2002

Syksy 2000

Syksy 1998

0 25 50 75 100

10

8

7

5

5

5

5

6

6

5

5

6

6

7

6

6

4

30

31

30

28

26

24

24

26

26

20

20

23

29

26

23

22

15

26

25

21

23

17

22

26

23

26

19

26

22

22

23

21

22

20

20

18

25

26

32

33

31

29

27

31

28

31

27

28

29

29

33

15

18

16

19

20

16

15

16

16

25

21

18

15

17

21

21

28

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

VAI-KEA

SANOA

"MAAMME VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN JA UHKAAVA VÄHEN- TYMINEN EDELLYTTÄVÄT ULKOMAALAISTEN SUOMEEN MUUTON HELPOTTAMISTA" (%).

Kuvio v49.

kuvio7

KUVIO 8. ”Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista” (%)

Maahanmuuttokielteisyys on laantunut.

10

KUVIO 9. ”Miten viime vuosien pakolaiskriisi Euroopassa on muuttanut omaa suhtautumista Suomeen tapahtuvaan maahanmuuttoon" (%)

KUVIO 10. ”Vaikka Suomen on osaltaan kannettava vastuuta sodan ja vainon kohteeksi joutuneista pakolaisista, viime vuosien suuruinen maahanmuutto on liikaa” (%)

Kevät 2020Talvi 2017

0 25 50 75 100

3

4

7

8

34

32

2

1

24

26

29

29

PALJON MYÖN-

TEISEM-MÄKSI

HIEMAN MYÖN-

TEISEM-MÄKSI

HIEMAN KRIITTI-

SEM-MÄKSI

PALJON KRIITTI-

SEM-MÄKSI

PYSYNYT ENNALL./EI MUU-TOSTA

EI OSAA SA-NOA

Kuvio 12t. MITEN VIIME VUOSIEN PAKOLAISKRIISI EUROOPASSA ON MUUTTANUT OMAA SUHTAUTUMISTA SUOMEEN TAPAHTU-VAAN MAAHANMUUTTOON (%).

kuvio 8

Kevät 2020

Syksy 2018

Talvi 2017

0 25 50 75 100

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

31

29

33

24

24

27

18

19

16

16

19

16

11

8

8

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

VAI-KEA

SANOA

Kuvio v38. "VAIKKA SUOMEN ON OSALTAAN KANNETTAVA VASTUU- TA SODAN JA VAINON KOHTEEKSI JOUTUNEISTA PAKO- LAISISTA, VIIME VUOSIEN (aiemmin: NYKYISEN) SUURUI- NEN MAAHANMUUTTO ON LIIKAA" (%).

kuvio8

joista selkeän maahanmuuttomyönteisiä ovat vih-reiden, vasemmistoliiton sekä RKP:n äänestä-jät. Perussuomalaisia ja Liike Nytiä8 äänestävät ovat avoimen kielteisiä maahanmuutolle. SDP:n, kokoomuksen, keskustan ja kristillisdemokraat-tien kannattajat ovat puolestaan melko lähellä väestön keskimääräistä suhtautumista, toisin hie-man erilaisin painotuksin (Ks. erillinen artikkeli Kansainvälisyys polarisoi äänestäjiä rajusti ss. 4–6).

Odotukset peilaavat asenteitaSuomalaisten globalisaatiota, maahanmuuttoa

ja kehitysapua koskevat asenteet heijastelevat odo-tuksia, joita suomalaiset liittävät tuleviin vuosiin. Yhtäältä lähellä tapahtuva päätöksenteko koros-tuu, mutta toisaalta globaalin talousjärjestelmän uskotaan säilyvän. Odotuksissa näkyy myös pelko uudesta siirtolaisaallosta.

Osana kevään 2020 EVAn Arvo- ja asennetutki-musta kysyttiin 15 eri mahdollisen yhteiskunnalli-sen kehityskulun kohdalla, mitä suomalaiset pitä-vät todennäköisenä seuraavien kymmenen vuoden aikana. Koronakriisin ajankohta on tutkimukselli-sesti mielenkiintoinen, koska syvät yhteiskunnal-liset kriisit saattavat muuttaa maailmaa ja myös kansalaiset ovat herkistyneitä antamaan näkemyk-siään tulevasta.

Kansainvälistä kehitystä koskevien odotusten tuloskokonaisuus (Kuvio 12) kertoo, että suoma-laisten jalat pysyvät maan pinnalla kriisin hetkel-

läkin. Maailmanmenon ei uskota muuttuvan radi-kaalisti 2020-luvulla. Kaikkein todennäköisimpinä pidetään kehityskuluja, jotka liittyvät rajojen ulko-puolelta tuleviin uhkakuviin. Epätodennäköisim-miksi puolestaan arvioidaan kehityskulut, joissa tapahtuisi järisyttäviä muutoksia yksilöiden ja yri-tysten käyttäytymisessä.

Teknologian merkityksen arvioidaan korostu-van. Peräti 92 prosenttia arvioi internetin ja tieto-verkkojen merkityksen kasvavan kaikilla elämän-alueilla. Koronakriisissä suomalaiset näkivät omin silmin, kuinka paljon päivittäisestä arjesta, töistä, koulusta, tapaamisista ja kokouksista aina ruoka-ostoksiin asti on tarvittaessa mahdollista siirtää verkkoon. Samalla paljastui, kuinka paljon tekno-logian hyödyntämiseen liittyviä mahdollisuuksia on käden ulottuvilla.

Digitalisaatiota koskevien odotusten valossa ei ole yllättävää, että kolme neljästä suomalaisesta (75 %) pitää todennäköisenä, että suurten tekno-logiayhtiöiden asema markkinoilla vahvistuu enti-sestään.

Niin optimistisia suomalaiset eivät kuitenkaan ole, että odottaisivat muutoksen kiihdyttävän talouskasvua, kun yritykset muut-tavat toimintatapojaan perinpohjai-sesti. Tällaista kehitystä pitää toden-näköisenä vain kolme kymmenestä (29 %), ja enemmistö (51 %) hylkää tällaisen optimismin.

Maailman keskinäisriippuvaisen talousjärjes-telmän ei liioin arvella suuremmin muuttuvan.

Paljon arjesta on siirrettävissä verkkoon.

11

V äestöryhmien välisiä painotuseroja tulevaa koske-vissa arvioissa saadaan esille faktorianalyysillä, joka etsii arvioiden keskinäiset riippuvuudet ja

pelkistää ne laajemmiksi asennoitumiskokonaisuuk-siksi. Analyysissä kansainvälisiä kehityskulkuja koskeva kysymyssarja (ks. Kuvio 12) tiivistyy kolmeen ulottu-vuuteen, joista tässä tarkastellaan lähemmin kahta. Ensimmäinen käsittelee kansainvälisen yhteistyön (tai globaalisuuden), toinen paikallisuuden (tai lokaalisuu-den) kehittymistä tulevaisuudessa.

Kansainvälisen yhteistyön ulottuvuudella voimak-kaimmin latautuvat kehityskulut edustavat monenvä-lisen yhteistyön myönteisestä kehitystä maailmassa. Paikallisuuden kärkikehitykset taas peilaavat käsi-tyksiä matkustamisen ja muuttoliikkeiden hidastu-misesta ja omavaraisuuden merkityksen kasvusta (ks. Taulukko 2).

Kun eri väestöryhmien kummallakin ulottuvuudella saamat faktoripistemäärät esitetään asennekartalla,

päästään vertailemaan eri ryhmien tulevaisuuden kehitystä koskevien arvioiden suhteellista voimak-kuutta ja suuntaa (Kuvio 11). Selkeyden vuoksi tar-kastelu rajoittuu vain puolueiden äänestäjäryhmiin sekä sukupuoliin, joiden kohdalla arvioissa on eni-ten vaihtelua. Useimmat demografiset väestöryhmät sijoittuvat sinisen ovaalin sisälle, hyvin lähelle toi-siaan ja kartan keskipistettä, joka heijastaa väestön arvioita keskimäärin.

Kartta kertoo, että useimmat väestöryhmät näke-vät kansainvälistymiskehityksen kiikkulautana, jossa kansainvälisen yhteistyön vahvistumisen uskotaan johtavan paikallisuuden heikkenemiseen ja päin-vastoin.

Vasempaan yläruutuun sijoittuvat perussuoma-laisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien äänestä-jät, jotka arvioivat keskimääräistä vahvemmin, että 2020-luvulla paikallisuus vahvistuu ja kansainvä-linen yhteistyö heikkenee. Näitä kolmea puoluetta

GLOBALISTIT JA LOKALISTIT

1


TAULUKKO 1. Kansainvälisyyteen suhtautumisen perusulottuvuudet ja niiden faktorilataukset*

"Solidaarisuus" "Globalisaatio"

Vaikka Suomen on osaltaan kannettava vastuuta sodan ja vainon kohteeksi joutuneista pakolaisista, viime vuosien suuruinen maahanmuutto on liikaa

Kehitysapua ulkomaille ei pitäisi lisätä niin kauan kuin kotimaassa on avun tarvetta

Kehitysmaiden auttamiseksi olen valmis tinkimään omasta elintasostani

Miten viime vuosien pakolaiskriisi Euroopassa on muuttanut omaa suhtautumista Suomeen tapahtuvaan maahanmuuttoon

Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista

-0,848

-0,830

0,819

0,795

0,683

Kansainvälisen talouden ns. globalisaatiokehitys johtaa hyvinvoinnin maailmanlaajui-seen lisääntymiseen

Koska kansainvälistyminen on peruuttamaton ja maailmanlaajuinen prosessi, Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla avoimesti mukana tässä kehityksessä

Suomi on mennyt liian pitkälle mukaan globalisaatioon, jatkossa maamme pitäisi pala-ta kohti kansallisempaa taloutta ja politiikkaa

Globaalisaatio merkitsee sitä, että ns. halpatyövoiman maat vievät Suomesta eneneväs-ti työpaikkoja

-0,458

0,825

0,720

-0,699

-0,602


TAULUKKO 2. Arvioidun kansainvälisen kehityksen perusulottuvuudet ja niiden faktorilataukset*

"Paikallisuus"



Globaali talousjärjestelmä alkaa purkautua ja maat siirtyvät omavaraisem-paan talouteen



Kansalliseen huoltovarmuuteen aletaan kiinnittää enemmän huomiota

Kansallisvaltioiden merkitys vahvistuu suhteessa ylikansallisiin tahoihin (EU, YK jne)

Ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja pandemiat johtavat kansainvälisen yh-teistyön tiivistymiseen



Talouskasvu kiihtyy, kun yritykset muuttavat toimintatapojaan perinpoh-jaisesti

Ilmastotavoitteet saavutetaan, koska ihmiset liikkuvat ja kuluttavat vä-hemmän




0,635

0,632

0,632

0,591

0,520

0,504

0,495

0,470

0,637

-0,628

-0,555

0,489

0,477

0,708

0,677

0,568

"Kansainvälinenyhteistyö"

"Teknologia"

Useimmille suomalaisille kansainvälistymiskehitys on kiikkulauta, jossa kansain-välisen yhteistyön vahvistumisen uskotaan kytkeytyvän paikallisuuden heikkene-miseen – tai päinvastoin. Väestöryhmien arviot maailman todennäköisestä kehityk-sestä tulevaisuudessa ovat varsin lähellä toisiaan, mutta myös painotuseroja löytyy.

12

kannattavat uskovat keskimääräistä vahvemmin tule-vaisuuden olevan lokaali.

Kansainvälinen yhteistyön vahvistumiseen ja paikal-lisuuden heikkenemiseen taas uskovat keskimääräistä enemmän SDP:tä, kokoomusta, vihreitä ja Liike Nytiä äänestävät. Nämä neljä kannattajaryhmää kallistuvat selkeästi globaalisuuteen. Lisäksi ne muodostavat tii-viin ryppään, mikä kertoo ryhmien tulevaisuusarvioiden olevan pitkälti yhteneväiset. Näistä pienen välimatkan päässä sijaitsevat vasemmistoliittoa äänestävät, jotka ennakoivat keskimääräistä vahvemmin paikallisuuden heikkenemistä, mutta joiden käsitys kansainvälisen yhteistyön kehityksestä vastaa väestön keskiarvoa.

Keskustaa äänestävät ovat poikkeuksellisesti toisinajat-telijoita. He vannovat samaan aikaan sekä lokaalisuuden että globaalisuuden nimeen. Ryhmän kannat poikkea-vat selvästi sekä väestön että muiden puolueiden kan-nattajien valtavirrasta. Keskustan kannattajat torjuvat käsityksen, jonka mukaan paikallisuuden vahvistumisen pitäisi liittyä kansainvälisen yhteistyön heikkenemiseen.

13

Yhdeksän kymmenestä (91 %) kyllä katsoo, että kansalliseen huoltovarmuuteen aletaan tulevai-suudessa kiinnittää kaikkialla enemmän huomi-ota, mutta suomalaiset eivät usko globaalin kau-pan ja talouden alasajoon. Alle neljä kymmenestä (38 %) uskoo, että globaali talousjärjestelmä alkaa purkautua ja maat siirtyvät omavaraisempaan talo-uteen. Selvästi useampi (49 %) torjuu olettaman.

Kriisit luovat painetta yhteistyölleSuomalaiset arvelevat, että maailma kulkee

2020-luvullakin kriisistä toiseen. Pandemia toi jo keskuuteemme globaalin talouskriisin, ja myös ilmastonmuutos sekä hallitsematon siirtolaisuus koetaan edelleen uhkina. EVAn koronakevään Arvo- ja asennetutkimuksessa suomalaiset nime-sivät juuri nämä neljä, talouskriisin, uudet pande-miat, uuden siirtolaisaallon ja ilmastokriisin suu-rimmiksi uhkakuvikseen.9

Peräti kolme neljästä (77 %) arvelee, siirtolaisuu-den paineen kehittyneisiin maihin kasvavan ja liki kaksi kolmesta (63 %) uskoo, että konfliktit maa-ilmalla lisääntyvät valtioiden kilpaillessa resurs-seista.

Verraten moni (47 %) uskoo, että maailma on kulkemassa suuntaan, jossa kansallisvaltioiden merkitys vahvistuu suhteessa ylikansallisiin tahoi-hin kuten EU:hun tai YK:hon.

Samalla suomalaiset kuitenkin uskovat myös valtioiden välisen yhteistyön jatkuvan. Selvä enemmistö (61 %) katsoo, että ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja pandemiat johtavat kansainvä-lisen yhteistyön tiivistymiseen ja vain kolmannes (33 %) näkee, että kansainvälinen ilmastopolitiikka lamautuisi 2020-luvulla. Selvästi useampi (51 %)

uskoo kansainvälisen ilmastopolitiikan pysyvän voimissaan.

Elämänmeno muuttuu vain vähänKoronakriisissä on arvioitu, että se saattaisi joh-

taa muuttaa elämäntapoja siten, että matkustami-nen vähenisi ja vastaavasti lähiyhteisöjen merki-tys korostuisi. Tämä saattaisi vaikuttaa myös sii-hen missä ihmiset asuvat. Digitalisaatio vähentäisi painetta muuttaa kaupunkeihin ja maallemuutto yleistyisi. Tällaisia visioita maalla asumisen ja pai-kallisuuden uudesta vahvistumisesta ovat korona-kriisin aikana esittäneet niin media kuin tutkijat-kin.10

Peräti kolme neljästä (77 %) katsookin, että lähi-tulevaisuudessa perheiden ja lähiyhteisöjen merki-tys lisääntyy ja enemmistö (57 %) uskoo matkus-tamisen työasioissa vähenevän pysyvästi. Tämän laajemmin suomalaiset eivät kuitenkaan oikein usko elämänmenon muuttuvan.

Vähemmistö (46 %) otaksuu turismin ja vapaa-ajan matkustamisen vähenevän ja hieman use-ampi (49 %) ei usko tähän kehityskulun. Kolmas-osa (32 %) uskoo, että muutto suurkaupunkeihin hidastuu, mutta selvähkö enemmistö (58 %) ei pidä tätä todennäköisenä. Kaikkein vähiten suomalai-set uskovat, että edessä olisi suuri elämäntapojen hidastuminen kohti ekologista haavekuvaa, jossa ilmastotavoitteet saavutetaan, koska ihmiset liik-kuvat ja kuluttavat vähemmän. Tähän uskoo vain reilu neljännes (26 %) ja liki kaksi kolmesta (64 %) ei pidä sitä todennäköisenä.


Kansalliseen huoltovarmuuteen aletaan kaikkialla kiinnittää enemmän huomiota





Ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja pandemiat johtavat kv. yhteistyön tiivistymiseen


Kansallisvaltioiden merkitys vahvistuu suhteessa ylikansall. tahoihin (EU, YK jne.)


Globaali talousjärjestelmä alkaa purkautua, maat siirtyvät omavar. talouteen



Talouskasvu kiihtyy, kun yritykset muuttavat toimintatapojaan perinpohjaisesti

Ilmastotavoitteet saavutetaan, koska ihmiset liikkuvat ja kuluttavat vähemmän

0 25 50 75 100

49

44

27

25

22

13

11

14

10

9

7

6

7

3

3

43

47

50

52

53

50

50

43

37

37

31

27

25

26

23

3

4

13

8

13

14

11

6

22

5

13

16

11

20

10

4

5

8

13

10

20

22

30

26

39

38

43

43

41

48

1

1

1

2

2

3

6

7

5

10

11

8

15

10

16

Kuvio 9.

EIOSAA

SANOA

EI KOVINTODENNÄ-

KÖISTÄ

HYVINTODENNÄ-

KÖISTÄ

EI LAIN-KAAN TO-DENNÄK.

MELKO TODEN-

NÄKÖISTÄ

KRIISIEN VAIKUTUS MAAILMAAN: KUINKA TODENNÄKÖISENÄ NÄKEE ERILAISTEN KEHITYSKULKUJEN ETENEMI-SEN SEURAAVIEN 10 VUODEN AIKANA (tekstejä osin lyhennetty, %).

kuvio10

KUVIO 12. "Kuinka todennäköisenä näkee erilaisten kehityskulkujen etenemisen seuraavien 10 vuoden aikana" (%)

14

Oma huomen valoisa, maailman hämärä

Odotukset tulevasta vaihtelevat sen mukaan, arvioidaanko omaa vai muiden tulevaisuutta. Suo-malaisten oma tulevaisuus näyttää valoisalta, maa-ilman synkältä.

Suomen tulevaisuuden suhteen kansalaiset ovat pessimistisempiä kuin 1980-luvulla.

Suomalaisista 72 prosenttia suhtautuu optimis-tisesti, 14 prosenttia pessimistisesti omaan henki-lökohtaiseen tulevaisuuteensa (Kuvio 13). Arviot Suomen tulevaisuudesta ovat hieman vaisumpia, mutta selvä enemmistö (61 %) arvioi maamme tulevaisuuden olevan valoisa ja reilu viidennes (22 %) kallistuu pessimismiin.

Kun katse käännetään kauemmas, muuttuu arvioiden sävy sekä epävarmemmaksi että syn-kemmäksi.

Selvä vähemmistö (38 %) suhtautuu optimis-tisesti ja jopa kolmannes (33 %) pessimistisesti Euroopan tulevaisuuteen. Maailman tulevaisuu-teen suomalaiset suhtautuvat vielä varovaisem-min. Vajaa kolmasosa (31 %) arvioi sen olevan valoisa, mutta suurempi osuus (37 %) kallistuu pessimismiin.

Tulokset heijastavat mielipidetutkimuksissa usein havaittua ilmiötä, jossa omaa asemaa tai tuttua ilmiötä koskevat arviot ovat sekä varmem-pia että myönteisempiä kuin yleistä asiantilaa tai etäämmällä olevaa kohdetta koskevat arviot.

Silti suurehkoa eroa esimerkiksi Suomen ja Euroopan tulevaisuutta koskevissa arvioissa voi-daan tulkita siten, että suomalaiset pitävät omaa maataan arvossa ja arvelevat sen pärjäävän maail-man myrskyissä ja myös Euroopan mitassa keski-vertoa paremmin.11

Tulevaisuusarviot ovat samansuuntaisia kuin vastaukset, jotka on annettu vuonna 1986 (Kuvio 14). Maailman tulevaisuuden osalta arviot ovat liki identtiset.

Huomio kiinnittyy kuitenkin hienoiseen opti-mismin laskuun kautta linjan ja erityisesti Suomen tulevaisuuden kohdalla. Se on nyt selvästi alhai-sempaa kuin 34 vuotta aiemmin.

Luontevin selitys tälle löytyy koronakriisin syn-nyttämistä murheista. Näistä päällimmäiseksi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa on nous-sut talous ja Suomen oma kyky pitää siitä huol-ta.12 Talous selittää pitkälti myös suhtautumise-roja omaan henkilökohtaiseen tulevaisuuteen, sillä

Oma henkilökohtainen tulevaisuus

Maamme tulevaisuus

Euroopan tulevaisuus

Maailman tulevaisuus

0 25 50 75 100

13

7

4

4

59

54

34

27

14

17

28

32

11

19

26

29

3

3

7

8

Kuvio 5. KUINKA OPTIMISTISESTI TAI PESSIMISTISESTI SUHTAUTUU TULEVAISUU-TEEN (%).

VAI-KEA

SANOA

MELKOOPTIMIS-TISESTI

HYVINOPTIMIS-TISESTI

MELKOPESSIMIS-

TISESTI

HYVIN PESSIMIS-

TISESTI

k5-suora

KUVIO 13. "Kuinka optimistisesti tai pessimistisesti suhtautuu tulevaisuuteen" (%)

KUVIO 14. "Kuinka optimistisesti tai pessimistisesti suhtautuu tulevaisuuteen: arviot syksyllä 1986 ja kevääl- lä 2020 " (%)

2020

1986

2020

1986

2020

1986

2020

1986

0 25 50 75 100

13

8

4

7

1

3

1

3

26

29

20

26

9

19

7

11

30

32

31

28

16

17

13

14

26

27

39

34

59

54

57

59

4

4

6

4

15

7

21

13

Kuvio 5t.

Oma henkilökohtainen tulevaisuus

Maamme tulevaisuus

Euroopan tulevaisuus

Maailman tulevaisuus

KUINKA OPTIMISTISESTI SUHTAUTUU TULEVAISUUTEEN: ARVIOT SYKSYLLÄ 1986 JA KEVÄÄLLÄ 2020 (%).

VAI-KEA

SANOA

MELKOOPTIMIS-TISESTI

HYVINOPTIMIS-TISESTI

MELKOPESSIMIS-

TISESTI

HYVIN PESSIMIS-

TISESTI

k5-tr

15

VIITTEET

1 Ks. Haavisto (2020a).

2 Ks. Metelinen (2020a).

3 Ks. Haavisto (2020b) & (2020c).

4 Ks. Metelinen (2020b).

5 Vertailtaessa tämän päivän asenteita 1980-luvun puolenvälin mielipiteisiin on hyvä pitää mielessä, että tuolloin elettiin vuosiin 1983–1985 ajoittuneen Etiopian suuren nälänhädän aikaa, jonka tuhoisuus sai laajaa julkisuutta Suomessakin.

6 Ks. Haavisto (2019), s. 17.

7 Ks. Haavisto (2019), ss. 4–5.

8 Väestöryhmän pienen koon vuoksi tulosta on pidettävä suuntaa antavana.

9 Ks. Metelinen (2020b).

10 Ks. Hyyryläinen (2020).

11 Peräti 86 prosenttia suomalaisista ajattelee, että on onni ja etu-oikeus olla suomalainen, ks. Haavisto (2020d).

12 Ks. Metelinen (2020a) ja (2020b).

Näin kysely tehtiinTulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vas-tauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.2020–3.4.2020. Vastaajat edus-tavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskunta-tutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

LÄHTEET

Haavisto, I. (2020a). Politiikan poikkeustila, Koronakriisi yhdisti suo-malaiset, EVA Analyysi No 81.

Haavisto, I. (2020b). Euron suosion huippu on ohi – enemmistö uskoo silti euron hyödyttävän Suomea, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2020/06/09/euron-suosion-huippu-on-ohi-enemmisto-uskoo-silti-euron-hyodyttavan-suomea/, haettu 24.7.2020.

Haavisto, I. (2020c). Suomalaisten EU-asenteissa käänne – enemmis-tön asenteet silti edelleen myönteisiä, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2020/05/09/suomalaisten-eu-asenteissa-kaanne-enem-miston-asenteet-silti-edelleen-myonteisia/, haettu 24.7.2020.

Haavisto, I. (2020d). Ylpeys suomalaisuudesta on koronakevään kul-tareunus, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2020/06/17/ylpeys-suomalaisuudesta-on-koronakevaan-kultareunus/, haettu 24.7.2020.

Hyyryläinen, T. (2020). Mobiili kansa villiintyy maaseudusta, Helsin-gin yliopiston Ruralia-instituutin blogi, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2020/06/10/mobiili-kansa-villiintyy-maaseudusta/, haettu 24.7.2020.

Haavisto, I. (2019). Härmä sulaa, Suomalaisten maahanmuuttoasen-teet pehmenevät, mutta muutos on hidas, EVA Analyysi No 68.

Metelinen, S. (2020a). Sisukkaina savottaan, Suomalaiset ovat val-miita tinkimään eduistaan talouskurimuksen selättämiseksi, EVA Analyysi No 82.

Metelinen, S. (2020b). Näitä Suomi murehtii, Ykkösuhaksi on noussut talouskriisi, EVA Analyysi No 83.

Metelinen, S. (2020c). Luonnon vastaisku, Monelle pandemia on ym-päristön reaktio ihmisten toimiin, EVA Arvio No 23.

Tilastokeskus (2020). Suomalaisten matkailu Keski-Euroop-paan kasvoi vuonna 2019, https://www.stat.fi/til/smat/2019/smat_2019_2020-06-11_tie_001_fi.html, haettu 24.7.2020.

paremmin koulutetut ja sosioekonomisesti parem-massa asemassa olevat ovat tulevaisuutensa suh-teen paljon luottavaisempia kuin vähän kouluja käyneet ja heikommassa sosioekonomisessa ase-massa olevat suomalaiset.

Notkahtanutta optimismia voi pitää kehotuk-sena päätöksentekijöille hihojen käärimiseksi. Yksilöiden halun yrittää ja tehdä töitä tiedetään olevan kytköksissä myönteiseen tulevaisuusku-vaan.

http://www.eva.fi/arvopankki

https://www.eva.fi/blog/2020/06/09/euron-suosion-huippu-on-ohi-enemmisto-uskoo-silti-euron-hyodyttavan-suomea/



https://www.eva.fi/blog/2020/05/09/suomalaisten-eu-asenteissa-kaanne-enemmiston-asenteet-silti-edelleen-myonteisia/



https://www.eva.fi/blog/2020/06/17/ylpeys-suomalaisuudesta-on-koronakevaan-kultareunus/

https://www.eva.fi/blog/2020/06/17/ylpeys-suomalaisuudesta-on-koronakevaan-kultareunus/

https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2020/06/10/mobiili-kansa-villiintyy-maaseudusta/

https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2020/06/10/mobiili-kansa-villiintyy-maaseudusta/

https://www.stat.fi/til/smat/2019/smat_2019_2020-06-11_tie_001_fi.html

https://www.stat.fi/til/smat/2019/smat_2019_2020-06-11_tie_001_fi.html

ELINKEINOELÄMÄN VALTUUSKUNTA

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on elinkeinoelämän ajatuspaja,

jonka tavoitteena on edistää yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä.

EVA toimii elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vaikuttajien kohtaamispaikkana.

EVA tuottaa tietoa ja uusia näkökulmia julkiseen keskusteluun.

EVA Analyysit ottavat kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin

ja tarjoavat ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Analyysit löytyvät EVAn kotisivuilta www.eva.fi.

ISSN 2342-0774 (Painettu) • ISSN 2342-0782 (PDF)

EVA Analyysin Kansainvälisyyden kahtiajako kirjoittaja

EVAn tutkimuspäällikkö ILKKA HAAVISTO

http://www.eva.fi

kansainvÄlisyyden kahtiajako · 2020-07-28 · no 85 • 29.07.2020 ilkka haavisto suhtautuminen...

Documents