© MOOMIN CHARACTERSTM

KE 28.2.2018 KLO 17 & 19TAMPERE-TALON PIENI SALI

TAIKATALVEN TUNNELMIA

TAMPERE FILHARMONIAJAN SÖDERBLOM, KAPELLIMESTARI

VILLE MAJAMAA, KERTOJAALEKSI MÄKIMATTILA, KÄYRÄTORVI

Ke 28.2.2018 klo 17 & 19Tampere-talon Pieni sali

TAIKATALVEN TUNNELMIATampere FilharmoniaJan Söderblom, kapellimestariVille Majamaa, kertojaAleksi Mäkimattila, käyrätorvi

Eija Oravuo, kokonaisuuden suunnittelu

Yhteistyössä Tampere Filharmonia ja Muumimuseo

TOVE JANSSON (1914–2001)Taikatalvi, otteita ja kuvia

WOLFGANG AMADEUS MOZART (1756–1791)

Serenadi K375 puupuhaltimille: III Adagio ja IV Menuetti

Serenadi K525 ”Eine Kleine Nachtmusik” jousille: III Menuetti

Konsertto käyrätorvelle ja orkesterille nro 4 K495: III osa

6 saksalaista tanssia K571: VI tanssi

Alkusoitto oopperasta Figaron häät K492

5 kontratanssia K609: I ”Non più andrai”

Sinfonia nro 35 K385 ”Haffner”: IV Finaali

Konsertin kuvat © Moomin Characters TM

Teoskuvat: Jari Kuusenaho, Tampereen taidemuseoKONSERTIN KAIKENLAINEN TALTIOINTI ON KIELLETTY.

I-viuluPekko Pulakka,1. konserttimestariRiikka Marttila *Tatevik AyazyanRaimo HannikainenVitali TorkkeliHanna Parviainen, tp.

II-viuluKimmo Tullila *Anna AngervoRiitta HallilaKirsi Korpela-PulkkinenMaija Wesslund, tp.

Alttoviulu Kimmo Kivivuori ***Marianne HautakangasTarja-Leena SaariLaurent Corsyn, tp.

SelloPanu Saari ***Tuija LamminmäkiElina Sipilä

KontrabassoPetri Mäkiharju **Heikki Lehtinen

HuiluMalla Vivolin **Seppo Planman

OboeCristian Moré Coloma *Kari Nikkanen

KlarinettiJarmo Hyväkkö *Reetta Näätänen

FagottiAlexandru Cozma ***Marcin Wosinski

KäyrätorviPauliina Koskela ***Timo Ruskeepää

Trumpetti Jonas Silinskas *Alessandro Chiavetta **

PatarummutPéter Fodor ***

LyömäsoittimetJyri Kurri * Tuomo Oravakangas ***

* äänenjohtaja** vuorotteleva äänenjohtaja*** varaäänenjohtajatp. sijainen/tilapäinen

KO

NS

ER

TIN

KO

KOO

NPA

NO

JAN SÖDERBLOM on luonnosta ja hiljaisuu-desta inspiroituva kapellimestari ja viulisti. Hän syntyi muusikkoperheeseen Helsingissä vuonna 1970. Söderblom aloitti konsertoimi-sen jo viuluopintojen alkuvuosina. Varhain alkaneiden solistitehtävien lisäksi menes-tyksekkäät konserttikiertueet Uusi Helsinki -kvartetin jäsenenä ja kiinnostus orkesteris-sa soittamista kohtaan loivat pohjan Söder-blomin monipuoliselle ja aina uutta etsivälle uralle. Opinnot Sibelius-Akatemian kapelli-mestariluokalla vuosina 1997–2001 johtivat intensiiviseen työskentelyyn suomalaisten ja ulkomaisten eturivin orkestereiden kans-sa. Söderblom on johtanut mm. Radion sin-foniaorkesteria, Skotlannin ja Lausannen kamariorkestereita sekä Tanskan kansallis-ta kamariorkesteria. Hän on johtanut myös useita kantaesityksiä, esimerkiksi Helsingin juhlaviikoilla vuonna 2008 Veli-Matti Puu-malan oopperan Anna Liisan paljon huomio-ta herättäneen kantaesityksen. Söderblom toimi vuosina 2001–2008 Lappeenrannan kaupunginorkesterin taiteellisena johtaja-na. Söderblom toimi Pori Sinfoniettan yli-kapellimestarina syksystä 2012 kevääseen 2016. Söderblom on toi-minut vuodesta 2014 lähtien Hel-singin kaupun-ginorkesterin ensimmäisenä konserttimes-tarina ja aloitti 1. tammikuuta 2017 Kauniais-ten musiikki-juhlien taiteel-lisena johtajana.

VILLE MAJAMAA valmistui Tampereen yli-opiston teatterityön tutkinto-ohjelmasta maisteriksi vuonna 2004. Valmistumisen-sa jälkeen hän toimi freelancerina ja vierai-li useasti Tampereen Teatterissa. Syksyllä 2008 hänet kiinnitettiin Tampereen Teat-terin vakituiseen näyttelijäkuntaan. Lisäksi Majamaa on näytellyt esimerkiksi Pyynikin kesäteatterissa, Rauman kesäteatterissa ja Teatteri Telakalla. Majamaa on niittänyt mai-netta niin komedianäyttelijänä kuin draa-matulkitsijana, viime vuosina muun muassa näytelmissä Ulkomaalainen, Sugar – Piukat paikat, Les Misérables, Klassikot lavalla – elokuvan lyhyt oppimäärä, Hiiriä ja ihmisiä, Euroopan taivaan alla, New Karleby, Päällys-takki, Popcorn, Pudotuspeli ja Juhlat. Vuon-na 2007 sai ensi-iltansa Grus Grus Teatterin Hugo Simbergin siivet -monologiesitys, jolla Majamaa on kiertänyt Suomea ja Eurooppaa ja kiertää edelleen. Majamaa on näytellyt myös televisiosarjoissa Joulukalenteri: Jää-

tävä seikkailu (2016), Joulukalenteri: Po-

rokuiskaajan ar-voitus (2014)

ja Haamu-kirjoittaja (2015).

TAIKATALVEN TUNNELMIA -konsertissa kuullaan musiikinhistorian ehkäpä kuului-simman ihmelapsen, Wolfgang Amadeus Mozartin sävellyksiä. Mozart syntyi Salzbur-gin kaupungissa Alppien vuoriston juurella Itävallassa. Nuorukaisen musikaalinen eri-tyislahjakkuus kehittyi varsin varhain: Mozart kirjoitti ensimmäiset sävellyksensä vain viisivuotiaana, ja kahdeksan vuoden iässä hän viimeisteli jo ensimmäisen sinfoniansa. Soittotaitoa Mozartille kertyi poikkeukselli-sen nopeasti – jo pikkupoikana hän peittosi monet hovimuusikot niin kosketin- kuin jou-sisoittimienkin parissa!

Mozartin isä Leopold, joka oli muusikko it-sekin, ymmärsi onneksi hyvin pian poikansa erityisyyden. Hän alkoi kuljettaa pikkuista musiikkineroa ympäri Eurooppaa ja esitellä tätä hienoimpien kaupunkien, kuten Wie-nin, Pariisin ja Milanon loistokkaissa hoveis-sa useille silmäätekeville. Pikku-Mozartin ih-melapsen maine levisi kulovalkean tavoin, ja pian länsimaisen musiikin tulevaisuutta hur-rattiin lukuisissa kaupungeissa.

Mozartista varttui todellinen nautiskelija; hän rakasti paitsi musiikkia myös juhlia, hy-vää ruokaa, hyvää juomaa, hienoja vaattei-ta, tyylikkäitä kampauksia ja ennen kaikkea tanssimista. Kun Mozart oli kierrellyt isänsä kanssa useamman vuoden, saavuttanut tei-ni-iän ja vähitellen aikuisuuden, pysähtyi hän työskentelemään kotikaupunkiinsa. Hyvin pian monilahjakkuus kuitenkin tylsistyi, Salz-burg alkoi tuntua väsähtäneeltä tuppuky-lältä ja oman tiensä kulkija kaipasi vilkkaan kulttuurikaupungin loistoon ja sykkeeseen.

Niinpä Mozart lähti Wieniin ja asettui sin-ne. Juuri Wienissä asuessaan hän kirjotti suurimman osan valtavasta tuotannostaan.

Mozart oli säveltäjänä varsin vikkelä, hän ei turhia jahkaillut, sillä hänen kynästään nuo-tit tippuivat paperille kuin itsestään. Musiikki soi Mozartin mielessä täydellisenä jo kauan ennen kuin hän merkitsi sen muistiin, ja niin-pä säveltäjä kirjoittikin valitettavan lyhyek-si jääneen elämänsä aikana lukuisia hienoja teoksia, muun muassa yli kaksikymmentä oopperaa ja lähes seitsemänkymmentä sin-foniaa!

Tänään Mozart kohtaa muumit. ”Mozartin musiikissa ja Janssonin teksteissä on jollain tavalla paljonkin samaa. Molempien ilmaisu on näennäisesti kevyttä ja helppoa, mutta kätkee sisälleen hienoa filosofiaa ja syvä-mietteisyyttä. Se, että saa jonkun kuulosta-maan helpolta, vaatii todellista taituruutta”, pohtii Taikatalven tunnelmia -konserttikoko-naisuuden suunnittelija, Tampere Filharmo-nian apulaisintendentti Eija Oravuo ja jat-kaa: ”Niin Mozartin musiikki kuin Janssonin tekstikin imaisevat mukaansa erilaisiin tun-nelmiin! Ja ne aukeavat ihan eri tavoilla eri ikäisille kuulijoille, niinpä tästäkin konsertista voivat lapset saada irti ihan erilaisia juttuja kuin aikuiset.”

Taikatalven tunnelmia -konsertissa kuullaan monipuolisesti näytteitä Mozartin luomuk-sista: konsertti avataan osalla serenadis-ta, jonka Mozartin arvellaan kirjoittaneen 25-vuotiaana Wieniin muutettuaan. Seuraa-va serenadi, Eine kleine Nachtmusik eli Pie-ni yösoitto on jo hieman varttuneemman, kolmenkymmenen vuoden rajapyykin ylit-täneen säveltäjän käsialaa, ja yksi musiikin-historian tunnetuimmista kappaleista. Seu-raavana on vuorossa käyrätorvikonsertto, jonka solistiksi saapuu Tampere Filharmo-nian käyrätorviryhmän äänenjohtaja Aleksi Mäkimattila. Konsertin jälkipuolen valtaavat

ooppera ja tanssi, lajit, joita Mozart rakasti miltei yli kaiken! Illan päätteeksi vuorossa on hänen 35. sinfoniansa viimeinen osa, finaali, jonka säveltäjä itse toivoi soitettavan mah-dollisimman nopeasti!

Konserttia suunnitellessaan Oravuo kävi läpi Janssonin tekstiä ja Mozartin musiikkia rinta rinnan valiten sellaisia pätkiä, jotka parhaiten sopivat yhteen: ”Mietin, mikä kuvaisi hurja-na pyörivää lumimyrskyä, mikä taas nukku-vaa muumitaloa. Ja koska Taikatalvessa on mukana käyrätorvea soittava hemuli, täytyy meilläkin olla käyrätorvea soittava hemuli”, hän kertoo. Omaa muumisuhdettaan Ora-vuo kuvailee ihailevaksi: ”Taikatalvesta niin kuin muistakin muumikirjoista löytyy upei-ta teemoja, joita käsitellään todella hienosti. Siinä pohditaan uuden kohtaamista ja kokei-lemista, erilaisuutta, itsenäisyyttä, ystävyyt-tä ja omastaan jakamista. Niin universaaleja ja tänä päivänäkin ajankohtaisia teemoja! Li-säksi siinä on todella hienoa luonnon kuvai-lua; valoa, lunta, myrskyä. Ja tietenkin upeat kuvat, sitä Tove Janssonin upeaa viivaa.”

Illan kapellimestari Jan Söderblom suhtau-tuu hänkin varsin ihailevasti Taikatalveen: ”Olen kasvanut muumien kanssa. Ensin mi-nulle luettiin, sitten luin itse, ja nyt olen luke-nut omille lapsilleni näitä kirjoja, jotka ovat mielestäni aivan fantastisia. Hienoja, jännit-täviä ja vaikka mitä! Taikatalvi on yksi niitä ensimmäisiä, joita muistan, se oli outo ja melkein pelottava ja osittain surullinen, osit-tain hauska, niin kuin kaikki Janssonin muu-mikirjat. Konsertista tulee varmasti hieno, on ihmeellistä, miten hyvin Mozart ja Jans-son sopivat yhteen! Musiikissa niin kuin kir-joissakin vaihtelevat samankaltaiset tunnel-mat: iloista ja surullista, ihmeellistä ja tuttua. Odotan konserttia tosi paljon!”

Teksti: Maija Leino

TOVE JANSSON on yksi tunnetuimmista suomalaisista taiteilijoista. Hänet tunnetaan parhaiten muumien luojana, mutta hän oli myös taidemaalari, sarjakuvapiirtäjä, kuvit-taja, pilapiirtäjä ja kirjailija. Hän syntyi 9. elo-kuuta 1914 Helsingissä suomenruotsalaiseen taiteilijaperheeseen. Hänen molemmat van-hempansa olivat taiteilijoita, äiti piirtäjä Sig-ne Hammarsten-Jansson ja isä kuvanveistäjä Viktor Jansson. Tove tiesi jo pienenä tyttönä, että hän halusi taidemaalariksi. Jansson opiskeli kuvataiteilijaksi Tuk-holmassa, Helsingissä ja Pariisissa. Hän oli kuitenkin piirtänyt koko ikänsä. Toven en-simmäinen kuvakirja julkaistiin, kun hän oli 14-vuotias. Jo 15-vuotiaana hän teki kuvitus-piirroksia Garm-pilalehteen. Myös nuoren Janssonin alkava ura taidemaalarina vahvistui. Toisen maailmansodan aikaan Jansson tunsi, ettei maalaamisessa ollut mitään mieltä se-kasortoisessa maailmassa. Hän halusi luoda pakopaikan sota-ajan arjesta ja alkoi kirjoit-taa tarinaa muumeista. Tarinasta tuli ensim-mäinen muumikirja, joka ilmestyi 1945. Jansson kirjoitti ja kuvitti yhteensä 12 muu-mikirjaa yli 30 vuoden aikana. Sen lisäk-si hän teki veljensä Lars Janssonin kanssa monta vuotta muumisarjakuvia. Muumikirjo-ja on käännetty yli 50 kielelle. Kirjoista on tehty lukuisia teatteri-, ooppera-, tanssi-, filmi- ja televisioversioita, kuten animaa-tiosarja Muumilaakson tarinoita. Muumi-kirjojen jälkeen Tove Jansson kirjoitti ro-maaneja ja aikuisille. Hän oli kuitenkin aina pitänyt itseään ennen kaikkea taidemaalarina – taidemaalarina, jonka ajasta muumit veivät leijonanosan.

Janssonin kotikaupunki oli Helsinki. Hän asui vanhempiansa luona, kunnes 28-vuotiaana muutti Ullanlinnankadun ateljeehuoneistoon, jossa asui ja työskenteli talvet. Kaikki kesät hän vietti Porvoon saaristossa, ensin lapsuu-denperheensä ja sitten elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa. Monet muumikirjois-takin on kirjoitettu saaressa, viimeisimmät Toven ja Tuulikin omalla karulla Klovharun saarella ulkosaaristossa. Tove Jansson kuoli vuonna 2001 86-vuotiaana.

TAIKATALVI-kirja ilmestyi vuonna 1957, ja se on seitsemäs muumikirja. Tarina eroaa selvästi varhaisemmista muumikirjoista, jot-ka ovat täynnä jännittäviä seikkailuja. Tai-katalvessa Tove Jansson kertoo enemmän hahmojen sisäisistä seikkailuista: itsenäisty-misestä, pelkojen kohtaamisesta ja tunte-mattoman hyväksymisen vaikeudesta.

Taikatalven alussa Muumipeikko herää yllät-täen talviuniltaan ja huomaa olevansa yksin keskellä outoa ympäristöä. Jansson, joka on kuvissaan ja sanoissaan tarkka luonnonku-vaaja, luo lukijan eteen kuvan talvisesta Muu-milaaksosta. Lumikinokset, jäinen kylmyys ja autio pimeys ovat jotain aivan toista kuin Muumilaakson kesäinen valo, lämpö ja veh-reys. Muumipeikkoa pelottaa ja suututtaakin kaikki outous ja vieraus. Vähitellen Muumi-peikko uskaltautuu uusien ystäviensä kanssa tekemään tuttavuutta talven kanssa. Erityi-sesti Tuu-tikki, josta tulee Muumipeikon eri-tyisen tärkeä ystävä, auttaa Muumipeikkoa suhtautumaan talveen uteliaisuudella ja so-peutuen. Taikatalvi-tarinaa voidaankin aja-tella myös Muumipeikon kasvutarinana.

Teksti: Minna Honkasalo

”MINULLA ON KOKO VUOSI. TALVIKIN.

MINÄ OLEN ENSIMMÄINEN MUUMIPEIKKO, JOKA ON

KOKENUT KOKO VUODEN.”

MUUMIPEIKKO

”EN KIINNITÄ HUOMIOTA KENENKÄÄN YLISTYKSIIN

TAI MOITTEISIIN. MINÄ YKSINKERTAISESTI

SEURAAN OMIA TUNTEITANI.”

W. A. MOZART

TERVETULOALAPSIPARKKIIN!Kaikkien Tampere Filharmonian tuottamien Tampere-talon Ison salin iltakonserttien yh-teydessä järjestetään toiminnallinen, musiik-kiteemainen lapsiparkki 3−12-vuotiaille. Lap-sista huolehtivat kulttuuriosuuskunta Uulun ammattitaitoiset työpajaohjaajat ja lasten-hoitajat. Lapsiparkin hinta on ennakkoon 6 € / lapsi ja konserttipäivänä 8 € / lapsi. Ennakkoliput ovat myynnissä Tampere-talon Lipputoimistossa ja Lippupisteellä, näiden lisäksi konsertti-iltana lippuja myydään Tam-pere-talon aulan infossa. Lippupiste perii palvelumaksun.

WWW.TAMPEREFILHARMONIA.FI

WWW.MUUMIMUSEO.FI

© MOOMIN CHARACTERSTM

KE 28.2.2018 KLO 17 & 19TAMPERE-TALON PIENI SALI

TAIKATALVEN TUNNELMIA

TAMPERE FILHARMONIAJAN SÖDERBLOM, KAPELLIMESTARI

VILLE MAJAMAA, KERTOJAALEKSI MÄKIMATTILA, KÄYRÄTORVI