HANKERAPORTTI 2017

Keski-Suomen Kehittämisrahasto

AIKO (alueelliset innovaatiot ja kokeilut)

Maakunnan kehittämisraha

EU-rahoitus

2

Julkaisun tiedotJulkaisija: Keski-Suomen liitto

Cygnaeuksenkatu 1 40100 Jyväskylä www.keskisuomi.fi

Twitter:@keskisuomenliitFacebook:@keskisuomenliitto etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi

C155ISSN 0788-7051, painettuISSN 2341-9903, sähköinenISBN 978-951-594-510-5ISBN 978-951-594-511-2, sähköinen

Kannen kuvat Ylärivi vasemmalta oikealle: 1. JYVSECTEC, tilannehuone, kuvaaja Marko Silokunnas 2. BIOTAR-hanke, tukkirekkasimulaattori, kuvaaja Matti Puttonen 3. Konsertti Palokan pelimannitalolla, Valtakunnalliset kotiseutupäivät, kuvaaja Tuulia Nieminen 4. Biotalouskampus, kuvaaja Tuulia Nieminen

Alarivi vasemmalta oikealle: 1. Yksityiskohta esitteestä, Nuorten Keski-Suomi2. Kasvu Open, Kasvun karnevaali -tapahtuma, kuvaaja Tuulia Nieminen3. Hippos 2020 -havainnekuva, tekijä Marko Silokunnas, PES Arkkitehdit Oy4. Haukanmaa masterplan

3

SISÄLLYSLUETTELOTämä raportti kattaa vuonna 2017 päättyneet, Keski-Suomen liitolta rahoitusta saaneet hankkeet.

Keski-Suomen Kehittämisrahasto Mobiili biotuotetehdas 4 Big datan potentiaalia liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin sovelluksissa 5 Digitaalisten palveluinnovaatioiden yhteisluominen alueellisessa ekosysteemissä 6 Kokeileva digilabra 7 Keski-Suomen peruskoulujen ICT ja USUKO 8 Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisakselin kilpailukyvyn kriittiset tekijät ja menestysmahdollisuudet 8 Maakunnan pohjavesialueiden luokituksen tarkistustyö 9 Yhteistyösopimus: Keski-Suomen liiton ja Nuorten Keski-Suomen yhteistyö 10 Jyväskylä Entrepreneurship Society ry:n toiminta-avustus vuodelle 2016 11 Äänekosken liittymäalueen ja Kotakennäs-keskustan sisääntuloalueen Master Plan -suunnitelma 12 Keski-Suomen maakunnallinen valmiussuunnitelma 12 Resurssiviisaus vientituotteeksi 13 Haukanmaan Masterplan 14 Karstula Smart Automation Center 14 Matalankynnyksen työosuuskunnan perustaminen maaseutupaikkakunnille -esiselvityshanke 15 Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 16 Valtakunnalliset kotiseutupäivät Jyväskylässä 2017 17 Metsäkuljetusten esille tuominen Mid Finland Truck Meetingissä 2016 ja 2017 18 Äänekosken biotalous- ja juustomessut 9.-12.6.2016 18 Spotlight 2016 19 Karjalaiset kesäjuhlat Jyväskylässä 19 ”Kustannusosaaminen ja -johtaminen osana erikoislääkärin työtä” -kurssi 20 Liikunnan, urheilun ja huippu-urheilun osaamiskeskittymä Hippos 21 Turvapaikan hakijoiden onnistunut sijoituminen -selvityshankkeen osarahoitus 22 Kasvu Open 2017 yhteistyösopimus 23 Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta, yhteistyösopimus 2017 24 Keski-Suomen kuntapäättäjien iltakoulu 2017 24 Tulevaisuuden kierrätyskeskus -selvityshanke 25 Johtajaklubi, #kasvunmaakunta juhlakirja ja #kasvunmaakunta osasto Kasvu Open Karnevaalissa 26 Rallin maailmanmestaruusosakilpailu 27 Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelman arviointi ja tulevaisuus 27

AIKO (alueelliset innovaatiot ja kokeilut) Keski-Suomen Tori -pk-yritysten verkostohanke 29

Maakunnan kehittämisraha Terve sielu terveessä ruumiissa! -Hyvinvointia 2. asteen koulutuksessa 30 Keurusselkä Region -hanke 30

EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) Energiatutkimuksen demonstraatioympäristö uusien voimalaitoskonseptien kehitykseen 32 Biotalouskampuksen innovaatiojärjestelmä vaihe 1 33

4

KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTO

Hankkeen nimi: Mobiili biotuotetehdasVastuullinen päätoteuttaja: Teknologian tutkimuskeskus VTT OyTuki: 72 100 €Kustannusarvio: 103 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.9.2015-30.9.2016Lisätietoja: Hannu KoponenStrategian teema: BIOTALOUS

Hankkeessa haettiin uudentyyppistä liikkuvaa biotuotetehdasmallia, jossa konttiratkaisuilla saadaan tuotannon eri vaiheita raaka-ainevirtojen lähelle. Tätä sovellutusta tarvitaan etenkin silloin, kun alhaisen arvon vuoksi raaka-ainetta on vaikeaa tai kannattamatonta liikuttaa jalostuksen tarvitse-man määrän turvaamiseksi (esim. olki, muut kasvijätteet). Hankkeessa kartoitettiin konttiin perus-tuvan tuotantokonseptin teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia sekä tunnistettiin toimijat, joiden yhteistyöllä konseptista tehdään suomalainen vientituote.

Case-tarkastelussa nostettiin esiin kolme eri tuotetta: pelletit, muovikomposiitti sekä mekaaninen massanvalmistus. Nämä kaikki kolme tuotantolinjaa todettiin selvityksessä paitsi teknisesti mah-dollisiksi, myös liiketoiminnallisesti kannattaviksi. Keskisuomalaisena näkökulmana oli erityisesti laitevalmistus sekä teräsrakenteiden että komponenttien osalta.

Tavoitteet:• Kartoittaa eri yksikköprosessit huomioiden mobiilin biotuotetehtaan fyysinen koko sekä

tunnistaa myös eri yksikköprosessien tekninen valmius mobiiliin ratkaisuun• Kartoittaa keskisuomalaisten yritysten kiinnostusta ja mahdollisuuksia kehittää mobiilia

biotuotetehdasta• Laatia laskennalliset esimerkit mobiilin biotuotetehtaan eri raaka-ainevirroille• Luoda liiketoimintamalli• Selvitetään hankkeistaminen ja rahoitusvaihtoehdot

Arviointi: Hankkeessa tuotettiin tavoitteiden mukaiset selvitykset sekä kontaktoitiin eri toimija-tahoja. Hankkeen lopuksi järjestettiin asiakasseminaari, jossa eri case-tapauksia avattiin sidos- ryhmille. Hanke nosti esille uudet biopohjaiset sivuvirrat, joiden osalta keskisuomalainen konepajateollisuus pystyy jatkossa paremmin vastaamaan tämäntyyppiseen laitekysyntään.

5

Hankkeen nimi: Big datan potentiaalia liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin sovelluksissaVastuullinen päätoteuttaja: Jyväskylän yliopisto, Tietotekniikan laitosTuki: 71 717,20 €Kustannusarvio: 102 467 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.10.2015-31.12.2016Lisätietoja: Kari LuostarinenStrategian teema: DIGITALOUS

Hankkeessa kartoitettiin alueen keskeiset toimijat ja luotiin kokonaiskuva Big datan mahdollisuuksista liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden sovelluksissa. Osaamisklusteri mahdollisti uusien Big dataan pohjautuvien innovaatioiden, liiketoimintaideoiden, yritysten ja työpaikkojen syn-tymisen Keski-Suomessa yhteistyössä yritysten ja muiden sidosorganisaatioiden kanssa hyödyntäen lisäksi alueen laskentainfrastruktuuria sekä koulutus- ja tutkimustarjontaa. Keskeiset kansainväliset toimijat pyrittiin tunnistamaan ja näin luomaan pohja alueen yrityksille kansainvälisiin verkostoi-hin pääsemiselle. Hankkeessa tehtiin hyvä avaus uudelle liiketoiminta-alueelle alueellista osaam-ispääomaa käyttäen. Maakunnassa ja sen lähialueilla toimii jo sekä startup että jo kansainväliset markkinat saavuttaneita LHT-toimialan mittaus- ja analyysipalveluita kehittäviä tai tarjoavia yrityksiä (mm. FirstBeat, Polar, Emfit, HUR Labs, MyonTec, SportLab Jyväskylä, RunTeq, RecoApp). Big data -tason integraatiolla voidaan tuottaa uutta tietämystä niin laitevalmistajille, palveluntarjoajille kuin yksittäisille kuluttajille.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena oli luoda pohja uuden kansainvälistä kasvupotentiaalia omaavan Big data -osaamisklusterin synnyttämiselle liikunta-, hyvinvointi- ja terveyssektorille (LHT) alueel-liseen osaamispääomaan perustuen.

Arviointi: Hanke onnistui kohtuullisen hyvin ja hankkeessa toimittiin yhteistyössä mm. seuraavien alan toimijoiden kanssa:• kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU): maratonkouluun liittyvän mittausaineiston

analysointi (prediktiivinen Big data -analytiikka)• liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES): koululaisten liikunta-aktiivisuus / liikku-

mattomuuden muodot ja pituudet (deskriptiivinen Big data analytiikka)• UKK-instituutti: joukkueurheilun/-urheilijoiden liikuntavammojen indikaattorit, riskitekijät ja

tunnistaminen biomekaanisen mittausaineiston perusteella (deskriptiivinen Big data -analy-tiikka)

• hankkeessa on lisäksi aktiivisesti edistetty kognitiivisen teknologian ja analytiikan alueellisen ekosysteemin kehittymistä

6

Hankkeen nimi: Digitaalisten palveluinnovaatioiden yhteisluominen alueellisessa ekosysteemissäVastuullinen päätoteuttaja: Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta, tietojen-käsittelytieteiden laitosTuki: 65 208 €Kustannusarvio: 99 200 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.11.2015-31.12.2016Lisätietoja: Kari LuostarinenStrategian teema: DIGITALOUS

Hankkeen lähtökohtana oli kehittää alueellista ekosysteemiä digitaalisten palveluiden yhteis-luomiseen. Hanke perustui Keski-Suomessa toteutettavaan selvitykseen, jossa Jyväskylän ylio-pisto aktiivisessa vuorovaikutuksessa alueellisten toimijoiden kanssa tutki edellytyksiä digitaalisten palvelujen arvoyhteisön luomiselle ja jalkauttamiselle. Jyväskylän yliopisto vieraili aktiivisesti eri toimijoiden luona, viestitti verkossa sekä järjesti toisen työpajan syksyllä 2016, jossa jalostettiin aiemmin suunniteltuja digitaalisia palveluja ja suunniteltiin rahoitusmahdollisuuksia (EU, TEKES, ESR jne.) arvoyhteisön toiminnan edistämiseksi. Hankkeen puitteissa kirjoitettiin kaksi Horizon 2020 -hankehakemusta perustuen vaiheessa 1. toteutettuun selvitykseen, tähdäten toimintamallin kansainvälistämiseen ja tulosten hyödyntämiseen yritysten palvelujen viennissä.

Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena oli tehdä konkreettisia toimenpiteitä ja sitouttaa toimijoita ottamaan tarvittavat askeleet, jotka luovat uusia digitaalisia palveluita, yrityksiä ja työpaikkoja alueelle. Hankkeen toimenpiteet tiivistetysti:• Digitaalisten palvelujen yhteisluomiseen alueellinen toiminta- ja prosessimalli• Alueellinen tiedotusväylä digitaalisten palvelujen yhteisluomisen arvoverkostolle• Räätälöidyt toimijakohtaiset suositukset sekä kommunikaatioväylien luominen• Sitoutettujen toimijoiden konkreettiset toimintasuunnitelmat arvoyhteisön kanssa toimimiseen

Arviointi: Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin arvoyhteisö- ja innovaatiomalli, joka tarjoaa työkalun yhteistyötahojen organisointiin sekä toiminnan kehittämiseen. Malli muodostettiin toimijoiden kanssa yhteistyössä hyödyntäen tapahtumia ja työpajoja erilaisten toimijoiden haastatteluihin, joiden pohjalta luotiin mallin hahmotelma, jota sen jälkeen pilotoitiin erityisesti matkailuyrittäjien kontekstissa.

Työpajoissa kävi selkeästi ilmi, että alueellisilla toimijoilla ei ollut riittävästi tietoa siitä, mitä hyötyä arvon yhteisluomisesta voisi olla heidän liiketoiminnalleen. Hankkeessa pilotoitu tukitoimijamalli oli hyödyllinen Keski-Suomen alueen paikallisille arvoyhteisöille, erityisesti verkostoitumisen, arvon yhteisluomisen, digitaalisten palvelujen sekä innovaatiotoiminnan näkökulmasta.

Pilotoitu malli luotiin toimijoiden kanssa yhteistyössä ja hanke saavutti tavoitteet toimintamallin kehittämisessä ja pilotoinnissa.

7

Hankkeen nimi: Kokeileva digilabraVastuullinen päätoteuttaja: Jyväskylän ammattikorkeakoulu OyTuki: 27 858,29 €Kustannusarvio: 150 136 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.1.2016-31.3.2017Lisätietoja: Kari LuostarinenStrategian teema: DIGITALOUS

Kokeileva digilabra -hankeen tarkoituksena oli yritysten ja oppilaitosten yhteistyönä kehit-tää toimintamalleja verkossa tapahtuvaan yksilölliseen työskentelyyn sekä rakentaa malli oppilaitosten LAB -ympäristöjen hyödyntämiseen ICT-yritysten kokeilutoiminnassa. Kokei-lutoiminnan oli tarkoitus olla matalan kynnyksen kehittämistä ja se kytkettiin oppilaitosten normaaliin toimintaan. Hanke toteutettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän kou-lutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston olemassa olevia LAB-ympäristöjä hyödyntäen.

Hankkeen kokeilussa testattiin paikkariippumatonta yhteisöllistä työskentelyä opetukseen ja erilai-siin tiimi- ja ryhmätyöskentelytilanteisiin kytkettynä. Kokeilut suunniteltiin ja toteutettiin tiiviissä yhteistyössä paikallisten ICT–alan yritysten kanssa hyödyntäen heidän tuotteitaan ja sovelluksiaan. Yritykset toivat uusia näkökulmia hankkeen kehittämistoimintaan ja oppilaitoksissa jo olemassa ole-vien sovellusten käyttöön. ICT–yritykset saivat puolestaan valmiin testausympäristön käyttäjineen omille tuotteilleen. Testausympäristöön tuotiin mukaan myös muita keskisuomalaisia eri toimialoil-la toimivia yrityksiä kehittämään omaa tietotyötään.

Tavoitteet: Paikallisten ICT-yritysten tuotteiden ja sovellusten testaaminen yhteisöllisessä työsken-telyssä opetukseen ja erilaisiin ryhmätyöskentelytilanteisiin kytkettynä

Toteuttajaorganisaatioiden yhteisten kehittämistarpeiden kartoittaminen liittyen digi- ja osaamis-talouden teemoihin sekä näihin tarpeisiin vastaavan yhteisen hankehakemuksen valmistelu sovel-tuvaan rahoitusohjelmaan

Arviointi: Hanke oli Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväsky-län yliopiston yhteinen hanke. Hankkeen toimijoiden keskustelujen jälkeen päädyttiin käyttämään yhteisölliseen työskentelyyn soveltuvaa Collafy-palvelua. Yhteisöllisen työskentelyn tapoja testattiin myös hankkeen sisäisessä työskentelyssä ja hankkeen yhteiseksi työskentelyalustaksi valittiin O365 OneNote, joka osoittautui toimivaksi ja helpoksi työkaluksi työskentelyssä. Kokeileva digilabra -hanke järjesti työpajan Jyväskylän yliopistolla, johon osallistui 21 henkilöä sekä hankkeessa mukana olevista organisaatioista että sidosryhmistä. Lisäksi järjestettiin useita bench-marking -vierailuja, jotka osoittautuivat erittäin kiinnostaviksi ja hyödyllisiksi. Valmisteluhanke onnistui hyvin ja hankkeen aikana jätettiin useisiin eri rahoituksiin hankehakemuk-set. Hanke vahvisti toimijaorganisaatioiden yhteistyötä ja verkostona toimimista.

8

Hankkeen nimi: Keski-Suomen peruskoulujen ICT ja USUKOVastuullinen päätoteuttaja: Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekuntaTuki: 40 000 €Kustannusarvio: 80 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016Lisätietoja: Kari PirinenStrategian teema: OSAAMISTALOUS

Hankkeessa toteutettiin ICT-kysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa Keski-Suomen tietoteknisiä valmiuksia, teknisiä ja taidollisia haasteita sekä tietotekniikan täydennyskoulutuksen tarvetta. Hankkeessa on toteutettu tavoitteissa määriteltyihin aihealueisiin keskittyvä ICT-kysely kaikille Keski-Suomen peruskoulujen rehtoreille, opettajille ja ICT- vastuuhenkilöille.

Tavoitteet: Hankkeen kolme keskeisintä tavoitetta olivat: 1) kartoittaa Keski-Suomen peruskoulujen nykyhetken tilanne ICT:n (tieto -ja viestintätekniikan) hyödyntämisestä perusopetuksessa, ICT-infrastruktuurista, valmiuksista ICT:n käyttöönottoon ja ICT-strategiasta, 2) jatkaa Uuden Sukupolven koulu -hankkeen pilotointia ja käyttöönottoa Keski-Suomen kouluissa ja 3) tahtotila hallituksen kärkihankkeisiin valmistelemalla Uuden sukupolven koulu -kehityshanketta.

Arviointi: Hankkeen alustavia tuloksia esiteltiin kevään ja syksyn 2016 aikana Digitaaliset oppimis-ympäristöt -seminaarissa sekä ”Koulussa Digittää –hankkeen” ICT-vastuuhenkilöiden aloitustapaa-misessa. Hankkeen tuloksia on myös hyödynnetty Jyväskylän yliopiston organisoiman Keski-Suomen kouluille suunnatun täydennyskoulutushankkeen rahoitushakemuksen valmistelutyön tukena. Hankkeesta on julkaistu loppuraportti. Osana hanketta tuotettiin myös erillinen raportti digitaa-lisista oppimisympäristöistä suomalaisissa yliopistoissa. Raportti on nähtävissä IT-tiedekunnan tutkimusmuistioissa. Hankkeessa kerättyjä kartoituksia ja selvityksiä on käytetty Keski-Suomesta di-gikoulutuksen johtava maakunta Master Plan esiselvityksessä. Sekä loppuraportin että materiaalin perusteella voidaan todeta hankkeen saavuttaneen sille asetetut tavoitteet. Hankkeesta on syntynyt toimintamalleja, joiden hyödyntäminen jatkuu. Hankkeesta on saatu tärkeää tietoaineistoa tulevista kehitystarpeista.

Hankkeen nimi: Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisakselin kilpailukyyn kriittiset tekijät ja menestysmahdollisuudetVastuullinen päätoteuttaja: Jämsä, Jyväskylän ja Äänekosken kaupungitTuki: 22 242,87 €Kustannusarvio: 50 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.12.2015-30.4.2017Lisätietoja: Pekka HokkanenStrategian teema: ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS

Hankkeen tarkoituksena oli selvittää alueen kilpailukyvyn kriittiset tekijät ja menestysmahdollisuu-det. Hankkeen hallinnointi hoidettiin Jyväskylän kaupungin konsernihallinnon Strategia ja kehittä-minen -yksikössä.

9

Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisakselin aluetaloudellista ja aluerakenteellista merkitystä on tarkasteltu useissa selvityksissä jo vuodesta 2007 alkaen (JJÄ-kasvualueen kehittämissuunnitel-ma). Nyt esitetty hanke liittyi monilta osin Keski-Suomen liiton vastuulla olevien aluekehittämisen ja maankäytön suunnittelun tehtäviin. Hankkeella oli tarkoitus synnyttää uusia toimintatapoja ja luoda uusia kumppanuuksia, joilla voitiin arvioida olevan vaikutusta myös koko maakunnan kehit-tämisessä.

Tavoitteet: • Selvittää elinvoiman ja kansallisen kilpailukyvyn kannalta kriittiset ongelmakohdat Jämsä-

Jyväskylä-Äänekoski -kehittämiskäytävällä saatavilla olevien tilasto- ym. tietojen ja analyysien pohjalta sekä tunnistaa aluekehityksen ongelmat

• Luoda perusteltu näkemys ko. alueen menestystekijöistä ja niiden realisoitumisen mahdolli-suuksista keskipitkällä aikavälillä

• Esittää saavutettavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta olennaiset logistiset ratkaisut päätöksenteon pohjaksi

• Tavoitella Jyväskylän kaupunkiseudun Elinvoimafoorumin vakiinnuttamista

Arviointi: Hanke oli Jyväskylän kaupungin, Jämsek Oy:n ja Ääneseudun Kehitys Oy:n yhteishanke. Hankkeessa toteutettiin kaksi selvitystä: analyysi Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisakselin kansallisesta ja kansainvälisestä kilpailukyvystä (Timo Aro) sekä logistiikkaselvitys keskeisten logis-tisten aloitteiden priorisoinnista ja aikataulutuksesta (Kohateam Oy).

Verkostomainen toimintatapa toteutui hankkeessa hyvin ja muun muassa Elinvoimafoorumeita tul-tiin järjestäneeksi hankkeen aikana kolme kertaa. Hanke on edistänyt Jyväskylän kaupunkiseudun kuntien välistä vuoropuhelua.

Sisällölliset tavoitteet saavutettiin hankkeessa hyvin; tehdyt selvitykset olivat laadukkaita ja vas-tasivat tunnistettuun tietotarpeeseen. Aluekehityksen näkökulmasta hanke tuotti arvokasta sisältöpohjaa sekä toimintamallin hyödynnettäväksi koko maakunnan kehitystyössä.

Hanke pysyi hyvin aikataulussa ja alitti hiukan rahoitustarpeensa. Hankkeen ohjausryhmä oli akti-ivinen ja kokoontui hankkeen aikana 10 kertaa.

Hankkeen nimi: Maakunnan pohjavesialueiden luokituksen tarkistustyöVastuullinen päätoteuttaja: Keski-Suomen ELY-keskusTuki: 10 000 €Kustannusarvio: 20 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.1.2016-31.12.2016Lisätietoja: Olli RistaniemiStrategian teema: ALUERAKENNE/SAAVUTETTAVUUS/HYVINVOINTI

Maakuntahallitus linjasi 13.3.2015 päättäessään maakuntakaavan tarkistuksen aloittamisesta, että kaavan tarkistuksessa tulee korostaa strategisuutta ja nostaa kaavamerkintöjen maakunnallista/seudullista tasoa. Tämä linjauspäätös koski kaikkia kaavan teemoja, myös luonnonvaroja, joihin pohjavesi kuuluu.

10

Tavoitteet: Valtakunnassa on otettu käyttöön uusi pohjavesiluokitus. Vanhan luokituksen kolme luokkaa I, II ja III korvautuvat uudessa luokituksessa luokilla 1, 2 ja E.

Pohjavesialueiden tarkistustyössä muutetaan vanha luokitus uuden luokituksen mukaiseksi. Samalla tehdään esitys maakuntakaavan tarkistukseen mukaan otettavista pohjavesialueista.

Arviointi: Tehty esitys huomioi maakuntahallituksen linjauksen. Maakuntakaavan tarkistukseen es-itettiin 24 maakunnallisesti ja ylimaakunnallisesti merkittävää pohjavesialuetta. Ne otettiin mukaan Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistukseen. Loput, hieman yli 200 pohjavesialuetta luokiteltiin paikallisiksi eikä niitä esitetä enää maakuntakaavassa.

Hankkeen nimi: Yhteistyösopimus: Keski-Suomen liiton ja Nuorten Keski-Suomen yhteistyöVastuullinen päätoteuttaja: Nuorten Keski-Suomi ryTuki: 20 000 €Kustannusarvio: 20 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.1.2016-31.12.2017Lisätietoja: Raija PartanenStrategian teema: ALUEKEHITYS

Keski-Suomen liitto ja Nuorten Keski-Suomi ry ovat sopineet yhteistyön periaatteista ja käytän-nöistä jo vuodesta 2010 saakka. Nuorten Keski-Suomi ry toimii valtakunnallisesti uranuurtajana, sillä ihan vastaavaa ryhmää (eikä vastaavaa Nuksun kaltaista tukijatahoa) ei missään maakunnassa ole. Yhteistyö on vuosien myötä uudistunut ja koeteltuja yhteistyön muotoja on syvennetty. Yhteistyö toteutuu kaksivuotiskausiksi solmittavin yhteistyösopimuksin.

Tavoitteet: Keski-Suomen liiton ja Nuorten Keski-Suomi ry:n yhteistyön keskeisenä tavoitteena on ollut nuorten maakunnallisen vaikuttamistoiminnan edistäminen ja kehittäminen seuraavasti:• lisäämällä nuorten vaikutusmahdollisuuksia maakuntatasolla ja saada nuorten ääni systemaat-

tisesti mukaan maakunnan kehittämistyöhön • lisäämällä nuorten mielenkiintoa päätöksentekoon ja maakuntatason asioihin sekä tutustuttaa

nuoret maakunnan kehittämistyöhön• luomalla eri tahoille kanava kerätä kattavasti nuorten näkökulmia asioihin, mm. maakuntatason

suunnitteluun• palkitsemalla ja kannustamalla nuoria aktiivisuuteen ja aikuisia nuorten oman aktiivisen toimin-

nan tukemiseen• tukemalla nuorten oman elämänpolun ja elämänuran / koulutus- ja työelämäpolkujen löyty-

mistä• edistämällä maakunnallista yhteistyötä: lisätä eri tahojen välistä yhteistyötä nuorten hyvinvoin-

nin edistämiseksi • vahvistamalla pitkällä aikavälillä nuorten keskuudessa Keski-Suomen kuvaa hyvänä asuin- ja

työskentelymaakuntana

Arviointi: Yhteistyösopimuksen mukaisesti Nuorten Keski-Suomi ry (NUKSU) on toteuttanut kaikki sille asetetut velvoitteet. Nuorten ääni maakunnan kehittämistyöhön on toteutettu Nuorten Ääni Keski-Suomessa –ryhmän kautta. Ryhmään osallistuneiden n. 50 nuoren kautta on tavoitettu tuhan-sia muita nuoria maakunnassa.

11

Nuorten ja päättäjien vuoropuhelu toteutui alueellisissa nuorisofoorumeissa. NUKSU järjesti myös perinteisen suurtapahtuman ToukoFest’on touko-kesäkuun vaihteessa Jyväskylässä. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin maakunnallinen palkitsemisjuhla Äänekoskella.

NUKSU on myös huolehtinut siitä, että Keski-Suomen liitto on saanut näkyvyyttä sovitulla tavalla eri tapahtumissa.

Hankkeen nimi: Jyväskylä Entrepreneurship Society ry:n toiminta-avustus vuodelle 2016Vastuullinen päätoteuttaja: Jyväskylä Entrepreneurship Society ry (JES ry)Tuki: 10 000 €Kustannusarvio: 34 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.1.2016-31.12.2016Lisätietoja: Veli-Pekka PäivänenStrategian teema: OSAAMISTALOUS

Jyväskylä Entrepreneurship Society ry (JES) on vuonna 2013 perustettu yhdistys, jonka jäseniä ovat yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijat. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita yrittäjähenkisyyteen. Opiskelijavoimin toimiva JES järjestää tapahtumia, joissa rento ilmapiiri kohtaa innostavan oppimisen. Samalla tarjotaan päämäärätietoisille korkeakouluopiskelijoille ympäristö, jossa voi törmätä uusiin ihmisiin ja ideoihin. Toiminta ja tapahtumat ovat ilmaisia ja avoimia kaikille korkeakouluopiskelijoille – omaa yritystä tai kokemusta liiketoiminnasta ei tarvita. Keski-Suomen liitto rahoitti toimintaa 10 000 eurolla vuonna 2015.

Yhdistyksessä on 413 jäsentä. Vuonna 2015 yhdistys järjesti 25 yrittäjyystapahtumaa, joihin osal-listui 1 300 henkilöä. JES:n jäsenet ovat perustaneet vuoden 2015 loppuun mennessä yhteensä 61 yritystä, joissa on 270 työpaikkaa. Jyväskylä Entrepreneurship Society ry toiminnan tulokset ovat olleet vakuuttavia, pienillä panostuksilla on saatu aikaan paljon: kymmeniä uusia yrityksiä ja liki 300 työpaikkaa.

Tavoitteet: JES ry jatkaa vuoden 2013 aikana luotujen vision, mission ja arvojen mukaista toimintaa. Tavoitteena on, että vuonna 2020 JES:n verkosto on merkittävin työllistäjä Jyväskylässä opiskelijoille, jotka haluavat tehdä omaa juttuaan.

Lisäksi JES järjesti vuosina 2014-2016 yhteistoiminnassa Peliosuuskunta Expan kanssa 15 erilaista yrittäjyys- ja pelialan tapahtumaa. Tapahtumien tarkoituksena oli kannustaa ja ohjata sekä JES:n että Peliosuuskunnan jäseniä pelialan yritysten perustamiseen. Kaikkien pelialan yhteistyötapah-tumien tarkoituksena oli yhdistää kaupallista osaamista pelialan ohjelmointiosaamiseen ja saada erilaiset ideat ja tekijät kohtaamaan. Pelialan tapahtumiin oli varattu 10 000 euroa.

Arviointi: Yhteistyö onnistui hyvin ja myönnetyn tuen myötä tapahtumat saatiin ilmaisiksi osal-listujille. Sekä Jyväskylä Entrepreneurship Society ry, että Peliosuuskunta Expa ovat kehittäneet omia toimintojaan ja vahvistaneet osaamistaan. Molemmat järjestöt ovat olleet mukana luomassa uudenlaista opiskelijoista lähtevää yrityskulttuuria.

12

Hankkeen nimi: Äänekosken liittymäalueen ja Kotakennäs-keskustan sisääntuloalueen Master Plan -suunnitelmaVastuullinen päätoteuttaja: Ääneseudun Kehitys OyTuki: 19 786,36 €Kustannusarvio: 60 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.1.2016-31.3.2017Lisätietoja: Olli RistaniemiStrategian teema: ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS

Ääneseudun Kehitys Oy haki rahoitusta VT4 Äänekosken liittymäalueen ja Kotakennäs-keskustan sisääntuloalueen Master Plan suunnitelman laatimiseen. Äänekosken sisääntulotie valtatieltä 4 muuttuu tien siirtymisen ja uuden eritasoliittymän rakentuessa lähivuosina.

Tavoitteet: Suunnitelman tavoitteena oli Äänekosken kaupunkirakenteen kehittäminen ja veto-voimaisen yritysalueen kehittäminen asukkaiden, liikennevirtojen ja biotuotetehtaan tarpeisiin. Kotakennään alue tarjoaa mahdollisuudet myös laadukkaaseen ranta-asumiseen.

Valtatien 4 mittava parannustyö vapauttaa Kotakennään alueelta laajan maa-alan keskustan tuntu-massa kaupungin käyttöön. Alue tulee toimimaan porttina Äänekosken keskustaan. Uusi väylä, silta ja eritasoliittymä parantavat kaupungin näkyvyyttä. Alueella on mahdollisuudet kehittyä yhdeksi 4-tien merkittäväksi solmupisteeksi. Edellä olevan johdosta sisääntuloväylän varren toimintojen sijoittelu vaatii huolellisen suunnittelun.

Arviointi: Valtatien 4 uuden linjauksen ja eritasoliittymän vuoksi Äänekosken keskustan sisääntulo tulee muuttumaan. Kehittämissuunnitelmassa pureuduttiin tähän tulevaan uuteen tilanteeseen. Kehittämissuunnitelman yhteydessä tehtiin myös alueen kaupallinen tarkastelu. Valmistuneet suunnitelmat olivat korkeatasoisia. Niiden mukainen toteuttaminen kohentaa Äänekosken keskus-tan sisääntulon vetovoimaiseksi. Maakuntakaavan tarkistus ja Äänekosken oma kaavoitus etenivät samanaikaisesti. Kehittämissuunnitelma antoi perusteet maakuntakaavan kaupallisten varausten päivittämiseen ko. alueella. Hanketta voidaan pitää onnistuneena.

Hankkeen nimi: Keski-Suomen maakunnallinen valmiussuunnitelmaVastuullinen päätoteuttaja: Keski-Suomen pelastuslaitosTuki: 9000 €Kustannusarvio: 18 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.4.-31.7.2016Lisätietoja: Kirsi Mukkala

Tarve maakunnalliselle valmiussuunnitelmalle havaittiin kuntakohtaisia suunnitelmia laadittaessa. Todettiin, että monia kunnan kannalta kriittisiä toimintoja on ulkoistettu, kuten energiahuolto ja SOTE- palvelut. Uhkakuvat eivät rajoitu yhden kunnan sisälle, vaan niiden hallitseminen edellyttää laajempaa yhteistä varautumista. Yhteisten maakunnallisten uhkakuvien tiedostaminen ja niiden aiheuttamien tekijöiden riskienhallinta edellyttävät suunnitelmallista ja koordinoitua kuntien resurssien yhteiskäyttöä.

13

Tavoitteet: Tarkoituksena on luoda Keski-Suomen kuntien yhteinen maakunnallinen valmiussuun-nitelma ja integroida sekä koordinoida kuntien valmiussuunnitelmiin liittyvien toimenpidekorttien valmistelutyötä yhdessä kuntien edustajien kanssa.

Arviointi: Hankkeen tuloksena, Keski-Suomen pelastuslaitoksen koordinoimana, laadittiin Maa-kunnallinen valmiussuunnitelma sekä Kuntakohtaiset toimialoittaiset toimenpidekortit. Valmius-suunnitelmatyöhön osallistettiin laaja toimijoiden joukko: kunnat, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Sisä-Suomen poliisilaitos, Keski-Suomen puolustusvoimien aluetoimisto, sisäministeriö, aluehallin-tovirasto sekä Keski-Suomen Sote 2020 -hanke.

Työ oli laatuaan ensimmäinen Suomessa ja hankkeen tuotokset ovat kaikkien pelastuslaitosten käytössä. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti suunniteltaessa pelastustoimen varau-tumista häiriö- ja poikkeusoloissa. Lisäksi maakunnallinen valmiussuunnitelma tukee kuntien, pe-lastuslaitosten, puolustusvoimien, poliisin, sosiaali- ja terveystoimen ja muiden viranomaisten sekä yhteisöiden varautumista. Tämän edistämiseksi projektissa mukana olevat yhteistyötahot voivat käyttää saatuja tuloksia hyväkseen mahdollisuuksien mukaan omilla toimialoillaan.

Hankkeen nimi: Resurssiviisaus vientituotteeksiVastuullinen päätoteuttaja: Jyväskylän kaupunkiTuki: 18 216,77 €Kustannusarvio: 40 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.4.-30.11.2016Lisätietoja: Hannu KoponenStrategian teema: BIOTALOUS

Monipuolinen, keskisuomalaiset koulutusorganisaatiot yhdistävä esiselvityshanke tähtää moni-alai-sen yhteistyön synnyttämiseen resurssiviisauden toimintamallin kehittämiseksi ja kaupallistamisek-si. Tässä esiselvityksessä dokumentoidaan resurssiviisauden eri osa-alueet sekä keskisuomalaisten osaamisorganisaatioiden tarjonta ja esimerkit ja muodostettaisiin näistä oppilaitosrajat ylittäviä koulutuspaketteja. Samalla mukaan kytkettäisiin keskisuomalaisten yritysten osaaminen ja pilotoi-taisiin koulutuspaketteja. Resurssiviisausosaaminen linkittyy vahvasti maakunnan vahvaan biotalo-usosaamiseen, jossa kärkinä ovat kestävyys sekä kiertotalous. Tämän tyyppiselle, kokonaisvaltaisesti resurssitehokkuuden, kiertotalouden ja eri organisaatioiden mukaan kytkemisen mallille on kova kiinnostus.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena oli luoda käsitys Keski-Suomen eri oppilaitosten resurssiviisau-den eri osa-alueiden koulutustarjonnasta ja jatkojalostaa tätä kokonaisuutta kohti vientituotetta. Hankkeen osaamiskartoitus toteutettiin haastatteluilla, ja lopputulosta täydennettiin yritysten osaa-miskartoituksella. Hanke sai tavoitteiden mukaan kaikki koulutusorganisaatiot selvitettyä ja niistä rakennettiin tuotepakettihahmotelmat, joihin listattiin osaajia. Näiltä osin jäi kuitenkin valtuutus ja konseptoinnin syventäminen seuraaviin vaiheisiin (tämän hankkeen tavoitteena oli dokumentoida tarjonta, konseptointi ei kuulunut tämän hankkeen tavoitteisiin).

Arviointi: Hanketta esiteltiin suunnitelman mukaisesti kansainvälisesti ja se herätti mielenkiintoa. Hankkeen tavoitteena ei ollut vielä synnyttää osaamisvientiä, vaan luoda yhteistä pohjaa alueellisten toimijoiden kesken. Tässä onnistuttiin, mutta osaamisviennin konkretisoimiseksi tarvitaan jatkossa

14

fokusoituneempia hankkeita, joissa ovat mukana kaikki toimijat ja joiden osalta pystytään hiomaan yhteisiä osaamispaketteja pilotointitasolle.

Loppuarviona hanke oli onnistunut ja vastasi tavoitteisiinsa.

Hankkeen nimi: Haukanmaan MasterplanVastuullinen päätoteuttaja: Toivakan kuntaTuki: 14 010,50 €Kustannusarvio: 56 042 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.3.-31.12.2016Lisätietoja: Hanna KunttuStrategian teema: ALUERAKENNE/SAAVUTETTAVUUS

Hankkeen tavoitteena oli suunnitella Toivakan kunnassa sijaitsevan Haukanmaan alueen tulevaisuu-den käyttöä ja luoda edellytyksiä matkailun kehittymiselle alueella. Hankkeessa tuotettiin Haukan-maan Masterplanin lisäksi alustavaa markkinointimateriaalia ja alustavat suunnitelmat jatkoprojek-teille. Pitkän tähtäimen tavoitteena oli alueen taloudellisen toimeliaisuuden lisääminen sekä uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luominen.

Tavoitteet: Hankkeella tuetaan ja edistetään niin Toivakan kunnan strategiaa, Matkailun Edistämis-keskuksen strategiaa kuin Keski-Suomen maakuntastrategiaakin, jossa matkailu ja virkistys on yksi keskeinen painopistealue. Arviointi: Masterplanin sisältö muodostui useamman eri yhteistyötahon näkemysten pohjalta sekä kahdessa osana hanketta järjestetyssä työpajassa. Ensimmäisessä työpajassa keskityttiin alueen matkailullisen kehittämisen ideointiin ja visioihin. Toisen työpajan pääpaino oli konkreettisten toimenpide-ehdotusten tuottamisessa sekä niiden edelleen työstämisessä (mm. alueen retkeilyreit-tien alustava hahmottelu). Hankkeen lopputuloksina valmistuivat Haukanmaa Masterplan, Swim-run esikatselmus ja reittiehdotukset sekä Haukanmaan Luontohelmet -raportti. Hanke saavutti sille asetetut sisällölliset tavoitteet kohtuullisesti. Konkreettisia toimenpiteitä olisi voinut kuitenkin valmistella vielä pidemmälle. Osana hanketta tuotettaviksi aiotut alustavat suun-nitelmat jatkoprojekteille jäivät toteutumatta. Myös hankkeeseen myönnetystä rahoituksesta jäi käyttämättä yli puolet.

Hankkeen nimi: Karstula Smart Automation CenterVastuullinen päätoteuttaja: Kehittämisyhtiö Karstulanseutu OyTuki: 19 571,90 €Kustannusarvio: 40 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 14.4.2016 -13.4.2017Lisätietoja: Hilkka LaineStrategian teema: ALUERAKENNE/SAAVUTETTAVUUS

Hankkeen tehtävänä oli laatia toteutettavuusselvitys Smart Automation Centeristä ja näin tarkastel-la älykkään automaation ja robotiikan osaamiskeskittymän perustamisen ja siihen pohjautuvan lii-ketoiminnan edellytyksiä Pohjoisessa Keski-Suomessa. Tarkastelua tehtiin vertailemalla muita alan

15

osaamisympäristöjä ja testialueita Suomessa ja luomalla erilaisia arvoketjumalleja toimintaverkosto huomioiden. Tavoitteet: Hankkeessa syntyi esitys keskittymän perustamisesta Karstulaan Humpin alueelle. Hankkeessa laadittiin alustavia kustannuslaskelmia ja karkeaa keskuksen rakentamissuunnitelmaa, sopimusluonnoksia sekä selvitettiin lupaprosesseja. Hankkeen tulosten pohjalta perustettiin len-tokenttäyhtiö, Portable Airport Oy, joka jatkaa lentokentän operatiivista toiminnan kehittämistä. Hankkeessa laadittiin osaamiskeskittymälle ilme: ”Number 9”. Sen ympärille hahmoteltiin palvelu-tarjontaa ja erilaisia liiketoimintasuunnitelmia.

Arviointi: Miehittämättömän lentotoiminnan muodot kehittyvät vauhdilla ja mukaan tulee koko ajan uusia toimijoita. Valmisteluhanke tarvittiin, jotta pystyttäisiin selvittämään osaamiskeskit-tymän mahdollisuuksia ja teknisiä ratkaisuja. Hanke pohjautui olemassa oleviin valmiuksiin, mutta myös innovatiivisiin kehittämisajatuksiin.

SAC oli hyvä valmisteluhanke. Se oli selkeästi rajattu ja se toteutettiin ripeästi ja suunnitelmallisesti. Valmisteluhanke tuotti tulosta. Hankkeen myötä perustettu lentokenttäyhtiö Portable Airport Oy jatkaa hankkeen tulosten pohjalta uuden osaamiskeskittymän kehittämistä Pohjoiseen Keski-Suo-meen. Se keskittyy monistettavien pienlentokenttäympäristöjen kaupallistamiseen ja modulaaristen terminaalirakenteiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Karstula Number 9 :n esittely löytyy Trafin Liikennelabran https://www.liikennelabra.fi/testialueet#/0 kotisivuilta.

Hankkeen nimi: Matalankynnyksen työosuuskunnan perustaminen maaseutupaikkakunnille -esiselvityshankeVastuullinen päätoteuttaja: Saarijärven kaupunkiTuki: 9999,95 €Kustannusarvio: 32 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.7. – 31.12.2016.Lisätietoja: Hilkka LaineStrategian teema: OSAAMISTALOUS

Kyseessä oli pieni selvitystyö osuuskuntamallin vaihtoehdoista ja työllisyyden edistämistoimista Saarijärvellä. Hanke kytkeytyi ajallisesti työ- ja elinkeinoministeriön alueelliseen ja asiakaslähtöi-seen työllisyyskokeiluun, mutta sillä haettiin paikallisia konkreettisia ratkaisuja.

Tavoitteet: Esiselvityshankkeen tavoitteena oli selvittää, voisiko Saarijärvellä ja yleensä maaseutu-paikkakunnilla toimia avoin matalankynnyksen työosuuskunta. Hankkeella etsittiin osuuskuntamal-lia, joka sopisi alueen ominaispiirteisiin ja työmarkkinoihin. Hankkeen toteutti Saarijärven kaupunki. Tavoitteena oli, että osuuskunnassa työvoiman ja työn vastaanottaminen olisi sujuvaa ja että erilai-sista työsuhteista ja työnantajien tarpeista voitaisiin rakentaa kokonaisuuksia.

Esiselvityksessä analysoitiin, miten yhteiskunnalliset trendit ja niiden paikallisten vaikutusten arviointi tulisi huomioida avoimen työosuuskunnan toiminnassa. Hankkeessa tarkasteltiin myös osuuskunnan organisoitumista, toimintamalleja, ansaintamallia, avattiin liiketoimintasuunnitelmaa ja tapoja, joilla voitaisiin tuottaa palveluja. Hankkeen raportissa selvitettiin yleisesti myös työttö-myyden nykykuvaa.

16

Raportissa esiteltiin perusteluja osuustoiminnalle, kolme vaihtoehtoista osuustoimintamallia ja luettelo jatkotoimenpide-ehdotuksista.

Arviointi: Hankkeen raportti sisälsi myös lyhyen, varsin yleisluonteisen katsauksen työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista, unohtamatta aluehallinnon uudistusta. Selvityksen yleis-luonteisuus mahdollistaa toisaalta sen tietojen hyödyntämisen myös muilla maaseutupaikkakun-nalla.

Saarijärven osalta esille nostettiin kolme vaihtoehtoista osuuskuntamallia. Lisäksi selvitys sisälsi selkeän luettelon jatkotoimenpiteistä. Raportin avulla voidaan luoda mielikuvia uusien ratkaisujen mahdollisuudesta ja paikallisesta palveluntarjonnasta. Nähtäväksi jää, miten valmisteluprosessi etenee tämän esiselvityksen jälkeen.

Hankkeen nimi: Matkailun tulo- ja työllisyysselvitysVastuullinen päätoteuttaja: TAK OyTuki: 9000 €Kustannusarvio: 18 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 6.5.2016-14.2.2017Lisätietoja: Leena PajalaStrategian teema: MATKAILU

Matkailun alueellisten vaikutusten arvioiminen ja seuraaminen on tärkeää, jotta matkailun todelli-nen paikallistasoinen tulo- ja työllisyysvaikutus saataisiin selville. Matkailun palveluprosessit ovat työvaltaisia ja usein paikallisia. Matkailun vaikutukset eivät jakaudu maantieteellisesti tasaisesti ja matkailukysyntä reagoi voimakkaasti kokonaistulojen vaihteluihin. Keski-Suomessa matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia on edellisen kerran selvitetty vuonna 2006 osana Kauppa- ja Teollisuusminis-teriön teettämää tutkimusta matkailun aluetaloudellisista vaikutuksista.

Tavoitteet: Keski-Suomen matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen tekijäksi valittiin Tutkimus- ja ana-lysointikeskus TAK Oy. TAK Oy:n tutkimuksessa matkailun tulo-, työllisyys- ja verotulovaikutukset on laskettu maakunnittain sekä seutukunnittain käyttäen laskenta-aineistoina mm. suomalaisten kotimaanmatkailututkimusta, Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa (TAK Rajatutkimus) -tutkimusta, majoitustilastoja, yritysten tilinpäätöstilastoja, palkkarakennetilastoja sekä verotustilastoja. Tutki-musaineistot ovat kattavampia kuin aiemmissa selvityksissä, sillä muun muassa majoitustilastoja täydentämään on koottu tilastoja mökkimajoituksesta ja ulkomaalaisten matkailijoiden majoittumi-sesta. Tutkimusaineistot ovat lisäksi tuoreita, vuotta 2015 koskevia. TAK Oy on ainoa taho Suomes-sa, joka toteuttaa rajatutkimuksen, joten vastaavaa tutkimusta ei ole mahdollista hankkia muilta yrityksiltä.

Arviointi: Keski-Suomen liitto tarjosi tutkimukseen osallistumismahdollisuutta kaikille maakunnan seutukunnille. Oman seutukunnittaisen tutkimuksensa tilasivat Jyväskylän seutu, Keuruun seutu ja Äänekosken seutu. Tutkimustulokset valmistuivat vuoden 2016 lopussa ja niitä täydennettiin vielä vuoden 2017 alussa valmistuneilla tilastotiedoilla. Tutkimuksen kokonaiskustannukset olivat 18 000 € +alv, josta hankkeeseen osallistuneet eutukunnat kustansivat 50 %. Hanke onnistui hyvin. Tutkimuksen tuloksena saatiin ajankohtaista tietoa maakunnan matkailutuloista, työllisyysvaikutuksista sekä kuntien palkkatuloveroista.

17

Hankkeen nimi: Valtakunnalliset kotiseutupäivät Jyväskylässä 2017Vastuullinen päätoteuttaja: Jyväskylän kaupunkiTuki: 15 000 €Kustannusarvio: 170 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 30.5.2016 -31.12.2017Lisätietoja: Raija PartanenStrategian teema: KULTTUURI/MATKAILU

Jyväskylän kaupunki isännöi Valtakunnallisia kotiseutupäiviä 10.–13.8.2017 teemalla Kotiseutu liik-keessä - on the move. Tämä Kotiseutuliiton vuosittainen päätapahtuma oli järjestyksessään jo 68. Jyväskylän tapahtumassa tavoitteena oli järjestää kaiken kansan iloinen kesäjuhla, jonka kes-keisenä osana oli runsas ilmaisohjelma: ulkoilmakonsertit, yhteislaulutilaisuus, huutokauppa, toritapahtuma ja sen yhteydessä olleet tanssilliset avajaiset. Puheohjelman sisällöissä korostui Jyväskylä koulukaupunkina ja Alvar Aallon kaupunkina. Tapahtumalla oli myös oma Facebook-sivu.

Tavoitteet: Tapahtuman avausseminaarissa ja keskustelukammareissa puheenaiheina olivat kou-luopetuksen ja koulutuksen historia ja nykypäivä, resurssiviisaus, lähiruuan tuotanto, seurantalot kulttuurin tiloina, sauna, arkkitehtuuri kotiseutujemme mielenmaisemissa sekä maakuntauudistus. Kotiseuturetkillä tutustumiskohteita olivat Kivikauden kylä, Unescon maailmanperintökohteet, Al-var Aallon arkkitehtuuri ja alueen huipputeknologiakohteet. Tapahtuman pääjärjestäjä oli Jyväskylä kaupunki yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Suomen Kotiseutuliiton kanssa. Kotiseutupäivien 2017 suojelijana oli Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö. Kotiseutupäivät 2017 oli myös osa Suomi100-juhlaa ja Jyväskylän kaupungissa itsenäisyyden juhlavuoden päätapahtuma. Tapahtuman avattiin keskustan Kompassiaukiolla tanssin, parkour- ja sirkusesitysten sekä kansallis-pukutuuletuksen siivittämänä. Raikas ja iloinen kokonaisuus ilmensi Kotiseutu liikkeessä - teemaa aurinkoisessa säässä. Ydinkeskustan jumboscreen esitteli samalla koko tapahtumaviikonlopun oh-jelmaa. Itsenäisyyden juhlavuonna Kotiseutupäivien ohjelma oli poikkeuksellisen runsas ja sai Kotiseutulii-ton aktiiviväen lisäksi liikkeelle myös kaupunkilaiset. Ilmaisohjelma Kompassiaukiolla, Kävelykadulla, Lounaispuistossa ja Toivolan Vanhalla Pihalla veti liki 10 000 osallistujaa.

Arviointi: Valtakunnalliset kotiseutupäivät 2017 onnistui hyvin, sen sisältö oli korkeatasoinen ja koko maakunnan huomioon ottava. Myös osallistujilta saatu palaute oli erittäin myönteistä. Eri-tyisesti runsas ilmaisohjelma sai hyvää palautetta ja sen kautta myös muut kuin varsinaiset päivien osallistujat pääsivät nauttimaan maakunnan runsaasta kulttuuritarjonnasta.

Keski-Suomen liiton isännöimä keskustelukammari, jonka teemana oli maakunta- ja kuntaidenti-teetti, keräsi paljon osallistujia ja keskustelijoita. Keskustelua johdatti Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander ja avauspuheenvuoron käytti maakuntajohtaja Tapani Mattila.

18

Hankkeen nimi: Metsäkuljetusten esille tuominen Mid Finland Truck Meetingissä 2016 ja 2017Vastuullinen päätoteuttaja: Wiitasaaren Westarit RyTuki: 3500 €Kustannusarvio: 22 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.6.2016-31.8.2017Lisätietoja: Hannu KoponenStrategian teema: BIOTALOUS

Wiitasaaren Westarit ry:lle myönnettiin Keski-Suomen liitolta osarahoitusta 3500 euroa Mid Finland Truck Meeting’in kehittämiseksi ja tapahtuman vakiinnuttamiseksi Viitasaarelle. Hankerahoitusta myönnettiin tapahtuman kehittämiseksi kahdelle vuodelle (2016: 1500€ ja 2017: 2000€).

Tavoitteet: Luoda kiinnostavuutta logistiikka-alalle ja sitä kautta myös turvata tulevaisuudessa alan työvoiman saatavuus.

Arviointi: Tapahtuma sai hyvin näkyvyyttä paikallisesti ja ilmaistapahtuma saavutti kävijätavoitteen-sa (4500 – 5000 kävijää). Tapahtumassa oli puunkuljetus vahvasti esillä ja yhteistyö Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE:n kanssa on nostanut koko logistiikka-alan tunnettuutta. Toimitetusta materiaalista ei käy ilmi se, onko ko. tapahtumalla jatkuvuutta vuodelle 2018.

Hankkeen nimi: Äänekosken biotalous- ja juustomessut 9.-12.6.2016Vastuullinen päätoteuttaja: Ääneseudun kehitys OyTuki: 5000 €Kustannusarvio: 11 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 9.-12.6.2016Lisätietoja: Hannu KoponenStrategian teema: BIOTALOUS

Biotalous- ja juustomessut järjestettiin 11.-12.6.2016. Biotalousmessuilla kävi yli 2000 henkeä.

Tavoitteet: Tilaisuuden tavoitteena oli havainnollistaa Ääneseudun biotaloutta ja tehdä näkyväksi sen monipuolisuus. Tässä tavoitteessa onnistuttiin hyvin. Näytteilleasettajina olivat kaikki paikalliset suuret biotalousalan yritykset. Yhteensä näytteilleasettajia oli yli 30. Hankehakemuksessa tavoittee-na oli 20 yritystä.

Arviointi: Tavoitteena oli tehdä tapahtumasta Äänekosken alkukesään uusi ohjelma. Tässä onnis-tuttiin, sillä messut järjestettiin uudelleen vuonna 2017 ja ne järjestetään myös vuonna 2018. Pai-kallisesta markkinatapahtumasta poiketen Biotalous- ja juustomessuilla on tuotu esille biotalouden koko tuotantoketjua eri näkökulmista. Paikallinen koulutustarjonta sekä yritystoiminta ovat olleet hyvin esillä ko. tapahtumassa.

19

Hankkeen nimi: Spotlight 2016Vastuullinen päätoteuttaja: Jyväskylä Entrepreneurship Society RyTuki: 14 005 €Kustannusarvio: 44 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: Lisätietoja: Veli-Pekka PäivänenStrategian teema: YRITTÄJYYS

Spotlight -tapahtuma järjestettiin Kasvu Open Finaalin yhteydessä 26.10.2016. Ohjelma sijoitettiin Kasvu Openin kanssa toimivaksi kokonaisuudeksi, jolloin kävijöillä oli mahdollisuus nähdä Kasvu Openin ohjelmaa, ja myös Kasvu Openin vierailla oli mahdollisuus päästä kuulemaan Spotlight -ta-pahtuman puhujia. Samalla luotiin Kasvu Openiin opiskelijaystävällistä yhteistyötä, joka houkuttelee opiskelijoita jatkamaan yrittäjyyden polulla.

Kävijöitä oli n. 500 ja kävijöiden antamien palautteiden mukaan tapahtuma onnistui kiitettävästi ja ensimmäinen tapahtuma oli onnistunut kokonaisuus.

Tavoitteet: Tavoitteena oli luoda suuri vuosittainen tapahtuma, joka innostaa yrittäjyydestä kiinnos-tuneita opiskelijoita toteuttamaan unelmiaan ja samalla esittelee heille erilaisia etenemisvaihtoeh-toja yrittäjyyden polulla.

Arviointi: Tapahtuma tullaan järjestämään vuosittain ja teemoittamaan erikseen vuoden trendeille sopivaksi. Tapahtuman järjestävä taho tulee koostumaan osittain JES:sin hallituksen jäsenistä ja ta-pahtumaa varten luodusta projektiryhmästä. Projektiryhmä luodaan uudelleen vuosittain edellisen projektiryhmän periyttämänä.

Tapahtuma tuki Jyväskylä Entrepreneurship Society Ry arvoja luoden lisää arvokasta sisältöä yrittä-jähenkisille nuorille, jotka haluavat toteuttaa omaa unelmaansa. JES on saanut paljon aikaan vähällä rahalla. Tapahtuma tuki Jyväskylän kehittymistä yrittäjyyden pääkaupungiksi ja toi myönteisesti esille yrittäjyyskulttuuria.

Hankkeen nimi: Karjalaiset kesäjuhlat JyväskylässäVastuullinen päätoteuttaja: Keski-Suomen karjalaisseurojen piiri ja Karjalan Liitto ryTuki: 15 000 €Kustannusarvio: 15.000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 16. – 18.6.2017Lisätietoja: Raija PartanenStrategian teema: KULTTUURI/MATKAILU

Keski-Suomen karjalaisseurojen piiri ja Karjalan Liitto ry järjestivät 69. Karjalaiset kesäjuhlat Jyväs-kylässä 16.-18.6.2017, osana itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa. Kesäjuhlille osallistui n. 22.000 vierasta eri puolilta Suomea.

Tavoitteet: Viikonlopun kestävät kesäjuhlat ovat kaikille avoimet ja niiden ohjelma tarjoaa kiinnos-tavia elämyksiä kaikenikäisille. Juhlien ohjelmasisällöissä tuodaan esille elävää karjalaisuutta eri muodoissaan (mm. murre, musiikki, laulu, piirakkaperinne, kyykkä). Karjalaisuuden ohella esille

20

nostetaan isäntämaakunnan erityispiirteitä ja juhlien esiintyjiksi haetaan keskisuomalaisia esiinty-jiä. Myös muussa juhlien tuotannossa suositaan paikallisia yrittäjiä. Heiltä hankitaan ostopalveluja ja heille markkinoidaan kesäjuhlien karjalaista toria, kesäjuhlien eloisaa kauppapaikkaa.Juhlien pääpaikkana on Jyväskylän Paviljonki, jonne keskittyy iso osa tilaisuuksista. Lisäksi tapahtu-mia on kirkoissa, urheilukentillä ja kaupungilla (esimerkiksi näyttävä kulkue). Yhteistyötahoina ovat muun muassa Jyväskylän kaupunki ja seurakunnat.

Kesäjuhlat tehdään pitkälti talkootyönä, talkoolaiset (työtunteja noin 5000-6000 tuntia) ovat pää-osin keskisuomalaisia, erityisesti mukana on alueen karjalaisyhteisöjen edustajia.

Arviointi: Viikonlopun kestävä tapahtuma oli kaikille avoin. Karjalaisuuden ohella esille nostettiin isäntämaakunnan erityispiirteitä, juhlissa esiintyi keskisuomalaisia esiintyjiä ja keskisuomalaisia yrittäjiä oli mukana kesäjuhlien kauppapaikalla.

Tapahtuman järjestelyyn osallistui n. 200 keskisuomalaista talkoolaista. Maakuntajohtaja Tapani Mattila esitti Keski-Suomen liiton tervehdyssanat tapahtuman avajaisissa lauantain 17.6. Pavil-jongissa pidetyssä avajaistilaisuudessa. Keski-Suomen liitto sai näkyvyyttä Karjalaisten kesäjuhlien painotuotteissa sekä keväällä 2017 ilmestyneessä Karjalan kunnaat -lehdessä. Yhteistyösopimuksen sisältö toteutui sovitulla tavalla.

Hankkeen nimi: ”Kustannusosaaminen ja -johtaminen osana erikoislääkärin työtä” -kurssiVastuullinen päätoteuttaja: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän yliopistoTuki: 4698 €Kustannusarvio: 12 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: syksy 2016Lisätietoja: Kari PirinenStrategian teema: HYVINVOINTI

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän yliopiston yhteishanke KUSTOS -kurssi (”Kustannus-osaaminen ja -johtaminen osana erikoislääkärin työtä” ) toteutettiin syksyn 2016 aikana. Kurssin tar-koituksena on ollut etsiä ja kehittää kustannustehokkaampia malleja ja kustannustietoutta lääkärin työssä ja päätöksenteossa. Kustannustietoisuudella ja kustannustehokkuudella voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä erikoissairaanhoidossa. Kurssi on pohjautunut paisti asiantuntijuuteen myös vertaismentoroinnin hyödyntämiseen. Kurssin kokonaiskustannukset ovat 12.000 euroa, ja siitä on ollut tarkoitus rakentaa kansallinen koulutusformaatti. Tässä vaiheessa kurssi on ollut pilotti.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena oli tuoda kustannustietoisuus vahvemmin ja uudenlaisella koulu-tusmetodiikalla urakehitysvaiheessa olevien lääkäreiden arkeen ja osaamiseksi. Tutkimukset aihees-ta, eli terveydenhuollon kokonaiskuluista, vahvistavat, että lääkäreiden hoitolinjapäätökset ja muut ohjaustoimet ovat yksi suurimmista terveydenhuollon yksittäisistä kulueristä.

Arviointi: Pilottikurssissa koottiin lääkäreitä oppijapareiksi sekä erikoissairaanhoidosta että pe-rusterveydenhuollosta. Tämän odotetaan vahvistavan kustannusosaamista hoidon porrastuksen yhteistoiminta-alueella. Asiaa kurssin yhteydessä on myös tutkittu. Kurssi liittyi ajankohtaisesti kan-salliseen sote-uudistukseen, jossa alan palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen haetaan mallia. Hanke alitti arvioidut kustannukset ja osa hyväksytystä rahoituksesta palautui Kehittämisrahastoon.

21

Hanketta on arvioitu sekä sisäisesti että rahoittajan toimesta. Hanke täyttää sille asetetut tavoitteet ja on mahdollistanut kustannustietoisen kehittämistyön sairaanhoitopiirissä. Hanke edistää hoidon tehokkuutta ja säästää pitkällä tähtäimellä taloudellisia resursseja.

Hankkeen nimi: Liikunnan, urheilun ja huippu-urheilun osaamiskeskittymä HipposVastuullinen päätoteuttaja: Jyväskylän kaupunkiTuki: 10 000 €Kustannusarvio: 20 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.11.2016 – 30.5.2017Lisätietoja: Kari PirinenStrategian teema: OSAAMISTALOUS

Jyväskylään kehitetään tulevaisuuden Hipposta, joka on kansainvälisesti ainutlaatuinen liikunnan ja hyvinvoinnin keskittymä aivan Jyväskylän ytimessä. Tulevaisuuden Hippoksella on liikuntatutki-muksen ja -koulutuksen sekä kilpaurheilun huippuosaamista sekä erinomaiset, modernit puitteet harrastajille ja huippu-urheilijoille. Hippos sopii kaikille urheilusta, liikuntapainotteisista hyvinvoin-tipalveluista, elämyksistä ja tapahtumista kiinnostuneille.

Tavoitteet: Keski-Suomen liiton ja Jyväskylän kaupungin yhteisessä esiselvityksessä tarkasteltiin urheilun- ja liikunnan näkymiä valtakunnallisesti, esiteltiin toimialan kasvua viimeisiltä viideltä vuodelta tehtyjen rakenneselvitysten perusteella. Selvityksessä hahmoteltiin Hippoksen 2020 mah-dollisuuksia uuden liiketoiminnan ja työpaikkojen luojana, tapahtumien järjestämispaikkana sekä paikallisten että valtakunnallisten urheilutoimialan yritysten ja yhteisöjen palveluntarjoajana. Hip-pos 2020 on myös osa isompaa Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymää (KeHO). KeHO on Keski-Suomen alueen organisaatioiden yhteinen rakenteilla oleva hyvinvoinnin osaamiskeskittymä. Sen ydintoiminnot tulevat sijaitsemaan Jyväskylän kaupungin kehitysalustoilla. Osaamiskeskittymä-verkoston rakentamisen pohjana toimii 16 organisaation lokakuussa 2016 solmima aiesopimus ja Campus FI -hankkeen vuoden 2016 aikana tuottama toimintasuunnitelma.

Tulevaisuuden Hippoksen 2020 visiona on olla Pohjoismaiden johtava urheilun, liikunnan, hyvin-voinnin ja terveyden edistäjä. Missiona on tuottaa edellä mainittujen asioiden edistämiseksi toimiva tutkimus-, koulutus-, valmennus-, tuote- ja palvelukehitysverkosto. Liikunta ja hyvinvointi on yksi nopeimmin kasvavista aloista ja Jyväskylän vahvan urheilukaupunki-imagon ansiosta on perus-teltua, että jo nyt isoa ja tärkeää Hipposta kehitetään edelleen. Hanke tukee myös Keski-Suomen maakuntaohjelman 2018-2021 esityksessä olevaa hyvinvointitalouden kokonaisuutta.

Arviointi: Hankkeesta on toimitettu monipuolinen hanketta laajasti kuvaava ja arvioiva loppuraport-ti Keski-Suomen liittoon. Loppuraportti on myös esitelty Keski-Suomen liitossa (Pirinen ja Päivänen). Raportti palvelee erinomaisesti yhtä Jyväskylän ja Keski-Suomen suurinta rakennus- ja innovaatio-kokonaisuushanketta. Raportti on monipuolisesti hyödynnettävissä ja hyödynnetty. Yhteenvetona voidaan todeta hankkeen saavuttaneen hyvin sille asetetut tavoitteet. Hankkeesta on syntynyt toimintamalleja ja informaatiota, joiden hyödyntäminen jatkuu. Hanke pysyi rahoituskehyksessään.

22

Hankkeen nimi: Turvapaikan hakijoiden onnistunut sijoituminen -selvityshankkeen osarahoitusVastuullinen päätoteuttaja: Kyyjärven kuntaTuki: 6234 €Kustannusarvio: 12852 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.12.2016 – 28.2.2017Lisätietoja: Raija PartanenStrategian teema: ALUEKEHITYS

Hankkeessa toteutettiin loppuvuodesta 2016 webropol -kysely, joka suunnattiin hieman erimuotoi-sena eri kohderyhmille (esim. kuntalaiset, yritysten edustajat, terveydenhuollon edustajat, opetta-jat, päiväkodin henkilöstö, turvapaikanhakijat). Vastauksia verrattiin vuotta aikaisemmin toteutetun kyselyn tuloksiin.

Tavoitteet: Kyyjärven kunnan hankkeen tavoitteena oli selvittää ja taustoittaa niitä tekijöitä, jotka kunnassa johtivat turvapaikanhakijoiden onnistuneeseen vastaanottoon ja integroimiseen osaksi ympäröivää yhteiskuntaa.

Hankkeen konkreettisina tavoitteina oli:• selvittää turvapaikanhakijoiden onnistuneeseen sijoittumiseen johtaneet tekijät ja toiminta-

mallit, jotka edesauttoivat paikallisväestön yhteen hitsautumista ja positiivista asennemuutosta turvapaikanhakijoita kohtaan

• edellä mainittujen selvitystulosten avulla luoda toimintamalli, joka on mallinnettavissa vastaa-vissa tapauksissa myös muissa kunnissa ja kaupungeissa

• kartoittaa potentiaalisia yhteistyötahoja, joiden kanssa voitaisiin muodostaa toimiva kehittämis-verkosto kotouttamistoiminnalle

• kartoittaa mahdolliset kansalliset ja kansainväliset rahoituskanavat, jolla toimintamallin pilo-tointia ja mallintamista voidaan toteuttaa

• selvittää erilaisia koulutuskokeiluja ja malleja turvapaikanhakijoiden koulutuksen ja työllistymi-sen tukemiseksi

Arviointi: Kyselyn perusteella pystyttiin tunnistamaan ne tekijät, jotka Kyyjärvellä johtivat turvapai-kanhakijoiden onnistuneeseen vastaanottoon ja integroimiseen. Näistä luotiin neliportainen malli, Kyyjärven onnistumisen portaat, jonka askellukset ovat 1) turvapaikan hakijoiden käyttäytyminen, 2) kokoaikainen tiedottaminen eri kanavien kautta, 3) rakenteelliset tekijät ja 4) yhteisöllisyyden kehittyminen.

Mahdollisia kansallisia ja kansainvälisiä hankerahoituksia kartoitettiin keskusteluin mm. CIMO:n ja Leader -ryhmien verkostojen kautta. Rahoitusmahdollisuuksia on esim. kv-hankkeisiin olemassa, mutta toistaiseksi ei kuitenkaan löytynyt sellaisia tahoja, joilla olisi valmiutta lähteä kansainvälisen hankkeen vetovastuuseen.

Koulutustarpeiden sisältä kartoitettiin ja luotiin koulutukselle pilottimalli, jota esiteltiin sekä ELY-keskukselle että TEM:n edustajille. Koulutusta oli tarkoitus toteuttaa yhteistyössä POKE:n ja moni-kulttuurikeskus Glorian kanssa. Pilottimallin toteutus epäonnistui toisaalta muodollisten ja hallin-nollisten esteiden, toisaalta henkilöresurssipulan vuoksi.

23

Hankkeen toteutus oli perusteellinen. Sen myötä syntyi yleisiä havaintoja turvapaikan hakijoiden aseman parantamiseen liittyvistä esteistä. Hankkeen myötä syntyi myös hyviä toimintamalleja, jotka kuitenkin toistaiseksi osoittautuivat hallinnollisista syistä mahdottomiksi toteuttaa.

Hankkeen nimi: Kasvu Open 2017 yhteistyösopimusVastuullinen päätoteuttaja: Keski-Suomen kauppakamariTuki: 60 000 €Kustannusarvio: 600 000Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.1.-31.12.2017Lisätietoja: Veli-Pekka PäivänenStrategian teema: YRITTÄJYYS

Keski-Suomen liitto on tehnyt yhteistyösopimuksen Kasvu Openin kanssa, jonka mukaan Keski-Suo-men liitto on Versotason yhteistyökumppani. Lisäksi liitto on tukenut biotalouden ja digitalouden sekä Keski-Suomen kehittämisen Kasvupolkuja. Kasvu Openissa ovat mukana Keski-Suomen seu-dulliset kehittämisyhtiöt, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä.

Kasvu Open haastaa suomalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä uudistamaan ja kasvattamaan omaa liiketoimintaansa kansainvälisiin mittoihin. Se tarjoaa osallistuville yrityksille startin kasvun uralle, kokoamalla suuren verkoston kasvun osaajia yrityksen tueksi. Kasvu Open perustuu testattuihin verkostotoimintamalleihin ja sen ainutlaatuinen metodiikka haastaa kokeneita yritysjohtajia kasvun alussa olevien yritysten tueksi, modernilla talkoohengellä.

Tavoitteet: Kasvu Openista on tullut yksi Suomen suurimmista yritysten kasvutapahtumista ja se on osoittautunut erittäin hyväksi ja toimivaksi malliksi. Kasvu Open on kasvanut kolmessa vuodessa yli 10-kertaiseksi. Keski-Suomesta ponnistavasta Kasvu Openista on tullut muutamassa vuodessa todellinen kasvuyritysten kansanliike. Samalla se on yksityinen yritysten kehittämisliike, josta koko nykyinen, kirjava yrityspalveluiden kenttä voi ottaa oppia. Tarvetta sille on, sillä nykyiset rakenteet ja julkiset yrityspalvelut ovat muutoksen keskellä.

Kasvu Openin toiminnassa on monia yhtäläisyyksiä liiketaloustieteen professori Michael Porterin ajatteluun. Porterin mukaan uudessa mallissa taitavat ja kokeneet yksilöt osallistuvat liiketoiminnan kehittämiseen, kun aikaisemmin julkisilla kehittäjillä oli suurempi merkitys. Tuetun liiketoiminnan sijaan korostetaan kasvavaa, kannattavaa liiketoimintaa. Yritykset ovat vientiin orientoituneita, kun ennen yritykset palvelivat paikallisia yhteisöjä ja liiketoimintoja. Hyvinvoinnin jakamisen sijaan ko-rostetaan sen luomista. Muun muassa nämä tunnusmerkit täyttyvät Kasvu Openissa.

Arviointi: Käynnissä olevan maakuntauudistuksen yhtenä tehtävänä on luoda malli ja toimintatapa kasvupalveluiden organisointiin maakunnissa. Kasvu Open ja muut uudet yrityslähtöiset mallit ovat oivallisia esimerkkejä siitä, miten yrityksiä voidaan kehittää täysin uudella tavalla. Keski-Suomen liitto on lanseerannut yhdessä Keski-Suomen kauppakamarin ja Keski-Suomen yrit-täjien kanssa #kasvunmaakunta-sloganin. Kasvu Open yhteistyö on tukenut tämän slogania lan-seerausta.

24

Hankkeen nimi: Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta, yhteistyösopimus 2017Vastuullinen päätoteuttaja: Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta, Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ryTuki: 6000 €Kustannusarvio: 6000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.1. – 31.12.2017Lisätietoja: Raija PartanenStrategian teema: ALUEKEHITYS

Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta ovat sopineet usean vuoden ajan yhteistyön periaatteista ja käytännöistä. Neuvottelukuntaan kuuluvat Eläkeliiton Keski-Suomen piiri ry, Eläkkeensaajien Keskusliiton Keski-Suomen piiri ry, Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen aluejärjestö, Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry, Kristillisen Eläkeliiton Keski-Suomen piiri ry ja Suomen Ruskaliitto/Jyväskylän Ruskat ry. Vuonna 2017 neuvottelukuntaa edustaa neuvottelukun-nan sääntöjen mukaisessa vuorojärjestyksessä Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry.

Tavoitteet: Yhteistyö on kohdistunut kunakin vuonna tärkeimmiksi koettuihin tehtäviin. Yhteistyöl-lä on tavoiteltu pitkäjänteistä ja suunnitelmallista yhteistyötä hyvän ja aktiivisen vanhenemisen tukemiseksi Keski-Suomessa. Toiminnan konkreettisena tavoitteena on ollut edistää eläkeläisten osallistumista heitä itseään koskeviin päätöksiin sekä lisätä heidän vaikutusmahdollisuuksiaan yh-teiskunnassa.

Arviointi: Yhteistyösopimuksen sisältö on toteutunut erittäin hyvin. Keski-Suomen eläkeläisjärjestö-jen neuvottelukunta on kokoontunut vuoden 2017 aikana neljä kertaa. Kesäkuussa, 5.6.2017, neu-vottelukunta järjesti ekskursion Helsinkiin, jossa kohteina olivat mm. Kaunialan sotavammasairaala ja tutustuttiin myös Espoon kaupungin vanhuspalveluihin. Vuotuinen seminaari oli 25.9.2017 loma-keskus Revontulessa, teemana liikunnan vaikutus ikääntyvien terveyteen. Seminaarin pääpuhujana oli KELAn pääjohtaja Elli Aaltonen, joka kertoi ajankohtaisista asioista liittyen ikääntyvien palveluihin ja tukiin.

Hankkeen nimi: Keski-Suomen kuntapäättäjien iltakoulu 2017Vastuullinen päätoteuttaja: Jyväskylän kesäyliopistoTuki: 13 475 €Kustannusarvio: 15 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 14.6-27.9.2017Lisätietoja: Kari PirinenStrategian teema: OSAAMISTALOUS

Kuntien toivomuksesta kuntavaaleissa valituille uusille ja vanhoille luottamushenkilöille haluttiin koulutusta tukemaan toimintaa kunnallisissa luottamuselimissä. Kuntien selkeänä kantana oli Keski-Suomen liiton vahva rooli koulutuksen organisoinnissa. Keski-Suomen liitto toteutti koulutuksen yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Perusteena oli aiemmin K-S liiton tukemana kehitetty malli kunnallisten luottamushenkilöiden koulutuksesta. Taustalla oli myös kuntien sekä K-S liiton jäsenyys Jyväskylän kesäyliopistoyhdistyksessä. Koulutuksessa saatiin hyödynnettyä näin laajasti kuntien viranhaltijoiden osaamista.

25

Tavoitteet: Koulutus toteutettiin neljän koulutustilaisuuden sarjana. Tilaisuudet oli tarkoitettu sekä kuntavaaleissa 2017 valittujen kuntapäättäjien että kuntien muiden luottamushenkilöiden ja viran-haltijoiden osaamisen vahvistamiseen. Koulutuksiin osallistuttiin kaikista Keski-Suomen kunnista Äänekoskea ja Kuhmoista lukuun ottamatta. Koulutuksiin oli mahdollista osallistua Jyväskylässä luentosalissa tai verkkoyhteyden kautta oman kunnan järjestämässä tilassa tai omilta tietokoneilta/älylaitteilta. Tilaisuudet tallennettiin ja aineistoihin on ollut mahdollista tutustua myös omaehtoi-sesti tilaisuuksien jälkeen. Kuhunkin koulutusiltaan osallistui noin 150-200 henkilöä. Vuorovaikutuk-sen vahvistamiseksi avattiin kuntapäättäjille yhteinen Facebook –tili ja chat. Osallistujilta kerättyjen suullisten ja kirjallisten palautteiden mukaan tilaisuudet olivat erittäin onnistuneita ja antoivat erityisesti aloitteleville kuntapäättäjille uutta, tarpeelliseksi koettua tietoa tulevista tehtävistä. Pa-lautekyselyt ovat saatavissa hankkeen arvioitsijalta ja Jyväskylän kesäyliopistolta.

Koulutussarjan sisällöt suunniteltiin Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen kuntien edustajien ja kesä-yliopiston yhteistyönä.

Arviointi: Hankkeesta on toimitettu monipuolinen koulutuksen palautekysely Keski-Suomen liit-toon. Kuntakentältä on pyydetty myös suullista palautetta. Koulutus saavutti hyvin sille asetetut ta-voitteet. Erityisesti koulutusten verkkovälitteisyyttä ja mahdollisuutta osallistua koulutuksiin omasta kunnasta käsin kiitettiin. Koulutuksen tallenteet ovat kuntien ja luottamushenkilöiden käytettävissä myös koulutusten jälkeen. Yhteenvetona voidaan todeta hankkeen saavuttaneen hyvin sille asetetut tavoitteet. Hanke on hyödyntänyt selkeästi kuntakenttää, helpottanut kuntapäättäjien työskentelyä ja lisännyt informaatiota jonka hyödyntäminen jatkuu. Hanke alitti rahoituskehyksensä ja lisäsi kun-tien välistä yhteistyötä.

Hankkeen nimi: Tulevaisuuden kierrätyskeskus -selvityshankeVastuullinen päätoteuttaja: Mustankorkea OyTuki: 7500 €Kustannusarvio: 20 000 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.4. – 31.8.2017Lisätietoja: Hannu Koponen Strategian teema: BIOTALOUS

Hanke toteutettiin konsulttityönä. Hankeen seurantaryhmä oli laajapohjainen, erityisesti kolmannen sektorin toimijoita sisältävä. Nämä kolmannen sektorin toimijat ovat merkittävä tekijä hankkeen tuloksena syntyneen ”Sircula” konseptin rakentamisessa.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena oli selvittää, millaisilla toimintaedellytyksillä voitaisiin rakentaa uudentyyppinen kierrätyskeskus ns. yhden luukun palveluperiaatteella, mikä mahdollistaisi asiak-kaille kierrätykseen soveltuvan tavaran ja jätteiden toimituksen samalla kertaa.

Arviointi: Hankkeessa tunnistettiin useita mahdollisia hyödynnettäviä sivuvirtoja, joita voitaisiin ottaa talteen jätekeskuksen yhteydessä. Nämä sivuvirrat voidaan jalostaa uusiotuotteiksi. Mielen-kiintoisin mahdollisuus on rakennusjätteiden kierrätyksessä. Tässä tapauksessa tarvittaisiin tiivistä yhteistyötä rakennuttajien ja työmaiden sekä kierrätystoimijoiden välillä.

26

Yhteenvetona voikin todeta, että hankkeen selvitys loi yhteistyöaihioita toimijoiden välille. Syn-nytetty toimintamalli vaatii kuitenkin vielä testaamista sekä mm. soveltuvat tilat uusiotuotteiden tuotantoon. Rakennusjätteet ovat nousseet kansallisellakin tasolla kiinnostuksen kohteeksi, joten tämä selvitys mahdollistaa keskisuomalaisen konseptin rakentumista.

Hankkeen nimi: Johtajaklubi, #kasvunmaakunta juhlakirja ja #kasvunmaakunta osasto Kasvu Open KarnevaalissaVastuullinen päätoteuttaja: Keski-Suomen kauppakamariTuki: 18 000 €Kustannusarvio: 41 640 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 9.3.2017-30.6.2018Lisätietoja: Veli-Pekka PäivänenStrategian teema: OSAAMISTALOUS/YRITTÄJYYS

Hankkeen tavoitteena oli synnyttää Johtajaklubi – muutoksesta kasvua verkosto, #kasvunmaakunta -juhlakirja sekä rakentaa #kasvunmaakunta -osasto Kasvu Open Karnevaaleilla.

Tavoitteet: Johtajaklubin tavoitteena on toimia avoimen keskustelun vertaisfoorumina, jonka ydin-ajatus on osaamista jakava luottamusverkosto. Klubissa kehitetään osaamista samassa asemassa olevien kollegojen kanssa. Klubilaiset sparraavat toisiaan jakamalla tietoa, kokemuksia, huolenaihei-ta ja onnistumisia. Tavoitteena oli tarjota Keski-Suomen liiton rahoituksella nuorelle johtajalle mah-dollisuus osallistua johtajaklubiin ensimmäisenä vuonna edulliseen vuosihintaan. Kasvun maakunta -hengessä haluttiin muodostaa uudenlainen verkosto, joka mahdollistaa nuorten ja kokeneempi-en johtajien ideoiden törmäyttämisen ja uusien ajatusten synnyttämisen yritysten kasvun tueksi. Johtajaklubin avulla muodostui uudenlainen verkosto. Nuorten ja kokeneempien johtajien ideoita törmäytettiin ammattifasilitaattorin ohjaamissa tapaamisissa ja muodostamalla sparrauspareja. Johtajaklubiin osallistui 7 kokenutta ja 7 nuorta johtajaa.

Arviointi: #kasvunmaakunta -juhlakirja toteutui. Varsinainen #kasvunmaakunta -osio (Keski-Suomen kehittämisyhtiöt ja Keski-Suomen liitto) oli esillä kolmen (3) aukeaman verran. Teoksesta tuli hieno kokonaisuus esitellä niin kansalliselle kuin kansainväliselle yleisölle keskisuomalaista osaamista.

#kasvunmaakunta -osasto toteutui. Tavoitteiden mukaisesti #kasvunmaakunta näkyi Kasvu Open Karnevaalissa, ja #kasvunmaakunta-ajatusta jalkautettiin Karnevaali-vieraille. Asetetut tavoitteet täyttyivät. Mukana olivat Keski-Suomen liitto, Jämsek Oy, Kehittämisyhtiö Witas Oy, Kehittämisyhtiö Keulink Oy, Äänekosken kaupungin elinvoimayksikkö, Kehittämisyhtiö Karstulanseutu ja SSYP Kehi-tys Oy.

Hankkeen avulla luotiin positiivista kuvaa Keski-Suomen kehityksestä #kasvunmaakuntana. Hanke onnistui erinomaisesti.

27

Hankkeen nimi: Rallin maailmanmestaruusosakilpailuVastuullinen päätoteuttaja: Jyväskylän kaupunki ja AKK Sports OyTuki: 40 000 €Kustannusarvio: Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 27.-30.7.2017Lisätietoja: Tuulia NieminenStrategian teema: ALUEKEHITYS

Neste Ralli tuo Keski-Suomelle merkittävää kansainvälistä näkyvyyttä. Tapahtuman TV-signaali jaettiin yli 100 maahan ja kilpailua seurasi aktiivisesti 35 televisioyhtiötä. Sosiaalisen median koko maailman kattava tavoittavuus oli kilpailuviikolla noin 64 miljoonaa. Neste Rallin oma verkkosivusto keräsi noin puoli miljoonaa istuntoa. Noin 450:sta akkreditoituneesta media-ammattilaisesta 70 % oli ulkomaalaisia. Tapahtuman näkyvyys nousi edellisiin vuosiin verrattuna.

Vuoden 2017 yhteistyösopimukseen sisältyi Jyväskylän kaupungin kanssa yhteiset 100 kpl lippuja Harjun erikoiskokeelle torstaina 27.7.2017. VIP-vieraat kutsuttiin erikoiskokeen lisäksi Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen liiton yhteiseen seminaariin, jossa esiteltiin maakunnan ajankohtaisia teemoja. Kesän 2017 tilaisuudessa nostettiin esille erityisesti matkailualaa. Matkailuteema huomi-oitiin myös kutsuttavien valinnassa.

Yhteistyösopimukseen sisältyi lisäksi logonäkyvyyttä tapahtuman aikana. Tapahtumassa tuotiin esil-le sekä Keski-Suomen liiton logoa että #kasvunmaakunta ja #keskisuomi -logoja.

Tavoitteet:Keski-Suomen kansainvälisesti tunnetuimman urheilutapahtuman tukeminenKeski-Suomen liiton ja sen teemojen näkyvyys maakunnallisesti merkittävän tapahtuman yhteydes-säKeski-Suomen ajankohtaisten kärkiteemojen esittely sidosryhmien edustajille

Arviointi: Hanke toteutui maakuntahallituksen tekemän päätöksen ja allekirjoitetun yhteistyösopi-muksen mukaisesti. Keski-Suomen liitto kuului rallitapahtuman pääyhteistyökumppaneihin yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa.

Hankkeen nimi: Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelman arviointi ja tulevaisuusVastuullinen päätoteuttaja: Valtakunnallinen YES Ry/YES Keski-SuomiTuki: 10 014,40 €Kustannusarvio: 20 118,40 €Rahoitus: Keski-Suomen KehittämisrahastoToteutusaika: 1.6-31.12.2017Lisätietoja: Kari PirinenStrategian teema: OSAAMISTALOUS

Keski-Suomen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelma sisälsi tavoitteet jasuuntaviivat maakunnalliselle yrittäjyyskasvatukselle vuosille 2011 – 2015. Kehittämisohjelmankohderyhmänä ovat olleet erityisesti eri koulutusasteiden opetushenkilöstö sekä päätöksentekijät,

28

mutta myös yhteistyöhön oppilaitosten ulkopuolisten yrittäjyyskasvatustoimijoiden kanssa on kiinnitetty huomiota. Keski-Suomen maakuntastrategiassa 2040 ja maakuntaohjelmassa 2018-21 yrittäjyys on edelleen suuressa roolissa osana osaamistaloutta. Tässä hankkeessa on arvioitu kehittämisohjelmassa luotua tavoitetilaa, sitä tukevia kehittämisteemoja ja niitä konkretisoivien toimenpiteiden toteutumista vuoden 2017 loppuun mennessä. Kehittämishankkeessa on arvioitu yrittäjyyskasvatuksen nykytilaa, kuvattu eri toimijoiden erilaisia toteuttamisen malleja ja arvioitu niitä. Hankkeella on myös kehitetty opetustoimien ja oppilaitosten käyttöön soveltuvia yrittäjyyskas-vatuksen malleja. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän luovuttua YES-keskuksen ylläpidosta 2016, myös tämän toiminnan jatkolle on luotu mallinnusta ja uutta kestävää rahoituspohjaa.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää Keski-Suomen yrittäjyyskasvatuksen malleja ja nykytilaa Keski-Suomen kouluissa ja oppilaitoksissa. Selvityksen lisäksi hankkeessa on ollut tarkoitus luoda ja juurruttaa toteuttajatahoille yrittäjyyskasvatuksen malleja ja erilaisia toteuttamistapoja. Hankheen aikana on myös rakennettu uusia toteuttamismalleja maakunnalliseen yrittäjyyskas-vatukseen.

Arviointi: Hanke antaa arvokasta tietoa yrittäjyyskasvatuksen malleista ja toteuttamistavoista koko Keski-Suomessa. Hanke on myös jalkauttanut yrittäjyyskasvatuksen toteuttamismalleja eri puolille Keski-Suomea. Loppuraportti antaa hyvän tilannekuvan yrittäjyyskasvatuksen nykytilanteesta Keski-Suomessa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää laajasti keskisuomalaisen yrittäjyyskasvatuksen nykytilaa ja tulevia ratkaisuja arvioitaessa. Hanke on saavuttanut hyvin sille asetetut tavoitteet. Hankkeen tuloksia pystytään hyödyntämään jatkossa ja arvioimaan siten myös jatkotoimia yrit-täjyyskasvatuksen alueella.

29

AIKO (ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT)

Hankkeen nimi: Keski-Suomen Tori -pk-yritysten verkostohankeVastuullinen päätoteuttaja: Keski-Suomen kauppakamariTuki: 8000 €Kustannusarvio: 11 500 € Rahoitus: AIKO-rahoitusToteutusaika: 15.10.-30.11.2016Lisätietoja: Veli-Pekka PäivänenStrategian teema: MATKAILU

Keski-Suomen Tori – pk-yritysten verkostohankkeessa testataan nopeasti ja kustannustehokkaasti laadukkaiden yritysten yhteistyökykyä ja luodaan yritysverkosto, joka pystyy toteuttamaan eri ta-pahtumiin yhteisosaston keskisuomalaisten tuotteiden tunnettuuden ja myynnin lisäämiseksi.Pilotointiin mukaan lähtevät ja toisiaan täydentävät yritykset ovat: Panimo Hiisi Oy, Veico Oy, Rii-minka Ay, T-Barbeque, Sukarwood oy ja Makua Foods Oy. Yrityksille varataan ensimmäisellä kerralla yhteisosasto verkostotapahtumasta Kasvun Karnevaali 26.-27.10.2016.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena oli pilotoida yritysverkostoa, joka pystyy toteuttamaan eri ta-pahtumiin yhteisosaston keskisuomalaisten tuotteiden myynnin lisäämiseksi. Keski-Suomi Tori to-teutettiin pienellä määrällä yrityksiä kokemuksia keräten ja toimintamalleja kehittäen. Kasvu Open Karnevaali –tapahtumaan koottiin Keski-Suomen Tori -yritysverkosto. Osaston ilme oli yhdenmu-kainen ja väritykseltään maakunnan mukaisesti puna-valkoinen. Yritykset sparrattiin yhteistyöhön yrityskohtaisten tapaamisten myötä. Palaute yrityksiltä oli pääsääntöisesti myönteistä.

Arviointi: Hanke onnistui hyvin. Määrälliset ja laadulliset tavoitteet saavutettiin. Yhteinen ilme saa-tiin toteutettua ja sekä idea että toteutus todettiin hyviksi ja kehittämiskelpoisiksi. Jatkossa tavoit-teena on kehittää konseptista sellainen, että se sopii myös pienemmille yrityksille. Keski-Suomen kauppakamari toimii yritysten niin tahtoessa sparraajana ja järjestää koulutusta.

30

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA

Hankkeen nimi: Terve sielu terveessä ruumiissa! -Hyvinvointia 2. asteen koulutuksessaVastuullinen päätoteuttaja: Jyväskylän koulutuskuntayhtymäTuki: 31 443 €Kustannusarvio: 62 886 €Rahoitus: Maakunnan kehittämisrahaToteutusaika: 1.11.2015-28.2.2017Lisätietoja: Kari PirinenStrategian teema: Hyvinvointi

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksen Terve sielu terveessä ruumiissa -hyvinvointi-hanke pyrki lisäämään 2.asteen koulutuksen, erityisesti lukiokoulutuksen, opiskelijoiden ja henkilö-kunnan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jaksamista.

Tavoitteet: Tavoitteeseen pyrittiin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, joita olivat Likes Ry, Valo ry, KesLi ry, Suomen mielenterveysseura ja Firstbeat Technologies oy. Henkilöstöpuolen työhyvin-vointiin osaamista hankkeeseen toi Minna Liminka. Hankkeen rahoittajana on Keski-Suomen Liitto. Hankkeen aikana kehitettiin erilaisia hyvinvointiin liittyviä toimintoja kuten liikuntatutortoiminta, hyvinvointipassi ja hyvinvointikurssit. Kansainvälistä ulottuvuutta haettiin järjestämällä hyvin- vointiseminaari. Arviointi: Hanketta arvioitiin hankkeen loppuraportissa sekä toimintaa ja toiminnan jatkuvuutta on arvioitu myös hankkeen viimeisessä ohjausryhmän kokouksessa. Hankkeen aikana toimintaympä-ristössä tapahtui muutoksia, jotka vaikuttuvat selkeästi hankkeen toimintamahdollisuuksiin. Sekä loppuraportin että arviointikokouksen perusteella voidaan todeta hankkeen saavuttaneen sille ase-tetut tavoitteet. Hankkeesta on syntynyt toimintamalleja, joiden hyödyntäminen jatkuu. Hankkeen palkkakulut ylittyivät, mutta hanke pysyi rahoituskehyksessään.

Hankkeen nimi: Keurusselkä Region -hankeVastuullinen päätoteuttaja: Kehittämisyhtiö Keulink OyTuki: 28 177 €Kustannusarvio: 67 823 €Rahoitus: Maakunnan kehittämisrahaToteutusaika: 15.10.2016-30.11.2017Lisätietoja: Leena PajalaStrategian teema: ALUERAKENNE/MATKAILUHankkeen ytimenä oli löytää ne Keurusselän vesistön vaikutuspiirin osatekijät, joita ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kannattaa lähteä vahvistamaan ja kehittämään yhteis-työssä yritysten, koulutusorganisaatioiden, asiantuntijaorganisaatioiden, kansalaisjärjestöjen edus-tajien ja muiden mahdollisten tahojen kanssa. Tavoitteet: Tarkoitus oli löytää yhteinen tahtotila toteuttaa yhdessä sovittavia strategisia teemoja ja päälinjoja alueen yrittäjyyden, työllisyyden, asumisen, matkailun, kestävän kehityksen, kansalaisten hyvän elämän ja yritysten menestyksen edellytysten parantamiseksi ja alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi.

31

Arviointi: Hankkeen tuloksena syntyi kolme keskeistä toimintamallia: osaajia yrityksiin, asumisen uudet ratkaisut sekä elinvoimaa matkailusta. Jokaisen toimintamallin toimenpiteiden toteuttami-nen edellyttää alueen vahvaa sitoutumista ja panostamista.

Keurusselkä Region alueen yhteisen kehittämisen tahtotilan löytämisessä onnistuttiin hyvin. Lähtö-kohtana pidettiin sitä, että keskitytään kehittämään niitä asiakokonaisuuksia, joiden edistämiseen on yhteinen tahtotila. Valitut toimintamallit ovat laajoja kokonaisuuksia, joiden toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä.

32

EAKR (EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTO)

Hankkeen nimi: Energiatutkimuksen demonstraatioympäristö uusien voimalaitoskonseptien ke-hitykseenVastuullinen päätoteuttaja: VTT OyTuki: 134 988 €Kustannusarvio: 192 840 €Rahoitus: Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmaToteutusaika: 1.1.2016 - 31.8.2017Lisätietoja: Hilkka LaineStrategian teema: BIOTALOUS

Näköpiirissä on, että uusiutuvien energiamuotojen voimakas lisääntyminen tuo uudenlaisiahaasteita perinteisille voima- ja lämpölaitoksille. Niiltä vaaditaan tulevaisuudessa hyvin suurta kuor-manmuutoskykyä ja –kapasiteettia yhdistettynä korkeaan hyötysuhteeseen ja alhaisiin päästöihin. VTT:n nykyinen polttotutkimusinfra ei sovellu tämän tyyppiseen tutkimukseen. Hankkeen avulla luotiin leijupolton uusien prosessikonseptien tarpeita vastaava tutkimusympäristö VTT:lle.

Koeympäristön suunnittelun ja teknisen toteutuksen jälkeen tehtiin syksyn 2016 aikana kaasun syöttösysteemien kylmätestausta. Tällä varmistettiin laitteiston toimivuus ja pyrittiin löytämään mahdolliset muutostarpeet ennen siirtymistä kuumatestausvaiheeseen. Loppuvuodesta 2016 teh-tiin ensimmäinen varsinainen demonstraatiokoeajo, johon osallistuivat hankkeen yritysosapuolien edustajat. Hanke sisälsi myös operaattoreiden ja tutkijoiden koulutusta uuteen koelaiteympäristöön.

Tavoitteet: Tavoitteena oli pystyä vastaamaan niihin kehittämistarpeisiin, joita uusilta voimalai-toksilta edellytetään tulevaisuuden energiajärjestelmissä. VTT:n olemassa olevaa tutkimusinfraa uudistettiin rakentamalla leijupolton tutkimusinfraan kaasunkäyttövalmiudet ja innovatiivinen läm-pösähkö-moduuli. Tavoitteena oli luoda kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimusympäristö, jossa kotimaiset yritykset voi kehittää uusia tuotteita Cleantech -vientiin. Uutta demonstraatioympäristöä haluttiin myös hyödyntää opetus- ja koulutuskäytössä. Näin pystytään varmistamaan osaavan käyt-töhenkilöstön riittävyys tulevaisuuden hybridilaitoksille.

Arviointi: Hanke onnistui hyvin. Hankkeen aikana valmistui VTT:lle Vaajakoskelle projektin tavoit-teiden mukainen tutkimusympäristö. Toteutettu tutkimusympäristö mahdollistaa jatkossa erittäin monipuolisen kehitysympäristön leijupolttoprosessien kehitykseen.

Hanke sisälsi vaativan kaasunpolttointegraation suunnittelutyön, laite- ja tarvikehankintoja. Vanhan tutkimusympäristön laitteiston käyttöliittymään ja automaatiojärjestelmään tehtiin myös varsin suuria muutoksia. Merkittävä osa hanketta oli laitteiston käyttö- ja työturvallisuusnäkökohtien huo-mioiminen, dokumentointi ja käyttäjäkoulutus. Hankkeen toteutus oli odotettua vaativampi. Laite-testaus jouduttiin tästä syystä tekemään alkuperäistä suppealla koematriisilla keskittyen pääasiassa NOx-päästöjen hallinnan selvittämiseen. Testaus kuitenkin osoitti, että uudella tutkimusympäristöl-lä on erinomainen mahdollisuus vastata niihin haasteisiin, joita uusiutuva energiajärjestelmä tuo perinteisille voimalaitoksille. Yhteistyökumppaneiden kanssa onkin valmistelussa jatkohankkeet, joissa lähdetään kehittämään kaupallisia ratkaisuja. Toteutuessaan suunniteltu kytkös opetus- ja koulutuskäyttöön tuo toimintaan jatkuvuutta ja tuottaa uutta osaamista energia-alalle.

33

Hankkeen nimi: Biotalouskampuksen innovaatiojärjestelmä vaihe 1Vastuullinen päätoteuttaja: Jyväskylän ammattikorkeakoulu OyTuki: 49 584 €Kustannusarvio: 70 833 €Rahoitus: Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmaToteutusaika: 15.2.2016 - 31.12.2016Lisätietoja: Hilkka LaineStrategian teema: BIOTALOUS

Hankkeen avulla vauhditettiin innovaatioiden syntyä Tarvaalan Biotalouskampuksella. Hankkeessa suunniteltiin toimintamalli, jolla aktivoidaan keksintötoimintaa, esiarvioidaan uusia ideoita ja seu-lotaan parhaita jatkotyöstettäviksi. Toimintamalli tukeutuu keskeisesti alueen kehittämisyhtiöiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä Biotalouskampuksen oppilaitoksissa kehitettävään ja toteutet-tavaan “Biotalousinnovaattorin” koulutusohjelmaan.

Tavoitteet: Hanke oli ns. kertakorvaushanke, jonka tavoitteena oli vauhdittaa biotalouden varhaisen vaiheen liikeideoita laatimalla Biotalouskampukselle innovaatiojärjestelmä. Hankkeen aikana sitou-tettiin keskeiset tahot toimintaan mukaan ja laadittiin selkeä suunnitelma innovaatiojärjestelmän käyttöön ottamiseksi Biotalouskampuksella.

Arviointi: Hanke pääsi asetettuihin tavoitteisiin. Se antoi eväitä Biotalouskampukselle toimia alan innovaatioiden vauhdittajana ja yrityselämän kehittäjänä. Hankkeessa luotiin tavoitteiden mukai-nen toimintamalli, jonka Biotalouskampuksen johtoryhmä hyväksyi. Hankkeessa syntyi myös yhteis-työsopimukset kolmen kehittämisyhtiön kanssa.

Innovaatioiden kerryttäminen on otettu myös osaksi Biotalousinstituutin opintoja. Koulutusohjelma tuo toimintaan jatkuvuutta ja tuottaa uutta osaamista innovaattoreille. Parhaillaan on käynnissä vaihe 2 (BIND), jossa pilotoidaan mallia käytännössä. Jos malli pilotoinnin jälkeen osoittautuu toi-mivaksi, on hanke antanut hyvän sysäyksen uuden liiketoiminnan aikaan saamiseksi biotalousalalle Keski-Suomessa.

34