Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen

nro 1/2017

UUTISKIRJETässä numerossa

• Uudistuksenvalmisteluetenee–seuraavatvaiheetselkiytyneet

• Henkilöstönmuutostuki• Henkilöstönasemauudistuksessa• Keski-Suomearakentamassa• Kasvupalvelutmaakunnanmoottorina• Millaistaontyöskennelläalueuudistuksen

asiantuntijatyöryhmässä• Pidähuoltamyösitsestäsi

SOTE-uudistuksenkeskellä

www.ks2019.fi Keski-Suomi 2019

palveluissa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Työnjaon selkeysaste vaihtelee, samoin kuntien erityispiir-teet. Yhteisenä huolenaiheena ovat 8 000 keskisuomalai-sen pitkäaikaistyöttömän palvelut: mistä tuesta vastaa kun-

ta, mistä maakunta ja miten palveluketju saadaan asiakkaan kannalta saumattomaksi.

Valinnanvapauden lakiluonnos on lau-sunnolla 28.3. saakka. Palaute tulee olemaan runsas. Juuri nyt on oikea aika ehdottaa ratkaisuja pulmalli-siksi tuntuviin kohtiin ja liputtaa innostaville muutossuunnitelmille.

Kesällä käynnistyy väliaikainen hallinto

Kesä-heinäkuun taitteessa sote- ja maakuntauudistus siirtyy esivalmiste-

lusta varsinaiseen valmisteluun. Samalla suunnitteluvastuu siirtyy perustettavalle väliai-

kaiselle valmistelutoimielimelle.

Sentehtävänäon:• selvittää maakunnalle siirtyvä henkilöstö ja laatia hen-

kilöstön siirtosuunnitelma ja -sopimus• osallistua siirtyvän omaisuuden, sopimusten ja tietojär-

jestelmien selvittämiseen

Tammikuun sote- ja maakuntauudistuksen seminaarissa veikkailtiin, että Keski-Suomi hurauttaa ennen pitkää valta-kunnallisen uudistuksen ohi. Viime kesän ja syksyn viileän rauhallinen aloitus näyttääkin nyt hyvät puolensa: suunnit-telussa on päästy käsiksi asiaan muitta mutkitta.

Poliittinen ohjausryhmä kiitteli 17.2. koko-uksessaan asiantuntijaryhmien työtä ja työotetta. Asiakkaita on haastettu mukaan ideoimaan ja antamaan palautetta. Sosiaali- ja terveyspalvelui-den palvelulupaukset kirittävät myös muita maakuntaan koottavia tehtävä-kokonaisuuksia kirkastamaan omia lupauksiaan.

Ohjausryhmä sparrasi työryhmiä tällä kertaa avainkysymysten muodossa. Valinnanvapauden toimivuus, palveluiden tasavertaisuus ja henkilöstön tuki mietityttävät paljon. Onko maakuntaraja Kiinan muuri vai voiko palveluita hankkia myös yli rajojen, kysyivät naapurimaa-kuntien liepeillä asuvat.

Uudistuksen myötä kunnan ja maakunnan suhde on rakennettava uudelleen. Kuntajohtajien työpajassa 21.2. selviteltiin tulevaa suhdetta elinkeinopalveluissa, työllisyys-

Uudistuksen valmistelu etenee – seuraavat vaiheet selkiytyneet

Tehtävä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä VastuutahoPalvelukokonaisuuksien hahmottelu ja raportointi AsiantuntijaryhmätValmistelun kokonaisohjaus ja kokoukset Poliittinen ohjausryhmäVäliaikaishallinnon sopimusneuvottelut Keski-Suomen liittoVäliaikaisen valmistelutoimielimen asettaminen MaakuntahallitusEsivalmistelun ja väliaikaisen hallinnon rahoitus JohtoryhmäVäliaikaishallinnon työjärjestys JohtoryhmäMaakuntakonsernin hahmottelu ToimeksiantoMaakuntakonsernin organisaation suunnittelu ToimeksiantoMaakuntastrategia JohtoryhmäSote-strategia ja palvelulupaus Sote-ryhmätTiedolla johtaminen ja välineet ToimeksiantoAsianhallinta ToimeksiantoKuntien ja maakunnan yhteistyö ja työnjako Kuntajohtajien kokousValtakunnalliset palvelukeskukset Talous ja ICTTietojärjestelmät, alustava suunnittelu ICTSiirtyvät ja vuokrattavat kiinteistöt, alustava suunnittelu TalousSiirtyvä irtain omaisuus, alustava suunnittelu TalousSiirtyvät sopimukset, alustava suunnittelu TalousHenkilöstön kartoitus ja alustava suunnittelu HenkilöstöKuopion yhteistyöalueen yhteistyösopimus ISKE-ryhmäMaakuntien keskinäisten palvelusopimusten kartoitus JohtoryhmäMaakunnan perustamistoimenpiteet Keski-Suomen liittoMaakunnan brändin suunnittelu Viestintä, Keski-Suomen liitto

Väliaikainen valmistelutoimielin tarvitsee

poliittisen keskustelukumppanin.

Puolueiden piirijärjestöt keskustelivat 22.2., millä periaatteilla valmisteluvaiheen poliittinen

ohjausryhmä kootaan.

Vaihtoehtoina ovat joko nykyinen ohjausryhmä vaalituloksen perusteella tarkistettuna tai

elokuussa valittava maakuntahallitus ja -valtuusto. Piirijärjestöt sopivat periaat-

teesta lähikuukausina.

Keski-Suomi2019

Keski-Suomensote-jamaakuntauudistuksenhenki-löstöllesuunnattumuutostukikoostuueripalasistajavaiheista.KäsilläolevauudistusonSuomenhistoriansuurimpiahallinnonjajulkistenpalveluidenuudis-tuksia.Aikamoinenjuttu.Senmuutoksentoteuttajiaolemmeme,jokainentyöntekijä,yhdessä.

Muutoksentekemisessätarvitaanvälillätuuppimista,herättelyä,tukeajaapua.Tässävalmisteluvaiheessamuutostukionkinsitä,kunesimiehesikutsuusinuataiantaasinullemahdollisuudenpohtiajakehittäätyötä-siasiakasedellä.Oletkoesimerkiksiyksiheistä,jokaosallistuvatJyväskylänkaupungillakuntoutus-jaeri-koisvastaanottojenosaamisenkehittämisenhankkee-seentaiKeski-Suomenpelastuslaitoksenjohtamisenkehittämishankkeeseen?TaioletkoKeski-Suomessasuorittamassamielenterveys-japäihdetyöntaituote-kehitystyönerikoisammattitutkintoatailähiesimies-työnammattitutkintoa?Josolet,sinutvoidaankutsuamyössote-jamaakuntauudistuksenkehittämistyöryh-miinhenkilöstönedustajaksi.

Muutostuentarkoituksenaonlöytääkeinottoteuttaamuutostayhdessä.Muutostukeatapahtuukinkaikillatyöpaikoilla,isommissajapienemmissäkoulutuksissa,valmennuksissataikohtaamisissa.Muutosonmeilleisohaaste.Toivonkin,ettävoimmehaastaajokaista

maakunnanmuutoksessamukanaolevaaosaamisenkehittäjäämiettimäänsitä,mitenisoillajapienilläkehittämistoimillavoiedistäämyöstätämuutostajatukeasamallamuutoksessaolevaa.

Muutostukeaohjaavatosittainvaltakunnallisenmuutoksenteematjatavoitteetmuttaennenkaikkeamuutostukeaohjaamaakuntaanrakentuvayhteinentahtotila.Maakunnanverkostojaitsemaakuntaovatparhaillaanhahmottumassajasaamassakasvonsa.Onnistumisenkannaltaolennaistaonkiteyttääpianyhteinentahtotilamme,yhteisettavoitteemmejakei-notniihinpääsemiseksi.

Yhteiseenymmärryksenlöytämiseksitarvitsemmevuorovaikutustajajohdonmukaistaesimiestyötä.Tämätarkoittaasitä,ettäjokaisellaonoikeuspäästäosalliseksikeskustelustajatietäämissävalmistelussamennäänjamikäonmuutoksentavoite.Jokaisellaonlupanykäistäesimiestäjaesimiehenesimiestäasi-astakeskustelemiseksityöyhteisöissä.Saatnykäistähihastamyösmeitävalmistelijoitataiomanorganisaa-tionnehenkilöstöjärjestöjenedustajia.Tässävaihees-satokijoudummevielähyväksymään,etteivalmiitavastauksiakaikkiinyksityiskohtiinjärkälemäisessämuutoksessavieläole.

Henkilöstön muutostuki

• valmistella toimintaa ja hallintoa• tiedottaa ja kuulla asukkaita ja eri sidosryhmiä

valmistelusta • päättää uuden maakunnan vuoden 2018 talous-

arviosta• osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen• valmistella muut käynnistämiseen välittömästi liittyvät

asiat.

Valmistelutoimielimen kokoonpanosta sopivat maakunnan liitto, kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiiri, erityishuoltopiiri, pe-lastuslaitos, ELY-keskus ja TE-toimisto. Jäsenet on valittava näiden organisaatioiden viranhaltijoista. Henkilöiltä edellyte-tään hyvää asian-tuntemusta oman toimialansa toiminnasta ja taloudesta. Kokoonpanoon sovelletaan tasa-arvolakia.Sopimusneuvottelut käynnistää Keski-Suomen liitto. Maalis- ja huhtikuu on varattu keskusteluille ja neuvotteluille. Tavoit-

teena on, että neuvottelusopimus on valmiina huhti-toukokuun taitteessa. Näin maakuntahallitus voisi asettaa toimielimen viimeis-tään kesäkuun kokouksessaan. Jos maakunta ei pääse sopuun, valtioneu-vosto asettaa valmistelutoimielimen.

Valmisteluvaihe päättyy maaliskuussa 2018, kun uusi maa-kuntavaltuusto aloittaa. Silloin siirrytään toiminnan käynnis-tämiseen valtuuston ja maakuntahallituksen johdolla.

Pirjo Peräaho Maakuntauudistuksen projektipäällikkö

Keski-Suomi 2019

Muutostukituleeorganisoitumaanvieläsystemaatti-semmin,kunlaitsaadaanhyväksyttyäjaväliaikais-hallintoaloittaatyönsä1.7.2017.Pysysiiskuulollajaosallistutuleviinyhteisiintilaisuuksiin.Jositäennenpohdimmevälineitäjamahdollisuuksiavuorovaikutuk-seenlaajemmanvuorovaikutuksenkäynnistämiseksiesimerkiksiverkossa.Muistakaa,ettämuutostukeaovatmyösnämähenkilöstökirjeetjawww.ks2019.fi-sivut.Niissäkerrotaanyhäenemmänhenkilöstöäkoskevistaasioistasekäuudistuksenvaiheista.Niitäkannattaaseurata.

Henkilöstötyöryhmänkokoonpanonnäetosoitteessa:www.ks2019.fi/tyoryhmat-ja-muistiot/asiantun-tijatyoryhmat/henkilostotyoryhma.Otajäseniinrohkeastiyhteyttä,joshaluatsaadalisätietoauudis-tuksestahenkilöstönosalta.

Yhdessä tehden ja uutta kohden matkaten, Henkilöstötyöryhmä

Henkilöstön asema uudistuksessa

Muutokseenliittyvästälainsäädännöstäeiolevieläpäätöksiä.Alusta-vanaikataulunmukaanlaithyväksytäänedus-kunnassakesäkuussa2017.

Keski-Suomessauudistustar-koittaakokonaisuudessaan

yhteensälähes10000henkilönsiirtymistämaakun-nanpalvelukseen.LakiluonnoksiinperustuenKeski-SuomessamaakunnanpalvelukseensiirtyyliikkeenluovutuksenperiaatteidenmukaisestikaikkienKeski-Suomenkuntienjakuntayhtymien(kunnat,Keski-Suo-mensairaanhoitopiiri,Wiitaunioni,Saarikka,JYTE,Seututerveyskeskus)sosiaalipalveluidenjaterveyden-huollonhenkilöstö,Keski-Suomenpelastuslaitoksenhenkilöstö,Keski-SuomenmaakuntaliitontyöntekijätsekäELY-keskuksenjaTE-toimistontyöntekijätsekäLänsi-jaSisäsuomenaluehallintovirastontyönteki-jöitä.Siirtymisiätapahtuumyösympäristöterveyden-huollon,maatalouslomituksenjamaaseutuhallinnonpalveluista.Myösosakuntienjakuntayhtymientuki-palveluidentyöntekijöistäsiirtyymaakunnanpalveluk-seen.Muutoksenaaiempaanvalmisteluunoppilas-jaopiskeluhuollonkoulukuraattoritjakoulupsykologiteivätolesiirtymässämaakuntaan.

Joshenkilötekeeosittainsiirtyviätehtäviä,arvioidaansitäonkonykytehtävistävähintäänpuoletsellaisia,jotkakohdistuvatsiirtyviintehtäviin.Jososuusonylipuolet,koskeesiirtyminenmyöstätähenkilöä.Tämätarkoittaasitä,ettäesimerkiksitukipalveluhenkilös-töäkoskienonvieläpaljonselvitettävääjaosinmyösratkaistavaaennenmuutosta.

Maakuntakonsernivastaahenkilöstöstä1.1.2019,muttaseeiolevieläselvillämihinyksikkööntyöllis-tytään.Henkilöstöäsiirtyykunnista,kuntayhtymistäsekävaltioltamaakuntaan,maakunnanliikelaitoksiintaiyhtiöihin.Muutokseenliittyvätmyössuunnitteillaolevatvaltakunnallisetpalvelukeskukset.Mahdollisiatyönantajiaonsiismonia.Onmyösmahdollista,ettäerityönantajillesiirrytäänvaiheittain.

Henkilöstösiirtyyvoimaanpanolainnojallaliikkeenluovutuksenperiaatteinns.vanhoinatyöntekijöinä.Tämätarkoittaasitä,ettähenkilöstösäilyttääsiirty-mähetkellävoimassaolevattyö-taivirkasuhteeseenliittyvätoikeudetjavelvollisuudet.Nykyisettyö-javirkaehtosopimuksetovatvoimassasopimuskaudenloppuunjaesimerkiksipalkkojenyhteensovittami-senohjaustavalmistellaanvaltakunnallisellatasolla.Liikkeenluovutukseensisältyymyösmm.se,ettätyöntekijälläitselläänonmahdollisuuslyhyempäänirtisanomisaikaan.Luovutuksensaajallaeioleliikkeenluovutuksenperusteellaoikeuttairtisanoatyönteki-jöitä,vaanainoastaanlaissasäädetyilläperusteillanormaaleillapäättämisedellytyksillä.

Muutostukeakäsittelevässätekstissäkannustetaanesimiehiäjahenkilöstöävälittömäänyhteistoimintaan,käymäänmuutostatyöpaikoillajaorganisaatioissayhteisestijatoistuvastilävitse.Tämänlisäksionmuis-tettavaettä,niinluovuttavattyönantajatkuinmaakun-tiaedustavientahojentuleekäydäliikkeenluovutustakoskevayhteistoimintamenettelyajallaan.

HenkilöstötyöryhmänpuheenjohtajaArja Aroheinä

Keski-Suomen uutta sotea rakentamassaSote-uudistuksen eteneminen vaikuttaa entistä vahvemmal-ta. Maan hallitus on ilmoittanut valmistelevansa sote-lait niin, että eduskunta voi vahvistaa ne vielä ennen kesätauol-le jäämistään. Parhaillaan valinnanvapautta koskeva laki on lausunnoilla kunnissa. Elämmekin uudistuksen osalta nyt jännittäviä ja varsin historiallisia vaiheita.

Keski-Suomessa sote-uudistuksen valmistelu etenee ja konkretisoituu parhaillaan erilaisissa asiantuntijatyöryhmis-sä. Palveluiden järjestämiseen liittyviä asioita valmisteleva työryhmä on käynnistänyt palvelustrategian ja palvelulupa-usten valmistelun. Työryhmän tehtävänä on kevään aikana määritellä, minkälaisia sote-palveluja maakunnan asukkaille jatkossa tarjotaan. Palveluiden määrittely toteutetaan käytännössä niin, että kullakin työryhmän jäsenellä on vastuullaan tietty palvelukokonaisuus, jota he valmistelevat yhdessä tuekseen kutsumiensa maakunnan sote-ammatti-laisten kanssa.

Palveluiden määrittelyn yhteydessä linjataan myös, mitä palveluja esitetään sisällytettäväksi suoran valinnan va-pauden piiriin sote-keskuksiin, mitkä palveluista tuotetaan asiakasseteleillä ja missä tilanteissa asiakkaille tarjotaan mahdollisuus koota palveluja henkilökohtaisella budjetilla.

Valinnanvapaus ja sote-keskukset

Valinnan vapauden piiriin sisällytettävät sote-keskukset ja asiakassetelipalveluiden tuotanto siirtyvät lakiluonnosten mukaan maakunnan sote-yhtiölle. Työryhmän vastuulla on tällä hetkellä mallintaa alustavasti tulevaa sote-yhtiötä sekä selvittää yhtiöittämiseen liittyviä tekijöitä. Valinnanvapaus-työryhmä on perehtynyt laajasti valinnanvapauslainsää-däntöön ja henkilökohtaiseen budjetointiin sekä aiempien asiantuntijoiden selvityksiin.

Työtä ohjaavana ajatuksena on, että tulevan maakunnan yhtiöön ei siirretä automaattisesti mitään vanhoja toiminta-malleja tai toimintatapoja, sillä yhtiömallinen toiminta vaatii uudenlaista ajattelua. Hyvät käytännöt pitää siirtää muka-na, mutta muutos vaatii myös uudenlaisten toimintamallien luomista.

Tulevien palveluiden rakenne ja saatavuus tulee olemaan täysin erilainen nykyiseen verrattuna. Jos lait hyväksytään, toimintaympäristö meillä kaikilla sote-ammattilaisilla muut-tuu. Me julkisina toimijoina saamme rinnallemme vahvasti samoilla periaatteilla toimivia yksityisiä toimijoita.

Uudessa toimintamallissa verkostomallinen toimintapa korostuu. Kaikilla sote-palveluita tuottavilla toimijoilla, olivat

he töissä maakunnalla, yksityisellä sektorilla tai järjestöis-sä, tulee olla yhteinen tavoite: asukkaidemme hyvä palvelu heidän parhaakseen. Asukkaamme valitsevat pääsääntöi-sesti sen, keneltä hän hoidon tai palvelunsa hankkii.

Valinnanvapautta kokeillaan jo Jyväskylässä, jossa kolmen terveysaseman alueella kuntalainen voi valita palvelun-tuottajakseen myös yksityisen palveluntuottajan. Jyväs-kylässä 62 000 asukasta saa kokeilla, miltä tuleva malli kuntalaisen näkökulmasta vaikuttaa. Kokeilusta kerätään säännöllisesti palautetta, jota jaetaan koko maakunnan käyttöön. Kokeilu on hyvä mahdollisuus tuoda tietoa myös valtakunnalliseen valmisteluun ja vaikuttaa tulevan mallin muodostumiseen. aidosti. Samalla rakennamme osaltam-me uutta toimintakulttuuria ja kehitämme toimintaamme niin, että olemme valmiita ottamaan vastaan tulevan sote-uudistuksen.

Seuraa valmistelua ja haasta valmisteijoita!

Osa palveluista tuotetaan maakunnan omassa liikelaitok-sessa. Liikelaitoksen valmistelua pohditaan omassa ala-työryhmässä, jota johtaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen.

Kannustamme henkilöstöä seuraamaan asiantuntijatyö-ryhmien työtä ja rohkeasti kysymään eri kuntien yhdyshen-kilöiltä valmistelutilanteesta. Työryhmien kokoonpanot ja muistiot löytyvät verkosta. Työryhmien tiedotusta tullaan lisäämään työn edistyessä ja kokonaisuuksien selkeytyes-sä. Ollaan kuulolla!

Valinnanvapautta käsittelevän asiantuntijatyöryhmän puheen-johtaja Kati Kallimo

Järjestäminen:www.ks2019.fi/tyoryhmat-ja-muistiot/asiantuntijatyoryhmat/jarjestaminen/Valinnanvapaus:www.ks2019.fi/tyoryhmat-ja-muistiot/asiantuntijatyoryhmat/valinnanvapauden-piiriin-kuuluva-palvelutuotanto/Palvelulaitos:www.ks2019.fi/tyoryhmat-ja-muistiot/asiantuntijatyoryhmat/maakunnan-palvelulaitos/

Järjestämistä käsittelevän asian-tuntijatyöryhmän puheenjohtaja Mikael Palola

Kasvupalvelut ovat tulevan maakunnan moottori, totesi eräs Keski-Suomen kasvupalveluja valmistelevan asiantuntija-ryhmän jäsenistä. Kasvupalveluilla tuetaan Keski-Suomen talouden ja elinkeinotoiminnan kasvua, väestön hyvinvointia ja ostovoimaa sekä turvataan tätä kautta myös hyvinvointi-palvelujen rahoitus. Tästä syystä Kasvupalveluryhmä pitää tärkeänä sitä, että maakunnassa varmistetaan kasvupal-velujen saatavuus määrittämällä riittävä rahoituskehys kasvupalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen.Kasvupalvelujen asiakaskohderyhmä on laaja. Se ulottuu teknologiaintensiivisestä kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavasta yrityksestä henkilöasiakkaaseen, jonka työt-tömyys on pitkittynyt esimerkiksi talouden rakennemuutok-sen seurauksena. Kasvupalveluissa ovatkin kasvupalvelujen tuottajien ja järjestäjien lisäksi mukana muun muassa maa-kunnan sote-palvelut, aluekehittämispalvelut ja maaseutu-palvelut sekä järjestökenttä ja kaikki Keski-Suomen kunnat elinvoimatehtäviensä kautta. Kasvupalveluryhmä pitää tärkeänä myös sitä, että palveluja kehitetään asiakas edellä. Tulevissa kasvupalveluissa 1) palvelut määräytyvät asiakkaan palvelutarpeen pohjalta, 2) palvelut ovat asiakkaalle selkeä ja helppokäyttöinen palvelukokonaisuus, 3) asiakas voi vaikuttaa palvelukoko-

Kasvupalvelut maakunnan moottorina

naisuuden sisältöihin 4) ja palvelukokonaisuudet sisältävät palvelujen valinnanvapautta.Maakuntauudistukseen liittyy odotusten lisäksi myös pel-koja. Onko maakunnalla resursseja asettaa asiakas edelle myös silloin, kun hänen tarvitsemansa palvelukokonaisuus vaatii keskimääräistä enemmän jatkuvuutta ja rinnalla kulkemista vai onko ratkaisuja näihin kysymyksiin etsittävä osin myös kumppanuuksien kautta. Asiat voi järjestää monella tavalla hyvin. Maakuntauudis-tuksessa se, mikä on hyvin, määritetään maakuntalaisten itsensä toimesta. Vaikka päätökset tekee vasta tuleva maa-kuntavaltuusto, vaikuttamisen paikka on jo nyt.

Tuula Säynätmäkijohtaja Keski-Suomen TE-toimistoKasvupalveluiden asiantunti-jaryhmän puheenjohtaja

Millaista on työskennellä alueuudistuksen asiantuntijatyöryhmässä?Alueidenkäyttö, luonnonvarat ja liikenne-asiantuntija-työryhmän kokoonkutsujana toimii Keski-Suomen liiton suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi. Työryhmässä on kuntien ja järjestöjen sekä liiton ja ELY-keskuksen asiantuntijoita, jotka pohtivat miten uudessa maakunnassa järjestetään ja tehdään esim. alueidenkäytön, luonnonvarojen ja liikenteen töitä. Varsinaisen työryhmän lisäksi on perustettu myös muutama teemaryhmä ja ryhmien välisiä yhteisiäkin koko-uksia on pidetty.

Olli Ristaniemi kertoo:- Työ on alkanut oikein hyvin, ja ilmassa on jopa innostu-neisuutta tämän uuden äärellä. Moni näkee uudistuksen nimenomaan mahdollisuutena suunnitella työ- ja toiminta-tapoja uusiksi, ja luopua joistain vanhoista, toimimattomista tavoista. Pelkojakin on noussut esiin ennen muuta omien työpaikkojen puolesta. Samoin esiin on noussut meidän tekijöiden jaksaminen, kun normityötkin pitää hoitaa. Toki myös kiperiä ja toistaiseksi vielä ratkaisemattomia asioita on, johtuen mm. keskeneräisestä lainsäädännöstä, mutta uskon kyllä, että kaikki asiat saadaan ratkaistua hyvässä yhteistyössä. Asioistahan voidaan useinkin olla eri mieltä ja on oltukin, mutta keskustelemalla ne ajan mittaan selviää ja kompromissejakin pitää tehdä.

Olli kehuu työryhmänsä asiantuntijoiden osaamista, ja ko-rostaa, että yhteistyötä tehdään myös muiden maakuntien kollegoiden kanssa, jotka painivat aivan samojen kysymys-ten kanssa. Aluidenkäytön, luonnonvarojen ja liikennealan normaaliin työskentelytapaan kuuluu myös tiivis yhteistyö kuntien kanssa, mm. kaavoittajien ja kuntien ympäristövas-taavien kanssa.

Työryhmä on väliraporttinsa ohella koonnut kattavan dokumentin keskeisistä oivalluksistaan ja havainnoistaan, jonka voi käydä lukemassa työryhmän nettisivulta: www.ks2019.fi/tyoryhmat-ja-muistiot/asiantuntijatyoryhmat/alueiden-kaytto-luonnonvarat-ja-liikenne/.

Kuvassa työryhmän jäseniä: Olli Ristaniemi, Reima Välivaara, Liisa Bergius ja Hanna Kunttu

Millaista on työskennellä alueuudistuksen asiantuntijatyöryhmässä?

Sote-uudistuksen uutisointi keskittyy usein hallinnolli-siin asioihin. Otsikoissa vilahtelevat valinnanvapauslaki, sote-järjestelmälaki, maakuntalaki, rahoitus, kiinteistöt ja yhtiöittäminen jne.

Toki hallinnon järjestäminen on tärkeää. Sote-uudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti on maininnut hallinnon merkityksen loppujen lopuksi olevan ihmisten ja yritysten ongelmien ratkaisemista. Byrokraattiselta kuulostavien maakunta- ja sote-järjestämislakien keskeinen periaate on ihminen hallinnon toiminnan keskipisteenä.

Nykyisiä sosiaali- ja terveyspalveluitamme leimaavat teolli-sen aikakauden käytännöt. Asiakkaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten elämän on taivuttava siiloutuneiden tuotan-tolinjojen ja usein yksioikoisten standardien vaatimuksiin. Sote-uudistuksen yhteydessä kuulee usein sanottava, että ammattilaisten arjen työ ei juuri muutu uudistuksen myötä. Onko tämä totta, jos palvelujen perusrakenne uudistetaan ja toimintaperiaate mm. digitalisaation myötä muuttuu?Valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuotetaan uudessa mallissa maakunnan yhtiöissä, yksityisissä yhtiöissä, järjestöissä jne. Keskiössä on myös sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio. Palveluintegraatio tarkoittaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut sovitetaan yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi niin, että asiakas saa tarvitsemaansa pal-velut oikea-aikaisesti ja sujuvasti, ilman eri organisaatioiden asettamia raja-aitoja.

Käytännössä esimerkiksi jonot vähenevät ja tiedot siirtyvät jouhevasti paikasta toiseen. Asiakkaita ei juoksuteta asian-tuntijalta toiselle niin, ettei kenelläkään ole kokonaiskuvaa hänen tarvitsemistaan ratkaisuista. Onnistuneella ja tarkoi-tuksenmukaisella palveluintegraatiolla säästetään kaikkien aikaa, asiakkaan ja ammattilaisen.

Palveluintegraation toteuttaminen tullee muuttamaan ammattilaisten työtä. Yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken on tehty jo pitkään, mutta riittääkö se? Vaatiiko aito integraatio toteutuessaan muutoksia myös yksilön osaamis-vaatimuksiin?

Näin suuret uudistukset näkyvät varmasti myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten arjessa. On muistettava, että sote-uudistus ei ole lopettanut muuta kehittämistä alalla.

Pidä huolta myös itsestäsi SOTE-uudistuksenkeskellä

Jatkuvasti rakennetaan ja peruskorjataan sairaalaraken-nuksia, suljetaan ja yhdistetään osastoja sekä kehitetään sote-palveluja entistä paremmiksi. Työpaikoilla omaksutaan uusia työtapoja, opitaan uusien laitteiden ja apuvälineiden hallintaa ja siirrytään työpisteestä toiseen.

Ammattilaisen työ kehittyy jatkuvasti – myös sote-uudistuk-sesta riippumatta. Tämän vuoksi pyörää ei kannata keksiä kokonaan uudestaan. Keski-Suomessa on tarjolla paljon ratkaisuja ja malleja, joita voidaan hyödyntää meneillään olevassa valmistelutyössä. Hyvä niin, koska jos uudistuksen aikataulu pitää ja lakiesitykset menevät läpi eduskunnassa juhannuksena, aikaa uudistuksen voimaantuloon ja muu-tokseen on vain noin 500 päivää.

Sote-uudistus koskettaa meillä noin kymmenentuhannen ihmisen työtä ja kaikkien keskisuomalaisten sote-palveluja. On tärkeää kuulla henkilöstön, asukkaiden, päättäjien, yrit-täjien ja kolmannen sektorin toimijoiden ääntä. Palvelut ja niissä onnistumiset tullaan lopulta tekemään maakunnissa, meillä Keski-Suomessa, meidän kaikkien yhteistyöllä.

Erityisesti toivon, että myllerryksen keskellä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voisivat osallistua valmis-teluun. Kaiken tiedon, raporttien ja erilaisten näkökulmien keskellä valmistelua tehdään kuitenkin arjen työtehtävien hoidon ohessa. Tuhannet sosiaali- ja terveysalan ammat-tilaiset huolehtivat muutosten keskellä ihmisistä vuoden jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Muistakaa siis pitää huolta myös itsestänne – muutoksen tärkein osa on ihminen, asiakas ja alan ammattilainen.

Pidetään yhteyttä!Maakuntauudistuksen projektipäällikkö Pirjo Peräaho Sote-uudistuksen vastuuvalmistelija Silja Ässämäkip. 040 591 0760, pirjo.peraaho@keskisuomi.fi p. 050 568 5831, silja.assamaki@jkl.fi

Silja ÄssämäkiSote-uudistuksen vastuuvalmistelija

Kuvassa työryhmän jäseniä: Olli Ristaniemi, Reima Välivaara, Liisa Bergius ja Hanna Kunttu