maakuntauudistuksen satakunnan esivalmistelun ... · maakuntauudistuksen satakunnan esivalmistelun...

Maakuntauudistuksen

Satakunnan esivalmistelun

loppuraportti, kesä 2017

Raportti maakuntauudistuksen johtoryhmälle 6.6.2017

Raportti maakuntauudistuksen ohjausryhmän käsittelyyn 20.6.2017

Satakuntaliitto

15.6.2017

Sisältö

1 Johdanto ......................................................................................................................................................... 1

2 Satakunnan maakuntauudistuksen esivalmisteluun osallistuvien organisaatioiden resurssit ...................... 3

3 Aluekehitys ja strategiset palvelut ................................................................................................................. 5

3.1 Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot ................................................................................... 5

3.2 Mitä keskeisiä tehtäviä ja palveluita valmisteluryhmän toimenpidekokonaisuus/palvelukokonaisuudet

voivat sisältää uudessa maakunnassa? ......................................................................................................... 5

3.3 Ketkä ovat edellä mainittujen palvelukokonaisuuden asiakkaita ja mitä palvelutarpeita heillä on? ..... 6

3.4 Mitkä ovat kohdassa 3.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet? ........ 9

3.5 Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa? .... 11

3.6 Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden maakunnan

muiden toimialojen kanssa .......................................................................................................................... 13

3.7 Mitä palveluja valmisteluryhmän toimiala voi tuottaa maakuntakonsernin sisäiseen käyttöön? ....... 14

3.8 Mitä ongelmia ja suosituksia esivalmistelun aikana on noussut esiin? ................................................. 14

3.9 Mitä osaamis- ja koulutustarpeita henkilöstöllä on ajatellen muutostilannetta ja uusia palvelujen

tuottamistapoja? ......................................................................................................................................... 15

4 Elinkeino- ja työvoimapalvelut (Kasvupalvelut) ........................................................................................... 17

4.1 Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot ................................................................................. 17

4.2 Mitä keskeisiä tehtäviä ja palveluita valmisteluryhmän toimenpidekokonaisuus/

palvelukokonaisuudet voivat sisältää uudessa maakunnassa? ................................................................... 17

4.3 Ketkä ovat edellä mainittujen palvelukokonaisuuden asiakkaita ja mitä palvelutarpeita heillä on? ... 23

4.4 Mitkä ovat kohdassa 4.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet

henkilöasiakkaille? ....................................................................................................................................... 25

4.4.1 Mitkä ovat kohdassa 4.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet

henkilöasiakkaille Satakunnassa? ............................................................................................................ 26

4.4.2 Mitkä ovat kohdassa 4.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet

yritysasiakkaille? ...................................................................................................................................... 26


4.5.1 Sidosryhmien ja henkilöstön odotukset kasvupalveluille ............................................................... 27

4.5.2. Alustavia ajatuksia kasvupalvelujen organisoinnista maakunnassa .............................................. 30

4.5.3 Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden maa-

kunnan muiden toimialojen kanssa ......................................................................................................... 32

4.6. Mitä palveluja valmisteluryhmän toimiala voi tuottaa maakuntakonsernin sisäiseen käyttöön? ...... 33




5 Maaseutupalvelut ......................................................................................................................................... 36


5.2 Yhteenveto maaseutupalvelut -valmisteluryhmän työskentelystä ....................................................... 36

5.3 Maaseutupalveluiden keskeiset toimenpidekokonaisuudet uudessa maakunnassa ........................... 38

5.4 Palvelukokonaisuuksien asiakkaat ja palvelutarpeet ............................................................................ 40

5.5 Palveluiden alustavat tavoitteet ............................................................................................................ 40

5.6 Maaseutupalveluiden tuottaminen ja palvelukokonaisuuksien organisointi ....................................... 41

5.6.1 Palveluiden tuottaminen ................................................................................................................ 41

5.6.2 Palvelupisteet maakunnassa .......................................................................................................... 42

5.6.3 Maaseutupalveluiden yhdyspinnat ja synergiamahdollisuudet muiden toimialojen kanssa ........ 42

5.7 Esivalmistelun aikana esiin nousseet ongelmat ja suositukset ............................................................. 43

5.8 Henkilöstön osaamis- ja koulutustarpeet muutostilanteessa ja uusien palveluiden tuottamisessa .... 44

6 Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne ................................................................................................... 45



voivat sisältää uudessa maakunnassa? ....................................................................................................... 45

6.3 Ketkä ovat edellä mainittujen palvelukokonaisuuden asiakkaita ja mitä palvelutarpeita heillä on? ... 45

6.4 Mitkä ovat kohdassa 6.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet? ...... 48


6.5.1 Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden maakunnan

muiden toimialojen kanssa ...................................................................................................................... 55





7 Turvallisuus ja varautuminen ....................................................................................................................... 58


7.2 Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet ................................................................................ 58

7.3 Maakuntakonsernin varautumisen tavoitetila ja organisointi .............................................................. 59

7.4 Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen .................................................................................... 60

7.5 Alueellinen tilannekuvatoiminta ........................................................................................................... 61

7.6 Muut maakuntakonsernin riskienhallinta- ja turvallisuustoiminnot ..................................................... 62

7.7 Jatkotoimenpiteet ................................................................................................................................. 63

8 Talous- ja henkilöstöhallinto, ICT, tilat ja sopimukset .................................................................................. 65



voivat sisältää uudessa maakunnassa? ....................................................................................................... 65

8.3 Ketkä ovat edellä mainittujen palvelukokonaisuuksien asiakkaita ja mitä palvelutarpeita heillä on? . 67


8.4.1 Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden maakunnan

muiden toimialojen kanssa? .................................................................................................................... 68





8.8 Esivalmistelun jatkotoimet ja väliaikainen valmistelutoimielin ............................................................ 69

9 Maakuntahallituksen 10.4.2017 hyväksymä Satakunnan maakuntauudistuksen väliaikaishallinto -muistio

......................................................................................................................................................................... 73

10 Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun johtoryhmän johtopäätökset ja suositukset

maakuntahallinnosta väliaikaiselle valmistelutoimielimelle (VATE) ............................................................... 81

Lähteet: ............................................................................................................................................................ 82

1

1 Johdanto

Maakuntauudistuksen valmistelu käynnistyi Satakunnassa, kun Valtionvarainministeriö ja Sosiaali- ja

terveysministeriö antoivat kirjeellään 26.5.2016 maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistämisen

maakuntien liittojen tehtäväksi. Aloituskokous valmistelun piiriin kuuluvien viranomaistahojen välillä

pidettiin 15.6.2016. Kokouksessa sovittiin jatkotoimenpiteistä ja muodostettiin hankesuunnitelmaa

valmisteleva työryhmä. Työryhmä valmisteli myös esivalmistelun käynnistyskokouksen 10.8.2016 asialistan.

Käynnistyskokouksessa päätettiin esivalmisteluun osallistuvien tahojen edustuksesta hankkeen

ohjausryhmässä sekä valtuutettiin Satakunnan maakuntahallitus tekemään esivalmistelun edellyttämät

päätökset. Samalla sovittiin, että Satakuntaliitto vastaa hankkeen kustannuksista kuitenkin niin, että

jokainen osallistuva osapuoli vastaa esivalmisteluun osallistuvan henkilöstön ja luottamushenkilöiden

kuluista ja palkkioista.

Maakuntahallitus asetti kokouksessaan 5.8.2016 esivalmistelun ohjausryhmän, johtoryhmän sekä kuusi

valmisteluryhmää ja muutosviestintätiimin. Valmistelun projektipäälliköiksi valittiin hallintojohtaja Jukka

Mäkilä ja aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma. Esivalmisteluvaihe kestää 30.6.2017 saakka.

Valmisteluryhmiä ovat esivalmistelun aikana olleet:

Aluekehitys ja strateginen suunnittelu (vetovastuussa liitto, ELY)

Elinkeino- ja työvoimapalvelut/kasvupalvelut (vetovastuussa ELY/ TE, liitto)

Maaseutupalvelut (vetovastuussa ELY, YT-alueiden edustajat)

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne (vetovastuussa liitto, ELY)

Turvallisuus ja varautuminen (vetovastuussa pelastuslaitos, SATSHP )

Talous- ja henkilöstöhallinto, ICT, tilat ja sopimukset (vetovastuu liitto, ELY)

Muutosviestintätiimi, johon ovat kuuluneet valmisteluryhmien sihteerit, valmisteluun osallistuvien

organisaatioiden tiedottajat sekä projektipäälliköt.

Valmisteluryhmät aloittivat toimintansa 7.10.2016 yhteisellä kick-off tilaisuudella. Valmisteluryhmät ovat

esiselvitysvaiheessa olleet keskeisiä sisällöntuottajia, jossa niiden puheenjohtajat ja sihteerit ovat olleet

avainasemassa valmistelutyön etenemisen ja raportoinnin suhteen. Valmisteluryhmät ovat työnsä aikana

asettaneet myös alatyöryhmiä, jotka ilmenevät kunkin valmistelutyöryhmän raportoinnissa.

Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelusta on aiemmin laadittu väliraportti 1, joka on hyväksytty

hankkeen ohjausryhmässä 29.3.2017. Raportti löytyy sähköisenä osoitteesta www.satakunta2019.fi.

Tässä hankkeen 2. väliraportissa täydennetään valmisteluryhmittäin maakunnalle siirtyvien

organisaatioiden nykytilan kuvausta. Katse on kuitenkin käännetty kohti tulevaa maakuntauudistuksen

valmisteluvaihetta 2 eli väliaikaishallinnon perustamista. Raportissa tarkastellaan tähän mennessä tehdyn

esivalmistelutyön sisältöä ja käytettävyyttä uuden maakunnan perustamistyössä.

Uuden maakunnan lainsäädäntövalmistelu viivästyy alkuperäisestä aikataulusta kesästä syksyyn 2017.

Esivalmistelua jatketaan maakuntahallituksessa 19.6.2017 valitun väliaikaisen toimielimen (VATE) johdolla

1.7.2017 alkaen aluksi epävirallisena Satakuntaliiton järjestämänä. Maakuntaa ja sen toimintaa koskevien

lakien tultua vahvistetuksi, VATE voi tehdä lakien ja maakunnan valmistelutilanteen mukaisia päätöksiä.

Väliaikana tarvittavat päätökset tekee maakuntahallitus.

http://www.satakunta2019.fi/

2

Tätä loppuraporttia laadittaessa merkittävätkin muutokset maakunnan palvelujen sisältöön ja

tuotantotapaan sekä maakunnan rakenteeseen ovat vielä mahdollisia. Esivalmistelun jatkuessa pyritäänkin

valtakunnallisen mallin mukaisesti valmistelun entistä joustavampaan rakenteeseen. Valmistelu tiivistyy

merkittävästi ja siihen saadaan ensi kertaa merkittävää rahoitusta valtion budjetista. Tämä mahdollistaa

projektitoimiston perustamisen ja asiantuntijoiden palkkaamisen keskeisiä valmistelutehtäviä varten.

Valmistelussa tarvitaan kuitenkin edelleen maakunnan eri toimijoiden osallistumista valmisteluun.

Nykytilan kuvaus antaa pohjan muodostaa yhteisen koko maakuntaorganisaatiota koskevan muutosvision

työkaluksi toimintansa aloittavaa väliaikaista toimielintä (VATE) varten.

Loppuraporttiin on tarkistettu ja täydennetty Satakunnan maakuntauudistuksen esivalmisteluun

osallistuvien organisaatioiden resurssit henkilöstömäärän, henkilöstökustannusten, muiden palveluiden

ostoresurssien sekä avustusten ja muiden kustannusten osalta. Nämä tiedot on esitetty luvussa 2.

Raportissa on esitetty resurssien yhteenvetotaulukossa myös ympäristöterveydenhuollon tiedot.

Ympäristöterveydenhuollon valmisteluryhmä toimii Satasote-hankkeen yhteydessä ja varsinainen

nykytilaselvitys julkaistaan osana Satasoten nykytilaselvitystä.

Eri valmisteluryhmät ovat esittäneet raporteissaan luvuissa 3 – 8 vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

1. Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot

2. Mitä keskeisiä tehtäviä ja palveluita valmisteluryhmän toimenpidekokonaisuus /

palvelukokonaisuudet voivat sisältää uudessa maakunnassa?

3. Ketkä ovat edellä mainittujen palvelukokonaisuuksien asiakkaita ja mitä palvelutarpeita heillä on?

4. Mitkä ovat kohdassa 1 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet?

5. Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa?

(Sijainti esim. konserni, liikelaitos, yhtiö)?

6. Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden maakunnan

muiden toimialojen kanssa?

7. Mitä palveluja valmisteluryhmän toimiala voi tuottaa maakuntakonsernin sisäiseen käyttöön?

8. Mitä ongelmia ja suosituksia esivalmistelun aikana on noussut esiin?

9. Mitä osaamis- ja koulutustarpeita henkilöstöllä on ajatellen muutostilannetta ja uusien palveluiden

tuottamistapoja?

Esivalmistelun aikana on tehty myös yhteistyötä Satakunnan sosiaali- ja terveyspalveluita uuteen

maakuntaan organisoivan Satasote-hankkeen kanssa. Yhteistyö on kohdistunut etenkin

maakuntauudistuksen seuraavan vaiheen, väliaikaishallinnon kehittämiseen. Muutosjohtaja Terttu

Nordmanin (Satasote) sekä maakuntauudistuksen projektipäälliköiden Jukka Mäkilän ja Timo Vesiluoman

muistio väliaikaishallinnosta on esitetty tämän raportin luvussa 9.

Raportin lopusta, luvusta 10 löytyvät maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun johtoryhmän ja

ohjausryhmän johtopäätökset ja suositukset maakuntahallinnosta väliaikaiselle valmistelutoimielimelle

(VATE).

Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun johtoryhmä haluaa kiittää kaikkia valmistelutyöhön

osallistuneita tahoja aktiivisesta työstä uuden Satakunnan maakunnan luomiseksi. Työn pohjalta

voidaan yhdessä jatkaa kohti väliaikaishallintoa ja maakunnan toiminnan käynnistymistä 1.1.2019.

3

2 Satakunnan maakuntauudistuksen esivalmisteluun osallistuvien

organisaatioiden resurssit

Taulukko tullaan tarkastamaan ja lukuja korjaamaan/täydentämään tarvittaessa ennen

ohjausryhmän kokousta.

HTV Henkilöstökustannukset Palvelut ja

avustukset

Muut

kustannukset

Satakuntaliitto 25,2 1 556 000 551 000 320 000

Satakunnan ELY-keskus

47,3 2 544 000 14 370 000 115 000

Satakunnan TE-toimisto

134,8 6 144 000 13 578 000 181 000

Varsinais-Suomen ELY-keskus (L ja Y)

37,8

2 156 000

28 950 000

105 000

Varsinais-Suomen ELY Y *

11

616 000

600 000

105 000

Varsinais-Suomen ELY L **

26,8

67,1

1 540 000

4 600 000

28 350 000

117 500 000

KEHA keskus 9,4 423 000

Satakunnan Pelastuslaitos

301,2 15 011 000 8 358 000 2 327 000

YT-alueet 21,5 961 000 41 000 81 000

Lomituspalvelut (Honkajoki ja Vehmaa)

146,3 6 214 000 553 000 476 000

Ympäristöterveydenhuolto

62 1 580 000 369 000 203 000

Yhteensä

785,5

38 129 000

66 770 000

3 808 000

4

Ylläolevassa taulukossa on esitetty yhteenvetona kaikkien maakuntauudistuksen valmisteluryhmien

käytettävissä olevat henkilöresurssit, henkilöstömenot, palvelujen ostot ja avustukset sekä muut menot.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja ympäristövastuualueiden luvut ovat arvioita, koska

organisaatio on toiminut yhtenä organisaationa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella, eikä tehtäviä ole

jaettu maakunnittain. Arviot tarkentuvat esivalmistelun kuluessa.

KEHA-keskus toimii valtakunnallisena organisaationa. Työsuoritukset eivät kohdistu vain omaan

maakuntaan. Taulukossa ilmoitettu luku kertoo Porissa työskentelevien määrän. Osa KEHA-

keskuksen työntekijöistä tulee siirtymään palvelukeskuksiin.

ELY L:n sarakkeessa on ilmoitettu sekä koko Satakunnan ja Varsinais-Suomen L vastuualueen

resurssitiedot sekä niistä karkealla tasolla arvioidut Satakuntaa koskevat resurssitiedot. Luvut

täsmentyvät, kun valtakunnalliset linjaukset resurssien jaosta maakunnittain valmistuvat.

5

3 Aluekehitys ja strategiset palvelut

3.1 Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot

Nimi: Timo Vesiluoma

Yhteystiedot: [email protected]

p. 044 711 4330

3.2 Mitä keskeisiä tehtäviä ja palveluita valmisteluryhmän

toimenpidekokonaisuus/palvelukokonaisuudet voivat sisältää uudessa

maakunnassa?

Lakiluonnosten perusteella aluekehityspalvelut käsittävät uudessa maakunnassa seuraavat, todennäköisesti

maakuntakonsernin järjestäjätehtäviin liittyvät palvelukokonaisuudet, joissa korostuu maakunnan

koordinoiva rooli.

On huomattavaa, että jäljempänä luetellut tehtävät pohjautuvat maakuntalakiluonnoksen 6 § mukaisiin

maakunnan tehtäviin sekä mm. hallituksen esitykseen Aluekehitys ja kasvupalvelulaiksi. Aluekehitystä ja

kasvupalveluja koskeva uusi lainsäädäntö on vielä eduskuntakäsittelyssä. Osa aluekehityspalveluja

koskevista laeista on vielä lausuntokierroksella (mm. rahoituslaki) ja tulee Eduskunnan käsittelyyn vasta

syyskuussa 2017. Edellä oleva lisää epävarmuutta myös tulevan maakunnan palvelujen suunnittelussa.

Strateginen suunnittelu

Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä toimeenpanosuunnitelman laadinta ja

toteuttamisen seuranta, RIS 3-strategian laatiminen (älykäs erikoistuminen)

Kulttuuristrategiatyö ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana

maakuntaohjelmaa, liikunnan edistäminen

Kasvuohjelma – strategiatyö maakunnan potentiaalisista kasvualoista

Rakennerahasto- ja kansallisen rahoitustehtävän hoito

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön (MYRS) toiminnot

Rakennerahasto-ohjelmien välittävän toimielimen tehtävät Satakunnassa: ohjelmavalmisteluun

osallistuminen sekä EAKR- ESR -hankehallinnointi ja rahoitusta koskeva neuvonta, em. toimintoihin

liittyvät maksatustoiminnot

Kansallisten aluekehitysvarojen hallinnointi ja ohjaus välittävänä toimielimenä

Maakunnallisen alue-ennakoinnin koordinointi ja aluekehityksen tilannekuvan muodostaminen

Alue-ennakoinnin koordinointi

Aluekehityksen tilannekuva,

Osaamis- ja koulutustarpeen ennakointi (lyhyt ja pitkä aikaväli)

mailto:[email protected]

6

Maakunnan kehityksen seuranta, toimintaympäristön analysointi (tilastot, tutkimukset,

trendianalyysit)

Kansainvälinen yhteistoiminta

Maakunnan kansainvälisten yhteyksien hoitaminen sekä kehittämistoimijoiden KV-

verkostoitumisen ja KV-yhteistyön tukeminen kasvun mahdollistamiseksi.

Maakunnallinen edunvalvonta

Maakunnan yleinen edunajaminen sekä kohdennetut edunvalvontatoimet, erityisesti

elinkeinoelämän toimintaedellytysten osalta

Maakunnan sisäinen kehittämisen ja edunvalvonnan yhteensovittaminen

Aluekehitykseen liittyvät läpäisevät toiminnot, joita ovat:

Sidosryhmäyhteistyö (mm. kunnat, järjestöt, yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot,

elinkeinoelämä, kansanedustajat, kansallinen, ylimaakunnallinen, kansainvälinen)

Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen

Maakunnan innovaatiotoiminnan kehittäminen

Maakunnan osaamispääoman vahvistaminen

3.3 Ketkä ovat edellä mainittujen palvelukokonaisuuden asiakkaita ja mitä

palvelutarpeita heillä on?

Aluekehityspalvelujen asiakkaita ovat a) tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kehittämisyhtiöt, kunnat,

kauppakamarit, yhteisöt. b) yritykset ja c) yksittäiset henkilöt. Kohdan a) sidosryhmät ovat monesti myös

hanketoteuttajia ja siten tärkeitä asiakkaita. Hanketoteuttajien keskeinen palvelutarve on tuki

toteutukseen, mm. hankeneuvonta- ja sparraus.

Yksittäiseen kansalainen kaipaa monesti rahoitusmahdollisuuksien lisäksi tietoa myös maakunnan

tilastoista sekä rahoituksen suuntaamisen painopisteistä.

Aluekehityksen ja strategisen suunnittelun valmisteluryhmä toteutti toukokuussa 2017 edellä luetelluille

sidosryhmille kohdistetun kyselyn aluekehityspalveluista. Kyselyyn vastasi 86 eri tahoa. Aluekehittämisen

tärkeimmiksi tehtäviksi vastaajat näkivät elinkeinoelämän edellytysten sekä innovaatioympäristön

kehittämisen. Edellä mainittuja tehtäviä aluekehittämisessä toteutetaan etenkin alueen osaamis- ja

koulutustarpeiden ennakoinnin ja maakuntaohjelmaan nojaavien rakennerahastohankkeiden kautta.

Näiden asioiden tärkeys myös korostui sidosryhmien vastauksissa (ks. kuva alla, 1=tärkein, 5=vähiten

tärkein sekä taulukko 1)

8

Sidosryhmien kyselyssä oli myös avoin kysymysosa, jossa vastaajat saivat tuoda esiin tarpeitaan ja

kommentoida eri tehtäväalueita vapaasti. Tiivistelmä keskeisistä teemoista on esitetty alla olevassa

taulukossa:

Taulukko 1: TIIVISTYS/YHTEENVETO, VR 1 kysely, avoimet kysymykset, 31.5.2017,

n=83 vastaajaa. Koonnut Saku Vähäsantanen.

Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä sen toimenpanosuunnitelman laadinta sekä näiden toteuttamisen

seuranta

Mm. edunvalvonta, korkeakoulut, osaamisen kehittäminen, biotalous, lapset ja nuoret, hyvinvointi ja SOTE sekä ympäristö

nousevat kyselyssä teemoina esiin.

Alueellinen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi

Koulutusennakointi kohoaa tärkeään asemaan. Siinä tärkeitä ovat mm. alueellisen osaamistarpeen kartoitus. Maakunnan

oma näkemys alojen kehittymisestä on myös merkittävää. On ymmärrettävä taustalla vaikuttavia yhteiskunnallisia

muutostekijöitä. Yhteistyö toimijoiden välillä on avainasemassa.

Maakunnan kehityksen seuranta ja ennakointi (tilastot, tutkimukset, trendit)

Tarvitaan jatkossakin monipuolisesti oikeanlaista ja oikea-aikaista tietoa, jonka merkitys on jatkossakin tärkeä.

Maakunnan oma ”ymmärrys” luotava, mihin kuuluu myös syvällinen tietämys nykytilasta ja vaihtoehtoisista tulevaisuuden

poluista saatavien tilastojen, selvitysten ja tutkimusten pohjalta. Strategioiden suunnittelua ja toteutumista voidaan

seurata luotettavan tiedon avulla. Satakunnan on löydettävä ”oma tiensä”, joka perustuu tosiasioihin. Asialla on kytkös

myös edunvalvontaan.

Kulttuuristrategiatyö ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen

Yhteistyö toimijoiden välillä myös kulttuurialan ulkopuolella on tärkeää. Kulttuurialalle tulisi luoda uutta liiketoimintaa ja

työpaikkoja. Kulttuuri kytkeytyy vahvasti maakunnalliseen identiteettiin ja hyvinvointiin.

Rakennerahasto-ohjelmavalmisteluun osallistuminen sekä EAKR- ja ESR-hankehallinnointi sekä rahoitusta koskeva

neuvonta

Yhteistyö on valttia. Ohjelmavalmistelussa maakunnan voimavarojen ja tarpeiden tunnistuksen tulee olla etusijalla.

Maakunta voi olla sopiva taho, joka vastaa hanketoiminnasta. Hallinto ei siten ole liian kaukana toteuttajista. Neuvonta ja

ohjaus ovat jatkossakin tärkeitä.

Kansallisten aluekehitysvarojen hallinnointi ja ohjaus

Yhteensovitus eri rahoitusmuotojen välillä nousee esiin, esim. kansallinen vs. EU-rahoitus. Myös laajempia

hankekokonaisuuksia toivottiin. Neuvonta ja ohjaus ovat tärkeitä.


Nousi tärkeimmäksi yksittäiseksi osa-alueeksi. Maankäyttö, edunvalvonta, liikenneyhteydet, toimijoiden yhteistyön

tiivistäminen, kestävä kehitys, viennin edistäminen, hyvinvointi, alueen imagon edistäminen ja koulutus jne. nousivat esiin.

Satakuntaliitto nähtiin eri toimijat kokoavana tahona.


Nousi tärkeimmäksi yksittäiseksi osa-alueeksi. Maankäyttö, edunvalvonta, liikenneyhteydet, toimijoiden yhteistyön

tiivistäminen, kestävä kehitys, viennin edistäminen, hyvinvointi, alueen imagon edistäminen ja koulutus jne. nousivat esiin.

Satakuntaliitto nähtiin eri toimijat kokoavana tahona.

Alueen innovaatiotoiminnan kehittäminen

Innovaatiotoimintaa tulee kehittää alan tutkijoita ja asiantuntijoita kuunnellen ja yritysten kaupallistamismahdollisuuksia

korostaen. Alueellisen ja kansallisen innovaatiopolitiikan yhteensovittaminen on merkittävä asia. Tuotekehityksen rahoitus

nousi esiin. Kokeilua, koulutusta ja rahoitusinstrumentteja tarvitaan.

Maakunnan kansainvälisten yhteyksien hoitaminen sekä toimijoiden KV-verkostoitumisen ja KV-yhteistyön tukeminen

Yhteistyö nousi tässäkin esiin esim. elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden välillä. Maakunnan tulisi verkostoitua,

jotta kv-yhteyksissä alue huomattaisiin paremmin. Synergiaetuja saataisiin varmasti sillä, että toimijoita koottaisiin yhteen

ja toimijat voisivat tarpeen mukaan avata omia verkostojaan muille. Isoihin, kansainvälisiin kehittämishankkeisiin mukaan

pääseminen vaatii paljon, ja myös sitä olisi Satakunnassa syytä tavoitella. Myös osaamisen vaihtoa ja kehittämistä

tarvitaan. Maakunta voisi yleisesti edistää kv-yhteyksiä ja myös hyödyntää muiden kv-yhteyksiä kehitystyössä.

9

3.4 Mitkä ovat kohdassa 3.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja

laadulliset tavoitteet?

Maakuntauudistuksen myötä aluekehittämisjärjestelmää ja aluekehittämisen strategista suunnittelua

uudistetaan. Uudet maakunnat laativat maakuntalakiin perustuvat maakuntastrategiat (pitkän aikavälin

tavoitteet: toiminta ja talous). Maakuntastrategian lisäksi uusissa maakunnissa laaditaan

aluekehittämistehtäviä tarkentavat maakuntaohjelmat. Maakuntaohjelman suhde maakuntastrategiaan

määritellään valmisteilla olevassa lainsäädännössä.

Parhaillaan laadittavat maakuntaohjelmat valmistellaan muutostilanteessa ja niiden rooli on keskeinen

aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä.

Maakuntavaltuustot hyväksyvät nyt valmisteltavat maakuntaohjelman vuoden 2017 viimeisessä

valtuustossa, jolloin maakunnilla on vuonna 2018 voimassaoleva maakuntaohjelma. Vuonna 2019 aloittava

uusi maakuntavaltuusto voi tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman.

Maakunnan suunnitteluasiakirjojen painotukset vaikuttavat etenkin elinkeinoelämän elinvoimaisuuteen ja

sitä kautta myös maakunnan kansalaisten hyvinvointiin. Uudelle maakuntaohjelmalle 2018 - 2021

asetetaan syksyllä 2017 vaikuttavuustavoitteet. Maakuntaohjelman toteutumista seurataan vuosittain

seurantaraporttien avulla. Raportti esitellään maakuntavaltuustolle ja -hallitukselle sekä maakunnan

yhteistyöryhmälle (MYR) ja muille keskeisille aluekehittämiseen liittyville toimielimille ja foorumeille.

Seurantaraporttiin kirjataan maakuntaohjelman toimintalinjoittain ja painopisteittäin Satakunnan

maakuntaohjelmaan 2018 - 2021 toimenpiteet ja tavoitteet sekä niitä koskevien mittareiden

seurantatiedot. Seurantaraporttiin kerätään myös keskeiset tiedossa olevat, seurantajaksolla alkaneet tai

toteutuneet, maakuntaohjelman toteutusta edistävät, eri rahastoista rahoitetut kehittämishankkeet.

Maakuntaohjelmien tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toimeenpanoa tulee arvioida vähintään

kerran ohjelmakauden aikana. Arvioinnin tekee ulkopuolinen arvioitsija.

Myös kulttuuristrategialle asetetaan omat vaikuttavuustavoitteet.

Rakennerahasto-ohjelmassa on työpaikka- ja yritystavoitteet valtakunnallisella tasolla määritelty. Tällöin

asukaslukuun pohjautuvalla jakomatematiikalla (Satakunta noin 4 % kokonaisvolyymistä) voidaan arvioida

Satakunnan lukuja.

Satakunnan EAKR-rahoituksen myöntövaltuus on vuositasolla 2,5 - 2,8 miljoonaa euroa. 24.5.2017

mennessä Satakunnassa on myönnetty EAKR-rahoitusta 56 hankkeelle, joiden arvo on noin 9,6 M€. Summa

ei sisällä yrityshankkeita. Lisäksi vuosille 2016 - 2018 on Satakunnassa käytettävissä kansallista AIKO-

rahoitusta 920 000 €, jonka teemoina ovat uudistuva teollisuus, kasvava biotalous sekä muuttuvat palvelut.

ESR-hankkeita Satakuntaan on ohjelmakaudella 2014 - 20 myönnetty 24.5.2017 mennessä 31 hanketta

yhteensä noin 7,8 miljoonan euron arvosta. Valtakunnallisten ESR-hankkeita Satakuntaan on myönnetty

ohjelmakaudella 2014 - 20 7 kappaletta yhteensä noin 7,3 M€ arvosta.

10

Seuraavat numeeriset tiedot kuvaavat esimerkin omaisesti aluekehityksen toimintavolyymiä Satakuntaliiton

osalta vuonna 2015:

Strateginen suunnittelu: Maakunnan kehityksen seuranta ja arviointi: Vuosittain laaditaan 5

seuranta- ym. raporttia, 20 tilaisuudessa esiintyminen aluekehityksen eri aihealueista, 100

tietopalvelutapahtumaa, 20 analyysiä ja päivitystä aluekehityksen eri osa-alueista aluetiedon

portaaliin (joista myös uutiskirje).

Kulttuuristrategiatyö ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen: Kulttuuristrategia

osallistavalla työtavalla/4 vuotta (300 osallistujaa, 20 tilaisuutta). Muut tilaisuudet 5-10 kpl

Rakennerahasto- ja kansallisen rahoitustehtävän hoito: Rakennerahasto-ohjelmavalmisteluun

osallistuminen sekä EAKR-hankevalmistelu ja -ohjaus: Vuosittain noin 400 asiakastapahtumaa, 25 - 40

hankehakemusta, 15 - 20 myönteistä hankepäätöstä. Kansallisten aluekehitysvarojen (mm. AIKO)

hallinnointi ja ohjaus: Vuosittain noin 100 asiakastapahtumaa, 20 hankehakemusta, 10 hankepäätöstä.

Maakunnallisen alue-ennakoinnin koordinointi ja aluekehityksen tilannekuvan muodostaminen

Maakuntasuunnitelma: Maakuntaohjelma/4 vuotta (450 osallistujaa, 100 tapahtumaa) Topsu/2 vuotta (150

osallistujaa, 10 tilaisuutta). Maakuntaohjelman seurantaraportti laaditaan kerran vuodessa

Alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittaminen,

alueellisten osaamis- ja koulutustavoitteiden valmistelu osana koulutuksen ja tutkimuksen

kehittämissuunnittelua 17§ (4). Maakunnan ennakoinnin yhteensovittaminen 17§ (11):

Vuosittain 50 tilaisuutta.

Kansainvälinen yhteistoiminta

Tehtäviin liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien hoitaminen (WFEO-yhteistyö, muu KV-yhteistyö,

INTERREG): Vuosittain 50 asiakastapahtumaa, tilaisuutta. INTERREG: vuosittain 150 hakemuksen arviointi,

40 hankepäätöstä, 30 yhteistyötapahtumaa.

Maakunnallinen edunvalvonta

Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen: Vuosittain 80 - 100 eri tilaisuutta tai

seminaaria.

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön (MYRS) toiminta ja aluekehitysviranomaistyö:

Vuosittain on noin 10 - 12 kokousta sekä niiden valmistelupalaverit.

Hallinto- ja johtotehtävissä toimialalla on vuosittain noin 300 kpl ulkoisia yhteistyö- ja asiakastapaamista.

Aluekehityksen muu yhteistyö valtion, kuntien, korkeakoulujen sekä muiden kehittämistahojen kanssa:

Vuosittain 150 asiakas- ja yhteistyötapahtumaa (joista ministeriöt, kansanedustajat noin 30, muut

maakunnat 30). Toiminnalle on tyypillistä myös kymmenien eri lausuntojen kirjoittaminen vuosittain.

11

3.5 Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida

uudessa maakunnassa?

Aluekehittämispalvelut tulisi sijoittaa maakuntakonsernin järjestämistehtäviin. Aluekehityspalveluilla tulisi

olla oma toimialue, joka jakaantuisi esim. seuraaviin palvelualueisiin/tiimeihin:

a) Aluekehittämisen strateginen suunnittelu ja alueidentiteetti

Satakuntaliitto on maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman kautta huolehtinut

Satakunnan virallisten suunnitteluasiakirjojen laadinnasta laajojen osallistavien prosessien

kautta. Tehtävien hoito on kartuttanut osaamista, jota voidaan em. suunnitteluasiakirjojen

lisäksi hyödyntää tulevassa maakunnallisessa suunnittelussa, maakuntastrategian laadinnassa

sekä muussa maakunnallisessa toiminnassa. (Ks. Satakunnan maakuntaohjelma 2014 - 18,

Satakunnan ERM-suunnitelma, www.satakuntaliitto.fi)

Elinkeinoelämän edellytysten kehittäminen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja

maakunnan osaamispääoman vahvistaminen. Edellä mainittuja tehtäviä aluekehittämisessä

toteutetaan etenkin alueen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin ja maakuntaohjelmaan

nojaavien rakennerahastohankkeiden kautta.

Osallisuuden vahvistaminen ja sidosryhmäyhteistyö (mm. kunnat, järjestöt, yritykset, tutkimus-

ja koulutusorganisaatiot, elinkeinoelämä, kansanedustajat, kansallinen, ylimaakunnallinen,

kansainvälinen yhteistyö)

Identiteetti ja kulttuuri, Uudessa maakuntalaissa maakunnallisen identiteetin edistäminen on

yksi maakunnan tulevista tehtävistä. Myös kulttuuri on osa maakunnallista identiteettiä.

Kulttuuristrategian yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toteuttamista on

aluekehityslaissa mainittu myös maakunnan tehtäväksi. Kulttuurin kehittämisessä tulee

jatkossa huomioida myös luova talous, aineeton arvonluonti sekä kulttuuriympäristön

kehittäminen sekä yhteistyö sote- ja hyvinvointisektorin kanssa.

b) Rahoituspalvelut

Rakennerahastojen (EAKR ja ESR) hallinnon hoito Satakunnassa välittävänä toimielimenä.

Nykyinen Länsi-Suomea koskeva rakennerahastojen keskittäminen puretaan. Jokainen uusi

maakunta on jatkossa päätöksiä tekevä rakennerahastohallinnon välittävä toimielin. Tärkeää on

kuitenkin huolehtia henkilöresurssien riittävyys uudessa maakunnassa TEM:n hallinto- ja

valvontajärjestelmän sekä eriyttämisvaatimusten mukaisesti (minimi henkilömäärä 10 – 12

henkilöä). Tärkeää on myös huolehtia uuden EU-ohjelmakauden suunnittelusta.

Rakennerahastojen ja kansallisten aluekehitysvarojen hallinnointi ja ohjaus on syytä koota

omaksi tiimiksi tai palvelualueeksi. Palvelualueen tehtävien hoidossa on valmisteluryhmän

mielestä kyse perustuslain 124 §:n mukaisesta viranomaistoiminnasta, jota tulee hoitaa

viranomaistehtävänä.

http://www.satakuntaliitto.fi/

12

c) Yritystoiminnan kasvu- ja kehittämispalvelut

Aluekehityksellä on yhteyspinta myös kasvupalveluihin mm. rahoituksen ja yritysten

kehittämistoiminnan osalta. Väliaikaishallinnon tulisi jatkossa pohtia, miten nykyisen ELY-

keskuksen, TE-toimiston ja maakunnan liiton neuvonta, kehittämis- ja rahoituspalvelujen

järjestämis- ja viranomaistehtäviä voitaisiin parhaiten synergisesti hoitaa.

d) Alue-ennakointi, tilasto-, tilannekuvapalvelut

Nämä palvelut ovat maakunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta keskeisiä. Tiedon

tuotanto ja alue-ennakoinnin koordinointi sisältyvät Satakuntaliiton nykyisiin lakisääteisiin

tehtäviin. Myös muut ennakointityötä tekevät organisaatiot, mm. ELY, tutkimus- ja

koulutusorganisaatiot sekä elinkeinoelämä ovat merkittäviä ennakointitiedon tuottajia ja

käyttäjiä. Palvelun kehittämistyössä tulee huomioida nykyinen Satakunnan alue-ennakoinnin

vuosikello ja sen kehittämisehdotukset (ks. raportti MDI Public Oy, Satakunnan alue-

ennakoinnin kehittäminen 2016) sekä Futures Garden Oy:n tekemä Satakunnan Futures

Platform-trenditarkastelu 2017.

e) Kansainvälistymispalvelut

Kansainvälistymispalveluiden osalta on huomioitava yhteys kansalliseen Team Finland -

toimintaan, Satakunnan muiden kehittämisorganisaatioiden kansainväliseen toimintaan ja

niiden painopisteisiin. Lisäksi on huomioitava Länsi-Suomen maakuntaliittojen Brysselin

yhteistyöpisteen toiminnan jatko.

f) Maakunnallinen edunvalvonta

Maakunnallinen edunvalvonta on ollut tärkeä osa mm. Satakuntaliiton toimintaa.

Valtakunnallisessa tiekartassa toiminta on sijoitettu osaksi tulevan maakunnan

aluekehityspalveluja. Edunvalvonnan osalta on määritelty aiemmin myös Satakunnan

edunvalvontastrategia. Edunvalvonnan toimintamalleja ollaan parhaillaan kehittämässä mm.

Satakurssi-hankkeen puitteissa. Kehitettäviä malleja voidaan hyödyntää myös tulevan

maakunnan suunnittelussa.

Tärkeää on määritellä myös uuden maakunnan sisäisen kehittämisen ja edunvalvonnan

yhteensovittaminen huomioiden:

o tavoitteet valtion suuntaan

o tavoitteet kuntien suuntaan

o tavoitteet yksityisen ja 3. sektorin suuntaan

o (tavoitteet maakunnan asukkaiden suuntaan)

o kv-tavoitteet

13

3.6 Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla

on uuden maakunnan muiden toimialojen kanssa

Aluekehittäminen on laaja-alainen, horisontaalinen käsite, jolla on liittymäpintoja moniin uuden

maakunnan palvelualueisiin. Synergisiä hyötyjä on mm seuraavilla aloilla:

Maaseutupalvelut

o Maaseudun kehittäminen, maaseutuohjelma

Kasvu- ja rekrytointipalvelut

o Rahoituspalvelut, kotouttaminen, yritysten kehittäminen, koulutustarpeiden ennakointi

Alueiden käytön ja ympäristön palvelut

o Maakuntakaavoitus, merialuesuunnittelu, liikennejärjestelmäsuunnitelma

Turvallisuus ja varautuminen

o maakunnallisen turvallisuusyhteistyön ja varautumisen vahvistaminen

o maakunnallisen riskienhallinnan vahvistaminen

Kulttuuri ja liikunta

o hyvinvoinnin edistäminen

Liikennepalvelut

o Liikennestrategiatyö

Maakuntakonsernin läpäisevä maakuntastrategia

o Uuden maakunnan maakuntastrategia on horisontaalinen, laaja asiakirja, jonka yksi osa on

aluekehityksen toimialan kokoama maakuntaohjelma vuosille 2018 - 21. Maakunta-

strategiassa tulee huomioida lyhyen aikavälin lisäksi myös pitkä, maakuntasuunnitelman

tyyppinen näkökulma.

Edunvalvonta

o Edunvalvonnan tehtävien koordinaatio ja tuki koko konsernin ja kaikkien toimialojen osalta

on tarpeen.

Aluekehityspalveluiden ja edellä lueteltujen synergisten palveluiden organisointi tulisi suunnitella siten,

että henkilöstöä voidaan konsernitasolla hyödyntää joustavasti eri palvelualueilla. Laaja-alaisesti pohtien

edellä luetellut teemat/palvelualueet muodostavat synergisen kokonaisuuden.

14

3.7 Mitä palveluja valmisteluryhmän toimiala voi tuottaa maakuntakonsernin

sisäiseen käyttöön?

Aluekehittämisen toimialalla on vahvaa osaamista laaja-alaisten osallistavien strategiaprosessien

toteutuksesta. Strategiatyöhön liittyen aluekehityspalvelut voi tarjota koordinaatiopalveluja ja tukea koko

konsernin ja kaikkien toimialojen osalta.

Alue-ennakoinnin trendianalyysit, tulevaisuustarkastelut, osaamis- ja koulutustarve-ennakointi,

tilastopalvelut.

Toimialalla on verkostojen koordinointiosaamista maakuntakonsernin käyttöön.

Rakennerahastojen hallinnointi, ohjaus, neuvonta, rahoitus, toteutus, maksatus, valvonta,

Muille toimialoille voidaan tarjota myös rahoituspalveluja (neuvonta, rahoitus). Muita koko

maakuntakonsernille tuotettavia palveluja ovat mm. tietopalvelut sekä ennakointipalvelut.

Tulevassa aluekehitys ja kasvupalvelulaissa on maakuntien aluekehityksen tehtäväksi määritelty

aluekehityskeskustelujen käyminen Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Näiden laaja-alaisten keskustelujen

onnistuminen edellyttää yhteistyötä myös maakuntakonsernin muiden palvelualojen kanssa.

3.8 Mitä ongelmia ja suosituksia esivalmistelun aikana on noussut esiin?

Esivalmistelun ja nykytilan kartoituksen aikana on uuden maakunnan suunnittelu lainsäädäntö ollut vielä

keskeneräistä. Maakuntalakien hyväksymisen jälkeen ja väliaikaishallinnon aikana on syytä jatkaa

suunnittelutyötä eri palvelukokonaisuuksien ja niiden uuteen maakuntaan asemoitumisen suhteen. Myös

synergiat eri toimialojen kesken on syytä vielä tarkentaa. Uusi maakunta tulee olemaan kokoluokaltaan

mittava organisaatio, tällöin syytä pohtia myös sitä, organisaation rakenne ja sen eri organisaatiotasojen

sopiva määrä.

Esivalmistelussa on keskitytty pääosinvanhan aluekehityslain (7/2014) mukaisten tehtävien selvittämiseen.

Maakuntaan liitettävien organisaatioiden omaa yksityiskohtaista strategista suunnittelua ei ole ehditty

esivalmistelun aikana käsitellä/valmistella riittävästi. Väliaikaishallinnon aikana on eri toimialojen olemassa

olevat suunnittelumallit, toimialojen tarjoama substanssitieto sekä toimialojen asemoituminen suhteessa

uuteen maakuntastrategiaan hyvä vielä tarkentaa uutta maakuntaa parhaiten palvelevalla tavalla.

Rakennerahastojen (EAKR, ESR) välittävän toimielimen tehtävien hoidon palautuminen jokaiseen 18

maakuntaan on merkittävä asia. EU:n ohjelmakaudella kyse on yleensä kymmenien miljoonien eurojen

hankekannan päättämisestä maakunnassa. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on antanut 19.4.2017 asiasta

maakuntien liitoille ja koordinoiville ELY-keskuksille yksityiskohtaiset ohjeet ”Rakennerahastotehtävien, -

15

hankkeiden ja rahoituksen siirtymisestä ELY-keskuksista ja maakuntien liitoista maakuntiin 1.1.2019

alkaen”.

Satakunnassa välittävän toimielimen siirtoa on ennakoitu jo maakuntauudistuksen esivalmistelun aikana.

Aluekehityksen ja strategisen suunnittelun asettama rakennerahastoryhmä teki selvityksen asiasta ja puolsi

Satakunnan maakunnan hakeutumista välittäväksi toimielimeksi. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on

hyväksynyt ko. ryhmän raportin johtopäätökset 5.4.2017 ja ilmoittanut 31.5.2017 tilannetietona Työ ja

elinkeinoministeriölle (TEM), että Satakunnan maakunta hakeutuu 1.1.2019 alkaen välittäväksi

toimielimeksi (VTE).

Satakunnan maakunnan väliaikaishallinnon on aluekehityksen osalta tehtävä jatkovalmistelussa yhteistyötä

Satakunnan liiton ja Satakunnan ELY-keskuksen kanssa ja osaltaan varmistettava, että Satakunnassa

suoritetaan TEM:n ohjekirjeen mukaiset toimenpiteet rakennerahastojen (EAKR, ESR) välittävän

toimielimen (VTE) palauttamiseksi. Uuden maakunnan organisoinnissa on huolehdittava lisäksi siitä, että

Satakunnassa aluekehityksen toimialueella on riittävät henkilöresurssit suoriutua välittävän toimielimen

tehtävien eriyttämisen vaatimasta nelijaosta (tuen myöntäminen, maksaminen, takaisinperintä ja

jatkotoimenpiteet sekä varainkäytön todentamiseen liittyvät tehtävät). Käyttäjäroolit ohjelmahallinnossa

ovat: 1) rahoittaja, 2) hyväksyjä (rahoituspäätökset), 3) maksaja, 4) hyväksyjä (maksatuspäätökset), 5)

jatkotoimenpiteen tekijä, 6) hyväksyjä (jatkotoimenpidepäätökset). Jatkotoimenpiteiden tekijä on

lähtökohtaisesti lakimies. Ottaen huomioon myös eri hankkeiden määrä ja niiden vaatimat

yhteyshenkilötehtävät, EAKR ja ESR-tehtävien menestyksekäs hoito edellyttää Satakunnan maakunnassa

siten vähintään noin 10 - 12 hengen rakennerahastotiimiä, joista 2 henkilön on oltava lakimiehiä. Lisäksi on

huomioitava yhteyshenkilöiden substanssiosaaminen.

Syksyllä 2017 käynnistyvät uuden aluekehityslain mukaiset aluekehityskeskustelut TEM:n ja muiden eri

ministeriöiden kanssa. Näihin keskusteluihin on syytä pikaisesti varautua ja valmistautua väliaikaishallinnon

toimesta käytännön tasolla.

Edunvalvontatyön organisointia ja koordinointia niin uuden maakunnan sisäisesti kuin muiden maakunnan

edunvalvontatoimijoiden kanssa syytä jatkovalmistelussa pohtia lisää.

Alue-ennakoinnin toimintamallin pohdinta uuden maakunnan näkökulmasta.

3.9 Mitä osaamis- ja koulutustarpeita henkilöstöllä on ajatellen

muutostilannetta ja uusia palvelujen tuottamistapoja?

Maakuntauudistus on laaja kokonaisuus, joka yhdistää monia eri organisaatiokulttuureja ja toimintatapoja.

Koulutustarpeita on paljon, jotka täsmentynevät kun maakuntakonsernin toiminta lähtee käyntiin.

Koulutushaastetta tuovat ainakin erilaiset organisaatiokulttuurit ja toimintatavat lähettävissä

organisaatioissa. Myös tietämystä uuden maakunnan kokonaisuudesta sekä muiden mukaan liittyvien eri

organisaatioiden tehtävistä ja rooleista on lisättävä. Riittävä tietotaso ja ymmärtämys uuden maakunnan

eri toimialoista ja tehtävistä (= toisten liitettävien organisaatioiden tehtävistä) on tarpeen. Työkulttuurien

16

harmonisoinnin edistämiseen ja tietämyksen lisäämiseen on syytä varata niin ajallisia kuin rahallisia

resursseja. Henkilöstön pitäisi olla hyvin informoituna kaikista prosesseista uuden maakunnan

ensimmäisinä kriittisinä vuosina. Kunkin toimialan/palvelualueen omien prosessien tarpeisiin on tarjottava

riittävästi räätälöityä koulutusta.

Uuden maakunnan toiminnan kannalta keskeistä on tietoja kommunikaatiotekniikan toimivuus. Uudessa

maakunnassa tulee olemaan käytössä satoja erilaisia sovelluksia. Uuden maakunnan käynnistyminen

tuleekin tarvitsemaan vahvaa tukea tietotekniikan ja digitaalisuuden hyödyntämisen osalta.

Osaamis- ja koulutustarpeita ovat myös:

- Hyvä ja perusteellinen perehdyttäminen mahdollisissa tehtävä- ja toimenkuvamuutoksissa

- Substanssitiedon lisäkoulutus

- Esimies- ja johtamistason osaamisen tukeminen muutosvaiheessa.

17

4 Elinkeino- ja työvoimapalvelut (Kasvupalvelut)


Nimi: Anne Jortikka


p. 0295 022 046


toimenpidekokonaisuus/ palvelukokonaisuudet voivat sisältää uudessa

maakunnassa?

Maakunnallisina kasvupalveluina voidaan aluekehitys- ja kasvupalveluja koskevan lakiluonnoksen mukaan

järjestää mm. seuraavia palvelukokonaisuuksia:

- rekrytoinnit ja osaaminen

- yritystoiminta ja yrittäjyys

- edellytysten luominen innovaatioiden kehittämiselle

- kansainvälistyminen ja rahoitus

Maakunnallisia kasvupalveluja varten järjestetään lisäksi palveluohjausta ja tietopalveluja.

Kasvupalvelujen jäljempänä kuvatut palvelut/palvelukokonaisuudet perustuvat tällä hetkellä

lausuntokierroksella oleviin, kasvupalveluihin liittyviin substanssilakeihin. Maakunnan tehtävistä

(maakuntalain 6 §) alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittamisen,

in liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen ja alueellisen lyhyen aikavälin

koulutustarpeiden ennakointi ovat tehtäviä, jotka liittyvät osin sekä kasvupalveluihin että aluekehitykseen.

Keskeinen kasvupalveluiden ja palvelukokonaisuuksien järjestämistehtävä on yritys- ja henkilöasiakkaisen

palvelutarpeen arvioinnin ja palveluihin ohjaamisen järjestäminen. Kyseiset palvelut ovat volyymeiltään

erittäin suuria ja niihin liittyy oleellisesti tarveharkinta ja määrärahojen käyttö minkä vuoksi niiden

siirtäminen markkinoille on haasteellista.

Rekrytointi- ja osaamispalvelut

Rekrytointi ja osaaminen -palvelukokonaisuuteen kuuluu työnhaun palveluita, yritysten ja muiden

työnantajien rekrytointitarpeisiin liittyviä palveluita sekä henkilöasiakkaiden uraohjaukseen ja osaamisen

kehittämiseen liittyviä palveluita, mukaan lukien maahanmuuttaja-asiakkaille annettava


18

kotoutumiskoulutus. Rekrytointipalveluina tarjotaan tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja

työtilaisuuksista, rekrytointiin ja työnhakuun liittyvää neuvontaa sekä työtilaisuuksien ja työnhakijoiden

yhteensovittamista. Lisäksi rekrytointipalveluina voidaan tarjota muita rekrytointia ja työnhakua tukevia

palveluita. Osaamispalveluina tarjotaan ammatinvalinta- ja uraohjausta sekä kasvupalvelukoulutusta.

Lisäksi osaamispalveluna voidaan tarjota työkokeilua ja muita henkilöasiakkaan osaamista kehittäviä

palveluita. Kasvupalvelukoulutuksena voidaan tarjota ammatillisesti suuntautunutta koulutusta, jonka

tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen, sekä yrittäjyyskoulutusta ja kotoutumisen

edistämisestä annetun lain tarkoitettua kotoutumiskoulutusta. Kasvupalvelukoulutus voidaan toteuttaa

myös yhdessä työnantajan, yrittäjäksi aikovan henkilön toimeksiantajan tai yrittäjyysoikeudet luovuttavan

yrityksen kanssa siten, että tämä osallistuu koulutuksen rahoittamiseen (koulutuksen yhteishankinta).

Yritystoiminta ja yrittäjyys

Yritystoiminta ja yrittäjyys -palvelukokonaisuuteen voivat kuulua yrittäjyyteen ja yritysten perustamiseen

liittyvät palvelut, yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen liittyvät palvelut ja

työelämän laadun ja tuottavuuden edistäminen. Huomionarvoista on, että kasvupalvelu-uudistus ei siirrä

nykyisiä kuntien elinvoimatehtäviä maakunnalle, vaan maakunta ottaa vastatakseen ainoastaan entiset

valtion ja maakuntien liittojen hoitamat tehtävät Maakunnalle ovat siten siirtymässä yritystoiminnan ja

yrittäjyyden osalta sellaiset tehtävät, joita ELY-keskus ja TE-toimisto ovat tähän asti hoitaneet. Näitä ovat

esim. yrittäjyyskoulutus, neuvonta yrittäjäksi ryhtyvien palveluissa, esim. starttiraha ja muu rahoitus, sekä

alkavalle yritykselle tarkoitetut rahoituspalvelut. Kunnilla ja kuntien omistamilla yhtiöillä on Satakunnassa

merkittävä rooli yritysten perustajien ja pk-yritysten neuvonnassa, palvelutarpeiden kartoittamisessa ja

palveluihin ohjaamisessa kuntien omien elinkeinopalvelujen ohella. Tätä hyvin toimiva työnjako on

tarkoituksenmukaista säilyttää jatkossakin.

Edellytysten luominen innovaatioiden kehittämiselle

Palvelukokonaisuuteen voi kuulua esim. innovaatioiden ja keksintöjen tekemiseen suunnattu tuki,

ulkomaisten yritysten sijoittumista alueelle ja investointeja alueelle edistävät toimet ja muu edellytysten

luominen innovaatioille. Kasvupalveluja koskeva lakiluonnoksen mukaan keksintöjen kehittämiseen

tarvittavan neuvonnan henkilöasiakkaille järjestäisi maakunta. Maakunnan edellytysten luomiseen

innovaatioiden kehittämiselle voivat kuulua yritysten välisen sekä yritysten ja eri toimijoiden välisen

yhteistyön lisääminen, käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta, uudentyyppiset ratkaisut/toimintamallit

osaamisen siirtämiseksi, ja tutkimustulosten hyödyntämiseksi sekä innovaatiotoiminnan edistäminen

julkisten investointien, innovatiivisten julkisten hankintojen ja avoimen datan avulla. Edellytysten luomisen

innovaatioiden kehittämiselle tulee tapahtua tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden kuten

Tekesin kanssa.

Kansainvälistyminen ja rahoitus

Kansainvälistymisen palvelukokonaisuuteen voivat kuulua yritysten tukeminen kansainvälistymisen

edistämiseksi sekä siihen liittyvät valtakunnallisten kasvupalvelujen käyttöä edistävät palvelut ja työvoiman

kansainvälisen liikkuvuuden tuki. Yritysten kansainvälistymispalvelut on tarkoitus toteuttaa pääosin

valtakunnallisesti Team Finland-palveluina. Maakunnan järjestämisvastuulla olevat

19

kansainvälistymispalvelut tarkoittavat esim. pk-yritysten vienti- ja kansainvälistymisvalmiuksien lisäämistä

edistäviä palveluita, avustusten myöntämistä yritysten kansainvälistymisen tueksi sekä työntekijöiden

kansainvälistä liikkuvuutta edistäviä toimia (EURES-palvelut). Jokaisessa maakunnassa on Team Finland

kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori, jonka tehtävä on mm. välittää yrityksille tietoa

liiketoimintamahdollisuuksista ja Team Finland -palveluista sekä aktivoida ja kannustaa yrityksiä hakemaan

kasvua kansainvälistymällä. Maakunnan tehtävänä on myös laajemmin kansainvälisen

liiketoimintaosaamisen lisääminen yrityksissä, Team Finland -verkostoon liittyvä alueellinen koordinointi,

yritysasiakkaiden neuvonta ja sparraus sekä Suomeen suuntautuvan matkailun edistämisen tukeminen.

Rahoitus-palvelukokonaisuuteen kuuluvat tuet yritysten kasvun ja liiketoiminnan edistämiseksi sekä niihin

liittyvä ohjaus valtakunnallisiin palveluihin, tuet kehittämis- ja investointitoimintaan sekä palkkatuki

(palkkatuen korvaava tuki yrityksen toiminnan käynnistämiseen). Alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen

rahoittamisesta annetun lakiluonnoksen mukaan maakunta voi myöntää tukea yrityksen

1) toiminnan käynnistämiseen; 2) kehittämistarpeiden arvioimiseksi tarpeellisiin analyysipalveluihin sekä

toiminnan kehittämiseksi tarpeellisiin asiantuntijapalveluihin ja koulutuspalveluihin ja 3) uuden

liiketoiminnan kehittämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviin kehittämis- ja

investointihankkeisiin. Maakunta voi myöntää tukea myös alueiden kehittämiseksi alueiden kasvua ja

elinkeinorakenteen monipuolistamista, innovaatioiden kehittämisen edellytysten luomista tai yritysten

toimintaedellytysten kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin (alueellinen kehittämistuki).

Kasvupalvelujen palvelukokonaisuuksia havainnollistaa seuraava uudistuksen tiekartan kuva:

20

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4503597/Palvelut-kasvupalvelut.jpg/86bfc0c1-1222-440c-a6b3-0c48d352a424?t=1491551144000

21

Kasvupalveluihin liittyvät myös kotoutumista edistävät palvelut, joita järjestetään osana maakunnan

järjestämisvastuulla olevia kasvupalveluja ja sote-palveluja, kunnallisia peruspalveluita ja kansallista

koulutusjärjestelmää sekä muina kotoutumista edistävinä palveluina. Maakunta vastaa mm.

maahanmuuttajien alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman järjestämisestä joko kasvu- tai

sosiaalipalveluna. Kotoutumiskoulutus järjestetään pääsääntöisesti kasvupalvelukoulutuksena.

Kotouttamiskoulutukseen käytetään vuosittain n. 2 M€ ja siihen osallistuu vuosittain 450 henkilöä.

Maakunnan vastuulla ovat myös kuntien tukeminen ja neuvonta kotoutumisen edistämisessä sekä

maakunnan järjestämisvastuulla olevien kasvu- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden maakunnan

kotoutumista edistävien palveluiden neuvonta ja tukeminen maahanmuuttajien kotoutumisen ja

työllistymisen edistämisessä sekä hyvien väestösuhteiden edistäminen.

23



Kasvupalvelujen asiakkaita ovat kasvua tavoittelevat yritykset, luonnolliset henkilöt, yritykset, muut

yhteisöt ja säätiöt jotka tarvitsevat kasvupalveluja sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat yhteisöt,

virastot ja laitokset. Henkilöasiakkaiden palvelutarpeet liittyvät pääosin työn hakemiseen ja osaamisen

kehittämiseen henkilön työuran eri vaiheissa. Henkilöasiakkaan palvelutarve voi liittyä myös yrityksen

perustamiseen ja yrittäjyyteen tai esim. keksintöjen ja innovaatioiden hyödyntämiseen. Yritysten

palvelutarpeet liittyvät mm. yrityksen kasvun, uudistumisen ja kansainvälistymisen haasteisiin sekä osaavan

työvoiman tarpeisiin.

Kasvupalvelujen henkilöasiakkaat ja palvelutarpeet:

Lähtökohtaisesti työnhakija-asiakkaat hakevat työtä, mutta suuri osa tarvitsee osaamisen

kehittämispalveluita taikka monialaisia palvelukokonaisuuksia, jotta pääsy avoimille työmarkkinoille olisi

mahdollista. Kaikki työttömiksi työnhakijoiksi rekisteröityvät tarvitsevat myös yleistä neuvontaa

työttömyysturvasta, verkkopalveluiden käytöstä sekä työnhakija-asiakkaiden oikeuksista ja

velvollisuuksista. Työttömyysturvaa koskevat tehtävät ovat siirtymässä ainakin osin Kelalle ja

työttömyyskassoille.

Noin neljälläkymmenellä prosentilla henkilöasiakkaista edellytykset työn saamiseen ovat kunnossa ja he

tarvitsevat lähinnä tietoa avoimista työpaikoista ja vaihtoehtoisista työnteon malleista sekä tukea ja

valmennusta työn hakemiseen ja erilaisten digitaalisesti tuotettujen palvelujen käyttöön.

Irtisanomistilanteissa he tarvitsevat muutosturva -mallin tyyppistä tietoa ja neuvontaa. Moni tarvitsee

työttömyyden pitkittyessä työllistymisen tukena palkkatukea. Yritystoimintaa suunnittelevat

henkilöasiakkaat tarvitsevat yrityksen perustamiseen ja rahoitukseen liittyvää tietoa, neuvontaa,

yrittäjäkoulutusta sekä yritysidean toteuttamisen edellytysten arviointia.

Noin kolmellakymmenellä prosentilla työnhakija-asiakkaista osaaminen (sisältää ammatillisen osaamisen

lisäksi muut työelämävalmiudet) ei ole riittävä, urasuunnitelmat ovat epärealistisia tai ammatinvaihto on

tarpeen esim. terveydellisistä syistä. He tarvitsevat ammatinvalinta- ja uraohjausta, jonka tukena voidaan

käyttää esim. työkokeiluja tai palkkatuella järjestettäviä työnteon mahdollisuuksia yrityksissä, julkisissa

palveluissa taikka kolmannella sektorilla. Pääsääntöisesti he tarvitsevat myös koulutusta, joka voi olla joko

omaehtoista ammatillista koulutusta, kasvupalvelukoulutusta, oppisopimuskoulutusta tai muuta työn

ohessa hankittavaa koulutusta/mahdollisuutta suorittaa ammatillisia tutkintoja tai niiden osia.

Koulutukseen ohjaamiseen liittyy neuvonta koulutuksen aikaisista taloudellisista tukimuodoista.

Vaikeimmin työllistyviä on noin kolmekymmentä prosenttia työnhakijoista. Tämä asiakasryhmä on hyvin

heterogeeninen ja monet heistä tarvitsevat monialaista yhteispalvelua. Heidän palvelutarpeensa voivat

liittyä kasvupalveluiden lisäksi sote-palveluihin, työeläkelaitosten tai Kelan järjestämiin

kuntoutuspalveluihin, velkajärjestelyyn ym. He tarvitsevat yleensä eri palveluista räätälöityjä ja oikea-

aikaisesti toteutettavia palveluketjuja ja erityisesti heidän palveluprosessinsa on usein hyvin pitkä. Heidän

palveluprosessinsa sisältää pääsääntöisesti julkisissa palveluissa tai kolmannella sektorilla järjestettäviä

24

työtoiminta-, työkokeilu- tai palkkatukijaksoja. Eri palvelujen yhteensovittaminen ja palveluprosessin

etenemisen seuranta edellyttää ammattitaitoista koordinointia.

Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy kunnilta maakunnalle samoin kuin kasvupalvelut,

kunnilla ei ole jatkossa lakisääteistä velvollisuutta järjestää työllistymistä edistävästä yhteispalvelusta

säädetyssä laissa (TYP-laki) tarkoitettuja SOTE-palveluja. Esimerkiksi työttömien terveystarkastukset ja

kuntouttava työtoiminta siirtyisivät maakuntien järjestämisvastuulle. TYP-lain lakkauttamisen jälkeen lain

tarkoitus voitaisiin saavuttaa säätämällä maakunnalle vastuu monilaisen palvelutarpeen arvioinnista ja

palvelujen yhteensovittamisesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Tällä hetkellä TYP-palvelun

tarve arvioidaan satakunnassa olevan yli 2000 asiakkaalla.

Kasvupalvelujen yritysasiakkaat ja palvelutarpeet:

Uutta henkilöstöä rekrytoivat yritykset tarvitsevat tietoa työnhakijoista ja neuvontaa eri

rekrytointivaihtoehdoista, verkkopalveluiden käytöstä ja kasvupalvelukoulutuksen järjestämisestä

yhteishankintana taikka palkkatuen mahdollisuuksista. Rekrytoinnin tukena voidaan tarvita

rekrytointitapahtumia, joiden kutsutaan sopivia työnhakija-asiakkaita. Ensimmäisen työntekijän

palkkaamiseksi yrittäjä tarvitsee yleensä yllä kuvattua monipuolisempaa tietoa ja neuvontaa. Henkilöstöä

vähentämään joutuvat yritykset tarvitsevat YT -menettelyn tukena usein muutosturvan tyyppistä palvelua.

Yrityksen perustamista suunnittelevat henkilöt tarvitsevat neuvonta- ja asiantuntija-apua liikeidean

kehittämiseen ja yrityksen perustamiseen sekä käynnistykseen liittyvissä asioissa (esim. yhtiömuodot,

kaupparekisteri, verotus, rahoitus, liiketoiminnan kannattavuus) sekä liiketoiminnan käynnistämisessä.

Alkavalla yrittäjällä on usein tarpeita myös yrittäjäosaamiseen liittyen, jota voidaan kehittää esimerkiksi

yrittäjävalmennuksen avulla. Palvelu voi olla maksutonta tai maksullista. Asiakas on henkilö- tai

yritysasiakas.

Toimivat yritykset tarvitsevat apua liiketoiminnan kehittämiseen esimerkiksi talouden, markkinoinnin,

tuotannon, kansainvälistymisen, kasvun, johtamisen, osaamisen kehittämisen sekä innovaatioiden

kehittämisen teemoissa. Lisäksi yrityksillä on tarpeita liiketoiminnan uudelleen järjestämiseen kuten

omistusjärjestelyihin tai sukupolvenvaihdoksiin liittyen. Neuvonnalla, konsultoinnilla ja liikkeenjohdon

valmennusohjelmilla edesautetaan pk-yritysten kehittymistä. Palvelu voi olla maksutonta tai maksullista.

Asiakas on yritysasiakas.

Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämiseen liittyviä asiakastarpeita ovat liiketoiminnan, johtamisen,

henkilöstön osaamisen, tuottavuuden kehittämisen lisäksi työorganisaatioiden kokonaisvaltaisen

työhyvinvoinnin kehittäminen. Palvelu voi olla maksutonta tai maksullista neuvonta-, konsultointi- tai

koulutuspalvelua. ELY-keskuksen koordinoimat alueelliset työelämäverkostot edistävät työelämän laadun ja

tuottavuuden kehittämistä alueilla. Palvelu voi olla maksutonta tai maksullista. Asiakas on henkilö-, yritys-

tai yhteisöasiakas.

Yrityksillä on investointeihin ja kehittämiseen liittyviä rahoitustarpeita yritysten elinkaaren eri vaiheissa.

Tarve voi liittyä yritystoiminnankäynnistämiseen, kehittämistarpeiden arvioimiseen, toiminnan

kehittämiseen, uuden liiketoiminnan kehittämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Rahoitus voi olla

luonteeltaan avustustyyppistä (EAKR) tai maksullista palvelua. Asiakas on henkilö-, yritys- tai yhteisöasiakas.

25


laadulliset tavoitteet henkilöasiakkaille?

Kasvupalveluille valtakunnallisesti asetettavia tavoitteita havainnollistaa seuraava kuva.

Kasvupalveluille tullaan asettamaan kaikille maakunnille yhteisiä tavoitteita ja mittareita, joista on

toistaiseksi käytössä vain alustavia hahmotelmia. Työllisyyden vahvistamiseen ja työttömyyden

vähentämiseen liittyviksi vaikuttavuusmittareiksi ovat ehdolla mm. työllisyysaste (%), työllisten ja

työvoiman määrä, työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (%) sekä työttömien määrä. Kaksi viimeksi

mainittua ovat rahanjakokriteerejä. Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun tukemiseen on alustavasti ehdotettu

mittareiksi mm. yritysten toimipaikkojen lukumäärää (rahanjakokriteeri), tavaroiden vientiä

(euromääräinen), aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrää suhteutettuna yrityskantaa sekä

voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrää suhteessa pk-yrityskantaan.

26

4.4.1 Mitkä ovat kohdassa 4.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset

tavoitteet henkilöasiakkaille Satakunnassa?

Henkilöasiakkaille suunnattavien rekrytointi- ja osaamispalveluiden vaikuttavuustavoitteena on

työllistyvyyden lisääminen, työllistyminen sekä työttömyysjaksojen lyhentyminen. Henkilöasiakkaiden

määrät vaihtelevat työmarkkinatilanteen mukaan mutta heidän palvelutarpeensa jakaantuvat kohdassa 2

esitetyn arvion mukaisesti. Uusia alkavia työnhakuja on keskimäärin 2 000 - 2 500/kk, joista asiantuntijan

palvelutarpeen arvioita ja palveluohjauksia noin 20 % (400 - 500/kk). Työttömyyden pitkittyessä

palvelutarvetta on arvioitava kolmen kuukauden välein (kaikista työnhakijoista noin 3000/kk). Starttirahalla

aloittavia yrityksiä on noin 250 vuodessa ja huomattavasti isompi määrä henkilöasiakkaista harkitsee

yrityksen perustamista ja tarvitsee siihen liittyvää neuvontaa. Yritysten perustamista edeltää

henkilöasiakkaan saamat palvelut, joita on kuvattu kohdassa 1.

Laadullisina tavoitteina voidaan pitää vaikuttavuustavoitteiden lisäksi ainakin onnistunutta asiakasohjausta

asiakkaan palvelutarpeen mukaisiin palveluihin. Digitaaliseen työnhaun alkuvaiheen palveluun voi sisältyä

paljon ongelmakohtia, joiden havaitsemiseksi pitäisi ainakin uuden maakunnallisen palvelumallin

käynnistyessä olla valmius varmistaa nk. työnhaun vahva alku. Aloittavan yrittäjän palveluiden laatuun

liittyy asiakaslähtöisen ja asiantuntevan palvelun ohella uusien yritysten menestymisedellytys ja

kasvumahdollisuus.

Kasvupalvelukoulutuksina työmarkkinoiden tarpeisiin hankitaan ammatillista koulutusta vuositasolla n. 8

milj. eurolla. Kouluksiin osallistuu vuositasolla n. 3 000 henkilöä. Toisen asteen reformin tullessa voimaan

vuoden 2018 alussa ammatillisen koulutuksen määrärahat puolittunevat n. 4 miljoonaan euroon.

Laadullisina tavoitteina on työnantajien osaavan työvoiman rekrytointitarpeisiin vastaaminen sekä

työnhakijoiden osaamisen kehittäminen työmarkkinoille sijoittumiseksi.

4.4.2 Mitkä ovat kohdassa 4.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset

tavoitteet yritysasiakkaille?

Yritysasiakkaille suunnattavien rekrytointi- ja osaamispalveluiden keskeinen tavoite on kasvupalvelu-

uudistuksen strategisen tavoitteen kohta "parempi työvoiman / osaamisen kohtaanto", joka näkyy

esimerkiksi rekrytointiongelmien vähenemisenä. Rekrytointineuvontaa tarvitsee TE-palveluiden

yritysasiakkaista noin 30 % (2016 noin 5 000). Rekrytoinnin tukena järjestettäviä rekrytointitapahtumia on

järjestetty vuosittain noin 15. Rekrytointiin liittyvää kasvupalvelukoulutusta tarvitaan enemmän silloin, kun

työmarkkinat elpyvät ja osaavasta työvoimasta alkaa olla pulaa; vuoden 2017 alkupuolella ovat

rekrytointikoulutusten määrät kasvaneet voimakkaasti, mutta keskimäärin niitä on ollut vuosittain noin 25.

Laadullisena tavoitteena on yritysten ohjaaminen kasvuun ja työnantajien rekrytointitarpeisiin vastaaminen

palvelupolkuja hyödyntämällä. Näihin sisältyy ammattitaitoinen yrityksen palvelutarpeen arviointi ja

palveluihin liittyvä neuvonta, koska yrityksissä ei useinkaan ole riittävää tietoa tarjolla olevista

vaihtoehdoista.

27

Pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun yritysrahoituksen tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan,

kehittämään ja kasvattamaan liiketoimintaa. Yrityksille rakennetaan palvelukokonaisuuksia eri

yrityspalvelutoimijoiden toimesta. Vuosittain tehdään 40 - 60 yritystukipäätöstä määrärahojen ollessa noin

2 milj. euroa/vuosi. Hankkeiden määrä vaihtelee vuosittain. Yritysneuvontatapahtumia on 50 - 70 kpl

vuosittain ja palveluinfoja ym. muita aktivointitilaisuuksia 10 - 15 kpl. Laadullisia tavoitteita ovat yritysten

kasvua ja kehittämistä tukevien innovatiivisten investointi- ja kehittämishankkeiden aktivointi, hankkeiden

nopea käsittely ja hyvä asiakaspalvelu.

Pk-yritysten kehittämispalvelujen tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan, kehittämään ja

kasvattamaan liiketoimintaa. Analyysi- ja konsultointipalvelua käyttää vuosittain 50 - 60 yritystä.

Liikkeenjohdon valmennusohjelmia toteutetaan vuosittain 3-5 kpl ja näihin osallistuu 50 - 60 yritystä.

Määräraha on noin 500 - 700 000 € vuositasolla. Palvelujen toteuttamiseksi järjestetään tilaisuuksia ja

palveluinfoja 10 - 15 kpl. Työelämän laadun ja tuottavuuden palvelut on toteutettu ja rahoitettu osana

kehittämispalveluja. Laadullisia tavoitteita ovat yritysten kasvua ja kehittämistä tukevien konsultointi- ja

koulutushankkeiden nopea käsittely, hyvä asiakaspalvelu ja jatkohankkeiden määrä.



4.5.1 Sidosryhmien ja henkilöstön odotukset kasvupalveluille

Kasvupalvelut-valmisteluryhmä toteutti toukokuun alussa Digium-kyselyn sidosryhmille sekä ELY-keskuksen

ja TE-toimiston henkilöstölle. Kyselyn tavoitteena oli selvittää satakuntalaisten toimijoiden ja

kasvupalvelujen potentiaalisten tuottajien sekä virastojen henkilöstön näkemyksiä ja odotuksia koskien

kasvupalvelujen järjestämistä ja tuottamista. Sidosryhmien vastauksia saatiin 42 kpl (vastausprosentti 28,6

%) ja henkilöstöltä 55 kpl (vastausprosentti 29,4 %). Avoimet kysymykset tekivät vastaamisen

haasteelliseksi, mikä selittää melko alhaiseksi jäänyttä vastausprosenttia. Näin ollen kyselystä voi vetää vain

suuntaa-antavia johtopäätöksiä. Sidosryhmäkysely suunnattiin sellaisille tahoille ja henkilöille, jotka

toimivat ELY-keskuksen sekä TE-toimiston työvoima- ja yrityspalvelujen kumppaneina tai palveluntuottajina

kuten kunnat, kehitysyhtiöt ja kehittäjäorganisaatiot, oppilaitokset, yritykset, järjestöt sekä

viranomaiskumppanit.

Sidosryhmät pitivät tärkeimpinä kasvupalveluina, jotka maakunnan tulisi järjestää, yrityksen liiketoiminnan

sekä osaamisen kehittämiseen liittyviä palveluja. Kolme seuraavaksi tärkeintä olivat yrittäjyyteen ja

yritysten perustamiseen liittyvät palvelut, työnhaun palvelut henkilöasiakkaille ja innovaatioympäristöjen

kehittäminen. Henkilöstön näkemyksissä tärkeimmiksi palveluiksi koetaan työnhaun palvelut

henkilöasiakkaille. Toiseksi eniten ykkössijoja sai asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja palvelujen käyttöön

liittyvä neuvonta. Tämä palvelu korostui henkilöstön vastauksissa todennäköisesti sen vuoksi, että

henkilöasiakkaalla palvelutarpeen arvioinnin osuvuus vaikuttaa vahvasti koko palveluprosessin

onnistumiseen. Kolmanneksi tärkeimpänä henkilöstö kokee työnhakijoiden osaamisen kehittämisen, esim.

koulutuksen.

28

Sidosryhmien vastauksissa korostuu viesti siitä, että yrittäjyyteen sekä yritysten perustamiseen ja

kehittämiseen liittyvät palvelut tulee hoitaa pääsääntöisesti kuntien sekä kuntien omistamien elinkeino- ja

kehitysyhtiöiden kautta mukaan lukien palvelutarpeen arviointi. Muutenkin kuntien ja kehitysyhtiöiden

roolia ja rajapintoja maakunnan palveluihin toivotaan määriteltävän selkeämmin päällekkäisyyksiä ja

katveita välttäen. Monituottajamalli ja markkinaehtoisuus saavat sidosryhmiltä kannatusta. Yritysten ohella

myös järjestöt ovat halukkaita tuottamaan kasvupalveluja. Tällaisina palveluina mainittiin yrityksille

sukupolven- ja omistajanvaihdospalvelut, mentorointi ja hankintaneuvonta. Heikossa työmarkkina-

asemassa oleville voitaisiin tuottaa esim. palvelutarpeen arviointia, työnhakusuunnitelmia, neuvontaa,

koulutusta, palvelupolkuja ja tuettua työllistymistä. Yritykset haluavat tuottaa erityisosaamista edellyttäviä

kehittämispalveluja, kuten liiketoiminnan kehittäminen, tutkimus ja tuotekehitys sekä kasvu ja

kansainvälistyminen.

Kysymyksessä siitä, pitäisikö maakunnan järjestää rahoitukseen ja kansainvälistymiseen liittyviä palveluja,

sidosryhmien ja henkilöstön näkemykset erosivat selkeästi toisistaan. Sidosryhmäkyselyyn vastanneista 85

% katsoi, että maakunnan tulee järjestää kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyviä palveluja, vaikka

lähtökohtaisesti nämä palvelut ovat valtakunnallisia kasvupalveluja. Erityisesti maakunnan järjestämiä

palveluja toivotaan kansainvälistymiseen (mentorointi, markkinatiedon välitys, valmiuksien kehittäminen,

rahoitus, sijoittumispalvelut). Rahoituksesta palkkatuki, starttiraha ja tuki työllistymistä edistäviin

hankkeisiin mainittiin lähes yhtä usein kuin kansainvälistyminen. Myös siemenrahoitus ja Leader-tyyppinen

pienrahoitus sai kannatusta. Henkilöstökyselyyn vastanneista 80 % oli sitä mieltä, että maakunnan ei ole

tarpeen järjestää kansainvälistymis- ja rahoituspalveluja. Henkilöstö on todennäköisesti olettanut, että

palkkatuki ja starttiraha ovat joka tapauksessa käytettävissä kaikissa maakunnissa. Tämä on toteutumassa,

koska palkkatuesta on tulossa kasvupalvelujen substanssilainsäädännön kautta ns. minimipalvelu, jonka

tulee olla tarjolla kaikissa maakunnissa.

Kysymykseen siitä, millaisissa kasvupalveluissa tulisi olla käytettävissä useita palveluntuottajia ja

valinnanvapautta heti uudistuksen voimaan tullessa, sidosryhmät pitivät tärkeimpinä seuraavia:

rekrytointipalvelut yrityksille ja muille työnantajille (samassa yhteydessä mainittiin usein myös

työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja koulutus) sekä yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät

palvelut. Useita mainintoja valinnanvapauden piirin toivotuissa palveluissa sidosryhmiltä saivat myös

työnhaun/-hakijoiden palvelut. Yksittäisiä mainintoja saivat kaikki nykyiset TE-toimiston palvelut, yrityksen

perustamispalvelut, yritystukien myöntö ja neuvonta, työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden tuki ja

ulkomaisten yritysten sijoittumispalvelut sekä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut, esim.

työelämävalmiuksien kehittäminen, työhönvalmennus ja työnhakusuunnitelmat.

Kysymykseen siitä, miten kasvupalvelujen asiakkaiden palvelutarpeiden kartoittaminen ja palveluihin

ohjaaminen tulisi järjestää, jotta uudistukselle asetetut tavoitteet: selkeys, palvelujen yhdenvertainen

saatavuus, valinnanvapaus ja palveluketjujen toimivuus saavutetaan, vastaaminen koettiin haasteelliseksi.

Vastauksissa toistui toive siitä, että yrityksille pitäisi olla yksi ”luukku”, johon ottaa yhteyttä. Tämä voisi olla

esim. kehitysyhtiö tai yksi puhelinnumero/sähköpostiosoite kunnan kotisivulla ensikontaktiin, josta sitten

ohjataan eteenpäin. Pitäisi olla kanava, josta palveluvalikoima ja tuottajat löytyvät helposti. Kunnan ja

maakunnan välisen työnjaon tulee olla selkeä. Kasvupalveluiden asiakkaille suunnatut käyttöliittymät ja

palvelumuodot tulee pitää yhdenmukaisina, eikä näihin pidä tehdä aluekohtaisia ratkaisuja. Muutamassa

vastauksessa todettiin, että palvelut tulee järjestää hallinnollisesti keskitetysti ja koordinoituina,

29

hajautetusti (tuotettuina) lähellä asiakasta. Vastaajat pitivät tärkeänä myös sitä, että palvelujen alueellinen

saatavuus turvataan ja että henkilöresursseja myös maakuntakeskuksen ulkopuolella. Selkeyttä

palvelujärjestelmään toisi myös se, että lakitasolla säädetään ns. minimipalveluista, jotka ovat tarjolla

kaikissa maakunnissa.

Kysymys siitä, voidaanko henkilöasiakkaiden palvelutarpeiden arviointi ja palveluihin ohjaaminen hankkia

palveluntuottajilta vai tulisiko se tuottaa maakunnan omana palveluna, jakoi mielipiteitä sekä sidosryhmien

että henkilöstön kyselyssä. Vaikka suuri osa sidosryhmien edustajista oli sitä mieltä, että henkilöasiakkaiden

palvelutarpeiden arviointia voidaan hankkia palveluien tuottajilta, lähes yhtä moni oli sitä mieltä, ettei

voida. Mikäli hankitaan, tulee tietoja yksityisyyden suojasta huolehtia, palveluhankinnalle tulee olla

yhtenäiset kriteerit ja ohjeet, kuten laatuvaatimukset, palveluvaste ja saatavuus. Intressi- ja

sidosyksikköriskit tulee ehkäistä, ts. ettei kartoituksen tehnyt taho ohjaa asiakasta oman organisaationsa

muihin palveluihin. Yritysasiakkaiden palvelutarpeiden arvioinnin tulee vastaajien mielestä olla jatkossakin

osa kuntien elinvoimapolitiikkaa. Ne jotka vastasivat kysymykseen ei, ovat sitä mieltä, että erityisesti

työnhakijoiden palvelutarpeiden arvioinnin tulisi olla ”yksissä käsissä”, jotta palveluihin ohjaaminen olisi

puolueetonta, asiantuntevaa ja tasalaatuista. Julkisena hallintotehtävänä tehdyn palvelutarvearvion

koettiin varmistavan paremmin palveluketjujen syntymisen. Pääosa henkilöstökyselyyn vastanneista oli sitä

mieltä, että henkilöasiakkaan palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus tulisi toteuttaa maakunnan

tuottamana.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet pitävät tärkeänä sitä, että sähköisten palvelujen lisäksi tarjolla on myös

henkilökohtaista palvelua esim. käyntiasiointina, puhelinpalveluna tai kuvallisena etäpalveluna. Suuri osa

vastanneista pitää tärkeänä myös fyysisiä kasvupalveluja tarjoavia palvelupisteitä. Eniten kannatusta

sidosryhmiltä saavat seutukunnittain keskitetyt palvelupisteet ja henkilöstöltä nykyinen TE-toimiston

palveluverkko (Pori, Rauma, Harjavalta, Kankaanpää), mutta myös mahdollisuutta henkilökohtaiseen

palveluun esim. kunnissa sijaitsevissa yhteispalvelupisteissä toivottiin. Joidenkin vastaajien mielestä fyysiset

palvelupisteet keskusalueilla riittävät. Palveluntuottajien toivotaan myös jalkautuvan lähelle ihmisiä, esim.

marketteihin. Etenkin heikossa työmarkkina-asemassa olevien katsottiin tarvitsevan tulevaisuudessakin

lähipalveluja, jossa palvelu on henkilökohtaista. Osa vastaajista on sitä mieltä, että palvelupisteiden rooli

vähenee koko ajan digitalisaation lisääntyessä. ja asiakkaita on valmennettava käyttämään digitaalisia

palveluja ja keskitettyjä verkko- ja puhelinpalveluja. Tiedon hakemiseen kaivataan selkeitä internet-sivuja ja

lisätueksi puhelin-/etäneuvontaa.

Kysymykseen siitä, miten tavoite yhteen sovitetuista palveluista ja palveluketjuista voidaan saavuttaa,

sidosryhmät vastasivat, että tavoitteeseen pääsemistä voivat edesauttaa yhteiset tietoja

asiakashallintajärjestelmät, selkeät palvelukuvaukset ja palvelujen tuotteistaminen, yhteinen palvelulupaus,

palvelutasojen määrittäminen ja toimijoiden välinen yhteistyö sekä rajapintojen määrittäminen eri

palveluntuottajien välillä ja yhteistyössä tehdyt prosessit. Yleisesti ottaen tavoite saumattomista

palveluketjuista koettiin kuitenkin haasteelliseksi. Yksittäiselle palveluntarjoajalle ei tule määrittää liian

suurta roolia, ts. palvelukokonaisuutta ei tule antaa yhden tuottajan hoidettavaksi, mutta täysin

päinvastaistakin mieltä oltiin, mikäli isompi tuottaja voitaisiin velvoittaa rakentamaan eri yrityksistä

koostuva palveluverkko.. Vastauksissa korostettiin maakunnan vahvaa, koordinoivaa roolia eri

palvelutarjoajien yhteistyössä ja palveluketjujen mahdollistamiseksi arvioitiin tarvittavan paljon valvontaa

30

ja jopa sanktioita Palvelutarve tulee alussa arvioida huolellisesti ja järjestelmän toimivuudesta on kerättävä

runsaasti palautetta ja tehtävä korjaavia toimia. Jokaisen tuottajan tulee sitoutua palveluohjaukseen.

Sidosryhmien vapaamuotoisissa kommenteissa korostui avoimen vuoropuhelun välitön tarve.

Kokonaistilanteen ennakointi ja informaation jakaminen koettiin tärkeäksi. Useissa kommenteissa toivottiin

keskustelujen käynnistämistä heti; tätä toivoivat erityisesti kehitysyhtiöt. Maakunnan ja kuntien rajapinnan

selvittämiseen toivotaan huolellista paneutumista; uhkana nähdään, ettei mikään muutu. Yhdistysten

edustajat olivat huolissaan siitä, ettei yhdistyksiä palveluntuottajina huomioida riittävästi (”jäädään

yritysten jalkoihin”). Uudistus nähdään hyvänä mahdollisuutena, mutta huolta kannetaan myös nykyisten

hyvien käytäntöjen mahdollisesta häviämisestä. Myös kunnilta toivotaan enemmän aktiivisuutta maku-

uudistuksessa.

Henkilöstöltä kysyttiin muutamia lisäkysymyksiä mm. osaamisen kehittämistarpeista ja omaa arviota

maakunnan tehtäviin sijoittumisesta. Huomionarvoista on, että 37 % vastanneista arvioi sijoittuvansa

kasvupalvelujen viranomaistehtäviin, vaikka viranomaistehtäviä on lakiluonnoksen mukaan

kasvupalveluihin liittyen hyvin vähän. Pääosa TE-toimiston henkilöstöstä sijoittunee

maakuntauudistuksessa kasvupalvelujen tuotantotehtäviin, ellei palvelujen tuottamisen ja järjestämisen

erottamisen periaate lakiluonnoksessa muutu. ELY-keskuksen ja TE-toimiston henkilöstö tunnistaa

maakuntauudistuksessa mm. seuraavia osaamis- ja kehittämistarpeita: palvelujen hankintaan liittyvä

laadullinen ja prosessiosaaminen, älykäs ostaminen, tuotteistaminen, palvelumuotoilu palvelusisältöjen

tuntemus, palvelukuvausten laatiminen, asiakasrajapinnan ja sopimusten hallinta ja tulosperusteinen

hankinta, jotka suureksi osaksi liittyvät järjestämisosaamiseen. Myös uudistuksen myötä muuttuva

lainsäädäntö ja sovellukset (esim. tietojärjestelmät), monialainen palvelu uudessa toimintaympäristössä

(maku/sote), joustavuus, sopeutuvuus, uudistumiskyky, rohkeus, itseluottamus, into, yhteistyökumppanien

tuntemus ja verkostoitumiskyky sekä uusi toimintakulttuuri koetaan tärkeiksi.

4.5.2. Alustavia ajatuksia kasvupalvelujen organisoinnista maakunnassa

Kasvupalvelu-uudistus nojaa vahvasti digitaalisiin palveluihin. Sähköiset palvelut ja sähköiset

asiointijärjestelmät eivät maakunnan tarpeisiin räätälöitynä voi realistisesti arvioiden olla valmiina ja käytössä

uudistuksen voimaanpanon alkuvaiheessa. Henkilö- ja yritysasiakkaiden palvelut aloitetaan maakunnassa suurella

todennäköisyydellä lähellä nykytoimintaa olevilla toimintamalleilla. Yrityksille kuntien elinkeinotoimijat ja

elinkeinoyhtiöt ovat yleensä se taho, johon yritys ottaa yhteyttä, ja jossa tarvekartoitusta ja palveluihin

ohjausta tehdään, mikäli yritys siihen apua tarvitsee. Osa yrityksistä tuntee nykyiset julkiset palvelut

kohtuullisesti, ja osaa käyttää niitä itsekin. Uudistuksessa tulee varmistaa, ettei kuntien, järjestöjen ja

viranomaisten (ELY ja TE-toimisto osana uutta maakuntaa) toimivaa työnjakoa ja Yrityssuomi-henkeä

heikennetä, varsinkin kun Yrityssuomi verkkopalveluna liudentuu brändinä ja sulautuu osaksi Suomi.fi-

palvelua.

Henkilöasiakkaan, joista suuri osa on työnhakijoita, palvelutarpeen arviointi olisi järkevää pitää ainakin uudistuksen

alkuvaiheessa maakunnan itse tuottamana, jotta voidaan turvata palvelun yhdenmukaisuus ja yhdenvertainen

31

saatavuus ja puolueettomuus. Tämä antaisi paremmat mahdollisuudet aikaansaada lain edellyttämiä yhteen

sovitettuja palveluja ja valvoa palvelujen laatua. Tämänhetkisen tiedon mukaan henkilöasiakkaiden palvelutarpeen

arviointi voi olla mahdollista maakunnan tuottamana ainakin sellaisten henkilöiden kohdalla, joilla on korkea riski

pitkäaikaistyöttömyyteen tai monialainen palvelutarve. Tätä koskevia säädöksiä ollaan kirjoittamassa kasvupalveluja

koskeviin erillislakeihin.

Satakunnan TE-toimistolla on neljän toimipaikan verkosto. Toimipaikat voisivat ainakin uudistuksen

alkuvaiheessa toimia lähipalvelupisteinä, joista saisi neuvontaa sähköisten palvelujen käytössä ja tukea ja

neuvontaa työnhaussa. Voisi olla hyvä kokeilla uudenlaisia toimintamalleja esim. kuntien elinkeino- ja

työllisyysasioita hoitavien kanssa siten, että koottaisiin maakunnassa sijaitseviin palvelupisteisiin laajasti

kasvupalveluihin liittyvää osaamista, jossa saisi myös henkilökohtaista palvelua.

Maakunnan järjestämisvastuuseen kasvupalvelujen osalta sisältyy palvelujen tarveharkinta ja maakunnan resurssien

käyttämistä koskeva päätöksenteko sekä palvelujen saatavuuden ja valinnanvapauden varmistaminen.

Järjestäjällä on vastuu toteutettavien palveluiden tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuotantotavasta

päättämisestä, kustannusvaikuttavuuden varmistamisesta, yhdenvertaisesta saatavuudesta ja kehittämisestä sekä

maakunnan omavalvonnasta. Maakunnan on myös huolehdittava mm. asiakkaan oikeuksista, velvollisuuksista ja

etuuksista tiedottamisesta, palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnista ja

kotoutumissuunnitelman laatimisesta.. Kasvupalvelujen järjestämistehtävät ovat uusi ja mittava tehtäväkokonaisuus,

vaikka maakuntaan siirtyvällä työ- ja elinkeinohallinnolla onkin paljon kokemusta palvelujen hankinnoista. Pyrkimys

kasvupalvelujen kilpailulliseen monituottajamalliin lisää väistämättä tarvittavan suunnittelun, ohjauksen ja valvonnan

määrää, joten järjestämistehtävään tarvittavien resurssien määrä on varsin vaikea arvioida. Joka tapauksessa

tarvittavat resurssit ovat suuremmat kuin mitä nykyisin käytetään työ- ja elinkeinopalvelujen hankintoihin.

Kasvupalveluihin liittyvät viranomaistehtävät on määritelty lakiluonnoksessa hyvin suppeasti, ja kasvupalveluihin liittyy

muitakin tehtäviä kuin laissa viranomaistehtäviksi luokitellut, joita olisi tarkoituksenmukaista tuottaa ainakin

uudistuksen alkuvaiheessa maakunnan toimesta. Tällaisia voivat olla esim. kotoutumiseen liittyvät palvelut,

muutosturva, EURES-palvelut sekä kaikki rahoituksen myöntämiseen, maksamiseen ja jatkotoimiin liittyvät tehtävät.

TE-toimiston henkilöstöstä suuri osa tekee tällä hetkellä tehtäviä, jotka aluekehitys- ja

kasvupalvelulakiluonnoksen mukaan ovat jatkossa kasvupalvelujen tuotantotehtäviä. ELY-keskuksen

TEM:n hallinnonalan henkilöstö tekee pääosin järjestämis- ja pienessä määrin viranomaistehtäviä.

Todennäköisiä viranomaistehtäviä kasvupalveluissa ovat TE-toimiston nykyisistä tehtävistä palkkatukien

rahoituspäätökset, tuki yritystoiminnan käynnistämiseen (korvaa starttirahan), työttömyysetuuden

seuraamuksiin liittyvät tehtävät (voivat siirtyä myös Kelaan), kasvupalvelukoulutusten opiskelijavalinnat,

työttömyysetuudella tuettavien omaehtoisten opintojen päätökset ja muutosturvapalvelut.

Kansainväliseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvien ja EU-direktiiveillä jäsenmaiden vahvistamien EURES-

palvelujen järjestäminen ja tarjoaminen maakunnittain tai valtakunnallisesti on vielä avoinna oleva

kysymys. TE-toimistolla ja ELY-keskuksella on yhteisiä prosesseja (työvoimakoulutus, maahanmuuttajien

kotouttaminen), joten käytännössä tehtävien jakaminen järjestämis- ja tuottamistehtäviin ei ole

yksinkertaista. TE-toimiston tuotantotehtävistä suuri osa nivoutuu asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin,

palveluihin ohjaamiseen ja palveluista sopimiseen palveluntuottajien kanssa, tuottajina yritystoimijoiden

lisäksi esim. kolmas sektori, ESR-hankkeet ja kuntien työpajat.

32

Kasvupalvelujen organisointiin maakunnassa on erittäin vaikea ottaa kantaa tilanteessa, jossa kasvupalveluja koskevan

lain lopulliset linjaukset esim. tuottamis- ja järjestämistehtävien eriyttämisestä eivät vielä ole varmoja, eikä

maakunnassa ole vielä hahmoteltu maakuntakonsernin rakennetta. ELY-keskuksen ja TE-toimiston henkilöstö siirtyy

maakuntaan liikkeenluovutuksen periaatteella ja lähtökohtaisesti kaikki voidaan aluksi sijoittaa osaksi

järjestämistoimintoa. Kasvupalveluja koskevassa lainsäädännössä lähdetään kuitenkin siitä, että maakunta on

kasvupalvelujen viimesijainen tuottaja vain markkinapuutetilanteessa, ja maakunnat ovat velvoitettuja selvittämään

kasvupalvelujen markkinapuutteet vuoden 2019 loppuun mennessä. Mikäli maakunta toteaa markkinapuutteen ja

päättää tuottaa kasvupalveluja omana tuotantona, sen tulee yhtiöittää palvelutuotanto vuoden 2020 loppuun

mennessä.

Mikäli periaate maakunnan viimesijaisesta kasvupalvelujen tuottamisroolista toteutuu, yksi vaihtoehto toiminnan

organisoinnille voi olla se, että sellaiset kasvupalvelut ja resurssit, jotka todennäköisesti joudutaan myöhemmin

yhtiöittämään, sijoitetaan jo uudistuksen alkuvaiheessa erilleen järjestämis- ja viranomaisresursseista esim. erilliseen

yksikköön.

Kunnallislainsäädännön mukaisessa liikelaitoksessa voidaan tehdä myös viranomaispäätöksiä. Kasvupalvelutuotannon

sijoittaminen liikelaitokseen voisi palvella tulevaa yhtiöittämistä esim. toimintaan liittyvien kustannusten ja

taloudellisten reunaehtojen hahmottamiseksi. Henkilöstön kannalta ei kuitenkaan ole suotavaa, että siirtoja tehdään

maakuntakonsernin sisällä moneen kertaan, joten kasvupalveluja tuottavan henkilöstön sijoittuminen

maakuntakonsernissa vaatii perusteellista harkintaa.

Viranomais- ja järjestämistehtävät olisi järkevää sijoittaa ainakin kustannusseurannan osalta erilleen kasvupalvelujen

tuotantotehtävistä, esim. maakunnan (viraston tai vastaavan) tulosyksiköksi tai vastaavaksi, koska niihin ei kohdistu

samankaltaista yhtiöittämisvaadetta kuin kasvupalvelujen tuotantotehtäviin. Kun Satakunnassa ei vielä ole tiedossa

maakuntakonsernin rakenne (tuleeko liikelaitoksia yksi vai useita, mitä yhtiöitä perustetaan, mitä tehtäviä keskitetään

esim. järjestämistehtävien osalta), on vaikea ottaa kantaa kasvupalvelujen järjestämistehtävien organisointiin.

Joissakin maakunnissa järjestämistehtäviä ja esim. palveluihin liittyviä maksatuksia tiettävästi aiotaan koota omiksi

yksiköikseen. Kaiken kaikkiaan maakuntakonsernin rakentamisessa olisi palvelukokonaisuus- ja tehtävälähtöisyyden

sijasta pohdittava organisoitumista asiakastarpeiden mukaisesti aina, kun se on mahdollista.

4.5.3 Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden

maa-kunnan muiden toimialojen kanssa

Erityisesti monialaista palvelua tarvitsevien vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien kasvupalveluissa on

sekä yhdyspintoja että synergiamahdollisuuksia sote-palvelujen kanssa. Mikäli esim. osallistava sosiaalityö

kehittyy riittävästi, voi se vähentää merkittävästi palvelujen tarvetta rekrytointi- ja osaamispalveluissa.

Työelämän ja laadun kehittämisellä on myös yhdyspintoja sote-palveluihin.

Kasvupalveluilla on vahva yhteys aluekehitykseen, rahoitukseen ja ennakointiin. Lisäksi kasvupalveluilla on

selkeä yhdyspinta maaseudun kehittämiseen ja maaseutupalveluihin erityisesti yritysten rahoitus- ja

muiden yrityspalvelujen osalta.

33

Yrityspalvelujen osalta kasvupalveluilla on selkeä liityntäpinta ympäristötehtäviin esim. ympäristölupien

osalta sekä liikennetehtäviin esim. yrityksiä palvelevan tieinfran osalta.

Kasvupalveluilla on yhdyspintoja myös elinikäisen ohjauksen osalta maakunnan osalta lyhyen, pitkän ja

keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointiin sekä alueellisten koulutustavoitteiden valmisteluun.

4.6. Mitä palveluja valmisteluryhmän toimiala voi tuottaa maakuntakonsernin


Kasvupalvelujen toimiala voi tuottaa maakuntakonsernille asiantuntijapalvelua kasvupalvelujen

suunnitteluun ja järjestämiseen liittyen. Tähän tehtävään voi kuulua mm. palvelukokonaisuuksien ja

palvelujen toteuttamisen liittyvät tehtävät sekä laadun seuranta. Toimiala voi huolehtia myös

kasvupalvelujen järjestämiseen mm. hankintoihin liittyviä tehtäviä.

Toimiala voi tuottaa ennakointitietoa esimerkiksi osaamis- ja työvoimatarpeista, työmarkkinoiden

kehityksestä ja aluetalouden sekä toimialojen kehityksestä.

Toimialalla on vahvaa osaamista rakennerahastojen hallinnoinnista koko prosessin osalta (ohjaus,

neuvonta, rahoitus, toteutus, maksatus, valvonta, takaisinperinnät) sekä ESR- ja EAKR -hankkeissa.

Toimialalla on vahvaa osaamista myös erilaisten alueellisten verkostojen johtamisesta (seudulliset

yrityspalvelut, yritysasiakkuuksien johtaminen, elinikäisen oppimisen ohjaus (ELO) ja työelämän

kehittäminen.


Kasvupalvelujen valmistelua on haitannut selkeästi lainsäädännön keskeneräisyys. Aluekehittämisestä ja

kasvupalveluista annettavaa lakiesitystä ei ole vielä annettu eduskunnalle ja kasvupalvelujen substanssia

koskevista laeista on vasta luonnokset.

Maakuntauudistuksen esivalmistelussa on organisoiduttu toimiala- ja tehtäväkohtaisesti.

Asiakastarvelähtöinen tarkastelu yli toimialarajojen on vielä tekemättä.

Työnhakijoiden kattavaa palvelutarpeiden arviointia ja palvelujen ”polutusta” (=jatkotoimenpiteitä

työllistymisen mahdollistamiseksi) tarvitaan maakunnan tuottamana kasvupalvelu-uudistuksen

siirtymävaiheessa. Isojen asiakasvolyymien ja -virtojen vuoksi näiden palvelujen ja palveluprosessien

markkinoille vienti ei ole todennäköisesti mahdollista kovin nopeasti.

Työvoimapalveluja toteutetaan nykyisellään TE-toimistossa pääosin tuotantoon luokiteltavissa tehtävissä.

Samalla TE-toimiston asiakaspalveluvirkailijat käyttävät viranomaiselle kuuluvaa julkista valtaa niihin

34

palveluihin liittyen (esim. työttömyysturvakontrolli ja palveluihin ohjaamisen päätökset), joista seuraa

henkilöasiakkaille taloudellisia etuuksia esim. kulu- ja koulutuskorvauksina tai työttömyysetuuksien

menettämistä. Tuotanto- ja viranomaistehtävien erottaminen toisistaan selkeyttää palveluprosesseja ja vie

niitä asiakasystävällisempään suuntaan. Työttömyysetuuksiin liittyvät kontrollitehtävät ovat kuitenkin

kasvupalveluissakin edelleen olemassa ja ne pitää järjestää osittain sekä viranomaistoimintana että osana

palvelutuotannon toteuttamista. TE-toimistossa työvoimapalvelujen järjestämistehtäviä hoidetaan

nykymallilla suhteellisen vähän; selkeimmin työllisyyspoliittisissa avustushankkeissa, valmennusten

suunnittelussa ja hankintasopimusten teossa, yhteishankintakoulutusten toteuttamisen tarpeellisuuden

arvioinnissa (osa koulutusten hankintaprosessia) sekä omistajavaihdospilotissa.

Erityisen haasteellisena nähdään maakunnalle kuuluva kasvupalvelujen yhteensovittaminen. Tehtävän

tekee monituottajamallissa hankalaksi se, että palvelujen tuottajat kilpailevat keskenään ja kuitenkin

maakunnan tulisi kyetä varmistamaan se, että kasvupalveluista syntyy saumattomia palvelukokonaisuuksia

ja -ketjuja.



Kasvupalvelujen järjestämistehtävä on maakunnalle uusi, ja se edellyttää laaja-alaisempaa osaamista kuin

perinteinen palvelujen kilpailutus ja hankkiminen. Kasvupalvelujen tarpeiden määrittäminen ja palvelujen

suunnittelu edellyttävät myös uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Myös uudet viranomaistehtävät ja

siirtymävaiheen tuotantotehtävät edellyttävät kokonaan uusiutuvan lainsäädännön ja maakunta-

organisaatioon siirtymisen johdosta uusia tietoja ja taitoja. Iso haaste valtiolta siirtyvälle henkilöstölle ovat

myös kuntasektorin toimintakulttuuri ja päätöksenteko. Uudistuksessa onnistuminen edellyttää

merkittävää panostusta henkilöstön motivointiin ja osaamisen kehittämiseen seuraavan puolentoista

vuoden aikana ja myös sen jälkeen. Seuraavassa on hahmoteltu alustavasti sellaisia osaamisia, joita

tulevaisuudessa tarvitaan.

Järjestämisosaaminen; ennakointi, palvelustrategiatyön mallinnus, suunnittelu, hankinnat (tulosten

ja vaikutusten ostaminen), tuotannonohjaus, tulosperusteisten sopimusten hallinnan ja seurannan

kehittäminen, tuotannon kehittäminen ja jatkuva parantaminen, järjestämisosaamisen yleinen

kehittäminen, tiedolla johtamisen tuki

Hankintaosaaminen; tulosperusteisuus, vaikuttavuuden hankinta, markkinoiden rakentaminen

yhdessä palveluntuottajien kanssa, valinnanvapaus

Verkosto-osaaminen; maakunnan sisäiset verkostot, ylimaakunnallinen toiminta, kansallinen- ja

kansainväliset verkostot, ohjaavat tahot

Asiakkuus- ja asiakasosaaminen; asiakaskokemuksen ja asiakasdialogin kehittäminen,

palvelumuotoilu ja palvelukanavien hyödyntäminen, asiakaspalautejärjestelmä, henkilö- ja

yritysasiakkaan palvelutarpeen kartoitus ja ohjausosaaminen

Johtamisosaaminen; muutosjohtaminen, verkostojen johtaminen, ihmisten johtamien, asioiden

johtaminen

35

Digitaalisten välineiden hyödyntäminen, järjestelmäosaaminen

Muutosvalmius, joustavuus ja valmiudet laaja-alaiseen tehtävänkuvaa.

36

5 Maaseutupalvelut


Nimi: Pekka Antila / Timo Pukkila

Yhteystiedot: [email protected] / [email protected]

p. 0295 022 091 / 0295 022 115

5.2 Yhteenveto maaseutupalvelut -valmisteluryhmän työskentelystä

Maakuntauudistuksen valmistelu käynnistyi pääosin 7.10.2016 pidetyn kickoff-tilaisuuden jälkeen, jolloin

valmisteluryhmät järjestäytyivät ja käsittelivät työsuunnitelmiaan. Valmisteluryhmän tehtävänantona oli

maakuntauudistuksen esivalmistelu seuraavien organisaatioiden ja tehtävien osalta:

Satakunnan ELY-keskus:

EU:n suorat viljelijätuet, kansalliset viljelijätuet

osarahoitteiset viljelijätuet

täydentävät ehdot

rakennetuet

yritys- ja hanketuet

elintarvike- ja rehuturvallisuus

eläinten terveys ja hyvinvointi

Maaseutuhallinnon YT-alueet (Pori, Eura, Huittinen, Kankaanpää)

viljelijätuet (erityisesti tukien hakemiseen liittyvät tehtävät ja maksatuspäätösten teko)

maatalouden luopumistuki- ja eläkejärjestelmiin sekä vahinkoarvioihin ja rekistereiden

ylläpitoon liittyviä tehtäviä

Lomituspalveluyksiköt (Vehmaa, Honkajoki)

Vuosilomalomitus, sijaisapulomitus ja maksullinen lomitus

Tarkasteluun otettiin alkuun mukaan myös osa ympäristöterveydenhuollon tehtäviä, joilla on yhteinen

asiakaskunta edellä mainittujen organisaatioiden kanssa.

Maaseutupalvelut valmisteluryhmän jäsenet kuvasivat työn alkuvaiheessa odotuksiaan valmistelutyölle ja

näkemyksiään tulevista rakenteista sekä palveluista seuraavasti:

Tavoitteena on tehdä hyvässä yhteishengessä huolellista työtä ja luoda myös isoja suuntaviivoja

tulevaan organisointiin. Aktiivista panosta työskentelyyn ja oman roolin hoitamista



37

Odotetaan hallittua prosessia ja lopputulosta, josta saadaan hyvät tiedot jatkotyöskentelylle

Odotetaan uudenlaisten toimintamallien luomista sekä rohkeaa ja uudistavaa ajattelua.

Keskustelua ja myös suunnitelmia tulevista rakenteista, rooleista ja tehtävistä

Tulevien toimintatapojen suunnittelua taloudelliseksi ja tehokkaaksi, mikä sisältää myös

maakuntien välisten yhteistyömahdollisuuksien miettimisen. Tavoitteena resurssien viisas

käyttö

Sopivimpien ratkaisujen ja esitysten tekeminen tuleviin rakenteisiin

Tulevaisuus ja sen hahmottaminen mietityttää, osittain myös pelottaa. Huolestuttaa se, miten

iso monitahoinen systeemi saadaan toimimaan. Työntekijöillä on huoli myös omasta

työpaikastaan jatkossa

Maaseudun kehittämisen kytkeminen tiiviisti muihin aluekehittämisen rakenteisiin

Keskeistä on palveluiden alueellinen saatavuus ja sujuvuus jatkossakin. YT-alueet ovat

toimineet sekä viljelijä- että kuntanäkökulmasta todella tehokkaasti ja laadukkaasti, joten

haasteeksi koetaan palvelutason ylläpito myös jatkossa

Asiakasnäkökulma tulee pitää koko ajan mukana prosessin eri vaiheissa

Uskon ja toivon, että suurin osa esivalmisteluun kohdistuvista odotuksista tai toiveista pystyttiin

täyttämään. Se, miten palvelujen tuottaminen organisoidaan, ei ole työryhmän päätettävissä.

Hyvin kiitollinen olen siitä sitoutuneisuudesta ja aktiivisuudesta jota kaikki työryhmän jäsenet tehtävää

kohtaan osoittivat. Työryhmä kokoontui syksyn 2016 aikana kuusi kertaa ja kevään 2017 aikana kaksi

kertaa. Syksyllä pidettiin myös suuri sidosryhmätilaisuus. Kevään 2017 aikana esivalmistelutyötä tehtiin

myös asiakaskohtaisissa alatyöryhmissä (maatalousyritykset, maaseudun pk-yritykset, yhteisöt), joissa

haluttiin kartoittaa erityisesti asiakkaiden odotuksia ja tarpeita maakunnan palveluihin liittyen. Nämä

odotukset on kirjattu tähän raporttiin.

Valmisteluryhmän työ on sujunut siis hyvin. Näkemys tehtävien hoidosta uudessa maakuntaorganisaatiossa

on yhteinen ja samoin on yhteinen tavoitteemmekin: palvella asiakaskuntaamme laadukkaasti ja hyvin.

Palvelut tuodaan niin lähellä asiakasta kuin on taloudellisesti järkevää ja samalla myös kehitetään

palveluiden digitalisaatiota niin, että asiakas voi kotoaan tai yrityksestään käsin saada asioinnin kanssamme

hoidettua.

Henkilöstö on tärkein maakunnan voimavara. Muutos ja siirtyminen uuteen organisaatioon tehdään

henkilöstön kannalta hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja muutoksessa riittävää tukea ja valmennusta

tarjoten.

Maaseutupalvelut valmisteluryhmän puheenjohtajana uskon, että hyvä maaseutupalveluiden kokonaisuus

syntyy tulevilla viisailla päätöksillä!

Porissa 30.5.2017

Pekka Antila

valmisteluryhmän puheenjohtaja

38

5.3 Maaseutupalveluiden keskeiset toimenpidekokonaisuudet uudessa

maakunnassa

Maaseutupalveluiden kokonaisuuden kuvaamisessa nähtiin hyvänä tapana käyttää hyväksi CAF-

viitekehystä. CAF (Common Assessment Framework) on erityisesti julkisen hallinnon käyttöön suunniteltu

johtamisen ja laadunarvioinnin malli. Mallin avulla voidaan muodostaa kokonaiskuva toiminnasta ja sitä

voidaan käyttää toiminnan kehittämisen ja itsearvioinnin työkaluna.

Maaseutupalvelut valmisteluryhmän työssä tätä mallia on soveltaen käytetty erityisesti asiakkaiden

tarpeista lähtevien toimintoketjujen eli prosessien kuvaamiseen.

Maaseutupalveluiden prosesseja on kuvattu kolmella tasolla, jotka ovat ydinprosessi (1. taso maaseudun

kehittäminen), ydinprosessin alaprosessit (2. taso, hyvien elinolojen ja toimintaedellytysten edistäminen,

yritysten toiminnan ja kilpailukyvyn kehittäminen) sekä palvelujen tuotantoprosessit (3. taso, esim.

viljelijätuet, lomitus, yritysrahoitus). Palveluprosessien kuvaamista jatketaan työskentelyn jatkovaiheessa

niin, että mm. prosessin eri vaiheista ja toimintatavoista sekä työhön osallistuvista saadaan tarkemmat

kuvaukset.

39

Ydinprosessi: Maaseudun kehittäminen

Yhteinen nimittäjä koko maaseutupalvelut-kokonaisuudelle on maaseudun kehittäminen, joka on

asiakaslähtöisen toiminnan keskeinen strateginen tehtävä ja yhteinen päämäärä. Kehittämisen suuntaviivat

määritellään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa, Satakunnan alueellisessa

maaseutustrategiassa, Satakunnan maakuntaohjelmassa sekä myös ohjaavien ministeriöiden strategioissa.

Toiminnan kohteena ovat Satakunta ja erityisesti sen maaseutualueet.

Hyvien elinolojen ja toimintaedellytysten edistäminen

Maaseudun asukkaat ja yhteisöt ovat kohderyhmänä yhteisöllisyyden ja yhteistyön edistämisessä sekä

oman asuinalueen tai yritysten toimintaympäristön kehittämisessä. Tähän työhön on yhteistyön ja

kumppanuuden lisäksi tarjolla erityisesti hankerahoitusta.

Ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristön suojeluun tähtäävät toimet sekä elintarviketurvallisuudesta

huolehtiminen ovat osa tähän kokonaisuuteen kuuluvista tehtävistä, joita maakunnassa hoidetaan.

Yritysten toiminnan ja kilpailukyvyn kehittäminen

Tähän kokonaisuuteen kuuluvia maakunnan palveluita/tehtäviä ovat yritysrahoitus (investointeihin ja

kehittämiseen), omistajanvaihdosten tukeminen, viljelijätuet ja korvaukset, lomituspalvelut

kotieläintuotantotiloille, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä kasvinterveys (mm.

kasvitautien ja tuholaisten leviämisen ehkäisy). Myös kehittämishankkeita rahoittamalla voidaan

merkittävästi tukea eri tuotannonalojen, yhteistyön ja osaamisen kehittämistä.

40

Erilaisten tukien hakemiseen sekä tuen ehtoihin ja vaatimuksiin liittyen on tarpeen järjestää neuvontaa ja

koulutusta sekä hoitaa tehokkaasti viestintää tukimahdollisuuksista ja toiminnan vaikuttavuudesta.

Varsinaiset tukiprosessit on kuvattu yksilöidymmin maaseutupalveluiden väliraportissa.

5.4 Palvelukokonaisuuksien asiakkaat ja palvelutarpeet

Maaseutupalveluiden keskeisimpiä asiakkaita ovat maatalousyrittäjät ja maaseudulla toimivat pk-yritykset

sekä kehittäjäorganisaatiot, kunnat, oppilaitokset ja muut maaseutua kehittävät yhteisöt. Asiakkaat

odottavat tulevalta maakuntahallinnolta palveluiden toimivuutta, selkeää järjestämistapaa ja kattavaa

saatavuutta. Digitaalisten palveluiden toimivuuden ja käytettävyyden merkitys korostuu jatkuvasti.

Eri tukien hallintaan keskittyvissä prosesseissa palvelutarve koostuu palvelun nopeudesta, oikeellisuudesta

ja sujuvuudesta. Sujuvaan palveluun kuuluu, että käsittely on paitsi säädösten- ja oikeudenmukaista niin

myös samalla asiakasta neuvovaa ja asiakkaan lähtökohdat huomioivaa. Prosessien mahdollisimman hyvä

käsittelynopeus sisältyy luonnollisesti asiakkaiden palvelutarpeisiin. Palvelua on aina oltava myös saatavilla

asiakkaan tarpeen mukaisesti, mikä korostuu erityisesti lomituksessa.

5.5 Palveluiden alustavat tavoitteet

Maaseudun yritysten kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä työ on keskeinen osa

maaseutupalveluiden kokonaisuutta. Tärkeää on yhdessä maakunnallisten kehittäjäorganisaatioiden ja

muiden kumppanien kanssa auttaa yrityksiä löytämään keinoja yritystoiminnan kasvamiseen ja

kehittymiseen sekä yrittäjien jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Eräs merkittävä tavoite on myös

elintarviketurvallisuudesta sekä eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen.

Maaseutupalveluiden yleisiä vaikuttavuustavoitteita ovat mm. turvallinen ruoka, maaseutuyritysten

kilpailukykyinen toimintaympäristö, yritysten kasvun ja kilpailukyvyn kehittyminen, hyvä asuin- ja

elinympäristö sekä alkutuotannon turvaaminen ja kehittäminen. Vaikuttavuustavoitteita on tarkemmin

kuvattu oheisella kaaviolla:

41

Toimintokohtaisia tavoitteita mm. käsittelyajoista, sidonta-asteista, maksuista, valvonnasta sekä

asiakastyytyväisyydestä on ELY-keskusten osalta tyypillisesti määritelty ministeriön kanssa tehtävissä

tulossopimuksissa, jotka voivat osittain toimia pohjana myös maakunnan palveluiden tavoitteille.

Maaseutuohjelman osalta määrälliset tulostavoitteet on asetettu koko ohjelmakaudelle 2014 - 2020.

5.6 Maaseutupalveluiden tuottaminen ja palvelukokonaisuuksien organisointi

5.6.1 Palveluiden tuottaminen

Maaseutupalveluihin kuuluu nk. maksajavirastotehtäviä, joilla on omat EU-lainsäädännöstä johtuvat

erityisvaatimukset. Maaseutuvirasto toimii maksajavirastona EU:n maaseuturahastotehtävissä ja on

delegoinut kyseisistä tehtävistä osan (maksujen hyväksyntään ja tarkastuksiin liittyviä tehtäviä) ELY-

keskuksille ja YT-alueille. Jatkossa ko. tehtävät delegoidaan uudelle maakunnalle. Tehtäviä ei tämän jälkeen

voi enää siirtää edelleen kolmannelle osapuolelle, mistä johtuen maakunnan on ne itse hoidettava. Muita

vaatimuksia maksajavirastotoiminnassa ovat mm. riittävän henkilöstön osoittaminen näihin tehtäviin,

tietoturvallisuudesta huolehtiminen, tiettyjen maaseutuviraston tietojärjestelmien käyttövelvollisuus sekä

tehtävien eriyttäminen (sitoumus- ja sopimuskäsittely, myöntö, maksatus, valvonta, takaisinperinnät).

42

Maksajavirastovaatimusten vuoksi kyseiset tehtävät (maaseutuohjelman toimeenpano, viljelijätuet (ml.

valvonta) tulee hoitaa maakunnan virkamiestyönä eikä niitä voida hoitaa liikelaitoksessa tai yhtiöittää.

Maaseutupalvelut on valmistelutyöryhmän mielestä pidettävä kokonaisuutena, koska synergiaetujen

toteutuminen, yhtenäinen johtaminen ja kehittämistyö ovat näin tehokkaimmin varmistettavissa.

Viljelijätukiprosessin kehittämisessä on olennaista luopua nykyisen ELY:n / YTA:n tehtäväjaon

säilyttämisestä ja lähteä kehittämään yhteistä viljelijätukien hallinnon prosessia eriyttämisvaatimukset

huomioiden. Viljelijätukien lisäksi koko maaseudun kehittämisen toimialan (esim. rahoitus) tehtävät tulisi

kytkeä nykyistä tiiviimmin yhteisiin prosesseihin.

Lomituspalvelut järjestetään maakunnan laajuisena palveluna. Vaihtoehdot tuottamistavoille selkiytyvät

lainsäädäntötyön edetessä. Joka tapauksessa lomituspalveluissa on resurssien käytön kannalta järkevää

mahdollistaa maakuntarajat ylittävä toiminta, jotta lomittajat voivat tarvittaessa toimia myös

naapurimaakunnan tiloilla. Tämä on hoidettavissa maakuntien välisin sopimuksin.

5.6.2 Palvelupisteet maakunnassa

Maaseutupalveluiden saavutettavuus ja asiakkaiden tarve asioida paikanpäällä on otettava huomioon

palveluorganisaatiota rakennettaessa. Digitalisaation edistyessä on mahdollista myöhemmin tarkastella

näiden palvelupisteiden tarvetta. Palveluverkoston muodostamisen lähtökohtana on säilyttää nykyinen

neljän maaseutupalveluiden yhteistoiminta-alueen rakenne siten, että Kankaanpää, Huittinen, Eura ja Pori

ovat palvelupisteiden sijaintikuntia. Koko maakunta on kuitenkin maaseutupalveluiden yhteisenä

toimialueena ja asiakas voi asioida missä toimipisteessä tahansa erityisesti viljelijätukiin liittyvissä asioissa.

Tukien hakemisen sesonkiaikana voi olla tarpeen järjestää neuvontapalvelua useimmassakin kunnassa

esimerkiksi ajanvarausperiaatteella.

Myös lomituspalvelu organisoidaan Satakunnan oman alueen palveluna siten, että maakunnassa on yksi

päätoimipiste ja kahdesta kolmeen muuta palvelupistettä.

Palvelupisteiden henkilöstömitoituksessa lähtökohtana ovat viljelijätukiin liittyvät tehtävät ja

lomituspalveluiden hoidossa tarvittavat resurssit, mutta mahdollista on sijoittaa eri toimipisteisiin myös

mm. rahoituksen asiantuntijoita (esim. osa-aikaisesti). Yhteys ympäristöterveydenhuollon tehtäviä tekeviin

henkilöihin on järkevää myös huomioida.

Maaseutupalveluiden organisoinnissa on hyvä tähdätä sellaisten monipalvelupisteiden muodostamiseen,

missä on saatavilla mahdollisimman laajasti asiakkaiden tarvitsemaa palvelua. Hyvänä esimerkkinä toimii

nk. Kankaanpään palvelukäytävän malli, jossa palvelupisteisiin on sijoittunut maaseutupalveluiden lisäksi

myös mm. Leader-ryhmä, kuntien elinkeinopalvelut sekä ProAgria.

5.6.3 Maaseutupalveluiden yhdyspinnat ja synergiamahdollisuudet muiden toimialojen kanssa

Valmistelutyöryhmän työssä nähtiin jo alkuvaiheessa selkeä yhteys Satasote-valmistelussa olevan

ympäristöterveydenhuollon kanssa. Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä elintarviketurvallisuuteen

43

liittyvien palveluiden organisoinnissa on mahdollisuus yhteistä tavoitetta palvelevien ja/tai päällekkäisten

töiden tehostamiseen ja säästöihin. Käytännön toimeenpanossa esimerkkinä ovat mm. valvonta- ja

tarkastuskäyntien suunnittelu.

Maaseudun yritysasiakkaiden palvelu edellyttää myös kasvupalvelut-kokonaisuudessa tuotettavien

yrityspalveluiden osaamista, jotta asiakkaalle pystytään tarjoamaan kokonaisvaltaisesti maakunnan

palveluita maaseutupalveluiden lisäksi. Maaseutuohjelman hanketukien ja rakennerahastoista

rahoitettavien kehittämishankkeiden yhteensovituksen mahdollisuudet paranevat entisestään, mikäli

rakennerahastojen toimeenpano siirtyy kokonaisuudessaan maakuntiin. Joka tapauksessa

maaseutuohjelma ja rakennerahastot muodostavat yhdessä vaikuttavan kehittämisrahoitus-kokonaisuuden

tulevassa maakunnassa.

Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa maaseudun kehittämisohjelmien laadinnassa on ollut perinteisesti hyvin

tiivistä ja jatkossa maaseudun kehittämisohjelmatyö kytkeytyy entistä tiiviimmin koko maakunnan

aluekehittämistyöhön ja maakuntaohjelmien laadintaan. Maakunta- ja maaseutuohjelmatyö on jatkossa

vielä aiempaa kokonaisvaltaisempaa yhteisin resurssein toteutettavaa työtä, johon maakunnan muut

toimijat on saatava laajasti osallistettua.

Maakunnan turvallisuus- ja varautumistehtävät on järkevä koota maakunnan yhteiseksi toiminnoksi, jossa

on mukana alkutuotannon varautumiseen, elintarvikehuoltoon ja -turvallisuuteen liittyvää osaamista.

5.7 Esivalmistelun aikana esiin nousseet ongelmat ja suositukset

Maaseutupalveluiden valmistelutyön tueksi perustettiin kevätkaudeksi 2017 alatyöryhmät, joiden

päätehtävänä oli tuoda valmisteluun asiakasnäkökulmaa nykyisten prosessien toimivuudesta sekä

odotuksia ja ehdotuksia tulevan maakunnan prosessien ja palvelukokonaisuuksien suunnitteluun.

Työryhmät koottiin yhteisöasiakkaista, maaseudun pk-yrityksistä sekä maatilatalouden asiakkaista.

Yhteenveto työryhmissä nousseista keskeisistä kokonaisuuksista ja toimenpide-ehdotuksista:

a) Keskeisintä on palveluiden selkeä järjestämistapa ja niiden kattava maakunnallinen saatavuus.

Tulevan organisaatiomallin kehittämisessä olennaista on tehokas tiedonkulku organisaation sisällä,

rakenteiden siiloutumisen estäminen sekä prosessien toimiva sisäinen yhteistyö.

Maaseutuohjelman toimeenpanossa organisoinnin säilyttäminen kokonaisuutena saattaisi olla

myös maaseutuyritysten etu.

Palvelujen saatavuus ja kohtuulliset asiointimatkat ovat jatkossakin tärkeitä, joten maakunnassa

tulisi olla useita toimipisteitä. Osaamisen keskittyminen antaa mahdollisuuden tarjota asiakkaille

nykyistä monipuolisempia palveluita yhdestä asiakaspalvelupisteestä. Hyvänä lähtökohtana

palvelupisteiden kehittämiselle voisi olla ns. ”Kankaanpään palvelukäytävän” malli, jossa jo tällä

hetkellä toimivat samassa toimipisteessä kuntien elinkeinoyhtiö, maataloustukihallinto, Leader-

ryhmä sekä ProAgrian neuvontapalvelut.

44

Palvelukokonaisuuksien tulee olla joka tapauksessa asiakkaille selkeitä ja tavoitteena tulee olla

byrokratian sekä mahdollisten päällekkäisten töiden karsiminen. Uudistuksen yhteydessä olisi hyvä

tehdä maakuntaorganisaatiokartta, jotta toimijakentän ymmärrys järjestelmästä ja eri toimijoiden

rooleista jäsentyisi.

b) Maakunnan henkilöstöltä odotetaan maaseutuelinkeinojen toimintaympäristöjen ja paikallisten

olosuhteiden kokonaistuntemusta sekä sen huomiointia toiminnassa. Maaseudun

kehittämisohjelman aluekehitysvaikutus on muodostunut tällä ohjelmakaudella yhä keskeisempään

rooliin koko maakunnan kehittämisessä. Huolenaiheena on maaseudun kehittämisen roolin

häviäminen ja sulautuminen osaksi yleisiä kehittämiskokonaisuuksia ja kasvupalveluita. Maakunnan

toivotaan ottavan myös vastuuta yritysneuvonnan maakunnallisesta koordinoinnista, sillä

toimijatahoja tulee olemaan jatkossakin useita.

c) Osaamisen ja asiantuntijuuden keskittymisen luo uusia mahdollisuuksia. Uudistus antaa entistä

paremmat mahdollisuudet yhdistää eri organisaatioiden nykyistä osaamista ja kehittää sitä kautta

sekä prosesseja että myös entistä kattavampaa asiakaspalvelua. Resurssien ohjauksesta ja

riittävyydestä koko maakuntaan tulee kuitenkin huolehtia.

d) Satakuntalaisesta toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta on pidettävä kiinni myös 2019

maakunnassa. Maakunnallisen strategiatyön (esim. maakuntaohjelma, maaseutuohjelma)

osallistavuus sekä eri toimijoiden välinen vuorovaikutus koetaan olevan valtakunnallista

huipputasoa, joten asiakkaat odottavat sen jatkuvan vähintään yhtä hyvänä myös uudessa

maakunnassa. Maakunnan sidosryhmäyhteistyön toteutus on erittäin olennainen kokonaisuus ja

siinä on tärkeää huomioida myös ne toimijat, joiden kanssa on tähän asti tehty tiivistä yhteistyötä,

mutta jotka eivät ole siirtymässä maakuntahallinnon alaisuuteen. Maaseutuohjelman

kokonaisuuden seurantaan toivotaan jatkossakin omaa jaostoa tai vastaavaa toimielintä samoin

kuin nykyisen viljelijäraadinkin kaltaista yhteistyöelintä.

5.8 Henkilöstön osaamis- ja koulutustarpeet muutostilanteessa ja uusien

palveluiden tuottamisessa

Maakuntauudistuksen yhteydessä ei maaseutupalveluiden osalta synny varsinaisesti uusia palveluita, mutta

niitä voidaan organisoida eri tavalla ja prosesseja yhdistää erityisesti viljelijätukien osalta. Palveluprosessien

muutosten yhteydessä syntynee myös kokonaan uusia toimenkuvia, mikä luo mahdollisuuksia laajentaa

omaa osaamista ja sen nykyistä käyttöä. Tämä edellyttää myös koulutusta uusiin tehtäviin. Osaamisen

kannalta jatkuvana haasteena on myös nykyisen henkilöstön hyvän osaamisen ylläpito. Lomituspalveluissa

korostuu lisäksi merkittävä haaste saada uusia osaavia lomittajia eläköityneiden tilalle.

Itse uudistusprosessista on tiedotettu hyvin ELY-keskuksissa, mutta kuntien ja lomituspalveluiden osalta on

koettu, että heille tulisi tarjota aktiivisemmin muutosvalmennusta maakunnan taholta.

45

6 Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne


Nimi: Anne Savola


p. 050 596 1362



maakunnassa?

Alueiden käyttöä, liikennettä, ympäristöä ja luonnonvaroja koskevat kolme palvelukokonaisuutta (ks. kohta

4, kaavio).



Alueiden käytön, liikenteen, ympäristö- ja luonnonvarojen palvelukokonaisuuksien asiakkaat kattavat kaikki

toimijatasot aina suorasta asiointiasiakkaasta välillisiksi asiakkaiksi.

Kunta on keskeinen asiakas niin alueiden käytön tehtävissä, vesihuollon kehittämisessä kuin luonnon

monimuotoisuuden ja ympäristötietoisuuden edistämisessäkin. Vesivara- ja vesiensuojelutehtävissä alueen

muut toimijat ovat keskeisessä roolissa. Alueen asukkaat ovat osassa tehtäviä suorassa asiointisuhteessa

maakuntaan, mutta osassa he ovat välillisiä asiakkaita, joihin toimialalla tehtävät ratkaisut vaikuttavat

merkittävästi. Asukkaat kuuluvat myös sidosryhmiin lukuisten kansalaisjärjestöjen kautta. Samoin yritykset

ja muut toimijat voivat olla suoria asiakkaita ja he ovat merkittävä sidosryhmä erityisesti etujärjestöjensä

kautta. Liikennetehtäväkokonaisuuden asiakkaina ovat kaikki alueen tienkäyttäjät, sillä tehtävänä on

vastata ihmisten liikkumis- ja elinkeinoelämän kuljetustarpeisiin. Edellisten lisäksi muut julkishallinnon

viranomaiset, tutkimus- ja kehittämislaitokset ja ministeriöt ovat tärkeitä sidosryhmiä. Tulevassa

maakunnassa lakisääteiset yhteistyömuodot ovat muutoksessa.

Nykyisin ELY:ssä on alueiden käytön, liikenteen ja ympäristö- ja luonnonvarojen tehtävissä käytössä

monikanavainen asiakaspalvelumalli. Sen mukaisesti asiakkaan ensisijainen palvelukanava on verkkopalvelu


46

ja sähköinen asiointipalvelu, toissijainen keskitetty asiakaspalvelutoiminto (liikenteen asiakaspalvelukeskus,

ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus) ja kolmantena vaiheena asiointi asiantuntijan kanssa. Tätä

toimintamallia on pitkään kehitetty ja se on todettu tehokkaaksi sekä asiakkaan palvelun että

asiantuntijoiden työpanoksen käytön kannalta.

Alueiden käyttö

• Alueiden käytön asiakkaita ovat maakunnan kunnat ja naapurikunnat, kuntayhtymät, poliittisen

tason kunnanvaltuustot- ja hallitukset sekä lautakunnat omassa päätöksenteossaan,

sektoriviranomaiset, maakunnalliset organisaatiot ja etujärjestöt, yritykset, asukkaat ja kansalaiset

eli laajasti osalliset.

• Palvelutarpeet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain tavoitteena on järjestää alueiden

käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään

ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös

turvata asianosaisten riittävä osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja

vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä

olevissa asioissa. (MRL 1999/132, 1 §)

• Alueiden käytön palvelut koskevat maakuntakaavan laatimista, maakunnan suunnittelua ja

merialuesuunnittelua, kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen

edistämistä, kulttuuriympäristön hoitoa, maakuntakaavan toteuttamista ja seurantaa sekä

maakunnallisen identiteetin edistämistä alueella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi

maakuntakaavoitus, maakunnan suunnittelu, merialuesuunnittelu ja niiden toteuttamisen

edistäminen sekä seuranta ja kuntien alueiden käytön suunnittelun edistäminen linkittyvät

toimialan sisällä liikennettä, ympäristöä ja luonnonvaroja koskeviin palvelukokonaisuuksiin.

Palvelut järjestetään erityisesti asiantuntijapalveluilla, tietotuotannolla sekä tuottamalla

lakisääteisiä suunnitteluasiakirjoja. Keskeisiä palveluja ovat mm. lausunnot, viranomais- ja

työneuvottelut, ajankohtais- ja koulutustilaisuudet, ajankohtaiskatsaukset ja selvitykset sekä

suunnitteluasiakirjat ja kulttuuriympäristön hoidon osalta avustukset rakennusperinnön hoitoon.

Liikenne

• Liikenne-tehtäväkokonaisuuden asiakkaina ovat kaikki alueen liikennepalveluiden käyttäjät sekä

tienkäyttäjät (fokuksena ihmisten liikkumistarpeet ja elinkeinoelämän kuljetukset). Myös luvan

tarvitsijat ja tapauskohtaisesti maanomistajat ovat mm. tietotarpeiden osalta liikennepalvelujen

asiakkaita. Palveluita suunnitellaan ja tuotetaan yhdessä sidosryhmien kanssa (liikennepalveluissa

sidosryhmät sisältävät kunnat, viranomaiset jne.). Asiakkaiden tarpeita selvitetään lakisääteisen ja

vapaamman vuorovaikutuksen sekä erillisten asiakastyytyväisyystutkimusten, hankkeiden ja

projektien kautta.

Liikenteen asiakaskenttä on erittäin laaja, koska asiakkaita ovat kaikki alueen tienkäyttäjät.

Liikenteen palvelutarpeet on nähtävä liikennejärjestelmien loppukäyttäjien kannalta. Tienkäyttäjien

osalta asiakasvuorovaikutus on ohjattu toimimaan Liikenteen asiakaspalvelukeskuksen kautta, joka

on siirtymässä Liikenneviraston tehtäväksi. Asiakaspalvelukeskukseen voi ottaa yhteyttä

47

sähköisesti, puhelimitse tai chat-palvelun kautta. Myös tienpitoon liittyvät luvat on pääosin

keskitetty Asiakaspalvelukeskuksen yhteyteen. Joukko- ja taksiliikennelupiin liittyvät lupatehtävät

ollaan keskittämässä vuoden 2018 aikana Trafille. Akuutteihin liikenteen ja tiestön häiriöihin liittyen

on yhteystahona Liikenneviraston tieliikennekeskus (Tienkäyttäjän linja).

Yhteydenottoja tulee vuosittain Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle Asiakaspalvelukeskuksen

kautta yhteensä 10 000 - 20 000 (pääosin suoria tienkäyttäjien yhteydenottaja).

• Perustuen lakiin Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastoiden hallinnoinnista (17 §)

maakuntaliitto käynnistää ja johtaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan perustuvaa

liikennejärjestelmätyötä. Tällä työllä ei ole välittömiä asiakkaita, vaan kyse on varsinaista

liikennejärjestelmien kehittämistyötä tekevien kuntien, ELY-keskusten, Liikenneviraston ja muiden

toimijoiden työn koordinoinnista ja tiedon jakamisesta. Välillisesti asiakkaina ovat kaikki

maakunnassa liikennejärjestelmiä hyödyntävät. Osana maakuntauudistusta liikennetehtäviä

keskittyy maakuntaan, jolloin osa nykyisestä maakunnan johtamasta liikennejärjestelmätyöstä

muuttuu maakunnan sisäiseksi strategiseksi suunnitteluksi ja ohjaukseksi.

Ympäristö ja luonnonvarat

Ympäristö- ja luonnonvarojen palvelukokonaisuuden asiakkaat ovat seuraavat:

• Ympäristötietoisuuden edistäminen, ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristöviestintä sisältäen

mm. ympäristöstrategia- ja ohjelmatyön sekä ilmasto- ja energiastrategiatyön: maakunnan

asukkaat, kuntapäättäjät, kuntien virastot, yritykset ja muut alueen toimijat. Tiedon tarve vaihtelee

asiakasryhmittäin ja tietoa tulee jakaa kohdennetusti.

• Ympäristökasvatus: varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus, järjestöt

• Paikkatietotyö: kunnat, kaavoittajat, asukkaat, konsultit

• Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen: (Ulkoiset asiakkaat, tiedon tarve erilaisten

asioiden luontovaikutuksista): kunnat, konsultit, hankkeiden vetäjät ja toteuttajat, kansalaiset,

maanomistajat, sektoriviranomaiset (mm. Metsäkeskus) ja -tutkimuslaitokset (SYKE, LUKE,

LUOMUS), ministeriöt (YM, MMM), tiedotusvälineet (sisäiset asiakkaat, tiedon tarve erilaisten

asioiden luontovaikutuksista): alueiden käyttö, aluekehitys, maaseutupalvelut, muut ympäristö- ja

luonnonvarapalvelut.

• Vesien- ja merenhoito ja suojelu: maataloustuottajat, teollisuus, kalankasvatuslaitokset, kunnat ja

vesihuoltolaitokset, turvetuotanto, metsätalous, oppilaitokset, vesienhoitoalue, merenhoidossa

myös merenkulku, Itämeren rannikkovaltiot ja Ahvenanmaa, SYKE, ministeriöt, maakuntaliitot,

tiedotusvälineet, alueen hankkeet, LUOVA, seurannoissa näytteenoton ja analytiikan

palveluntarjoajat.

• Vesivarojen käyttö- ja hoito, tulvariskien hallinta ja vesistöjen säännöstelyt: naapurimaakunnat,

kunnat, kaavoittajat, vesivoima- vesihuolto- ja muut säännöstelijät ja säännöstely-yhtiöt, asukkaat

ja erityisesti ranta-asukkaat, Kokemäenjoen vesistön toimijat, ojituksia tarvitsevat asukkaat,

48

toimenpiteiden / kunnostusten toteuttajat, konsultit, matkailupalvelut ja virkistyskäyttö,

sektoriviranomaiset ja -tutkimuslaitokset (Metsäkeskus, SYKE, LUKE, GTK, KAIELY, LUOVA),

tiedostusvälineet ja muu media.

• Vesihuollon edistäminen ja suunnittelu: kunnat, vesihuoltolaitokset, vedenkäyttäjät, alueiden

käyttö, konsultit, matkailupalvelut, kunnostusten toteuttajat, oppilaitokset, SYKE, GT,

tiedotusvälineet.

• Ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötyöt sekä vesistökunnostukset: kunnat, vesihuoltolaitokset,

säännöstelijät, asukkaat ja erityisesti ranta-asukkaat, kunnostusten toteuttajat, konsultit,

matkailuala, virkistyskäyttö, rahoituslähteet, sektoriviranomaiset (mm. Metsäkeskus) ja -

tutkimuslaitokset (SYKE, LUKE, GTK, LUOVA).

• Elinkeinokalatalouden koko toimialan yritysasiakkaat (kaupalliset kalastajat, vesiviljelijät,

kalanjalostajat, kalastusoppaat sekä kalasatamahankkeissa kunnat ja kaupungit). Tutkimus- ja

kehittämishankkeissa korkeakoulut, Luonnonvarakeskus, sekä koulutus- tai muut instituutiot,

kalatalouselinkeinon edunvalvontajärjestöt, kalatalouden toimintaryhmät)

• Yleisen kalatalousedun valvonnassa vesi- ja ympäristönsuojelulain mukaiset hankeasiakkaat, jotka

edellä mainittujen lakien ja asetusten johdosta on velvoitettu hakemaan päästö- ja toimenpideluvat

aluehallintovirastoista. Lupapäätösten toimeenpanossa asiakaspohja laaja mukaan lukien tutkimus-

ja konsulttisektorin yritykset ym.

• Vapaa-ajan kalataloutta koskien kalastusalueet, vedenomistajat, virkistyskalastajat, kalatalouden

neuvontajärjestöt sekä vapaa-ajankalastajien seurat ja piiri- ja valtakunnalliset järjestöt,

Metsähallitus.

• Alueelliset luonnonvaratehtävät ja kestävä käyttö (horisontaalinen toiminto, asiakkuudet

vaihtelevat substanssialoittain)


laadulliset tavoitteet?

Valmisteluryhmä on kiteyttänyt palvelukokonaisuuksien yhteisen muutosvision ja visio kuvastaa alueiden

käyttöä, liikennettä, ympäristö ja luonnonvaroja koskevien palvelukokonaisuuksien laadullisia tavoitteita:

• Hyvä ympäristö ja toimiva elinkeino- ja yhdyskuntarakenne korostuvat osana Satakunnan

hyvinvoinnin edistämistä ja elinvoimaa.

49

Satakunnan vetovoima pohjautuu monimuotoiseen luonto- ja kulttuuriympäristöön ja elävään

kulttuuriin. Maakunnassa on toimiva ja turvallinen liikennejärjestelmä elinkeinoelämän ja

kansalaisten tarpeisiin.

Alueiden käytön, luonnonvarojen ja liikenteen tehtävillä edistetään terveellisen ja turvallisen

elinympäristön luomista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla.

Satakunnan yhteistyöhön perustuvan toimintakulttuurin kulmakiviä ovat osaaminen, riittävä

tietopohja, innovatiivisuus ja reagointikyky. Yhteistyö maakunnan sisällä ja ulospäin on toimivaa.

Alueiden käyttöä, liikennettä, ympäristö ja luonnonvaroja koskevat alustavat määrälliset tavoitteet on käyty

alla läpi palvelukokonaisuuksittain. Kaikki palvelukokonaisuuksien laadullisten ja määrällisten tavoitteiden

toteuttamiseen liittyy myös hanketoiminta, joka tukee merkittävällä tavalla myös lakisääteisten tehtävien

toteuttamista. Alueellisissa, valtakunnallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa toteutetaan kehittämis- ja

edistämistehtävää, neuvontaa ja ympäristötiedon tuottamista ja edistetään käytännön toimenpiteiden

toteutusta. Tarjolla olevaan hankerahoitusta pyritään käyttämään tehokkaasti alueen hyväksi. Asiantuntijat

myös edistävät ja tukevat hankkeiden käynnistymistä sidosryhmien toimesta.

Alueiden käyttö

• Vaikuttavuustavoitteena on hyvän elinympäristön ja ympäristön kestävän käytön edistäminen (MRL

1§). Maakunnan tulevaisuuden tahtotila määritetään koko maakunnalle yhteisenä uudessa

maakuntastrategiassa. Maakunnan uuden maakuntastrategian suuntaviivojen ja valtakunnallisten

alueidenkäyttötavoitteiden pohjalta Satakunnan kokonaismaakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat

1 ja 2 uusitaan kohti 2050-lukua. Merialuesuunnitelma tulee olla valmis 31.3.2021 mennessä ja

suunnitelma tulee tarkistaa kymmenen vuoden välein. Pitkän aikavälin suunnittelu edellyttää mm.

erilaisten selvitysten laadintaa, tietopohjan kartuttamista ja tulevaisuuden ennakoimistyötä osana

globaalistuvaa yhteiskuntaa. Edellä mainittuja suunnitelmia toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien

kanssa mm. neuvottelujen ja lausuntojen avulla.

• Seurataan maakuntakaavojen toteutumista.

• Viranomaisneuvottelujen ja lausuntojen tarkoituksena on varmistaa, että mm. valtakunnalliset ja

maakunnalliset asiat ja ympäristön, luonnon ja yleisen edun kannalta tärkeät arvot ja suunnitelmat

otetaan riittävässä määrin huomioon kuntien kaavojen laatimisen lähtökohtana ja samalla edistää

hyvää kaavoitustapaa.

• Ajankohtaiskeskustelun tavoitteena on maakunnan ja kuntien välisen säännöllisen

vuorovaikutuksen ylläpitäminen ja ennakollisuuden lisääminen alueidenkäyttöä koskevissa

kysymyksissä.

• Tehtävät ovat pääsääntöisesti lakisääteisiä tehtäviä ja lakisääteisten tehtävien tavoitteiden

edistämistä. Palvelukokonaisuuden tavoitteet ovat pääsääntöisesti sanallisia.

Seurantaindikaattoreina ovat mm. viranomaisneuvotteluiden ja lausuntojen määrät.

50

• Kulttuuriympäristön hoito tehtävän vaikuttavuustavoitteena on arvokkaan kulttuuriympäristön

säilyminen alueen vetovoimatekijänä ja määrällisenä tavoitteena avustukset rakennusperinnön

hoitoon.

Liikenne

• Maantieverkon omistajuus säilyy valtiolla ja omistaja (Liikennevirasto) asettaa maantieverkon

kehittämiselle ja kunnossapidolle erillisiä tavoitteita. Nykytilanteessa Liikennevirasto on ohjannut

ELY-keskusten liikennevastuualueita mm. päällystetyn tieverkon kuntoon, siltojen kuntoon ja

painorajoituksiin, henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrään ja

asiakastyytyväisyyteen liittyvillä määrällisillä (vuosittaisilla) tulostavoitteilla. Seurantatavoitteita on

asetettu seuraaviin kokonaisuuksiin: henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemä

perusväylänpidon keinon, alempiasteisen tieverkon kunto, kevyen liikenteen väylien kunto,

tienpidon meluntorjunnan vaikutus ja pohjavesien pilaantumisriskin vähenemä väylänpidon

keinoin. Liikennevirasto on asettanut vuosittain myös laadullisia tavoitteita. Lisäksi Liikennevirasto

ohjaa toimintaa erilaisten toimintalinjausten ja -ohjeiden kautta. Laadulliset ja määrälliset

tavoitteet määritellään myöhemmin.


• Määrälliset ja laadulliset tavoitteet sovitaan tulossopimuksissa. Tavoitteet ovat pääsääntöisesti

sanallisia. Tehtävät sisältävät lakisääteisiä tehtäviä ja merkittävän määrän lakisääteisten tehtävien

tavoitteiden edistämistä.

• Ympäristötietoa tarjotaan sekä substanssin toiminnassa että varsinaisena viestintätoimintana

(mediatiedotteet, verkkosisällöt, julkaisut, some-päivitykset sekä sidosryhmätilaisuudet ja

tapahtumat). Tarjonnan tulee kattaa tasapuolisesti kaikki tehtäväalat ja kyetä tukemaan niiden

tavoitteiden toteuttamista.

• Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ovat: 1) Ympäristöä koskevaa luotettavaa tietoa on

käyttökelpoisessa muodossa riittävästi tarjolla päätöksenteon ja valintojen tueksi. 2) Tietoisuus

ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, riskeistä ja ihmistoiminnan vaikutuksista

saavuttaa laajasti asukkaat ja eri toimijatahot. 3) Tietoa kansalaisten ja yhteisöjen

osallistumismahdollisuudesta ympäristöä koskevaan päätöksentekoon on riittävästi tarjolla. 4)

Ympäristökasvatustoimintaa koordinoidaan ja tuetaan siten, että lapsille ja nuorille voidaan tarjota

aineksia kasvaa ympäristötietoisiksi aikuisiksi.

• Lounais-Suomen ympäristöohjelma vuoteen 2020 on Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteinen.

Ohjelma on esillä ja sen toteutumista seurataan Ympäristö Nyt – verkkopalvelussa.

• Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila

vuoteen 2015 mennessä, joissakin tapauksissa vuoteen 2021 tai 2027 mennessä. Samalla vesien tila

ei saa myöskään heiketä. Satakunta kuuluu Kokemäen joen- Saaristomeren-Selkämeren -

vesienhoitoalueeseen. Vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa esitetään tietoa vesien

tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla vesien hyvä tila aiotaan

saavuttaa ja ylläpitää. Vesienhoitosuunnitelmat vuosiksi 2016–2021 hyväksyttiin vuonna 2015 ja

niiden toimeenpano on käynnissä. Vesienhoidon suunnittelu toistetaan kuuden vuoden välein.

51

• Meren hyvä tila tulee saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Meren tilan parantamiseksi laaditussa

merenhoitosuunnitelmassa on kolme osaa. Ensimmäisessä osassa on arvioitu meren nykytila sekä

asetettu tavoitteet hyvän tilan saavuttamiseksi ja mittarit tilan seuraamiseksi (VN päätös 2012).

Toinen osa on merenhoitosuunnitelman seurantaohjelma (VN päätös 2014).

Merenhoitosuunnitelman kolmannessa osassa eli toimenpideohjelmassa arvioidaan nykyisten

merenhoitotoimien riittävyyttä ja esitetään uusia toimia eri aloille meren hyvän tilan

saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ohjelman toimeenpano tapahtuu vuosina 2016 - 2022.

Merenhoitosuunnitelman toteutumista tarkastellaan ja suunnitelman kolme osaa tarkistetaan

kerran kuudessa vuodessa. Ensimmäinen osa tarkistetaan hyväksyttäväksi vuonna 2018, toinen

2020 ja kolmas osa eli toimenpideohjelma vuonna 2021.

• Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joiden tavoitteena on

arvioida ja vähentää tulvariskejä ja estää tai vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Vuonna 2010

voimaan tulleen tulvariskilainsäädännön mukaiseen tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat

tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä tulvariskien

hallintasuunnitelmat. Tulvariskien hallintasuunnitelmat vuosille 2016–2021 hyväksyttiin

18.12.2015. Tulvariskien alustavat arvioinnit, tulvakartoitukset ja tulvariskien hallintasuunnitelmat

päivitetään kuuden vuoden välein.

• Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen

viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Maakunnat vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun

ohjauksesta ja osaltaan vesihuollon valvonnasta. Maakunnat ohjaavat alueellisten vesihuollon

yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien laadintaa.

• Tavoitteena on järjestää jatkuvasti hoidettavat tehtävät kuten esimerkiksi säännöstelyjen käyttö ja

seurannat.

• Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimukseen ja EU on myös asettanut jäsenvaltioille

tavoitteen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2020 mennessä.

Luonnon monimuotoisuuden säilymistä mitataan luonto- ja lintudirektiivin asioiden (lajit ja

luontotyypit) osalta 6 vuoden välein. Suomen kaikkien lajien uhanalaisuutta seurataan 10 vuoden

välein; seuraavan kerran vuonna 2020. Vastaavasti tarkastellaan myös Suomen luontotyyppien

uhanalaisuutta. Maakunta osallistuu seurannan järjestämiseen.

• Kalataloushallinnon toiminta-ajatuksena ja laadullisena tavoitteena on turvata kalakantojen

elinvoimaisuus, edistää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kalavarojen kestävää käyttöä sekä

luoda edellytykset niihin perustuville elinkeinoille ja vapaa-ajankalastukselle. Strategiset päämäärät

ovat seuraavat: turvata tietoon perustuvalla toiminnalla kalakantojen elinvoimaisuuden ja

monimuotoisuuden sekä käytön kestävyyden, varmistaa kalavarojen käytön hyväksyttävyyden

sovittamalla yhteen erilaisia näkemyksiä, luoda hyvät edellytykset alan liiketoiminnan

kilpailukyvylle ja kalastusharrastukselle, toimia johdonmukaisesti, avoimesti ja vuorovaikutteisesti

ja viestiä aktiivisesti ja selkeästi sekä kehittää uusia, asiakaslähtöisiä toimintatapoja julkisen,

yksityisen sektorin ja kansalaisten välillä.

52



Alueiden käyttöä, liikennettä, ympäristöä ja luonnonvaroja koskevat palvelukokonaisuudet muodostavat

yhden toimialan, joka jakautuu substanssiperusteisesti kolmeen palvelukokonaisuuteen. Toimiala on yksi

maakuntaviraston viranomaistehtäviä hoitava kokonaisuus.

Maakuntaviraston toiminnat jakautuvat fyysisesti eri toimipaikkoihin. Osa työstä hoidetaan etätyönä.

Alueiden käyttö

• Alueiden käytön palvelukokonaisuus koostuu kuudesta alakokonaisuudesta. Resurssien

niukkuudesta johtuen palvelukokonaisuudet hoidetaan jatkossakin asiantuntijatyönä niin, että

kukin asiantuntija osallistuu palvelukokonaisuuden alakokonaisuuksien toteuttamiseen

tehtävänkuviensa pohjalta. Molemmissa organisaatioissa tehtävät jaetaan nykyään tehtävänkuvien

kautta, ja tätä mallia jatketaan.

Alustavien yhteistyökeskustelujen pohjalta on hahmottumassa malli, jossa hyödynnetään

henkilöstön vahvuuksia niin, että asiantuntijan pääasiallinen valmisteluvastuu nousee kunkin

nykyisen osaamisen pohjalta, ja palvelukokonaisuuden uusiin tehtäviin asiantuntijan tehtäväkuvaan

nostetaan osallistumisvastuu, jossa asiantuntijuuden pohjalta annetaan kuhunkin palveluun parasta

53

mahdollista käytettävissä olevaa osaamista. Tehtäväkuvia tarkistetaan palvelutarpeiden mukaisesti,

ja täydennyskouluttaudutaan tarvittaessa. Sisäistä koulutusta hyödynnetään mahdollisuuksien

mukaan. Työn alakokonaisuudet ovat rakennetun ympäristön tila, maakuntakaavoitus,

merialuesuunnittelu, kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen edistäminen sekä

kulttuuriympäristön hoito.

Terminä voitaneen käyttää ”osaamispohjaista tai asiantuntijapohjaista” matalaa organisoitumista.

Maakunta hankkii tarvittavan lisäosaamisen joko resursoimalla ja palkkaamalla, ostamalla

konsulttipalveluja ja toteuttamalla lyhytaikaisiin tarpeisiin tietopohjaa lisääviä hankkeita.

• Resurssien kohdentuminen tarkentuu henkilöstön siirtosuunnitelmien yhteydessä

yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.

Liikenne

• Valmisteilla olevassa maantielaissa liikenteen maakuntakohtainen tehtäväkokonaisuus ei ole

väliraporttia kirjoitettaessa vielä selvillä. Tehtäväkokonaisuuksia määritellään tarkemmin

valmisteilla olevassa maantielaissa. Maantielaissa tultaneen määrittelemään tarve

yhteistyöalueiden muodostamiseksi maakuntien liikennetehtävien hoitamiseksi resurssien

riittävyyden ja osaamisen turvaamisen takaamiseksi. Osa liikennetehtävistä voitaneen kuitenkin

hoitaa jokaisessa maakunnassa ja osa maakuntien yhteistyöalueilla. Tulevalla lainsäädännöllä on

merkittävä vaikutus tehtävien organisoitumiseen maakunnissa.

• Maantieverkon omistajuuden kautta Liikennevirasto ohjaa tienpidon substanssiasioita ja

maantielaissa tullaan määrittelemään yksityiskohtaisemmin ohjausmallista. Ohjausmallilla voi myös

olla vaikutusta liikennetehtävien organisoitumiseen maakunnissa. Lisäksi Liikennevirasto vastannee

mm. liikenteen asiakaspalvelusta (kokonaisuutena myös maakuntien liikennetehtävien osalta) ja

pääosin myös tienpidon lupatehtävien osalta. Trafi vastaa puolestaan joukko- ja

taksiliikenneluvista. Kytkentä erityisesti Liikennevirastoon tulee jatkossakin olemaan tiivis. Tällöin

varmistetaan mm. tienpidon yhtenäisyys valtakunnan tasolla.

• Liikennetehtävien osalta palveluita tuottavat asiantuntijat omalla asiantuntemuksellaan ja kaikki

tuotantotehtävät (tienpidon suunnittelu, rakentaminen, hoito ja ylläpito sekä liikennepalvelut) ml.

erityisasiantuntijatehtävät ostetaan yksityisiltä urakoitsijoilta, konsulttitoimistoilta ja

liikennepalveluiden tuottajilta.

• Liikenteen palvelukokonaisuudet:

• Liikennejärjestelmäsuunnittelu

a. liikennejärjestelmätyön koordinointi maakunnassa

b. alueellinen liikenneturvallisuustyö

c. liikkumisen ohjaus

• Joukkoliikenteen suunnittelu- ja hankintapalvelut

• Yksityisteiden ja liikkumisen ohjauksen avustukset

• Tienpidon suunnittelu ja ohjaus

54

a. tienpidon kokonaisuuden suunnittelu, ohjaus ja taloushallinta

b. tieinvestointiohjelmat

c. kunnossapidon ohjelmointi

• Liikennesuunnittelun asiantuntijapalvelut

a. liikenteen asiakastieto

b. liikenteen alueellinen viestintä

c. tie- ja liikenneolojen seuranta, rekisteritiedot

d. maankäytön ja liikennejärjestelmäsuunnittelun liikennesuunnittelupalvelu

e. liikenteen hallinta

f. tieliikenteen ympäristöasiat

g. maanteiden liikenneturvallisuustehtävät

• Investointien suunnittelu- ja hankintapalvelut

a. investointihankkeiden esi-, yleis- ja hankesuunnittelu

b. investointihankkeiden suunnittelun ja rakentamisen hankinta

c. sillankorjausten ja investointien hankinta

d. maanhankinta?

• Kunnossapidon suunnittelu- ja hankintapalvelut

a. tiestön kunnossapidon suunnittelu

b. kunnossapidon hankinta

c. kunnossapidon urakan aikainen toiminta

d. päällystettyjen ja sorateiden ylläpidon ja peruskorjausten hankinta

e. tieympäristön rakenteiden ja laitteiden ylläpidon ja peruskorjausten hankinta

f. sähköteknisiin laitteisiin ja telematiikkaan liittyvät hankinnat


• Mikäli halutaan säilyttää nykyinen palvelutaso, on maakuntien välisen yhteistyön järjestäminen

välttämätöntä. Yhteistyömuodoista on tunnistettu erilaisia vaihtoehtoja. Todennäköisin

järjestämismalli on pääsääntöisesti maakunnan omat virat ja toissijaisesti yhteiset virat

naapurimaakuntien tai yhteistoiminta-alueiden kanssa.

• Ympäristötietoprosessissa toimii sen poikkialaisuudesta johtuen useita eri osaajia, joista suuri osa

alueidenkäytön, liikenteen ja luonnonvarojen substanssitehtävissä. Prosessi vaatii toimiakseen

myös koordinointia sekä viestinnän ja tietopalvelun kehittäjiä.

• Kalatalouspalvelut palvelukonsepti uudistettiin ja rationalisoitiin vuoden 2015 alusta. Siten koko

valtakunnassa on 3 palveluyksikköä, joista rannikkoalueelle Varsinais-Suomen ELY-keskuksen

alaisuuteen muodostui yksi 8 maakunnan toimialue (Rannikon kalatalouspalvelut-yksikkö), toinen

sisävesille (Järvi-Suomen kalatalouspalvelut; 7 maakuntaa) ja kolmas Pohjois-Suomen

kalatalouspalvelut (3 maakuntaa). Uudella toimialuejaolla on pienen henkilöstöresurssin työnjako

saatu paremmaksi ja tehtäväkokonaisuudet hoidetaan kolmen tiimin osalta ylimaakunnallisesti.

55

Merialueen kalastuksen valvonta hoidetaan valtakunnallisesti, koska se on selkeää Euroopan

yhteisen kalatalouspolitiikan (YKP) toimeenpanoa ja edellyttää jatkuvaa kansainvälistä yhteistyötä.

• Kalatalouspalvelut on lakisääteistä viranomaistoimintaa eikä yhtiöitävissä tai hoidettavissa

liikelaitoksen toimesta. Kalatalouspalvelut järjestettäneen kumppanuussopimuksia rannikon

maakuntien kanssa, jotta nykyinen palvelun tuottamismalli olisi jatkossakin mahdollisimman

kustannustehokas.

6.5.1 Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden

maakunnan muiden toimialojen kanssa

• Alueiden käytön, liikenteen, ympäristön ja luonnonvarojen palvelukokonaisuudet linkittyvät

vahvasti aluekehittämiseen, hyvinvointia ja terveyttä, turvallisuutta ja varautumista sekä

maaseutupalveluja koskeviin tehtäväkokonaisuuksiin. Toimiala tuottaa useita lakisääteisiä palveluja

(mm. maakuntakaava, merialuesuunnitelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma, vesien- ja

merenhoidon suunnitelmat).



Toimialan palvelukokonaisuudet tuovat asiantuntemuksensa koko konsernin käyttöön. Maakuntastrategia

on koko konsernia koskeva asiakirja, jonka laadintaan ja toteuttamiseen alueiden käyttöä, liikennettä,

ympäristöä ja luonnonvaroja koskevat palvelukokonaisuudet tuovat alansa asiantuntemuksen. Esimerkiksi

liikennestrategia kytkeytyy maakuntastrategiaan ja liikennestrategian kautta tuotetaan liikenteeseen

liittyvää jalostettua asiakastarvetietoa maakunnan käyttöön. Palvelukokonaisuuden asiantuntemus, laajat

yhteistyöverkostot ja tietoaineistot ovat käytettävissä myös maakuntaohjelman ja muiden strategioiden,

suunnitelmien ja ohjelmien laadinnassa ja toteuttamisessa. Toimiala varmistaa osaltaan turvallisuus- ja

varautumistehtävien toimintaympäristöjä.


Alueiden käyttöä, liikennettä, ympäristöä ja luonnonvaroja koskevien palvelukokonaisuuksien

organisoinnissa tulisi noudattaa mahdollisimman matalan organisoitumisen mallia siten, että palvelut

pystytään hoitamaan asiantuntijatyönä matalassa organisaatiossa. Operatiiviset tehtävät tulisi delegoida

viranhaltijoille kuten liitossa, ELY:issa ja kunnissa nykyisinkin toimitaan.

56

Esimerkiksi maakuntakaava, merialuesuunnitelma, liikennestrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat

maakunnan kehittämisen kannalta merkittäviä asiakirjoja ja niiden laadinnan, toteuttamisen ja seurannan

tulisi olla hallinnollisesti suoraan maakuntahallituksen strategisen johdon alaista toimintaa.

Maakunnilla on merkittävä rooli valtakunnan tason kehittämistyössä ja valtakunnan tasolla tapahtuvaan

palvelukokonaisuuksien sisältöihin liittyvään valmistelutyöhön osallistuminen tulisi ottaa huomioon

maakuntastrategiassa ja varata myös tähän resursseja.

Yhteistyön tarve maakuntien välillä on tärkeä ottaa huomioon. Resurssien ja osaamisen pirstaloituminen ei

ole järkevää suhteessa julkishallinnon säästötavoitteisiin.

Ylimaakunnallisesti aiemmin laadittujen strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien valmistelutyöhön tulee

varata siirtymäaika, koska resurssit eivät riitä muutostilanteessa kaikkien tehtävien maakunnalliseen

toteuttamiseen. Myös ohjelmien voimassaoloaikojen jatkamista tulisi tarvittaessa harkita siirtymäkauden

aikana.

Valmistelutyöryhmän työn aikana on noussut esille hallinto- ja tukipalvelujen merkitys ja läheisyys osana

viranomaistehtävien menestyksellistä toteuttamista. Teknisten järjestelmien lisääntyminen edellyttää, että

virastolla on käytettävissä järjestelmien käyttöön liittyvä lähipalvelutuki.

Etätyöperiaatteet tulee uudistaa ja sopimukset yhtenäistää. Lisäksi tarvitaan etätyön mahdollistavat

työvälineet ja tarvittavat sovellukset.

Maakunnan tulisi voida toteuttaa toistaiseksi tunnistamattomia ja myöhempiin tarpeisiin perustuvia

palveluita joustavasti.

Liikennetehtävien osalta esivalmistelua hankaloittaa lainsäädännön keskeneräisyys. Edelleen on osin

epäselvää mitkä tehtävät hoidetaan jatkossa maakunnissa. Valmisteilla olevassa maantielaissa kirjataan

tehtävistä yksityiskohtaisemmin, linjataan yksityiskohtaisemmin ohjausmallista sekä mahdollisista

yhteistyöalueista tai muusta yhteistyömallista. Joka tapauksessa henkilöresurssien riittävyys tulee olemaan

erittäin todennäköinen ongelma. Henkilöresurssit ovat vähentyneet merkittävässä määrin viime vuosina

mm. YT-menettelyn ja suuren eläköitymismäärän vuoksi. Tästä ja osaamisen turvaamistarpeesta johtuen

noin puolet liikenteen tehtävistä on nykyään keskitetty yhteen tai useampaan ELY:yn. Lainsäädännön

keskeneräisyyden vuoksi palvelukokonaisuuksien ja erityisesti organisoinnin määrittely on vielä tässä

vaiheessa haastavaa. Selvitettävänä ja pilotoitavana tällä hetkellä on, että nykyiset ELY:n liikennetehtävät

hoidettaisiin esimerkiksi maakuntien yhteistyöalueilla.

Liikennetehtävien uudelleen järjestelyn osalta huolena ovat erityisesti henkilöresurssit, mutta myös tulevan

toimintamallin asettamat haasteet ja siihen liittyvän byrokratian kasvaminen. Lisäksi haasteena tulee

olemaan jatkossakin substanssirahoituksen ja muun substanssiohjauksen sekä hallinnollisen ohjauksen

eriytyminen, jolloin eri ohjaavien tahojen tavoitteet, resurssit ja linjaukset voivat olla ristiriidassa

keskenään. Tienpidon toimintaan liittyy ennakoimattomia ja kiireellisiä tehtäviä, minkä vuoksi matala

organisoituminen on tärkeää. Liikenneviraston ohjausrooli tulee myös huomioida käytännön työssä.

Nykyisten liikenteen sidosryhmätoimintamalleja on pidetty tarkoituksenmukaisina ja niiden säilyttäminen

mahdollisuuksien mukaan jatkossakin on tärkeää. Erityisen tärkeää on kuntayhteistyö ja Liikennevirasto-

57

yhteistyö. Resurssien vähyydestä johtuen myös oman toiminnan tehokkuus ja turhan byrokratian

välttäminen tulee olla keskiössä.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat muodostavat yhdessä pilottialueen, jossa testataan v. 2018

liikenteen rahoituslinjauksia ja kohdentumisia maakunnittain.

Lainsäädösluonnoksissa on tietojärjestelmien käyttö osoitettu vain LUOVAlle, ja tämä mahdollisuus tulisi

olla myös maakunnalla.



Valmistelutyöryhmä ei ehtinyt erikseen selvittämään kysymyksessä esitettyjä asioita, koska lakiluonnos ja

valmistelutyö maakunnassa ovat kesken. Tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, että maakuntakonsernin

uudet tietojärjestelmät tulevat vaatimaan koulutusta ja osaamisen kehittämistä. Sama koskee

digitaalisuutta yleensäkin ja etätyövälineiden joustavaa käyttöönottoa sekä maakunnan päätöksentekoon

ja siihen liittyvään vuorovaikutukseen liittyviä osaamistarpeiden kehittämistarpeita. Mahdollisuus

sähköisten kokousten pitoon edellyttää myös päätöksentekijöiden kouluttamista, mikäli mahdollisuutta

hyödynnetään.

Työn luonne muuttuu nykyistä liikkuvammaksi, ja toimistotyön osuus vähenee. Mobiilit

työskentelymahdollisuudet tarvitaan nykyistä laajemmin. Maakunta hyödyntää uusia kehittyviä tekniikoita,

ja maakuntakaavoitus ja merialuesuunnittelu jne. digitalisoidaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Tiedon hyödynnettävyyttä lisätään. Merialuesuunnittelun myötä suunnittelu myös kansainvälistyy

nykyisestä ja kielitaidon merkitys kasvaa.

Uudet ja kehittyvät työn tekemisen tavat haastavatkin perinteisiä ajattelutapoja. Etätyön johtamisen

tarpeet tulee tunnistaa. Johdon tulee kouluttautua nykyaikaiseen johtamismalliin ja maakunnan tulee

panostaa muutosjohtamiseen ja siihen kouluttamiseen.

Uusi maakunta tarvitsee uudenlaisia ajattelutapoja.

58

7 Turvallisuus ja varautuminen


Nimi ja yhteystiedot: Tiina Kielinen, valmiusmestari

[email protected], p. 044 701 7304

Satakunnan pelastuslaitos, Rauman toimialue, Sahankatu 4, 26100 Rauma

Petri Ekberg, aluepalopäällikkö

[email protected], p. 044 701 7400

Satakunnan pelastuslaitos, Porin keskuspaloasema, Satakunnankatu 3, 28100

Pori

7.2 Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut hankalammin ennustettavaksi siitä, mihin olemme aiempina

vuosina tottuneet. Kansainväliset konfliktit ja kriisit eri puolilla maailmaa sekä yhä lähempänä tapahtuneet

terrori-iskut heijastuvat myös kotimaan turvallisuuteen. Myös uuden maakuntaorganisaation on

tiedostettava nämä yhteiskunnan turvallisuuteen vaikuttavat trendit ja varauduttava toimimaan myös

uudenlaisten uhkien realisoituessa.

Turvallisuuden ja varautumisen valmisteluryhmän tehtävänä oli kartoittaa uuteen maakuntaorganisaatioon

siirtyvien tahojen turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä tehtäviä ja toimintatapoja, sekä luoda esitys

(muutosvisio) siitä, miten uudessa maakuntakonsernissa tulisi järjestää valmisteluryhmän toimialaan

kuuluvia tehtäviä. Valmisteluryhmän loppuraportissa esittämät linjaukset pohjautuvat alueellisten

varautumistehtävien valmisteluryhmän 14.2.2017 julkaisemaan muistioon, joka on osaltaan toiminut

työryhmän työtä ohjaavana asiakirjana.

Työryhmä on käsitellyt maakunnan turvallisuusasioita seuraavien, edellä mainitussa muistiossa esitettyjen,

kokonaisuuksien pohjalta.

maakunnan varautuminen,

maakunnan tehtävät varautumisen alueellisessa yhteensovittamisessa,

alueellinen tilannekuvatoiminta sekä

muiden maakuntakonsernin riskienhallinta- ja turvallisuustoimintojen valmistelu ja koordinaatio.



59

Valmistelutyön tehostamiseksi työryhmästä nimettiin erillinen pienryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella

edellä olevien asiakokonaisuuksien sisältöä ja toimintamalleja, jotka esitettiin edelleen muulle työryhmälle

käsiteltäväksi.

7.3 Maakuntakonsernin varautumisen tavoitetila ja organisointi

Maakunnan varautumis- ja turvallisuustehtävät säädetään useassa eri lainsäädännössä. Esimerkiksi

valmiuslain mukaan organisaation tulee suunnitella ja järjestää toiminta myös poikkeusoloissa,

työlainsäädäntö velvoittaa maakuntaa järjestämään työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvät toiminnot,

valmisteilla oleva maakuntalaki taas antaa velvoitteen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämiseen,

sekä velvoittaa maakuntaa sovittamaan yhteen varautumista maakunnan alueella.

Satakunnan maakunnan toimintakenttää turvallisuuden ja varautumisen osalta voidaan kuvata seuraavalla

kaaviokuvalla, jossa esitetään maakuntakonsernin sisäinen toiminta sekä keskeiset maakuntakonsernin

ulkopuoliset tahot ja yhteistyösuhteiden muodot. Kaaviokuva tuo esille samalla keskeiset sisäiset ja ulkoiset

asiakkuudet turvallisuuden ja varautumisen osalta.

Kuva 1Turvallisuuden ja varautumisen toimintaympäristö

60

Maakunnan jokainen toimiala vastaa omasta toiminnastaan myös varautumiseen liittyvien asioiden osalta.

Toimialan tulee määritellä kriittiset toiminnot, jotka tulee lainsäädännön tai vahvistetun palvelutason

perusteella ylläpitää myös erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Toimialaa ohjaavat

ministeriöt ja hallinnonalat tulevat jatkossakin antamaan maakunnan eri toimialoille suoraan kohdentuvia

ohjeistuksia varautumisen sisällöstä. Maakunnan tulee sovittaa yhteen omien toimialojensa varautuminen.

Jotta koko maakunnan varautumisesta voidaan huolehtia, maakunnalle sopimussuhteessa palveluita

tuottavien tahojen, esimerkiksi valtakunnallisten palvelukeskusten, tulee varautua omalla tahollaan

tuottamaan palveluita myös häiriö- ja poikkeusoloissa. Maakuntatasolla toimialojen valmiussuunnittelun

yhteensovittamista varten muodostetaan eri toimialojen varautumisen vastuuhenkilöistä koostuva

johtoryhmä, jonka tehtävä on toisaalta tukea toimialoja ja toisaalta yhdessä kehittää maakunnan

valmiussuunnittelua ja toimintatapoja. Maakunnalla on lisäksi turvallisuuden ja varautumisen yksikkö, jossa

työskentelevä henkilöstö vastaa maakuntakonsernin toimintojen yhteensovittamisesta, tukee maakunnan

toimialojen turvallisuustyötä sekä vastaa yhteistyöstä muiden maakunnan alueella toimivien tahojen

varautumisen yhteensovittamisessa. Yksikön resursoinnissa tulee ottaa huomioon muuttuva turvallisuuden

toimintaympäristö ja uudenlaiseen tilanteeseen liittyvä varautuminen.

Maakuntaan laaditaan alueellinen riskianalyysi. Riskianalyysin laatimisessa hyödynnetään valtakunnallisen

turvallisuusstrategian uhkakuvia sekä huomioidaan alueelliset erityispiirteet, esimerkiksi tulvariskit.

Laaditun riskinarvion perusteella sovitetaan yhteen maakunnan alueen ja toimijoiden varautumista.

Maakuntakonsernin säännöissä ja ohjeissa varautumisen johtoryhmälle tulee taata riittävä mandaatti ja

asema varautumisen ohjaajana ja koordinoijana. Varautumisen, riskienhallinnan ja työsuojelun

hallinnoinnissa olisi perusteltua ottaa huomioon nykyisten organisaatioiden vahva osaaminen em.

asiakokonaisuuksissa.

Erityinen haaste maakuntakonsernille on varmistaa ulkopuolisten palveluntuottajien kyky hoitaa

sopimuksen mukaiset velvoitteet myös häiriö- ja poikkeusoloissa. Toiminnan turvaaminen ja varautuminen

tulee huomioida jo palveluita kilpailuttaessa ja palvelusopimuksia laadittaessa. Palvelusopimusten

yhteydessä on huomioitava myös mahdollinen palvelukysynnän kasvu, jonka häiriötilanne tai poikkeusolot

saattavat toimialalle aiheuttaa (esimerkiksi terveyspalveluiden kysynnän kasvu).

Varautuminen sisältyy kaikkeen maakuntakonsernin toimintaan, joten varautumisen määrällisiä tavoitteita

on vaikea arvioida. Laadullisena tavoitteena on, että maakuntakonsernin oma varautuminen on hoidettu

niin, että toimialojen määrittämät elintärkeät tai kriittiset tehtävät voidaan hoitaa turvallisuusstrategian

määrittämissä uhkamalleissa.

7.4 Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen

Maakuntalakiluonnoksen mukaisesti maakunta vastaa alueellaan varautumiseen liittyvien asioiden

yhteensovittamisesta alueellaan. Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen on yhteistyötä niin alueen

kuntien kuin alueen muiden viranomaistoimijoiden, yrityselämän ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Toiminta on verkostomaista työtä maakunnan turvallisuuden edistämiseksi niin normaalioloissa kuin

erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa.

61

Satakunnan maakunnan alueen varautumisen periaatteena on:

Edistää maakunnan asukkaiden turvallisuutta

Ennakoida riskejä

Varautua häiriötilanteisiin

Turvata toimintojen jatkuvuus

Satakunnan alueellisen varautumisen tavoitteena on parantaa maakunnallista valmiutta niin, että

varautumisen kehitystyössä luodaan maakuntaan todellinen tahto, kyky ja valmius toimia erilaisissa häiriö-

ja poikkeusoloissa.

Varautumisen johtoryhmä on alueellisen varautumisen strateginen yhteen sovittaja. Alueellisen

varautumisen operatiivinen henkilöstö, materiaalit ja osaaminen ovat maakunnan alueen eri toimijoiden

oman johdon ja päätöksenteon alaisuudessa. On tärkeää erottaa varautumisen johtoryhmän strateginen

rooli eri toimijoiden operatiivisista rooleista ja vastuista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että operatiivisten

toimijoiden tulee tunnistaa velvollisuutensa ja vastuunsa. Lisäksi operatiivista ajattelua tulee edistää ja

kehittää koko maakunnassa. Toiminnan yhteensovittamisesta on laadittava tarpeelliset ohjeet ja

dokumentit. Jalkauttamisen tulee toimia ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Verkostot ja yhteinen sähköinen

alusta ovat osa organisoitumista. Hyvät käytännöt ovat jo tällä hetkellä olemassa.

Maakunnan asukkaiden kriisinsietokyvyn kasvattamisesta tulee huolehtia. Työssä ovat keskiössä

varautumisen tunnettavuuden lisääminen ja alueen asukkaiden sekä yhteisöjen omatoimisen varautumisen

kehittäminen. Tämä lisää koko yhteiskunnan kykyä kestää erilaisten häiriötilanteiden vaikutuksia.

Poikkihallinnollinen yhteistyö ja verkostoituminen mahdollistavat tuloksellisen turvallisuustyön

maakunnassa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat kuntien turvallisuussuunnittelu ja sen johdosta käynnistyneet

poikkihallinnolliset työryhmät ja ryhmien työskentelystä saadut positiiviset tulokset.

7.5 Alueellinen tilannekuvatoiminta

Tilannekuvan muodostavat tiedot vallitsevista olosuhteista, käsillä olevan tilanteen synnyttäneet

tapahtumat ja taustatiedot sekä arviot tilanteen kehittymisestä ja eri toimijoiden toimintavalmiuksista.

Tilannetietoisuus muodostuu, kun ymmärretään tapahtuneet asiat, niihin vaikuttaneet olosuhteet, eri

osapuolten tavoitteet ja tapahtumien mahdolliset kehitysvaihtoehdot. Tilannetietoisuus voi pohjautua

tilannekuvaan.

Tilannekuva ja tilannetietoisuus ovat oikeiden päätösten lähtökohta ja perusta maakunnan tulokselliselle

toiminnalle. Erityisesti näiden merkitys korostuu onnettomuus- tai häiriötilanteissa, joissa päätöksenteon

perustana tulee olla oikeat ja mittasuhteiltaan yhteneväiset tiedot. Tilannekuvaa varten tietoja saadaan

hyvin erilaisista lähteistä, joten toimijoiden tulee jatkuvasti arvioida saamansa tiedon vaikutusta omaan

tilannekuvaan. Maakuntakonsernin osalta tilannekuvatarpeita ovat ainakin seuraavat:

• Strateginen tilannekuva (trendit, ”iso kuva”)

62

• Operatiivinen tilannekuva (toimialojen tarpeisiin ja omista lähteistä kokoamaa, jota jaetaan

tarvittaessa muille, esimerkiksi influenssatilanne ja sen vaikutukset muiden toimialojen

varautumistilanteen muuttumiseen)

• Operaation aikainen tilannekuva (onnettomuuden tai häiriötilanteen aikainen tilannekuva

ja sen ylläpito ja jako toimijatahoille)

Strategisen tilannekuvan päivittäminen on vuosittain konsernihallinnon tehtävä.

Operatiivisen tilannekuvan muodostamiseksi on kehitettävä toimintamalli ja järjestelmä, jolla eri toimialat

välittävät ja jakavat omaa tilannekuvaansa muiden käyttöön. Järjestelmästä saamansa tiedon avulla

toimialat pystyvät ratkaisemaan, miten muutokseen tulee reagoida. Haasteena tilannekuvan

rakentamisessa on ns. heikkojen signaalien tunnistaminen osaksi suurempaa muutosta. Tavoitteena tulee

olla muutoksen ennakointi, ei vain muutokseen reagointi.

Operaation aikaista tilannekuvaa on välitetty eri toimijoille jo nykyisinkin erilaisin menetelmin, joten

välitöntä muutostarvetta ei heti maakuntakonsernin aloittamisen aikaan ole. Pidemmällä ajanjaksolla

tekniikan ja ICT-järjestelmien kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia operaation aikaisen tilannekuvan

muodostamiseen ja välittämiseen.

Valtakunnallinen tilannekuva muodostuu maakunnilta ja eri toimijoilta saadusta tiedosta. Tilannekuvan

muodostaminen vaatii kuitenkin kahdensuuntaista tiedon kulkua, joten valtakunnallista laajempaa

tilannekuvaa tulee välittää alaspäin maakuntiin ja eri toimijoille.

Koska maakunta- ja sote-uudistuksessa muodostuu runsaasti uusia toimijoita, toimijoiden välisten

rajapintojen tunnistaminen tulee olemaan hyvin haasteellista. Toimivien suhteiden aikaan saaminen tulee

vaatimaan useiden vuosien työn.

7.6 Muut maakuntakonsernin riskienhallinta- ja turvallisuustoiminnot

Erilaisten turvallisuustoimintojen periaatteena on, että maakuntakonsernin ja toimialojen johdon tulee

tuntea vastuunsa turvallisuusasioissa ja niiden tulee sitoutua kehittämään henkilökunnan, tilojen ja

toimintojen turvallisuutta. Organisaatioiden henkilöstön tulee olla tietoisia toimintansa vaikutuksista

yleiseen turvallisuuteen, terveyteen sekä asiakkaiden turvallisuuteen ja jokainen ottaa henkilökohtaisen

vastuun riskiä aiheuttavien tekijöiden poistamisessa.

Maakuntakonsernissa tavoitteena on minimoida toimintaympäristössä omaisuus-, onnettomuus-, väkivalta-

ja terveysriskit arvioimalla riskien vakavuudet, tutkimalla tapahtuneet turvallisuutta vaarantaneet tilanteet

sekä kohdentamalla resursseja turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi riskien poistamiseen

pyritään henkilökunnan säännöllisellä kouluttamisella.

Maakuntakonsernin johdon tulee varmistaa, että sovittua turvallisuuspolitiikkaa, kansallista lainsäädäntöä

ja toimintojen erityisvaatimuksia noudatetaan. Riskienhallintatyön tehtävänä on tukea strategiassa

63

määriteltyjen tehtävien toteuttamista sekä henkilöstön ja omaisuuden turvaamista erilaisilta riskeiltä.

Riskienhallintatyö painottuu ennaltaehkäisevään toimintaan: näin varmistetaan toiminnan jatkuminen

mahdollisimman vähin häiriöin sekä laadukkaalla ja kustannustehokkaalla tavalla. Yleisen riskitietouden

lisääminen ja turvallisuusnäkökulmien huomioon ottaminen tulee olla osa jokapäiväistä toimintaa.

Riskienhallinta tulee olla eri toimialoilla osa johtamis-, suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia.

Maakuntakonsernin riskienhallintapolitiikassa on määriteltävä riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet,

riskienhallinnan organisointi ja vastuut sekä riskienhallinnan seurantaan ja raportointiin liittyvät keskeiset

periaatteet. Organisaatiossa toimii riskienhallinnan johtoryhmä, jonka tehtävänä on riskienhallintaan

liittyvien linjausten ja ohjeistusten valmistelu sekä niiden toteutumisen seuranta.

Maakuntakonsernin muihin turvallisuustoimintoihin sisältyy muun muassa kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus

(esimerkkeinä kiinteistöhuolto, kiinteistötekniikka ja kulunvalvonta), tietoturvallisuus (esimerkkeinä

tietosuoja, tietojärjestelmien toimivuus ja tietotekninen turvallisuus), ympäristöturvallisuus (esimerkkeinä

jätehuolto, vaarallisten aineiden käsittely ja säilytys sekä kestävän kehityksen huomioiminen) ja

rikosturvallisuus (esimerkkeinä eri toimintojen ulkoistaminen sekä toimintaan, henkilöstöön ja

omaisuuteen kohdistuvan rikollisuuden torjunta).

7.7 Jatkotoimenpiteet

Varautumis- ja turvallisuusasioiden jatkosuunnittelu vaatii yksityiskohtaisempia tietoja maakuntakonsernin

organisoinnista ja toimintojen järjestämisestä. Osa suunnittelusta voidaan tehdä vasta sitten, kun

maakuntauudistusta koskeva lainsäädäntö on hyväksytty ja uusi organisaatio on hahmottunut.

Lainsäädännön viivästyminen ja ristiriitaiset viestit valtakunnantasolta siitä, miten maakunnat esimerkiksi

tuottavat turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä palveluita ovat olleet valmistelua hankaloittavia asioita.

Varautumis- ja turvallisuusasiat ovat nyt olleet osa Maku-valmistelua. Koska varautumisen asiakokonaisuus

koskee koko valmisteluorganisaatiota, varautumisasioiden jatkovalmistelu edellyttää tiivistä perehtymistä

Satasoten eri valmisteluryhmien asiakokonaisuuksiin. Satasotessa ja maakuntauudistuksen esivalmistelussa

on valmisteltu samoja tai toisiaan sivuavia asioita. Jatkovalmistelun suunnittelussa tulee varmistaa, että

asiat valmistellaan yhdessä paikassa tai tiiviissä yhteistyössä, jotta vältytään ristiriitaisilta lopputuloksilta.

Eri toimialojen substanssilainsäädäntö sääntelee jatkossakin alan varautumista, joten tästä ei ensisijaisesti

tarvita koulutusta henkilöstölle. Henkilöstö, ja erityisesti toimialojen vastuuhenkilöt, kuitenkin tarvitsevat

tietoa uusista varautumisen yhteensovittamisen ja koordinoinnin toimintatavoista ja siitä, miten nämä

vaikuttavat toimialojen toimintatapoihin. Valtakunnalliset koulutusmahdollisuudet tulee hyödyntää.

Maakuntakonsernin ulkoistettujen palveluiden ja sopimusperusteisen palvelutuotannon varautumisvelvoite

on huomioitava jo siinä vaiheessa, kun maakunnan viranomainen hyväksyy palveluntuottajan rekisteriin tai

kun palveluntuottajia kilpailutetaan.

64

Jatkossa valmisteluun on otettava myös maakuntien välinen yhteistyö, koska nykyisin esimerkiksi ELY-

keskusten toimialaan kuuluvia tehtäviä ei hoideta jokaisella alueella. Lisäksi ensihoidon varautumista

tullaan keskittämään viiteen yliopistosairaalan yhteyteen sijoitettavaan "varautumiskeskukseen".

Nykyisin valtio ei ole vakuuttanut toimintaansa, vaan mahdolliset vahingot ja korvaukset hoidetaan muulla

tavalla valtiokonttorin kautta. Maakuntakonsernin valmistelussa on otettava huomioon, miten

vakuutusasiat hoidetaan.

65

8 Talous- ja henkilöstöhallinto, ICT, tilat ja sopimukset


Nimi: Jukka Mäkilä Hallintojohtaja, Satakuntaliitto

Yhteystiedot: [email protected],

p. 044 0928 000



maakunnassa?

Maakuntauudistuksen lähtökohtana on malli, jossa tukipalvelut tuotetaan keskitetysti ja yhtenäisin

toimintamallein. Tästä on osoituksena mm. valtakunnallisten palvelukeskusten perustaminen ja

ministeriöiden ohjauksen korostaminen. Tämä viittaa pyrkimykseen muodostaa maakunnista hallinnollisesti

valtakunnallisesti ohjattuja yhdenmukaisia organisaatioita. Tämän ajatuksen yhteensovittaminen

maakunnan ominaispiirteiden ja itsehallinnollisen aseman kanssa on yksi uudistuksen merkittävistä

haasteista. keskittäminen koskee talous- ja henkilöstöhallintoa, toimitila-asioita sekä ICT-palveluita.

Edellä esitetty hallinnon keskittäminen palvelukeskuksiin koskee ensi sijassa maakunnan emokonsernia ja

liikelaitoksia. Valinnanvapauden toteuttaminen esitetyssä muodossa johtaa maakunnan palvelujen

eriyttämiseen maakunnan emokonsernin, sen liikelaitosten ja maakunnan yhtiöiden kesken.

Muodostettavat tai valittavat palvelukeskukset ovat maakuntakonsernin inhouse-yhtiöitä, joten ne eivät voi

palvella markkinoilla toimivia yhtiöitä. Yhtiöiden hallintopalvelut on eriytettävä maakuntakonsernin muiden

osien hallintopalveluista kilpailluille markkinoille. Sekä yhtiöissä että liikelaitoksissa kilpailun avaaminen

edellyttää liiketoimintaosaamisen lisäämistä, palvelujen tuotteistamista ja markkinaehtoisen ajattelun

omaksumista palvelujen tuottamisessa. Osa valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista siirtyy

yksityisten markkinoilla toimivien palveluntuottajien hoidettavaksi.

Seuraavassa kaaviossa on esitetty valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (TAHE

yhtiö Oy) ja maakunnallisen palvelukeskuksen (MAKU TAHE 1 Oy) sekä maakunnan organisaatioiden

yhteydet. Kaavio on tehty valtiohallinnon näkökulmasta, jossa toiminnan ohjauksella on keskeinen rooli.

Palvelukeskus ei voi inhouse asemansa vuoksi tarjota palveluja maakunnan markkinoilla toimiville yhtiöille.

Kaavion esittämässä mallissa maakunnat ohjaavat TAHE-yhtiötä ja TAHE-yhtiö ohjaa palveluverkostoa.

Maakunnan näkökulmasta ongelmana on heikko suora vaikutusmahdollisuus maakunnallisen

palvelukeskuksen toimintaan, kun suora omistus puuttuu. Valtakunnallisen TAHE yhtiön äänivalta


66

jakaantuu maakunnan asukasluvun mukaisessa suhteessa, joten käytännössä äänivaltaa käyttäisivät suuret

maakunnat ja valtakunnallinen palvelukeskus.

Varsinaista päätösvaltaa ja vastuuta ei talous- ja henkilöstöasioissa voi ulkoistaa, vaan ne säilyvät palveluja

toteuttavalla organisaatiolla ja sen hallintoelimillä. Päätöksentekoa tukevat hallinnon tehtävät, kuten

asianhallinta, toimielinten sihteeri- ja toimenpanotehtävät, asiakas- ja toimistopalvelut säilynevät niin ikään

organisaation sisäisinä palveluina. Maakunnan emokonsernissa korostuu palvelun järjestäjän rooli, jossa

tarvitaan monipuolista osaamista mm. palveluiden kilpailuttamisesta ja tuotteistamisesta.

Uuden organisaation perustamisvaiheessa, kun useita organisaatioita yhdistetään ja järjestellään uudelleen

henkilöstöhallinnon tehtävät ja henkilöstön asemaa ja työsuhteen ehtoja koskevat tehtävät tulevat

vaatimaan merkittävästi työpanosta ja osaamista kaikissa perustettavissa uusissa organisaatioissa.

Hallinnon tukijärjestelmien luominen ja eri järjestelmien yhteensovittaminen vaatinevat runsaasti puhdasta

kirjaamistyötä järjestelmien konvertoinnin lisäksi. Näitä ovat mm. asianhallinnan ja arkistoinnin

järjestelmien yhteensovitus. Uusien yhteisöjen päätöksentekojärjestelmien sekä hallintoa ohjaavien

sääntöjen ja päätöksentekojärjestelmien vaativat erityisesti juridista osaamista.

Maakuntauudistuksen keskeisiä tavoitteita on erityisesti sote-palveluiden digitalisoiminen ja siitä saatavat

hyödyt palvelujen tavoitettavuudessa ja kustannustehokkuudessa. Sote-palveluiden lisäksi myös muiden

maakunnan palvelujen tarjontaa ja käyttöä voidaan tehostaa digitaalisia palveluja kehittämällä ja hyviä

käytäntöjä levittämällä.

Maakuntauudistuksessa yhteen liittyvillä organisaatioilla on käytössään jopa tuhansia ICT-järjestelmiä.

Esivalmistelussa kukin valmisteluun osallistuva organisaatio on kartoittanut käytössään olevat ICT-

järjestelmät. Satakunnassa maakuntauudistukseen osallistuvissa organisaatioissa järjestelmiä on käytössä

n. 400. Luvussa ei ole mukana Satasoten keräämiä järjestelmätietoja. Tiedot eivät ole täysin yhteismitallisia

ja niitä joudutaan valmistelun edetessä täydentämään ja tarkentamaan. Esivalmistelun jatkuessa

yhdistetään maakuntavalmistelun ja Satasoten tietokannat yhteiseen järjestelmään, jotta väliaikainen

valmisteluelin saa toimeksiantonsa mukaisesti kartoitettua ICT-järjestelmien tiedot koko maakunnan tasolla

67

vuoden 2017 loppuun mennessä. Toimintoja yhdistettäessä päällekkäisiä järjestelmiä karsitaan ja

päällekkäiset ICT -sopimukset on harmonisoitava.

Valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen tehtävänä on

tukea maakuntia sähköisten palvelujen ja toimintaa tukevien tietojärjestelmiin kohdistuvien

kehittämishankkeiden toteuttamisessa sekä tuottamisessa maakunnille ja näiden sidosyksiköille.

ICT- palvelujen hankinnan ja tuotannon konsolidointi lähinnä kilpailuttamalla ja tarjoamalla

puitejärjestelyjen kautta maakunnalle hankintavaihtoehtoja

Valtiolta maakuntien vastuulle siirtyvien järjestelmien ja sähköisten palvelujen tuotannosta ja

kehittämisestä huolehtiminen

Valtakunnallisessa ICT palvelukeskuksessa on kevyt asiantuntijaorganisaatio, jonka henkilöstö toimii

hajasijoitettuna maakunnissa. Vuoteen 2022 henkilökunnan määrän arvioidaan vakiintuvan 75 henkilöön.

8.3 Ketkä ovat edellä mainittujen palvelukokonaisuuksien asiakkaita ja mitä


Maakuntauudistuksessa maakuntakonserniin muodostettavat uudet organisaatiot emokonserni,

liikelaitokset sekä maakunnan yhtiöt tarvitsevat kukin osaavaa hallintohenkilökuntaa.

Maakuntauudistuksen valmistelussa on lähdetty siitä, että talous- ja henkilöstöhallinnon ja ICT:n

palvelutehtävät keskitetään maakunnallisesti palvelukeskuksiin ja lisäksi perustetaan vielä valtakunnalliset

toimintaa koordinoivat palvelukeskukset. Palvelukeskukset eivät voi palvella maakunnan yhtiöitä, joten

niiden talous- ja henkilöstöhallinto sekä ICT-palvelut on järjestettävä lähtökohtaisesti markkinaehtoisin

palveluin tai omana tuotantona.

68

Kiinteistöpalvelut keskitetään valtakunnallisen Maakuntien Tilakeskus OY:öön. Tilakeskus omistaa

maakunnan emokonsernin ja liikelaitosten kiinteistöt. Yhtiöt toimivat kunnilta ja muilta yhteisöiltä

vuokratuissa tiloissa.

Maakunnan organisaatio on selkeästi alueen suurin yksittäinen organisaatio. Hallinnon tehtävissä tapahtuu

erikoistumista nykyistä suppeampiin tehtäväkokonaisuuksiin. Toisaalta rutiinitehtävien automatisoinnilla

on saavutettavissa kustannushyötyjä ja henkilökuntaa vapautuu vaativampiin asiantuntijatehtäviin mm.

palvelujen järjestäjän tukitoiminnoissa kilpailuttamisen, sopimushallinnan, palvelujen tuotteistamisen,

liiketoimintaosaamisen ja tulosohjauksen tehtävissä.



Ks. yllä

8.4.1 Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden maakunnan muiden toimialojen kanssa?

Hallinnon järjestämisen yhteydessä henkilökuntaa siirtyy kaikista maakuntauudistuksessa yhdistettävistä

organisaatioista. Hallintokulttuurien yhteensovittaminen ja uusien kumppanien ja asiakkaiden kanssa

toimiminen vaatii henkilöstön perehdyttämistä.



Hallinnon palvelut ovat pääosin sisäisiä palveluja. Asiakkaina ovat maakunnan omien yksiköiden lisäksi

päätöksentekijät, yritykset ja yhteisöt, toimintaa valvovat ministeriöt ja muu keskushallinto sekä

maakunnan asukkaat.

Toimialan tehtävänä on tuottaa maakunnan toiminnassaan tarvitsemia hallinnon palveluja ja taata

toiminnan mahdollisimman joustava toiminta lainsäädännön ja muiden normien ja ohjeiden mukaisesti.

Tähän liittyy myös valtakunnallinen ulottuvuus odotettavissa olevien valtakunnallisten suositusten ja

määritysten toimeenpanossa

Maakunnan emokonsernille tehtäväksi on tulossa sote-palveluiden asiakaslaskutus kaikkien

palvelutuottajien osalta sekä kapitaatiokorvausten määrittely asiakaskohtaisesti. Tehtävä edellyttää

asiakassuhdetta käytännössä kaikkiin maakunnan asukkaisiin. Tehtävän suorittamiseen kehitettäneen työtä

69

helpottavia automatisoituja ICT-järjestelmiä, mutta ainakin uudistuksen alkuvaiheessa tehtävän

suorittaminen kuormittaa hallintoa merkittävästi.


Uuteen maakuntaan siirtyy henkilöstöä ja tehtäviä useista organisaatioista, joiden toimintatavat,

lainsäädäntö ja hallintokulttuuri poikkeavat toisistaan. Uuden toimintakulttuurin omaksuminen vie aikaa ja

vaatii henkilöstöltä sopeutumista ja osaamisen kehittämistä. Maakuntauudistuksessa juuri tukipalveluissa

tapahtuu paljon muutoksia toimintatavoissa, henkilöstön tehtävien sisällössä ja organisaatiossa, jossa

työskentely tapahtuu.

Valmistelun edetessä henkilöstön kuuleminen ja osallistaminen muutoksen toteuttamisessa on muutoksen

onnistumisen edellytys. Henkilöstön sijoittuminen, uusien työehtojen soveltaminen ja on esivalmistelun ja

väliaikaisen valmistelun keskeisiä tehtäviä. Tähän tehtävään osoitetaan riittävät resurssit ja työtä tehdään

yhdessä maakunnan väliaikaisen YT-elimen kanssa. Työmarkkinaosapuolet ovat sopineet YT-elimen

kokoonpanosta.



Uusi toimintakulttuuri edellyttää henkilöstöltä uudenlaista osaamista esimerkiksi kilpailuttamisessa,

sopimushallinnassa, palvelujen tuotteistamisessa, liiketoimintaosaamisessa ja tulosohjauksessa.

8.8 Esivalmistelun jatkotoimet ja väliaikainen valmistelutoimielin

Ennen uuden maakunnan perustamista esivalmistelu jatkuu vielä kesäkuussa 2017 valittavan väliaikaisen

toimielimen (VATE) johtamana. Lainvalmistelun viivästyksestä johtuen VATE:n varsinainen toimikausi

alkanee vasta lokakuussa 2017, mutta toimielin aloittaa esivalmistelun jatkuessa jo kesäkuun lopulla.

Tässä yhteydessä Satasoten ja maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatiot yhdistetään ja

väliaikaishallinnon valmistelutyötä tekemään perustetaan projektitoimisto.

70

Maakunnan substanssitehtäviä kehittävät valmisteluryhmät jatkavat toimintaansa osin uudistettuina ja

maakuntakonsernin yhteisiä hallintoon, talouteen, ICT:n kehittämiseen, maakuntastrategian valmisteluun

ja turvallisuuden ja varautumiseen sekä viestintään perustetaan ketteriä ”task force” -ryhmiä

projektitoimistoon palkattavien vastuuvalmistelijoiden tueksi. Seuraavissa kaavioissa on esitetty

esivalmistelun ja VATE:n tehtäväkokonaisuuksia ja niiden organisoitumista tarkemmalla tasolla.

Projektitoimistossa on lisäksi viestinnästä vastaava asiantuntija.

73

9 Maakuntahallituksen 10.4.2017 hyväksymä Satakunnan

maakuntauudistuksen väliaikaishallinto -muistio

SATAKUNTALIITTO 6.4.2017

TV, JM, TN, AA‐H, TA

SATAKUNNAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VÄLIAIKAISHALLINTO ‐

MUISTIOLUONNOS KESKUSTELUUN

Väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) muodostamista koskeva valmistelutyö on meneillään

Satakunnassa muutosjohtajien (Nordman, Mäkilä, Vesiluoma) toimesta. Toimeksianto pohjautuu

Satakunnan maakuntahallituksen 30.1.2017 päätökseen. Tämä muistio on tehty toimeksiannon mukaisesti

hahmottamaan väliaikaishallinnon valmistelun liittyvää kokonaisuutta Satakunnassa. Muistiossa on otettu

huomioon myös Maakuntajohtaja Asko Aro‐Heinilän sekä 19.1. kokouksessa nimetyn asiantuntija Timo

Aron näkemyksiä.

1) VÄLIAIKASHALLINNON / VÄLIAIKAISEN VALMISTELUTOIMIELIMEN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALTA

1.1. Toimielimen rooli ja muodostaminen voimaanpanolakiluonnoksen mukaan

Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa voimaapanolain mukaan maakunnan toiminnan ja hallinnon

käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntavaltuuston

asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa.

Väliaikainen valmisteluelin on nk. monijäseninen toimielin, joka muodostuu maakuntaa henkilökuntaa

luovuttavien tahojen talous‐ ja toimiala‐asiantuntemusta omaavista virkamiehistä. He toimivat tehtävässä

virkavastuulla. Jäsenet jäävät lähettävän organisaation palvelukseen, joka vastaa heidän kuluistaan.

Maakunnan liitto johtaa sopimusneuvotteluja, maakuntahallitus asettaa toimielimen, asettamisesta

ilmoitettava Valtionvarainministeriölle 2 kk:n kuluessa voimaanpanolain hyväksymisestä.

Valmisteluelimestä tulisi päästä aluetasolla sopimukseen Jos maakunnan liitto ei ole asettanut toimielintä 2

kk:n kuluessa, Valtionvarainministeriö esittää toimielimen nimittämistä Valtioneuvostolle, joka asettaa

toimielimen voimaanpanolain mukaisella nk. perälautamallilla.

Väliaikaiselle valmistelutoimielimelle voidaan asettaa vapaaehtoinen poliittinen seurantaryhmä.

Valmistelutoimielinten tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä maakuntiin jo muodostettujen uudistuksen

täytäntöönpanoa valmistelevien vapaaehtoisten ryhmien kanssa ja pyrkiä sovittamaan yhteen laissa

säädetty ja vapaaehtoiseen yhteistyöhön pohjautuva valmistelutyö.

Valmistelutoimielimen avuksi tulee uuden maakunnan runkoesikunta valmistelemaan muutosta valtion

rahoittamana.

74

1.2. Väliaikaishallinnon tehtävät (voimaanpanolakiluonnos 7 §) ovat seuraavat:

Momentin 1 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden

viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle selvittää

maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön

siirtosuunnitelmaksi ja ‐sopimuksiksi.


viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle osallistua

maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen.



maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien

selvittämiseen.



maakunnille siirtyvien hallinto‐ ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto‐ ja

viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen.


viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle valmistella

maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä. Tässä yhteydessä tulisivat valmisteltaviksi

esimerkiksi ehdotus maakunnan hallintosäännöksi, johtamisjärjestelmäksi sekä tuotanto‐ ja

yhteistyörakenteiksi.


viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle päättää

maakunnan vuoden 2018 talousarviosta.



ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen. Tässä yhteydessä tulisi kysymykseen esimerkiksi

maakuntavaalilautakunnan asettamisen valmistelu.


viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle valmistella

muut maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat.

75

2) VÄLIAIKAISHALLINNON KOKOONPANO JA TOIMIELIMET

2.1. Satakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpano

Esitys: Satakunnan väliaikaisessa valmistelutoimielimen muodostaisivat 1.7.2017 alkaen seuraavat tahot,

jotka ovat:

Kuntaedustajat

Viranhaltijoista koostuvia kuntaedustajia olisi yhteensä 8 varsinaista sekä 8 varajäsentä. Kuntaedustajien

tulisi olla asiantuntevia ja edustaa perusterveydenhuoltoa, sosiaalipalveluja sekä yleishallintoa (talous, HR,

hallinto, lomitus ja maaseutu‐YTA) sekä kiinteistöosaamista. Väliaikaisen valmistelutoimielimen tulee

noudattaa myös tasa‐arvolakia. Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenten työnantajavelvoitteista vastaa

se organisaatio, joihin he ovat virkasuhteessa. Kuntaedustajien tulisi edustaa myös alueellista tasa‐arvoa

Satakunnan eri osien kesken.

Valittavien kuntasektorin edustajien ohjeelliset osaamisalat:

o Sosiaalipalvelut 2 ja perusterveydenhuolto 2= 4 henkilöä

o Taloushallinto 1 henkilö

o Henkilöstöhallinto 1 henkilö

o Yleishallinto, (kattaen myös kiinteistöosaamisen, lomituksen ja maaseutu YTA:n) 2 henkilöä

o Lisäksi jokaiselle henkilölle valitaan henkilökohtainen varajäsen, joka saa kokouskutsut tiedoksi.

Muut tahot:

o Satakunnan sairaanhoitopiiri 2 edustajaa + 2 varaedustajaa

(erikoissairaanhoito)

o Satakunnan pelastuslaitos 1 edustaja + 1 varaedustaja

(turvallisuus ja varautuminen)

o Satakunnan ELY‐keskus 1 edustaja + 1 varaedustaja

(E‐vastuualue)

o Varsinais‐Suomen ELY 1 edustaja + 1 varaedustaja

(L‐ ja Y‐vastuualueet yhteisesti)

o Satakunnan TE‐toimisto 1 edustaja + 1 varaedustaja

(kasvupalvelut)

o Satakuntaliitto 1 edustaja + 1 varaedustaja

(maakuntahallinto, aluekehitys, alueiden käyttö)

Yhteensä 15 edustajaa + 15 varaedustajaa

Esitetään, että Satakuntaliiton edustaja toimisi väliaikaishallinnon puheenjohtajana. Väliaikaisen

valmistelutoimielimen jäsenet ovat kaikki maakunnan toimialojen substanssiosaamista omaavia

viranhaltijoita.

76

Väliaikaishallinnon kokoonpano kartoitetaan 10.4.2017 maakuntahallituksen jälkeen

maakuntajohtajan ja muutosjohtajien toimesta.

2.2. Maakunnan yhteistoimintaelin

Maakuntien väliaikaishallinto tulee tekemään maakuntia sitovia henkilöstöä koskevia päätöksiä ja

sopimuksia. Tästä syystä väliaikaishallinnolla on velvollisuus noudattaa yhteistoimintalain periaatteita

(Lähde: KT Työnantajat) Tästä syystä väliaikaishallinto perustaa väliaikaisen yhteistoimintaelimen

toimikaudeksi, joka on 1.7.2017 – 31.12.2018. Väliaikaishallinnon ajan henkilöstön edustajat valitaan

maakunnalliseen yhteistoimintaelimeen niin, että yhteistoimintalain 14 § mukainen yhteistoimintaelin

kootaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Henkilöstöä edustavat 19 §:ssä tarkoitettujen yhdistysten tai

niiden rekisteröityjen paikallisten alayhdistysten nimeämät maakunnalliset edustajat, kunnallisten ja valtion

pääsopijajärjestöjen tarkemmin ohjeistamalla tavalla. Yhteistyöelin nimetään väliaikaishallinnon aloitettua

työnsä heinä‐elokuussa 2017.

2.3. Epävirallinen poliittinen ohjausryhmä

Väliaikaiselle valmistelutoimielimelle valitaan Satakunnassa enintään 15 hengen epävirallinen poliittinen

ohjausryhmä, jonka valinnasta huolehtivat maakunnan poliittisten piirijärjestöjen edustajat ja valinnassa

otetaan huomioon tasa‐arvolaki sekä huhtikuun 2017 kuntavaalien maakunnallinen tulos.

2.4. Sote‐ ja maku‐ valmisteluryhmien yhtenäistäminen

Teemaryhmät/”task forcet”

Tiivistämisestä tehdään etenkin niiden ryhmien osalta, jotka liittyvät maakuntakonsernin perustamiseen.

Valmistelua tiivistetään kutsumenettelyllä kokoonpanoltaan noin 5 ‐10 hengen asiantuntijaryhmien

pohjalta. Ryhmät toimivat myös kansallisen valmistelun työpareina sekä vastuuvalmistelijoina

Satakunnassa. Työryhmien kokoonpano voi vaihdella tarpeen mukaan. Työryhmien tehtävänä on mm.

‐ Suunnitella teemaan liittyviä muutostoimenpiteitä Satakunnassa

‐ Vastata muutostoimenpiteiden koordinoinnista ja osittain toteutuksesta

‐ Raportoida työstään väliaikaiselle valmistelutyöelimelle

Työryhmien täytyy työssään olla kiinteästi yhteyksissä maakuntavalmistelun väliaikaiseen

valmistelutoimielimeen, runkoesikuntaan sekä muutosjohtajiin. Muutosjohtajat kutsuvat asiantuntijat

työryhmiin. Työtä tehdään esimerkiksi seuraavissa ryhmissä:

‐ Talous

o Ryhmän työ liittyy maakunnan simulaatiobudjettiin (VM:n muistio 3.3.)

Teemaryhmä vastaa mm. maakunnan talouden ohjauksen, raportoinnin ja

talousarviovalmistelun suunnittelusta ja toteuttamisesta.

77

‐ Hallinto sekä konserni‐ ja omistajaohjaus

o Ryhmä vastaa mm. maakunnan hallinnon, hallintosäännön ja maakunnan

konserniohjeen sekä maakuntavaalien valmistelusta.

o Ryhmä vastaa maakunnille toteutettaviin omaisuus‐ ja sopimussiirtoihin

liittyvästä valmistelusta.

o Yhtiöittäminen ja liikelaitokset yhteistyössä talousryhmän kanssa

‐ Henkilöstöhallinto – ja siirrot (HR)

o Ryhmä vastaa maakunnan henkilöstöhallinnon suunnittelusta sekä

toteuttavien henkilöstösiirtojen valmistelusta

‐ Maakuntastrategia ja osallisuus

o Ryhmä vastaa maakuntastrategian valmistelusta ja koordinoinnista sekä

maakuntalain mukaisesta osallisuuden edistämisestä

‐ Tietohallinto‐ ja ICT‐ryhmä

o Teemaryhmä vastaa maakunnan tietohallinnon ja ICT:n järjestämisen

valmistelusta

o Ryhmä osaksi tulee palkattu ICT‐osaaja

‐ Viestintä

o Ryhmä vastaa sote‐ ja maakuntauudistuksen sekä väliaikaishallinnon

viestinnästä suunnittelusta, toteuttamisesta ja koordinoinnista. Ryhmä

valmistelee uuden maakunnan viestintä‐ ja vuorovaikutussuunnitelman.

‐ Turvallisuus ja varautuminen

o Ryhmä vastaa turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvistä tehtävistä VM:n

muistion 14.2.2017 mukaisesti.

Valmisteluryhmiin osallistuvien henkilöiden palkka‐ ym. kustannuksista vastaavat ensisijassa

valmisteluryhmiin nimettyjen henkilöiden nykyiset työnantajaorganisaatiot.

2.5. Uusi palvelurakennejaosto sekä substanssivalmisteluryhmät

Palvelurakennejaosto. Satasoten ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmiä tulisi

koordinoimaan/ohjaamaan väliaikaisen valmistelutoimielimen jaostona palvelurakennejaosto. Jaosto

muodostuu pääosin sote‐ ja maku‐valmisteluryhmien puheenjohtajista asiantuntijoina. Työryhmään

voidaan valita myös muita jäseniä. Työryhmään tulee myös henkilöstön edustajat. Ryhmä raportoi

väliaikaiselle valmistelutoimielimelle. Väliaikainen valmisteluelin asettaa jaoston.

Substanssiryhmät. Satasoten ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmät uudistetaan kunnallisvaalien

jälkeen. Ryhmät jatkavat asiantuntevina toimialojen substanssiin keskittyvinä valmisteluryhminä. Niiden

osaaminen syventää väliaikaishallinnon osaamista. Ryhmät raportoivat pääosin palvelurakennejaostolle

sekä tarvittaessa väliaikaiselle valmistelutoimielimelle.

78

2.6. Runkoesikunta, sen perustaminen ja luonnos kokoonpanoksi

Uusi maakunta tarvitsee nk. runkoesikunnan, joka valmistelee käsiteltäviä asioita väliaikaiselle

valmistelutoimielimelle. Valtionvarainministeriö pyytänee maakunnilta lähiaikoina esitystä runkoesikunnan

kokoonpanosta. Valtio tulee myös vastaamaan muodostettavan runkoesikunnan kuluista valtionavustusten

kautta. Tuki myönnetään 1.7.2017 perustettavalle uudelle maakunnalle. Valtionvarainministeriö määrittää

kunkin maakunnan saaman laskennallisen rahoituskehyksen toukokuussa 2017. Tämän jälkeen aloitetaan

runkoesikunnan muodostamistoimenpiteet.

Runkoesikunnan nimeämisen vahvistaa väliaikainen valmistelutoimielin.

Runkoesikunnan arvioitu alustava tarve on alussa 1.7.2017 noin 10 henkilötyövuotta ja loppuvuodesta 2017

noin 20 ‐ 25 henkilötyövuotta. Vuonna 2018 tarve on tätä suurempi ja ratkeaa lainvalmistelun edetessä

riippuen mm. siitä, onko Satakunta niiden maakuntien joukossa, jotka aloittavat sote‐valinnanvapauden

kokeilun jo vuonna 2018. Esikunnan kokoa määrittää kuitenkin VM:ltä saatavan valtionavustuksen määrä.

Runkoesikunnan koon on kuitenkin ajateltu kasvavan vaiheittain siten, että aluksi esikunnassa

työskentelevät kohdassa 2.4. mainittuihin teemoihin liittyviä asiantuntijoita sekä maakuntauudistuksen

Satakunnan muutosjohtajat. Runkoesikunta nojaa asioidensa valmistelussa osittain myös

valmisteluryhmien asiantuntemukseen ja ryhmistä tarvittaessa saatavaan työpanokseen.

3) VÄLIAIKAISHALLINNON MUODOSTAMISPROSESSI

Väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) muodostamista koskeva valmistelutyö on meneillään

Satakunnassa muutosjohtajien (Nordman, Mäkilä, Vesiluoma) toimesta. Toimeksianto pohjautuu Satasoten

ja maakuntauudistuksen johtoryhmien sekä maakuntahallituksen yhteiskokoukseen 19.1.2017 sekä

Satakunnan maakuntahallituksen 30.1.2017 päätökseen.

Valmistelun suunniteltu jatkovalmistelu on keväällä 2017 on seuraava:

a) Sote‐ ja makujohtoryhmien sekä maakuntahallituksen seminaari 6.4.2017

o Laaditun väliaikaishallinnon mallin esittely ja lähetekeskustelu asiasta

o Väliaikaishallinnon jäsenkriteerien määrittely

Osaaminen (sote, talous, HR, juridiikka, yleishallinto ym.)

Satakunnan maakunnan eri alueiden tasapuolinen kohtelu

Tasa‐arvolain huomiointi

Valmius panostaa työaikaa

b) Maakuntahallitus (MH) 10.4.2017

o Laaditun väliaikaishallinnon mallin hyväksyminen 6.4.17 kokouksen pohjalta ilman henkilönimiä

Hyväksytään kuntakiintiöryhmän koko

Hyväksytään muut tahot (Sairaanhoitopiiri, ELY:t, Pelastuslaitos, TE‐toimistot,

Satakuntaliitto)

79

o Esitetyn etenemisprosessin käsittely

o Esitys Satakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen hallintomallista ja sitoutumispyynnöt

siihen maakunnan kunnilta sekä muilta viranomaisilta, joista tehtäviä siirtyy uudelle

maakunnalle

o Päätös alustavan kartoituksen tekemisestä väliaikaishallinnosta kiinnostuneista henkilöistä

c) Alustava kartoitus väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenten nimeämisestä 10.4. - 23.4. välisenä

aikana

o Tehdään maakuntajohtajan toimesta alustava kartoitus jäseniksi halukkaista henkilöistä

osaamisalueittain, maakunnan eri alueittain ja tasa‐arvolain mukaisesti. Hallinnon jäseniltä

edellytetään lähtökohtaisesti noin 20 % työpanos väliaikaishallinnolle. (Esim. kokoukset, niihin

valmistautuminen). Henkilön kustannuksista vastaa lähettävä organisaatio/työnantaja.

d) Muutosjohtajien esitys väliaikaishallinnon kokoonpanoksi ja yhteistyösopimukseksi 24.4. - 8.5.2017

o Kohdan c) kartoituksen perusteella muutosjohtajat valmistelevat esityksen väliaikaishallinnon

kokoonpanoksi sekä tekevät tarvittaessa lisäselvityksiä.

o muutosjohtajat neuvottelevat esityksensä pohjalta väliaikaishallinnon kokoonpanosta

luovuttavien organisaatioiden kanssa (kuntaryhmä, muut tahot)

o Muutosjohtajat valmistelevat väliaikaishallinnon sopimusmallin luonnoksen.

e) MH 8.5. välitarkastelu

o Esitellään alustava nimilista väliaikaishallinnon kokoonpanosta

o Alustava käsittely koskien sopimusmallia väliaikaisen valmistelutoimielimen muodostamiseksi

o Mahdollisen jatkovalmistelutarpeen toteaminen

f) Toukokuu: VM:n alustava rahoituskehys tietoon väliaikaishallinnon rahoituksesta ja runko-

organisaation määrittely

o VM:n rahoituskehyksen toteaminen

o Runko‐organisaation realistisen kokoonpanon hahmottaminen muutosjohtajien toimesta

o Alustavan esityksen tekeminen runko‐organisaatiosta maakuntahallituksen päätettäväksi ja

runko‐organisaation henkilöiden ehdollinen rekrytointi pääosin luovuttavista organisaatioista

o Muu valmistelutyö runko‐organisaatioon liittyen

g) Toukokuu: Palaveri poliittisten piirijärjestöjen kanssa koskien poliittisen ohjausryhmän asettamista

o Poliittiset piirijärjestöt valitsevat ohjausryhmään tulevat henkilöt

o Esityksen tekeminen maakuntahallitukselle ohjausryhmän kokoonpanosta

h) Kunnanjohtajapalaveri 1.6.2017

o Väliaikaishallinnon sopimusmallin läpikäynti ja kommentointi

i) Maakuntahallitus (MH) 12.6.2017 /kesäkuu

o Satakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen yhteistyösopimuksen hyväksyminen

o Väliaikaisen valmistelutoimielimen nimeäminen (lopullinen hyväksyminen edellyttää

Eduskunnan tekemää lakien vahvistamista)

80

o Päätöksen tekeminen maakuntauudistuksen epävirallisesta ohjausryhmästä

o Antaa mandaatin substanssivalmisteluryhmien kokoonpanolle

o Ehdollisen päätöksen tekeminen runko‐organisaatiosta (lopullinen hyväksyminen edellyttää

Eduskunnan tekemää lakien vahvistamista)

j) Ylimääräisiä valmistelukokouksia Satasoten ja maakuntauudistuksen johtoryhmien kanssa pidetään

tarvittaessa ennen päätöksentekoa.

k) Väliaikaishallinnon toimitilojen hankinta ja muu varustelu

o Toiminta on voimaanpanolain mukaisesti Satakuntaliiton vastuulla ajalla 1.7.2017 – 31.12.2018.

81

10 Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun johtoryhmän

johtopäätökset ja suositukset maakuntahallinnosta väliaikaiselle

valmistelutoimielimelle (VATE)

Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun johtoryhmä lisäsi seuraavat suositukset raporttiin

kokouksessaan 6.6.2017.

1. Maku-loppuraportti toimii osaltaan pohjana Satakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen työlle.

2. Esitykset uuden maakunnan konsernirakenteeksi sekä ohjaus- ja johtojärjestelmäksi laaditaan väliaikaishallinnon toimesta.

3. Väliaikaishallinto valmistelee uuden maakuntastrategian soten, konsernihallinnon ja elinvoimapalveluiden yhteistyönä kevääseen 2018 mennessä.

4. Väliaikaishallinnon toiminta käynnistetään 1.7.2017 alkaen epävirallisesti itsenäisenä projektina osana Satakuntaliiton toimintaa siihen saakka, kunnes uusi Satakunnan maakunta on toimivaltainen ja laillinen. Mahdolliset juridiset päätökset tekee maakuntahallitus Satakuntaliiton hallintosäännön mukaisesti.

5. Satakunnan väliaikaishallinnon jatkovalmistelun pohjana toimivat myös maakuntahallituksen hyväksymä valmistelumuistio 10.4.2017 sekä maakuntajohtajan sekä muutosjohtajien esitys 6.6.2017 johtoryhmälle.

6. Väliaikaishallinnon tarvitsema projektitoimiston henkilökunta rekrytoidaan ensisijaisesti muutosorganisaatioista luovutuksen alla olevien henkilöiden piiristä.

7. Viestinnän merkitys muutoksen eteenpäin viemisessä on tärkeää. Riittävästä viestinnästä tulee jatkovalmistelussa huolehtia.

8. Jatkovalmistelussa viranomaisten toiminta tulee varmistaa siten, että uusi maakunta toimii käytännössä 1.1.2019.

9. On tärkeää, että löydetään elinvoimapalveluissa kunnan ja maakunnan selkeät roolit. 10. Yksi luukku-toive on ollut pitkään, mutta järjestäminen on haasteellista.

11. Pidettiin hyvänä kaavalausuntojen yhdistämistä eri tahojen kesken. Tämä on omiaan vähentämään

byrokratiaa.

12. Prosessinomistaja on selvitettävä ja oltava selvillä joka hetki.

13. Kaikki palvelut eivät voi olla digitaalisia, vaan tulisi ottaa huomioon mahdollisuudet henkilökohtaiseen palveluun esimerkiksi seudullisten palvelupisteiden kautta.

14. Hyvät käytännöt on tunnistettava ja jaettava eteenpäin. 15. Selkeä tavoitteenasetanta on tärkeää maakuntauudistuksen eteenpäin viemisessä. 16. Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteensovittaminen.

82

Lähteet:

Satakuntaliitto, Satakunnan maakuntaohjelma 2014 - 18, http://www.satakuntaliitto.fi/

Satakuntaliitto, Satakunnan ERM-suunnitelma, http://www.satakuntaliitto.fi/ERM

MDI Public Oy, Satakunnan alue-ennakoinnin kehittäminen 2016 – raportti

Futures Garden Oy, Satakunnan alue-ennakoinnin toimintamallin uudistaminen toimintaympäristön

ennakoinnin ja seurannan osalta, Futures Platform -trenditarkastelu 2017

http://www.satakuntaliitto.fi/

http://www.satakuntaliitto.fi/ERM

maakuntauudistuksen satakunnan esivalmistelun ... · maakuntauudistuksen satakunnan esivalmistelun...

Documents