Kesäkuukausien päivät

Reijo Valta

Kesäkuukausien päivätPäiväkirja

Osuuskunta Jyväs-Ainola

ISBN 978-952-5353-33-4

KopijyväJyväskylä 2007

Tampereen rautatieasemaa vastapäätä olevasta kirja-kaupasta hankin kesäkuussa 2007 pikkutakin povariinmahtuvan muistikirjan. Se oli mustakantinen, sidottujavarustettu kiinnipitävällä kuminauhalla (myös musta).Takakannen väliin oli lisätty nahkainen pidike kynää var-ten. Sekin musta, totta kai. Sivujen reunatkin oli värjät-ty mustiksi. Täysin mustaa olemusta häiritsi ainoastaantakakannen oikeassa alanurkassa oleva viivakooditarra.

Olin tyytyväinen ostokseeni. Vielä tyytyväisemmäksi tu-lin, kun kotona havaitsin kauppakuitista tuotteen nimenolevan ‘poliisipäiväkirja’.

Tässä siis teillekin muistiinmerkintöjä, jotka ovat ha-vaintojen kautta tulleet vaatimaan itsensä ylöskirjaamis-ta. Muistikirja ei ole siksi, että olisin lain puolella. Kyse onmaailman- ja omista menoista tänä samaisena kesänä.

Päiväkirja.

8.6.

Tänäisen Savon Sanoman mukaan savon haaskimmak-si sanaksi on yleisöäänestyksellä valittu jiäräpiä (yleis-kielisesti siis jääräpää). Toiselle sijalle sijoittui mölökerö jakolmannelle eekäku. Hopealle ja pronssille sijoittuneidensanojen yleiskielistäminen ei luonnistu yhtä helposti kuinvoittajan. Jääköötkin ne perisavolaiseen tapaan viestinvastaanottajan ymmärrettäviksi.

Lehti ei kerro, miten voittajasana tulisi tulkita muidenmaiden kieliä puhuville Savoon mahdollisesti eksyneillekesäturisteille. Yhden mahdollisuuden tarjoaa Aku Ankantaskukirja 93. Sen nimi on suomeksi Jääräpää Aku (ruot-sinkielinen alkuteos Simma lungt Kalle!). Suomentaja Ma-rita Lehtonen on nimennyt kirjan avaustarinan Mursu-saaren mötkäleeksi, joten jonkinlaisia savonkin taitoja hä-nellä lienee.

Siis simma lungt!

9.6.

Prince of Darkness

Englannin 'prince' sana voidaan asiayhteydestä riippu-en suomentaa joko prinssiksi tai ruhtinaaksi. Monikaanei varmaan tiedä Machiavellin Prinssi -nimistä teosta,mutta Ruhtinaan tietäminen kuuluu varmaan HelsinginSanomien peräänkuuluttamaan yleissivistykseenkin.

Walesin ruhtinas Charles lienee myös monille tuntema-ton, mutta Walesin prinssi Charles paljon tutumpi. Kruu-nunprinssi Charlesin kohdalla edellinen käännös olisi oi-keampi, mutta suomeen on vakiintunut jälkimmäinen,erheellinen tapa. Yhdistyneiden Kuningaskuntien hallit-sijahuoneessa kun oli tarkoituksena korostaa, että kruu-nunperimyksessä ensimmäisenä oleva ei ole mikä tahan-sa tavallinen aatelisprinssi (tai -prinsessa), vaan jo yhtävaltakunnan osaa hallitseva ruhtinas.

Viikolla Helsingissä esiintyi legendaarinen hevipappa

Ozzy Osbourne. Jo Black Sabbath aikoina Ozzya arvostet-tiin 'Prince of Darkness' tittelillä. 1970-luvun Suosikkikirjoitti monta juttua Pimeyden ruhtinaasta ja hänen ri-tualistisesta kanojen kaulojen katkomisesta hampailla.

Uudella vuosituhannella suomen tapa on Ozzy Osbour-nen suhteen muuttunut. Enää hän ei ole ruhtinas vaanPimeyden prinssi. Taustalla on varmaan puhdas tittelinsuomentajan virhe, mutta muutos joka tapauksessa ku-vastaa Ozzyn asemaa Pimeyden valtakunnassa. Nykyisinhän ei enää ole kruununperimyksessä ensimmäisenä ole-va ruhtinas, vaan ainoastaan tavallinen, köpöttelevä Pi-meyden aatelisprinssi.

12.6

Ranskalais-belgialaisen sarjakuvan kaksi suurinta mes-taria ovat Franquin ja Hergé. 1970-luvulla Numa Sadoulinhaastattelussa Hergé auliisti myönsi Franquinin itseään

paremmaksi, taitavammaksi. Franquin olikin todella lois-tava piirtäjä.

Sattumoisin molemmat tekivät 1960-luvun lopulla ka-rikatyyrin ukrainalaissyntyisesta paratieteilijä-kirjailijaJacques Bergieristä sarjakuviinsa. Hergén hahmo oli Len-to 714:ssä seikkaillut Mik Esdanitov, joka ajatustensiir-täjän avulla ohjasi Tintin ja kumppanit suojaan Allanin jasondonesialaisten sissien luodeilta. Esdanitovilla oli yhte-yksiä maan ulkopuolellekin.

Franquinin Bergierin pohjalta luoma hahmo on hyvinerilainen. Piko ja Fantasio -albumissa Jättiläinen jäätiköltäon mukana ydinfyysikko Sprtschk, joka kehittelee super-pommia. Kollegat Sieninevan kreivi mukaan lukien vuo-dattavat krokotiilin kyyneliä, kun jäätikön jättiläinen(plateosaurus) syö vahingossa juuri pomminsa keksineenSprtschkin.

Hyvin erilaiset hahmot mestarit ovat tehneet.

13.6

Vappuna 1981 tamperelainen Aamulehti kertoi etusi-vullaan Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen johtajan Ju-ha Partasen arvioita tulevaisuuden viinan käytöstä. Par-tanen arvioi, että ihmisen tarve vapautua arjesta viinanavulla saattaa olla väistyvä ilmiö. Juomisen tilalle tulisi-vat elokuvat, musiikki, uskonto, urheilukilpailut ja uhka-pelit.

Saattaa -sanan kursivointi kirjoittajan.

Vappuna 1981 sampanjalla ja muilla vähemmän hie-noilla Alkon tuotteilla skoolatessaan tamperelaiset ovatsaattaneet irvailla dosentin kustannuksella, mikä lieneeollutkin Aamulehden tarkoitus.

Kevään 1981 näkökulmasta arvio on ollut hyvinkin rele-vantti. Vappuna 1981 tuskin kukaan olisi voinut kuvitellaketään muuta Suomen presidenttinä kuin Urho Kekko-sen. Tosin hieman aiemmin huhtikuussa Kekkosen arvo-

valta oli saanut kolauksen Mauno Koiviston kieltäydyttyäeroamasta pääministerin paikalta. Pohdittiinkin, että Koi-vistosta saattaisi olla Kekkosen seuraajaksi, jos hän vaineläisi tarpeeksi pitkään.

Keväällä 1981 maailma oli progressiivinen ja eteenpäinmenevä. Työpaikoilla pohdittiin henkisen työsuojelun tär-keyttä suurempien ongelmien puutteessa. Yllä leijuvastaydinsodan pelosta huolimatta kaikki tuntui olevanmallillaan. Ihmiset tosiaan käyttivät lisääntyvää vapaa-aikaansa muuhunkin kuin ryyppäämiseen.

Tilastotieteilijät ovat ajoittaneet nykyisen syrjäytymisenja pitkäaikaistyöttömyyden juuret vuoteen 1983. Sen seu-rauksena Juha Partanenkin näki alkoholin kulutuksentulevaisuuden hyvin erilaisena vuonna 1990.

15.6

Joskus nuorena sukulaismiesten kanssa nousin Maa-

ningan kunnan Onkiveden kylän Viitamäen rinnettä pol-kua pitkin. Keskityin väistelemään polulla olevia risuja japikkukiviä, joten muu ympäristö jäi huomaamatta. Kun-nes säpsähdin kehotusta: "Lakki pois päästä kun taloontullaan!"

Polun molemmin puolin oli pari suurta kiveä, jotkanäyttivät muodostavan jonkinlaisen rakennuksen nurk-kakivet. Siksi siis piti ottaa päähine pois, joukon nuorintaälytettiin. Neljää kiveä pidettiin hauskana luonnonmuo-dostelmana.

Kolme vuosikymmentä myöhemmin polun viereinenmetsäalue uudistettiin auraamalla. Muinaisrannalla si-jaitsevalta alueelta löytyi läheltä mainittuja neljää kiveäaarin (100 m2) laajuinen asuinpaikka, miilupaikkoja,kvartsi-iskoksia ja koekuopasta myös taltta.

Siis lakki pois päästä, tässä on tosiaan joskus ollut talo.

21.6

Juhannuskokon polttaminen on säiden suhteen hanka-la perinne. Usein mittumaarina on joko liian märkää sa-teiden vuoksi tai sateiden vähyys aiheuttaa palovaroituk-sen, jolloin kokkoja tai muita ulkotulia ei saa tehdä lain.Tänä vuonna säät näyttäisivät kuitenkin suosivan sisä-maata ja kokon saa polttaa.

Yli vuosikymmen sitten Oulun leijonat ovatkin siirtyneetpääsiäiskokkoon, koska tuolloin säät ovat vähemmän oi-kukkaat tulenpidon suhteen. Vaikka Pohjois-Pohjanmaal-la ei pääsiäiskokko traditiota olekaan.

Yksi Suomen historian erikoisimmista kokoista sytytet-tiin Kallavedellä nimettömälle autiosaarelle lokakuussa1924. Tuolloin kuopiolaiset olivat joko huvipurjehtineethöyrylaivoilla saaren tuntumaan tai kiivenneet Puijon-torniin katsomaan, miten 4680 puulaatikollista tulitikku-ja paloi poroksi.

Tempauksen taustalla oli konsuli Lauri Hallman, jonkaOy Savo valmisti Kuopiossa tulitikkuja. RuotsalainenSvenska Tändstickor (Swedish Match) oli aloittanut tuli-tikkusodan, ja saanut taivuteltua Suomen hallituksensäätämään vuoden 1922 alusta tulitikuille valmisteveron.

Oy Savo ja Hallman taistelivat 'trustia' vastaan yhtä voi-mallisin keinoin. Konsuli Hallman uskoi valmisteveronolevan vain vuoden voimassa oleva laki. Varastoihin ker-tytettiin valtavat määrät sekundalaadun tikkuja, joita ve-ron poistuessa voitaisi myydä 'taloustikkuina'. B-laaduntikut varastoitiin Gust. Raninilta vuokrattuihin makasii-neihin.

Valmistevero ei kuitenkaan poistunut ja Gust. Ranintarvitsi makasiineja omaan käyttöönsä. Lisäksi kaupun-gin palopäällikkö alkoi huolestua valtavasta määrästä tu-litikkuja.

Oy Savo ei voinut jakaa tikkuja ilmaiseksikaan ilman

valmisteveron maksamista, eikä se olisi A-laadun myyn-nin kannalta ollut järkevääkään. Tikuista piti päästäeroon muutoin. Hallmanin mielestä sen saattoi tehdänäyttävästi samalla ulkolaista trustia vastustaen.

Niinpä tikut kuskattiin Untamo -laivalla autiosaarelle jalehdistö kutsuttiin paikalle. Lieskat löivät parin kymme-nen metrin korkeuteen ja savua syntyi enemmän kuin 'ta-vallisessa tulipalossa'. Kalliot paukahtelivat haljetessaanja vesi kiehui Kallavedessä saaren ympärillä.

Hallmanin mukaan se oli miljoonan markan kokko.

Suomen ja Ruotsin välisen taistelun tulitikkujen maa-ilmanmarkkinoista ruotsalaiset voittivat. Mutta vasta1990-luvun lopulla, jolloin Swedish Match osti ja lakkaut-ti Vaajakosken tulitikkutehtaan.

27.6

Turskatti! -hakuteoksen jänis -hakusanan kohdalla parivuotta sitten sadattelin tuon metsiemme nisäkkään intoatyrehdyttää haluni kasvattaa vaahteroita Maaningan kun-nan Onkiveden kylän Nallikalliolla.

Vaahterametsiköstä haaveilun olen lopettanut. Piste jä-niksille.

Sen sijaan haaveilen omenapuutarhasta. Tontilla kas-vaa nyt lähemmäs neljäkymmentä tainta, joista kaikkia eiole vielä suojattu.

Jänikset! Nyt teillä on viimeinen yö kuluttaa jatkuvastikasvavia hampaitanne taimikossa. Huomenna suojaankanaverkolla loputkin.

1.7

Opiskeluaikaisella vuokraisännällä oli pitkä rivi KallePäätalon teoksia. Ne olivat hyllyssä huoneessani.

Useampana vuonna lokakuun viimeisinä päivinä kirja-rivistöstä pisti silmään Höylin miehen syksy. Opintolainaalkoi olla hummattu ja tammikuulle piti rippeillä pärjätäkunnes saisi toisen puolen lainasta nostetuksi.

Niin pahaksi tilanne ei koskaan äitynyt, että olisin kir-jan lukenut.

8.7

Eilen on ollut vihkipapeilla kiirettä. Päivämäärä 07.07.07 ei ehkä aviomiehiltä unohdu niin helposti kuin jokumuu ajankohta, Ylen tv-uutiset tiivistivät päivän suosion.Mattimyöhäsille kerrottiin, että ensi vuoden kalenteristalöytää päivän 08.08.08. Vastaavia päiviä löytyy tulevienvuosien kalentereista aina 2012 saakka.

Jotta ei levitettäisi stereotypioita kerrottakoon, ettämuistan hääpäivämme: 24.02.00. Parisuhteemme toinenosapuoli, siis nais-, ei sitä muista.

Kyse on siitä, kuka päivän on valinnut. Olisi kornia, josunohtaisin itse valitsemani vanhan kalenterin mukaisenkarkauspäivän.

24.2.2000. Päivä vaatinee ehkä selityksen.

Aina vuoteen 1996 karkauspäivä oli ollut 24. helmikuu-ta. Milleniumin myötä käytäntöä uudistettiin ja karkaus-päiväksi nimettiin ‘se ylimääräinen’ 29. helmikuuta.

Tätä en tiennyt hääpäivää sopiessa ja tiedolla knoppailuiski omaan nilkkaan. Siksikin muistan päivän niin hyvin.

Miksi karkauspäivä oli aiemmin helmikuun keskellä?Syy löytyy muinaisista roomalaisista. Kaksi tuhatta vuottasitten vuosi alkoi keväästä, maaliskuun alusta. Helmikuuvuoden viimeisenä sai tyytyä niihin päiviin jotka sille jäi.

Roomalaiset arvostivat konsuli, sotapäällikkö ja diktaat-tori Julius Caesaria niin, että nimesivät heinäkuun (Juli,July) hänen mukaansa. Valtakunnan ensimmäinen kei-sari, Caesarin ottopoika Augustus ei voinut olla adoptoi-jaansa huonompi: elokuu (August) nimettiin keisari Au-gustuksen mukaan.

Ongelma syntyi kuitenkin kuukausien päivistä. Heinä-kuussa oli 31 päivää ja elokuussa vain 30. Vaikka ottoisäolikin antanut nimen keisariudelle, hallitseva keisari eivoinut olla häntä huonompi, lyhyempi. Augustuksen elo-kuussa piti olla päiviä yhtä monta. Vuoden viimeinen,helmikuu, sai antaa vähistä päivistään pois vielä yhden.Siitä rystyssäännön kaksoisnapautus pikkurillin kohdal-la.

Augustuksen jälkeen kalenterillisesta muistamisestaluovuttiin. Vai oletteko kuulleet keisari Septemistä. Keisa-ri Seitsemästä?

Kalenterit ja päivämäärät kuuluvat hitaasti muuttuviinosiin kulttuuriamme ja historiaamme. Kaksi tuhatta vuot-ta sitten ajanlaskua ei aloitettu Kristuksesta, siihen pää-dyttiin vasta 500-luvulla. Mutta muuten kalenteria eituolloin rukattu, siinä olisi ollut ihan liikaa aviomiehillemuistamista ja hääpäivät olisivat saattaneet karista hei-dän mielistään tyystin.

07.07.07 naimisiin menneille Star Trekin ystäville suo-sittelisin Sevenin muotoja muistiapukeinoksi.

10.7

Työväenliikkeen monet tunnusomaiset merkit, bränditja logot on omittu muihin tarkoituksiin. Kaikille lieneetuttu ‘työväen’ presidentti Sauli Niinistö.

Eilen Ylen teksti-tv kertoi, että täystyöllisyyskokeilunPaltamossa työtä välittämään perustetaan virtuaalinentyöväentalo. Ennenhän Paltamon kaltaisilla paikkakun-

nilla työväentaloille kokoontuivat rengit ja piiat, joidenläsnäoloa nuorisoseuroissa karsastettiin.

Nyt Paltamon virtuaaliselle työväentalolle kokoontuvatpaikkansa yhteiskunnassa löytäneiden karsastamat,omaa paikkaansa etsivät.

Käsitteiden omimisessa työväenliikkeen ulkopuolisiintarkoituksiin ei ole kyse siitä, että liike olisi epäonnistu-nut niiden hyödyntämisessä tai tuotteistamisessa. Päin-vastoin.

Kapitalismin perusolemukseen kuuluu, että se sulattaaluontevaksi osaksi itseään kaiken menestyvän, riippumat-ta siitä mikä alkuperäinen tarkoitus on ollut.

Ajatellaanpa vaikka syyskuun 11. päivän iskuja. Jälki-käteen ne vaikuttavat suorastaan Bushin hallinnon ja öl-jyteollisuuden tilaustyöltä, niin hyvin teot ovat sulautu-neet vallitsevaa järjestelmää tukeviksi. Muutoinkin sala-liittoteorioiden suosio kertoo tästä. Monille on suorastaan

järjen vastaista, miten systeemi kykeneekin sulattamaanlähes kaiken osaksi itseään.

Historiallisesti menestyksekkäät ideologiat tapaavat sel-laisia olla.

10.7

Maailmanmuodista ja erityisesti "haute coutersta" sano-taan, että niiden tarkoitus on myydä tuotemerkin haju-vesiä.

Miesten pukeutumisessa on moni asia toisin kuin nais-ten. Sen näkee jo vaatteita myyvistä liikkeistä: naisten jalastenvaateosastot sisustetaan uusiksi vähintään neljäkertaa vuodessa. Miestenosastoja ei. Esimerkiksi Kuopi-on torin laidalla sijaitsevan Carlsonin tavaratalon mies-tenvaateosasto on ollut samalla paikalla niin kauan kuinmuistan, eli vähintään 1970-luvulta. Naistenvaateosastoa

joudun etsimään suuresta, moneen kortteliin levittäyty-neestä tavaratalosta joka kerta, kun vierailen paikassa.

Liike on yksi Kuopion vanhimpia: Carlson aloitti omena-ja naulakauppiaana 1830-luvulla. Omenat ja naulat kuu-luvat edelleen tavaratalon valikoimiin.

Miesten vaatteiden ja partavesien välinen suhde onpäinvastainen kuin naisten vaatteiden ja hajuvesien. Par-tavesituoteperhe on laajentunut alusvaatteisiin.

"Ennen kuin riisuudut alasti, käytä Axe-alusvaatteita"(Before you wear nothing, wear Axe-underwear).

Axe-boksereiden käyttöohjeessa kuvasarjalla kerrotaan,että boksereiden ja deodorantin käyttö yhdessä johtaakahden naisen yhtäaikaiseen halailuun. Pakkauksessa onmyös varoitus, että bokserit saattavat menettää muotonsatai tulla revityiksi.

"...onnenpoika!" (... you lucky boy!)

Pesuohjeissa boksereiden kuvataan olevan muun mu-assa misumagneetti.

Naisten vaatteiden pesuohjeissa en ole nähnyt niidenolevan miesmagneetteja.

14.7

Tänään Suvi Ahola kirjoitti Helsingin Sanomissa, ettäkesä on pienten oivallusten aikaa.

Kesä on oivallusten aikaa. Ei pelkästään pienten, muttakesällä on aikaa rekisteröidä myös tekemänsä talvellavähemmän tärkeiltä tuntuvat.

Kesä ei merkitse kiireettömyyttä, vaan toisenlaista kii-rehtimistä kuin muina vuodenaikoina. Sitä Suvi Aholakäsittääkseni tavoitteli sanomallaan.

Kesä ei ole suurten uutisten aikaa. Toimittajillakin onaikaa syventyä siihen, mikä on jäänyt edellisenä syksynä

mieleen muhimaan. Kesä antaa mahdollisuuden pienilleoivalluksille nousta tietoiseen mieleen.

15.7

Olimme Savonlinnan oopperajuhlilla seuraamassa uut-ta Macbeth produktiota. Esitys ja näyttämöllepano oli lois-telias, kuten Länsi-Savossa kirjoitettiin. Segerstamin joh-tama orkesteri erityisesti.

Filosofi Eerik Lagerspetz on kauniisti määritellyt ennus-tuksia ja jakanut ne muun muassa itsensä kumoaviin jaitsensä toteuttaviin. Edellisistä Lagerspetz kertoo esimer-kiksi Karl Marxin Pääoman ja jälkimmäisistä Shakespea-ren näytelmän Macbethin.

Verdin libretistit Francesco Maria Piave ja Andrea Maffeiovat muun muassa muuttaneet alkuperäistekstin noitienmäärää ja roolia isänmaan asian hyväksi. Yhtenäisen Ita-lian valtion syntyä voisi varmaankin pitää 'itsensä toteut-taneena' ennustuksena. Tai ainakin Verdin Macbeth esittiasian niin.

Macbeth ensiesitettiin Firenzessä 1847. Italian valtio

syntyi 1861 (tosin ei vielä koko Apenniinien niemimaankokoisena) ja sen pääkaupungiksi tuli 1865 Firenze.

19.7

Kaikki kesäiset pieniin asioihin keskittymiset eivät oleoivalluksia. Tänäinen Savon Sanomat raportoi, että asiak-kaat varastavat ravintoloista ruokailuvälineitä. Eräs haas-tateltu ravintolapäällikkö kertoi uusia kahveleita ja snap-silaseja ostettavan varkauksien takia tuhannella eurollavuodessa.

Onneksi ravintoloiden (pääsääntöisesti) ei enää tarvitseolla huolissaan tuhkakuppeja varastelevista asiakkaista.

Mistä mieleen juohtuu: mitä on tehty kaikille savutto-miksi muuttuneiden ravintoloiden tuhkakupeille?

25.7

Tutustuin mikkeliläiseen Suur-Savon museoon. Museo-pedagogisesti museo oli edelleen syntyaikojensa asussa,1900-luvun alkupuolelta. Vanhalla, jo lähes kokonaanväistyneellä museopedagogiikalla oli omat hyvät puolen-sa: se nostaa esineet keskiöön. Nykyisin valtaa saanutmuseopedagogiikkahan pyrkii pikemminkin kertomaaneri historiallisista ilmiöistä esineiden kautta. Tuolloin itseesine jää väistämättä taka-alalle, ja voisi olla vaikka nyky-aikana tehty kopio.

Suur-Savon museon esineistä parhaiten mieleeni jäikolmannen kerroksen kattohirsien päällä ollut kasakka-keihäs. Yleensäkin löydän museoista ja arkistoista kiin-nostavimmat kohteet ja asiakirjat 'sekalaista' osastoilta.Näyttelyluettelo kertoi esineen nimen ja itse esine loput.Keihään kärki oli rautainen kolmion muotoinen ja oli kiin-nitetty molemmin puolin pitkään mustaksi maalattuun

puiseen varteen. Varren puolivälissä oli nahkaremeli japäässä nahkainen kädensija. Päässä oli myös kärkeä pie-nempi piikki. Kokonaisuudessaan kasakkakeihäs toi mie-leen ritarien peitset.

Mutta mitä ihmettä kasakkakeihäs tekee mikkeliläises-sä museossa? Tässä on väistyvän museopedagogiikanheikko kohta, se vaatii asiantuntevat museovirkailijat jaoppaat. Mikkeli oli varuskuntakaupunki ennen Päämajaa-kin. Vuosina 1859-1882 Mikkelissä oli noin sadan kasa-kan koulutusyksikkö, jonne nuoria miehiä tuli ratsusota-oppiin Donin varrelta. Eli olennaisesti Mikkeliin kasak-kakeihäskin liittyi.

Esinettä katsellessa saatoin olla varma, että juuri tuonesineen avulla useampikin nuori on harjoitellut taisteluntaitoja ja saloja.

6.8

Aikoinaan K-ryhmä oli Suomessa suurin ja kauneinkaupparyhmä. Yksityisyrittäjien vetämiä kauppoja oli "jo-ka toisen" talon kivijalassa. Kannattavan kaupan asiakas-kunnaksi laskettiin riittävän 50 kotitaloutta.

Sittemmin asiat ovat muuttuneet. K ei ole enää suurin,vaan S. Kaupan asiakkaalle henkilökohtaisemman kon-taktin kauppaan luo osuuskunnan jäsenyys (asiakas-omistajuus), koska tavallinen asiakas ei enää kykene tu-tustumaan K-kauppansa omistajaan.

Lamasta lähtien Kesko on suunnannut mainostustaanenemmän kauppojaan hoitaviin yksityisyrittäjiin kuin ku-luttajiin. Mainonta on löytänyt kohteensa, ei kuluttajia.

Osuuskaupan myymälänhoitaja voi lähteä lomalle ja pa-lata siltä levännein mielin. Yksityisyrittäjä ei voi irrottau-tua työstään samalla tavalla. Hänen pinnansa kiristyy ja

ilmapiiri kiristyy. Kunnes napsahtaa, kuten eräänä kesäi-senä elokuun perjantaipäivänä Kangasalla.

15.8

Oulun Toppilansaaren asukasyhdistys on vedonnut, et-tä alueella oleva Finnsementti Oy:n sementtiasema suo-jeltaisiin. Sementtiasema on syntynyt vaiheittain 1960–luvulta alkaen ja on ajalleen tyypillista teollisuusraken-tamista. Maisemallisesti erityisesti aseman kuljetin koros-taa alueella olevaa satamaa ja sen muuttumista asuin-alueeksi. Voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusra-kennusten tilalle on suunniteltu kaksi kahdeksankerrok-sista tornitaloa, sementtisiilon korvaavia 'asumissiiloja'.

Kaupunkikuva kieltämättä menettää jotakin, jos se-menttisiilo ja kuljetin puretaan pois. Mutta sementtiase-man rakennussuojelukaan ei ole oikea ratkaisu.

Keskeistä sementtiasemassa on, että se muistuttaa alu-een rakentumisen olevan kesken. Teollisuusrakennuksetasuntoalueella antavat mielikuvitukselle tilaa lentää: mi-tähän tuohon tilalle tulee, mitä minä toivoisin tuolle pai-kalle seuraavaksi tulevan?

Jos rakennukset puretaan, poistuu mielikuvitukseltatila. Jos rakennukset suojellaan, myös silloin mielikuvi-tukselta poistuu tila.

Nauttikaamme siis vallitsevasta mielikuvituksen lennonmahdollistavasta välitilasta niin kauan kuin se on mah-dollista.