– – SUOMEN EKONOMILIITTO –SUOMEN EKONOMILIITTO –

– – FINLANDS EKONOMFÖRBUND –FINLANDS EKONOMFÖRBUND –

Työelämän joustot ja palkitseminen

9.9.2014 LS

Joustava työ

Seuranta luo joustavuutta

• Suomalainen työaika on Euroopan joustavin• Joustavuutta haluavat kaikki• Hyödyt kiistattomia• Välineitä on, osataanko ja uskalletaanko niitä

käyttää?• Seuranta välttämätöntä

3

” Mulla on klo 14.00 kampaaja”

Kuormittavuus• Työturvallisuuslain muutos 2013• Työajat vaikuttavat työkykyyn ja työhyvinvointiin

siten tuottavuuteen• Työaikojen aiheuttavat haitta- ja vaaratekijät

työnantajan on työturvallisuuslain perusteella selvitettävä ja arvioitava etukäteen

• Psykososiaaliset kuormitustekijät• Matkatyön kuormittavuus

5

Kuormittuminen, mittaaminen ja seuranta

• Kehityskeskustelut• Työhyvinvointikyselyt• Työaikojen vaarojen arviointi– Tulosten analysointi– Toimenpiteet ja seuranta

• Kaikkien sitouduttava muutoksiin

Riittävä palautuminen• Ajasta ja paikasta riippumaton työnteko on hyvä

renki, mutta huono isäntä• Matkustaminen vaatii palautumista• Palautuminen keskeistä työhyvinvoinnin

ylläpidossa• Palautumisen vaikeudet lisäävät työuupumuksen

ydinoireita• Psykologinen irrottautuminen

7

8

Palautuminen

Päivittäinen lepoaika• Päivittäinen lepoaika on

työpäivän kuluessa annettava säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika työajan ylittäessä 6 tuntia

• Voidaan sopia lyhyemmästä, vähintään kuitenkin puoli tuntia

• Jos tt voi esteettömästi poistua työpaikalta, lepoaikaa ei lueta työaikaan

• Oltava tosiasiallinen mahdollisuus poistua

• Ei voida sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun

Vuorokausilepo• Annettava jokaisen

työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana

• Vähimmäispituus pääsääntöisesti 11 tuntia

• Vähintään kuitenkin 7 tuntia• Jaksotyössä

vähimmäispituus 9 tuntia

Palautuminen: Viikoittainen vapaa-aika

• Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan

• Mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen• Korvataan lyhentämällä säännöllistä työaikaa yhtä

pitkältä ajalta kuin ei ole saanut vapaata• Tt:n suostumuksella voidaan korvata rahassa ylityön

perusosaa vastaavalla määrällä

9

Työaika

Työaikalaki valtaosaltaan pakottava

Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopimalla pätevästi heikentää työntekijän asemaa

Lain soveltamatta jättämisestä ei voida pätevästi sopia

Työaikalakia sovelletaan kaikkeen työsuhteessa tehtyyn työhön

Laissa erikseen todettu tilanteet jolloin työ jää lain soveltamisen

ulkopuolelle työn sisällön tai työntekijän aseman johdosta:

Työ, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on

pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamisena.

Työ, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa

työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä.

10

Säännöllinen työaika

Sovitaan työsopimuksella

Enintään 8 h/vrk ja 40 h/vko

Ylemmillä toimihenkilöillä tyypillisesti sovittu työsopimuksella 7,5 h/vrk ja 37,5 h/vko

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta

Säännöllisen työajan (8 h/vrk ja 40 h/vko) ylittäminen korvataan erikseen

Ylityö edellyttää työnantajan lupaa tai määräystä

Työntekijän tapauskohtainen ylityösuostumus

Työntekijä ei voi työsopimuksella pätevästi sitoutua tekemään kaikkea

työnantajan esittämään ylityöt

11

Liukuva työaika: Sopimuksen minimisisältö

Kiinteä työaika, jolloin oltava työpaikalla

Työajan vuorokautinen liukumaraja, enintään -/+ 3h

Lepoaikojen sijoittaminen

Säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä

Saldokertymät enintään +/- 40 h

Työntekijä määrää sovituissa rajoissa työnsä päivittäisen alkamis-ja

päättymisajankohdan

Järjestelmä korostaa työntekijän omaa valinnanvapautta

Käytännössä edellyttää ajantarkkailulaitteiden käyttöä työajan valvonnassa

12

Ylityön korvaaminen

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yli lakisääteisen vuorokautisen

säännöllisen enimmäistyöajan.

Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yli lakisääteisen viikoittaisen

säännöllisen enimmäistyöajan

Viikoittaista ylityötä laskettaessa ei oteta huomioon vuorokautisia ylitöitä.

Korotettu palkka tai vastaava vapaa

Vuorokautinen ylityö 50 %:lla korotettu palkka

Vuorokautinen ylityö 2 h:n jälkeen 100%:lla korotettu palkka

Viikoittainen ylityö 50%:lla korotettu palkka

13

Ylityö

Ylityö liukuvassa työajassa (TN 1393 – 04)

”Työaikalaissa ei ole erityistä säännöstä ylityön määräytymisestä liukuvassa työajassa”

Liukuvassakin työajassa ylityötä on siten työnantajan aloitteesta säännöllisen

enimmäistyöajan (8/40 h) lisäksi tehty työ

Kiinteä ylityökorvaus (TN 1423-07)

Euromääräinen korvaus

Työtehtäviensä puolesta työnantajaorganisaation muiden jäsenten asemaa, tehtäviä tai

työehtoja koskevaa ohjaus- tai päätäntävaltaa

Ei ole työaikalain tarkoittamaa sopimisoikeutta (mm. HSEQ-päällikkö, controller,

tuoteturvallisuuspäällikkö, projektipäällikkö, logistikko ja suunnitteluinsinööri)

14

Etätyö

Etätyölle on ominaista, että työntekijä voi itse päättää

työn alkamis- ja päättämisajankohdan

Työnantaja ei yleensä valvo työajan käyttöä – intressinä

työn valmistuminen ja tulokset

Tällöin riskinä kuitenkin työmäärän liiallinen kasvu, työ- ja vapaa-ajan

sekoittuminen; voikin olla oire huonosta työn organisoinnista ja liian pienistä

henkilöstöresursseista

Etätyön ehdoista sovittava

Etätyö ja työturvallisuus

15

Joustavuutta vapailla

• Perhevapaat• Opintovapaa• Vuorotteluvapaa!!• Omaishoitovapaa• Osa-aikaisuus• Säästövapaat• Osa-aikaeläke

16

Työaikapankki

• Vapaaehtoinen järjestely, jossa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata

• Tarkoituksena edistää yritysten ja työntekijöiden tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön yksilöllisten työaikatarpeiden huomioonottamista sekä lisätä työhyvinvointia ja työssä viihtymistä

• Palkkaturvalaki, työttömyysturvalaki

17

Työaikapankkisopimus

• Ketkä kuuluvat sopimukseen piiriin• Säästettävät erät ja niiden siirtäminen ta-pankkiin• Työaikapankin enimmäismäärät ja mahdolliset

aikamäärät• Vapaiden pitäminen ja niiltä maksettava ansio• Vapaiden luonne ja niiden yhteensovittaminen muitten

poissaoloperusteiden kanssa• Järjestelmän muuttaminen ja lakkauttaminen

18

Työaikakirjanpito

• Työaikakirjanpitoa koskevat määräykset ovat pakottavaa oikeutta eikä niitä voi jättää noudattamalla edes toimihenkilön kanssa näin sopimalla

• Kirjattava kaikki tehdyt työtunnit, ylityötunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin

• Työntekijällä oikeus saada kirjallinen selvitys omista merkinnöistä• Luottamusvaltuutetun, yhteyshenkilön, luottamusmiehen oikeus

tarkistaa

19

20

Harmaan ylityön aiheuttamattaloudelliset menetykset

Ikä 30 45

Kuukausipalkka 4500 5 500

Omalla ajalla tehty työ/vko

3 3

Eläköitymisikä 65 65

Bruttoansionmenetys lopputyöuralla

200 000 € 140 000 €

Vaikutus eläkkeeseen 240 €/kk 200 €/kk

One size fits all?

• Joustavat työaikajärjestelyt parantavat työtyytyväisyyttä ja henkilöstön lojaalisuutta

• Parantavat tuottavuutta ja työn tuloksellisuutta• Erilaiset työt, erilaiset toteutukset• Luottamus ja vastavuoroisuus• Työaikamallien kustannukset

21

Maailma, Maailma, jossa palkkoja jossa palkkoja ei vedetä ei vedetä hatustahatusta..

Jos teen työni hyvin…

Mitä toivoisin tapahtuvan

Saan palkankorotuksen tai palkkion

Saan isomman työpöydän

Saan lisää töitä

Saan kiitosta työtovereiltani

Saan tunnustusta pomoltani

Saan kiitosta asiakkailtamme

✔

✔

Mitä tapahtuu

Saan palkankorotuksen

Saan isomman työpöydän

Saan lisää töitä

Saan kiitosta työtovereiltani

Saan tunnustusta pomoltani

Tunnen itseni tyytyväiseksi

✔

✔

Kokonaiskompensaatioaatio

Aloitepalkkiot

Edut

Tulospalkka

Peruspalkka

Mahdollisuus kehittyä, koulutus,

työn sisältö

Arvostus,palaute työstä

+/-

Mahdollisuus vaikuttaa,

osallistuminen

Työsuhteen pysyvyys, työajan

järjestelyt

Erikoispalkkiot

(Lähde: Palkitsemisen tutkimusohjelma, Aalto -yliopisto, Vartiainen, Hakonen, Hulkko)

25

Palkka koostuu osista

Tulososa

Henkilökohtainen osa

yrityskohtainen järjestelmä, josta yritys päättää

osaaminen, vuorovaikutus ja yhteistyö, itsenäisyys ja harkinta, työn laatu, tuloksellisuus ja tavoitteellisuus, johtaminen, muu sovittu peruste

vaativuudeltaan samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa

vaativuusluokittelun avulla määritellään tehtäväkohtaisen palkan osuus – vähimmäispalkka

Työn vaativuusosa

Mistä palkka muodostuu?

Peruspalkka

Palkankorotukset

Yleiskorotus

Meriitit

Ylityöt

Matka-aika

Tulospalkkaus

Luontoisedut ja verovapaat henkilökuntaedut

26

Rahapalkan lisäksiLuontoisedut• Asuntoetu• Ravintoetu• Autoetu• Puhelinetu• Työsuhdematkalippu

Verovapaat henkilökuntaedut

• Terveydenhuolto• Virkistystoiminta• Henkilökunta-alennus• Tietoliikenneyhteys • Merkkipäivälahjat tms.

Huom! Ylityöt ja matkustus

- Joustavat työajat- Vaikutusmahdollisuudet- Osaamisen kehittäminen

Palkkaus on aina kokonaisuusUseat tekijät vaikuttavat:•Työtehtävään liittyvät tekijät, kuten tehtävän edellyttämä osaaminen (tieto-taito), vastuut (myynti), linjajohto, tulosyksikkö, esimiesvastuu, vaadittu vuorovaikutus (sisäiset, ulkoiset yhteydet, asiakkuudet, kansainvälisyys), työkokemusvuodet.•Henkilökohtaiset ominaisuudet, esimerkiksi vastuullisuus, osaaminen, yhteistyötaito, vuorovaikutus ja siinä onnistuminen sekä työn laatu.•Organisaatioon liittyviä tekijöitä kuten kansainvälisyys, henkilöstömäärä, organisaatiorakenne ja palkkapolitiikka, toimiala.

Palkkaneuvottelut ja –ratkaisut eri tasoilla

Keskusjärjestötaso

Työllisyys-ja kasvusopimus

Liittotaso

Työehto/virkaehtosopimukset (yleis/normaalisitovat)

Palkkapöytäkirjat

Yritystaso

paikallinen sopiminen

yrityskohtaiset palkkausjärjestelmät ja työaikajärjestelyt, yksilöllisesti

kohdennetut korotukset

Yksilötaso

kehityskeskustelut, palkkakeskustelut

29

Palkkapolitiikka

Palkkapolitiikka määrittelee organisaation periaatteet, joihin

palkkaus perustuu. Se kertoo, millä tavalla työntekijä voi

vaikuttaa palkkakehitykseensä, ohjaa esimiehiä palkkaukseen

liittyvissä ratkaisuissa ja määrittelee palkkauksen hoitoon

liittyvät vastuut.

Palkkapolitiikan määrittelee yrityksen johto. Onnistunut palkkapolitiikka ja hyvin suunniteltu palkitsemisen

kokonaisuus:

• kannustaa henkilöstöä keskeisten tavoitteiden saavuttamiseen

• ohjaa muutosta

• aikaansaa tyytyväisyyttä

30

Palkitsemisen toimimattomuuden lähteitä

Yhteys strategiaan puuttuu tai ontuu

Irrallisuus muista johtamisjärjestelmistä

Johdon tuen puute

Puutteet lähtötilanteen selvittämisessä

Vanhasta luopumisen vaikeus

Erilaiset puutteet ja vääristymät kommunikaatiossa

Monimutkaisuuteen sortuminen

”Best practices -kopiointi”

Palkitsemiskäsityksen kapeus

Puutteellinen resursointi

Epäonnistumiset järjestelmien käytössä

31

Mitä tapahtuu, jos ”ei ole palkitsemista”?

Syntyy epävirallisia palkitsemisjärjestelmiä

Hierarkia ja henkilöstöryhmien väliset erot korostuvat

Jää enemmän tilaa erilaisille suosikkijärjestelmille,

kiusaamiselle,

vapaamatkustamiselle

Hyvät työntekijät saattavat hakeutua muualle töihin

Palkkausjärjestelmät ohjaavat helposti väärään suuntaan

On vaikea kehittää toimintaa ja puuttua ei -toivottuun

toimintaan

32

33

Kannustava palkkaus

Palkitsemisjärjestelmä osa johtamisjärjestelmää

Joustavuus, tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus välttämättömiä

Johdonmukainen palkkapolitiikka

Palkkaporrastukset kunnossa

Samanpalkkaisuus-periaate: samasta työstä ja samasta

pätevyydestä sama palkka

Työn vaativuuden periaate eli vaativammasta työstä enemmän

palkkaa kuin vähemmän vaativasta työstä.

Pätevyyden periaate eli henkilön parempi pätevyys antaa

enemmän palkkaa kuin vähäisempi pätevyys.

34

Palkkausjärjestelmät

Kannustava ja oikeudenmukainen palkkausjärjestelmä huomioi kolme

palkan perusosaa:

tehtävän vaativuuden

henkilökohtaisen ammattitaidon

työn tuloksellisuuden

IPE

HAY

Palkkavaaka

TES:ien palkkausjärjestelmät

35

Tulospalkkio

Ekonomeista 67 % on tulospalkkaus yksityisellä sektorilla

Täydentää peruspalkkausta, sidottu suoritukseen, organisaatiokohtainen

Tulos- ja voittopalkkiot, synteettiset optiot, voitonjakoerät sekä erilaiset

osakepohjaiset järjestelmät

Parhaimmillaan:

Palkitseminen on selkeää

Palkitsemisen elementtejä on riittävästi

Palkitseminen on kestävää

Tärkeää ymmärtää mihin sitoutuu

36

Palkitsemisen kehittäminen

Palkitsemisen kehittämishankkeet voivat kohdistua joko

kokonaan uuden palkitsemistavan tai –järjestelmän suunnitteluun tai

käytössä olevien palkitsemistapojen kehittämiseen.

Olennaista palkitsemisen kehittämisessä on:

eri henkilöstöryhmien tarpeita kuunnellaan ja kunnioitetaan

toimitaan johdonmukaisesti

esimiehiä perehdytetään

kehittäminen on avointa ja tiedonkulusta huolehditaan

palkitsemisjärjestelmän toimivuutta arvioidaan säännöllisesti

37

Ihmiset johtajan tärkein väline

Hyvä johtaminen on työpaikan yhteistoiminnan ja sen edellytysten

johtamista

Esimiehen tärkein tehtävä on varmistaa, että työn organisointi ja

työn tekemisen edellytykset ovat kunnossa.

Esimiehen tehtävänä on luoda alaisilleen onnistumisen edellytykset kirkastamalla

oman tiimin työn tarkoitus ja työtehtävien välinen yhteys koko yrityksen

tavoitteisiin

Esimiehen velvollisuuksiin kuuluu huolehtia välineistä työnjaosta ja yhteisistä

pelisäännöistä.

Oman esimerkin vaikutus

Tosiasioiden tietäminen ja tunnustaminen

38

– – SUOMEN EKONOMILIITTO –SUOMEN EKONOMILIITTO –

– – FINLANDS EKONOMFÖRBUND –FINLANDS EKONOMFÖRBUND –

Työelämän laadusta huolehtiminen on osa vastuullista ja järkevää

yritystoimintaa ja kestävää johtajuutta.Kiitos!