KIELI- JA

KULTTUURITIETOISEN

VARHAISKASVATUKSEN

KÄSIKIRJA 3.5.2018

2

Sisällysluettelo 1 ESIPUHE................................................................................................................................................ 3

2 KIELI- JA KULTTUURITIETOISEN VARHAISKASVATUKSEN JOHTAMINEN JA TOTEUTTAMINEN …………… 4

3 HUOLTAJIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ ............................................................................................

3.1 Varhaiskasvatuksen aloittaminen ..................................................................................................... 6

3.2 Yhteistyö huoltajien kanssa .............................................................................................................. 8

3.3 Kieli- ja kulttuuritietoisuus hyvinvointityössä................................................................................... 9

4 KIELI- JA KULTTUURITIETOINEN VARHAISKASVATUS .......................................................................... 10

4.1 Äidinkielen merkitys ja tukeminen ................................................................................................. 14

4.2 Suomi toisena kielenä (S2) -opetus ................................................................................................ 19

4.3 Kieli- ja kulttuuritietoinen oppimisympäristö ................................................................................. 25

4.4 Katsomukset osana kieli- ja kulttuuritietoista varhaiskasvatusta .................................................. 26

4.5 Kieli- ja kulttuuritietoinen esiopetus .............................................................................................. 28

4.6 Perusopetukseen valmistava opetus 6-vuotiaille ........................................................................... 29

4.7 Siirtymävaihe esiopetuksesta kouluun ........................................................................................... 32

5 TÄRKEITÄ KÄYTÄNTÖJÄ ..........................................................................................................................

5.1 Oleskelulupa ................................................................................................................................... 33

5.2 Tulkin käyttö ................................................................................................................................... 34

5.3 Korvausten hakeminen, kun pakolaisstauksella olevalle lapselle on myönnetty kehityksen ja

oppimisen tukea ........................................................................................................................................ 34

6 ERITYISTILANTEITA ............................................................................................................................. 35

6.1 Vantaalle muuttavan lapsen sijoittaminen varhaiskasvatukseen, esiopetukseen tai valmistavaan

opetukseen………………………………………………………………………………………………………………………………………..…36

6.2. Ympärileikkaus ............................................................................................................................... 36

6.3 Kunniaväkivalta .............................................................................................................................. 37

6.4 Lapsen sieppaus ja lapsikaappaus .................................................................................................. 37

6.5 Lapsen vieminen sota-alueelle ....................................................................................................... 37

7 HYÖDYLLISTÄ MATERIAALIA JA LÄHTEET ............................................................................................ 38

7.1 Lisätietoa lukuun Kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen johtaminen ............................... 38

7.2 Lisätietoa lukuun Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö .................................................................. 38

7.3 Lisätietoa lukuun Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus, esi- ja valmistava opetus .............. 40

7.4 Lisätietoa lukuun Tärkeitä käytäntöjä ............................................................................................ 42

7.5 Lisätietoa lukuun Erityistilanteita ................................................................................................... 43

7.6 Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta .................................................................................................... 44

7.7 Tulostettavat liitteet ............................................................................................................ 45

3

1 ESIPUHE Vantaan kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen käsikirja on tarkoitettu varhaiskasvatuksen kasvattajien ja päiväkodin johtajien työvälineeksi. Vantaan kieli- ja kulttuuritietoiseen varhaiskasvatukseen sisältyy 0-6 -vuotiaiden varhaiskasvatus ja esiopetus sekä 6-vuotiaiden perusopetukseen valmistava opetus. Varhaiskasvatuksen johtoryhmä asetti 18.9.2014 työryhmän kokoamaan käsikirjaa. Tavoitteena oli koota yhteen vantaalaiset kieli- ja kulttuuritietoiseen varhaiskasvatukseen liittyvät materiaalit, toimintaohjeet ja lomakkeet. Käsikirjan kokoaminen on syntynyt vuoropuhelussa, jossa ovat olleet mukana varhaiskasvatuksen johtoryhmä, tulosyksiköiden laajennetut johtoryhmät sekä käsikirjan koonnut työryhmä. Kieli- ja kulttuuritietoisella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan moninaisuutta, jossa kielet, kulttuurit, uskonnot ja katsomukset nivoutuvat osaksi varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. Työntekijöiden avoin ja myönteinen suhtautuminen perheiden eri kieliin ja kulttuureihin sekä uskontoihin ja katsomuksiin on perusta lasten kasvulle ja oppimiselle sekä hyvälle yh-teistyölle vanhempien kanssa. Työryhmä on hyödyntänyt käsikirjan kokoamisessa Vantaan kieli- ja kulttuuritietoisen var-haiskasvatuksen toimintaohjeistuksia, Pääkaupunkiseudun Moniku -hanke materiaalia (2007), Mucca -hanke materiaalia (2009) ja Osallisena Suomessa -hanke materiaalia (2011-2013). Käsikirja on päivitetty 3.5.2018 varhaiskasvatuslain (2015), esiopetuksen (2014) ja perusope-tukseen valmistavan opetuksen (2016) sekä varhaiskasvatussuunnitelman (2016) perustei-den ja kuntatasoisten suunnitelmien mukaisesti. Käsikirjan rakenne:

- Kustakin aiheesta on kirjoitettu keskeiset asiat. Lisätietoa aiheesta saa tekstissä ole-vien linkkien kautta (sininen väri tekstissä).

- Avaimeen vievät polut on kirjoitettu kursiivilla.

- Kunkin teeman loppuun on koottu kysymyksiä (harmaa taustaväri). Kysymysten ta-voitteena on virittää keskustelua toimintayksiköissä.

- Lukujen lopussa on tiivistelmät, joissa on lueteltu keskeiset asiat.

- Käsikirjan loppuun on kerätty hyödyllistä lisämateriaalia ja lähteitä lukijalle.

- Käsikirja toimii parhaiten sähköisenä materiaalina Avaimessa.

- Käsikirjan lopussa olevat liitteet on tarkoitettu tulostettavaksi. Työryhmä toivottaa antoisia hetkiä työskentelyssä kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasva-tuksen ja sen kehittämisen parissa: Raija Mannermaa, kieli- ja kulttuurikoordinaattori Tuija Ruonala, kieli- ja kulttuurikoordinaattori Nina Thurin, kieli- ja kulttuurikoordinaattori Kirsimarja Monto-Puusti, päiväkodinjohtaja Maisa Tammi, päiväkodinjohtaja Anu Avelin-Rahtu, lastentarhanopettaja Silja Lamminmäki-Vartia, lastentarhanopettaja

4

Tarja Lillrank, konsultoiva erityislastentarhanopettaja Ulla Packalén, varhaiskasvatuksen asiantuntija Katjamaria Halme varhaiskasvatuksen asiantuntija Mikael Kokljuschkin, varhaiskasvatuspäällikkö

2 KIELI- JA KULTTUURITIETOISEN VARHAISKASVATUKSEN JOHTAMINEN JA TOTEUTTAMINEN

Vantaan kieli- ja kulttuuritietoista varhaiskasvatusta johtaa tulosalueen johtaja yhdessä var-

haiskasvatuspäälliköiden kanssa. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisestä ja

arvioinnista vastaa yksikkötasolla päiväkodin johtaja ja tiimitasolla lastentarhanopettaja.

Kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen vastuualueet on kuvattu Kieli- ja kulttuuritie-

toisen varhaiskasvatuksen vuosikellossa kaksi- ja monikielisille lapsille (liite 1).

Liite 1

5

Päiväkodin johtajalla on tärkeä rooli yksikkönsä kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuk-

sen toteutumisessa. Hän johtaa toimintayksikkönsä kieli- ja kulttuuritietoista varhaiskasva-

tusta, esiopetusta ja valmistavaa opetusta sekä tukee työyhteisön kehittymistä oppivaksi yh-

teisöksi, jossa osaamista kehitetään ja jaetaan. Päiväkodin johtaja huolehtii siitä, että hänen

yksikössään on toimivat rakenteet käydä ammatillista ja pedagogista keskustelua. Toiminta-

kulttuurin kehittymisen kannalta on tärkeää, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevista

asenteista keskustellaan työyhteisössä. Päiväkodin johtaja rohkaisee työyhteisöä kehittä-

mään ja innovoimaan yhteistä toimintakulttuuria säännöllisesti. Hän on vastuussa siitä, että

varhaiskasvatus on kieli- ja kulttuuritietoista ja että kulttuurinen moninaisuus huomioidaan.

Hän vastaa myös suomi toisena kielenä opetuksen toteutumisesta, dokumentoinnista ja ar-

vioinnista omassa yksikössään.

Päiväkodin johtaja pyrkii huomioimaan lapsen suomen kielen oppimisen mahdollistumisen

palveluohjauksessa. Valintakokouksissa pyritään varmistamaan alueellinen tasapaino lasten

sijoittelussa. Päiväkodin johtajan vastuulla on yksikkönsä ryhmien tasapuolinen muodosta-

minen. Toimintayksikön johtoryhmä vastaa yhdessä päiväkodin johtajan kanssa siitä, että

lapsiryhmät muodostetaan pedagogisin ja toiminnallisin perustein.

Lastentarhanopettaja vastaa S2-opetuksen ja valmistavan opetuksen käytännön toteutuk-sesta, suunnitelmien, arvioinnin ja dokumentoinnin toteuttamisesta sekä huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Koko henkilökunta osallistuu kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskas-vatuksen toteuttamiseen. Tavoitteena on kieli- ja kulttuuritietoisen oppimisympäristön luo-minen. Kaksi- ja monikielisille lapsille annetaan suomi toisena kielenä (S2) -opetusta ja tue-taan heidän identiteetin rakentumista. Opetus edellyttää yhteistyötä kaikkien kasvattajien kesken. Henkilöstön kieli- ja kulttuuritietoisuutta ja S2-osaamista vahvistetaan koulutuksilla, hyvien käytäntöjen jakamisella ja toisilta oppimisella vertaiskäyntien avulla. Päiväkodin johtaja huo-lehtii yksikkönsä henkilökunnan ajantasaisesta kouluttautumisesta ja resurssien varmistami-sesta. Lähteistä (7.1) löydät ohjeita rekrytointiin. Vantaalla toimii kieli- ja kulttuurikoordinaattoreita, jotka työskentelevät kiinteässä yhteis-työssä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Kieli- ja kulttuurikoordinaattorit konsultoivat ja ohjaavat henkilökuntaa kaksi- ja monikielisten lasten asioissa sekä vahvistavat henkilö-kunnan jo olemassa olevaa kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen osaamista. He opastavat valmistavan opetuksen toteuttamisessa sekä tekevät yhteistyötä perusopetuksen aluekoordinaattoreiden kanssa.

6

Kuvio 1. Johtamista kielitietoisuuteen. OPH. KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI:

Miten huomioitte kieli- ja kulttuuritietoisen palveluohjauksen?

Millaisia rakenteita yksikössänne on kieli- ja kulttuuritietoisen toimintakulttuurin to-teuttamiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen?

Minkälainen on toimintayksikkönne kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen osaamisen kehittämisen ja koulutuksen tarve?

Mitkä ovat toimintayksikkönne hyvät käytännöt?

3 HUOLTAJIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ

3.1 VARHAISKASVATUKSEN ALOITTAMINEN Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan huoltajien kanssa tehtä-vällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksessa. Vantaan varhaiskasvatussuunni-telman mukaan varhaiskasvatuksen ja kodin välisessä yhteistyössä huomioidaan perheen kieli- ja kulttuuritausta. Erityistä huomiota kiinnitetään eri kieli- ja kulttuuritaustaisten per-heiden kohtaamiseen sekä lasten sensitiiviseen vastaanottamiseen ja tukemiseen ryhmän jäsenenä. Lisäksi tuetaan lapsen monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin rakentumista sekä mahdollistetaan luottamuksellinen ja kunnioittava yhteistyö huoltajien kanssa. Toimivan yhteistyön luominen alkaa ensimmäisestä kohtaamisesta. Huoltajien ja varhaiskas-vatuksen työntekijän kesken järjestään keskustelu ennen kuin lapsi aloittaa varhaiskasvatuk-sessa, esiopetuksessa tai valmistavassa opetuksessa. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa aloituksen käytännöt on määritelty yhteiseksi toimintamalliksi (Sivistystoimi-Varhaiskasva-tus-Aloittaminen). Varhaiskasvatuksen ja kodin välisessä yhteistyössä huomioidaan perheen

7

kieli- ja kulttuuritausta. Tarvittaessa tilataan paikalle tulkki. Ulkomailta Suomeen muutta-neelta selvitetään oleskeluluvan lupatyyppi heti varhaiskasvatuksen aloitusvaiheessa. Tieto lupatyypistä saadaan ensisijaisesti perheeltä itseltään. Varhaiskasvatuksessa aloittavan perheen kanssa täytetään keskustellen kaksi- ja monikieli-sille perheille suunniteltu Alkukeskustelu -lomake (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus). Alkukeskustelun tarkoituksena on saada tietoa lapsen aiemmasta elämästä ja oman äidinkielen/-kielien kehittymisestä sekä perheen varhaiskasva-tukseen liittyvistä odotuksista ja toiveista. Keskustelussa käydään myös läpi kaikille uusille perheille tarkoitettu Lapsi kotioloissa -lomake (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Varhaiskasva-tussuunnitelmat), jonka huoltajat voivat täyttää ennakolta. Lomake löytyy suomen, venäjän, viron, somalin, englannin ja ruotsin kielillä. Huoltajien kanssa on tärkeää keskustella suomalaisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen ta-voitteista, sisällöistä ja menetelmistä. Keskustelun tukena käytetään joko Päivähoito tutuksi perheille tai Kuvaopas vanhemmille-varhaiskasvatuksen aloittaminen -opasta. Lapsen ja huoltajan lapsiryhmään tutustumiseen varataan riittävästi aikaa lapsen ikä ja temperamentti huomioiden. Huoltajien toivotaan olevan mukana ensimmäisten päivien tai viikkojen aikana. Vantaalle ulkomailta tai muualta Suomesta muuttaneilla henkilöillä on mahdollisuus päästä alkukartoitukseen, jossa annetaan tietoa suomen tai ruotsin kielen opiskelusta, työllistymi-sestä, kouluttautumisesta ja palveluista Vantaalla. Varhaiskasvatuksen työntekijä voi ohjata huoltajia ottamaan yhteyttä alkukartoituksia tekevään tahoon tai huoltajien luvalla lähettää heidän yhteystietonsa ja tiedon äidinkielestä osoitteeseen alkukartoitus@vantaa.fi. Tietoa huoltajille pääkaupunkiseudun palveluista useilla eri kielillä löytyy www.infopankki.fi sivustolta. Sinne on koottu tietoa asumisesta, työllistymisestä, suomen ja ruotsin kielen opiskelumahdollisuuksista, koulutuksesta, terveydestä, lupa-asioista, sosiaalipalveluista, krii-sitilanteista, kulttuuripalveluista ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttaminen- sivusto on suunnattu kotouttamisen ja vastaan-oton toimijoille. Kotouttaminen-osiosta löytyy kotouttamislain käsikirja. Pakolaisten vas-taanotto-osioon on koottu vastaanoton periaatteita ja käytäntöjä. Lastensuojelu.info sivusto on suunnattu erityisesti maahanmuuttajavanhemmille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Se on verkkopalvelu, joka esittelee suomalaista lastensuojelua useilla eri kielillä (suomi, selkosuomi, ruotsi, englanti, venäjä, somali, ranska, arabia, farsi, kurdi). Suomalaista lastensuojelua esittelevä sivusto on kuunneltavissa myös äänitiedostoina. Väestöliiton monikulttuurinen osaamiskeskus antaa neuvontaa, konsultoi, kouluttaa ja tuot-taa käytännön materiaaleja sekä maahan muuttaneille että eri alojen ammattilaisille. Väes-töliiton sivuilta löytyy selkosuomen-, arabian-, albanian-, burman- (myanmar), englannin-, kurdin- (sorani), somalin- ja venäjänkielisiä lastenkasvatusvihkosia. Näistä vanhemmat saa-vat neuvoja, miten esimerkiksi tulisi suhtautua lapsen käyttäytymiseen liittyviin pulmiin ja kuinka voisi tukea lapsia koulunkäynnissä Suomessa. Familia ry on kulttuurienvälisen toiminnan edelläkävijä ja kahden kulttuurin perheiden asi-antuntija. Familia on tukenut Suomessa syntyneiden ja maahan muuttaneiden suomalaisten

8

kaksisuuntaista kotoutumista vuodesta 1988, ja on erityisesti kahden kulttuurin suomalais-ten edunvalvoja. DUO kahden kulttuurin perheille -projekti on tuottanut Rakkautta ja van-hemmuutta kahden kulttuurin perheessä ja Äidinkielenä kaksikielisyys - Kahden kulttuurin perheiden näkökulmaa kaksikielisyyteen -oppaat. Myös kahden kulttuurin perheitä työssään kohtaavat ammattilaiset voivat hyödyntää oppaita. Vantaan sivistystoimen Tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä -opas on tarkoitettu ko-din ja varhaiskasvatuksen / koulun välisen yhteistyön ja vanhemmuuden tukemiseen. Opas löytyy myös englannin, venäjän, albanian ja kurdin kielillä. KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI:

Mitkä ovat toimintayksikkönne hyvät käytännöt varhaiskasvatuksen aloituksessa?

3.2 YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA Varhaiskasvatuksen ja huoltajien välisessä yhteistyössä huomioidaan perheen kieli- ja kult-tuuritausta sekä kokemukset lähtömaasta. Huoltajien kanssa käytävissä keskusteluissa ja vanhempainilloissa käytetään tarvittaessa tulkkeja. Yhteistyö huoltajien kanssa on onnistu-neen oppimispolun perusta. Opetushallituksen julkaisema opas Monikulttuurinen kodin ja koulun yhteistyö korostaa huoltajien antaman tuen merkitystä lapsen kehitykselle ja koulun-käynnille. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelussa ja esiopetuksen tai valmistavan opetuksen oppimissuunnitelmakeskustelussa korostetaan äidinkielen merkitystä, kehittymistä ja tuke-mista. Lapsen monikielisyyden suunnitelmaan kirjataan, miten huoltajat sitoutuvat tuke-maan ja rikastuttamaan lapsen äidinkielen/-kielien kehittymistä sekä mitkä ovat suomi toi-sena kielenä (S2) -opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen suomen kielen kehitystä ja oppimista tukevat menetelmät, toimintatavat ja pedago-giset ratkaisut. Suomi toisena kielenä -opetuksen menetelmien, toimintatapojen ja pedago-gisten ratkaisujen arviointi on jatkuvaa. Huoltajille kerrotaan myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen katsomuskasvatuksen tavoit-teista ja yleissivistävästä merkityksestä. Keskustelussa käydään läpi perheen oman kulttuu-rin, katsomuksen ja uskonnon tapoja, perinteitä ja juhlia. Perheiden omaa asiantuntemusta käytetään apuna eri kulttuureihin tutustumisessa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen juhlat ja erilaiset tilaisuudet antavat niin lapsille kuin huoltajillekin luontevan ympäristön tutustua suomalaisen yhteiskunnan tapoihin, kulttuuriin ja juhlaperinteisiin. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen juhlatraditioon voi sisältyä myös joi-takin uskontoon viittaavia elementtejä, jotka ovat osa suomalaista kulttuuria. Työntekijän tehtävänä on kertoa huoltajille juhlien sisällöistä ja merkityksestä. Henkilökunnan tulee huolehtia siitä, että lasten huoltajilla on mahdollisuus osallistua var-haiskasvatuksen toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun ja kehittämiseen yh-dessä henkilöstön ja lasten kanssa. Huoltajien kutsuminen mukaan osallistumaan varhais-kasvatuksen toimintaan mahdollistaa heidän keskinäisen verkostoitumisen. Vanhempainti-laisuudet ovat tärkeä yhteistyömuoto huoltajien kanssa. Niissä keskustellaan varhaiskasva-

9

tuksen toimintatavoista, lastenkasvatuksesta ja oppimisesta sekä annetaan tietoa suomalai-sesta koulutusjärjestelmästä ja oppimiskäsityksestä. Varhaiskasvatus voi lisäksi järjestää alu-eellisia vanhempainiltoja yhdessä muun muassa koulun, puheterapian tai psykologipalvelui-den kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiaa sekä toimintaa havainnollistavia kuvia hyödynne-tään toimittaessa yhdessä huoltajien kanssa. Tarvittaessa käytetään apuna myös tulkkeja. KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI:

Miten varmistatte kaksi- ja monikielisten perheiden osallisuuden varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa?

Mitkä ovat toimintayksikkönne hyvät käytännöt huoltajien kanssa tehtävässä yhteis-työssä?

3.3 KIELI- JA KULTTUURITIETOISUUS HYVINVOINTITYÖSSÄ Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan jokaisella lapsella on oikeus tulla kuul-luksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisönsä jäse-nenä. Vieraaseen ympäristöön tutustuminen ja uuden kielen oppiminen vievät aikaa ja voi-mavaroja. Erityistä huomiota kiinnitetään aloittavien lasten sensitiiviseen vastaanottami-seen/aloittamisen toimintamalli (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Aloittaminen). Lasta tuetaan pääsemään ryhmän jäseneksi ja liittymään muiden lasten leikkeihin. Apuna käytetään kuvia. Riittävä aikuisen läsnäolo ja emotionaalinen saatavilla olo luovat lapselle turvallisuuden tun-netta. Hyvinvointityön tavoitteena on tukea lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen edellytyksiä sekä luoda lapsille turvallinen kieltä ja kulttuuria tukeva kasvu- ja oppimisympä-ristö. Hyvinvointityö on sekä ennaltaehkäisevää koko lapsiryhmää tukevaa yhteisöllistä toi-mintaa että yksilöllistä lapsen tarpeiden huomioon ottamista. Vantaalla esiopetuksen oppilashuoltoa kutsutaan esiopetuksen hyvinvointityöksi. Esiope-tuksen hyvinvointityötä toteuttavat Vantaalla esiopetuksen henkilökunnan lisäksi neuvolan henkilöstö, esiopetuksen psykologit ja kuraattorit yhdessä huoltajien ja lasten kanssa. Val-mistavan opetuksen hyvinvointityötä toteutetaan osana esiopetuksen hyvinvointityötä.

Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja valmistavan opetuksen hyvinvointityössä kaksi- ja mo-

nikielisten lasten kohdalla noudatetaan seuraavia asiakirjoja:

- Vantaan ohjeet (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Turvallisuus, tapaturmat ja suuron-nettomuus):

o lapsen tapaturma ja sairastuminen o lapsen karkaaminen o lapsen kiinnipito-ohjeet o Toimintayksikön toimintasuunnitelma sisältää lapsen hyvinvointityön, jossa

kuvataan turvallisuus, säännöt ja hyvinvoinnin edistäminen sekä kiusaamisen ehkäisysuunnitelman päivityksen

o Esiopetuksen hyvinvointityön käsikirja (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Esiope-tus)

- Toimintayksikön turvallisuussuunnitelman apuna käytetään Opetushallituksen opasta Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuusopas (2017).

10

- Vantaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma (2016)

KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI:

Millä tavoin toimintayksikössänne edistetään keskinäistä luottamusta kasvattajien ja vanhempien välillä?

Kuinka varmistatte, että kaksi- ja monikieliset perheet saavat tasavertaisen kohtelun ja tarvitsemansa tuen?

Mitkä ovat toimintayksikkönne hyvät käytännöt?

4 KIELI- JA KULTTUURITIETOINEN VARHAISKASVATUS

Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa kasvattajat ymmärtävät kielen keskeisen merkityksen

lasten kehityksessä, oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Kielet ovat läsnä kaik-

kialla, ja niiden merkitys identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa on hy-

vin merkityksellinen. Kielitietoisuus tarkoittaa tietoisuutta omasta itsestään kielen/kielten

käyttäjänä. Henkilöstön tulee tiedostaa, että he ovat lapsille kielellisiä malleja ja heidän tu-

lee kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöönsä. Lapsia rohkaistaan monipuoliseen kielen-

käyttöön. Eri oppimiskokonaisuuksiin liittyviä käsitteitä sekä sanavarastoa opetetaan luon-

nollisissa, lapsille merkityksellisissä tilanteissa. Lasten kielelliset lähtökohdat otetaan aina

huomioon. Varhaiskasvatuksessa tutustutaan kaikkiin lapsiryhmässä tai lähiympäristössä

läsnä oleviin kieliin. Tutustumisen kohteena voivat olla myös Suomen viralliset kielet tai

muut Suomessa puhutut kielet ja murteet.

Kieli- ja kulttuuritietoisessa varhaiskasvatuksessa pohditaan kieliin, katsomuksiin ja uskon-

toihin sekä kulttuurisiin tapoihin, perinteisiin, tottumuksiin ja juhliin liittyviä kysymyksiä yh-

dessä kaikkien lasten kanssa. Näiden asioiden käsittely luo pohjaa lapsen oman maailman-

kuvan rakentumiselle. Varhaiskasvatuksen tehtävä on lisäksi välittää eteenpäin suomalaista

LUVUN 3 TIIVISTELMÄ

Sovi toimintayksikkösi käytänteet perheen ja lapsen vastaanottamisesta ja pereh-dyttämisestä

Käytä tulkkia tarvittaessa

Täytä Alkukeskustelu -lomake perheen kanssa yhdessä

Käytä Päivähoito tutuksi perheelle tai Tervetuloa varhaiskasvatukseen -opasta

Esittele perheelle Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetuksen ja valmis-tavan opetuksen opetussuunnitelma

Auta lasta pääsemään ryhmän jäseneksi ja osallistumaan leikkeihin

11

kulttuuriperintöä. Lapset oppivat toisiltaan sellaisia tietoja ja taitoja, jotka ovat edellytyk-

senä monimuotoisessa suomalaisessa yhteiskunnassa elämiselle.

Valtakunnalliset sekä kuntatasoiset opetussuunnitelmat ohjaavat varhaiskasvatuksen toi-

mintaa. Lisäksi Vantaan omat ohjeistukset ja oppaat määrittävät toiminnan toteuttamista.

Kunkin lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetusikäisen lapsen oppimissuunnitelma

sekä lapsiryhmän toimintasuunnitelma ohjaavat toiminnan sisällön suunnittelua. Alla ole-

vassa kaaviossa on kuvattuna kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen

kokonaisuus.

Kuvio 2. Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus Vantaalla Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa kielen oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa lasten ja kasvattajien kesken. Lapsi oppii toisen kielen omaksumalla kieltä muilta lapsilta sekä ai-kuisilta lapselle merkityksellisissä ja mielekkäissä tilanteissa. Lisäksi kasvattajan on opetet-tava toista kieltä systemaattisesti ja tavoitteellisesti lapsen lähtökohdista käsin. Kielitietoi-sessa varhaiskasvatuksessa eri kielet näkyvät oppimisympäristössä luontevasti siten, että lasten ja heidän huoltajiensa kielitaitoa hyödynnetään sekä tehdään konkreettisia kielite-koja. Kielitietoinen kasvattaja ymmärtää, että kieli on sidoksissa vuorovaikutukseen, lapsen ke-hittymiseen, uuden oppimiseen, mielipiteen ilmaisemiseen ja osallisuuteen. Kielitietoinen

12

kasvattaja on tietoinen omasta tavastaan käyttää kieltä ja opettaa tietoisesti kuhunkin oppi-miskokonaisuuteen liittyvää sanastoa. Oppimiskokonaisuudet kytketään sekä opetustuokioi-hin että päivittäin toistuviin tilanteisiin. Kulttuuritietoinen varhaiskasvatus tukee lapsen kulttuuri-identiteettien rakentumista tar-joamalla kokemuksia, tietoa ja taitoja eri kulttuuriperinnöistä. Kulttuuritietoisella kasvatta-jalla on taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky pohtia omia arvo-jaan ja asenteitaan. Hän myös tiedostaa uskontojen merkityksen osana kulttuuria ja toimii kulttuuri- ja katsomussensitiivisesti. Alla oleva kaavio selventää, miten kieli- ja kulttuuritie-toisessa varhaiskasvatuksessa toimitaan.

Alkuperäislähde: Kielitietoinen opetus – kielitietoinen koulu. Opetushallitus 2017

Muokattu 16.1.2018: Mannermaa, Packalen, Ruonala, Thurin

Liite 2. Kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri

• Edistetään kielellisen, kulttuurisen ja katsomuk-

sellisen moninaisuuden myönteistä näkymistä

osan lapsiryhmän arkea ja juhlaa

• Tuetaan lapsen kulttuuri-identiteettien rakentu-

mista tarjoamalla kokemuksia, tietoa ja taitoja eri

kulttuuriperinnöistä esim. leikkien, ruokailuhet-

kien ja juhlien avulla

• Huomioidaan, että vuorovaikutustaidoilla, kyvyllä

ilmaista itseään ja ymmärtää muita on tärkeä

merkitys identiteetille, toimintakyvylle ja hyvin-

voinnille

• Huomioidaan, että toimiva vuorovaikutus erilai-

sista kulttuuri- ja katsomustaustoista tulevien ih-

misten kanssa edellyttää oman ja muiden kult-

tuurin sekä katsomuksellisen taustan ymmärtä-

mistä ja kunnioittamista

• Tuetaan lasta myönteisen suhteen luomisessa

moninaiseen ympäristöön

• Rohkaistaan lasta tutustumaan toisiin ihmisiin,

kieliin ja kulttuureihin

• Toimitaan mallina lapsille erilaisten ihmisten

myönteisessä kohtaamisessa.

• Kasvattajalla on taito kuunnella, tunnistaa ja ym-

märtää eri näkemyksiä sekä kyky pohtia omia ar-

voja ja asenteita

• Ymmärtää kielen keskeisen merkityksen las-ten kehityksessä, oppimisessa, vuorovaiku-tuksessa ja osallisuudessa.

• Ymmärtää oman äidinkielen osaamisen mer-kityksen toista kieltä opeteltaessa.

• Keskustelee oman äidinkielen tai -kielien sekä toisen kielen kehittymisen vaiheista huoltajien kanssa.

• On tietoinen omasta tavastaan käyttää kieltä • Rakentaa vuorovaikutusta, joka takaa kaik-

kien lasten osallisuuden • Opettaa kuhunkin oppimiskokonaisuuteen

liittyvää sanastoa.

• Tunnistetaan kielen keskeinen merkitys

oppimisessa, opetuksessa, arvioinnissa ja

kaikessa toiminnassa

• Arvostetaan kaikkia lasten käyttämiä kieliä • Eri kielet näkyvät oppimisympäristössä

luontevasti • Tunnistetaan eri kieliin kohdistuvia asen-

teita ja keskustellaan niistä • Annetaan mahdollisuus lasten omien kielel-

listen resurssien monipuoliseen käyttöön • Tehdään konkreettisia kielitekoja (vietetään

Satakielipäivää, sovitaan viikon tai kuukau-den kieli, jolla opetellaan esim. tervehdyk-set, viikonpäivät yms. sekä tutustutaan mur-teisiin)

Kielitietoinen

kasvattaja

Kulttuuritietoisessa

varhaiskasvatuksessa

Kielitietoisessa

varhaiskasvatuksessa

13

Kielitietoisen pedagogikaan yksi menetelmä on ns. rakennustelineopetus (scaffolding), jossa vuorovaikutus on keskeinen pedagogiikkaa jäsentävä periaate. Tällä menetelmällä tarkoite-taan kasvattajan kykyä huomioida lapsen lähikehityksen vyöhyke sekä tarjota riittävästi tu-kea ja haasteita. Kasvattajalta tämä opetusmenetelmä edellyttää oppimisen eri vaiheiden tunnistamista ja opeteltavan taidon jäsentämistä etukäteen. Ohjattu toiminta toteutetaan mahdollisimman vuorovaikutteisena hyödyntäen lapsen lähikehityksen vyöhykettä. Raken-nustelineopetuksessa kasvattaja kertoo ja kuvailee ensin opeteltavan asian sisällön sekä se-littää ja nimeää lapsille, mitä esimerkiksi peltomaisemaa esittävässä kuvataulussa tapahtuu. Kun opeteltava sisältö on kerrottu lapsille, kysymykset esitetään siten, että jokainen tietää oikean vastauksen, esimerkiksi ”löydätkö kuvasta traktorin?”. Kyse ei siis ole perinteisestä kasvattajajohtoisesta tiedon siirtämisestä kasvattajalta lapselle tai oletuksesta, että lapsi pystyy vastaamaan esitettyyn kysymykseen ilman, että sitä on ennen kysymysten esittä-mistä opetettu (Mikä tämä on? Mikä vuodenaika kuvassa on?). Rakennustelineopetusta voi hyödyntää mm. vuorovaikutuksellisessa sadun lukemisessa. En-simmäisessä vaiheessa (kasvattajan säätelemä vaihe) kasvattaja johdattaa lapset opetelta-vaan aiheeseen kuvailemalla lyhyesti sadun juonen. Toisessa vaiheessa (yhdessä tekemisen vaihe) kasvattajan johdolla syvennytään tarkemmin opeteltavaan satuun. Kaikki lapset pääsevät osallisiksi toimintaan, kun kasvattaja tekee ky-symyksiä, jotka liittyvät sadun kuviin sekä käyttää muuta satuun liittyvää materiaalia. Satua luettaessa kasvattaja kuvailee uusien käsitteiden merkityksen. Näin varmistetaan myös suo-men kieltä harjoittelevan lapsen mahdollisuus osallistua toimintaan. Yhteisen työskentelyn vaihe on oppimisen kannalta olennainen, koska siinä vastuu siirtyy yhä enemmän lapselle kasvattajan tuen turvin. Sadun käsitteitä opeteltaessa yhteisessä toiminnassa käytetään apuna kaikkia ilmaisun keinoja. Esimerkiksi sanaa ”kieriä” voidaan havainnollistaa liikkumi-sen avulla. Sen sijaan, että kasvattaja kysyisi, mitä verbi ”kieriä” tarkoittaa, hän havainnol-listaa ja sanoittaa käsitteen merkityksen. Kolmannessa vaiheessa (lapsen itsenäisen työskentelyn vaihe) lapsi on aktiivinen toimija. Kasvattaja on havainnoitsijan ja rohkaisijan roolissa. Kasvattaja mahdollistaa sadun uudel-leen kokemisen ja jatkotyöstämisen roolileikin, pöytäteatterin, laulujen, lorujen, tietokone-pelien ja taiteen tekemisen kautta. Sijoittelemalla oppimisympäristöön satuun liittyviä kuvia ja esineitä kasvattaja varmistaa, että sadun sanasto jää aktiiviseen käyttöön. Lapset voivat rakentaa omia uusia tarinoita luetun sadun pohjalta. Näiden uusien tarinoiden dokumentoi-minen on tärkeää. Menetelmä on hidas, mutta se sitouttaa lapset yhdessä toimimiseen sekä kehittää kaikkien lasten kielellisten taitojen lisäksi vuorovaikutustaitoja. Yhden sadun työstä-miseen tarvitaan useita oppimistuokioita.

14

Kasvattajan säätelemä vaihe

Yhteisen työskentelyn vaihe Lapsen säätelemä vaihe

Kasvattajan johtama /

mallintama

Yhteinen työskentely /

kasvattaja yhdessä lasten

kanssa

Itsenäinen lapsen johtama

”Minä teen, sinä katsot”

”Minä teen, sinä autat. / Sinä

teet, minä autan.”

”Sinä teet, minä katson.”

Alkuperäislähde: Wilhelm, Baker & Dube 2001: Strategic Reading: Guiding Students to Lifelong Literacy

Muokattu 13.3.2018: Mannermaa, Packalen, Ruonala, Thurin

Kuvio 2. Rakennustelineopetuksen vaiheet

4.1 ÄIDINKIELEN/-KIELIEN MERKITYS JA TUKEMINEN Varhaiskasvatus tukee lapsen äidinkielen vahvistumista sekä vieraskielisten lasten suomen tai ruotsin kielen oppimista. Varhaiskasvatuslain tavoitteena on antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa todetaan, että lapsille järjestetään mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia käyttää ja omaksua myös omaa äidinkiel-tään tai omia äidinkieliään. Lapsella tulee olla mahdollisuus kasvaa sekä oman kulttuuripii-rinsä että suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Lapselle oma äidinkieli on ajattelun ja tunteen kieli, joka mahdollistaa lapsen ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen sekä yhteydenpidon sukuun ja omaan kulttuuripiiriin. Äidinkielen vahva hallinta edistää oman identiteetin muodostumista sekä oman kulttuurin tuntemusta ja luo pohjan uuden kielen oppimiselle. Lapsi kasvaa kaksi- ja monikieliseksi ympäristössä, jossa hänen omaa äidinkieltään arvostetaan ja jossa hän saa harjoitella suomen kieltä. Vahva oman äidinkielen hallinta edistää myös toisen kielen oppimista ja tukee laajasti lap-sen kouluvalmiuksia ja kotoutumista. Kasvatuksessa ja opetuksessa arvostetaan lapsen äidinkieltä/-kieliä. Kielien tulee olla luonte-vasti läsnä varhaiskasvatuksen jokapäiväisessä toiminnassa. Tutustuminen eri kieliin ja kult-tuureihin vahvistaa lasten itsetuntoa, kulttuurista identiteettiä ja rakentaa yhteistyötä huol-tajien kanssa sekä tukee perheen kotoutumista. Eri kieliin ja kulttuureihin tutustuminen avartaa maailmankatsomusta ja luo hyväksyvän ilmapiirin sekä herättää kiinnostuksen tie-donhakuun muista kulttuureista. Lapsen äidinkielen/-kielien osaamisesta ja kehittymisestä keskustellaan huoltajien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa (Lapsen vasu) sekä esiopetuksen (Leops) tai valmistavan opetuksen oppimissuunnitelmakeskusteluissa. Yhteiset toimintatavat kirja-taan monikielisyyden suunnitelmaan, joka on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tai esiopetuksen/valmistavan opetuksen oppimissuunnitelmaa.

15

Kuvio 3. Lapsen kielenkehityksen ja äidinkielen selvittäminen Huoltajien kanssa pohditaan keinoja lapsen oman äidinkielen tukemiseen kotona. Huoltajien kanssa keskusteltaessa korostetaan vuorovaikutuksen merkitystä kielen oppimisessa. Näissä keskusteluissa hyödynnetään Vuorotellen -opasta, joka löytyy suomen, ruotsin, englannin ja venäjän kielillä. Perheelle voidaan esitellä ja lainata kotiin luettavaksi Monikielisyys arvokas voimavara -esite, joka on jaettu päiväkoteihin viron-, vietnamin-, somalin-, albanian-, venä-jän-, turkin-, arabian-, kurdin-, englannin- ja suomenkielisenä. Perheille voidaan myös tulos-taa pdf -tiedosto oman äidinkielen merkityksestä. Tiedostoa löytyy useilla kielillä (albania, arabia, bosnia, dari, englanti, kiina, kurdi, pashtu, persia, saksa, somali, suomi, venäjä, viet-nam, viro). Perheelle tulee antaa riittävästi tietoa äidinkielen merkityksestä, sillä vastuu lapsen oman äi-dinkielen säilyttämisestä ja kehittymisestä on perheellä. Äidinkielen kehittymistä on hyvä seu-rata yhdessä huoltajien kanssa. Huoltajilla on monia mahdollisuuksia ja keinoja tukea lapsen oman äidinkielen kehittymistä. Alla olevaan kuvaan on koottu menetelmiä, joita on hyvä esi-tellä huoltajille keskusteluissa ja tapaamisissa.

16

13.3.2018: Mannermaa, Packalen, Ruonala, Thurin

Liite 3. Vanhempien keinot tukea äidinkielen/-kielien kehittymistä Opetushallitus on julkaissut Oma kieli – oma mieli -oppaan oman äidinkielen oppimisen tu-kemiseen. Lisäksi opetushallituksen julkaisemassa Oma kieli kullan kallis -kirjassa esitellään keinoja, joita huoltaja voi käyttää, kun lapsi ei puhu tai kieltäytyy puhumasta omaa äidinkiel-tään. Huoltajille voidaan kertoa julkaisussa mainituista keinoista:

- Huoltaja voi olla ymmärtämättä lapsen tuottamaa suomenkielistä puhetta ja pyytää lasta toistamaan sanomansa omalla äidinkielellään.

- Huoltaja voi esittää selventäviä kysymyksiä, joissa toistetaan äidinkielellä lapsen käyttämä sana tai ilmaus.

- Huoltaja voi toistaa lapsen suomenkielisen puheen omalla äidinkielellään. Väestöliiton DVD:n Lapsuuden monta kieltä avulla voidaan keskustella lapsen oman äidin-kielen kehittymisen merkityksestä ja kielen kehittämisen keinoista. Useilla kielillä esitetyt tilanteet kuvaavat huoltajien roolin merkitystä oman äidinkielen oppimisessa. Oheiseen kuvaan on koottu varhaiskasvatuksessa käytettäviä keinoja ja ideoita lapsen äidin-kielen tukemiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin vahvistamiseen.

17

13.3.2018: Mannermaa, Packalen, Ruonala, Thurin

Liite 4. Varhaiskasvatuksen menetelmiä lapsen äidinkielen/-kielien ja kulttuuri-identiteetin vahvistamiseksi Mikäli lapsen äidinkielen kehittyminen huolestuttaa huoltajia tai varhaiskasvatuksen henki-lökuntaa, on syytä kääntyä kieli- ja kulttuurikoordinaattorin puoleen ja sopia toimintata-voista. Alla olevissa kaavioissa kerrotaan, miten menetellään, jos lapsen suomen kielen taidon ke-hittyminen huolestuttaa. Mallit on laadittu erikseen 0-5-vuotiaille (liite 5) ja esiopetusikäi-sille (liite 6).

18

Liitteet 5 ja 6. Huoli suomen kielen kehittymisestä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Kaksi- ja monikielisten lasten puheterapiaan ohjaamisessa noudatetaan vantaalaista ohjeis-tusta (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Kehityksen ja oppimisen tuki). Mahdollisesta kielen ke-hityksen huolesta keskustellaan huoltajien kanssa käyttäen apuna puheterapeuttien Moni-kielisen lapsen puheen ja kielen kehitys -opasta (suomi, englanti, arabia, venäjä, albania, so-mali ja turkki) (Sivistystoimi-Sosiaali- ja terveystoimi-Terveyspalvelut-Kuntoutus ja terapia-Puheterapia) sekä monikielisen lapsen puheen kehityksen haastattelulomakkeita. Haastatte-lulomakkeita (Sivistystoimi-Sosiaali- ja terveystoimi-Terveyspalvelut-Kuntoutus ja terapia-Puheterapia) on 1,5 -, 2,5 - ja 4,5 -vuotiaille oman äidinkielen kehittymisen kartoittamiseksi. KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI:

Miten huoltajat toivovat, että perheen kieli ja kulttuuri näkyvät varhaiskasvatuksen toiminnassa ja oppimisympäristössä?

Miten varmistatte, että toimintayksikössänne näkyy kiinnostus lasten omia äidinkie-liä ja kulttuureja kohtaan?

Oletteko käyttäneet monikielisen lapsen puheen kehityksen haastattelulomakkeita, kun arvioitte lapsen oman äidinkielen kehittymistä?

Mitkä ovat toimintayksikkönne hyvät käytännöt lasten omien äidinkielien ja kulttuu-rien tukemisessa?

19

4.2 SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPETUS Varhaiskasvatuslain (2015) tavoitteena on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista sekä koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Varhaiskasvatussuun-nitelman perusteiden (2016) mukaan varhaiskasvatuksessa tuetaan monipuolisesti vieras-kielisten ja monikielisten lasten kielitaidon sekä kieli- ja kulttuuri-identiteettien ja itsetun-non kehittymistä. Suomen kielen taidon kehittymistä edistetään tavoitteellisesti kielitaidon eri osa-alueilla lasten tarpeista ja edellytyksistä lähtien. Vantaan varhaiskasvatussuunnitel-massa sekä Vantaan esiopetuksen ja valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa tode-taan, että jokaisella muuta kieltä kuin suomea äidinkielenään puhuvalla lapsella on oikeus suomi toisena kielenä (S2) -opetukseen. Suomi toisena kielenä -opetuksen tehtävänä var-haiskasvatuksessa on kehittää lapsen suomen kielen taitoa kielen eri osa-alueilla, joita ovat vuorovaikutustaidot, kielen ymmärtämisen taidot, puheen tuottamisen taidot, kielen käyt-tötaidot, kielellinen muisti ja sanavaranto sekä kielitietoisuus. Tavoitteena on, että lapsi ym-märtää ja tulee ymmärretyksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä omaksuu mahdolli-simman ikätasoisen suomen kielen taidon. Suomen kielen ja oman äidinkielen/-kielien oppi-minen luovat edellytykset kaksi- ja monikielisyyden kehittymiselle. Pedagoginen vastuu kai-kissa tilanteissa on kasvattajalla. Lapsi oppii suomen kieltä ollessaan yhdessä suomea puhu-vien lasten ja kasvattajien kanssa ohjatussa toiminnassa ja leikkitilanteissa. Lapsella on oi-keus ilmaista itseään, mielipiteitään ja ajatuksiaan sekä tulla ymmärretyksi niillä ilmaisun keinoilla, joita hänellä on. Kaikkia tilanteita tarkastellaan siitä näkökulmasta, mitä lapsi voi oppia niissä kielellisesti ja vuorovaikutuksellisesti.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Opetushallitus.

Kuvio 4. Lasten kielen kehityksen keskeiset osa-alueet varhaiskasvatuksessa.

Kehittyvillä kielellisillä identiteeteillä tarkoitetaan lapsen käsitystä itsestään keskeisillä kielen kehityksen osa-alueilla kuten, millaisena kielen käyttäjänä lapsi kokee itsensä esimerkiksi tuottaessaan puhetta. Kaikki kielen kehityksen keskeiset osa-alueet kehittyvät vuorovaikutuksessa. Kielelliset identiteetit kehittyvät, kun lapsia ohjataan ja tuetaan kielellisten taitojen ja valmiuksien keskeisillä osa-alueilla. Kielelliset identiteetit kehittyvät kaikilla lapsen osaamilla kielillä ja ne kehittyvät eri tahtiin. Varhaiskasvatuksessa rakennetaan pohjaa lapsen suomen kielen oppimiselle.

Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muita on tärkeä merkitys identiteetille, toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Lapsella on oikeus ilmaista itseään, mielipi-teitään ja ajatuksiaan sekä tulla ymmärretyksi niillä ilmaisun keinoilla, joita hänellä on. Lap-sen vuorovaikutustaitojen kehittymistä tukee henkilöstön sensitiivisyys ja reagointi myös ei-kielellisiin aloitteisiin. Kasvattajien tulee miettiä, miten lapsen kaikki vuorovaikutusaloitteet

20

tulevat huomioiduksi. Kun lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä kasvattajien kanssa he oppivat samalla vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten sääntöjen, sopi-musten ja luottamuksen merkitystä.

Lasten kielen ymmärtämisen taitoja tuetaan runsaan kielellisen mallintamisen avulla. Aikui-nen käyttää kielen oppimisen alkuvaiheissa kuvia, selkeää puhetta, lyhyitä lauseita ja antaa yhden ohjeen kerrallaan. Eleiden, ilmeiden, äänenpainon muutosten, kuvitettujen ohjeiden ja muiden havainnollistavien esineiden käyttö on tärkeää. Kasvattajat käyttävät kaikissa kas-vatus-, opetus- ja hoitotilanteissa hyvää suomen kieltä, tarkkoja ilmauksia sekä kuvaavat ja selittävät lapselle sanoja ja käsitteitä.

Lasten puheen tuottamisen taitojen kehittymistä seurataan ja havaintoja hyödynnetään opetuksessa. Lapsia rohkaistaan puhumaan eri tilanteissa sekä aikuisten että toisten lasten kanssa. Samalla heitä ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Puhetaidon harjoittelemi-nen tukee lasten kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen. Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta lasten itseluottamus kasvaa ja yhtei-sössä tarvittavat sosiaaliset taidot kehittyvät.

Tilannetietoisen kielen käytön vahvistaminen tukee kielen käyttötaitojen kehittymistä. Kas-vattajan käyttämä kieli muuttuu opetustilanteiden mukaisesti, jolloin sanasto kytkeytyy toi-mintaan. Esimerkiksi metsässä harjoitellaan luonnontieteen sanastoa tai lääkärileikissä ke-honosia. Lapsen tulee saada kokemuksia sosiaalisten tilanteiden edellyttämästä kielestä esi-merkiksi, miten aikuinen puhuu aikuiselle, aikuinen lapsiryhmälle, aikuinen lapselle tai lapsi lapselle. Samalla lapsi oppii tilanteen mukaisen äänenkäytön, äänenpainon ja äänensävyt. Eläytyminen ja huumorin käyttö vahvistavat lasten kielenkäyttötaitoja. Lasten kanssa harjoi-tellaan kertomista, selittämistä ja puheen vuorottelua. Tutustuminen erilaisiin teksteihin auttaa lapsia havaitsemaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja.

Lasten kielellinen ilmaisu monipuolistuu, kun heidän kielellinen muistinsa ja sanavaran-tonsa laajenee. Henkilöstön tehtävä on tukea tietoisesti tätä kehitystä. Kielellisen muistin ja sanavarannon kehittymistä tukevat lorut, laululeikit, kielellä leikittely, nimeäminen ja kuvaa-vien sanojen käyttö. Kiireetön keskustelu ja lukeminen sekä tarinoiden kerronta tarjoavat mahdollisuuksia pohtia sanojen ja tekstien merkityksiä ja opetella uusia käsitteitä asiayh-teyksissä.

Lähiympäristön eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuuden kehittymistä. Henki-löstön tehtävänä on herättää ja lisätä lasten kiinnostusta suullista ja kirjoitettua kieltä sekä vähitellen myös lukemista ja kirjoittamista kohtaan. Kielen havainnoinnin ja tutkimisen avulla suunnataan lasten huomiota sanojen merkityksistä kielen muotoihin ja rakenteisiin, kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin. Lapsia rohkaistaan kirjoittamaan ja lukemaan leikilli-sesti. Varhaiskasvatuksessa käytetään rikkaita tekstejä ja tarinoita sekä tutustutaan moni-puolisesti lastenkirjallisuuteen. Lapsia kannustetaan itse keksimään tarinoita, kertomuksia ja loruja. Lasten tuotoksia dokumentoidaan. Varhaiskasvatuksessa puheen rinnalla käytetään muun muassa visuaalisia, auditiivisia ja audiovisuaalisia viestejä sekä tekstejä.

Osa lapsista tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja suomen kieleen vasta tullessaan varhais-kasvatukseen. Varhaiskasvatus toimii lapsen keskeisenä kotouttajana suomalaiseen yhteis-kuntaan. Ensimmäisten varhaiskasvatusvuosien tavoitteena on suomen kielen perussanas-ton oppiminen ja kuvilla tuettujen lauseiden ymmärtäminen.

21

Alkeiskielitaidon saavuttamiseen kuluu yhdestä kahteen vuotta riippuen lapsen kielellisestä lahjakkuudesta, motivaatiosta, oppimistyylistä tai persoonallisuudesta kuten riskinottoha-lukkuudesta. Alkeiskielitaidon vaiheessa on havaittavissa erilaisia tasoja. Hiljaisen kauden aikana toisen kielen oppija ei tuota vielä puhetta, mutta hän kommunikoi elein ja ilmein. Lapset omaksuvat kieltä, kuuntelevat muiden puhetta ja keskusteluja, sulattavat kuule-maansa ja kartuttavat sanavarastoansa. Hiljainen kausi voi kestää muutamasta päivästä jopa vuoteen. Vähitellen lapsi kykenee osoittamaan eli yhdistämään kuulemansa sanan esinee-seen sekä nimeämään itsenäisesti esineitä, asioita ja ilmiöitä. Ääntämisessä kuuluu äidinkie-len vaikutus ja lapsi saattaa käyttää vielä kahta kieltä keskustelun aikana. Kasvattaja rohkai-see lasta käyttämään toista kieltä aluksi kahdenkeskisissä tilanteissa tai pienessä ryhmässä. Toiminnassa huomioidaan, että toisella kielellä oppiminen on lapselle raskasta. Lapsen aloit-taessa suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa hän hyötyy tutustumisjakson aikana kuule-mistaan oman äidinkielisistä fraaseista ja sanonnoista. Siirryttäessä kohti kehittyvän peruskielitaidon vaihetta lapsen välitön tarve puhekumppa-nin tai kasvattajan tukeen vähenee. Toisen kielen ymmärtäminen laajenee yksittäisten sano-jen ja fraasien tasolta joidenkin pääasioiden ja pidempien jaksojen ymmärtämiseen. Perus-kielitaidon alkuvaiheessa lapsi pystyy ymmärtämään ja tuottamaan yksinkertaista puhetta sekä seuraamaan keskustelua tutuista aiheista. Tässä kielen kehityksen vaiheessa lapsi sel-viää jokapäiväisiin rutiineihin liittyvistä kielenkäyttötilanteista, mutta ymmärtäminen edel-lyttää hidasta ja selkää puhetta tai tuttua aihetta. Lapsi ymmärtää toistuvat ohjeet ja tehtä-vänannot, mutta sosiaalisissa tilanteissa hän tarvitsee konkreettisia vihjeitä pystyäkseen osallistumaan ryhmän toimintaan. Puheessa ilmenee vielä kieliopillisia virheitä ja lapsen äi-dinkieli saattaa vaikuttaa esimerkiksi suomen kielen sanajärjestykseen. Lapsi tarvitsee syste-maattista sanavarannon laajentamista ja kielellisen muistin kehittämistä.

Sujuvan peruskielitaidon vaiheessa lapsi kykenee keskustelemaan aiheista, jotka eivät välit-tömästi liity omaan elämään. Tässä vaiheessa lapsi oppii ymmärtämään puhetta laajemmin. Oppimistilanteiden seuraaminen onnistuu, mutta lapsi tarvitsee vielä tukea ymmärtääkseen opeteltavia asioita. Tämä vaatii lapselta tiivistä keskittymistä. Sosiaalisissa tilanteissa hän pystyy pääosin seuraamaan muiden lasten puhetta, jos puhe on yleiskielistä tai tuttua puhe-kieltä. Nopeatempoiseen keskusteluun osallistuminen voi tuottaa vaikeuksia. Kielitaidon edistyessä lapsen tuottamat ilmaisut monipuolistuvat sekä puhutun kielen sujuvuus ja tark-kuus lisääntyvät. Lapselle opetetaan systemaattisesti uusia käsitteitä, harjoitellaan yhdessä moniosaisten ohjeiden ymmärtämistä sekä kieliopillisesti oikeita ilmaisuja. Toiminnallisen kaksikielisyyden saavuttanut henkilö osaa käyttää kahta kieltä vuorotellen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja pystyy tarvittaessa vaihtamaan kielestä toiseen. Henkilö pystyy puhumaan, ymmärtämään ja ajattelemaan kahdella kielellä, mutta hän ei välttämättä ole saavuttanut saman tasoista osaamista molemmilla kielillä. Varhaiskasvatuksessa luodaan merkittävä pohja toiminnalliselle kaksi- ja monikielisyydelle. Ensimmäisien varhaiskasvatusvuosien tavoitteet on kuvattu alla olevassa kuviossa. Kielitaito kehittyy edelleen toimivan peruskielitaidon tason saavuttamisen jälkeen lapsen siirtyessä perusopetukseen ja kohti itsenäistä kielitaitoa. Taitavan kielitaidon tason saavuttaminen kestää toisen kielen oppijalla 7-12 vuotta, ja tälle tasolle päästään yleensä peruskoulun jäl-keisessä koulutuksessa. Taitavan kielitaidon tasolla oppijalla on kyky käyttää kieltä sekä ajat-telun välineenä ongelmanratkaisuissa että älyllisesti vaativissa tilanteissa, joissa ei ole saata-villa ympäristön antamia vihjeitä.

22

13.3.2018: Kokljuschkin, Mannermaa, Packalen, Ruonala, Thurin

Liite 7. Ensimmäisten varhaiskasvatusvuosien tavoitteet pohjautuen Kehittyvän kielitaidon asteikkoon, suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (tukiaineisto) Toisella kielellä tarkoitetaan kieltä, jota opitaan ja omaksutaan asuen ja eläen uuden kieliyh-teisön parissa. Toisen kielen oppimisprosessi on hyvin samankaltainen kuin lapsen äidinkie-len (-kielten) kehitys. Omaksuminen vaatii vuorovaikutusta opeteltavalla kielellä, jolloin lapsi omaksuu kielen rakenteet tiedostamattomasti. Lisäksi lapsi tarvitsee S2 -opetusta, joka ni-voutuu kaikkiin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja valmistavan opetuksen sisältöihin ja toimintaan. Lähtökohtana S2-opetuksessa on lapsilähtöisyys, toiminnallisuus ja leikki. Lap-sen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, tarpeet ja kielitaidon taso ohjaavat S2-opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Suomen kielen oppiminen on prosessi, joka tapahtuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja pedagogisesti suunnitellussa toiminnassa. Myönteinen, kiireetön ja kannustava ilmapiiri herättää kiinnostuksen suomen kielen oppimista kohtaan ja rohkaisee lasta käyttämään kieltä. S2-opetus liittyy luontevasti varhaiskasvatuksen oppimisen alueisiin ja esiopetuksen tavoite-alueisiin, joita ovat

kielten rikas maailma

ilmaisun monet muodot

minä ja meidän yhteisömme

tutkin ja toimin ympäristössäni

kasvan, liikun ja kehityn

23

Oppimisen alueiden tehtävänä on edistää lasten laaja-alaista osaamista. Oppiminen alkaa jo

varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat

ajattelu ja oppiminen

kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

itsestä huolehtiminen ja arjen taidot monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

osallistuminen ja vaikuttaminen

Tavoitteena on, että lapsi oppi ymmärtämään kunkin oppimiskokonaisuuden ja siihen liitty-

vän tiedon- ja taidonalan ominaisen kielen ja sanaston.

Oheiseen kuvioon on kerätty sanastot, sanaluokat ja kielenkäyttöön liittyvät asiat, jotka ovat tärkeitä suomen kielen oppimisessa.

13.3.2018: Kokljuschkin, Mannermaa, Packalen, Ruonala, Thurin

Liite 8. Suomi toisena kielenä opetuksen sisältöjä Lähtökohtana suomi toisena kielenä (S2) -opetuksessa on päivittäin tarvittavan sanaston opettelu jokapäiväisessä toiminnassa. Lapsi oppii kieltä parhaiten leikinomaisissa tilanteissa ohjattujen leikki- ja pelitilanteiden, toiminnallisten menetelmien sekä muun muassa musii-kin, liikunnan ja ulkoilun avulla. Oppimateriaaliksi soveltuvat lelut, leikit, pelit, kirjat, laulut, lorut, tarinat ja sadut. Kuvat ja nopean piirtämisen tekniikalla tuotetut ohjeet edesauttavat merkittävästi suomen kielen oppimista. Sadutus ja sanasäkit toimivat niin kielen opettami-sen välineenä kuin havaintojen tekemisen menetelmänäkin. Suujumppa vahvistaa suomen

24

kielen äänteiden tuottamista. Leikkihetkien kuvittaminen edistää suomen kielen oppimista, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttaa lasta pääsemään mukaan leikkeihin. Pedagogisesti suunnitellun päivittäisen toiminnan lisäksi säännöllinen kokoontuminen vähintään viikoittain pienryhmässä vahvistaa sanaston ja kielen rakenteiden oppimista. S2-opetukseen sisältyy sekä sanaston opettelua että kieliopin keskeisimpien asioiden harjoittelua. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää verbien opettamiseen, jolloin asiat opetetaan toisiinsa kytkeytyvinä kokonaisuuksina yksittäisten sanalistojen sijaan. Systemaattiset, tavoitteelliset, pedagogisesti suunnitellut suomen kielen opettamistuokiot ovat tärkeä toimintatapa S2-opetuksessa. Päiväkodin johtaja on vastuussa toimintayksikkönsä S2 -opetuksen toteutumisesta ja ryhmän lastentarhanopettaja vastaa opetuksen toteuttamisesta. Lapsen suomen kielen taidon kehittymistä havainnoidaan säännöllisesti. Lastentarhanopet-taja huolehtii siitä, että jokaiselle muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvalle lapselle laa-ditaan monikielisyyden suunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa (Sivistys-toimi-Varhaiskasvatus-Varhaiskasvatussuunnitelmat) tai esi-/valmistavan opetuksen suunni-telmaa (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Esiopetus). Monikielisyyden suunnitelma sisältää kes-kustelun huoltajien kanssa oman äidinkielen /-kielten merkityksestä, kehittymisestä ja yllä-pitämisestä sekä sovitut toimenpiteet oman äidinkielen/-kielten tukemiseen ja kehittämi-seen. Huoltajien kanssa keskustellaan myös yleisellä tasolla lapsen kielen kehityksen vai-heista. Suunnitelmaan kirjataan kuvaus lapsen senhetkisestä suomen kielen osaamisesta. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan suomen kielen oppimista tukevat tavoitteet, sisällöt, toimin-tatavat ja pedagogiset ratkaisut. Sovittujen menetelmiä, toimintatapoja ja pedagogisia rat-kaisuja arvioidaan ennen monikielisyyden suunnitelman päivittämistä. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvan, kolme vuotta täyttäneen lapsen, suomen kielen taidon kehitty-mistä seurataan ja havainnoidaan säännöllisesti Suomen kielen taidon kehittymisen seuran-talomakkeen (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus) avulla. Lomakkeen avulla esitellään huoltajille lapsen suomen kielen kehittymistä. Kehitty-vän kielitaidon asteikko, suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (tukiaineisto) toimii sekä tavoitteiden asettelun lähtökohtana että havainnoinnin apuna. Kielitaidon kehittymistä havainnoidaan ja havaintoja dokumentoidaan. Suomen kielen ope-tusta suunnitellaan ja toteutetaan siitä lähtökohdasta, millä lähikehityksen vyöhykkeellä ku-kin lapsi on. Suomen kielen taidon kehittymistä havainnoidaan muun muassa seuraavin me-netelmin:

sanalistat

sadutus

tarinankerronta

kasvattajien tekemät havainnot pienryhmissä

EsKo-havainnointilomake

lapsen itsearviointi: eskarilentokone Havainnot antavat tietoa lapsen suomen kielen taidosta, jolloin lapsen kehitystä tukevien pienryhmien muodostaminen mahdollistuu. Päävastuu suomen kielen kehittymisen havain-noimisesta on pedagogisen koulutuksen saaneella lastentarhanopettajalla, mutta koko tiimi osallistuu havainnointiin. Kasvattajan tapaa käyttää kieltä ja olla vuorovaikutuksessa arvioi-daan systemaattisesti. Myös oppimisympäristöä arvioidaan säännöllisesti.

25

Viisivuotiaiden kaksi- ja monikielisten lasten suomen kielen osaamista seurataan Kettu-toi-mintamallin avulla. Esiopetusvuotta edeltävänä toimintavuotena lastentarhanopettaja tekee yli vuoden suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa olleille 5-vuotiaille kaksi- ja monikielisille lapsille Kettu-kartoituksen ja täyttää erillisen koontilomakkeen. Kartoituksen kielellisten tai-tojen arviointimenetelmä toteutetaan vantaalaisen ohjeistuksen mukaan. Kettu-kartoituk-sesta saatu tieto käsitellään palautekeskustelussa, johon osallistuvat lastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja, kieli- ja kulttuurikoordinaattori ja tarvittava pedagoginen henkilöstö. Kar-toituksen perusteella määritellään, millaista tukea lapsi tarvitsee esiopetusvuoden aikana. Toimintamalliin liittyvät lomakkeet on tarkoitettu vain Kettu-toimintamallin palautekeskuste-luun osallistuvien käyttöön. KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI:

Miten kieli- ja kulttuuritietoisuutta lisäävissä koulutuksissa käsitellyt asiat näkyvät toimintayksikössänne?

Miten käytätte kuvia S2-opetuksen tukena?

Miten dokumentoitte lapsen kielitaidon kehittymistä?

Mitkä ovat toimintayksikkönne hyvät käytännöt S2-opetuksessa?

4.3 KIELI- JA KULTTUURITIETOINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Varhaiskasvatuslain (2015) mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, katsomuksellista ja uskonnollista taustaa. Vantaan varhaiskasvatussuunnitel-man (2017) mukaan oppimisympäristöjen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida lapsiryhmän kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen moninaisuus. Kasvattajalla on vas-tuu sekä psyykkisen että sosiaalisen oppimisympäristön luomisesta. Fyysisiä oppimisympä-ristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa sekä huolehditaan siitä, että jo-kainen lapsi pääsee osallistumaan ympäristöjen rakentamiseen. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö muodostuu lasten keskinäisistä sekä lasten ja kasvattajien välisistä vuorovaikutussuhteista. Osallisuus muodostuu kokemuksesta ryhmään kuulumisesta ja mahdollisuudesta tuoda esille omia ajatuksiaan ja toiveitaan. Tutustuminen eri kulttuureihin, kieliin, katsomuksiin ja uskontoihin avartaa maailmankatsomusta ja luo hy-väksyvän ilmapiirin. Varhaiskasvatuksessa lapsille järjestetään mahdollisuuksien mukaan ti-laisuuksia käyttää ja omaksua myös omaa äidinkieltään tai omia äidinkieliään. Kiinnostus ja arvostus perheen äidinkieltä, kulttuuria ja uskontoa tai muuta katsomusta kohtaan vahvis-taa lapsen itsetuntoa sekä tukee kulttuurista identiteettiä. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat turvalliset ja terveelliset toimintatilat, oppimisväli-neet ja lähiympäristö. Kuvien käyttö oppimisympäristössä auttaa lasta toimimaan ja osallis-tumaan sekä tukee suomen kielen ymmärtämistä ja oppimista. Struktuurit ja päivittäiset toistot luovat lapselle turvallisuutta ja tehostavat suomen kielen taidon kehittymistä. Kuvat tuovat lapselle käsitystä päivän kulusta ja toiminnasta sekä auttavat ohjeiden ymmärtämi-sessä ja valintojen tekemisessä. Lisäksi kuvat auttavat lasta kertomaan ajatuksistaan ja toi-

26

veistaan sekä kuvaamaan päivän tapahtumia. Erilaiset esineet, valokuvat, piirroskuvat, tun-nekuvat, kuvakartat, symbolit ja nopean piirtämisen tekniikka sekä tabletin hyödyntäminen jäsentävät päivittäistä toimintaa ja mahdollistavat lapsen osallisuuden. Lapsi ilmentää omaa kulttuuriaan ja hänellä tulee olla mahdollisuus kasvaa niin suomalaisen yhteiskunnan kuin oman kulttuurisen yhteisönsä jäseneksi. Eri kielet ja kulttuurit (Kopioi lin-kin osoite chrome -selaimeen) näkyvät sekä psyykkisessä että fyysisessä oppimisympäris-tössä. Kohteliaisuusfraasit, tervehdykset, viikonpäivät ja kuukaudet eri kielillä ovat luonte-vasti yhdistettävissä muun muassa päivästruktuuriin. Oppimisympäristössä tuodaan esille lasten kieli- ja kulttuuritaustat muun muassa lippujen, karttojen, erikielisten tekstien, kirjo-jen, musiikin ja leikkivälineistön kautta. Varhaiskasvatuksessa hankitaan leikkivälineistöön erinäköisiä nukkeja, legohahmoja ja roolivaatteita. Lapsen on tärkeä tuntea omat kulttuuriset juurensa jo ensimmäisistä ikävuosistaan lähtien. Lapsella tulee olla mahdollisuus samaistua sekä omaan että suomalaiseen kulttuuriin ja ar-vostaa näitä molempia. Kansalliseen kulttuuriin ja juhlaperinteeseen tutustumisen lisäksi varhaiskasvatuksessa keskustellaan eri kulttuurien ja uskontojen tärkeistä juhlista, pukeutu-misesta, ruuasta, kielistä ja musiikista. Nämä kulttuurien näkyvät elementit ovat tarpeeksi selkeitä ja konkreettisia pienille lapsille. Mahdollisuus oman kulttuurin näkymiseen varhais-kasvatuksessa lisää vähemmistöön kuuluvan lapsen tietoutta omista juuristaan ja vahvistaa lasta näkemään oman yhteisönsä myönteisessä valossa. Samalla lisätään valtakulttuuriin kuuluvien lasten tietoisuutta omasta kulttuurista ja mahdollistetaan lapsia käsittelemään omaa kulttuuriaan yhtenä muiden joukossa. Vantaan varhaiskasvatuksessa on tuotettu Kieli- ja kulttuuritietoisen kasvuympäristön vah-vistaminen varhaiskasvatuksessa -esite. Siihen on koottu lyhyesti ehdotuksia oppimisympä-ristön elävöittämiseen, kodin ja päiväkodin välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen, suomen kielen tukemiseen ja oman äidinkielen kehittämiseen. Oppimisympäristöjen merkitystä käsi-tellään myös kirjassa Lapsi ja kieli sekä Mucca-hankkeen Homma hanskassa -oppaassa. Helsingin kaupungin Ota Koppi -ohjelman sivustolta löytyy arviointityökalu kielitietoisen op-pimisympäristön tarkistamiseksi. KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI:

Miten huomioitte eri kielien ja kulttuurien näkyvyyden toimintayksikkönne fyysisessä oppimisympäristössä?

Miten suunnittelette ja toteutatte ohjatun leikin, jossa näkyvät eri kielet ja kulttuu-rit?

Mitkä ovat toimintayksikkönne hyvät käytännöt?

4.4 KATSOMUKSET OSANA KIELI- JA KULTTUURITIETOISTA VARHAISKASVATUSTA Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet oh-jaavat varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja valmistavan opetuksen katsomuskasvatusta. Kat-somuskasvatus on yläkäsite, joka pitää sisällään niin uskonnolliset kuin uskonnottomat kat-somukset. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on ymmärtää ja

27

kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin perheen kielellistä, kulttuurista, katso-muksellista ja uskonnollista ja taustaa. Lapsen on tärkeä tuntea, että hänen omaa katsomuk-sellista taustaansa arvostetaan ja kunnioitetaan. Lapsi saa tukea katsomuksellisen identi-teettinsä kehittymiseen, johon liittyy erilaisten elämänkysymysten pohtiminen ja ihmettely. Lapselle annetaan mahdollisuus käsitellä tämän aihepiirin kysymyksiä ja saada tukea moni-kulttuurisessa ja monikatsomuksellisessa Suomessa elämiseen. Opetushallituksen ohje Var-haiskasvatuksen katsomuskasvatuksen toteuttamisesta ja uskonnollisista tilaisuuksista var-haiskasvatuksessa linjaa, että joitakin uskonnon harjoittamiseen liittyviä elementtejä voi-daan sisällyttää osaksi juhlaperinnettä. Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryh-mässä läsnä olevat uskonnot ja muut katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan muiden katsomusten rinnalla. Varhaiskasvatuksessa edistetään yksilöiden välistä kunnioitusta ja ym-märrystä, jotka ovat edellytyksiä toimivalle vuorovaikutukselle. Kulttuuriseen osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky arvioida omia arvo-jaan ja asenteitaan. Kulttuuri ja uskonto kytkeytyvät toisiinsa monin eri tavoin, jolloin kulttuurista puhuttaessa ei uskontoa voi sivuuttaa. Taustasta riippuen kulttuurin ja uskonnon välinen suhde voi vaih-della paljonkin. Joillekin kulttuureille ajatus moninaisuudesta voi olla vierasta. Siksi huolta-jille on hyvä avata sitä, mitä kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen moninaisuus lapsi-ryhmän toiminnassa käytännössä tarkoittaa. Varhaiskasvatuksessa tutustutaan lasten katso-muksiin ja kulttuureihin niin arjessa kuin juhlassa. Juhlat antavat hyvän mahdollisuuden tu-tustua suomalaisiin ja muiden maiden kulttuurisiin ja katsomuksellisiin tapoihin. Näin aute-taan lasta ymmärtämään ja kunnioittamaan erilaisia perinteitä ja samalla lapsen oma identi-teetti vahvistuu ja hänen toiminnallinen kulttuurinen ja katsomuksellinen osaaminen kehit-tyy. Lapselle opetetaan katsomuksiin ja uskontoihin liittyviä käsitteitä ja sanastoa. Lapsiryh-mälle voidaan laatia yhteinen juhlakalenteri kulttuurin vuosikello -sivustolla. Suurimpien us-kontokuntien juhlia esittelevä ja tietoa antava juhlakalenteri on näkyvillä. Lisäksi on käytet-tävissä uskontokalenteri -sivusto, josta löytyvät kristilliset, juutalaiset ja islamilaiset juhlat. Yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuul-len ja kunnioittaen. Huoltajien kanssa keskustellaan uskontoon ja katsomukseen liittyvistä kysymyksistä varhaiskasvatus- ja oppimissuunnitelmakeskusteluissa. Perheen toiveet ja yh-dessä sovitut asiat kirjataan lapsen yksilöllisiin suunnitelmiin. Huoltajille kerrotaan kulttuuri-sen ja katsomuksellisen moninaisuuden näkymisestä ja toteutumisesta varhaiskasvatuk-sessa. Mikäli lapsi ei osallistu varhaiskasvatuksen katsomuksellisiin tai uskonnollisiin tilai-suuksiin tai retkiin, kasvattaja suunnittelee lapselle pedagogisesti suunniteltua korvaavaa toimintaa. Kasvattajan ammattitaitoon kuuluu kulttuurinen osaaminen, joka sisältää myös katsomus-kasvatuksen. Kasvattaja on mallina sille, miten uskontoihin, katsomuksiin ja kulttuureihin suhtaudutaan ja miten niistä puhutaan. Toimintayksiköissä keskustellaan avoimesti katso-muskasvatukseen liittyvistä kysymyksistä. Työyhteisön yhteiset keskustelut ja pohdinnat sel-keyttävät toimintaperiaatteita, auttavat toiminnan suunnittelussa ja rakentavat yhteistä toi-mintakulttuuria. Päiväkodin johtajalla on tärkeä rooli oman yksikkönsä arvo- ja asenneilma-piirin kehittämisessä.

28

Ohessa on kysymyksiä keskustelun tueksi.

- Kertoisitteko teidän perheen uskonnosta ja kulttuurista. Miten se vaikuttaa lapsen elämään? Mikä siinä on teille tärkeää?

- Mitä kulttuurisia, uskonnollisia tai katsomuksellisia juhlia perheessänne vietetään? Miten vietätte juhlaa perheessänne?

- Esimerkkejä kulttuurisista juhlista: o Viro: Kadrin -päivä, Mardin -päivä o Venäjä: Uusi vuosi (Pakkasukko ja lumityttö) o Kiina: kiinalainen uusi vuosi o Benelux -maat: Sinterklaas/Sint Nicolaas

- Esimerkkejä uskonnollisista juhlista: o Islam: id al Fitra/Bayram (Ramadanin päättymisjuhla)

id al Adha/Bayram (uhrijuhla) o Hindulaisuus: Diwali, Holi o Buddhalaisuus: Vesaki, Ullambana o Juutalaisuus: Hanuka, Purim -juhla o Kristinusko/ortodoksisuus: pääsiäinen ja joulu o Kristinusko/katolisuus: loppiainen, laskiainen ja pääsiäinen

- Onko suomalainen kalenteri erilaisine juhlineen teille tuttu? Varhaiskasvatuksessa vietetään suomalaisessa kalenterissa olevia vuodenkiertoon liittyviä kulttuurisia ja kristinuskoon/luterilaiseen kirkkovuoteen liittyviä juhlia, esimerkiksi pyhäinpäivä, joulu, pääsiäinen.

- Miten juhlitte erilaisia kalenterivuoden juhlia?

- Onko lapsenne kohdannut muita uskontoja, katsomuksia tai kulttuureja aikaisemmin (naapurit, suku, tuttavaperheet, lomamatkat)?

- Millaisia uskontoon liittyviä keskusteluja kodissanne on käyty?

- Miten lapsenne kanssa on puhuttu elämän peruskysymyksistä: oikea/väärä, hyvä/paha, syntymä, kuolema, pelot, turvallisuus, jumala?

KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI:

Miten huomioitte eri uskontojen ja kulttuurien juhlat ja perinteet toiminnassanne?

Miten rohkaisette lapsia elämänkysymysten pohdintaan?

Miten tuette lasten katsomuksellista identiteettiä?

Mitkä ovat toimintayksikkönne hyvät käytännöt?

4.5 KIELI- JA KULTTUURITIETOINEN ESIOPETUS Kieli- ja kulttuuritietoista esiopetusta toteutetaan Vantaan esiopetuksen opetussuunnitel-man ja Vantaan kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen käsikirjan mukaisesti. Lasten kielelliset ja kulttuuriset taustat ja valmiudet otetaan huomioon sekä esiopetuksessa että valmistavassa opetuksessa. Toiminnassa näkyvät lapsiryhmässä edustettuna olevat kielet ja kulttuurit sekä uskonnot ja katsomukset. Kieli- ja kulttuuritietoisen esiopetuksen tavoit-teena on:

- tukea jokaisen lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetin kasvua

- opettaa lapset arvostamaan kaikkien perheiden perinteitä ja tapoja

29

- ohjata lapset kunnioittamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä uskontoja ja katsomuksia

- vahvistaa lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta ja toimia yh-teiskunnan jäsenenä

Kieli on sekä oppimisen kohde että väline. Opetuksessa huomioidaan, että jokaisella oppi-miskokonaisuudella on oma kielensä, tekstilajinsa, käsitteistönsä ja symbolijärjestelmänsä. Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Jokaisella lapsella on oi-keus kehittyä kielen käyttäjänä ja kielen oppijana. Opetuksessa otetaan huomioon lasten erilaiset oppimisen edellytykset ja oppimistyylit sekä omaan kieleen ja kulttuurin liittyvät symbolijärjestelmät, kuten erilaiset kirjoitusasut. Myös lukusuunta on syytä huomioida. Esiopetus tukee lapsen monikielisyyden ja kieliä arvostavan asenteen kehittymistä. Kieliyh-teisöihin liittyvistä asenteista käydään työyhteisössä keskustelua ja niitä pohditaan yhdessä. Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa kasvattaja ymmärtää kielen merkityksen oppimisessa, yhteistoiminnassa, identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Kieli-tietoisessa varhaiskasvatuksessa jokainen kasvattaja toimii suomen kielen mallina ja opettaa oppimiskokonaisuuksien keskeistä sanastoa. Huoltajien kieli- ja kulttuuritietoutta sekä muuta asiantuntemusta kannattaa hyödyntää esiopetuksessa. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat esiopetuksen katsomuskasvatusta. Tutustuminen lähiyhteisön tapoihin, uskontoihin ja muihin katsomuksiin tukee lasten kult-tuurisen osaamisen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä ajatteluun ja oppimiseen liit-tyvää laaja-alaista osaamista. Tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään ja kunnioittamaan sekä omia että toisten lasten ja perheiden erilaisia katsomuksellisia perinteitä rohkaisemalla lapsia kysymään ja pohtimaan sekä antamaan tilaa ihmettelylle. Katsomuskasvatus liitetään niihin arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on uskonnollista tai katso-muksellista merkitystä. Opetushallituksen ohje perusopetuksen uskonnon ja elämänkatso-mustiedon sekä esiopetuksen katsomuskasvatuksen järjestämisestä sekä uskonnollisista ti-laisuuksista esi- ja perusopetuksessa tukee esiopetuksen toiminnan suunnittelua ja järjestä-mistä. KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI

Onko toimintayksikössänne hyödynnetty huoltajien kieli- ja kulttuuritietoutta ja muuta asiantuntemusta? Millaisissa tilanteissa se on ollut luontevaa?

Mitkä ovat lapsiryhmäsi hyvät käytännöt?

4.6 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS 6 -VUOTIAILLE Lapsilla, joiden suomen kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esiopetuksessa toimimi-seen, on oikeus perusopetukseen valmistavaan opetukseen 6-vuotiaille. Vantaalla järjeste-tään valmistavaa opetusta esiopetusikäisille lapsille suomenkielisen esiopetuksen ja 6-vuoti-aiden lasten valmistavan opetuksen järjestämistä koskevien periaatteiden mukaisesti (Sivis-tystoimi-Varhaiskasvatus-Esiopetus). Kuusivuotiaiden lasten valmistavaa opetusta annetaan kunnallisissa ja yksityisissä suomenkielisissä esiopetusryhmissä. Vantaalla myös ruotsinkieli-nen koulutoimi järjestää valmistavaa opetusta. Valmistavaa opetusta järjestetään esiope-tuksen työpäivinä viisi tuntia päivässä. Valmistavan opetuksen päätöksiä tehdään huhtikuun

30

loppuun asti. Valmistavan opetuksen toteuttamista ohjaavat valtakunnallinen Perusopetuk-seen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet ja Vantaan esiopetuksen ope-tussuunnitelma ja Vantaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 6-vuotiaille.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan valmis-tava opetus ohjaa tunnistamaan eri kulttuureja yhdistäviä hyvän elämän arvoja ja periaat-teita. Valmistava opetus tukee lapsen kotoutumista, jolloin hän oppii toimimaan suomenkie-lisessä toimintaympäristössä sekä antaa mahdollisuuden ystävyyssuhteiden muodostumi-seen. Syrjintää, rasismia, väkivaltaa tai kiusaamista ei sallita missään muodossa. Juuri Suomeen muuttaneet äidinkieleltään muut kuin suomenkieliset lapset otetaan suo-raan valmistavaan opetukseen, vaikka suomalaista henkilötunnusta ei vielä olisi myönnetty. Kaksi- ja monikieliset lapset, jotka eivät aiemmin ole olleet suomenkielisessä varhaiskasva-tuksessa, ovat oikeutettuja valmistavaan opetukseen. Kansainvälisen adoption kautta tulleet lapset sekä suomalaiset paluumuuttajaperheiden lapset ovat mahdollisesti oikeutettuja val-mistavaan opetukseen. Kaksi- ja monikielisten viisivuotiaiden lasten suomen kielen taidon ja kieltä tukevan opetuk-sen arvioinnin tueksi Vantaalla käytetään Kettu-toimintamallia. Lastentarhanopettaja, päivä-kodin johtaja ja kieli- ja kulttuurikoordinaattori sekä tarvittava pedagoginen henkilöstö ar-vioivat suomi toisena kielenä opetuksen menetelmiä ja niiden toimivuutta esiopetukseen siirtyvien 5-vuotiaiden kaksi- ja monikielisten lasten osalta Kettu-toimintamallin keskuste-lussa. Siinä huomioidaan lapsen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa oloaika, toimintaan osallistumisen säännöllisyys, muutokset ja huolenaiheet sekä lapsen senhetkinen suomen kielen taito. Mikäli lapsen kielitaito jää alle kehittyvän alkeiskielitaidon (A1) tason kieli- ja kulttuurikoordinaattori tekee huoltajien suullisella luvalla kielitaidon kartoituksen valmista-van opetuksen tarpeen arvioimiseksi ennen esiopetusvuoden alkua. Lapsen mahdollinen ke-hitykseen ja oppimiseen liittyvä huoli voi nousta esille Kettu-toimintamallin keskustelussa. Tällöin lastentarhanopettaja jatkaa lapsen asioiden selvittelyä tai lapsi voidaan ohjata esi-merkiksi puheterapeutin arvioon. Valmistavaan opetukseen oikeutettujen lasten huoltajille kerrotaan valmistavan opetuksen tarpeellisuudesta ja toteuttamistavoista kuulemistilaisuudessa, jonka kutsuu koolle esiope-tusta järjestävän päiväkodin johtaja. Tilaisuuteen kutsutaan huoltajien lisäksi kieli- ja kult-tuurikoordinaattori, tuleva esiopetusryhmän lastentarhanopettaja ja tarvittaessa tulkki. Val-mistavaan opetukseen otetaan lapsia esiopetusvuoden aikana huhtikuun loppuun saakka. Valmistava opetus aloitetaan kuulemistilaisuuden jälkeisenä päivänä.

Päiväkodinjohtaja valmistelee valmistavaan opetukseen ottamispäätöksen, jonka hän lähet-tää salattuna sähköisesti varhaiskasvatuspäällikölle. Lisäksi päällikölle toimitetaan huoltajien allekirjoittama Huoltajien kuuleminen -lomake (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Valmistava opetus 6 -vuotiaille) sekä kopio Alkukeskustelu -lomakkeesta (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Valmistava opetus 6 -vuotiaille). Päätöksen lapsen ottamisesta valmistavaan opetukseen te-kee varhaiskasvatuspäällikkö. Tämän kappaleen lopussa ja liitteenä olevat kaaviot 4 ja 5 ha-vainnollistavat prosessia tarkemmin. Kuusivuotiaiden valmistava opetus koostuu neljästä esiopetustunnista ja yhdestä suomen kielen oppimiseen keskittyvästä tunnista. Lapsen ollessa ainoastaan maksuttomassa 6-vuoti-aiden lasten valmistavassa opetuksessa, viidennen tunnin opetus toteutetaan ennen ja/tai jälkeen esiopetusajan. Mikäli lapsi on valmistavan opetuksen lisäksi varhaiskasvatuksessa,

31

viidennen tunnin opetus toteutetaan esiopetuksen ulkopuolella varhaiskasvatusajan puit-teissa. Valmistavaa opetusta ei voi toteuttaa aamu- eikä välipalan aikana. Valmistavan opetuksen tavoitteita asetettaessa on huomioitava lapsen suomen kielen taito ja oppimisvalmiudet. Opetukseen käytettävien keinojen ja menetelmien valinnassa huomi-oidaan kullekin lapselle ominainen tapa oppia. Valmistavassa opetuksessa lapselle asetetut tavoitteet kirjataan valmistavan opetuksen op-pimissuunnitelmaan, joka on sama lomake kuin esiopetuksessa. Oppimissuunnitelmaan si-sältyy monikielisyyden suunnitelma. Se sisältää keskustelun huoltajien kanssa oman äidin-kielen merkityksestä, kehittymisestä ja ylläpitämisestä sekä sovitut toimenpiteet oman äi-dinkielen tukemiseen ja kehittämiseen. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan suomen kielen opet-tamisen tavoitteet, sisällöt, menetelmät, toimintatavat ja pedagogiset ratkaisut sekä niiden arviointi aikatauluineen. Valmistavaa opetusta saava lapsi voi tehdä itse arvioinnin soveltu-vin osin kuvitetun eskarilentokoneen avulla. Valmistavan opetuksen opettajille tarjotaan koulutusta ja vertaistapaamisia vuosittain. Valmistavan opetukseen liittyvien lomakkeiden siirtämisestä ja säilyttämisestä on annettu erillinen ohje.

32

KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI:

Mitkä ovat toimintayksikkönne hyvät käytännöt valmistavan opetuksen järjestämi-sessä?

Minkälaisia menetelmiä käytätte lapsen suomen kielen taidon kehittymisen havain-noimisessa?

Miten tuette lasta, joka tulee suoraan valmistavaan opetukseen ilman suomalaista varhaiskasvatustaustaa?

4.7 SIIRTYMÄVAIHE ESIOPETUKSESTA KOULUUN Vantaalla noudatetaan yhtenäistä esi- ja alkuopetuksen Sujuko- ja tiedonsiirtomallia (EsKo -tiedonsiirto), joka on käytössä myös valmistavassa opetuksessa. Tehostettua EsKo -tiedon-siirtoa tarvitaan, jos lapsen tuen tarve edellyttää käytännön tukitoimia heti koulun alettua. Mikäli lapsi on otettu valmistavaan opetukseen 20.9. jälkeen, on lapsella oikeus valmista-vaan opetukseen vielä oppivelvollisuuden alettua. Mikäli lapsen oikeus valmistavaan ope-tukseen jatkuu esiopetuksen päätyttyä, perusopetus huolehtii sen järjestämisestä. Varhais-kasvatuksen kieli- ja kulttuurikoordinaattori huolehtii siirtymävaiheen tiedonsiirrosta valmis-tavan opetuksen lasten osalta. KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI:

Mitkä ovat toimintayksikkönne hyvät käytännöt siirtymävaiheen järjestelyissä?

Miten toimintayksikössänne huomioidaan lapsi, joka tulee suoraan esiopetukseen?

33

5 TÄRKEITÄ KÄYTÄNTÖJÄ

5.1 OLESKELULUPA Päiväkodin johtaja selvittää varhaiskasvatukseen hakevien lasten huoltajilta oleskelulupien tyypit. Oleskeluluvan tyyppi vaikuttaa muun muassa lapsen sijoittamiseen varhaiskasvatuk-seen (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Lasten sijoittaminen päivähoitoon) tulkkilaskujen hyväk-symiseen (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus) sekä korvausten hakemiseen (luku 5.3.), mikäli lapselle on myönnetty kehityksen ja oppimisen tukitoimia. Ennen kuin lapsi voidaan sijoittaa varhaiskasvatukseen, tulee hänellä olla voi-massa oleva suomalainen henkilötunnus. Esiopetukseen ja valmistavaan opetukseen lapsi sijoitetaan mahdollisimman nopeasti hakemuksen jättämisen jälkeen. Lapsi otetaan esiope-tukseen tai valmistavaan opetukseen, vaikka hänellä ei vielä ole suomalaista henkilötun-nusta.

Maahanmuuttoviraston sivuilta löytyy tietoa oleskelulupiin liittyvistä asioista. EU-valtion, Pohjoismaan, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa Suomeen, mutta hänen täytyy rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos oleskelu tai työskentely Suomessa kestää yli kolme kuukautta. Rekisteröintiä varten lapselle pitää täyttää oma hakemus. Rekisteröinnin tehtyään henkilö saa henkilötunnuksen ja oleskelee Suomessa laillisesti.

Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä. Määräaikainen oleskelulupa myönnetään joko tilapäisenä tai jatkuvana oleskelulupana. Ensimmäinen lupa on aina määräaikainen. Oleskelulupatyyppi merkitään oleskelulupakorttiin kirjaintunnuksin:

A = jatkuva oleskelulupa B = tilapäinen oleskelulupa P = pysyvä oleskelulupa P-EU tai P-EY = pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa TTOL tarkoittaa työntekijän oleskelulupaa. Sen jälkeen luetellaan ammattialat, jolla

luvanhaltija voi työskennellä.

LUVUN 4 TIIVISTELMÄ

Aloita lapsen suomen kielen taidon havainnointi

Kerro huoltajille oman äidinkielen merkityksestä ja keskustele keinoista tukea oman äidinkielen kehittymistä

Huolehdi suomi toisena kielenä -opetuksen järjestämisestä

Tee näkyväksi lapsiryhmän kielet, kulttuurit, katsomukset ja uskonnot

Esittele perheelle esiopetuksen- tai valmistavan opetuksen opetussuunni-telma

Huolehdi valmistavan opetuksen toteutumisesta

Tee yhteistyötä kieli- ja kulttuurikoordinaattorin kanssa

Huolehdi Esko-tiedonsiirto ja Sujuvasti kouluun -prosessien toteutumi-sesta

34

http://migri.fi/haluan-hakea

5.2 TULKIN KÄYTTÖ Varhaiskasvatuksessa käytetään tulkkia varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa ja esi-opetuksen tai valmistavan opetuksen oppimissuunnitelmakeskusteluissa sekä vanhempainil-loissa, mikäli huoltaja ei osaa suomen tai ruotsin kieltä. (Hallintolaki 6.6.2003/434, § 26, Ul-komaalaislaki 301/2004 § 203, Kielilaki 6.6.2003/423, §:t 10 ja 18). Tulkkauksessa voidaan käyttää paikalle tilattavaa tulkkia, käyttää puhelin- tai etätulkkausta Skype for Businessin vä-lityksellä. Tulkin tilaamiseen ja käyttöön liittyvät ohjeet, etätulkkausohjeet (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus) sekä Tulkkilaskun käsittelyoh-jeet (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus) löytyvät Avaimesta. Tulkkauksen toteuttaminen:

- Selvitä huoltajalta oleskelulupatyyppi; pakolaisstatuksella olevan henkilön tulkkaus-lasku käsitellään toisin kuin ei-pakolaisstatuksella olevan henkilön. Mikäli huoltaja ei tiedä oleskelulupatyyppiä, sen voi selvittää asiakastietojärjestelmästä

- Selvitä perheen äidinkieli, murre ja maa/maanosa, jossa kieltä puhutaan - Tilaa tulkkauspalvelut ajoissa A-tulkkaus Oy:ltä ja kerro keskustelunaihe tilatessasi

tulkkia - Suunnittele keskustelu huolellisesti ja ota puheeksi päiväkodin ajankohtaiset asiat - Varaa keskusteluun riittävästi aikaa - Puhu asiakkaalle, älä tulkille ja käytä selkeää kieltä - Anna tulkille riittävästi aikaa tulkata - Etätulkkaus varataan etukäteen A-tulkkaus Oy:ltä - Etäyhteys avataan ennen huoltajien paikalle saapumista

5.3 KORVAUSTEN HAKEMINEN, KUN PAKOLAISSTATUKSELLA OLEVALLE LAPSELLE ON MYÖNNETTY KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKEA Perusvarhaiskasvatusta ylittävältä osalta kunnalla on oikeus Kotoutumislain mukaan 1386/2010 § 49 kulujen takaisinperintään ELY -keskukselta. Siksi on tärkeää, että päiväkodin johtaja selvittää huoltajan ja lapsen oleskelulupatyypit, jotta tiedetään, onko kunta oikeu-tettu hakemaan korvauksia.

35

Korvauksia voidaan hakea seuraavissa tilanteissa:

1. hän (tai jompikumpi huoltajista) saa ulkomaalaislaissa tarkoitettua kansainvälistä suojelua

2. hänelle (tai jommallekummalle huoltajalle) on myönnetty kansainvälistä suojelua koskeva oleskelulupa ulkomaalaislain 51, 52, tai 89 §:n perusteella

3. hänet (tai huoltajansa) on otettu Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisen velvoitteiden täyttämiseksi ulkomaalaislain 93 §:n perusteella

4. hänelle (tai huoltajilleen) on myönnetty jatkuva oleskelulupa ulkomaalaislain 52 a §:n 2 momentin tai 54 §:n 5 momentin perusteella

Jonkin edellä mainitun oleskelulupatyypin tulee täyttyä korvausten saamiseksi. Korvauksia voidaan hakea, kun pakolaistaustaisella lapsella on vamma, pitkäaikaissairaus tai trauma. Lapsen vammasta tai traumasta tulee olla asiantuntijan lausunto. Kaikki kasvuun ja kehityk-seen liittyvät pulmat eivät oikeuta takaisinperintään (esim. lievät oppimisvaikeudet). Kun lapsi saa kehityksen ja oppimisen tuen rakenteellisia tukitoimia, konsultoiva erityislas-tentarhanopettaja toimittaa otteen lapsen tukitoimipäätöksestä sekä kopiot lausunnoista asiaa hoitavalle varhaiskasvatuksen asiantuntijalle. Lisätietoa asiasta löytyy työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta: http://kotouttaminen.fi/valtion-korvaukset-kunnille ja kotoutumislain käsikirja

6 ERITYISTILANTEITA

Äkilliset, järkyttävät elämäntapahtumat ja menetykset vaikuttavat ihmiseen iästä riippu-matta. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on lapsen arjessa olevien ai-kuisten tuki. Esiopetuksen henkilökunnalla on mahdollisuus ottaa yhteyttä esiopetuksen ku-raattoriin tai psykologiin (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Esiopetus) saadakseen neuvontaa kriisin kohdanneen lapsen auttamiseksi. Perheneuvolat palvelevat vantaalaisia lapsiperheitä lapsen, nuoren ja perheen kasvua ja kehitystä koskevissa kysymyksissä. Vantaan kaupungin perheneuvola antaa apua, kun lapsi on kohdannut kriisin tai trauman.

LUVUN 5 TIIVISTELMÄ

Päiväkodinjohtaja

selvittää perheen/lapsen oleskelulupatyypin varhaiskasvatukseen haettaessa

huolehtii, että tulkkia tilattaessa on tiedossa perheen/lapsen oleskelulupa-tyyppi

tiedottaa konsultoivalle erityislastentarhanopettajalle, jos tehostetun tai eri-tyisen tuen lapsella on jokin mainituista (1-4) oleskelulupapäätöksistä

36

Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys on ympärivuorokautinen päivystysyksikkö, joka toimii päi-vystävänä sosiaaliviranomaisena ja antaa akuuttia kriisiapua järkyttävissä elämäntilanteissa. Apua voi hakea asiakas itse, omainen, läheinen tai ystävä. Yhteydenottaja voi olla myös toi-nen viranomainen.

Maahanmuuttajapalvelut vastaa Vantaalle muuttavien pakolaisten ja paluumuuttajien kun-talaisten alkuvaiheen sosiaali- ja terveyspalveluista, palveluihin perehdytyksestä sekä asia-kas- ja potilasohjauksesta. Asiakkaita ovat Vantaalle muuttavat pakolaiset, ihmiskaupan uh-rit, entisen NL-alueelta muuttavat paluumuuttajat sekä alkukartoitukseen oikeutetut henki-löt (sairaat, raskaana olevat, ikäihmiset jne).

6.1 VANTAALLE MUUTTAVAN LAPSEN SIJOITTAMINEN VARHAISKASVATUKSEEN, ESIOPETUKSEEN TAI VALMISTAVAAN OPETUKSEEN Oleskeluluvan saaneella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuspäätös teh-

dään oleskeluluvan päättymiseen saakka. Lapsi otetaan esiopetukseen ja tarvittaessa val-

mistavaan opetukseen, vaikka hänellä ei vielä ole oleskelulupaa. Kappaleessa 5.1. kerrotaan

lisää oleskeluluvasta. Lapsi voidaan sijoittaa varhaiskasvatukseen myös lastensuojelullisin

perustein. (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Lasten sijoittaminen päivähoitoon).

6.2 YMPÄRILEIKKAUS Poikien ympärileikkaus on olennainen osa juutalaisuutta ja islamia, mutta käytäntö tunne-taan myös monissa afrikkalaisissa yhteisöissä osana poikien aikuistumisriittejä. Uskonnollis-ten ja kulttuuristen perinteiden vuoksi tehtävät poikien ympärileikkaukset ovat sallittuja po-jan ja hänen huoltajiensa suostumuksella. Poikien ympärileikkauksia voi tehdä vain laillis-tettu tai luvan saanut lääkäri. Asiasta löytyy tarkempaa tietoa ja esite useilla kielillä. Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen on Suomessa rikoslain mukaan rangaistava teko. Näin on silloinkin, jos Suomessa asuva henkilö viedään leikattavaksi ulkomaille. Jos epäil-lään, että ympärileikkaus tapahtuu tai on jo tapahtunut, niin Vantaan lastensuojelun ohjeis-tuksen (Sivistystoimi-Varhaiskasvatus-Yhteistyö lastensuojelun kanssa) mukaisesti on otet-tava yhteyttä sekä poliisin että lastensuojeluviranomaisiin. Epäily jo tehdystä ympärileik-kauksesta voi herätä tytön muuttuneesta käytöksestä. Lapsi voi olla kivulias, hiljainen, ve-täytyvä, ahdistunut, masentunut, aggressiivinen, pelokas tai itkuinen. Hänellä voi olla myös keskittymis- ja oppimisvaikeuksia. Tyttöjen ja naisten ympärileikkausten ehkäisy – tiedä ja toimi. THL 4. 2015. Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus. Lastensuojelun käsikirja 18.2.2016 Kysymyksiä ja vastauksia tyttöjen sukuelinten silpomisesta. Ihmisoikeusliitto.

Esitteet tyttöjen ja naisten ympärileikkaus löytyvät suomen, ruotsin, englannin, somalin, ranskan, arabian ja kurdin kielillä.

37

Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma 2012-2016 Sosiaali- ja ter-veysministeriön julkaisuja 2012:8

6.3 KUNNIAKÄSITYKSET JA -VÄKIVALTA Kunniakäsitykset mielletään käsityksinä hyvästä elämästä, mutta ne voivat johtaa myös kon-fliktitilanteisiin. Kunniaväkivallalla tarkoitetaan perheen tai suvun piirissä tapahtuvaa, kun-nianormien puolustamiseen liittyvää ihmisoikeuksia rikkovaa väkivaltaa. Kunniaväkivalta liit-tyy ajattelutapaan, jonka mukaan kunnia on koko perheen tai suvun asia. Yksilön teot vai-kuttavat koko yhteisön kunniaan. Lastensuojelu käsikirja -sivustolta löytyy lisätietoa ai-heesta. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/lahisuhde_perhevakivallan_eh-kaisytyo/lahisuhde/kunniavakivalta https://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2016/06/Kunniak%C3%A4sitykset-ja-

v%C3%A4kivalta_B5_netti-002.pdf

6.4 LAPSEN SIEPPAUS JA LAPSIKAAPPAUS Lapsen sieppaajaksi katsotaan kuka tahansa henkilö, joka vie lapsen luvatta pois varhaiskas-vatuksen järjestämästä toiminnasta ilman huoltajan suostumusta. Jos lapsen toinen van-hempi tai muu henkilö ilmaisee aikeensa siepata lapsi, ilmoitetaan asiasta heti huoltajalle ja kehotetaan häntä kääntymään asiassa lastensuojelun ja poliisin puoleen. Lapsen silmälläpi-toa on syytä tehostaa sekä rajoittaa toimintayksikön henkilöliikennettä mahdollisuuksien mukaan. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi pitämällä ulko-ovet lukittuina. Kiireellisessä ta-pauksessa myös toimintayksikön työntekijä voi tehdä ilmoituksen poliisille. Lapsikaappaukseen syyllistyy se, joka ottaa lapsen omavaltaisesti huostaansa ja vie lapsen asuinvaltiostaan ulkomaille tai jättää palauttamatta lapsen asuinvaltioonsa. Jos on uhka, että joku vie lapsen laittomasti pois maasta, kysymyksessä on kansainvälinen lapsikaappaus. Sieppaustilanteessa pyritään toimimaan rauhallisesti ja ilmoittamaan asiasta poliisille, huol-tajalle ja omalle esimiehelle mahdollisimman nopeasti. Lapsen sieppaustilanteessa tai muun vastaavan tyyppisen häiriön sattuessa tulee mahdollisuuksien mukaan kiinnittää huomiota sieppaajan tuntomerkkeihin. Tärkeää on, että lapsista pyritään koko tilanteen ajan huolehti-maan hyvin ja ohjaamaan heidät pois tapahtumapaikalta.

6.5 LASTENSUOJELU JA LAPSEN VIEMINEN TAISTELUALUEELLE Kun herää epäily lapsen viemisestä tai lähettämisestä taistelualueelle, varhaiskasvatuksen työntekijöillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Uhka lapsen maasta viemisestä tai omatoimisesta matkustamisesta taistelualueelle liittyy useimmiten väkivaltaiseen ääriajatte-luun, jonka perusteella lähtijä kokee olevansa velvollinen toimimaan konfliktissa paikan päällä. Tyypillinen väkivaltaiseen ääriajatteluun viittaavan epäilyn tunnusmerkki on äkillinen

38

muutos lapsen tai muiden perheenjäsenten käyttäytymisessä. Lastensuojelun käsikirja -si-vusto antaa lisätietoa aiheesta.

7 HYÖDYLLISTÄ MATERIAALIA JA LÄHTEET

Käsikirjaan on kerätty Vantaan kieli- ja kulttuuritietoiseen varhaiskasvatukseen oleellisesti liittyvät asiat. Tästä luvusta löydät lisää sähköistä ja painettua materiaalia.

7.1 LISÄTIETOA LUKUUN 2 KIELI- JA KULTTUURITIETOISEN VARHAISKASVATUKSEN JOHTAMINEN

Kielitaidon arviointiohjeet rekrytoijalle ja arviointitehtävät

Avaimia moninaisuuden johtamiseen

7.2 LISÄTIETOA LUKUUN 3 HUOLTAJIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ

Alkukartoitukset uusille maahan muuttaneille vantaalaisille. http://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/tietoa_vantaasta/maahanmuuttajille/sosi-aali-_ja_terveyspalvelut/maahanmuuttajapalvelut

A-tulkkaus Oy. https://a-tulkkaus.fi/

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2016:1 http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_pe-rusteet/esiopetus

Kuvaopas vanhemmille – Varhaiskasvatuksen aloittaminen http://www.vantaa.fi/in-stancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstruc-ture/134815_Kuvaopas_vanhemmille_-_Varhaiskasvatuksen_aloittaminen.pdf

Kotoutumislaki (1386/2010) http://www.kotouttaminen.fi/kotouttaminen/info/yhteystiedot. Työ- ja elinkeinomi-nisteriön alainen kotouttamiskeskuksen sivusto on suunnattu kotouttamisen ja pako-laisten vastaanoton toimijoille. Pakolaisten vastaanotto -osioon on koottu vastaan-oton periaatteita ja käytäntöjä. Kotouttaminen-osiosta löydät kotoutumislain käsikir-jan. http://kotouttaminen.fi/kotoutumislain-kasikirja

Lastensuojelu sivusto. Kielet: arabia, englanti, farsi, kurdi, ranska, ruotsi, somali, suomi, selkosuomi, venäjä. http://lastensuojelu.info/

39

Monikulttuurinen kodin ja koulun yhteistyö. 2010. Opetushallitus. http://edu.fi/download/130188_Monikulttuurinen_kodin_ja_koulun_yhteis-tyo_2010_-esite_OPH.pdf

Oma kieli – oma mieli. Opas oman äidinkielen oppimisen tukemiseen. 2016. Opetus-hallitus. http://www.oph.fi/download/179673_oma_mieli_oma_kieli.pdf

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2015. Ope-tushallitus. Määräykset ja ohjeet 2015:49 http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_pe-rusteet/perusopetus/valmistava_opetus

Päivähoito tutuksi perheille –opas. 2012. Vantaan kaupunki. https://asta.van-taa.fi:444/TWeb/tfile?id=651375

Rakkautta ja vanhemmuutta kahden kulttuurin perheessä. 2010. Monikulttuurisuus-yhdistys Familia club ry. kielet: suomi, englanti, espanja, ranska, venäjä, thai. http://www.familiaclub.fi/duo_rakkautta_ja_vanhemmuutta.html

Tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. 2013. Kielet: albania, englanti, kurdi, somali, suomi, venäjä, viro. http://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/tietoa_vantaasta/julkaisut/sivistystoi-men_toimiala/varhaiskasvatuksen_ja_koulutuksen_julkaisut

Tietoa Suomesta. Kielet: arabia, englanti, espanja, eesti, kiina, persia, ranska, ruotsi, turkki, somali, suomi, venäjä. http://www.infopankki.fi/

Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelma ja Vantaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 6-vuotiaille. Opetuslautakunta 15.2.2016 https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/van-

taawwwstructure/123442_Vantaan_esiopetuksen_opetussuunnitelma.pdf

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2016:17 http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_pe-rusteet/varhaiskasvatus/perusteet

Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma. 2017. Opetuslautakunta. Vantaan kaupunki. http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/van-taawwwstructure/138158_Vantaan_varhaiskasvatussuunnitelma_2018_paivi-tetty.pdf

Väestöliiton Tue lapsen kehitystä-julisteet. Kielet: selkosuomi, englanti, venäjä, eesti, saksa, ruotsi. http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/materiaalit/

40

Väestöliiton lastenkasvatusvihkoset. https://vaestoliitto-

fi.directo.fi/monikulttuurisuus/tietoa-

monikulttuurisuudesta/aineistot/lastenkasvatusvihkoset/

7.3 LISÄTIETOA LUKUUN 4 KIELI- JA KULTTUURITIETOINEN VARHAISKASVATUS, ESI- JA VALMISTAVA OPETUS

Dialogitaitaja. Materiaalia dialogikasvatukseen. Ikonen, E. & Vainio, S. (toim.) 2016 https://www.pearltrees.com/s/file/preview/139686349/Dialogitaitajaverkkomateriaaliavaajaklikkaa.pdf

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus 2014 http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_pe-rusteet/esiopetus

Juhlakalenteri. http://www.juhlakalenteri.fi/

Kehittyvän kielitaidon asteikko. http://edu.fi/download/171565_S2_Tasoku-vaus_liite_tukimateriaaliin_1.10.2015_final.pdf

Kielet ja kulttuurit näkyväksi oppimisympäristössä http://www.newburyparkschool.net/langofmonth/

https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/van-

taawwwstructure/113017_kieli-_ja_kulttuuritietoisen_kasvuympariston_vahvistami-

nen_varhaiskasvatuksessa.pdf

Kielitietoinen opetus – kielitietoinen koulu. Opetushallitus. http://www.edu.fi/download/186995_Kielitietoinen_opetus_verkko.pdf

Kulttuuri-identiteetti & kasvatus – Kulttuuriperintökasvatus kotoutumisen tukena. Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisu 8. 2014. https://www.kulttuuri-perintokasvatus.fi/kulttuuri-identiteetti-kasvatus-%E2%88%92-kulttuuriperintokas-vatus-kotoutumisen-tukena/

Kulttuurien vuosikello. http://www.kulttuurinvuosikello.fi/

Lapsi ja kieli. Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. Nurmilaakso &Välimäki (toim.). Unigrafia oy –Yliopistopaino. Helsinki 2011 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80046/d9e0eb99-ef75-4704-a185-14aa8cbf9366.pdf?sequence=1

Lapsuuden monta kieltä http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/tietoa-monikulttuurisuudesta/julkai-sut/dvd-t/

41

Monikielisyys - arvokas voimavara –esite. Kielet: viro, vietnam, somali, albania, ve-näjä, turkki, arabia, kurdi, englanti ja suomi. Tarkempia tietoja saa opastyöryhmän jäseneltä Sirkku Latomaalta (sirkku.latomaa@uta.fi).

Mucca-hanke: Homma hanskassa -opas http://www.hel.fi/wps/wcm/con-

nect/6cdb84804a1563bd951ef5b546fc4d01/3_hamma_ha nskassa.pdf?MOD=AJ-

PERES&CACHEID=6cdb84804a1563bd951ef5b546fc4d01

Opas oman äidinkielen merkityksestä. http://mai.moped.fi/ kielet: albania, arabia, bosnia, dari, englanti, kiina, kurdi,

pashtu, persia, saksa, somali, suomi, venäjä, vietnam, viro

Ota koppi-ohjelma http://www.otakoppi-ohjelma.fi/

Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 2015. Opetushallitus. Määräyk-set ja ohjeet 2015:49. http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_pe-rusteet/perusopetus/valmistava_opetus

Pääkaupunkiseudun toimintamalli MONIKU -sosiaalinen vahvistaminen pääkaupunki-seudun monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa v. 2005 – 2 http://www.socca.fi/files/161/Monikulttuurisen_maahanmuuttajatyon_toiminta-malli_2008.pdf Sadutus. https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyomenetelmat-ja-valineet/ty-omenetelmat/sadutus http://www.taksvarkki.fi/tv/wp-content/uploads/2011/07/Mango-2.-painos.pdf

Sanasäkki http://sprakpasen.se/rim-ramsor

Soccan maahanmuuttajatyö http://www.socca.fi/kehittaminen/maahanmuuttajatyo

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen sekä uskonnollisten tilaisuuksien jär-jestäminen esi- ja perusopetuksessa. Opetushallitus. Ohje.12.1.2018. http://www.oph.fi/download/189009_Ohje_perusopetuksen_uskonnon_ja_elaman-katsomustiedon_seka_esiopetuksen_katso.pdf

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen sekä uskonnollisten tilaisuuksien jär-jestäminen varhaiskasvatuksessa. Opetushallitus. Ohje.12.1.2018. http://www.oph.fi/download/189008_Ohje_varhaiskasvatuksen_katsomuskasvatuk-sen_toteuttamisesta_ja_uskonnollisis.pdf

42

Vuorotellen - opas vuorovaikutuksen ja kielenkehityksen alkuvaiheisiin. Tikoteekki. 2007. Kielet: suomi, ruotsi, englanti, venäjä. http://papunet.net/yleis/fileadmin/muut/Esitteet/Vuorotellen.pdf

Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelma ja Vantaan valmistavan opetuksen ope-tussuunnitelma 6 -vuotiaille. Opetuslautakunta 15.2.2016. Esiopetuksen opetussuun-nitelman perusteet. Opetushallitus 22.12.2014. Perusopetukseen valmistavan ope-tuksen perusteet. Opetushallitus 2015. http://www.vantaa.fi/varhaiskasvatus_ja_koulutus/esiopetus/lapsi_esiopetuk-sessa/mita_esiopetus_on

Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma. Opetuslautakunta 15.5.2017. Vantaan kau-punki. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. opetushallitus 18.10.2016. http://www.vantaa.fi/varhaiskasvatus_ja_koulutus/varhaiskasvatus/lapsi_varhais-kasvatuksessa/varhaiskasvatussuunnitelmat

Varhaiskasvatuslaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150580

Varhaiskasvatus katsomusten keskellä. Haapsalo, T. et al. (toim.) Lasten Keskus. 2017.

Vuorotellen opas. Papunet. https://papunet.net/tietoa/fileadmin/muut/Esitteet/Vuorotellen.pdf

www.yhteisymmarrysviikko.fi

Äidinkielenä kaksikielisyys. Kaksikulttuuristen perheiden näkökulmaa kaksikielisyy-teen. Duo kahden kulttuurin perheille. 2015. Monikulttuurisuusyhdistys Familia club ry. http://pdf.duoduo.fi/kaksikielisyys-julkaisu.pdf

7.4 LISÄTIETOA LUKUUN 5 TÄRKEITÄ KÄYTÄNTÖJÄ Hallintolaki

Hallintolaki 6.6.2003/434, § 26

Kielilaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423

Kotouttamislaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386

Maahanmuuttovirasto. www.migri.fi

Oleskelulupatyypit http://www.migri.fi/oleskeluluvat/lupatyypit

Pakolaisneuvonta ry (Lisätietoa turvapaikanhakijoista ja pakolaisten vastaanottami-sesta) http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=106&lang=suo

43

Pakolaisapu http://www.pakolaisapu.fi/

Ulkomaalaislaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301

7.5 LISÄTIETOA LUKUUN 6 ERITYISTILANTEITA https://www.hdl.fi/fi/konsernin-artikkelit/217-toiminta/kidutettujen-kuntoutus-ar-

tikkelit/1485-pienen-potilaan-haave-toteutui

http://yle.fi/uutiset/kidutettu_pakolaislapsi_ei_saa_tarvitsemaansa_hoi-toa/5586155

Kidutettujen kuntoutus – pakolaistraumat. Kiintiöpakolaisina tulleet traumatisoitu-neet lapset ja nuoret. https://www.hdl.fi/fi/palvelut/kidutettujen-kuntoutus

KITU-lapset (HANKKEEN SIVUT JA YLE UUTISET) https://www.hdl.fi/fi/konsernin-artikkelit/204-palvelut/kehittamishankkeet/356-kitu-lapset-ja-nuoret

Lastensuojelun käsikirja https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymyk-set/lastensuojelu-ja-lapsen-vieminen-sota-alueelle

Tietoa traumatisoituneiden pakolaislasten oireista, ja traumatisoituneiden perheiden ja lasten palveluista THL https://www.thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus/maahanmuutta-jien-terveys-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-mielenterveys LSKL https://www.lskl.fi/kannanotot-ja-lausunnot/ihmiskaupan-lapsiuhrien-ja-ihmiskau-

pan-uhrien-lasten-asemaan-kiinnitettava-huomiota/

TEM

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75031/TEM-

jul_40_2015_web_09062015.pdf?sequence=1

Traumaterapiakeskus http://www.traumaterapiakeskus.com/

Turvapaikkaa hakevien lasten mielenterveys (ARTIKKELI) http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96302.pdf

Tietoa traumatisoitumisesta ja sen tunnistamisesta http://www.traumajaoppiminen.fi/

44

Tyttöjen ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/

Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus Suomessa. Ihmisoikeusliitto ry • KokoNainen-pro-jekti, Helsinki. 2004. https://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Tyttojen_ja_naisten_ym-parileikkaus_Suomessa_Suositus_sosiaali_ja_terveydenhuollon_henkilos-tolle_IOL_2011.pdf

Esitteet tyttöjen ja naisten ympärileikkaus löytyvät suomen, ruotsin, englannin, so-malin, ranskan, arabian ja kurdin kielillä.

7.6 AIHEESEEN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA Esteetöntä viestintää yhteinen asiamme. Arjen käytäntöjä ulkomaalaistaustaiset

ihmiset. DVD & opas. 2015. Avainsäätiö.

Gyekye, Marjaana & Kurki, Riikka & Muukkonen, Minna 2009. Avainsanoja S2 Opet-tajan opas. Sanoma Pro.

Haapsalo Tiina, Petäjä Heljä, Vuorelma-Glad Päivi, Sanden Mirva, Pulkkinen Hanna, Tahvanainen Ilkka, Saarinen Erja (toim). 2017. Varhaiskasvatus katsomusten keskellä. Lasten keskus.

Halme, Katjamaria & Vataja, Anita 2011. Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiope-tus. Sanoma Pro.

Harju, Heidi. Kielitaito puhkeaa kukkaan. 2006. Folkhälsan.

Hassinen, Sirje 2005: Lapsesta kasvaa kaksikielinen. Finn Lectura.

Jäske, Maaria & Kuosma, Kirsi 2012: Erilaisuus osana yhtenäisyyttä. Ideaopas kult-tuurienvälisen vuorovaikutuksen tukemiseen esiopetuksessa.

Kansalliset juhlat sekä kristinuskon, juutalaisuuden, islamin, buddhalaisuuden, hin-dulaisuuden ja Krishna-tietoisuuden tärkeimmät juhlat. http://www.juhlakalen-teri.fi/

Kuosma, Kirsi & Jäske, Maaria. 2012. Erilaisuudesta samanlaisuuteen: Ideaopas su-vaitsevaisuuden tukemiseen esiopetuksessa.

Kulttuuri-identeetti & kasvatus Kulttuuriperintökasvatus kotoutumisen tukena. 2014. Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 8. https://www.kulttuuripe-rintokasvatus.fi/wp-content/uploads/2015/04/Kulttuuri-identiteetti_ja_kasvatus.pdf

Kotka, Riika 2007: Kaiken maailman juhlat. Pieni karhu.

Lappalainen, Ulla 2010: Aamu-Suomen kielen kuvasanakirja -sarja. Opetushallitus.

45

Lapsi ja kieli. Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. Nurmilaakso, Marja & Välimäki, Anna-Leena (toim.) 2013, 3. painos. THL.

Lapsen oikeus pyhään -julistus http://www.evl-slk.fi/files/625/Lapsen_oikeus_pyhaan_SRKLK_062009_au-keamat.pdf

Nissilä, Leena & Martin, Maisa & Vaarala, Heidi & Kuukka, Ilona 2014, 3.painos: Saako olla suomea? – opas suomi toisena kielenä opetukseen. Opetushallitus.

Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetukseen. Latomaa, Sirkku (toim.) 2007. Opetushallitus.

Paavola, Heini & Talib, Mirja-Tytti 2010: Kulttuurinen moninaisuus päiväkodissa ja koulussa. PS-kustannus.

Pietilä, Päivi & Lintunen, Pekka. (toim.) 2015. Kuinka kieltä opitaan. Gaudeamus.

Päiväkodista peruskouluun. Siirtymät varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen raja-pinnoilla. Karila, Kirsti & Lipponen, Lasse & Pyhältö, Kirsti (toim.) Raportit ja selvityk-set 2013: 17. Opetushallitus.

Satu ystävältä. Salmela, Anna Liisa (toim.) 2003, 2. painos. Opetushallitus.

Taskinen, Satu. Ne voi opita toisilta - kasvatustieteellinen design-tutkimus maahan-muuttajaoppilaiden osallisuutta edistävistä luokkakäytänteistä. Väitös. Lapin yli-opisto. 2017 http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/63013

Usko vapaasti – lausunto uskonnonvapaudesta

http://www.ekumenia.fi/data/liitteet/usko_vapaasti_-_julistus_1542012.pdf

Vaarala Heidi, Reiman Nina, Jalkanen Juha, Nissilä Leena. Tilanne päällä! Näkökulmia

S2 -opetukseen. OPH. Oppaat ja käsikirjat 2016:1.

7.7 TULOSTETTAVAT LIITTEET Liite 1 Kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen vuosikello kaksi- ja monikielisille lapsille

Liite 2 Kieli-ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri

Liite 3 Vanhempien keinot tukea äidinkielen kehittymistä

Liite 4 Varhaiskasvatuksen menetelmiä lapsen äidinkielen ja kulttuuri-identiteetin

vahvistamiseksi

Liite 5 Huoli suomen kielen taidon kehittymisestä varhaiskasvatuksessa

Liite 6 Huoli suomen kielen taidon kehittymisestä esiopetuksessa

Liite 7 Ensimmäisten varhaiskasvatusvuosien tavoitteet pohjautuen kehittyvän kielitaidon

asteikkoon, suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (tukiaineisto)

46

Liite 8 Suomi toisena kielenä opetuksen sisältöjä

Liite 9 Valmistava opetus 6-vuotiaille syksy

Liite 10 Valmistava opetus 6-vuotiaille kevät

47

Liite 1

48

Liite 2

49

Liite 3

50

Liite 4

51

Liite 5

52

Liite 6

53

Liite 7

54

Liite 8

55

Liite 9

56

Liite 10