kilpailuetua it:llä - tivia · tavimpia teemoja olivat taantuma ja sosiaalinen media. vuoden 2009...

01/09 Scope Manageravaa projektien umpisolmujas.3

t ietotekniikan li itto

Kilpailuetua IT:lläVR:n tietohallintojohtaja Sirpa Creutz: ”IT-projektit ovat liiketoiminnan kehittämisprojekteja.”s.4–5

� t ietotekniikan li itto

Kouluttautuminen, verkostoituminen ja yhteistyökyky ovat IT-ammattilaisen työuran kulmakiviä sekä nousu- että lasku-suhdanteissa. Näiden tekijöiden merkitys korostuu epävar-moina taloudellisina aikoina, jolloin monenlaiset haasteet ja muutokset kohtaavat niin organisaatioita kuin työntekijöitä-kin. Ajantasainen osaaminen ja hyvät verkostot antavat am-mattilaiselle hyvät valmiudet pärjätä uusissa tilanteissa.

Tietotekniikan liitolla on erityisen tärkeä tehtävä IT-ammat-tilaisten osaamisen, arvostuksen ja verkostojen vaalijana. Tarjoamme jäsenillemme ajankohtaista tietoa alan tilantees-ta, kouluttautumismahdollisuuksia sekä tilaisuuden tavata muita asiantuntijoita. Muuttuvassa työelämässä Tietoteknii-kan liitto tarjoaa jäsenilleen pysyvän ammatillisen yhteisön.

Turbulenssin keskellä kannattaa muistaa, että taantuma on myös mahdollisuus, joka haastaa miettimään asioita totu-tusta poikkeavalla tavalla ja luomaan uutta. Vuoden 2009 IT-barometrin vastaajien mukaan IT nähdään taantumassa keinona luoda innovaatioita ja kustannussäästöjä. Näiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen kaivataan IT-ammatti-laisten osaamista. Haastankin kaikki jäsenemme innovaa-tiotalkoisiin, joilla käännetään talouden suunta ja varmiste-taan kilpailuetu tulevassa noususuhdanteessa!

Tervetuloa osaajien yhteisöön,Robert SerénTietotekniikan liiton toiminnanjohtaja

Hyvä Tietotekniikan liiton jäsen,

TieToTekniikan liiTon vuosittainen IT-barometri kartoittaa IT:n merkitystä suomalaisille yrityksille ja orga-nisaatioille. Barometri kokoaa johtotason henkilöiden näke-myksiä informaatioteknologian hyödyntämisestä, sen muu-toksista sekä siitä, millaista IT-osaamista organisaatioissa tulevaisuudessa tarvitaan. Vuoden 2009 IT-barometrin polt-tavimpia teemoja olivat taantuma ja sosiaalinen media.

Vuoden 2009 barometrin tulokset osoittavat, että in-formaatioteknologian merkitys yrityksissä on taantuman myötä kasvanut. IT:stä haetaan apua sekä uusien innovaati-oiden että kustannussäästöjen luomiseen. Toisaalta IT-kus-tannuksia halutaan rajoittaa.

Barometri kartoitti myös IT:hen liittyviä kehittämiskoh-

teita: IT:n vaikutusten mittaaminen koetaan suomalaisyri-tyksissä yleisesti ongelmaksi. Myös IT-ulkoistusten ja -han-kintojen liiketoiminnalliset tavoitteet ovat usein epäselviä. Lisäksi barometrin tuloksista käy ilmi, että verkkoliiketoi-minnan yleistymisestä huolimatta sosiaaliseen mediaan on varauduttu huonosti: vain harvoissa organisaatioissa on sovittu vertaisverkkoihin ja sosiaaliseen mediaan liitty-vistä pelisäännöistä.

IT-barometri perustuu aikavälillä joulukuu 2008 - tam-mikuu 2009 toteutettuun verkkokyselyyn, johon vastasi 121 edustajaa suomalaisten suuryritysten operatiivisesta joh-dosta sekä IT- ja tietohallinnosta. IT-barometriin voi tutus-tua TTL:n sivuilla osoitteessa: www.ttlry.fi

TeksTi: elina arkko

IT-barometri 2009: Taantuma lisää IT:n merkitystälisää

barometrista sivuilla 4-5.

t ietotekniikan li itto �

iT-projekTien johTaminen on haas-tava laji: Tietotekniikan liiton vuoden 2009 IT-barometrin vastaajista alle puolet koki projektien pysyvän sovituissa budjeteissa ja aikatauluissa. Niin ikään alle puolet vastaa-jista kertoi yrityksensä mittaavan IT-hankin-tojen tavoitteiden saavuttamista luotettavien mittareiden avulla.

”Puutteellinen laajuuden hallinta eli sco-pe management on yksi tärkeimpiä IT-pro-jektien epäonnistumisen syitä. Laajoja hank-keita aloitetaan usein tietämättä edes karke-asti, mitä aiotaan tehdä. Scope Manager -koulutus antaa eväitä projektien laajuuden hallintaan ja tulosten mittaamiseen”, sanoo 4SUM Partners Oy:n toimitusjohtaja pek-ka Forselius.

Kansainvälisen Certified Scope Manager (CSM) -tutkinnon juuret ovat Australiassa, jossa kehitetyn johtamismenetelmän Finnish Software Measurement Association eli FiS-MA ry on jalostanut ja tuotteistanut. Suoma-lainen Scope Management -konsepti ja kou-lutusmalli tunnetaan nimellä NorthernSCO-PE™. Scope Manager -sertifioinnin laadusta vastaa European Certificates Association, ja koulutuksen sisällöstä ja konseptin kansain-välisestä levityksestä 4SUM Partners Oy.

NorthernSCOPE™ -konseptissa laa-juudenhallinta kohdistetaan kahteentoista hankkeen elinkaaren kohtaan, joihin liittyvät haasteet käydään koulutuksessa systemaat-tisesti läpi. Scope Manager tuo hankkeisiin

paitsi laajuuden hallintaa, myös näkemystä parhaista käytännöistä ja tietoa realistisista tuottavuusodotuksista.

”Scope Managerin taitoja tarvitaan sekä ostaja- että toimittajaorganisaatioissa. Luon-nollisesti puolueettomat konsultit voivat pal-vella kumpaakin tahoa, ja usein Scope Ma-nager -sertifikaatin suorittaminen voi johtaa-kin konsultin uralle”, Forselius kertoo.

Jatkokoulutus kokeneille ammattilaisilleViisipäiväinen Scope Manager -koulutus on tarkoitettu kokeneille projektiammattilaisil-le. Kurssista suoriutuminen edellyttää tietä-mystä ja mielellään myös kokemusta pro-jektien hallinnasta ja vaatimusmäärittelyis-tä. Myös mittausmenetelmien tunteminen on eduksi.

”Scope Manager -sertifikaatin suoritta-minen tarjoaa urakehitysmahdollisuuden esimerkiksi kokeneille projektipäälliköille. Suomessa olisi kysyntää useammalle kym-menelle Scope Manager -konsultille, mut-ta koulutuksen antamia valmiuksia voi-vat hyödyntää myös ohjelmistotoimittaji-en myyntihenkilöstö ja asiakasorganisaati-

oiden ostopäätöksiä tekevät henkilöt”, For-selius sanoo.

Tällä hetkellä Suomessa on vajaa kol-mekymmentä sertifioitua Scope Manage-ria, joista reilu kolmannes on ohjelmisto-toimittajia, kolmannes asiakasorganisaatioi-den edustajia ja loput konsultteja. Tietotek-niikan liitto järjestää vuosittain kahdesta kol-meen kurssia.

Koulutus kulkee käsi kädessä käytännön työelämän kanssa: ”Osaavaksi Scope Mana-geriksi kehitytään kokemuksen ja tekemisen kautta”, Forselius muistuttaa.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksiaTietohallinnon palveluja tarjoavan Enfide ky:n toimitusjohtaja, yrittäjä leena klaa-vu suoritti Scope Manager -sertifikaatin ke-väällä 2006.

”Näin Scope Manager -koulutuksen anta-van mahdollisuuksia liiketoiminnan laajen-tamiseen ja oman osaamiseni kehittämiseen. Koulutus osoittautui hyvin antoisaksi ja käy-tännönläheiseksi,” Klaavu kertoo.

Erityisen hyödylliseksi Klaavu koki kou-lutuksen antaman projektin laajuuden las-kennan hallinnan:

”Laajuuslaskenta ja sen käyttäminen hin-noittelumallina kiinnostaa asiakkaita, ja tuo yritykselle uutta liiketoimintaa. Suosittelen koulutusta lämpimästi muillekin – se on erit-täin hyödyllinen esimerkiksi ohjelmistoyrit-täjille”, Klaavu kannustaa. ❒

Scope Manager avaa IT-projektien umpisolmujaTeksTi: Jenni salo

kuvassa vasemmalta oikealle: Jari Manninen, Jari Pihlasto, Raija tuomi-Sarja,

Jaana Carlenius, ilkka toivanen, Pirjo Siponen, Paula Männistö

ja Pekka Forselius

Lue lisää: www.ttlry.fi/koulutus


TieToTekniikan liiTon huhtikuussa järjestetyn yhtei-söjäsenseminaarin teema ”Pa-ranna yrityksesi kilpailukykyä – IT:llä innovaatioita ja kustan-nussäästöjä” houkutteli paikalle kymmenittäin kuulijoita.

”Taantuma on väliaikainen tilanne, ja katseet tulisi suun-nata jo tulevaan noususuhdan-teeseen. On mietittävä, miten liiketoimintaa voidaan kehit-tää pitkällä aikajänteellä”, Tie-totekniikan liiton toiminnan-johtaja robert Serén muistut-ti tilaisuuden aluksi. Innovaa-tiomaana tunnettu Suomi on jo

tipahtanut monien kansainvä-listen teknologiavertailujen kär-jestä, ja nyt tarvitaankin teko-ja Suomen nostamiseksi takai-sin huipulle.

Tiedosta mahdollisuudet ja haasteetTilaisuuden teemaa pohjus-ti Tietotekniikan liiton vuo-den 2009 IT-barometrin julkis-tus. Barometri osoittaa, että IT:n merkitys yrityksissä on taantu-man myötä selvästi kasvanut. Taantuma heijastunee etenkin liiketoimintajohdon IT:lle aset-tamissa korkeissa tuottavuuso-

dotuksissa. Barometrin mukaan peräti 96 prosenttia vastaajista näkee, että IT:n rooli kilpailu-tekijänä korostuu jatkossa, kun vuonna 2008 luku oli 88 pro-senttia. 77 prosenttia vastaajis-ta kertoo yrityksensä kehittävän IT:tä strategisena voimavarana, kun vuotta aikaisemmin luku oli 68 prosenttia.

IT:n vaikutusta liiketoimin-taan vuonna 2008 kuvailtiin ba-rometrissa hyvin myönteisesti. IT:n tuoma tuottavuuskasvu ja taloudellinen kasvu, joita mi-tattiin IT:n tuomilla kustannus-säästöilla ja innovaatioiden vai-

kutuksella liikevaihtoon, ovat vastaajien arvioiden mukaan ylittäneet selvästi kansantalou-den tuottavuuden ja taloudelli-sen kasvun. Toisaalta vain noin puolet yrityksistä mittaa IT:n lii-ketoimintavaikutuksia luotetta-villa mittareilla, joten arviot IT:n liiketoimintahyödyistä perustu-vat lähinnä mielikuviin.

”IT:n liiketoimintavaikutus-ten mittaaminen on selkeä ke-hityshaaste organisaatioissa”, toteaa tutkimuksen toteutuk-seen osallistunut professori To-mi Dahlberg Helsingin kaup-pakorkeakoulusta.

Tietotekniikan liiton yhteisöjäsenseminaarissa nujerrettiin taantumaa

Yhteistyö, luovuus ja IT:n mahdollisuuksien näkeminen luovat kilpailuetua

TeksTi: Jenni salo, kuvaT: PenTTi saasTamoinen

kuvassa vasemmalta oikealle: tomi Dahlberg,

Sirpa Creutz, Rainer Helenius ja timo

Hyvönen.


Dahlberg nosti barometrin tulosten perusteella esiin myös muita haasteita: Pula osaavasta IT-henkilöstöstä jatkuu ja saat-taa pahimmillaan hidastaa taan-tuman nujertamista. Myös yri-tysten vertaismedioiden hallin-ta ontuu, mikä saattaa hidastaa useiden yritysten tavoittelemaa verkkoliiketoiminnan kasvua. Taantuma on lisäksi lisännyt paineita karsia IT-kustannuk-sia, mikä saattaa vähentää IT:n tuomien mahdollisuuksien hyö-dyntämistä.

”Heikko liiketoiminnan ja IT:n todellisen yhteyden ymmärtä-minen, hajanainen arkkitehtuu-ri ja kustannusleikkausten juus-tohöylä voivat olla vaarallinen yhdistelmä. Erot IT:tä taitavas-ti hyödyntävien ja muiden välil-lä voivat myös entisestään kas-vaa”, Dahlberg varoittaa.

Paranna prosessejaSenior Consultant Timo hy-vönen Materna Information & Communicationsilta havainnoil-listi käytännön case-esimerkki-en avulla, miten IT-kustannuk-sia voi juustohöylän sijaan kar-sia prosesseja parantamalla tai palvelulähtöisellä ajattelulla. IT-kustannusleikkaukset kohdiste-taan usein strategiaan ja kehit-tämistyöhön, vaikka järkeväm-pää olisi esimerkiksi vähentää palvelujen häiriöiden määrää ja karsia näin Help Deskien ja ope-rationaalisen tuen aiheuttamia kustannuksia. Palvelukatalogin avulla säästötoimet voi kohden-taa niin, ettei liiketoiminta häi-riinny.

Hyvösen esittämässä cases-sa asiakkaan palveluongelmi-en määrä oli kasvussa, mikä heijastui suoraan asiakastyyty-väisyyteen. Prosessi- ja työka-lukehityksen jälkeen häiriöiden määrä romahti, asiakastyytyväi-syys parani ja kahdeksan henki-lön vuosivauhdilla kasvaneen Service Deskin kasvu pysähtyi. Muutokset tapahtuivat muuta-massa kuukaudessa.

”Järjestelmällinen ongelman-hallinta antaa nopeita säästö-jä”, Hyvönen toteaa. ”Yrityk-sen on tärkeää myös sitoutua jatkuvaan palveluhallinnan pa-rantamiseen ja mitata prosessi-en tuloksia. Sellaista, mitä ei voi mitata, ei voi myöskään hallita ja johtaa.”

Panosta vuorovaikutukseenVR:n tietohallintojohtaja Sirpa Creutz lähestyi kilpailuedun pa-rantamista ICT-osaamisen ja yh-teistyön näkökulmasta ja toi esiin esimerkkejä arjen työelämästä.

”ICT-osaamistarpeet riippu-vat paljolti ulkoistuksen astees-ta. Paljon ulkoistaneissa yrityk-sissä on erityisen tärkeää hallita koko verkostoitunut ympäristö, joka koostuu yrityksen omista ihmisistä, toimittajista ja muista sidosryhmistä. Toimiva vuoro-vaikutus ja luottamus siihen, että asiantuntijat osaavat hommansa, on tehokkaan ICT:n hyödyntä-misen perusta”, Creutz sanoo.

ICT:n hyödyntäminen liike-toimintastrategiassa vaatii niin ikään toimivaa vuorovaikutus-ta liiketoiminta- ja ICT-ammat-tilaisten välillä. Creutz määritte-lee viestinnän osaamisen jokai-selta ICT-ammattilaiselta vaa-dittavaksi perustaidoksi.

”Liiketoiminta- ja ICT-am-mattilaiset puhuvat luonnos-taan eri kieltä, eli on turhaa viestiä liiketoimintajohdolle ne-likirjaimisilla lyhenteillä. ICT-ammattilaisen osaamishaaste on oppia pelkistämään ja sa-nomaan sanottavansa selkokie-lellä. On myös ymmärrettävä liiketoiminnan puhumaa kieltä strategiasta, tavoitteista ja talo-udesta”, Creutz toteaa.

Creutzin mukaan liiketoi-mintajohto on nähtävä ICT-joh-don asiakkaana. Liiketoimin-tajohdon tehtävä on määritellä ICT:n merkitys liiketoiminnalle, ja ICT-johdon on tuotava kehi-tystyöhön oma asiantuntemuk-sensa ja oltava mukana tulevai-suuden suunnittelussa.

”Ei ole olemassa IT-projek-teja, on vain liiketoiminnan ke-hittämisprojekteja, joissa IT on mukana. Pelkällä järjestelmällä ei tee mitään. ICT-ammattilai-silta vaaditaan johtamista ja nä-kemystä siitä, miten ICT:stä saa-daan liiketoimintahyötyjä. Neu-voja ei voi mennä kysymään johtoryhmältä”, Creutz sanoo.

Yhteistyö vaatii molemmin-puolista halua vuoropuheluun ja sen ylläpitämiseen:

”Jos homma ei toimi, niin kannattaa harkita firman vaih-toa! Vuoropuhelu on myös tah-don asia”, Creutz sanoo kärjistä-en. ❒

Ajattele luovastiIT:n mahdollisuuksien näkeminen ja luovuus synnyttävät par-haimmillaan radikaaleja liiketoimintainnovaatioita. Rovanie-meläisen perheyrityksen Lappset Group Oy:n perinteinen pui-nen kiipeilyteline ja muut leikkikenttävälineet ovat useimmille tuttuja, ja puu on edelleenkin yrityksen tuotteiden pääraaka-ai-ne. Yritys kuitenkin seurasi ajan henkeä ja laajensi liiketoimin-tansa entuudestaan tuntemattomalle ICT-alalle.

Lappsetin interaktiivinen SmartUs-oppimisympäristö pal-kittiin Tietotekniikan liiton Vuoden 2008 Tietotekniikkatekona. Tietotekniikkapohjainen leikkikenttätuote motivoi lapsia liik-kumaan, leikkimään ja oppimaan tietotekniikan avulla.

”Haasteena oli saada lapset ulos ja liikkumaan, pois viettä-mästä liikaa aikaa sisällä tietokoneen ääressä”, kertoo Lappsetin palveluliiketoiminnan ja IT:n johtaja rainer helenius. ”Lappse-tin innovaatio oli tuoda tietokoneet ulos ja yhdistää niiden käyt-täminen oppimiseen ja liikkumiseen.”

Vuosina 2003 – 2005 toteutetun kehityshankkeen isä oli Lappsetin silloinen hallituksen puheenjohtaja ja perustaja an-tero ikäheimo.

”Noin kymmenen vuotta sitten RFID-teknologia oli tapetilla, ja yrityksellä oli tarve nostaa puupölkyn hintaa ja luoda uutta liikevaihtoa. Kehitysprojekti lähti mahdollisuuksien kartoitta-misesta ja yhteistyökumppanien etsimisestä. Projekti sai myös EU-rajoitusta”, Helenius kuvailee.

Projektiin liittyvä teknologiahaaste oli kehittää tietotekniik-katuote, joka kestäisi ulkoilmassa sekä Suomen paukkupakka-set että Lähi-idän helteet. Hankkeessa hyödynnettiin myös lii-kuntatieteilijöiden motoriikkatutkimusta ja muotoiluopiskeli-joiden näkemyksiä.

Rohkeus kannatti: Kansainvälisesti SmartUs-kenttiä on jo yli 50 kappaletta 16 eri maassa. Kentillä on pelattu yli 500 000 pe-liä, ja fyysisiä liikuntasuorituksia on tietokantaan rekisteröity yli 20 miljoonaa kappaletta.


TieToTekniikan liiTTo käynnisti maaliskuussa Tie-totaitotalkoot-hankkeen, jon-ka tavoitteena on parantaa yh-teisöjen tietoteknisiä viestintä-valmiuksia. Tietotaitotalkoot järjestetään tilattuina tapahtu-mina järjestöille, seuroille ja yh-distyksille. Vuoden 2011 kevää-seen saakka jatkuvan hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalira-hasto, opetusministeriö ja Lapin läänihallitus.

Talkoissa tehdään konkreettinen tuoteTietotaitotalkoot pyrkivät tuo-maan tietotekniikan haltuun-ottoa mahdollisimman käy-tännölliselle tasolle. Tietotek-niikan liiton toiminnanjohtaja robert Serén korostaa tieto-tekniikan ja arjen välistä läheis-tä yhteyttä:

”Täysipainoinen yhteiskun-nalliseen päätöksentekoon osal-listuminen edellyttää nykypäi-vänä sekä kansalaisjärjestöil-tä että niiden jäseniltä tietotek-niikan taitoja. Tietotaitotalkoot-hankkeessa tietotekniikkaan perustuvia viestintävalmiuksia kehitetään vetäjän eli talkooluo-tsin opastuksella yhdessä teke-mällä”, Serén kertoo.

Tietotaitotalkoissa oppimi-selle luodaan mahdollisimman käytännönläheiset puitteet. Tal-koissa tehdään tilaajayhteisön aitoon tarpeeseen jokin konk-reettinen tuote, kuten julkaisu tai nettisivusto.

Hanke tarjoaa tilaajayhteisölle koulutetun ohjaajan lisäksi tarvit-tavat ohjelmat, serverin ja mate-riaalit. Hankkeen aikana luodaan myös verkkosivusto, joka toimii säilönä koulutusten aikana luo-

duille tuotoksille ja josta löytyy myös ohjaavaa materiaalia.

”Talkoisiin osallistujilta ei edellytetä aikaisempaa tietotek-niikan osaamista, vaan talkoo-hengen mukaisesti tilaisuuksis-sa opitaan toisia tukien ja neu-voen. Tietotekniikan opettelun ja käytön ei tarvitse olla ryppyot-saista”, sanoo Tietotaitotalkoiden projektipäällikkö liisa kirves.

Talkoista hyötyy koko yhteisöHankkeen tavoitteena on järjes-tää vuosien 2009–2011 aikana yh-teensä noin 150 talkootilaisuutta. Mikä tahansa yhteisö voi pyytää hankkeelta talkooapua. Talkoo-tapahtumat ovat niitä tilaaville organisaatioille pääsääntöisesti maksuttomia tilaisuuksia.

Tietotaitotalkoot-hanke kehit-tää yhteistyössä oppilaitosten

kanssa talkooluotsien koulutus-ohjelman. Sen suorittaneet opis-kelijat voivat toimia talkoiden vetäjinä. Koulutuksen tavoit-teena on tulevaisuudessa syn-nyttää uusia pienyrityksiä, jot-ka tarjoavat yhteisöille tietotek-niikan käytön opastusta myös hankkeen päättymisen jälkeen sekä huolehtivat ohjelmistoista ja atk-tuesta.

Hanke kannustaa vuorovai-kutteiseen viestintään ja kehit-tää kuntien, seurakuntien sekä kansainvälisten ja kotimaisten suurten järjestöjen viestintäym-päristöjä. Samalla syntyy kysyn-tää alaa tunteville ammattilaisil-le, kuten tradenomeille ja me-dianomeille. Talkoot synnyttä-vät osaamista ja kokoavat voi-mia, joiden toivotaan hankkeen myötä kasvavan ja jakautuvan yhteisöissä yhä laajemmin. ❒

Tietotaitotalkoot tuovat tietotekniikan lähelle ihmistä

TeksTi: elina arkko


TieToTekniikan liiTon jäsenyhdistys Sytyke ry juh-lii tänä keväänä 30-vuotissyn-tymäpäiviään. Ohjelmistoalan ammattilaisten valtakunnalli-nen yhdistys on Tietotekniikan liiton suurin teemayhdistys, jo-hon kuuluu noin kaksituhatta jäsentä.

Sytyke ry:n jäsenistö edustaa ohjelmistokehityksen koko am-matillista kirjoa projektipäälli-köistä ohjelmistotestaajiin. Yh-distyksen toiminnassa on mu-kana sekä kokeneita ammatti-laisia että alan opiskelijoita. Yh-distyksen puheenjohtajan mitro kivisen mukaan jäsenistön mo-ninaisuus on rikkaus:

”Yhdistyksen toiminta-ajatus on koota yhteen ohjelmistoalan ammattilaisia jakamaan koke-muksiaan ja oppimaan toisil-taan. Uudet näkemykset avaa-vat horisonttia ja haastavat poh-timaan omaa työtä uusista nä-kökulmista”, Kivinen toteaa.

Sytyke ry:n jäsenet toimivat yhdistyksen lukuisissa osaamis-yhteisöissä, jotka kokoavat yh-teen samoista teemoista kiin-nostuneita asiantuntijoita. Osaa-

tystoimintaan motivoivat ver-kostoituminen ja yhteisöllisyys. Yhdistystoiminnan hän uskoo tuovan lisäarvoa myös ohjel-mistoammattilaisen työuralle:

”Oman osaamisen aktiivinen ylläpitäminen ja kehittäminen lisäävät ohjelmistoammattilai-sen arvoa työmarkkinoilla. Sy-tykkeessä toimiminen on aut-

tanut näkemään koko ohjelmis-tokehitysalan laajemmin: olen saanut useita ahaa-elämyksiä tutustuessani uusin teknologi-oihin ja tapoihin tehdä asioita”, Kivinen kuvailee.

Ammattilaisten yhteisössä toimiminen tarjoaa osaajille ti-

laisuuden keskustella avoimes-ti myös työhön liittyvistä haas-teista:

”Toisia ammattilaisia tavates-sa ymmärtää, ettei oma organi-saatio ole ainoa, joka painii tiet-tyjen ongelmien kanssa. Uudet näkökulmat voivat tuoda ongel-matilanteisiin myös uusia rat-kaisuja”, Kivinen sanoo. ”On myös vapauttavaa puhua työ-haasteista ilman asiakas-toimit-taja -asetelmaa. Sytykkeen tilai-suuksissa uskalletaan keskustel-la asioista suoraan ”ilman sar-via ja hampaita””.

Kivisen mukaan yhdessä op-pimisen merkitystä ei yhdistys-toiminnassa voi riittävästi ko-rostaa. Todellisen asiantuntijan tunnistaa jo kaukaa:

”Asiantuntijoille on yhteistä se, että he elävät oman osaami-sensa jakamisesta. Heille tuottaa iloa se, että omasta asiantunte-muksesta on hyötyä myös muil-le”, Kivinen pohtii.

Yhdistyksessä toimimiseen kannustaa myös hyvä meininki: ”Kivojen ihmisten kanssa vain on kivaa tehdä juttuja”, Kivinen kiteyttää lopuksi. ❒

misyhteisöjen toiminnan lisäk-si Sytyke järjestää jäsenistölleen vuosittain yhteisiä tilaisuuksia sekä ammatillisen kehittymisen että hauskan yhdessäolon mer-keissä. Yhdistyksellä on myös oma lehti, jota toimittavat am-mattilaiset ammattilaisille.

”Asennettamme kuvaa ”hypetyksestä tervejärkisesti”. Tällä alalla asiat usein piiloutu-vat hienoon tekniseen jargoniin, mutta yhdistyksemme jäsenet tuntevat teknologiat myös käy-tännössä ja osaavat kertoa niis-tä toisilleen selkokielellä”, Kivi-nen sanoo.

Verkostoituminen ja yhteisöllisyys motivoivatMitro Kivinen on toiminut Syty-ke ry:ssä aktiivisesti jo kuutisen vuotta. Yhdistyksen puheen-johtajana hän toimii kolmatta kautta. Pitkän ohjelmistouran tehnyt ja nykyään Jyväskylän yliopistossa tutkijana työskente-levä Kivinen kertoo, että yhdis-

Yhdistystoiminta antaa eväitä IT-ammattilaisen uralla kehittymiseen

Sytyke ry:n pj Mitro kivinen: Yhteistyö on voimaa niin aivotyössä kuin vajan rakentamisessakin!

”Todellinen asiantuntija elää

osaamisensa jakamisesta.”

Kuva

: Kat

i Kivi

nen

TeksTi: Jenni salo


Muistathan hyödyntää kaikki TTL:n jäsenedut!

Etkö ole vielä jäsen? Tutustu ICT-osaajien kiitorataan

osoitteessa www.ttlry.fija tule mukaan!

Koulutuksia ja jäsentapaamisiaTTL ja jäsenyhdistykset järjestävät vuodessa satoja koulutuksia ja muita tapahtumia. Jäsenenä voit osallistua tilaisuuksiin maksutta tai reilusti alennettuun hintaan tapauskohtaisesti.

Paljon mielenkiintoa herättänyt Scope Managerin koulutusohjelma (9.-10.6, 26.-27.8. ja 8.9.2009) järjestetään nyt jo toista kertaa Espoossa.

Koulutusohjelman läpikäytyään ja tutkinnon suoritettuaan sopivan kokemuksen omaava sertifioitu Scope Manager kykenee arvioimaan ja mittaamaan erilaisten tietojärjestelmäprojektien vaatimuksia ja niiden edellyttämiä resursseja. Scope Managerin työvälineitä ja taitoja voidaan hyödyntää ostajaorganisaation hankintaprosessien kehittämisessä ja hankintojen valmistelussa, toimittajaorganisaation myynnissä ja projektien ohjauksessa sekä puolueettoman Scope Manager konsultin kaikissa tehtävissä.

Tutkinto on suunnattu kokeneille vaatimusmäärittelyn ammattilaisille, useita toimituksia läpivieneille IT-projektipäälliköille sekä projektijohdon konsulteille. Katso lisätietoja osoitteesta http://www.ttlry.fi/koulutus/

Lehti- ja kirjaetujaTietokone-lehti tulee etulehtenä kaikille TTL:n jäsenille. Sen lisäksi voit valita yhden vapaavalintaisen lehden seuraavista: Tietoviikko, Pelit, Prosessori, Tiede ja Turvallisuus. Lisäksi saat alennuksia muista lehdistä ja alan kirjallisuudesta. Katso lisätietoja osoitteesta http://www.ttlry.fi/jasenille.

Alennuksia ohjelmistoista sekä matka- ja hotellipalveluistaEsim. Scandic tarjoaa Tietotekniikan liiton jäsenille edullista majoitusta Scandic-hotelleissa ympäri Suomen. Sopimusnumeron alennuksia varten saat kirjautumalla henkilökohtaisilla jäsentunnuksillasi osoitteessa http://www.ttlry.fi/jasenille/jasenyys/henkilojasenedut/matka-ja_hotellipalvelut/. Jos jäsentunnuksia ei ole, ota yhteyttä: [email protected].

Ilmaista neuvontaa tietotekniikan lakiasioissa Tietotekniikan lakiasioissa sinua neuvoo maksutta Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy maanantaisin klo 9:00 – 12:00. Katso lisätietoja osoitteesta http://www.ttlry.fi/jasenille.

Sähköinen uutiskirjeJäsenillämme on mahdollisuus tilata vain TTL:n jäsenille räätälöity sähköinen viikkouutiskirje. Uutiskirjeeseen on koottu viikon tärkeimmät alan uutiset ITviikosta, Taloussanomista, Digitodaysta, Tietokone-lehdestä ja siihen liitetään myös TTL:n ja jäsenyhdistysten tiedotuksia. Voit tilata uutiskirjeen os. www.ttlry.fi.

Pääsy Tietotekniikan liiton ekstranettiinEkstranetistä löydät mm. tietoa alan tutkimustuloksista ja tilastoista.

Saadaksesi ajankohtaista tietoa jäseneduista, käy varmistamassa, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla osoitteessa http://www.ttlry.fi/jasenille

Toimintaa ja verkostoitumismahdollisuuksia TTL:n jäsenyhdistyksissä ja kerhoissa

TTL:ssa toimii 26 jäsenyhdistystä sekä lukuisia osaamisyhteisöjä ja kerhoja.

kilpailuetua it:llä - tivia · tavimpia teemoja olivat taantuma ja sosiaalinen media. vuoden 2009...

Documents