GLOBAALI LIIKKuvuus

hyy:n KehItysyhteIstyövALIOKunnAn LehtI 2013

22Fun factsquirky laws of migration

13estonian emigratessuitcases full of stereotypes

6KOULUTUS LIIKkeessänepalista suomen kautta maailmalle

32

21universities and english languagewho pays the costs?

4toimitukseltaEDITORIAL LETTERREDAKTIONELL

Julkaisija: Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyövaliokunta

PäätoimittajatSuvi LindgrenFelix Siivonen

toimituSSihteeriheini Kekki

art Directormartina Babišová

Kirjoittajattuuli annusadèle couavouxtiina juvonenSheena millermikaela remesmaya Sanamariko Satoantti Vainionpää

Painoerweko

PainoS10 500

Suomen ulkoasiainministeriö on myöntänyt viestintä- ja kehitys-kasvatustukea lehden julkaisuun

iSSn-L 2323-4741iSSn 2323-4741 (Painettu)iSSn 2323-475X (Verkkoversio)

Kimppu on hYY:n kehitysyh-teistyövaliokunnan julkaisema, kehityskysymyksiä käsittelevä lehti, jota opiskelijat tekevät vapaaehtois-voimin. Lehti on ilmestynyt lähes joka vuosi 90-luvun lopulta lähtien.

Lehti lähetetään kaikille helsingin yliopiston 1.–3. vuosikurssin opis-kelijoille, ja irtonumeroa jaetaan muun muassa maailma kylässä -festivaaleilla. ihmisten globaalia liikkuvuutta käsittelevää tämän vuoden numeroa painetaan 10 500.

blogs.helsinki.fi/kimppu-lehti

Valtakunnan parasta painamista.

SISÄLLYS

24sinne ja takaisinliikkumisen uusin trendi

16puolesta ja vastaanliikkuvuuden faktat vastakkain

10Liikkeen sanatKuka puhuu maahanmuuttajien suulla?

22liikkeen 3 olomuotoahistoria, politiikka ja tulevaisuus

34intia ugandassa syrjitty eliitti?

toimitukseltaEDITORIAL LETTERREDAKTIONELL

03

04

Kevät 2013... se on 15 vuotta Kim-pun perustamisesta – vau, kehitys-tä? ainakin liikettä ajassa. Lehden teema saa ainakin minut miet-timään, onko liike kehitystä. onko se?

itse aattelen, että ei välttämättä. usein ajatellaan, että kehityksellä on jokin suunta – ylös, alas, eteen-päin... 10 vuotta yliopistolla tai downshiftaus edustaa eri kehitys-näkemystä... sellaista, jossa tärkeitä asioita saavutetaan hitaammin liikkein.

Liike eroaa kehityksestä musta olennaisesti siinä, että siinä asioita ei tarvitse arvottaa. Liikkeelle riittää, että se on. mutta globaalin liikkeen ei annetta vaan olla. Sitä kontrolloidaan kehityksen nimissä.

Paljonko kontrollia kehitys edellyttää? Kysymys on keskeinen esimerkiksi sivulta 16 alkavassa mikaela remeksen jutussa.

mun nähdäkseni ihmisten liik-kumisella pitää kyllä olla rajat-sellaiset, jotka juontavat ihmis-oikeusnormeista. Liikkuvuuden sääntelyn pitää olla oikeutettua ja perusteltua. mutta se on väärin, jos ihmisten liikkuvuuden kontrolli on vain keino ylläpitää eriarvoisia val-lan hierarkioita.

muuttoliikekysymykset ovat liikuttaneet Kimpun taustatiimiä viime syksystä. nyt posti liikaut-taa lehden 9900 opiskelijan oville, minkä jälkeen vastuu liikkeen suunnasta on toisaalla. Sinulla.

Toimitustiimi kiittää kaikkia lehden tekoon osallistuneita ja toivottaa antoisia mielenliikkeitä Kimpun parissa – jalat ilmassa :)

Spring 2013... it has been 15 years since Kimppu was founded – wow, is that development? it is at least movement in time. the theme of the magazine makes me wonder whether movement is development. is it?

not necessarily, i would say. De-velopment is often thought to take some kind of direction – up, down, forward... ten years at the univer-sity or downshifting represent a different approach to development: important things are accomplished through slower movements.

unlike movement, development is always normative. For movement just being is enough. But global movement is not just letting be. it is controlled in the name of development.

how much control does devel-opment require? the question is central for example in the article written by mikaela remes, starting on page 16.

in my view human mobility needs to have limits - such which root from human rights norms. the regulation must be both justified and justifiable. But it is wrong if the control on human mobility is only a tool to maintain unequal power hierarchies.

.fi

.EN

TOIMITUKSELTA

05

the questions of human mobility have moved Kimppu’s team since last autumn. once the post moves the magazine to the doormats of 9900 students, the responsibility for directing the movement will be elsewhere. With you.

The editorial team thanks everyone who has contributed to this issue and wishes inspiring ‘mind movements’ amidst Kimppu – feet in the air :)

Våren 2013.. 15 år sedan tidningen Kimppu grundades – wow, snackar

vi om framsteg? Åtminstone om en rörelse i tiden. tidningens tema fick mig att fundera på ifall rörelse alltid innebär utveckling. Gör den det?

inte nödvändigtvis. ofta tänker vi att utveckling sker i någon riktning – uppåt, neråt, framåt.. att tillbringa tio år på universitetet och down-shifta är sedan en helt annan syn på utveckling, att det viktiga kan uppnås i en långsammare takt.

Det som skiljer rörelse från utveckling är att saker inte behöver värdesättas. För att rörelse ska uppstå räcker det bara att rörelsen existerar. men vi låter inte global rörlighet bara existera. Fenomenet kontrolleras i utvecklingens namn.

hur mycket kontroll förutsätter utvecklingen? Frågan är central t.ex. i artikeln av mikaela remes som börjar på sidan 16.

jag tror på att den mänsklig rörlighet behöver vissa gränser - sådana som har sitt ursprung i normerna för mänskliga rättigheter. regleringen av rörlighet skall vara legitimt och motiverat. men det är fel att använda kontroll för att upprätthålla ojämställda makt-hierarkier.

Frågorna kring global rörlighet har sysselsatt Kimppus redaktion sedan förra hösten. nu skickas tid-ningen med posten till 9900 stud-erande, varefter ansvaret för rörelse är hos någon annan. hos dig.

Redaktionen tackar alla medarbet-are och önskar givande stunder med en tidning vars innehåll förhoppnings sätter fart på hjärncellerna - med fötterna i luften :)

.SE

epalista

Näyttääkö opiskelijoiden kansainvälistyminen tulevaisuuden suunnan?

N SUOMEN kautta

maailmalle / TEKSTI HEINI KEKKI /

06

meneillään on aasian vuosisata. maanosa vaurastuu vauhdilla: sosiaalisesti tämä näkyy monissa maissa kasvavana keski-luokkana ja nuorten lisääntyneinä valin-nanmahdollisuuksina. uudet sukupolvet painivat yhä useammin samojen ongelmien parissa kuin länsimaalaiset ikätoverinsa: mitä haluan tehdä elämälläni? miksi ha-luan isona? Yksi sosioekonomista muutosta läpikäyvistä maista on nepal, jonka kanssa Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä vuodes-ta 1983. nykyään nepalin kansainvälisyys ulottuu kehitysyhteistyötä pidemmälle: maan osaava nuoriso haluaa maailmalle.

nepal institute of Development Studiesin niDS:n teettämän tutkimuksen mukaan vuodesta 2006 alkaen noin 1,2 miljoonaa nepalilaista on muuttanut työn perässä ulkomaille. Valtaosa lähtijöistä on nuoria. työ on edelleen keskeisin syy maastamuu-tolle, mutta yhä useammin ulkomaille muutetaan korkeakouluopintojen perässä. ilmiö ei ole nepalissa uusi, mutta sen laatu ja määrä ovat muuttuneet. niDS:n mukaan vuoden 2010 aikana reilut 60 000 nepalilai-sopiskelijaa lähti suorittamaan tutkintoaan ulkomaille.

Yksi heistä on joensuussa itä-Suomen yliopistossa tietojenkäsittelytieteitä opi-skeleva Manash Shah, 28. maisteriopinto-jensa ohessa hän työskentelee ohjelmoi-jana luonnontieteiden digitointikeskus Digitariumissa. manash suoritti alemman korkeakoulututkinnon kotikaupungissaan Kathmandussa ja työskenteli sen jälkeen muutaman vuoden pankkialalla. työn teon lomassa ajatus lisäopinnoista alkoi kirkastua. ”Pankkialalla työskentely oli taloudellisesti kannustavaa, mutta kaipasin muutosta”, manash sanoo. Vuonna 2010 manash päätyi opiskelemaan Suomeen –

maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan 238 muun nepalilaisen lailla. Vuonna 2012 oleskelulupa myönnettiin opiskeluperustein jo 340 nepalilaiselle. cimossa vastaavana asiantuntijana työskentelevän Irma Gara-min mukaan Suomeen tulevista ulkomaa-laisopiskelijoista nepalilaisten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaimmin.

Valtaosa ulkomaille suuntaavista nepali-laisopiskelijoista lähtee kuitenkin anglo-saksisiin maihin: Yhdysvaltoihin, isoon-Bri-tanniaan ja australiaan. Samat maat ovat suosituimpia kohdemaita myös globaaleja tilastoja tarkastellessa. oecD:n selvityksen mukaan kyseiset kolme maata vastaanot-tavat absoluuttisilla määrillä mitattuna eniten kansainvälisiä opiskelijoita vuosit-tain. manashin mukaan englanninkielisiin maihin lähteminen mielletään helpoim-maksi vaihtoehdoksi: ”englanti on pääasial-linen vieras kieli, jota koulussa opiskellaan – lähtö englanninkieliseen maahan tuntuu siksi luontevimmalta. Samankaltaiset syyt ohjaavat nepalilaisia myös intiaan. histori-alliset siteet sekä kulttuurinen ja fyysinen läheisyys merkitsevät paljon”.

Loogisilta kuulostavien maiden lisäksi nepalilaisopiskelijoiden kohdemaiden listal-la menestyy kuitenkin myös Suomi – kau-kainen, pohjoinen maa, jonka kieli muis-tuttaa toisia kieliä vain etäisesti. Suomella on kuitenkin valttinsa: oecD:n selvityksen mukaan keskimääräistä runsaampi kattaus englanninkielisiä kursseja ja lukukausi-maksujen puute myös eu:n ulkopuolisille opiskelijoille. manash sanoo maan olevan suosittu kohde erityisesti luonnontieteiden ja tekniikan piirissä. ”Suomi oli yksi harkit-semistani vaihtoehdoista. maailmanluokan tutkinto ilmaiseksi oli keskeinen houkutin”, manash sanoo. ”Päätökseen vaikutti myös suomalaisen koulutuksen hyvä maine; saamistani paikoista itä-Suomen yliopiston ohjelma vastasi eniten odotuksiani. olin kuullut sen tarjoamista hyvistä jatkokoulu-tusmahdollisuuksista jo nepalissa.”

M

epalista

Näyttääkö opiskelijoiden kansainvälistyminen tulevaisuuden suunnan?

SUOMEN kautta

07

08

”On hyvä, ETTä yhä uSE-aMpI nEpalIlaInEn nuOrI lähTEE ulKOMaIllE TuT-KIMaan MaaIlMaa OMan MuKavuuSaluEEnSa ul-KOpuOlElla.”

Y

Itä-suomen yliopiston Joensuun yksikössä opiskelee Manashin mukaan myös kourallinen muita nepalilaisopiskelijoita. varsinaista veto-voimatekijänä toimivaa verkostoa Manashilla ei kuitenkaan suomeen saapuessa ollut – Joen-suun muihin nepalilaisiin hän oli yhteydessä lähinnä saavuttuaan. sopeutuminen pohjoi-seen on sujunut Manashin mukaan yllättävän helposti: päänvaivaa aiheuttaa lähinnä sää. ”eläminen nollan alapuolella kuukausia ilman auringonvaloa menee yli ymmärryksen.”

vaikka Manash kokee itsensä keskiverto-kathmandulaiseksi, toteaa hän olevansa onnekkaassa asemassa moniin nepalilaisiin verrattuna. Manashin nelihenkisen perheen molemmat vanhemmat ovat koulutettuja työssäkäyviä. Arvostus koulutusta ja kannustus opintoja kohtaan tulee kotoa. Manash toteaa kehityksestä huolimatta maassa olevan yhä selvä jako rikkaiden ja köyhien välillä: nepalin kaupunkiväestön mahdollisuudet ovat maaseu-tuväestöä moninaisemmat.

yhtäläiset mahdollisuudet peruspalveluihin aina kouluista terveydenhuoltoon ovat paran-tuneet, mutteivät niin nopeasti kuin voisi toivoa. Kulttuurisesti Manash kuvailee nepali-laisyhteiskuntaa hieman sisäänpäinkään-tyneeksi. ”siksi on hyvä, että yhä useampi nepalilainen nuori lähtee ulkomaille tutkimaan maailmaa oman mukavuusalueensa ulkopuolel-la. se on hyvä asia koko yhteiskunnalle.”

09

Opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden määrä on kasvussa koko maailmassa: histo-riallisesti opiskelijaliikkuvuuden volyymi on yli viisinkertaistunut vuodesta 1975. suurin muutos on tapahtunut lähtömaissa: liikkuvuus kumpuaa yhä useammin Aasiasta. OeCD:n selvityksen mukaan kiinalaisten, intialaisten ja korealaisten korkeakouluopiskelijoiden yhteenlaskettu määrä kattaa jo 52 % kaikista ulkomaalaisista opiskelijoista maailmassa. Aasialaisten opiskelijoiden lisääntynyt liikku-vuus näkyy erityisen selvästi Australiassa, jossa 80 % tutkintoaan suorittavista ulkomaalaisista on aasialaistaustaisia, ja monissa yliopis-toissa aasialaisten opiskelijoiden määrä on jo neljännes kaikista opiskelijoista. ulkomaisista opiskelijoista on kasvanut iso bisnes: opiskelu on maan kolmanneksi tärkein vientituote.

Pia Penttinen helsingin yliopiston kan-sainvälisen vaihdon palveluista toteaa myös helsingin yliopiston pyrkivän kasvattamaan ulkomaisten opiskelijoiden määrää. ”Kiinal-aiset opiskelijat ovat yksi tärkeimmistä koh-deryhmistä rekrytoinnissa”, Penttinen sanoo. hän pitää kansainvälisiä opiskelijoita tärkeänä tekijänä yliopistojen kansainvälisessä menesty-misessä. tavoite kansainvälisyydestä toistuu myös Itä-suomen yliopistossa. ulkomaille kuro-tetaan aktiivisesti: kansainvälisyyden koetaan hyödyttävän liikkuvuuden molempia osapuolia.

Palataan vielä hetkeksi Joensuuhun. Mitä tulevaisuuden suunnitelmia nepalilaisopiskeli-jalla on? Manash myöntää uran olevan hänelle tärkeä – tarkoitti se sitten uraa tiedemaailmassa tai sen ulkopuolella, suomessa tai jossain muualla. valinnanmahdollisuuksien kanssa hän ei ole yksin. Manash sanoo monen ystävänsä lähteneen hänen laillaan ulkomaille joko töihin tai opiskelemaan. ”haaveilen enemmän kuin suunnittelen. Mutta pohjimmiltaan haaveeni edustavat perinteisiä keskiluokkaisia unelmia: hyvää työuraa, rauhaa ja menestystä.”

He kuulevat tarinoita

jotkavain harvoin pAAtyvAt pAivAnvaloon

10

/ TEKSTI ADELE COUVAOUX /

“turvapaikanhakijoilta kuulemani tarinat ovat jonkin verran muut-tuneet siitä, mitä ne olivat jugosla-vian kriisin ollessaan pahimmillaan 90-luvulla. Silloin turvapaikkaa saapui anomaan jopa kokonaisia perheitä, ja tarinat olivat järkyt-täviä. rankkoja tarinoita kuulee edelleen, mutta motiivit saattavat olla enemmän taloudellisia”, kertoo suomen ja bosnian tulkkina 20 vuotta toiminut Maria.

Koska tulkit ovat mukana tulkat-taville arkaluontoisissa tilanteissa, heitä sitoo tiukka salassapitovel-vollisuus. Siksi tässäkin jutussa haastatellut tulkit esiintyvät peiten-imillä ja seikat, joista turvapaikan-hakijat olisivat tunnistettavissa, on muutettu.

aSioimiStuLKKi turVaPaiKKa-ProSeSSiSSa. tulkin tehtävänä on välittää viestit muuttumattomina toiselle osapuolelle. hän ei saa neuvoa tai avustaa tulkattavia tai viranomaisia heidän työssään tai puuttua millään lailla vuoropuhe-lun sisältöön.

asioimistulkki kulkee mukana esimerkiksi vastaanottokeskuksien infotilaisuuksissa, lääkäri- ja tervey-denhoitajakäynneillä, oikeuden-käynneissä sekä siellä kaikkein tärkeimmässä – turvapaikkapuhut-telussa. turvapaikkapuhuttelun tarkoituksena on arvioida, onko

hakijalla riittäviä perusteita saada kansainvälistä suojelua. haastatte-lusta laaditaan puhuttelupöytäkirja, jonka perusteella viranomaiset päättävät, saako henkilö jäädä Suo-meen vai karkoitetaanko hänet.

Vuonna 2012 turvapaikkapäätök-siä tehtiin 3 780, joista suurin osa, yli 2 000, oli kielteisiä. Käännyty-späätöksen saaneen reaktio voi olla voimakas.

“ehkä oudoin tilanne jossa olen ollut tulkkina oli poliisilaitoksella jutussa, joka sai alkunsa käänny-tystilanteessa. Poliisit olivat saat-tamassa käännytyksen saanutta miestä lentokoneeseen. hän taisteli kaikin voimin vastaan, kamppasi poliiseja ja lopulta riuhtaisi poliisin korvasta niin lujasti, että korvaleh-den nypykkä jouduttiin sairaalassa tikkaamaan takaisin paikoilleen. Si-itä ei jatkettukaan lentokoneeseen, vaan poliisilaitokselle selvittämään tilannetta”, kolme vuotta ranska-suomi-kieliparia tulkannut aino kertoo. tämänkaltaiset väkivaltata-paukset ovat kuitenkin tulkkien mukaan harvinaisia

tuLKiLLa VaLtaa ja VaStuuta. tällä hetkellä tulkkialan pahimpa-na vitsauksena on, että ammattini-mike ei ole millään lailla suojattu. Kuka tahansa voi esiintyä tulkkina, mikä on ongelmallista turvapaikan-hakijoiden oikeusturvan kannalta:

äärimmillään heikko tulkkaus voi vaikuttaa turvapaikkapäätökseen.

Viranomaiset tilaavat tulkit paikalle. heidän tulisikin aina varmistautua siitä, että tulkki on ammattitulkki, joka tuntee am-matin vaatimukset sekä ammat-tisäännöstön ja -etiikan, esimerkiksi tilaamalla tulkki alaan erikoistu-neelta tulkkauspalveluntarjoajalta.

“aktiivisina tulkkausvuosina olen joutunut korjaamaan ammattitaid-ottomien tulkkien jälkiä, teroit-tamaan asiakkaalle tulkin roolia eli sitä, että tulkki ei ole avustaja vaan mahdollistaa hänen ja viranomais-en välisen keskustelun. Pahinta on, kun olen kuullut tapauksista, joissa tulkki on neuvonut tulkattavalle kesken tulkkausta, miten virano-maiselle tulisi vastata”, tulkkaus-palveluja välittävän Semantixin markkinointipäällikkö Eini Suomi-nen kertoo huolissaan.

“ikäviä ovat tapaukset, joissa joku henkilö on ollut meillä työhaastattelussa, muttei ole täyt-tänyt firmamme kielitaitovaatimuk-sia. ja sitten kyseiseen henkilöön törmääkin tulkkaamassa toiselle to-imeksiantajalle”, Suominen jatkaa.

nyt kenttä on todella villi, kun toimijoita on laidasta laitaan. Sekä Suominen että haastatellut tulkit katsovat, että tulkin ammattinimike suojataan mitä pikimmin lailla. Se on ainoa tapa varmistaa, että jokainen turvapaikanhakija saa asiantuntevaa tulkkausapua.

Asioimistulkit kohtAAvAt työssään turvApAikkAprosessin reAliteetit

A

T

He kuulevat tarinoita

jotkavain harvoin pAAtyvAt pAivAnvaloon

11

Kirjavia motiiveja

“ITSE ajaTTElEn, ETTEI KuKaan lähdE OMaSTa TahdOSTa EllEI OlE jOKIn häTä. IhMISET SaaT-TavaT hyvIn TullaKIn TalOu-dEllISISTa SyISTä, MuTTa SE On SIllOIn OlluT TOdEllInEn häTä SEn hEnKIlön KOhdalla. EI Olla pySTyTTy EläTTäMään OMaa pErhETTä”.

“MInun TulKKauKSIEn pEruS-TEElla hEITTäISIn, ETTä EhKä jOKa nEljäS KOKEIlEE KEpIllä jääTä, ETTä IrTOISKO TäälTä parEMpI ElInTaSO IlMan ETTä hEIllä OlISI paKOTTava TarvE lähTEä KOTIMaaSTaan. MuTTa SITTEn lOpuT OvaT OIKEaSTI lähTEnEET paKOOn TOdElla hanKalaa TIlannETTa”.

“MOnET ajaTTElEvaT, ETTä OlESKElulupa MyönnETään auTOMaaTTISESTI, jOS On avIO- TaI avOlIITOSSa paIKallISEn KanSSa. OlEn KuITEnKIn OlluT MuKana TulKKaaMaSSa Kään-nyTySpääTöSTä MIEhEllE, jOlla OlI SEKä TyöpaIKKa SuOMESSa ETTä lapSI SuOMa-laISEn naISEn KanSSa. KaTSOT-TIIn, ETTä pEruSTEET EIväT OlE rIITTäväT MaaSSaOlOOn, ja hänET KarKOTETTIIn.

Suomalaiset viranomaiset

“Täytyy sanoa, että usean ammat-tivuoden jälkeen en ole kertaakaan pettynyt suomalaisten viranomaisten tasoon. Päinvastoin, olen usein yllät-tynyt positiivisesti heidän humaanista otteestaan”, kertoo Aino.

“Kyllä jokaista ihmistä kuunnellaan tarkasti ja jokainen hakemus käsi-tellään asianmukaisesti. Turvapaikka-puhutteluissa suhtaudutaan vakavasti ihmisten tarinoihin, ja viranomaiset ovat tutustuneet lähtömaan tilanteisiin perinpohjaisesti”, Maria kuvailee.

Salakuljetus

KaiKKi ovat tulleet salaKuljettajien Kautta, eihän afriKasta muuten tänne pääse. sen on joKu järjestänyt, jolle on maKsettu.

salaKuljetus on maahanmuuttopiireissä yleisesti tiedossa, ja siitä puhutaan avoimesti. en tiedä summasta, mitä ihmiset joutuvat maKsamaan, mutta olen Kuullut että se olisi vähintään 10 000 euroa. plus, että matKustusolosuhteet ovat hengenvaaralliset. joKu panttaa KaiKen tullaKseen tänne, ja hänet saatetaan Käännyttää heti taKaisin.

“nuori mies murhattiin Suomessa, kun tämä oli lasten kanssa ulkona. jouduin tulkiksi muistotilaisuu-teen ja itkuisiin kriisipalavereihin. Ympäröivälle surulle ei tulkkikaan ole immuuni.”

“SalaKuljETuS On MaahanMuuT-TOpIIrEISSä ylEIS-ESTI TIEdOSSa, ja SIITä puhuTaan avOIMESTI.”

12

viCtimsor

golddiggers?stereotyping emigration in estonia

V/ TEXT TUULI ANNUS /

vitality of this country. Motivations tend to be based on stereotypi-cal depictions of the immigrants fueled by the media, popular cul-ture, and the political fringe.

Comment sections and readers’ corners of big daily newspapers and web portals like eesti Posti-mees or Delfi are a goldmine for those looking for extreme-view-points, prejudice and stereotyping.

“the reality is much more varied than the stereotypes. It’s not as black and white as it’s sometimes depicted, rain Kooli from the esto-nian Broadcast Company remarks.”

not all want to have a say and others cannot keep quiet shows the experience of Tuuli jõesaar, a journalist from the eesti Päevaleht.

“the commentators IP addresses tend to be the same from article to article”, she says.

since the eu ascension tens of thousands of estonians have used their newfound freedom of move-ment to start a life abroad. the wave of emigration has been a source of anxieties about the future of the country and has translated to passionate debates about the motivations of those who leave and stay.

Recent polls show that more than one third of the population is considering moving abroad and since eu ascension in 2004 ap-proximately 40 000 estonians have already found a new home else-where.

the prospect of losing peo-ple mostly in their economically active age has been a reason for increasing uneasiness about tax base, skilled labor force, changes in family patterns and the long-term

13

Personal qualities associated with emigrants often become apparent in discussions about the motiva-tions behind the decision to leave and the beliefs about the impact of emigration. Moreover, personal experience and economic standing can influence attitudes towards the matter.

tuuli Jõesaar for example men-tions that strong criticism and negative stereotyping is common mostly amongst the well-off with little compassion for others.

there are those who have suc-ceeded in life, and do not under-stand those who are not doing as well. they are thinking they are incapable and gloat over their mis-fortune. they tend to lack empathy for all others. however, there are also those who have personal con-nection to the topic and tend to be much more understanding.

For many estonians in Finland seem to represent the “average em-igrant”, not only because that is the most common destination country but also because the geographical vicinity says Jõesaar.

those in Finland visit more often and we visit them, so we know the situation by personal experience.

It is often seen that greed and opportunism are the driving forces behind moving. An article by aca-demic E. lippmaa, Emigration – It is very Good in eesti ekspress looking at the positive economic and social effects of emigration got a lot of feedback from the online commu-nity.

that is the lowlifes running after money all over the world, one of the commentators, Ott, reacted painfully to Lippmaa`s point-of-view.

some also question the skills and work ethics of those abroad.

I have seen how estonians avoid those who have worked in con-struction in the West, because the quality of their work is a lot worse than the jacks-of-all-trade at home, a commentator pilbas writes.

someone that goes by the name of petteri reacts sarcastically to an ar-ticle The Higher the Emigration Rates the Worse Life is Going to Become on the readers’ corner of Delfi.

“the ones who leave are mostly unemployed or low-income labor-ers. What can you do? estonia does not need that many avocado, mandarin and tomato pickers. even turkeys are not popular birds here. Rather life will get better, because no money will be spent on the ones who leave no social support, unemployment money, no health insurance.”

those disagreeing with the negative stereotypes tend to stress emotional and personal motives in addition to the economic ones. usually these reasons are either linked to personal development, general societal processes like recession, inflation, attitudes of the government and recent political scandals, budget cuts on services and others.

A commentator pets gives his feedback to Lippmaa.

“the one who works also learns something additional. he will make it both on this and that side of the puddle. Going to work abroad is only good for the experience and widens the perspective. It is not that moaning and negativism make life better.”

“pErSOnal qualI-TIES aSSOcIaTEd wITh EMIGranTS OfTEn bEcOME ap-parEnT In dIScuS-SIOnS abOuT ThE MOTIvaTIOnS bE-hInd ThE dEcISIOn TO lEavE “

14

If economic motives are empha-sized then usually in the context of doing one’s duty of providing for the family or achieving “normal” living standards people present themselves as “victims of circum-stance”. A commentator reacting to the same article by e. Lippmaa remarks:

“I would only like to add that the people working abroad are also keeping alive their family members in estonia and indirectly also the state budget of estonia.”

some also turn the negative stereotype around and depict emigrants as the more active and virtuous part of the population. For instance a person hidden by the name of ähh comments ePL journalist Külli-riin Tigasson`s thoughts presented in the article Let them leave?

“those who remain live off eu support – euro parasites – or are the poor-bare who serve them, who cannot go anywhere else, may it be because of loans or national pride. euro parasites and the poor. the hard-working and wise go where people are treated by their real value.”

While statistically the num-ber of men and women emigrat-ing are almost equal, controversy about women moving abroad, and particularly starting a family there, tends to reflect the common search for a scapegoat for a relationships failures and low birth rate.

A commentator a sad read writes as a response in cynic way to an article Estonian woman in Germa-ny: We are proud of our roots portray-ing the life of the estonian commu-

nity in Germany and the state of estonian culture abroad.

“unfortunately this is what estonian women are like. If only could go where the grass is greener, anywhere. that is why our nation is on the verge of extinction...

Rain Kooli thinks that every ste-reotype has some truth to it.

“Certain tendencies are cor-rect, as stereotypes are based on something, an experience; however they are articulated in a very harsh manner.”

As exaggerated these stereotypes may be they can have a strong ef-fect on the immigrants’ individual and social identity and for example their readiness to return or inte-grate in a new society. therefore they are worth looking at. Kooli remembers from his own personal experience.

”When I lived in Finland myself, my view on estonia was mainly based on web media. this did not really create a positive opinion about the life in estonia. On the contrary, this can scare people more than necessary.”

15

vAPAA LIIKKuvuus eu-ALueeLLA On hyvä AsIA. LIIKKu-vuuttA eu:n uL-KOPuOLeLLe tuLIsI heLPOttAA.

mh: KYLLÄ. eu-alueen liikkuvuus ei tietenkään ole täydellistä. on mahdollista liikkua vapaasti, mutta pysyvä asettuminen, sosiaalipalve-lut ja täydet kansalaisoikeudet ovat riippuvaisia työstä, opiskelusta tai perheestä. nykytilanteessa liik-kuvuusoikeuksien laajentaminen

eu:n ulkopuolelle on hyvin epä-todennäköistä. Vaikka siirtolaisuus jatkuu kohtuullisen voimakkaana, politiikan tiukkuus tuottaa jatku-vasti sietämättömiä seurauksia: paperittomuutta tai ihmisten me-nehtymistä matkalla eurooppaan. tällä hetkellä tuskin olisimme valmiita viemään tämän tyyppistä liberalisointia kovin laajalle, mutta jo työsiirtolaisuuden helpottaminen parantaisi tilannetta.

jn: EI. ongelma on se, että eri valtioissa on erilaiset elintasot ja sen myötä osa lähtee pakon sanele-mana, usein taloudellisten syiden M

ArK

US

hIM

ANEN

GLOBAALILIIKKUVUUS KAHDEKSAN väITETTä KAKSI NäKöKULMAA

* Markus himanen on eri siirtolaisryhmien oikeuksia puolustavan Vapaa liikkuvuus -verkos-ton aktiivi, joka opettaa maahanmuuttopolitiik-kaa ja kirjoittaa aiheesta kirjoja.

Paperittomat siirtolaiset, ulkomaa-laisopiskelijoiden lukukausimaksut, vierasperäinen työvoima – kaikki ilmiöitä, jotka kiteytyvät kysymyksiin kenellä on oikeus liikkua ja missä määrin? Asetuimme kahden poliittisen keskustelijan kanssa peruskysymysten äärelle saadaksemme tilanteeseen tolkkua.

16

takia, etsimään parempaa elämää. tämä taas aiheuttaa ongelmia niissä maissa minne he menevät. euroopassa esimerkit ovat osoit-taneet, että lisää kontrollia valitet-tavasti tarvittaisiin. jos elettäisiin ihannemaailmassa, täysin vapaa liikkuvuus olisi hieno asia, mutta ihmiset ovat aina kontrolloineet liikkumista ja sillä tavalla tämä maailma toimii.

vALtIOILLA PItäIsI OLLA OIKeus vA-LIKOIDA, Kenet ne OttAvAt MAAnsA

RAJOJen sIsäPuO-LeLLe JA MILLä MOtIIveILLA.

mh: OSITTAIN KYLLÄ. Valtioilla on oikeus tietyin rajoituksin päättää siitä, ketkä se ottaa jäsenikseen, mutta kaikkia tulijoita on kohdelta-va niin, että heidän perusoikeuten-sa toteutuvat varmasti. nykyään on monessa mielessä hyväksytty, että globaalissa maailmassa on rajoitettava suvereniteettia, mah-dollisuutta päättää ketkä tulevat ja ketkä eivät. Kaikki maat ovat sitou-tuneita pakolaisoikeuksien nou-

JOrM

ANO

rDLIN

GLOBAALILIIKKUVUUS KAHDEKSAN väITETTä KAKSI NäKöKULMAA

* jorma nordlin istuu suomalaisten etuun tähtäävän, maahanmuut-toon kriittisesti suhtautu-van Muutos2011-puolueen hallituksessa ja toimii puolueen Suorademokraatti-lehdenpäätoimittajana.

/ TEKSTI MIKAELA REMES /

17

dattamiseen ja eu-maat takaamaan toisten maiden kansalaisille periaat-teessa tasa-arvoisen pääsyn työmark-kinoilleen. Siinä mielessä yleistä vas-takkainasettelua vapaan liikkuvuuden oikeuden ja valtion päätäntävallan välillä ei enää ole. Suurin välttämätön muutos olisi luopua nykyisen kontrol-lipolitiikan väkivaltaisuudesta, jotta paperittomuudesta tai turvapaikka-järjestelmän pahimmista piirteistä päästään eroon.

jn: KYLLÄ. on varmistettava, kyke-neekö kyseinen henkilö tulemaan toimeen siinä yhteiskunnassa, johon on tulossa. mitkä edellytykset hänellä on huolehtia itsestään? tietysti on tiettyjä erityisryhmiä, kuten pako-laiset, jotka on otettava vastaan, joskin rajoitetusti, ja heidän asuttamisensa tulee myös olla tilapäistä. Silloin, kun tilanne kotimaassa paranee, olisi muutettava takaisin. ratkaisevaa on henkilön toimeentulokyky, minkälaista työtä hän on tehnyt ja minkälaista kulttuuria hän edustaa – onko se sellainen kulttuuri, joka ei eroa liikaa suomalaisesta, jotta voidaan ehkäistä suljettujen yhteisöjen syntymistä. on kuitenkin hankalaa sanoa, pitäisikö kansalaisten vastaanottamista joistain maista karsia kokonaan pois, koska se leimataan rasismiksi.

työnteKIJöIDen vAPAAstA LIIKKu-vuuDestA On MAAL-LeMMe hyötyä. sItä tuLIsI heLPOttAA JA ByROKRAtIAA vähentää.

mh: OSITTAIN KYLLÄ. Periaatteessa työvoiman tarjonnan lisääntymisestä on kansantaloustieteen teorioiden mukaan aina hyötyä ja liikkuvuuden esteet ovat kaikki epätehokkaita. tosiasiassa hyöty riippuu kontekstista, kenelle siitä on hyötyä ja kenelle ei.

Perusongelma on siinä, että työnteki-jöiden liikkuvuutta tapahtuu joka tapauksessa, sille on joka tapauksessa kysyntää. mitä tiukempaa lupapolitiik-ka näiden työntekijöiden kohdalla on, sitä helpompaa on työntekijöiden hyväksikäyttö ja riistäminen, koska nämä ovat oikeudettomassa asemassa valtion kontrollipolitiikasta johtuen. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että mitä vapaampaa ihmisten liikkuminen on sitä paremmat ovat työntekijöiden oikeudet ja sitä helpompaa heidän on vastustaa hyväksikäyttöä.

jn: OSITTAIN EI. tähän suhtaudun varauksella. Sanotaan näin, että kyllä siitä on hyötyä, mutta on myös ajatel-tava työmarkkinatilannetta. on riski, että maahamme tullaan hakemaan töitä, jäädään tänne eikä sitten työl-listytä. tosin, jos tilanne menee siihen, että iso osa työpaikoista annetaan ulkomailta tuleville, se voi herättää närää täällä jo asuvien keskuudessa, jolloin esimerkiksi yhteisön jäseneksi pääseminen voi vaikeutua. tällä het-kellä sellaista tilannetta ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

KeneLLäKään eI tu-LIsI OLLA OIKeuttA AsettuA tOIseen MAAhAn vAIn OLesKeLeMAAn, vAAn On tOIMIttAvA MAAn hyväKsI esI-MeRKIKsI OsALLIstu-MALLA veROnKAn-tOOn.

mh: EI. on hankalaa puhua siirto-laisten moraalisista velvollisuuk-sista. erona turismiin siirtolaisuus on kokonaisvaltainen elämänprojekti. Siinä pyritään parantamaan omia olosuhteita ja perheen olosuhteita ja siihen sisältyy ajatus siitä, että tahdot päästä mukaan yhteiskuntaan voi-

JN: Jos kaikki ra-joitukset poistettai-siin, niin mistä Suomi ottaisi ne rahat, jotka

tarvittaisiin tänne tulevien elättämiseen ja kotouttamiseen? Olemme hyvin pie-ni kansa, meitä on

vähän enemmän kuin Pietarissa on väestöä.

MH: Tämä lausunto edustaa niin sa-nottua kulttuuri-rasismia. Se lähtee ajatuksesta, että

yksilön identiteetti ja ominaisuudet voidaan palaut-

taa hänen etniseen taustaansa, ja että

hänen oikeuksiaan ja asemaansa yhteiskun-

nassa tulee rajata tämän taustan perus-teella. Jos ”suljettuja yhteisöjä” syntyy, se johtuu ennen kaik-kea tämänkaltaisesta puheesta, jossa tietyt

ryhmät leimataan sopeutumattomiksi.

18

daksesi toteuttaa uutta elämääsi ja tukea muita ihmisiä, jotka ovat sinuun sidoksissa. jos ihmiset joutuvat vain oleskelemaan, se johtuu siitä, ettei heitä päästetä osallistumaan. toisaalta pelkkä oleskeleminenkin on oikeutet-tua, sillä ihmisten perusoikeuksia on kunnioitettava. eu-mallissa on se hyvä puoli, että saat oleskella tietyn ajan vapaasti, ja olisi perusteltavaa laajentaa tämä malli koskemaan myös kolmannen maan kansalaisia.

jn: OSITTAIN KYLLÄ. olen osittain samaa mieltä. turistit ovat tietysti asia erikseen, mutta sellaiset, jotka oleske-levat maassa ilman mitään toimeen-tuloa, saattavat aiheuttaa ongelmia. jälleen kuitenkin riippuu siitä, minkä-laisesta arvomaailmasta tulee ja pystyykö muilta osin sopeutumaan yhteiskuntaan. Valtion on valvottava sitä, onko maamme sellaisessa ase-massa, että voimme vastaanottaa työt-tömiä työnhakijoita. mikäli esimerkiksi Kreikasta tulisi Suomeen suuri määrä ihmisiä, ja yhtäkkiä meillä olisi paljon työttömiä työnhakijoita ilman kieli-taitoa, en tiedä, kuinka Suomi pystyisi selviämään tilanteesta.

KAIKILLA MAAssAM-Me OLesKeLevILLA tuLIsI OLLA OIKeus Käyttää hyvIn-vOIntIvALtIOn tAR-JOAMIA PALveLuItA Kuten KOuLutustA JA sAIRAAnhOItOA.

mh: KYLLÄ. riippumatta statukses-tasi, oletko paperiton, eu-kansalainen, rekisteröity tai ei, pääsy perus-palveluihin olisi taattava kaikille. nyt paperittomat ovat käytännössä kaiken ulkopuolella, ja paperittomien lasten ja rekisteröitymättömien eu-kansalaisten lasten koulutus riippuu käytännössä kunnan tai yksityisen

koulun politiikasta. tilanne olisi välit-tömästi korjattava.

jn: OSITTAIN EI. Suomen kansalaisten ja oleskeluluvan saaneiden tapauk-sessa ei toki ole ongelmaa, mutta paperittomasti täällä oleskelevien kohdalla asia ei ole niin yksinker-tainen. itse toivoisin ratkaisua siihen, kuinka tällaisten henkilöiden kanssa tulisi toimia. jos heille annettaisiin oikeus palveluihin, kannustaisiko se silloin laittomaan oleskeluun? Siinä on riskinsä. Siksi en lähtisi heille näitä oikeuksia antamaan, vaikka tilanne on ikävä – kyse on kuitenkin ihmiskohta-loista. Poikkeusratkaisu antaa signaa-lin muille. romanikerjäläisten osalta on esimerkkejä siitä, kuinka hyvin tieto liikkuu ja tänne tulee ihmisiä, joilla ei ole toimeentuloa ja jotka elät-tävät itseään kyseenalaisin keinoin. tässä kysymyksessä vastakkain ovat moraali ja käytännön realiteetit.

RIKOsReKIsteRIn OMAAvIen henKILöIDen LIIKKuMIsvA-PAuttA tuLIsIRAJOIttAA.

mh: EI. ei voida ajatella, että ul-komaalaiset, jotka syyllistyvät rikoksiin, olisivat automaattisesti kaikkien oikeuksien ulkopuolella. Palautuskielto, eli se, ettei ihmistä saa karkottaa sellaiseen maahan, missä hän voi joutua epäinhimillisen toimin-nan kohteeksi, koskee kaikkia ihmisiä, olivat he syyllistyneitä mihin tahansa. tietysti on ymmärrettävää, että valtiot rajoittavat vakavien rikollisten pääsyä

JN: Ongelmia syntyy jos työvoiman tar-jonta kasvaa hal-

litsemattomasti liian nopeasti suhteessa

tarjolla olevien työ-paikkojen kasvuun. Tästä aiheutuu lisää menoja veronmak-sajille lisääntyvinä työttömyysmenoina.

MH: Paperittomat ja romanisiirtolaiset

eivät ole tulleet Suo-meen terveydenhuol-lon perässä. Yksi iso osa Euroopassa ilman lupaa elävistä siirto-laisista on de facto -pakolaisia, joille ei ole myönnetty

oleskelulupia. Itä-Euroopasta tulevat

romanit etsivät töitä. Realiteetti on se, että liikkuvuuden lisään-tyessä Suomessa tulee elämään yhä enem-män ihmisiä ilman

virallista asemaa. Jos heidät jätetään kaik-kien palveluiden ul-kopuolelle, luovutaan samalla esimerkiksi Suomen perustuslaki-in kirjatusta periaat-teesta, jonka mukaan perusoikeudet kuulu-

vat kaikille. 19

kansalaisuuden ytimeen, eli siinä mielessä rikollisiin syyllistyneiden liik-kuvuutta voidaan rajoittaa.

jn: EI. Varsinkaan muutamat ”hairah-dukset” eivät mielestäni ole peruste. tosin riippuu vähän rikoksesta. jos kyse on selvästä luonnehäiriöstä, on uusiutumisen mahdollisuus suuri ja tällöin liikkuvuuden rajoittaminen saattaisi olla perusteltua, mutta lain-säädäntö ja resurssit tuskin antaisivat myöten.

luvaTTOMIa SIIrTO-laISIa KOhdEllaan Eu:SSa OIKEudEn-MuKaISESTI.

mh: Ei. Sinällään jo paperittomuuden tuottaminen on epäoikeudenmukaista; se, että ihmisiltä viedään tahallaan pe-rusoikeudet jo sillä perusteella, että he tulevat hakemaan parempaa elämää ja toimeentuloa. Sitä on hankala pitää rikoksena. Paperittomuus tuo kaikkein selkeimmin esiin nykyisen kontrol-lipolitiikan katastrofaalisuuden: Pyritään kansallisen turvallisuuden tai työmarkkinoiden suojelun ni-missä rajoittamaan ihmisten liikku-vuutta ja ajetaan ihmiset maan alle ja yhteiskunnan marginaaliin. aina syn-tyy erilaisia yhteisöjä ja tapoja elää, antoi valtio luvan niille olla olemassa tai ei.

jn: EOS. jos on paperittomasti maassa, on oikeusjärjestelmän ulkopuolella eikä voi olla viranomaisten kanssa tekemisissä. on aina riski, että jos hyväksymme tällaisten henkilöiden oleskelun, siitä katoaa kontrolli, mikä tuo mukanaan lisää laittomia siirtolaisia ja ikäviä lieveilmiöitä. jos esimerkiksi mietitään, mihin tällaisia henkilöitä tulisi asuttaa, on todettava, että kunnioittaa täytyy myös niiden oikeuksia, jotka täällä jo asuvat. täl-laisissa tapauksessa ovat aina kahdet edut vastakkain.

KaIKKIEn SuOMa-laISTEn TulISI Saada MaTKuSTaa vapaaSTI ja OlESKElla MISSä haluavaT.

mh: KYLLÄ. tosin edes kansallisval-tion rajojen sisällä liikkuminen ei aina ole ollut mikään itsestäänselvyys. Kun-tien välillä muuttaminen oli aiemmin hankalaa, ja erityisesti köyhien ja rom-anien liikkumisvapautta on rajoitettu – myös sisäinen liikkumisvapaus on tulosta yhteiskunnallisista kamppai-luista ja kehityksestä.

jn: OSITTAIN EI. ajankohtainen kysy-mys. jos maailmassa olisi täysin vapaa liikkuvuus, mikä on silloin valtion vas-tuu kansalaisistaan? Voidaan ajatella jemenissä kaapattuja suomalaisia, jotka ovat olleet kolme kuukautta ka-doksissa. mikä on tällaisessa tapauk-sessa yksilön vastuu? jos haluamme valtion osallistuvan auttamiseen, onko sillä velvollisuus silloin rajoittaa matkustamista? mielestäni on, koska auttamiseen käytetyt rahat ovat kaik-kien yhteisiä.

20

One of the main reasons I applied for my current programme was because I wanted to learn with students and be taught by professors from all over the world. like a few others I could not resist the opportuni-ty to be a part of something international. as the world continues to grow more and more interconnected, businesses, govern-ments and other institutions increasingly seek to internationalise themselves. Since they are major carriers and transmitters of knowledge, it is little surprise that institu-tions of higher education are also taking steps to be more international. One major sign of internationalisation in the university sector is the growth of research conducted and degrees offered in english. south Korea’s Pohang university of science and technology is committed to producing graduates who are trained “in a language that will be understood anywhere in the world”. the benefits are clear: better employability for graduates, enhanced ac-cessibility and relevancy for research, and increased prominence as a destination of choice for international students and staff. this all makes the commitment sound like a good idea. still, the university president confesses that while this is a vital step, whenever students are taught in english “[they] lose something, of course.” Does it have to be that way? Is it possible for a university to juggle the difficult task of fully pursuing internationalisation without abandoning or losing something else?

In Finland, the university of helsinki is trying to do just that, concurring in its language policy that the increased use of english could “weaken users’ skills in their first language and in languages other than english.” to avoid this, teaching and research in other languages are promoted, and backed by the intent to “secure [the swedish and Finnish languages’] future as vibrant and full-bodied languages in disciplines dominated by english.” this also sounds good. Whether this policy plays out as well in practice could probably be debated by wiser minds, but multilin-gualism – even if more complicated than a single language approach – seems to be a mindful way to embrace internationalisa-tion without sacrificing the perseverance of national languages. If and how institutions in different countries attempt to balance the seemingly contradictory roles of at-tracting international students and faculty, producing work visible and intelligible to the outside world, and preserving their own national identities and tongues will have profound implications within higher education and also on the growth and sur-vival of languages.

O/ do universitiespay a Cost for operating in english?/ TEKSTI SHEENA MILLER /

21

YhTEISöT LIIKKEESSÄ

erityisesti ravinnon niukkuus on ohjannut yhteisöjen ja kansakun-tien liikkeitä, ja saattanut näitä törmäyskursseille. hedelmälli-sistä viljelysmaista ja arvokkaasta juomavedestä kiisteltiin kakkois-virrainmaan eli nykyisen Pohjois-irakin alueella 5000 eaa. maa- ja vedenkäyttöoikeudet ovat yhä nykyään monen poliittisen ja aseel-lisen konfliktin taustalla.joskus muuttajat ovat löytäneet asuttamattomille seuduille.

uudisasukkaat ovat raivanneet metsiä ja erämaita viljelykelpoiseksi niin Kreikan muinaisissa kau-punkivaltioissa 500 eaa. kuten myös Suomessa, kun hämäläiset levit-täytyivät nykyisen Savon alueelle metsätorppiaan raivaamaan noin 1500-luvulla.

maanviljelyyn perustuvissa yhteisöissä liikkuvuus on ollut vähäistä tai rajoittunut pienelle alueelle. Kaupankäynti, uudisasutus sekä sodankäynti ovat tarjonneet syyn ja mahdollisuuden liikkua etäämmälle. muutto on kuitenkin ollut useimmille yhteisön jäsenille pakon sanelemaa ennemmin kuin vapaaehtoista.

Yhteisöjen rajat ovat kuitenkin alkaneet häivyttyä teollistumisen ja vallankumousten myötä, ja entistä useammilla yksilöillä on mahdol-lisuus liikkua oman perheensä ja yhteisönsä ulkopuolella vapaasta tahdostaan. esimerkiksi eu:n kansalaisilla on nykyään vapaa liik-kuvuus eu:n sisällä maasta toiseen sosiaaliluokkaan katsomatta.

MOdErNI LIIKE EI TUNNErAJOJA?

”ihmiset eivät ole puita, ei ihmisillä ole juuria”, naurahtaa mediakult-tuurin professori ja Liikkuva maailma -hankkeen vetäjä Mikko lehtonen tampereen yliopistosta. ihmisten liikkuvuudessa ei tosiaan ole mitään uutta: paljon kauemmin on liikuttu kuin pysytty paikallaan. Koko maailman liikkumisen muoto on kuitenkin muuttunut. Liikku-mista tapahtuu joka suuntaan, etenkin aineettomassa muodossa – tätä edesauttaa globaalimedia, joka on rapauttanut kansallisvaltioiden merkitystä symbolisina tiloina jo pitkään.

tiedon, ajatusten ja ennen kaik-kea rahan vikkelä liikkuminen pai-kasta toiseen on Lehtosen mukaan oleellista myös ihmisten liikkumis-en kannalta. aineeton liike muok-kaa käsitystä siitä, mikä on tässä ja nyt – ja toisaalta jossain muualla. ennen niin selkeät rajat ovat me-nettäneet merkitystänsä. ”Se, että kaikki paikat rakentuvat suhteessa toisiin paikkoihin käy yhä ilmeisem-mäksi”, Lehtonen sanoo. Samalla lisääntynyt liikkuvuus haastaa käsityksen siitä mitä pidämme eri-laisena ja mitä normaalina.

ihmisten liikkumisessa oleellista on selkeä suunnanmuutos. Liike ei enää suuntaudu vaan keskuk-sesta periferiaan, vaan pohjoisen ihmiset joutuvat yhä useammin kohtaamaan elinpiiriinsä muualta saapuvia. tästä ollaan Lehtosen

mukaan kovin kiinnostuneita. ”Siellä mistä näitä muukalaisia saapuu, tämä tosin on ollut jo vuosisatoja asiaintilanne – sinne on saapunut vaan näitä keskuksen ihmisiä”.

Keskustelu harvoin sivuaa muut-toliikkeen todellisia valtaväyliä – virtoja kehittyvistä maista toisiin. Valtaosa kansainvälisliikkuvuu-desta tapahtuu nykyään kehitty-vien maiden välillä, etelän sisällä. harvoin puhutaan myös siitä, ettei muuttovirtojen kasvun volyymi ole mitään väestönkasvun rinnalla. Lehtonen ennakoi, että on hyviä perusteita olettaa, että suurten muuttoliikkeiden aika saattaa olla vasta edessä.

Liike voi olla ihmisille ominaista, mutta helppoa se ei välttämättä ole. ”ihmisen on katsottu liikkuneen aina ennen muuta pakon edessä. on kiinnostavaa, että englanninkie-len matkustamista tarkoittava sana travel tulee ranskankielen verbistä travailler – tehdä työtä tai nähdä vaivaa”, Lehtonen sanoo. Vapaa-ehtoisessa liikkuvuudessa on niin ikään haasteensa. Globaalitasolla liikkuminen voi olla vaivalloista – varsinkin niille, joiden liikkumista ei toivota. ”Se, että joku yrittää kuitenkin näissä oloissa liikkua, kertoo, että siinä on isoista panok-sista kysymys.”

/ TEKSTI ANTTI VAINIONPÄÄ & HEINI KEKKI /

/ TEKSTI SUVI LINDGREN /

Muuttoliike nähdään usein kansallisena kysymyksenä, jota tulee käsitellä sisäpoliittisesti. ulkopolitiikan tasolla näkökulma tapaa olla suppea:

”Siirtolaisuuden hyödyt kehi-tykseen tunnustetaan lähinnä rahan liikkeen muodossa – siinä, että siirtolaisten rahalähetykset kotimaihinsa ovat yli kaksinker-taiset viralliseen kehitysapuun verrattuna”, kertoo tiedottaja reetta helander Kehys ry:stä.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt esimerkiksi se, kuinka satsaus siirtolaisnaisten asemaan edistäisi tasa-arvoa globaalisti, tai se, kuinka vapaammat lailliset muuttoreitit helpottaisivat siirtolaisuutta ja sen tuomaa panosta köyhyyden vähentämiseen.

Kehityspoliittista vaikut-tamistyötä tekevä Kehys sekä muut järjestöt ovat moittineet eu:n maahanmuuttopolitiikkaa siitä, että sen painopisteenä näyttää olevan lähinnä unionin intressi: maahan-muuttoa edistetään eu:n työmark-kinoiden tarpeiden pohjalta tai tavoitteena on ns. laittoman maa-hanmuuton torjuminen eu-maihin.

”eu:n harjoittama maahanmuut-topolitiikka ei siten heijasta aitoa sitoutumista ihmisoikeuksien ja eu:n kehityspolitiikan linjausten edistämiseen, vaikka sitä politiikka-johdonmukaisuus juuri vaatisi.”

johdonmukaisuus on termi sille, että eri politiikan alojen tulisi olla

linjassa keskenään. muuttoliikkeen ja kehityksen johdonmukaisuutta alleviivataan erityisesti Suomen kehityspoliittisessa toimenpide-ohjelmassa. myös maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian luon-noksessa mainitaan, että maahan-muuttopolitiikalla on yhteys ulko- ja kehityspolitiikkaan.

näitä kirjauksia ei kuitenkaan ole konkretisoitu käytännön toimiksi siitä, miten Suomen maahanmuut-topolitiikka tukee kehityspoliittisia tavoitteita, helander huomauttaa.

”Konkretisointi vaatisi esimerkik-si tarkistamaan, ettei Suomen harjoittama turvapaikkapolitiikka tai lupakäytännöt ole ristiriidassa sen kanssa, millaista ulkopolitiikkaa Suomi haluaa toteuttaa. ulko- ja kehityspolitiikkaa ohjaava ihmis-oikeusperustainen lähestymistapa tulisi omaksua läpileikkaavasti myös Suomen maahanmuutto-politiikkaan.”

YK:ssa vuonna 2000 solmitut vuosituhattavoitteet ovat ohjanneet vahvasti kehityspolitiikkaa, kehity-srahoitusta ja siten myös kehitysy-hteistyön sisältöä viime vuosina.

Siirtolaisuus ei ole yksi tavoit-teista, koska vallalla oli näkemys, etteivät maat koskaan pääsisi yksimielisyyteen tavoitteesta ja yksi universaali tavoite olisi mahdoton. jotkut rohkeimmat tosin esittivät, että siirtolaisuus voisi olla yhdeksäs tavoite.”

Vuosituhattavoitteiden takara-

jan eli vuoden 2015 lähestyminen on herätellyt pohtimaan uutta globaalia kehitysagendaa monilla foorumeilla. helanderin mukaan muuttoliikekysymykset ovat nousseet valtioiden ja kansalais-järjestöjen keskusteluissa sen ver-ran voimakkaasti esille, ettei niitä tällä kertaa voida sivuuttaa.

Kehys on vaatinut muiden järjestöjen ohella sitä, että siir-tolaisten oikeudet ja oikeuden-mukainen kohtelu on turvattava uusissa kehitystavoitteissa uni-versaalisti sekä tätä kautta myös sisäpolitiikassa.

kierto MUUTTOmuuttoliikkeen uusin trendi/ TEKSTI MARIKO SATO & MAYA SANA /

Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n mukaan maailmassa on arviolta 214 mil-joonaa kansainvälistä siirtolaista, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Luonnonkatastrofit sekä poliittiset ja taloudelliset kriisit johtavat kuitenkin vuosittaisiin vaihteluihin siirtolaisten määrässä. Globaali liikkuvuus on yksi aikamme suurimpia kysy-myksiä ilmastonmuutoksen ja kestävän talousjärjestelmän rinnalla.

24

“Siirtolaisuuden taustalla ovat maiden ja alueiden väliset eriar-voisuudet”, sanoo Anna Aguilera-Pesä IOM:sta.

Osa siirtolaisuudesta on vapaa-ehtoista, kun taas toiset joutuvat lähtemään kotimaastaan olo-suhteiden pakosta. vapaaehtoisesti liikkuvien motiivit ovat monenlai-sia – yksi muuttaa työn perässä, toinen etsii uusia kokemuksia, kun taas kolmas muuttaa rakkauden perässä.

“Kiertomuutolle on hyvin monenlaisia motiiveja”, sanoo aguilera-pesä.

“Työperäiset kiertomuuttajat usein muuttavat ilman perheitään, jolloin perhe on suurin syy palata kotimaahan”, aguilera-pesä jatkaa.

Muita kiertomuuton motiiveja voivat kuitenkin olla esimerkiksi opiskelu tai elämänkokemusten et-siminen. Kiertomuuttajien kokona-ismäärää ei tiedetä, mutta määrän arvellaan olevan vahvasti kasvussa.

Kiertomuuttoon, kuten ylei-sestikin muuttoliikkeeseen, liittyy myös riskejä.

25

mikäli muuttoliikkeen hallinnointi lähtö- ja kohdemaassa on vail-linaista, on siirtolainen monella tapaa haavoittuvainen. työperäinen siirtolainen voi joutua taloudellis-esti työnantajansa tai epävirallisten työnvälitysyritysten hyväksikäyt-tämäksi. Kiertomuuttajat ovat myös erityisen alttiita joutua jossain vaiheessa virallisten muuttoliikeka-navien ulkopuolelle mikäli lailliset muuttotavat eivät mahdollista tarpeen mukaista liikkumista.

“Lähtömaissa kiertomuutto voi ainakin hetkellisesti aiheuttaa esimerkiksi aivovuotoa”, kertoo aguilera-Pesä.

Kohdemaassa taas saattaa jul-kisessa keskustelussa nousta vas-tustusta kiertomuuttajia kohtaan, kuten Suomessa käyty kriittinen keskustelu virolaisista kausi-työntekijöistä tai thaimaalaisista marjanpoimijoista osoittaa.

Kiertomuuton hallinnointikaan ei täysin takaa työntekijöille tur-vaa. Kiertomuutto-ohjelmissa erityisesti kausiluonteisten alojen saralla ongelmat liittyvät usein työntekijöiden oikeuksiin ja liikku-vuuden rajoituksiin kohdemaassa. Kausiluonteisten töiden ohjelmilla ei yleensä myöskään ole tarjota pysyvää oleskelulupaa, jonka kautta oikeudet työntekomaassa lisääntyi-sivät.

Koulutettujen kiertomuuttoa pyritään usein tukemaan erilaisilla palveluilla ja helpotuksilla oleskelu-luvan saannissa. Lisääntyneet oikeudet kohdemaassa voivat kuitenkin vaikeuttaa kiertomuuton toteutumista ja johtaa siihen, että koulutetut jäävät pysyvästi kohde-maahan, jolloin tuetaankin aivovuo-toa.Kouluttamattomien kiertomuut-toa saatetaan rajoittaa eri tavoin. näille kahdelle ryhmälle globaali muuttoliike näyttäytyy hyvinkin eri-laisena, toiselle mahdollisuuksien täyttämänä, toiselle riskialttiina ja rajoitteiden määräämänä.

toisaalta erilaiset muuttoliikkeen muodot sekoittuvat yhä enemmän toisiinsa muuttoliikkeen kiihtyessä ja muuttuessa yhä monimut-kaisemmaksi. Pakolaistaustai-sesta irakilaisesta kuvataiteilijasta saattaa tulla ympäri maailmaa kiertomuuttava taiteen huippuam-mattilainen. Suomalaisesta turis-tista voi tulla elämäntapanaan yhä uudelleen uusia paikkoja ja uusia elämyksiä etsivä kiertolainen.

”ErIlaISISTa lIIK-KuvuudEn MuOdO-ISTa KIErTOMuuT-TO On Tällä hETKEllä pInnal-la pOlIITTISESSa KESKuSTEluSSa ja MuuTTOlIIKETuT-KIMuKSESSa. ”

26

erilaisista liikkuvuuden muodois-ta kiertomuutto on tällä hetkellä pinnalla poliittisessa keskuste-lussa ja muuttoliiketutkimuksessa. esimerkiksi euroopan unionissa on pyritty hallinnoimaan muut-toliikettä entistä tehokkaammin, mutta yhtenäisten linjausten luominen on ollut vaikeaa. Kier-tomuuton nähdään tuovan enem-män hyötyjä kaikille osapuolille.

“triple win -tilanteessa kier-tomuutosta hyötyvät niin lähtö-maa ja kohdemaa kuin siirtolainen itsekin”, kertoo aguilera-Pesä.

triple win -ajatuksen mukaan ki-ertomuuton mahdollistavat politiik-kalinjaukset tarjoavat ihmisille turvallisia ja virallisia reittejä kansainvälisille työmarkkinoille. Kohdemaat saavat työntekijöitä kiertomuuton kautta. Kiertomuut-toa kannustamalla pyritään hil-litsemään lähtömaiden korkeaa työttömyyttä ja mahdollistamaan työntekijöiden lisääntyneet ra-halähetykset kotimaihin.

”rahalähetykset voivat hyö-dyntää perheen lisäksi yhteiskuntaa ja lähtömaata kokonaisuudessaan.”

Kiertomuutto lisää myös tiedon-siirron mahdollisuuksia. Palanneet kiertomuuttajat tai diasporassa

eläneet voivat välittää oppimiaan taitoja ja kokemuksiaan muille kotimaassaan.

“Yhteydet kohdemaan ja lähtö-maan välillä voivat myös lisätä ulkomaisten suoria sijoituksia”, aguilera-Pesä lisää.

Yleisesti kiertomuutto ja väliai-kainen muutto ovat hyväksytympiä vaihtoehtoja kohdemaassa kuin pysyvä maahanmuutto.

aguilera-Pesä muistuttaa, että kaikki maasta toiseen liikkuvat ja muuttavat ovat mahdollisia tulevia kiertomuuttajia.

Kiertomuutto tulee mitä toden-näköisimmin lisääntymään en-tisestään tulevaisuudessa. ihmisten elämä voi jakautua yhä useampaan paikkaan, yhdessä maassa on työ, toisessa ydinperhe, kolmannessa sukua ja niin edelleen.

maahanmuuttokeskustelussa pyöritään vielä pitkälti integraation ja monikulttuurisuuden teemoissa – miten mahdollistetaan maahan-muuttajien sopeutuminen Suomeen ja Suomen sopeutuminen maahan-muuttajiin. Pitäisikö puhua myös siitä, miten mahdollistetaan maa-hanmuuttajien vapaa liikkuvuus?

niin, että somalitaustainen suoma-lainen voisi esimerkiksi osallistua kehitysyhteistyöhön Somaliassa ennen kuin hän on saanut Suomen kansalaisuuden kymmenen vuoden odottelun jälkeen.

Kiertomuutosta voi olla todellista etua kaikille osapuolille, mutta tämä edellyttää valtioiden välistä yhteistyötä ja sitoutumista liik-kuvuuden mahdollistamiseen. mitä tämä on käytännössä? Suomi esimerkiksi edistää kiertomuuttoa mahdollistamalla laajasti kaksois-kansalaisuudet, helpottamalla oleskelulupien saatavuutta sekä eläkkeiden ja etuuksien siirrettä-vyyttä eri maiden välillä.

”ylEISESTI KIEr-TOMuuTTO ja välI-aIKaInEn MuuTTO OvaT hyväKSy-TyMpIä vaIhTOEh-TOja KOhdEMaaS-Sa KuIn pySyvä MaahanMuuTTO.”

27

Olen guinealainen, mutta läh-din sieltä ensimmäisen kerran Pariisiin perhekontaktien kautta vuonna 2001. Setäni oli töissä Pariisissa Guinean suurlähet-tiläänä, ja sieltä minulle löytyikin jalkapallojoukkue, jossa pääsin pelaamaan. Asuessani ranskassa setäni siirtyi töihin Englantiin, ja pääsin käymään siellä säännöl-lisesti. Eräällä reissulla englan-tilainen jalkapallovalmentaja ehdotti, että alkaisin pelata heillä. Lopulta Oxford United rekrytoi minut ja asuin sekä pelasin Eng-lannissa kolme seuraavaa vuotta.

Suomeen päädyin samalla ta-valla, jalkapallouran myötä. ox-fordista suomalainen valmentaja myllykosken Pallosta pyysi minut harjoittelemaan heidän kans-saan muutamaan otteeseen. Kävin Suomessa useasti ja sain lopulta kolmen kuukauden sopimuksen. Pian myPa rekrytoi minut kahdeksi seuraavaksi vuodeksi.

Samaan aikaan pääsin myös pelaamaan Guinean olympiajoukk-ueeseen, joten treenasin siellä lähes kuukausittain. matkustin Suomen ja Guinean välillä siis jatkuvasti.

Lopetin olympiajoukkueessa pe-laamisen 2007, enkä ole pelaamisen merkeissä palannut Guineaan. jatkoin suomalaisissa seuroissa myPa-sopimuksen päätyttyä. Kaksi vuotta pelasin Lahdessa ja kuusi kuukautta Porissa. nyt olen pelan-nut helsingissä vuoden.

Vanhempani asuvat edelleen Guineassa, ja käyn välillä heitä kat-somassa. Vuosittain käyn ranskas-sa, jossa minulla on paljon perhettä ja ystäviä. olen siellä pidempiä ajanjaksoja pelikausien välissä talvisin. Silloin asun perheelläni tai ystävieni luona eri puolilla ranskaa.

toistaiseksi pelaan Fc atlan-tiksessa niin kauan, kuin minulla on heidän kanssaan sopimus. Pyrin myös aloittamaan opintoja Suomessa. en kuitenkaan tiedä, missä tämän jälkeen jatkan uraani. tulevaisuudesta ei voi vielä tietää. FATUMA

ALI

MOhAMEDFOFANA

28

Olen kotoisin Etelä-Somaliasta, mutta olen asunut 14-vuotiaasta lähtien Euroopassa eri maissa. Ensin muutin Moskovaan opi-skelemaan kieltä, sairaanhoitoa ja lopulta lääketiedettä – en siis pakolaisena. Asuin sen jälkeen pitkään Kööpenhaminassa, jossa työskentelin lääkärinä, ja sitten Grönlannissa 9 vuoden ajan.

Kun palasin tanskaan 2005, huo-masin poliittisen ilmapiirin muut-tuneen muukalaisvastaisemmaksi. Päätin lähteä norjaan, jossa tein töitä kahden vuoden ajan. Somali-maassa olen käynyt säännöllisesti viimeisen neljän vuoden ajan. Pari vuotta sitten vuokrasin täältä talon ja toimin psykiatrina. nyt asun aina kaksi kuukautta kerrallaan täällä Somalimaassa ja sitten kuukauden tanskassa, jossa aikuinen poikani asuu, tai italiassa, jossa puolisoni asuu.

minulla on vapaus lähteä joka kolmas kuukausi, ja myös todella tarvitsen sitä. täällä Somalimaassa on paljon rajoitteita, esimerkiksi pukeutumisen suhteen. rakastan myös kulttuurielämää ja kun olen euroopassa, käyn elokuvissa, teat-terissa, konserteissa, kahviloissa. ja sitä minä kaipaan: kasvoin aikuiseksi euroopassa. esimerkiksi moskova oli kulttuurisesti hyvin elävä kaupunki. tarvitsen välillä pistoksen kulttuuria, vähän niinkuin kulttuurisen vitamiinipis-toksen!

Silloin kun tuntuu, etten jaksa olla täällä enää, on kaksi kuukautta yleensä kulunut ja lähden euroop-paan. ja kun vuorostani kyllästyn länsimaiseen egoismiin, individu-alismiin ja kapeakatseisuuteen, palaan tänne. minulla on etuoikeus, minulla on etuoikeutettu elämä. Voin valita. monet täällä harrasta-vat kiertomuuttoa – ovat välillä täällä, välillä muualla. Kymmenen vuotta sitten se ei vielä olisi ollut niin helppoa, mutta tänä päivänä se on. Se on globalisaatiota, glo-balisaation hyvää puolta.

Kiinnostuin matkailusta alun-perin ystäväni innoittamana. Kun hän kertoi vuosia sitten, että halusi päästä käymään Kuubassa, alkoi matkan suunnittelu. Kielen opiskelu alkoi samalla, ja syksyllä aloin opiskella espanjaa.

Kuubasta kotiinpaluu tuntui ankealta: tylsää elämää, pudo-tus pilvilinnoista. jäin pohtimaan, miten kiva olisi taas talveksi päästä jonnekin. minulla on oma yritys, joten joustava työskentely mahdol-listaa pitkien vapaiden ottamisen.

nyt kaveri ehdotti matkailua thaimaahan, jossa turvallisuus-tilanne olisi aasian maista paras. Säästimme rahaa ja teimme töitä rahoittaaksemme talven leppoisan elämäntavan. reissun jälkeen päätimme, että ensi kerralla olemme pidempään ja suurem-malla budjetilla. neljän kuukauden aikana maa tuli niin tutuksi, että sinne oli helppo palata seuraavana talvena. thaimaassa elämää helpot-tivat verkostot ja tutustuminen muihin expatteihin.

Kolmantena talvena matkasin argentiinaan kuukaudeksi. argen-tiina on kuulemma etelä-amerikan

maista turvallisin. Siellä suoritin myös englannin opettajan kurs-sin työllistymistä ajatellen. Palasin tuon kuukauden jälkeen jälleen thaimaahan.

Seuraavina talvina olen palannut aina thaimaahan. matkailu sieltä esimerkiksi taiwaniin, Kambodžaan ja Laosiin on helppoa. thaimaassa päätin hyödyntää opettajan tut-kintoani, mutta se osoittautui odotettua vaikeammaksi: työluvan saaminen oli haastavaa.

tänä talvena pysyn Suomessa ja opiskelen avoimessa yliopistossa kauppatieteitä. elämäntapa on haastavaa, sillä kahteen paikkaan ei pysty rakentamaan elämää. aina takaisin tullessa on se sama surkea duuni ja elämä tyhjäkäyntiä. Kun pääsee reissuun, alkaa oikea elämä. ja kuitenkin pitää tulla takaisin. Suomikin näyttäytyy nykyisin paremmassa valossa.

FATUMAALI

LAUri hEIKILLA

29

Fatuma aLi

Etelä-Somaliamoskova 1965

Kööpenhamina 1977Grönlanti 1997

Kööpenhamina 2005norja 2008

Somalimaa / italia /tanska 2010

LauriheiKiLLa

Suomitalvi Kuubassa 2006

talvi thaimaassa 2007talvi argentiinassa 2008talvi thaimaassa 2008

talvet thaimaassa 2009-2011

30

mohameD FoFana

GuineaPariisi 2001

englanti 2003Suomi 2006

edelleen matkaa Suomen ja ranskan

välillä

31

the un World tourism organiza-tion (unWto) has announced that there were 1.035 billion inter-national tourist arrivals in 2012. in 2013 that figure is expected to jump another 3%. that’s a lot of people in planes flying over our heads. thanks to cheaper flights, it is becoming increasingly easy to navigate our little planet. Like just about anything else that is popular, this trend brings along with it some worrisome implications.

the primary things we might think of when considering the downsides of such increased travel are, of course, the environ-ment and the physical well-being of the planet. But, if we are not in the mood to address such serious concerns, there are plenty of other

travel related things over which we can fret. From being stuck next to a snorer, to losing your luggage, plenty of things can go wrong when you venture overseas. and no mat-ter how excited you are to see new things, there will be places you want to avoid on your trip, like hos-pitals. and prisons. So, while they might make you smirk, if you want to avoid problems with authori-ties during your travels, and if you can resist temptation to find out if the punishments are as silly as the laws themselves, keep the following regulations in mind.

unless you are a pregnant woman in england, and thereby le-gally protected to urinate anywhere you want, watch your water intake during your travels. With indiffer-

ence to your bladder, some places have made it not merely difficult to find a public restroom, but also illegal to urinate. if you find your-self in the algarve be sure to fully utilise public toilets when they’re available, as it is against Portuguese law to urinate in the ocean. Don’t worry too much – there are plenty of unregulated swimming pools and jacuzzis around. in Zurich, Switzerland if you live in an apart-ment building, after 10Pm you must refrain from flushing your toilet. in montréal you are forbidden from relieving yourself in the streets, this seems reasonable enough, but more extremely, the entire city of Guelph, canada has been declared a pee-free zone.

if all of these restrictions on bod-ily release outrage you, you can take out your frustration in a duel in Paraguay, but only if you are a regis-tered blood donor. after all, there’s no use in spilled blood if it cannot be reused. if you survive, you might trade in your pistol for a sword, and

FU

N F

32

LOAdS Of LOONEY LAwSA few wacky laws you might want to consider before you take your next trip / TEXT SHEENA MILLER /

AC

TS

F

33

head over for an exchange semester in ireland. at trinity college stu-dents who bring along their swords are permitted to order a glass of wine while they complete exams.

take a sip and be glad you are not in Kansas, uSa where drinking wine from tea cups is outlawed, or in Scotland where you would not be allowed to drink in front of your cow. Drink up, yes, but keep your clothes and shoes on. in Singapore it is illegal to walk around nude, even in your own home, and in Laos women are prohibited from expos-ing their toes. in Florida, uSa men are not allowed to wear strapless nightgowns, and in thailand it is

only legal to be in public if you are wearing underpants. in Guadala-jara, mexico government workers are forbidden from dressing in mini-skirts, while in Victoria, australia it is against the law to wear hot pink pants after noon on Sundays. Whew

if enforceable fashion no-nos make your head spin, you might decide to head back to the beach, maybe this time near a body of water wherein you’d be allowed to relieve yourself. But if you are headed to a beach in haifa, israel you’ll want to leave your friend Pad-dington at home – as bears are not permitted. also, don’t act too happy on that beach: in Florida it is illegal to sing if you are wearing a swim-ming costume. two young people in swimming costumes in South africa must have at least 30 cm between them. maybe you’ll decide that going to a concert would be less complicated. Bring some crisps or almonds, because in Greene county, new York, uSa it is illegal to eat peanuts while walking backwards

during a concert. Furthermore be careful with

whom you share your almonds or flirt – as there is a fine for looking “at a woman in that way.” and if you’re feeling bold in Saudi arabia you might want to slow down, as it is illegal to kiss strangers there.

Finally, if you meet someone you think you’d just die for, make sure you’re not in Biritiba-mirim, Brazil, where, because of overcrowded cemeteries, death has been out-lawed. While interesting to ponder, exactly how a post-death punish-ment could be implemented will have to be considered in an article a bit beyond the scope of global travel.

“In bIrITIba-MIrIM, bEcauSE Of OvEr-crOwdEd cEME-TErIES, dEaTh haS bEEn OuTlawEd.”

”In flOrIda, uSa MEn arE nOT al-lOwEd TO wEar STraplESS nIGhT-GOwnS”

mukulikeeyo! tervetuloAtAkAisin!/ TEKSTI ja KuvaT TIINA JUVONEN /

OvI avaTaan puOlESTanI, nOuSEn parI aSKElMaa ja ISTun OlOanI MuKavaSTI vIIlEnTävällE nahKa-pEnKIllE. EdESSänI näEn MInua huOMaTTavaS-TI ryhdIKKääMMän ja TyylIKKääMMIn puKEu-TunEEn auTOnKuljETTa-jan SEKä vähäpuhEISEn aSEISTETun hEnKIvarTI-jan. lähTIESSäMME lIIK-KEEllE vIErESSänI ISTuva arvOvalTaInEn hErra KErTOO, ETTEI MIElEllään näyTTäydy KaMpalan julKISIlla paIKOIlla MyrKyTySuhan TaKIa.

en ole aiemmin nähnyt ugandan kaksia kasvoja yhtä kirkkaasti, mutta nyt niistä toiset tuijottavat minua keskusteluseuraa janoten. elämä huipulla voi olla yksinäistä – ja vielä yksinäisempää ihmiselle, joka on ugandalainen vaan ei afrikkalaista alku-perää.

harva ehkä tuntee itä-afrikan sisämaa-valtiota ugandaa muusta kuin ”Skotlannin viimeisen kuninkaan” idi aminin terro-rista ja homofobiasta. ugandassa vietetyn vapaaehtoistyövuoteni 2009-2010 aikana kohtasin kuitenkin mielestäni jotain köy-hyyttä, kurjuutta ja homofobiaakin mielen-kiintoisempaa: syyskuussa 2009 Kampalan kadut täyttyivät presidentti Musevenia vas-tustavista baganda-nuorista, jotka osoittivat hallintoon turhautumisensa muun muassa kepittämällä maan talouden tukipilareita, ugandan intialaisia. Kymmenet intialais-yrittäjät hakeutuivat poliisin suojaan säilyt-tääkseen ryöstöjen ja ilkivallan levitessä edes fyysisen koskemattomuutensa. Keitä nämä paikallisten hyljeksimät ihmiset oikein olivat?

intialaiset löysivät tiensä itä-afrikan rannikolle jo vuosituhansia sitten val-tameren ylittäneen kaupankäynnin myötä. Laajamittaisemmin heitä alkoi virrata etenkin sisämaa-alueille brittisiirtomaaval-lan kaivatessa afrikkalaisia koulutetumpaa työvoimaa esimerkiksi rautateiden raken-nukseen. Siirtotyövoiman tehtävät laajen-tuivat pian fyysisistä hallinnollisiin toimiin, ja intialaisten toimintaympäristö yhä sel-keämmin siirtomaavallan ja sen subjektien välille. intialaiset alkoivat myös harjoittaa laajamittaisempaa kaupankäyntiä, johon kasvava protektoraattialue tarjosi oivat puitteet. Kun itsenäistymisen koittaessa ugandan virkamiehet ”afrikkalaistettiin”, olivat jo tuhannet intialaiset asettuneet alueelle tienaamaan elantonsa.

I35

1972 presidentti idi amin kertoi julkisesti kyllästyneensä vähem-mistöön, joka ”lypsi lehmää ruokki-matta sitä”. raskaan sarjan paini-mestari paheksui, että parasiiteiksi nimittämänsä intialaiset lähettivät varansa usein ulkomaille eivätkä menneet naimisiin afrikkalaisten kanssa.

”häätö tuli kaikille yllätyksenä. radiossa kerrottiin, että amin antoi intialaisille 90 päivää aikaa poistua maasta. intialaiset olivat hukassa. monet heistä olivat syntyneet täällä ja ihmettelivät minne heidän kuulu-isi mennä”, häädettyjen intialaisten omaisuutta itselleen saanut ugan-dalainen Sulaiman Mwanje kertoo. Virkamiehen poika oli häädön ai-kaan yliopisto-opiskelijana Britanni-assa, ja myös hänen muu perheensä oli isän pahan aavistuksen jälkeen

maasturin takapenkillä istuva herra kertoo ylpeänä käyneensä monista ugandan intialaislapsista poiketen lähetyskoulua afrikkalaisten kes-kellä. mersulla kouluun kyyditetty virkamiehen poika ei kuitenkaan ollut samalla viivalla koulutover-eidensa kanssa, eikä hän muista leikkineensä paikallislasten kanssa. Sen sijaan hän pääsi sukulaistensa mukana metsästämään savannien norsuja, leijonia ja antilooppeja. ”tuohon aikaan ugandasta löytyi vielä riistaa.”

1970-lukuun mennessä intialai-sista oli muodostunut taloudellis-esti merkittävä, mutta sosiaalisesti hyvin eristäytynyt joukko. tämä herätti närää etenkin maaseudun asukkaissa, joita pitkään jatkunut kuiva kausi, huono sato ja heikko hallinto olivat koetelleet. Vuonna

lähtenyt kotimaasta – onnekkaasti vain muutamia kuukausia ennen häätömääräystä.

intialaiset saivat lopulta ottaa mukaansa yhden matkalaukun ja 80 dollaria käteistä. Suuri osa noin 70 000 häädetystä päätyi kädenväännön jälkeen Britan-niaan: Lain mukaan he olivat Britannian kansalaisia, ja intia penäsi siirtomaaisäntää kantamaan vastuunsa. Vielä tänä päivänä

“InTIalaISET SaIvaT OTTaa MuKaanSa yhdEn MaTKalauKun ja 80 dOllarIa KäTEISTä”

36

Leicesterin kaupungissa asuu noin 10 000 ugandasta lähtöisin olevaa intialaista. ”en meinannut uskoa näkemääni vieraillessani kaupungissa. Kaduilla kuuli puhut-tavan lugandaa ja siellä myytiin jopa heinäsirkkoja,” liiketoimiensa myötä maailmaa kiertänyt mwanje kuvailee.

Kun häädön jälkimainingeissa intialaisten liiketoiminta siirret-tiin aminin kannattajien haltuun, yksi henkilö saattoi ottaa kaupan liiketilat toisen henkilön omiessa varastot. 74-vuotias mwanje muis-telee kuinka Kampalan ruuhkaisim-man kadun varrelta vaatekaupan haltuunsa saanut ugandalaismies oli autuaan tietämättömänä mark-kinahinnoista keksinyt myymilleen hyödykkeilleen sopivan hinnan katsomalla paitojen kokolappuja.

”Saatoimme mennä kauppaan ja tinkiä huvittuneina jo alun alkaen aivan liian alhaisista hinnoista.”

Seurauksena oli ugandan taloud-en totaalinen romahdus.

alkuvuodesta 2013 palasin päiväntasaajalle keräämään grad-uaineistoa ugandan afrikkalaisten mielikuvista intialaisia, bayindeja, kohtaan. nykyisen presidentti mu-sevenin hallinnon aikana häädetyt intialaiset ovat saaneet oikeuden lunastaa menetetty omaisuutensa takaisin. harva on kuitenkaan palannut korkeamman elintason maista pysyvästi. Sen sijaan uganda houkuttelee etenkin intian maaseu-dun nuoria miehiä, jotka saapuvat maahan väliaikaisesti tienaamaan parempaa tulevaisuutta varten. monet työskentelevät esimerkiksi vähittäiskaupan ja ravintolapalve-

luiden alalla.Virkamiehen poika kertoo mi-

nulle päättäneensä palata syn-nyinmaahansa saatuaan houkut-televan työtarjouksen korkealta taholta. myöhemmin kuulen myös, että häneen kohdistui euroopassa vakavia talousrikousepäilyjä, mikä lienee helpottaneen paluupäätöstä. mitä enemmän ugandanintialaisten tarinoita kuulen sitä selkeämmin alan kuitenkin ymmärtää, että chilejä pilkkovalle, englanninkieltä taitamattomalle nuorelle miehelle matka luksusmaastureiden takapenkille on luultavasti vähin-täänkin yhtä pitkä kuin helsingin luentosalien ja Kampalan katujen välinen fyysinen etäisyys.

mutta erään haastateltavani sa-noja lainatakseni: Uganda welcomes everyone.

37

Tuuli annus on antropologian maisteriopiskelija, joka on parhaillaan kirjoittamassa graduaan virolaisista siirtotyöläisistä Suomessa.

Tiina juvonen on kehitysmaa-tutkimuksen maisteriopiskelija, joka vietti ugandassa vuoden vapaa-ehtoistöissä. hän palasi keväällä 2013 ugandaan graduaan varten.

Mikaela remes on lähes valmis-tunut journalistiikan kandidaatti, joka on työskennellyt aktiivisesti ulkomaan uutisoinnin parissa.

Maya Sana on vastavalmistunut kehitysmaatutkimuksen opiskelija, joka kirjoitti gradunsa kahden maan välisestä kansainvälisestä kiertomuutosta.

Mariko Sato on kehitysmaa-tutkimuksen maisteriopiskelija ja kirjoittamassa parhaillaan graduaan somalidiasporan kiertomuutosta.

antti vainionpää on poliittisen historian opiskelija ja sekalaisista aiheista kynäilevä bloggaaja, joka on kirjoittanut Kimppuun myös aikaisemmin.

Sheena Miller on yhdysvaltalainen sosiaalitieteiden opiskelija, jonka tavoitteena on asua kaikilla maailman mantereilla.

adele couavoux on virallinen eu-kääntäjä, joka on perehtynyt Lähi-idän ja Pohjois-afrikan ongelmiin sekä ranskankieliseen afrikkaan.

luE ja arvIOI lEhTI vErKOSSaKimpulla on blogi osoitteessa blogs.helsinki.fi/kimppu-

lehti. Käy tutustumassa sivuihin ja antamassa palautetta tästä lehdestä. toukokuun loppuun mennessä palautetta antaneet osallistu-

vat arvontaan. sivuilta löytyy ajantasainen lehden arkisto. Aiempien Kimppu-jen teemoina ovat olleet muun muassa ihmisoikeudet, ympäristö ja kaupungit.

Lue ja jaa! Kimpun toimitus

läS Och bEdöM KIMppu pÅ näTETKimppu har en blogg på adressen blogs.helsinki.fi/kimppu-lehti. Bekanta dig med sidorna och ge

gärna respons kring den här tidningen. De som gett respons deltar i en utlottning som arrangeras i maj. På sidorna hittar du ett uppdaterat tidningsarkiv. Kimppus tidigare teman har varit bland annat

mänskliga rättigheter, miljö och stadsutveckling. Läs och dela med dig! Kimppus redaktion

rEad and rEvIEw KIMppu OnlInEKimppu has a blog at blogs.helsinki.fi/kimppu-lehti. Feel free to explore the site and share your opinion on this

magazine. By giving feedback you have a chance to win in a raffle organized by Development committee in May. In the blog you can read earlier volumes of Kimppu. Kimppu has been published under various themes, such as human rights, environment and urbanization. Read and share! Kimppu’s editorial staff

Kehitysyhteistyövaliokunta on helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hyy:n alainen elin, jonka tapahtumiin ovat tervetulleita kaikki ylioppilaskunnan jäsenet. tulemalla mukaan kehy-valiokunnan toimintaan saat mahdollisuuden tavata muita kehitysmaakysymyksistä kiinnostuneita opiskelijoita ja osallistua kehitys-yhteistyöhön käytännössä. Lisätietoja saat osoitteesta blogs.helsinki.fi/kehy-valiokunta

KEhy-valIOKunTa hallinnoi ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöhankkeita ympäri maailmaa / päättää hyy:n myöntämän kehitysyhteistyöhön tarkoitetun projektituen käyttökohteista / järjestää yliopis-

tolla kehitysmaa-aiheisia tapahtumia / julkaisee Kimppu-lehteä / ylläpitää keskustelua kehitys-yhteistyöstä ja kehitysmaista ylioppilaskunnassa /

Liity valiokunnan sähköpostilistalle: 1. Jätä otsikko tyhjäksi / 2. Kirjoita viestikent-tään subscribe kehy-vlk / 3. Lähetä viesti osoitteeseen majordomo@helsinki.fi

KIMppu lEhTI

KEhy-valIOKunTa