Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Liikkujan Apteekki kouluttaa

Työn imussa26–27

20–21

28–29 Kurkista rohkeasti tulevaisuuteen

Kipinät1 · 2012

2

Pienikin on kaunista terveyden edistämisessä Inarissa.10

KKI-toimistolaiset ylärivissä vasemmalta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen ja Sari Kivimäki. Alarivissä vasemmalta Miia Malvela, Liisamaria Kinnunen, Anna Suutari, Elina Tarkiainen ja Niina Valkama.

JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Jyrki Komulainen, Miia Malvela, Anna Suutari, Elina Tarkiainen, Niina Valkama ja Katri Väisänen. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, katri.vaisanen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Design Studio. KANNEN KUVA Bjarke Strøm. PAINO PunaMusta Oy. 17. vuosikerta. ISSN 1239-1689.

3 Pääkirjoitus: Terveyttä edistetään yhteistyössä liikunnan avulla tällä hallituskaudella

4 Terveysliikunnassa tapahtuu

6 Ansiokkaita hankkeita palkittiin vuosipäivänä

8 Tutkittua tietoa

9 Kolumni: Joko olisi aika purkaa passiivisuutta?

10 Liikuntahanke loi yhteisöllisyyttä Inarissa

12 Yhdessä tekemisen hauskuus

14 Voimaa vanhuuteen

16 Testatut

18 Ympäristö liikuttaa: Elinympäristömme kehittäminen hyvinvointia edistäväksi

20 Liikkujan Apteekki -kiertue tuo liikuntaa asiakastyöhön

22 Elämänmakuinen Etelä-Karjala

24 Tunnista työkyvyttömyyden riskit

26 Työn imussa

28 Heikot signaalit raottavat ovea tulevaisuuteen

30 Kuntoremontista Ensimmäinen askel

32 Motions Gnistan

34 KKI-ristikko

35 SLU-alueiden terveysliikuntaverkosto

36 Virikkeitä vertaisohjaajille

38 KKI-materiaalit

SISäLLyS 1 · 2012

14

22

18

Voimaa vanhuuteen on ikäihmisten oma terveysliikuntaohjelma.

”Ilosest ellää pittää, vaik päivää vähemmän!”

Viisaita liikkumisvalintoja edistetään Liikkumisen ohjauksen ohjelmalla.

Kipinät

KipinätTietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

KUVA: JOUNI KALLIO

3

PääKIrJOITUSTerveyttä edistetään yhteistyössä liikunnan avulla tällä hallituskaudellaPääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteiksi työurien piden-täminen, työhyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Kaikkien näiden tavoitteiden toteutu-mista voidaan edistää liikunnan lisäämisellä.

Hallitusohjelma korostaa eräänä keinona tavoitteidensa saavuttamiseksi poikkihallin-nollista yhteistyötä. Niinpä oli luonnollista, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä asettivat ryhmän terveyttä edistävän liikunnan kehittämi-seksi. Ryhmä on nimeltään terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä, ja se on asetettu koko hallituskauden ajaksi eli toukokuuhun 2015 saakka. Ohjausryhmä on kokoonpanol-taan laaja, sillä siinä ovat edustettuina ministeriöt, tutkimuslaitokset, Kuntaliitto sekä toimialan järjestöt. Ohjausryhmällä on lisäksi laajempi kokoonpano, jonka asiantuntemus on vielä ohjausryhmääkin laaja-alaisempi.

Myös ohjausryhmän tehtävä on laaja. Sen tulee analysoida ja tehdä johtopäätökset väestön fyysisen aktiivisuuden tilasta ja tunnistaa keskeiset kehittämisen alueet, laatia uudet linjaukset terveyttä edistävän liikunnan edistämiseksi, laatia linjauksista toimenpi-deohjelma ja seurata toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta. Ohjausryhmän tulee myös kartoittaa keskeinen terveyttä edistävään liikuntaan vaikuttava lainsäädäntö, tehdä aloitteita lainsäädännön kehittämiseksi ja poikkihallinnollisen yhteistyön edistämiseksi sekä luoda terveyttä edistävän liikunnan yhteistyö-, tiedotus- ja asiantuntijaverkosto.

Ohjausryhmän työ on käynnistynyt rivakasti. Ensimmäisessä kokouksessamme ana-lysoimme tehtäväämme ja työtämme varten tarvittavaa tietopohjaa. Tutkimusta ohjaus-ryhmää kiinnostavista asioista on tehty runsaasti, ja kuluvan vuoden aikana ohjausryhmä saa käyttöönsä tutkimuslaitoksilta lisää ajantasaista tietoa. Myös eri ministeriössä sekä terveyden ja liikunnan edistämisen järjestöissä ja muissa toimijoissa ja verkostoissa on paljon asiantuntemusta, joka olisi saatava ohjausryhmän käyttöön.

Ohjausryhmän on tarkoitus jo kuluvan kevään aikana määri-tellä ne väestöryhmät, jotka eniten hyötyisivät liikunnan lisäämi-sestä. Toisaalta ohjausryhmä tulee etsimään keinoja ja toimikau-tenaan myös toteuttamaan niitä, jotta liikuntaa saataisiin lisättyä erityisesti näissä painopisteiksi määritellyissä väestöryhmissä. Näyttää nimittäin siltä, että yleisen terveyttä edistävän liikunnan lisäämisen lisäksi vaikuttavuutta tuo juuri pai-nopisteryhmien määrittely ja toimenpideohjelman ankkurointi näihin ryhmiin kuuluvien liikunnan lisäämiseksi.

Ohjausryhmän työ on täynnä mahdollisuuksia. Työn kytkeytyminen hallitusohjelman keskeisiin tavoitteisiin, kuten työurien pidentämiseen, työelämän laatuun ja syrjäytymi-sen ehkäisemiseen, kertoo selkeästi siitä, että liikunta nähdään nykyisin aiempaa paljon merkittävämpänä tekijänä, ei vain yksilöiden hyvinvoinnille ja terveydelle, vaan myös työ-elämän ja yhteiskunnan kehittämiselle. Ohjausryhmän työ kytkeytyy vahvasti myös KKI-työhön. Varmasti ohjausryhmässä tullaan kuulemaan ja hyödyntämään KKI-toiminnasta saatuja kokemuksia. Myös LIKES-tutkimuskeskuksen tutkimuksia ja kokemuksia tullaan tarvitsemaan. Toivottavasti kuluvan hallituskauden aikana Suomessa otetaankin aimo loikka liikunnan lisäämiseksi yhteiskunnassamme yleisesti ja ohjausryhmän määrittämiin painopisteryhmiin kuuluvien osalta erityisesti.

Riitta Kaivosojaylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriöKKI-neuvottelukunnan puheenjohtajaTerveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän puheenjohtaja yhdessä johtaja Taru Koiviston kanssa

Ohjausryhmän työ on täynnä mahdollisuuksia.

KUVA: MIIA MALVELA

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

Kipinöistä ideoita ja tukea työhönKäsissänne on ulkoasultaan uudistu-nut Kipinät-lehti. Uudistusta varten kysyttiin teidän lukijoiden mielipidet-tä lukijatutkimuksella, joka toteutettiin sähköisenä kyselynä huhti–toukokuus-sa 2011. Kyselyyn tuli määräaikaan mennessä 185 vastausta. Vastaajista 32 prosenttia oli miehiä ja 68 prosent-tia naisia. Suuret kiitokset kaikille ke-hittämistyössä mukana olleille!

73 prosenttia lukijoista lukee leh-den heti sen ilmestyttyä. 53 prosent-tia käyttää aikaa lehden lukemiseen 15–30 minuuttia. 40 prosenttia antaa lehden luettuaan eteenpäin työpai-kalla, perheessä tai ystävälle. Yli puo-let palaa lehden pariin uudelleen. 34 prosenttia säilyttää lehden mielen-kiintoisimmat jutut.

Vanha ulkoasu sai kiitosta selkey-destään, kuvistaan ja luettavuudes-

taan. Kehittämisen sijaa oli erityisesti kannessa ja vanhanaikaiseksi koetus-sa tyylissä.

Lehden sisältöä pidettiin asialli-sena, ajankohtaisena ja helppolukui-sena. 80 prosenttia kyselyyn vastan-neista piti asiantuntija-artikkeleita Kipinät-lehden mielenkiintoisimpana sisältönä. Seuraavaksi mielenkiintoi-simpina sisältöinä pidettiin Terveyslii-kunnassa tapahtuu -osiota ja juttuja tapahtumista.

Juttujen sisällöltä toivottiin pe-rusteluja omalle työlle, uusimpien tutkimustulosten välittämistä, asian-tuntijuutta ja hankkeiden kompastus-kivienkin nostamista esiin. Lehdellä on ollut merkitystä erityisesti hank-keiden perustamisessa, hanketuen hakemisessa sekä tutustuttamisessa KKI-materiaaleihin ja -tapahtumiin.

LUKIJATUTKIMUS 2011

LUKIJATUTKIMUSLukijoiden mielipidettä Kipinät-lehdestä kysyttiin lukijatutkimuksella, joka toteutettiin sähköisenä kyselynä huhti–toukokuussa 2011.

lukijoista lukee lehden heti sen ilmestyttyä.

vastausta

käyttää aikaa lehden lukemiseen 15–30 minuuttia

antaa lehden luettuaan eteenpäin

säilyttää lehden mielenkiintoisim-mat jutut

piti asiantuntija-artikkeleita mielen-kiintoisimpana

185

73%

53%

40%

34%

80%

68% 32%

KUVA

: WAr

rEn

GoL

dSW

AIn

5

Elämyksellä on nimi – Kunnon Laiva

KKI-Päivät 2013 Turussa

Kunnon Laiva risteilee jälleen Helsinki–Tukholma-välillä vuonna 2013 23.–25. elokuuta. Risteilyn ohjelman teemana on elämyksellisyys.

Vuoden 2013 KKI-Päivät järjestetään 14.–15. maalis-kuuta Turussa. Päivien teemoja ovat

• Leikaten vai liikkuen: miten ylipainoa hoidetaan?

• Kansanvalistusta ja kampanjointia; meneekö viesti perille?

• Liikunnan asema uudessa kuntakentässä

Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaariHyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuh-deseminaari järjestetään 15. marraskuuta 2012 Helsingissä Paasitornissa (Paasivuo-renkatu 5 A). Seminaarin teemana on elin-ympäristön kehittäminen päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen ja liikuntaan kan-nustavaksi.

Alueelliset ELY-keskusten järjestämät seminaarit pidetään Joensuussa, Jyväsky-lässä, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.

KUVA: STUdIo JUHA SorrI

6

KKI-ohjelman vuosipäivää vietettiin 24. tammikuuta Helsingissä valtioneuvoston juhla-huoneisto Smolnassa. Tilaisuudessa palkittiin kolme KKI-tukea saanutta paikallishanket-ta esimerkillisestä työstä terveysliikunnan edistämiseksi. Palkinnon saivat Inarin Yritys ry:n Inarin Ikipojat -hanke, Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun koordinoima, useita paikallisia metallialan yrityksiä aktivoinut Metalli liikkuu -hanke sekä osana Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkihanketta toteutettu Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Keski-ikäisten hiukset – Paluu nuoruuteen -hanke. Lisäksi KKI-ohjelma palkitsi Tampe-reen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin vuoden 2011 liikkumisympäristön edistämistekona. Palkinnot luovuttivat kulttuuri- ja urheilumi-nisteri Paavo Arhinmäki ja peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

TEKSTI: AnnA SUUTArIKUVAT: KKI-oHJELMA , PASI rUoTSALAInEn

Ministerit Arhinmäki ja Guzenina-Richard-son yhdessä KKI-ohjelman neuvottelukun-nan puheenjohtaja Riitta Kaivosojan kans-sa toivottivat vieraat tervetulleiksi juhlaan.

KKI-ohjelman pitkäaikainen puheenjohtaja, viime vuonna liikunta-asiain-neuvoksen virasta eläkkeelle siirtynyt Timo Haukilahti vastaanotti KKI-Vuosipäivässä liikuntaneuvoksen arvonimen. Haukilahtea arvonimitykses-tä onnittelivat ministeri Paavo Arhinmäki, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin hallituksen puheenjohtaja Asko Malinen, vara-puheenjohtaja Anna-Leena Sahindal sekä Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry:n pääsihteeri Janne Ollikainen.

Juttu palkitusta Inarin Yrityksen Inarin Ikipojat -hankkeesta tämän lehden si-vulla 10 ja Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektista sivulla 18. Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Keski-ikäisten hiukset – Paluu nuoruuteen -hankkeesta on kirjoitus Kipinät-lehdessä 2/2011 sivulla 25. Metalli liikkuu -hankkeesta puolestaan on kerrottu Kipinät-lehdessä 2/2009 sivulla 6.

7

Palkittujen hankkeiden edustajat yhteiskuvassa kulttuuri- ja urheilumi-nisteri Paavo Arhinmäen, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richard-sonin, opetus- ja kulttuuriministeriön rakennusneuvos Risto Järvelän, KKI-ohjelman ohjelmajohtaja Jyrki Komulaisen sekä KKI-ohjelman pu-heenjohtaja Riitta Kaivosojan kanssa.

Laulaja Johanna Försti viihdytti KKI-Vuo-sipäivän yleisöä svengaavalla tyylillään. Förstin esitys innosti juhlaväen rytmikkäi-siin taputuksiin, ja kuultiinpa tilaisuudessa jopa yhteislaulantaa.

Smolnan upeat tilat tarjosivat mukavat puitteet päiväkahvien nauttimi-seen ja tuttujen tapaamiseen tilaisuuden päätteeksi. Kuulumisia vaih-tamassa UKK-instituutin koulutussuunnittelija Taru Poukka (vas.) sekä projektipäällikkö Terhi Koivumäki ja liikunta-asiantuntija Annukka Ala-pappila Sydänliitosta.

8

Jumppa ei pelasta istumatyöläistä

Passiivisista nuorista huonokuntoisia aikuisia

Hyvä kunto tuo mukanaan parempaa terveyttä, ja liikuntaa suositellaankin har-rastettavaksi useana päivänä viikossa, mikäli haluaa kuntonsa kohoavan. Vaikka liikkumalla voi parantaa terveyttä, runsas päivittäinen istuminen on kuitenkin terveysriski kuntoliikuntaharrastuksesta huolimatta.

Aikaisemmin ei ole ollut selvää, miten nämä kaksi fyysisen aktiivisuuden ää-ripäätä vaikuttavat toisiinsa. Tuoreessa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen tutkimuksessa etsittiin vastausta tähän kysymykseen.Tutkimuksessa verrattiin 27 suomalaisen miehen ja naisen, aikuisen ja ikäänty-neen kahta päivää: päivää, jolloin he harrastivat jotain liikuntaa, ja päivää, jolloin liikuntaa ei harrastettu lainkaan. Lihasaktiivisuutta ja sykettä mittaamalla ha-vaittiin, että vaikka 30–150 minuutin liikuntakerta lisäsi energiankulutusta, se ei vähentänyt lihasten inaktiivisuutta eli istumisaikaa. Miesten ja naisten välillä ei ollut eroja eri aktiivisuustasoilla vietetyssä ajassa.

Aktiivisen elämäntavan jatkuminen lapsuudesta aikuisikään on keskeinen tavoite lasten ja nuorten liikunnassa. Nykyisin vain osa suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu fyysisen kuntonsa ja terveytensä kannalta riittävästi.

LitL Pertti Huotari selvitti väitöstutkimuksessaan muutoksia nuorten fyysi-sessä kunnossa 25 vuoden aikana. Lisäksi hän selvitti, miten nuoruusiän fyy-sinen kunto ja liikunta-aktiivisuus ennustavat aikuisiän liikunta-aktiivisuutta ja koettua fyysistä kuntoa.

Aikavälivertailu osoitti nuorten kestävyyskunnon heikentyneen 25 vuoden aikana. Toisaalta nuorten lihaskunto oli hieman parantunut.

Seurantatutkimuksen tulokset osoittivat, että nuoruusiän liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen. Erityisesti aktiivinen liikkuminen nuoruusiän loppupuolella 16–18-vuotiaana oli tärkeää aikuisiän aktiiviseen liikku-misen kannalta. Vähän liikkuvat nuoret kokivat aikuisena kuntonsa heikommaksi ja liikkuivat vähemmän kuin liikunnallisesti aktiiviset nuoret. Lisäksi nuoruusiän huono kunto ennusti huonoa koettua kuntoa aikuisuudessa.

Tutkimuksen tiedotTaija Finni, Piia Haakana, Arto Pesola, Teemu Pullinen (2012) Exercise for fitness does not decrease the muscular inactivity time during normal daily life. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports. doi: 10.1111/j.1600-0838.2012.01456.xhttp://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0838.2012.01456.x/abstract

JulkaisuHuotari P., Physical fitness and leisure-time physical activity in adolescence and in adulthood – A 25-year secular trend and follow-up study. LIKES – research reports on Sport and Health 255, 104 s., Jyväskylä 2012, ISSN 0357-2498, ISBN 978-951-790-308-1.

Ulkoilu luonnossa on hyvinvoinnin lähdeRunsas kolmannes kaikesta aikuisten vapaa-ajan liikunnasta tapahtuu luon-nossa. Luontoympäristö tuottaa ulkoili-joille psyykkistä hyvinvointia enemmän kuin rakennettu ulkoympäristö. Vahvimpia elpymiskokemuksia saadaan liikuttaessa metsä- tai peltoympäristöissä vesistön tuntumassa.

Rakennetussa ympäristössä, kuten kävely- ja pyöräteillä tai ulkoliikuntapai-koilla, liikkuminen ei tuonut yhtä voimak-kaita elpymiskokemuksia kuin luonnossa liikkuminen. Toisaalta sisäliikuntatiloissa saatiin yhtä vahvoja elpymiskokemuksia kuin luonnossa liikuttaessa. Luonnossa vahvimmat elpymiskokemukset syntyi-vät metsä- tai peltoympäristöissä, jotka sijoittuivat veden äärelle.

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) koor-dinoima Luonnon virkistyskäytön valta-kunnallinen inventointi -tutkimus (LVVI) tehtiin ensimmäisen kerran 1998–2000 ja toisen kerran 2009–2010. Uusimman tutkimuksen tarkoituksena oli antaa ajan-tasainen kuva aikuisväestön ulkoilusta ja luonnon virkistyskäytöstä sekä niiden muutoksista vuosikymmenen aikana.

Aikuisväestö ulkoilee keskimäärin 2–3 kertaa viikossa, ja ulkoilukertoja kertyy vuodessa noin 170. Tavallisimpia ulkoilu-tapoja ovat kävely tai sauvakävely, koiran ulkoiluttaminen, pyöräily, maastohiihto, juoksulenkkeily ja lasten kanssa ulkoilu. Suhteellisesti eniten suosiotaan ovat kas-vattaneet vuosikymmenen aikana juoksu-lenkkeily, retkiluistelu, lumikenkäily ja golf.

LähteetKorpela K & Paronen O. Ulkoilun hyvinvointivai-kutukset. Teoksessa: Sievänen T & Neuvonen M. toim. Luonnon virkistyskäyttö 2010. Vantaa: Met-lan työraportteja 212, 2011, s. 80–89.www.metla.fi/metinfo/monikaytto/lvvi

9

KOLUMNI

Tommi VasankariJoHTAJA, UKK-InSTITUUTTI

Joko olisi aika purkaa passiivisuutta?

Vuosikymmenien ajan Suomessa on panostettu liikun-nan lisäämiseen erilaisissa hankkeissa ja liikuntainte-rventioissa. Erityisesti kohderyhmänä ovat olleet ter-veytensä kannalta liian vähän liikkuvat, mutta yleensä kuitenkin jonkin verran liikkuvat henkilöt. Jonkin verran liikkuvien valitsemista kohderyhmäksi on perusteltu aja-tuksella, että jo hieman liikkuvia on helpompi saada liik-kumaan lisää. Toisaalta täysin liikkumattomien liikun-taan kannustamista on pidetty liian vaativana haasteena, koska heitä ei liikunta kiinnosta.

Viime vuosina tutkittu tuore tieto liikkumattomuu-den terveyshaitoista on johtanut pohdintoihin, kumpi on terveyden kannalta merkittävämpää, liikunnan edistä-minen vai liikkumattomuuden vähentäminen. Tutkimus-tulokset korostavat runsaan istumisen itsenäistä liikun-taharrastuksesta ja muusta liikunnasta riippumatonta roolia terveyden menettämisen riskitekijänä. Tiedämme,

että henkilö, joka ylittää nykyiset fyysisen aktiivisuuden suositukset, mut-ta toisaalta istuu kroonisesti, on suurentuneessa riskissä kuolla keskeisiin elintapasairauksiin. Perustellusti voidaankin kysyä, joko olisi passiivisuu-den purkamisen hankkeiden aika.

Toimenpiteet, jotka synnyttävät fyysisen aktiivisuuden suositusten kriteerit täyttävää liikuntaa, eivät välttämättä ole samoja toimenpiteitä, joita tarvitaan passiivisuuden, istumisen, vähentämiseen. Ohjatun liikun-nan lisääminen työyhteisöissä tai vapaa-ajan uusi liikuntaharrastus eivät välttämättä vähennä istumista. Istumisen vähentäminen vaatii opittu-jen arjen passiivisten tapojen ja tottumusten muuttamista. Valitettavasti nämä tavat istuvat meissä aika sitkeästi.

Istumatyötä tekevän kohdalla passiivisuuden poistotalkoot voisi aloittaa pohtimalla keinoja vähentää työpäivänaikaista istumista. Säädettävät pöytätasot mahdollistaisivat työskentelyn myös seisten. Suositeltavaa voisi olla myös erilaisten työtämme tukevien apuvälineiden, kuten tulostimien, sijoittaminen normaalia kauemmaksi siten, että niiden luokse pääseminen edellyttäisi askelia. Taukotila ja työpaikkaruokala saisi sijaita pienen kävelymatkan päässä. Työpäivään voisi myös kuulua säännölliset lihaksia venyttävät muutaman minuutin ohjatut tuokiot. Nämä toimenpiteet eivät todennäköisesti vähentäisi työn tuottavuutta, vaan päinvastoin lisäisivät vireystilaamme.

Passiivisuutta pitäisi purkaa myös kaikista matkoista ja vapaa-ajasta. Jäämällä yh-den pysäkin liian aikaisin bussista ja kävelemällä tai pyöräilemällä lyhyitä matkoja, voi huomaamatta lisätä arjen aktiivisuutta. Tietokoneiden, TV:n ja pelien käytölle olisi hyvä laittaa maksimikäyttöaikoja, sillä tekemisen puute ajaa meitä usein istumista aktiivisem-piin toimintoihin. Näinhän käy esimerkiksi mökillä, jossa normaalien arjen toimintojen suorittamiseksi täytyy nähdä enemmän vaivaa.

Passiivisena vietettyä aikaa voidaan nykyisin myös mitata suhteellisen luotettavasti kiihtyvyysmittareilla. Passiivisuuden vähentymistä voi siis myös mitata. Ehdotankin, että liikuntaan kannustajat, kuten personal trainerit panostavat enemmän arkiaktiivisuuden neuvontaan ja muuttavat nimikkeensä ”passive breakersiksi”.

Istumisen vähentäminen vaatii arjen tottumusten

muuttamista

10

Liikuntahanke loi yhteisöllisyyttä InarissaInarilaiset miehet ovat aktivoituneet palkitun terveysliikuntahankkeen kautta lenkki-poluille ja laduille. Inarin Ikipojat -nimeä kantava ryhmä on noussut kyläläisten huulille ja kantanut oman kortensa kekoon kaikkien inarilaisten liikuttamiseksi.

Pienellä kirkonkylällä yhteisöllisyys on merkittävä voima-vara. Inarin Yrityksen KKI-Vuosipäivänä palkitussa Inarin Ikipojat -hankkeessa on osoitettu ansiokkaasti, kuinka vä-hillä resursseilla voidaan edistää pienessä kunnassa mer-kittävästi terveyttä ja hyvinvointia. Hankkeessa on myös menestyksekkäästi laajennettu urheiluseuran toimintaa terveysliikunnan osa-alueelle.

– Toiminnalle on ollut olemassa selvä tilaus. Inarissa ei ole ollut aikaisemmin miehille, eikä naisillekaan, suunnat-tua terveysliikuntaa. Järjestetty toiminta on ollut pääasias-sa nuorille ja sekin kilpaurheilua eli terveyttä edistävään liikuntaan ei ole suunnattu voimia, Inarin Yrityksen vara-puheenjohtaja Kari Kyrö kertoo lähtötilanteesta.

Kyrö osallistui syksyllä 2010 Rovaniemellä järjestettyyn SuomiMies-seminaariin, jossa syntyi lopullinen ajatus hankkeen perustamisesta ja siitä, miten toimintaa voisi lähteä toteuttamaan.

AKtiivit KesKeisessä roolissA

Suhtautuminen hankkeeseen oli aluksi hieman varauksel-lista, mutta muutaman miehen lähdettyä mukaan alkoi ryh-män koko hiljalleen karttua. Toiminnasta tiedotettiin muun muassa paikallislehdessä ja internetissä, mutta parhaana tie-dotuskanavana toimi pienellä kylällä perinteinen puskaradio.

Tavoitteena hankkeessa on ollut, että toimintaan on helppo tulla mukaan, eikä siihen vaadita huippuvälinei-tä. Lajeina ovat olleet talvella kuntosali ja alueelle hyvin sopiva hiihto. Kesällä jalka on kuljettanut Ikipoikia niin sauvakävellen, lenkkeillen kuin palloa pelaillen.

Muutaman innostuneen toimijan omalla aktiivisuudel-la on ollut ratkaiseva merkitys hankkeen onnistumisessa ja inarilaisten miesten terveyden edistämisessä. Ryhmän toiminnan ylläpitäminen vaatii Kyrön mukaan jutustelua ja muistuttamista. Yhteisistä hiihtolenkeistä onkin tiedo-tettu viikoittain paikallislehdessä.

Keskeisestä roolistaan huolimatta Kyrö ei halua titulee-rata itseään ryhmän vetäjäksi.

– Olen ollut mukana auttamassa suksien laittamisessa ja vaimo on keitellyt meille hiihtolenkin aikana lämpimät mehut. Ennemminkin se on ollut sellaista yhdessä jutus-telua ja vitsailua esimerkiksi siitä, miten suksi on kulke-nut. Keväällä mahdollisesti otetaan mukaan uusia lajeja, jolloin saatan olla ohjaavassakin roolissa, koska minulla on valmennustaustaa.

tAlKoistA KuntoA JA yhteistä hyvää

Ikipoikien porukkaan on lähtenyt niin liikunnallisesti pas-siivisia kuin sydän- ja verisuonisairauden kanssa kamppai-levia. Hankkeen aikana muodostui pieni joukko aktiiveja, jotka ovat jatkaneet yhteisiä hiihtolenkkejä ja kuntosali-käyntejä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Osalla lii-kuntaharrastus on jatkunut itsenäisesti.

TEKSTI: noorA MoILAnEnKUVAT: PASI rUoTSALAInEn

11

– Miehet ovat olleet mielissään siitä, että on tullut läh-dettyä liikkeelle ja kestävyyskunnon koheneminen on koettu todella positiivisena, Kyrö toteaa.

Myös latujen huoltaminen on ollut hankkeessa mer-kittävässä roolissa. Latuja on hoidettu yhdessä kunnan, paikallisten yrittäjien ja Metsähallituksen kanssa. Pai-navan lumen ja välineiden liikutteleminen on hyvää lii-kuntaa, ja samalla on edistetty muiden kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia.

Osittain hankkeen onnistuneen nimen vuoksi sana ak-tiivisesta porukasta on levinnyt kylällä. Ikipojat ovat saa-neet kutsuja muihinkin talkoisiin, kuten koulun hiihto-kilpailuihin toimitsijatehtäviin. Kyrö näkee kaikenlaisen aktiivisuuden positiivisena asiana sekä miesten itsensä että kyläyhteisön kannalta.

– Jos vertailukohtana on se, että miehet olisivat kotonaan, tulee talkoissa siihen nähden paljon liikuntaa.

JAtKuvuus hAAsteenA

Toimiminen pienellä paikkakunnalla ei vaadi suuria re-sursseja, mutta hankkeessa on jouduttu kohtaamaan myös haasteita.

– Kuten KKI-Vuosipäivän kiitospuheessani sanoin, on hienoa huomata, että pienikin voi olla kaunista. Jokainen liikkuja on tietysti arvokas, mutta todellisuus on kuitenkin se, että terveysliikuntaan panostaminen on pienellä paik-kakunnalla hankalaa.

Hankkeen alkuun palkattujen vetäjien ei ollut mahdol-lista jatkaa ryhmän kanssa, joten toiminta jatkui talkoo-voimin. Vakiovetäjän löytäminen olisi Ikipoikien toiminnan jatkumisen kannalta tärkeää. Kyrö näkee myös seurannan yhtenä keinona hankkeissa aloitetun toiminnan jatkuvuu-den varmistamiseksi.

– Alkuinnostus on usein kova, mutta liikkeelle pot-kaisun jälkeen kaivattaisiin jatkohoitoa. En pelkää, että Inarin Ikipoikien toiminta loppuu, mutta saamalla lisää jäntevyyttä toimintaan osallistujien joukko saataisiin to-dennäköisesti kasvamaan.

Hankkeen palkitseminen on huomioitu sekä paikallisis-sa että seudullisissa lehdissä. Kyrö toivoo, että julkisuuden kautta toiminta leviää lähiseudulla.

– Esimerkiksi Ivalossa on kymmenkertainen määrä asukkaita Inariin verrattuna. Jos siellä huomataan, että tällainen hanke on vedetty onnistuneesti läpi ja on saatu kansallista arvostusta, toivottavasti se rohkaisee käynnis-tämään vastaavaa toimintaa.

– Vaikka pienellä paikkakunnalla ei voidakaan saada val-tavaa ryntäystä aikaan, voidaan julkisuuden kautta vaikut-taa asenteisiin ja ajatuksiin, Kyrö muistuttaa.

LisätietojaInarin yritys ry, varapuheenjohtaja Kari Kyrö, puh. 0400 398 984, karikyro@gmail.com

Hankkeen onnistumiset:+ toiminta saatiin polkaistua liikkeelle+ miehiä saatiin lähtemään mukaan ja

väkimäärä hiljalleen kasvoi+ toiminnan säännöllisyys

Hankkeen Haasteet:- vakiovetäjän puuttuminen- resurssit jatkuvuuden takaamiseksi rajalliset

12

Yhdessä tekemisen hauskuus

Muuramen Yrittäjien KKI-hankkees-sa lähestyttiin liikuntaa yhteisöl-lisyyden ja hyvän hengen kautta. Kuntoilu ja hauska yhdessäolo ovat kulkeneet hankkeen ajan tiiviisti käsi kädessä, eikä kummastakaan suostuta enää luopumaan.

Muuramen Yrittäjillä on takanaan vahva ja perinteikäs ver-kosto. Yhteisiin rientoihin lähdetään mielellään mukaan, mikä on ollut yksi merkittävä tekijä onnistuneen liikunta-hankkeen taustalla.

KKI Muuramen Yrittäjät -hankkeen puuhamiehenä on ollut kauppias Heikki Pykäläinen, joka teki itse merkittä-vän elämäntapamuutoksen neljä vuotta sitten. Kun Keski-Suomen Yrittäjät etsivät paikallisyhdistyksistä henkilöitä koulutettavaksi vertaisohjaajaksi, päätti Pykäläinen lähteä mukaan. Liikuttaja-koulutuksesta löytyi pontta oman lii-kunnallisen arjen jatkamiseen ja jakamiseen muille.

KKI Muuramen Yrittäjät -hanke esiteltiin yrittäjille ensimmäisen kerran helmikuussa 2011 teatterimatkal-la Tampereelle. Osa yrittäjistä ilmoittautui välittömästi mukaan, ja toimintaa alettiin ideoida jo matkan aikana. Myöhemmin keväällä hankkeesta järjestettiin tiedotus-tilaisuus, jossa keskusteltiin yhdessä hankkeen sisällöstä ja lajivalinnoista.

– Vastaanotto oli todella innostunutta, joten tiesin heti, että tästä tulee hyvä juttu, Pykäläinen toteaa.

rAuhAllisesti liiKKeelle

Hankkeen perusajatus on, että liikunnan täytyy olla muka-vaa yhdessäoloa, joka tukee sosiaalista verkostoa. Lisäksi yrittäjät on haluttu saada mukaan puolisoineen.

– Ajatuksena on, että molempien lähtiessä mukaan ei puolison tarvitse harmitella kotona, että toinen on menossa. Kyse on yhdessä tekemisestä ja siitä että pariskunnat kan-nustavat toinen toistaan. Jos toista ei huvita lähteä, toinen on potkimassa liikkeelle, Pykäläinen pohtii.

Yrittäjän arki on usein kiireistä ja työpäivät venyvät

pitkiksi. Suurimalla osalla lähtötilanne olikin liikkumisen suhteen ”plusmiinusnolla”.

– Tarkoituksena on ollut aloittaa mahdollisimman mata-lan kynnyksen toiminnasta ja lähteä kevyesti liikkeelle. Siksi toiminta aloitettiin vesijumpasta, joka ei rasita niveliä, vaik-ka olisi reilumminkin ylipainoa. Varovaisesti on sitten otettu mukaan muutakin liikuntaa, Pykäläinen kuvailee toimintaa.

Muuramen Yrittäjät kokoontuvat liikkumaan yhdessä kaksi kertaa viikossa: keskiviikkoisin vesijumpataan ja sun-nuntaisin hikoillaan paikallisessa kuntokeskuksessa, Kun-toriihessä. Talven aikana on ehditty kokeilemaan monen-laista liikuntaa, kuten spinningiä, body pumpia ja zumbaa.

– Sitä mukaa, kun kunto on kohentunut, on voitu ottaa mukaan erilaisia lajeja. Tärkeintä on ollut mielenkiinnon ja mielekkyyden säilyttäminen, Pykäläinen pohtii.

tulostA syntyy

Liikuntaryhmäläisille järjestettiin syksyllä kehonkoostu-musmittaus, ja Keski-Suomen Liikunta ry:stä kutsuttiin asiantuntija luennoimaan ruokavalion ja liikunnan vaiku-tuksesta testituloksiin.

– Ihmiset kuuntelivat todella tarkasti ja luento herätti paljon kysymyksiä. Huhtikuussa on tarkoitus järjestää uu-det testit, jotta nähdään, miten kehonkoostumus on muut-tunut, Pykäläinen suunnittelee.

Ilman mittauksiakin on selvää, että säännöllinen kun-toileminen on tuottanut tulosta.

– Sekä vetäjien että omaan silmään huomaa, että osal-listujien kunto on talven aikana kasvanut valtavasti ja ki-lojakin on pudonnut verrattuna lähtötilanteeseen.

Porukassa on syntynyt hyvä henki: huumori on räisky-

TEKSTI: noorA MoILAnEnKUVA: JUHA SorrI

13

nyt ja itselleen on opittu nauramaan. Entuudestaan tuttu-jen ihmisen kanssa itsensä likoon laittaminen on helppoa. Monelle miehelle ajatus zumba-tunnista saattaa tuntua vieraalta, mutta KKI Muuramen Yrittäjissä tunteja on jopa toivottu lisää.

– Kankeat ukot kun oikein innostui zumbaamaan, niin kyl-lä siellä naurettiin vedet silmissä, Pykäläinen toteaa.

Pykäläisen mukaan hankkeen onnistuminen lähtee ni-menomaan mielikuvapuolelta. Hankkeessa on tärkeää luoda puitteet sellaisiksi, että ne tukevat mukavaa yhdessäoloa. Toisaalta hyvää henkeä ei voi mitenkään pakottaa. KKI Muu-ramen Yrittäjissä toiminta on ollut iloista yhdessä tekemistä, ja kunto on kasvanut siinä sivussa.

– Yksi projektimme menestykseen vaikuttaneista teki-jöistä on ollut se, että meillä on ollut suorastaan loistavat vetäjät. Päävastuu on ollut fitness-ohjaaja Minna Lehtosel-la. Toinen ohjaaja on ollut Pia Vainikainen. He ovat luoneet porukkaamme hienoa yhteishenkeä.

vAKiintunuttA toimintAA

Pykäläinen muistuttaa tiedotuksen merkityksestä hankkeen onnistumisesta. KKI Muuramen Yrittäjien toiminnasta on tiedotettu ahkerasti nettisuvuilla ja sähköpostiviestejä on lähtenyt talven aikana kymmeniä. Huumoria on myös tiedo-tuksessa, jotta mukaan olisi mahdollisimman helppo lähteä.

Porukan hyvä henki on näkynyt ja kuulunut ulospäin, mikä on tuonut lisää osallistujia. Vastahakoisempien liik-kujien houkuttelemiseksi on järjestetty myös muutama onnistunut tempaus.

– Talvella laitettiin viidakkorumpu pärisemään ja jaettiin toimintaan osallistuneille Haastan sinut -lappuja. Vuoden

vaihteessa pidettiin myös toinen tietoisku toiminnasta, minkä kautta saatiin lisää väkeä mukaan.

Yksi konkreettinen todiste onnistuneesta toiminnasta ja hyvästä tiedotuksesta onkin tasaisesti kasvanut kävijämäärä.

– Alkusyksystä kävijöitä oli 10–15. Osallistujamäärä on lisääntynyt talven aikana 20–30 kävijään, joista ei pääse enää eroon millään, Pykäläinen nauraa.

Myös sitoutuminen toimintaan on ollut korkealla, sillä kaikki liikkumaan lähteneet ovat pysyneet mukana. KKI Muuramen Yrittäjät hankkeena on jo päättynyt, mikä ei ole suinkaan tarkoittanut toiminnan loppumista.

– Ryhmät jatkuvat samalla tavalla jatkossakin. Kaikilla oli halu jatkaa ryhmien toimintaa, vaikka siihen jouduttiin laittamaan omaa rahaa, Pykäläinen kertoo tyytyväisenä.

LisätietojaHeikki Pykäläinen, Muuramen yrittäjät, puh. 040 770 8484, heikki.pykalainen@toimistomaailma.fi

Hankkeen onnistumiset:+ kaikkien yhteinen hanke+ iloinen yhdessä tekeminen

Hankkeen Haasteet:- haasteita ei koeta olleen, koska tavoitteet asetettiin realistisiksi

14

Liikunnan avulla ikääntyneen arjessa jaksaminen paranee ja mieli virkistyy. Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa pyritään puhuttelemaan toimijoita laajalla skaalalla julkishallinnosta järjestöihin ja omaisiin ikäihmisten itsenäisen selviytymisen ja elämänlaadun lisäämiseksi.

Iäkkäiden terveysliikuntaohjelman tavoitteena ikäihmisten hyvinvointi

TEKSTI: noorA MoILAnEnKUVAT: oSSI GUSTAfSSon, HELI STArcK

– Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa ei ole kyse ainoastaan liikunnasta, vaan kaikista ikääntyneiden toimintaa hidas-tavista tekijöistä ja laajemmin koko ihmisen hyvinvoinnis-ta, ohjelmajohtaja Elina Karvinen kertoo.

Tavoitteena on kehittää ja lisätä iäkkäille tarkoitettua liikuntaneuvontaa, lihasvoima- ja tasapainosisältöistä oh-jattua liikuntaa sekä arkiliikunnan mahdollisuuksia ja ul-koilua. Liikkumisrajoitteisten ikäihmisten lisäksi ohjelman piiriin kuuluvat esimerkiksi muistisairauden tai masen-nuksen vuoksi koteihinsa eristäytyvät vanhukset.

Karvisen mukaan liikunnan hyödyistä ollaan yleisellä tasolla jo hyvin tietoisia. Siihen, että kotona olevat ikään-tyneet hyötyisivät olemassa olevasta tiedosta, on hänen mukaansa vielä matkaa.

– Esimerkkinä voisi sanoa, että iäkkäiden liikuntaryh-miä ei lopetettaisi kesän ajaksi, jos tilanne olisi hyvin tun-nistettu. Liikkumattomuus on iäkkäille erityisen haitallis-ta, ja samalla katkeavat sosiaaliset kontaktit, Karvinen muistuttaa.

hAnKKeistA hyviä toimintAtApoJA

Voimaa vanhuuteen -ohjelman ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2005–2009 järjestöt

kehittivät hyviä toiminta-tapoja 35 hankkeessa eri

puolilla Suomea. Kolmivuotisten hankkeiden toimintaa tu-ettiin tiiviillä mentoroinnilla, mistä on tullut paljon kiitosta.

– Voimaa vanhuuteen -ohjelman toimintaa, koulutusta ja materiaaleja on kehitetty yhteistyössä hankkeiden kans-sa. Yhdessä tekemisen kautta molemmat osapuolet ovat saaneet ja oppineet, Karvinen kertoo tyytyväisenä.

Ydin kaikessa toiminnassa on hyvin suunniteltu, am-mattilaisten tai koulutettujen vertaisten ohjaama harjoit-telu. Esimerkiksi Kotituutori-toiminnassa fysioterapeutti ja vertaisohjaaja käyvät yhdessä sairaalasta kotiutuneen van-huksen luona. Asiakas toteuttaa fysioterapeutin tekemää ohjelmaa vertaisohjaajan kanssa kymmenen viikon ajan, minkä jälkeen asiakkaita kannustetaan eteenpäin liikunta-ryhmiin. Liikuntaa on yhdistetty hankkeissa onnistuneesti myös kotihoidon palveluihin.

Kuntosaliryhmien suunnittelussa on käytetty hyväksi tutkittua toteutusmallia. Sen perusteella 12 viikon nou-sujohteinen, vanhan ihmisen voimatasoon suhteutettu harjoittelu kaksi kertaa viikossa tuottaa huomattavaa pa-rannusta lihasvoimaan. Harjoittelun pysyvyyttä tukevat vertaisvoimin vedetyt jatkoryhmät.

Somerolla keksittiin perustaa tyttärien ja iäkkäiden yhteisryhmät, koska myös tyttärillä lihaskunto romahtaa vaihdevuosien jälkeen.

– Iäkkäillä on matalampi kynnys osallistua, kun ryh-mään ei tarvitse lähteä yksin. Samalla ratkeavat kyytion-gelmat ja toiminnasta saadaan psykososiaalista hyvää omaissuhteisiin, Karvinen pohtii.

15

lisää itsenäisyyttä liiKunnAstA

Niillä paikkakunnilla ja sivukylillä, joilla ei ole käytössä kuntosalia, on kehitetty erilaisia vaihtoehtoisia tapoja li-haskunnon kasvattamiseen. Vastusryhmissä on käytetty harjoittelussa muun muassa kuminauhoja, ja kokoontu-mispaikkoina ovat olleet esimerkiksi vanhat koulut ja kau-pat. Rappuryhmissä lihasvoimaa on päästy harjoittamaan ympäristössä, jossa sitä todellisuudessakin tarvitaan.

Parantuneen toimintakyvyn myötä asioiden hoitaminen helpottuu ja itsenäisyys lisääntyy. Hyvien toimintatapo-jen kuvaukset on koottu Ikäinstituutin Hyvät käytännöt -sarjaan nimellä Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1, 2 ja 3.

KunnAt muKAAn toisessA vAiheessA

– Ohjelman toisessa vaiheessa yhdessä oppimisen areena vahvistuu. Hankkeet kehittivät toimintatapoja, joita lähde-tään nyt ottamaan käyttöön mukaan valituissa kunnissa, Karvinen kertoo.

Mukaan on otettu vuosina 2010–2012 kolmessa vaihees-sa yhteensä 38 kuntaa. Kunnissa lähdetään liikkeelle kar-toittamalla olemassa oleva toiminta ja sen aukkokohdat, minkä jälkeen tehdään toimintasuunnitelma hankkeissa kehitettyjen liikuntatekojen pohjalta.

– Kuntien kanssa ollaan uuden kokemuksen äärellä –nähdään, miten toimintatapojen käyttöönotto onnistuu ja kokevatko kunnat, että ne helpottavat toimintaa, Karvinen luotaa tulevaa.

Yhtenä haasteena kuntatasolla on ollut sidosryhmien osallistuminen. Karvisen mukaan vanhukset tulisi nähdä kaikkien yhteisenä intressinä.

– Vaatii tahtoa ja toistensa kuuntelemista, että voidaan hyödyntää olemassa olevia resursseja paremmin. Tulevai-suudessa ikääntyneiden määrä kasvaa, jolloin toiminta-kyvyn ja kotona asumisen edistäminen ovat entistäkin merkittävämmässä asemassa.

tietoisuus JA Kiinnostus KAsvussA

Karvinen muistuttaa, ettei ole olemassa yhtä mallia, joka toimisi kaikilla paikkakunnilla. Julkisen ja kolmannen sek-torin yhteistyö tulee kuitenkin olemaan tärkeässä roolis-sa kaikissa kunnissa. Erityisesti sosiaali- ja terveyspuolen järjestöjen merkitys tulee kasvamaan, sillä ne voivat ottaa koppia kasvavasta ikääntyneiden kohderyhmästä.

– Kohderyhmä ei ole sellainen, että se lukisi lehtimai-noksen ja lähtisi mukaan. Asiakkaita pitää pyrkiä tavoitta-maan eri toimijoiden ja kanavien kautta, Karvinen pohtii.

Voimaa vanhuuteen -ohjelman kautta tiedon ja taidon määrä on lisääntynyt valtavasti kohdepaikkakunnilla. Kun-tavaiheeseen oli paljon hakijoita, mikä on Karvisen mu-kaan hyvä merkki kiinnostuksesta ikääntyneiden liikuntaa kohtaan.

– Olemme jättäneet jalanjäljen 80 kuntaan, mutta iso joukko on vielä ulkopuolella. Toiveena on tietysti, että tie-toisuus tästä leviää ja laajenee.

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelmaIkäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman ta-voitteena on edistää iäkkäiden suomalaisten hyvinvoin-tia liikunnan avulla. Toimenpideohjelma koskee 60 vuotta täyttäneitä, nykyisten liikuntasuositusten mukaan terve-ytensä kannalta liian vähän liikkuvia ikäihmisiä.

Kolme kohderyhmää ovat eläkkeelle siirtyvät, joiden elä-mäntapaan liikunta ei ole kuulunut, itsenäisesti asuvat yli 75-vuotiaat, joilla on alkavia toimintakyvyn ongelmia sekä kotihoidon, palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevat toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset.

Toimenpideohjelma on suunnattu liikuntaa järjestäville tai sille edellytyksiä luoville valtakunnallisille ja paikallisille tahoille sekä niissä työskenteleville keskeisille ammatti-ryhmille. Keskeisimmät toimet ovat päättäjien sitouttami-sessa liikunnan edistämiseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla.

Toimenpideohjelman on laatinut Voimaa vanhuuteen -ohjelman ohjausryhmä Terveyttä edistävän liikunnan (Teli) -neuvottelukunnan valtuuttamana yhteistyössä EU-rahoit-teisen PASEo-projektin kanssa.

www.minedu.fi/OPM/julkaisut

LisätietojaVoimaa vanhuuteen – iäkkäiden terveysliikuntaohjelmaOhjelmajohtaja Elina Karvinenelina.karvinen@ikainstituutti.fiPuh. 040 530 2603www.voimaavanhuuteen.fi

16

testatut

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue esitteli uuden tavan tehdä terveydenedistämistyötä valtakunnallisesti kam-panjoiden mutta paikallisesti toimien. Lukuisten yhteis-työkumppaneiden, SLU-aluejärjestöjen, kaupunkien, tiedottamisen, medianäkyvyyden ja kiinnostavien rekka-kiertuetapahtumien ansiosta SuomiMies seikkailee -rek-kakiertue oli menestys. Lisäksi SuomiMiehen kuntotestit ovat osoittautuneet toimivaksi menetelmäksi testata ja tavoittaa miehiä.

reKKAKiertue herätti KesKi-iKäiset

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue pysähtyi 30 paik-kakunnalla touko- ja syyskuussa 2011 kannustaen mie-hiä liikkumaan ja parantamaan ruokailutottumuksiaan. Oman kuntonsa testautti kaikkiaan 10 108 eri-ikäistä ja

-kuntoista miestä. Heistä noin 9 900 antoi suostumuk-sensa testitulosten tallentamiseen tutkimuskäyttöön. Testattujen miesten keski-ikä oli 50 vuotta. SuomiMie-hen kuntotestit käsittivät puristusvoimamittauksen, ke-honkoostumusmittauksen, kestävyyskunnon arvion sekä tulosten yhteenvedon ja palautteen.

Tulosten perusteella ei voida vetää suoria johtopäätöksiä suomalaisten miesten kunnosta testattujen vapaaehtoisen valikoitumisen vuoksi. Tulokset ovat kuitenkin samansuun-taisia, mitä on viime aikoina raportoitu suomalaisten mies-ten ylipainosta ja kestävyyskunnosta. Alueellisia eroja ei tuloksissa ollut: itä- ja pohjoissuomalaiset miehet olivat samassa kunnossa kuin etelän ja lännenkin miehet.

Ikäjakauman ja kuntotestitulosten perusteella tervey-teen, fyysiseen kuntoon ja elintapoihin liittyvät tekijät alkavat askarruttaa miehiä iän karttuessa; huoli omasta terveydestä herää 50-vuotiaana, jolloin kunto on jo ehtinyt rapistua ja vatsa kasvanut. Nuorten miesten osalta fyy-sisesti aktiiviset miehet ovat kiinnostuneempia testaut-tamaan kuntonsa sekä kiinnostuneempia elintavoistaan kuin fyysisesti passiiviset ikätoverinsa.

punAistA, KeltAistA JA vihreää

Rekassa testatuista miehistä testien kokonaisarvion eli Ke-hon kuntoindeksin mukaan kaksi kolmasosaa sai suosituk-sen muuttaa tai arvioida elintapojaan. Kaikista miehistä huonokuntoisten osuus (punaiset) oli 21 prosenttia ja kes-kivertokuntoisten (keltaiset) 45 prosenttia. Hyvään kunto-testitulokseen (vihreät) ylsi kaikista miehistä 35 prosenttia. Testauspäällikkö kannusti punaisen kuntoindeksin saaneita miehiä lisäämään liikuntaa, sillä mitä huonompi kunto, sitä nopeammin se kohoaa jo pienellä liikunnan lisäämisellä.

TEKSTI: MIIA MALVELA JA JArMO HEISKANENKUVAT: KKI-OHJELMA

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue testasi 10 000 miestä

Miten saadaan yli 10 000 miestä vapaaehtoisesti testauttamaan kuntonsa? Lastataan rekkaan kuntotestiasema, rakennetaan ympärille hyväntuulinen ta-pahtuma ja kierretään Suomi. SuomiMies seikkailee -rekkakier-tue tavoitti hyvin kampanjan keskeisintä kohderyhmää eli terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Kuntotestien kokonais-arvion mukaan kaksi kolmasosaa miehistä sai suosituksen muuttaa tai arvioida elintapojaan.

17

KehonKoostumus muuttuu

Testattujen miesten painoindeksi ei noussut 35 ikävuo-den jälkeen. Sen sijaan kehonkoostumusta kuvaavat te-kijät, vyötärölihavuus ja rasvan suhteellinen osuus kehon painosta, kasvoivat suorassa suhteessa iän karttuessa, kun asiaa tarkastellaan poikkileikkauksena. Lisäksi testatuilla miehillä lihasmassa ja puristusvoima heikkenivät 50 ikä-vuoden jälkeen.

Painoindeksiä käytetään yleisesti ylipainon mittarina, mutta arvo ei yksilötasolla kerro kehonkoostumuksesta tai keskivartalolihavuudesta, vaikka se soveltuisikin isojen väestömassojen painon arviointiin. Suomessa ei tiettävästi ole näin laajaa väestöotosta, jossa olisi todettu, miten ke-honkoostumus muuttuu eri ikäryhmissä.

KestävyysKunnoltAAn uhAnAlAiset

Tämän aineiston SuomiMiehistä 63 prosentilla kestävyys-kunto (yli 35 ml/kg/min) riittää keskiraskaiden töiden te-kemiseen. Heitä on odotetusti eniten nuorimmassa ikäryh-mässä (92 %) ja vähiten vanhimmassa ikäryhmässä (45 %). Ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua se, että terveys ja fyysinen kunto ovat usein yhteydessä sosio-ekonomiseen asemaan.

Huomioitavaa on, että 29 prosenttia kaikista miehis-tä (kestävyyskunto 28–35 ml/kg/min) on uhassa pudota terveytensä kannalta liian heikkokuntoisten ryhmään. Kaikkiaan 37 prosentilla testatuista miehistä on kestä-vyyskuntonsa perusteella huolestuttava tilanne oman terveytensä kannalta. Huolta lisää myös se, että suurin osa näistä miehistä liikkuu erittäin vähän. Heikoimman kestävyyskunnon miehistä 61 prosenttia ilmoitti liikunta-aktiivisuudekseen ”matala”, samoin kuin 47 prosenttia hie-man parempikuntoisista miehistä (kestävyyskunto 28–35

ml/kg/min). Uhanalaisista miehistä (kestävyyskunto alle 35 ml/kg/min) vain 7 prosenttia ilmoitti olevansa liikunta-aktiivisuudeltaan korkeita tai huippuja eli liikkuvansa ter-veytensä kannalta riittävästi.

Puristusvoimatulokset jakautuivat odotetusti lähes kol-manneksittain heikohkoihin punaisiin, keskivertokeltaisiin ja vahvoihin vihreisiin. Puristusvoimatuloksella on ennus-tearvoa, sillä tutkimusten mukaan heikoimman neljännek-sen tulos ennustaa eläkeiän toimintakykyä alentuneeksi ja jopa riskiä ennenaikaiseen kuolemaan.

motivoivAt JA KAnnustAvAt testit

Rekkakiertueen suosion ja jo aiemmin tehtyjen Suomi-Miehen kuntotestien palautteen pohjalta voidaan mittaus-patteristoa pitää hyvänä menetelmänä testata ja tavoittaa huonokuntoisia miehiä.

SuomiMiehen kuntotestien ideana on, että testaaminen ja testipalaute kannustavat ja motivoivat elämäntapamuu-toksiin. Humoristisen ja rennon otteen lisäksi keskeisenä ajatuksena on testattavan arvostus. Kehnoistakaan tulok-sista ei moitita, vaan etsitään jokaisen arkeen istuvia pie-niä tekoja, joilla kunto tai ravintotottumukset kohentuvat.

Kokemusten perusteella miehet ovat olleet lähes poik-keuksetta tyytyväisiä saamaansa testauspalveluun, ohja-ukseen ja konkreettisiin omakohtaisiin vinkkeihin. Rek-kakiertueella kuntotestaus oli nopeaa ja sujuvaa. Testien kokonaismäärä oli suuri suhteessa käytettyyn aikaan. Li-säksi samalla koottiin tärkeää mittaustietoa suomalaisista miehistä.

LisätietojaTestatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti. Maksuton KKI-materiaali.

Painoindeksin, vyötärönympäryksen, rasvaprosentin sekä viskeraalirasvan alan keskiarvot eri ikäryhmissä 25–64-vuotiailla miehillä.

kehonkoostumus: eri muuttujien keskiarvot ikäryhmittäin

18

Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskes-kus Vernen vetämä tutkimus- ja kehitysprojekti, PYKÄLÄ II, selvittää muun muassa pyöräilyn potentiaalia Suomen kau-pungeissa, kartoittaa eri käyttäjäryhmien tarpeita pyöräilyn kehittämiselle, määrittää edellytykset kävelykeskustojen sekä muiden kävelyalueiden elinvoimaisuudelle sekä tut-kii kävelykatujen vaikutuksia liike-elämälle. PYKÄLÄ II on jatkoa vuosien 2009–2011 PYKÄLÄ-projektille, jonka tuotok-sena julkaistiin kaksi kirjaa työkaluksi Suomen kuntiin ja hallintoon niin suunnittelijoille kuin päätöksentekijöillekin.

JULKAISUT:http://www.tut.fi/verne/parhaat-eurooppalaiset-kaytannot-pyorailyn-ja-kavelyn-edistamisessa/ http://www.tut.fi/verne/pyorailyn-ja-kavelyn-edistaminen-suomessa/

TEKSTI: LIISAMArIA KInnUnEnKUVAT: BJArKE STrøM

Terveys on elämän tärkeimpiä arvoja. Poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää, jotta yhteinen päämäärä, kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, toteutuu. Elinympäristömme kehittäminen kansalaisten fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa lisääväksi vaatii monen eri tahon toimijan panostuksen. Ympäristö liikuttaa -palsta esittelee tässä ajankohtaisia toimia kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamiseksi.

PoIMInToJA JYrKI KATAISEn HALLITUKSEn oHJELMASTA:

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan huo-mioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeri-öiden toimintaan.

• Entistä tärkeämmäksi painopisteeksi nousee liiken-teen päästöjen vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen myös liikennepolitiikassa.

• Työmatkaliikennettä, joukkoliikenteen toimivuutta ja liikenneturvallisuutta on parannettava arjen sujuvan liikkumisen turvaamiseksi.

• Kehitetään määrätietoisesti pyörä- ja kävelytiever-kostoa ja edistetään kävely- ja pyöräilystrategian toi-menpiteitä.

• Parannetaan arkiliikunnan mahdollisuuksia yhdyskun-tarakennetta kehittämällä.

• Kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet otetaan huomioon kaikilla hallinnonaloilla.

• Hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden kehittämi-nen vaatii laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä, tode-taan hallitusohjelmassa.

Pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää (PYkÄLÄ)

elinympäristömme kehittäminen hyvinvointia edistäväksi

19

Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen edellyttää tiivistä yh-teistyötä niin valtion, kuntien, järjestöjen kuin yksityisen sektorin kesken. Liikenneviraston julkaiseman kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman taus-talla on kävelyn ja pyöräilyn strategia, joka nostaa yhdeksi tavoitteeksi lisätä kävely- ja pyöräilymatkojen määrää 20 prosenttia sekä vähentää henkilöautoliikennettä. Ihmisiä kannustetaan pyöräilyyn tai kävelyyn, ainakin osana arjen matkaketjua.

Nyt valmistunut toimenpidesuunnitelma on jaoteltu neljään kokonaisuuteen, joita ovat asenteisiin vaikutta-minen, infrastruktuuri, yhdyskuntarakenne sekä hallinnon rakenne ja lainsäädäntö. Toimenpidesuunnitelma on mo-nen tahon yhteinen linjaus kävelyn ja pyöräilyn edistämi-seksi tarvittavista toimista.

TOIMENPIDESUUNNITELMA:http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/ ls_2012-02_kavelyn_ja_pyorailyn_web.pdf

Viisailla liikkumisvalinnoilla pystytään edistämään arjen fyysistä aktiivisuutta kehittämällä olosuhteita ja vaikutta-malla asenteisiin. KKI-ohjelma on mukana neljässä Liikku-misen ohjauksen hankkeessa, joissa kaikissa tavoitteena on kehittää uudenlaista toimintaa arjen liikkumisvalintoi-hin kävelyä ja pyöräilyä edistäen. Kävellen kauppaan, pyörällä postiin – yhteistoimintamalli lähiasiointireittien kehittämiseksi (Helsinki)Hankkeessa kehitetään toimintamalli, jolla parannetaan jalankulku- ja pyöräilyreittejä sekä kehitetään asiointiym-päristöjen arkiliikkumista ja asiointimahdollisuuksia yh-teistyössä Pohjois-Haagan asukkaiden, paikallisten yrittä-jien ja kaupungin kanssa.

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikku-misen ohjauksen toimenpitein (Joensuu)Joensuun seudulle tehdään konkreettinen, asenteisiin, liik-kumistottumuksiin sekä toimintaympäristöön vaikuttava koordinoitu kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Hank-keen painopiste on asenteisiin ja motivaatioon sekä käve-lyn ja pyöräilyn arvostukseen vaikuttamisessa. Tavoitteena on aikaansaada erilaista kävelyä ja pyöräilyä edistävää ja näkyväksi tekevää toimintaa. Työ toteutetaan osana Joen-suun kävely- ja pyöräilystrategiatyötä.

Sairaala-alueiden viisas liikkuminen – pilottina Meilahden sairaala-alue (Helsinki)Hankkeessa selvitetään keinoja Meilahden sairaala-alueen pysäköintipaikkojen kysynnän hillitsemiseksi edistämällä pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen käyttöä työmatkoilla. Hankkeen alussa toteutetaan työmatkaliikennetutkimus työntekijöiden liikkumistottumuksista ja niihin vaikutta-vista tekijöistä. Tutkimustulosten perusteella määritetään konkreettisia toimenpiteitä.

Hyvä työpaikka pyörällä (pääkaupunkiseutu)Hankkeen tavoitteena on sitouttaa pääkaupunkiseudun työpaikkoja kehittämään työmatka- ja työasiapyöräilyolo-suhteita. Hankkeessa tehdään työpaikkoihin yrityskäyntejä, joissa kerrotaan työpyöräilystä ja sen mahdollisuuksista ja eduista Helsingin alueella. Tavoitteena on saada työntekijät käyttämään polkupyörää yksityisautoilun sijaan.

LISäTIETOJA: www.motiva.fi/liikkumisenohjauksenohjelma

kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma 2020

kki-olosuhdekehittämishankkeet 2012–2013

Viisaiden liikkumisvalintojen edistäminen – Liikkumisen ohjauksen t&k-ohjelma 2012–2013Valtakunnallinen Liikkumisen ohjauksen ohjelma 2012– 2013 jatkaa vuonna 2010 käynnistettyä ensimmäistä valta-kunnallista liikkumisen ohjauksen ohjelmaa. Nyt kaksivuo-tiseen T&K-ohjelmaan on valittu 13 hanketta. Liikkumisen ohjauksen ohjelmaa koordinoi Motiva, ja sitä rahoittavat liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, ympäristö-ministeriö ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma. Jaossa oli 460 000 euroa kahden vuoden työhön. Rahoitukseen osallistuu myös kuntia. Eri toimijoiden ja hallinnonalojen edustajista koostuvat ohjausryhmät tuovat poikkihallinnollista asian-tuntemusta hankkeisiin.

– Kotimaan liikenne tuotti vuonna 2010 noin 13,25 mil-joonaa tonnia kasvihuonekaasupäästöjä. Valitettavasti päästöt kääntyivät kasvuun vuonna 2010, kertoo Matti Holopainen Liikennevirastosta. Viisaita liikkumisvalintoja edistävä ohjaustyö on yksi keino vähentää päästöjä.

Painopisteet hankeohjelmassa ovat pyöräilyn edistämi-sessä, vapaa-ajan liikkumisessa ja työpaikkojen liikkumi-sen ohjauksessa.

20

Liikkujan Apteekki -kiertue tuo liikuntaa asiakastyöhön

Liikkujan Apteekki -hanke on KKI-ohjelman, Hengitysliiton, Suomen Apteekkariliiton sekä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n aluejärjestö-jen yhteistyössä toteuttama kehittämishanke. Hankkeen päämääränä on sisällyttää terveysliikunta osaksi apteekkien kansanterveysohjelmia sekä tuoda terveysliikuntaa apteekkien arkeen ja osaksi asiakasneuvontatilan-teita. Liikkujan Apteekki -konseptia kehitettiin kaksivuotisilla alueellisilla pilottihankkeilla, ja nyt Liikkujan Apteekin kokemuksia ja toimintamuoto-ja levitetään valtakunnallisiksi.

KKI-ohjelma, Apteekkariliitto, Hengitysliitto ja SLU-alue-järjestöt järjestävät yhteistyössä apteekkariyhdistysten kanssa Liikkujan Apteekki -koulutuskiertueen apteekki-henkilökunnalle syksyllä 2012.

Koulutuskiertueen tavoitteena on tarjota tietoa ter-veysliikunnasta, antaa työkaluja terveystottumusten puheeksi ottamiseen asiakaspalvelutilanteessa sekä käynnistää ja lisätä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kesken. Koulutuspäivä pyrkii tuomaan esille keinoja, mi-ten voidaan tukea asiakkaan onnistumista elämäntapa-muutoksessa ja miten liikunnasta voidaan kehittää lisä-arvo apteekin palveluihin.

AsiAntuntiJoitA JA yhteistyötä

Kuudellatoista paikkakunnalla toteutettavan koulutuspäi-vän teemoina ovat liikunta terveyden edistäjänä, terveyttä edistävä asiakastyö, kansanterveysjärjestöt apteekkien yh-teistyökumppanina sekä Liikkujan Apteekki -toimintamalli ja -kokemukset.

Koulutuspäivä toteutetaan iltapäiväkoulutuksena ja se on maksuton. Neljä ja puolituntisen koulutuspäivän aika-na kuullaan asiantuntijaluentoja muun muassa lääkäriltä, psykologilta sekä liikunnan suunnittelijoilta ja toteuttajilta.

Tilaisuuksiin toivotetaan tervetulleiksi apteekkihenkilö-kunnan lisäksi kaupungin liikunta-, sosiaali- ja terveystoi-men henkilöstö sekä kansanterveysjärjestöjen paikallisyh-distyksien liikuntaa koordinoivat henkilöt. Näin koulutus antaa apteekeille mahdollisuuden verkottua paikallisten terveysliikuntatoimijoiden kanssa.

Konsepti Kehittyy

Liikkujan Apteekki -konseptia kehitetään luomalla ap-teekeille kriteerit, jotka kuvastavat terveyttä edistävän liikunnan näkyvyyttä apteekin jokapäiväisessä asiakas-palvelutyössä. Jatkossa, kun kriteerit toteutuvat käytän-nössä, apteekki voi kutsua itseään Liikkujan Apteekiksi. Kriteereistä apteekit saavat kehittämisideoita suunnitel-miensa tueksi.

Yhä useampien apteekkien lähtiessä mukaan Liikkujan Apteekki -toimintaan, tulee verkostoyhteistyö käynnis-tymään ja syvenemään SLU-aluejärjestöjen, apteekkien, kuntien ja kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistysten kesken. Yhteistyö tulee näkymään konkreettisena toimin-tana muun muassa apteekkien testi- ja teemapäivinä.

Jatkossa apteekkihenkilökunnalle järjestetään lii-kunnan täsmäkoulutusta. Koulutuksellinen yhteis-työ jatkuu myös Apteekkariliiton kanssa astma- ja diabetespalveluun erikoistuvien koulutuksen osalta (terveysliikuntamoduuli).

Lisätietoja Tarkempia tietoja Liikkujan Apteekista sekä materiaalit sähköisessä muodossa löydät KKI-ohjelman verkkosivuilta: www.kki.likes.fi Liikkujan Apteekki

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, kenttäpäällikkö Sari Kivimäki,sari.kivimaki@likes.fi, puh. 0400 247 444

TeksTi: sari kivimäki, kaTariina TuunanenkuvaT: Jiri HalTTunen

21

Liikkujan Apteekki -materiaalitarjotin

4.9. Jyväskylä11.9. Rovaniemi 12.9. Kuusamo 13.9. Kajaani 14.9. Kuopio 18.9. Joensuu 19.9. Mikkeli 20.9. Lappeenranta21.9. Kouvola2.10. Kokkola3.10. Seinäjoki4.10. Tampere9.10. Lahti10.10. Hämeenlinna11.10. Helsinki15.10. Salo

• Liikkujan Apteekki -raportti kahden vuoden pilottivaiheesta• Starttiesite uusille mukaan toimintaan lähteville apteekeille• Infomateriaali uusille mukaan tuleville SLU-aluejärjestöille• Julisteet, Löydä lääke nimeltä liikunta -tiskikortti, liikuntakansiot• Järjestöjen, KKI-ohjelman ja kuntien liikuntamateriaali

Haluatko elämänlaatua?

Haluatko lisätehoa lääkehoitoon?

Löydä lääke nimeltä liikunta!

Liikkujan Apteekki

apteekki kortti kopio 5.indd 1 12.12.2011 20:51:42

Kiertueen aikataulu

esimerkki Liikkujan aPteekki -kouLutusPÄiVÄstÄ

13.00 Koulutuksen avaussanat13.15 Liikunta terveyden edistäjänä

14.15 Terveyttä edistävä asiakastyö, terveystottumusten puheeksi ottaminen

15.15 Kahvitauko, mahdollisuus tutustua näyttelyyn

15.45 Liikkujan Apteekki -toimintamalli ja -kokemukset 16.30 Kansanterveysjärjestöt apteekkien kumppanina

16.45 SLU-aluejärjestö terveysliikunnan edistäjänä, Liikkujan Apteekki jatkosuunnitelmat

17.30 Koulutuksen päätös

Rovaniemi

Kuusamo

Kajaani

Kokkola

SeinäjokiKuopio

Jyväskylä

TampereLahti

KouvolaHelsinki

Salo

LappeenrantaHämeenlinna

Mikkeli

Joensuu

22

Elämänmakuinen Etelä-KarjalaKarjalassa käet kukkuu, sanotaan. Maaliskuisessa KKI-Katselmuksessa Imatralla kukkui käkien lisäksi reilu 120-päinen joukko liikunta- ja terveysalan ammatti-laisia iloisissa jälleennäkemisen merkeissä. Seminaarin ohjelma puhutteli mo-nilla työelämän ajankohtaisilla teemoilla. Puheenvuoroissa käsiteltiin luontoa voimavarana, työelämän tulevaisuutta, luontoliikunnan kokemuksia ja liikunnan asemaa kunnissa. Pimenevää iltaa vietettiin kaupungin vastaanotolla ulkona laavulla lohisoppaa ja nuotiopannukahveja nauttien. Samalla saattoi ihastella tulitaitelija Janne Mustosen taidonnäytteitä.

TEKSTI: KATrI VÄISÄnEnKUVAT: MIIA MALVELA

Elämää eletään elämällä– Ilosest ellää pittää, vaik päivää vähem-män!, huudahti valtioneuvos Riitta Uosu-kainen.

Uosukainen herätteli kuulijat rempseäl-lä otteellaan pohtimaan elämäniloa. Häntä harmitti nykyinen ilmapiiri, jossa vihapu-he ja inhoaminen ovat coolia. Samalla ko-deilta on kadonnut ote perheisiin, ja joka puolella päivitellään suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisestä koituvia ongelmia. Terveet arvot tuntuvat olevan kadoksissa.

– Eliniän piteneminenhän on iloinen asia! Eläkkeellä ollaan pitkän aikaa. Sen pitäisi olla onni, eikä ongelma.

Liikuntaa kotouttamisen yhteydessäEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen käsitteli sosi-aali- ja terveystoimen ja liikuntatoimen yh-teistyötä. Sote-puolella toiminta keskittyy vahvasti sairauksien hoitoon. Liikunnan rooli Eksotessa on erityisesti kotouttamisen yhte-ydessä annettavia liikuntaohjeita ja liikun-taneuvontaa sekä myöhemmin liikunta- ja toimintakyvyn tarkastamista.

– Liikunnan roolia pitäisi saada vahvem-maksi. Emme ole siinä täysin onnistuneet,

mutta toimintaa voi parantaa yhteistyön kautta. Yhtenä yhteistyömallina Itkonen esitteli Hyvis.fi-sivuston, joka on Etelä-

Karjalan, Etelä-Savon, Itä-Savon ja Kymenlaakson yhteinen portaali ter-veyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

23

Luonto elvyttääLuonnon merkitystä terveydelle tuoreimpien tutkimustu-losten valossa avasi professori Liisa Tyrväinen Metsän-tutkimuslaitokselta. Kasvukeskuksista läheltä kaupunki-laisia menetetään kaavoituksen vuoksi koko ajan luontoa. Luonto on kuitenkin ihmisille tärkeää. Tutkimusten mu-kaan luonto vaikuttaa kokonaismielialaan positiivisesti, kun viettää vuositasolla lähiviheralueille aikaa vähintään 5 tuntia kuukaudessa tai vierailee kaupunkien ulkopuoli-sissa luontokohteissa 2–3 kertaa kuukaudessa.

– Luonto lisää energisyyttä, keskittymiskykyä ja innos-tuneisuutta. Samalla se vähentää ahdistusta, väsymystä, stressiä ja ärtymystä.

Luonnolla on ihmismielelle rakennettua ympäristöä po-sitiivisemmat vaikutukset.

– Mielipaikka on sellainen, johon ihminen hakeutuu säännöllisesti voimavara-tankkaukselle. Tutkimusten mukaan luonnossa sijaitse-vat mielipaikat koetaan mui-ta paikkoja elvyttävämmiksi.

Tyrväinen kuitenkin har-mittelee sellaisen lasken-tamallin puuttumista, jolla voitaisiin osoittaa luonnosta saatava mielihyvä lukuina.

– Ilmiö, jota ei mitata, ei ole poliittisesti olemassa. Luon-tonäkökulmat häviävät usein vastakkainasettelussa nykyi-selle tiivistämis kulttuurille.

Kotivaatiota vastaanAivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalainen esitteli onnistuneiden luontoliikunnan kokemuksien osa-tekijöitä.

– Motivaatio on kaiken toiminnan lähtökohta, ja sen taustalla voi olla monia eri tekijöitä. Jos ei ole moti-vaatiota, seuraa helposti kotivaatio eli jäädään kotiin makaamaan. Tulisi-kin löytää aina asiakkaalle se henki-lökohtaisesti mielekkäin tekeminen ja toiminta.

Lappalainen korosti luonnon merkitystä kokemusoppimisessa.

Oppimisprosessi alkaa toiminnalla ja kokemuksilla luonnossa. Tätä koet-tua reflektoidaan ja samalla käsitel-lään saatuja uusia oivalluksia. Myö-hemmin uusia käsityksiä kokeillaan käytännössä, minkä jälkeen koke-mukset siirtyvät myös elämän muil-le osa-alueille.

– Luonnossa koetut elämykset jää-vät lähtemättömästi mieleen ja ne tuottavat kokijalle esteettistä, toi-minnallista, psyykkistä ja sosiaalista merkitystä.

Kuntauudistuksen haasteitaErityisasiantuntija Kari Sjö-holm Suomen Kuntaliitosta nosti esiin meneillään olevan ja jatkuvasti elävän kunta-uudistuksen tuomat haas-teet poikkihallinnollisessa toiminnassa. Trendi näyttää olevan sote-puolen yhdis-täminen pystysuunnassa ja sen irrottaminen kunta-perusteisesta palvelujärjes-telmästä. Kuntien omiksi palveluiksi ovat jäämässä esimerkiksi liikunta, nuoriso-työ, perusopetus, päivähoito sekä tekniset ja ympäristö-palvelut. Rajapinta soten ja kuntien palveluiden välillä paksunee, jos soten rahoitus- ja järjestämisvastuu siirtyy toiselle organisaatiolle.

– Keskeinen ongelma on, kuinka tässä sektorimallissa pystytään asiakkaan kannalta mielekkäästi ratkaisemaan ennaltaehkäisyäkin vaativat vaikeat kysymykset esimerkiksi liikalihavuudesta, mielen-terveydestä ja terveyttä edistävästä liikunnasta.

Sjöholm kannusti kuntia ottamaan terveyttä edistävän liikunnan vahvasti strategiseksi valinnaksi. Kustannuskier-teiden katkaisu onnistuu parhaiten hyvinvointia ja terve-yttä edistämällä. Tähän avuksi sosiaali- ja terveysminis-teriön johdolla onkin laadittu opas ”Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa”.

24

Työelämässä kuohuu. KKI-Katsel-muksessa nostettiin esiin työterveys-huollon rooli työelämän muutoksissa ja työurien pidentämisessä. Työurien pidentämiskeskustelun taustalla on lukuisia haasteita; Suomen kilpailukyky, talouden tasapaino, väestön ikäänty-minen, julkisen talouden kestävyysvaje ja työeläkejärjestelmien rahoituskysy-mykset ovat herättäneet niin päättäjät, työnantajat kuin työntekijätkin havah-tumaan työelämän rakennemuutosten välttämättömyyteen.

tunnista työkyvyttömyyden riskit!TEKSTI: KATrI VäISäNENKUVA: MIIA MALVELA

25

Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Jan Schugkin mu-kaan ongelmiin on haettava ratkaisuja, ja ne saattavat tun-tua kipeiltä. Mitä nopeammin muutoksia voidaan tehdä, sitä pienemmillä muutoksilla ehkä selvitään.

– Selvää kuitenkin tällä hetkellä on kaikille, että työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta.

työKyKyä pidemmälti

Väestörakenteen muutokset ovat väistämättömiä. 60-luvun pyramidimallista ollaan siirtymässä tasapaksuun tuhka-uurnaan. Eläkkeiden rahoituksen kannalta optimaalista on, että työväestöä on reilusti enemmän kuin eläkeväestöä. Seuraavan 50 vuoden aikana tuhkauurnaksi muuttuvassa rakenteessamme on eläkeläisiä enemmän kuin työnteki-jöitä, ja tämä malli on nykyisten eläkerahoitusjärjestelmien kannalta kestämätön.

Schugk pitääkin yhtenä merkittävänä ratkaisuna työelä-män rakenneongelmiin työkyvyttömyyseläkkeiden mää-rän rajua vähentämistä.

– Vanhuuseläkkeelle jäädään keskimäärin 63,5-vuotiaa-na, mutta keskiarvoa pudottavat työkyvyttömyyseläkkeet, joille jäädään 52-vuotiaana.

tunnistA JA minimoi

Työkyvyttömyyden riskit tulisi oppia tunnistamaan varhai-sessa vaiheessa ja reagoida niihin.

– Työelämässä on olemassa monia riskitekijöitä, jotka voivat johtaa työntekijän ennenaikaiselle työkyvyttömyys-eläkkeelle. Osa näistä tekijöistä vaanii itse työssä, osa kun-kin yksityiselämässä. Nämä riskit tulisi tunnistaa ja mini-moida mahdollisuuksien mukaan.

– Riskitekijöihin ei suhtauduta aina vakavasti, ennen kuin keskusteluun tulee mukaan raha. Johdolle tulee osoittaa

työkyvyttömyyden hinta ja tässä ennakoiva työ-terveyshuolto voi auttaa.

Riskien kartoittami-nen kannattaa aloittaa tutkimalla työnsä ergo-nomiaa, työjärjestelyjä ja työyhteisön pelisään-töjä. Ongelmien varhai-nen puheeksi ottaminen olisi hyvä malli jokai-

seen työyhteisöön. Työpaikan terveellisyyteen ja turval-lisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Lisäksi sairaus-poissaolojen seuranta ja hallinta on yksi merkittävä tekijä riskien kartoituksessa.

Paitsi työelämä myös vapaa-aika on muuttunut. Muu-tosten seurauksena mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet tasaisesti 80-luvulta lähtien työkyvyttömyyseläkkeelle jää-misen syynä. Muita suurimpia sairausluokkia ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä verenkiertoelinten sairaudet.

Työterveyshuolto voi auttaa kartoittamaan terveysris-

kejä ja laatimaan yksi-löllisiä terveyssuunnitel-mia. Toimenpidevastuu on luonnollisesti työyh-teisöllä itsellään ja sen yksilöillä, mistä Schugk antaa esimerkin.

– Työyhteisössä voi olla myös niin sanottu musta aukko tai voima-varakuoppa. Kuoppa on työntekijä, jonka ympä-rillä muut voivat huonosti. Usein hoidetaan muita, mutta ei kiinnitetä huomiota tähän varsinaiseen kuoppaan, joka tulisi hoitaa. Työterveyshuolto voi havaita tämän, mutta itse työyhteisön tulee hoitaa tilanne.

huolehdi itsestäsi

Sopivassa työssä työn vaatimukset ja edellytykset ovat ta-sapainossa. Liian vaativa työ uuvuttaa ja toisaalta liian vä-hän haasteita tarjoava työ turhauttaa.

Schugk muistuttaa, että vaikka työterveyshuolto ja työnantaja ovat mukana hoitamassa työyhteisöä pienin teoin, on kukin yksilö vastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja työsuunnitelmastaan.

– Johdon olisi hyvä näyttää esimerkkiä ja synnyttää työ-yhteisöön terveellisten elämäntapojen positiivinen jouk-kopaine. Terveyden edistäminen ja oma työkyky ovat kui-tenkin pitkälti työntekijän itsensä vastuulla.

Terveellisten elämäntapojen lisäksi Schugk muistut-taa elämänhallinnasta ylipäätään. Riittävä palautuminen vapaa-ajalla ja vuosilomilla on tärkeää. Työn määrän ja kuorman tulee olla sellainen, ettei se häiritse työntekijän vapaa-aikaa.

– Työyhteisön tulee tukea työntekijän palautumista työ-tavoilla ja pelisäännöillä. Kokousajankohtien sopiminen toisen loma-aikaan tai sähköpostien lähettämisen ja luke-misen velvoittaminen vapaa-ajalla eivät useinkaan kuulu tähän palautumiseen.

tuettu töihin pAluu

Työkyvyn kannalta on merkittävää, että työhön paluu esi-merkiksi sairauden jälkeen on hallittu ja tuettu. Työhön paluu -ohjelma sovitaan yhdessä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Tällöin työhön palaaminen on mielessä ennakoidusti ja suunnitellusti alusta alkaen.

– Töihin palaamista helpottavat esimerkiksi väliaikaiset ja pysyvät muutokset työtehtävissä, osasairauspäiväraha, työ-kokeilut tai koulutukset. Ja ilman muuta töihin palaamista ja työkyvyn kehittymistä tulee seurata, muistuttaa Schugk.

Tärkeintä on kuitenkin se jokapäiväinen toiminta.– Työtapoja voi muuttaa, tehtäviä priorisoida ja resurs-

seja kohdentaa uudelleen. Valittamisen kulttuurista tulee siirtyä toiminnan kulttuuriin, painottaa Schugk.

Sopivassa työssä vaatimukset ja edellytykset ovat tasapainossa.

26

Toiselle työn tekeminen on taistelua uupumuksen rajalla. Toinen saa työnteosta lisää energiaa, josta riittää viemisiksi kotiin saakka. Sosiaalipsykologian dosentti Jari Hakanen Työterveyslaitokselta puhui KKI-Katselmuksessa työn imusta ja herätteli kuulijoita pohtimaan omaa vastuutaan työssä viihtymisessä.

Tullessaan nykyiseen työhönsä Hakanen kertoi olleensa hämmästynyt työhyvinvoinnin tutkimuksen negatiivises-ta otteesta. Tutkimuksen kohteena olivat työelämän riskit ja sudenkuopat eli työhyvinvointia lähestyttiin sen kaut-ta, mikä työelämässä on pielessä. Hakanen pohtikin, mikä työntekijöitä ja työyhteisöjä kannattelee siitä huolimatta, että paljon on pielessä.

Hakasen mukaan työssään viihtyvät kuvaavat usein on-nistumisiaan kovan ponnistelun tuloksina tai hankalassa tehtävässä onnistumisen mukanaan tuomina positiivisina tunteina. Ihmisen ollessa tyytymätön, syytä haetaan usein muualta kuin peilistä.

– Työhyvinvointi ulkoistetaan usein eli ajatellaan, että on kyse vain työnantajasta ja työyhteisöstä. Itseään ei voi ulkoistaa, vaan tietty vastuu on aina myös yksilöllä, Haka-nen muistutti kuulijoita.

viihtymistä vAstoinKäymisistä huolimAttA

Hakanen laittoi kuulijat pohtimaan omaa työhyvinvointi-aan ja työnsä mielekkyyttä. Kuinka usein koet olevasi tar-mokas? Kuinka usein työ vie mukanaan? Työhyvinvointia voidaan tarkastella mielihyvän ja mielipahan kokemusten sekä virittyneisyyden kautta.

Korkea virittyneisyys yhdistettynä mielipahaan on merkki stressaantumisesta tai työholismista. Työuupuneel-la tai työhönsä leipääntyneellä mielipahaan puolestaan yh-distyy matala virittyneisyys. Työtyytyväinen kokee työnsä miellyttäväksi, mutta virittyneisyys ei ole korkealla tasolla.

Työn imussa sekä työtyytyväisyys että virittyneisyys ovat korkealla. Hakanen vertasi työn imua liikuntaan, jossa energiaa kuluttamalla voidaan tuottaa lisää energiaa. Työn

imuun liittyvät tarmokkuus, omistautuminen ja työhön uppoutuminen. Tutkimukset osoittavat, että työn imua ko-kevat ovat muun muassa aikaansaavempia, sitoutuneem-pia ja halukkaampia auttamaan muita.

– Työpaikalla kiinnitetään harvoin huomiota tarmokkuu-teen, voimaantuneisuuteen ja muihin positiivisiin tuntei-siin. Negatiiviset tunteet, kuten suomalaisille tyypillinen riittämättömyyden tunne, huomioidaan helpommin.

voimAAnnuttAvAA JohtAmistA

Hakanen muistutti, että kaikille tulee työuran aikana vas-taan pettymyksiä ja haasteita. Mikä sitten saa ihmiset viih-tymään työssään vastoinkäymisistä sekä työelämän kor-keista vaatimuksista ja kasvavasta kilpailusta huolimatta?

– On huolehdittava, ettei kukaan uuvu sekä vaalittava sitä, mikä on hyvää työyhteisössä ja työelämässä.

Työn imu on hyödyllistä sekä työntekijän että työnanta-jan näkökulmasta. Työn imua kokevat arvioivat työkykynsä ja terveytensä muita paremmaksi sekä ovat vähemmän sairauslomalla. Työn imu tarttuu lisäksi työyhteisössä ja sillä vaikuttaa olevan siirtovaikutusta perhe-elämään.

Yksi keskeinen tekijä työn imun edistämisessä on joh-taminen. Hakanen näkee esimiehen roolin omiensa palve-lijana ja onnistumaan auttajana.

– Palveleva johtaminen on voimaannuttavaa ja vas-tuuttavaa eli alaisten rohkaisemista ja kannustamista itsensä johtamiseen. Esimiehen ensisijaisena tehtävä-nä on palvella omiaan ja auttaa onnistumaan. Palveleva johtaja näyttää suuntaa, selkiyttää odotuksia ja asettaa selkeitä tavoitteita.

– Palveleva johtaja on persoona ja oma itsensä, Hakanen tiivistää.

TEKSTI: noorA MoILAnEnKUVAT: MIIA MALVELA, SKYLInE

27

hyvinvointiA työtä tuunAAmAllA

Hakanen korosti jokaisen omaa vastuuta työhyvinvoinnista ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Hyvän ket-juuntumisella tarkoitetaan työn imun siirtovaikutusta työ-yhteisön sisällä sekä työn ja perhe-elämän välillä. Toisaalta kielteisetkin kehityskulut voivat ketjuuntua samalla tavalla.

– Voimme muokata aja-tusta siitä, miten näem-me oman työmme. Mikä on työn merkitys? Työn tuunaamisella tarkoitetaan voimavarojen ja vaatimusten omatoimista säätelyä.

Työtään voi tuunata esimerkiksi muokkaamalla työn ra-joja tai muuttamalla oman vuorovaikutuksen määrää tai laatua. Voidakseen hyvin työssään on Hakasen mukaan haettava uusia ideoita ja ohjausta sekä annettava ja pyy-dettävä palautetta.

Työn imun kannalta tärkeitä voimavaroja ovat työn it-senäisyys ja itsesäätelyn mahdollisuus sekä kokemus am-matillisesta pystyvyydestä. Hakanen muistutti, että työn imu parantaa myös työn laatua.

pAlAutumisestA huolehdittAvA ArJessA

Hakasen mukaan ihmisiltä puuttuu usein ennemmin työn imua kuin työhön laitettavaa energiaa. On eri asia työsken-nellä uupumuksen rajalla kuin sanoa ”ei millään jaksa”, jolloin on kyse huvittamisesta.

Lomien palauttava vaiku-tus kestää Hakasen mukaan vain muutamia viikkoja, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että lo-mista tulisi kokonaan luopua.

– Hyvinvointia ei voi jättää vain lomien varaan, vaan pa-

lautumisesta tulee huolehtia myös arjessa.Hakanen listasi asioita, joiden avulla voi palautua va-

paa-ajalla. Työstä irtautumiseen parhaita keinoja ovat lii-kunta ja ihmissuhteet, joiden avulla ajatukset saa täysin irti työpäivästä. Rentoutumisen kannalta olennaista on tehdä asioita, jotka kokee mukaviksi.

Itseään on Hakasen mukaan tärkeää myös haastaa, sillä uusien asioiden opetteleminen luo hyvää vastapainoa työl-le. Lisäksi ajan hallinta ja kontrollin tunne ovat jaksamisen kannalta keskeisiä. Vaikka aina ei voi päättää, miten aikan-sa käyttää, on omaa aikaa tärkeää ottaa kiireen keskelläkin.

Palveleva johtaminen on voimaannuttavaa ja vastuuttavaa.

28

Heikot signaalit raottavat ovea tulevaisuuteenAikanaan on ennustettu, että ihmiset tulevaisuudessa soittavat näköpuheluita, pitävät konferensseja videoiden välityksellä ja asuvat avaruudessa. Nykyään videoneuvottelut tosiaan ovat arkipäivää ja näköyhteys voidaan internetin välityksellä ottaa vaikka maailman toisella puolella asuvaan ystävään. Avaruudessa ihminen on kuitenkin vieraillut vain tutkimusmielessä. Osa menneiden vuosikymmenten ennusteista on siis toteutunut, osaan suhtaudumme edelleenkin lähinnä hilpeydellä. Mutta miksi tulevaisuutta sitten pitäisi ennustaa, kun ennustaminen on niin vaikeaa – tai paremminkin mahdotonta?

Futuristi Elina Hiltunen valotti KKI-Katselmuksen ylei-sölle tulevaisuuden ennustamisen mielekkyyttä. Hiltunen keskittyi puheenvuorossaan niin sanottuihin heikkoihin signaaleihin, jotka ovat tärkeitä muun muassa tulevaisuu-den työelämän ja työhyvinvoinnin ennakoinnissa. Hiltu-nen muistutti, että vaikka tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta ja tulevaisuuden edessä on oltava nöyrä, on kuitenkin hyvä pohtia erilaisia vaihtoehtoja.

tulevAisuuttA voi ennAKoidA

Hiltusen mukaan tulevaisuusajattelu on ennakointia, in-novointia ja kommunikointia. Tulevaisuutta voidaan siis ennakoida, ja sitä me myös teemme arkielämässämme.

– Vaikkapa vakuutuksen ottaminen on arkipäivän esi-merkki tulevaisuuden ennakoinnista. Vakuutuksen ottaes-samme ajattelemme, että on pienempi haitta maksaa koh-talainen vakuutusmaksu kuin joutua maksamaan kaikki mahdollisen vahingon aiheuttamat kustannukset. Myös se, että otamme aamulla kotoa lähtiessämme mukaan sa-teenvarjon, vaikkei vettä sillä hetkellä sataisikaan, on arjen ennakointia, Hiltunen havainnollisti.

Avain tulevaisuuden ennakointiin on useiden erilais-ten tulevaisuuksien pohtiminen. Hiltunen kehotti yleisöä pohtimaan, miten työ tulevaisuudessa muuttuisi, jos Aa-siasta tulisi maailman talouden ykköskeskuspiste. Tai jos vesipullo maksaisi 20 euroa. Tai jos 20 prosenttia työväestä sairastaisi depressiota tai kärsisi työuupumuksesta.

– Mitä sinä tekisit tuolloin? Miten voisit huomata tämän kehityksen ennakkoon?, Hiltunen kysyi kuulijakunnalta.

villeJä KortteJA JA megAtrendeJä

Hiltusen mukaan tulevaisuuden ennustamisen rakennus-palikoita ovat niin sanotut villit kortit, megatrendit, trendit

ja heikot signaalit. Villit kortit ovat ennakoimattomia ta-pahtumia, joilla on suuri vaikutus yhteisöön, joita tapahtu-mat koskettavat. Tällaisia tapahtumia voivat työyhteisössä olla esimerkiksi yllättävä kuolemantapaus tai vaikkapa in-ternetin kaatuminen.

Megatrendit ovat maailmanlaajuisia isoja kehityskul-kuja, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Hiltusen mukaan esimerkkejä megatrendeistä ovat muun muassa väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos, globaalin keskiluokan kasvu ja talouskriisit. Trendit puolestaan ovat astetta pie-nempiä kehityssuuntia. Kulloinkin muodissa olevat erilai-set elämäntyylit ovat hyvä esimerkki trendeistä.

heiKKo signAAli herättää tunteitA

Heikot signaalit ovat merkkejä uusista, nousevista asioista. Tulevaisuusajattelussa heikoilla signaaleilla on tärkeä mer-kitys, sillä niitä voidaan käyttää työkaluina tulevaisuuden ennakoinnissa.

– Työelämässä esimerkiksi työuupumuksen merkit en-nen lopullista romahtamista ovat yleensä havaittavissa. Ne ovat heikkoja signaaleja. Kaikilla asioilla on jokin tarkoitus, Hiltunen muistutti.

TEKSTI: AnnA SUUTArIKUVAT: MIIA MALVELA, cHArLES TAYLor

29

Heikoille signaaleille ominaista Hiltusen mukaan on, että ne saavat meidät usein nauramaan, yllättymään tai vaivaantumaan. Heikot signaalit ovat usein asioita ja ide-oita, joiden mahdollisuuksiin emme usko tai joista emme edes halua puhua. Esimerkkinä lähimenneisyyden hei-kosta signaalista Hiltunen mainitsi matkapuhelimen, jota alkuun pidettiin juppien tärkeilynä ja josta moni tuuma-si, etten minä ainakaan koskaan tuollaista hanki. Vaan kuinkas kävikään? Useisiin nykypäivänä itsestään selviin asioihin, kuten autoihin ja sähkövaloon, on aikoinaan suhtauduttu suurella epäluulolla, eikä niiden mahdolli-suuksiin ole uskottu.

robotitKo rAtKAisu?

Hiltunen esitteli KKI-Katselmuksen kuulijakunnalle muu-tamia esimerkkejä tämän hetken työelämään ja työhyvin-vointiin liittyvistä heikoista signaaleista. Internet-sivustot, joiden kautta ikääntyvät voivat jakaa tietoaan ja osaamis-taan nuoremmille ikäpolville, tarjoavat kanavan niin sa-notun hiljaisen tiedon levittämiseen. Mummit.fi-verkkosi-vusto puolestaan mahdollistaa senioriosapäivätyön, kun eläkeikään ehtineet voivat verkkopalvelun kautta tarjoutua lastenhoitoavuksi.

Tulevaisuudessa Hiltusen visioiden mukaan työpaikoilla ei välttämättä ole johtajia eikä työaikoja. Itseohjautuvuus lisääntyy. Joku ottaa koiran mukaan töihin. Toinen tekee töitä ajasta ja paikasta riippumatta. Roboteilla pyritään vastaamaan ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin: robotit korvaavat ihmistyövoiman esimerkiksi potilaiden nostelua vaativalla hoitoalalla. Kaikki nämä ovat esimerk-kejä siitä, että erilaiset, totutusta poikkeavat tavat tehdä töitä yleistyvät.

– Tulevaisuuden työelämässä epävarmuuden sietokyvyn on oltava hyvä ja johtajuus menee uusiksi. Herää kysy-mys, millaista apua yhteiskunta voi tarjota yksilöillä näissä kehityssuunnissa.

vAAtimAttomuus romuKoppAAn

Hiltunen kehotti kuulijoita rohkeaan innovointiin työelä-män ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Hän korosti, että uutta innovoitaessa yhdistetään jo olemassa olevia asioita tavalla, jota kukaan muu ei ole käyttänyt. Korkealentoisia-kin ideoita on uskallettava rohkeasti heittää ilmoille ja lii-asta vaatimattomuudesta on päästävä eroon.

– Organisaatioissa helposti sanotaan uusista ideoista, että ”ei se toimi, me on yritetty sitä jo”. Innovointi ja uu-den kehittely vaativat kannustusta. Ei kävelemään opet-televalle lapsellekaan ensimmäisen kaatumisen jälkeen sanota, että ”ei kannata enää yrittää, et sinä kuitenkaan opi”. Lasta kannustetaan yrittämään uudestaan ja uudes-taan. Näin meidänkin pitäisi kannustaa toisiamme ja it-seämme. Minä pystyn! Minä voin tehdä sen!

ennakointia, innovointia ja kommunikointia

30

Kuntoremontista Ensimmäinen askel

Uudistuvassa kuntoremonttitoi-minnassa haetaan liikunnasta elämyksellisyyttä sekä pohdi-taan, miksi ja millä edellytyk-sillä jaksaisi pidempään työelä-mässä. Entinen kuntoremontti on uudelta nimeltään Ensimmäi-nen askel.

Parhaimmillaan jaksolta löytyy arkeen viemisiksi intoa edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia, ja niiden kautta li-sää toimintakykyisiä vuosia.

– Hyviksi todettuja käytäntöjä ei ole tietenkään tarkoitus heittää romukoppaan, vaan toimintaa hiotaan jaksoja jär-jestävien kohteiden vahvuuksia ja kokemusta hyödyntäen, projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi Liikunnan ja kansan-terveyden edistämissäätiö LIKESistä kertoo.

Kehittämistyön tavoitteena on ollut löytää terveitä elä-mäntapoja edistävä ja tukeva kokonaisuus, jolla pyritään pysyviin muutoksiin yksilötasolla. Jaksoista on haluttu teh-dä myös aiempaa innostavampia sekä hauskalla tavalla pysäyttäviä ja elämyksellisiä.

– Kaikessa tekemisessä tulisi pitää mukana ajatus, että asioita tehdään osallistujan loppuelämää, ei vain jaksoa varten, Koivuniemi tiivistää.

tAvoitteenA nuorennusleiKKAus

Kuntoremonttiin on aiemmin hakeutunut pääasiassa suh-teellisen hyväkuntoisia, työuran loppupuolella olevia naisia.

– Jatkossa toimintaa suunnataan uusille kohderyhmille: keskiössä ovat terveytensä kannalta tuen tarpeessa olevat henkilöt, joilla on ikänsä puolesta vielä matkaa eläkkeelle siirtymiseen. Myös miehiä haluttaisiin enemmän mukaan, Koivuniemi listaa.

Pilottijaksoille valikoituikin aiempaa enemmän terve-ytensä kannalta liian vähän liikkuvia, mutta sukupuolija-kauma pysyi naisvoittoisena. Erityisesti nuorempien mies-

ten tavoittaminen osoittautui Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n toiminnanjohtaja Pasi Ylitalon mukaan hankalaksi.

– Toimintaa suunniteltaessa mietittiin jaksojen sisältöjä ja nimiä miehiä kiinnostaviksi, mutta emme onnistuneet tavoittamaan aivan toivomaamme kohderyhmää. Viesti pitää jatkossa kohdentaa tarkemmin juuri miehille.

Koivuniemi muistuttaa, että uuden tuotteen juurtu-minen vie aikaa. Hakijoille tulee kertoa selkeästi kenelle jaksot on tarkoitettu ja millaisilla kriteereillä niille pääsee. Tähän liittyy olennaisesti myös markkinointi.

– Kunhan lisäksi puskaradio alkaa soida ja ihmiset kuu-levat uudenlaisista sisällöistä, kenties mukaan löytää uutta porukkaa – myös miehiä.

henKilöKohtAisuuttA lisää

Yhteensä 18 pilottijaksolla ja näiden seurantajaksolla elä-mäntapojaan pohti ja viilasi 236 eri-ikäistä ja -kuntoisia työ-ikäistä. Heille tarjottiin viikon aikana kuntotestejä, liikunta- ja luontoelämyksiä, tietoiskuja, keskustelua, vertaistukea sekä arjen konkretiaa. Osallistujien valinnassa painotettiin ikää (alle 50), korkeaa painoindeksiä (yli 25), matalaa liikun-ta-aktiivisuutta ja huonoa koettua terveydentilaa.

Osallistujat toivoivat ennen kaikkea saavansa jaksolta tietoa ja tukea painonhallintaan ja ruokavalioon sekä löy-tävänsä liikuntakipinän ja mieluisan liikuntalajin. Palaute pilottijaksoilta oli pääasiassa positiivista, ja suurin osa asi-akkaista koki saaneensa tukea toivomiinsa asioihin.

TEKSTI: noorA MoILAnEnKUVAT: JIrI HALTTUnEn, PETTErI KIVIMÄKI, STUdIo JUHA SorrI

Elämänhallintaa ja elämyksiä työikäisille

31

Kehittämistyössä lähdettiin liikkeelle ajatuksesta, että toiminta olisi motivoivaa, kannustavaa ja sitä kautta hen-kilökohtaista. Kohteet pyrkivät tarjoamaan osallistujille tukea elämäntapamuutokseen sekä jaksojen aikana että niiden välillä.

Ryhmä- ja yksilökeskustelujen lisäksi osa pilottikohteis-ta kokeili jaksojen välillä erilaisia sparraustyökaluja. Ryh-mäläiset perustivat myös keskenään esimerkiksi Facebook-ryhmiä. Panostuksesta huolimatta moni osallistujista koki saaneensa liian vähän henkilökohtaista aikaa.

– Aikaa henkilökohtaiseen keskusteluun käytettiin jak-sosta riippuen 20–40 minuuttia. 40 minuuttia koettiin riit-täväksi. Toisaalta yhdessä kohteessa noin puolet osallis-tujista koki saaneensa riittävästi henkilökohtaista aikaa, vaikka varsinaisia henkilökohtaisia tapaamisia ei ollut. Tästä voidaan päätellä, että kohteen luonne vaikuttaa asiakkaan kokemukseen henkilökohtaisuudesta, Koivu-niemi pohtii.

pilotistA selKänoJAA Kehittämistyöhön

Yhtenä keskeisenä haasteena kehittämistyössä oli kunto-testiosion keventäminen pääasiassa päällekkäisiä testejä karsimalla.

– Jatkossakin kohteilta toivotaan testejä kestävyyskun-non, kehonkoostumuksen ja lihaskunnon osa-alueilta. Tes-tauspatteristo voi vaihdella kohteiden asiantuntemuksesta, kokemuksesta ja välineistöstä riippuen tai testit voi toteuttaa ostopalveluna. Liian tiuk-kaan sapluunaan kohteita ei tahdota sitoa, Koivuniemi kertoo.

Yksi isoimmista uudistuksista on, että asiakkaat osallistuivat kolmipäiväiselle seu-rantajaksolle samassa kohteessa, jossa olivat perusjaksolla. Pilotista saadun kokemuksen mukaan kohteet ja asiakkaat ovat yhtä miel-tä siitä, että seurantajakso tulisi jatkossakin järjestää samassa kohteessa ennalta mää-rättynä ajankohtana.

– Tämä helpottaa ohjaajan työtä, kun osallistujien taus-tat ovat jo tuttuja ja asiakkaatkin jatkavat mielellään siitä, mihin lähtiessään jäivät. Samat ja siten vertailukelpoiset testit molemmilla jaksoilla tukevat myös seurantaa, Koi-vuniemi muistuttaa.

Pilotin aikana kokeiltiin uudistettua hakulomaketta, jota toivotaan voitavan hyödyntää jatkossakin osana haku- ja valintaprosessia sekä yhtenä mittarina seurannassa. Koh-teet saisivat osallistujista etukäteen tietoja jakson suunnit-telua ja henkilökohtaisia keskusteluja varten. Lomakkeen toivotaan myös motivoivan ja käynnistävän hakijan aja-tusprosessia jo täyttämishetkellä.

Kohteiden kilpailutus tulevia kuntoremontteja varten on jo aloitettu. Hakumenettelyssä käytetään apuna pilo-teista saatuja kokemuksia ja hyviksi todettuja käytäntöjä.

– Kokemukset piloteista antavat meille selkänojaa neuvoteltaessa kohteiden kans-sa, Ylitalo toteaa.

Lisätietoja Pasi ylitalo, toiminnanjohtaja, Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry, puh. 020 144 1316, pasi.ylitalo@pht.fi

Kaisa Koivuniemi, projektipäällikkö, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, puh. 020 762 9560, kaisa.koivuniemi@likes.fi

Kuntoremonttilomia on toteutettu vuo-desta 1990 lähtien rAy:n avustuksella osana palkansaajalomajärjestöjen to-teuttamaa työkykyä ylläpitävää kan-santerveystyötä. Toteuttajatahoina ovat olleet Akava -järjestöjen loma-yhdistys A-lomat ry, Suomen Am-mattiliittojen Lomajärjestö SAL ry ja Toimihenkilölomat T-lomat ry. Palkan-saajalomajärjestöt yhdistyivät 1.1.2012 Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:ksi.

Toiminnan koettiin tulleen sellai-senaan tiensä päähän, joten kuntore-monttia lähdettiin kehittämään vuonna 2009. Uudistuneita sisältöjä päätettiin kokeilla käytännössä pilottiprojektissa, johon pyydettiin asiantuntijaorganisaa-tioksi Liikunnan ja kansanterveyden ke-hittämissäätiö LIKES.

Kesän 2011 ja kevään 2012 aikana järjestettiin 18 pilotti- ja seurantajak-soa kuudessa pilottikohteessa. Kohteet olivat Basecamp Oulanka, Kuortaneen

Urheiluopisto, Kylpylähotelli Peurun-ka (Laukaa), Kylpylähotelli rauhalahti (Kuopio), Luontomatkailukeskus Metsä-kartano (rautavaara) sekä Sokos Hotel Caribia ja Paavo Nurmi -keskus (Turku).

Projektiryhmässä oli mukana pal-kansaajalomajärjestöjen ja LIKESin edustajia. Ohjausryhmässä olivat mu-kana lisäksi raha-automaattiyhdis-tyksen, Elinkeinoelämän Keskusliiton, Työterveyslaitoksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajat.

Kuntoremonttilomia yli 20 vuotta

32

Motionärens Apotek -turnéen inför fysisk aktivitet i kundarbetet

Kraft i åren

IFFL-programmet, Apotekarförbundet, Andningsförbundet och SLU-distriktsor-ganisationerna arrangerar under hösten 2012 i samarbete med apotekarförening-arna Motionärens Apotek -utbildnings-turnéen för apotekspersonal.

Målsättningen för utbildningsturnéen

är att erbjuda kunskap om hälsomotion, ge arbetsredskap för att kunna prata om hälsovanor i samband med kund-betjäningen, samt sätta igång och öka samarbetet mellan lokala funktionärer. Utbildningsdagen tar fram de sätt med vilka man kan stöda kunden att lyckas

med förändringar i livsvanorna och vill visa hur motion kan utnyttjas och ge mervärde åt apotekets tjänster.

Utbildningsdagen förverkligas på sexton orter och teman för dagen är hälsofrämjande fysisk aktivitet, hälso-främjande kundarbete, folkhälso-orga-

Tack vare motion ökar åldringars förmåga att klara sig i vardagen och dessutom för-bättras sinnesstämningen. Kraft i åren

-programmet strävar efter att nå ut till en bred skala, till flera olika verksamhetsfält, från det offentliga till organisationer och närstående, för att förbättra de äldstas självständighet och livskvalitet.

– Kraft i åren -programmet handlar inte bara om motion utan om alla fakto-rer som förhindrar de äldres egen aktivi-tet och om hela människans välmående som helhet, berättar programchef Elina Karvinen.

Målsättningen är att utveckla och öka motionsrådgivning för åldringar, öka motionstillfällen med övningar för mus-

kelstyrka och balans samt öka möjlig-heterna till vardagsmotion och att vara ute. Förutom de som har rörelsehinder av nåt slag hör till programmet också t.ex. de minnessjuka eller depressiva som lätt blir isolerade i sina hem.

Under Kraft i åren -programmets för-sta del, under åren 2005–2009, utveckla-de organisationerna goda verksamhets-modeller genom 35 olika projekt på olika håll i Finland. De treåriga projekten fick intensivt stöd av mentorer, vilket har fått mycket tack.

– Kraft i åren -programmets verksam-het, utbildning och material har utveck-lats i samband med projekten, som sam-arbete. Genom att göra tillsammans har

alla parter fått någonting samt lärt sig myckat, be-rättar Karvinen förnöjsamt.

– I programmets andra del är det meningen att ännu

förstärka arenan för gemensam inlärning. Projekten utvecklar verksamhetsformer och vanor som ska tas i bruk i de kom-muner som nu blivit valda med i projektet, berättar Karvinen.

Under åren 2010–2012 har samman-lagt 38 kommuner valts med i tre om-gångar. Man startar i kommunerna med att kartlägga redan befintlig verksamhet och dess brister, varefter det görs upp en verksamhetsplan för motionerandet, med de av projektet utvecklade verksamhets-formerna som grund.

Karvinen betonar att det inte finns nå-gon viss modell som passar varje kom-mun. Samarbetet mellan den offentliga och tredje sektorn kommer ändå att vara mycket viktig i alla kommuner. Speciellt betydelsen av social- och hälsosektorns organisationerna kommer att öka, för de kan ta ansvar över den växande skaran äldre.

ÖVErSÄTTnInG TILL SVEnSKA KITTY SEPPÄLÄ

TilläggsuppgifterKraft i åren – hälsomotionsprogram för äldreProgramchef Elina Karvinen, elina.karvinen@ikainstituutti.fi, tel. 040 530 2603www.voimaavanhuuteen.fi

motions gnistan

BILd: oSSI GUSTAfSSon

33

Arbetsglädje

nisationerna som samarbetskumpan med apoteken och Motionärens Apotek

-verksamhetmodellen och erfarenheter av modellen.

Utbildningsdagen förverkligas under en eftermiddag och är gratis. Under fyra och en halv timme föreläser sakkunniga bl.a. en läkare, en psykolog och motions-planerare samt förverkligare.

Välkomna med till dessa tillfällen är också stadens idrotts-, social- och häl-sovårdspersonal samt de lokala folkhäl-so-organisationernas föreningsrepresen-tanter som koordinerar motion och idrott. På detta sätt ger utbildningen apoteken en möjlighet att bilda nätverk med den lokala hälsomotionsverksamheten.

För en del är arbetet en kamp på gränsen till utmattning. Andra får tilläggsenergi av arbetet, så att energin räcker ända hem. Jari Hakanen, docent i socialpsy-kologi från Arbetshälsoinstitutet talade

under IFFL-seminariedagarna om arbets-glädje och väckte åhörarna att fundera på sin egen andel i arbetstrivseln.

Hakanen berättade i början av sitt an-förande hur han blivit förvånad över det negativa greppet i arbetstrivselforsk-ningen då han kom till sitt nuvarande arbete. Forskningen riktade in sig på ris-kerna och fallgroparna i arbetslivet, med andra ord närmade man sig välmående i arbete genom det som var på tok. Haka-nen började reflektera över vad som bär upp arbetsamfunden fastän många sa-ker är på tok.

– Arbetsvälmående är ofta någonting ”som kommer utifrån” tror man. Man tän-ker att det uttryckligen beror på arbets-givaren och arbetssamfundet. Man kan inte ”outsourca” sig själv, individen har också ett ansvar, påminde Hakanen om.

När man känner arbetsglädje är man

både nöjd med arbetet och energisk. Hakanen jämförde arbetsglädje med motion, där man ju genom att förbrän-na energi åstadkommer mera energi. Ar-betsglädje betyder att man är energisk, engagerad och helt insjunken i arbetet. Forskning påvisar att de som upplever arbetsglädje också får mycket till stånd, engagerar sig mera och är villigare att hjälpa andra.

En central faktor vid främjandet av ar-betsglädje är ledarskapet. Hakanen ser chefsrollen som en tjänares, en som ser-var sina egna och hjälper dem att lyckas.

– Servande ledarskap ger kraft och an-svar m.a.o uppmuntrar och inspirerar till att leda sig själv, till eget ledarskap. Che-fens främsta uppgift är att tjäna de egna och hjälpa dem att lyckas. En servande chef visar riktningen, klarlägger förvänt-ningarna och sätter tydliga mål.

4.9. Jyväskylä11.9. Rovaniemi12.9. Kuusamo13.9. Kajana14.9. Kuopio18.9. Joensuu19.9. St Mickel20.9. Villmanstrand

21.9. Kouvola2.10. Karleby3.10. Seinäjoki4.10. Tammerfors9.10. Lahtis10.10. Tavastehus11.10. Helsingfors15.10. Salo

Noggrannare information om Motionärens Apotek samt mate-rial i elektronisk form hittas på IFFL-programmets nätsidor www.kki.likes.fi –> Liikkujan Apteekki (=Motionärens Apotek)

I form för livet -programmet (Kunnossa kaiken ikää -ohjelma) chef för fältet Sari Kivimäki, tel. 0400 247 444, sari.kivimaki@likes.fi

Tidtabell för turnéen Tilläggsuppgifter

BILd: JIrI HALTTUnEn

34

Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kki.likes.fi -> Kipinät-lehti.

R

I

IKk

K

S

k

T

O

rISTIKON LAATIJA HArTO HAKONEN

35

SLU-aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fiPuh. 0400 478 134, fax. (05) 4369 604Kotipolku 2, 55120 Imatrawww.eklu.fi

Etelä-Savon Liikunta ry

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fiPuh. 044 341 0057, fax. (015) 228 748ristiinantie 1, 50100 Mikkeliwww.esliikunta.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fiPuh. 040 595 4195, fax. (09) 613 20700Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinkiwww.eslu.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Harri Appelroth, harri.appelroth@hlu.fiPuh. 0207 482 603, fax. 0207 482 619Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tamperewww.hlu.fi

Kainuun Liikunta ry

Matias ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fiPuh. 044 532 5924Kauppakatu 21, 87100 Kajaaniwww.kainuunliikunta.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fiPuh. (06) 832 1325, fax. (06) 830 2374Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkolawww.kepli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fiPuh. 010 666 2404, 045 650 3771rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskyläwww.kesli.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Tommi Lehtinen, tommi.lehtinen@kymli.fiPuh. 040 5826 706, fax. (05) 311 6909Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvolawww.kymli.fi

Lapin Liikunta ry

Arto Piuva, arto.piuva@lapli.inet.fiPuh. 040 832 9321Hallituskatu 20 B 7, 96100 rovaniemiwww.lapinliikunta.com

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fiPuh. (02) 515 1914, fax. (02) 515 1919yliopistonkatu 31, 20100 Turkuwww.liiku.fi

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fiPuh. (02) 529 6604, 050 5360 334Liisankatu 11, PL 34, 28131 Poriwww.liiku.fi

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fiPuh. (06) 420 3035, fax. (06) 420 3050Keskuskatu 6, 3. krs., 60100 Seinäjokiwww.plu.fi

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fiPuh. 040 773 9243rantakatu 35, 80100 Joensuuwww.pokali.fi

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

Kari Heljasvaara, kari.heljasvaara@popli.fiPuh. 050 434 4142, fax. (08) 311 2471Sammonkatu 6, 90570 Ouluwww.popli.fi

Pohjois-Savon Liikunta ry

Sohvi Seppälä, sohvi.seppala@pohjois-savonliikunta.fiPuh. (017) 369 8604, 050 571 8400, fax. (017) 369 8609Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopiowww.pohjois-savonliikunta.fi

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Mai-Brit Salo, maippi.salo@phlu.fiPuh. (03) 816 8754, fax. (03) 816 8753Urheilukeskus, 15110 Lahtiwww.phlu.fi

Viidellätoista SLU-aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittä-misessä. SLU-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien ter-veysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

36

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2010 – TEAviisari -julkaisu nostaa esille keskeisimmät toimenpiteet kunnan terveyttä edistävän liikunnan ke-hittämiseksi. Raportissa kuvataan keskeisimmät tulokset, jotka saatiin kuntien liikuntatoimille keväällä 2010 lähetetyistä tiedonkeruulomakkeista. Tiedonke-ruun tavoitteena oli selvittää vertailukelpoisella tavalla kuntien aktiivisuutta terveysliikunnan edistämisessä sekä kehittää jatkuva tiedonkeruujärjestelmä tilanteen seuraamiseksi. Tilannetta seurataan kahden vuoden välein. Seuraava tiedonkeruu toteutetaan keväällä 2012.

16-sivuisen julkaisun on toimittanut Noora Moilanen.

Liikuntasuoritusten seuraamisessa suosittu KKI-Kuntokortti on saanut rin-nalleen KKI-Istumiskortin. Istumiskortti on tarkoitettu herättelemään arjen aktiivisuuteen istumisen määrää seuraamalla. Korttiin kirjataan yhden ar-kipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumisen määrä. Kortin takakannesta voi tarkistaa, kertyykö istumistunteja päivän aikana liikaa ja milloin istuminen on liian yhtäjaksoista. KKI-Istumiskortin koko on 9 cm x 12,5 cm.

Suomimies.fi-sivuilla avataan huhtikuussa 2012 blogi, jossa SuomiMiehen kuntokoutsi Timo Haikarainen sekä pöperöproffa Patrik Borg jakavat vinkkejä miehiseen liikkumiseen ja hyvään syömiseen.

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä -raportti kokoaa yhteen vuonna 2010–2011 toteutetun Liikkujan Ap-teekki -kehittämishankkeen kokemuksia. Hanke toteutettiin yhteistyössä KKI-ohjelman, Hengitysliiton, Suomen Ap-teekkariliiton sekä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n aluejärjestöjen kanssa. Hankkeen päämääränä oli sisällyttää terveysliikunta osaksi apteekkien kansanterveysohjelmia sekä tuoda terveysliikuntaa apteekkien arkeen ja osaksi asia-kasneuvontatilanteita. Alueellisissa Liikkujan Apteekki -pilottihankkeissa etsittiin toimivia tapoja viedä terveysliikun-taa apteekkien arkeen ja testattiin apteekkiyhteistyön mahdollisuuksia terveysliikunnan edistämisessä. Alueellisiin pilottihankkeisiin valittiin mukaan yhteensä 15 apteekkia Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Lisäksi terveysliikuntaa sisällytettiin apteekin kansanterveysohjelmiin luomalla terveysliikuntamoduuli apteekin ast-mapalveluun.

Raportissa esitellään pilottihankkeissa syntyneitä hyviä käytäntöjä ja terveysliikuntamoduulin käyttöönotosta saatuja kokemuksia. Raportin ovat kirjoittaneet Katariina Tuunanen, Kaisa Koivuniemi ja Sari Kivimäki.

TEAviisari näyttää kunnan terveydenedistämisaktiivisuuden suunnan

KKI-Istumiskortti herättelee arjen aktiivisuuteen

SuomiMies-blogi

Liikunta voidaan ottaa esille myös apteekin tiskillä

TEKSTI: AnnA SUUTArI JA KATrI VÄISÄnEn Virikkeitä vertaisohjaajille

37

Urheiluseurat terveysliikunnan markkinoilla – KKI-ohjelman seuratoiminnan kehittämishankkeet 2006–2010 -raportti esittelee KKI-ohjelman rahoittamien seuratoiminnan kehittämishankkeiden kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, joita muut seurat voivat hyödyntää aikuisten harrasteliikuntaa kehittäessään. KKI-ohjelman seuratoiminnan kehittä-mishanke toteutettiin kahtena kaksivuotiskautena 2006–2008 sekä 2008–2010. Kehittämishankkeeseen valittiin er-illisen hakumenettelyn perusteella kaksitoista urheiluseuraa eri puolilta Suomea. Hankkeeseen valittujen seurojen kumppaneina olivat SLU-aluejärjestöt, jotka sitoutuivat tukemaan hanketta muun muassa osoittamalla osaltaan hankkeeseen vastuuhenkilön toimimaan koordinaatio- ja tutorapuna. Tavoitteena oli etsiä toimintamalleja, jotka tekisivät urheiluseuran tarjoamia palveluja tunnetuiksi yhä useammille aikuisille sekä seuratoimintaan osallistu-misen houkuttelevaksi.

Raportin ovat kirjoittaneet Minna Hovi ja Miia Malvela.

SuomiMiehen treenioppaassa keskitytään viiden helpon perustreenin kautta SuomiMiehen kunnonkohotukseen. Treeneissä kohotetaan sykettä, lisätään voimaa ja huolletaan kroppaa. Kokonaisvaltaisen treenisetin täydentävät ai-heeseen johdattelevat treeniprinsiipit sekä ohjeet fiksuun treeniruokailuun. Asiantuntijoina toimivat liikuntafysiologi, kuntokoutsi Timo Haikarainen ja ra-vitsemusasiantuntija pöperöproffa Patrik Borg.

SuomiMiehen treeniopas on maksuton tilattava materiaali. Lisäksi opas on ja-ossa Ilta-Sanomien MM-jääkiekkoliitteen välissä huhti-toukokuussa.

Testatut-raportti tiivistää vuoden 2011 SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen kuntotestien tulokset. Raportissa kerrotaan lyhyesti rekkakiertueen ja SuomiMiehen kuntotestien toteutustapa. Puristusvoimamittauksen, kehonkoostumusana-lyysin, Polar-kuntotestin ja vyötärönympäryksen mittauksen tulokset on tiivistetty taulukoin ja kuvioin. Lisäksi kerro-taan tulokset kehon kuntoindeksin ja liikunta-aktiivisuuden osalta sekä tehdään tulosten perusteella johtopäätöksiä testattujen miesten kunnosta.

Raportin on laatinut työryhmä Jarmo Heiskanen, Jyrki Komulainen, Janne Kulmala, Miia Malvela, Hermanni Oksanen, Anna Suutari ja Katri Väisänen.

Urheiluseurat liikuttavat myös aikuisia

SuomiMiehen treeniopas

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti

Materiaaleja voi tilata postitus- ja toimituskulujen hinnalla KKI-ohjelmasta (tilaukset@likes.fi tai www.kki.likes.fi).

38

mAKsuton KKi-mAteriAAli/KostnAdsfritt iffl-mAteriAl

1. KKI-yleisesite

2. IFFL-broschyr med allmän information

3. KKI-kuntokortti• vuoden jokaiselle päivälle liikkumisen seurantaan tarkoitettu

kortti

4. KKI-Istumiskortti Uutuus!• istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan

yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

5. Julisteet• ”Usein ulkona” / ”ofta ute – I form för livet”, 43 x 63 cm• ”Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!”, 42 x 59,4 cm (A2)• ”SuomiMies seikkailee”, 42 x 59,4 cm (A2)

6. SuomiMiehen säätöjä• 8-sivuinen kirjanen kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valin-

tojaan ja tekemään niihin pieniä säätöjä

7. SuomiMiehen Sanomat• 8-sivuinen sanomalehtipaperille painettu kevyt lukumateriaali

miehille• SuomiMiehen kuntotestit, Sporttiukot, hyvät eväät, maalaislää-

kärin vinkit ja työkaverien merkitys

8. SuomiMiehen treeniopas• viisi helppoa perustreeniä SuomiMiehen kunnonkohotukseen ja

vinkit treeniruokailuun

9. Paino hallintaan• asiantuntijoiden ohjeita painonhallinnasta, ravitsemuksesta ja

liikunnasta sekä reseptejä terveellisen ruoan valmistukseen

10. Suunnista voimavarojesi lähteille• mistä mielen hyvinvointi koostuu, miten sitä voi vaalia ja edistää

11. Kipinät-lehti

Kunto-oppAAt

12. KKI-kunto-opas• työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon har-

joitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle

13. IFFL-motionshandbok• motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder.

den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna.

14. KKI-kunto-opas 60+• sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman

sekä vinkkejä vuodejumppaan ja arjessa jaksamiseen

15. IFFL-motionshandbok 60+• innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och

uthållighet samt tips för sängjumpa och mera energi i vardagen

16. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!• sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuu-

den lisäämiseen• mukana myös venyttely- ja lihaskunto-ohjeita sekä ohjeita

ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi

17. Ta chansen, låt det bli en vana!• under detta 32 veckors program går vikten tryggt ner på ett

avslappnat sätt och bra ”filis”• innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och var-

dagsaktiviteter

18. SuomiMiehen kunto-opas• miehille suunnattu 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi

tehdä kävellen tai uiden

19. Konditionshandbok för finska män• ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promeneran-

de eller simmande

20. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon• 8 viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja

tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan

rAportit

21. Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytän-nöistä

• esittelee hankerahoitteisia ja kuntien palvelurakenteeseen juur-rutettuja liikuntaneuvontamalleja

22. Koulutuksesta tukea paikallisyhdistysten liikun-taan – Liikunta sopii jokaiselle -koulutushankkeen 2008–2010 loppuraportti

• yhteistyössä SoveLin kanssa julkaistu raportti esittelee Liikunta sopii jokaiselle -koulutushankkeen tuloksia

23. Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2010 – TEAviisari Uutuus!

• nostaa esille keskeisimmät toimenpiteet kunnan terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

24. Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä Uutuus!

• kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -hankkeessa saatuja kokemuksia

25. Urheiluseurat terveysliikunnan markkinoilla – KKI-ohjelman seuratoiminnan kehittämis-hankkeet 2006–2010 Uutuus!

• esittelee KKI-ohjelman rahoittamien seuratoiminnan kehittämishankkeiden kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

KKI-materiaalit

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä, numero 24.

39

SuomiMiehen säätöjä, maksuton KKI-materiaali numero 6.

SuomiMiehen Sanomat, maksuton KKI-materiaali numero 7.

Toiminnallinen harjoittelu, Virikkeitä vertaisohjaajille numero 34.

viriKKeitä vertAisohJAAJille -sArJA

Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaa-jille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.

26. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu – perusteita ja käytännön ohjeita 12 €

• antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät

27. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 €• virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja har-

joitteluun sekä ohjeita ikääntyneiden jumppaan

28. Venyttelyn liikekuvasto 10 ۥ opastusta erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjei-

den avulla sekä valmiita venyttelyohjelmia

29. Liikunta sopii kaikille – soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 €

• perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen

30. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 €• vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikki-

puistossa: lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet

31. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 €• seitsemän erilaista kuntopiiriä, joihin selkeät kuvalliset ohjeet• 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kunto-

piirin ohjaamista

32. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 €• kolme fysioterapeutin laatimaa, kuvalliset liikeohjeet sisältävää

tuntikokonaisuutta, joissa tanssillinen alkuverryttely, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttely

33. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 €• vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoi-

tuksia• 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista

34. Toiminnallinen harjoittelu 10 €• tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilai-

sen harjoitusohjelman avulla

muut JulKAisut

35. Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi 7 €• sisältää kehitysehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan

liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edis-tämiseksi

36. Hyvinvoinnin lähteillä 5 €• artikkelikokoelma, jossa käsitellään asiantuntijoiden johdolla

hyvinvoinnin eri osa-alueita

dvd:t JA cd:t

37. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 €• tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksista, ohjaajan roolista sekä

vesiliikunnan eri muodoista• mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi

38. 75+ Senioreiden tuolijumppa sekä Seniorijumppa istuen ja seisten -DVD 18 €

• dVd 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimistelu-osuus 19 min

• dVd 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min, voimis-teluosuus 27 min

tilAA KKi-mAteriAAliA tilAuspAlvelun KAuttA

KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voi tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täy-tetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu löytyy osoitteesta www.likes.fi /kauppa/orders.asp.

Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi edelleen tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Sari Muhonen.

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.

relaa, älä delaa!““

– Tapani Kiminkinen

Toiminnallinen harjoitteluJarno Purtsi ja Elina Riihimäki

Toiminnallinen harjoittelu -opas on tarkoitettu käytännön työvälineek-

si kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille sekä itse liikkujille.

Opas tutustuttaa käyttäjän toiminnallisen harjoittelun perusteisiin. Siinä

esitellään turvallisia ja tehokkaita esimerkkiharjoitteita neljän erilaisen

harjoitusohjelman avulla. Opasta voidaan hyödyntää laadittaessa harjoit-

teita liikuntaryhmille tai etsittäessä virikkeitä omaan harjoitteluun.

Virikkeitä vertaisohjaajille -sarjassa on aiemmin ilmestynyt Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu – perusteita ja käytännön ohjeita Kuminauhajumpan liikekuvasto Kuntopiiriopas Liikunta sopii kaikille – soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle Toimintakykyä vedestä Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan Venyttelyn liikekuvasto

Kunnossa kaiken ikää -ohjelmaLIKES-tutkimuskeskusViitaniementie 1540720 Jyväskyläwww.kki.likes.�

ISBN 978-951-790-280-9ISSN 0357-2498

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 231

Toiminnallinen harjoitteluVirikkeitä vertaisohjaajille

Virikkeitä vertaisohjaajille

kansi ok.indd 1 12.3.2010 14:58:45

www.kki.likes.fi

KKI-toimistoViitaniemente 15a, 40720 Jyväskylä

KKI-neuvottelukuntaPuheenjohtajaRiitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriö

JäsenetPäivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriöPirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ryElina Karvinen, IkäinstituuttiAri Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ryMari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriöJorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto ryAntti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosTommi Vasankari, UKK-instituuttiEino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

ohjelmajohtajaJyrki Komulainen0500 542 193jyrki.komulainen@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriMiia Malvela050 443 2376miia.malvela@likes.fi

hankevalmistelija, vs.hanketuet Tanja Onatsu050 441 4025tanja.onatsu@likes.fi

kehittämispäällikköLiisamaria KinnunenKKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki050 366 1162liisamaria.kinnunen@likes.fi

kenttäpäällikköSari Kivimäki0400 247 444sari.kivimaki@likes.fi

tiedotussihteeriAnna Suutari0400 247 986anna.suutari@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriNiina Valkama0400 247 390niina.valkama@likes.fi

tiedottajaKipinät-lehtiKatri Väisänen050 441 3692katri.vaisanen@likes.fi

maksatuksettoimistopäällikkö Pirjo Tolvanen0400 261 022pirjo.tolvanen@likes.fi

materiaalitilauksettoimistosihteeri Sari Muhonentilaukset@likes.fi