Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Lahti nousi Suomen pyöräilykaupunkien kärkikastiin

Viisas liikkuminen kiinnostaa työmarkkinajärjestöjä

Kipinät1 · 2017

Jyväskylän Pyöräilyseura

edistää pyöräilyä laaja-alaisesti

8

12

14

2

Aktivaattorit kannustavat aktiivisempaan työpäivään Talenomilla26

3 Pääkirjoitus: Hyvinvointia tukemalla positiivinen kierre työpaikalle

4 Terveysliikunnassa tapahtuu

6 Tutkittua tietoa

7 Kolumni: Liikenteestä lääkettä työhyvinvointiin

8 Lahti polki palkinnoille!

11 Tekemisen kuvitellut ja todelliset rajat

12 Viisaasti liikkumalla töihin!

14 Työtä yhteisen hyvän lisäämiseksi

18 Auton ylivoimainen suosio työmatkoilla ei hiivu

20 Kunnon Laiva

22 Kansan liike – tulevaisuus alkaa tänään

26 Palkittu hanke tuo liikettä ja energiaa tilitoimistoon

29 Testaa kuntosi Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueella

30 Missä mennään liikuntaneuvonnassa? Vaikuttavaa elintapaneuvontaa poikkihallinnollisesti

32 Gallup: Osallistujien mietteitä KKI-Päivillä

33 Motions Gnistan

36 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

37 KKI-ristikko

38 KKI-materiaalit

39 Materiaaliuutuus

SISÄLLYS 1 · 2017

18

22

29

Auto edelleen suosituin kulkuneuvo työmatkoilla

Kansan liike tuo liikennepolitiikan viihdyttävästi televisioon

Hyvä kunto suojaa työuupumukselta – Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue jatkuu

Kipinät

KipinätTietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Siivonen, Emma-Reetta Hämäläinen, Jyrki Komulainen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Tanja Onatsu, Anna Puurunen, Anna Suutari, Katariina Tuunanen ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Siivonen, puh. 050 441 3692, katri.siivonen@likes.fi.

OSOITTEENMUUTOKSET Anna Suutari, puh. 0400 247 986, anna.suutari@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Jiri Halttunen. PAINO Forssa Print Oy. 22. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

3

PÄÄKIRJOITUS

Hyvinvointia tukemalla positiivinen kierre työpaikalleOma työpiste, tietty työaika ja tuttu organisaatio? Vai sittenkin etätyö ulko-mailla, mobiilit laitteet ja freelancer-keikkoja eri työnantajille? Työelämä muut-tuu ja kehittyy jatkuvasti. Siinä missä työ on aiemmin ollut vahvasti kytkettynä rakenteisiin, uusi työkulttuuri ja työtavat tuulettavat vanhoja perinteitä. Miten ja mihin suuntaan työelämä muuttuu, sitä emme vielä varmuudella tiedä tai edes osaa ennustaa. Syynä tähän on muun muassa toimintaympäristömme muuttuminen yhä monimuotoisemmaksi. Työtä voidaan tehdä periaatteessa missä ja milloin vain. Teknologisilla ratkaisuilla on suuri merkitys työn uudel-leen muotoutumisessa, mutta yksinään ne eivät riitä. Tarvitaan uudenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja.

Viisas työnantaja ymmärtää, että työntekijöiden kokonaisvaltainen ja tasa-painoinen elämä edesauttaa myös työpaikan menestymistä. Emme ole ro-botteja, vaan fyysisiä, sosiaalisia ja henkisiä työelämän tekijöitä. Hyvinvointia tukevalla toiminnalla voidaan saada aikaan positiivinen kierre, jossa kaikki voittavat. Työntekijäkokemuksen vahvistumisen myötä vahvistuu myös hyvä työnantajakuva. Hyvinvoinnin parantuminen vaikuttaa tutkimusten mukaan myös työpaikan tuottavuuden kehittymiseen (Aura & Ahonen, Strategisen hy-vinvoinnin johtaminen, 2016).

Hyvään suoritukseen pääsemiseksi jokaisen on huolehdittava myös itsensä johtamisesta. Meiltä odotetaan yhä vahvempaa oman työn johtamista, mutta itsensä johtamiseen ei voida käskeä. Uskon vahvasti kunkin omaan oivalta-miseen ja sen kautta kumpuavaan innostukseen. Työnantaja voi vaikuttaa tähän prosessiin luomalla uusia mahdollisuuksia. Erinomaisena esimerkkinä on tässä lehdessä esitelty tilitoimisto Talenomissa toteutettu ter-veysliikuntahanke. Oulun Diakonissalaitoksen vetämän LIITY! Liikettä työpäivään – energiaa elämään -hankkeen tavoitteena oli päivittäisen istumisen vähentäminen, energiatason li-sääminen, arkiaktiivisuutta edistävien toimintamallien kehittäminen sekä henkilöstön kokonaisvaltaisen hy-vinvoinnin edistäminen. Hankkeen aikana syntynyt uusi toimintamalli tullaan jatkossa kytkemään osaksi yrityk-sen hyvinvointijohtamista ja työsuojelutoimintaa. Hanke ansaitsi palkintonsa KKI-Päivillä maaliskuussa.

Hyvinvoinnin ja terveysliikunnan saralla tarvitaan edellä-kävijöitä. Tarvitaan työpaikkoja, jotka omalla esimerkillään näyttävät suuntaa muille. Moni työpaikan päättäjä pitää kestävän liikkumisen edistämistä tärkeänä omassa organisaatiossaan. Näkyykö tämä työpaikkojen toiminnassa? Vastauksia saamme Motivan päättäjille suunnatun kyselyn tuloksista. Tästä aiheesta kirjoittaa myös asiantuntija Sara Lukkari-nen lehden kolumnissa.

KKI-ohjelman Matka hyvään kuntoon -kampanjan avulla tehdään tärkeää työtä työyhteisöjen kannustamiseksi kohti hyvinvoivaa ja tuloksellista työ-paikkaa. KKI on omalla laajalla ja ansiokkaalla toiminnallaan mukana raken-tamassa suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020.

MARGITA KLEMETTIhankejohtajaTyöelämä 2020

KUVA: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

”Uskon vahvasti kunkin omaan

oivaltamiseen ja sen kautta kumpuavaan

innostukseen.”

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

Terveysliikuntahankkeita ja liikkumisen olosuhteiden

edistäjä palkittiinKKI-ohjelma palkitsi vuoden 2016 an-sioituneita terveysliikuntahankkeita ja liikkumisen olosuhteiden edistäjän KKI-Päivillä 22. maaliskuuta Finlandia-talossa Helsingissä. Palkinnot luovutti-vat opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja perhe- ja peruspal-veluministeri Juha Rehula.

Terveysliikunnan edistämiseksi teh-dystä esimerkillisestä työstä palkittiin Naantalin kaupungin terveystoimen, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu

ry:n ja perusturvakuntayhtymä Akse-lin LiPaKe – liikuntaneuvonta osana lii-kunnan palveluketjua -hanke sekä Oulun Diakonissalaitoksen LIITY! Liikettä työ-päivään – energiaa elämään -hanke.

Lisäksi liikkumisen olosuhteiden edistäjänä palkittiin Lahden kaupun-gin liikennesuunnittelu kävelyn ja pyö-räilyn merkittävästä ja monitahoisesta edistämisestä sekä niiden vetovoimai-suuden lisäämisestä kaupungissa.

Marraskuussa paistetellaan jälleen por-rasvaloissa, kun suosittua työyhteisöjen Porraspäivät-kampanjaviikkoa vietetään 6.–12.11.2017. Porraspäiviin voit alkuver-rytellä vaikka joka päivä, mutta viimeis-tään marraskuussa vaihda hissi portai-siin. Merkitse päivät kalenteriisi ja seuraa ilmoittelua!

porraspaivat.fifacebook.com/porraspaivat

Porrastellaan joka päivä – viimeistään marraskuussa

KUVA: TIINA HYVÖNEN

Arkiliikunnan olosuhteita edistetään seminaareissa syksylläArkiliikunnan olosuhteita edistetään syksyllä kaksipäiväisen seminaarin voimin 31.10.–1.11.2017 Kuntatalolla Helsingissä. Ensimmäinen seminaari-päivä on TEHYLI-olosuhderyhmän jär-jestämä Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaari ja toinen Suomen

Kuntaliiton Liikuntapaikkarakentamisen ajankohtaispäivä. Halutessasi voit osal-listua jompaankumpaan tai molempiin päiviin.

Merkitse päivät kalenteriin ja seuraa ilmoittelua!

5

KUVAT: YLE/ANNE HÄMÄLÄINEN

Vaakakapina – lopeta laihdutus, aloita elämäYlen Vaakakapina-kampanja puhuu ar-mollisen, hitaan ja pysyvän elämänta-pamuutoksen puolesta. Tavoitteena ei ole vähempää kuin muuttaa painonhal-lintaan ja kehollisuuteen liittyvän ylei-sen puheen sävyä positiivisemmaksi ja hyväksyvämmäksi niin kohdeväestön kuin ammattilaisten keskuudessa.

Vaakakapina näkyy ja kuuluu Ylen eri kanavissa hermokeskuksenaan verkko sivusto, Facebook ja Instagram. Vaaka kapinan johtajan, toimittaja Jen-ny Lehtisen johdolla käsitellään vuo-den aikana joka kuukausi eri elämän-

tapamuutoksiin liittyviä teemoja sekä seurataan Leh tisen omaa muutos -prosessia. Syk syllä luvassa on myös televisio-ohjelma Jenny Plus.

Mukana matkassa ovat ravitsemus-asiantuntija Patrik Borg, liikuntafysio-logi, personal trainer Timo Haikarainen sekä psykologi Satu Lähteenkorva, jotka laativat osallistujille pieniä tehtäviä ja pureutuvat kunkin teeman keskeisiin aiheisiin.

Seuraa Vaakakapinaa verkossa ja some-kanavissa, tee oma alkukartoitus ja osal listu keskusteluun.

yle.fi/vaakakapinafacebook.com/vaakakapina#vaakakapina

Terveyttä ja hyvinvointia edistävien liikuntaohjelmien ensimmäinen yhteisseminaari

Seminaarin teemoina

• Arkiympäristöstä vetovoimaa• Aivot rakastavat liikuntaa• Mielellään liikkeelle

Seminaarin verkkosivut avataan keväällä 2017 osoitteessa www.liikkuenlapielaman.fi.

läpi elämän20.-21.3.2018

jyväskylä

paviljonki

Liikkuen

Varaa

ajankohta

kalenteristasi!

6

Digitaalisilla liikuntapeleillä voidaan vähentää istumisen haittoja ja lisätä sosiaalista hyvinvointia

KTM Tuomas Karin tietojärjestelmätie-teen väitöskirjatutkimuksen mukaan digitaalisten liikuntapelien pelaaminen voi edistää myös terveyttä. Digitaaliset liikuntapelit (exergames) yhdistävät pe-laamisen ja liikunnan: pelien ohjaami-nen tapahtuu omaa kehoa liikuttamalla ja pelin lopputulos määräytyy pelaajan fyysisten liikkeiden perusteella. Tuttuja esimerkkejä tällaisista ovat mm. tanssi-pelit sekä erilaiset liikunnalliset mobiilipe-lit, kuten Pokémon GO tai Zombies Run.

Perinteinen pelaaminen on lisännyt passiivisuudesta aiheutuvia terveyshait-toja. Liikunnalliset pelit sen sijaan vaativat fyysistä aktiivisuutta ja vähentävät näin istumisen haittoja. Pitkällä aikavälillä lii-kunnallisten pelien pelaaminen ei yksis-tään tarjoa riittäviä terveydellisiä hyötyjä. Jos fyysiseen kuntoon halutaan selkeitä parannuksia, tarvitaan pelaamisen yhte-yteen myös muita liikuntamuotoja.

Kari tutki käytön keskeisiä tekijöitä sen eri vaiheissa: käyttöaikomusta, omaksu-

mista, käyttötapoja, syitä käyttämättö-myydelle, käytön jatkuvuutta sekä mer-kittäviä käyttöön liittyviä kokemuksia.

TutkimusKari, T. 2017. Exergaming Usage: Hedonic and Utilitarian Aspects.

Liikunnan sosioekonomisille eroille useita selittäjiäTutkijat ovat pitkään tienneet, että so-sioekonominen asema on yhteydessä terveystottumuksiin: korkeammin koulu-tetut harrastavat keskimäärin enemmän liikuntaa, syövät terveellisemmin ja käyt-tävät vähemmän päihteitä. Suomalai-sessa tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä seikat selittävät koulutusryhmien välisiä eroja liikunnassa.

Sosioekonomisille eroille liikunnassa löytyi tutkimuksessa neljä syytä: mieli-kuva itsestä liikkujana, käsitykset liikun-nan kielteisistä seurauksista, liikunnan omaseuranta ja resurssit, kuten raha ja välineet, liikunnan harrastamiseen.

Lukiolaisnuoret kokivat keskimäärin enemmän liikunnan sopivan minäkäsi-tykseensä ja he myös tarkkailivat liikun-tatavoitteidensa toteutumista enemmän. Ammattiin opiskelevat raportoivat omaa-

vansa vapaa-ajan liikuntaan vähemmän resursseja, esimerkiksi rahaa tai liikunta-välineitä. Heidän joukossaan havainnot liikunnan kielteisistä vaikutuksista muu-hun elämään korostuivat enemmän kuin lukiolaisten.

Tutkimuskyselyyn vastasi 659 toisen asteen opiskelijaa, ja kyselyssä selvitet-tiin laajasti liikuntaan vaikuttavia tekijöi-tä: koettuja mahdollisuuksia, tietoja, mo-tivaatiota ja taitoja.

TutkimusHankonen N., Heino M. T. J., Kujala E., Hynynen S-T., Absetz P., Araújo-Soares V., Borodulin K. & Haukkala A. 2016. What explains the socioeconomic status gap in activity? Educational differences in determinants of physical activity and screentime.

7

KOLUMNILIIKENTEESTÄ LÄÄKETTÄ TYÖHYVINVOINTIIN

Me suomalaiset käytämme työmatkaan keskimäärin 45 minuuttia joka ikinen työpäivä. Osalle meistä se merkitsee aikaa ulkona liikkumiseen ja kunnon kohottamiseen, toisille se tarjoaa mahdollisuuden rentoutumiseen ja töistä irrottautumiseen. Joillekin se on hetki, jolloin luetaan päivän lehti tai sukelletaan sosiaalisen median keskusteluihin. Silti yli puolet meistä kohottelee työmatkallaan lähinnä verenpainettaan auton ratissa istuen.

Kevään aurinkoisina aamuina katson kadehtien bussin ikkunasta pyörällä kulkevia. Huomenna minäkin, mietin ensimmäisenä. Usein sanotaan, että isojen elämänmuutosten tekemisessä juuri pienillä päivittäin toistuvilla tavoilla on suurin merkitys. Työmatka voi tarjota mahdol-lisuuden parantaa elämänlaatua huomattavasti, jos tuon ajan pystyy käyttämään itselleen mieluisimmalla ja omaa hyvinvointiaan parhaiten edistävällä tavalla.

Aina työmatkan kulkutapaa ei ole mahdollista valita, mutta tottumus saattaa saada tarttumaan päivä toisensa jälkeen auton rattiin. Tutkimusten mukaan, metropolialuetta lukuun ottamatta, sisemmillä kaupunkialueilla yli puolella asukkaista on alle 5 kilometrin pituinen työmatka. Tä-män pituinen matka on näppärä taittaa pyörällä tai kävellen. Sysäyksen muuttaa piintyneitä tapoja voi herättää esimerkiksi halu käyttää vapaa-aikaa tehokkaammin, toive viettää suurempi osa päivästä ulkona valoisan aikaan tai tahto edistää terveyttään. Joukkoliikenteen käyttäjäkin kerää päiväänsä tuhansia askelia autoilijaa enemmän. Kimmokkeen rentouttavampaan tai hyvinvointia lisäävään työmatkaliikkumiseen voi antaa myös työnantaja.

Miksi sitten työnantajan kannattaa kiin-nostua työmatkoista? Työntekijöiden liik-kumattomuus tulee työnantajalle kalliiksi sairauspoissaolojen ja työn tuottavuuden heikkenemisen myötä. Viime keväänä teh-dyn kyselyn perusteella työnantajat näkevät kestävän liikkumisen lisäämisen suurimpina hyötyinä juuri vaikutukset työhyvinvointiin ja terveyteen. Vaikka hyödyt tunnistetaan, kes-tävää liikkumista edistävien toimenpiteiden vaikutuksia työhyvinvointiin ja jaksamiseen ei seurata. Tai sitten toimenpiteet ovat täysin tekemättä. Tarvitaan lisää tekoja.

Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisääminen työpaikoilla ei ole rakettitiedettä eikä suuria investointeja vaativia tekoja. Esimerkiksi pyöräilyn tukeminen lähtee liikkeelle tarjoamalla mahdollisuus pyörän pysäköintiin sekä toimivat suihku- ja pukeutumistilat. Työ-asiamatkoja voidaan kannustaa hoitamaan vaikkapa firman nimikoiduilla yhteiskäyttöpyörillä. Yrityksen logoin tai värein varustetut pyörät ovat myös imagotekijä. Pienillä teoilla pääsee jo pitkälle.

Satsaaminen työ- ja työasiamatkojen liikkumiseen on kokonaisvaltainen tapa edistää vastuul-lisuutta, huolehtia työntekijöistä ja vähentää sairauspoissaoloja. Keinoja ja tapoja on monia samalla kun uusia liikkumisen palveluita kehitetään. Tehdään työmatkaliikkumisesta työhy-vinvoinnin ja kilpailukyvyn veturi sekä päivittäisistä 45-minuuttisista meille kaikille mahdol-lisimman antoisia. Liikunta on lääke, resepti tarvittaisiin myös työmatkoihin.

KUVA: NINA KAVERINEN

”Satsaaminen työ- ja työasiamatkojen liikkumiseen

on kokonaisvaltainen tapa edistää vastuullisuutta,

huolehtia työntekijöistä ja vähentää sairauspoissaoloja.”

SARA LUKKARINENKestävän liikkumisen asiantuntija, MotivaMotiva Oy edistää työ-paikkojen viisasta liikku-mista Liikenne viraston toimeksiannosta.

8

TEKSTI: KATRI KLINGAKUVAT: LAURI ROTKO

Lahti on polkenut itsensä Suomen pyöräilykaupunkien kärkijoukkoon. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma myönsi KKI-Päivillä Lahden kaupungin liikennesuunnittelulle palkinnon kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä.

Lahti polki palkinnoille!

9

Lahtelainen kul-kee matkansa yhä

useammin kävellen tai pyöräillen. Lahdessa jopa

neljännes kaikista matkois-ta tehdään kävellen, mikä on

enemmän kuin keskimäärin muu-alla Suomessa. Yksityisautolla huris-

tellaan puolestaan aiempaa harvemmin.Lahden liikennesuunnittelupäällikkö Juk-

ka Lindfors ja liikenneinsinööri Kristiina Karti-mo ovat työskennelleet Lahdessa pari vuotta. He

kiittelevät kaupungin strategiaa, liikennepoliittisia linjauksia ja yleiskaavatyötä.

– Asenteet ovat kohdillaan. Meillä on vahva mandaatti tukea kävelyä ja pyöräilyä. Emme ole yksin ja asioita on teh-ty paljon jo ennen meitä. Tämä on yhteistyötä maankäytöstä kunnossapitoon asti, muistuttaa Lindfors.

Kartimo sai aloittaessaan ensitöikseen eteensä Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman vuoteen 2025.

– Se oli jäänyt hyllyyn pölyttymään. Lähdin jalkauttamaan sitä muun muassa kokoamalla poikkihallinnollisia ryhmiä ja yrityksiä yhteen. Innostunut ote edistämistyössä on tärkeää, kertoo Kartimo.

Sekä Lindfors että Kartimo ovat sitä mieltä, että kuntalai-sille pitää tarjota vaihtoehtoja liikkumiseen ja heitä pitää in-nostaa. Esimerkkimatkat eri kulkutavoilla herättelevät huo-maamaan asioita.

ALEKSANTERINKATU UUDISTUI

Mitä Lahdessa on käytännössä tehty? Lahdessa on saatu ai-kaan periaatepäätös, että pyöräily pyritään uusissa ratkaisuis-sa erottamaan jalankulusta.

Lahden pääkatua, Aleksanterinkatua, onkin remontoitu 3,4 miljoonalla eurolla. Katu tarjoaa houkuttelevat omat väylänsä jalankulkijoille, pyöräilijöille ja autoilijoille.

– Pyörälaskuri kertoo, kuinka paljon pyöräilijöitä on liikkeel-lä päivittäin ja siitä näkee yhteenlasketut pyöräilijämäärät vuoden alusta lähtien, Lindfors sanoo.

Lahden matkakeskus yllättää Suomen ensimmäisellä kak-sikerroksisella julkisella pyörätelineellä, johon mahtuu kak-sisataa pyörää. Tila on katettu ja siellä on kameravalvonta. Pyörän voi lukita rungostaan kiinni. Pyöräpumppu ja pieni-muotoinen pyöränhuoltopiste pelastavat pulaan joutuneet pyöräilijät.

Pyöräkatoksia on tarjolla paljon ja niitä löytyy liikenteen solmukohdista. Pyörän saa myös ottaa mukaan bussiin.

Sähköpyörääkin on kokeiltu. Muutaman lahtelaisen yri-tyksen työntekijät testasivat sähköpyörää omassa arjessaan. Myös Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta nähtiin säh-köpyörän selässä viikon ajan.

RAUTATIENKADULLE TUOLEJA JA KUKKARUUKKUJA

Rautatienkadulla viime keväänä toteutetusta kokeilusta Lind-fors ja Kartimo ovat saaneet paljon positiivista palautetta.

10

Yritykset ja keskustan kehittämisyhdistys Lahti City halusi-vat leventää kävelyalueita ja poistaa autojen pysäköintipaikko-ja omien liikkeidensä edestä. Katu on nyt viihtyisä. Yrittäjien lisäksi uudistus on ollut mieluinen talojen asukkaille.

– Tällaiset yhteiset päätökset taitavat olla melko harvinai-sia. Nyt Rautatienkadun liikkeiden eteen mahtuu somistusta teemalla ”tuoli ja kukkaruukku”, kertoo Lindfors.

TULEVAISUUDESSA LISÄÄ VIIHTYISIÄ KATUJA JA BAANOJA

Jatkossa selkeytetään ainakin Vesijärvenkatua, Hämeenkatua ja Vapaudenkatua Lahden keskustassa.

– Tarkoituksena on tilan uudelleenjakaminen eri kulkumuo-doille ja viihtyisyyden lisääminen, Kartimo kertoo.

Lahden eri kaupunginosista luikertelee tulevaisuudessa pyöräilyn pääreittejä keskustaan. Pääreitit erottuvat laatuta-soltaan, sillä esimerkiksi niiden talvihoitoa kehitetään jatku-vasti. Poikittaiset pyöräreitit tukevat pääreittejä.

Matkakeskuksesta Niemen korkeakoulukampukselle on ideoitu ”Lahen baanaa”. Pyörämatka rautatieasemalta Mytä-jäisten ja Ankkurin kaupunginosien läpi kampukselle kestäisi baanaa pitkin noin vartin.

Myös Lahden eteläisellä sisääntulolla, Renkomäessä, tapah-tuu. Uudenmaankatua levennetään ja pyöräyhteydet parane-vat. Eteläinen kehätie tuo mukanaan lisää muutoksia.

– Kaiken kaikkiaan pyöräilyreittien laatu paranee jatkossa koko kaupungissa, sillä pääreittien laatutaso yritetään siirtää yhä useammalle reitille, linjaa Kartimo.

LAHTI ON MAINETTAAN PAREMPI!

Lahti on tiivis kaupunki. Tampereelta lähtöisin oleva Lindfors ja espoolainen Kartimo pitävät Lahtea paljon mainettaan pa-rempana kaupunkina. Heidän mielestään lahtelaiset eivät aina huomaa iloita hienosta kaupungistaan.

Joskus ihmiset pitävät haasteena Salpausselän mäkistä maastoa. Nuoret liikennesuunnittelijat muistuttavat, että mäet tuovat vaihtelua sekä tarjoavat upeita maisemia ja ki-voja reittejä.

– Mäkisestä maastosta huolimatta Lahdessa pyöräillään ja kävellään enemmän kuin muualla Suomessa. Eikä kannata missään tapauksessa urautua samoille reiteille, muistuttaa Lindfors.

Hän pohtii, että on oikeastaan hassua, että kehittämistä on tehty Lahdessa enemmän ympäristöystävällisyyden ja viih-tyisyyden näkökulmasta kuin liikunnan ja terveyden näkö-kulmasta.

–Mutta eihän se haittaa. Jos kävely ja pyöräily on tehty näin vetovoimaisiksi, ei edes huomaa liikkuvansa, Lindfors pohtii.

LisätietojaLahden kaupunkiliikenneinsinööri Kristiina Kartimopuh. 050 559 4100kristiina.kartimo@lahti.fi

11

Usein lukkiudumme vanhoihin toimintamalleihin, koska ne ovat energiatehokkaampia. Rutiinit eivät vie aivoilta paljon energiaa ja tästä syystä esimerkiksi työelämässä on helpom-paa toteuttaa samoja työtehtäviä tai kuulua tuttuun tiimiin kuin haastaa itseään säännöllisesti, Henkka Hyppönen kertoi.

– Ihminen on itseään toistava eläin. Silti voimme ottaa sel-vää, mihin meistä voisi olla.

– En usko, että kukaan jaksaa katsoa itseään vanhana pei-listä riemuiten, että ”hitsi, kun olinkin kunnollinen koko elämäni ajan enkä ottanut yhtäkään riskiä”.

MITEN ASIOITA SITTEN TEHDÄÄN TOISELLA TAVALLA?

Muutoksen mekaniikkaan sukellettaessa Hyppönen pitää tärkeänä aloittelijan uteliasta mieltä. Kun halu-taan tehdä asioita toisin, on tärkeää tutustua ja syven-tyä lähteisiin ja kehittää uudenlaisia menetelmiä.

– Kun joku sanoo, ettei jotain voi tehdä, niin ei se ole absoluuttinen luonnonlaki. Joku tieteilijä ker-too aina, että nämä ovat totuudet, kunnes tulee joku, joka todistaa toisin ja sitten se onkin uusi totuus.

Tekemisessä on siis sekä kuviteltu-ja että todellisia rajoja, joiden hah-mottaminen on haastavaa. Hyppö-nen haastoi yleisöä suhtautumaan kriittisesti auktoriteetteihin ja ky-seenalaistamaan totuttuja tapoja tehdä. Samalla hän kuitenkin ko-rosti, että kriittisyys ei ole sama asia kuin negatiivinen ajattelu, vaikka se harmittavan usein kriittisyyteen yh-distetäänkin.

– Kriittiseen ajatteluun ei tarvitse liittää yhtään negatiivista ajatusta. Ne-gatiivisuus johtaa lopulta kyynisyyteen.

RATKAISUJEN KEHITTÄMISTÄ VAI ONGELMAAN KESKITTYMISTÄ?

Muutosta ja ratkaisuja pohtiessaan ihminen toteaa helpos-ti, että ”jos minulla olisi resursseja”. Hyppönen käänsi aja-tuksen päinvastoin: miten saan vaikkapa sadan euron bud-jetin näyttämään siltä kuin se olisi 100 000 euroa? Hyppösen mukaan kysymys on lopputuloksesta ja siihen tähtäämises-

tä, eikä niinkään aina siitä, millä resursseilla ja mekaniikalla se saadaan aikaan. Tärkeintä on

seistä ideansa takana ja saada muut usko-maan siihen.

– Tällaisena murrosaikana ei ole parhaita käytäntöjä. Jos aikoo tehdä jotain uusiksi, kannattaa heti kyseenalaistaa ja hylätä vanhat metodit. Melko nopeasti sitten huomaa, ettei niitä tarvinnutkaan ja syn-tyy jotain huomattavasti virtaviivaisem-

paa tilalle, Hyppönen totesi.Hyppönen arveli, että rat-kaisut esimerkiksi ter-

veysliikuntakentän tule-vaisuuden haasteisiin ovat jo olemassa,

mutta itse ongel-mat eivät tule rat-

kaistua tarpeeksi nopeasti.

– Entä jos toi-mijat keskittyi-sivätkin ratkai-su jen s i jaan enem män sii-hen, mikä on itse

ongel ma ja miten se määritellään?

Ehkä niin saataisiin avaimet ratkaisuihin.

Luovana johtajana, tietokirjailijana ja mediapersoonanakin tunnettu Henkka Hyppönen

vangitsi Finlandia-talon kuulijat puheenvuorossaan KKI-Päivillä. Puhujana Hyppönen

on tunnettu taidokkaasta tarinankerronnan, tieteellisen tutkimuksen ja luovan ajattelun

yhdistämisestä. Hän inspiroi yleisöä pureutumaan rohkeasti asioihin ja kyseenalaistamaan

tekemisen tiellä olevat haasteet, jotka saattavat aluksi tuntua mahdottomilta.

Tekemisen kuvitellut ja todelliset rajat

TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINENKUVA: LAURA HIMANEN

12

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja Liikennevirasto tilasivat vii-me vuonna työn, jossa selvitettiin työmarkkinajärjestöjen kan-taa viisaaseen liikkumiseen. Tämän vuoden alussa julkaistun selvityksen toteutti konsulttitoimisto Mobinet Oy.

– Jotkut puhuvat viisaan liikkumisen sijaan kestävästä liikkumisesta tai terveellisestä ja turvallisesta liikkumisesta. Termejä on useita. Joka tapauksessa tavoitteina ovat muun muassa yksityisautoilun vähentäminen, kustannusten vähen-täminen, ympäristön suojeleminen ja ihmisten terveys, toimi-tusjohtaja Ville Voltti Mobinetilta kertoo.

HUOMIO YRITYKSEN OLOSUHTEISIIN JA ASENTEISIIN

Ville Voltin mukaan suuret yritykset tarvitsevat usein apua vii-saan liikkumisen toimenpiteiden toteuttamisessa. Ne haluavat olla houkuttelevia työnantajia, huolehtivat työntekijöidensä terveydestä ja haluavat ratkaista parkkipaikkaongelmia.

Yrityksissä törmätään Voltin mukaan usein pohdintoihin, saako jotain tehdä tai saako asioita edes kysyä työntekijöiltä.

Työpaikoilla ollaan entistä kiinnostuneempia siitä, millä tavalla työntekijät työmatkansa kulkevat. Viisas liikkuminen on ollut esillä erityisesti viimeisten kolmen vuoden aikana. Mitä työntekijöiden etuja tai käytäntöjä voi muuttaa? Vastauksia haettiin työmarkkinajärjestöiltä.

Viisaasti liikkumalla töihin!Työmarkkinajärjestöt kiinnostuivat viisaasta liikkumisesta

TEKSTI: KATRI KLINGAKUVAT: MIKKO KÄKELÄ

Voiko joukkoliikenteen

lippuedun tarjota, vaikka siitä ei ole yhtä suurta

hyötyä kaikille?

Pitäisikö työmatkaliikkumisen etuja arvioida kaikki

kulkutavat tasapuolisesti huomioiden?

13

– Asiat eivät ole kovin arkoja, mutta esimerkiksi yksityisau-toilun puolesta saattaa puhua hyvin äänekäs joukko.

Eri paikkakuntien välillä on jonkin verran eroja liikkumisen infrastruktuurissa. Viisaan liikkumisen tausta-ajatuksena ei kuitenkaan ole varsinaisesti joukkoliikenteen, pyöräteiden tai muiden ulkoisten olosuhteiden parantaminen, sillä se vaatii paljon resursseja ja aikaa.

– Viisaassa liikkumisessa lähdetään siitä, että olosuhteet ovat mitä ovat, ja ihmiset saadaan kannustamalla ja houkut-telemalla liikkumaan viisaasti, Voltti selventää.

Yrityksillä on merkittävä rooli. Ne voivat laittaa kannus-tavat olosuhteet helposti kuntoon. Esimerkiksi mahdollisuus käydä suihkussa ennen työpäivän alkua voi olla ratkaiseva.

Viisas liikkuminen ja siihen kannustaminen eivät välttä-mättä ole kalliita yritykselle, eikä suuria investointeja tai bud-jetteja tarvita. Viisaasta liikkumisesta voi syntyä jopa säästöjä, jos vaikkapa parkkitalosta voidaan luopua tai sairauspoissa-olot vähenevät.

Voltti kertoo, että usein koko aihe tulee hieman yllätyksenä yritysten edustajille, eikä sitä ole aina huomattu pohtia.

TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYS JA TASAPUOLINEN KOHTELU TÄRKEITÄ

– Yritykset välttelevät hankalia tilanteita ja siksi kysyimme työ-markkinajärjestöjen linjauksia viisaaseen liikkumiseen kan-nustamisessa, vahvistaa asiantuntija Milla Talja Mobinetilta.

– Halusimme myös herätellä järjestöjä aiheeseen. Usein asi-oita lähestytään lain tulkinnan näkökulmasta, eikä huomata vaikutusmahdollisuuksia.

Selvitykseen osallistui 16 työmarkkinajärjestöä, joista kuusi oli keskusjärjestöjä, viisi työntekijöiden jäsenjärjestöjä ja viisi työnantajien jäsenjärjestöjä.

Selvityksessä tarkasteltiin työsuhdematkalippuetua, autoe-tua, pysäköintietua ja pysäköintiin liittyviä muita käytäntöjä. Tarkastelun kohteina olivat myös työmatkaliikunnan taloudel-liset kannusteet, työajalla matkustamisen käytännöt, joustavat työkäytännöt ja työpaikkakiinteistön olosuhteet.

Haastatteluissa paneuduttiin case-esimerkkien avulla eri-tyisesti seuraaviin kysymyksiin: Onko työnantaja velvollinen tarjoamaan ilmaisen pysäköintipaikan työntekijöilleen? Voi-ko joukkoliikenteen lippuedun tarjota, vaikka siitä ei ole yhtä suurta hyötyä kaikille? Pitäisikö työmatkaliikkumisen etuja arvioida kaikki kulkutavat tasapuolisesti huomioiden?

TIETO JA KÄYTÄNNÖT LEVITYKSEEN

Oikeiden vastauksien löytyminen ei ollut aivan helppoa. Useimmat järjestöt vastasivat kuitenkin asioiden kuuluvan heidän vaikuttamistoimintansa piiriin, mutta valtaosassa ei oltu tehty vaikuttamistyötä.

Milla Talja kertoo, että työntekijöiden tasapuolinen kohte-lu oli tärkeää kaikille järjestöille. Valtaosa vastaajista (10/16) oli kuitenkin sitä mieltä, että esimerkiksi joukkoliikenteen lippuedun voi tarjota, vaikka siitä ei olisi yhtä suurta hyötyä kaikille työntekijöille. Viisas työnantaja yrittää neuvotellen löytää ratkaisun, johon kaikki ovat tyytyväisiä ja miettii asiaa kokonaisuuden kannalta. Myös etujen verokohtelu mietitytti vastaajia.

– Selvityksestä kävi ilmi, että työmarkkinajärjestöt ovat kiin-nostuneita edistämään liikkumista nykyistä enemmän. Työ-matkaliikkuminen voisi olla yksi keino. Kaikki haastatteluun osallistuneet järjestöt olivat valmiita levittämään tietoa ja hy-viä käytäntöjä aiheesta, Talja kiteyttää.

Onko työnantaja velvollinen tarjoamaan

ilmaisen pysäköintipaikan työntekijöilleen?

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ 11/2017:KESTÄVÄ TYÖMATKALIIKENNE TYÖMARKKINAJÄRJESTÖJEN NÄKÖKULMASTA

• Selvityksessä etsittiin työnantaja- ja työntekijäosapuolten yhteisesti hyväksymiä toimintatapoja kestävän ja turvallisen työmatkaliikenteen edistämiseksi

• Mukana oli 16 työmarkkinajärjestöä• Selvityksen tilasivat Kunnossa kaiken

ikää -ohjelma ja Liikennevirasto• Selvityksen toteutti Mobinet Oy• www.liikennevirasto.fi -> Aineistot

-> Julkaisut -> Tutkimukset ja selvitykset -> Vuonna 2017 ilmestyneet tutkimukset ja selvitykset

14

Työtä yhteisen hyvän lisäämiseksiJyväskylän Pyöräilyseura edistää pyöräilyä laaja-alaisesti

15

Jyväskylän Pyöräilyseuran puheenjohtaja Teemu Tenhunen tunnetaan niin kotikaupungissaan Jyväskylässä kuin valta-kunnallisestikin pyöräilyn väsymättömänä puolestapuhujana ja pyöräilyn edistämisen aktiivisena puuhamiehenä.

Tenhusen päätyminen JYPSin puheenjohtajaksi kymmen-kunta vuotta sitten on melko perinteinen tarina suomalaisessa seuratoiminnassa.

– Muutin Jyväskylään opiskelemaan ja rupesin käymään seuran järjestämillä pyörälenkeillä. Pian alettiin kysellä mu-kaan seuran toimintaan, ja vuoden hallituksessa istumisen jälkeen päädyin puheenjohtajaksi, Tenhunen kertoo.

PYÖRÄILYN SUURSEURA

JYPS on jäsenmäärältään Suomen toiseksi suurin pyöräilyseu-ra Helsingin Polkupyöräilijöiden jälkeen. Tenhusen tullessa puheenjohtajaksi seura oli hyvin erilainen. Jäseniä oli tuolloin noin 60 ja toiminta oli melko pienimuotoista. Seuran jäsen-määrä lähti kuitenkin voimakkaaseen kasvuun, ja kolmena vuonna peräkkäin JYPS tuplasi jäsenmääränsä. Tällä hetkellä seuralla on yli tuhat jäsentä.

– Keskeinen jäsenmäärän kasvuun vaikuttanut tekijä oli se, että lähdimme edistämään enemmän liikenne- ja arkipyöräi-lyä. Suurin osa jäsenistämme on ihan tavallisia pyöräilijöitä, jotka haluavat tukea sitä, että me edistämme pyöräilyn olo-suhteita ja pyrimme parantamaan pyöräilyn asemaa.

Tenhusella itsellään oli jo seuratoimintaan mukaan tul-lessaan kiinnostusta ja näkemyksiä liikenne- ja arkipyöräilyn edistämisestä. Kun seuran riveistä löytyi myös muita näistä asioista kiinnostuneita ja asioihin perehtyneitä, alkoi JYPSistä kehittyä vahvasti pyöräilyn edistämiseen keskittynyt seura.

Oma vaikutuksensa oli myös Hollantiin, tuohon pyöräilyn luvattuun maahan, kohdistuneilla retkillä.

– Pyöräretket Hollantiin avasivat silmiä. Olin itse ajatellut, että onhan meilläkin asiat pyöräilyn osalta ihan hyvin, mutta Hollannissa tajusin, että asiat voi tehdä vielä monin verroin paremmin. Sain ihan uuden ulottuvuuden pyöräilyn edistämi-seen. Tutustuminen Hollannin pyöräilyolosuhteisiin on kyllä hyvin valaiseva kokemus, jota voin suositella kaikille, Tenhu-nen hehkuttaa.

KAIKKI HYÖTYVÄT

Mikä sitten ajaa JYPSiläisiä tunteja laskematta ja usein täysin korvauksetta tekemään työtä pyöräilyn edistämiseksi?

– Pyöräily on tietysti kivaa, hauskaa ja mukavaa, mutta vielä tärkeämpi juttu on se, että sillä saadaan hyötyjä ja etuja yh-teiskunnalle kaiken kaikkiaan. Voidaan olla mukana rakenta-massa viihtyisiä, kestäviä, menestyviä ja turvallisia kaupun-keja ja taajama-alueita.

Tenhusen mukaan maailmalla on muutaman vuosikym-menen ajan ollut pyöräilyn ja kävelyn edistämisen buumi. On nähty ne edut, mitä pyöräilyn ja kävelyn edistämisestä saa-daan. Kaupungeissa, joissa on panostettu pyöräilyn ja kävelyn lisäämiseen, liikenneturvallisuus on parantunut, melutaso on laskenut ja on saavutettu kansanterveydellisiä hyötyjä.

Pyöräilyn lisääntyminen vaikuttaa paitsi ihmisten asen-teisiin myös käyttäytymiseen. Mitä enemmän pyöräillään, sitä paremmin myös autoilijat oppivat ottamaan huomioon pyöräilijät. Toisaalta myös pyöräilijät oppivat käyttäytymään paremmin. Seurauksena on positiivinen kierre liikenneturval-lisuudessa.

PITKÄJÄNTEINEN TYÖ TUOTTAA TULOSTA

Helpolla ei JYPS ole saavuttanut asemaansa tahona, joka nyky-ään otetaan mukaan suunnittelutyöhön ja jonka mielipiteitä ja näkemyksiä halutaan kuulla päätöksiä tehtäessä.

– Onhan se vaatinut paljon työtä. Vuosia on oltu mukana kaikissa mahdollisissa seminaareissa, työryhmissä ja kokoon-tumisissa, jätetty kannanottoja ja lausuntoja, järjestetty pyö-räilytapahtumia ja -tempauksia, lähetetty tiedotteita ja oltu julkisuudessa.

Tenhunen ei kiellä, etteikö työ välillä olisi ollut tuulimyllyjä vastaan taistelua – ja on sitä ajoittain edelleenkin.

– Välillä on pitänyt aika kärjekkäästikin ottaa kantaa, jot-ta on otettu huomioon. Valitettavasti asiat eivät joskus mene eteenpäin, ellei ole riittävän tiukka ja tuo omia näkemyksiään esille voimakkaasti, Tenhunen pohtii.

Hän antaa kuitenkin kiitosta siitä, että kehitystä on tapah-tunut niin tietämyksessä kuin asenteissakin. Kuntaorganisaa-tiossa saattoi vielä kymmenen vuotta sitten olla täysin vas-

Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry:stä on kymmenen vuoden aikana kehittynyt Suomen aktiivisin ja laaja-alaisin pyöräily-

yhdistys. JYPSissä paitsi harjoitetaan monipuolisesti pyöräilyn eri alalajeja myös edistetään ahkerasti pyöräilyolosuhteita ja

pyöräilyä liikennemuotona.

TEKSTI: ANNA SUUTARIKUVAT: JIRI HALTTUNEN

16

takkaisia mielipiteitä pyöräilyn edistämisestä. Nyt pyöräilyn edistämisen hyödyt nähdään selvemmin.

– Erilaisia näkemyksiä on, eivätkä kaikki ole näissä asioissa ihan samoilla linjoilla, mutta kyllä kymmenen vuoden aikana asiat ovat kovasti muuttuneet positiiviseen suuntaan ja ollaan ihan toisenlaisessa maailmassa. Jotkut asiat ovat menneet vii-me vuosina jopa yllättävänkin nopeasti eteenpäin, Tenhunen kehuu.

Erityisesti Tenhunen kiittää Jyväskylän liikenne- ja katu-osaston väkeä hyvästä yhteistyöstä ja säännöllisestä yhtey-denpidosta. Hänen mukaansa liikennesuunnittelussa osataan jo melko hyvin ottaa huomioon pyöräilyyn ja kävelyyn liittyvät seikat. Kaavoitusratkaisuihin Tenhunen sen sijaan toivoisi pyö-räilyn edistäjien pääsevän vaikuttamaan vahvemmin.

– Kaavoihin pitäisi saada kävely ja pyöräily vahvemmin mukaan suunnittelun alusta asti. On hyvin vaikea jälkikäteen edistää pyöräilyä ja kävelyä, jos kaava asettaa sellaisia rajoi-tuksia, ettei saada esimerkiksi linjauksia optimoitua. Siinä olisi vielä Suomessa parantamisen varaa.

ESIMERKIN VOIMA

Tenhusen mukaan paras tapa vaikuttaa asenteisiin on tuoda pyöräilyä esille laaja-alaisesti ja näyttää itse pyöräilijänä hy-vää esimerkkiä.

– Pyöräilyviikon kaltaisten tapahtumien yhteydessä poruk-ka näkee, kun pyöräilyasioita viedään positiivisella meiningillä eteenpäin. Myöskään päättäjät eivät voi sivuuttaa tapahtumaa, joka kerää niin paljon väkeä.

Pyöräilyn imagoon voidaan vaikuttaa myös erilaisilla tem-pauksilla, joista Tenhunen mainitsee I Cycle -kampanjan. Kyseessä on JYPSin vuonna 2012 lanseeraama pyöräilynedis-tämiskampanja, jonka tunnukseksi suunnitellusta I Cycle -lo-gosta tuli niin suosittu, että JYPS vapautti tunnuksen ilmaiseen yleishyödylliseen ja valtakunnalliseen käyttöön muutama vuo-si sitten.

Tenhunen korostaa myös esimerkin voimaa. Hän myöntää, että pyöräilijöiden käyttäytymisessä on puutteita, vaikkapa käsimerkin käytössä, mutta esimerkillinen käyttäytyminen lii-kenteessä kantaa hedelmää. Mielikuvat pyöräilystä muuttuvat positiivisemmiksi, kun kokemukset pyöräilijöistä liikenteessä ovat hyviä.

Myös pyöräilyyn liittyvän tutkimustiedon lisääminen ja koulutuksen kehittäminen ovat Tenhusen mielestä oleellisia pyöräilyn lisäämiseksi ja parempien pyöräilyolosuhteiden ke-hittämiseksi.

– Tutkimustietoa tarvitaan, jotta voidaan perustella pyöräi-lyn etuja ja hyötyjä. Mutu-tiedon perusteella on vaikea edistää asioita. Tarvitaan faktatietoa: numeroita ja taloudellisia hyö-tyjä. Onneksi tutkimustietoa on koko ajan enemmän tarjolla.

Tenhunen iloitsee myös liikenneinsinöörien koulutuksen kehittymisestä, vaikka kehitettävää silläkin puolella edelleen löytyy.

– Takavuosina liikenneinsinöörien koulutuksessa ei ollut juuri ollenkaan kävelyä ja pyöräilyä. Tilanne on nyt parantu-nut niin Tampereen teknillisen yliopiston Vernen myötä kuin Aalto-yliopistossa.

Tenhunen antaa kiitosta myös Helsingin kaupungille, joka järjestää pyöräliikennekoulutuksia muidenkin kaupunkien suunnittelijoille. Helsingin kaupunki on myös tehnyt pyörä-väylien suunnitteluun ohjeet, jotka ovat vapaasti muunkin valtakunnan käytettävissä.

SÄHKÖPYÖRÄT TULEVAT

Suurimpana pyöräilyn tulevaisuuden trendinä Tenhunen pitää sähköpyöräilyn yleistymistä. Sähköpyörien myynti lähti viime vuonna meilläkin selkeään nousuun. Suomi on silti vielä kau-kana Keski-Euroopan maiden sähköpyörämääristä. Tenhunen ennustaa sähköpyörien myynnin kuitenkin kasvavan tulevina vuosina Suomessakin hintojen tippuessa ja akkuteknologian kehittyessä.

17

Tenhusta harmittaa sähköpyöristä muodostunut virheellinen imago: säh-köpyörät mielletään Suomessa liikun-tarajoitteisten ja vanhusten pyöriksi.

– Vieläkin törmää välillä kysymyk-seen, onko sulla jotain ongelmia, kun sulla on sähköpyörä. Euroopassa sähköpyörät nähdään ennen kaik-kea työmatkapyörinä, jotka soveltu-vat pukumiesten ja jakkupukunaisten käyttöön, Tenhunen kertoo.

Sähköpyörät helpottavat nimenomaan työmatkapyöräilyä. Ne pidentävät pyörällä kuljettuja matkoja ja helpottavat tavarankulje-tusta. On todettu, että sähköpyörän myötä autoilijat saadaan helpommin valitsemaan pyörä työmatkoille.

Vaikka sähköpyörien yleistyminen on positiivinen suunta-us, näkee Tenhunen kehityksessä myös haasteita. Sähkö- ja lastipyörät vaativat liikenneinfrastruktuurin kehittämistä.

– JYPS on yrittänyt jo useamman vuoden toitottaa, että säh-kö- ja lastipyörien yleistyminen on pakko alkaa ottaa huomi-oon väylien suunnittelussa. Sähköpyörillä pääsee jopa 45 km/h. Nykyiset pyöräväylät hankaline alikulkuineen ja reunakive-yksineen ja toinen toistensa seassa kulkevine kävelijöineen ja pyöräilijöineen eivät sovellu sähköpyöräilyyn. Valitettavasti onnettomuuksilta ei tulla välttymään, Tenhunen ennustaa.

– Henkilöt, jotka suunnittelevat väyliä ja päättävät näistä asioista, eivät itse välttämättä ole ajaneet tämän tyyppisillä pyörillä, joten asia ei konkretisoidu heille. Siksi JYPS järjestää päättäjäpyöräilyjä, joissa on myös sähkö- ja lastipyöriä mu-kana.

VANHAT JUNARADAT PYÖRÄVÄYLIKSI

Omasta kotikaupungistaan pyöräilyn kannalta merkittävim-miksi kehityskohteiksi Tenhunen nimeää yhdeksän baanan

eli pääpyöräväylien verkoston sekä kes-kustan pyöräpysäköinnin kehittämisen.

Vanhan junaradan pohjalle raken-nettavan Seppälän baanan ensimmäi-nen osuus valmistuu tänä keväänä. JYPS ehdotti baanan rakentamis-ta vuonna 2012. Junaratojen poh-jat ovat valmiiksi suoria ja tasaisia, niiden routaeristykset ovat hyvät

eikä väylillä ole juurikaan ylityksiä vaativia risteyksiä. Junaratojen pohjal-

le rakennettavat baanat mahdollistavat pyöräilijöille sujuvamman, nopeamman ja

turvallisemman siirtymisen kaupungin laitamilta keskustaan. Baanoja voidaan rakentaa myös moottoriteiden varsille. Monin paikoin parannetaan myös jo olemassa olevaa pyörätieverkkoa.

Tenhusen mukaan Helsingin baanaverkostohanke toimii hyvänä esikuvana pienemmillekin kaupungeille.

– Me uskotaan ja toivotaan, että Jyväskylässä kävisi niin kuin Helsingissä, että kun ensimmäinen vaihe saadaan val-miiksi, niin huomataan, miten hyvin pyöräilyväyliä voidaan tehdä ja miten ne lisäävät pyöräilyä.

Lisätietoja

Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry puheenjohtaja Teemu Tenhunenpuh. 041 544 2195, pj@jyps.fi www.jyps.fi

wecyclefinland.fiHelsingin kaupungin pyöräliikenteen suunnitteluohje: pyoraliikenne.fi

IJKL

18

Suomalaiset suosivat edelleen autoa lyhyilläkin työmatkoilla. Kyselyssä selvitettiin päättäjien arvioita henkilöstön liikku-mismuodoista eri organisaatioissa, asenteita kestävän liikku-misen edistämiseen sekä jo asiassa toteutettuja toimenpiteitä ja mahdollisia esteitä. Kyselyyn vastasi yhteensä 426 päättäjää, joista yritysjohtajia oli 402 (94 %) ja kunnanjohtajia 24 (6 %). Päättäjistä 78 prosenttia kertoi auton olevan henkilöstön suo-situin kulkuväline työmatkoilla.

KYSELYN AVULLA TUKEA TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUSTYÖHÖN

Kestävällä liikkumisella tarkoitetaan ympäristön ja yhteis-kunnan kannalta suotuisia kulkutapoja, jotka ovat myös ta-loudellisia ja sujuvia sekä liikkujan terveyttä edistäviä. Ky-selyssä työmatkalla tarkoitettiin kodin ja työpaikan välillä tapahtuvaa liikkumista. Työasiamatka taas käsitti työaikana, työnantajan asialla tapahtuvan liikkumisen esimerkiksi ko-kouksiin ja tapaamisiin.

Markkinatutkimuksen tarkoituksena oli saada tukea työ-paikkojen liikkumisen ohjaustyöhön. Markkinatutkimuksella haluttiin selvittää kestävän työmatkaliikkumisen nykytilan-netta, mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa yleistä asenneilmapiiriä kestävän liikkumisen edistämiseen sekä tuoda ajatuksia työpaikoille suunnattujen kärkiviestien muodostamiseen, kertoo Motivan asiantuntija Sara Lukkarinen kyselyn toteuttamisen taustoista.

– Näitä vastauksia on hyödynnetty nyt erityisesti valtakun-nallisen työpaikkojen liikkumisen ohjauksen työn käynnistä-misessä. Tutkimuksen avulla saatiin lisätietoa siitä, mitä tie-toa työnantajat tarvitsevat ja miten heille kannattaa asiasta viestiä, Lukkarinen sanoo.

Liikenneviraston tilaaman ja Aula Researchin sekä Motiva Oy:n kesällä 2016 toteuttaman päättäjäkyselyn mukaan terveyttä edistävä työmatka on edelleen haavekuva ja auto yhä suosituin kulkuväline työ- ja työasiamatkoilla. Auton suosio on suuri jopa lyhyillä työmatkoilla huolimatta siitä, että päättäjät kokevat kestävät ja terveyttä edistävät liikkumismuodot tärkeiksi.

Auton ylivoimainen

suosio työmatkoilla

ei hiivu

78 %”78 % kertoi henkilöstön suosivan eniten autoa.”

TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINENKUVAT: MACROVECTOR, MASCHA TACE

19

ASENTEET KESTÄVÄN LIIKKUMISEN EDISTÄMISEEN OVAT MYÖNTEISIÄ

Kyselyn perusteella päättäjät suhtautuvat myönteisesti kestä-vän liikkumisen kehittämiseen. Vastaajista yhteensä 68 pro-senttia piti asiaa joko erittäin tärkeänä tai jokseenkin tärkeä-nä. Vain 8 prosenttia ei pitänyt asiaa tärkeänä.

Erityisesti suuremmissa organisaatioissa kestävän liikku-misen kehittäminen kiinnostaa. Toimenpiteitäkin on jo tehty, mutta vain pienellä osalla (7 %) on esimerkiksi työntekijöiden liikkumiseen kannustava suunnitelma. Erilaisista kestävän liikkumisen keinoista eniten edistetään etäneuvotteluita (51 %) ja etätyötä (37 %).

Alueelliset erot tulivat esiin liikkumisen muotoja tarkastel-taessa. Pääkaupunkiseudulla ja muissa suuremmissa kaupun-geissa julkista liikennettä hyödynnetään selkeästi enemmän, koska se on kattavaa ja sen käyttö on mahdollista. Myös orga-nisaatioiden ja toimipaikkojen sijaintipäätöksiin on vaikutta-nut niiden saavutettavuus. Siltikin auton suosio pääkaupun-kiseudulla on korkea (58 %).

Keskisuurissa ja pienissä kaupungeissa auton suosiota (81–90 %) selittävät julkisen liikenteen vähyys tai puuttu-minen kokonaan sekä pitkät välimatkat. Etätyötä tehdään myös pääkaupunkiseutua vähemmän. Julkisen liikenteen mahdollisuuksia ollaan kuitenkin kiinnostuneita kehittä-mään.

Päättäjien mielestä kestävän liikkumisen muodoista säh-köautoilla (46 %), polkupyörillä (45 %) ja kävelyllä (43 %) on eniten potentiaalia. Kyselyn mukaan päättäjiä kiinnostavat myös esimerkiksi kimppakyytien (36 %) ja sähköpyörien (29 %) hyödyntäminen. Kiinnostuksesta huolimatta sähköiset kulku-muodot ovat hyvin vähän käytettyjä.

PÄÄTTÄJILLÄ HENKILÖSTÖN TERVEYS JA HYVINVOINTI MIELESSÄ

Kyselyn myönteisesti yllättävä tulos oli, että päättäjät liittävät kestävän liikkumisen hyödyt ensisijaisesti ja vahvasti työhy-vinvoinnin edistämiseen.

Päättäjistä suuri osa oli sitä mieltä, että kestävällä liikku-misella voidaan tukea työntekijöiden työkykyä ja terveyttä sekä vähentää sairauspoissaoloja. Vastauksissa esille nousivat myös työn tuottavuuden kasvaminen sekä työtyytyväisyyden ja sitoutumisen lisääntyminen. Kestävän liikkumisen hyödyt liitetään myös hiilidioksidipäästöjen ja ympäristökuormituk-sen vähentämiseen sekä työasiamatkojen kustannusten ale-nemiseen.

Kestävän ja terveyttä edistävän liikkumisen hyödyt siis tun-nistetaan yrityksissä ja organisaatioissa laajalti, mutta toistai-seksi toimenpiteitä asian edistämiseksi ei juuri tehdä.

– Liikenne ja liikkuminen ovat tällä hetkellä muutospainei-den alaisena, mikä osaltaan voi vaikuttaa työpaikkojen kiin-nostukseen. Toisaalta asian moniulotteisuus myös työelämän murrokseen, työhyvinvoinnin kasvattamiseen ja vastuullisuu-den merkitykseen tulee toivottavasti edistämään aihepiirin tunnettuutta ja toimenpiteiden määrää työpaikoilla, Lukka-rinen sanoo.

– Kyselyn tuloksia on jo hyödynnetty työpaikkojen liikku-misen ohjauksen brändin rakentamisessa sekä viestinnässä. Mielenkiintoista on nähdä, kuinka asenteet aihepiiriä kohtaan tulevat kehittymään.

Lisätietoja:http://www.motiva.fi/etusivu_2010/ajankohtaista/seminaariaineistot/liikenne/tyopaikkojen_kestava_liikkuminen_-_paattajakyselyn_tuloksia_-webinaari_28.6.2016

68 % ”Kestävän liikkumisen

hyödyt yhdistyvät

vahvasti työhyvinvoinnin

edistämiseen.””68 % pitää kestävän liikkumisen

edistämistä tärkeänä”

18.–20.8.2017www.kunnonlaiva.fi

Helsinki–Tukholma–Helsinki, Silja Serenadelähtö pe 18.8. klo 17.00, paluu su 20.8. klo 9.55

Lisätietoja ohjelmasta www.kunnonlaiva.fi

Risteilyisäntänä Tanssii tähtien kanssa -ohjelmastakin tuttu Marko Keränen

Luennot Atlantis Palacessa

PERJANTAINA 18.8.

Satu Lähteenkorva, psykologi Tunne persoonasi – käsitys itsestä

Timo Renfors, terveyspsykologiMielen hehku – tarinoita itsetunnosta

Kari Ketonen, näyttelijä, käsikirjoittajaSisäinen läsnäolo – karismaa peliin!

LAUANTAINA 19.8.

Jenny Lehtinen, toimittajaLiikunta kuuluu kaikille

Satu Lähteenkorva, psykologiPersoonalla tunnetta työhön

Marko Keränen, tanssinopettaja, koreografi Innosta tunteella ja intohimolla

Kari Ketonen

Satu Lähteenkorva

Marko Keränen

Timo Renfors

Jenny Lehtinen

liiku tunteella

liikuta tunteella

Liikuntaa kolmella kannella

Kunnon Laivan osallistujille on tarjolla luento maissa ennen laivan lähtöä:

Anu Kangasniemi terveyspsykologian erikoispsykologiKohti muutosta – motivaatiota elintapamuutokseen arvotyöskentelyn avullaIlmoittaudu luennolle: www.kunnonlaiva.fi.

Tähtinä illassa loistavatLauri Tähkä Disco Inferno

FasciaMethodAnne Puranen / Viivi KettukangasHighRollerJemina LaitinenKahvakuulaTuomo KilpeläinenLavisSirkku PusaM.A.X.-steppituntiSanna KasurinenPOUNDPaula Kotilainen

Rythms-tanssituntiAnsku BergströmThe Work of Booty by CasallNora RyyttyTwerkkausMonserrat Villarroel

Lisäksi mm. joogaa ja kehonhuoltoa sekä monipuolinen tanssillinen liikuntakattaus.

LIIKUNTAMAISTIAISISSA MUUN MUASSA

Monipuolinen näyttelyosasto

Hintaan sisältyy risteily valitussa hytti luokassa, aamiainen meno- ja paluu matkalla (DeLuxe- ja Commodore-luokassa erikoisaamiainen) sekä ohjelma laivalla.

Matkavaraukset ja tiedustelut

www.matkapojat.fi/kunnonlaivapuh. 010 2323 117kunnonlaiva@matkapojat.fi

Lisätietoja ohjelmastaKunnossa kaiken ikää -ohjelmaSari Kivimäkipuh. 0400 247 444sari.kivimaki@likes.fi

Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin hinta- ja aikataulumuutoksiin.

Lisätietoa Kunnon Laivan bussikuljetuksista, aterioista, Tukholman-retkistä ym. www.kunnonlaiva.fi.

Aikataulu

18.–19.8. Helsinki–Tukholma klo 17.00–9.30

19.–20.8. Tukholma–Helsinki 16.45–9.55

Matkustajahinnat

Matka euroa/hlö

4 henkilöä hytissä

3 henkilöä hytissä

2 henkilöä hytissä

1 henkilö hytissä

C-luokka 90 e/hlö 103 e/hlö 131 e/hlö 213 e/hlö

B-luokka 97 e/hlö 113 e/hlö 145 e/hlö 242 e/hlö

Promenade-luokka

109 e/hlö 129 e/hlö 170 e/hlö 291 e/hlö

A-luokka 114 e/hlö 136 e/hlö 179 e/hlö 310 e/hlö

Family-hytti 152 e/hlö 177 e/hlö 225 e/hlö 428 e/hlö

DeLuxe-luokka Promenade

- - 272 e/hlö 496 e/hlö

DeLuxe-luokka Seaside

- - 303 e/hlö 558 e/hlö

Commodore ja Junior Suite

- - 469 e/hlö 892 e/hlö

22

Liikenteeseen ja liikkumiseen liittyy Suomen-kokoisessa maassa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja kaupungit muun mu-assa joukkoliikenteen mahdollisuuksien osalta hyvin erilaisia, paljon poliittisia intressejä. Puhumattakaan maailmanlaajui-sesti taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. Toisaalta jokai-sella meistä on mahdollisuus tehdä jokaiselle kulkemallemme matkalle valinta – miten minä kuljen matkani tänään?

Liikenneministeri Merja Kyllönen kutsui vuonna 2012 jou-kon asiantuntijoita pohtimaan liikennepolitiikan ja -järjestel-mien muutostarpeita ja -tapoja. Perustetun uuden liikennepo-liittisen klubin keskusteluissa heräsi myös ajatus siitä, miten televisio-ohjelmasarjan avulla voitaisiin edistää kestävää liik-kumista kansalaistasolla. Monien vaiheiden jälkeen on edetty siihen pisteeseen, että 10-osainen televisiosarja Kansan liike saa ensiesityksensä 28. toukokuuta 2017 Yle tv1:llä.

VIIHDYTTÄVÄÄ ASIAA

Yle Asia on Kansan liikkeen tilaaja ja suurin rahoittaja. Tuotan-toyhtiönä on viihteen kokenut mestari Warner Bros. Finland. Kun televisiotuotannon ammattilaiset pääsivät aiheen pariin, jäi liikennepolitiikka ohjelmassa juuri sellaiseen rooliin, mihin se tämän tyyppisessä televisiosarjassa kuuluukin.

Kansan liike – tulevaisuus alkaa tänäänALKUKESÄN PUHUTUIN TELEVISIO-OHJELMA

Liikenne ja liikkuminen paikasta toiseen kuuluvat jokaisen arkeen. Aihe ei monestakaan meistä ole välttämättä hauska tai innostava, pikemminkin hyvin arkinen. Liikenne herättää kyllä tunteita ja intohimo-ja, usein negatiivisia sellaisia. Miksi tuo ei käyttänyt vilkkua? Taaskaan ei ole hiekoitettu ajoissa! Ei noin saa ohittaa! Miten tämä pyörätie nyt tähän loppui? Ei taaskaan parkkipaikkaa tässä lähellä.

TEKSTI: KATRI SIIVONENKUVAT: KANSAN LIIKE JA YLE/ARI OJANPERÄ

23

– Katsojista yli puolet ilmoittaa katsovansa televisiota viihtyäkseen. Siksi vallitseva metodi Yle Asian ulkopuolelta tilaamissa ohjelmissa on, että faktaa tuodaan esiin viihdyt-tävästi tunteiden kautta. Elämyksellisyys ja päähenkilöihin samaistuttavuus ovat avainaineksia, kertoo Yle Asian tilaaja Ari Ylä-Anttila.

– Kansan liike edustaa useaa eri genreä: elämäntapaa, lifes-tylea, terveyttä ja politiikkaa. Sen kohderyhmäksi voisi ajatella 25+-katsojat. Nuoria kiinnostavat ohjelman aiheet, kuten liik-kuminen, eettisyys, jakaminen ja kestävä kehitys – millaisen maailman jätämme heidän lapsilleen, Ylä-Anttila pohtii.

VAHVA USKO KUMPPANUUSPROJEKTEIHIN

Idean takana olleet asiantuntijaorganisaatiot ovat mukana ra-hoittamassa ohjelmaa ja sen verkkoympäristöä sekä toimivat ohjelman ohjausryhmässä sisältöasiantuntijoina. Ohjelman kumppaneina toimivat liikenne- ja viestintäministeriö, ym-päristöministeriö, Liikennevirasto, Tekes, Trafi, VTT, Sitra ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma.

Yli 30-vuotisen uran Ylellä jo tehnyt Ylä-Anttila uskoo vah-vasti kumppaniyhteistyöhön. Hän jopa toivoo, että siitä voisi tulla Ylelle tavaramerkki.

– Ylessä kumppanuusprojektit ovat vielä melko pienessä roolissa tuotantojen määrässä, mutta toivoisin niitä lisää.

– Olen lumoutunut siitä, millainen voima kumppanuudes-sa asiantuntijaorganisaatioiden kanssa voikaan parhaassa ta-pauksessa olla. Minulla on kokemusta muutamista erilaisista vastaavista yhteistyöprojekteista ja minun mielestäni ne kaik-ki ovat onnistuneet hyvin.

Kansan liikkeessäkin oleva kombinaatio, valtiollinen me-diayhtiö jakelijana, kaupallinen tuotantoyhtiö toteuttajana ja ei-kaupalliset asiantuntijaorganisaatiot rahoittajina ja sisäl-löntuottajina, voivat Ylä-Anttilan mukaan saada yhdessä pal-jon enemmän hyvää aikaan kuin kukaan yksin.

PÄÄHENKILÖITÄ JA MUUTOKSIA

Kansan liike rakentuu kahdeksan päähenkilöperheen ympä-rille, jotka elävät erilaisissa perhe- ja elämäntilanteissa eri puolilla Suomea. Päähenkilöt saavat erilaisia viikkotehtäviä suoritettavakseen sekä erilaisia liikkumisen kulkuvälineitä tai sovelluksia kokeiltavakseen. Reality-tunnelmaa lisää päähen-kilöiden itsensä kuvaama materiaali. Mukana päähenkilöitä tukemassa ja kannustamassa on ohjelman juontaja Sampo Marjomaa sekä ohjelman vakioasiantuntija, päähenkilöiden henkinen valmentaja Matti Alpola.

– Päähenkilöiden casting on tässä ohjelmassa erittäin on-nistunut, iloitsevat ohjelman tuottaja Samuli Sainio ja ohjaaja Lulu Salmi Warner Brosilta.

– Heiltä on saatu todella paljon laadukasta materiaalia, he ovat kiinnostuneita aiheesta ja motivoituneita kokeilemaan uutta. He ovat todella laittaneet itsensä likoon, jatkaa Salmi.

Sainio tietää, että reality-henkisissä ohjelmissa ratkaiseva merkitys on juuri castingilla.

– Tähänkin ohjelmaan haettiin päähenkilöitä avoimen haun kautta. Koskaan ei voi tietää, miten päähenkilöt lopulta kuva-usten aikana käyttäytyvät. Se on aina tietynlainen riski, mutta tällä kertaa on osuttu täyskymppiin.

Ylä-Anttilan mukaan kiinnostavan ohjelman reseptissä on aina mukana tarinallisuutta, elämyksiä ja kiinnostavia pää-henkilöitä.

– Vaikka päähenkilöt eivät ole julkisuuden henkilöitä, ovat he aina jollain tavalla persoonallisuuksia. Katsoja voi samais-tua tavallisen päähenkilön kehittymiseen helpommin kuin julkisuuden henkilöön. Elämykset voivat olla monenlaisia, onnistumisia ja pettymyksiä. Tärkeää olisi, että lopulta mah-dollisimman moni päähenkilö kokee onnistuvansa. Näin kat-sojallekin jää ohjelmasta positiivinen fiilis, tietää Ylä-Anttila.

Kansan liikkeessä on luvassa myös niitä onnistumisia.– Enempää yksityiskohtia ohjelmasta paljastamatta voin

kertoa, että muutoksia päähenkilöiden käyttäytymisessä ja liikkumistottumuksissa tulee tapahtumaan, hymyilee Sainio arvoituksellisesti.

VAIHTUVIA, MONIPUOLISIA TEEMOJA

Jokaisessa Kansan liikkeen jaksossa käsitellään kestävän liik-kumisen eri teemaa. Aiheina ovat pyöräilyn lisääminen, viisas autoilu, hyötyliikunta, julkisen liikenteen käyttö työmatkoil-la, jakamistalous, lasten liikkuminen, fiksu käyttäytyminen liikenteessä sekä tulevaisuuden liikkumismuodot. Sitovana teemana kaikissa jaksoissa on uusien toimintatapojen opet-telu ja haltuunotto.

Aiheita käsitellään päähenkilöiden lisäksi myös studioraa-dissa. Studiossa kokoontuu juontaja Marjomaan lisäksi kolmi-henkinen raati, jonka vakiojäseniä ovat ajatushautomo Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen sekä toimittaja Tuomas Rajala. Kolmas raadin asiantuntijajäsen vaihtuu jak-son teeman mukaan.

24

– Olemme todella tyytyväisiä ohjelman asiantuntijoihin. He ovat sanavalmiita ja rentoja, mutta samalla kivenkovia asi-antuntijoita. Tapasimme ennen ohjelmaa useita kymmeniä asiantuntijoita ja pohdimme huolellisesti roolitusta. Itse oh-jelmaan mahtui mukaan vain murto-osa, mutta monien mui-denkin asiantuntemusta on ohjelman takana. On ilahduttavaa, kuinka monia mahtavia asiantuntijoita Suomesta löytyykään, Salmi kertoo.

Teemojen käsittely jatkuu monipuolisesti ohjelman verk-kosivuilla ja sosiaalisen median sisällöissä. Verkkosivuilla voi tehdä SEGMENT-testiin pohjautuvan alkukartoituksen, millai-nen liikkuja itse todellisuudessa onkaan. Televisio-ohjelman ja verkon sisältö tarjoaakin kimmokkeita ja eväitä omien asen-teiden ja käyttäytymisen muutokseen.

MITEN MUUTOKSIA SAADAAN AIKAAN?

Ylä-Anttila tietää, että mediaan ja sen aiheuttamiin muutok-siin kohdistuu välillä epärealistiset paineet.

– Täytyy vakavasti aina pohtia, mikä on se muutos, jota rea-listisesti voimme yhdellä ohjelmalla saada aikaan. Ei pidä olla naiivi ja uskoa, että muutamme kaiken. Muutoksen taustalla on aina monen asian yhteisvaikutus. Media voi toki olla sysää-jänä muutokseen ja lisäämässä keskustelua, pohtii Ylä-Anttila.

Yhden televisio-ohjelman osalta muutoksia tai vaikutta-vuutta on vaikea osoittaa.

– Emme tuijota vain katsojalukuja, sillä tässäkin tapaukses-sa tiedämme, että Yle tv1 on paljon katsottu kanava. Lisäksi on paljon television suurkuluttajia, jotka katselevat useita tunteja päivässä sisällöstä riippumatta. Sosiaalisen median keskuste-

lut, jakamiset ja muu ohjelman herättämä keskustelu on se, mikä kertoo enemmän vaikuttavuudesta.

Aluksi lähdetään luonnollisesti siitä, että saadaan ohjelmal-le katsojia. Tällöin ohjelman tulee herättää tunteita katsojassa, vaikkapa mielihyvää tai raivoa.

– Jos ohjelma menee ohi suututtamatta ketään tai nosta-matta yhtäkään aihetta keskusteluun, se on ollut aika yhden-tekevä, mikä ei tietenkään ole hyvä juttu, kuittaa Ylä-Anttila.

– Toinen muutoksen aste on jo se, jos katsoja siirtyy verk-koon keskustelemaan tai etsimään lisää tietoa aiheesta. Täl-löin aihe jo kiinnostaa ja jotain muutostarvetta ehkä omalle käyttäytymiselle on havaittu.

– Kolmas ja suurin juttu on sitten se, että jotain muutosta tapahtuu – joko yksilö- tai yhteiskuntatasolla. Vaikea tietysti on tässäkin sanoa, että muutos on tietyn tv-ohjelman ansiota. Toisaalta muutos on myös se, etteivät asiat mene huonom-paan suuntaan, arvioi Ylä-Anttila.

HAASTEET KÄÄNNETTY VOITOKSI

Jo lähtökohtaisesti Sainio ja Salmi tiesivät, että Kansan liik-keen tekemisessä tulee olemaan muutamia haasteita.

– Kun ohjelmassa on paljon sisältöaiheita, joutuu käsikir-joitusvaiheessa pohtimaan tosissaan, miten kaikki aiheet saa-daan kiinnostavasti käsiteltyä ja miten tuoda eri näkökulmia esiin, Lulu Salmi pohtii.

– Vaikka ohjelman aiheet ovat ajankohtaisia ja arkipäiväisiä, osittain jopa poliittisia, oltiin kuitenkin kokoa ajan tekemässä ensisijaisesti viihdeohjelmaa. Siinä on myös aina omat nik-sinsä, miten saada asia ja viihde nivottua houkuttelevasti ja koukuttavasti yhteen, jatkaa Salmi.

”Testaa, millainen

liikkuja olet!”

”Miten minäkuljen matkani

tänään?”

25

Samuli Sainio kuitenkin muistuttaa, että vaikka sisältöai-heita on paljon, niiden pyörittely yleensä palkitsee.

– Ohjelmasta tulee ehdottomasti parempi, kun se sisältää useita aiheita ja käsikirjoitukseen jaksetaan nähdä vaivaa, lisää Sainio.

Positiivisena haasteena ohjelmanteossa vastaan tuli hie-man yllättäenkin aineiston suuri määrä.

– Päähenkilömme olivat niin innokkaita kuvaamaan, että meillä oli valtava määrä heidän aineistoa käsittelyssä. Myös studioraatien kuvauksista materiaalia tuli yllin kyllin. Edit-tipöydän ääressä saatiin viettää tunti jos toinenkin, Salmi muistelee.

Aikataulut asettavat aina oman haasteensa. Kun kyseessä ei ole valmis formaatti, elää käsikirjoitus ohjelman ja mate-riaalin mukana. Tuotantotiimi halusi kuvata viimeisten jak-sojen aineiston mahdollisimman myöhään eli vuoden 2017 alussa. Näin varmistettiin, että nopeatempoisesti elävässä liikkumiskulttuurissa ollaan ohjelman esitysaikana edelleen ajan hermolla.

– Loppu hyvin, kaikki hyvin. Haasteet käännettiin voitoksi ja olemme todella tyytyväisiä ohjelman lopputulokseen, my-häilevät Sainio ja Salmi.

Tilaajan edustaja Ylä-Anttila on enemmän kuin tyytyväinen.– Täytyy myöntää, että lähtökohdat olivat haastavia: kuiva-

sävyinen ja poliittisesti värittynyt aihepiiri, josta pitäisi tehdä viihdyttävää televisiota. Olen kuitenkin positiivisesti vaikut-tunut ja yllättynyt hyvästä lopputuotoksesta. Toisaalta, ohjel-maa ei tehdä minulle, vaan katsojille, joten sen vastaanotto vasta viime kädessä kertoo, miten onnistuimme, muistuttaa Ylä-Anttila.

Kansan liike 28.5.–30.7.2017, sunnuntaisin Yle tv1 klo 18.45.

Kaikki jaksot katsottavissa 28.5. alkaen Yle Areenasta.

www.kansanliike.tv

Yhteistyössä Yle, Warner Bros. Finland, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Liikennevirasto, Tekes, Trafi, VTT, Sitra ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma.

26

Liian vähäinen liikunta ja runsas istuminen lisäävät tutkitusti riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja masennukseen. Vuonna 2015 käynnistyneen LIITY!-hankkeen tavoitteena on vähentää Ta-lenomin työntekijöiden päivittäistä istumista, lisätä henkilös-tön energiatasoa ja työhyvinvointia sekä edistää arkiaktiivi-suutta. Hankkeessa on kehitetty itseohjautuva, yhteisöllinen ja jatkuva toimintatapa, jolla istumatyöntekijöitä kannustetaan liikunnallisempaan ja aktiivisempaan elämään.

Talenomilla on noin 550 työntekijää, ja henkilöstömäärä kasvaa vauhdikkaasti. Tilitoimistossa työ on pitkälti istuma-työtä, joten kohderyhmä on hankkeen tavoitteille otollinen. Varsinkin passiivista työtä tekevillä arkiaktiivisuuden lisäämi-nen työssä ja vapaa-ajalla saa aikaan merkittäviä terveyshyö-tyjä ja työhyvinvoinnin kasvua. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti työyhteisön vähiten liikkuvat työntekijät.

– On tärkeää kehittää menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa kaikista vähiten liikkuvat ja riskiryhmään kuuluvat henkilöt

sekä luoda työkaluja, jotka jäävät osaksi yrityksen jatkuvaa työhyvinvoinnin kehittämistä, ODL Liikuntaklinikan palvelu-johtaja Kaisu Kaikkonen valaisee.

ENERGIATESTILLÄ TÄSMÄTIETOA

Hankkeessa mukana olevan Laturi Corporationin kehittämällä Energiatestillä henkilöstölle on tehty lähtötilanteen kartoitus sekä seurantamittaukset. Testi on helppo tehdä hajautetusti myös isolle joukolle, eikä se vaadi suuria järjestelyjä. Kyseessä on matalan kynnyksen testi, johon jokaisen on helppo osal-listua. Testin tulokseksi saadaan Energiaindeksi, joka kertoo, kauanko henkilö jaksaa energisesti tehdä töitä, harrastaa ja puuhailla vapaa-ajalla.

Talenom toimii 24 toimipisteessä, joten mittaukset ja akti-vointitoimenpiteet tulee voida toteuttaa tasapuolisesti kaikille. Isossa organisaatiossa kaikkien testaaminen testauslaboratori-ossa ei ole kustannustehokasta eikä edes tarkoituksenmukais-

TEKSTI: TERHI KANNISTO / LUMINAR SOLARKUVAT: MIKKO TÖRMÄNEN

Työ tilitoimistossa on pääasiassa passiivista istumatyötä, joka voi ajoittain olla henkisesti kuormittavaa. Miten edistää työntekijöiden hyvinvointia ja ehkäistä istumatyön aiheuttamia terveyshaittoja? Tähän haasteeseen on vastannut ODL Liikuntaklinikan, Laturi Corporationin sekä oululaisen tilitoimisto Talenomin LIITY! Liikettä työpäivään – energiaa elämään -hanke. Hanke palkittiin maaliskuussa KKI-Päivillä terveysliikunnan edistämiseksi tehdystä esimerkillisestä työstä.

Palkittu hanke tuo liikettä ja energiaa tilitoimistoon

27

ta, joten vaaditaan riittävän luotetta-valla tasolla itseohjautuvasti tehtävä testi. Tähän tarkoitukseen hankkeessa on kokeiltu Energiatestejä ilman valmentajaa toteutettavina etätesteinä. Niiden tulokset ovat osoittautuneet riittävän luotettaviksi.

– Energiatestissä testataan 12 osa-aluetta. Testissä kysytään osallistujan taustatiedot, liikunta- ja ruokailutottumukset ja muut perustiedot elintavoista. Lisäksi mitataan verenpaine, vyötärönympärys, liikkuvuus ja tasapaino sekä tehdään kol-me kevyttä lihaskuntotestiä. Koko testi vie aikaa vain pari-kymmentä minuuttia, ja se on helppo tehdä sekä kotona että työpaikalla, toteaa toimitusjohtaja Vesa Tornberg Laturista.

ETÄOHJAUS MUUTOKSEN TUKENA

Yhtenä hankkeen tavoitteista oli testata, miten etäohjaus so-veltuu elintapojen muutoksen tueksi. Talenomilla Energiates-tien tulosten perusteella henkilöstön joukosta seulottiin ne, jotka saivat testistä matalimman Energiaindeksin. Heille tar-jottiin henkilökohtaista etävalmennusta valintansa mukaan joko ravitsemuksesta tai liikunnasta. Lähes 80 prosenttia hen-kilöistä tarttui mahdollisuuteen.

Valmennuksen sisältö vaihteli osallistujien tarpeiden mu-kaan, mutta usein asiantuntijan kanssa keskusteltiin puhe-limitse muun muassa painonhallinnasta, ateriarytmistä tai laadittiin henkilökohtainen liikuntasuunnitelma. Kaikkiaan noin 50 henkilöä on tähän mennessä osallistunut puhelin-valmennukseen.

– Puhelinvalmennukseen osallis-tuneiden palautteet ovat olleet pää-

sääntöisesti erittäin positiivisia. Kaikista passiivisimpien joukossa Energiatestin tu-

lokset myös paranivat merkittävästi etäohjauk-sen myötä, Kaisu Kaikkonen kertoo.

– Lähtösysäyksen elintapojen muutokseen ei useinkaan tarvitse olla massiivinen toimenpiteiden kirjo, vaan lähtötason mittausten lisäksi kevyempi etäyhteydellä toteutettu ohjaus ja neuvonta voivat riittää hyvin. Se on kustannustehokasta ja nykypäivän ennaltaehkäisevään työsuojelutoimintaan sopi-vaa, Kaikkonen jatkaa.

AKTIVAATTORI KANNUSTAA AKTIIVISEMPAAN TYÖPÄIVÄÄN

Työpaikalla aktivoinnin toimeenpanevina voimina ja työn-tekijöiden vertaistukena toimivat koulutuksen saaneet akti-vaattorit. Aktivaattorit luovat liikunnallisuutta vahvistavaa ilmapiiriä ja kannustavat omalla esimerkillään työyhteisöä osallistumaan työhyvinvointia tukevaan ja työssä jaksamista edistävään toimintaan.

Aktivaattoreiden ei tarvitse olla hyvinvointialan ammat-tilaisia, vaan heille riittää koulutuksissa annettu perustieto esimerkiksi istumisen riskeistä, ravitsemuksesta, arkiliikun-nasta ja ihmisten motivoinnista. KLT-kirjanpitäjä Heidi Sassi Talenomin Oulun toimipisteestä innostui aktivaattoritoimin-nasta heti siitä kuultuaan. Oma aktiviisuus ja liikunnallisuus antavat eväitä muidenkin kannustamiseen.

28

– Asiat voivat olla pieniä arjen tekoja, esimerkiksi muistut-taa työkavereita, että kannattaa käyttää portaita hissin sijas-ta tai jättää auto kauppareissulla vähän kauemmas kaupan ovesta, Heidi Sassi kertoo.

Kevään aikana aktivaattoritoimintaan valmistuu käsikirja ja konkreettisia työkaluja. Käsikirja tukee aktivaattorin tehtävää, sillä siinä jokaiselle kuukaudelle on määritelty oma hyvinvoin-tiin liittyvä teemansa. Teemakuukausiin on sisällytetty jo ole-massa olevia hyvinvointi- ja liikuntatapahtumia ja -kampan-joita. Lisäksi sähköinen käsikirja sisältää linkkejä videoihin, lomakkeisiin ja tulostettaviin materiaaleihin.

– Työkalujen avulla voimme esimerkiksi tiimipalavereissa ja viikkoinfoissa näyttää vaikkapa jonkin lyhyen videon ravit-semuksesta tai arkiliikunnasta. Lisäksi olemme ideoineet, että intranetistä löytyisi materiaalia ja vinkkejä, jotta nekin toimi-pisteet, joilla ei ole omaa aktivaattoria, voivat hyötyä toimin-nasta. Aktivaattoreiden kesken voimme WhatsApp-ryhmässä ideoida ja vaihtaa kokemuksia, Sassi kuvailee.

Heidi Sassi kokee saaneensa aktivaattorikoulutuksista ja Energiatesteistä innostusta ja vinkkejä myös omaan arkeensa.

– Energiatestien yhteydessä on painotettu, että energistä aikaa pitäisi jäädä myös työpäivän jälkeen. On hyvä, että ener-giatestin tuloksia katsoessa täytyy pysähtyä miettimään omaa stressitasoaan, ruokailutottumuksiaan ja jaksamistaan. Sitä ei usein arjen keskellä tule muuten tehtyä, Sassi pohtii.

SITOUTUMINEN TUO TULOSTA

Työhyvinvointiin liittyvissä hankkeissa kaiken lähtökohta on johdon sitoutuminen, jotta hanke ei jäisi vain yksittäisiksi toimenpiteiksi ilman minkäänlaista jatkuvuutta. Talenomil-la johto on hankkeeseen hyvin sitoutunut, ja Energiatestejä sekä aktivaattoritoimintaa ollaan kytkemässä vahvasti osak-si pysyvää työhyvinvoinnin kehittämistä ja työsuojelua. On myös tärkeää osata ajoittaa erilaiset toimenpiteet oikeaan ajankohtaan, jotta henkilöstöllä on aidosti aikaa ja mahdol-lisuus osallistua.

– Selkeiden pelisääntöjen luominen on tärkeää, jotta kaikki tietävät, mitä hankkeeseen osallistuminen tarkoittaa niin akti-vaattoreille kuin osallistujillekin. Kattavalla sisäisellä viestin-nällä ja sitouttamisella luodaan toimenpiteille hyvä maaperä, sanoo Kaisu Kaikkonen.

Talenomilla aktivaattorikoulutuksia on pidetty tähän men-nessä neljä, ja Energiatestejä on tarjottu koko henkilöstölle kolme kertaa viimeisen vuoden aikana. Seuraava aktivaattori-koulutus pidetään toukokuussa. Hankkeessa on nyt alkamassa toimintojen todellinen juurruttaminen työyhteisön arkeen.

– Hankkeen lyhyen aikavälin tuloksia on jo nähtävillä, tar-kempia tuloksia saadaan vasta juurruttamisvaiheen jälkeen. Kehityshankkeessa hyviksi havaitut menetelmät ja erilaiset tukimateriaalit alkavat olla valmiina, nyt on käytännön työn aika, Kaikkonen toteaa.

LisätietojaOulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikkapalvelujohtaja Kaisu Kaikkonenpuh. 050 312 5611, kaisu.kaikkonen@odl.fi

29

Viime syksynä startannut Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue saavutti suursuosion, kun testirekassa vieraili 14 700 osallistujaa. KKI-ohjelman työyhteisöille suunnattu kiertue jatkuu nyt huhti–kesäkuussa 34 tapahtuman voimin.

Kevään kiertueella vieraillaan eri paikkakunnilla kuin syksyn 2016 kiertueella. Rekkaan rakennetulla kuntotestiasemalla työikäiset pääsevät maksutta testaamaan kuntonsa rennosti, helposti ja hikoilematta arkivaatteissa 20 minuutissa. Tutuil-la Kehon kuntoindeksi -testeillä mitataan puristusvoimaa, kestävyyskuntoa ja kehonkoostumusta. Oma aika kuntotes-teihin suositellaan varattavaksi etukäteen kampanjan verk-kosivuilta.

HYVÄ KUNTO SUOJAA TYÖUUPUMUKSELTA

Syksyllä 2016 testeissä käyneistä naisista 50 prosenttia ja miehistä 40 prosenttia koki itsensä työpäivän jälkeen vähin-tään silloin tällöin kohtuuttoman uupuneeksi. Kohtuuttoman uupumuksen kokeminen edes silloin tällöin on huolestutta-vaa ja sillä voi pitkällä aikavälillä olla seurannaisvaikutuksia niin työkykyyn, työntekoon kuin arjessa jaksamiseen.

Fyysisesti huonokuntoiset kokevat uupumuksen suu-remmaksi ja työkykynsä heikommaksi sekä miehissä että naisissa. Huonokuntoisilla miehillä on nelinkertainen ja huonokuntoisilla naisilla kolminkertainen riski työkyvyn ennenaikaiseen menettämiseen.

Omasta fyysisestä kunnosta kannattaakin huolehtia. Se ei tarkoita urheilullisia urotekoja, vaan jo arkinen aktiivisuus ja pienissä osissa kerätty liikuntamäärä riittävät alkuun. Ter-veelliset ruokailutottumukset ja riittävä uni täydentävät fyy-sisen aktiivisuuden lisäksi elämäntavat sellaiseksi, että niillä jaksaa niin työelämässä kuin vapaa-ajan puuhissa.

LISÄTIETOJA www.matkahyvaankuntoon.fi

Matka hyvään kuntoon -kiertue 2017

ma 24.4. klo 10–18 Hamina, toriti 25.4. klo 10–18 Kotka, torike 26.4. klo 10–18 Karhula, K-rauta Jumalniemen piha to 27.4. klo 10–18 Kouvola, Autosalpa Oy:n piha pe 28.4. klo 10–17 Kouvola, Kauppakeskus Veturi*ti 2.5. klo 10–18 Imatra, Prismake 3.5. klo 10–18 Lappeenranta, Prismato 4.5. klo 10–18 Lappeenranta, Satamatoripe 5.5. klo 10–17 Lappeenranta, Satamatori*ma 8.5. klo 10–18 Forssa, Viihdeuimala Vesihelmiti 9.5. klo 10–18 Hämeenlinna, Kauppatorike 10.5. klo 10–18 Tampere, Keskustorito 11.5. klo 10–18 Tampere, Kauppakeskus Duo, Hervantape 12.5. klo 10–17 Tampere, Lielahtikeskus*ma 15.5. klo 10–18 Äänekoski, toriti 16.5. klo 10–18 Keuruu, torike 17.5. klo 10–18 Jyväskylä, jäähallin parkkialueto 18.5. klo 10–18 Jyväskylä, jäähallin parkkialuepe 19.5. klo 10–18 Jyväskylä, Paviljonki, Kuljetus 2017 -messut*la 20.5. klo 10–16 Jyväskylä, Paviljonki, Kuljetus 2017 -messut*ma 22.5. klo 10–18 Vaasa, kauppatori*ti 23.5. klo 10–18 Vaasa, Strömberg Parkke 24.5. klo 10–18 Seinäjoki, Teollisuusaluepe 26.5. klo 10–17 Seinäjoki, Kyrkösjärven uimarantama 29.5. klo 10–18 Iisalmi, toriti 30.5. klo 10–18 Siilinjärvi, Kunnonpaikkake 31.5. klo 10–18 Kuopio, Prisman parkkialueto 1.6. klo 10–18 Kuopio, Matkuspe 2.6. klo 10–17 Kuopio, Automuseon parkkialue*ma 5.6. klo 10–18 Porvoo, Aleksanterin aukioti 6.6. klo 10–18 Järvenpää, Rantapuisto/Sirkuskenttäke 7.6. klo 10–18 Hyvinkää, Willan torito 8.6. klo 10–18 Raasepori, Tammisaari, Rantapuistikkope 9.6. klo 10–18 Helsinki, Stadi Cup / Sonera Stadium

*) Merkityt päivät ovat SuomiMies seikkailee -rekkakiertuepäiviä, jolloin testirekka on varattu ensisijaisesti miehille. Lue lisää SuomiMies seikkailee -kampanjasta www.suomimies.fi.

Lisäksi Matka hyvään kuntoon -bussi kiertää Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa keväällä ja kesällä 2017.

Testaa kuntosi Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueella

TEKSTI: KATRI SIIVONEN KUVA: JIRI HALTTUNEN

30

MISSÄ MENNÄÄN LIIKUNTANEUVONNASSA?

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeä tunnis-taa muutokset asiakkaan toimintakyvyssä mahdollisimman aikaisin, jotta elämänhallintaa tukevat toimenpiteet voidaan ajoittaa ja kohdistaa oikein. Oleellista on, että asiakas kiin-nostuu elintapamuutoksesta, käynnistää elintapamuutoksen sekä sisällyttää sen omaan arkeensa eli henkilö ottaa vastuuta omasta terveydestään ja tietää, mistä saa tarvittaessa tukea.

HALLITUKSEN KÄRKIHANKE VESOTE

Elintapaneuvonnan vahvistaminen on keskiössä Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti VESOTE -hankkeessa, joka on yksi STM:n rahoittamista hal-lituksen kärkihankkeista (2017−2018). VESOTE kuuluu Edis-tetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoi-suutta -kärkihankkeen Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projektiin.

UKK-instituutin hallinnoimassa hankkeessa ideana on vah-vistaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sen palveluketjuissa. Päämääränä on, että suomalaiset liikkuvat riittävästi, vähentävät istumista ja syövät entistä enemmän ravitsemussuositusten mukaisesti. Univaikeuksien hoitoon on lisäksi tarkoitus saada yleisemmin käyttöön lääkkeettömiä hoitokeinoja.

HANKEKUMPPANUUTTA LAAJASTI

UKK-instituutin lisäksi valtakunnallisina järjestö- ja asiantun-tijatoimijoina hankkeessa ovat mukana Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma, Suomen Diabetesliitto ry ja Mielenterveyden keskusliitto. Helsingin Uniklinikka – VitalMed Tutkimuskes-kus tuo hankkeeseen unettomuuden lääkkeettömän hoidon asiantuntijuutta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayh-tymä ravitsemuksen asiantuntemusta. Alueellisina VESOTE-toimijoina on kymmenen sairaanhoitopiiriä. Toimintaan osal-listuvat myös kuntien sosiaali-ja terveydenhuollon toimijat, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut sekä liikunta- ja sotejärjestöt.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä vaikutetaan suoraan keskeisiin kansansairauksien syihin. Usein pelkkä elintapojen muutos riittää terveysriskien vähentämiseen. Säännöllisellä liikunnalla, monipuolisella ravinnolla sekä laadukkaalla ja riittävällä unella on vaikutusta väestön kokonaishyvinvointiin. Perusterveellisillä elämäntavoilla on suuri merkitys ennaltaehkäisyn lisäksi myös sairauksien hoidossa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä.

Vaikuttavaa elintapaneuvontaa poikkihallinnollisesti

VES  TE

Puolen Suomen sote-hanke. VESOTE-hankealueilla on yhteensä yli 3,9 miljoonaa asukasta ja 172 kuntaa.

VESOTE-hankealue

TEKSTI: SARI KIVIMÄKI

31

ELINTAPANEUVONNAN TOIMINTATAVAT

Sairaanhoitopiireissä toteutuu hankkeen aikana monipuoliset toimenpiteet useilla eri tasoilla, kuten erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa sekä järjestöissä samanaikaisesti. Alueelliset toimijat määrittelevät omat elin-tapaneuvontansa kehittämistoimet ja kohderyhmät.

SAIRAANHOITOPIIRIEN VALITSEMAT KOHDERYHMÄT

Sairaanhoitopiireissä kohderyhmänä ovat muun muassa sai-rastumisriskissä olevat paljon palveluita käyttävät ja diabe-tesriskissä olevat aikuiset. Painopistealueina ovat alueellisen toimintamallin ja palveluketjun rakentaminen muun muassa mielenterveys- ja päihdeasiakkaille, hengityselinsairaille ja työttömille, ryhmämuotoisen elintapaohjauksen kehittämi-nen valtimosairauksia sairastaville aikuisille ja ravitsemusoh-jauksen kehittäminen sosiaalipalveluja käyttäville. Liikunta-neuvontaa laadullistetaan ja laajennetaan eri kohderyhmille usealla eri paikkakunnalla.

VESOTEN LAADULLISET TAVOITTEET

Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena hankkeessa on jo olemassa olevien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen valtakun-nallisesti. VESOTEssa toimivat käytännöt nostetaan esille ja niitä jaetaan sairaanhoitopiirien kesken. Keinoina ovat muun muassa hankkeen yhteinen seurantajärjestelmä ja projekti-toimijoiden kohtaamiset.

Liikuntaneuvonnan ja ravitsemuksen osalta hyödynnetään jo olemassa olevia käytäntöjä ja palveluketjuja. Osaamista unen lääkkeettömästä hoidosta tuodaan osaksi elintapaneu-vontaa. Elintapaneuvonnan poikkihallinnollisuutta ja moni-ammatillisuutta halutaan hankkeen aikana syventää hyödyn-tämällä alueellisen verkoston osaamista ja kokemusta.

Tärkeää onkin alueellisten yhteistyöverkostojen luomi-nen. Tavoitteena on myös osaamisen kehittyminen erityises-ti koulutuksen ja olemassa olevan tiedon jakamisen keinoin. Elintapa neuvonnan vaikuttavuutta arvioidaan hankkeessa liikkumisen sekä unen objektiivisella seurannalla.

PÄÄMÄÄRÄNÄ ELINTAPANEUVONNAN PALVELUTARJOTIN

Vaikuttavista ja laadukkaista elintapaohjauksen kehittämis-toimenpiteistä muodostuu virtuaalinen elintapaohjauksen poliklinikka, josta ammattilainen löytää elintapaneuvonnan työkaluja ja menetelmiä. Poliklinikalle luodaan myös elinta-paohjauksen palvelutarjotin, joka auttaa ammattilaista ohjaa-maan asiakasta alueellisille elintapaohjauksen poluille.

Lisätietoja:www.ukkinstituutti.fi/vesote

Kunnossa kaiken ikää -ohjelmakenttäpäällikkö, VESOTEn projektipäällikkö Sari Kivimäkipuh. 0400 247 444, sari.kivimaki@likes.fi

HANKKEESSA PANOSTETAAN ERITYISESTI• elintapojen puheeksiottamiseen,• elintapaohjauksen toteuttamiseen ja seuraamiseen,• hoito- ja palveluketjujen vahvistamiseen,• alueellisten yhteistyöverkostojen luomiseen,• liikkumisen ja unen objektiiviseen seu-

rantaan ja tiedon hyödyntämiseen,• elintapaneuvonnan vaikuttavuuden arviointiin sekä• virtuaalisen elintapapoliklinikan ja pal-

velutarjottimen rakentamiseen.

32

Osallistujien mietteitä KKI-Päivillä KKI-Päiviä vietettiin Helsingin Finlandia-talossa 22.–23.3.2017. Paikalla oli paljon uusia ja van-hoja terveysliikunnan teemoista kiinnostuneita kasvoja. Kysyimme, millaisissa tunnelmissa he olivat lähteneet viettämään KKI-Päiviä.

1. Miksi tulit KKI-Päiville?2. Mitä olet odottanut KKI-Päiviltä eniten?3. Mitkä ovat mielestäsi terveysliikunnan kentän suurimpia haasteita tulevaisuudessa?

GALLUP: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINENKUVAT: TIINA HYVÖNEN

GALLUP

SANNAMARI VÄRE

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

1. Meillä työpaikalla velvoitetaan osallistumaan koulutuksiin ja KKI-Päivät vaikutti oikein kiin-nostavalta. En ole aikaisemmin osallistunut. Olen töissä oman yksikköni ergonomiavastaa-va, joten koen tänne osallistumisen myös vel-vollisuudekseni.

2. Vähän avausta siitä, että mikä KKI on. Lisäk-si näkökulmaa sotesta valtakunnan tasolla, mutta myös yksilötasolla, joka on oikeastaan se tärkein taso.

3. Näen haasteena väestön ikääntymisen sekä tämän, mistä ministeri Grahn-Laasonenkin pu-hui, eli polarisoitumisen ja ihmisten eriarvoisuu-den. Kun on ihmisiä, ryhmiä ja perheitä, jotka harrastavat paljon ja pystyvät taloudellisestikin pitämään huolta siitä ja sitten taas on perheitä, joissa ei ole taloudellisesti mahdollista harras-taa esimerkiksi ohjattua liikuntaa. Näin kaikil-la nuorilla ei ole samat mahdollisuudet. Sitten taas vanhemman väestön kohdalla haasteena on se usko itseen, että pystyykö vielä tekemään ja asumaan kotona. Sitä pitäisi pystyä yhteis-kunnan tukemaan.

KALLE LUNDBERG

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Vierumäen urheiluopisto

1. Koulu mahdollisti meille tämän. Minulla ja opiskelukavereilla, joiden kanssa tänne tulin, on myös tämän vuoden opinto-ohjelmassa suun-tautumisena kunta- ja terveysliikunta. Tulim-me sitten katsomaan, että millainen meininki täällä on.

2. Ennakkoon kun katsoi ohjelmaa, niin kyl-lä Jenny Lehtinen nousi sieltä esille ja odotan häntä mielenkiinnolla. Olen katsonut sitä Marja Hintikan ohjelmaa, jossa Jenny esiintyy. Toinen, ketä odotan, on sitten tietty Hyppösen Henkka. Entuudestaan tuttuja molemmat henkilöt, niin ehkä siksi odottaa.

3. Lapset ja vanhukset. Suuret ikäluokat ikään-tyvät, jolloin siihen pitää panostaa ja suunnata toimenpiteitä. Taas toisaalta kaikki lähtee sieltä lapsista ja nuorista, mitä me aikuiset heille ope-tamme ja millaiset liikuntamahdollisuudet heille tarjotaan jo varhaiskasvatuksesta lähtien.

ANNUKKA ALAPAPPILA

Suomen Sydänliitto

1. KKI-Päivillä näkee paljon tuttuja sekä tu-tustuu uusiinkin ihmisiin ja toimijoihin. Täällä kuulee hyviä ideoita sekä tutustuu niiden taus-tatahoihin. Sitten tietysti mietin aina meidän omiakin yhteistyökumppaneita, nykyisiä ja tu-levia. Täällä on mukava aina huomata, ettei ole liikuntakentällä yksin, vaan toimijoita on paljon. Meillä on kuitenkin Sydänliitossa se ajatus, että haluamme tehdä paljon asioita yhteistyössä. KKI-Päivät ovat aina olleet mielestäni kivoja sekä teemat ajankohtaisia.

2. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyen olen kyllä odottanut asiaa. Myös Timo Ståhlin pu-heenvuoro HYTE-kertoimesta maakunnille ja kunnille oli mielenkiintoinen, kun itsekin teen kuntavaltuutettuna lautakuntatyötä soten aihepiireissä. Oli kiva kuulla THL:n edustajaa, joka on rakentamassa näitä uudistuksia. KKI-Päivien aiheita ja asioita on hyvä viedä sitten tiedoksi omaankin kuntaan.

3. Yksi haaste, mikä on noussut täälläkin esille keskusteluissa, on yhdessä tekeminen. Tiedän, että me valtakunnalliset liikuntatoimijat halu-amme tehdä yhdessä, mutta silti sitä yhdessä tekemistä pitäisi vielä vähän enemmän viedä eteenpäin. On tärkeää, että tiedämme toistem-me tekemisistä, emmekä esimerkiksi tee samo-ja asioita päällekkäin toisista tietämättämme. Omasta toiminnasta tiedottaminen ajoissa on äärimmäisen tärkeää, jotta parhaimmillaan löy-dämme samoista asioista kiinnostuneet heti suunnittelemaan yhdessä erilaista toimintaa.

motions gnistan

33

Arbete för det gemensamma goda

Cykelföreningen Jyväskylän Pyöräilyseu-ra JYPS ry har på tio år utvecklats till den aktivaste och mångsidigaste cykelfören-ingen i Finland. Förutom att man inom JYPS aktivt utövar de olika undergrenar-na av cykling främjar föreningen även fli-tigt cykelförhållandena och cykling som trafikform.

Föreningens ordförande Teemu Ten-hunen är känd både som en outtröttlig förespråkare för cykling och som en aktiv drivande kraft bakom främjandet av cyk-ling såväl i sin hemstad Jyväskylä som i hela landet.

Till sitt medlemsantal är JYPS den näst största cykelföreningen i Finland efter Helsingfors Cyklister. För närvarande har föreningen över ett tusen medlem-mar. Största delen av medlemmarna är helt vanliga cyklister som vill stödja förhållandena för cykling och förbättra cyklingens ställning.

Enligt Tenhunen har man under några decennier kunnat se ett uppsving när det gäller främjande av cykling och gång ute

i världen. Man har insett vilka förmåner främjande av cykling och gång för med sig. I de städer där man har satsat på att öka cykling och gång har trafiksäkerhe-ten förbättrats, bullernivån sjunkit och dessutom har man åstadkommit vinster för folkhälsan.

Ökning av cykling påverkar förutom människornas attityder även deras be-teende. Ju mer man cyklar desto bättre lär sig även bilister att ta cyklister i beak-tande. Å andra sidan lär sig även cyklis-terna att bete sig bättre. Detta resulterar i en positiv spiral för trafiksäkerheten.

Cyklingens image kan främjas även ge-nom olika jippon, varav Tenhunen näm-ner kampanjen I Cycle. Det är fråga om en kampanj för främjande av cykling som JYPS lanserade 2012. Logotypen I Cycle som planerades för kampanjen blev så populär att JYPS för några år sedan släppte den loss för allmännyttigt och riksomfattande bruk.

Den största framtidstrenden inom cykling är enligt Tenhunen elcykling som

blir allt vanligare. Försäljningen av el-cyklar började öka tydligt även hos oss i fjol. Ännu ligger Finland dock långt ef-ter antalen elcyklar i länderna i Meller-sta Europa. Tenhunen förutspår att för-säljningen av elcyklar dock ökar inom de kommande åren även i Finland i takt med att priserna sjunker och batteriteknolo-gin utvecklas.

Elcyklarna underlättar framför allt cyk-ling till och från jobbet. De gör att man cyklar längre samt underlättar varutran-sporter. Det har dessutom konstaterats att elcykeln gör det lättare att uppmunt-ra bilister till att byta bilen mot cykeln för arbetsresor.

Mer information: Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry ordförande Teemu Tenhunentfn 041 544 2195, pj@jyps.fi www.jyps.fi

TEXT: ANNA SUUTARIFOTOT: JIRI HALTTUNEN

IJKL

34

motions gnistan

TEXT: KATRI SIIVONENFOTON: KANSAN LIIKE OCH YLE/ARI OJANPERÄ

Kansan liike – framtiden börjar idagTrafikminister Merja Kyllönen bjöd år 2012 in en grupp experter för att utarbeta sätt på vilka trafikpolitiken och trafiksystemen kan ändras och hur. I den nya trafikpoli-tiska klubbens diskussioner väcktes även en tanke om hur man med hjälp av en TV-serie skulle kunna främja hållbara färdsätt på medborgarnivån. Efter många skeden har man nu kommit så långt att TV-serien Kansan liike med 10 avsnitt får sin premiär på Yle TV1 den 28 maj.

Serien beställs av Yle Asia som också är dess största finansiär. Produktions-bolaget är den erfarna underhållnings-experten Warner Bros. Finland.

Expertorganisationerna bakom idén har varit med och finansierat program-met och dess nätmiljö samt verkat som innehållsexperter i programmets styr-grupp. Programmets partner är kom-munikationsministeriet, miljöministe-riet, Trafikverket, Tekes, Trafi, VTT, Sitra och programmet I form för livet.

HUVUDPERSONER, EXPERTER OCH FÖRÄNDRINGAR

TV-serien Kansan liike är uppbyggd kring åtta familjer med olika familje- och lev-

nadsförhållanden på olika håll i Finland. Huvudpersonerna får varje vecka olika uppgifter att utföra och olika färdmedel eller motionsappar som de ska testa. Till reality-stämningen bidrar materialet som huvudpersonerna själva spelat in. Huvud-personerna stöds och uppmuntras av pro-gramledaren Sampo Marjomaa och deras mentala tränare Matti Alpola som med-verkar i varje avsnitt.

Varje avsnitt av Kansan liike behand-lar ett olikt tema för hållbara färdsätt. Temana är ökning av cykling, smart bilism, nyttomotion, anlitande av kollektivtra-fik under arbetsresor, delningsekonomi, barns rörlighet, moget trafikbeteende och framtida färdsätt. Ett bindande tema för alla avsnitt är inlärning och tillägnan-de av nya verksamhetssätt. Utöver av huvudpersonerna behandlas temana även av en studiopanel. I studi-on samlas utöver programledaren Marjo-maa även en panel med tre medlemmar. Stamgästerna är verksamhetsledaren för tankekuvösen Demos Helsinki Tuuli Kas-kinen och redaktör Tuomas Rajala. Den tredje panelmedlemmen ändras alltefter avsnittets tema.

Temana behandlas mångsidigt även efter TV-sändningen på programmets webbplats och i sociala medier. På webb-platsen kan vem som helst besvara en enkät som grundar sig på SEGMENT-tes-tet och använda den som en inledande kartläggning av de egna vanorna. TV-programmets och webbplatsens innehåll fungerar också som knuffar att ändra på de egna attityderna och det egna bete-endet samt tips på hur man kan göra det.

Kansan liike 28.5–30.7.2017, söndagar på Yle TV1 kl. 18.45.Alla avsnitt kan ses på Yle Arenan från den 28 maj.

www.kansanliike.tv

35

ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA: GRANO OY / MULTIDOC

Projekt för hälsomotion och befrämjare av motionsförhållanden belönades

Motionera till jobbet!

IFFL-programmet belönade meriterade hälsomotionsprojekt och befrämjare av motionsförhållanden 2016 under IFFL-dagarna i Finlandiahuset i Helsingfors den 22 mars. Priserna överräcktes av under-visnings- och kulturminister Sanni Grahn-Laasonen och familje- och omsorgsminis-ter Juha Rehula.

För exemplariskt arbete för främjan-de av hälsomotion belönades projektet LiPaKe – liikuntaneuvonta osana liikun-nan palveluketjua (motionsrådgivning som en del av servicekedjan för motion), som genomfördes av hälsovårdsväsen-

det i Nådendals stad, föreningen Lounais- Suomen Liikunta ja Urheilu ry och om-sorgssamkommunen Akseli, samt pro-jektet LIITY! Liikettä työpäivään – energi-aa elämään (aktivitet under arbetsdagen

– energi för livet), som genomfördes av Diakonissanstalten i Uleåborg.

Dessutom belönade man som befräm-jare av motionsförhållanden trafikplane-ringen i Lahtis stad för dess betydande och mångfacetterade arbete för främ-jande av cykling och gång och för ökning av deras attraktionskraft i staden.

På arbetsplatser är man alltmer intres-serad av hur de anställda tar sig till och från jobbet. Smarta färdsätt har varit på tapeten under de tre senaste åren. Vilka av de anställdas förmåner eller praxis kan ändras? Vi ställde frågan till arbets-marknadsorganisationerna.

Programmet I form för livet och Tra-fikverket beställde i fjol en utredning om arbetsmarknadsorganisationernas åsik-ter om smarta färdsätt. Utredningen som publicerades i början av detta år genom-fördes av konsultbyrån Mobinet Oy.

I utredningen deltog 16 arbetsmark-nadsorganisationer varav sex var cen-tralorganisationer, fem arbetstagarnas medlemsorganisationer och fem arbets-givarnas medlemsorganisationer.

I utredningen granskades resebiljett-förmånen, bilförmånen, parkeringsför-månen och andra praxis kring parkering. Föremål för granskningen var även de ekonomiska incitamenten för motion på väg till och från jobbet, resepraxis under arbetstiden, flexibel arbetspraxis och för-hållandena i arbetsplatsfastigheten.

Utredningen visade att arbetsmark-nadsorganisationerna är intresserade av att främja motion i en allt högre grad. Motion på väg till och från jobbet kunde vara ett sätt att göra det.

Mer information: Trafikverkets undersökningar och utredningar 11/2017: Kestävä työmatkaliikenne työmark-kinajärjestöjen näkökulmastawww.liikennevirasto.fi -> Aineistot -> Julkaisut

-> Tutkimukset ja selvitykset -> Vuonna 2017 ilmestyneet tutkimukset ja selvitykset

Rundradions kampanj Vaakakapina ta-lar för en nådig, långsam och bestående ändring av levnadsvanor. Målet är inget mindre än att ändra tonen av det allmän-na talet om viktkontroll och kroppslighet åt ett mer positivt och godkännande håll såväl bland målbefolkningen som bland experterna.Vaakakapina kan ses och höras i Rundra-dions olika kanaler. Dess nervcentrum är webbplatsen samt Facebook och Insta-gram. På hösten utlovas även TV-pro-grammet Jenny Plus. Under ledaren av Vaakakapina, redaktör Jenny Lehtinens ledning behandlar man under 2017 varje månad ett olikt tema kring ändringar av

levnadssätt samt följer med Lehtinens egen förändringsprocess. Näringsexpert Patrik Borg, idrottsfysiolog, personal trainer Timo Haikarainen samt psykolog Satu Lähteenkorva följer med Lehtinen på vägen och gör upp små up-pgifter för deltagarna samt borrar sig in i de viktigaste delområdena av respektive tema.

Följ Vaakakapina på nätet och i sociala medier, gör en egen inledande kartlägg-ning och delta i diskussionen.

yle.fi/vaakakapinafacebook.com/vaakakapina#vaakakapina

TEXT: KATRI SIIVONEN TEXT: KATRI KLINGAFOTOT: MIKKO KÄKELÄ

TEXT: KATRI SIIVONEN, FOTOT: YLE/ANNE HÄMÄLÄINEN

TEXT: KATRI SIIVONENFOTON: YLE/ANNE HÄMÄLÄINEN

Vaakakapina – sluta banta, börja leva

36

Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkostoViidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta-hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fiPuh. 0400 478 134Kotipolku 2, 55120 Imatrawww.eklu.fi

Etelä-Savon Liikunta ry

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fiPuh. 044 341 0057Paukkulantie 22, 50170 Mikkeliwww.esliikunta.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fiPuh. 040 595 4195Hämeentie 103 E, 00550 Helsinkiwww.eslu.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Kirre Palmi, kirre.palmi@hlu.fi Puh. 020 748 2603Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tamperewww.hlu.fi

Kainuun Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924Kisatie 28, 87250 Kajaaniwww.kainuunliikunta.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fiPuh. 0440 916 075Torikatu 16 A 2, 67100 Kokkolawww.kepli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fiPuh. 010 666 2404, 045 650 3771Onkapannu 2, 40700 Jyväskyläwww.kesli.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.fi Puh. 040 483 5405Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvolawww.kymli.fi

Lapin Liikunta ry

Elina Ahokas, elina.ahokas@lapinliikunta.fiPuh. 040 832 9321Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemiwww.lapinliikunta.com

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. 0400 463 790Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fiPuh. 050 5360 334Liisankatu 11, 28100 Poriwww.liiku.fi

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi, puh. 050 406 4789Johanna Lähdesmäki, johanna.lahdesmaki@plu.fi Puh. 0400 412 981Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki, www.plu.fi

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fiPuh. 040 773 9243Rantakatu 35, 80100 Joensuuwww.pokali.fi

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fiPuh. 050 308 7711Sammonkatu 6, 90570 Ouluwww.popli.fi

Pohjois-Savon Liikunta ry

Tanja Tukiainen, tanja.tukiainen@pohjois-savonliikunta.fi Puh. 050 571 8400Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopiowww.pohjois-savonliikunta.fi

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fiPuh. 040 552 9233Urheilukeskus, 15110 Lahtiwww.phlu.fi

37

R

I

IKk

K

S

k

T

O

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kkiohjelma.fi –› Viestintä ja materiaalit –› Kipinät-lehti.

38

MAKSUTON KKI-MATERIAALI

KKI-kuntokortti• oman liikkumisen seurantaan

tarkoitettu kortti vuoden ajalle

KKI-istumiskortti• istumisen määrän seurantaan

tarkoitettu kortti, johon kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikon-lopun päivän istumismäärät

KKI-työmatkaliikkumiskortti• kortti kannustaa työmatkojen

kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Kortin avulla voit seurata, kuinka paljon sinulle kertyy päivittäistä liikkumista kävellen tai pyöräillen.

Tauko paikallaan!• kannustaa pohtimaan omia arkisia

valintojaan liikkeen lisäämiseksi sekä tarjoaa vinkkejä istumisen tauottamiseen ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen

• 12 sivua, kuvitettu

Liikuntaneuvontaesite• esittelee liikuntaneuvonnan osana

liikunnan palveluketjua ja perus-telee liikuntaneuvonnan hyödyn terveyden edistämisen keinona

Julisteet• SuomiMies seikkailee, 42 x 59,4 cm

(A2) sekä 21 x 43 cm kirjoitusalalla• Porraspäivät, 29,7 x 42 cm (A3)

Pysyvästi paino hallintaan• ravitsemusterapeutti Hanna

Partasen kirjoittama opas sisältää tietoa painonhallinnan tärkeim-mistä tekijöistä. Oppaan loppuun on koottu myös reseptejä energia-määrineen.

• 32 sivua, kuvitettu

Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä• sisältää keskeisintä tietoa ravin-

non ja liikunnan merkityksestä painonhallinnassa liikennevalo-ajatuksella: värit viestivät säädöis-tä eri painoindeksiryhmissä

• 8 sivua, kuvitettu

Hyvinvoinnin lähteillä• artikkelikokoelma käsittelee asian-

tuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita. Aiheina mm. koti, luontoympäristö, yhteisöllisyys, ruokavalio, liikunta ja uni.

• 28 sivua, kuvitettu

Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti• tietoa ja kokemuksia KKI-hank-

keista ja terveysliikunnasta

KUNTO-OPPAAT

Matka hyvään kuntoon• työikäisille suunnattu opas,

sisältää 12 viikon liikuntaohjelman,

jonka aikana liikuntaa lisätään ar-keen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kunto-saliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla

• sisältää myös helposti toteutetta-via liikkuvuusharjoituksia

Resan till god kondition• motionshandboken ger dig prak-

tiska råd om hur det lönar sig att börja motionera och aktivera sig under vardagen samt hur du sakta men säkert kan öka på muskels-tyrkan och uthålligheten

• innehåller också rörlighetsövnin-gar som är lätt at förverkliga

Eläkevuodet edessä• sisältää 12 viikon nousujohteisen

liikuntaohjelman monipuolisine kestävyyskunnon, lihasvoiman ja liikkuvuuden harjoituksineen

• lisäksi antaa eväitä eläkkeelle val-mistautumiseen muullakin tavoin

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!• sisältää 32 viikon liikuntaohjel-

man, joka perustuu arkiaktiivisuu-den lisäämiseen

• mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä ruoka-valion muuttamiseen terveelli-semmäksi

SuomiMiehen treeniopas• kokoaa yhteen innostavan tiedon

ja toimivimmat käytännön treeni-vinkit fyysisen kunnon kohot-tamiseksi sekä hyvän syömisen parantamiseksi

Träningsguide för Finska Män• sammanför inspirerande kunskap

och de bäst fungerande praktiska träningstipsen för att höja den fysiska konditionen

RAPORTIT

UUTUUS: Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2016 – TEAviisari• nostaa esille keskeisiä tietoja kun-

tien terveyttä edistävän liikunnan nykytilasta. Julkaisussa verrataan vuoden 2016 tietoja vuosina 2014, 2012 ja 2010 toteutetuista tiedon-keruista saatuihin tuloksiin.

• 16 sivua

Liikuntaa lääkkeeksi – terveys-liikunta apteekkien neuvonta-palveluna. Liikkujan Apteekkien kokemuksia konseptin toteutuk-sesta ja toimivuudesta • esittelee Liikkujan Apteekeille

tehdyn selvityksen tuloksia. Raportissa kuvataan tapoja, joilla apteekit ovat toteuttaneet Liikkujan Apteekki -konseptia sekä tuodaan esille konseptin tämän hetkisiä kehittämiskohteita.

• 60 sivua

Laatua liikuntaneuvontaan• esittelee neljän liikuntaneuvon-

nan kehittämishankkeen toimin-tamallin, toteutuksen ja tulokset sekä tarjoaa ideoita ja perusteluja liikuntaneuvonnan käynnistämi-seen ja toteutukseen

• 108 sivua

Miesten vuoro. Stadin kundi kondikseen -hankkeen loppuraportti• kokoaa Helsingin kaupungin hen-

kilöstöliikuntahankkeen etenemi-sen, toiminnot sekä toimijoiden arviot hankkeen keskeisimmistä onnistumisista ja haasteista

• 40 sivua

Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä• esittelee Liikuntaneuvonnan tila

kunnissa -kyselyn tuloksia sekä antaa kehittämisideoita liikunta-neuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen

• 68 sivua

Kouluttajaverkosto paikallisyh-distysten liikuntatoiminnan tuke-na – Valtakunnallinen koulutta-javerkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 loppuraportti• tiivistää Soveltava Liikunta So-

veLi ry:n hankkeen toiminnan ja tulokset

• 48 sivua

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä• kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki

-kehittämishankkeen kokemuksia• 64 sivua

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti• tiivistää rekkakiertueen kuntotes-

tien tulokset sekä rekkakiertueen ja kuntotestien toteutustavan

• 36 sivua

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA

Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille

Taukojumppaopas 10 e• antaa virikkeitä vertaisohjaajille

taukojumppatuokion järjestämi-seen ja toteuttamiseen työpaikalla

• 38 sivua

Toiminnallinen harjoittelu 10 e• tutustuttaa toiminnallisen harjoit-

telun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla

• 40 sivua

Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e• vedessä tehtäviä toimintakykyä ja

tasapainoa kehittäviä harjoituksia• 12 laminoitua liikekorttia helpotta-

maan ohjaamista• 24 sivua

Kuntopiiriopas + liikekortit 14 e• seitsemän erilaista kuntopiiriä,

selkeät kuvalliset ohjeet• 30 laminoitua kaksipuolista

liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista

• 28 sivua

Venyttelyn liikekuvasto 10 e• opastaa erilaisiin venytystapoihin

selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla

• valmiita venyttelyohjelmia• 40 sivua

Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e• virikkeitä kuminauhajumpan

suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun

• ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan

• 32 sivua

Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 8 e• perusteita ja käytännön ohjeita• antaa tietoa ikääntyneiden harjoi-

tusohjelmien perustaksi huomioi-den toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät

• 44 sivua

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntatoimintaa oheisilla materiaaleilla.

KKI-materiaalit

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTAKKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilaus-palvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu on osoitteessa: http://kauppa.likes.fi/orders.asp

Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Terhi Koskinen.

39

Tuore TEAviisari-raportti julkaistiin alkuvuodesta 2017, ja raportti on tilattavissa KKI-ohjelmasta. Neljännen kerran tuotettu julkaisu nostaa aiempien vastaavien julkaisujen tavoin esille keskeisiä tietoja kuntien terveyttä edistävän liikunnan nykytilasta. Raportissa verrataan vuoden 2016 tietoja vuosina 2014, 2012 ja 2010 toteutetuista tiedonkeruista saa-tuihin tuloksiin. Tiedonkeruiden tavoitteena on selvittää vertailukel-poisella tavalla kuntien aktiivisuutta terveysliikunnan edistämisessä sekä kuvata tilanteen muuttumista.

Tiedonkeruu lähetettiin keväällä 2016 kaikkien Manner-Suomen kun-tien liikuntatoimien yhdyshenkilöille. Kaikkiaan 217 kuntaa, mikä tarkoittaa 91 prosenttia Suomen kunnista, toimitti tietonsa. Nämä kunnat kattoivat 97 prosenttia koko maan väestöstä. Näin ollen TEA-

viisari antaa hyvin kattavan kuvan terveyttä edistävän liikunnan tilasta ja viime vuosien kehityksestä Suomen kunnissa.

16-sivuisen TEAviisari-raportin on toimittanut Anna Puurunen. Julkaisu on maksuton. Tilaaja maksaa käsittely- ja postikulut. TEAviisari-julkaisuja voi ti-lata osoitteesta tilaukset@likes.fi tai sähköisen tilauspalvelun kautta. Julkaisun voi ladata myös maksuttomana pdf-tiedostona KKI-ohjelman verkkosivuilta.

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2016 – TEAviisari

TEKSTI: ANNA SUUTARIKUVA: JIRI HALTTUNEN

Materiaaliuutuus

www.kkiohjelma.fi

KKI-neuvottelukuntaPuheenjohtajaSari Virta, opetus- ja kulttuuriministeriö

JäsenetPäivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriöAntti Blom, Liikkuva koulu -ohjelmaEino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESSinikka Kaakkuriniemi, Suomen MielenterveysseuraElina Karvinen, IkäinstituuttiAri Koskinen, Hämeen Liikunta ja UrheiluMatleena Livson, Suomen OlympiakomiteaMari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriöTimo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosTommi Vasankari, UKK-instituutti

KKI-toimistoLutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä

ohjelmajohtajaJyrki Komulainen0500 542 193jyrki.komulainen@likes.fi

kenttäpäällikköSari Kivimäki0400 247 444sari.kivimaki@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriMiia Malvela050 443 2376miia.malvela@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriTanja Onatsu040 588 0263tanja.onatsu@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriNiina Valkama0400 247 390niina.valkama@likes.fi

viestintäpäällikköKipinät-lehtiKatri Siivonen050 441 3692katri.siivonen@likes.fi

tiedottajaAnna Suutari0400 247 986anna.suutari@likes.fi

hankevalmistelijahanketuetAnna Puurunen050 441 4025anna.puurunen@likes.fi

hankekoordinaattoriKatariina Tuunanen040 635 1026katariina.tuunanen@likes.fi

materiaalitilauksettoimistosihteeriTerhi Koskinentilaukset@likes.fi