SISÄLLYS

• Kirjapainotaidonhistoriaa..................................... 2• Gutenberginkeksintö• Offsetinhistoria• Rasterointi• Offset-painotekniikanmenetelmiä..................... 4• Offsetinedutjahaitat• Offset-painamisenperiaatejatyövaiheet.......... 6• 1.Alistuksensäätö...................................................7• 2.Luovutuksensäätö..............................................7• 3.Puristuksensäätö.................................................8• 4.Painolevynkiinnitys............................................8• 5.Värisäädöt..............................................................8• 6.Vedostaminenjalaadunvalvonta......................10• 7.Puhdistus...............................................................10

• Jälkikäsittely........................................................... 11

muusa kostilainen

Muusa Kostilainen uts

2

Gutenbergin keksintöGutenbergin keksimässä painokoneessa pai-

nolevy painettiin tiukasti paperin taustaa

vasten, jolloin kirjasimiin levitetty painovä-

ri tarttui paperiin. Kirjakkeet valettiin yksit-

täisen kirjaimen tai merkin peilikuvaksi. Kun

kirjakkeet peitettiin painomusteella ja paperi

painettiin niitä vasten, ne jättivät tekstin pa-

perille oikeinpäin leimasimen tapaan. Samaa

kirjaketta voitiin sen jälkeen käyttää uudel-

leen muiden painotuotteiden valmistamiseen.

Gutenberg oli koulutukseltaan kultaseppä, ja

hän hyödynsi ammattitaitoaan kehittäessään

halvan ja nopean tavan valmistaa kirjakkeita.

Gutenberg kehitti myös painovärin, joka tart-

tui kirjakkeisiin erityisen hyvin. Väri levitet-

tiin kirjasinten päälle tuputtamalla levittimel-

lä.

Kirjapainotaidon keksijän Johannes Gutenbergin menetelmä valaa kirjakkeet yksit-

täisiin valumuotteihin aikaansai kirjapainojen syntymisen, mutta painokoneiden tek-

ninen kehitys oli hidasta. Vasta 1800-luvun alussa painamisessa käytetyt puristimet

alkoivat väistyä sylinteripainokoneiden tieltä, jotka kehittyivät 1900-luvulla offset-

painokoneiksi.

Kirjapainotaidon historiaa

offsetin historiaLaakapaino muuttui offsetiksi 1950-luvulla, jol-

loin kesittiin siirtää painoaihe painolevyltä en-

sin joustavalle kumipinnalle ja siitä paperil-

le. Laakapainon periaate on kuitenkin muuten

sama: painava ja ei-painava pinta ovat samas-

sa tasossa, mutta niiden pintakemialliset omi-

naisuudet ovat erilaiset. Itävaltalainen Alois Se-

nefelder keksi menetelmän vuonna 1797 etsies-

sään halpaa monistusmenetelmää kirjoittamal-

leen näytelmälle. Hän havaitsi, että kalkkikiven pintaan musteella piirretty kuvio hylki

vettä, kun taas paljas kivipinta kastui tasaisesti. Öljypohjainen painoväri tarttui mus-

tekuviolle, mutta ei vedellä kasteltuun kivipintaan. Myöhemmin kalkkikivi korvattiin

alumiinilevyllä ja painoaiheen siirtomenetelmä kehittyi. Englannin sana offset tarkoit-

taa epäsuoraa ja on vakiintunut nykyaikaisen laakapainomenetelmän nimeksi. Laaka-

painossa painava ja ei-painava pinta ovat samalla tasolla, mutta niiden pintaenergiat

ovat erilaiset.

RasterointiGeorg Messerbach keksi vuonna 1881 hajottaa kuvan pieniksi pisteiksi ja toistaa eri

sävyt värillisen ja värittömän pinnan suhdetta säätämällä. Nykyään rasterointi teh-

dään digitaalisesti RIP:ssä(Raster Image Processor). Painettaessa painovärin leviä-

minen paperin pinnan suunnassa aiheuttaa aina jonkin verran rasteripisteen kasvua.

Sen vaikutus on kompensoitava kuvan käsittelyssä keventämällä kuvän sävyn toistoa.

Lisäksi kuvien värit on oltava CMYK-muodossa.

3

4

Offset-painotekniikanmenetelmiä

Offsetmenetelmällä pystytään painamaan lähes kaikkia paperi- ja kartonkilajeja.

Offset-menetelmä on laadukas ja monipuolinen soveltuen sekä pienille että suurille

painosmäärile. Se asettaa kuitenkin rajoituksia käytettäville materiaaleille ja makula-

tuurin määrä on painettaessa korkea.

Arkkioffset on maailman yleisin painokonetyyppi. Arkkioffsetissa voidaan käyttää lä-

hes kaikkia lujapintaisia materiaaleja, jotka kulkevat painokoneen läpi häiriöttä. Ark-

kioffsetin painoyksikössä voidaan painaa vain toiselle puolelle paperiarkkia. Arkkiko-

neessa voi olla useita painoyksiköitä, mikä mahdollistaa useiden värien painamisen,

esimerkiksi 2- ja 4-värikoneet.

Rotaatiot käyttävät rullapaperia ja niitä on kahta perustyyppiä: painovärin kuivatuk-

sella varustetut heatset-offsetkoneet ja ilman kuivainta olevat coldset-offsetkoneet.

Heatset-offsetissa painetaan useimmiten mekaanista massaa sisältäviä papereita,

sitä käytetään erityisesti päällystettyjen papereiden ja aikakauslehtityyppisten tuot-

teiden painamiseen.. Värit kuivuvat liuottimen haihtumisen kautta. Painoväristä haih-

dutetaan liuotin kuivaimessa.

Coldset-offsetissa käytetään erityisesti sanomalehtipaperilajeja, joiden painovärinab-

sorptio on riittävä. Liian sileät ja tiiviit paperit eivät ime painoväriä, mistä seuraa tah-

rimisongelmia. Painovärin tahmeus on vähäisempi kuin arkki- ja heatsetväreillä, eikä

paperin pintalujuusvaatimus ole yhtä korkea.

offsetin edut ja haitat

Etuja:

• Hyvä sävyjen ja yksityiskohtien toisto voidaan saavuttaa “huonollakin” paperilla

• Voidaan käyttää korkeaa rasteritiheyttä ja erilaisia rasteritrakenteita

• Levyjä voidaan valmistaa usealla eri menetelmällä

• Levynvalmistuksen kustannukset ovat melko alhaiset

• Tarjolla on laaja valikoma painokonetyyppejä

• Menetelmällä voidaan painaa laaja valikoima erilaisia tuotteita

Offset-painotekniikanmenetelmiä

• Menetelmä soveltuu niin pienille (arkkikoneet) kuin suurillekin painosmäärille (ro-

taatiot)

• Korkea laatu, joka näkyy tekstin piirtoterävyydessä, kuvien sävykkyydessä ja tark-

kuudessa sekä paperissa.

• Suuret painokset edullisia. Aloituskustannukset korkeita, mutta seuraavien kappa-

leiden tuottaminen edullista.

• Mahdollisuus käyttää lisävärejä (PMS) sekä erikoisvärejä (metallivärit, peittovärit

yms.).

• Laaja paperi- ja kartonkivalikoima.

Haitat:

• Voidaan käyttää vain öljypohjaisia painovärejä, mikä rajoittaa väärin koostumusta

ja kuivumista

• Painovärin tahmeus ja kumikankaan käyttö vaativat paperilta suurta pintalujuutta

• Painomakulatuurin määrä on korkea suhteellisen hitaasti reagoivan värilaitteen

sekä väri-vesi-tasapainon saavuttamiseen kuluvan ajan takia.

• Hitaampi ja työläämpi tuotantomenetelmä.

• Suuremmat aloituskustannukset.

• Pienet painokset tulevat kalliiksi.

• Ei mahdollista personointiin eli kaikki kappaleet ovat samanlaisia.

Offsetpainoyksikkö koostuu vesi- ja värilaitteesta sekä levy-, kumi- ja vasta- eli pu-

ristussylinteristä. Offset-painoväri tarvitsee jähmeytensä takia suuren telaston värin

työstämiseen. Vesitelasto voi olla yhteydessä väritelastoon, jolloin kostutusvesi emul-

goituu painoväriin ennen siirtymistä levylle.

Offset sopii parhaiten:

• Suuriin painoksiin (arvioitava aina tapauskohtaisesti)

• Korkeaa laatua vaativiin tuotteisiin (taidekirjat, vuosikertomukset, asiakaslehdet)

• Runsaasti värejä sisältäviin julkaisuihin

• Musta + PMS-lisäväri -julkaisuihin

• Vahvasti päällystetyille papereille

• Martioiduille, pakotetuille kartongeille.

Offset-periaate: 1. painolevy, 2. väri, 3. paperi,

4. puristussylinteri, 5. kumisylinteri, 6. vesi. 5

6

Offset- painamisen

periaate ja

työvaiheet

Painolevyn valmistus ja arkkiasemointiRIP-rasterointilaskentaa käytetään kun sivunkuvauskie-

lellä valmistettu tiedosto muutetaan tulostuskelpoiseksi

filmille, painolevylle tai tiedostoon tulostamista varten.

Kun painotuote on valmis painettavaksi täytyy sivut vie-

lä asemoida painoarkille. Sivut järjestellään arkille siten,

että ne ovat painoarkkien taiton ja sidonnan jälkeen oikeassa järjestyksessä. Tämä

voi olla toimintona RIP:ssä, tai erillisenä arkkiasemointiohjelmistona. Tarkoituksena

on tuottaa painotuote mahdollisimman tehokkaasti, jolloin huomioidaan yhteiskustan-

nukset ja minimoidaan materiaalihukka.

7

offset painokoneen kuntoonlaitto

1. alistuksen säätö• Asetetaan painettavan arkin koon mukaan arkkipi-

non sivu- ja takarajoittimet paikoilleen

• Asetetaan painettavan paperilaadun mukaan arkin

kulkuun liittyvät säädöt kohdalleen, irrotuspuhal-

luksen voimakkuus ja korkeus, imutangon kallistukset jne.

• Säädetään kaksoisarkinvartija pysäyttämään tupla-arkin alistuminen

• Säädetään sivustin arkin koon mukaan paikalleen siten, että sivustusmatka on n.

3 mm.

• Valitaan kaksi etumerkkiä (hollaria) arkin leveyden mukaan nolla-asemaan ja muut

äärimmäiseen taaimmaiseen asemaansa siirrettynä.

• Alistuslaite on säädettävä siten, että paksumpia papereita painettaessa pidetään

arkkipino ylempänä korkeuden säädöllä ja ohuemmat alistettavat paperit alempa-

na, jotta alistuslaite jaksaisi nostaa päällimmäisen arkin ja ettei liian monta ark-

kia alistuisi.

Toimintaperiaate:

Arkkien alistus paperipinosta koneeseen tapahtuu imukuppien ja puhallusilman avul-

la. Pinohissi nostaa arkkipinoa ylöspäin arkkien kulutusta vastaavalla vauhdilla. Alis-

tuspöydällä arkki kuljetetaan hihnojen ja telojen avulla etumerkkeihin. Arkki on koh-

dallaan, kun se koskettaa molempia etumerkkejä. Sivusuuntainen kohdistus varmis-

tetaan sivustimen avulla. Heilahdusnaukkari siirtää arkin ensimmäiseen painoyksik-

köön. Alistuksen tehtävänä on varmistaa, että vain yksi arkki lähtee kerrallaan.

2. luovutuksen säätöArkkikoneessa paperiarkki kulkee alistuksen kautta painoyksiköhin ja edelleen luovu-

tukseen. Molemmat arkin puolet samalla ajolla painavassa koneessa on oltava kään-

tölaite. Kaksipuoleisessa painatuksessa arkit kulkevat kääntölaitteen kautta painoyk-

siköihin. Jos kääntölaitetta ei ole, yhdellä ajolla painetaan yksi puoli ja pakka käänne-

tään luovutuksen jälkeen, jolloin kakkospuoli painetaan toisella ajolla. Viimeisen pai-

noyksikön jälkeen arkki siirtyy luovutuspinoon. Tasainen pino varmistetaan alaspäin

suunnatuilla puhaltimilla sekä arkintasoittimilla. Jatkokäsittelyn kannalta on tärkeää,

että luovutuspää tekee siistin ja tasaisen pinon.

8

3. Puristuksen säätöHyvän värinsiirtymän saavuttamiseksi tarvitaan normaalioloissa

n. 0,08 - 0,10 mm puristus painokoneen sylintereiden välillä. Liian

suuri puristus levy- ja kumisylinterin välissä kuluttaa painolevyä

ennenaikaisesti, kun taas kumi- ja painosylinterin välinen liiallinen

puristus saattaa repiä kiillotettujen painopapereiden pintaa ja huonon-

taa painojälkeä. Karkeapintaiset painopaperit tarvitsevat suurempaa painatuspuris-

tusta.

4. Painolevyn kiinnitys• Nollaa kiinnityskiskojen säädöt ja aseta säppi alas. Puo-

lipuristus päälle.

• Taivuta painolevyn takareuna, jotta painolevyn takareu-

na olisi helppo pujottaa levysylinterin takareunan kiinni-

tyskiskon rakoon.

• Aja levysylinterin painolevyn etureunan kiinnityskisko

esille, jotta voit asettaa painolevyn etureunan

sinne.

• Kiristä painolevy etureunan kiinnityskiskoon

kiinni ja aja painokonetta pätkäkäynnillä puris-

tukset päällä niin kauan kunnes painolevyn taka-

reunan kiinnityskisko tulee näkyville.

• Pujota painolevyn takareuna siihen. Kiristä pai-

nolevy kireälle painosylinterin kehän suunnassa

kiristämällä takareunan kiristysruuvit ja vasta tä-

män jälkeen etureunan kiristysruuvit.

5. Värisäädöt• Laita värilastalla sopiva määrä painoväriä painokoneen vä-

rilaatikkoon.

• Kytke värihyppytela, joka siirtää painovärin väriduktorilta

väritelastolle, päälle ja aja painokonetta niin kauan kunnes

telastolla on niin paljon väriä, että painettu arkki värjäy-

tyy suositusdensiteettiin ja aseta värihyppytela automaatti-

asentoon. Säädä värin kokonaisannostelu sopivaksi.

• Säädä duktorinpyörähdysaste.

• Väritela yhdistää väri- ja vesitelaston.

• Vedenannostelu on hyvä asettaa puoleen

väliin ennen värin ajamista vesitelastolle.

• Nollataan ympärysrekisteri. Väriprofiili sää-

detään painettavan kuvan mukaisesti eli oi-

keille kohdille tarvittavan painovärin mu-

kaan.

• Väri-vesitasapainon säilyttäminen on tärkeää, sillä liiasta vedestä painojälkeen tu-

lee vesimarkkeerausta ja liian vähäinen veden määrä johtaa painojäljen sävyttymi-

seen. Väri-vesitasapaino riippuu mm painovärin ja kostutusveden ominaisuuksista

ja vuorovaikutuksesta, lämpötilasta sekä painokoneen ajonopeudesta.

• Väritelaston tehtäviä ovat värin siirto levylle, värin vasrastointi, värikerroksen ta-

soittaminen jokaisen sylinterikierroksen jälkeen sekä värin notkistaminen sopi-

vaan muotoon.

9

10

6. Vedostaminen ja laadun tarkkailu• Tarkkaile vedoksesta, onko painojälki oikealla paikalla arkkia ja suorassa, onko

vesi,- väritasapaino kunnossa ja onko painojäljen väritys tasainen ja suositusden-

siteetin mukainen sekä kauttaaltaan tasainen.

• Vedostettaessa voidaan käyttää jo aiemmin painettuja makkeliarkkeja ja paperipi-

non loppuun laitetaan muutama hyvä arkki, niin säästetään painopapereita, sillä

painokoneelle tehdyt säädöt toteutuvat viiveellä.

• Värin määrää tarkkaillaan densitometrilla strippimittarista, tarvittaessa sääde-

tään väriprofiilia, lisätään vettä tai muutetaan duktorin pyörähdystä.

• Painojäljestä arvioidaan mm. densiteettiä, sävyntoistoa ja värikohdistusta.

7. Puhdistus• Kiinnitetään pesuterä painokoneeseen.

• Käynnistetään painokone ja asetetaan

nopeudelle n. 5.000 kierrosta tunnissa.

• Sumutetaan pesunestettä/liuotinta telastolle.

• Kiristetään pesuterää niin, että se rupeaa

keräämään väriä liuottanutta pesunestettä

pesuterän kautta pesukaukaloon.

• Huuhdellaan telasto vedellä.

• Pysäytetään painokone, irroitetaan pesuterä ja puhdistetaan se.

• Pestään kumisylinteri ja tarvittaessa puristussylinteri sekä reunarenkaat sylinte-

reistä.

• Tarvittaessa levyn etsaus ja huuhtelu.

11

Jälkikäsittely

Jälkikäsittelytoiminnoilla saadaan muutetuksi painetut arkit valmiiksi painotuotteiksi

tai erilaisiin jatkojalostusprosesseihin sopivaan muotoon. Lukutuotteille tyypillisiä jäl-

kikäsittelytoimintoja ovat taitto, keräily, sidonta, puhtaaksileikkaus ja pakkaus. Pak-

kauspainotuotteiden jälkikäsittelyyn kuuluvat mm. stanssaus, nuuttaus ja foliointi.

Rotaatiopainokoneilla painettavat tuotteet taitetaan yleensä jo painokoneen taitto-

laitteessa. Arkit taitetaan taittokoneella. Tyypillinen lukutuotteen taittotapa on risti-

taitto. Taittokoneet toimivat tasku- tai veitsiperiaatteella tai ovat näiden yhdistelmiä.

lähteinä käytetty mm.Graafisen tekniikan perusteet, Taru Koivulehto ja Pentti VilukselaOppimateriaali Offsetpainotekniikan perusteista http://koti.welho.com/penttijuhani/Sivut/Offset.htm