kirjastot ja viestinta_2.0_slide_share

2.0

Maisa Korhonen Copyright©Maisa Korhonen

KIRJASTOT

ja viestintä

Tämä esitys

Kertoo kirjastojen viestinnästä 2010-

luvulla

On kattava katsaus nykyaikaiseen

kirjastojen viestintätyöhön

Pohtii laajalti myös digitaalista ja

sosiaalista mediaa

Antaa eväitä käytännön viestintätyöhön

kirjastoissa

Copyright©Maisa Korhonen

Sisältö

1. Kirjastot ja viestintä 2010-luvulla

2. Viestinnän ja markkinoinnin käsitteitä

3. Yleisten kirjastojen tehtävät ja viestintä

4. Web 2.0 muuttaa kaikkea viestintää

5. Yleisöjen tavoitettavuus: suomalaiset suosikit

6. Miksi kirjasto viestii?

7. Viestinnän osa-alueet

8. Kirjaston viestintätyö: perusmäärittely, viestintästrategia, viestintäsuunnittelu, työyhteisöviestintä, mielikuvaviestintä, asiakasviestintä, mediaviestintä, digitaalinen media, sosiaalinen media

9. Lopuksi


Kirjastot ja viestintä 2010-luvulla

Kirjastoissa on käynnissä vilkas keskustelu siitä, miten toimintoja tulisi tehdä tunnetuiksi ja saada asiakkaita käyttämään kirjaston palveluita.

Yleisten kirjastojen peruspalvelun käsite on laajentunut. Kirjaston tehtävät ja rooli?

Digitalisoituminen, Web 2.0 ja sosiaalinen media muuttavat johtamista, markkinointia ja viestintää

Miten yleiset kirjastot voivat hoitaa jatkossa viestinnän ja markkinoinnin?


Viestintä on

Kommunikaatiota: viestejä, merkkejä, äänteitä, ilmeitä, artefakteja, värejä, hajuja, muotoja…

Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Mitä paremmin vastaanottaja tunnetaan, sitä paremmin

viesti menee perille

Tavoitteena muuttaa tai lisätä vastaanottajan tietoa, mielikuvia, mielipiteitä, vaikuttaa vastaanottajaan

Viestintää on kaikkialla: ihmisellä itsellään, yksilöiden välillä, organisaatioissa, medioissa…

Yhteisöviestintä (organisaatioviestintä) on organisaation tiedonvaihdantaa, vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja vuoropuhelua ympäristön ja sidosryhmien kanssa


Markkinointiviestintä on

Tavoitteellista viestintää, jolla pyritään luomaan arvoa asiakkaalle ja hyötyä (voittoa) organisaatiolle (yritykselle)

Vaikuttamista nykyisiin ja potentiaalisiin sidosryhmiin

Viestintää, tiedotusta, myymistä, mainontaa, myynninedistämistä, suhdetoimintaa…

7 P:n malli: hinta (price)

markkinointiviestintä (promotion)

tuote (product)

jakelu (place)

ihmiset (people)

prossessi(t) (process)

fyysinen ympäristö (physical evidence)


Markkinointiviestinnällä

Pyritään parantamaan tunnettavuutta, kiinnostusta, luottamusta ja paremmuutta suhteessa kilpailijoihin

Vaikutetaan yleisön tietoon, tunteisiin ja toimintaan

Sisältää mm. Tiedottaminen

huomion herättäminen

mielenkiinnon ja myönteisten asenteiden luominen

asiakkaalle tuotetun arvon ja hyödyn viestiminen

asiakassuhteen ylläpito


Digitaalinen

(markkinointi)viestintä Markkinointiviestinnän uusi muoto: Digitaalisten muotojen ja medioiden kuten internetin,

mobiilimedian ja muiden vuorovaikutteisten kanavien hyödyntämistä markkinointiviestinnässä

Tunnetuimpia kanavia ovat: Organisaation verkkosivut

Sähköinen suoramarkkinointi (sähköposti, mobiili)

Kampanjasivustot

Verkkomainonta (hakukoneoptimointi, bannerit)

Sosiaalinen media

Viraalimarkkinointi

Verkkokilpailut

Mainospelit


Yleisten kirjastojen tehtävät

Kirjastolaki- ja asetus: edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja

taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen

Edistää virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä

Maakuntakirjastot: Tukea alueen kirjastojen tietoja kaukopalvelua

Kehittää tietopalvelua

Perehdyttää henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin

Tarkoittaako myös palvelujen markkinointia? Miten yhtäläisyys toteutuu, jos kansalaiset eivät tiedä

palveluista?


Yleisten kirjastojen viestintä

Viestintä ja markkinointi liittyvät moniin toimiin kirjastoissa ulkoisesta tiedottamisesta intranetiin ja tietopalvelusta asiakasviestintään jne.

Erityisesti markkinointiin on liittynyt kirjastoissa joitain ennakkoluuloja, koska se liitetään helposti liike-elämän ajatusten soveltamiseen.

Viestinnän ja markkinoinnin avulla saadaan mm.: Tiedotettua asiakkaille kirjastosta ja sen palveluista

Saadaan asiakkaita käyttämään kirjastoa enemmän (rahoitus!)

Parannetaan kirjaston julkisuuskuvaa

Lisätään asiakkaiden tyytyväisyyttä ja täytetään tarpeita


Digitoituminen muuttaa

Kulttuurin tuotantotapoja ja kulutustapoja: Kirjastojen lainamäärät pienenevät

Kirjastokäynnit vähenevät, myös esim. dvd-vuokraus ja tallenteiden myynti

Kokoelmat pienenevät

Digikameroiden takia taas esim. valokuvaaminen yleistyy

Musiikkia kuunnellaan tietokannoista, MP3/4-soittimista ja puhelimesta

Internetiä käytetään tietokoneelta, tableteilta ja puhelimesta

Näytöiltä lukeminen yleistyy


Web 2.0 muuttaa kaikkea

viestintää

Internetin, elokuvien ja ilmaislehtien käyttö

kasvaa

Kirjojen ja tallenteiden käyttö laskee

Suomen joukkoviestintämarkkinat

(Tilastokeskus 2011):



viestintää

Internetin käyttö on yleistä ja arkista

Internetiä monta kertaa päivässä käyttävien

osuus väestöstä iän mukaan (Tilastokeskus

2011):



viestintää Ei vain teknologinen vaan sosiaalinen muutos

Sosiaalinen media kasvaa ja muuttuu koko ajan. Sosiaaliset verkostot: Facebook, ProfileEngine, IRC-

galleria, Google+…

Blogit, blogialustat: WordPress, Blogger, Blogit.fi…

Musiikkipalvelut: MySpace, Pandora…

Wikit: Wikipedia, Wiki kirjasto…

Niche verkostot: Linked in, Ning…

Videopalvelut: YouTube, blib.tv…

Kuvapalvelut: Flickr, Zoomr…

Second life

Jne. jne.

Työkaluja, palveluja, verkostoja…

Globaalista lokaalia, lokaalista globaalia



viestintää Internetiä käytetään töissä, vapaalla, matkoilla

jne.

Lukuisilla eri laitteilla: tietokone, puhelin, lukulaitteilla, taulutietokoneilla

Kuka tahansa voi tuottaa sisältöä internetiin monilla eri keinoilla

Julkisuus muuttuu ja hierarkiat häviävät: miten organisaatiot reagoivat?

Organisaation osallistuminen on läsnäoloa, kuuntelemista, vastaamista, keskustelua…

viestintää ja markkinointia



viestintää

Sosiaalisten medioiden käyttö

Sosiaalinen media 2010 (Tilastokeskus):


Jonkin sosiaalisen median palvelun käyttö

Rekisteröitynyt

käyttäjäksi

Käyttää

päivittäin

Käyttää

säännöllisesti

16-24v 83 67 49

25-34v 76 60 46

35-44v 44 25 23

45-54v 29 11 14

55-64v 15 5 6

65-74v 5 2 2


viestintää

Yhteisöpalveluihin kuuluu lähes jokainen

nuori ja nuori aikuinen (Tilastokeskus, 2010)


Yleisöjen tavoitettavuus:

suomalaisten suosikit

”2 084 080 suomalaista Facebookin

käyttäjää” (Social Bakers, 2012)

Facebook: 34 % suomalaisista käyttää

(Tilastokeskus 2010)



suomalaisten suosikit Joka toinen suomalainen käyttää verkkoa useasti

päivässä

16-44 –vuotiaista 65-78 % käyttää verkkoa useasti päivässä

16-64 –vuotiaista 60-94 % on etsinyt tietoa tavaroista tai palveluista viimeisen kolmen kuukauden aikana

16-34 –vuotiaista 60-67% seuraa jotain yhteisöpalvelua päivittäin

Vanhemmissa ikäryhmissä internetin käyttö yleistyy nopeasti.

Miten kirjastojen viestintä ja markkinointi reagoi tähän?



suomalaiset suosikit Muita suosittuja: Wikipedia, YouTube,

MySpace, Flickr, Linked in, Twitter

Suomalaiset sivustot (TNS Gallup): Suomi24: 1 220 000 kävijää viikossa

(Kaksplus: 199 000 – lehti, jolla suosittu äitien keskustelupalsta)

Vuodatus.net: 246 880

Kotikokki.net: 230 000

IRC-galleria.net: 193 000

Naurunappula.com: 144 000

Kuvake.net: 99 000

Suntuubi.com: 63 000

Mikseri.net: 36 000


Miksi kirjasto viestii?

Kirjasto (muistiorganisaatio, joukkoviestin, non-profit organisaatio) on olemassa asiakkaita varten

Kaikki toiminta on asiakaslähtöistä

Asiakaslähtöisyys = markkinointia : Esim. kokoelmatyö on asiakaslähtöistä: halutaan tarjota

monipuolisesti ja tasapuolisesti eri kohderyhmille tietoa, elämyksiä, virkistystä, ratkaisuja ongelmiin, viihdettä.

Kirjasto on asiantuntijaorganisaatio: tietoa, palveluja, tietoa palveluista

Perinteinen suhtautuminen välttänyt markkinointia

Uusi suhtautuminen korostaa viestintää, vuorovaikutusta ja markkinointia


Miksi kirjasto viestii?

Sidosryhmät, luottojoukot ja yleisöt tarvitsevat tietoa

Kirjasto tarvitsee sidosryhmiä, luottojoukkoja ja yleisöjä

Vuorovaikutus

Viestinnän tehtävät Viesti ry:n mukaan:

1. Pitkäjänteinen profilointi ja maineenhallinta

2. Ulkoinen ja sisäinen viestintä

3. Ohjaus ja valmennus

4. Viestinnän toimivuuden arvioiminen


Viestinnän osa-alueet

Päivittäisviestintä (arkiviestintä)

Tiedotus, informointi (tiedonvaihdanta)

Työhön ja organisaatioon sitouttaminen

Profilointi, maineen hallinta, imagon rakentaminen

Markkinointi, PR

Yhteiskunnallinen keskustelu, vaikuttaminen

Spontaani vuorovaikutus, vapaamuotoinen viestintä


Kirjaston viestintätyö:

perusmäärittely Viestinnän tarkoitus ja tehtävät?

Perustehtävät ja tilannekohtaiset tehtävät

Viestinnän ammattilaisten rekrytointi

Periaatteet Yhteiset periaatteet joihin sitoudutaan

Strategiset perusviestit Miksi kirjasto on olemassa? Mihin se pyrkii? Millaisin keinoin?

Missio, visio, arvot

Sisällön määrittely Nykytilanne (tutkimus) ja tavoitteet (analyysit, swot)

Teemat Kirjastolle tärkeät asiat viestiä? (omat ja muiden)

Visuaalinen identiteetti Mielikuvat, imago, erottautuminen, tunnettavuus: logo, fontit,

värit



perusmäärittely Viestinnästä vastaavat?

Viestintää johtavat kirjaston (organisaation) johtaja ja viestinnän johto

Kirjaston jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan viestinnästä ja edustaa koko organisaatiota

Sidosryhmäanalyysi Viestinnän suunnittelun ja toteutuksen kivijalka

Kirjaston sidosryhmien tietäminen ja tunteminen

Viestintävastuu, oikeudet, yhteistyökuviot

Organisaatio Vastuiden määrittely:

kokonaisviestintä/erikoistunut/hajautettu/verkostot

Resurssianalyysi Kenellä osaamista? Tieto vaikutuksista? Teknologia? Keinot ja

foorumit? Raha?



viestintästrategia Viestintästrategia ohjaa kaikkea viestintää

Viestintästrategia kertoo jokaiselle kirjaston työntekijälle, miksi viestitään ja mitä tavoitellaan Strategian tekemiseen osallistuminen sitouttaa

organisaation toimintaan

Tavoite = tahto

Tukee koko kirjasto-organisaation strategiaa 1. Lähtötilanne? (analyysit)

2. Strategiset tavoitteet? Tuotokset, tulemat, tavoitteet

3. Mitattavat tulokset vai suunta?

4. Mittarit?

5. Painopistealueet?

6. Strategian rakenne/malli?



Viestintäsuunnitelma Jokapäiväistä operatiivista viestintää ohjaava työkalu

koko työyhteisölle kaiken viestinnän ohjaamiseen 1. Päivittäisviestintä

○ esim. päivä/viikkopalaveri, osallistujat? Foorumit?

2. Säännöllisesti tai kausittain toistuvat toimenpiteet ○ Vuosisuunnitelma? Markkinoinnin vuosikalenteri?

3. Toimintasuunnitelmat ○ Esim. neljännesvuosittain, myös vuosisuunnitelman

tarkastaminen (budjetti!)

4. Ohjeistukset, politiikat ○ Esim. ohje tiedotteelle, ohje, kuka laatii tiedotteen

5. Projektit/Kampanjat ○ Miksi tehdään? Miten? Kuka osallistuu?

○ Lanseeraus, tunnettavuus, imagonhallinta

6. Vastuut

7. Budjetti



Työyhteisöviestintä Työyhteisöviestintä on korostunut uusissa

työyhteisöissä: verkostot, tiimit, projektit

Organisaatio on kokonaisuus, jonka yksi ominaisuus on viestintäkulttuuri

Peruspilarit (Juholin, 2008): Isojen asioiden käsittely vuorovaikutteisesti

Ajantasainen tieto

Tunnelma

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Yhdessä oppiminen, osaamisen jakaminen

Työnantajamaine

Foorumeilla tavataan



Työyhteisöviestintä Jokainen kirjaston työntekijä on tärkeä viestijä

Johdon tehtävänä on organisaation tärkeän tiedon jakaminen ja siitä keskustelu Vuorovaikutusta tarvitaan erityisen paljon muutoksen

johtamisessa

Johdon viestintä ilmentää organisaatioilmettä

Lähiesimies on linkki johdon ja työntekijöiden välillä Vaaditaan paljon vuorovaikutusta ja kuuntelua

Etäisyys työyhteisön tunnevaltaiseen keskusteluun

Palaute, kehityskeskustelu

Luottamushenkilöt

Muut asiantuntijat

Viestintäammattilaiset (tukevat kaikkien viestintää)



Mielikuvaviestintä Erityisen tärkeää medioituneessa maailmassa

Imago: vaikutelma, mielikuva

Profilointi: imagon luominen tai vahvistaminen

Brändi: tavaramerkki, tuotemerkin lisäarvot, yhteisö/yritysbrändi (maine ja aineeton pääoma)

Maine: sanat ja teot ja niiden laatu Voimavara!

Yrityskansalaisuus: yhteiskuntavastuu; yritykset osoittavat vastuutaan sidosryhmilleen Sosioekonominen vaikutus



Mielikuvaviestintä Mielikuviin pyritään vaikuttamaan aktiivisella viestinnällä

Oman toiminnan sisällöllinen määrittely, vastuullisuus, eettisyys viestintä

Suunnittelu Sidosryhmien ja luottojoukkojen nimeäminen

Paikannetaan kehityskohteet analyysilla

Määritellään tavoitteet

Laaditaan viestit painotuksineen ja toteutetaan suunnitelma

Tuloksia saadaan, kun suunnitelma läpäisee koko toiminnan

Arkinen mainetyö: työntekijän kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakasviestintä



Asiakasviestintä Kirjasto on riippuvainen asiakkaistaan Koko toiminta on asiakaslähtöistä

Asiakas- ja sidosryhmäviestinnällä palvellaan asiakkaita ja sidosryhmiä sekä täytetään heidän tarpeitaan

Tärkeimmät roolit asiakasviestinnässä on Asiakaspalvelijoilla (koko henkilökunnalla)

○ Asiakasviestintä, henkilökohtainen markkinointityö, asp

Viestintätyöntekijöillä (ja johdolla)

○ Asiakasviestintä, henkilökohtainen markkinointityö, sidosryhmäviestintä, viestinnän toteutus ja kehittäminen



Asiakasviestintä Sidosryhmäviestinnän suoria keinoja

Henkilökohtainen yhteydenpito

Tapaamiset, pienryhmätapaamiset

Paneelit

Suuret tilaisuudet ja tapahtumat

(Avointen ovien päivät)

(Lobbaus)

Sidosryhmäviestinnän välillisiä keinoja Verkkoviestintä: verkkosivut, intranet, sähköpostilistat,

sosiaalinen media

Tiedotteet ja kirjeet

Sidosryhmäjulkaisut

Esitteet, julkaisut, raportit

Mainonta, suora markkinointiviestintä

Mediajulkisuus (huom. Lähes ilmaista, palvelee myös muita kuin asiakkaita)



Asiakasviestintä Asiakasviestinnän keinoja asiakaspalvelussa: Asiakkaan kohtaaminen ja huomioiminen

Sanallinen ja sanaton viestintä, esiintyminen (katse, tervehdys, puhe, ilmeet, asento, äänensävy, vaatteet, kampaus, meikki)

Kommunikaatio, vuorovaikutus

Yksilöllinen asiakaspalvelu

Fakta- ja tunneviestintä (vaikeat tai hauskat tilanteet)

Henkilökohtainen markkinointityö (myynti, palveluista kertominen), myös työajan ulkopuolella

Oma asenne työhön: teenkö vain minimin vai onko hyvä palvelu standardini?



Asiakasviestintä Asiakasviestinnän keinoja asiakaspalvelussa: Neuvonta, tietopalvelu, palvelualttius

Palautteen vastaanottaminen ja siihen reagoiminen (positiivinen ja negatiivinen)

Viestintä työtovereiden välillä (tekninen ja henkinen tuki, keskustelu)

Tiskien tiedotetaulut (valmiit pohjat), esitteet

Online-palvelut (chat)

Verkkokirjasto, asiakastiedot

Opasteet, kyltit, hyllyopasteet

Kirjojen asettelu

Tilat, ulkonäkö, siisteys, yleisilme



Mediaviestintä Perinteinen media ja vuorovaikutteinen media viestinnän

välineinä : maine, julkisuus(kuva) tv, maakuntalehdet, paikallislehdet, verkkolehdet, radio,

sosiaalinen media…

Mediat tarvitsevat jatkuvasti juttuaiheita täyttääkseen palstatilansa: ilmaista mainosta joukkoviestimissä!

Kiireen ja tehokkuuden takia entistä valmiimpi kiinnostava materiaali voi ylittää julkaisukynnyksen

Keinot: Tiedotteet, tilaisuudet, tempaukset, läsnäolo, osallistuminen ja

vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa, tilojen markkinointi median käyttöön, median palveleminen (tietopalvelu), verkkosivut (tietoa, pressikuvia), yhteydenpito, PR, esiintyminen/haastattelut, yleisönosaston kirjoitukset…

Mediastrategia, mediayhteistyö


Kirjastojen viestintätyö:

Digitaalinen media

Web 2.0 ? Kirjasto 2.0?

2010-luvun kyllästymispiste: verkko ei ollutkaan ratkaisu kaikkeen - kuitenkin mahdollisuuksia täynnä!

Infoähky ja Googlesta saatu ”tieto”

Yleensä ilmaista tai halpaa viestintää: sopii erinomaisesti pieneen viestintäbudjettiin

Verkosta tavoittaa jo lähes kaikki nuorista ikäihmisiin ja käyttö lisääntynee edelleen

”Uusi” väline vanhojen välineiden oheen



Digitaalinen media

0 20 40 60 80

Muut

Wikit

Sosiaaliset kirjanmerkit

Sosiaaliset verkostot

Kysy kirjastonhoitajalta

Blogi

Käyttökelpoisimmat verkkotyökalut tieteellisille kirjastoille Usa:ssa (Xu, 2009)

Käyttökelpoisimmat verkkotyökalut tieteellisille kirjastoille Usa:ssa (Xu, 2009)



Digitaalinen media

Yhteisölliset mediat ovat kirjastolle tiedotuskanavan lisäksi markkinointi ja mainontakanava

Kirjastot ovat aina reagoineet uusien medioiden ja käyttöliittymien tuloon – niin nytkin

Siirtyminen aktiiviseksi sosiaalisen median käyttäjäksi palvelee kirjaston perustehtävää ja asiakkaita

Digitaalisen median käytön opetteleminen vaatii työntekijöiden koulutusta sekä suunnittelua

Digitaalinen media kuuluu normaaliksi osaksi viestintästrategiaa sekä viestintäsuunnitelmaa Eri sidos-, luotto- ja kohderyhmien tavoittaminen

analysoidaan samalla tavalla kuin muidenkin viestintätoimenpiteiden osalta



Digitaalinen media

Digitaalisen viestinnän työkaluja kirjastoissa: Verkkosivut: yrityksen ja yhteisön (toinen) julkisivu

(imago, maine, näkyvyys, hakusana- ja hakukonenäkyvyys, linkittäminen)

Intranet: sisäisen ja työyhteisön viestinnän tärkeä kanava erityisesti tiedottamiseen, johtamiseen ja muutoksen johtamiseen, keskustelu- ja yhteisöllisyyttä luova foorumi

Verkkokirjasto: kirjasto asiakkaiden kotona, tiedonhaku, tietokannat, varaaminen, uusiminen, myös asiakasviestintäkanava (tiedotteet), yhteystiedot, uutiset, omat asiakastiedot

Hakupäätteet: verkkosivut, verkkokirjasto, uutiset, tiedotteet, asiakastiedot

Lainaus- ja palautusautomaatit: tiedotteet, uutiset

Mobiili-palvelut: tiedotteet, uutiset, tiedonhaku

Sähköposti: postituslistat, suorat yhteydet



Digitaalinen media Kirjastojen verkkosivujen

yleisimpiä toimintoja Suomessa 2011: Kirjaston logo

Tunnelmakuva

Otsikkopalkki (otsikkolinkit)

Ajankohtainen mainosikkuna

Linkki verkkokirjastoon

Ajankohtaista

Tapahtumat

Uutisia (uutisarkisto)

Tiedotteet (asiakastiedotteet)

Hakukone kirjaston sivuilta

Suorat kuvakkeet: ○ Kysy kirjastonhoitajalta

○ Omat tietoni (verkkokirjasto)

○ Varaa tietokone

○ Mainos kirjaston toiminnasta

○ Kirjavinkkejä

○ Facebook-linkki

○ (Twitter-linkki)

○ Kirjastokaista

○ Naxos-musiikkikirjasto

○ FAQ

○ Äänestys

○ E-lehdet



Sosiaalinen media Sosiaalinen media = teknologia, sisällöt ja yhteisöt

Web 2.0 : kuka tahansa voi toimia julkaisijana ja tuottaa sisältöä, usein ilmaiseksi

Yksilön ja yhteisöjen mahdollisuudet vs. infoähky

Muutoksia kuluttamisessa, käyttötavoissa, käyttäytymisessä, avoimuudessa, multimediaalisuudessa, osallistumisessa…

Tiedon, taiteen, kulttuurin ym. yhdistymistä ja uusia ilmiöitä

Seuraukset muistiorganisaatioiden toimintaympäristöön, palveluihin ja niiden tarjontaan?



Sosiaalinen media Sosiaalisen median mahdollisuudet kirjastolle:

Uudet digitaaliset palvelut

Kirjastopalvelujen paikkasidonnaisuus poistuu

Uusi paikka kohdata asiakas vuorovaikutuksessa: suora yhteys asiakkaan olohuoneeseen (asiakasviestintä, asiakaspalvelu, yms.)

Tietopalvelujen uusi tarve (infoähky) ja uudet mahdollisuudet

Uudet, halvat viestintä- ja markkinointikanavat: asiakaspalvelun mahdollisuudet

Sosiaalisen median vaatimukset kirjastolle Teknologian ja viestinnän osaaminen (koulutus)

Työn uudelleen järjestäminen

Asennemuutos



Sosiaalinen media

Suomen yliopistokirjastoissa 2011

käytössä olevat sosiaalisen median

välineet


http://synblogi.files.wordpress.com/2011/06/some-kysely-kuvio-1.jpg


Sosiaalinen media Sosiaalisen median mahdollisuudet

otetaan huomioon viestintästrategiassa ja viestintäsuunnitelmassa

Oleellista on miettiä, mitä ryhmiä viestinnällä tavoitellaan ja mistä heidät löytää (esim. nuoret: Facebook, IRC-galleria, YouTube, MySpace…)

Aikuisten, nuorten ja lasten osastoille mahdollisuutena omat kanavat: viestit muovataan kohderyhmälle

Linkittäminen oleellisen tärkeää! (verkkosivuille ja palveluihin)



Sosiaalinen media Esimerkkejä eri kanavien mahdollisuuksista:

Facebook: tiedottaminen, uutiset, asiakasviestintä, ajankohtaiset asiat, tapahtumat, näyttelyt, palveluista kertominen, kuvat, imagon ja maineen hallinta, tunnettavuus, vuorovaikutus asiakkaiden kanssa, kuvat, linkittäminen

Twitter: uutiset (otsikot), lyhyet tiedotteet, asiakasviestintä, tapahtumat, tunnettavuus, vuorovaikutus, linkittäminen

YouTube: tapahtumien markkinointi ja taltiointi, imagon ja maineen hallinta, tunnettavuus, kirjaston virtuaalinen esittely, opastukset, kirjaston käytön neuvonta, vuorovaikutus, linkittäminen

Flickr: kuvat, tapahtumien markkinointi ja taltiointi, imagon ja maineen hallinta, kirjaston virtuaalinen esittely, linkittäminen

MySpace: tiedottaminen, uutiset, asiakasviestintä (esim, musiikkiosastot), vuorovaikutus, linkittäminen



Sosiaalinen media Miten sosiaalisessa mediassa tulisi

käyttäytyä? Kaikki sosiaalisen median viestintä on julkista

tiedottamista

Kaikki viestintä tulee olla asiallista ja hyvätapaista, ei saa loukata ketään

Ystävällisyys, kohteliaisuus, huomaavaisuus

Viestit ja tiedot voivat jäädä elämään verkkoon, vaikka tietoja poistettaisiin

Ole aktiivinen!

Älä kuitenkaan lisää turhaa infoähkyä.

Muista aina linkittäminen ja hakusanat (tagit), jotta kävijämäärät, näkyvyys ja tunnettavuus paranevat!


Miten meidän kirjaston sitten

tulisi näkyä?


Omat verkkosivut

(jonne linkitetään

aina)

Facebook, Twitter,

ProfileEngine: uutiset,

tapahtumat, tiedotteet, kuvat, linkit Blogi:

kirjaston ajankohtaiset

aiheet, kirjavinkit,

tapahtuma-vinkit, linkit

Wikipedia: kirjaston esittely ja

tiedot, linkit

YouTube:

Kirjaston esittelyvideot, käyttöopastus, mainoksia ja

tallenteita tapahtumista,

linkit

IRC-galleria:

Lasten ja nuortenosaston

esittely valokuvin ja tekstein,

vuorovaikutus, linkit

Second Life:

Rakennetaan oma kirjasto,

otetaan henkilökunnan

avatar, virtuaalikierros,

linkit

Esimerkki:

Lopuksi

Palautetaan mieleen kirjastojen tehtävät: yhtäläinen mahdollisuus sivistykseen, tietoon, kulttuuriin...

Edistää verkkopalvelujen kehittymistä

Perehdyttää henkilöstöä uusiin toimintamuotoihin

Viestinnän ja markkinoinnin avulla asiakkaat saavat tietää palveluista ja toiminnasta: tietopalvelua

Viestintää on kaikkialla ja jokainen kirjaston työntekijä on tärkeä viestijä

Eri ryhmien tavoittamiseen ja tuntemiseen tarvitaan tiedonhankintaa

Uudet verkon ja sosiaalisen median mahdollisuudet avaavat uusia teitä kirjastolle ja asiakkaiden luokse

Näkyvyys ja vuorovaikutus verkossa on elintärkeää kirjaston tulevaisuudelle!


Lopuksi

Kirjastot muuttuvat, ihmiset muuttuvat,

teknologia muuttuu: muutos on jatkuvaa

Paljon vanhaa säilyy edelleen: esim. kirja

(koodeksi) on pari tuhatta vuotta vanha

käyttöliittymä

Paljon uuttakin tulee syrjäyttämään vanhaa

Pysymme mukana kun vastaamme

muutoksiin!

Opimme ja kehitymme samalla itsekin


Lopuksi

Kumman valitset asenteeksesi:

ongelman vai mahdollisuuden?

http://2.bp.blogspot.com/_NN1BG42ixg8/SK

vWXWsHk1I/AAAAAAAAAdc/ctqLlUSWtAU/

s320/bartoonslbrrwkpd-785804.jpg

http://pull.imgfave.netdna-

cdn.com/image_cache/1291262090241915.

gif


http://2.bp.blogspot.com/_NN1BG42ixg8/SKvWXWsHk1I/AAAAAAAAAdc/ctqLlUSWtAU/s320/bartoonslbrrwkpd-785804.jpg





http://pull.imgfave.netdna-cdn.com/image_cache/1291262090241915.gif




Lähteet: Asplund, Janica (Suomen yliopistokirjastojen neuvosto): Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena

suomalaisissa yliopistokirjastoissa, blogi, http://synblogi.wordpress.com/2011/07/01/sosiaalisen-median-kaytto-viestinnan-tukena-suomalaisissa-yliopistokirjastoissa/

Forsgård, Christina & Frey, Juha: Suhde – Sosiaalinen media muuttaa johtamista, markkinointia ja viestintää (Infor 2010)

Gupta, Dinesh & Savars, Réjean (Eds.): Marketing Libraries in a Web 2.0. World (Ifla, 2011)

Haasio, Ari: Tiedon avain, Opas tiedon lähteille (BTJ Kustannus, 2009)

Huisman, Anssi: Hyvä paha sosiaalinen media – organisaatioiden uhkat ja mahdollisuudet sosiaalisessa mediassa, ProGradu, Jyväskylän yliopisto, 2011, http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201102081755

Iivonen, Anne: Miten tiedotan? Yhdistystoimijan tiedottamisopas (Opintotoiminnan keskusliitto, 2007)

Juholin, Elisa: Communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön (Infor 2009)

Karjalainen, Eeva-Mari: Facebook - maailman kolmanneksi suurin valtio kasvaa kohisten, artikkeli, Tilastokeskus, 7.9.2010, http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-09-07_006.html

Ojanen, Soile: Tiedota tehokkaasti – opas mediasuhteisiin (Edita, 2003)

Savard, Réjean (edt.): Adapting Marketing to Libraries in a channging and World-wode Environment (IFLA, 2000)

Sosiaalinen media 2010, liitetaulukko 13. Tilastokeskus, 2010. http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2010/sutivi_2010_2010-10-26_tau_013_fi.html

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2010, Tilastokeskus

TNS Gallup : Suomen web-sivustojen viikkoluvut, viikko 36/2011, http://tnsmetrix.tns-gallup.fi/public/

Valvio, Timo: Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen (Kauppakamari, 2010)

Veijalainen, Suvi: Yleisten kirjastojen markkinoinnin kehittäminen (opinnäytetyö, ylempi AMK-tutkinto, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, 2011)

Wood, Elisabeth, J.: Strategic Marketing for Libraries, A Handbook (Greenwood Press, 1988)

Yleiset kirjastot, Opetus- ja kulttuuriministeriö, http://www.okm.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/yleiset_kirjastot/?lang=fi

www.ilmaisohjelmat.fi


Kiitos !


kirjastot ja viestinta_2.0_slide_share

Documents

kirjaston

miksi kirjasto

kirjaston

henkilkohtainen

yleisjen tavoitettavuus

viestinnn

kirjastojen

kirjasto