[Kirjoita teksti]

14.11.2017

2

Sisällys

1. Johdanto .................................................................................................................................................... 4

2. Lähtökohtia ................................................................................................................................................ 5

3. Yhteistyön tavoitteet ja haasteet .............................................................................................................. 6

4. Kulttuuripolku ............................................................................................................................................ 6

5. Opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmat yhteistyön perustana ............................................................... 7

5.1. Laaja-alainen osaaminen ................................................................................................................... 7

5.2. Monialaiset oppimiskokonaisuudet .................................................................................................. 7

5.3. Monilukutaito .................................................................................................................................... 7

5.4. Monipuoliset oppimisympäristöt ...................................................................................................... 8

6. Kirjasto kasvun ja oppimisen tukena ......................................................................................................... 8

6.1. Kirjasto mediakasvattajana ............................................................................................................... 9

6.2. Pedagoginen informaatikko .............................................................................................................. 9

6.3. Monitoimijatalot .............................................................................................................................. 10

6.4. Moniammatillinen yhteistyö ........................................................................................................... 10

7. Yhteistyömuodot ..................................................................................................................................... 11

7.1. Kirjaston peruspalvelut .................................................................................................................... 11

7.1.1. Lainauskäynnit ......................................................................................................................... 11

7.1.2. Ohjatut kirjastokäynnit ............................................................................................................ 11

7.1.3. Yhteisökortti ............................................................................................................................ 11

7.2. Peruslukutaito ja lukuharrastus ....................................................................................................... 12

7.2.1. Kirjavinkkaus, aineiston esittely ja videokirjavinkkaukset ....................................................... 12

7.2.2. Valikoimaluettelot ................................................................................................................... 12

7.2.3. Koulusarjakirjat ........................................................................................................................ 12

7.2.4. Kirjakassit ja oheisaineiston kokoaminen eri teemoista ja eri kielillä ..................................... 12

7.2.5. Lukudiplomit ............................................................................................................................ 12

7.2.6. Kirjailijavierailut ....................................................................................................................... 13

7.2.7. Satutuokiot ja teemasatutuokiot ............................................................................................ 13

7.2.8. Lukukampanjat, yhteiset hankkeet ja kirjaston vuotuistapahtumat ....................................... 13

7.2.9. Lukemisen tärkeydestä kertominen sekä kirjaesittelyt vanhemmille ja henkilökunnalle ...... 14

7.3. Kirjastonkäyttö ja tiedonhallintataidot ........................................................................................... 14

3

7.3.1. Kirjastonkäytön opastus .......................................................................................................... 14

7.3.2. Tiedonhankinta- ja hallintataitojen tukeminen ....................................................................... 14

7.4. Kirjasto tilana ................................................................................................................................... 14

7.4.1. Kirjasto oppimisympäristönä ................................................................................................... 14

7.4.2. Kirjasto näyttely- ja esiintymistilana........................................................................................ 15

7.4.3. Kirjasto oleskelutilana.............................................................................................................. 15

7.4.4. Kirjasto tapahtumapaikkana .................................................................................................... 15

7.5. Kirjastoauto ..................................................................................................................................... 15

7.6 Ammatillinen ja materiaalinen tuki ................................................................................................. 15

7.7. Muu yhteistyö .................................................................................................................................. 16

Lähteet: ............................................................................................................................................................ 17

Liitteet.............................................................................................................................................................. 17

Kirjaston teemapäiviä ...................................................................................................................................... 18

OPPIJAN KIRJASTOPOLKU ................................................................................................................................ 19

4

1. Johdanto

Tämä suunnitelma on tarkoitettu Lohjan kaupungin varhaiskasvatuksen, koulun ja kirjaston välisen

yhteistyön perustaksi. Sen lähtökohtana ovat koulujen ja esiopetuksen opetussuunnitelmat ja

varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma. Yhteistyösuunnitelman on laatinut Lohjan

kaupunginkirjasto yhteistyössä koulujen ja varhaiskasvatuksen edustajien kanssa.

Lohjan kaupunginkirjasto on saanut hankeapurahaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta hankkeelle

Kirjastopolkua pitkin. Uudet opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmat kirjaston, koulun ja varhaiskasvatuksen

yhteistyönperustaksi Lohjalla. Avustusrahalla on voitu palkata työntekijä Virkkalan kirjastoon ja

kirjastonjohtaja Sirpa Kangasaho on voinut keskittyä yhteistyösuunnitelman laatimiseen kuuluviin tehtäviin.

Koululla, varhaiskasvatuksella ja kirjastolla on yhteinen toiminnan kohderyhmä, lapset ja nuoret. Mitä

nuoremmista lapsista on kyse, sen tärkeämpää on huomioida myös heidän perheensä.

Yhteistyösuunnitelman tehtävänä on tukea alueen päiväkoteja ja kouluja niiden kasvatus- ja opetustyössä.

Yhteistyösuunnitelman toivotaan lisäävän molemmin puolista tiedonkulkua ja osaamisen jakamista.

Yhteistyötä opettajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa pyritään suunnitelmallisesti lisäämään,

parantamaan ja vakiinnuttamaan. Moniammatillisen yhteistyön myötä opetussuunnitelmien toteutusta

voidaan rikastaa. Kirjasto ja sen palveluiden toivotaan tulevan osaksi koulun ja varhaiskasvatuksen arkea.

Kirjaston tärkeänä tehtävä on lasten ja nuorten lukuinnon herättäminen ja lukuharrastuksen tukeminen.

Tavoitteena on tutustuttaa lapset ja nuoret kirjastoon ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin, tekemällä sen

aineistot ja palvelut tutuksi. Pyrkimyksenä on, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisimman yhtäläiset

mahdollisuudet käyttää kirjaston palveluita.

Opetussuunnitelmissa korostetaan oppilaan elämänhallintataitojen ja oppimaan oppimisen kehittämistä.

Laaja-alainen oppiminen kattaa oppijan polun kaikissa sen vaiheissa. Monialainen ja Ilmiöpohjainen

oppiminen ja monilukutaito liittyvät kaikkiin oppiaineisiin.

Lasten ja nuorten informaatio- ja mediaympäristöt muuttuvat jatkuvasti. Kouluilla ja kirjastoilla on yhteinen

tehtävä kasvattaa lapsista ja nuorista medialukutaitoisia, aktiivisia kansalaisia, joilla on hyvät

tiedonhallintataidot.

Yhteistyösuunnitelmaa päivitetään kirjaston, koulun ja varhaiskasvatuksen yhteisessä palaverissa joka

toinen vuosi tai useamminkin, jos tiedot oleellisesti muuttuvat. Yhteistyöpalaverin kokoonkutsujana toimii

kirjasto.

Vuosittain järjestettävät paikalliset, lähikoulun tai -päiväkodin ja kirjaston edustajien palaverit, joissa

keskustellaan tulevan lukuvuoden yhteistyöstä, muuttavat yhteistyön konkreettiseksi. Arjen yhteistyötä

muovaavat paikalliset olosuhteet. Tulevan lukuvuoden yhteistyö kirjataan lukuvuosi- ja

toimintasuunnitelmiin.

5

2. Lähtökohtia

Kirjastolla, koululla ja varhaiskasvatuksella on yhteinen lakiin ja asetukseen perustuva sivistystehtävä.

Kirjastot palvelevat kaiken ikäisiä kansalaisia, mutta lasten ja nuorten kirjastotyö sekä yhteistyö koulun ja

varhaiskasvatuksen kanssa koetaan erittäin tärkeäksi.

Kirjastolain mukaan kirjastojen tehtävänä on edistää kaikkien ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia

sivistykseen ja kulttuuriin, tukea lukemiskulttuuria ja monipuolisen lukutaidon kehittymistä, edistää tiedon

saatavuutta ja käyttöä sekä mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Kirjasto

pyrkii edistämään aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Tavoitteen toteutumisessa

lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus (Laki yleisistä kirjastoista

(1492/2016).

Mitkä voisivatkaan olla parempia yhteistyökumppaneita tämän tehtävän toteuttamiseen kuin koulu ja

varhaiskasvatus? Niiden kautta kirjasto tavoittaa lähes kaikki lapset ja nuoret sekä myös monia perheitä.

Kirjasto on kaikenikäisiä varten.

Lohjan kirjastoilla on ollut koulujen ja päiväkotien kanssa tiivistä yhteistyötä vuosikymmenten ajan. Vuosien

myötä on yhteistyötä pyritty saamaan suunnitelmallisemmaksi ja yhdenmukaisemmaksi. Kirjasto on

kutsunut koulujen ja päiväkotien edustajia yhteisiin palavereihin. Palavereissa on kerrottu kirjaston

tarjoamista palveluista. Koulujen ja päiväkotien edustajat ovat voineet esittää toiveita yhteistyömuodoista.

Vuonna 2016 järjestettiin erilliset yhteistyöpalaverit varhaiskasvatuksen, ala- ja yläkoulujen, lukion sekä

Laurea-kirjaston edustajien kanssa.

Paikallisesti päiväkotien ja koulujen yhteistyö lähimmän kirjaston ja kirjastoauton kanssa on toiminut hyvin.

Yhteistyön laajuutta ovat määritelleet tarpeet ja resurssit. Lukuvuoden alussa kirjastoilta on lähtenyt

infokirje tai on pidetty yhteistyöpalaveri lähikouluille. Vakiintuneiden yhteistyömuotojen lisäksi kirjasto on

pystynyt erilaisten hankkeiden myötä tarjoamaan lapsille ja nuorille normaalista yhteistoiminnasta

poikkeavia tapahtumia, kuten kouluille kirjailijavieraita, kirjavinkkareita ja tekijäoikeuksien asiantuntijan

vierailuita sekä päiväkodeille satukiertueita ja nukketeatteria.

Kirjaston ja koulun välillä tehdään moniammatillista yhteistyötä koko oppijan polun ajan. Yhteiset

koulutukset ja hankkeet ovat tutustuttaneet henkilökuntia toisiinsa. Lohjan kouluissa ja kirjastoissa

vietettiin Lukuinto-teemavuotta lukuvuonna 2014-2015. Edellisenä lukuvuotena 2013-2014 Lukuinto-

pilotointiin osallistui Lohjalta Muijalan koulu ja Mäntynummen kirjasto.

Koulut ja päiväkodit eri puolilla Lohjaa ovat sijaintinsa vuoksi hyvinkin eri asemassa keskenään

kirjastopalveluiden saatavuuden suhteen. Jotkut koulut ja päiväkodit sijaitsevat lähikirjastonsa välittömässä

tuntumassa, jopa samassa rakennuksessa, kun taas osalla lähin kiinteä kirjasto on kilometrien päässä.

Näiden, yli kahdenkymmenen koulun ja päiväkodin kirjastopalvelut hoidetaan kirjastoauton avulla.

Uudet opetussuunnitelmat ja varhaiskasvatuksen perusteet, Lohjan Kulttuuripolku, uudet monitoimijatalot

kirjastoineen sekä pedagogisen informaatikon saaminen yhteistyön primusmotoriksi ovat kaikki

vaikuttaneet siihen, että on aika laatia uusi yhteistyösuunnitelma.

6

3. Yhteistyön tavoitteet ja haasteet

Lohjan kirjaston, koulun ja varhaiskasvatuksen välisen yhteistyösuunnitelman kokonaistavoitteena on

kattava, suunnitelmallinen ja laadukas yhteistyön jatkumo.

Tavoitteet ovat:

opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamisen tukeminen

lukutaidon kehittymisen tukeminen herättämällä lukuintoa ja kannustamalla lukuharrastuksen

lisäämiseen ja syventämiseen

monilukutaidon (tiedonhankinta ja -hallinta, mediakasvatus) opastaminen ja tukeminen

kirjaston palveluihin, kokoelmiin ja tiloihin tutustuminen

kirjaston integroiminen eri oppiaineiden opetukseen, oppimiseen ja opiskeluun. Kirjaston

palveluiden käyttäminen osaksi koulun ja päiväkodin arkea

kirjaston käyttäminen oppimisympäristönä

suunnitelmallisen koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa tehtävän yhteistyön sisällyttäminen osaksi

kirjaston toimintaa

moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen sekä molemminpuolisen tiedonkulun lisääminen

paikallinen ja alueellinen tasa-arvoisuus kirjastopalveluiden tarjonnassa ja käytössä; jokaiselle

lapselle ja nuorelle tarjotaan mahdollisuus käyttää kirjastopalveluita asuinpaikasta riippumatta

Yhteistyön haasteina ovat

resurssit: henkilökunta, tilat, laitteet ja aika

sijainti ja välimatkat: haja-asutusalueen koulut ja päiväkodit

kieli: muunkieliset palvelut

4. Kulttuuripolku

Lohjan Kulttuuripolku on toimintamalli koko kaupungin kulttuuripalveluiden mahdollisimman tasapuoliseen

ja suunnitelmalliseen tarjontaan kaikenikäisille. Tavoitteena on totuttaa kuntalaiset pienestä pitäen

kokemaan ja tekemään kulttuuria. Tällä hetkellä eniten tarjontaa on peruskouluikäisille. Kulttuuripolku

tukee voimassa olevaa varhaiskasvatussuunnitelmaa (2017), esiopetuksen opetussuunnitelmaa sekä

perusopetuksen opetussuunnitelmaa ( 2016 alakoulut, 2017 yläkoulut). Se on opetus- ja

varhaiskasvatussuunnitelmia täydentävä asiakirja.

Lohjan Kulttuuripolkua toteutetaan yhdessä paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Kulttuurielämysten

tarjoajina ovat museo, teatteri, orkesteri, musiikkiopisto, Hiiden Opisto, kirjasto, koulutoimi, nuorisotoimi ja

liikuntatoimi. Hanketta koordinoi Lohjan kaupungin Elinvoima-toimialan kaupunkisisällön tulosalue.

Kirjasto on yksi merkittävä kulttuuripalveluiden ja -elämysten tarjoaja. Kirjasto kutsuu

Kulttuuripolkukäynneille kaikki eskarit, ykkös-, kakkos-, viides- ja seitsemäsluokkalaiset. Käynnit koostuvat

toiminnallisesta kirjaston käyttöön ja palveluihin tutustumisesta, aineiston- ja tiedonhaun opettelusta, sekä

ikäryhmää kiinnostavien kirjojen ja muun aineiston esittelystä.

7

5. Opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmat yhteistyön perustana

5.1. Laaja-alainen osaaminen Opetussuunnitelmassa opetuksen yleiseksi tavoitteeksi on asetettu laaja-alaisen oppimisen kehittäminen.

Se on tavoite, joka yhdistää lasten ja nuorten ohjaamista ja opettamista, aina varhaiskasvatuksesta toisen

asteen koulutukseen asti.

Laaja-alainen osaaminen on tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus. Se

on myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alainen oppiminen käsittää

niiden tietojen ja taitojen oppimista, joita tarvitaan tulevaisuudessa opiskelussa, työelämässä ja aktiivisena

kansalaisena toimittaessa. Tavoitteena on ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen.

Laaja-alainen osaaminen rakentuu eri osa-alueista:

* ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

* kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

* itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

* monilukutaito (L4)

* tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

* osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Jokainen oppiaine edistää osaltaan laaja-alaisen osaamisen taitoja.

5.2. Monialaiset oppimiskokonaisuudet Laaja-alaisessa oppimisessa painotetaan ilmiöpohjaista oppimista ja opetusta. Se tarkoittaa keskittymistä

johonkin eri oppiaineita yhdistävään teemaan tai aiheeseen. Ilmiöpohjaista opetusta toteutetaan

oppiaineiden rajat ylittävien projektien ja opintokokonaisuuksien avulla. Tavoitteena on kokonaisvaltainen

asian omaksuminen, jossa kokonaisuutta tarkastellaan ilmiöstä käsin.

Kirjastosta löytyy eri ikäryhmille suunnattua tietoa maista ja kansoista, historiasta ja nykypäivästä, taiteesta

ja tieteestä, luonnosta, eläimistä ja ihmisistä sekä paljosta muusta.

Kirjastoyhteistyö voi niveltyä laaja-alaisen osaamisen ja ilmiöpohjaisen oppimisen myötä kaikkien eri

oppiaineiden opetukseen.

5.3. Monilukutaito Monipuoliset luku- ja kirjoitustaidot, monilukutaito, on yksi laaja-alaisen oppimisen osa-alueista.

Tavoitteena on erilaisten viestien tulkinnan, tuottamisen ja arvioinnin taito.

Monilukutaito liittyy ajattelutaitoihin: kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa.

Monilukutaito pohjautuu laajaan tekstikäsitykseen ja se kattaa kaikki erilaiset lukutaidot, esimerkiksi

peruslukutaidon, kirjoitustaidon, kuvalukutaidon, matemaattisen lukutaidon, medialukutaidon ja

digitaalisen lukutaidon. Monilukutaidon tavoitteena on parantaa myös luetun ymmärtämistä ja

kirjoittamisen taitoja. Monilukutaito ei kuulu vain äidinkieleen vaan kaikkiin oppiaineisiin.

Monilukutaitoa harjoitellaan jatkumona koko perusopetuksen ajan, osana kaikkien oppiaineiden opiskelua.

8

5.4. Monipuoliset oppimisympäristöt Oppimisympäristöt ovat tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen

tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös erilaiset opiskeluvälineet, - materiaalit ja koulun

ulkopuoliset oppimisympäristöt, joita käytetään osana opiskelua. Laajenevat oppimisympäristöt ovat

haaste mutta myös mahdollisuus koulun toimintakulttuurille.

6. Kirjasto kasvun ja oppimisen tukena

Uudistetut opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmat haastavat myös kirjastot uudistamaan koulun ja

varhaiskasvatuksen kanssa tekemäänsä yhteistyötä. Uudessa kirjastolaissa korostuvat kansalaisten

sivistykselliset oikeudet ja tiedollinen tasa-arvo. Kirjasto välittää kulttuuriperintöä ja tukee

monikulttuurisuutta sekä yhteiskunnan moninaisuutta.

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen uusi kirjastolain mukaan kirjaston tehtävänä on:

1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;

2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;

3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;

4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen

lukutaitoon;

5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan;

6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua;

(Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016), astunut voimaan 1.1.2017).

Laaja-alainen osaaminen ja ilmiöpohjainen oppiminen, monilukutaito sekä monipuoliset oppimisympäristöt

ovat kohtia, joissa kirjasto voi toimia koulun ja varhaiskasvatuksen tukena. Monilukutaidon tukeminen on

yksi kirjaston perustehtävistä. Kirjastossa monilukutaitoa lähestytään mediakasvatuksen kautta.

Mediakasvatus sisältyy myös toiseen laaja-alaiseen osaamisalueeseen, tieto- ja viestintäteknologiaan.

Kirjasto on ns. kolmas tila koulun ja kodin välissä. Lapsille ja nuorille kirjasto on ei-muodollinen oppimistila

ja kohtaamispaikka. Se on turvallinen ja virikkeellinen paikka viettää aikaa.

Lohjan kirjastoverkko on kattava ja kiinteiden kirjastojen palveluita täydentää kirjastoauto Saima. Saima tuo

kirjastopalvelut kaikille Lohjan päiväkodeille ja kouluille, jotka eivät ole kiinteän kirjaston läheisyydessä.

9

6.1. Kirjasto mediakasvattajana Mediakasvatus on osa kirjaston, koulun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä. Työtä voidaan tehdä yhdessä,

jakaen omaa osaamista.

Kirjasto tarjoaa tilan, monipuolisen, valikoidun ja järjestetyn kokoelman sekä asiantuntevan henkilökunnan

antaman palvelun kaikkien kansalaisten käyttöön.

Kirjastossa on monipuolisesti eri medioita. Kirjojen lisäksi on äänikirjoja, lehtiä, musiikkia, elokuvia ja pelejä.

Kirjaston kokoelma sisältää faktaa ja fiktiota. Aineistoa löytyy niin kirjastosta kuin e-aineistona sähköisenä

verkosta. Sitä voi käyttää paikan päällä tai etänä. Kirjasto tarjoaa sekä tietoa että elämyksiä. Kirjasto tukee

myös kielenoppimista tarjoamalla erikielistä aineistoa.

Lukutaito on keskeinen taito, joka auttaa selviämään opinnoissa, työelämässä ja arjen asioiden hoidossa.

Kirjaston merkitys perinteisen lukutaidon edistämisessä ja lukemiseen innostamisessa on tärkeä.

Hyvä luku- ja kirjoitustaito on pohjana medialukutaidolle. Medialukutaito sisältyy kahteen laaja-alaiseen

osaamisalueeseen, monilukutaitoon sekä tieto- ja viestintäteknologiaan.

Kirjastot tukevat toiminnallaan hyvien tiedonhallinta- ja medialukutaitojen kehittymistä. Hyvään

medialukutaitoon kuuluu kyky ja taito hakea tietoa erilaisista lähteistä, kyky arvioida ja verrata tietolähteitä

ja taito soveltaa tieto omaan tarpeeseen sekä tuottaa sitä itse. Kriittisen medialukutaidon oppiminen on

elinikäinen prosessi. Tekijänoikeuksien tuntemus on osa vastuullista mediankäyttöä.

Kirjaston käyttötaidosta ja kirjaston tarjoamien palveluiden tuntemisesta on hyötyä lapsille ja nuorille koko

elämän ajan.

6.2. Pedagoginen informaatikko Lohjan kaupunginkirjastossa työskentelee pedagoginen informaatikko, jolla on sekä pedagoginen että

kirjastoalan koulutus. Hän vastaa koko kirjaston tasolla tehtävästä päiväkoti- ja kouluyhteistyöstä.

Jokaisessa lähikirjastossa tehdään paikallista yhteistyötä lähipäiväkotien ja -koulujen kanssa.

Pedagogisen informaatikon toimenkuva:

kehittää ja koordinoi päiväkotien, koulujen ja kirjaston välistä yhteistyötä erityisesti lähikirjastojen

ja monitoimijatalojen osalta ja toimii yhteistyöstä vastaavana kirjastonhoitajana

vastaa kirjaston osalta päiväkotien ja koulujen yhteistyösuunnitelman ajantasaisuudesta ja OPS-

yhteistyöstä.

järjestää tiedonhaun ja kirjastonkäytön opetustunteja, kirjavinkkausta ja mediakasvatusta

kirjastoissa ja kouluissa

järjestää tiedonhaun opetusta ja vinkkausta ruotsin kielellä

tuottaa materiaalia kirjastoissa tehtävää päiväkoti- ja kouluyhteistyötä varten

vastaa monitoimijatalojen kirjastojen kokoelmatyöstä

osallistuu erilaisten projektien suunnitteluun ja toteuttamiseen

vastaa verkostoitumisesta yhteistyötahojen kanssa

osallistuu Kulttuuripolku-yhteistyöhön

toimii kirjaston lasten- ja nuortenkirjastotyön tiimin vetäjänä ja osallistuu Lukki-kirjastojen

lastenkirjastotyöryhmän yhteistyöhön

osallistuu kirjaston kehittämisryhmän työskentelyyn. Hän on pedagogisen prosessin omistaja.

10

6.3. Monitoimijatalot Lohjan monitoimijatalot -hanke on osa vuosina 2014 – 2017 toteutettavaa valtakunnallista

oppimisympäristöjen kehittämishanketta. Monitoimijatalot -hankkeen tarkoituksena on kehittää koulujen

ympärille useampien toimijoiden yhteisiä palvelukeskuksia, joissa lähialueiden asukkaat saavat joustavasti

palveluja aamusta iltaan. Hankkeeseen osallistuu neljä lohjalaista aluetta: Mäntynummen alue,

Ojaniittutalo, Routionmäki ja Nummen alue. Hankkeen tavoitteena on oppimisympäristöjen kehittäminen,

hallintokuntien rajojen ylittäminen, johtamiskulttuurin kehittäminen, talojen käyttö aamusta iltaan,

henkilöstö kokonaisresurssina – tehtäväkuvien laajentaminen ja monialaistaminen, yhteisöllisen

toimintakulttuurin luominen, kustannustehokkuus, asiakaslähtöisyys – palvelurakenne vauvasta vaariin

sekä tilojen, välineiden, kalusteiden ja teknologian monipuolinen käyttö.

Ensimmäinen monitoimijatalo avattiin Mäntynummelle vuonna 2016. Talossa sijaitsee yksi Lohjan

kaupunginkirjaston lähikirjastotoimipisteistä. Kirjasto on auki 72 tuntia viikossa. Siitä palveluaikaa on 28

tuntia ja omatoimiaikaa 44 tuntia. Mäntynummen kirjastolla on tiivistä yhteistyötä monitoimijatalossa

sijaitsevan esi-, ala- ja yläkoulun kanssa sekä muiden alueen päiväkotien ja koulujen kanssa.

Ojaniittutalo avattiin 31.1.2017 Gruotilan kaupunginosassa. Ojaniittutalossa on kirjasto, joka toimii

ensisijaisesti talossa olevan päiväkodin ja koulun kirjastona, mutta on auki myös muille käyttäjille neljän

tunnin ajan yhtenä iltana viikossa. Tässä kirjastotoimipisteessä ei ole vakituista kirjastoammatillista

henkilökuntaa. Kaupunginkirjaston pedagoginen informaatikko vastaa kirjaston kokoelmatyöstä, toimii

yhteyshenkilönä, järjestää kirjastonkäytönopetusta, kirjavinkkausta ja muuta kirjastoon liittyvää opastusta,

mutta päivittäistä kirjastotyötä siellä tekevät monitoimijatalon henkilökunta.

Syksyllä 2017 avattiin Routionmäelle Lohjan kolmas monitoimijatalo. Monitoimijatalossa on Routionmäen

kirjasto, joka toimii sekä koulu- että päiväkotikirjastona, mutta myös omatoimisesti alueen asukkaille.

Omatoimikirjastona Routionmäen kirjasto on auki kuutena päivänä viikossa, yhteensä 30 tuntia viikossa.

Tässäkään toimipisteessä ei tule olemaan vakituista kirjastoammatillista henkilökuntaa paikalla, vaan

työnjaon on suunniteltu olevan samanlainen kuin Ojaniittutalossa.

Neljäs monitoimijatalohanke on Nummen monitoimijatalo. Tähän tilaan ei ole suunnitteilla kirjastoa, koska

kaupunginkirjaston yksi lähikirjastopiste sijaitsee Saukkolassa, joka on lähietäisyydellä suunnitellusta

monitoimijatalosta.

6.4. Moniammatillinen yhteistyö Moniammatillinen yhteistyö perustuu erilaisen ammattitaidon ja -tiedon yhdistämiseen. Kirjastossa

työskentelevät ovat ammattilaisia, jotka ovat saaneet koulutuksensa tiedon hankintaan, etsimiseen ja

sisällön arviointiin. He tuntevat aineistot ja kirjaston kokoelmat. Opettajat ja varhaiskasvatushenkilöstö

tuntevat opetettavan alan tai aineen sekä oppilaansa. Heillä on hyvä oppimisen, ohjauksen ja opetuksen

asiantuntijuus. Molempien ammattiryhmien asiantuntemus voidaan yhdistää lasten ja nuorten oppimisen

edistämiseksi. Yhteistyö palvelee molempia osapuolia.

Käytännön yhteistyön perustana ja vakiinnuttajana ovat vuosittaiset koulun ja varhaiskasvatuksen yhteiset

palaverit lähikirjastonsa kanssa, joiden pitäminen kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. Niissä kirjastokäyntien

sisällöt kiinnitetään opetus- tai varhaiskasvatussuunnitelmaan ja kytketään oppimisympäristön tarjoamiin

mahdollisuuksiin. Oppimisen tavoitteet ja prosessit jaetaan ja tehdään näkyviksi. Palaverissa sovitaan

toiveiden ja tarjonnan pohjalta seuraavan lukuvuoden yhteistyön sisällöstä. Sovittu yhteistyö kirjataan

molempien tahojen toimintasuunnitelmaan.

11

7. Yhteistyömuodot

Tarkempia tietoja kirjaston varhaiskasvatukselle ja kouluille tarjoamista palveluista Lukki-kirjastojen verkko-

kirjaston sivuilta osoitteesta: https://lukki.finna.fi.

7.1. Kirjaston peruspalvelut

7.1.1. Lainauskäynnit

Luokat ja ryhmät ovat tervetulleita omatoimiselle kirjastokäynnille kirjaston aukioloaikoina. Käynnistä ei

välttämättä tarvitse ilmoittaa etukäteen, mutta toki voi ottaa yhteyttä kirjastoon ja varmistaa, ettei

samanaikaisesti ole tulossa muita ryhmiä.

Kirjaston henkilökunta voi kerätä aineistoa sovitusti lainauskäyntiä varten. Henkilökunta myös avustaa

mukavan luettavan löytämisessä.

Kirjastoauto palvelee niitä kouluja ja päiväkoteja, jotka eivät sijaitse koulujen tai päiväkotien välittömässä

läheisyydessä. Pysäkkiajat voi varmistaa Lukki-kirjastojen verkkokirjastosta.

7.1.2. Ohjatut kirjastokäynnit

Kirjasto kutsuu vuosittain ohjatuille kirjastokäynneille, ns. kulttuuripolkukäynneille esiopetusryhmät, ykkös-

kakkosluokkalaiset, viidesluokkalaiset sekä seitsemäsluokkalaiset. Kulttuuripolkujen sisällöt ovat

pääsääntöisesti samat kaikissa Lohjan kirjastoissa. Ne sisältävät mm. kirjaston palveluiden esittelyä,

kirjastonkäytön ja tiedonhaun ohjausta sekä aineistoesittelyä. Yhä useammin käynnit ovat lapsia ja nuoria

osallistavia. He saavat käyntien aikana toimia itse aktiivisesti.

Kirjastokäytön opetuksen tavoitteena on, että oppijasta kasvaa aktiivinen ja itsenäinen kirjastonkäyttäjä ja

tiedonhakija, jonka elämään lukeminen ja kirjastonkäyttö kuuluvat luontevasti. Kirjastojen kanssa on

mahdollista sopia ohjatuista kirjastokäynneistä muidenkin ryhmien ja luokkien kanssa. Yhteydenotto

ryhmäkäynneistä on tehtävä hyvissä ajoin, viimeistään pari viikkoa etukäteen. Kirjastojen yhdyshenkilöiden

yhteystiedot löytyvät kirjaston verkkosivulta.

Kirjaston henkilökunta suunnittelee mielellään käynnin sisältöä ja toteutusta etukäteen yhdessä opettajan

kanssa. Oppilaat voidaan orientoida koulussa etukäteen tulevan käynnin sisältöön. Käyntien tavoitteiden

linkittäminen koulun tai varhaiskasvatuksen tavoitteisiin ja sisältöihin esim. oppimistehtävän kautta

hyödyttää kaikkia osapuolia.

7.1.3. Yhteisökortti

Päiväkodit ja koulut voivat hankkia kirjastokortiksi ns. yhteisökortin. Yhteisökorttihakemuksen allekirjoittaa

allekirjoitusoikeuden omaava henkilö esim. koulun rehtori tai päiväkodinjohtaja. Hakemukseen merkitään

myös ryhmän yhteyshenkilön tiedot. Yhteisökortin voimassaoloaika on seuraavan elokuun alkuun. Kortin

voimassaoloa jatketaan tietojen päivittämisen jälkeen. Yhteisökortilla ei saa lainata aineistoa

henkilökunnan omaan käyttöön.

Yhteisökortilla lainattavan aineiston laina-ajat ovat samat kuin muilla lainoilla. Lainaraja on 200 lainaa.

Yhteisökortti on palautettava kirjastoon yhteyshenkilön työpaikan tai työsuhteen päättyessä.

12

7.2. Peruslukutaito ja lukuharrastus Kirjasto tukee peruslukutaidon kehittymistä sekä lukuharrastuksen syntymistä ja syvenemistä monin tavoin.

Hyvä peruslukutaito luo perustan monilukutaidon kehittämiselle.

7.2.1. Kirjavinkkaus, aineiston esittely ja videokirjavinkkaukset

Kirjavinkkaus ja aineiston esittely on lukemaan houkuttamista ja lukuhalun herättämistä. Kirjavinkkaus on

aineiston esittelyä elämyksellisesti. Kirjasto tarjoaa mahdollisuuksien mukaan molempia.

Kirjavinkkejä voi jakaa ja saada myös internetistä. Kirjaston verkkosivuilta löytyy linkkejä

videokirjavinkkauksiin.

7.2.2. Valikoimaluettelot

Kirjasto on valmistanut eri aiheista ja eri-ikäisille lukijoille tarkoitetuista kirjoista valikoimaluetteloita, joita

on saatavissa kirjastoista.

7.2.3. Koulusarjakirjat

Koulusarjoja lainataan yhteisökortilla Lohjan kaupungissa toimiville kouluille. Koulusarjojen laina-aika on

neljä viikkoa. Koulusarjoja voi tiedustella ja varata kaikista Lohjan kirjastoista. Koulusarjat toimitetaan

sopimuksen mukaan koulua lähinnä olevaan kirjastoon tai kirjastoautoon. Luettelot koulusarjoista löytyvät

Lukki-kirjaston verkkokirjaston sivulta. Koulusarjojen kappalemäärät näkyvät luetteloissa. Samoin sieltä

löytyy kustakin sarjasta lyhyt sisällönkuvaus, sivumäärä ja ikäsuositus. Koulusarjoja on saatavilla rajoitetusti

myös e-kirjana. Koulusarjoja on myös ruotsinkielellä.

7.2.4. Kirjakassit ja oheisaineiston kokoaminen eri teemoista ja eri kielillä

Kirjastot kokoavat lainattavia kirjakasseja päiväkotien ja koululuokkien toivomista aiheista ja teemoista.

Kassit voi noutaa sovitusti kirjastosta tai kirjastoautosta. Myös tietyn ikäisille voi pyytää sopivaa luettavaa.

Kirjasto kokoaa etukäteen myös oheisaineistoa kirjastossa käyttöä tai kotiin lainaamista varten.

Lohjan kirjastoilla on jonkin verran muun kielistä aineistoa lapsille ja nuorille. Kirjaston kautta on

mahdollisuus tilata maksutta aineistoa monikielisestä kirjastosta, josta löytyy kirjoja, musiikkia, elokuvia ja

aikakauslehtiä noin 80 eri kielellä.

Ilmainen Children´s Library -sivusto tarjoaa vapaan pääsyn useisiin erikielisiin lasten aineistoihin. Palvelun

"simple search" -toiminnon kautta voi myös etsiä tietyn ikäisille sopivaa luettavaa. Valittavina kielinä ovat

muun muassa arabia, hindi, persia/farsi, swahili ja kymmenen muuta.

7.2.5. Lukudiplomit

Lukki-kirjastojen yhteiset lukudiplomilistat on koonnut työryhmä, johon kuuluu Lohjan, Vihdin ja Karkkilan

kirjastoissa lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekeviä henkilöitä. Listoilta löytyy sekä vanhoja klassikoita että

uusia lasten- ja nuortenkirjoja. Lukudiplomilistat toimivat myös kirjavinkkilistoina, joista voi löytää

mielenkiintoista luettavaa.

Satudiplomi innostaa tutustumaan yhdessä satuihin. Hyvä lastenkirjan lukeminen on ilo, joka yhdistää

aikuisia ja lapsia. Lukeminen kehittää kieltä ja lisää sanavarastoa. Yhdessä lukemalla saadaan uusia

virikkeitä ja ajatuksia, ja maailmankuva avartuu. Satuja luetaan yhdessä ääneen eskarissa, päiväkodissa tai

kotona.

13 Alakoulujen lukudiplomit

Lukudiplomin tavoitteena on vahvistaa lasten lukuharrastusta sekä lisätä kirjallisuuden tuntemusta. Kun

diplomin tavoite on täynnä, lukemista voi jatkaa ja tavoitella Lukuahmatin diplomia.

Sivulta löytyy myös ohjeita ja lisätietoja opettajille lukudiplomin suorittamisesta.

Yläkoulujen lukudiplomi

Tavoitteena on innostaa oppilaita lukemaan monipuolisesti kirjallisuutta ja tarjota elämyksiä kirjallisuuden

parissa. Tavoitteena on myös antaa valmiuksia tekstien analysointiin ja pohdiskeluun. Lukudiplomi on

vapaaehtoinen. Se suoritetaan kullakin luokka-asteella ohjeiden mukaan, oman kirjalistan kohdalta. Sivuilta

löytyy ohjeet kirjaan liittyvästä tehtävästä tai suorituksesta. Osa kirjoista löytyy ääni- tai e-kirjana.

Läsdiplom

Det svenskspråkiga läsdiplomets målsättning är att stärka barnens läsintresse, språk och öka

litteraturkännedomen. Läsdiplomets boklistor har gjorts för elever i årskurs 1-6. När man har nått målet kan

man också fortsätta att läsa för att få ett Bokslukar-diplom. Tilläggsinformation och anvisningar för lärare

finns under boklistorna.

7.2.6. Kirjailijavierailut

Lohjan kirjastoilla on ollut vuosittain mahdollisuus mm. hankerahojen myötä tarjota joillekin ala- tai

yläkouluille kirjailijavierailu. Kirjailijavierailu voidaan toteuttaa myös virtuaalisesti, jolloin samalla kertaa

vierailua voi seurata usean eri koulun oppilaat.

7.2.7. Satutuokiot ja teemasatutuokiot

Eräissä kirjastoissa järjestetään viikoittaisia satutuokioita alle kouluikäisille. Satuhetkiä ja tapahtumia

järjestetään myös kirjaston vuotuistapahtumien tai muiden teemojen pohjalta.

Mahdollisuuksiensa mukaan kirjastot voivat pyynnöstä järjestää eskari-, päiväkoti- ja

perhepäiväkotiryhmille omia satuhetkiä.

7.2.8. Lukukampanjat, yhteiset hankkeet ja kirjaston vuotuistapahtumat

Kirjastoilla, kouluilla ja varhaiskasvatuksella on ollut yhteisiä ja lukukampanjoita kuten Lukuinto-vuosi 2014-

2015 ja sitä edeltänyt pilotointi-lukuvuosi. Lukukampanjat ovat innostaneet eri-ikäisiä lapsia ja nuoria

lukemaan tavoitteellisesti tai aiempaa enemmän. Myös perheet on saatu mukaan. Yhteiset hankkeet voivat

olla valtakunnallisia, kunnallisia tai paikallisia, lähimmän kirjaston ja koulun tai päiväkodin kesken

toteutettuja.

Kirjaston tapahtumakalenteri (liite 3) on vuosittaisia kirjoihin tai lukemiseen liittyviä teemapäiviä. Nämä

päivät sopivat hyvin varhaiskasvatuksen tai koulujen kanssa yhdessä toteutettaviksi esim. näyttelyiden tai

kirjaesittelyiden muodossa.

Monitoimijataloissa on järjestetty oppilaille mahdollisuus osallistua sanataidepaja-toimintaan, jota on

ohjannut hankerahoilla palkattu kirjaston ulkopuolinen asiantuntija.

14

7.2.9. Lukemisen tärkeydestä kertominen sekä kirjaesittelyt vanhemmille ja

henkilökunnalle

Kirjaston henkilökunta voi mahdollisuuksien mukaan tulla päiväkodin tai koulun vanhempainiltaan tai

henkilökunnan tilaisuuteen kertomaan lukemisen tärkeydestä sekä esittelemään tietylle ikäkaudelle sopivia

kirjoja tai uutuuskirjoja.

Vuosittain ilmestyy paljon kasvatusalan ammattikirjallisuutta. Uutuuksia pyritään hankkimaan ainakin

isompiin kirjastoihin, joista niitä voi varata mihin tahansa Lohjan kirjastoon tai kirjastoautoon.

7.3. Kirjastonkäyttö ja tiedonhallintataidot

7.3.1. Kirjastonkäytön opastus

Kirjastosta löytyy aineistoa ja välineitä tietojen ja taitojen kehittämiseen. Kirjastonkäytön opastusta

annetaan ohjattujen kirjastokäyntien yhteydessä. Opastukseen sisältyy tutustumista kirjastossa

asioimiseen, käyttäytymiseen, tiloihin, kokoelmiin ja palveluihin sekä oman kirjastokortin hankkimiseen,

mikäli sellaista ei vielä ole. Kirjastoaineiston ryhmittelyyn perehtymistä täydennetään käytännön

harjoituksin. Kirjastokäytön opastusta toteutetaankin yhä enemmän toiminnallisin menetelmin.

7.3.2. Tiedonhankinta- ja hallintataitojen tukeminen

Tiedonhallintataidot ovat osa medialukutaitoa. Koulujen tukeminen tiedonhallintataitoihin opastamisessa

on yksi kirjaston perustehtävistä. Kyky etsiä, arvioida ja käsitellä tietoa tulee yhä tärkeämmäksi tiedon

määrän lisääntyessä. Hyvät tiedonhankintataidot antavat valmiuksia laaja-alaisen osaamisen kehittymiselle

ja elinikäiseen oppimiseen. Niistä on hyötyä myöhemmin niin työelämässä kuin aktiivisena kansalaisena

toimittaessa.

Tiedonhallintataitoa on tiedontarpeen määritteleminen, tiedon etsiminen erilaisista lähteistä, tarvittavan

tiedon valitseminen, tiedon järjestäminen ja tulosten esitteleminen ja lopuksi tiedonhankintaprosessin

arvioiminen. Löydetyn tiedon luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta pitää osata arvioida kriittisesti.

Tiedonhallintaan kuuluu myös tekijänoikeuksien perustietojen hallinta.

Tiedonhallintataitoja tarvitaan kaikissa oppiaineissa. Parhaiten tiedonhallintataitojen oppiminen motivoi,

kun sen yhdistää todelliseen, monialaiseen osaamiseen liittyvään oppimistehtävään. Tiedonhallintataitoja

opastetaan kirjastoissa yhä useammin toiminnallisin menetelmin.

7.4. Kirjasto tilana

7.4.1. Kirjasto oppimisympäristönä

Kirjastot tarjoavat paikan laajentaa oppimisympäristöä luokan tai päiväkodin ulkopuolelle. Ne ovat

informaalisen oppimisen tiloja. Kirjasto tarjoaa pääsyn tietoon ja mahdollistaa elinikäisen oppimisen.

Kirjastoon voi tulla työskentelemään, tekemään läksyjä tai lukemaan ja katselemaan kirjoja ja lehtiä.

Kirjasto on monelle lapselle ensimmäinen paikka olla asiakkaana, julkisten palveluiden käyttäjänä. Oma

kirjastokortti on tärkeä.

15

7.4.2. Kirjasto näyttely- ja esiintymistilana

Kirjasto tarjoaa mielellään tilan oppilastöiden näyttelyihin tai oppilaiden valmistamiin esityksiin. Päiväkoti

tai koulu voi näin esitellä osaamista laajemmalle yleisölle.

7.4.3. Kirjasto oleskelutilana

Kirjasto on ns. kolmas tila koulun ja kodin välillä. Kirjasto on turvallinen paikka lapsille ja nuorille tavata

tuttuja, lueskella ja viettää vapaa-aikaa. Kirjasto tarjoaa tilan rauhoittumiseen ja rentoutumiseen.

7.4.4. Kirjasto tapahtumapaikkana

Kirjastot järjestävät mahdollisuuksien mukaan satutunteja, nukketeatteriesityksiä, konsertteja ja näyttelyitä

eri-ikäisille kävijöille. Myös peli-iltojen ja työpajojen järjestämistä on kokeiltu.

Kirjastolla on monia vuotuisia tapahtumia, joihin liittyy kirja- ja esinenäyttelyiden lisäksi pienimuotoisia

tapahtumia. Yhteistyösuunnitelman liitteenä on lista kirjaston vuotuisista teemapäivistä.

Lähikirjaston toimintaan tutustuminen ja kirjaston järjestämiin tapahtumiin osallistuminen, laajentavat

oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle.

7.5. Kirjastoauto

Lähes kolmenkymmenen lohjalaista koulua ja päiväkotia ei sijaitse kiinteän kirjaston läheisyydessä. Niiden

kirjastopalveluista huolehtii kirjastoauto Saima. Pienimmillä kouluilla ja päiväkodeilla kirjastoauto käy joka

toinen viikko. Vilkkaimmilla koulupysäkeillä Saima käy viikoittain.

Kirjastoauton mukana oleva aineistokokoelma on pienempi kuin kiinteän kirjaston, mutta aineiston

vaihtuvuus on suurempi. Kirjastoautoon voi varata aineistoa kaikista muista Lukki-kirjastoista. Koulut ja

päiväkodit voivat pyytää etukäteen aineistoa haluamastaan aiheesta tai haluamalleen ikäryhmälle sopivia

kirjoja. Myös koulusarjakassit kulkevat kouluille ja päiväkodeille kirjastoauton välityksellä.

7.6 Ammatillinen ja materiaalinen tuki

Finna.fi tuo Suomen kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistot kaikkien saataville. Lukki-kirjastojen Finna

on Lohjan, Karkkilan ja Vihdin kirjastojen yhteinen verkkokirjasto. Sieltä löytyy tietoa Lohjan

kaupunginkirjaston eri kirjastopisteiden aukioloajoista ja palveluista. Sivun kautta pääsee tietokantoihin

sekä e-aineistoina oleviin kirjoihin ja lehtiin. Kirjojen varaukset ja lainojen uusimiset voi myös tehdä tätä

kautta. Sivuilla on tietoa esimerkiksi kirjastoissa järjestettävistä tapahtumista. Lapset ja nuoret sekä koulut

ja yhteisöt -otsikoiden alta löytyy kouluille ja varhaiskasvatukselle kohdistettua tietoa ja hyödyllisiä linkkejä.

Lukuvuoden alussa kirjastosta lähetetään postia kaikille alakouluille. Infokirjeessä kerrotaan uusista

palveluista ja muistutetaan jo aiemmin käytössä olleista yhteistyömuodoista.

Yhteiset koulutukset, joiden aiheena on esimerkiksi lukeminen tai mediakasvatus, hyödyttävät niin

koulujen, varhaiskasvatuksen kuin kirjastojenkin henkilökuntaa.

16 Kirjaston edustaja voi tulla vanhempainiltaan esittelemään uutuuskirjoja tai kertomaan lukemisen

tärkeydestä, mikäli kirjaston sen hetkiset resurssit antavat myöden ja asiasta on sovittu hyvissä ajoin ennen

tilaisuutta.

Kirjasto kutsuu parin vuoden välein tai tarpeen vaatiessa koulujen ja varhaiskasvatuksen kirjastovastaavat

yhteiseen suunnittelupalaveriin.

Arjen yhteistyön tärkein väline on kuitenkin paikalliset palaverit. Vuosittaisissa kirjaston ja lähikoulujen ja

päiväkotien palavereissa laaditaan paikallinen yhteistyösuunnitelma seuraavaksi lukuvuodeksi. Palaverissa

sovitaan mm. kirjastoon suuntautuvien Kulttuuripolkukäyntien toteuttamisesta. Tulevasta yhteistyöstä

keskustellaan ja sovitaan kirjaston tarjoamien palveluiden sekä koulujen tai päiväkotien tulevaan

lukuvuoteen liittyvien teemojen tai laaja-alaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyvien tulevien projektien

pohjalta. Sovittu yhteistyö dokumentoidaan ja liitetään lukuvuosisuunnitelmaan ja toimintasuunnitelmaan.

Vuosittaiset yhteiset palaverit auttavat molempien osapuolien oman toiminnan suunnittelussa.

Palavereissa opitaan tuntemaan yhteistyökumppaneita ja heidän arkeaan.

7.7. Muu yhteistyö

Kirjastot tarjoavat mahdollisuuksien mukaan yläkoulun 9-luokkalaisille TET-harjoittelupaikan eli

mahdollisuuden tutustua kirjastoon työpaikkana.

17

Lähteet:

Harmanen, M. & Nissilä, L. (2014). Matkalla monilukutaitoon. Elinet-lukutaitoverkoston seminaari

5.11.2014. Opetushallitus. Saatavissa: http://www.lukukeskus.fi/wp-content/uploads//2014/11/Matkalla-

monilukutaitoon-05112014-Harmanen-Nissilä-final.pdf Hakupäivä 13.11.2017.

Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2016/20161492

Hakupäivä 13.11.2017.

Kasvatus ja opetuslautakunta (2016). Lohjan kaupunki OPS 2016. Esiopetuksen paikallinen

opetussuunnitelma. Saatavissa: http://www.lohja.fi/Liitetiedostot/Sivistys/Esiopetussuunnitelma2016.pdf

Hakupäivä 13.11.2017.

Lohjan kulttuuripolku. Toimintasuunnitelma. Liite 2016 OPS. 23.10.2013, päivitetty 11.9.2015.

Opetussuunnitelma. Lohjan Yhteislyseon lukio. (2016).

Saatavissa: https://peda.net/lohja/lukiokoulutus/lohjan-

lukio/oppiaineet2/sy/yll%C3%A4pito/mappi/tiedostomappi/lylol:file/download/047dcfd1c5658a4ee32322

1378fd51a1cb2357d7/Lohjan%20Yhteislyseon%20lukion%20ops%20-%20lausunto.pdf

Hakupäivä 13.11.2017.

Lohjan perusopetuksen opetussuunnitelma (2016). Saatavissa: https://peda.net/lohja/ops-2016/ops

Hakupäivä 13.11.2017.

Sinko, P. (2014). Mitä on monilukutaito? Luennon oppimateriaali Länsi-Uudenmaan Osaava-verkoston

koulutustilaisuus 26.2.2014.

Lohjan kaupunki (2017). Varhaiskasvatussuunnitelma. Saatavissa:

http://www.lohja.fi/Liitetiedostot/Sivistys/LohjanVASU010817.pdf Hakupäivä 13.11.2017.

Liitteet Liite 1 Kirjaston teemapäiviä

Liite 2 Oppijan kirjastopolku

18

Liite 1

Kirjaston teemapäiviä 8.2 Lainan päivä

helmikuun 2. sunnuntai Lukurauhan päivä

helmikuun 2. viikko Mediataitoviikko

28.2. Kalevalan päivä. Suomalaisen kulttuurin päivä

helmi-maaliskuussa Maailman ääneen lukemisen päivä

21.3. Maailman runouden päivä

2.4. Kansainvälinen lastenkirjan päivä

huhtikuu Lukuviikko

23.4. Kirjan ja ruusun päivä

8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä

10.10. Mielikirjapäivä. Suomalaisen kirjallisuuden päivä

18.10. Sadun päivä

27.10. Kansainvälinen nallepäivä

marraskuu Pohjoismainen kirjastoviikko

20.11. Lasten oikeuksien päivä

Lähikirjastoviikkoa on vietetty Lohjalla lokakuun alussa.

19 Liite 2

OPPIJAN KIRJASTOPOLKU

14.11.2017

20

1. VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS

Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena (esim.

leikkipuisto- ja kerhotoimintana). Lohjalla esiopetuksen järjestämisvastuu on varhaiskasvatuksella.

Esiopetus pyritään järjestämään koulujen yhteydessä. Lohjan kaupungin järjestämän esiopetuksen lisäksi

esiopetusta tarjoavat yksityiset palveluntuottajat päiväkotien yhteydessä.

Lohjan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa varhaiskasvatuksen toteuttamista, arviointia ja

kehittämistä koko varhaiskasvatuksen kentällä. Esiopetuksen toimintaa ohjaa esiopetuksen

opetussuunnitelma.

Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen

kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Ne turvaavat

lasten oppimiselle yhtenäisen polun.

Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Se vahvistuu

vähitellen oppimisen polun aikana eri tiedon- ja taidonaloihin liittyvässä opiskelussa sekä arjen toiminnassa

ja vuorovaikutuksessa.

Uudessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan viisi toisiinsa liittyvää laaja-alaisen osaamisen

osa-aluetta:

ajattelu ja oppiminen

kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

monilukutaito

osallistuminen ja vaikuttaminen

Esiopetuksen opetussuunnitelmassa on edellä mainittujen osa-alueiden lisäksi:

tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Ajattelu ja oppiminen

tiedon hankkiminen, jäsentäminen ja uuden luominen

luova ja kriittinen ajattelu

muistin ja mielikuvituksen kehittäminen

ympäristön ilmiöiden jäsentäminen, nimeäminen ja kuvaaminen

kysyminen ja kyseenalaistaminen →lastenkirjallisuus, sadut, lorut, tietokirjallisuus.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

vuorovaikutustaidot: taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä

yhteistyötaidot: myönteisten ihmissuhteiden luominen ja ongelmatilanteiden rakentava ratkaiseminen

oman ja toisten perheiden perinteiden ja tapojen arvostaminen

käyttäytyminen eri tilanteissa ja toimiminen erilaisten ihmisten kanssa:

ystävällisyys ja hyvät tavat

lähiympäristöön ja sen kulttuuriseen monimuotoisuuteen tutustuminen

kielitietoisuuden kehittyminen ja itsensä ilmaiseminen eri keinoin →lastenkirjallisuus, kirjat eri kulttuureissa elävistä ihmisistä ja heidän elämästään, kirjat omasta ja eri kulttuureihin liittyvistä juhlaperinteistä.

21

→kirjastokäynnit →satutuokiot →kirjakassit toivotusta teemasta

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

itsestä, toisista, omista tavaroista ja yhteisestä ympäristöstä huolehtiminen

mainonta (varhaiskasvatus)

tunnetaitojen vahvistaminen: tunteiden havaitseminen, tiedostaminen ja nimeäminen (varhaiskasvatus)

→ kirjaston asiakkaana toimiminen: kirjaston aineiston käsittely, omasta kirjastokortista ja sillä lainatusta aineistosta huolehtiminen → kauno- ja tietokirjallisuus: kirjat auttavat asettumaan toisen asemaan, katsomaan asioita eri näkökulmista ja kehittämään empatiakykyä

Monilukutaito

ilmaisu ja vuorovaikutus: erilaisten viestien tutkiminen, käyttäminen ja tuottaminen

kuvalukutaidon, kirjoittamisen, lukemisen ja numeerisen lukutaidon sekä medianlukutaidon kehittäminen

asioiden ja esineiden nimeäminen, erilaisten käsitteiden opettelua

Monilukutaidon kehittyminen vaatii aikuisen mallin, rikkaan tekstiympäristön, lasten tuottamaa kulttuuria

sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja

→ kirjaston palvelut: aineistoa eri muodoissa: kirjat, lehdet, musiikki, elokuvat ja pelit sekä mm.

kirjastokäynnit, tapahtumat ja näyttelyt, satutuokiot

Osallistuminen ja vaikuttaminen

lasten kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen.

lapset ovat mukana vaikuttamassa

yhteiset säännöt ja sopimukset → omat kirjavalinnat kirjastokäynneillä →Eskarileikki

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

tutustuminen erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin

mahdollisuus kokeilla ja tuottaa → Eskarileikki ja iPadien hyödyntämien

22

Oppimisen alueet

Oppimisen alueet kuvaavat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä alueita.

Asioita ja ilmiöitä tarkastellaan laaja-alaisesti. Oppimisen alueita yhdistämällä voidaan toteuttaa lasten

kiinnostuksen kohteisiin ja ideoihin perustuvia eri laajuisia projekteja.

Kielten rikas maailma

Ilmaisun monet muodot

Minä ja meidän yhteisömme

Tutkin ja toimin ympäristössäni

Kasvan, liikun ja kehityn

Kielten rikas maailma ja ilmaisun monet muodot

Media on kiinteä osa jo pienen lapsen arkea. Se on keskeinen toiminta- ja oppimisympäristö. Lasten

medioita ovat kirjat, musiikki, elokuvat ja pelit. Lapsen ensimmäinen ja tärkein media on kirja.

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien, kielitietoisuuden ja

kielellisten identiteettien kehittymistä. Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan lasten kiinnostusta ja

uteliaisuutta kieliin, teksteihin ja kulttuureihin, myöhemmin myös lukemista ja kirjoittamista kohtaan.

Esiopetuksessa kielestä tulee yhä vahvemmin lasten ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline. Oman

äidinkielen kehittyminen tunnekieleksi on lapselle tärkeää.

Yksi varhaiskasvatus ja esiopetusikäisten tärkeimpiä apuvälineitä edellä mainitun tehtävän toteuttamisessa

ovat kirjat: kuvakirjat, loru- ja runokirjat, satukirjat, lastenkirjat sekä lasten tietokirjat. Kirjojen kiireetön

ääneen lukeminen, kirjojen selailu ja kuvien katselu on tärkeää. Ääneen lukeminen edistää lasten kielellistä

kehitystä: sana- ja ilmaisuvarasto kasvaa ja monipuolistuu Kieli antaa aineksia ajattelulle, tiedolliselle

kehitykselle ja vuorovaikutukselle. Lukeminen auttaa muuttamaan ajatukset ja tunteet sanoiksi. Ääneen

lukeminen on aina vuorovaikutustilanne. Tärkeää on ääneen lukemisen jälkeen keskustella yhdessä luetusta

ja siitä heränneistä tunteista ja ajatuksista. Tarinoita saa myös äänikirjoina.

Lukevan aikuisen malli on tärkeä. Perheiden mukaan saaminen ”lukutalkoisiin” olisi tärkeää.

Kirjat kehittävät mielikuvitusta ja luetun kuunteleminen keskittymiskykyä. Lukuhetki on myös

rauhoittumisien hetki. Lorut ja kielellä leikittely tuottavat lapselle iloa.

Kuvakirjat ovat lapsen ensimmäinen taidegalleria. Lapsen visuaalinen silmä kehittyy, kun hän saa nähdä

mahdollisimman erilaisia kuvakirjakuvituksia. Kuva voi kertoa samaa tarinaa kuin tekstikin tai se voi

täydentää tekstiä. Kuvista voidaan tunnistaa tuttuja tai oppia uusia asioita. Kuvat herättävät myös tunteita,

joista voi keskustella. Lapsen ensimmäinen lukutaito on visuaalinen lukutaito.

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kehitetään ilmaisun eri muotojen kuten musiikillista, kuvallista,

sanallista ja kehollista ilmaisua. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia nähdä ja kokea monipuolisesti taidetta

ja kulttuuria. Kirjastoissa järjestetään ajoittaan esityksiä ja näyttelyitä, joita kannattaa hyödyntää.

23 Minä ja meidän yhteisömme

Kirjat opettavat lapsille sosiaalisia taitoja ja myötäelämistä. Kirjat nostavat esiin erilaisia tunteita ja niiden

säätelyä. Lapset oppivat tuntemaan empatiaa samaistuessaan kirjan henkilöihin. Kirjojen pohjalta voidaan

keskustella myös ystävyydestä, oikeudenmukaisuudesta, pelosta, ilon ja surun aiheista sekä oikeasta ja

väärästä. Lasten tunnetaitojen vahvistaminen on yksi tärkeimmistä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen

tehtävistä.

Kirjat antavat aineksia kehittää omaa identiteettiä. Niiden välityksellä voi tutustua jokapäiväiseen elämään

Suomessa ja muissa maissa tai kulttuureissa. Erilaisiin katsomuksiin ja niihin liittyviin perinteisiin ja

vuodenkiertoon liittyviin juhliin tutustuminen vaikka kirjankin avulla, auttavat lapsia ymmärtämään

yhteiskunnan monimuotoisuutta.

Kirjat kertovat menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.

Kirjojen lisäksi lapset tutustuvat myös muihin medioihin ja harjoittelevat niiden käyttöä.

Tutkin ja toimin ympäristössäni

Jokainen kuvakirja on myös tietokirja. Kirjat tekevät tutuksi arkiset esineet ja tapahtumat. Niiden avulla

opitaan havainnoimaan, etsimään yksityiskohtia, nimeämään, laskemaan ja luokittelemaan asioita.

Kirjojen myötä päästän tutustumaan avaruuteen ja maan alle sekä kaikkeen mitä maan pinnalla on:

ihmisiin, eläimiin ja kasveihin. Ajan käsite, vuoden- ja vuorokaudenajat tulevat tutuiksi niitä käsittelevistä

kuva- ja tietokirjoista.

Kirjasto ja sen tarjoamat maksuttomat palvelut ja aineisto, joka kiertää on lainaajalta toiselle, on yksi

esimerkki kestävään kehityksestä käytännön toteuttamisesta.

Kasvan, liikun ja kehityn

Jos kirjasto ei ole aivan päiväkodin tai esikoulun lähellä, matkalla kirjastoon voidaan samalla kerrata

turvalliseen liikkumiseen liittyviä sääntöjä ja ohjeita.

Eskarileikki opastaa miten kirjastossa toimitaan. Kirjastokortti ja kirjaston aineiston käsittely opettavat

vastuuta. Kirjastokäynneillä opitaan asiointia, asiakkaana toimimista, kenties oman kirjavalinnan tekemistä.

Kirjasto toiminta- ja oppimisympäristönä

Monipuoliset oppimisympäristöt kannustavat lapsia aktiiviseen, yhteisölliseen ja itsenäiseen oppimiseen.

Kirjasto varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyökumppanina tarjoaa virikkeitä täynnä olevan mutta

kuitenkin rauhallisen oppimisympäristön. Lapset voivat tulla kirjastoon päivisin ryhmän kanssa tai vapaa-

ajalla oman perheen mukana.

Kirjasto voi tarjota näyttelytilaa lasten töiden esittämiselle laajemmalle yleisölle. On hienoa, kun omat

perheenjäsenet, isovanhemmat, kummit ja muut lapselle läheiset ihmiset voivat tulla katsomaan näyttelyä.

24

Ohjatut ryhmäkäynnit

Kulttuuripolkukäynti - Eskarileikki

Kirjasto kutsuu kaikki esikoululaiset Kulttuuripolkukäynnille lähimpään kirjastoon. Käynteihin liittyy

elämyksellisyyttä ja osallistavaa tekemistä. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat tarjoavat elämyksiä ja

vahvistavat lasten oppimismotivaatiota.

Oppilas tutustuu kirjoihin, kuunnellen, katsellen ja vähitellen itsekin lukien

Tavoite: Kirjasto tutuksi, tarinat omaksi

kirjasto tutuksi paikaksi: toimintaan, henkilökuntaan ja lastenosastoon tutustuminen

kirjoihin tutustutaan kuunnellen ja katsellen

kirjaston käytön opastusta leikin avulla

Sisältö:

Kirjaston lastenosaston ja paikalla olevan henkilökunnan esittely

kokoelmien ja eri aineistomuotojen esittely

kerrotaan lyhyesti kirjastokortista

lainaus ja palautus

kirjaston aineistojen käsittely (mm. kirjastokassit)

kirjastossa käyttäytyminen

pieni lukuhetki tai kirjojen esittelyä

esite kotiin vietäväksi: kirjanmerkki ja tietoisku lukemisesta sekä kirjastosta vanhemmille

OMATOIMISET KIRJASTOKÄYNNIT

Päiväkoti- ja esikouluryhmät ovat tervetulleita kirjastokäynnille lainaamaan, katselemaan kirjoja tai

osallistumaan tapahtumaan tai satuhetkeen. Käynti on mahdollista sopimuksen mukaan myös aukioloajan

ulkopuolella. Muista kuin aukioloaikoina tapahtuvista lainauskäynneistä, kirjasto toivoo etukäteistietoa

mahdollisimman ajoissa.

Kirjastokäynnit tekevät kirjaston ja erityisesti sen osan kirjastoa, josta kuva- ja lastenkirjat löytyvät, tutuksi

paikaksi. Lapsen tekemä oma kirjavalinta osallistaa lasta. Kirjasto voi kerätä etukäteen toiveiden ja

tarpeiden mukaan aineistoa kirjastossa työskentelyä tai lainaamista varten.

Kirjakassit

Kirjastolta voi tilata kirjakasseja, joihin kirjaston henkilökunta on kerännyt aineistoa annettujen teemojen

tai aiheiden mukaan. Kassit voidaan noutaa ja lainata halutusta kirjastosta tai kirjastoautosta.

Valikoimaluettelot

Kirjastoista on saatavilla kirjaston henkilökunnan kokoamia kirjalistoja kuva- ja lastenkirjoista.

25

Satudiplomi

Lukki-kirjastojen Finna-verkkokirjastosta löytyy tietoa Lukki-kirjastojen satudiplomista. Kirjat on valittu niin,

että ne soveltuvat ääneen luettaviksi. Satudiplomin kirjalistassa on satuja ja kuvakirjoja. Tarinan voi

kuunnella myös äänikirjana.

Satutuokiot

Kirjastoissa järjestetään mahdollisuuksien mukaan satutuokioita tai teemasatutuokioita. Pääkirjastossa

pidetään myös ruotsinkielisiä satutuokioita. Satutuokiot on tarkoitettu pääsääntöisesti 4-6 -vuotiaille.

Tiedot satutuokioista löytyvät Lukki-kirjastojen verkkokirjasto -sivulta. Räätälöityjä satutunteja ryhmille

järjestetään pyynnöstä resurssien mukaan.

Linkkivinkkejä

Lukki- kirjastojen Finna-verkkokirjastosta löytyy Mediamaailma, jonka kautta pääsee mm. Aparaattisaaren

Kirjastokaistan ja Okariinon sivuille. Näiltä sivuilta löytyy kirjavinkkejä ja muuta mukavaa esikouluikäisille.

Muu yhteistyö

yhteisökortit

infokirje lukuvuoden alussa

vuosittain paikallinen päiväkodin /esiopetuksen ja lähimmän kirjaston edustajien yhteinen

suunnittelupalaveri ja yhteistyön kirjaaminen päiväkodin /koulun lukuvuosisuunnitelmaan ja

kirjaston vuosisuunnitelmaan

kirjastoautokäynnit päiväkodeilla ja esikouluilla, joiden lähellä ei ole kirjastoa

Lukki kirjastojen verkkokirjasto ja siellä lasten ja nuorten sivut ja koulujen sivut soveltuvin osin

kirjasto näyttely- ja esiintymispaikkana

kirjasto oppimis- ja työskentely-ympäristönä

erikieliset siirtokokoelmat (monikielinen kirjasto ja Lohjan omat erikieliset kokoelmat)

erilaisia tapahtumia ja hankkeita, myös yhteistyönä toteutettavia

osa tapahtumista toteutetaan projektiluontoisesti kirjaston resurssien mukaan

esitelmät lukemisen tärkeydestä ja kirjaesittelyt vanhempainillassa resurssien mukaan

Luettelo kirjastojen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteyshenkilöistä löytyy kirjaston Lukki-kirjastojen

verkkokirjastosta osoitteesta : https://lukki.finna.fi/Content/ohjelmaa_ja_opastusta.

26

2. PERUSOPETUS, VUOSILUOKAT 1-6

Laaja-alainen osaaminen perusopetuksessa, erityisesti vuosiluokilla 1-2

Laaja-alaisen osaamisen perusta luodaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ja sen kehittäminen jatkuu

systemaattisesti koko perusopetuksen ajan.

Alla on poimintoja perusopetuksen opetussuunnitelmasta kirjastoyhteistyön näkökulmasta:

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1):

Vuosiluokat 1-2

kysyminen, kuunteleminen, tarkkojen havaintojen tekeminen

tiedon etsiminen ja tuottamaan, ideoiden kehittely yhdessä, työnsä tulosten esittely

havaintojen kyseenalaistaminen: tieto voi olla joskus ristiriitaista ja epäselvää

muistin, mielikuvituksen sekä eettisen ja esteettisen ajattelun kehittyminen

Vuosiluokat 3-6

kysymysten asettaminen ja niihin vastausten haku itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa havaintoja

tehden sekä erilaisia tietolähteitä ja apuvälineitä hyödyntäen erilaisia näkökulmia huomioiden ja

asioita kriittisesti tarkastellen

→ tietokirjoihin tutustuminen;

→ erilaiset tieto- ja mediatekstit

→ faktan ja fiktion erottaminen toisistaan;

→ tiedonhaun alkeet, hakutehtäviä

→ sadut ja tarinat. pelit ja lorut, taiteen eri muodot sekä monipuolinen vuorovaikutus

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Vuosiluokat 1-2

myönteinen vuorovaikutus ja yhteistyö: mm. yhteistyö koulun ulkopuolella

oman perheen ja yhteisön sekä muiden perinteiden ja tapojen arvostaminen

läheiseen kulttuuriympäristöön sekä sen kulttuuriseen monimuotoisuuteen tutustuminen

kulttuuriperintöön sekä taiteeseen ja muuhun kulttuuritarjontaan tutustuminen

mielikuvituksen, kekseliäisyyden ja ilmaisutaitojen kehittyminen esim. käden taidot ja

esiintymistaidot

Vuosiluokat 3-6

sosiaalisten, kulttuuristen, uskonnollisten, katsomuksellisten ja kielellisten juurien tunteminen ja

arvostaminen

tutustuminen kouluyhteisön ja kotiseudun kulttuuriin ennen ja nyt sekä kulttuuriympäristöön ja sen

muutoksiin ja moninaisuuteen

kulttuuriperinnön tunteminen ja arvostaminen

taiteen ja kulttuurin kokeminen ja tulkinta

mediakulttuurin analysointi ja median vaikutusten tunnistaminen

27

erilaisten ilmaisutapojen kokeileminen

kasvaminen monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä

vuorovaikutuksen, yhteistyön ja hyvä käytöksen harjoittelua

toisen asemaan asettuminen ja asioiden tarkastelu eri näkökulmista

sosiaalisten taitojen, kekseliäisyyden, suunnittelu- ja ilmaisutaitojen sekä käden taitojen

harjoittaminen

→ kirjastokäynnit

→ kirjaston monipuolinen aineisto mm. Suomen ja muiden maiden kulttuuriin, eri kansoihin ja

niiden perinteisiin sekä historiaan liittyen; askartelukirjat ja -lehdet; taidekirjat

→ kirjaston erilaiset näyttelyt ja tapahtumat; kirjasto ottaa mielellään vastaan myös oppilastöiden

näyttelyitä tai oppilasryhmien esiintymisiä

→ kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää mm. empatiakykyä

→ kirjaston erikieliset aineistokokoelmat

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Vuosiluokat 1-2

yhteisten pelisääntöjen noudattaminen

hyvät tavat

itsenäinen ja turvallinen liikkuminen lähiympäristössä kävelijänä ja pyöräilijänä

Vuosiluokat 3-6

ajanhallinta, hyvä käytös

sääntöjen ja sopimusten ymmärtäminen

liikkuminen itsenäisesti laajemmalla alueella ja joukkoliikenteessä

→ kirjastokäynnit: käyttäytyminen ja asiointi kirjastossa; kirjastoaineiston käsittely; kirjastokortin

omistajan oikeudet ja velvollisuudet

Monilukutaito (L4)

Vuosiluokat 1-2

monilukutaito, monenlaisten, ikäkaudelle ominaisten tekstien tulkinta, tuottaminen ja arviointi

moniaistisuus, kokonaisvaltaisuus, ilmiökeskeisyys

kirjoitettujen tekstien perusluku- ja kirjoitustaidon kehittyminen ja sujuvoituminen

kuvalukutaidon kehittäminen

tiedonhankkiminen erilaisista lähteistä

kuvitteellisen ja todellisen maailman erottaminen, tekstien tekijät ja tarkoitukset, kriittisen ajattelun

kehittyminen

28

Vuosiluokat 3-6

Monilukutaidon kehittäminen, yhä moninaisempien erilaisissa yhteyksissä ja ympäristöissä olevien

tekstien tulkitseminen, tuottaminen ja arvioiminen

Fiktion, faktan ja mielipiteen ja faktan erottelu

tekstien erilaisten tavoitteet ja keinot

monipuolisten tiedonlähteiden sekä haku- ja kirjastopalveluiden käyttö

tiedon vertaileminen ja arvioiminen

kriittinen lukutaito

erilaisten tekstien lukeminen ja tuottaminen sekä teksteistä nauttiminen

→ kirjaston monimuotoinen aineisto: kirjat, äänikirjat, lehdet, elokuvat, musiikki, pelit;

→ kuvakirjat, runot, lorut, satukirjat, lastenkirjat, sarjakuvat, tietokirjat, e-kirjat;

→ koulusarjat; kirjakasseja pyydetyistä aiheista, teemoista tai tietylle luokka-asteelle sopivaa

luettavaa

→ lukudiplomit

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

vuosiluokat 1-2

tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely: keskeisten hakupalveluiden kokeilua, eri

työvälineiden kokeileminen ja pienimuotoisten tiedonhakutehtävien tekeminen eri aihepiireistä ja

itseä kiinnostavista asioista.

vuosiluokat 3-6

tieto- ja viestintäteknologian vastuullinen ja turvallinen käyttö

hyvät käytöstavat (nettietiketti)

tekijäoikeuksien perusperiaatteet

tiedon etsiminen useasta eri lähteestä hakupalveluiden avulla

tiedon kriittinen arviointi

→ tietokirjoihin tutustuminen; erilaiset tieto- ja mediatekstit; faktan ja fiktion erottaminen

toisistaan

→ tiedonhaun alkeet

→ Lukki-kirjastojen Finna-verkkokirjaston sivut

→ työskentely iPadien kanssa

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Vuosiluokat 1-6

projektien toteuttamien, ryhmässä toimiminen, yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

29

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen erityisenä tehtävänä on:

1.-2.lk

edistää itsensä ilmaisemisen ja vuorovaikutuksen taitoja

edistää kielellistä tietoisuutta

edistää kuuntelemisen, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja

3.-4. lk

oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen vakiinnuttaminen

lukuharrastuksen vakiinnuttaminen

sujuvan ja monipuolisen luku- ja kirjoitustaidon vakiinnuttaminen

tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen yhteydessä harjaannutaan tarkastamaan kielen piirteitä ja

kirjallisuuden keinoja

lyhyiden tekstien lukemisesta edetään kokonaisteosten lukemiseen ja lukukokemusten

monipuoliseen jakamiseen

→lukutaidon vahvistaminen, lukuinnostuksen lisääminen, lukuharrastuksen kehittäminen: lasten- ja

nuortenkirjallisuus, lorut, runot, sadut, kertomukset, tietotekstit, mediatekstit. Lukudiplomin

suorittaminen. Kirjaston kokoamat kirjakassit.

→lukukokemusten jakaminen, kirjoista keskustelu: koulusarjat, lukudiplomit, lukupiirit

→kuvanlukutaidon kehittäminen tutkimalla kirjojen kuvitusta.

→kirjaston säännöllinen käyttö, omien kirjavalintojen tekeminen esim. ns. pulpettikirjoiksi.

OHJATUT RYHMÄKÄYNNIT

KULTTUURIPOLKUKÄYNNIT

Kirjasto kutsuu kaikki 1., 2. ja 5. luokat Kulttuuripolkukäynnille lähimpään kirjastoon. Käynteihin liittyy

elämyksellisyyttä ja osallistavaa tekemistä. Kulttuuripolkukäyntien sisältö on riippuvainen kirjastokäyntiin

varatusta ajasta.

1.LUOKKA

Oppilas tutustuu kirjoihin, kuunnellen, katsellen ja vähitellen itsekin lukien

Tavoite: Kirjasto tutuksi, lukutaito hyväksi.

Kirjastonkäytön harjoittelua

Lukemiseen innostamista

30 Sisältö:

Kirjaston lastenosaston ja paikalla olevan henkilökunnan esittely

kokoelmien ja eri aineistomuotojen esittely

omalle lukutaidolle sopivien kirjojen sijainti

kirjastoverkko, muut Lohjan kirjastot

kirjastokortti sekä sen hankkimiseen ja käyttöön liittyvät asiat

lainaus, palautus, varaaminen

kirjaston aineistojen käsittely (mm. kirjastokassit)

kirjastossa käyttäytyminen

mahdollisesti pieni lukuhetki tai kirjojen esittelyä

2. LUOKKA

Syvennetään taitoja, tutustutaan monipuolisesti kirjallisuuteen lukien ja kuunnellen. Harjoitellaan tietojen

löytämistä erilaisista teksteistä.

Tavoite:

kirjaston käyttötaitojen syventäminen

lukutaitojen kehittäminen, lukuinnon sytyttäminen ja lukukokemusten jakaminen

harjoitellaan tiedonhakua

Sisältö:

kirjastonkäytön kertausta

omalle lukutaidolle sopivien kirjojen sijainti kirjastossa

tietokirjaesittelyä

fakta n ja fiktion erottaminen toisistaan

keskustellaan mediasta

pieniä tiedonhakutehtäviä

5.LUOKKA

Tavoite: Tietokirjat ja tiedonhaku tutuksi. Lukuharrastus omaksi.

Tavoite:

kirjaston monipuolinen käyttö ja kirjastonkäytön vakiinnuttaminen

lukuharrastuksen vahvistaminen

kirjaston tietokirjallisuuden ja -aineiston luokituksen perusteet

kirjaston kokoelmien hyödyntäminen eri aineiden opiskelussa

tiedonhaun harjoittelu

verkkotiedonhakuun tutustuminen

31 Sisältö:

kirjaston tilat, muutkin kuin lastenosasto

kirjaston palvelut ja asioiminen kirjastossa

Lukki-kirjastojen Finna-verkkokirjaston esittely mm. kirjastojen yhteystiedot, aukioloajat sekä lasten

ja nuorten sivut

omat tiedot (lainat, uusiminen, mahdolliset maksut)

e-kirjat ja niiden lainaus

verkkokirjaston tiedonhakutapojen esittelyä

kirjoihin tutustumista

OMATOIMISET KIRJASTOKÄYNNIT

Luokat ovat tervetulleita lainaamaan ja työskentelemään kirjastossa – sovittaessa myös aukioloajan

ulkopuolella. Muista kuin lainauskäynneistä, kirjasto toivoo etukäteistietoa mahdollisimman ajoissa

päällekkäisyyksien estämiseksi. Kirjastokäyntejä toivotaan valmisteltavan etukäteen koulussa ja käynneillä

tulee olla opettaja mukana.

Kirjasto voi kerätä toiveiden ja tarpeiden mukaan aineistoa kirjastossa työskentelyä tai lainaamista varten.

Kirjastot toivovat etukäteistietoa koulussa käsiteltävistä teemoista, joihin oppilaat hakevat tietoa

kirjastosta. Kirjastot voivat näin tarvittaessa täydentää kokoelmiaan toisten kirjastojen aineistoilla.

Muu yhteistyö

yhteisökortit

infokirje lukukauden alussa

vuosittain paikallisen koulun ja lähimmän kirjaston edustajien yhteinen suunnittelupalaveri ja

yhteistyön kirjaaminen koulun lukuvuosisuunnitelmaan ja kirjaston vuosisuunnitelmaan

kirjastoautokäynnit kouluilla, joiden lähellä ei ole kirjastoa

kirjaston Lukki-kirjastojen Finna-verkkopalvelu ja sieltä lasten ja nuorten sivut ja koulujen sivut

kirjasto näyttely- ja esiintymispaikkana

kirjasto oppimis- ja työskentely-ympäristönä

materiaalia kielten opiskelun tueksi

erikieliset siirtokokoelmat (monikielinen kirjasto ja Lohjan omat erikieliset kokoelmat)

erilaisia tapahtumia ja hankkeita, myös yhteistyönä toteutettavia

kirjailijavierailuja, kirjavinkkausta, sanataidepajoja ym. toteutetaan projektiluontoisesti kirjaston

resurssien mukaan

kirjastojen kuukausittaiset hakutietokilpailut (ei kaikissa kirjastoissa)

Kirjastojen kouluyhteistyöstä vastaavien nimet löytyvät Lukki-kirjastojen verkkopalvelusta.

32

Tukea äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen

Lukudiplomit

Lohjan kaupunginkirjaston Lukki-kirjastojen verkkopalvelusta löytyy tietoa alakoulujen lukudiplomeista.

Sivulta löytyvät eri luokka-asteiden kirjalistat sekä ohjeita, lisätietietoja ja tehtäväideoita lukudiplomien

suorittamiseksi. Kirjalistoissa on tietokirjoja, runoja, satuja ja sarjakuvia. Lukudiplomin suorittamisen

jälkeen voi tavoitella Lukuahmatin diplomia.

Läsdiplom

Läsdiplomets boklistor har gjorts för elever i årskurs 1-6. När man har nått målet kan man också fortsätta

att läsa för att få ett Bokslukar-diplom. Tilläggsinformation och anvisningar för lärare finns under

boklistorna.

Koulusarjat

Luettelot alakouluikäisille tarkoitetuista suomenkielisistä ja ruotsinkielistä koulusarjakirjoista

kuvauksineen ja kappalemäärineen löytyvät kaupunginkirjaston Lukki-finna -sivuilta.

Koulusarjakirjoja löytyy myös e-kirjoina. Koulusarjoja voi varata kaikkien kirjastojen ja

kirjastoauton kautta. Koulusarjojen noudon voi sopia koulua lähinnä olevaan kirjastopisteeseen tai

kirjastoautoon. Kirjasarjat sijaitsevat Virkkalan kirjastossa, joten niitä voi tiedustella ja varata myös

suoraan sieltä: lainaus.virkkala(at)lohja.fi tai puh. 019 369.

Lukki-kirjaston e-kirjakokoelma. Linkki kokoelmaan löytyy kirjaston kotisivulta tai osoitteesta

https://www.ellibslibrary.com/lukki. Suurin osa Ellibs-kirjaston kirjoista ei vaadi erillistä lukuohjelmaa, vaan

lukeminen onnistuu suoraan selaimessa verkkoyhteydellä. Kirjasto ottaa vastaan e-kirjojen

hankintaehdotuksia.

Lukuvinkkejä ja muuta mukavaa

Kirjastoista löytyy esitteitä eri-ikäisille poimituista lukuvinkeistä.

Lukki- kirjastojen Finnan lapset ja nuoret-sivujen kautta pääsee Mediamaailmaan ja sieltä löytyy linkki

Kirjastokaista-sivustolle. Sieltä löytyy mielenkiintoista sisältöä alakouluikäisille mm. videoituja kirjavinkkejä.

Kirjastojen kouluyhteyshenkilöt

Luettelo kirjastojen kouluyhteyshenkilöistä löytyy kirjaston Lukki-kirjastojen verkkosivuilta osoitteesta:

https://lukki.finna.fi/Content/ohjelmaa_ja_opastusta

33

3. PERUSOPETUS, VUOSILUOKAT 7-9

Lohjalla on kuusi yläkoulua: Anttilan koulu, Harjun koulu, Järnefeltin koulu, Mäntynummen yhtenäiskoulu

yläkoulu ja Nummen yhtenäiskoulun yläkoulu sekä ruotsinkielinen Källhagens skola.

Anttilan ja Harjun koulujen lähinnä oleva kirjasto on Lohjan pääkirjasto. Järnefeltin koulun ja Källhagens

skolan lähikirjastona toimii Virkkalan kirjasto. Mäntynummen yhtenäiskoulu ja Mäntynummen kirjasto

sijaitsevat samassa monitoimijatalossa. Nummen yhtenäiskoulun lähikirjasto on Saukkolan kirjasto.

Nummen yhtenäiskoulun pihassa käy viikoittain kirjastoauto, joten kirjastopalveluita on saatavissa myös

sieltä.

Laaja-alainen osaaminen perusopetuksessa, erityisesti vuosiluokilla 7-9:

Opetussuunnitelmassa määritellään perusopetukselle laaja-alaiseen osaamiseen ja opetukseen liittyvät

tavoitteet. Laaja-alaisen osaamisen kehittämistä tuetaan kaikissa oppiaineissa kullekin oppiaineelle

luontevalla tavalla. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä oppilaiden

kanssa tähtää erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittämiseen ja syventämiseen. Erityisen tärkeää on

luoda mahdollisuuksia itsetuntoa vahvistaviin osaamisen ja onnistumisen kokemuksiin.

Kirjasto voi omalta osaltaan tukea koulujen työtä. Monilukutaidon vahvistaminen ja tiedonhallintataitojen

ohjaus ovat kirjaston ydintehtäviä. Kirjasto tilana, opiskeluympäristönä sekä oleskelupaikkana on kaikille

avoin. Kirjasto toimii myös näyttely- ja tapahtumapaikkana. Oppilastöiden näyttelyt tai oppilasryhmien

esiintymiset ovat tervetulleita.

Monilukutaito

Monilukutaito on yksi yläkoulun aihekokonaisuuksista. Monilukutaitoisuutta syvennetään kaikkien

oppiaineiden opetuksessa. Tiedon tuottamisen, tulkinnan ja välittämisen taitoja harjoitellaan eri

oppiaineille ominaisilla tavoilla sekä oppiaineiden yhteistyönä. Monilukutaidon kehittämisessä siirrytään

aikaisempaa enemmän eri tilanteissa ja eri yhteyksissä käytettäviin teksteihin. Medialukutaitoa

syvennetään osallistumalla ja työskentelemällä eri medioiden parissa.

Yläkoulu ja kirjasto voivat tehdä yhteistyötä monen oppiaineen kohdalla. Koulut toteuttavat monialaisen ja

ilmiöpohjaisen oppimisen mukaisesti oppiainerajat ylittäviä, laajoja tutkimuskokonaisuuksia. Kirjasto

tarjoaa oppimisen tueksi ammattitaitoisen henkilökunnan osaamisen, monipuoliset ja monimuotoiset

aineistokokoelmat sekä pääsyn sähköiseen aineistoon kuten tietokantoihin ja e-lehtiin. Aineistoa löytyy

useilla eri kielillä. Kirjaston kautta on mahdollista tilata maksutta aineistoa myös monikielisestä kirjastosta.

Kirjastojen monipuoliset kokoelmat tarjoavat oppilaille mahdollisuuden tutustua eri kirjallisuudenlajeihin ja

kehittää lukutaitoa ja ajattelua. Kirjasto on hankkinut yläkouluja varten koulusarjoja.

34

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely

Oppilaita ohjataan monipuoliseen tiedonhankintaan ja tuottamiseen sekä tietolähteiden monipuoliseen

käyttöön tutkivan ja luovan työskentelyn pohjana. Samalla harjoitellaan lähdekriittisyyttä ja opitaan

arvioimaan omaa ja muiden – myös erilaisten hakupalveluiden ja tietokantojen – tapaa toimia ja tuottaa

tietoa.

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkielen ja kirjallisuuden tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ja ohjata

heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietoiseksi itsestään

viestijöinä ja kielenkäyttäjinä.

Opetuksessa keskeistä on monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen taidot sekä tiedon

hankinnan ja jakamisen taidot. Ikäkaudelle ja kielitaidolle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden ja

mielikuvituksen monipuolista kehittymistä. Kirjallisuus yhdistää omaan kulttuuriin ja avartaa käsitystä

muista kulttuureista.

Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena

eri oppiaineissa.

Vuosiluokilla 7-9 tavoitteena on

monipuolistaa oppimaan oppimista ja vuorovaikutuksen taitoja ja monilukutaitoa

laajentaa oppilaiden kielitietoutta, tekstimaailmaa ja kulttuurintuntemusta

kirjallisuudenopetuksessa kannustetaan elämykselliseen ja monipuoliseen lukemiseen

tutustuttaa kirjallisuuden historiaan ja nykykirjallisuuteen sekä kirjallisuuden eri lajeihin

tarjota mahdollisuuksia luku- ja muiden kulttuurielämysten hankkimiseen ja jakamiseen

harjaannuttaa oppilasta vahvistamaan tiedon hallinnan ja käyttämisen taitoja

opastaa toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen

KIRJASTOYHTEISTYÖN TAVOITE

Tiedonhakutaitoja ja kirjallisuuden tuntemusta syvennetään. Yhteistyötä tehdään eri aineenopettajien

kanssa.

Oppilaille tutuksi:

Lohjan kaupunginkirjaston palvelut ja kirjastoverkko

kirjasto tilana ja oppimisympäristönä

kirjaston kokoelmat: painetut ja e-aineistot sekä tietokannat

tiedonhaku:

o erilaisten tiedonhakutapojen käyttö, kirjaston hyllyluokitus tiedonhaun apuna

o erilaisten tiedonlähteiden käyttö ja lähdekriittisyys

elinikäinen oppiminen ja oppimaan oppiminen

35

KIRJASTOYHTEISTYÖN TOTEUTUS LOHJAN KAUPUNGINKIRJASTOSSA

Ohjatut kirjastokäynnit

Kirjastot kutsuvat kaikki 7. luokat Kulttuuripolkukäynnille tutustumaan kirjaston palveluihin ja

tiedonhaun opetukseen.

Yläkoulun muille luokille järjestetään toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan ohjattuja

kirjastokäyntejä esim. kirjallisuuden eri lajien tai kotimaisen kirjallisuuden tiedonlähteiden

esittelyjä.

Kirjasto toivoo, että kirjastovierailusta oltaisiin ajoissa yhteydessä kirjastoon ja vierailua

valmisteltaisiin etukäteen koulussa.

Kulttuuripolkukäynti 7.luokka Tavoite: Tiedonhaku omaksi, kriittisyys tavaksi, lukuvalikoima laajaksi

Käynnin tavoitteena on tiedonhakutaitojen syventäminen ja perehtyminen kirjaston palvelutarjontaan niin,

että oppilas osaa käyttää kirjastopalveluja ja etsiä itsenäisesti tietoja sekä käyttää erilaisia tiedonlähteitä.

Käynnin sisältö:

kirjaston tilat ja tilojen käyttömahdollisuus opiskelussa

kirjastopalveluiden esittely

Lohjan kirjastoverkon ja Lukki-kirjastojen esittely

kirjastokortti ja siihen liittyvät asiat, omat tiedot

verkkokirjaston tiedonhakutapojen esittelyä

Lukki-kirjastojen verkkokirjaston esittely (mm. tapahtumat, Facebook, tiedotus)

tiedon hakeminen Finnasta, tiedonhaku perus- ja tarkennetulla haulla

tiedonhakuharjoitukset Lukki-kirjastojen Finna-verkkokirjastosta , yksilö- tai parityöskentelynä

kirjaston luokitusjärjestelmä, YKL pääpiirteissään

e-aineistojen esittely (Ellibsin e-aineisto, Rbdigital (ent.Zinio), ePress)

Kirjastopolkukäyntiin varattu aika määrittää opetuksen sisällön.

Ryhmien omatoimiset kirjastokäynnit

Ryhmien omatoimiset lainauskäynnit kirjastoissa, sovittaessa myös aukioloajan ulkopuolella.

Kirjastoa voi pyytää keräämään etukäteen aineistoa tietystä aiheesta ryhmän käyttöön. Kirjastot

toivovat samoin etukäteistietoa koulussa käsiteltävistä teemoista, joihin oppilaat hakevat tietoa

kirjastosta. Kirjastot voisivat silloin tarvittaessa täydentää kokoelmiaan toisten kirjastojen

aineistoilla.

36

Muu yhteistyö

yhteisökortit

tiedotusinfokirje lukukauden alussa

vuosittain paikallisen koulun ja lähimmän kirjaston edustajien yhteinen suunnittelupalaveri

kirjasto näyttelytilana ja esiintymispaikkana

kirjasto opetustilana ja opiskeluympäristönä

materiaalia kielten opiskelun tueksi

klassikkokirjojen ja nuortenkirjojen esittelyä yläkoululaisille mahdollisuuksien mukaan

erilaisia tapahtumia ja hankkeita mahdollisuuksien mukaan esim. kirjailijavierailuja ja

kirjavinkkauksia

TET -harjoittelupaikkoja 9-luokkalaisille ja taksvärkkipäiväpaikkoja kirjaston mahdollisuuksien

mukaan

Tukea äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen

Lukudiplomit

Lohjan kaupunginkirjaston Lukki-kirjastojen verkkokirjaston sivuilta löytyvät yläkoulujen vuosittain

päivitettävät Lukudiplomit. Tavoitteena on innostaa oppilaita lukemaan monipuolisesti kirjallisuutta ja

tarjota elämyksiä kirjallisuuden parissa. Tavoitteena on myös antaa valmiuksia tekstin analysointiin ja

pohdiskeluun. Kiinnostavien kirjojen löytämiseksi kirjat on jaettu eri kategorioihin. Lukudiplomin

suorittaminen on vapaaehtoista. Osa kirjoista löytyy ääni- tai e-kirjana. Lukudiplomien yhteydestä löytyvät

ohjeet kirjaan liittyvistä tehtävistä tai suoritustavoista.

Koulusarjat

Luettelot yläkouluikäisille tarkoitetuista suomen- ja ruotsinkielisistä koulusarjakirjoista

kuvauksineen ja kappalemäärineen löytyvät kaupunginkirjaston Lukki-kirjastojen verkkokirjaston

sivuilta. Yläkoulujen koulusarjoja voi tiedustella ja varata kaikista kirjastoista. Opettajat voivat

tehdä myös hankintatoiveita koulusarjoista.

Linkki-vinkkejä

Lukki-kirjaston e-kirjakokoelma. Linkki kokoelmaan löytyy kirjaston kotisivulta tai osoitteesta

https://www.ellibslibrary.com/lukki. Suurin osa Ellibs-kirjaston kirjoista eivät vaadi erillistä lukuohjelmaa,

vaan lukeminen onnistuu suoraan selaimessa verkkoyhteydellä. Kirjasto ottaa vastaan e-kirjojen

hankintaehdotuksia.

Kirjastot.fi-sivuilla löytyy vapaita e-kirjoja klassikkokirjoista ja näissä on rajoittamattomat lukuoikeudet

http://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat-vapaat.

Suomenkielistä kaunokirjallisuutta löytyy Project Gutenberg-kokoelmasta

http://digi.kirjastot.fi/collections/show/12.

37

4. TOISEN ASTEEN OPPILAITOKSET

4.1. LUKIO

Lohjalla on neljä lukiota: suomenkieliset Lohjan yhteislyseon lukio ja Lohjan lukion aikuislinja Lohjan

keskustassa ja Nummi-Pusulan lukio Oinolassa (2.6.2018 asti) sekä ruotsinkielinen Virkby gymnasium

Virkkalassa.

Lohjan Yhteislyseon lukio sijaitsee vastapäätä Lohjan pääkirjastoa, joten edellytykset kampus-yhteistyölle

ovat hyvät. Yhteistyö Virkby gymnasiumin kanssa on kehitteillä.

Opetussuunnitelmassa määritellään lukiokoulutukselle laaja-alaiseen sivistykseen ja opetukseen yleisesti

liittyvät tavoitteet, joiden toteuttamista kirjasto voi omalta osaltaan tukea. Monilukutaidon vahvistaminen

ja tiedonhallintataitojen ohjaus ovat kirjaston ydintehtäviä. Kirjasto tilana, opiskeluympäristönä sekä

oleskelupaikkana on kaikille avoin. Kirjasto toimii myös näyttelytilana.

Lukio ja kirjasto voivat tehdä yhteistyötä monen oppiaineen kohdalla. Kirjasto tarjoaa oppimisen tueksi

monipuoliset ja monimuotoiset aineistokokoelmat sekä pääsyn sähköiseen aineistoon, kuten tietokantoihin

ja e-lehtiin. Aineistoa on tarjolla useilla eri kielillä. Kirjaston kautta on mahdollista tilata maksutta aineistoa

myös Monikielisestä kirjastosta.

Laaja-alainen sivistys lukiokoulutuksessa:

laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen.

opiskelija kartuttaa olennaista ihmistä, kulttuureja, luontoa ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa ja

osaamista.

opiskelija rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä

paikkaansa maailmassa. Samalla opiskelija kehittää suhdettaan menneisyyteen ja suuntaa

tulevaisuuteen.

syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää valmiuksia

työelämään ja työhön.

kestävän elämäntavan, elinikäisen oppimisen ja aktiivisen kansalaisen valmiuksien tukeminen.

Opetuksen yleiset tavoitteet lukiokoulutuksessa:

Opiskelija kasvaa sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi, hankkii muuttuvan toimintaympäristön

edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä kartuttaa elinikäisen oppimisen taitoja.

opiskelija saa monipuolisia kokemuksia uuden tiedon ja osaamisen rakentamisesta myös

oppiainerajat ylittäen. Opiskelija kehittää tiedonhankinta- ja soveltamistaitoja sekä

ongelmanratkaisutaitojaan.

opetus vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa niin, että hän ymmärtää tieteen- ja taiteenalojen

ominaista kieltä sekä osaa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. Opiskelija oppii arvioimaan tiedon

luotettavuutta.

38

Monilukutaito ja mediat

Monilukutaito ja mediat on yksi lukion aihekokonaisuuksista. Opiskelijoiden monilukutaidon kehittymistä

tukevat oppiaineiden välinen yhteistyö, opiskelu monipuolisissa opiskeluympäristöissä, opiskelijoiden

omien ideoiden ja toimintaympäristöjen hyödyntäminen sekä yhteistyö esimerkiksi medioiden, kirjastojen

sekä tutkimus- ja kulttuurilaitosten kanssa.

Tavoitteena on, että opiskelija

syventää ja kehittää monilukutaitoaan, erityisesti monimuotoisten tekstien tulkintaa,

tuottamista ja arvottamista.

syventää käsitystään eri tieteen- ja taiteenalojen kielten merkityksistä opiskelussa ja

työelämässä.

harjaantuu hakemaan, valitsemaan, käyttämään ja jakamaan monenlaisia tekstiaineistoja

tiedonhankinnassa ja opiskelussa.

syventää vuorovaikutus- ja vaikuttamistaitojaan kehittämällä yhteisen mediatuottamisen

osaamista yhdessä muiden kanssa eri viestintäympäristöissä ja eri välinein.

harjaantuu mediakriittisyyteen perehtymällä medioiden toimintaan vaikuttaviin

yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin.

tuntee tekijänoikeuksia ja sananvapautta koskevia keskeisiä normeja sekä osaa analysoida

medioihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä.

osaa käyttää monilukutaitoa ja medioita itseilmaisussa ja vuorovaikutuksessa sekä toimia

vastuullisesti sisällön tuottajana, käyttäjänä ja jakajana.

Äidinkieli ja kirjallisuus

Kirjallisuudenopetuksen tavoitteena lukiossa on sekä kauno- että tietokirjallisuuden

ymmärtäminen, lukukokemusten syventäminen sekä tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri

näkökulmista. Kirjallisuus tarjoaa elämyksiä ja tukee kriittisen ajattelun, empatian ja

identiteetin sekä eettisen ja esteettisen pohdinnan kehittymistä ja kulttuuriperintöön

tutustumista. Kirjallisuuden lukeminen monipuolistaa omaa ilmaisua.

Opiskeluympäristöt ja menetelmät lukion koulutuksessa:

monipuoliset opiskeluympäristöt, jotka rikastuttavat opiskeluun liittyviä kokemuksia ja

edistävät opiskelumotivaatiota.

opiskelijoita ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaaleja ja

työvälineitä eri muodossa esitetyn informaation hankintaan ja arviointiin sekä uuden tiedon

tuottamiseen ja jakamiseen.

opiskelu tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja

yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä.

opiskelijoita ohjataan käyttämään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa.

Lohjan Yhteislyseon lukion yksi toimintaa keskeisesti ohjaava arvoalue on kriittisyys, joka ohjaa

työyhteisön jäseniä kasvamaan kriittisiksi tiedon, valintojen ja ympäristön arvioijaksi.

39

KIRJASTOYHTEISTYÖN TAVOITE

Oppimaan oppimisen tavoitteet

Opiskelijoille tutuksi:

Lohjan kaupunginkirjaston palvelut ja kirjastoverkko

kirjasto tilana ja oppimisympäristönä

kirjaston kokoelmat: painetut ja e-aineistot sekä tietokannat

tiedonhaku:

o erilaisten tiedonhakutapojen käyttö, kirjaston hyllyluokitus tiedonhaun apuna

o erilaisten tiedonlähteiden käyttö ja lähdekriittisyys

elinikäinen oppiminen ja oppimaan oppiminen

LUKION JA KIRJASTON YHTEISTYÖN TOTEUTUS LOHJAN PÄÄKIRJASTOSSA

Ohjatut kirjastokäynnit

Lukiolaisten kirjastoviikko: lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille järjestetään syyslukukaudella (noin viikolla 45) tiedonhaun ja kirjastonkäytön opetusta. Opastuksen sisältö:

Lohjan pääkirjaston ja kirjastopalveluiden esittely

pääkirjaston tilat ja tilojen käyttömahdollisuudet

kirjastoverkko, lähikirjastot ja Lukki-kirjastot

kirjastosta löytyvät materiaalit opiskeluun ja sen tueksi

Finna.fi -sivuston esittely

Lukki kirjastojen verkkokirjaston sisällön ja tiedonhakutapojen esittelyä

E-aineistot: e-kirjat, Rbdigital (ent. Zinio), ePress, Elektra

Celia (Celian palvelut on tarkoitettu lukemisesteisille henkilöille)

kirjaston luokitusjärjestelmän pääpiirteet, YKL

Kirjastot.fi-sivun esittelyä

Googlen erilaiset hakumahdollisuudet mm. Google Scholar ja kuvien käyttö

lähdekritiikki

tiedonhakuharjoitukset Lukki-Finnassa, omalla läppärillä tai kirjaston IPadilla

tietokirjan lainaaminen määrätystä teemasta ja kirjastokortin hankkiminen, jos sellaista ei ole

Uusien kotimaisten kirjojen esittely. Kesto sopimuksen mukaan tai n. 90 min.

Kirjallisuuden klassikot. Klassikkokirjojen esittely teemoittain. Kesto 45 min.

Eri aineiden opintojen yhteydessä tehdyt kirjastokäynnit sovituin teemoin ja sisällöin

40

Ryhmien omatoimiset kirjastokäynnit

Kirjastoa voi pyytää keräämään etukäteen aineistoa tietystä aiheesta ryhmän käyttöön.

Linkki-vinkkejä äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen

Lukki-kirjaston e-kirjakokoelma. Linkki kokoelmaan löytyy kirjaston kotisivulta tai osoitteesta

https://www.ellibslibrary.com/lukki. Ellibs-kirjaston kirjat eivät vaadi erillistä lukuohjelmaa, vaan

lukeminen onnistuu suoraan selaimessa verkkoyhteydellä. Kirjasto ottaa vastaan e-kirjojen

hankintaehdotuksia.

Kirjastot.fi-sivuilla löytyy vapaita e-kirjoja klassikkokirjoista ja näissä on rajoittamattomat lukuoikeudet

http://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat-vapaat.

Suomenkielistä kaunokirjallisuutta löytyy Project Gutenberg -kokoelmasta

http://digi.kirjastot.fi/collections/show/12.

41

4.2. LUKSIA JA LAUREA

Ammattiopisto Luksian ja Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan kampukset sijaitsevat kaupungin

keskustassa.

Laurea-kirjasto, Luksia ja pääkirjasto tekevät yhteistyötä lähihoitajaopiskelijoiden kirjastoperehdytyksissä.

Vuosittain Lohjan pääkirjaston, Luksian ja Laurea-kirjaston edustajat sopivat uusien opiskelijoiden

kirjastoperehdytyksen aikataulusta ja sisällöstä. Pohjana on yhdessä luotu perehdytysmalli, jota päivitetään

tarpeen mukaan.

Luksian opiskelijoiden oppimaan oppimisen -osio on opintojen alussa. Lähihoitajaopiskelijoiden

kirjastoperehdytys toteutetaan ryhmissä. Kirjastoperehdytykseen kuuluu tutustuminen

kaupunginkirjastoon (2 oppituntia), Laurea-kirjastoon (2 oppituntia) sekä keskustelu ja tehtävien purku

Luksiassa (2 oppituntia).

Kirjastojen välistä yhteistyötä voivat olla ammatilliset tapaamiset ja koulutukset.

Laurea-kirjasto ilmoittaa pääkirjastoon suomenkielisistä kurssikirjoista ja pääkirjasto hankkii niitä

mahdollisuuksien mukaan.

Kirjastoperehdytysten tavoite – yhteistyön tavoitteet

Oppimaan oppimisen tavoitteet

Opiskelijoille tutuksi:

kirjaston palvelut ja niiden hyödyntäminen opiskelussa, ammatissa ja vapaa-ajalla

tiedonhakutaidot

erilaisten lähteiden käyttö ja lähdekriittisyys

elinikäinen oppiminen ja oppimaan oppiminen

yksilö- ja ryhmätyötaidot

rakentavan palautteen antaminen

esteettisyyden kokeminen, eettisyyden huomioiminen, kestävä kehitys (kirjallisuus, taidenäyttely,

taideteokset, tilat, hiljaisuus, käyttäytyminen)

Kirjastojen tavoitteet

Opiskelijoille tutuksi:

Lohjan kaupunginkirjaston ja Laurea-kirjaston palvelut ja kirjastoverkko

kirjasto helposti saavutettavana paikkana

oman alan tiedonlähteet ja lähdekriittisyys

erilaisten tiedonhakutapojen käyttö, kirjaston hyllyluokitus tiedonhaun apuna

kirjastoaineistojen käyttö opiskelussa ja myöhemmin työelämässä

nykyaikaisen kirjaston painetut ja e-aineistot sekä tietokannat

kirjastopalveluiden ja kokoelmien hyödyntäminen opiskelussa, ammatissa ja vapaa-ajalla

kirjasto oppimisympäristönä

42

Muut tavoitteet

uuden tutkitun tiedon käytön edistäminen

opiskelijat saavat oleellista tietoa ilman saman kertausta molemmissa kirjastoissa

KIRJASTOPEREHDYTYSTEN TOTEUTUS LOHJAN PÄÄKIRJASTOSSA

Lohjan pääkirjaston ja kirjastopalveluiden esittely

kirjastoverkko, lähikirjastot ja Lukki-kirjastot

Kirjastokortti ja siihen liittyvät asiat

Valtakunnallisen Finna-sivuston sekä Lukki-kirjastojen Finna-sivujen esittely (mm. tapahtumat,

Facebook, tiedotus, sähköiset lomakkeet)

tiedon hakeminen Finnasta, esim. perushaku ja rajauksien käyttäminen

kirjaston luokitusjärjestelmä, YKL pääpiirteissään

kirjaston e-aineistot (Ellibs, Zinio, EPress, Elektra)

Celia-kirjaston tarjoamat palvelut

pääkirjaston tilat ja tilojen käyttömahdollisuudet opiskelussa

tiedonhakuharjoitukset Lukki-Finnassa , yksilö- ja parityöskentelynä

kertausta opitusta esimerkiksi Kahoot!-pelin avulla

KIRJASTOPEREHDYTYSTEN TOTEUTUS LAUREA-KIRJASTOSSA

Esittely toteutetaan informaatikon ja lehtorin vuoropuheluna opiskelijoiden kanssa keskustellen

kirjaston käytänteiden läpi käyminen, selventäen yleisen ja tieteellisen kirjaston eroa

hoitoalan e- ja painetun erityisaineiston esittely

tiedonhakutehtävä yksilö- tai parityönä atk-luokassa

painetun kirjan haku kirjaston hyllystä

hoitoalan lehtikokoelmaan perehtyminen pari- tai ryhmätyönä

KIRJASTOPEREHDYTYSTEN TOTEUTUS LUKSIASSA

kaupunginkirjaston tehtävien purku

rakentavan hampurilaispalautteen antaminen ryhmissä molemmista kirjastoista: opiskelu teoriassa

ja käytännössä, opiskelijat arvioivat kirjastoa fyysisenä tilana, kokoelmaa, henkilökuntaa,

työskentelytapaa ja antavat kehittämistoiveita