1VILKKU 3 | 2017

3 | 2017TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Korvaava Korvaava työ sopi työ sopi Joukolle Joukolle 10

3 Hatanpään sairaalan Hatanpään sairaalan ja Taysin yhdistämistä ja Taysin yhdistämistä valmistellaanvalmistellaan

6 Osallistu Tampereen Osallistu Tampereen uuden strategian uuden strategian laadintaanlaadintaan

2 VILKKU 3 | 2017

VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 53. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tam pereen kau punki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai tuuli.oinonen@tampere.fi • VILKKU INTER NETISSÄ tam pere.fi /vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere • ISSN-L 0357-1777 • ILMESTYMINEN Vilkku ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Seuraava Vilkku jaetaan syyskuussa 2017. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 16.8.2017 mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentä miseen. • KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Koukkuniemen l ähihoitaja Jouko Laitila teki liikenneonnettomuuden jälkeen korvaavaa työtä kuukauden ajan ennen kuin palasi omaan työhönsä. • OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskenta-tiimille. • PAINOSMÄÄRÄ 15 350 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle.

Turvallisuus on päivittäisten valintojemme summa.

NÄIN SEN NÄIN

SISÄLTÖ

Klaus Härö ihastuttiesimiespäivässä

Mari ja Suvi hoitavatmatkavarauksia

SIV

UN

KU

VA

T:

HA

NN

A L

EP

PÄN

EN

Sasu ja Terhi viihtyvätKorvenkodissa

12

14

18

Tampere parantaa turvallisuutta

Turvallisuus on ihmisen inhimillinen peruspyrkimys, minkä vuoksi turvallisuus ja hy-

vinvointi liittyvät hyvin tiiviisti toisiinsa. On tärkeä huomata, ettei hyvinvointia voida

saavuttaa ilman turvallisuutta.

Muuttuva ja monimutkaistuva toimintaympäristö haastaa niin kaupungin sisäisen

kuin ulkoisenkin turvallisuuden. Turvallisuuden ylläpitäminen ja parantaminen sekä tur-

vallisuusongelmien ennaltaehkäisy edellyttävät suunnitelmallista ja koordinoitua yh-

teistoimintaa. Tampereen kaupunki haluaa panostaa vahvasti

kaupunkiturvallisuuden kehittämiseen yhteistyössä muiden

viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Haluamme kuuluville myös kaupunkilaisten äänen, minkä

takia toteutimme loppukevään aika na yhteistyössä oikeusmi-

nisteriön rikostorjunta neuvoston kanssa turvallisuuskyselyn.

Ky selytutkimuk sen avulla selvitettii n muun mu-

assa kaupunkilaisten kokemuksia ja näke-

myksiä rikoksista ja järjestyshäiriöistä,

turvattomuudesta, rikok sen uhriksi joutumisesta, varautumisesta

sekä onnettomuuksista ja tapaturmista.

Kaupunki tähtää myös sisäisen turvallisuuden kehittämiseen.

Olemme käynnistäneet organisaatioturvallisuuden koordinaatioryhmän,

jonka tarkoitus on tarkastella laajasti turvallisuuteen liittyviä kysy-

myksiä aina tekniikasta osaamisen varmistamiseen. Laa-

dimme parasta aikaa myös turvallisuusaiheisia oppaita,

joista esimerkkeinä mainitsen jo valmistuneet matkus-

tuksen turvallisuusohjeen ja koko kaupunkiorgani-

saatiota koskevan turvaoppaan. Ne löytyvät Looran

ohjeista ja lomakkeista turvallisuusasioiden alta.

On kuitenkin tärkeä huomata, ettei turvalli-

suus synny ohjeilla ja määräyksillä, vaan se on

lopulta meidän kaikkien päivittäisten valinto-

jemme summa. Riskejä ja vahinkoja voidaan

vähentää ja niiden seurauksia lieventää, kun

jokainen työntekijä kiinnittää huomiota riski-

tekijöihin ja pyrkii välttämään niitä sekä yrittää

toimia oikein vahingon sattuessa. Uudessa tur-

vaoppaassa on monia käytännön vinkkejä tur-

vallisuuden itsenäiseen pohdintaan. Toivonkin,

että tutustut oppaaseen huolellisesti.

Turvallista kesää!

Jouni PerttulaRiskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö

3VILKKU 3 | 2017

Hatanpään sairaalan ja Taysin yhdistä-

mistä valmistellaan vuoden 2017 aika-

na. Sairaaloiden lopullinen yh dis ty-

mis päätös viedään Tampereen kaupungin ja

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin luotta mus-

elinten käsiteltäväksi ensi syksynä.

Hatanpään sairaalan tulevan hallinto- ja

johtamismallin lähtökohtana on, että se sovel-

tuisi Pirkanmaan maakunnan hallintomalliin,

joka otetaan käyttöön vuoden 2019 alussa.

Yhdistymisessä avainasioita ovat asiakkaiden

hoidon sujuvuus ja saatavuus, hoitokäytäntö-

jen yhtenäisyys, hoitoketjujen saumattomuus

ja henkilöstön tyytyväisyys.

Hatanpään sairaalasta tulee vuoden 2018

alussa yksi Taysin toimialueista. Henkilöstöä

johdetaan paikallisesti Hatanpään sairaalassa.

Lääketieteellinen johtaminen tapahtuu pro-

sessijohtamisena Taysin toimialueilta, kuten

kaikissa sairaanhoitopiirin sairaaloissa.

1Miksi yhdistämistä valmistellaan?

– Terveydenhuoltolaki muuttui 1.1.2017

siten, että leikkaussaliolosuhteita ja anes-

tesiaa edellyttävä leikkaustoiminta tulee ko-

konaisuudessaan koota niihin sairaaloihin,

joissa on ympärivuorokautinen perustervey-

denhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteis-

päivystys. Lakia on sovellettava viimeistään

ensi vuoden alusta lähtien.

– Hatanpään sairaalassa ei ole lain edellyttämää

yhteispäivystystä. Neuvottelimme asiasta

sosiaali- ja terveys ministeriössä, ja minis-

teriön kannanoton mukaan hallinnollinen

yhdistyminen Pir kanmaan sairaanhoitopiirin

kanssa luo edellytykset leikkaustoiminnan

jat ka miselle. Lisäksi näköpiirissä on tuleva

sote-uudistus, jossa sairaala- ja kuntoutus -

palvelujen henkilökunta siirtyy maa kun nan

palvelukseen yhdessä Pirkanmaan sai raan-

hoitopiirin kanssa vuoden 2019 alussa.

2Kuinka montaa Tampereen

kaupun gin työntekijää yhdistä minen

koskee?

– Tämänhetkisen arvion mukaan yhdistymi-

nen koskee noin tuhatta työntekijää. Vuoden

2018 alussa yhdistettäväksi ovat tulossa sai-

raala- ja kuntoutuspalvelut tukipalveluineen

lukuun ottamatta Ori veden terveyskeskusvuo-

deosastopalveluja, Hatanpään puistosairaalan

psykogeriatrian palveluja ja Rauhaniemen

sairaalan kuntoutuspalveluja. Lisäksi valmis-

telun yhteydessä arvioidaan, kuinka laajasti

yhdistyminen koskee Tampereen kaupungin

yhteisiä tukipalveluita.

3Mikä sairaaloiden työnjaon

onnistumisessa on tärkeintä?

– Tamperelaisten potilaiden osalta meil-

lä on hyvin toimiva yhteistyö ja työnjako sai-

raanhoitopiirin kanssa. Viime syksynä otim-

me ensimmäisiä askeleita kohti maakuntaa,

kun koko Pirkanmaan alueen rintasyöpäpoti-

laiden leikkaushoito keskitettiin Hatanpään

sairaalaan. Tällä polulla jatkamme, ja tavoit-

teena on laajentaa työnjakoa koskemaan myös

sisätautien, neurologian, yleislääketieteen ja

geriatrian erikoisaloja.

– Tärkeintä on varmistaa potilaille nykyistäkin

laadukkaampi ja nopeampi hoidon saatavuus

koko Pirkanmaan alueella. Jatkossa potilaan

hoitopaikan ratkaiseekin hoidon tarve eikä

kuntaraja.

4Miten voidaan varmistaa, että

uudessa sairaalassa on hyvä

yhteisen tekemisen ilmapiiri?

– Yhdistymisen valmistelu on lähtenyt hyvin

käyntiin. Saimme viime kuussa päätettyä hal-

linnon ja johtamisen raamit, joissa sovimme,

että Hatanpään sairaalasta tulee oma toimi-

alue, ja henkilöstöjohtaminen tapahtuu pai-

kallisesti Hatanpäällä.

– Sote tulee vaikuttamaan molempien sai-

raaloiden työntekijöihin, joten olemme tu-

levaisuudessa yhteisessä veneessä. Teemme

nyt etuajassa sote-uudistusta. Katse on jo

vuodessa 2019, ja se näkyy hyvänä yhteisen

tekemisen meininkinä. Pyrimme mahdolli-

simman avoimeen tiedotukseen yhdistymisen

valmistelussa. Valmistelulle on avattu omat

nettisivut, joilta jokainen voi seurata työn

edistymistä. •

3333

TEKSTI Aila Rajamäki KUVA Hanna Leppänen

Sairaaloiden yhdistämistä valmistellaan

Hyvinvointipalveluiden sairaala- ja kun toutus-palveluista sairaalajohtaja ARTO RANTA kertoo yhdistämisen valmis te lusta.

4 VILKKU 3 | 2017

TEKSTI Aila RajamäkiKUVA Hanna LeppänenTAPETILLA

PIRKANMAAN sote- ja maakuntauudis-

tuksen väliaikaishallintoon rekrytoidaan

henkilöstöä, joka ryhtyy valmistelemaan

uutta maakuntaa.

Valmisteluun tarvitaan arviolta 35–40

henkilöä suunnittelu- ja tukipalvelutehtä-

viin. Osa työstä hoidetaan todennäköisesti

osa-aikaisin työsopimuksin tai luovuttavi-

en organisaatioiden antamalla virka-avulla.

Tehtävät ovat määräaikaisia vuoden

2018 loppuun saakka ja paikat tulevat kaik-

kien Pirkanmaan kuntien, kuntayhtymien,

ELY-keskusten ja TE-toimistojen henkilös-

tön haettavaksi, eli Tampereen kaupungin

työntekijätkin voivat hakea niitä.

Väliaikaishallinnon paikat ovat haetta-

vana Pirkanmaan liitossa ja niitä kootaan

Pirkanmaa 2019 -sivustolle Tiedotteet

henkilöstölle -sivulle sitä mukaan kuin

paikkoja tulee auki. Loorasta ne löytyvät

Sote-uudistus-välilehdeltä Valmistelu Pir-

Toimistotyöajan taukokäytännön muu-

tokseen antoi suostumuksensa määrä-

aikaan 5.6. mennessä 973 työntekijää

eli 80 prosenttia vakituisesta työsopimus-

suhteisesta. Työsopimussuhteiset henkilöt,

jotka eivät antaneet suostumustaan muutok-

seen, kutsuttiin toukokuun aikana yhteis-

toimintaneuvotteluun.

Tavoitteena on, että muutos tulee voimaan

koko henkilöstön osalta samalla aikataululla

eli 1.1.2018. Kaikissa uusissa työsopimuksis-

sa on jo otettu käyttöön uusi taukokäytäntö

1.2.2017 alkaen.

– Muutosvalmistelun edetessä on käynyt

hyvin selväksi, että emme voi pysyvästi jäädä

kahteen eri taukokäytäntöön toimistotyöajas-

sa, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala toteaa.

Työajan muutos koskee toimistotyössä ole-

via kaupungin työntekijöitä. Muutoksen ulko-

puolelle rajataan tässä vaiheessa Tilakeskus

sekä sote- ja maakuntauudistuksessa siirtyvät

yksiköt eli sairaala- ja kuntoutuspalvelut, avo- ja

asumispalvelut, pelastuslaitos ja ympäristöter-

Toimistotyöajan taukokäytännön muutos etenee yt-menettelyillä

perustuen ruokaillut työajalla siten, että tau-

on pituus on ollut 25 minuuttia. Tässä käytän-

nössä työpäivään ei sisälly muita lepo- tai

kahvitaukoja.

– Käytäntö on aikanaan perustunut sii-

hen, että taukoa ei ole voinut antaa. Tällaista

toiminnallista perustetta ei enää ole. Tauko

on työntekijälle kuuluva oikeus, ja se tukee

työhyvinvointia ja työssä jaksamista, henki-

löstöjohtaja Niina Pietikäinen sanoo.

Uudessa taukokäytännössä on työehtoso-

pimuksen mukaisesti 30 minuutin työaikaan

kuulumaton ruokailutauko työpäivän aikana,

mikäli työpäivän pituus on yli kuusi tuntia. Tau-

on aikana voi poistua työpaikalta. Ruokailutauon

lisäksi on 10 minuutin kahvitauko työajalla.

Toimistotyöajassa säännöllinen työaika on

enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään

36 tuntia 45 minuuttia viikossa. Liukuvas-

sa toimistotyöajassa työpäivän las-

kentapohja on kello 8.00–15.51 ja

päivittäinen kiinteä työaika on

jatkossakin kello 9.30–14.30.

Pietikäisen mukaan

uuteen taukokäytäntöön

siirtyminen mahdollistaa

työnantajan näkökulmas-

ta aiempaa joustavamman

paikallisen sopimisen esi-

merkiksi pidemmästä liuku-

masaldosta sekä työaikapankis-

ta toimistotyöajassa.

– Taukokäytännön muuttaminen

Tampereella on perusteltua ja välttämä-

töntä. Muutoksella valmistaudutaan tulevaan

sote- ja maakuntauudistuksen jälkeiseen kau-

punkiorganisaatioon ja lisääntyvään painee-

seen vähentää henkilöstömenoja. KVTES:n

mukainen taukokäytäntö toimistotyöajassa

on arkipäivää ja toimiva käytäntö kaikissa

muissakin Suomen kunnissa. Uskon, että löy-

dämme uusia hyviä käytäntöjä ja työaikajous-

tojen mahdollisuuksia , Pietikäinen sanoo. •

Väliaikaishallinto rekrytoi suunnittelu- ja tukityöntekijöitä

veydenhuolto. Viranhaltijoiden osalta asiaa

käsitellään keskustasolla KT Kuntatyönantajan

ja pääsopijajärjestöjen välillä.

Uuteen toimistotyöaikaan siirtymiselle

suostumuksensa antaneet saavat kompen-

saationa 10 ylimääräistä palkallista vapaa-

päivää vuosina 2017–2021, irtisanomis- ja

lomautussuojan kolmelle vuodelle sekä ker-

takorvauksena 3 tai 5 prosenttia vuoden 2017

tehtäväkohtaisesta vuosipalkasta. Yksiköissä,

joissa kaikki työsopimussuhteiset ovat anta-

neet suostumuksensa muutokseen, ei jatko-

toimenpiteitä tarvita, vaan uuteen

työaikaan ja taukokäytäntöön

siirrytään 1.1.2018.

Tauko parantaa työssä jaksamistaToimistotyöajassa oleva

henkilöstö on Tampe-

reella kaupunginval-

tuuston vuonna 1968

tekemään päätökseen

5VILKKU 3 | 2017 5555

Tampereen kaupunginvaltuusto aloit-

ti uudessa kokoonpanossa kesäkuun

alussa. Tämän viikon maanantaina

valtuusto valitsi keskuudestaan valtuuston

puheenjohtajat, pormestarin, kolme apu-

laispormestaria ja kaupunginhallituksen

jäsenet. Kokouksessa valittiin myös lauta-

kuntien jäsenet.

Valtuusto valitsee maanantain 19.6.

kokouksessa vielä kaupungin liikelaitosten,

Sara Hildénin taidemuseon ja Pirkanmaan

pe lastuslaitoksen johtokunnat, käräjä-

oikeuden lautamiehet, kiinteistötoimi-

tuk sen uskotut miehet, Sisä-Suomen

poliisilaitoksen neuvottelukunnan sekä

edustajat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

valtuustoon.

Kaupungin uudessa toimintamallissa

kolmella palvelualueella toimii seitse-

män lautakuntaa: hyvinvoinnin palvelu-

alueella sosiaali- ja terveyslautakunta

ja sivis tys- ja kulttuurilautakunta sekä

elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualu-

eella elinvoima- ja osaamislautakunta

ja asunto- ja kiinteistölautakunta sekä

kau pun kiympäristön palvelualueella yh -

dys kuntalautakunta, alueellinen jäte-

huoltolautakunta ja kaupunkiseudun

joukko liikennelautakunta. Kolme apu-

lais pormes taria toimivat lautakuntien

puheen johtajina. Pormestari johtaa kau-

punginhallitusta.

Uudessa valtuustossa on 67 jäsentä.

Sdp:llä on 16 valtuutettua, kokoomuksella

15 ja vihreillä 14. Vasemmistoliitto sai val-

tuustoon 7 paikkaa ja perussuomalaiset ja

keskusta molemmat 4 paikkaa. Tampereen

puolesta ry:llä on 3 valtuutettua, kristillis-

demokraateilla 2, rkp:llä 1 ja Vaihtoehto

Tampereella 1 valtuutettu.

Tampereen kaupunginvaltuustoon va-

littiin 25 uutta valtuutettua. Valtuuston

keski-ikä on 47 vuotta, ja valtuutetuista

43 prosenttia on naisia. •

Valtuusto tekee tärkeät valinnat kesäkuun kokouksissa

MENTOROINTIOHJELMAAN vuosiksi

2017–2018 etsitään mentoreita ja aktoreita.

Hakuaikaa ohjelmaan on vielä tämän viikon

perjantaihin eli 16.6. saakka.

Mentorointi tarkoittaa kokeneen ja usein

vanhemman työntekijän antamaa asiantun-

tija-apua nuoremmalle, uransa alkuvaiheessa

olevalle työntekijälle eli aktorille. Mento-

rointiohjelma antaa potkua työhön konk-

reettisella, hyväksi todetulla tavalla.

Mentorointiohjelmaan valitut mentori ja

aktori tekevät vuoden mittaisen sopimuk-

sen, jonka aikana he tapaavat kymmenen

kertaa kahden tunnin ajan. Tapaamisiin

on oikeus käyttää työaikaa. Mentoroinnin

keskeinen osa on tavoitesuunnitelma, jon-

ka parit tekevät ohjelman alussa yhdessä, ja

jonka toteutumista seurataan säännöllisesti

ohjelman ajan. Aktorit ja mentorit valitaan

hakemusten ja haastattelujen perusteella. •

kanmaalla -sivulta.

Vuoden 2019 alussa uuden maa-

kunnan palvelukseen siirtyy noin

6 000 työntekijää Tampereen kau-

pungilta. •

Mentorointiohjelmaan etsitään mentoreita ja aktoreita

pirkanmaa2019.fi

https://www.loora.fi /soteuudistus

>Apulais-

pormestari

T A M P E R E E N K A U P U N G I N O R G A N I S A A T I O

K A U P U N G I N V A L T U U S T O

K A U P U N G I N H A L L I T U S

P O R M E S T A R I

KeskusvaalilautakuntaTarkastuslautakunta

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

>

K O N S E R N I O H J A U S

Apulais-pormestari

Apulais-pormestari

H Y V I N V O I N N I N

P A L V E L U A L U E

E L I N V O I M A N J A K I L P A I L U K Y V Y N

P A L V E L U A L U E

K A U P U N K I Y M P Ä R I S T Ö N

P A L V E L U A L U E

Voimia

Tilakeskus

Sara Hildénin taidemuseo

Johtokunta

Johtokunta

Johtokunta

TYTÄR-

YHTIÖT

JA

-YHTEISÖT

Tampereen Infra

Tampereen Vesi

Tampereen kaupunkiliikenne

Pirkanmaan pelastuslaitos

Konsernijohtaja

Johtaja

Johtaja

Johtaja Johtokunta

Johtokunta

Johtokunta

Neuvottelu-kunta

Alueellinen jätehuoltolautakunta

Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

Yhdyskuntalautakunta

Asunto- ja kiinteistölautakunta

Elinvoima- ja osaamislautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Sivistys- ja kulttuurilautakunta

Loora > Henkilöstöasiat > Osaamisen

kehittäminen > Työnohjaus ja mentorointi

kehittamispalvelut@tampere.fi

Puhelin 65802

6 VILKKU 3 | 20176666

Henkilöstön

Tampereen uuden strategian pohjatyö on

aloitettu kartoittamalla muutoshaastei-

ta ja nykyisen strategian muutostarpei-

ta. Linjauksia strategian sisällöistä tehdään ke-

säkuussa toimintansa aloittaneen uuden kau-

punginvaltuuston johdolla. Tavoitteena on, että

valtuusto voi hyväksyä uuden strategian vuo-

den lopulla.

Kaupunki haluaa entistä vahvemmin mah-

dollistaa asukkaidensa osallistumisen päätök-

sentekoon. Tämä näkyy strategiatyössä ja sen

yhteydessä tehtävässä brändityössä, joissa on

tärkeää ottaa huomioon yksilöiden ja erilaisten

yhteisöjen näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, millai-

nen Tampere on ja miten sitä halutaan kehittää.

Vielä kuluvan viikon sunnuntaihin eli

18 .6. asti voi vastata Tampereen Kasvot -verk-

kosivustolla tai Tampereen Raati -mobii-

lisivustolla kyselyyn, jossa kerätään nä kemyksiä

tulevaisuuden Tampereesta.

Tampereen Raati -sovelluksen voi ladata

älypuhelimeen ilmaiseksi. Myöhemmin Raa-

dissa voi vastata erilaisiin kaupunkia ja sen

palveluita koskeviin kysymyksiin.

Lisäksi kyselyyn voi vastata paperilomak-

keilla, joita on Lielahtikeskuksessa, Koilliskes-

kuksessa, Hervannan kirjastossa , Kaukajärven

kirjastossa, Kuuselan ja Tammelan lähitoreilla,

kumppanuustalo Arttelissa sekä palvelupiste

Frenckellissä.

Tiiviimpi ja tulevaisuuteen-suuntautuneempi strategiaStrategiajohtaja Reija Linnamaan mukaan

uudesta strategiasta halutaan tehdä nykyistä

tiiviimpi ja tulevaisuuteen suuntautu neempi.

– Tampereen strategiatyötä uudistetaan niin,

että nykytilan kuvaamisen sijaan katse suunna-

taan tulevaan. Strategia- ja brändityö nivotaan

yhteen ja satsataan strategian toimeenpanoon

tukemalla johdon ja henkilöstön sitouttamista

strategiaan.

Yritys- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuija

Telénin mukaan Tampereen vetovoiman ja

tunnettuuden vahvistamiseen tähtäävässä

brändityössä kirkastetaan koko kaupungin

yhteinen tarina – Tampere 2030, jolla luodaan

Tampereesta aiempaa vahvempaa mielikuvaa

ja arvoa ja jolla hurmataan.

– Tampereen tarinaa rakennetaan yhdessä,

ja jokainen tamperelainen on myös tarinan ker-

toja. Tarina perustuu Tampereen tunnettuihin

vahvuuksiin, ja se syntyy ihmiseltä ihmiselle,

kaverilta kaverille, painottaa Telén. •

UUDEN intranetin eli Taskun käyttöön-

ottoa siirretään. Tämänhetkisen tiedon

mukaan Tasku otetaan käyttöön elokuun

lopussa.

Käyttöönoton siirrolla halutaan var-

mistaa Taskun teknisen toteutuksen toi-

mivuus ja hyvä sisältörakenne. Loora on

käytössä entiseen tapaan Taskun käyttöön-

ottoon asti.

Taskussa julkaistaan elokuussa kai-

kille kaupungin työntekijöille tarkoitetut

yhteiset sisällöt, kuten Etutasku-, Hen-

kilöstöasiat-, Työn tueksi- ja Organisaatio-

sivustot. Näitä suunnitellaan ja tuotetaan

parhaillaan.

Palveluryhmien ja yksiköiden omat

sivut suunnitellaan ja julkaistaan Tas-

kuun vaiheittain loppuvuoden aikana.

Myös ekstranet toteutetaan Taskuun

myöhemmin.

Taskun käyttöönoton jälkeen yhteisiä

sisältöjä ei enää päivitetä Looraan, mutta

yksiköiden omat välilehdet ovat normaa-

listi käytettävissä vielä loppuvuoden ajan

ja käyttäjille varmistetaan pääsy myös näi-

hin sisältöihin. •

projektipäällikkö

Anna-Maria Rauhala, 040 831 9068

anna-maria.rauhala@tampere.fi

Tampereen kaupungin palveluk-

sessa työskenteli vuoden 2016

lopussa 15 087 työntekijää. Vuo-

teen 2015 verrattuna määrä laski 168

henkilöä.

Henkilöstömäärän laskuun vaikut-

tivat erityisesti organisaatiomuu tokset.

Tampereen Logistiikan yhtiöittämisen

myötä kaupungilta siirtyi yhtiöön yli

70 työntekijää. Kuvantamis palvelut

yhdistettiin osaksi Pirkanmaan sai-

raanhoitopiiriä, jonne kaupungilta

siirtyi 60 työntekijää.

Vakinaisessa palvelussuhteessa

työskenteli vuoden 2016 lopussa

12 661 henkilöä. Vakinaisia työnteki-

jöitä oli 91 enemmän kuin edellisenä

vuonna.

Tiedot selviävät vuoden 2016 hen-

kilöstötilinpäätöksestä.

Henkilöstön keski-ikä 45 vuottaKaupungin henkilöstön keski-ikä oli

vuoden 2016 lopussa 45,2 vuotta (2015:

45,0 vuotta).

Naisten osuutta henkilöstöstä ja

johtavassa asemassa työskentelevis-

tä seurataan vuosittain. Koko henki-

löstöstä naisia oli viime vuonna 75

prosenttia (2015: 74 prosenttia) ja

TEKSTI Raija Lindell

Vaikuta Tampereen

uuden strategian laadintaan

tampere.fi /kaupunkistrategia

tampereenkasvot.fi

Lataa ilmainen Tampereen Raati -sovellus

puhelimeen sovelluskaupasta (Windows,

Android, iOS)

Tasku otetaan käyttöön syksyllä

7VILKKU 3 | 2017

kokonaismäärä laski, mutta vakinaisten nousi

TAMPEREEN kaupungin tarkastuslauta-

kunta toteaa vuoden 2016 arviointiker-

tomuksessaan, että kaupungin talous ei

ole edelleenkään tasapainossa. Talouden

tasapainottaminen on yksi heikoimmin

onnistuneista strategisista tavoitteista

toukokuun lopussa päättyneellä valtuus-

tokaudella.

Tarkastuslautakunnan mukaan kau-

punki ei saavuttanut tavoitettaan pit-

käaikais- ja nuorisotyöttömyyden vä-

hentymisestä. Työllisyyttä edistäviin

toi menpiteisiin osallistuvat kaupungin

lisäksi myös sen omistamat työllisyy-

denhoitoon erikoistuneet yhteisöt sekä

valtion toimijat, eikä niitä johda mikään

toimijoista.

Parhaiten strategiatavoitteista onnis-

tuivat lautakunnan mukaan joukkoliiken-

neuudistus ja palvelumallityö. Molemmat

suuret uudistukset on tehty hyvin suun-

nitellen sekä avoimesti kuntalaisia ja si-

dosryhmiä kuunnellen.

Ict-palvelujen palvelutuottajan vaih-

tuminen ei ole sujunut suunnitellusti.

Kaupungill a on ollut pitkäkestoisia tie-

tokatkoja, jotka ovat haitanneet ja estä-

neet työtä. Tarkastuslautakunta arvioi, että

toimenpiteistä ja korvauksista sopiminen

jälkikäteen tulee kaupungille kalliiksi.

Arviointikertomus on luettavissa osoit-

teessa tampere.fi /tampereen-kaupunki/

organisaatio/tarkastustoimi •

Kaupunginreviisori Erja Viitala

050 552 6290

johtavassa asemassa työskentelevis-

tä 52 prosenttia (2015: 48 prosenttia).

Vuonna 2016 sairauspoissaolopäi-

viä oli henkilötyövuotta kohden 16,0

kalenteripäivää ja edellisvuonna 15,4

päivää. Kaikkiaan sairauspoissaoloja

oli 612 henkilötyövuoden verran. Saira-

uspoissaolot ovat lisääntyneet kaikilla

hyvinvointipalvelujen tuotantoalueilla

lukuun ottamatta kulttuuri- ja vapaa-

aikapalveluja.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ai-

heuttivat 28 prosenttia kaikista sairaus-

poissaoloista, mielenterveyssairaudet

14 prosenttia sekä fl unssat ja muut

hengitystiesairaudet 13 prosenttia.

Vuoden 2016 aikana korvauksia ai-

heuttaneita työtapaturmia sattui kaik-

kiaan 939. Näistä neljännes tapah tui

työmatkalla. Työtapaturmien määrä

nousi edellisvuoteen verrattuna 10 pro-

senttia ja niistä aiheutuneiden työky-

vyttömyyspäivien määrä 4 prosenttia.

Työkyvyttömyydestä aiheutuneet

nettokustannukset olivat viime vuonna

12,8 miljoonaa euroa.

Henkilöstö kehittäjänä-toimintatapaa luodaanTampereen kaupungin uudessa toimin-

tamallissa korostuu kumppanuus- ja

kehittämiskulttuuri, jossa henkilöstö

kehittää, johtaminen on mahdollista-

vaa ja yhteisöllisyys vahvaa. Henkilöstö

kehittäjänä -toimintatapaa luodaan ja

toteutetaan yhdessä henkilöstön kans-

sa. Kaupungille on määritelty henki-

löstö kehittäjänä -periaatteet, joiden

pohjalta toimintatapaa rakennetaan.

Kaupungin johtamisen kehittämi-

nen ja yhdessä tekemisen toiminta-

kulttuurin vahvistaminen jatkuivat

vuonna 2016 palvelualueiden or ga-

ni soitumisen yhteydessä. Kaupun ki-

tasoinen johtamisen ja esimiestyön

kehittämissuunnitelma laadittiin vuo -

sille 2016–2018. Suunnitelma si säl-

tää johtoryhmien toimintatapojen

uudis tamisen ja erilaiset kehittämis-

toi menpiteet mahdollistavan johta mi-

sen juurruttamiseksi.

Kaupungille määriteltiin johtamis-

periaatteet, jotka tunnistettiin kaupun-

kistrategian ja toimintamalliuudistuk-

sen pohjalta. Johtamisperiaatteet ovat

yhteisiä ja jaettuja pelisääntöjä, jotka

ohjaavat arjen johtamista, esimiestyö n

kehittämistä ja rekrytointia. •

Henkilöstöasiat >

Henkilöstöraportointi

31.12.2016

Tarkastuslautakunta huolissaan taloudesta ja työllisyydenhoidosta

H E N K I L Ö S T Ö N P A L V E L U S S U H D E J A K A U M A

H E N K I L Ö S T Ö M Ä Ä R Ä

31 12 2016

Vakinaiset

84

Sijaiset ja muut

määräaikaiset

15

%

Palkkatuettu henkilöstö

2

Sosiaali- ja

terveyspalvelut

38

Konsernihallinto 3Konsernipalvelut 4

Liikelaitokset ja

Pirkanmaan

pelastuslaitos

16

39Päivähoito-,

koulutus- ja

kulttuuripalvelut

%

8 VILKKU 3 | 2017

Lähihoitajat Tia Moilanen ja Outi

Pihlajamäki, sairaanhoitaja Marina

Ylimäki sekä apulaisosastonhoitaja

Johanna Jalonen uudistivat kehittämis-

työpajassa työyhteisönsä toimintamallin.

Nyt hoitotyö Rauhaniemen sairaalan osas-

tolla 24 rullaa paljolti heidän käsikirjoi-

tuksensa mukaan.

Naiset kokivat monen muun tavoin ,

etteivät työ ja vastuu jakaantuneet tasai-

ses ti. Osastonhoitaja Johanna Sipola-

Mäki nen ehdotti ratkaisujen etsimistä

sairaala - ja kuntoutuspalvelujen työpajassa.

Yleistynyt omahoitajamalli ja ns. hiljainen

raportointi tuntuivat hyviltä ratkaisuilta, joita

Jalonen, Moilanen, Pihlajamäki ja Yli mäki

lähtivät työstämään omaan yksikköönsä.

Kehittämistyö tehtiin marraskuussa,

ja joulukuussa suunnitelma oli valmis

toteutettavaksi. Aamuvuoron hoitajat al-

koivat jakaa päivän työrupeamaa siten,

että jokainen hoitaja saa vastuulleen 4–5

potilasta. Kaikki oman potilaan hoitotyö

kuuluu nimetylle hoitajalle.

Samalla luovuttiin yhteisraportoinnista

ja otettiin käyttöön hiljainen raportointi.

Hoitajat lukevat rauhassa vain omien po-

tilaidensa tiedot. Se on tuonut lisää aikaa

hoitotyöhön ja selkiyttänyt hoitovastuuta.

Kehittäminenon hauskaaEtenkin omahoitajakäytäntöön siirtymisen

ansiosta työmäärä jakaantuu nyt tasaisem-

min. Tieto potilaan hoidosta ja tilantees-

ta on helpompi pitää ajan tasalla. Kukin

hoitaja kirjaa tiedot omista potilaistaan

vuoronsa aikana.

– Omahoitajakäytännöstä voidaan toki

joustaa ja auttaa toista tilanteen mukaan.

Totta kai tämä on edelleen tiimityötä, Outi

Pihlajamäki tähdentää.

– Toiminta edellyttää kaikilta ammat-

titaidon ajan tasalla pitämistä, Marina

Ylimäki huomauttaa.

Osastolla hoidetaan ja kuntoutetaan iäk-

käitä lonkkamurtuma- ja leikkauspotilaita.

Hoitopaikkoja on 32 ja hoitohenkilökun-

taa 24. Työryhmä iloitsee, että potilailta

on tullut uusista toimintatavoista hyvää

palautetta.

Millaista kehittäminen oli?

– Äärettömän hauskaa, työlästäkin – ja

välillä vähän kireää. Joskus tuntui, ettei

tule mitään. Meillä on kuitenkin huumo-

rintajuinen osasto. Voidaan sanoa asioita

suoraankin, naiset luonnehtivat.

– Kehitettävää ja hienosäätöä on jat-

kossakin. Seuraavaksi teemme kansion

hoitajan tehtävistä. Aina kumpuaa myös

uusia ideoita.

Hatanpäälläkinhyviä kokemuksiaMyös Hatanpään sairaalan osastolla B5 siir-

ryttiin omahoitajakäytäntöön ja hiljaiseen

raportointiin henkilökunnan kehittämis-

työn jälkeen vuonna 2012. Osastonhoitaja

Jukka Lehtola kertoo, että kokemukset ovat

olleet varsin hyviä.

– Sähköinen potilastietojärjestelmä hel-

pottaa tiedon siirtymistä. Huolellinen kir-

jaaminen ja hiljainen raportointi takaavat

tietojen välittymisen potilaan tilanteesta ja

varmistavat hyvän hoidon, Lehtola sanoo.

Osastolla on voitu kehittämisen ansiosta

lisätä sydänhoitajan vastaanottoja, yksilöl-

listä ohjausta ja neuvontaa. Periaatteena on

jatkuva kehittäminen. Henkilökunta pohtii

haasteita yhdessä, ja ideatauluun voi kirjata

ehdotuksia hoitotyön parantamiseksi. •

YHTEISTYÖSSÄ

Omahoitajat töihin Rauhaniemessä

TEKSTIT Jaana Kalliomäki

KUVAT Hanna Leppänen

Outi Pihlajamäki

(edessä vas.), Marina Ylimäki,

Tia Moilanen ja Johanna Jalonen

toivat osastolleen omahoitaja-

mallin. Soten viimeksi tehtyjen

kehittämistöiden tulokset

olivat nähtävillä julisteissa

Hatanpään Festareilla.

9VILKKU 3 | 2017

TYÖNTEKIJÖIDEN oma kehittämistyö on

viime vuosina ollut Tampereella tiivistä. So-

siaali- ja terveyspalveluissa kehittämistyön

ohjaajiksi koulutettiin muutama vuosi sitten

20 työntekijää. Koulutuksen jälkeen alkanut

työpajatoiminta on yksi tärkeä ideoinnin ja

uudistamisen areena.

– Palveluryhmässämme on määritelty

kaikkien työntekijöiden perustehtäviksi

tekeminen ja kehittäminen. Työpajoihin

on osallistuttu vastaanottotoiminnasta, poli-

kli nikoilta, kotihoidosta ja vuodeosastoilta.

Pajat on koottu tuotantoalueitten yli, joten

mukana ovat hoitoketjun eri toimijat, kertoo

sairaala- ja kuntoutuspalvelujen hallintoyli-

hoitaja, kehittämispäällikkö Paula Hakala.

– Kehittämisestä innostuneita on paljon.

Toiminta ei tule ylhäältä annettuna eikä

organisaatiolähtöisesti. Varmaan on myös

niitä, jotka kokevat tämän lisätyönä. Usein

ennakkoluulot ovat kuitenkin karisseet mat-

kan varrella.

Hakalan mukaan työntekijät ovat oppineet

oikeasti kuuntelemaan, mitä asiakkaat toi-

vovat palveluilta, ja haluavat kehittää niitä

yhdessä asiakkaiden kanssa. Työpajoihin

osallistuvat kyselevät potilaidensa kokemuk-

sia ja näkemyksiä. Asiakasraadin palaute on

myös tärkeää.

Pajoissa on viety eteenpäin monenlaisia

asioita.

– Pienillä muutoksilla saadaan suuria

muutoksia aikaan. Kyse voi olla esimerkiksi

asiakkaan sitouttamisesta ja osallistamisesta

hoitoonsa. Työtapoja muuttamalla ja turhaa

poistamalla saadaan enemmän aikaa potilaal-

le. Pajoissa opitaan myös muilta. Yhdessä yk-

sikössä hiottu työtapa

saattaa sopia hieman

mukautettuna toisel-

le, Hakala listaa.

Työpajasarjat pää-

tetään kaikille avoi-

miin Festareihin, joil-

la tuloksia esitellään

julistein.•

LIIKUTTAVA hoitaja hoitaa liikku-

vaa potilasta, tietävät sairaanhoitaja

Jaana Mansikkamäki, perushoitaja

Tuija Aronen, apulaisosastonhoita-

ja Kirsi Repo ja fysioterapeutti Katja

Nevamäki.

Hatanpään sairaalan geriatrisella

akuuttihoito- ja arviointiosastolla

työskentelevät naiset pohtivat kehit-

tämistyöpajassa, miten potilaiden

kuntoutuksen saisi käyntiin heti sai-

raalaan tultua. He ideoivat mittarin,

jolla seurattiin potilaiden jalkeillaoloa.

Hoitajat kirjasivat osastolla sängystä

poistumiset tukkimiehenkirjanpidol-

la. Mukaan laskettiin vain lattialla

liikkumiset, ei sängyllä istumaan

nousemista.

Tulohaastattelulomakkeeseen li-

sättiin kehittämistyöryhmän ehdo-

tuksesta tieto osaston kuntouttavasta

työotteesta. Se merkitsee liikkumaan

ohjaamista ja auttamista. Henkilökun-

ta kannustaa potilaita lähtemään päi-

väsaliin syömään, television ääreen tai

muuten vain jaloittelemaan.

On huomattu, että potilailla , joiden

lähetteeseen on kirjattu ”jalat eivät

kanna”, voi joskus olla kyse jostakin

muusta. Vanhus saattaa ajatella, että

sairaalassa saa ja pitää maata vuotees-

sa. Myönteinen patistaminen ja tieto

liikunnan hyödyistä voivat saada aja-

tukset muuttumaan. Tärkeää on kertoa

kuntoutuksesta myös omaisille.

– Meillä voi mennä terassillekin

syömään ja arboretumin maisemia

ihailemaan. Kuntoutuksen ansiosta

toimintakyky säilyy tai voi jopa paran-

tua. Se merkitsee varhaisempaa kotiu-

tumista, Aronen ja Repo muistuttavat.

Suunnitteluaikaa on järjestynytTyöryhmän ajatukset saivat osastolla

hyvän vastaanoton. Mittari motivoi

henkilökuntaa innostamaan potilaita

jalkeille.

– Kehittämistyötä oli mahtavaa

tehdä, Tuija Aronen luonnehtii.

– Aihe oli innostava ja tärkeä. On

hienoa, että kehittämiseen satsataan

tällä tavoin ja suunnitteluun järjestyy

aikaa. Oman työn aikana se ei onnis-

tuisi, Kirsi Repo lisää.

– Kehittää voi vieläkin. Esimerkik-

si ruoan jakelun voisi aloittaa päivä-

salista ja kuuluttaa, että tervetuloa

sinne syömään. Huoneisiin olemme

suunnitelleet tauluja, joissa kerrotaan

vuoteessa makaamisen haitoista ja sii-

tä, miten liikkumisen voi aloittaa. •

Kehittäminen innostaa henkilöstöä

Hatanpään

puistosairaalan hoita-

jat kannustavat potilaita

liikkumaan. Apulaisosaston-

hoitaja Kirsi Revon esittelemiä

rollaattoreita ja muita apu-

välineitä saa tueksi

tarpeen mukaan.

Puistosairaalan hoitajat liikuttavat potilaita

VILKKU 3 | 201710

Korvaava työTEKSTIT Tuuli Oinonen

KUVAT Hanna Leppänen

1Mitä korvaavalla työllä

tarkoitetaan?

– Korvaava työ on osa

kaupungin varhaisen tuen

toimintamallin kokonaisuut-

ta, jolla pyritään ehkäisemään

pitkittyneiden sairauspoissa-

olojen lisäksi ennenaikaisia

eläköitymisiä. Se on vaihto-

ehto sairauslomalle, ja sen

tarkoituksena tukea työnte-

kijän työkykyä ja terveyttä

sekä helpottaa työhön pa-

luuta sairausloman jälkeen.

Korvaavan työn järjestäminen

perustuu työterveyslääkärin

lausuntoon ja voi kestää maksimissaan kolme kuukautta.

– Käytännöllä on tarkoitus luoda yhtenäiset toimintatavat. Korvaavan työn hyö-

dyntämisen toivotaan kaupungilla lisääntyvän, sillä sen on osoitettu nopeuttavan

työntekijän kuntoutumista ja paluuta varsinaiseen työhönsä.

2Voiko täyttä työaikaa tekevä tehdä korvaavaa työtä osa-aikaisesti?

– Ei voi. Jos työtä tehdään osa-aikaisesti, palkka on osa-aikatyön mukainen.

Osa-aikainen sairausloma osasairauspäivärahalla voi olla mahdollista. Jo

valmiiksi osa-aikatyötä tekevä voi toki tehdä korvaavaa työtä, mutta tällöin osa-

aikaprosentti on se, jolla hän normaalistikin työskentelee.

3Mitä tarvitaan, jotta voi ryhtyä tekemään korvaavaa työtä?• Työterveyslääkäri keskustelee työntekijän kanssa ja arvioi korvaavan

työn mahdollisuuden tapauskohtaisesti. • Jos korvaavan työn käyttö on mahdollista, lääkäri kirjoittaa sairausloma-

todistukseen lausunnon työntekijän työkyvystä korvaavaan työhön. • Esimies kartoittaa korvaavan työn mahdollisuudet. Mikäli se on

mahdollista, esimies ja työntekijä sopivat tarkemmin työn sisällöstä. • Esimies vie korvaavan työn jakson Essiin. •

Lähihoitaja Jouko Laitila kaatui tasan

vuosi sitten työmatkallaan Koukkunie-

meen, kun alueelle kääntyvä jakeluauto

ajoi hänen skootterinsa eteen.

– Loukkasin polveni, joka jouduttiin vielä

myöhemmin leikkaamaan. En voinut tehdä

juuri mitään, joten kotona vietetty kesä tuntui

todella pitkältä. Esimieheni ehdotti syksyllä

korvaavaa työtä. Teimme kolmisin työterveys-

lääkärin kanssa sopimuksen, jossa määritel-

tiin tarkasti, mitä saan tehdä. Olin tyytyväinen,

kun pääsin takaisin Koukkuniemeen, jossa

olin vain vuotta aiemmin aloittanut työni.

Laitila teki kuukauden ajan korvaavaa työtä

omalla osastollaan Koivulassa, eikä hän kuulu-

nut sinä aikana osaston normaalivahvuuteen.

Fyysinen työ oli kiellettyJouko Laitilalla oli lääkärin lupa kaikkeen

muuhun paitsi raskaaseen fyysiseen työhön

ja kyykistymiseen.

– En voinut edes ulkoiluttaa asukkaita, kos-

ka kaatuva vanhus on painava ja hänet täytyy

saada tukevasti kiinni. Asukkaiden syöttämi-

nen ja ruokailussa avustaminen oli yksi iso

TAMPEREEN TEKIJÖILLE

ähih i j J k L itil k i

Lähihoitaja paranteli polveaan omalla osastollaKorvaavalla työllä yritetään

ehkäistä pitkittyneitä sai raus-

poissa oloja. Vaikka työntekijä

ei voi sairauden tai tapaturman

vuoksi hoitaa entiseen tapaan

työtään, hän pystyy tekemään

väliaikaisesti joko kevennetysti

omaan työtään tai jotakin muu-

ta työtä . Henkilöstösuunnittelija

SATU KUIVASTO vastaa kysymyk-

siin korvaavasta työstä.

saattaa olla sairausloman vaihtoehto

Henkilöstöasiat > Työhyvinvointi

ja työterveys > Työkyvyn hallinta >

Korvaava työ (sivulla linkki ohjeeseen)

esimiestenneuvonta@tampere.fi

040 806 3187

satu.kuivasto@tampere.fi

040 806 4083

11VILKKU 3 | 2017

Korvaavan työn malli otettiin

käyttöön ikäihmisten pal ve-

lulinjalla vuosi sitten. Työtä

on pystytty järjestämään enimmäk-

seen omassa yksikössä.

– Tehtävät ovat olleet yleensä

työntekijän omaa työtä kevennet-

tynä. Töiden järjestäminen on koet-

tu yksiköissä helpoksi, selvittää

ikäihmisten palvelulinjan päällikkö

Ella Suojalehto.

Ikäihmisten palvelulinjalle kuu-

luvat entisen kotihoidon ja asu-

mispalveluiden tehtävät.

Kokemuksia on vaih-

dettu henkilöstön kes-

kuudessa, ja työnte kijät

ovat alkaneet hakeutua

korvaa vaan työhön vaih-

toehtona sai raus lomalle .

Korvaavaa työtä ikäih-

misten palvelulinjalla on

tehnyt ensimmäisen vajaan

vuoden aikana yhteensä 59

työntekijää, ja jaksojen keskipituus

on ollut noin 10 päivää.

Tehtävät suunniteltutyöyhteisön tarpeisiinKorvaavaan työhön on räätälöity

monenlaisia työnkuvia.

– Esimerkiksi lähihoitajan tehtä-

vistä on rajattu pois fyysistä kuor-

mitusta aiheuttavat tehtävät, eikä

työntekijä tee välitöntä asiakas- tai

asukastyötä. Työntekijän tehtävät

on suunniteltu työyhteisön tarpei-

den mukaan. Niihin on kuulunut

muun muassa Rai-arviointien ja

hoitosuunnitelmien kirjaamista,

erilaisten tilausten tekemistä, pe-

rehdytysmateriaalien kokoamista ja

suunnittelua sekä tiimin ohjaamista

mobiilikirjaamisessa, kertoo suun-

nittelija Terhi Kirjavainen avo- ja

asumispalveluista.

– Toisinaan työn järjestäminen

henkisesti kevyemmäksi on riittä-

nyt. Myös omasta työstä poikkeavia

tehtäviä on ollut. Asumispalvelujen

viriketoiminnan tehtävissä on työs-

kennellyt esimerkiksi laitoshuol-

tajia, kotipalvelutyöntekijöitä ja

lähihoitajia, lisää Kirjavainen.

Työtyytyväisyyson parantunutIkäihmisten palvelulinjalla on koet-

tu tärkeäksi, että esimies kertoo

työntekijälle korvaavasta työstä ja

kannustaa häntä keskustelemaan

asiasta työterveyslääkärin kanssa.

Tämän ansiosta henkilöstöllä on

ollut valmius tarttua helpommin

korvaavaan työhön. Toimivaa yh-

teistyötä työterveyshuollon kanssa

arvostettiin.

Työhyvinvointi ja -tyytyväisyys

ovat parantuneet. Työntekijät ovat

kokeneet olevansa tarpeellisia ja

voivansa tarjota lisää auttavia kä-

siä työhön.

– Työntekijät ovat saaneet mah-

dollisuuden nähdä esimerkiksi lä-

hihoitajan tehtäviä toisessa tiimissä

tai yksikössä. Korvaavan työn jakson

jälkeen työntekijät ovat saattaneet

hakeutua pysyvästi toisiin tehtäviin,

Suojalehto ja Kirjavainen kertovat.

Heidän mukaansa korvaavan

työn tekijöihin on suhtauduttu

myönteisesti ja ymmärtäväisesti.

Työyhteisöt ovat olleet halukkaita

korvaavan työn järjestelyihin ja tu-

kemaan työkaverin toipumis ta. Jos

korvaavan työn jaksot pitkittyvät

selvästi, työyhteisöjen suhtautumi-

sessa on tapahtunut muutosta hie-

man kyseenalaistavampaan suun-

taan. •

tehtäväni. Lisäksi luin sanomalehtiä ääneen

ja juttelin vanhusten kanssa. Tein myös töitä

tietokoneella ja huolehdin hoitotarvikkeiden

riittävyydestä.

– Lääkäri ja esimies korostivat minulle kor-

vaavan jakson alussa, että se voidaan keskeyt-

tää, jos polvi ei kestä. Myös työ ka verit olivat

ymmär täväisiä. Jalka kuitenkin kuntoutui

kuukauden aikana niin hyvin, että pystyin

jatkamaan suoraan omassa työssäni. Kuntou-

tuminen on tosin myöhemmin pysähtynyt,

eikä jalka ole vieläkään kivuton.

Laitilan mielestä korvaava työ on erin-

omainen tapa kokeilla, onnistuuko työnteko

kevennettynä.

– Suoraan tavallisiin töihin paluu olisi tun-

tunut liian isolta askeleelta. Töiden aloitus

pitkän sairausloman jälkeen onnistui tällä

tavoin sujuvasti. •

Ikäihmisten hoitajien työtä on voitu keventää

IkI äiäihmmii

luvavat t en

mmimisp

d

kk

tttt

mmmmm

tetetet hnhnnn

vuvuvuvuvuuvuuododdodoo ee

tytyytytytyönönönöönnö tettetetettekikijäjäää

< Lähihoitaja

Jouko Laitilalle järjestyi

korvaavaa työtä tutulta

osastolta, vaikka hän ei silloin

voinutkaan tehdä omaa hoito-

työtään. Korvaavassa työssä

oli aikaa pelata asukkai-

den kanssa.

12 VILKKU 3 | 2017

TIESITKÖ?TEKSTI Päivi Stenroos

KUVA Hanna Leppänen

Matkat ja tilaisuudet -tiimi on

tarjonnut viime vuoden alusta

lähtien konsernipalveluyksikkö

Kopparissa täysin uutta palvelua. Tiimille

on keskitetty kaupungin matkavaraukset,

matka- ja kululaskujen käsittely sekä tilai-

suuksien järjestäminen. Monipuolinen pal-

velupaletti tekee tiimiläisten työstä mie-

lenkiintoista.

–  Yhtään tylsää päivää ei ole ollut, ja

vieläkin tulee eteen ihan uusia tapauksia

mietittäväksi, sanoo tiimissä pian vuoden

työskennellyt matkapalvelusihteeri Mari

Kinnunen.

– Joka päivä oppii jotain uutta, ja työka-

verit ovat mahtavia. Heiltä voi aina kysyä

apua, lisää marraskuusta lähtien tiimissä

harjoittelijana ollut Suvi Karhu.

Palvelupäällikkö Sanna-Maria Röör on

ollut luomassa tiimiä ja sen palveluita alusta

alkaen, ja hän on tyytyväinen tiedon jaka-

misen kulttuuriin. Jokaisella tiimiläisellä

on omaa erityisosaamista, ja kaikki ovat

halukkaita tuomaan tietonsa koko poru-

kan käyttöön.

– Siksihän tiimi on perustettukin: tii-

min ammattilaiset hoitavat tehtäviä, joita

ennen tehtiin hajautetusti eri yksiköissä ja

monesti oman työn ohella. Näin saadaan

tehoa, säästöjä ja yhtenäisempiä käytäntöjä,

Röör sanoo.

Matkavarauksetkoko maailmaanKun kaupungin henkilöstö matkustaa, tii-

mi hoitaa matkavaraukset, oli sitten kyse

ryhmämatkasta, junalipuista Helsinkiin tai

ulkomaanmatkasta lentoineen, hotelliva-

rauksineen ja mahdollisine viisumeineen.

Matkustajan ei tarvitse kuin antaa tiimille

riittävät tiedot tulevasta reissustaan.

– Matkaa tilatessa kannattaa käyttää

Loorasta matkustamisen sivuilta löytyvää

tilauslomaketta. Siitä saamme heti kaikki

olennaiset tiedot, Kinnunen sanoo.

– Meidän ydintyötämme on etsiä esi-

merkiksi lennot, joilla matkustaja on sopi-

vasti perillä. Hänen ei itse tarvitse käyttää

aikaansa lentojen selvittämiseen, Röör

kertoo.

Mitä aiemmin matkoja varaa, sitä edulli-

semmin ne yleensä saa – ja toisinaan ajoissa

varaaminen voi olla paras keino varmistaa

vaikkapa majoituksen saatavuus.

Palvelupaletissa matkoja ja tilaisuuksia

– Ihan paras tiimi,

luonnehtivat Sanna-Maria

Röör, Mari Kinnunen ja Suvi

Karhu. Yhteensä kymmenen

hengen tiimi menee eteenpäin

hyvällä yhteishengellä ja

huumorilla, vaikka työ-

tahti on tiivis.

VILKKU 3 | 2017 13

Kaupungin työntekijät tarvitsevat

usein työssään käyttöoikeuksia lu-

kuisiin erilaisiin tietojärjestelmiin.

Monesti voimaan on kuitenkin jäänyt

myös oikeuksia , joita työtehtävien hoi-

tamiseen ei enää tarvita. Nämä tarpeet-

tomat käyttöoikeudet aiheutta vat kau-

pungille tietoturva- ja tietosuojaris kejä.

– Asiattomat käyttöoikeudet voivat joh-

taa siihen, että järjestelmissä olevia tietoja

joutuu sivullisten käsiin. Tietojärjestelmi-

en luvaton käyttö aiheuttaa pahimmillaan

kaupungille laajoja selvitystöitä ja merkit-

täviä taloudellisia vahinkoja sekä maineen

menetyksen, kertoo tietoturvapäällikkö

Juha Koivisto.

– Työntekijöillä pitäisi olla käyttöoi-

keudet ainoastaan sellaisiin järjestelmiin,

joita he tarvitsevat työssään säännöllisesti.

Turhat käyttöoikeudet aiheuttavat sekä

tietoturvariskejä että lisenssikustannuk-

sia. Jos tietojärjestelmässä on ylimääräisiä

käyttöoikeuksia, se voi myös hidastaa sen

toimintaa ja heikentää käytettävyyttä, to-

teaa tietosuojavastaava Ari Andreasson.

Oikeudet ruotuunvalvonnallaKoivisto ja Andreasson kampanjoivat

sen puolesta, että käyttöoikeuksia tieto-

järjestelmiin hallinnoitaisiin tarkemmin.

Kaupungilla on yli 400 eri tietojärjestel-

mää, joiden käyttöoikeuksia myöntävät

lukuisat henkilöt vaihtelevien käytäntöjen

mukaan. Oikeuksien hallintaa ohjaamaan

on laadittu kaupungin yhteiset käyttöval-

tuusperiaatteet, jotka kaikkien käyttöoi-

keuksia hallinnoivien on hyvä tuntea.

– Erityinen vastuu on esimiehillä.

Heidän tulisi olla perillä siitä, mihin

järjestelmiin heidän alaisillaan on käyt-

töoikeudet, onko niissä lisenssimaksuja

ja ovatko oikeudet edelleen työnteon kan-

nalta tarpeellisia. Oikeuksia ei pitäisi tilata

kevyin perustein, ohjeistaa Andreasson.

– Etenkin työtehtävien muuttuessa

tai päättyessä on tärkeää huolehtia, ettei

henkilölle jää voimaan asiattomia käyttö-

oikeuksia, huomauttaa Koivisto.

– Myös alaiset voivat olla aktiivisia: jos

heillä on mielestään turhia käyttöoikeuk-

sia, siitä kannattaa kertoa esimiehelle.

Näin työntekijät suojelevat myös omaa

oikeusturvaansa, Andreasson painottaa. •

Tietoturvan työkaluja

• Tampereen kaupungin

työntekijät voivat ostaa

Microsoft Offi ce Professio nal

2016 -ohjelmiston koti-

koneilleen 13,95 euron

hintaan.

Työasioiden käsittelyyn

kotikoneilla on suositeltavaa

käyttää tätä ohjelmistoa,

koska siinä on vähän haavoit-

tuvaisuuksia.

• Ohje tilaamiseen löytyy

Loorasta:

Ict ja tietohallinto > Tietoa

i ct-palveluista ja ohjelmis-

toista > Ohjelmistot > Koti-

käyttöön mahdollistetut

ohjelmistot.

• Windows-tunnuksen

unohtuneen salasanan voi

nyt vaihtaa itsepalveluna:

pääset vaihtamaan sen

kirjautumissivulla olevasta

linkistä tunnistustyökalun

avulla.

• Henkilöstön tietoturva- ja

tietosuojaopas on tulossa

automaattisena jakeluna

jokaisen kaupungin tieto-

koneen työpöydälle. Sen

avulla jokainen voi parantaa

omaa osaamistaan.

• Lisää eväitä tietoturvariskien

vähentämiseen löytyy

Loorasta Tietoturva-väli-

lehdeltä.

Tarpeettomat käyttöoikeudet luovat tietoturvariskejä

TEKSTI Elise Kraatila

Kysyttävää matkoista tai tilaisuuksista?

• Chat-päivystys kello 8.30–15.45.

• Chat-laatikko aukeaa intranetissä

matkustamisen sivuilla oikeaan

alareunaan.

matkat@tampere.fi

tilaisuudet@tampere.fi

040 806 712 6808

Tarkkuus nopeuttaamatkalaskun käsittelyäKaupungin matka- ja kululaskujen käsitte-

leminen on tiimille iso työsarka, sillä niitä

kertyy vuodessa noin 20  000 kappaletta.

Määrä on sen verran suuri, että vaikka tiimi

pyrkii tekemään työnsä mahdollisimman

nopeasti, rahojaan voi joutua odottelemaan.

– Välillä meille saattaa tulla päivässä sata

laskua, ja etenkin kuukauden vaihteet ovat

ruuhkahuippuja, Karhu kertoo.

KVTES antaa matkalaskun maksami-

seen aikaa kaksi kuukautta sen esittämi-

sestä, mutta tiimi pääsee yleensä noin 2–3

viikon käsittelyaikaan. Laskujen käsittely

tosin ruuhkautui toukokuun lopussa, ja

kä sittelyaika venyi silloin 5 viikkoon.

Laskun tekijä voi nopeuttaa käsittelyä

merkitsemällä kilometrit tarkasti, liittä-

mällä mukaan tar vittavat kuitit, ohjelmat

ja muut asiakir jat sekä käyttämällä selkeitä

termejä ja osoitteita.

– Matkustussääntö määrää, että esimer-

kiksi oman auton käytöstä tehtävällä kulu-

laskulla on oltava matkareitit osoitteineen,

ja meidän pitää tosiaan tarkastaa ne, Röör

sanoo.

Tiimi järjestäämyös tilaisuudetTilaisuuden osallistuja ei aina osaa arva-

ta, miten paljon työtä sen järjestäminen on

vaatinut. Tarvitaan esimerkiksi tila, ilmoit-

tautumiset, ohjelma, esiintyjät, esitystek-

niikka ja mahdolliset ruokailut. Tiimi hoitaa

tarvittaessa tapahtuman avaimet käteen

-periaatteella tai auttaa asiakkaan alkuun

vaikkapa tilatarjous ten kanssa.

– Tilaisuuksien tilaukset ovat lisäänty-

neet, ja moni kokee helpotuksena sen, että

me otamme hoitaaksemme esimerkiksi tar-

jous- ja ilmoittautumisrumban, Röör kertoo.

Tiimi hoitaa niin isot kuin pienetkin

tilaisuudet, ja alkuun pääsee laittamalla

tiimille sähköpostia. •

14 VILKKU 3 | 2017

Virtsatietulehdus vai ei? – verkosta saa apua

TAMPEREEN kaupunki on mukana

valtakunnallisessa Oda-hankkeessa,

jossa uudistetaan sosiaali- ja terveys-

palvelujen toimintamalleja. Tampere

testaa kaupungeista ensimmäisenä

virtsatietulehdusoireisten naisten

oirearviota.

Syksyllä testikäyttöön avattava

palvelu toimii niin, että tamperelai-

nen tai orivesiläinen, joka epäilee

virtsatietulehdusta, täyttää osoitteesta

tampere.fi /oda löytyvän oirearvion.

Arvio yhdistää asiakkaan kokemat oi-

reet tuoreimpaan lääketieteelliseen

tietoon. Jos asiakas tunnistautuu pal-

veluun verkkopankkitunnuksilla tai

mobiilivarmenteella, arviossa otetaan

huomioon myös hänen aiemmat po-

tilastietonsa.

– Palvelu on kytketty potilastieto-

järjestelmä Pegasokseen, joten oire-

arvion perusteella asiakas voi saada

omahoito-ohjeita ja tarvittaessa myös

ajan laboratorioon tai lääkärille tai

sähköisen reseptin. Verkkopalvelu

on käytössä ympäri vuorokauden, ja

oireisiin saa saman tien toimintaoh-

jeen, kertoo projektipäällikkö Päivi

Hodgson.

Testikäyttöön tulevaa palvelua kor-

jataan palautteen perusteella hyvinkin

nopeasti. Siksi palvelun ulkonäkö ja

toiminnallisuudet voivat muuttua

alkuvaiheessa jopa päivittäin.

Tampereella virtsatietulehduksen

oireista kärsivän naisen hoitopolkua

on kehitetty parin vuoden ajan.

– Oda-projektin ansiosta hoitopro-

sessi muuttuu entistä asiakasystäväl-

lisemmäksi sekä henkilökunnalle

nopeammaksi ja sujuvammaksi.

Perusterveen naisen virtsatietuleh-

duksen oireiden mukainen hoito

onnistuu usein ilman käyntiä ter-

veysasemalla, kertoo sairaanhoitaja

Jaana Knuuttila-Järvinen.

Virtsatieinfektio-oirearvion lisäksi

Tampereella kehitetään Oda-hank-

keessa yhdeksää muuta toiminta-

mallia, joiden pilotointi alkaa ensi

syksynä. Muun muassa äkillisestä

alaselkäkivusta kärsiville yli 15-vuoti-

aille on tulossa samantapainen älykäs

oirearvio verkkoon. •

tampere.fi /oda

Esimiehen tehtäviin kuuluu tiimityötä, kuuntelua ja johtamista

< Klaus Härö muisteli

kompuroineensa

elokuvaohjaajauransa

alkutaipaleella ennen kuin

oppi luottamaan toisiin

ammattilaisiin.

Palvelualuejohtajat

Taru Kuosmanen, Mikko

Nurminen ja Teppo

Rantanen sekä Voimian

toimitusjohtaja Tarja

Alatalo, kotihoidon

esimies Terhi Kallonen,

kaupungingeodeetti

Anna Mustajoki ja

hankejohtaja Tero

Tenhunen miettivät yhdessä

esimiespäivän yleisön

kanssa, miten kaupungin

johtamisperiaatteita on

viety käytäntöön.

15VILKKU 3 | 2017

Elokuvaohjaaja Klaus Härö kertoi kau-

pungin esimiespäivässä, että oppi vas-

ta ensimmäistä pitkää elokuvaansa

ohjatessaan ottamaan apua vastaan.

– Vaikka olin opiskellut alaa, en tiennyt

aluksi, kuinka ohjeistaa työryhmääni. Minulla

oli jo maisterin paperit taskussa kuvatessa-

ni ensimmäistä pitkää elokuvaani Pohjois-

Ruotsissa. Paperit eivät auttaneet paljoakaan

sateisella suolla.

– Menetin kontrollini. Kun siinä tilanteessa

tapahtui pahin mahdollinen, opin pyytämään

ja sain neuvoja alan ammattilaisilta, kuten

kuvaajalta, äänitarkkailijalta ja maskeerajalta.

Opin, että elokuvan teko on tiimityöskentelyä.

Klaus Häröltä on usein kysytty, liikuttuuko

hän omia elokuvia katsoessaan. Vastaus on

ollut ei.

– Liikutuksen hetki tulee vasta, kun elo-

kuvan lopputekstit kulkevat silmieni ohi ja

näen jokaisen työryhmässä mukana olleen

nimet. Olen kiitollinen siitä, että he kaikki

ovat olleet mukana.

Heittäkää ja kestäkääitsekin huumoriaTiimityön merkityksen oivaltamisen lisäksi

huumori on työpaikoilla tärkeä elementti.

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala muistutti

esimiespäivän osallistujia huumorin mer-

kityksestä.

– Heittäkää huumoria, viekää sitä eteenpäin

ja kestäkää huumoria myös itse.

Yli-Rajalan mukaan esimiesten kannattaa

olla läsnä työpaikan arjessa ja luoda luotta-

muksellista ilmapiiriä.

Esimiespäivän paneelissakin todettiin

usealla suulla, että esimiehen läsnäolo on

johtamisessa oleellista. Kotihoidon esimies

Terhi Kallonen avo- ja asumispalveluista ker-

toi pyrkivänsä kuuntelemaan ja kuulemaan.

– Kysyn hoitajilta eli työn asiantuntijoil-

ta, miten asia kannattaisi heidän mielestään

hoitaa. Kannustan ja yritän tukea heidän jak-

samistaan.

Paneelikeskustelijoista moni nosti kaupun-

gin johtamisperiaatteista tärkeimmäksi sen,

että esimies antaa alaisilleen selkeän suunnan.

Samoin henkilöstöjohtaja Niina Pietikäi-

nen korosti tavoitteiden selkeyttä ja työnte-

kijään luottamista.

– Jokaisen työntekijän pitää ymmärtää,

mitä tavoitellaan. Mahdollistava johtaminen

perustuu avoimuuteen, osallistamiseen ja

luottamukseen.

Tampereella kehitetään mahdollistavaa

johtamiskulttuuria osana toimintamallin

uudistamista.

Me olemmeasiakkaita vartenHyvä johtaminen mahdollistaa hyvän työnte-

kijäkokemuksen, mikä puolestaan varmistaa

hyvän asiakaskokemuksen.

– Asiakas on numero ykkönen, ja hänen

täytyy saada tarvitsemansa. Työntekijä on

sitten seuraavana, kuvaili Terhi Kallonen.

– Me olemme olemassa asiakkaita varten,

korosti myös paneelikeskusteluun osallistu-

nut palvelualuejohtaja Taru Kuosmanen.

Esimiespäivän yleisö sai äänestää teksti-

viestein, miten heidän mielestään kaupungin

neljä johtamisperiaatetta ovat toteutuneet

käytännössä. Parhaiten esimiehet olivat mie-

lestään pystyneet mahdollistamaan onnistu-

misen: 84 prosenttia oli sitä mieltä, että se

periaate oli toteutunut. Esimiesten mielestä

heikoiten on edistetty kumppanuutta ja asia-

kaskokemusta: 63 prosenttia oli tätä mieltä.

– Samat kysymykset olisi hyvä kysyä hen-

kilöstöltä, jotta tietäisimme vielä paremmin,

miten olemme onnistuneet, muistutti hanke-

johtaja Tero Tenhunen.

– Meidän pitää varmistaa, että porukal-

lamme on motivaatio työhön ja onnistumi-

sen halua, lisäsi palvelualuejohtaja Mikko

Nurminen.

Huhtikuussa vietettyyn päivään osallistui

700 esimiestä. Seuraava esimiespäivä järjes-

tetään tämän vuoden marraskuussa. •

TEKSTIT Tuuli Oinonen

KUVAT Hanna Leppänen

”Johtaminen mahdollistaa onnistumisen”

VASTAAVA sairaanhoitaja Eija Kuusisto

ilahtui esimiespäivässä, kun kuuli por-

mestari Anna-Kaisa Ikosen kutsuvan

mahdollistavaa johtamista onnistumisen

mahdollistamiseksi.

– Esimiehen on hyvä olla läsnä, ja

ideat ja onnistumiset on syytä nostaa

esiin. Projektimainen työskentelyta-

pa sopii erilaisiin kehittämisasioihin.

Kaikkinainen vuorovaikutus ja asiois-

ta keskustelu on tärkeää. Tällöin työn

merkitys ja merkityksellisyys kasvavat.

– Erityisesti Klaus Härö sai esityk-

sellään minut oivaltamaan uusia asioita

johtamisesta, luovuudesta ja tiimityös-

kentelystä.

Myös palvelupäällikkö Kristiina Te-

rävä vaikuttui Härön esityksestä.

– Johtaminen on tiimityötä, kuten

elokuvantekokin. Ei kannata yrittää

tehdä kaikkea yksin. Yhdessä tehty voi

olla tulokseltaan parempi erilaisten nä-

kökulmien ja osaamisten ansiosta.

Terävä sai päivästä konkreettisia

ideoita.

– Niina Pietikäinen kertoi huoneen-

taulusta, johon kirjataan tavoitteet näky-

ville. Näin tavoitteet ovat konkreettisesti

koko ajan näkyvillä muistutuksena. Kuu-

losti myös hyvältä ajatukselta juhlistaa

pienimuotoisesti tavoitteen saavutta-

mista. •

Kaupungin johtamisperiaatteet:• Annan selkeän suunnan ja teemme

tuloksia

• Mahdollistan onnistumisen

• Kannustan vaikuttavaan kehittämiseen

• Edistän kumppanuutta ja asiakas-

kokemusta

Organisaatio ja johtaminen >

Johtaminen

Vastaava sairaan-

hoitaja Eija Kuusisto ja

palvelupäällikkö Kristiina

Terävä avo- ja asumispalve-

luista iloitsivat siitä, että esi-

miespäivä avartaa ajatuksia

ja antaa mahdollisuuden

tavata kollegoja yli

yksikkörajojen.

16 VILKKU 3 | 2017

”MEILLÄ on käytössä Ekokompassi-

ympäristöjärjestelmä”, ilmoittaa Tila-

keskuksen Frenckellin tiloissa välioveen

kiinnitetty tiedote . Tilakeskus alkoi en-

simmäisten joukossa luoda Ekokompassi-

ympäristö järjestelmää Tampereella.

– Aloitimme ympäristöjärjestelmän

rakentamisen syksyllä 2015. Työläin

vaihe oli toimintaamme koskevan ym pä-

ris tölainsäädännön läpikäyminen. Sa malla

kirjasimme, miten vastaamme kunkin laki-

pykälän vaatimukseen, kertoo projekti-

sihteeri Anna Koivumäki, joka on vas-

tannut Tilakeskuksen Ekokompassin

käytännön toteutuksesta.

Tilakeskuksessa tehtiin myös ympä-

ristövaikutusten arviointi. Näin saatiin

selville toiminnot, jotka kuormittavat ym-

päristöä eniten ja joihin voidaan vaikuttaa.

– Olemme kiinnittäneet jo pitkään

huomiota rakennusten energiankäyttöön.

Ekokompassiin asetimme tavoitteeksi,

että ympäristönäkökohdat huomioidaan

entistä järjestelmällisemmin, Koivumäki

kertoo.

– Tärkeintä on ottaa ympäristöasiat

huomioon jo rakennuksen tarveselvi-

tys- ja hankesuunnitteluvaiheessa. Kun

rakennusta on käytetty noin vuosi, tarkas-

tamme, toimiiko rakennus suunnitelmi-

Infra hyödyntäämaa-aineksia ja rakennusjätettä

TEKSTIT Tarja Nikupaavo-Oksanen

KUVAT Hanna Leppänen

Ekokompassi on kaupungin organisaatioil-

le, pk-yrityksille ja yleisötapahtumille sopi-

va ympäristöjärjestelmä. Kun organisaation

Ekokompassi läpäisee auditoinnin, siitä saa ser-

tifi kaatin.

Ekokompassi istuu luontevasti Infran toimin-

taan. Infra kunnossapitää ja rakentaa katuja ja

puistoja sekä huoltaa kalustoa. Ympäristöasiat

ovat näissä töissä keskeisiä.

Ympäristötavoitteet koskevat yhtä lailla mas-

siivisia kuin pieniäkin asioita.

– Olemme selvittäneet, kuinka paljon työs-

sämme syntyy ylijäämämaita ja paljonko niitä

on hyödynnetty. Ylijäämämaista 61 prosenttia

on pystytty käyttämään esimerkiksi täytemaa-

na ja meluvalleissa. Tiili- ja betonijätteestä 1704

tonnia on ohjattu uusiokäyttöön vuonna 2016,

ympäristöinsinööri Tommi Granholm selvittää.

Oman toiminnan tunteminen lukuja myöten

auttaa parantamaan käytäntöjä koko ajan.

Infrassa käytetään paljon erilaisia työkoneita ja

autoja, joiden ominaisuuksista, käytöstä ja huol-

losta löytyy huomioitavaa ympäristön kannalta.

– Kalustomme vaihtuu ympäristöystävällisem-

mäksi sitä mukaa, kun hankimme uusia koneita.

Kuljettajamme saavat myös ennakoivan ajotavan

koulutusta. Urakoitsijoilta edellytämme, että au-

tot ja maarakennuskoneet ovat vähäpäästöisiä ja

energiatehokkaita, Granholm toteaa.

Ympäristöviestintä on yksi Infran tavoitteis-

ta. Ekokompassista on pidetty infotilaisuuksia

henkilöstölle, ja kausityöntekijöiden ohjeissa

ympäristöasiat ovat mukana. Työntekijät voivat

Korjaamon

öljytynnyripiste on

lakien ja säädösten

mukainen. Varaosamies

Kai Lähteenmäen mukaan

korjaamon väki osaa

toimia oikein kemi-

kaalien kanssa.

Tilakeskuksen

Ekokompassi-sertifi kaatin

vastaanottivat projektisihteeri

Anna Koivumäki, projekti-

suunnittelija Jani-Petteri Niemi

ja projektipäällikkö Pertti Koivisto.

Sertifi kaatit ojensi apulais-

pormestari Mikko Aaltonen

(vas.).

Ekokompassi auttaa Tilakeskusta ympäristöasioiden hallinnassa

Eko-

kompassi

17VILKKU 3 | 2017

Voisiko yksikkösi lähteä edistä-

mään kestävää kehitystä vaik-

ka yhdellä konkreettisella teol-

la? Kaupunginhallitus hyväksyi vii-

me lokakuussa koko kaupungin yh-

teisen kestävän kehityksen toimen-

pidesitoumuksen, joka haastaa myös

kaikki yksiköt ja palveluryhmät teke-

mään omat sitoumuksensa.

Käytännön tekojen kautta sitou-

muksen tekijät ovat mukana Suo men -

ja maailmanlaajuisessa kestä vän

kehityksen työssä osana YK:n Agenda

2030 -ohjelmaa.

Muualla Suomessa tehtyihin sitou-

muksiin voi tutustua sitoumus2050.fi

-sivustolla. Sitoumuksia ovat tehneet

muun muassa kaupungit, yritykset

ja kansalaisjärjestöt. Esimerkiksi

Vantaa jakaa hävikkiruokaa vähäva-

rai sille ja Muuramen lukio tekee

yhteistyötä paikallisen hoivakodin

kanssa. Yksi taho vähentää paperit

minimiin, toinen perustaa hauskan

lajittelupisteen.

Toimenpidesitoumuksista voi

saada innostusta konkreettisten te-

kojen ja mitattavien tulosten myötä.

Kestävää kehitystä kannattaa edistää

osana muuta toimintaa.

Sitoumukseksi sopivatpienet ja isot teot– Sitoumuksien ei tarvitse olla iso-

töisiä, vaan ne voivat olla hyvinkin

eritasoisia ja -pituisia. Se voi olla ko-

konaan uusi toimenpide, näkökulma

tai konkreettinen parannus nykyiseen

toimintaan, kertoo kestävän kehityk-

sen suunnittelija Aino Järventausta.

– Tavoitetta kannattaa pohtia

yhdessä vaikka yksikköpalaverissa.

Meiltä kestävä yhdyskunta -yksiköstä

saa apua ja sparrausta. Voimme tulla

yksikköpalaveriin esittelemään asi-

aa. Syksyllä järjestämme kaupungin

henkilöstölle työpajan, jossa omien

toimien ideointiin ja toteutukseen

saa apua.

Sitoumustyö kaupungilla on vielä

alullaan, mutta kestävä yhdyskunta

-yksikkö on valinnut jo omat tavoit-

teensa.

– Olemme sitoutuneet paranta-

maan ympäristöviestintää ja lisää-

mään vuorovaikutusta asukkaiden

kanssa. Tuomme näkyväksi kaupun-

gin eri toimijoiden tekemää ympä-

ristötyötä. Maaliskuussa pidetyssä

asukastyöpajassa toivottiin juuri

näitä asioita, kertoo ympäristöjoh-

taja Kaisu Anttonen.

– Perustamme Kestävä Tampere

-Facebook-sivun ja järjestämme

kerran vuodessa asukastyöpajan ym-

päristöasioista. Lisäksi toteutamme

asukaskyselyn ympäristöasioista vä-

hintään kerran valtuustokaudessa,

sanoo Anttonen. •

Loora > Strategia ja kehittä-minen > Kestävä kehitys > Toimenpidesitoumus-sitoumus2050.fi

kestavakehitys.fi /sitou-

mus2050

TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen

KUVA Niina Ylönen

ilmoittaa mobiilisovelluksella ympäristöasioita

koskevista havainnoistaan.

Ympäristöasiatkorjaamon arkeaInfran auto- ja konekorjaamolla Nekalan Jokipoh-

jantiellä nelisenkymmentä työntekijää huoltaa ja

korjaa autoja sekä työkoneita. Suuressa varasto-

hallissa säilytetään varaosia, öljyjä ja kemikaaleja.

– Ympäristölupa määrää tarkoin kemikaalien

säilytyksen, varastoinnin ja jätehuollon, Tommi

Granholm toteaa.

Varaosamies Kai Lähteenmäki esittelee öljy-

tynnyreiden säilytyspaikkaa, jonka alla on oltava

suoja-allas vuotojen varalle. Työntekijät käyvät

pumppaamassa tynnyreistä tarvitsemiaan öljy-

jä. Infrassa on myös isoja maanalaisia öljysäili-

öitä. Korjaustöissä nestemäiset jätteet valutetaan

omaan astiaansa, josta ne lasketaan Ekokemin

keräyssäiliöön.

Vaikka ympäristöasiat ovat olleet hallinnassa

pitkään, Ekokompassin myötä niitä on kertailtu.

– Meillä on valveutunutta väkeä, ja kaikki osaa-

vat toimia öljypisteellä oikein ja tietävät, minne

jäteöljyt toimitetaan. Heidät on myös koulutettu

toimimaan vahinkotilanteissa, Lähteenmäki ke-

huu.

Öljytynnyripisteellä piipahtaa myös autosäh-

könasentaja Joni Salmi, joka on juuri saanut kor-

jattua bussin pysäkkijarrun.

– Vikaa piti etsi pari päivää, ja se saatiin kor-

jattua puolessa tunnissa. Niinhän siinä yleensä

käy, Salmi naurahtaa. •

Aino Järventaus-

tan ja Enni Leppälän

toiveena on saada mah-

dollisimman moni yksikkö

sitoutumaan vaikka yhteen

pieneen konkreettisen

tekoon.

Yksiköt haastetaan sitoutumaan

kestävään kehitykseen

en mukaan. Tahdomme, että rakennusta

on hyvä käyttää ja huoltaa.

Ympäristöviestintää tarvitaan niin

omalle henkilöstölle kuin kaupunkilaisille.

– Ympäristöasioista kerrotaan muun

tiedottamisen lomassa. Esimerkiksi maa-

uimalan viestinnässä on kerrottu, että

altaat lämmitetään rakennusten jääh dyt-

tämisestä saatavalla energialla. Ympä-

ris töasiat kuuluvat uuden työntekijän

pereh dytykseen, Koivumäki toteaa.

Ekokompassia rakentaessaan Tilakeskus

sai kemikaaliluettelonsa parempaan hal-

lintaan. Liikelaitoksessa on tällä hetkellä

käytössä toistasataa erilaista kemikaalia,

joita tarvitaan esimerkiksi metalli- ja puu-

töissä. Kemikaaliluettelon ajan tasalla

pitäminen on työnjohtajien vastuulla. •

18 VILKKU 3 | 2017

Joukko työntekijöitä ja kehitys-

vammaisia asukkaita on viih ty-

nyt Korvenkodissa Raholassa sen

perustamisesta saakka eli 27 vuoden

ajan. Työntekijät lähtevät talosta

yleensä vain eläkkeelle.

– Mekin olemme saaneet paik-

kamme eläköitymisten ansiosta.

Olimme tutustuneet Korvenkotiin

jo opiske lijoina, kertovat vastaava

sairaanhoitaja Terhi Reiskanen ja

lähihoitaja Sarita Lähteen-

mäki.

Ohjaaja Juha Kari-

nen kuuluu talon

alkuperäiseen väkeen yhdessä kah-

den kollegansa ja muutaman asuk-

kaan kanssa.

– Vaikka meillä on monentyyppi-

siä työntekijöitä, kemiamme sopivat

yhteen, sanoo Karinen.

Korvenkodin aamu- ja iltavuorois-

sa ahkeroi kaksi työntekijää, yövuo-

rossa yksi. Kaikki tekevät kaikkea:

hoito- ja ohjaustyön lisäksi jokainen

siivoaa, pesee pyykkiä ja laittaa ruo-

kaa oman tyylinsä mukaan.

– Omia vahvuuksiaan

saa käyttää ja vaikut-

taa vaikkapa ruoka-

tilauksiin. Jotkut tykkäävät leipoa

yövuorossa , ja juhlapäiviksi teemme

aina yli määräisiä herkkuja, Karinen

ja Reis ka nen selvittävät.

– Työpäivänsä saa järjestää va-

paasti itse omalla tavallaan, kunhan

työvuorolle sovitut tehtävät tulee

hoidettua vaikka sitten limittäin ja

lomittain. Kelloa ei tarvitse koko aikaa

tuijottaa.

Työvuoroista jalomista ei kinataVaikka joku on aina työvuorossa,

kehittämis- ja tyhypäivät yritetään

LÄHIKUVASSA

Korvenkodin ilmapiiri on huippu

TEKSTI Tuuli Oinonen

KUVA Hanna Leppänen

– Korvenkoti on

loistava työpaikka ja koti,

tietävät ohjaaja Juha Karinen,

Laura Vaara, Marjatta Levan,

lähihoitaja Sarita Lähteen-

mäki, Sasu Lindfors ja

vastaava hoitaja

Terhi Reiskanen.

19VILKKU 3 | 2017

KiitoksetSYDÄMELLINEN kiitos työtovereilleni

Sairaalakadulla ja Pyynikillä lahjoista, joita

sain jopa moninkertaisesti eläketapahtumani

liepeillä.

Marja-Leena Vatula-Pimiä

Tampere Golf kisataan elokuussa

TAMPEREEN kaupungin henkilöstön

golftaidot punnitaan 23.8. Pirkkalassa.

Kisa alkaa yhteislähtönä kello 15.

Henkilökohtainen kilpailu pelataan

pistebogey-kilpailuna (HCP max 36).

Joukkuekilpailussa kilpaillaan toimi-

aloittain Jarmon kilpi -kiertopalkin-

nosta. Lisäksi on tuttuun tapaan pisin

draivi ja lähimmäksi lippua -kilpailut.

Ilmoittaudu mukaan 8.8. mennes-

sä Golf Pirkkalan caddiemasterille,

010  292  6900 tai caddiemaster@golf-

pirkkala.fi .

Kerro ilmoittautumisen yhteydessä

osallistuvasi Tampere Golfi in 23.8., ni-

mesi, seurasi, tasoituksesi ja joukkue,

jossa pelaat.

Kilpailumaksut ovat 50 €/pelaaja tai

20 €/pelioikeutettu pelaaja. Maksuun

sisältyvät bägikärry, sauna ja pyyhe .

Kilpailun järjestää Kaukajärven koulu. •

Pekka Pyykkönen

050 501 3944

Vakuutuskassan korvauksia voi hakea myös sähköisesti

VAKUUTUSKASSAN maksamia lisäetuuskor-

vauksia pystyy hakemaan myös sähköisen asi-

ointipalvelun kautta. Jotta voi hakea lisä etuus-

korvauksia sähköisesti, pitää rekisteröi tyä ensin

eAsiointipalvelun käyttäjäksi. Lisä ohjeita löytyy

kassan sivuilta: tampereenvakuutuskassa.fi /kor-

vausten hakuohjeet.

Maksetuista kustannuksista täytyy olla jo

vähennettynä mahdollinen Kela-korvaus. Jos

Kela-korvausta ei ole vähennetty, hakemukset

on toimitettava paperisina vakuutuskassan toi-

mistoon. •

tasoa

Korvenkoti

• 11 aikuisen kehitysvammaisten koti Raholassa

• 9 työntekijää, 6 naista ja 3 miestä

• antaa ohjausta ja tukea ympäri vuorokauden

• henkilöstö antoi Kunta 10 -tutkimuksessa erinomaiset

pisteet työyhteisölleen

järjestää niin, että kaikki Korvenkodin

työntekijät pääsevät niihin sijaisten

ansiosta.

Työvuoroista ja lomistakaan ei tar-

vitse riidellä. Kehuja tästä saa ohjaaja

Taina Jussila, joka tekee vuorolistat

pitkälle etukäteen ja ottaa huomioon

henkilökunnan suunnitteluvihkoon

kirjaamat toiveet.

– Koskaan ei ole jäänyt kenenkään

toive toteutumatta. Jos kotona tulee

mieleen varata lomamatka, sen voi

tehdä vaikka vuoden päähän varma-

na siitä, että matka onnistuu, Terhi

Reiskanen vakuuttaa.

– Hyvän suunnittelun lisäksi

meillä joustetaan ja vaihdellaan työ-

vuoroja tarpeen mukaan, lisää Sarita

Lähteenmäki.

Työvuorojen suunnittelija tuntee

kollegansa ja tietää, kuka esimerkik-

si tykkää aamu-, ilta- ja yövuorois-

ta. Juhlapyhien työvuorot kiertävät.

Jokainen saa halutessaan viettää

suurin piirtein joka toisen heinä-

kuun lomalla ja joka toisen joulun

tai juhannuksen vapailla.

Jos joku on sairastunut, työvuo-

rossa olevat ohjaajat selvittävät,

voidaanko sairastuneen työvuorot

korvata työvuorojärjestelyin ja jär-

jestävät hänelle tarvittaessa sijaisen.

– Usein töihin tullessani kaikki on

jo sovittu valmiiksi. Meillä jokainen

ottaa vastuuta. Minun tehtäväni on

hoitaa asiat taustalla mahdollisimman

hyvin, jotta ohjaajat voivat keskittyä

asukastyöhön. Heillä on siihen paras

asiantuntemus, kehuu vastaavana hoi-

tajana työskentelevä Reiskanen.

Työyhteisötaidottodistetusti priimaaKorvenkodissa uskalletaan puhua

asioista, myös erimielisyyksistä.

Huumori auttaa aina.

Viime syksyn Kunta 10 -tutki-

muksen mukaan Korvenkodin ja

sen yhteistyötalon Kaarilan ryhmä-

kodin henkilöstön työyhteisötaidot

eivät ole vain erinomaiset, vaan ihan

huipputasoa. Työilmapiiri sekä autta-

minen ja huomaavaisuus saivat heiltä

parhaimmat pisteet.

Työ on henkilöstön mukaan mie-

lekästä, ja muutokset työssä ovat

olleet enimmäkseen myönteisiä.

Tietenkin sote-uudistuksen muka-

naan tuomat mahdolliset muutok-

set askarruttavat. Työyhteisö tukee

esimiestä, ja päätöksenteko koetaan

oikeudenmukaiseksi.

Myös esimies haluaa antaa kaiken

tukensa työntekijöille.

– Opettelen palautteen ja kiitoksen

antoa, sillä tahdon henkilöstön tie-

tävän, että arvostan heidän työtään.

Myös asukkaiden omaiset kiitte-

levät henkilöstöä. Heitä puolestaan

muistetaan vuosittain järjestettäväs-

sä omaisten juhlassa, jota asukkaat

odottavat innokkaasti.

Yhteistyötä tehdään myös oppi-

laitosten kanssa, ja hyvää palautetta

on saatu sekä kouluista että opiske-

lijoilta.

– Perehdytämme kesäsijaiset

työhön sijaisuuden alkuun suunni-

teltuina perehdytyspäivinä, vaikka

meillä jokainen perehdyttää omissa

työvuoroissaan. Kohtelemme opis-

kelijoita niin, että he myöhemmin

mielellään hakeutuvat meille myös

töihin, Reiskanen kertoo.

Tärkeintä kaikesta on kuitenkin

asukkaiden antama hyvä palaute. Osa

pystyy sen sanomaan, toiset osoitta-

vat sen hymyllä tai muulla tavoin. •

Ruokavalio Päiväkodit Koulut

Allergia 8,1 % 7,5 %

Laktoositon 6,0 % 6,7 %

Keliakia 0,4 % 0,9 %

Kasvisruokavalio (ei punaista lihaa) 9,4 % 5,7 %

Vegaani * 0,2 % 0,1 %

ruokavalio koostuu vain kasvi-

kunnan tuotteista, ei sisällä mitään

maitotuotteita eikä kananmunaa

Tiedot pohjautuvat kevään 2016

tietoihin ja paikkoihin, joissa

Tampereen Voimia valmistaa ruokaa.

20 VILKKU 3 | 2017

VILKKUVAT

Virpi vastaa erityisruokavalioistaVoimian ravitsemus-

suunnittelija VIRPI USKI laatii erityisruokavalioihin

liittyviä ohjeita hoiva-palveluihin, päiväkoteihin

ja kouluihin. Hän myös seuraa erityisruokavalioi-

den määrää ja tekee ruokalistoja erilaisille

asiakasryhmille.

KUVA Hanna Leppänen

1Mitä työhösi kuuluu?

– Vastaan erityisruokavalioiden ja niiden

huomioimiseen tarvittavien tuotteiden

hankintojen ohjeistamisesta. Teen yhteistyötä

kaupungin ravitsemusterapeuttien kanssa ja

koulutan henkilökuntaa.

– Työ luo mahdollisuuden kontakteihin

kas va tus- ja opetuspalvelujen, sairaala- ja

kuntoutuspalvelujen sekä kotihoito- ja asumis-

palvelujen henkilöstön kanssa. Tehtävä vaatii

kykyä nähdä asioita monista eri näkökulmista

ja antaa mahdollisuuden oppia uutta.

2Miten päädyit nykyiseen työhösi ja

millainen työyhteisösi on?

– Olen terveystieteiden maisteri, ravit-

semusterapeutti ja restonomi-amk. Kaupun-

gille tulin ensimmäisen kerran vuonna 2007

Hatanpään sairaalaan ravitsemusterapeutiksi.

Äitiysloman jälkeen aloitin silloisella Tam-

pe reen Aterialla projektisuunnittelijana ja

vuonna 2010 ravitsemussuunnittelijana.

Muu tin Tampereelle Jyväskylästä, jossa tein

töitä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmassa.

– Työskentelen nykyisin tuotekehitystiimissä ,

jossa yhteistyö on joustavaa ja välitöntä. Se on

iso voimavara työn tekemisessä ja sen mielek-

käänä kokemisessa.

3Mitä teet vapaa-aikanasi?

Käyn kuntosalilla, juoksen, pelaan sali-

bandya ja otan laulutunteja. Suurin osa

vapaa-ajastani kuluu kahden innokkaan jalka-

pallojuniorin treeni- ja pelikuskauksiin sekä

kannustamiseen kentän laidalla. •

Erityisruokavaliot Tampereen päiväkodeissa ja kouluissa

*