KOELYSEO-TYLYN:o 1/2014 (43). Painos: 110 kpl. Päätoimittaja: Verneri Ruohoranta

Helsingin koelyseo / Töölön yhteislyseoEtu-Töölön yläaste / Etu-Töölön lukio

Maaliskuisena iltana suurin osa hallitustamme oli kokoontunut pöydän ääreen suunnittelemaan Studia Generaliaa. Suunnitelmam-me tapahtuman toteutuksen suh-teen oli kunnianhimoinen, mutta samaan aikaan uskoimme vankasti siihen, että saisimme oikeat henkilöt paikalle. Tällaisille tapahtumille on tilausta, minkä halusimme todistaa paitsi oppilaille ja alumneille, myös itsellemme.

Kun suunnitelma oli valmis, jäimme muistelemaan viimeistä puoltatoista vuotta seniori- eli ny-kyisessä alumnihallituksessa. Mitä olemme saaneet aikaan, ja mitä vielä pitäisi tehdä, jotta jonkinlaiset tuke-vat perusteet olisi rakennettu.

Olemme uudistaneet järjestön viestinnän niin lehden kuin verk-kosivujen osalta, herätelleet uutta sukupolvea mukaan toimintaan, uudistaneet tai muokanneet joitakin järjestön perinteisiä tapahtumia, ku-ten kuusijuhlaa ja Floran päivää sekä tuoneet myös uusia tapahtumia, jotka toivottavasti tulevat kuluvan vuoden aikana näkymään sekä op-pilaiden että alumnien toiminnassa. Myös sääntökirjaa on tarkoitus päi-vittää.

Toisaalta faktat on tunnustetta-

Puolimatkan krouvi

va. Vielä emme ole tilanteessa, että saisimme esimerkiksi koko hallituk-sen vaihdettua uusiin jäseniin. Nuo-rempaa sukupolvea ei ole saavutettu sillä volyymilla, johon pyrimme. Monelta suunnalta olemme saaneet hyvää palautetta, mutta se palaute ei riitä, kun toimintaan ei osallistuta. Monen nykyisen hallituslaisen kau-si on reilussa puolessa välissä, mut-ta voi olla, ettemme vielä seuraavan puolitoistavuotisen jälkeen ole val-miita.

On ollut suuri ilo tutustua Tylyn entisiin oppilaisiin vuosien ja vuosi-kymmenten takaa. Tätä sukupolvien välistä riemukulkua olisi hienoa vä-littää yhä uusille ihmisille syntymä-vuodesta riippumatta. Toivottavasti vielä tänä vuonna koittaa myös se hetki, että ensimmäiset 2010-luvul-la kirjoittaneet liittyvät aktiivisesti mukaan alumnitoimintaan.

Perusteiden valanta jatkuu!

Verneri Ruohoranta

Tuntuu että nykypäivänä lukiolai-sen tulisi muistuttaa hindulaisten nelikätistä jumalaa Brahmaa. Nuo-ren on venyttävä useaan paikkaan samaan aikaan ja hallittava mittava määrä asiaa. Pitäisi hoitaa opintonsa mallikkaasti, harrastaa liikuntaa vä-hintään puolitoista tuntia päivässä, käydä töissä sekä nukkuakin kai jos-kus. Meille vapaa-aika on yläasteelle jäänyt käsite. Kahdeksan tunnin yö-unet olisivat mahdolliset ainoastaan viikonloppuisin, mutta useimmiten työt taas estävät tämän luksuksen.

Kiireen lisäksi haastetta tuo se, että kaikki muut tuntuvat tietävän

Lisää tunteja lukiolaisen päivään!

paremmin, kuinka käydä koulua. Välillä on sellainen tunne, että kou-lua käyvät lisäkseni vanhempani. Heillä on tapana puuttua asioihin, jotka meidän tulisi hoitaa itse. Van-hemmat eivät aina välttämättä tajua, kuinka raskasta on keskittyä täysillä kahdeksan tuntia päivässä, varsin-kin kun oppiaineet vaihtuvat useasti päivän aikana. Useimmat opettajat lisäksi olettavat, että luonnollisesti heidän oma aineensa menee kaiken edelle.

Joskus vanhempien käsitys lu-kio-opinnoista on hieman erilainen, kuin se todellisuudessa on. Meille

hoetaan, kuinka pitäisi olla kiitol-lisia, kun voimme keskittyä vain kouluun toisin kuin vanhempamme omana aikanaan. Ongelmat saatta-vat olla erilaisia, mutta eivät ne ole opiskelusta hävinneet; muuttuneet vain. He eivät myöskään ymmärrä, ettemme välttämättä ole hyviä sa-moissa asioissa kun he. Vanhemmat toivovat tietysti parastamme, mut-ta aina se, mitä he haluavat, ei ole meille paras vaihtoehto.

Dounia Ait Brahin Elina Johnston

KOELYSEO-TYLY:N SENIORIT ry

Asialista vuosikokoukseen 13.5.2014.

1. Kokouksen avaus2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus4. Kokouksen asialista5. Toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja toiminnan tarkastajan lausunnon esittäminen vuodelta 20136. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle vuodelta 20137. Toimintasuunnitelman sekä tulo- ja menoarvion vahvistaminen vuodelle 20148. Yhdistyksen uudet säännöt9. Vuoden 2014-2015 hallitus10. Toiminnantarkastajan ja varahenkilön valinta11. Muut asiat12. Kokouksen päättäminen

Keväästä kesään - Floran päivän konsertti ja yhdistyksen vuosikokousTervetuloa Ari Harengon Keväästä kesään -pianokonserttiin koulun juhlasaliin 13.5. klo 17.00. Konsertin ohjelmaan kuuluvat mm. ”Kevään kohinaa” sekä ”Kesäillan valssi”. Tilaisuus on ainutlaatuinen, sillä Harenko soittaa omalla konserttiflyygelil-lään! Konsertin yhteydessä on kahvitarjoilu.

Ilmoittautumiset 6.5. mennessä: puheenjohtaja(a)tylynseniorit.fi

Yhdistyksen vuosikokous alkaa klo 18 koulun juhlasalissa. Lämpimästi tervetuloa!

Nykyisiä tylyläisiä oli pakkautunut koulun juhlasaliin reippaat 70 henkeä, kun hallituksen voimin järjestimme koulumme historian ensimmäisen Studia Generalia -ta-pahtuman. Koulussa oli juuri alka-nut vuoden viimeinen periodi, joka on muutettu ilmiöpohjaisen oppi-misen jaksoksi. Periodin aikana oli kursseille suunniteltu tehtävän eri-laisia projekteja. Koulun käytävillä näkyikin muun muassa videokame-roita ja koulun omasta lehdestäkin

hiiskuttiin.Ilmiöpohjaisen oppimisen jakso

sisälsi tänä vuonna kolme teemaa: energia, elokuva ja sukupuoli. Näis-tä teemoista päätimme hallituksen kanssa järjestää elokuvaa ja suku-puolta käsittelevän tapahtuman, jossa ensiksi katsottiin suomalainen dokumenttielokuva American Vaga-bond, jota seurasi paneelikeskustelu.

Elokuva kertoo täysi-iän kyn-nyksellä olevasta Jamesista, joka kar-kaa kotoaan, koska hänen vanhem-

pansa eivät hyväksy pojan kaapista tuloa. James päättää karata yhdessä poikaystävänsä Tylerin kanssa San Franciscoon, luvattuun kaupunkiin, jonka homoyhteisö on ehkä maail-man kuuluisin. Rahattomat pojat eivät saa töitä, joutuvat asumaan kadulla ja lopulta jopa myyvät it-seään. Myöhemmin pojat palaavat kotikaupunkiinsa, mutta ongelmat eivät lopu, ja lopulta James joutuu vankilaan alaikäiseen sekaantumi-sesta. Nuoren miehen puolustus ei

pidä, vaan oikeus määrää Jamesin tuomittavaksi vankeuteen.

Hyväksymisen, ennakkoluulo-jen ja nuoruuden tematiikan ym-pärillä pyörivä elokuva on myös raadollinen kuvaus amerikkalaisesta yhteiskunnasta, kunnollisen sosi-aaliturvan puuttumisesta ja oikeus-järjestelmän suvaitsevaisuudesta. Vanhempien asenteet poikansa ho-moseksuaalisuutta kohtaan muuttu-vat suvaitsevaisemmiksi ajan kulues-sa, mutta hyväksymisestä on vaikea puhua lopussakaan.

Elokuvan loputtua salissa oli edel-leen hiljaista. Pysäyttävä tarina vaa-ti sulattelua, mikä alkoi elokuvan ohjaaja Susanna Helken kertoessa näkemästämme, tekoprosessista ja omista näkemyksistään. Paneeliin osallistuivat myös erityispedago-giikan lehtori ja kirjailija Juhani Lehto, Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen projektipäällikkö Anna Moring, Dragshow-artisti Mega-Paulana paremmin tunnettu Juha Rastas, muodin, sukupuolen ja visuaalisen kulttuurin tutkija An-namari Vänskä sekä Setan nuori-sotyön koordinaattori Lotte Heik-kinen.

Helke kertoi saaneensa idean elokuvaan asuessaan itse naisystä-vänsä kanssa San Franciscossa lähellä kodittomien alueita. Jo katukuvasta kuulemma erottaa miljoonat nuoret kodittomat, joista arviolta 20-40 prosenttia kuuluu seksuaalivähem-mistöihin.

– Nuoret löytävät nykyään itsen-sä aiemmin, koska homous on pal-jon esillä mediassa. Sitten ne pahus soikoon uskaltavat vielä tunnustaa asian vanhemmilleen. Isänsä heti tunnustuksen jälkeen ensimmäistä kertaa häätämän Jamesin tarina on

hyvin tyypillinen, Helke kipinöi.– Minulle jäi elokuvasta vah-

vimmin mieleen kysymys, mitä on sellainen vanhemman rakkaus, joka pakottaa heittämään lapsensa pois, Moring pohtii.

Amerikassa valtio ei ole samalla tavalla auttamassa ahdingossa elä-viä kuin meillä Suomessa. Panelistit kuitenkin varoittavat tuudittautu-masta liikaa.

– Lastensuojelussa kuulemma meilläkin törmää tällaisiin tapauk-siin, jossa lapset ovat joutuneet ko-dittomiksi seksuaalisen suuntautu-misensa tähden, Helke kertoo.

– Seksuaalipakolaisuus on meil-lä edelleen arkipäivää. Seksuaalivä-hemmistöihin kuuluvat muuttavat edelleen Suomessa suuriin kaupun-keihin maaseudulta. Myös jotkut uskonnolliset yhteisöt torjuvat ho-moseksuaaleja, kuten lestadiolaiset, Vänskä muistuttaa.

– Vaikka mediassa puhutaan paljon homoista, näkemys on aika yksiulotteinen. Tasa-arvoinen avio-liittolaki ei koske näitä ihmisiä, jotka ovat taloudellisesti ahtaalla. Onnelliset keskiluokkaiset sateen-kaariperheet syövät samaa puuroa kuin kaikki muutkin, Moring lisää.

Kenties tilaisuuden puhuttelevin hetki nähtiin kuitenkin paneelin lo-pussa, kun panelistit kertoivat hen-kilökohtaisista asioistaan. Elokuvas-sa James saa pedofiilin leiman, koska harrasti seksiä 16-vuotiaan pojan kanssa, jota kuitenkin luuli vanhem-maksi pojan valehdeltua. Tuomion jälkeenkin seksuaalirikollisen leima jää elämään ikuisiksi ajoiksi. Leimaa vinoutuneesta seksuaalisuudesta kuitenkin kuulee kaikkialla.

– Sanasta hetero tulee mieleen rakkaus ja avioliitto. Homo mielle-

tään heti paljon seksuaalisemmaksi asiaksi, seksiksi, Rastas sanoo.

– Homona minua loukkaa, jos minut nähdään ainoastaan seksuaa-lisena tekijänä. Olen hyvin montaa muutakin asiaa kuin homo, Lehto painottaa.

– Homot mielletään jotenkin lapsille vaarallisiksi. Ollessani mies-puolisen heterokaverini ja tämän lapsen kanssa, minulle tulee tunne, että leikkimisessä lapsen kanssa on jotain kiellettyä, Rastas kuvailee.

– Opettajana pitkään työsken-neltyäni en koskaan voinut työpai-kalla tulla kunnolla ulos kaapista, vaikka muuten olenkin avoimesti homo. Ei tarvita kuin yksi vanhem-pi, joka heittäytyy hankalaksi, niin ongelmia saattaa olla tiedossa, Lehto herkistyy.

Paneeli teki selvästi vaikutuksen sekä koulun vakavailmeisiin oppi-laisiin että opettajiin. Vaikka tapah-tuman kesto kokonaisuudessaan lähenteli kolmea tuntia, moni olisi jaksanut kuunnella keskustelua pi-dempäänkin. Loppukaneettien ai-kana käytiin läpi sekä yleistä suvait-sevaisuutta että oppilaiden tulevaa ilmiöpohjaisen oppimisen jaksoa.

– Vaikka suurin osa varmaan teidänkin oppilaista on suvaitsevai-sia, mutta kun osuu se vähemmän suvaitsematon paikalle, hänen kans-saan pitäisi jaksaa jutella, kysellä ja kertoa, Vänskä muistuttaa.

– Olkaa rohkeita älkääkä men-kö valtavirran mukana. Lähestykää ilmiöitä aiheina. Miettikää, mitä se tarkoittaa käytännön tasolla, Heik-kinen ehdottaa.

– Ei itsestäänselvyyksiä, tarkas-telkaa normeja kriittisesti. Katsokaa vinoon, Moring huudahtaa.Verneri Ruohoranta

Studia Generaliaherätti haastamaan normeja

Puheenjohtaja ja panelistit vasemmalta: Mikael Sokero, Lotte Heikkinen, Anna-Mari Vänskä, Susanna Helke, Juha Rastas, Anna Moring ja Juhani Lehto

Upea Kuusijuhla päätti vuoden 2013Yhdistyksen vuosi huipentui jälleen perinteiseen Kuusijuhlaan, joka viimevuotiseen tapaan järjestettiin marraskuun viimeisenä perjantaina. Tällä kertaa yh-distys päätti uudistaa Kuusijuhlaa rohkeasti. Uudis-tusmielisyys kannatti, sillä osallistujia oli tänä vuonna yli kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

Ydinajatuksena oli tuoda juhla takaisin koululle. Tällä kertaa juhlapaikaksi valittiin kaikille meille tuttu koulun juhlasali. Siinä missä edellisinä vuosina Ravin-tolakoulu Perhon kokit olivat vastanneet tarjoiluista, tänä vuonna yhdistyksen hallitus tarttui soppakauhan varteen. Tarjolla oli riisipuuron lisäksi pikkusuolaista ja makeita herkkuja kahvin kanssa. Juhlaväki sai ma-hansa täyteen ja taisi joku kehuskella, ettei ollut ikinä niin maistuvaa puuroa maistanut!

Kuusijuhla oli perinteiseen tapaan ohjelmallinen. Koulun oppilaat esittivät muutaman laulun, ja myös opettajakunta intoutui laulamaan!

Illan isäntänä toiminut yhdistyksen puheenjohtaja Esko Kalimo toivotti vieraat tervetulleiksi puheellaan ja myöhemmin koetteli juhlijoita hauskan tietokilpai-

lun merkeissä. Yhdistyksen kundit järjestivät suuren suosion saaneet arpajaiset, joiden pääpalkintona jaet-tiin kolme huippuristeilyä. Viralliset arpajaistarkkai-lijat vahvistivat arpajaisten sujuneen kokonaisuudes-saan ongelmitta sääntöjen mukaan. Illan kohokohta oli ehdottomasti koulussa lähes kolme vuosikymmen-tä sitten opettaneen MEP Mitro Revon juhlapuhe, joka nostatti ilon kyyneleet poskille.

Viihtyisä ilta opetti, että uudistukset olivat erittäin onnistuneet. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa tänä vuon-na entistäkin hienomman Kuusijuhlan perinnettä.

Saadaanko vieläkin isompi porukka koolle?

Mikael Sokero

”Enpäs olekaan ennen ollut juhlissa, joissa miehet valmistavat ruuat!- Kuusijuhlassa kuultua

Karl Axel Gottlund (1796 – 1875) oli kirjailija ja yliopiston suomen kielen lehtori. Hänen ehdotuksen-sa lukiota tarkoittavaksi sanaksi oli lukisto, joka ei saanut kannatusta. Sen sijaan vakiintui sana lukio, jon-ka alkuperästä en löytänyt Googlen hakukoneella viitteitä. Minulla ei ole vielä kotona käytössäni antik-variaatista varaamaani 12-osaista tietosanakirjasarjaa, josta alkupe-rä olisi varmasti selvinnyt – kuten varmasti Googlellakin, kun olisin tiennyt, mistä etsiä. Puhun tietoi-sesti paperikirjan puolesta, sillä web ja Wikipedia eivät tiedon lähteenä vedä vertoja tietosanakirjoille, joita vielä 1960-luvulla myytiin Suomes-sa runsaasti.

Johdantokappaleeni yllä kertoo totuuden asiasta, josta nykyään ol-laan sitä mieltä, että koulunkäynti ja tiedonhaku ovat helpottuneet olen-naisesti, ja että lukiolainen selviytyy verkon avulla vähemmällä työllä nykyisin kuin vielä 15 vuotta sitten. Käydessäni lukiota 1967 - 1970 tie-donhaku oli helppoa. Menin vain kirjastoon ja etsin sopivan määrän lähdekirjallisuutta, istuin tutkimaan kirjoja ja lähdin kotiin tyytyväisenä

Juttusarja: Tylyläisten vuosikymmenet

Lukistosta Googleenvalmiin tutkielman tai esitelmän kanssa.

Työurani käsittää nykyään so-pivan määrän kahta eniten arvos-tamaani työtä kirjojen parissa. En-simmäisen niistä aloitin pitkillä sijaisuuksilla Vantaan kaupungin-kirjastossa. Hankin työn ohella kir-jastopätevyyden Tampereen yliopis-tossa. Kirjastoura jatkui lyhyinä keikkatöinä Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoissa. Antikvariaat-tiin pääsin, kun etsin kiinnostavaa, koulutukseeni liittyvää tuntityötä kirjojen parissa. Voin sanoa olevani unelmatöissäni.

Lukiossa minulla ei ollut mi-tään käsitystä siitä, mille alalle ai-koisin. Vielä ylioppilaskeväänä -70 olin epätietoinen, mitä oikeastaan halusin. Kirjallisuutta kohtaan olin saanut kuitenkin hyvän kylvön äi-dinkielen opettajani Sirpa Kauppi-sen toimivasta Suomen ja maailman kirjallisuuteen perehdyttävästä ope-tusohjelmasta. Kotini olohuonees-ta löytyi kuusimetrinen kirjahylly peittäen yhden seinän, sillä äitini ja sittemmin kaksi isosiskoani olivat intohimoisia kirjallisuuden harras-tajia. Sisareni opiskelivat yleistä kir-

jallisuustiedettä yliopistossa sivuai-neenaan.

Tylyssä saamaani opetusta pidän tärkeimpänä virikkeenä ja motivoi-jana kirjallisuuteen, mutta esimer-kin voima ja tartuttavuus ovat myös merkittäviä tekijöitä. Nykyään kou-lu antaa eväitä opiskelualan valin-nalle, joka omana aikanani oli oman aktiviteetin ja perheen sekä lähipii-rin antamien virikkeiden varassa.

Tein nuorena kesätöitä, mutta se ei tuntunut ihan oikealta työltä, koska lukiolaista ei voinut perehdyt-tää työpaikan tärkeimpiin asioihin eikä edes antaa kovin paljon vastuu-ta silloisessa työpaikkakulttuurissa yksityisessä keskikokoisessa konepa-jayrityksessä. Stressaannuin lukion toisella (silloinen Tylyn seitsemäs luokka) unettomuuteen saakka ja jouduin jäämään viikoiksi pois. Mi-nua rohkaisi kuitenkin todella pal-jon se, että luin helposti kiinni kurs-sit omin päin ja abiturienttivuosi oli sen vuoksi oikein mukavaa kouluai-kaa. Koulusta lähdin tyytyväisenä, että se oli ohi. Yliopistoon pääsin ensi yrittämällä.

Terho Nikulainen Tylyn oppilas 1964 - 1970

1960

PALAUTUS: Döbelninkatu 4b 37, 00260 Hki

Senioriyhdistyksellä ei ole pakollista jäsenmaksua. Yhdistyksemme koko toiminta on ratkaisevasti senio-reiden vapaaehtoisten kannatusmaksujen varassa. Toi-minnan perustana on senioreiden oma talkoohenkinen vapaaehtoistyö, mutta myös taloudellista tukeanne tar-vitaan toiminnan mahdollistamiseksi!

Lehteä ei tule enää totutusti kaikille senioreille pos-tiin, vaan se pitää tilata erikseen. Vuositilaus eli kaksi numeroa lehteä maksaa 10 euroa. Saaduilla maksuil-la pyritään kattamaan lehdestä koituvia kustannuksia sekä seniorien muuta toimintaa. Lehti on luettavissa ilmaiseksi osoitteessa www.tylynseniorit.fi

Kannatusmaksut ja lehtitilaukset muodostavat erit-täin suuren osan järjestömme tuloista ja menoista eli yhteensä noin kolme neljäsosaa.

Lehtitilauksen voi tehdä maksamalla 10 euroa yh-distyksen tilille Nordea 240018-41709 (IBAN FI47 2400 1800 0417 09 & BIC NDEAFIHH). Lehtiti-lauksen viitenumero on 13576.

Mikäli haluat tukea toimintaamme niin voit siir-tää vapaaehtoisen kannatusmaksun yhdistyksen tilille Nordea 240018-41709 (IBAN FI47 2400 1800 0417 09 & BIC NDEAFIHH) käyttäen viitenumeroa 24688. Saajaksi maksuun tulee merkitä KOELYSEO-TYLYN SENIORIT RY. Myös lahjoituksen tekijöille lähetetään lehti. Mikäli et halua lehteä kotiisi, ilmoita siitä sähköpostilla osoitteeseen puheenjohtaja@tylyn-seniorit.fi

Kannatusmaksujen tärkeyttä ei voi riittävästi ko-rostaa. Yhdistys on todella kiitollinen tuestanne!

Kannatusmaksun ja lehtitilausten varassa TYLY:n Seniorit r.y.

hallitus

PuheenjohtajaMikael Sokeromikael.sokero@helsinki.fi0401646453

SihteeriJere RuohorantaJeremias.ruohoranta@helsinki.fi

VarapuheenjohtajaVerneri Ruohoranta

RahastonhoitajaHenrik Pathirane

Pirkko Klossner

Markku Korhonen

Sergei Prohhorov

Joonas Rossi

Koulun edustaja: Kaisa HeinlahtiRehtori: Ella SimiläApulaisrehtori: Saila LinkopuuKoulusihteeri:Taina RepoKouluisäntä: Harry Wikström

Postiosoite: PL 310100099 Helsingin Kaupunki

Käyntiosoite:Arkadiankatu 2600100 Helsinki09 32108 6511