kohtauksista kohtaamisiin - abc kohtaa nuoria -hankkeen loppuraportti

0

ABC KOHTAA NUORIA -HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Hankkeen toiminta-aika 11.2.2010–31.12 2013

1

Yhteystiedot:

Mikko Leppävuori

Projektipäällikkö

ABC kohtaa nuoria -hanke

[email protected]

puh. 040 157 7848

Henriikka Strengell

Projektikoordinaattori

ABC kohtaa nuoria -hanke

[email protected]

puh. 040 157 7072

Jaakko Nuotio

Toiminnanjohtaja

Nuorten Palvelu ry

[email protected]

puh. 0400 916 569

mailto:[email protected]



2

KIITOKSET

ABC kohtaa nuoria -hanke herätti heti alkuvaiheessaan hyvin laajaa kiinnostusta. Sillä nähtiin olevan

selkeä tarve rakentavan vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi nuorten kanssa, mutta myös yhteistyön

aloittamiseksi eri yhteistyökumppaneiden välillä. Yhteistyöverkoston kokoaminen kaikkien pilotissa

mukana olleiden ABC-liikennemyymälöiden ympärille vaati laajaa koordinointia ja yhteydenpitoa.

Hanke onkin toiminut eräänlaisena välittäjänä eri toimijoiden yhteen saattamiseksi arkisten kysy-

mysten ratkaisemiseksi. Intoa ja tahtoa on kaikilta asianosaisilta löytynyt. Myös nuoret on saatu hy-

vin mukaan. Nuoret ovat osoittaneet, että he voivat ja haluavat olla mukana kehittämässä heille

tärkeitä tiloja. Hankkeen toimenpiteet ovat osoittaneet, että osaamisen lisääminen ja aito vuoropu-

helu edesauttaa toisen osapuolen ymmärtämistä. Lisäksi nuorten osallisuus asioinnin sujuvuutta ja

mukavuutta lisäävien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa edesauttaa niihin sitoutumi-

sessa ja on tae paremmalle lopputulokselle.

Olemme hankkeen toiminnoissa kohdanneet tuhansia ihmisiä. Emme voi kuin kiittää kaikkia yhtei-

sesti ja erikseen! Erityisesti haluamme kiittää hankkeen ohjausryhmää. Olette olleet paras ohjaus-

ryhmä ikinä! Hyviä ja innovatiivisia keskusteluja on käyty paljon. Erityiset kiitokset myös Nuorten

Palvelu ry:n henkilökunnalle. Olette jaksaneet meitä ja välillä varmaan hyvinkin kummallista tou-

huamistamme. Apua olemme aina pyydettäessä saaneet.

Erityisesti haluamme vielä kiittää kahta tutkijaa, joiden raporttien toimenpide-esityksiä ja tiivistyksiä

on hyödynnetty hankkeen toimeenpanossa. Kiitokset Elina Kiviselle (ent. Nikoskinen) mittavasta

kartoitustyöstä tutkimuksessaan ”Nuorten ABC-hengailu ilmiönä, tulkintoina ja toimenpiteinä”,

jonka tieto on suuri anti hankkeemme arkipäivän työhön. Kiitokset myös Tapio Kuurelle tutkimusra-

portissaan ”Nuorten hyvinvointipalveluiden kehittämistyössä syntyvät innovaatiot ja niiden levittä-

minen” esittämistään ABC kohtaa nuoria -hanketta koskevista analyyseistään, joita olemme voineet

hyödyntää hanketyössämme.

3

SISÄLTÖ

NUORTEN PERÄSSÄ APSILLE ............................................................................................................... 4

Hanke osana Nuorten Palvelu ry:n historiallista jatkumoa ....................................................... 4

Hankkeen toiminnan lähtöpiste .................................................................................................. 7

KOHTI VUOROVAIKUTUSTA, VASTUUTA JA VASTUULLISUUTTA ...................................... 9

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ TOIMINTAA JA TUOTOKSIA ............................................................... 12

Lisää tietoa ja työkaluja ABC:n arkeen..................................................................................... 12

Nuoret mukana tekemässä ja kehittämässä ........................................................................... 13

Yhteistyötä ja yhteistoimintaa ................................................................................................. 14

TULOKSET JA VAIKUTUKSET VUOROVAIKUTUKSESSA ......................................................... 17

Loppuarvioinnin toteutus ......................................................................................................... 17

Tuotoksilla tuloksia ................................................................................................................... 20

Vaikutuksina muutokset vuorovaikutusilmapiirissä ............................................................... 23

ONGELMAKOHTIA ............................................................................................................................... 25

Tavoittamattomiin jääneet tavoitteet ..................................................................................... 25

Ratkaisua vaille jääneet tiedonkulun ongelmat ...................................................................... 26

Yhteistyön karikkoja ................................................................................................................. 27

JUURRUTTAMINEN JA LEVITTÄMINEN .......................................................................................... 28

KYMMENEN KOETTUA JA KOETELTUA TEESIÄ ......................................................................... 31

LÄHTEET ................................................................................................................................................... 33

LIITTEET ..................................................................................................................................................... 34

4

NUORTEN PERÄSSÄ APSILLE

”ABC-liikennemyymälät tarjoavat lukuisille erilaisil le nuorille kynnyksettömän ja viihtyisän paikan kokoontua, viettää vapaa-aikaa ja hakeutua suojaan silloin kun muut palvelut eivät tavoita .”

NUORTEN PALVELU RY:N TOIMINNANJOHTAJA JAAKKO NUOTIO SÄHKÖPOSTISSAAN ABC:N KEHITYSJOHTAJALLE VUONNA 2008

Hanke osana Nuorten Palvelu ry:n historiallista jatkumoa

Nuorten Palvelu ry on vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen sitoutumaton nuorisokasvatusjär-

jestö, jonka toimintaperiaatteena on toimia nuorten hyvinvoinnin puolesta heidän omilla reviireil-

lään. Järjestön tavoitteena on tuntea vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten arkea sekä etsiä

arkeen tukea, löytää auttajia ja kehittää yhteistoimintaa. Toiminnan periaatteena on, että nuoret

tukevat toisiaan.

Nuorten Palvelu ry:n toimintaa luonnehtii vahva katupäivystyksen ja etsivän työn perinne, jota jär-

jestö on ollut kehittämässä jo yli neljän vuosikymmenen ajan. Työ nuorten reviireillä on ollut syste-

maattista ja pitkäjänteistä kartoitustyötä paikoissa, joissa nuoret ovat kokoontuneet. Katupäivystys

oli aktiivista aina 90-luvun puoleenväliin saakka kooten nuorista kiinnostuneet vapaaehtoiset vii-

konloppuisin nuorten sekaan huolehtimaan heistä muun muassa ohjaamalla päihtyneitä nuoria sel-

viämisasemille ja koteihin. Nuorten ja päivystäjien välille syntyi luottamuksellisia suhteita, mikä loi

mahdollisuuksia keskustella nuoria askarruttavista asioista, jotka liittyivät usein omaan perheeseen,

sosiaalisiin suhteisiin, omaan jaksamiseen, terveyteen, päihteiden käyttöön ja koulunkäyntiin. 90-

luvulla Nuorten Palvelu ry toi Suomeen myös norjalaisen etsivän nuorisotyön malli, mitä kehitettiin

Tampereella toteutetussa kehittämishankkeessa (ks. Pihlaja 1997).

Hiljalleen kentältä alkoi 2000-luvun puolivälin jälkeen kantautua viestiä, ettei kaduilla enää tavoitet-

tukaan nuoria samalla tavoin kuin ennen. Nuorten joukot näyttivät kansoittavan kadut ja torit vain

painopisteviikonloppuina, mihin liittyvät havainnot olivat yhteneväisiä erityisnuorisotyöntekijöiden

ja nuorisotutkijoiden kanssa valtakunnallisesti. Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Nuo-

tio antoi hämmentyneille vapaaehtoisille yksinkertaisen tehtävän: ”Etsikää nuoret, pakkohan heidän

on jossakin olla toisensa seurassa aikaa viettämässä!” Päivystäjät tekivät tiedusteluaan ja kertoivat

vihdoin löytäneensä nuoret - ABC-liikennemyymälöistä. Liikennemyymälöiden lämpimissä ja viihtyi-

sissä sisätiloista löytyi sankoin joukoin nuoria, jotka saattoivat viettää aikaa sisällä istuskellen koko

5

illan, piipahtaa kerran tai pari illassa tai tulla viimeistään illan päätteeksi selviämään humalasta en-

nen kotiin menoa. Näihin aikoihin syntyi idea yhteistyön rakentamisesta ABC-liikennemyymälöiden

kanssa.

Nuorten Palvelu ry aloitti kenttätarkkailun ABC-liikennemyymälöissä vuonna 2008. Tämä kartoitus

vahvisti jo aikaisemmin saatua tietoa ABC:llä kokoontuvien nuorten suurista määristä ja joukkoko-

koontumisista. ABC:ltä löydettiin kouluaikaan hengailevia nuoria, jotka olivat tulleet sinne syömään

tai lintsaamaan, mopoilijoita, jotka aika ajoin pitivät suuria monisatapäisiä mopomiittejä sekä nuo-

ria, jotka käyttivät liikennemyymälää viikonlopun rientojen areenana tai selviämisasemana. Nuorten

suurten joukkojen kokoontumisten myötä syntyi häiriökäyttäytymistä ja ilkivaltaa, mikä sai aikaan

enenevässä määrin nuorten asioimista hillitseviä rajoituksia, kuten aukioloaikojen muutoksia ja ikä-

rajoja. Tilanne aiheutti yhteentörmäyksiä nuorten ja henkilökunnan välillä, mikä vaikutti negatiivi-

sesti työntekijöiden asenteisiin nuoria kohtaan sekä työntekijöiden työviihtyvyyteen ja jaksamiseen.

Näihin aikoihin Nuorten Palvelu ry:ssä lähdettiin rakentamaan yhteistyötä ABC-ketjun kanssa pyrki-

myksenä luoda rakentavampaa vuorovaikutusta nuorten ja työntekijöiden välille lisääntyvien rajoi-

tusten sijasta sekä lisätä siten myös nuorten hyvinvointia ja osallisuutta. Lisähuolen yhteistyön tar-

peelle loi työntekijöiltä tulleet viestit siitä, että nuorten keskuudessa on sellaisia nuoria, jotka hake-

vat ABC:ltä turva- ja suojapaikkaa silloin, kun kotona on liian turvatonta. Yöaikaan tai jouluna ja

muina juhlapyhinä turvaa hakevat lapset ja nuoret eivät olleet vieras näky aina auki olevissa ABC-

liikennemyymälöissä.

ABC kohtaa nuoria -hankkeen synty ja toiminta on siis ollut luonnollinen, ellei väistämätön, jatkumo

Nuorten Palvelu ry:n tekemälle etsivälle ja kartoittavalle työlle nuorten parissa. Nuorten Palvelu ry

on toimintansa alusta alkaen mennyt sinne, missä nuoret jo valmiiksi ovat, mikä onkin ollut selkein

peruste yhteistyölle ABC-ketjun kanssa. Yhtenäisenä ja laajana valtakunnallisena verkostona ABC-

liikennemyymälät ovat tarjonneet myös ainutlaatuisen kehittämisalustan uudenlaisten toiminta-

mallien luomiseen.

Kuvassa 1 (s. 6) on hahmoteltu Nuorten Palvelu ry:n toiminnan neljän vuosikymmenen aikana ta-

pahtuneita muutoksia nuorten reviireillä. Vuonna 2009, juuri ennen ABC kohtaa nuoria -hankkeen

toiminnan alkua, järjestö asetti pitkäjänteiseksi tavoitteekseen kehittää toimintaansa seuraavilla

nuorten reviireillä: 1) perinteisillä kaduilla ja toreilla, 2) kaupallisissa kasvuympäristöissä, 3) interne-

tissä ja 4) nuorten kämppiin suuntautuvassa työssä. Näillä reviireillä järjestön toiminnan tavoitteiksi

6

asetettiin edesauttaa nuorten arkisen hyvinvoinnin ylläpysymistä, edistää syrjäytymisvaarassa ole-

vien nuorten tavoittamista sekä auttaa ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä kärsiviä nuoria heidän

elämäntilanteissaan.

KUVA 1. Nuoruuden neljä vuosikymmentä. (Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry)

Kuvaan 2 (ks. alla) on kuvattu niitä Nuorten Palvelu ry:n historiassa tapahtuneita toiminnan muu-

toksia, joiden kautta järjestö on pyrkinyt vastaamaan nuorten reviireillä tapahtuneisiin muutoksiin.

Nuorten siirtyminen enenevissä määrin viettämään aikaansa kaupallisiin tiloihin on haastanut pe-

rinteisiä kasvatusjärjestöjä etsimään kehittämisratkaisuja aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä myös

kaupallisten toimijoiden kanssa. Nuorten Palvelu ry on siirtynyt nuorten mukana tarkastelemaan

nuoruutta tällä uudella reviirillä, mistä ensimmäisenä konkreettisimpana osoituksena ABC kohtaa

nuoria -hanke käynnistyi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana vuonna 2010.

KUVA 2. Nuorten Palvelu ry:n toiminnan neljä vuosikymmentä. (Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry)

7

Hankkeen toiminnan lähtöpiste

Nuorten Palvelu ry:n hallinnoima ABC kohtaa nuoria -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen

Raha-automaattiyhdistykseltä 11.2.2010. Toiminnan voi sanoa alkaneen heti, kun Nuorten Palvelu

ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio toteutti hankkeen puitteissa toimenpiteitä avattavassa ABC

Niiralassa Kuopiossa huhtikuussa 2010.

Nuorten Palvelu ry:n hallitus nimesi elokuussa 2010 hankkeen yhdeksänjäsenisen ohjausryhmän.

Ohjausryhmän tehtävänä oli valvoa, tukea ja arvioida projektin tavoitteiden ja tehtävien toteutta-

mista sekä seurata kustannusarvion toteutumista. Se myös käsitteli oleelliset hankkeen työtä ja to-

teuttamista koskevat muutokset. Ohjausryhmän kokoonpano on lueteltu Liitteessä 1. Ohjausryhmä

kokoontui hankkeen aikana kaikkiaan 11 kertaa. Ohjausryhmän kokouksiin pyrittiin kutsumaan asi-

antuntijavierailija kertomaan sillä hetkellä hankkeen kannalta ajankohtaisesta nuorisoaiheesta.

Hankkeen henkilöstö koostui kahdesta kokopäiväisestä projektityöntekijästä (projektipäällikkö ja -

koordinaattori) ja hankkeen pilottikohteina olleet liikennemyymälät sijaitsivat ympäri Suomen.

Tämä lähtökohta asetti raamin sille, että hankkeen työskentelyote muodostui enimmäkseen koor-

dinoivaksi ja konsultoivaksi. Työskentelyn tavoitteena ei ollut kokeilla kaikkia kehitettäviä toiminta-

malleja jokaisessa pilottiliikennemyymälässä, vaan tehdä kehittämiskokeiluja kunkin yksikön tarpei-

den mukaan.

Hankkeen pilottikohteiksi valittiin 14 ABC-liikennemyymälää. Pilottikohteet on lueteltu Liitteessä 2.

Valintakriteereinä käytettiin liikennemyymälän maantieteellistä sijaintia, sijaintia suhteessa ympä-

röiviin palveluihin, paikkakunnan kokoa ja nuorten asiointikäyttäytymisen eri piirteitä (mm. asioi-

misajankohta, ikä, ABC-liikennemyymälän saavutettavuus) sekä tietenkin liikennemyymälän ja

alueosuuskaupan tahtoa ryhtyä pilottikohteeksi. Hankkeen aikana yksi liikennemyymälä jättäytyi

pois ja kaksi tuli lisää.

Hankkeen toiminta lähti liikkeelle pilottikohteiden tilanteiden kartoituksella. Tapio Kuure (2012) on

tiivistänyt hyvin hankehenkilöstön ja Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtajan Jaakko Nuotion kanssa

käytyjen keskustelujen pohjalta ne seikat, jotka kuvaavat nuorten ja ABC-henkilöstön kohtaamisti-

lanteiden sekä hankkeen kehittämistyön reunaehtoja, piirteitä ja haasteita, joita alun kartoitusvai-

heessa oltiin havaittu:

8

Henkilökunta on kohtaamistilanteessa töissä, nuoret puolestaan viettävät vapaa-aikaa, jota

luonnehtii ”ei-mitään-tekeminen” ja näyttäytyminen.

Tila, jossa kohdataan, on toisaalta julkista ja toisaalta yksityistä tilaa ja samalla myös ns.

vartioitua julkista tilaa.

Liikenneasema on puolijulkinen tila, jossa liikkuu eri ikäisiä asiakkaita sekä lähialueelta että

kaukaa.

Liikenneasemalla ollaan joko poikkeamassa koulun välitunnilla tai sinne voidaan tulla

kymmenien kilometrien päästä ja olla ”osana jotakin suurta” tyyliin ”Route 66”.

Liikenneasemilla olevien nuorten toimintasäde vaihtelee ”enintään 3,5 kilometriä jääkaapin

valoista” liikkuvista nuorista mopoileviin ja autoileviin nuoriin, joiden toimintasäde on kym-

meniä kilometrejä.

Liikenneasemien pöydissä kokoontuessaan informaatioteknologista mobiiliaikaa elävät nuo-

ret ”diginatiivit” yhdistävät ruutuajan (screen time) ja keskinäiset kasvokkaiset (face-to-face)

kohtaamiset.

Tilan käyttöä rajoittavat niin lakisääteiset ikärajoitukset, joista tärkeimmät ovat rahapelien

pelaamista sekä tupakan- ja alkoholinkäyttöä koskevat rajoitukset kuin liikennemyymälöiden

asettamat omat sisäänpääsyn ikärajat.

Nuoret ovat sekä nykyisiä nuoria asiakkaita että tulevaisuuden aikuisia asiakkaita.

Nuorten osallisuus perustuu asiakkuuteen ja palveluiden asiakaslähtöisyyteen eli asiakkailla

on tärkeä rooli palveluiden muotoilussa.

Osallisuus kokemuksena on sekä asiakkaana olemisen kokemusta että murrosikäisten nuor-

ten kasvukokemusta kaupallisissa ympäristöissä.

Huolehtiessaan tunnuksensa mukaan asiakkaista 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää vii-

kossa ABC-asemilta hakevat turvaa joskus nuoret, jotka eivät sitä kotoa saa ja jotka tulevat

kotoa turvaan asemille; tämä on myöhään tai läpi yön auki olevien liikepaikkojen yksi erityi-

nen piirre asiakkaiden kohtaamisessa.

9

KOHTI VUOROVAIKUTUSTA, VASTUUTA JA

VASTUULLISUUTTA

”Myyjät alkaa kuumenee liikaa niin sitten tulee pari väärää sanaa jokaiselta. ”

TV-UUTISTEN HAASTATTELEMA NUORI ABC:LLÄ

Koska hankkeen toiminnan taustalla oli Nuorten Palvelu ry:ssä jo ennen hankkeen olemassaoloa

tehty kartoitustyö, ei hankkeen alkuvaiheessa ollut enää tarvetta ilmiön luonteen laajamittaiseen

kartoittamiseen. Hankkeen toiminta pystyttiin heti alkuvaiheessa keskittämään niihin seikkoihin,

joiden jo tiedettiin tarvitsevan tukea ja kehittämistä. Hankkeen tavoitteeksi muodostui parantaa

ABC-henkilökunnan ja nuorten välistä vuorovaikutusta siten, että se olisi rakentavaa kummankin

osapuolen kannalta. Raha-automaattiyhdistykselle toimitettuun rahoitushakemukseen linjattujen

toimenpiteiden pohjalta hankkeen tavoitteet määriteltiin toiminnan alussa seuraavasti:

ABC kohtaa nuoria -hankkeen päätavoitteena on:

lisätä osaamista kohdata nuoria ABC-liikennemyymälöissä

lisätä asiointiohjaustaitoja

lisätä ja tuottaa uusia toimintatapoja erilaisissa asiointitilanteissa nuorten kanssa mm. nuor-

ten suuret ryhmät, nuorten myöhäinen asiointiajankohta ikään nähden, reagoiminen häiriö-

käyttäytymiseen, rahapelaaminen ja tähän liittyvä asiointiohjaus

Osa- ja vaihetavoitteet ovat:

tuottaa toimipaikkakohtaisia käytäntöjä ja toimintamalleja

määritellä asiointiohjaamisen toimintatavat yhteistyössä mm. seuraavien tahojen kanssa: va-

paaehtoiset nuoret aikuiset, nuorten kanssa työtä tekevät tahot, turvallisuudesta vastaavat

osapuolet

lisätä asiointiturvallisuutta ajankohtina, jolloin nuoria asioi paljon liikennemyymälöissä

laatia liikepaikkakohtainen kirjallinen opas (toimintamanuaali) toimintatavoissa

osallistua nuorten virtuaaliyhteisöjen palveluohjaukseen (selvittää yhteisöjen merkitys)

10

Hankkeen toiminnan aikana tavoitteita on aika-ajoin tarkennettu ja kohdennettu uudelleen hank-

keen ohjausryhmän ja Nuorten Palvelu ry:n hallituksen ohjauksella. Esimerkiksi syksyllä 2011 pääta-

voitteisiin lisättiin kohdat ”lisätä nuorten osallistamisen keinoja/muotoja nuorille tärkeän yhteisen

tilan kehittämiseksi” ja ”kehittämistyön tuloksien levittämiseksi ja juurruttamiseksi tuottaa toimin-

tamalleja sekä viestiä niistä laajamittaisesti”. Osa- ja vaihetavoitteita täydennettiin kohdalla ”tiivis-

tää yhteistyötä nuorisotutkimuksen, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja muiden nuorisoalan op-

pilaitosten sekä muiden hankkeiden kanssa”. Samaan aikaan tavoitteista rajattiin arpajaislain muu-

toksen seurauksena rahapelaamisen asiointiohjaukseen liittyvä kehittämistyö seurannan tasolle.

Myös sosiaalisen median ja virtuaaliyhteisöjen hyödyntäminen palveluohjauksessa jätettiin pois ta-

voitteista seurannan tasolle.

Eri vuosien toiminnalliset painotukset rytmittivät ja suuntasivat hankkeen työtä, mutta niistä huoli-

matta hankkeen alussa luotu vaiheistus ja puolivuosittain jaettu tehtävälista toimivat erinomaisina

työkaluina edetessä kohti tavoitteiden toteuttamista koko hankkeen ajan. Hankkeen kohderyhmiksi

muodostuivat aika itsestään selvästi nuoret, liikennemyymälöiden työntekijät sekä pilottipaikkakun-

tien nuorisoalan yhteistyöverkostot. Kullekin kohderyhmälle muotoutui oma tavoitteenasettelunsa,

mikä on havaittavissa Taulukosta 1 (s. 11), johon on koottu Suunta-taulukkoa (Tekry 2010; SOSTE

2013) apuna käyttäen hankkeen koko toiminta-ajan tavoitteet ja menetelmät siten, kuin ne toimin-

takauden lopussa näyttäytyvät suunnanmuutosten ja tarkennusten jälkeen yhteen koottuna.

Kohderyhmien kautta hankkeen toiminta suuntautui kolmen näkökulman mukaan. Nuoriin liittyvän

näkökulman kautta korostui nuorten osallisuuden lisääminen kiinnittäen huomiota siihen, kuinka

nuoret pääsisivät vaikuttamaan ABC-liikennemyymälöiden kulttuuriin. Näkökulma huomioi myös

nuorten ohjaamisen vastuullisuuteen kaikille yhteisen tilan käyttäjinä. Liikennemyymälän henkilös-

tön kanssa tehtävässä työssä keskiössä oli nuorten kohtaamiseen liittyvän tiedon ja osaamisen jal-

kauttaminen liikennemyymäläympäristöön. Näkökulmassa korostui paitsi työntekijöiden osaamisen

lisääminen myös heidän työssä jaksamisensa edellytysten parantaminen kehittämällä uusia työka-

luja työn arkeen ja kuormittaviksi koettuihin tilanteisiin. Toiminnan kolmas suunta kohdistui koko

nuorisotyön kenttään ja nuorten kanssa työtään tekeviin toimijoihin. Tämän näkökulman mukaisesti

hankkeessa kehitettiin paikallista verkostoyhteistyötä liikennemyymälöiden taustatueksi, tehtiin

oppilaitosyhteistyötä ja pyrittiin vaikuttamaan laajemmin yhteiskunnassa muun muassa viestinnän

keinoin tavoitteenaan lisätä tietoisuutta nuorten kaupallisista kasvuympäristöistä ja niihin liittyvistä

mahdollisuuksista ja heikoista signaaleista.

11

TAULUKKO 1. ABC kohtaa nuoria -hankkeen tavoitteiden ja toimintatapojen Suunta-taulukko.

Nuoret ovat siirtyneet hengailemaan kaduilta kaupallisiin tiloihin, mikä on luonut uuden haasteen paitsi kaupallisille toimijoille myös nuorisotyölle.

TARVE

PÄÄMÄÄRÄ Nuorten Palvelu ry kehittää ja tekee työtä nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi nuorten reviireillä kaupallisessa ympäristössä.

TAVOITTEET Kaupallinen tila (ABC) nuorten hyvinvoinnin huomioijana

Kartoitetaan nuorten hengailua kaupallisissa tiloissa ABC-liikennemyymäläympäristössä sekä parannetaan henkilökunnan ja nuorten välistä vuorovaikutusta. Selvitetään myös paikkakuntien verkostoyhteistyön tar-peita ja mahdollisuuksia. Tarpeiden pohjalta luodaan uusia toimintamalleja nuorten kanssa toimimiseen kaupallisessa ympäristössä.

ABC ja kaupalliset toimijat

Lisätään asiointiturvallisuutta ja ABC-henkilökunnan osaamista kohdata nuoria sekä tuotetaan uusia toimintatapoja erilaisiin asiointitilanteisiin nuorten kanssa.

Yhteistyöverkosto ja yhteiskunnal-linen vaikuttaminen Lisätään tietoa nuorten hengai-lusta kaupallisissa tiloissa ja luo-daan verkostoyhteistyön malleja, mistä viestitään laajamittaisesti.

ALA-

TAVOITTEET

Nuorten osallisuuden lisääminen Lisätään nuorten osallisuutta kaupallisissa tiloissa ja ohjataan nuoria vastuullisuuteen yhteisen tilan käyttäjinä.

– Henkilökunnan ja nuorten tapaamiset

– Nuoret mukaan toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun

– Nuoret ja henkilökunta pohti- maan yhdessä ABC:llä käyttäy- tymisen sääntöjä

KEINOT – Yhteistyöverkostot ABC:n tueksi

– Yhteistyö nuorisotutkimuksen, nuorisoalan oppilaitosten sekä muiden hankkeiden kanssa

– Tiedotus ilmiöstä sekä hankkeen toiminnasta laajamittaisesti

– Tiedonvaihto ja tarpeiden kartoitus ABC-henkilökunnan ja ketjuohjauksen kanssa

– Henkilöstökoulutus

– Kirjallisen materiaalinen tuottaminen ABC-henkilökunnalle

PROSESSIT – Yhteisten tapaamisten koordinointi

– Tapahtumien järjestäminen

– Pelisääntötyöryhmien kokoaminen ja koordinointi

– Monialaisen verkostoyhteistyön rakentaminen ja koordinointi

– Koulutus, tiedotus, konsultointi, viestintä ja seuranta

– Liikennemyymäläkohtainen kartoitus ja konsultointi

– Koulutusten pitäminen sekä koulutusyhteistyö S-ketjun kanssa

– Nuorten kontaktointi

– Nuorisotapahtumien valmistelut

– Pelisääntöäänestysten järjes- täminen ja pelisääntöjen kokoaminen

– Säännölliset käynnit pilotti- paikkakunnilla, työntekijöiden tapaamiset ja haastattelut

– Koulutusten järjestely, suunnittelu ja toteutus

– Alueellisten toimijoiden kontaktointi ja kokoaminen yhteen

– Koulutusten järjestely, suunnittelu ja toteutus

– Toiminnan esittely seminaa- reissa ja julkaisuissa

TEHTÄVÄT

– ABC ja nuoret -opas

– Nuorten kohtaamisen koulu- tusmoduuli ABC-henkilökunnalle

– Toimenpide- ja aineistopankki ABC-ketjun käyttöön

– Pelisääntömalli sekä pelisääntö- työskentelyn ohje

– Nuorisotapahtumat

– Koulutus- ja viestintämateriaalit ei-kaupallisille toimijoille

– Yksityisen ja julkisen sektorin yhdistävän verkostoyhteistyön malli

TUOTOKSET

– Henkilökunnan nuorisotietämys ja osaaminen kohdata nuoria on lisääntynyt, ja siten työn kuormittavuus on vähentynyt

– Nuoret kokevat tulleensa paremmin huomioiduksi ABC-lii- kennemyymälöissä

– Nuoret ymmärtävät paremmin oman toimintansa vaikutukset kaupalliseen ympäristöön

– Yksityisen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö on lisääntynyt

– Tietoisuus ilmiöstä on lisäänty- nyt ja se otetaan huomioon sekä nuorisoalan että kaupallisen kentän toiminnassa laajemmin

TULOKSET

ONNISTUMISEN

KRITEERIT

– Hankkeen tuotokset ovat juur- tuneet osaksi S-ryhmän omaa toimintaa

– Hankkeen tuotoksia on voitu hyödyntää muissa kohteissa

– Tuotetun tiedon leviäminen ja näkyvyys mediassa

– Säännöllinen tiedonvaihto jat- kuu ja/tai työryhmät ovat jatka- neet toimintaansa

– Nuorten kanssa keskustellaan säännöllisesti

– Ilkivalta on vähentynyt – Ilmapiiri liikennemyymälöissä on

parantunut

12

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ TOIMINTAA JA TUOTOKSIA

”Mopot ja jopot riviin laita, jotta säilyy sääntöjen taika ”

YKSI LAURITSALAN ASUINALUEEN TIMANTIN KOVISTA PELISÄÄNNÖISTÄ

Lisää tietoa ja työkaluja ABC:n arkeen

Hankkeen eräänä tärkeimpänä tuotoksena ja näkyvimpänä yhteistyön tuloksena ilmestyi kesäkuussa

2012 ABC ja nuoret -opas. Opas tehtiin eräänlaiseksi ohjekirjaksi tai toimintamanuaaliksi ABC-liiken-

nemyymälöiden työntekijöille ja sen tarkoituksena on antaa vinkkejä ja toimintamalleja asiakaspal-

velutilanteisiin nuorten kanssa. Tilannekohtaisten ratkaisumallien lisäksi ohjeistusta annetaan mm.

siihen, miten nuori kohdataan ja huomioidaan asiakkaana ja miten henkilökunnan yhteiset toimin-

tamallit helpottavat arkea. Opas jaettiin kaikille ABC-liikennemyymälöiden työntekijöille ja se ilmes-

tyi molemmilla kotimaisilla kielillä. Opas sai paljon huomiota tiedotusvälineissä ilmestyttyään ja sii-

hen on viitattu monta kertaa myös jälkeenpäin. Opasta suunniteltiin muokattavaksi kaikki asiakas-

palveluympäristöt huomioivaksi yleisoppaaksi, mutta prosessi tämän hankkeen puitteissa jäi kesken.

ABC ja nuoret -opas on luettavissa Nuorten Palvelu ry:n nettisivuilla.

Jo alusta alkaen ABC-ketjun tavoitteena oli, että nuorisokysymyksen tieto-taito halutaan osaksi ABC-

ketjun koulutusta. Vuonna 2011 aloitettiin neuvottelut S-ryhmän sisäisen kouluttajan Jollas Instituu-

tin sekä ABC-ketjuohjauksen kanssa nuorten asiointiohjaamiseen liittyvien koulutusosioiden luomi-

seksi osaksi ABC-ketjun henkilöstökoulutusta. Näistä valmennuksista päästiin testaamaan uuden

liikennemyymälän henkilökunnalle annettavaa avausvalmennusta. Valmennusosiota kokeiltiin vii-

dessä eri koulutuksessa, kunnes lopullinen muoto alkoi löytyä. Tältä pohjalta luotiin Jollas Instituutin

kanssa nuorten kohtaamisen koulutusmoduulit ABC-valmennuksiin. Elokuussa 2013 valmistuivat

”nuorisomoduulit” liikennemyymälöiden avaus-, palveluvastaava- (vuoroesimies) sekä liikenne-

myymäläpäällikkövalmennuksiin. Tiedon siirtyminen varmistettiin Jollaksen ABC-valmennustiimin

sekä hankehenkilöstön yhteisessä valmennusklinikassa. Loppuvuonna 2012 käynnistettiin valmiste-

lut sisällön tuottamiseksi myös sähköiseen oppimisympäristöön eJollakseen. ABC kohtaa nuoret -

verkkokoulutus valmistui toukokuussa 2013 ja sitä ryhdyttiin tarjoamaan aktiivisesti alueosuuskau-

poille.

13

Jotta kehitetyt työkalut ja mallit jäisivät ABC-ketjun sisään ja olisivat mahdollisimman helposti hyö-

dynnettävissä, päätettiin eri prosesseista (pelisääntöjen tekeminen, nuorisotapahtuman järjestämi-

nen, yhteistyöverkoston rakentaminen, ABC ja nuoret -oppaan käyttäminen jne.) tehdä mahdolli-

simman yksityiskohtaiset kuvaukset S-ryhmän sisäiseen tietoverkkoon, S-intraan. Hankkeen aikana

S-intraan tuotettiin materiaalia, mutta se jäi hajanaiseksi. Materiaalista päätettiin lopulta koota S-

intraan oma ”salkku” tai ”työkalupakki”, josta liikennemyymälöiden päälliköt ja palveluvastaavat

pääsevät valitsemaan omien yksiköidensä kulloisiinkin tarpeisiin sopivia menetelmiä ja toiminta-

malleja. Osion luominen jäi aivan hankkeen loppuvaiheeseen, joten sen toimivuudesta ei ole saatu

kokemuksia.

Nuoret mukana tekemässä ja kehittämässä

Nuorten osallisuutta ja vastuullisuutta julkisen tilan käyttäjinä pyrittiin lisäämään mm. luomalla yk-

sikkökohtaisia pelisääntöjä yhdessä nuorten kanssa. Pelisääntöjen tekemisestä syntyi toimintamalli,

joka perustuu nuorisotoimen, nuorten ja liikennemyymälän yhteistoimintaan. Pelisääntöjen tekemi-

seen oli tärkeää ottaa nuoret mukaan tekemiseen heti alkuvaiheessa, jotta heidän motivaationsa

sääntöjen noudattamiseksi olisi parhain mahdollinen. Nuoret otettiin mukaan jo heti ensimmäisten

pelisääntöjen tekemisprosessissa Kuopiossa Niiralan ABC:lla syksyllä 2010. Pelisääntöjen jakamisen

yhteydessä nuorille järjestettiin äänestys siitä, mitkä olivat itselle tärkeimmät säännöt. Vastaami-

sesta nuoret saivat pienen palkkion, esimerkiksi hampurilaisen tai jäätelön. Prosessi kehittyi eteen-

päin ja Pietarsaaressa syksyllä 2011 oli käytössä jo kehittyneempi malli. Pietarsaaren nuorisotoimen

kanssa aloitettiin keskustelu pelisääntöjen tekemisestä jo ennen uuden ABC-liikennemyymälän

avaamista. Alueosuuskauppa KPO (valittu liikennemyymäläpäällikkö) ja nuorisoviranhaltijat Pietar-

saaresta ja Pedersörestä järjestivät paikallisille nuorille keskustelutilaisuuden nuorisotilalla. Tapaa-

misessa nuoret laativat 12 sääntöehdotusta, joista kaikki alueen nuoret saivat äänestää nuorten

alueellisessa tiedostuskanavassa (www.decibel.fi) omasta mielestään viittä tärkeintä sääntöä. Vii-

destä eniten ääniä saaneesta kohdasta ABC Pietarsaari (KPO) painatti pöytiinsä A4-kokoiset pöytä-

taulut sekä jaettavat esitteet. (ks. pelisääntöjen tekemisen ohje ”Pelisääntöjen ABC” Liitteessä 3.)

Vuonna 2012 nuorten osallisuuden lisäämisen keinona kokeiltiin nuorisotapahtumien järjestämistä

ABC-liikennemyymäläympäristössä. Nuorisotapahtumia järjestettiin yhdessä RS-ajovalistuksen

kanssa viidellä eri paikkakunnalla: Toijalassa, Pietarsaaressa, Kiimingissä, Viitasaarella ja Alavudella.

Tämän tapahtumakiertueen tuloksena kehitettiin tapahtumajärjestämisen malli, joka kokoaa yhtei-

seen tekemiseen nuorten ja liikennemyymälöiden työntekijöiden lisäksi laajasti paikkakuntien julki-

14

sen, kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoita. Kuten tapahtumien järjestäjien palautteessa kui-

tenkin tuli esille, on tapahtumien koordinaatio syytä pitää yhden tahon käsissä.

Pääasiallisena teemana tapahtumissa oli turvallisempi mopoilukulttuuri. RS-ajovalistuksen järjes-

tämä hitaan ajon taitorata keräsi osanottajia vaihtelevasti. Kiimingissä ja Alavudella taitoajorata sai

suuren suosion, mutta muilla paikkakunnilla se houkutteli vain muutamia. Tämän johdosta voi olla

syytä pohtia mopoilu- ja koko liikennevalistuksen kohderyhmää ja muotoja. Mitä uutta pitäisi tuoda

mopoilun turvallisuuskulttuuriin, jotta asenneilmasto muuttuisi? Riittääkö, että mopoilun turvalli-

suusasioita painotetaan jo mopokortin omaaville?

Tapahtumat eivät vetäneet osanottajia muutenkaan aivan odotetulla tavalla. Paikalla olleet nuoret

olivat kuitenkin tyytyväisiä siitä, että heille suunnattua ohjelmaa oli järjestetty omalla paikkakun-

nalla. Yleensä ohjelmatarjonta on heidän mielestään ollut niukkaa. Esille tuli myös, että nuoret tule-

vat paikalle katselemaan, eivät niinkään itse osallistumaan. ABC vaikuttaisi edustavan nuorten ajan-

käytössä tilaa, jonne tullaan toisaalta ”näytille”, mutta viihdytään kuitenkin omissa porukoissa. Ku-

ten eräs nuori asian ilmaisi: ”ABC:lle tullaan olemaan ja juttelemaan kavereiden kanssa, ei katso-

maan mitään ohjelmaa.” Vaihtelevasta suosiosta riippumatta, nuorisotapahtumia on joillakin paik-

kakunnilla järjestetty uudestaan jo useampaankin kertaan ja malli on levinnyt myös muihin liiken-

nemyymälöihin.

Yhteistyötä ja yhteistoimintaa

Sektorirajat ylittävää yhteistyötä kehitettiin paikkakuntakohtaisesti kokoamalla yhteen monialaisia

yhteistyöverkostoja liikennemyymälöiden ympärille. Näissä yhteistyöverkostoissa ovat nuorten asi-

oissa tietoa ja osaamistaan päässeet vaihtamaan niin liikennemyymälöiden, nuorisotoimen,

paikallisten yhdistysten ja järjestöjen, koulujen, seurakuntien, sosiaalitoimien kuin poliisinkin edus-

tajat. Joillakin paikkakunnilla myös nuoret ovat säännöllisesti osallistuneet näihin verkostotapaami-

siin. Hankkeen työskentelyn tavoitteena oli koota paikallisista toimijoista se arkinen ”hartiatyö-

voima”, jonka voimin jatkuvaluonteinen kenttätyö mahdollistuisi ja jäisi hankkeen päättyessäkin

pysyväksi toiminnaksi paikkakunnille.

Hanke toimi toimintansa aikana usealla paikkakunnalla näiden monialaisten toimijaryhmien ko-

koonkutsujana ja vetäjänä liikennemyymälöistä nousseiden havaintojen johdosta. Usealla paikka-

kunnalla saatiin selkeitä viitteitä siitä, että tietoisuuden lisääntyminen ja toimijoiden samanaikainen

15

havahtuminen nuorten häiriökäyttäytymiseen ja vahingontekoihin on selkeästi rauhoittanut koko

paikkakunnan tilannetta. Merkillepantavaa on ollut, että nuorten kanssa päivittäin työtä tekevien ja

nuorten vapaa-ajan ympäristöissä nuorten käyttäytymistä seuraavien havainnot eivät välttämättä

välity ylätason työryhmiin. Eri viranomaisten hyvinvointiin tähtäävät yhteiset toimet tai tavoitteet

eivät siten aina ole ajan tasalla nopeastikin muuttuvista ilmiöistä tai tilanteista. Hankkeen myötä on

käynyt hyvin selväksi, että yhteistyö yritysten kanssa täydentää osaltaan näiden signaalien havait-

semista ja niihin reagoimista. Yhteinen tietoisuus lasten ja nuorten vapaa-ajanympäristöjen kautta

välittyvistä signaaleista on osoittautunut tärkeäksi välineeksi suunnata toimenpiteitä vastaamaan

tarpeita, jotka eivät aiemmin olleet kaikkien toimijoiden tiedostamia.

Oppilaitosyhteistyötä tehtiin Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) ja Mikkelin ammattikor-

keakoulun (Mamk) yhteisöpedagogikoulutuksen kanssa. Tavoitteena oli nostaa esiin nuorisoalan

koulutuksessa kysymyksiä nuorisotyön merkityksen ja muotojen muutoksesta, yhteistyön mahdolli-

suuksista julkisen ja yksityisen sektorin välillä, nuorten monitahoisista tilantarpeista sekä kaupallis-

ten tilojen merkityksestä nuorten vapaa-ajassa. Humakin kanssa yhteistyö on ollut koulutusyhteis-

työtä mm. videoluentojen kautta. Mamk:n kanssa pilotoidussa osiossa opiskelijat pääsivät myös

osallistumaan hankkeen kartoitus- ja kenttätyöhön. Opiskelijoiden antamissa palautteissa on toi-

saalta kummasteltu yhteistyön tekemistä kaupallisen toimijan kanssa ja erityisesti nuorisotyönteki-

jän roolia yhteistyössä, mutta toisaalta aihe koettiin uudenlaista ja erilaista ajattelua edustavaksi ja

siten mielenkiintoiseksikin.

Hankkeen aikana tehtiin paljon yhteistyötä myös muiden järjestöjen ja projektien kanssa. Alaikäis-

ten peliautomaateilla pelaamiseen liittyvistä kysymyksistä tehtiin yhteistyötä Ehyt ry:n Pelitaito -

projektin kanssa. Nuorten rahapelaamista liikennemyymälöissä havainnoitiin osana hanketta ja asi-

antuntemusta tilanteiden rauhoittamiseksi saatiin Pelitaito-projektilta. Mannerheimin Lastensuoje-

luliiton Järvi-Suomen piiri hallinnoi Kohtaamisia ja kasvua arjessa -hanketta, jossa kehitetään toi-

mintamalleja koulujen, nuorisotoimien, vanhempien, oppilaiden ja MLL:n paikallisyhdistysten sekä

muiden toimijoiden (mm. muut järjestöt, seurakunnat, yritykset) yhteistyön ja kohtaamisen tiivis-

tämiseksi nuorten kasvun tukemiseksi ja vahvistamiseksi. Hankkeen kanssa yhteistyötä tehtiin

enimmäkseen tiedon vaihdon merkeissä nuorten kaupallisiin kasvuympäristöihin liittyen ja sen hyö-

dyntämisestä myös MLL:n hanketoiminnassa. Yhteistyötä koordinoitiin myös paikallistasolla muu-

tamien yhteistyöpalaverien muodossa.

16

Nuorten Palvelu ry:n hallinnoimien Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin sekä Archipelago - yh-

teispelillä vaikutetaan -hankkeiden kanssa etsittiin ja löydettiin monia yhteisiä toimintatapoja kau-

pallisessa ympäristössä tehtävässä nuorisotyössä sekä nuorten osallisuudessa. Nuorten Palvelu ry:n

sisällä yhteistyötä tehtiin erityisesti Kauppakeskusten nuoret -hankkeen kanssa vuodesta 2012 al-

kaen. Kauppakeskusten nuoret -hanke on jatkumoa ABC kohtaa nuoria -hankkeessa tehdylle kehit-

tämistyölle kehittäen samankaltaisia toimintamenetelmiä ja -malleja kauppakeskusympäristössä.

17

TULOKSET JA VAIKUTUKSET

VUOROVAIKUTUKSESSA

”Nuoret eivät ole enää haaste meille, vaikka käyvätkin edelleen yhtä paljon kuin ennenkin”

ERÄÄN OSUUSKAUPAN ABC RYHMÄPÄÄLLIKÖN KOMMENTTI ARVIOINTIHAASTATTELUSSA

Loppuarvioinnin toteutus

Hankkeen loppuarvioinnista on tehty erillinen raportti Tavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa

nuoria -hankkeen päättöarviointi, jossa hankkeen onnistumista kokonaisuudessaan tarkastellaan

tuloksien ja vaikutuksien kautta. Loppuarvioinnin raportissa esitellään tarkemmin paitsi arvioinnin

tuloksia myös arviointitiedon keräämiseen ja analysointiin käytetyt menetelmät haastattelurunkoi-

neen ja kyselylomakkeineen. Loppuarviointi toteutettiin hankehenkilöstön omana työnä.

Vaikuttavuuden arviointiin pyrittiin muutoksen ja siihen vaikuttavien tekijöiden kuvaamisella. Kes-

keisimpiä arviointikysymyksiä olivat Saatiinko aikaan muutosta? Mikä sai aikaan muutoksen ja mi-

ten se tapahtui? Mitkä toimenpiteet/tuotokset osoittautuivat käyttökelpoisimmiksi ja miksi? Mikä

mahdollisesti esti muutosta tapahtumasta? Oliko toimenpiteillä joitakin odottamattomia vaikutuksia

(positiivisia/negatiivisia?) Ovatko muutokset olleet pysyviä? Vaikuttavuutta tarkasteltiin yhtäältä

koko hankkeen toiminnan ja tavoitteiden prosessien kautta ja toisaalta pureutuen tarkemmin tiet-

tyihin arkipäivän vuorovaikutustilanteisiin ja niiden muutosmekanismeihin.

Hankkeen loppuarviointia varten kerättiin erikseen laaja arviointiaineisto, minkä lisäksi arvioinnissa

hyödynnettiin hankkeen aikana syntynyttä muuta aineistoa kuten lukuisia muistioita tapaamisista

eri tahojen kanssa, sähköpostiviestintää pilottikohteiden liikennemyymäläpäälliköiden ja yhteistyö-

kumppaneiden kanssa, koulutus- ja tapahtumapalautteita sekä hankkeessa vuosittain toteutettuja

palautehaastatteluja. Tietoa kerättiin pääasiassa haastattelun keinoin sekä yksilö- että ryhmähaas-

tatteluissa, mitä kautta saatua tietoa täydennettiin lomakekyselyiden avulla.

Arviointitietoa kerättiin hankkeen kohderyhmiltä eli nuorilta, ABC-liikennemyymälöiden työnteki-

jöiltä ja pilottipaikkakuntien yhteistyöverkostojen jäseniltä sekä muilta hankkeeseen osallistuneilta

sidosryhmiltä kuten ABC-ketjun ja osuuskauppojen edustajilta. Lisäksi arviointitietoa kerättiin hank-

18

keen ohjausryhmältä ja Nuorten Palvelu ry:n hallitukselta. Taulukkoon 2 on koottu eri tiedonkeruu-

menetelmät lukumäärineen ja kohderyhmineen.

TAULUKKO 2. Aineiston keruun ja haastattelujen muodot sekä menetelmät kohderyhmittäin.

KOHDERYHMÄ KPL YHTEENSÄ (hlö)

Nuoret n. 30 Ryhmähaastattelu 4 (osallistujia yht. n. 20) Pop-up kyselyt ja videopalautteet 10

ABC-ketju 37 Ketjuohjauksen edustajat/haastattelu 2 Osuuskauppojen edustajat/haastattelu 3 Liikennemyymäläpäälliköt/haastattelu 4 Palveluvastaavat/haastattelu 3 Työntekijät/lomakekysely 3 toimintayksikköä /25 kpl

Yhteistyöverkosto 21 Ryhmähaastattelu 3 (osallistujia yht. 17) Yksilöhaastattelut 4

Ohjausryhmä Sähköinen lomakekysely 5 5

Nuorten Palvelu ry Hallitus/sähköinen lomakekysely 4 4

Kaikki haastattelut/kyselyt 97

MENETELMÄ YHTEENSÄ

Ryhmähaastattelujen lkm (+hlö) 7 (37) Yksilöhaastattelu (+nuoret) 16 (10) Sähköinen kyselylomake 34

Haastatteluin tietoa kerättiin riittävin otoksin ABC-liikennemyymäläpäälliköiltä ja palveluvastaavilta,

sekä osuuskauppojen ja ABC-ketjuohjauksen edustajilta. Nuorten ja paikkakuntien yhteistyöverkos-

tojen haastattelut toteutettiin suurimmaksi osaksi ryhmähaastatteluin (poikkeuksena muutamien

yhteistyötahojen yksilöhaastattelut) systematisoinnin menetelmään hyödyntäen. Liikennemyymä-

löissä kohdatuilta nuorilta tietoa kerättiin myös ns. vapaamuotoisten videopalautteiden ja ”pop-up

kyselyiden” muodossa.

Lomakekyselyin tietoa kerättiin otoksena kolmen ABC-liikennemyymälän työntekijöiltä, hankkeen

ohjausryhmältä ja Nuorten palvelu ry:n hallitukselta. ABC-työntekijöiden tuottamaa tietoa verrattiin

johdon, liikennemyymäläpäälliköiden ja yhteistyöverkostojen kokemuksiin. Hankkeen ohjausryh-

mältä kerättiin tietoa koskien erityisesti hankkeen toimintaa ja prosessien onnistumista ja Nuorten

Palvelu ry:n hallitukselta koskien hankkeen toiminnan sopivuutta ja lisäarvoa järjestön kokonaistoi-

mintaan nähden.

19

Hankkeen toiminnan etenemistä sekä toimintatapojen valintaa ja onnistumista tavoitteisiin ja tar-

peeseen nähden arvioitiin vaikutusketjumallin avulla (ks. Kuvio 1), jonka mukaista ajattelua sivulla

11 esitetty Suunta-taulukko edustaa. Vaikutusketjumallissa hankkeen relevanssia tarkastellaan ta-

voitteenasettelun suhteena tarpeeseen ja hankkeen tehokkuutta tuotoksien suhteena panostuksiin.

Vaikuttavuutta puolestaan hahmotellaan tulosten ja vaikutusten suhteena panostuksiin ja asetet-

tuihin tavoitteisiin, kun taas hankkeen hyödyllisyydestä ja pysyvyydestä kertoo vaikutusten suhde

hankkeen taustalla olleisiin tarpeisiin nähden.

KUVIO 1. Vaikutusketjun kuvaus. (Mukaillen SOSTE 2013; Virtanen 2007, 87.)

Pilottiliikennemyymälät ja -paikkakunnat yhteistyöverkostoineen muodostavat kukin omanlaisensa

systeemin, joiden vuorovaikutuksen ja ilmapiirin muutoksia kuvailtiin lisäksi systematisoinnin mene-

telmää soveltaen. Vaikutusketjumalli kuvaa hankkeen ja sen prosessien etenemistä kun taas syste-

matisoinnin avulla oli mahdollista saada tarkempaa tietoa muutoksen mekanismeista prosessien

sisällä. Systematisoinnin tarkoituksena on saada erilaisiin toimintoihin osallistuneita ihmisiä jäsen-

tämään ja kommunikoimaan toiminnan kautta oppimistaan asioista. Systematisoinnin tarkoituksena

on kuvata systeemin osasia, siihen sisältyviä vuorovaikutussuhteita ja systeemin muuttuvaisuutta

sekä sitä millaisia seurauksia ja merkittävyyttä vuorovaikutussuhteilla on. Systeemeinä kuvataan

erilaisia yhteiseen toimintaan perustuvia ryhmiä. Ne nähdään sisäisesti jatkuvassa liikkeessä olevina

kokonaisuuksina, joissa jokainen sen osa ja siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat systeemiin koh-

distuneisiin panoksiin ja tavoitteisiin sekä sen toiminnan kautta syntyviin tuloksiin. Systematisointi

on osallistava systeemiajattelua edustava menetelmä. Sen keskiössä on pohtia ja jakaa yhdessä sys-

teemin toiminnassa mukana olleiden kokemuksia siitä, mitä tapahtui ja miten sekä mitä voimme

kokemuksista oppia. Systematisointitilanteen kulku perustuu kokemuksen uudelleen rakentamiseen

VAIKUTUS TULOS TUOTOS TOIMEN-

PIDE PANOS TAVOITE TARVE

20

eli tapahtumat käydään osallistujien kanssa läpi vaihe vaiheelta, minkä aikana pohditaan eri tekijöi-

den lyhyemmän ja pitkän aikavälin vaikutuksia (ActionAid 2009).

Tuotoksilla tuloksia

Hankkeen tuloksia on vaikea määrällisesti mitata ja osoittaa, sillä hankkeen tavoitteena on ollut

vuorovaikutuksen parantaminen, johon liittyvät muutokset on havaittavissa usein pieninä nyans-

seina ja jonkinlaisena eroavaisuutena aikaisempaan. Tätä tulosten osoittamisen vaikeutta kuvaa hy-

vin erään osuuskaupan ABC-ryhmäpäällikön pohdinta siitä, että tavallaan liikennemyymälöissä ei

päälisin puolin ole muuttunut mikään, nuoret käyvät edelleen yhtä paljon ja haastavampiakin tilan-

teita tulee vastaan, mutta nuoria ei koeta enää haasteeksi. Hän kertoi, että liikennemyymäläpäälli-

köiden palavereissa nuoret eivät enää nouse keskusteluun, toisin kuin aiemmin nuorten synnyttä-

mät haasteet olivat palavereiden vakioaiheita. Mitään yksittäistä syytä tai seikkaa tilanteen muut-

tumiseen hän ei pystynyt nimeämään, vaan arveli, että pelkästään nuorisoaiheen nostaminen esille

ja se että asia on ollut puheissa, on jo itsessään auttanut. Työntekijät ovat tulleet tutummaksi nuo-

riin liittyvien asioiden suhteen ja saanet valmiuksia toimia tilanteissa siten, ettei niitä enää ole ko-

ettu niin kuormittavina.

Lähtökohta tulosten aikaansaamiseksi on siis ollut hyvä, ellei suorastaan helppo, ainakin siinä mie-

lessä, että kun nuorisotietämystä on viety sellaiselle alueelle, jossa se on entuudestaan ollut vie-

raampaa, on uuden oppiminen tällöin ainakin oletetusti todennäköisempää. Suurempana voittona

ja tuloksena voidaan ehkä ennemminkin pitää sitä, että tällaista työtä on päästy tekemään epätyy-

pilliseen paikkaan ja vastaanotto erilaisen näkemyksen huomioonottamiselle on ollut positiivista ja

vastaanottavaa ja uutta toimintakulttuuria on haluttu lähteä luomaan ja välittämään myös eteen-

päin. Esimerkiksi Osuuskauppa EePeen kymmenestä ABC-liikennemyymälästä pelisäännöt on tehty

jo kuuteen yksikköön. Hanke oli mukana ensimmäisten pelisääntöjen tekemisessä, mitä mallia mo-

nistaen osuuskauppa toteutti itsenäisesti pelisäännöt muissa yksiköissä tehden yhteistyötä paikka-

kuntien nuorisotoimien kanssa. Osuuskaupan kokemus yhteistyöstä nuorisotyöntekijöiden kanssa

oli erittäin positiivinen ja he kertoivat olleensa yllättyneitä nuorisotoimien suuresta kiinnostuksesta

lähteä avuksi pelisääntötyöskentelyyn. Osuuskaupan saaman kokemuksen mukaan hyviä tuloksia on

saatu aikaan aina silloin, kun nuorisotoimi on lähtenyt mukaan. He kokivat vanhempienkin lähtevän

luontevammin mukaan yhteistyöhön silloin, kun kuntapuolen toimijat ovat tekemisissä mukana.

21

Pelisäännöt ovatkin olleet yksittäisistä toimintamalleista yksi eniten positiivista palautetta saaneista

hankkeen tuotoksista kaikkien kohderyhmien ja haastateltujen puheissa. Nuoret ovat pääsääntöi-

sesti ottaneet pelisäännöt hyvin vastaan, ja heidän kokemuksensa oli sitä positiivisempi, mitä

enemmän he olivat päässeet osaksi pelisääntöjen tekemisen prosessia. Kuten eräs nuori kommentoi

oman liikennemyymälänsä sääntöjä: ”Pelisäännöt on sopivan rennot, ihan normaalia ohjeistusta

nuorille.” Liikennemyymälöiden työntekijät ovat kokeneet pelisäännöt eniten omaa arkeaan avitta-

vaksi tuotokseksi. Nuorten aiheuttamien haasteellisten tilanteiden ratkaisussa työntekijät nimesivät

hyödyllisimmäksi keinoksi pelisääntöihin vetoamisen lisäksi työkaverin tai esimiehen pyytämisen

avuksi sekä tilanteista keskustelemisen työkavereiden kanssa. Pelisääntötyöskentelyn malli on ollut

helposti monistettavissa ja siksi kynnys sen leviämiselle ABC-liikennemyymälästä toiseen tai koko

ketjun ulkopuolelle on hyvin matala. Se luo kaupalliselle toimijalle hyvän keinon lähteä yhteistyöhän

nuorisotoimen kanssa. Pelisääntötyöskentely onkin hankkeen aikaisista työskentelymalleista lisän-

nyt eniten yhteistyötä liikennemyymälöiden ja nuorisotoimien työntekijöiden välillä. Pelisääntötyös-

kentelyn heikkoutena on niiden ”kasvaminen yhdessä” kunkin sukupolven nuorten kanssa, minkä

vuoksi säännöt väistämättä vanhentuvat aika ajoin. Pelisääntöjen luoman hyvän ilmapiirin säilymi-

nen edellyttää niiden päivittämistä aina uuden hengailuikään tulevan nuorisoikäpolven kanssa.

ABC ja nuoret -opas nähtiin hankkeen onnistuneimpana tuotoksena ohjausryhmän, ketjuohjauksen

ja osuuskauppojen mielipiteissä. Sitä kautta nuorisoasian nähtiin pysyvän pinnalla ja puheissa sekä

siinä nähtiin kiteytyvän hankkeessa tuotettu tieto konkreettiseen muotoon liikennemyymälöiden

hyödynnettäväksi. Työntekijöiden kokemukset oppaasta olivat paikoitellen hyvinkin vastakkaiset,

kun taas liikennemyymäläpäälliköiden näkemykset kulkivat jossain johdon ja työntekijöiden koke-

musten välillä. Ajatus oppaan taustalla nähtiin sinänsä tarpeellisena ja se nähtiin oivallisena materi-

aalina esimerkiksi uuden työntekijän perehdytyksessä. Eräs liikennemyymäläpäällikkö kommentoi

tätä seikkaa muun muassa sanoin: ” Siitä ainakin näkee heti, että täällä ollaan tekemisissä nuorten

kanssa”. Toisaalta liikennemyymäläpäälliköt tiesivät arjen kokemuksen siitä, että oppaat jäävät hel-

posti kirjahyllyille tai kahvipöytiin lojumaan sekä tunsivat itsekin informaatioähkyn tuottaman tus-

kan useiden erilaisten manuaalien paljouden keskellä. He eivät myöskään kokeneet opasta avuksi

henkilöstönsä motivoimisessa ja innostamisessa nuorten kohtaamiseen, vaan siihen toivottiin avuksi

vuorovaikutteisempia keinoja.

Henkilöstökoulutukset kuvattiin toivotuimpana toimenpiteenä sekä liikennemyymäläpäälliköiden

että ABC-työntekijöiden mielipiteissä. Liikennemyymäläpäälliköt kokivat tarvitsevansa työntekijöi-

22

den innostamiseen avuksi liikennemyymälän ulkopuolisia tahoja. He kokivat, että heidän itsensä

välittämänä viestiä nuorten huomioimisesta ja ajoittain negatiiviseksi muuttuneiden asenteiden

muuttamisesta ei oteta yhtä hyvin ja ajatuksia herättelevänä vastaan. Pelkkä liikennemyymäläpäälli-

köiden konsultointi nuorisoaiheesta koettiin näin ollen riittämättömäksi, jos kyseessä oli tulehtu-

neen tilanteen muuttaminen. Kokemukset uusien liikennemyymälöiden avausvalmennuksien yh-

teydessä järjestetyitä nuorten kohtaamisen koulutuksista ovat olleet positiivisia niin työntekijöiden,

liikennemyymäläpäälliköiden kuin osuuskauppojen edustajien kertomuksissa. Avauskoulutuksilla on

koettu olevan selkeä ennaltaehkäisevä vaikutus ja samanlaisten tilanteiden ei ole koettu muodostu-

van haasteeksi, kuin monissa muissa liikennemyymälöissä.

Nuorisotapahtumien kohtaama yleisökato oli monille hankkeen toimintaan osallistuneille yllätys.

Nuoret tosin olivat heidän erityisestä huomioimisesta mielissään ja nimesivät liikennemyymälöihin

tulleet nuorisotapahtumat yhdeksi positiivisimmaksi muutokseksi ABC:llä. Toisaalta he toivat paikoi-

tellen esille myös sitä, etteivät he koe tarvitsevansa erityistä ohjelmaa vaan luvan ja mahdollisuuden

viettää aikaa yhdessä muiden nuorten joukossa. Voidaan ehkä karkeasti ottaen todeta, että nuoriso-

tapahtumat eivät aikuisten mielestä onnistuneet niin kuin oletettiin, samoin kuin ei nuorten lopulli-

set kokemuksetkaan tapahtumien onnistumisesta ollut aikuisten kokemusten kanssa yhteneväisiä.

Ehkäpä nuorisotapahtumat olivatkin nuorten mielestä positiivinen kokemus sen vuoksi, että aikuiset

kiinnittivät heihin normaalia enemmän huomioita, vieläpä positiivista sellaista. Nuorisotapahtumilla

tavoiteltiin nuorten kehittämis- ja osallistumismahdollisuuksien lisääntymistä, mutta positiivinen

vaikutus nuorten kannalta tulikin siis ehkä työntekijöiden osoittaman huomion kautta. Nuorisota-

pahtumilla saattoi olla positiivisia vaikutuksia ennemminkin työntekijöiden ja nuorten kohtaamisen

paranemisen kannalta kuin suoranaisesti nuorten osallisuuden lisäämisen kannalta. Eräs liikenne-

myymäläpäällikkö kuvaili tunnelmiaan nuorisotapahtuman jälkeen seuraavin sanoin:

”Meillä tuntuma tapahtuman jälkeen on se, että nuoret lähestyvät meitä nyt helpommin ja juttelevat enemmän. Lisäksi ravintolamme on pysynyt todella siistinä perjantain jälkeen nuorten osalta. Kiitos siitä.”

Hankkeen aikana kootut yhteistyöverkostot osoittautuivat toimiviksi verkostojen toimintaan osallis-

tuneiden mielipiteissä. Kaikki säännöllisesti toimineet yhteistyöverkostot halusivat jatkaa toimin-

taansa myös hankkeen jälkeen, vaikkakin ehkä harvemmalla kokoontumistiheydellä. Verkostojen

kokoontumisten seurauksena kunkin toimijan oma toiminta tehostui ja tiedon vaihdon kautta saa-

tiin erilaista varmuutta oman työn tekemiseen. Tämä olikin yksi motivaatio omaan osallistumiseen

23

verkoston toimintaan nuorten hyvinvoinnin lisäämisen ohella. Joillakin paikkakunnilla oltiin huo-

mattu, että yhteistyöllä ABC-liikennemyymälän kanssa oli positiivisia hyötyjä myös paikkakunnan

muiden toimijoiden kannalta. ”Kun nuoret saadaan käyttäytymään paremmin yhdessä paikassa,

käyttäytyvät he paremmin muissakin paikoissa” totesivat erään yhteistyöverkoston jäsenet ryhmä-

haastattelun päätteeksi.

Vaikutuksina muutokset vuorovaikutusilmapiirissä

Nuorten rooli hankkeen kohderyhmänä on ollut jokseenkin erikoinen, sillä nuoret eivät välttämättä

ole olleet tietoisia ABC kohtaa nuoria -hankkeen olemassaolosta edes silloin kun he ovat osallistu-

neet hankkeen toimintaan - eikä tämä ole hankkeessa tavoitteena ollutkaan. Nuorten kokemukset

ovat hankkeen ABC-työntekijöihin liittyvän tavoitteen ”lisätä osaamista kohdata nuoria” onnistumi-

sen ja vaikutusten mittari. Nuoriin liittyvänä tavoitteena on ollut lisätä heidän osallisuutta ja ohjata

heitä vastuullisuuteen yhteisen tilan käyttäjinä. Vaikkakin osa hankkeessa mukana olleista nuorista

on tavoitettu suoraan liikennemyymälöistä, ovat nämä kohtaamiset olleet satunnaisia eikä niiden

tarkoituksena ole ollut koota säännöllisiä nuorten ryhmiä hankkeen toimintaan. Tällainen toiminta-

tapa olisi suorastaan sotinut hankkeen ja Nuorten Palvelu ry:n toiminnan ideologiaa vastaan, kun

pyrkimyksenä on ollut luoda positiivisempaa kuvaa nuorten hengailusta ja sen merkityksestä nuo-

ruuden kasvussa. Tämän näkökulman mukaisesti on pyritty korostamaan osallisuuden arkisuutta ja

painottamaan sitä, että nuorten osallisuuden lisääminen on mahdollista muutenkin kuin heitä akti-

voimalla. Kaupallisissa kasvuympäristöissä nuorten osallisuus on juurikin hengailua eli kaveripiireihin

liittymistä sekä päivittäisten arkisten asiakaskohtelukokemusten ja positiivisen huomioimisen kautta

syntyvää hyväksyntää.

Liikennemyymälöissä kohdatut nuoret kertoivat liikennemyymälässä tapahtuneista muutoksista

arjen konkreettisten esimerkkien kautta. Hankkeen aikana koulun ja liikennemyymälän välisen yh-

teistyön kautta ABC:n työntekijöiden kanssa tutuiksi tullut nuori kuvaili muutosta liikennemyymä-

lässä asioimisessaan seuraavanlaisesti:

”Ennen niinku myyjät, tai siis ne ei niinku, että jos kysy jotakin, että missä on jotakin niin ei mitään pu-

hunut. Mutta aina sitten kun mä olin äitin kanssa, niin joo totta kai tulee heti näyttelemään. Niin mä

mietin, että mikä helvetti tässäkin on niinku, niin sitten meidän äiti vaan sitä sano että aika ihme

homma. Mutta kyllä ne nytten on mullekin tullu. Varmaan sillon näytti niin pelottavalta.”

Tämä nuoren tarina kuvaa sitä, kuinka tullessaan henkilökohtaisesti tutuiksi liikennemyymälän työn-

tekijöiden kanssa, koki hän asiakaspalvelun hänen itsensä suhteen parantuneen samalle tasolle,

24

kuin hänen äitinsä saama palvelu oli jo aikaisemmin ollut. Tutuiksi tulemisen vaikutuksia omaan

käyttäytymiseensä nuorten joukko kuvaili myös seuraavin sanoin:

”No onhan ne [myyjät] niinku mukavempia sillai --- No onhan se paljon mukavempaa, kun ei ihan niin

helposti heitetä pihalle jos kaverit vähän rellestää --- No kyllähän se vaikutti [omaan käyttäytymiseen]

--- Vähän rauhottu vähän enemmän silleen, että ei kehannu olla niin semmonen niin villillä päällä. En-

nen sitä aatteli vaan, että ne [myyjät] on semmosia kärttysiä, ja semmosia --- mutta ne on ihan muka-

via.”

Näiden ja monien muiden tarinoiden kautta voidaan todeta, että nuorten asiakaskohtelukokemus

paranee, kun työntekijöiden kanssa tullaan tutuiksi. Nuorten oman kertomansa mukaan he myös

käyttäytyvät paremmin, silloin kun ovat muodostaneet työntekijöihin henkilökohtaisemman suh-

teen. Tätä vahvistavat myös monien työntekijöiden havaitsemat muutokset nuorten käyttäytymi-

sestä ja näin ollen tutuiksi tulemisella on merkitystä myös työntekijöiden työssä viihtymisen ja koko

liikennemyymälän viihtyvyyden kannalta. Aikaisempaa tilannetta nuoret kuvailivat muun muassa

seuraavan kaltaisilla tarinoilla:

”Sillon [kun tietty vartija oli vuorossa] ei kukaan ollut täällä apsilla.” --- ”Paitsi ne joilla oli rahaa ostaa

kahvia.” --- ”No siis nehän tuli heti käännyttämään, että---” ”Niin se oli tyyliin niinku ovelta suoraan, se

ykskin vartija oli semmonen, että se suunnilleen päivysteli nuilla ovilla ja kun otti kahvasta kiinni, niin

saman tien karjas jo että ulos.--- Ja sit kun mäkin pari kertaa vähän kapinoin niitä vastaan, kun se

heitti meidät varmaan sen yhden päivän aikana kolme kertaa pihalle ja mä kävin aina kysymässä lii-

kennemyymäläpäälliköltä [kutsuu nimeltä], että mikä on, että onko säännöt muuttunut, että eikö me

saada enää olla täällä ja [liikennemyymäläpäällikkö] sano että joo joo saatte kunhan että roskaa ja

ootte asiallisesti --- Me oltiin oltu koko ajan asiallisesti eikä me oltu roskattu, ja se vartija kävi heittä-

mässä meidät kolme kertaa pihalle, niin sitten mulla kilahti ja mä huusin sille [vartijalle] vähän aikaa

päin naamaa ja se meni ihan hiljaseks, heitti säkin huuleen ja lähti kävelemään”

Kertomuksen tilanne ei anna nuorille kovin johdonmukaista kuvaa heidän käyttäytymisensä ohjaa-

misesta. Tilanne on malliesimerkki siitä, kuinka aikuisten ristiriitaiset toimintamallit ajavat tilanteen

nuoren ylilyöntiin, joka puolestaan yleensä vahvistaa negatiivista kuvaa ja suhtautumista nuoriin.

Tämän vuoksi henkilökunnan koulutuksissa on luotu yksiköihin myös henkilökunnan yhtenäisiä toi-

mintamalleja ja yhtenäiseen toimintakulttuuriin on pyritty myös ABC ja nuoret -oppaan ja eJollaksen

”ABC kohtaa nuoret” -verkkokoulutuksen keinoin. Siinä missä nuoret ovat kokeneet pelisäännöt

selkeiksi ohjeistuksiksi, samoin myös työntekijät ovat kokeneet yhtenäiset toimintamallit varmuutta

ja koko työyhteisön tukea haasteellisiin tilanteisiin puuttumisessa.

”Alussa ei saanut viedä tilaa, hengailu ei ollut niin sallittua. Nyt ystävällisempää, hyvä palvelu. Myyjät

puuttuvat samalla lailla.”

25

ONGELMAKOHTIA

”Onko ongelma nuorten käytöksessä vai aikuisten sietokyvyssä? ”

NUORISOTUTKIJA TOMI KIILAKOSKI HANKKEEN OHJAUSRYHMÄSSÄ

Tavoittamattomiin jääneet tavoitteet

Hankehakemukseen kirjattiin vuonna 2009, että ”useimmilla ABC -asemilla on myös virtuaaliset IRC-

ja ii2 yhteisöt, joiden merkitystä yhteisöllisyyden tai kokoontumisten ohjautumisessa ei tunneta.”,

minkä vuoksi hakemukseen myös kirjattiin tavoitteeksi ”osallistua nuorten virtuaaliyhteisöjen pal-

veluohjaukseen (selvittää yhteisöjen merkitys)”. Aika ajoi kuitenkin tämän tavoitteen ohitse. Jo

hankkeen toiminnan päästessä käyntiin, olivat IRC- ja ii2-palvelut hiipumassa. Nuoret olivat siirty-

neet ja siirtymässä Facebookiin. Sinne ei kuitenkaan muodostunut sellaisia avoimia ryhmiä, jotka

olisivat leimautuneet johonkin ABC-liikennemyymälään. Ohjausryhmä totesi vuonna 2011, että mi-

käli verkkoyhteisöillä ei hankkeen tavoitteiden asettamassa merkityksessä ole luontaista roolia, voi-

daan se menetelmänä asettaa passiiviseen seurantaan. Sähköisen median tai sosiaalisen median

muutos ja ihmisten siirtymät eri palveluntarjoajien välillä ovat niin nopeita ja voimakkaita, että nii-

hin nähden varsin hitailla hankkeiden käynnistämisillä ei juurikaan voida ennakoida joidenkin tiet-

tyjen sähköisten palvelujen hyödyntämistä.

Alun perin hankkeen tavoitteissa oli mukana rahapelaamiseen liittyvän asiointiohjauksen kehittämi-

nen, mutta kuten mainittua, tavoite jätettiin seurannan asteelle arpajaislain muutoksen myötä ke-

sän 2011 jälkeen. Alaikäisten rahapelaamisyritykset nousivat kuitenkin uudelleen esille, vaikka välit-

tömästi lakimuutoksen jälkeen näyttikin hetken toiselta. Ikärajojen nousun kahdeksaantoista vuo-

teen arpajaislain uudistuksen myötä uskottiin helpottavan valvontaan kohdistuvaa työmäärää. Ala-

ikäisten pelaamisinto näyttikin aluksi laantuvan rahapelaamisen lainmuutoksen myötä. Vajaan vuo-

den kuluttua viesti kuitenkin oli, että osa hyvinkin nuorista pyrkii aktiivisesti ja toistuvasti pelaamaan

peliautomaateilla myyjän silmän välttäessä. Hankkeen pilottiyksiköistä välittyneen tiedon mukaan

pelaamiseen joudutaan liikennemyymälöissä puuttumaan edelleen päivittäin. Pelikoneet ovat edel-

leen nuorten keskuudessa hyvin suosittuja ja joillekin olennainen osa ajanviettoa ABC-liikennemyy-

mälöissä. Ilmiö aiheuttaa kuitenkin suurta painetta henkilökunnalle, jonka lakisääteinen tehtävä on

valvoa ikärajan noudattamista. Liikennemyymälöissä tehtyjen havaintojen mukaan myös aikuiset

26

puolustavat joskus aggressiivisestikin alaikäisten peliautomaateilla pelaamista. Henkilökunnan teh-

tävä on kuitenkin valvoa pelaamista ja poistaa alaikäiset pelikoneiden rajatulta alueelta. Olisi merki-

tyksellistä jatkossa seurata, onko kyseessä ohimenevä ilmiö ennen lakimuutoksen aikaansaamaa

toimintakulttuurin muutosta vai aina kunkin uuden ikäluokan pysyvä käyttäytymisen piirre rajojen

kokeilussa. Joillakin paikkakunnilla on ollut havaittavissa viitteitä jopa ongelmapelaamisesta.

Ratkaisua vaille jääneet tiedonkulun ongelmat

Hankkeen aikana kertyneen kokemuksen mukaan yksi keskeisimmistä haasteista liikennemyymälä-

kohtaisen nuorisotilanteen toimivuuden kannalta on liikennemyymäläpäällikön vaihtuminen. Tämä

on osoittautunut kriittiseksi vaiheeksi tiedon siirtymisen sekä toimintamallien ja alueellisen yhteis-

työn jatkuvuuden kannalta. Tällöin tilanne nuorten kanssa saattaa niin sanotusti ”repsahtaa” ja aihe,

joka henkilöstövaihdoksen hetkellä ei ole tärkeimpien joukossa, onkin yllättäen muutaman kuukau-

den kuluttua keskeinen liikennemyymälän arkeen ja henkilökunnan työhyvinvointiin vaikuttava

seikka – tai jopa ongelma. Hyvien käytänteiden jatkuvuuden varmistamiseksi tulisi entistä enemmän

kiinnittää huomiota siihen, että materiaalia jäisi henkilökunnan käyttöön kirjallisessa muodossa.

Hankkeen toimintamalleista nuorten kanssa tehtävät pelisäännöt sekä henkilökunnan kanssa laadit-

tavat yhtenäiset toimintamallit ovat yksi keino varmistaa yksikkökohtainen tiedon siirtyminen ja eh-

käistä ongelmien syntymistä myös tulevaisuudessa. Lisäksi ABC-ketjulle ja Jollas Instituutille jää pal-

jon materiaalia, jonka hyödyntäminen edesauttaa toimintatapojen muutosta parempaan suuntaan.

Kiinnostus ja resursointi nuorten asiointiin liittyvissä kysymyksissä vaihtelevat niin alueosuuskau-

poittain kuin liikennemyymälöittäinkin. Haasteeksi on välillä muodostunut ajankohtaisen tiedon

saaminen yksiköistä jatkotoimenpiteiden tarpeiden arvioimiseksi ja yhteistyötahojen informoimi-

seksi. Hankkeen koordinaatiota tai tukea tarvittiin varsin pitkään ylläpitämään aloitettuja toimia

joillakin paikkakunnilla, koska itseohjautuva yhteistoiminta ei syystä tai toisesta edennyt. Useimpien

liikennemyymälöiden kanssa aktiivinen vuoropuhelu ja kehittämistoimenpiteet kuitenkin toimivat

loistavasti.

Vaikka ABC ja nuoret -opas sai paljon myönteistä palautetta, herätti se myös muutamia kriittisiä

puheenvuoroja. Onko aiheesta edes mahdollista tehdä sellaista opasta, joka olisi riittävän laaja,

jotta siitä olisi todellista hyötyä? Oppaan aprikoitiin myös aiheuttavan informaatioähkyä, kun kai-

kesta mahdollisesta asiasta on olemassa opas. Jälkikäteen tarkastellen oppaan käyttöönotto olisi

vaatinut selkeän perehdytyssuunnitelman. Myös ilmestymisajankohtaa kesän alussa voi pitää jok-

27

seenkin epäonnistuneena. Tosin vuoden 2012 kokemusten jälkeen ehdittiin todeta jo sekin, että

ABC ja nuoret -opas on toiminut oivallisena perehdytysmateriaalina myös henkilöstövaihdosten

kohdalla. Oppaan suhteen ei myöskään saavutettu kaikkia hankkeessa asetettuja tavoitteita. Tavoit-

teen mukainen ABC ja nuoret -oppaan muokkaaminen yleiseksi koko palvelualan huomioivaksi op-

paaksi jäi kesken.

Yhteistyön karikkoja

Ketjuohjauksen pyynnöstä hanke lähti suunnittelemaan sukupolvien välisen kanssakäymisen ja yh-

teistyön mahdollisuutta eläkeläisjärjestöjen kanssa. Taustalla oli ABC-ketjun ja ET-lehden yhteinen

”Tuu juttusille” -yhteistyö. Asiaa kartoitettiin eläkeläisjärjestöjen kanssa, mutta suunnitelmat eivät

johtaneet käytännön toimenpiteisiin.

Joitakin kertoja hankkeen toiminnan aikana nousi esille näkemys, ettei nuorisotyö voi rynnätä mil-

loin minnekin markettiin ”tulipaloja sammuttamaan” nuorten aiheuttaessa niissä häiriöitä. Toisaalta

hankkeen mediaseurannassa tuli esille tapauksia, joissa nuorisotyön oli pakko puuttua tilanteisiin –

ehkä jopa pienen painostuksen jälkeen. Tällaisten pakon sanelemien tilanteiden välttämiseksi toi-

miva keskusteluyhteys sekä ennakoiva työote voi antaa riittävän ajoissa viitteitä nousussa olevista

ilmiöistä. Tällöin voidaan tilanne rauhoittaa jo ennen kuin se kärjistyy.

Hankkeen havaintojen mukaan olisi olennaisen tärkeää, että nuorisolain mukaisissa jo olemassa

olevissa nuorten ohjaus- ja palveluverkostoissa kävisi kuultavina myös sellaisia yrityselämän edusta-

jia, jotka työssään näkevät nuorten arkipäivää ja vapaa-ajanviettoa. Erityisesti kesälomien aikana on

useilla paikkakunnilla noussut esiin huolestuttavia trendejä, jotka ovat syksyn tullen siirtyneet kau-

pallisista ympäristöistä tai niiden liepeiltä esim. koulumaailmaan. Ilmiöiden leviämiseen olisi mah-

dollista puuttua ennakoivasti tai mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mikäli tieto niistä kulkisi

saumattomasti vastaaville viranomaisille.

28

JUURRUTTAMINEN JA LEVITTÄMINEN

”Jos haluamme menestyä nuorten kanssa, meidän pitää asettua heidän maailmaansa, eikä heittää heitä pihalle.”

ABC-LIIKENNEMYYMÄLÄPÄÄLLIKKÖ

Hankkeen aikana kehitettyjen toimintamallien ja syntyneen tietomäärän juurtumista ABC-liikenne-

myymäläympäristöön on varmistettu paikallistasolla verkostoyhteistyön keinoin ja valtakunnallisesti

koulutusyhteistyössä Jollas Instituutin kanssa. Ohjausryhmässä nostettiin useassakin kokouksessa

esille myös skaalautuminen muihin ympäristöihin: miten tätä kaikkea hyödynnetään muissa ympä-

ristöissä? Miten koulun keittäjä voisi hyödyntää näitä malleja? Entä bussikuski? Joillakin paikkakun-

nilla hankkeen malleja on hyödynnetty mm. kirjastoissa olleiden tilanteiden rauhoittamisessa, mistä

on saatu hyviä kokemuksia.

Hanke sai osakseen monia oma-aloitteisia yhteistyön avauksia myös muiden kuin ABC-liikennemyy-

mälöiden taholta. Hyvänä esimerkkinä tästä on Pieksämäen kaupungin etsivän nuorisotyön projekti-

työntekijöiden yhteydenotto. He olivat työssään tehneet havaintoja nuorista liikennemyymälässä ja

halusivat lähteä yhdessä ABC:n kanssa laatimaan käytäntöjä nuorten hyvinvoinnin tueksi. Hankkeen

tehtäväksi jäi hyvien käytäntöjen jakaminen yhteistyön aloittamiseksi sekä sen sisällöiksi. Kokemuk-

sen pohjalta laadittiin ohjeistus, jonka toivotaan madaltavan yhteydenoton kynnystä ja edesautta-

van toimijoiden omaehtoista verkostoitumista sekä tiedonvaihtoa yhteistä kohderyhmää koskevissa

asioissa. Hankkeen aikana konsultoitiin tällä metodilla Iisalmen, Kontiolahden ja Oriveden nuoriso-

toimia.

Toisena hyvänä esimerkkinä hankkeen hyvien käytäntöjen levittämisestä löytyy Joroisista. Touko-

kuussa 2012 paikkakunnalla aloitti 24h/vrk avoinna oleva Jari-Pekka -liikenneasema, jonka odotet-

tiin muuttavan nuorten asiointisuuntia ja -tottumuksia paikkakunnalla. Uuden toimipaikan odo-

tusarvot nuorison keskuudessa olivat suuret paikkakunnalla, missä nuorten suosimia kokoontumis-

paikkoja on ennestään vain hyvin vähän. Ennen liikennemyymälän avautumista huhtikuussa järjes-

tettiin yhteistyössä kunnan nuorisotoimen kanssa tilannetta kartoittava kokous, johon osallistui

nuorisotyöntekijöiden lisäksi seurakunnan työntekijä sekä Jari-Pekan edustaja. Tilaisuudessa käytiin

ennakoivasti läpi mahdollisia tulevia ongelmatilanteita, niiden ratkaisumalleja sekä laadittiin yhteis-

29

työmallit nuorisotyön ja liikenneaseman välille. Nuorisotoimen tavoitteena on jatkossa laajentaa

yhteistyötä koskemaan muitakin Joroisten keskustan liikeyrityksiä. Hanke toimitti nuorten kohtaa-

miseen liittyvää ohjeistusta liikenneaseman käyttöön. Sekä liikenneaseman päälliköltä että nuoriso-

toimelta on saatu viesti, että ongelmia ei ole päässyt syntymään ja että yhteistyö on lähtenyt hyvin

käyntiin.

Lappeenrannassa käynnistettiin alkuvuodesta 2012 yhteistyö Lauritsalan alueen asukasyhdistyksen

ja Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Aloite yhteistyölle tuli Lappeenrannan kaupungin lasten ja

nuorten hyvinvointityöryhmän koordinaattorilta tammikuussa käydyssä hankkeen esittelyssä. Ta-

voitteena oli laatia yhteiset pelisäännöt yhteistyössä nuorten kanssa kaikkien Lauritsalan alueen

yritysten käyttöön. Kaksi ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijaa työsti pelisääntöjä kevään ai-

kana osana projektiopintojaan haastattelemalla ja jututtamalla alueen nuoria sekä Lauritsalan yri-

tysten edustajia. Pelisäännöt muokkautuivat tarttuviksi riimeiksi. Asukasyhdistykseltä ja oppilaitok-

selta tuli hyvää palautetta yhteistyöstä.

Tieto hankkeesta ja hankkeen toimenpiteistä levisi mediassa ja viestimissä aivan itsestään, minkä

vuoksi aktiiviselle ulkoiselle viestinnälle ei missään vaiheessa ehtinyt ilmetä suoranaista tarvetta.

Alkuperäisenä suunnitelmana oli ryhtyä aktiiviseen viestintään, kun hankkeessa on esittää joitakin

tuloksia. Tiedotusvälineet olivat kuitenkin kiinnostuneita ABC ja nuoret -teemasta jo heti alkusyk-

systä 2010, jolloin uutisointi käynnistyi ensiksi YLE:n Pohjois-Suomen uutisissa, josta juttuaihe na-

pattiin myös valtakunnallisiin uutisiin. Etenkin maakunta- ja paikallislehdet olivat kiinnostuneita

hankkeesta ja hankkeen toimenpiteistä kirjoitettiin paikallislehdissä runsaasti aina kun omilla ”lä-

hiapseilla” tapahtui jotain. Hankkeen toimista eniten mediahuomiota saivat ABC:llä järjestetyt nuo-

risotapahtumat sekä ABC ja nuoret -opas, jonka mediatiedote ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen.

Myös S-ryhmän lehdet (mm. Yhteishyvä, Ässä-lehti) seurasivat hanketta kiitettävästi. Hanke seurasi

jatkuvasti omien resurssien puitteissa aihepiiriin liittyvää mediaa ja mediassa käytävää keskustelua

pysyäkseen ajankohtaisten hankkeeseen liittyvien ilmiöiden ja niiden taustojen tasalla.

Yhteydenpito ja tietojen vaihto Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden sihteeristön edustajien

kanssa johti yhteistyöhön Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelman kanssa. ABC kohtaa

nuoria -hanke esiteltiin yhtenä hyvänä käytäntönä julkaisussa Tie turvallisempaan huomiseen - Si-

säisen turvallisuuden ohjelman hyvät käytännöt (Vertio, 2013). Julkaisun tarkoituksena on tukea

sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa ja levittää tietoa turvallisuutta lisäävistä hyvistä

30

käytännöistä koko maahan. Hankkeen hyvät käytännöt ovat esillä myös Lapin aluehallintoviraston

Lapin sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelmassa.

Hankkeen ja Nuorten Palvelu ry:n kehittämistyön tuloksena käynnistettiin uusi Opetus- ja kulttuuri-

ministeriön rahoituksella toimiva Kauppakeskusten nuoret -hanke, jossa yhteistyö kaupallisten toi-

mijoiden kanssa aloitettiin kauppakeskusympäristössä. Hanke on osa valtionneuvoston Lapsi- ja

nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012–2015 toimeenpanoa ja siinä selvitetään mm. kauppa-

keskuksissa tehtävän nuorisotyön menetelmiä ja yhteistyön muotoja kaupallisten toimijoiden

kanssa. Muun muassa ABC ja nuoret -opasta on voitu hyödyntää myös tässä yhteydessä ja sen on

todettu tarjoavan tarpeellista tietoa kauppakeskustenkin moninaisille toimijoille, kuten kauppakes-

kuspäälliköille, vartijoille ja myyjille. Myös muita hankkeen tuotoksia ja tuloksia on ollut mahdollista

hyödyntää monipuolisesti Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa.

31

KYMMENEN KOETTUA JA KOETELTUA TEESIÄ

”Huolehdimme sinusta”

ABC-KETJUN ASIAKASLUPAUS

Yksi tai kaksi yksittäistä toimenpidettä ei muuta liikennemyymälän ilmapiiriä tai poista sen ongelma-

kenttää. Toisaalta joskus hyvinkin pieniltä ja yksinkertaisilta tuntuvat asiat voivat viedä vuorovaiku-

tusta merkittäviä hyppyjä eteenpäin. Tilanteen muutos vaatii kokonaisuuden tarkastelua ja sen eri

osien hahmottamista osapuolten näkemysten kautta osana toimintakulttuurin muutosta. ABC koh-

taa nuoria -hanke törmäsi toimintansa aikana moniin mielenkiintoisiin ja ajankohtaisiin nuorisokult-

tuurin ilmentymiin ja hyvinkin erilaisiin paikallisesti vaihteleviin toimintaympäristöihin ja vuorovai-

kutusilmapiireihin. Jotkut hyvinkin arkisilta vaikuttavat yksittäiset ongelmat tuntuivat kuitenkin tois-

tuvan kaikissa pilottiliikennemyymälöissä, joista yleisin esimerkki lienee serviettipaperin silppuami-

nen pieniksi palasiksi pöydissä. Ratkaisut tämän kaltaisiin käytännön tilanteisiin voivat olla hyvinkin

spontaaneja ja arjen vuorovaikutuksessa ratkaistavia, mutta usean vastaavan puuttumisenesimerkin

esiin nostaminen voi saada aikaan merkittävääkin konkreettista apua arjen tilanteisiin.

Hankkeen aikana taitettujen lukemattomien matkakilometrien aikana on käyty monia innovatiivisia

keskusteluja ja syvällisiä pohdintoja sekä tavattu vieläkin enemmän idearikkaita henkilöitä, joiden

näkemykset, kokemukset ja mielipiteet ovat tuoneet ajatelmiimme ja hajatelmiimme uudenlaista

perspektiiviä ja yllättäviä lähestymiskulmia. Monissa keskusteluissa on pohdittu muun muassa nuor-

ten oleilun moninaisuutta ja merkitystä. Sitä voisi lähestyä vaikka ympäristön (ABC, kauppakeskus,

market jne.) kautta tai lähestymiskulma voisi olla toimijakohtainen (henkilöstö, vartijat, nuoriso-

työntekijät jne.) tai toisaalta ilmiöiden kautta tuleva (mopoilu, tupakointi, rahapelaaminen jne.).

Ideoita siitä, mitä vielä voisi tehdä, syntyi ja syntyy edelleen todella paljon: Esimerkkeinä vaikkapa

kaupparyhmittymän ”nuorisoasiantuntija”, jolla on parempi tai enemmän tietämystä nuorisokysy-

myksistä. Voisipa jonkinlaiselle neuvontatoiminnallekin olla tilausta. Kiteytämme matkojen varrella

hioutuneet ajatukset seuraaviksi kymmeneksi teesiksi, joiden taustalta löytyy hankkeessa neljän

vuoden ajan tarkasteltu ja eletty todellisuus.

32

10 TEESIÄ KAUPALLISIISN KASVUYMPÄRISTÖIHIN:

1. Nuorten omaehtoinen vapaa-ajan vietto, jota hengailu edustaa, on tärkeää nuoren kehityksen,

itsenäistymisen ja sosiaalisen toimijuuden kannalta.

2. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta on merkityksellistä, että nuorilla säilyy tasa-arvoinen

mahdollisuus viettää aikaansa julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa.

3. Nuorisotyöntekijälle on olemassa paikka julkisen ja yksityisen sektorin välissä toimivana tulkkina,

välittäjänä ja kontaktien luojana – jos sen vain haluaa ottaa.

4. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö on mahdollista – yhteinen toiminta perustuu nuorten kautta syntyneeseen tarpeeseen, eikä kyse ole jonkin kaupparyhmän suosimisesta.

5. Julkisen ja yksityisen sektorin väliselle yhteistyölle ei ole esteitä (esim. juridisia), mutta ei myöskään

velvoitetta – kaikki on kiinni omasta asenteesta, kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta.

6. Kaupallisten tilojen työntekijöillä on paljon tietoa nuorten arkisesta elämismaailmasta ja ilmiöistä (esim. päihteisiin liittyen), minkä hyödyntäminen nuorten parissa tehtävässä työssä olisi tärkeää.

7. Kaupallisten tilojen työntekijät ovat nuorille usein tärkeitä arjen aikuisia ja heidän roolinsa nuorten

hyvinvoinnin parantamisessa ja tukemisessa on yllättävänkin merkittävä.

8. Kaupallisten tilojen aikuisista ei ole tarkoitus kouluttaa ammattikasvattajia, MUTTA samat niksit

auttavat vaikeissa tilanteissa ja auttavat jaksamaan työssä sekä parantavat samalla myös nuorten hyvinvointia.

9. Nuorisoalan ammattilaisilta saatu apu ja ammattitaito on koettu kaupallisissa ympäristöissä

merkitykselliseksi kulttuurisen muutoksen aikaansaamiseksi.

10. Jos kaikki kaupallisten tilojen työntekijät lisäisivät työhönsä yhden prosentin verran nuorisokas-vatuksellista otetta, sen vaikutukset nuorison kokonaishyvinvointiin olisivat eksponentiaaliset.

33

LÄHTEET

ActionAid 2009. Resource Pack on Systematization of Experiences.

http://sistematizandoexperiencias.files.wordpress.com/2012/04/issystematization-resource-pack-

actionaid.pdf Viitattu 31.10.2013

Kuure, Tapio 2012. Nuorten hyvinvointipalveluiden kehittämistyössä syntyvät innovaatiot ja niiden

levittäminen. Pika-analyysin käyttö arvioitaessa innovaatioiden skaalautumista. Sosiaalikehitys Oy,

11/2012.

Pihlaja, Juha 1997. ”Ne ei ainakaan laula mitään eteenpäin”. Tutkimus etsivän nuorisotyön projek-

tista Tampereella 1991–1995. Nuorten Palvelu ry:n julkaisuja 3-1997.

SOSTE 2013. Arvioinnin jatkokoulutus. Järjestökoulutus Kuopiossa 9.1.2013.

Terveyden edistämisen keskus 2010 & SOSTE 2013. Suunta - Toiminnan ja arvioinnin suunnittelun

työkalu. http://www.soste.fi/media/arvioinnin-tietopankki/suunta_sostepohja.pdf

Vertio, Kia 2013. Tie turvallisempaan huomiseen - Sisäisen turvallisuuden ohjelman hyvät käytän-

nöt. Sisäasiainministeriön julkaisuja 29/2012.

Virtanen, Petri 2007. Arviointi. Arviointitiedon luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen. Helsinki:

Edita.

34

LIITTEET

Liite 1: Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano

ABC KOHTAA NUORIA -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ: Antti Erikivi, kehitysjohtaja, ABC-ketjuohjaus, Helsinki, ohjausryhmän puheenjohtaja Jouni Erola, nuorisojohtaja, Joensuun kaupunki Hanni Isotalo, liikennemyymäläpäällikkö, ABC Niirala, Kuopio (ohjausryhmässä 29.9.2012 saakka) Tanja Matikainen, liikennemyymäläpäällikkö, ABC Kiiminki (ohjausryhmässä 29.9.2012 alkaen) Seppo Kuusisaari, toimialajohtaja, Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, Seinäjoki (ohjausryhmässä 24.9.2010 saakka) Pekka Kujala, ABC-ryhmän johtaja, Osuuskauppa KPO, Kokkola (ohjausryhmässä 24.9.2010 alkaen) Alice Laitala, opiskelija, Espoo Arto Niemelä, puheenjohtaja, Nuorten Palvelu ry, Iisalmi Jaakko Nuotio, toiminnanjohtaja, Nuorten Palvelu ry, Kuopio Eeva Sinisalo-Juha, TKI-päällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsinki Georg Henrik Wrede, nuorisoyksikön johtaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki Taina Worster, projektipäällikkö, Nuorten Palvelu ry, Kuopio, ohjausryhmän esittelijä (2.9.2012 asti) Mikko Leppävuori, projektipäällikkö, Nuorten Palvelu ry, Kuopio, ohjausryhmän esittelijä (3.9.2012 alkaen) (projektikoordinaattori ja ohjausryhmän sihteeri 2.9.2012 asti) Henriikka Strengell, projektikoordinaattori, Nuorten Palvelu ry, Kuopio, ohjausryhmän sihteeri (3.9.2012 alkaen)

35

Liite 2: ABC kohtaa nuoria -hankkeessa mukana olleet pilottiliikennemyymälät

ABC Kiiminki

ABC Pattijoki, Raahe

ABC Seinäjoki

ABC Alavus

ABC Kauhajoki

ABC Kajaani

ABC Niirala, Kuopio

ABC Keljonkangas, Jyväskylä

ABC Palokka, Jyväskylä

ABC Viipurinportti, Lappeenranta

ABC Kaleva, Tampere

ABC Toijala, Akaa

ABC Ilola, Vantaa

ABC Marjala, Joensuu (kesään 2011)

ABC Pietarsaari (kesästä 2011)

ABC Viitasaari (syksystä 2011)

36

LIITE 3: Pelisääntötyöskentelyn ohjeistus

PELISÄÄNTÖJEN ABC

PELISÄÄNTÖJEN PERIAATTEET Pelisääntöjen on tarkoitus toimia yhteisenä raa-

mina sille, että yhteiselo liikennemyymälässä su-

juisi. Jotta nuoret saataisiin sitoutumaan ja nou-

dattamaan pelisääntöjä, on tärkeää ottaa heidät

mukaan niiden tekemiseen jo heti alkuvaiheessa.

Tähän voi pyytää apua esimerkiksi paikalliselta

nuorisotoimelta tai nuorisotilalta. Heidän kans-

saan yhdessä pohtien ja koordinoiden ratkaistaan,

miten pelisäännöt käytännössä toteutetaan ja mi-

ten kutsutaan nuoret mukaan prosessiin.

Mikäli pelisääntöjen luomista varten järjestetään

nuorille keskustelutilaisuus, on hyvä valmistautua

siihen, ettei tilaisuus välttämättä lähde käyntiin

ideamyrskyn merkeissä. Alkuun nuorilta voi tulla

kiivastunuttakin kommentointia, ennen kuin pääs-

tään yhdessä rakentavampaan keskusteluun. Näi-

den tilanteiden hallintaan nuorisotoimesta löytyy

ammattitaitoa. Tärkeää on myös miettiä, miten

tilanteen rakentaa: voiko paikalle tulla ”non stop-

pina” vai alkaako tilaisuus klo XX ja on sen jälkeen

suljettu. Tämä vaikuttaa käytettävien työmuotojen

valintaan (ryhmätöitä, listauksia, keskustelun ra-

kenne…).

Kuten usein on huomattu, vaikuttaa nuorten in-

nokkuuteen osallistua pelisääntöprosessiin, jos

tarjolla on jokin pieni etu tai palkkio (esim. ham-

purilaisateria puoleen hintaan, jäätelö, ilmainen

juoma tms.) Tämä ei tietenkään ole välttämä-

töntä, mutta on pieni porkkana lähteä mukaan

kehittämään asiointia ABC:lla. Liikennemyymä-

löissä esillä olevat pelisäännöt ovat puhututtaneet

sekä nuoria että muita asiakkaita ja herättäneet

siten huomiota. Nuorten omat viestintäkanavat

välittävät tietoa yllättävän nopeasti eteenpäin.

PELISÄÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ Pelisääntöjen tekeminen kirjalliseen muotoon

voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Pelisään-

nöistä voidaan tehdä suurempia huoneentauluja,

pienempiä pöytämainoksia tai flyereita. Viitasaa-

rella nuoret jopa innostuivat tekemään valitsemis-

taan pelisäännöistä videot, joissa he näyttelivät

kaikki tilanteet ratkaisuehdotuksineen.

Vaikka käytännössä ei aina siltä vaikuttaisikaan,

arvostavat nuoret selkeyttä ja selviä rajoja. Kun

nuoret ovat itse päässet vaikuttamaan pelisään-

töjen tekemiseen, on arjen kiihtyvissä tilanteissa

kehotus ja viittaus sääntöihin useimmiten riittänyt

tilanteen rauhoittamiseksi. Tämän vuoksi on hyvä,

että pelisäännöt ovat liikennemyymälässä selke-

ästi esillä, jotta niihin on helppo vedota. Jos aktii-

visimpia hengailijoita saa jotenkin osallistumaan

pelisääntöjen tekemiseen, he yleensä myös sitou-

tuvat noudattamaan niitä - ja todistetusti myös

muistuttelevat niistä ajoittain toisiaan! Pelisään-

töjenkin teon jälkeen on oletettavaa, että tilanne

välillä vaatii menemistä nuorten luo pöytiin ja

keskustelemaan pelisäännöistä ja liikennemyy-

mälässä käyttäytymisestä, jotta päästään takaisin

yhteisesti sovittuun linjaan.

YHTEISET PELISÄÄNNÖT

Nuoret

Nuoriso-toimi

ABC

37

Pietarsaari Pietarsaaressa aloitettiin keskustelu pelisääntöjen te-kemisestä paikallisen nuorisotoimen kanssa jo ennen yksikön avaamista. Liikennemyymäläpäällikkö ja nuori-soviranhaltijat Pietarsaaresta ja Pedersörestä järjestivät paikallisen nuorisovaltuuston ja nuorisotalonuorten keskustelutilaisuuden. Paikalla oli myös poliisin edus-tajat, jotka kertoivat liikennejärjestelyistä ja liikenne-turvallisuudesta. Tapaamisessa nuoret laativat 12 sään-töehdotusta, joista kaikki alueen nuoret saivat äänestää nuorten alueellisessa sähköisessä tiedostuskanavassa omasta mielestään viittä tärkeintä sääntöä. Viidestä eniten ääniä saaneesta vaihtoehdosta ABC Pietarsaari (KPO) painatti sekä pöytiin laitettavat A4-kokoiset mainokset/kyltit että jaettavat esitteet. Äänes-tykseen osallistuneet nuoret saivat hampurilaisaterian puoleen hintaan. Pietarsaaren pelisäännöt ovat viimei-sen parin vuoden ajan toimineet hyvin. Liikennemyy-mälän sisätiloissa ei suurempia järjestyshäiriöitä ole ollut, vaikka viikonloppuisin aikaansa siellä viettääkin samanaikaisesti jopa 150 nuorta. Liikennemyymälän poikkeuksellisen laajat ulkoalueet ovat tosin olleet hankalammat valvoa ja olleet siksi järjestyshäiriöiden-kin näyttämönä. Alavus Alavudella pelisääntöäänestys toteutettiin samaan tyyliin kuin Pietarsaaressa, mutta perinteisemmin pa-periversiona. Nuorille oli luotu valmis lista mahdollisista säännöistä, joista he äänestivät viittä mielestänsä pa-rasta vaihtoehtoa. Palkkioksi äänestäjät saivat jäätelön. Pelisäännöistä painettiin ravintolasaliin kaksi suurta huoneentaulua. Pelisääntöprosessin koordinointi tapahtui Alavudella monialaisen työryhmän (nuorisotoimi, seurakunnan nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, 4H) toimesta. Pelisään-töäänestystä varten järjestettiin myös tilaisuus läheisen yläkoulun ”vapaa-aikailtapäivässä”. Nuorisotoimi jakoi koululla lisäksi äänestyspapereita, jotta nekin nuoret, jotka eivät koulun tilaisuudessa päässeet vaikuttamaan, voisivat antaa äänensä palauttamalla äänestyspaperin liikennemyymälään.

Viipurinportti (Lappeenranta) Lappeenrannassa Lauritsalan asuinalueella tehtiin koko aluetta koskevat riimimuotoiset pelisäännöt. Siellä nuorten osallistuminen tapahtui kahden sosiono-miopiskelijan projektiopintojen yhteydessä. He haastat-telivat alueen yrittäjiä (ABC mukana) sekä alueen nuo-ria. Haastattelujen perusteella opiskelijat kokosivat koko asuinaluetta koskevat pelisäännöt. Kyseistä mallia käyttäessä on opiskelijoiden ohjaaminen muistettava miettiä tarkasti sekä sopia selkeästi sääntöjen toimi-vuuden seurannasta. Lauritsalassa julisteiden painatuk-sen maksoi asukasyhdistys osana laajempaa kehittämis-projektia. Toijala (Akaa) ja Pattijoki (Raahe) Näissä liikennemyymälöissä liikennemyymäläpäällikkö keräsi nuoret vapaamuotoisesti keskustelemaan yhtei-sistä pelisäännöistä (tai oikeastaan olemisesta ABC:llä). Toijalassa keskusteluhetki tapahtui kutsutusti, kun taas Raahessa oli vain eräänä iltana istuttu keskustelemaan asiasta nuorten kanssa. Molemmissa tapauksissa tulok-sena oli tilanteen rauhoittuminen, vaikka pelisääntöjä ei oltu kirjattu mihinkään. Palokka (Jyväskylä) Vastauksena äkillisesti levottomaksi muuttuneeseen tilanteeseen päättivät liikennemyymäläpäällikkö ja Palokan nuoriso-ohjaajat pitää nuorille kaksi keskuste-lutilaisuutta, toisen ABC:n kabinetissa ja toisen nuoriso-talolla. Tilaisuuksissa keskusteltiin niin olemisesta ABC:llä, erilaisista elävän elämän tilanteista sekä myös tietyistä määräyksistä, joihin ABC ei voi vaikuttaa (esim. ikärajavalvonta). Keskustelussa huomattiin, että monet ”yhteentörmäykset” johtuivat väärinkäsityksistä. Keskustelutilaisuuksien pohjalta tehtiin sääntövaih-toehdot äänestykseen, minkä perusteella järjestettiin äänestykset sekä nuorisotalolla että läheisessä kou-lussa. Reilun pelin –sääntöjen nimellä kulkevaan huo-neentauluun kirjattiin viisi eniten ääniä saanutta ”tee-siä”. Pelisääntötaulut on ripustettu sekä ABC:lle että nuorisotalolle. Viitasaari Viitasaarella liikennemyymäläpäällikkö ja ABC oli mu-kana yläkoulun liikenneturvallisuuspäivässä. Luokat kiersivät eri pisteitä, joista ABC-piste oli yksi muiden joukossa. Pisteellä puhuttiin mm. ABC:stä TET- ja kesä-työpaikkana, mutta myös olemisesta ABC:llä. Samalla liikennemyymäläpäällikkö keräsi nuoria mukaan peli-sääntöraatiin ja lähes 20 nuorta innostui lähtemään mukaan. Raati kokoontui lopulta pienemmässä ko-koonpanossa, mutta siinä virisi idea tehdä pelisäännöt videomuotoon. Yhdessä paikkakunnan nuorisotoimen kanssa ABC:llä järjestettiin kuvaustilaisuudet ja niistä editoitiin viisi lyhyttä videokohtausta.

kohtauksista kohtaamisiin - abc kohtaa nuoria -hankkeen loppuraportti

Documents