1

Kokeillaan kouluyhteisöissä!- Työkirja osallistavien kokeilujen tekemiseen

Kirsi Verkka Jussi Ekqvist Mikko Illi

2

Kirjan käyttäjälle

Koulun yhteisöllinen toimintakulttuuri edistää oppimista ja hyvinvointia koko kouluyhteisössä ja sen kehittämiseen kan-nattaa käyttää aikaa. Tämän työkirjan tavoitteena on auttaa kouluyhteisöä kehittämistyössä kokeilemalla kehittämisen menetelmin. Tässä kouluyhteisöllä tarkoitetaan koulussa opiskelevia ja työskenteleviä lapsia ja aikuisia sekä huoltajia ja ympäröivän yhteisön toimijoita.

Kirjan tarkoitus on olla nimenomaan työkirja ja sitä saa värit-tää, leikellä ja kopioida ja se saa nuhraantua kehittämistyön melskeessä. Työkirja on suunnattu kaikille kouluyhteisön jäsenille. Siinä olevia tehtäviä voi käyttää oppilaiden ja ai-kuisten kanssa yhdessä tai erikseen. Tavoitteena on myös on kannustaa koulua toimimaan verkostoissa ja yhteistyössä niiden kanssa toteuttaa asioita, jotka tukevat viihtyvyyttä ja oppimista koulussa.

Työkirjan sivuilla seikkailee Kokeilukuha, joka antaa hyviä käytännön vinkkejä ja pohdintatehtäviä. Kokeilukuhaan voi olla yhteydessä, jos jokin asia kokeilemisessa askarruttaa tai haluat jakaa omia kokemuksiasi. Sähköpostiosoite on:kokeilukuha@hel.fi

Energiaa ja hauskoja hetkiä kokeilemisen parissa!Kirsi & Jussi

TEHTÄVÄ

Mieti esimerkki jostain poikkeuksellisesta onnistumisesta. Esimerkki voi näyttäytyä sinulle sankarina, hienona yrityk-senä, yhteisön saavutuksena, taiteilijana, urheilijana tai tietysti omana onnistumisena. Valitse sellainen esimerkki, joka tunne-tasollakin koskettaa sinua. Mikä mielestäsi tässä esimerkissä on ainutlaatuista ja johti onnistumiseen?

Valmistele tästä esimerkistä viiden minuutin palopuhe oppilaille höystettynä kuvilla tms. Tarvitset sitä vielä.

Moi!

Olen Kokeilukuha, haus-ka tavata. Autan sinua

eteenpäin yhteisöllisessä kokeilemalla kehittämi-

sessä ja muistuttelen välillä siihen liittyvistä oleellisista

asioista.

3

Yhteisöllinen toimintakulttuuri

Yhteisöllisessä koulussa viihdytään ja opitaan hyvin. Siksi koulun toimintaa suunniteltaessa onkin tärkeää miettiä, miten kouluyhteisön eri toimijoiden ääni saadaan kuuluville ja mukaan toimintaan. Yhteisöllisesti toimivassa koulussa rakenteet ja käytännöt mahdollistavat oppilaiden, huolta-jien ja muiden yhteistyökumppaneiden osallistumisen kouluyhteisön kehittämiseen. Parhaimmillaan yhteisöllinen toimintakulttuuri on yhteiskehittämistä, jossa eri osapuolet ovat mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa koulun toimintaa.

Koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin perusta on toisia arvostava ja luottamusta rakentava keskustelu ja yhteinen toiminta. Luottamuksen rakentuminen vaatii aikaa. Yhteisöl-lisessä koulussa on kiireetön ilmapiiri ja mahdollisuuksia tutustua toisiin ja oppia tuntemaan kouluyhteisön jäseniä

Koulun monet tehtävät mahdollistavat ja edellyttävätkin koulun verkostoitumista koulun ulkopuolelle. Yhteisöllistä toimintakulttuuria on myös koulun kyky toimia verkos-toissa ja rakentaa verkostoa itselleen tärkeiden asioiden toteuttamiseksi. Uuden opetussuunnitelman mukaisten oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa on oleellista solmia yhteyksiä eri toimijoiden ja organisaatioiden välille. Verkostomainen toimintakulttuuri luo monipuolisen ja oppilaan toimijuutta tukevan oppimisympäristön.

Oppilaiden kokema osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet ovat koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin peruselementte-jä. Osallistumalla oman yhteisön asioiden kehittämiseen yh-dessä muiden kanssa, oppilas saa kokemuksen siitä, että hän on hyväksytty ja tarpeellinen. Samalla vahvistuu oppilaan tunne, että hän pystyy omalla tekemisellään vaikuttamaan ja muuttamaan asioita.

 Kokeilemalla kehittäminen

Kokeilemista tarvitaan kun luodaan täysin uusia ratkaisuja tai sovelletaan aikaisempia ideoita ainutlaatuisessa ja muuttu-vassa ympäristössä. Ketterän ja kokeilevan toimintakulttuurin tunnusmerkkejä ovat kyky lähteä pienesti liikkeelle, epävar-muuden sietäminen ja rohkeus tehdä asioita eri tavalla kuin ennen. Kokeilemalle kehittäminen on pienen mittakaavan toimintaa, jonka avulla opitaan uusista ideoista ja niiden toimivuudesta. Kokeilujen tavoitteena on nostaa oppimisno-peutta, mikä toteutuu kun:

1. Keksitään tavoitteen kannalta oleellisia kokeiluja2. Kokeillaan paljon, tyypillisesti kymmeniä kertoja

Kokeilemisen ideat ovatkin usein suurempi luovuuden kenttä kuin alkuperäisen idean tuottaminen. Aikanaan monella oli idea lentämisestä, mutta vain harva keksi oikeat kokeilut rat-kaisun löytämiseksi. Hyvät kokeiluideatkaan eivät kuitenkaan ratkaise kaikkea, vaan se, kuinka pienesti ja nopeasti niiden toteuttamisesta opitaan.

Kokeilemisessa myös epäonnistumisen tulee olla mahdollista. Jos jo kokeilun ideointivaiheessa on tunne, että kokeilu ei saa epäonnistua, niin silloin se on usein kasvanut liian suureksi tai muuttunut pilotiksi. Tärkeää on siis pitää kokeilut ainakin aluksi riittävän pieninä.

Kokeileva kehittäminen muuttaa toimintakulttuuria kun koulussa on rakenteita ja käytänteitä, jotka mahdollistavat yhteisöllisen oppimisen ja osaamisen jakamisen. Yhteistä oppimista lisää kokeilujen tekeminen näkyviksi ja tulosten yhteinen jalostaminen eteenpäin.

Lisää kokeilemalla kehittämisestä löytyy n. 7 minuuttia kes-tävässä videossa: https://youtu.be/VXNXyNClb1U

4

TEHTÄVÄ:Parhaimmillaan koulu on aktiivi-nen verkostotoimija ja rakentaa yhteistyössä eri verkostojen kanssa hyvinvoivaa kouluyhteisöä. Keitä koulusi verkostoon kuuluu? Keitä voisi kuulua? Ketkä voisivat lähteä mukaan tekemään kokeiluja? Kir-joita ja väritä kuvaan.

5

Mitä kokeilemalla kehittäminen on?

Kokeilemalla kehittäminen on taito, jota tarvitaan, kun luodaan uutta ja muutetaan maailmaa. Se on erilaista kuin suunnittelemalla kehittäminen ja siihen liittyvä pilotointi. Kokeilemalla kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, mikä puolestaan erottaa sen yksittäisistä kokeiluista.

Yksittäiset kokeilut- Ei tunnistettua yhteistä tavoitetta- Vähän toistoja samasta aiheesta- Heikosti dokumentoitu- Mittakaava rakenteiden sanelema (esim. luokka, viikko)- Harvoin yhteistä reflektiota ja oppimista- Soveltuu hyvin mukavaan yhteisen ajan kuluttamiseen

Suunnittelu ja siihen liittyvä pilotointi- Usein järjestelmälähtöistä, päämäärä ei välttämättä aidosti yhteinen- Suuri mittakaava, vähintään edustava otos oletetuista lop-pukäyttäjistä, esim. koko koulu tai jopa koulujärjestelmä- Ei lupaa epäonnistua- Tyypillisesti vain yksi yritys- Soveltuu hyvin tunnetun ilmiön asteittaiseen parantami-seen

Kokeilemalla kehittäminen- Perustuu yhteiseen tavoitteeseen- Dokumentoidaan sovitulla tavalla- Haetaan pienin mittakaava, jolla saadaan oleellista tietoa uudesta asiasta- Kokeilun jälkeen keskustellaan ja dokumentoidaan mitä kokeilusta opittiin ja mitä seuraavaksi halutaan oppia- Tehdään riittävästi toistoja (kymmeniä, satoja)- Soveltuu uusien ratkaisujen synnyttämiseen ainutlaatuisissa yhteisöissä

Kokeilukuha funtsii: Miksi uuden urheilulajin oppi-misessa kokeileminen on

niin itsestään selvää, mutta koulua, työtä ja maailmaa pyritään kehittämään neu-votteluhuoneista ja suun-

nitelmista käsin?

TEHTÄVÄ:Pohdi montako suunnittelutapaamista muistat viimeisen viikon ajalta? Mitä niiden jälkeen tapahtui? Millaisia yksittäisiä kokei-luja olet tehnyt viimeisen kuukauden aikana?

6

Kokeilemalla kehittämisen elementit

Kokeilemalla kehittämisellekin on omat suotuisat olosuhteet ja niitä on mahdollista vahvistaa omassa kouluyhteisössä. Muuttaminen ja asioiden uudella tavalla tekeminen edellyt-tää erityisesti avointa mieltä ja taitoa kuunnella.

Minä itse- Omasta energiasta huolehtiminen- Rohkeus toimia eri tavalla ja ottaa pieniä riskejä- Aito lupa epäonnistua ja oppia siitä- Avoin mieli sille, että tavoite voi toteutua monella eri tavalla- Kuunteleminen ennemmin kuin puhuminen- Vastuunotto muista ja omasta tekemistä

Yhteisö- Rakenteet joustavat tarvittaessa- Luottamus ja avoimuus- Eritahtisuuden hyväksyminen- Esimiehen ja muun yhteisön tuki kokeilemalla kehit-tämiselle, tulosta ei voi etukäteen tietää - Kokeilujen tekeminen näkyviksi ja niistä opitun jakaminen koko yhteisölle

TEHTÄVÄ:Kirjoita tähän alle viisi asiaa, jotka antavat sinulle energiaa. Al-leviivaa niistä kolme tärkeintä. Tarkastele niitä hetki ja ympyröi niistä sinulle tärkein asia. Pohdi, miten saisit jokaiseen päivään tätä energiaa tuottavaa asiaa? Keksi jokin kokeilu, jolla pääset asiassa alkuun ja kirjaa se tähän.

1. 2. 3. 4. 5. Kokeilu:

Kokeileminen on hyvä aloit-taa pienesti. Aina ei tarvitse kokeilla koulun rakenteiden

mukaisesti koko luokan kans-sa ja koko oppituntia. Kokei-luksi saattaa riittää pienen ryhmän välitunnin aikana

tekemä kokeilu.

7

Yhteisöllinen koulun kehittäminen opetussuun-nitelmassa

Yhteisöllinen koulun kehittäminen linkittyy moneen uuden opetussuunnitelman tavoitteeseen. Keskeiset tavoitelau-seet löytyvät yhteisöllisen toimintakulttuurin, laaja-alaisen osaamisen sekä yhteistyön kuvauksista. Opetussuunnitel-massa määritellään, että yhteisöllinen toimintakulttuuri luo edellytyksiä tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Toimintakulttuurin perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen.

Opetussuunnitelma nostaa esille uudella tavalla huoltajien osallisuuden koulun kehittämiseen ja tavoitteena on, että heille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua koulun kehittämi-seen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Siinä mainitaan myös useita eri verkostokumppaneita, joiden kanssa yhteistyön tekeminen tukee koulun kasvatustehtävää ja lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista erityisesti ajattelun ja oppimaan oppi-misen sekä osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tule-vaisuuden rakentamisen taidot harjaantuvat ja kehittyvät, kun oppilaat saavat olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa heille tärkeitä asioita kouluyhteisössä.

Liikkeelle kokeilemalla kehittämiseen - Kokeilu-viikko

Yksi tapa saada kokemuksia yhteisöllisestä kokeilemalla kehittämisestä on järjestää luokan tai koulun kokeiluviik-ko. Tavoitteena on toimia pienessä mittakaavassa ja saada kokemuksia kokeilemisestä, minkä jälkeen ollaan valmiimpia kokeilemaan laajemmin koulun ulkopuolellakin ja osallista-maan verkostoja. Viikon aikana työskennellään pienryhmissä (4-6 henkilöä) ja käydään läpi kokeilemalla kehittämisen pro-

sessi ideoinnista kokeilemiseen ja siitä oppimiseen. Ryhmissä voi olla oppilaita ja koulun verkoston muita ihmisiä tai vain oppilaita. Toki kokeiluviikollakin kannattaa ajatella koulua laajemmin kun mietitään kokeilemisen tapoja ja paikkoja.

Maanantaina haetaan osallistujia kiinnostavia aiheita un-elmoimalla tai havainnoimalla ja tehdään kokeilusopimus. Tiistaina tehdään valmisteluja kokeiluja varten, esimerkiksi hankitaan materiaalia ja sovitaan eri asioista tarkemmin. Keskiviikkona ja torstaina kokeillaan ja pohditaan, mitä kokei-lusta opittiin. Oppimisen näkökulmasta on tärkeää saada kokemus siitä kuinka ensimmäisen kokeilun oppi vaikuttaa toiseen kokeiluun, siksi kokeillaan vähintään kaksi kertaa. Kokeilut dokumentoidaan ja perjantaiksi valmistellaan esitys omasta kokeilemisesta ja oppimisesta. Perjantaina on festarit kun kokeiluja esitellään ja voidaanpa vaikka palkita valittujen kriteerien mukaan.

8

TEHTÄVÄ: sijoita kokeiluviikko lukujärjestykseesi

MAANANTAIMitä tehdään:Ideoidaan kokeilujen aihe ja tehdään kokei-lusopimusMateriaali: Ideoin-timenetelmät s 9 ja 10, Kokeilusopimus s. 11Aika: 2-3 tuntia

TIISTAIMitä tehdään: Kokeilemiseen val- mistautuminenMateriaali: Kokeilu-sopimus s. 11Aika: 1- 2 tuntia

KESKIVIIKKOMitä tehdään: Ensim-mäinen kokeilu ja sen dokumentointi. Poh-ditaan, mitä kokei-lusta opittiin opittiin ja suunnitellaan sen perusteella seuraava kokeilu. Kirjataan mitä opittiin kokeil-tavasta väitteestä ja kokeilusopimuksen eri kohdista.Materiaali: s.11-12Aika: 2h

TORSTAIMitä tehdään: Toinen kokeilu ja sen doku-mentointi. Pohditaan mitä kokeilusta opit-tiin ja valmistellaan kahdesta kokeilusta lyhyt n. 5 minuutin esitys. Kirjataan mitä opittiin kokeiltavasta väitteestä ja kokei-lusopimuksen eri kohdista.Materiaali: s. 11-12Aika: 2h

PERJANTAIMitä tehdään: Näyt-tämisen ja yhteisen oppimisen päiväEsitellään kokeilut toisille ja pohditaan mitä opittiin ideasta ja sen toteuttamises-ta sekä kokeilemis-esta. Materiaali: s. 15-16Aika: 1h

”Ideoidaan ensin yksin sitten ryhmissä.”

”Muista dokumentoi-da kokeilut.”

”Mitä opimme, mitä seuraavaksi kokeillaan.”

”Kokeileminen on näyt-tämistä ei väittämistä.”

“Jaa kokeilujen oppia isommissa ryhmissä.”

PÄIVÄ

KLO

8-9

9-10

10-11

11-12

12-13

13-14

14-15

15-16

9

TEHTÄVÄ maanantaille: Unelmointi Menetelmän tarkoituksena on löytää yhteinen idea tai päämäärä, jota lähdetään edistämään kokeilemalla. Ensim-mäisellä kerralla unelmoinnin järjestäjä voi antaa aiheen jonka kautta unelmointi alkaa. Aihe voi olla esimerkiksi ’Millainen olisi kaikkien aikojen paras kouluvuosi?.’ Työskennellään 4-6 hengen ryhmissä. Kokonaiskesto 45 min + esitykset. Unelmointi ja kokei-lusuunnitelma yhteensä noin kaksi tuntia.

1. Alustetaan osallistujat ajattelemaan isosti ja boksin ulko- puolelta. Esimerkkejä huippuonnistumisista, sankareista ja erityisyydestä. Voit käyttää omaa esitehtävääsi. Korosta het-ken erilaisuutta kuvilla, videopätkillä, vierailijalla tms. mutta säilytä turvallisuus. Kesto 10 min.

2. Meditoiva unelmointihetki jossa kirjoitetaan paperille mieleen syntyviä ajatuksia unelmoinnin teemasta. Tunnel-maa voi lisätä musiikilla ja löhöilyllä. Kannusta ajattelemaan asiaa monesta eri näkökulmasta. Ajatuksia, keskeneräisiäkin, pitäisi tulla ainakin 15/ osallistuja. Yksilötehtävä, kesto 5 min.

3. Jokainen valitsee omasta listastaan 1-2 kiinnostavinta aja-tusta. Yksilötehtävä, kesto 2 min.

4. Esitellään omat kiinnostavimmat ajatukset ryhmälle. Ryhmätehtävä, kesto 8 min.

5. Kuullun perusteella valitaan tai muodostetaan ryhmän yhteinen unelma. Ryhmätehtävä, kesto 5 min.

6. Suunnitellaan kaksi lyhyttä, n. 1 min. näytelmää. Tilanne ennen unelman toteutumista ja tilanne unelman toteutumi- sen jälkeen. Ryhmätehtävä, kesto 10 min.

7. Näytellään unelmat ja käydään lyhyt keskustelu yleisön kanssa. Kesto 5 min/ esittävä ryhmä.

10

TEHTÄVÄ: Havainnointi

Jakaannutaan pieniin ryhmiin ja lähdetään eri puolille koulua tekemään havaintoja. Hyviä paikkoja tehdä havaintoja ovat mm. ruokala, välitunti, tavallinen tunti jossain luokassa, opetta-janhuone, käytävä jne. Havainnoinnin, keskustelun ja kokeilu- suunnitelman tekemiseen menee aikaa 1-2 tuntia.

1. Istutaan hiljaa paikallaan 10 minuuttia ja havainnoidaan tapahtumia. Mitä tapahtuu usein? Tapahtuuko jotain odotta-matonta? Mitä ei näytä tapahtuvan ollenkaan? Mikä tuntuu häiritsevältä? Mikä on mukavaa? Kirjataan havainnot pape- rille tai sanellaan ne kännykkään.

2. Palataan luokkaan ja keskustellaan havainnoista oman ryhmän kanssa. Käytetään rauhanpiippu-menetelmää. Kun oppilaalla on kädessä lyijykynä, niin muut eivät saa keskeyt-tää puhujaa. Oppilas saa puhua niin kauan kuin haluaa. Kynä annetaan vieressä istuvalle, joka vuorostaan saa puhua kes-keyttämättä niin kauan kuin haluaa. Jatketaan näin useampi kierros, niin että jokainen saa kerrottua kaikki havainnot.

Hyviä kysymyksiä ovat esim. Mitä hyvää näit, jonka haluai- sit kertoa muillekin luokassa ja ehkä koko koulussa? Näitkö jotain mitä haluaisit muuttaa? Rauhanpiippu- kierroksen jälkeen keskustellaan yhdessä, mikä asia tuntui kiinnostavalta tai innostavalta ja lähdetään miettimään sopivaa kokeilua asian edistämiseksi ja tutkimiseksi.

Lisää unelmoinnin ja kokeilemisen menetelmiä ja materiaalia löytyy osoitteesta:www.yhteisollinenkoulu.fi

Kokeilukuha muistuttaa: kokeilulla ei pyritä to-

teuttamaan valmista ideaa, vaan käsittelemään uuden

idean tuntemattomia piirteitä. Tällainen työtapa vaatii totuttelua ja jos olet

yhtään epävarma tässä kohtaa niin ota yhteyttä.

Kokeilukuhan vinkki! Kohta mietitään, miten uusia juttuja voisi kokeilla. Pohtikaa myös sitä keitä

haluaisitte mukaan kokeiluun ja kenelle kokeilua taas haluaisi

näyttää. Parhaimmillaan kokeilut herättävät kiinnostusta koulun ul-

kopuolellakin ja tuovat lisää resurs-sia koululle.

11

Kokeilusopimuksen tekeminen ja kokeiluista oppiminen

Kokeilusopimukseen kirjataan asiat, joita tarvitaan tavoitteen tai idean kannalta oleellisen kokeilun toteuttamiseksi. Val- mistautumalla varmistetaan, että kokeilu ensinnäkin tapah-tuu ja toisaalta se, että kokeilu niin sanotusti epäonnistues-saankin opettaa tavoitteen kannalta jotain olennaista. Toki joskus voi käydä niin, että kokeilu menee hukkaan, mutta kokeilusopimus auttaa välttämään näitä.

Kokeilusopimus alkaa kokeiltavan väitteen muodostamisella. Väite sitoo yhteen idean ja sen toivotun seurauksen. Jos vaik-kapa paras kouluvuosi sisältäisi idean liikunnallisista välitun-neista, väitteessä otettaisiin kantaa siihen mikä hyvä vaikutus näillä välitunneilla on. Esimerkiksi näin: ”Liikunta vähentää kiusaamista välitunneilla”. Tehtäisiin siis kokeilu, jossa lisätään liikuntaa ja pystytään jotenkin havainnoimaan mikä vaikutus sillä on kiusaamiseen.

Kokeilulla testattavan väitteen ja kokeilun sisällön lisäksi kokeilusopimuksessa määritetään milloin ja kenen kanssa kokeilu käytännössä toteutetaan ja mitä mahdollisia muita valmisteluja tarvitaan. Tarkoitus ei kuitenkaan ole suunnitella kokeilua loputtoman pitkään ja huolellisesti, vaan varmistaa, että kokeilu voi tapahtua ja että se palvelee tarkoitustaan. Seuraavalla aukeamalla on pohja kokeilusopimukselle. Kokeilemalla kehittämisen ajurina toimii oppiminen. Kokeilu-jen arviointi ja sen perusteella syntyvät oivallukset johdatta-vat seuraavan kokeiluun. Jokaisen kokeilun jälkeen tehdään siis arviointi, jonka tehtävänä on auttaa löytämään kokeilun keskeiset opit ja samalla antaa ideoita ja vinkkejä siitä, mihin suuntaan kokeilua kannattaa seuraavaksi kehittää.  

TEHTÄVÄ (kokeilun jälkeen): Yhteinen pohdinta ja do-kumentointi

Vaikka tämä tehtävä tehdään kokeilun jälkeen, niin ohjeistus annetaan tässä, jotta se voidaan ottaa huomioon kokeilemi-sen aikana. Kokeilun jälkeen on siis tärkeää kirjata muistiin mitä opittiin väitteestä ja kokeilusta. Kirjoittakaa kokeiluso- pimukseen mitä olette oppineet kokeilun aikana kokeiluso- pimukseen kirjatuista asioista.

Alle on koottu muutamia kysymyksiä, joiden avulla voi nope-asti koota kokeilun keskeiset opit ja löytää ideoita seuraavan kokeilun suunnitteluun. Tapahtuiko kokeilun aikana jotain sellaista, mitä ette osanneet etukäteen kuvitella? Mistä innos-tuitte kokeilun aikana? Mikä oli hauskinta?

Kokeilun aikana syntyy paljon kuvadokumentaatiota. Kokei-lun kannalta oleellisen kuvamateriaalin löytämiseen voi käyt-tää vaikkapa seuraavia kysymyksiä. Mitä opitte kokeiltavasta väitteestä? Opitteko jotakin muuta tämän lisäksi? Tapahtuiko kokeilun aikana jotakin yllättävää, sellaista mitä ette osanneet etukäteen kuvitella? Mistä innostuitte kokeilun aikana? Mikä oli hauskinta?  

Hauska tapa koota kuvadokumentaatio on esimerkiksi sarjakuvan tekeminen joko paperille tai jollakin sähköisellä sarjakuva- ohjelmalla. Voitte myös editoida kokeilusta pienen videon. Kokeilusta voi rakentaa myös pienoismallin, joka aut-taa vielä konkretisoimaan opittua ja sitä, mitä vielä halutaan kokeilemalla kehittää lisää. Käyttäkää pienoismallin raken-tamiseen legoja tai muuta luokasta löytyvää materiaalia. (massapallot, liima, paperi, kartonki, askartelutikut..)

12

KOKEILUSOPIMUS

KOKEILUN AIHE:

Miten kokeillaan?

Kokeilun väite

Kokeilun ajankohta, päivä ja aloitus sekä lopetus kellonaika

Kenen kanssa kokeillaan? - Muut oppilaat- Vanhemmat- Opettajat- Alueen toimijat esim. partio, kirjasto...- Yritykset- Joku muu, mikä?

Mitä tarvikkeita tarvitaan?

Kokeilutiimin jäsenet

Kokeilun dokumentointitapa ja siitä vastaava henkilö

Kokeilutiimin vetäjä

1. KOKEILU MITÄ OPITTIIN 1. KOKEILUSTA?

13

KOKEILUSOPIMUS

KOKEILUN AIHE:

Miten kokeillaan?

Kokeilun väite

Kokeilun ajankohta, päivä ja aloitus sekä lopetus kellonaika

Kenen kanssa kokeillaan? - Muut oppilaat- Vanhemmat- Opettajat- Alueen toimijat esim. partio, kirjasto...- Yritykset- Joku muu, mikä?

Mitä tarvikkeita tarvitaan?

Kokeilutiimin jäsenet

Kokeilun dokumentointitapa ja siitä vastaava henkilö

Kokeilutiimin vetäjä

2. KOKEILU MITÄ OPITTIIN 2. KOKEILUSTA?

14

Esimerkkejä koulussa toteutetuista kokeiluista

KIELIRYHMIEN YHTEISTOIMINTA: Koulussa on kaksi kie- liryhmää, joiden yhteistoimintaa haluttiin eri syistä parantaa. Kokeiluideana oli ryhmien sekoittaminen välituntijalkapallo-joukkueiksi. Kokeiltava väite: ”Sekajoukkueilla pelaaminen” tukee ryhmäytymistä yli kieliryhmien.

1. Kokeilu: Klo 9:45, A- ja B-luokista sekajoukueet. Opittiin, että uusi ryhmäytyminen alkoi heti, vaikka omaa uutta jouk-kuetta olikin vaikea tunnistaa2. Kokeilu: Klo 10:45, liivit mukaan. Opittiin, että tunnistau-tuminen helpottui, mikä tuki uutta ryhmäytymistä edelleen, vaikka kentällä olikin ahdasta

Erittäin nopeaa, pienen mittakaavan kokeilua. Tästä on todella hyvä jatkaa!

Ressun peruskoulun kokeiluviikko löytyy täältä: https://www.youtube.com/watch?v=x3zviOM7D3c

AURINKOPANEELIT KOULUUN: Ympäristöryhmä sai Heu-rekan Nuorten ilmastokokouksessa idean aurinkopaneelien asentamisesta koulun katolle. Alkuväite: Aurinkopaneelit säästävät rahaa ja luontoa

1. Kokeilu: Haastateltiin koulua, joka on jo asentanut paneelit. Opittiin miksi ja miten ao. koulu oli toiminut2. Kokeilu: Selvitettiin Helenin kanssa suuren mittakaavan järjestelmän mahdollisuuksia3. Kokeilu: Tehtiin koulun energiakatselmus alan yrityksen kanssa 4. Kokeilu: Demonstroitiin pienen mittakaavan energia-tuotantoa Janne Käpylehdon avustamana5. Kokeilu: Ensimmäisen oman aurinkopaneelin asennus

Pitkäjänteistä kokeilua vaativa, varsin monimutkainen aihe ja oppilaita hienosti motivoiva tavoite!

OPETTAJIEN INNOSTUS: Oppilaat tunnistivat, että opettajan innostus vaikuttaa heidän oppimiseen. Miten innostusta voisi vaalia? Alkuväite: Innostuneen opettajan kanssa oppii parem-min

1. Kokeilu: Oppilaat opettivat itse ruotsintunnilla. Opittiin, että oppilailla oli hauskaa, mutta kieltä voisi oppia parem-minkin2. Kokeilu: Suomi toisena kielenä-ryhmä asettui asiantunti-jaksi opettamaan suomea amerikkalaiselle luokalle. Opittiin, että oppilaat ottavat omistajuutta ja etenevät perusasioiden hallitseminen kautta (aakkoset)

Monia opettajiakin kiinnostava aihe, jossa luonnostaankin kokeillaan paljon, miten tuo oppi kumuloituisi uusiksi toimintamalleiksi?

15

KOKEILUJEN YHTEINEN ARVOINTI

1. Ryhmän innostuskäyrä kokeilujen aikana. Ryhmän jäsenet merkkaavat oman innostuksensa eri päivinä pisteinä (jokaisella oma väri) ja pisteiden avulla piir-retään ryhmän innostuskäyrä.

2. Mitä opin ryhmämme aiheesta ja kokeilemisesta viikon aikana?

Mitä yllättävää oppimista tapahtui kokeilujen aikana mitä emme osanneet odottaa?

3. Kokeilujen herättämä kiinnostus muissa viikon aikana (ympyröi). Kiinnostuneiden määrä:

4. Kuinka monta kertaa arvioit, että pitää vielä kokeilla, jotta ryhmäsi pääsisi tavoitteeseensa? (ympyröi) 5. Keille haluaisit näyttää kokeilunne ja sen tulokset?

6. Kenet haluaisit mukaan seuraavaan kokeiluun?

7. Haluaisitko jatkaa ryhmänne aiheen parissa ja miten?

MA TI KE TO PE

väheni pysyi samana kasvoi

1-5 kertaa 5-20 kertaa yli 20 kertaa

16

TEHTÄVÄ: kokeilujen pisteytys

Vertaa tehtyjä kokeiluja oppimisen, yhteisöllisyyden ja haasteiden kanssa selviämisen näkökulmista pisteyt-tämällä eri elementtejä. Oppimista mitataan ryhmän innostuksella ja muiden kiinnostumisella. Kokeilu on osallistanut eri tahoja hyvin jos niitä on ollut useita mukana ja/tai jos on oltu aktiivisia kokeilun aikana. Myös kokelun haasteet pisteytetään kolmesta eri suunnasta. Oliko ennak-koluuloja ja selvittiinkö niistä? Miten sopivaksi kokeilun koko oli säädetty ja oliko se toteutettavissa? Oliko alussa liikkeellelähtö helppoa vai jumiu- duttiinko. Väritä lohkoja sen mukaan miten eri osa-alueet toteutuivat kokeiluissa.

0°C

MINIMIKOKEILUPISTEET

Oppiminen

Haaste

et

Y

htei

sölli

syys

Oppimiminen Haasteet Yhteisöllisyys

Oppilaat

Vanhemmat

Muut ihmiset

Ennakkoluuloistaselviytyminen

Kokeilun koko ja toteuttamiskelpoisuus

Liikkeellelähdön helppous kokeilussa

KOKEILU 1 KOKEILU 2

MAXIMIKOKEILUPISTEET

0°CMINIMI

KOKEILUPISTEET

Ryhmän innostus

Alkoiko kiinnostamaan muita

17

Kokeileminen on mainio tapa lähteä kehittämään koulun

pedagogiikkaa ja toimintakult-tuuria uuden opetussuunnitel-

man mukaiseksi. Kokeiluja ja niistä opittua on tärkeää

käsitellä yhteisöllisesti, jolloin saadaan hyvä kehittämistyö nopeasti jaetuksi muidenkin

hyödynnettäväksi

Kouluissa on mainiot edel-lytykset kokeilemalla kehit-tämiseen. Yhteisöt ovat alati muuttuvia, niissä on paljon energiaa ja herkkyyttä ih-

misille. Suurimmat haasteet liittyvät mittakaavaan, usein luokka on liian suuri pienelle

kokeilulle.

Kokeileminen on uuden-laista toimintakulttuuria, jossa voidaan tunnustaa

se, että vielä ei tiedetä oikeaa toimintatapaa.

Liikkeelle voi lähteä pie-nestikin. Kokeileminen

innostaa opettajia arjessa toimimaan ja kehittämään

opetusta.

Kokeileminen kannattaa aina. Joko syntyy se mitä

pitikin tai ainakin ym-märrys siitä, että näin ei

kannata tehdä.

Olen kokeilemisen aikana oppinut paljon uusia taitoja, joita en ole aiemmin koulus-sa päässyt harjoittelemaan. On ollut palkitsevaa nähdä ison tavoitteen toteutuvan

ensin edes pienesti.

Kokeilujen vaikutukset - haastatteluja kentältä:

Pedagogiikan asiantuntija

Kokeilemisen asiantuntija

Oppilas

Opettaja

Rehtori

18

Jos sinulla on kysyttävää kokeilemisesta tai haluat

jakaa omia kokemuk-siasi, niin ota minuun

yhteyttä: kokeilukuha@hel.fi ,