konneveden kunta esityslista/ptk 11 kunnanhallitus ... · konneveden kunta esityslista/ptk 11/2020...

KONNEVEDEN KUNTA ESITYSLISTA/PTK 11/2020 Sivu ()

Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Perjantai 29.5.2020 kello 17.00 – KOKOUSPAIKKA

Konneveden kunnantalo, Konnevesisali

SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi pu-heenjohtajana)

JÄSENET VARAJÄSENET Mehto Antti, pj. x Hytönen Mirja - Vihtonen Esa, 1. vpj. x Hänninen Seija - Kauppinen Piia, 2. vpj. x Röntynen Rositsa - Väisänen Simo x Jalkanen Olli-Pekka - Kakko Matti x Hintikka Jussi - Hänninen Anu x Järvinen Raija - Minkkinen Miia x Valkonen Olavi - Valtuuston pj. Puttonen Maritta x Valtuuston I vpj. Karhunen Pekka x Valtuuston II vpj. Hänninen Mauri x

MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste)

Jokitalo Juha, kunnanjohtaja, esittelijä x Lahti Eija, vs. kunnansihteeri, pöytäkirjanpitäjä x Korhonen Eeva-Liisa, sosiaali- ja terveyslautakunnan pj x Kytölä Pentti, ympäristölautakunnan puheenjohtaja x Waris Antti, sivistyslautakunnan puheenjohtaja x

ASIAT

§:t 69 -

PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS

Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Antti Mehto Eija Lahti

LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI-SUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TAR-KASTUS (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien allekirjoitukset)

Kunnanhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi kunnanhallitus valitsi aakkosjärjestyksen mukaisesti Simo Väisäsen ja Anu Hännisen. Tarkastusaika Konnevedellä 29.5.2020 Simo Väisänen Anu Hänninen

PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEI-SESTI NÄHTÄVÄNÄ

Paikka ja pvm Konneveden kunnan verkkosivuilla 1.6.2020 lukien Virka-asema Allekirjoitus vs. kunnansihteeri Eija Lahti

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Kunnanhallitus 29.5.2020

Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa Konnevedellä ___/___2020 Pöytäkirjanpitäjä

1. YHTENÄISKOULUN PERUSTAMINEN 1.8.2020 ALKAEN

Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Mari Jämsen p. 040 157 9405 Siv.ltk 14.5.2020 § 21 Lapunmäen koulukeskuksessa toimivat seuraavat koulut:

- Kirkonkylän koulu - Konneveden yläkoulu - Konneveden lukio

Kirkonkylän koulu tarjoaa esi- ja perusopetusta luokille 0.-6. mukaan lukien ns. pikkuluokka (harjaantumisopetus). Konneveden yläkoulu tarjoaa perusopetusta luokille 7.-9. Alakoulu ja yläkoulu siirtyivät pääosiltaan samoihin tiloihin lukuvuoden 2016-2017 alussa, täysimääräisesti lukuvuoden 2017-2018 alussa. Ope- tus järjestetään jo nykyisin yhtenäiskouluperiaatteella. Kaikki perusopetuksen opettajat ovat kunnan viroissa, virat eivät ole sidoksissa yksittäi- siin kouluihin. Opettajien vuotuinen työmäärä kohdennetaan kelpoisuu- det ja osaaminen huomioiden eri kouluasteilla opettamiseen opetusjärjes- telyiden edellyttämällä tavalla. Opettajien rekrytoinnissa on jo kauan huomioitu eri kouluasteiden yhteiset tarpeet. Siirtyminen yhtenäiskouluun edellyttää päätöstä nykyisten Kirkonkylän koulun ja Konneveden yläkoulun lakkauttamisesta ja niistä muodostetta- van esiopetuksen ja perusopetuksen 1. – 9. luokkien yhtenäiskoulun pe- rustamista. Yhtenäiskouluun siirtyminen on hallinnollinen toimenpide- eikä se muuta millään tavalla nykyisiä opetusjärjestelyjä, opetushenkilös- tön rakennetta ja asemaa eikä sillä ole myöskään merkittävää taloudellis- ta vaikutusta. Päätöstä valmisteltaessa ja käsiteltäessä on huolehdittava, että asiasta tiedotetaan henkilöstöä ja huoltajia ja heille varataan hallintolain 41 §:n mukainen mahdollisuus saada tietoa ja ilmaista mielipiteensä asiasta. Yhtenäiskoulun perustaminen on luonnollisinta toteuttaa 1.8.2020 alkaen siten, että nykyisten Kirkonkylän koulun ja Konneveden yläkoulun oppilaat siirtyvät ko. päivämäärällä Lapunmäen Yhtenäiskoulun oppilaiksi. Opetushenkilöstön työsuhteet säilyvät nykyisellään ilman muutoksia. Lukion ja yläkoulun rehtori toimii perustettavan yhtenäiskoulun rehtori- na, Kirkonkylän koulun rehtori siirtyy hoitamaan apulaisrehtorin tehtä- vää 1.8. alkaen. Opetushenkilöstöä ja huoltajia on tiedotettu valmistelu- prosessista ja heille on tarjottu mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asi- aan. Sivistystoimenjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että Kirkonkylän koulu ja Konneveden yläkoulu lakkautetaan 1.8.2020 alkaen ja tilalle perustetaan Lapunmäen Yhtenäiskoulu. Yhtenäiskoulun oppilaiksi siirtyvät 1.8.2020 alkaen aloittavat ja nykyiset Kirkonkylän koulun esi- ja perus-



opetuksen sekä Konneveden yläkoulun oppilaat. Vakituisen opetushenki- löstön työsuhteisiin muutos ei vaikuta. Päätös: Hyväksyttiin. ______ Kh. § 69 Kunnanjohtajan ehdotus

Kunnanhallitus hyväksyy sivistyslautakunnan esityksen ja päättää esit-tää edelleen kunnanvaltuustolle, että Kirkonkylän koulu ja Konneveden yläkoulu lakkautetaan 1.8.2020 alkaen ja tilalle perustetaan Lapunmäen Yhtenäiskoulu. Yhtenäiskoulun oppilaiksi siirtyvät 1.8.2020 alkaen aloittavat ja nykyiset Kirkonkylän koulun esi- ja perusopetuksen sekä Konneveden yläkoulun oppilaat. Vakituisen opetushenkilöstön työsuh-teisiin muutos ei vaikuta.



2. HENKILÖSTÖN LOMAUTUKSET OSANA KONNEVEDEN KUNNAN TALOUDEN

TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEITÄ Kh. § 70 Valmistelija: kunnanjohtaja Juha Jokitalo, puh. 0400 643384

Konneveden kunnanhallitus päätti 6.4.2020 §35 käynnistää tuotan-nollisin perustein työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoimin-nasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukaiset, koko kunnan hen-kilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut Neuvotteluissa on käsitelty työnantajan ja henkilöstön välisestä yh-teistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 §:n 1 momentin kohdan 4 mukaisia asioita. Neuvotteluilla tavoiteltiin niiden työntekijöi-den/viranhaltijoiden lomauttamista osa- tai kokoaikaisesti. Henkilös-töä koskevat työnantajan toteuttamat toimenpiteet voivat olla yli 10 työntekijää koskevia osa-aikaistuksia ja lomautuksia tai enintään 90 päivää kestäviä lomautuksia. Ennen lomauttamispäätöksen tekemistä työnantajan on neuvoteltava toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista yhteistoi-minnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi ainakin niiden työntekijöiden/viranhaltijoiden kanssa, joita asia koskee (KYtL 5 § 1 mom.). Neuvottelujen yhteydessä on selvitetty työnantajan mahdollisuudet tarjota työntekijöille/viranhaltijoille muuta laissa tarkoitettua työtä tai koulutusta (TSL 7 luku 4 §, KvhL 37 §). Varsinaiset yhteistoimintaneuvottelut työnantajan käynnistyivät 16.4.2020. Lisäksi neuvotteluja varten kunnan yhteistyötoimikunta on ollut koolla 23.4.2020, 6.5.2020, 14.5.2020, 25.5.2020 ja 28.5.2020. Lisäksi kokouksissa on käsitelty koronaepidemiasta aiheu-tuneita henkilöstötoimenpiteitä. Neuvotteluja on käyty 16.4 alkaen ja niitä käydään vähintään 6 viikkoa (KYtL 13 § 3 mom.). Työnantajan ehdotuksen mukaisesti on pyritty neuvottelutulokseen, jossa lomautukset koskisivat koko henkilöä. Ammattiliittojen edustajat ovat jättäneet neuvottelujen aikana edus-tamiensa liittojensa kirjalliset kannanotot (liitteet 1-2). Sosiaalityön lomautuksiin liittyvä kannanotto on liitteessä 3. Lisäksi peruspalvelujohtaja on pyytänyt 12.5.2020 LSSAVI:lta oh-jausta yhteistoimintaneuvotteluihin liittyvissä kysymyksissä. Pyyn-nön johdosta LSSAVI on lähestynyt kuntaa yhteistoimintaneuvottelu-ja koskevalla ohjauskirjeellä (liite 4) jossa todetaan muun muassa, ”että peruspalvelujohtajan arvion mukaan suunnitellut lomautukset



aiheuttaisivat vanhuspalveluissa päivittäin laskennallisesti 5,5 työn-tekijän laskennallisen vajeen koko loppuvuoden 2020 ajan. Aluehallintovirasto toteaa, että kunnalla on perustuslaillinen velvol-lisuus järjestää sosiaalihuoltolain (30.12.2014/1301) tarkoittamat sosiaalipalvelut kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavassa laajuudes-sa. Palvelujen myöntämisen tulee perustua sosiaalihuoltolain 36 §:n mukaiseen asiakaskohtaiseen palveluntarpeen arviointiin siten, että asiakkaalle järjestetään hänen tarvettaan vastaavat sosiaalihuollon palvelut. Palvelujen järjestäjällä, eli kunnalla tai kuntayhtymällä on sosiaalihuoltolain 47 §:n perusteella velvollisuus valvoa itse (oma-valvonta) palvelujen laatua, turvallisuutta ja asianmukaisuutta.” LSSAVI on lisäksi lähettänyt 28.5.2020 kuntaan mahdollisiin lomau-tuksiin liittyvän selvityspyynnön (liite 5), jossa pyydetään selvitystä 4.6.2020 mennessä erityisesti seuraavista asioista:

- Miten kunta varmistaa, että sosiaalityön osalta noudatetaan eri säännöksissä mainittuja sosiaalihuollon palveluihin liittyviä määräaikoja? - Miten kunta varmistaa, että kotihoidon asiakkaiden palvelut järjestetään heidän yksilöllistä palveluntarvettaan vastaavasti siten, että asiakas saa hänelle viranhaltijapäätöksellä myönnetyt palvelut? - Miten kunta varmistaa, että vanhusten asumispalvelujen henkilöstömäärä on joka päivä riittävä huomioiden asukkaiden välttämätön päivittäinen avuntarve ja asiakasturvallisuus?

Lisäksi osastopäälliköt ovat toimittaneet avoimen, lomautuksiin liit-tyvän avoimen kirjeen yhteistyötoimikunnalle (liite 6). Osastopäälli-köt esittävät, ”Konneveden kunta lomauttaisi koko vakinaisen henki-löstönsä yhdeksi viikoksi vuosien 2020 ja 2021 aikana”. Ehdotuk-semme mukainen linjaus johtaisi noin 120 euron säästöihin ja kohte-lisi kaikkia kunnan työntekijöitä tasapuolisesti.”. Kirjeessä myös to-detaan, että peruspalvelujohtaja ei näe mahdolliseksi lomautuksia vuoden 2020 aikana. Yhteistoimintaneuvottelujen tavoitteena on, että toimenpiteet voitai-siin päättää yhteistoimintaneuvotteluissa saavutetun tuloksen pohjal-ta. Henkilöstön edustajat jättivät 28.5.2020 lomauttamiseen liittyvän, yhteisen eriävän mielipiteen kirjallisena ilmoittaen etteivät voi hy-väksyä työnantajan esittämiä lomautussuunnitelmia (liite 7). Henki-löstön edustajat esittävät eriävässä mielipiteessään, että ”työnantaja pidättäytyy toistaiseksi henkilöstöön kohdentuvista toimenpiteistä. Tuomme samalla myös esille tahtomme ja halumme olla mukana yh-teistyössä rakentamassa siltaa tämän vaikean ajan yli. Toivomme, et-tä neuvotteluja jatketaan kesäkauden jälkeen yhteisenä tavoit-teenamme Konneveden kunnan elinvoimaisuuden turvaaminen ja pa-remman huomisen rakentaminen.”


Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa Konnevedellä ___/___2020

Pöytäkirjanpitäjä

Yhteistyötoimikunta toteaa, ettei neuvotteluissa saavutettu neuvotte-lutulosta (liite 8). Näin ollen työnantaja tekee asiasta yksipuolisen päätöksen.

Mikäli lomautukset toteutuvat, viranhaltijan ja työntekijän lomautta-misesta toistaiseksi tai määräajaksi päättää ottava viranomainen (hal-lintosääntö §41).

Lomautusilmoitukset lomautettaville on annettava vähintään 1 kk en-nen lomautuksen käynnistymistä (KVTES VIII 2 § 1 mom.)

Lomautettava työntekijä/viranhaltija tekee ilmoitusajan töitä normaa-listi, mikäli häntä ei vapauteta työvelvoitteesta. Työntekijäl-le/viranhaltijalle maksetaan ilmoitusajalta palkka.

Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta, tilapäistä työtä, työnantaja voi siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa ilmoitet-tua myöhemmäksi (KVTES VIII 2 § 2 mom.).

KVTES VIII 2 § 1 momentin mukaisen ilmoitusajan (1 kk) kuluttua lomautus alkaa ja palkanmaksu keskeytetään. Työsuhde/virkasuhde säilyy voimassa. Lomautusta ei voi määrätä alkamaan eikä päätty-mään työntekijän vapaapäivänä.

Kunnanhallituksen puheenjohtajan ehdotus

Konneveden kunnan lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi kunnan-hallitus päättää, että:

1. Lomautukset eivät koske vuonna 2020:- vanhus- ja vammaispalveluissa työskentelevää hoitohenkilöstöä- sosiaalitoimiston työntekijöitä- varhaiskasvatuksen henkilöstöä- pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja.

2. Kunnan muu henkilöstö lomautetaan 1.6 – 31.12.2020 välisenä ai-kana liitteen 8 mukaisesti (jaetaan kokouksessa)

3. Työntekijäkohtaiset lomautusajankohdat ja -määrät on sovittavahallintokunnittain osastopäällikköjen johdolla.

Lisäksi kunnanhallitus suosittaa henkilöstölle osa-aikatyön ja palkat-tomien vapaiden käyttöä jo kuluvana vuonna 2020.

Päätös



3. JÄSENEN JA VARAJÄSENEN EHDOTTAMINEN MAASEUTUKEHITYS RY:N HALLITUKSEEN Valmistelija: vs. kunnansihteeri Eija Lahti, p. 0400143816 Kh. 25.5.2020 § 60 Maaseutukehitys ry:n julkisen tahon edustajan hallituksen varsinaisen

jäsenen toimikausi on maksimissaan 6 vuotta. Varsinaisena jäsenenä on toiminut Pentti Kytölä ja hän on erovuorossa. Varajäsenenä on toiminut Margit Waris.

Maaseutukehitys ry pyytää Konneveden kunnalta esitystä julkisen tahon edustajaksi varsinaiseksi jäseneksi sekä varajäseneksi.

Kunnanjohtajan ehdotus

Kunnanhallitus päättää ehdottaa jäsentä ja varajäsentä Maaseutukehitys ry:n hallitukseen. Päätös

Kunnanhallitus jätti asian pöydälle. ________

Kh. § 71 Kunnanjohtajan ehdotus

Kunnanhallitus päättää ehdottaa jäsentä ja varajäsentä Maaseutukehitys ry:n hallitukseen. Päätös



4. TAPAHTUMA-AVUSTUSTUKSET

Valmistelija: vs. kunnansihteeri Eija Lahti, p. 0400143816

Kh. § 72 Konneveden kunta julisti haettavaksi harkinnanvaraisen kohdennetun liitteet 9 – 11 tapahtuma-avustuksen (jatkuva haku).

Avustusta voivat hakea Konnevedelle rekisteröidyt järjestöt, yhteisöt ja yritykset.

Kunnanhallitukselle osoitetuissa hakemuksissa on mainittava tapahtu-man mahdolliset yhteistyötahot, tapahtuman nimi, suunnitelma toteutu-misesta, kustannusarvio sekä hakijan tarkat tiedot (yhdyshenkilön nimi, sähköposti, puhelinnumero, osoite, tilinumero).

Avustus maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella.

Avustuksia myönnetään hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa.

________ Hakemuksia on saapunut kolme kappaletta. Tapahtuma-avustusta hake-

vat Konneveden Luontoretkeilijät ry, Konneveden Työväenyhdistys ry ja Mieronvirta Oy.

Hakemukset ovat esityslistan liitteinä.

Kunnanjohtajan ehdotus

Ehdotus annetaan kokouksessa. Päätös



5. TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT

Valmistelija: kunnanjohtaja Juha Jokitalo p. 0400 643384

Kh. 71 § 1. Kunnanjohtajan päätös § 27_yksinyrittäjäavustus 2. Selvitys- ja selityspyyntö LSSAVI/7798/2020 3. Tilintarkastajan lausunto vuoden 2019 tilinpäätöksestä Materiaalit nähtävillä kokouksessa.

Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee asiat tietoonsa saatetuksi. Päätös

Konneveden kunnan yt-menettely

Jukon/ OAJ:n paikallisyhdistyksen kannanotto

Opetushenkilökunnan ja OAJ:n paikallisyhdistyksen puolesta haluaisimme nostaa seuraavia seikkoja

esille mahdollisista koulun opetushenkilökunnan ja varhaiskasvatuksen opettajien lomautuksista

keskusteltaessa.

Ymmärrämme aloitetun yt-prosessin perimmäisen tarpeen. Konneveden kunnan taloudellinen tilanne,

kuten pienten kuntien tilanne yleensä, on haasteellinen sekä heikkenevän huoltosuhteen

näkökulmasta että akuutin pandemian näkökulmasta. Talouden tiukkuuden ymmärtävät varmasti

kaikki työntekijäosapuolten edustajat.

Kuten neuvotteluissa on tullut esille, valtio ei ole jättänyt kuntia kriisissä yksin, vaikka tukitoimien

riittävyydestä voidaankin olla montaa mieltä.

1. vaiheessa veronmaksulykkäyksistä johtuvat tilapäiset veronmenetykset kompensoidaan kunnille.

2. vaiheessa mittavia suoria tukitoimia vähintään 1 miljardilla eurolla (esim. yhteisövero, suorat tuet,

valtionosuudet ja suora tuki sairaanhoitopiireille).

Lisäksi kuntien alijäämän kattamisvelvollisuus tai sen helpottaminen on hallituksen valmistelussa.

Valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn ei kunta koronan heikentämän taloustilanteen takia tule

joutumaan. Tilanteen hankalan ennustettavuuden vuoksi on tärkeää, että ylimitoitettuihin yt-

menettelyihin ei ryhdytä vajavaisilla tiedoilla. Osittain tästäkin syystä valtioneuvosto on ohjeistanut

kuntia pidättäytymään lomauttamisista tässä tilanteessa.

Vaikka tulevaisuus ei näytä ruusuiselta, tosiasiassa emme tiedä mikä kunnan todellinen taloustilanne

on koronapandemian jälkeen. Kuten todettu, kunnan tietyt kustannusosuudet lisääntyvät pandemian

myötä. Toisaalta myös säästöt ovat todennäköisiä esimerkiksi palveluiden sulkemisen tai

palvelutarjonnan vähentymisen yhteydessä. Syntyvien säästöjen tarkka käsittely yt-neuvotteluiden

osana on oleellista. Samoin tulee huomioida ja kartoittaa muiden opetustoimen tälle vuodelle osuvien

säästöjen suuruus ennen lomautusten toimeenpanoa, esim. eläköitymisten ja irtisanoutumisien sekä

kouluruokailun ja koulukyyditysten osalta.

Sivistystoimi on pinnistellyt etäopetuksen käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi reilun kuukauden ajan

valtavasti. Opetus on onnistunut pääsääntöisesti hyvin niin Konnevedellä kuin koko Suomessakin.

Vaikka perusopetuksen osalta koulut avataankin 14.5, syksylle kertyy runsaasti oppimisvajetta juuri

etäopiskelun takia ja niiden kurominen edellyttää lähiopetusta, tukiopetusta, erityisopetusta. Näistä

kaikista määritellään perusopetuslain luvussa 4 (§16 & §17). Opetusvajeen kiinni kurominen ei ole

mahdollista massiivisten lomautusten kohdistuessa opetukseen. Huomioitavaa on myös, että syksyllä

koulua joudutaan mahdollisen epidemian toisen aallon vuoksi järjestämään uudelleen joko

etäopetuksena tai jonkinlaisena hybridimallina.

Opetustyötä määrittää perusopetuslain lisäksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Opetusministeri on

linjannut maaliskuussa 2020 eduskunnan kirjallisessa kysymyksessä, että jos kunta ei täytä lakien

määrittämää peruspalvelujen tasoa, on aluehallintovirastoilla mahdollisuus periä kunnalle

myönnettyjä valtionosuuksia takaisin tai leikata tulevia valtionosuuksia.

Varhaiskasvatuksen osalta, varhaiskasvatuslaki määrittää varhaiskasvatuksen suunnitelmalliseksi ja

tavoitteelliseksi pedagogiikkaan painottuneeksi toiminnaksi. Varhaiskasvatuksessa määritellään lapsen

Liite 1

etu ensisijaisesti huomioitavaksi asiaksi. Lapsen oikeus oppimisen tukemiseen ja erityisesti

esiopetukseen korostuvat laissa.

Varhaiskasvatuslaki määrittelee lasten ja aikuisten suhdeluvun (Varhaiskasvatuslaki 6 luku, §35) ja sen

on toteuduttava päivän jokaisella hetkellä. Varhaiskasvatuslain mukaan päiväkodissa tulisi olla

vähintään 1/3 henkilöstöstä varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Konnevedellä tämä lain kohta ei

tällä hetkellä varhaiskasvatuksen osalta toteudu.

Varhaiskasvatuslaki toteaa myös, että varhaiskasvatusta on järjestettävä kunnassa siinä laajuudessa ja

sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Tämä tarkoittaa sitä, että syksyllä

kaikille lapsille pitää pystyä tarjoamaan tarvittaessa varhaiskasvatuksen hoitopaikka subjektiivisen

oikeuden nojalla.

Edellä mainittu huomioiden, myös kuntien peruspalveluita valvovat aluehallintoviranomaiset ovat

todenneet lomautusten sopivan huonosti oppilaitosten ja päiväkotien toimintaan

(Aluehallintoviranomaisten tiedotteet 2016). Avi on linjannut koulujen lomautusjärjestelyissä

huomioitaviksi seikoiksi muun muassa seuraavaa:

• Oppitunteja ei voida jättää pitämättä. Jos jätetään, ne pitää korvata myöhemmin.

• Alakoulun oppilaat eivät voi työskennellä usean työpäivän ajan siten, että sijaistava opettaja

vaihtuu tunneittain. Luokanopetukseen kuuluu oman opettajan kokonaisvaltainen

kasvatuksellinen ja opetuksellinen tuki sekä vuorovaikutus oppilaan ja opettajan välillä.

• Opetusryhmät eivät voi olla liian suuria. Oppijoille pitää taata opetussuunnitelman mukainen

opetus ja turvallinen opiskeluympäristö.

• Kaksi opetusryhmää ei voi toimia yhden yhteisen opettajan johdolla erillisissä tiloissa.

• Oppilaiden välituntivalvontaa ei voida vähentää.

• Oppilaanohjausta, tukiopetusta ja erityisopetusta ei voida jättää antamatta.

• Vastuuta oppilaiden turvallisuudesta huolehtimisesta ei voida antaa koulun ulkopuolisille

henkilöille.

Laajoista vastuista johtuen Keski-Suomen kunnissa ei yleisesti olla tällä hetkellä lomauttamassa opettajia laajamittaisesti viikoiksi, vaan korkeintaan yksittäisiksi päiviksi. Konnevesi ei siis tällä hetkellä ole toimissaan linjassa yt-menettelyiden laajuudessa muiden Keski-Suomen kuntien kanssa.

500 000 € säästöjen kaavaileminen henkilöstötoimin vuoden 2020 aikana, tulee olemaan sekä

palveluiden järjestämisvastuun että työsuojeluvastuun näkökulmista äärimmäisen hankalasti

toteutettavissa. Massiivisten säästöjen hakemisen uhkana, on päätyä tilanteeseen, missä kunta ei

pysty peruspalveluillaan täyttämään lakisääteisiä tavoitteitaan. Tällöin henkilöstösäästöt eivät tule

parantamaan kunnan taloustilannetta, koska käytännössä esimerkiksi lastensuojelun, erityisopetuksen

ja tukiopetuksen tarve tulee todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa. Tämän ovat kokeneet useat

opetustoimen lomautuksia harjoittaneet kaupungit, esimerkiksi Kotka ja Kouvola. Asian on

huomioinut myös opetusministeri (Li Anderson 12.12.2019).

Vaikka akuutin koronapandemian jälkeen toiminta helpottuu jälleen monella alalla, opetuksen,

varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen kuormittuminen jatkuu myös kriisin jälkeen. Vaarana on

perusopetus- ja varhaiskasvatuslain vastaiseen tilanteeseen päätymisen lisäksi opettajien

sairaspoissaolojen kasvaminen. Poikkeusolojen pitkittyessä tarvitaan varautumisjärjestelmä ja

sairastuneiden ja uupuvien tilalle opettajareserviä. Tällaisessa tilanteessa kaavailtuihin taloudellisiin

säästöihin tuskin ylletään.

Konnevesi on nostanut uudessa kuntaesitteessään sloganiksi, Konnevedellä - aina lapset edellä. Yt-

neuvottelujen edetessä nyt esitetyllä kaavalla lauseen henki on räikeässä ristiriidassa kaavailtujen

säästöjen kanssa.

Jukon varapääluottamusmies Juho Salonen

OAJ:n paikallisyhdistyksen hallitus

Konneveden SuPerin ja TEHYn eriävä mielipide mahdollisiin lomautuksiin 20.5.2020

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen johdosta normaali työnteko on monissa tapauksissa estynyt ja

muuttanut muotoaan sekä joiltain osin vähentynyt kunnassamme. Tällä hetkellä ja tähän tietoon pitkälle

tätä vuotta, mahdollisesti koko loppuvuoden 2020 elämme poikkeusaikaa koronaviruksen vuoksi.

Normaali työnteko on muuttunut hoitoalalla maaliskuun puolen välin jälkeen huomattavasti. On tehty paljon

valmisteluja, muutettu toimintatapoja. Tullut uusia ohjeita, määräyksiä ja käytänteitä tehdä hoiva- ja

hoitotyötä. Määräaikaisesti on laitettu valmiuslaki voimaan, joka ohjaa ja määrää tarvittaessa kutsumaan

hoitoalan henkilöstön töihin, vaikka kesken loman. Tällä hetkellä tilanne on kunnassamme koronan suhteen

rauhallinen, toivottavasti näin jatkuu ja hoitajat saavat pitää kesälomat ilman keskeytyksiä.

Hoitoalaa sekä varhaiskasvatusta määräävät ja ohjaavat eri lait, säädökset ja asetukset. Näistä ei voi edes

poikkeusaikana poiketa. On huolehdittava, että asiakkaiden tarvitsema turvallinen hoito toteutuu. Pystyttävä

antamaan ja turvaamaan iäkkäiden asiakkaiden palvelusuunnitelmaan kirjatut tuen tarpeet mm. hyvinvointi,

terveys, toimintakyky ja itsenäiseen suoriutumiseen tarvittavat tuet/ avut.

Varhaiskasvatuksessa on myös turvattava riittävä hoitajien/ ohjaajien määrä lapsiryhmän kokoon nähden ja

ottaa huomioon seikat, jotka ohjaavat varhaiskasvatuksen hoitajien mitoitusta. Varhaiskasvatuksen osalta

huomion arvoista on myös se, että tällä hetkellä lapsia on varhaiskasvatuksessa niin paljon, ettei vakituinen

henkilöstömäärä riitä heitä hoitamaan. Tulevana syksynä tarvitaan määräaikaisia työntekijöitä

varhaiskasvatukseen, jotta lapset saavat laadukasta varhaiskasvatusta ja ryhmäkoot pysyvät oikean

kokoisina.

Varhaiskasvatuksen lomautukset ovat tuhoisia, sillä ne vaikuttavat erityisesti haavoittuvimpien lasten koko

tulevaan elämään oppimisedellytysten heikentyessä. Kunnan pitää turvata varhaiskasvatus ja

varhaiskasvatuksen ammattilaisten tuki sitä tarvitseville lapsille ja tämä sama koskee sivistystoimessa

työskenteleviä koulunkäynninohjaajia. Heidän tekemänsä työn merkitys korostuu entistä enemmän

etäopetusjakson jälkeen ja mahdollinen lomautus kouluvuoden aikana on varsin suuresti vaikuttava asia koko

koulunväen ja oppilaiden arkeen.

Kunnassamme on myös pieniä toimintayksiköitä, kuten toimintakeskus (TOKE) ja asuntola Leppälintu.

Näissä yksiköissä on jo normaalisti niin vähän henkilökuntaa, että siellä työskentelevän työntekijän lomautus

“halvaannuttaa” yksikön toiminnan kaikilta osa-alueilta.

Kaikkien yllämainittujen asioiden lisäksi on tärkeää huomioida myös työturvallisuus. Jo nyt tällä hetkellä

henkinen taakka on todella raskas. Työnantajan tulisi turvata riittävät henkilöstöresurssit siten, että

palvelutarpeiden lisääntyessä tai työntekijöidemme sairastapausten takia työntekijöiden määrä on riittävä.

On olemassa vaara, että ammattitaitoiset työntekijät irtisanoutuvat ja lähtevät muualle töihin

lomautusten seurauksena - mistä saamme tilalle osaavia työntekijöitä?

Lisäksi pohdimme, onko kunnan strategia ja brändityö ristiriidassa lomautusten kanssa? Lomauttamiset

eivät ainakaan paranna Konneveden mainetta työnantajana. Lomauttamisella on vaikutus

työntekijäkokemukseen, kuinka kunta työnantajana huolehtii ja välittää omasta henkisestä pääomasta eli

henkilöstöstä. Lisäksi valtio on vedonnut kuntiin, ettei lomautuksia käytettäisi ja valtio osoittaa kunnille

taloudellisen tukipaketin.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n kanta on, että ympärivuorokautista hoitoa tarjoavat laitokset,

kotihoito ja varhaiskasvatus on jätettävä lomautusten ulkopuolelle.

Marjo Hiltunen- Brandt, plm SuPer Eija Aspinmaa, plm TEHY

040-6370751 [email protected] 040-7345174 tai 040-4820666 [email protected]

Liite 2

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

Sosiaalityöntekijät ja perheohjaaja tekevät suoraa asiakastyötä. Säästötoimet/lomautukset vaarantavat sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden.

Asiakkaiden on saatava sosiaalipalveluita lakisääteisissä määräajoissa (kiireelliset heti, kiireettömät 7 arkipäivän kuluessa). Tähän velvoittaa sosiaalitakuu. Sosiaalitakuu koskee esimerkiksi toimeentulotukipäätöksiä ja vammaishuollon palvelupäätöksiä. Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia tekemään selvitykset ja päätökset määräajoissa.

Jos asiakkaat eivät lomautusten takia saa tarvitsemiaan sosiaalipalveluita, voi tästä tulla jälkiseuraamuksia työnantajalle. AVI seuraa palveluiden ja määräaikojen toteutumista. Sosiaalityöntekijöillä on myös sosiaalipäivystysvastuu arkisin klo 8-16. Päivystystilanteen tullessa kaikki muu työ jää odottamaan. Päivystystilanteisiin on turvattava työpari.

Säästäminen sosiaalitoimen henkilöstökuluissa ei ole aitoa säästämistä, vaan saattaa kostautua tulevaisuudessa suurentuneina kuluina. Esim. liian vähäinen perheiden tukeminen kostautuu huostaanottojen tarpeena, päihdehuollon karsiminen lisää erikoissairaanhoidon tarvetta jne.

23.4.2020 kokoaikaisesti lomautettuja työttöminä työnhakijoina oli Suomessa 157 466 henkilöä. Tiedossa on, että näin mittavassa lomautustilanteessa, Kela ei tule vetämään, joten harkinnanvaraista toimeentulotukea tarvitaan ja silloin tilanteet ovat akuutteja/ kiireellisiä. Vammaisten palvelutarve ei muutu, oli korona tai ei. Lomautuspäätöksen teossa tulisi myös lapsivaikutukset arvioida.

Jos kaksi sosiaalityöntekijää lomautetaan 3 viikoksi, säästö on suunnilleen (3/4 x 3500e x 2hlöä =) 5250e kun taas jos tilanne kriisiytyy, koska apua ja tukea ei saada ajoissa, ja yksi lapsi joudutaan sijoittamaan, maksaa se keskim. 250e/päivä eli pelkästään 3 viikossa saman 5250e (vuodessa 91.250e). Säästetäänkö tässä nyt väärässä paikassa? Tuleeko lomauttamisesta edes säästöä? Sosiaalityössä tekemättä jätetty työ ei yleensä säästä, vaan suurin säästö tulee, kun sosiaalityöntekijät pidetään työssä. Tällöin vaikeimpia tilanteita pystytään ratkaisemaan ennaltaehkäisevästi, jolloin kustannukset yleensä myös ovat edullisemmat ja ko. henkilölle tai hänen perheelleen eettisesti vähemmän rajuja.

Perheohjaajan poissa ollessa ei lapsiperheille ole tarjota mitään kotiin vietävää palvelua. (lapsiperheiden kotipalvelua käytännössä hyvin vähän käytettävissä ja koronatilanteessa tuskin lainkaan) Tilannetta voidaan joutua paikkaamaan ostopalveluilla. Kriisiytyvissä perhetilanteissa perhetyötä tarvitaan tehostettuna, mikä tarkoittaa useita käyntejä viikossa.

Talentian henkilöstömitoitussuositus:

– Työikäisten palveluissa: Korkeintaan 35–50 asiakasta / sosiaalityöntekijä tai ohjaaja.

– Lastensuojelussa: Korkeintaan 25 lasta / lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.

Asiakkuudet 27.4.2020:

- johtava sosiaalityöntekijä: 129 (sis. vammaispalvelu, aikuissosiaalityö, TYP)- lapsiperheiden sosiaalityöntekijä: 32 lasta (sis. ls, shl, vammaispalvelu) + lastenvalvojan tehtävät- perheohjaaja: 16 lasta (7 perhettä) aktiivityöskentelyssä

Koronatilanne ei ole vähentänyt asiakkuuksia tai työn määrää sosiaalitoimistossa, vaikka työn tekemisen tavat ovatkin osin muuttuneet (tapaamiset/neuvottelut puhelimitse, etänä jne.) Kiireettömiä asiakaspalavereja (esim. asiakassuunnitelmien päivitykset) on siirretty koronatilanteen vuoksi eteenpäin -> tulevat vastaan viimeistään loppukesällä/syksyllä.

Yksi työntekijä ei kykene tekemään kahden töitä. Pienessä kunnassa haasteena on myös, jos joku työntekijä sairastuu. Vaikka sijaistamisesta on sovittu, käsittelyajoissa ei pysytä, jos joku sairastuu.

Liite 3

Korostamme edelleen, että sosiaalityöstä on reilu vuosi sitten vähennetty SÄÄSTÖSYISTÄ kokonaan yhden sosiaalityöntekijän työpanos. Tämä ei ole meille ”vanha juttu” vaan elämme tilannetta arjessa joka päivä.

Yhteenvetona:

1. Sosiaalipalvelut turvattava määräajoissa (AVI valvoo) ja sosiaalipäivystyksestä huolehdittava.2. Säästöt sosiaalityön henkilöstömenoissa moninkertaistuvat asiakastilanteiden kriisiytymisenä ja

ostopalvelujen tarpeena.3. Perheohjaajan poissa ollessa perheisiin ei ole tarjota kotiin vietäviä avopalveluja.4. Asiakkuudet ja työmäärä ei ole vähentynyt. Asiakkuuksia jo nyt suositeltua enemmän. Kiireettömiä

tapaamisia siirretty eteenpäin ja odotettavissa koronatilanteesta johtuvaa työmäärän lisääntymistä.5. Säästöt ovat jo koskettaneet rankasti koko sosiaalitoimea, joustoa ja ymmärrystä ei riitä

loputtomiin.

Kirje 1 (3)LSSAVI/7157/2020

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 14.5.2020Sosiaali- ja terveysyksikkö

LÄNSI- JA SISÄ- SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOPostiosoite: PL 200, 65101 Vaasa

puh. 0295 018 [email protected]/lansi

Vaasan päätoimipaikkaWolffintie 35

Jyväskylän toimipaikkaCygnaeuksenkatu 1

Tampereen toimipaikkaYliopistonkatu 38

Konneveden [email protected]

Viite: Ohjauspyyntö 12.5.2020

Ohjauskirje kunnan yt-neuvotteluihin liittyen

Aluehallintoviraston tietoon on tullut, että Konneveden kunnassa on aloitettu työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukainen yhteistoimintamenettely. Konneveden kunnan peruspalvelujohtaja on 12.5.2020 lähettämässään sähköpostiviestissä pyytänyt aluehallintoviraston ohjausta yhteistoimintaneuvotteluihin liittyen.

Peruspalvelujohtajan mukaan Konneveden kunnan sosiaalitoimistossa on kaksi sosiaalityöntekijää ja perheohjaaja. Koronavirusepidemian välillisistä vaikutuksista, kuten esimerkiksi lomautuksista, etätöistä ja etäkoulusta johtuen perheiden tuen tarve lastensuojelupalveluihin ja toimeentulotukeen liittyen on kasvanut, ja yhteydenotot sosiaalitoimistoon ovat lisääntyneet. Vanhustenhuollon palvelujen osalta asumispalveluyksiköiden ja kotihoidon henkilöstön vuosilomakausi on alkanut. Neuvotteluissa esitettyjen yt-menettelystä johtuvien lomautusten toteuttaminen vuosilomakauden päätyttyä tarkoittaisi peruspalvelujohtajan arvion mukaan vanhuspalveluissa päivittäin laskennallisesti 5,5 työntekijän vajeen koko loppuvuoden 2020 ajan.

Aluehallintovirasto toteaa, että kunnalla on perustuslaillinen velvollisuus järjestää sosiaalihuoltolain (30.12.2014/1301) tarkoittamat sosiaalipalvelut kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavassa laajuudessa. Palvelujen myöntämisen tulee perustua sosiaalihuoltolain 36 §:n mukaiseen asiakaskohtaiseen palveluntarpeen arviointiin siten, että asiakkaalle järjestetään hänen tarvettaan vastaavat sosiaalihuollon palvelut. Palvelujen järjestäjällä, eli kunnalla tai kuntayhtymällä on sosiaalihuoltolain 47 §:n perusteella velvollisuus valvoa itse (omavalvonta) palvelujen laatua, turvallisuutta ja asianmukaisuutta.

Palveluntarpeen arvioinnin määräajoista säädetään sosiaalihuoltolain lisäksi muun muassa lastensuojelulaissa (13.4.2007/417), laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta (28.12.2012/980) ja laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (3.4.1987/380). Sosiaalihuoltolain 36 §:n mukainen palveluntarpeen arviointi on pääsääntöisesti aloitettava ilman aiheetonta viivytystä mutta viimeistään seitsemän työpäivän kuluessa siitä, kun kunnan sosiaalihuollon palveluksessa oleva on saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä. Valmiuslain käyttöönottoasetuksen puitteissa seitsemän

Liite 4

LSSAVI/7157/2020 2 (3)






työpäivän määräajasta voidaan valtioneuvoston voimassa olevalla päätöksellä joustaa, mutta henkilön kiireellinen avuntarve tulee poikkeusoloissakin arvioida välittömästi.

Viranhaltijapäätökset sosiaalihuollon palveluista tehdään kunnan delegointisäännön mukaisesti huomioiden kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (11.4.2003/304) säädökset. Sosiaalihuollon päätöksentekoon liittyvä virkavastuu korostuu erityisesti lastensuojelulakiin liittyen. Lastensuojelulain luvussa 8 säädetään lapsen kiireellisestä sijoituksesta ja luvussa 9 huostaanotosta. Kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon liittyvissä tilanteissa lastensuojelulain 13 §:n mukaisesti päätöksentekijänä tulee olla kunnan sosiaalihuollon viranhaltija, joka täyttää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 46 a §:n 1 momentissa säädetyt vaatimukset, ja kyseisen viranhaltijan tulee olla muu kuin lastensuojelulain 13 b §:ssä tarkoitettu lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Aluehallintovirasto katsoo, että kunnan tulee kaikissa tilanteissa varmistaa, että käytettävissä on lastensuojelulain edellyttämä vähimmäismäärä virkasuhteessa olevia sosiaalityöntekijöitä, joilla on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 7 §:n mukainen koulutus ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston vahvistama oikeus sosiaalityöntekijän ammatin harjoittamiseen.

Konneveden kunta tuottaa sosiaalihuoltolain 19 §:n ja 20 §:n mukaiset kotipalvelun ja kotihoidon palvelut kunnan omana tuotantona. Kotihoidon asiakkaiden palveluntarvetta tulee arvioida säännöllisesti, ja toimintakyvyn muuttuessa ja tuen tarpeen kasvaessa palvelua ja tukitoimia tulee järjestää siten, että se vastaa asiakkaan todellista tarvetta.

Kotihoidon asiakkaat ovat pääsääntöisesti ikäihmisiä, joiden itsenäinen toimintakyky on heikentynyt merkittävästi. Kotihoidon asiakkailla on yleensä pitkälle edenneitä somaattisia sairauksia tai etenevä muistisairaus, joiden aiheuttaman toimintakyvyn vajauksen vuoksi he ovat päivittäisissä jokapäiväisissä toimissaan täysin toisen henkilön avun varassa. Kunnan tulee varmistaa, että asiakkaiden yksilölliseen palveluntarpeeseen perustuvat viranhaltijapäätöksellä myönnetyt kotihoidon palvelut pystytään järjestämään asiakkaille hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti kaikissa tilanteissa.

Konneveden kunta tuottaa sosiaalihuoltolain 21 §:n mukaisia ikäihmisten palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen palveluja omana tuotantona. Ikäihmisten palveluasumisen tai tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksesta ei ole säädöksiä ajantasaisessa lainsäädännössä. Sosiaalihuoltolain 47 §:n mukaisesti sosiaalihuollon toimintayksikössä tulee kuitenkin olla omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon palvelun laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen yksiköiden henkilöstön määrän riittävyyttä tulee arvioida suhteessa asiakkaiden palveluntarpeeseen. Asumispalveluissa yksityisen sosiaalipalvelun vakiintuneen lupakäytännön mukaisesti palveluasumisen henkilöstömitoituksen tulee olla vähintään 0,3 hoitajaa asukasta kohti ja tehostetussa palveluasumisessa vähintään 0,6 hoitajaa asukasta kohti. Palvelun järjestäjänä kunta vastaa sekä palvelujen henkilöstömäärästä että palvelun asianmukaisesta sisällöstä ja laadusta. Asumispalveluissa henkilöstömäärän tulee vastata asiakkaiden todellista palveluntarvetta.

Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan Konneveden kunnan on varmistettava, että sosiaalihuollon palvelut järjestetään lainsäädännön edellyttämällä tavalla huomioiden asiakasturvallisuus. Aluehallintovirasto toteaa, että poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta sosiaalihuollon henkilöstön pätevyysvaatimuksiin tai mitoituksiin liittyvää sääntelyä tai ohjeistusta ei ole muutettu.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301

LSSAVI/7157/2020 3 (3)






Aluehallintovirasto korostaa, että sosiaalihuollon palvelut tulee edelleen järjestää laadukkaasti ja asiakkaiden palveluntarvetta vastaavalla tasolla. Sosiaalihuollon palveluja järjestettäessä tulee huomioida myös epidemiatilanteen välillisistä vaikutuksista aiheutuva sosiaalihuollon palveluntarpeen kasvu.

Aluehallintoviraston lakisääteisenä tehtävänä on kuntien ohjaus ja sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta. Palvelujen ensisijainen valvontavastuu on palveluntuottajalla sosiaalihuoltolain 47 §:n mukaisesti. Epäkohtien tullessa esille aluehallintovirasto selvittää julkisen palvelutuotannon tilannetta samoilla kriteereillä kuin yksityistä sosiaalipalvelua arvioidaan. Asiakas- tai potilasturvallisuuden vaarantuessa aluehallintovirasto voi antaa määräyksen esimerkiksi henkilöstön lisäämisestä myös julkiselle palveluntuottajalle. Tarvittaessa määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla.

Ylitarkastaja Emmi Häyrynen

Jakelu Konneveden kuntaPeruspalvelujohtaja Eija Alhonen, Konneveden kunta

Tämä asiakirja LSSAVI/7157/2020 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument LSSAVI/7157/2020 har godkänts elektroniskt

Esittelijä Häyrynen Emmi 14.05.2020 07:52

LSSAVI/7798/2020Selvitys- ja selityspyyntö

28.5.2020

LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOpuh. 0295 018 450fax 06 317 [email protected]

Vaasan päätoimipaikkaWolffintie 35PL 200, 65101 Vaasa

Jyväskylän toimipaikkaCygnaeuksenkatu 1PL 41, 40101 Jyväskylä

Tampereen toimipaikkaUimalankatu 1PL 272, 33101 Tampere

Länsi- ja Sisä-SuomiPeruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Konneveden kuntaKunnanhallitus

SELVITYSPYYNTÖ

Yksikkö: Konneveden kunnan sosiaalityön palvelut, kotihoidon palvelut ja ikäihmisten asumispalvelut

Valvonta-asian vireille tulo

Aluehallintovirasto vastaanotti 12.5.2020 Konneveden peruspalvelujohtaja Eija Alhosen ohjauspyynnön kunnan yhteistoimintaneuvotteluihin liittyen. Alhosen mukaan yhteistoimintaneuvotteluissa oli keskusteltu kunnan koko henkilöstön lomauttamisesta yhden viikon ajalle mukaan lukien sosiaalityöntekijät, perheohjaaja sekä kaikki vanhuspalvelujen työntekijät. Alhonen toi ohjauspyynnössä esiin huolensa mahdollisten lomautusten vaikutuksesta vanhusten asumispalvelujen henkilöstömitoitukseen ja kotihoidon palvelujen toteuttamiseen. Lisäksi Alhonen toi esille, että sosiaalityön ja perheohjauksen tarve on kasvanut epidemiatilanteen välillisten vaikutusten myötä.

Aluehallintovirasto lähetti Konneveden kunnalle ohjauskirjeen 14.5.2020.

Aluehallintovirasto vastaanotti 27.5.2020 peruspalvelujohtaja Eija Alhosen ilmoituksen, jonka mukaan yhteistoimintaneuvotteluissa on valmisteltu kaikkien kunnan työntekijöiden lomauttamista 1-3 viikoksi. Lähihoitajat ollaan lomauttamassa viikoksi ja sosiaalityöntekijät kolmeksi viikoksi. Alhonen totesi ilmoituksessaan, että lomautusten toteutuessa lokakuun ja joulukuun 2020 välisenä aikana vanhuspalvelujen henkilöstössä on päivittäin 4-5 työntekijän vaje yksistään lomautuksista johtuen.

HARKITTAVAT TOIMENPITEET

Sosiaalihuoltolain (701/1982) 56 §:n mukaan jos sosiaalihuollon järjestämisessä tai toteuttamisessa havaitaan asiakasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia taikka toiminta on

Liite 5

LSSAVI/18461/2019 2/3

muutoin tämän lain vastaista, valvontaviranomainen voi antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Jos asiakasturvallisuus sitä edellyttää, toiminta voidaan määrätä välittömästi keskeytettäväksi taikka toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kieltää välittömästi. Valvontaviranomainen voi velvoittaa kunnan tai kuntayhtymän noudattamaan edellä tarkoitettua määräystä sakon uhalla tai uhalla, että toiminta keskeytetään, taikka että toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kielletään.

Sosiaalihuoltolain (701/1982) 57 §:n mukaan jos sosiaalihuollon ohjauksen ja valvonnan yhteydessä todetaan, että kunta tai kuntayhtymä on tämän lain mukaista toimintaa järjestäessään tai toteuttaessaan menetellyt virheellisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, valvontaviranomainen voi antaa kunnalle tai kuntayhtymälle taikka virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle virkamiehelle huomautuksen vastaisen toiminnan varalle. Jos asia ei anna aihetta huomautukseen tai muihin toimenpiteisiin, voi valvontaviranomainen kiinnittää valvottavan huomiota toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen ja hyvän hallintotavan noudattamiseen.

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto harkitsee määräyksen antamista uhkasakolla tehostettuna, mikäli saadun selvityksen perusteella vanhustenhuollon asumisyksiköiden henkilöstömitoituksen arvioidaan laskevan aiheuttaen asiakasturvallisuuden vaarantumista, kotihoidon palveluja ei kyetä toteuttamaan asiakkaille tehtyjen viranhaltijapäätösten edellyttämässä laajuudessa tai sosiaalityön lakisääteisiin velvollisuuksiin ei pystytä vastaamaan.

Selvitys- ja selityspyyntö

Edellä olevan johdosta ja viitaten 14.5.2020 päivättyyn ohjauskirjeeseen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Konneveden kunnanhallitukselta selvitystä asiassa.

Selvitystä pyydetään erityisesti seuraavista asioista:

- Miten kunta varmistaa, että sosiaalityön osalta noudatetaan erisäännöksissä mainittuja sosiaalihuollon palveluihin liittyviämääräaikoja?

- Miten kunta varmistaa, että kotihoidon asiakkaiden palvelutjärjestetään heidän yksilöllistä palveluntarvettaan vastaavastisiten, että asiakas saa hänelle viranhaltijapäätöksellämyönnetyt palvelut?

LSSAVI/18461/2019 3/3

- Miten kunta varmistaa, että vanhusten asumispalvelujenhenkilöstömäärä on joka päivä riittävä huomioiden asukkaidenvälttämätön päivittäinen avuntarve ja asiakasturvallisuus?

Lisäksi hallintolain 34 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Määräaika Selvitys ja selitys pyydetään toimittamaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 4.6.2020 virka-ajan päättymiseen mennessä. Selvityksessä on mainittava asian diaarinumero LSSAVI/7798/2020.

Selvityksen voi lähettää sähköisesti käyttäen aluehallintoviraston nettisivulta löytyvää salattua sähköpostia osoitteella kirjaamo.lansi @avi.fi tai osoitteella Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, PL 200, 65101 Vaasa.

Säädökset Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 29 § Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 §Sosiaalihuoltolaki (710/1982) 3-5 § ja 55-57 § Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 3 §, 21 § ja 47 §Hallintolaki (434/2003) 24 §, 31-33 §

Hallintolain 33 §:n mukaan määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista. Määräaikaa voidaan pyynnöstä pidentää.

Liite Ohjauskirje 14.5.2020

Lisätietoja Lisätietoja antaa tarvittaessa ylitarkastaja Emmi Häyrynen, puh. 0295 018 622 tai [email protected]

Ylitarkastaja Emmi Häyrynen

Jakelu Konneveden kunta

Tiedoksi Antti Mehto, kunnanhallituksen puheenjohtajaJuha Jokitalo, kunnanjohtaja

Tämä asiakirja LSSAVI/7798/2020 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument LSSAVI/7798/2020 har godkänts elektroniskt

Esittelijä Häyrynen Emmi 28.05.2020 10:39

Liite 6

Liite 7

Liite 9

Liite 8

Liite 10

Liite 11

konneveden kunta esityslista/ptk 11 kunnanhallitus ... · konneveden kunta esityslista/ptk 11/2020...

Documents