vireille kunnanhallitus 00.00.2015 ehdotus … iiib_asemakaavaselostus_10.12.2015.pdfmäntsälän...

EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ 00.00.-00.00.2015

KUNNANHALLITUS 00.00.2015

VIREILLE KUNNANHALLITUS 00.00.2015

KAAVATUNNUS 118B

• MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 04600 MÄNTSÄLÄ 019 264 5000 •

2


3

MÄNTSÄLÄ TYÖ 188B

KAPULI IIIBASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivänäjoulukuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa.

Alueen määrittely:

Asemakaavalla muodostuvat Mäntsälän kunnan kirkonkylän asemakaavan korttelit2316 ja 2319 sekä niihin liittyvät tavaraterminaali- ja erityisalueet.

1.2 Kaava-alueen sijainti

Suunnittelualue on Hyvinkää – Porvookt25 pohjoispuolella ja Helsinki - Lahtimoottoritien E75 risteysalueen vieressä.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

Nimi

Kaavatunnus 188BKapuli IIIB asemakaava ja asemakaavanmuutos

Tarkoitus

Asemakaavan tarkoituksena on laajentaaKapulin asemakaava-aluetta 4,3 ha itään.Alue liittyy kiinteästi Kapulin III-vaiheenkortteliin 2319. Lisäksi samalla täydenne-tään Tavaraliikenneterminaalin kortteli-alueen (LTA) merkintä mahdollistamaanalueen käyttö myös Teollisuus- javarastorakennusten korttelialueena (T-6)ja osana kortteleita 2016 ja 2019.

Asemakaavalla pyritään vastaamaanyritystonttien kysyntään.

ASEMAKAAVA-ALUE

4


MÄNTSÄLÄ TYÖ 188B

KAPULI IIIBASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3

1.1 Tunnistetiedot 3

1.2 Kaava-alueen sijainti 3

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 3

1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 5

2. TIIVISTELMÄ 6

2.1 Käsittelyvaiheet 6

2.2 Asemakaava 6

2.3 Asemakaavan toteuttaminen 6

3. LÄHTÖKOHDAT 7

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 73.1.1 Alueen yleiskuvaus 73.1.2 Yhdyskuntarakenne 73.1.3 Rakennukset 73.1.4 Palvelut 73.1.5 Liikenne 73.1.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 93.1.7 Tekninen huolto 93.1.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 103.1.9 Luonnonympäristö 10

3.2 Suunnittelutilanne 113.2.1 Maakuntakaava 113.2.2 Yleiskaava 123.2.3 Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot 133.2.4 Muut aluetta koskevat suunnitelmat 14

5


4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 15

4.1 Kunnan tavoitteet 15

4.3 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 15

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 154.3.1 Luonnosvaihe 16Luonnosvaiheen perusteella tehdyt muutokset 234.3.2 Luonnosvaiheen jälkeiset tapahtumat 244.3.3 Ehdotusvaiheen osallistuminen 26

4.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tunnistaminen / Kapuli 32

4.5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen / Kapuli III 34

4.6 Rakennemalli yritysalueet 36

Mäntsälän yritysalueiden vertailutaulukko 38

Kapuli IIc yhdyskuntarakennearvioinnin vaikutukset 38

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 39

5.1 Yleiskuvaus 39

5.2 Mitoitus 39

6. KAAVAN VAIKUTUKSET 41

7 TOTEUTUMINEN 42

1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

Liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OAS 2011-03-28 223 Kapuli III asemakaava

2. Kapuli III seurantalomakkeet Luontoselvitys Kapuli III / Enviro Oy 2011

3. Luontoselvitys Kapuli laajennusalue / Enviro Oy 2005

4. Mäntsälän keskustan kevyen liikenteen runkoverkkoehdotus 18.12.2013

5. Vedenjakajat ja -kokoojat 3.6.2011

6. Kapulin liikenneselvitys / Ramboll Oy 2014

7. Viranomaisneuvottelu 2007-10-16 Kapuli III

8. Viranomaisneuvottelu 2011-04-13 Kapuli III

6


2. TIIVISTELMÄ

2.1 Käsittelyvaiheet

Maankäyttölautakunta 30.09.2015 § 108Kunnanhallitus 19.10.2015 § 257 käynnistäminenEhdotus nähtävillä 27.10.-25.11.2015

Maankäyttölautakunta 20.01.2015 § XX

Kunnanhallitus 00.00.2016 § XX vahvistaminen

2.2 Asemakaava

Asemakaavalla muodostuvat:- Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-6) on 188844 m2 ja sillä

rakennusoikeutta 113306 k-m2.- Tavaraliikenneterminaalin ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta

(LTA/T-6) on 67099 m2 ja sillä rakennusoikeutta 40259 k-m2- Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta on

6116 m2.- Suojaviheraluetta (EV) 448 m2.

Asemakaavan ja muutosalue on 29,3 ha ja Mäntsälän kunta omistaa kokoalueen.

Liikennöinti tonteille tapahtuu Isolammintien kautta.

2.3 Asemakaavan toteuttaminen

Liikerakentaminen toteutuu n. 5 v kuluessa kaavan vahvistumisesta.

7


3. LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvausIdässä alue rajautuu oikorataan ja Lahden moottoritiehen E75. Lännessä japohjoisessa on rakentamattomia metsäalueita. Etelässä alue rajautuu Hyvinkään-tiehen Kt25. Alueen lähellä 300m:n etäisyydellä ei ole asusta. Pohjoisessa aluerajautuu pieneen suohon ja kallioihin. Pohjoisessa, 1000m:n päässä sijaitseeJurvalan asuntoalue.

3.1.2 YhdyskuntarakenneKorttelit ovat Mäntsälän taajamassa 400 m: etäisyydellä Hanko - Porvoontien Kt25ja Lahti – Helsinki moottoritien E75 risteyksen lounaissektorissa. Valtateiden risteyson Mäntsälän seudullinen pääristeys ja sijainniltaan logistisesti paras.

Mäntsälän rautatieasemalle on matkaa kevyen liikenteen suunniteltuja reittejä pitkinn. 1300 m. Palvelut ovat 2 – 3 km:n etäisyydellä ja kunnallistekniset verkostotvalmiina.

3.1.3 RakennuksetAlueella ei ole rakennuksia tai asutukseen liittyviä toimintoja.

Kaava-alueen etelärajalla on Tokmannin logistiikkakeskus (n. 75000k-m2). Kapulinlaajennus täydentää Kapulin ja Veturin työpaikka-aluetta (ent. Hyvinkääntienteollisuusalue.), joka sijoittuu Kt 25:n eteläpuolelle.

3.1.4 PalvelutMäntsälän kaupallinen keskusta on n. 2 km etäisyydellä kaavoitettavasta alueesta.Lahden moottoritien itäpuolella sijaitsee Mäntsälän portin alue, johon on sijoittunutpäivittäistavarakauppa, erikoistavara-kaupan myymälöitä ja pienteollisuutta. Aluettapyritään kehittämään palvelutoimintojen, hallinnon ja erikoiskaupan alueena.Hyvinkääntien eteläpuolella, Veturin työpaikka-alueelta on varattu tonttejateollisuus- ja varastorakennuksille.

3.1.5 LiikenneLiikenne on toimiva ja kapasiteetiltaan riittävä suurellekin jakeluyksikölle: - Alueelta on erillinen kokoojatieliittymä Kt 25:lle. - Vieressä on E75:n moottoritien liittymä. - Alueelle on suunniteltu 2007 oikoradan pistoraide.

MäntsäIässä Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkostonkehittämissuunnitelma toimenpiteiksi valmistui v. 2015 ja siinä on osoitettu uusikevyen liikenteen paikallisreitti välille Rautatieasema-Kapuli (Rautatieasema-vt25),sekä uusi kevyen liikenteen paikallisreitti” Mustamäki-Kapuli - yhteys + valtatien jaradan ylittävä silta. Rautatieasema-Vt25 kevyen liikenteen reitti sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle sen pohjoisrajalla olevalle kadulle joka on 26m leveä.Mustamäki-Kapuli –yhteys kulkee kaava-alueen ulkopuolella sen koillisreunaa pitkinsuojaviheralueen kautta yrityskadun päähän. Ei aiheuta muutosta.

Tavoitteellinen liikenneverkko liitteenä.

8


9


Liikennemäärät

Vilkkaasti liikennöidyllä Helsinki-Lahti moottoritiellä E75 vuorokausiliikennekirkonkylän eteläpuolella on noin 19000 autoa, Hyvinkääntiellä keski-määräinenvuorokausiliikenne on 5328 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on 718ajoneuvoa (n. 13 %).

Mäntsälän kunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyn liikenne-ennusteenmukaan Kt25 keskimääräinen vuorokausiliikenne v.2020 nykyverkolla on 7500ajoneuvoa ja tavoiteverkolla 10300 ajoneuvoa, eli lähes kaksinkertainen nykyiseenliikennemäärään verrattuna. Tavoiteverkossa Kapulin alueen kokoojakadunkeskimääräinen vuorokausiliikenne liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetynliikenne-ennusteen mukaan on 4700 ajoneuvoa tien eteläosassa ja 3650 ajoneuvoatien pohjoisosassa eli maantien 1471 puoleisessa päässä.

Kevyt liikenne ja virkistysyhteydet

Kevyelle liikenteelle ei ole virallista väylää rautatieasemalta tai keskustasta.Asukkaat käyttävät jonkin verran metsäreittejä. Kt25:n reunassa ei ole kevyenliikenteen reittiä Mäntsälän suunnasta.

Kapulin muissa asemakaavoissa on katualueiden mitoituksessa huomioitumahdolliset kevyenliikenteen reitit, joita pitkin voidaan järjestää yhteys myösHyvinkääntien varteen sijoittuville bussipysäkeille.

Joukkoliikenne

Nykyisin linja-autoliikenne kulkee kaavoitettavan alueen eteläpuolitse Hy-vinkääntietä Kt25 pitkin. Sälinkääntien ja Hyvinkääntien välisen tieyhteydentoteutuessa joukkoliikenteen kulkureitit tulevat uudelleen arvioitavaksi.

3.1.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot

Rakennushistoriallisesti arvokkaat alueet Alueella ei ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita.

Rakennussuojelualueet Alueella ei ole merkittäviä kulttuuriympäristökokonaisuuksia.

Yksittäiset kohteet, kuten muinaismuistot ja muistomerkit Alueella ei ole säilytettäviä muinaismuistoja eikä muistomerkkejä.

3.1.7 Tekninen huolto

Alue kuuluu kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piiriin, lisäksi alueella onmaakaasu ja kaukolämpöputkisto valmius.

Vesihuolto Vesihuolto on valmiina alueen keskellä. Kortteleiden muodostaminen edellyttää

vesihuollon uudelleen rakentamista muulle Kapuliin. Tämä tarkoittaa uusienrunkolinjojen rakentamista alueen pohjoispuolelta, Jurvalan suunnasta. Vesihuoltojoudutaan rakentamaan kokonaisuudessa kalliokanaaleihin, mikä lisää merkittävästialueen rakentamiskustannuksia.

10


Sähkö Kaapelointi tapahtuu pääosin tiealueella ja mahdollisia puistomuuntamoita

sijoitetaan tonteille tien varteen. Arvioitu muuntoasemakustannus on 2milj. €.

Tietoliikenne Alueen keskellä on 15v ikäinen radiomasto jonka tekninen jäljellä oleva käyttöikä on

n. 10v. Radiomaston siirtokustannuksen nykyarvoksi arvioidaan 150 000€.

3.1.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

Melu Lahden moottoritie, oikorata ja Hyvinkääntie aiheuttavat melua alueelle. Alue on

osoitettu kaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jonne ei olemahdollista rakentaa asuntoja, eikä erillisen melunsuojauksen rakentaminen oletarpeellista. Rakennusten pääkäyttötarkoitukseen liittyvien toimistotilojensisämelutason ohjearvot pystytään saavuttamaan huonetilojen oikealla sijoituksellaja käyttämällä tarvittaessa mm. ääneneristävyydeltään parempia ikkunoita.

Tärinä Alueella ei ole tehty tärinämittauksia.

Ilman laatu Ilman laadun pitoisuusarvoja ei ole tutkittu suunnittelualueella.

Pilaantuneet maa-alueet Alueella ei ole pilaantuneita maa-alueita.

3.1.9 LuonnonympäristöTopografialtaan alue on hyvin vaihtelevaa. Kallioiset mäet rajaavat alavampia,osittain soistuneita välialueita. Ympärillä puusto on paikoin tiheää ja havupuu-voittoista, kaava-alue on suurelta osin nuorta metsää. Kallionpinta lähellämaanpintaa. Yritysrakentaminen vaatii tasauksia ja täyttöjä.

Alueelle on teetetty v.2005 luontoselvitys, jonka mukaan kasvillisuudeltaan jaluontotyypeiltään arvokkain on luoteisreunalla sijaitseva Puirojan suo, joka onpaikallisesti arvokas luontokohde.

Koilliskulman metsä todettiin vuonna 2002 liito-oravan asuttamaksi. Sittemminrakennettu moottoritie ja oikorata jakavat metsän osiin. Merkkejä liito-oravastalöydettiin myös keväällä 2011. Asemakaavassa varaudutaan liito-oravien suojeluun.

Suunnittelualueella ei ole luokiteltua pohjavesialuetta.

3.1.10 Maanomistus

Alue on kokonaan Mäntsälän kunnan omistuksessa.

11


3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Maakuntakaava

Alue on ympäristöministeriön 08.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaa-vassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi on merkitty ohjeellinenSälinkääntien Mt 1471 yhdystien sähköjohdon linjaus.

12


3.2.2 Yleiskaava

Oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaava 2020:ssa alue on merkittyteollisuusalueen laajenemissuunnaksi.

13


3.2.3 Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot

Suunnittelualueella on voimassa Kapuli III asemakaava joka on vahvistunut16.6.2014.

Rakennusjärjestys

Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 1.12.2008.

Rakennuskiellot

Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.

Asemakaava

14


3.2.4 Muut aluetta koskevat suunnitelmat

Aluetta koskevat lisäksi mm. seuraavat suunnitelmat ja selvitykset :

Mäntsälän kunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaLiikennejärjestelmäsuunnitelma laadittiin Uudenmaan tiepiirin ja Mäntsälän kunnantoimeksiannosta JP-Transplan Oy:ssä v.2003. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa onannettu kaikkia liikennemuotoja koskevia toimenpide-esityksiä koko kunnanliikenneverkon parantamiseksi.

Mäntsälän kaupan palveluverkkoselvitysPalveluverkkoselvityksen laati Entrecon Oy Mäntsälän kunnan toimeksiannostav.2006. Palveluverkkoselvityksen tarkoituksena oli jäsentää Mäntsälän kunnanvähittäiskaupan myymälärakennetta ja luoda näkemys kaupan palveluverkostostav.2020.

Palveluverkkoselvityksessä todettiin mm., että Mäntsälän eteläinen moottoritienristeyksen länsipuolinen alue soveltuu hyvin liikennepalveluaseman sijoituspaikaksi.Sijainti palvelee valtateiden ohikulkuliikennettä ja toimii keskustaajaman asukkailletäydennysostopaikkana.

15

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Kunnan tavoitteet

Kapuli IIIB asemakaava laajentaa suoraan voimassa olevaa asemakaava-aluetta,jonka perusteina kirjattiin:

Logistinen sijainti, yhteyksien turvallisuus ja luonnonolosuhteet sekä riskitekijät ovatalueen teknisen toimivuuden ja kustannustehokkuuden rinnalla vaikuttamassayritysalueiden sijoitteluun.

Kapuli IIIB asemakaavan laajennusta ohjasi myös oikeusvaikutteinen yleiskaava,jossa osoitetaan koko Kapulin alueelle tavoitteellinen laajenemissuunta pohjoiseen.Kunnan tarpeita tarkastellen laajennustarve koskee koko Kapulia eli päätavoitteenapidettiin Kapulin olemassa olevan teollisuusalueen hyödyntämistä uusien yritystensijoittumispaikkana. Verkostojen hyödyntäminen mm. kuitukaapelit ja energiaverkkoovat tavoitteena.

Tavoitteena on toiminnallisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen työpaikka-alue,jolla turvataan kunnan työpaikkatonttien tarjonta. Veturissa Kt25 eteläpuolella jaLinnalassa Mt140 Helsingin suunta ei ole suuria yli 2 ha:n kaavoitettuja yritystonttejavapaana ja ne sijaitsevat yhdyskuntarakenteessa huonommin (kauempana liikenteenristeyskohdista ja verkostoista.

Kaavarunkovaiheessa 2007 tutkittiin oikoradasta erkanevan pistoraiteen rakentamistaalueelle. Teollisuusraiteesta laadittiin yleissuunnitelmatasoinen selvitys, jossa tutkittiinkolme eri linjausvaihtoehtoa ja laadittiin alustava kustannusarvio. Selvityksen pohjaltapäädyttiin vaihtoehtoon, jossa mahdollinen pistoraide linjataan ensisijaisesti nykyisenoikoradan varteen ilman kallioleikkauksia.

Suunnitelmassa esitetty tontti tukeutuu Isolammintiehen, joka noudatteleeSälinkääntien ja Hyvinkääntien välistä yhteyttä. Yhteyttä siirrettiin n. 40m länteenkoska muutoin tämän vaiheen rakentamismahdollisuudet jäävät pienemmiksi.Tielinjauksen liittymispisteet Jurvalan alueella ja Isolammintiellä pysyivät ennallaan,samoin kaarresäteet ja yleissuunnitelma.

Kapulin työpaikka-alueen kaavoituksella toteutetaan mm. elinkeinostrategiaa, jonkamukaan Mäntsälän kunta panostaa elinkeinotoimen kehittämiseksi erityisestiyrittäjäystävälliseen kaavoitukseen sekä hankkii aktiivisesti maa-alueitatyöpaikkarakentamiseen ja asumiseen.

4.3 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Maankäyttölautakunta 30.09.2015 § 108Kunnanhallitus 19.10.2015 § 257 käynnistäminenEhdotus nähtävillä 27.10.-25.11.2015

Maankäyttölautakunta 20.01.2015 § XX

Kunnanhallitus 00.00.2016 § XX vahvistaminen

16

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Luonnosvaihe voimassa olevassa Kapuli III asemakaavassa

Viranomaiseuvotteluissa 16.10.2007 Kapuli III asemakaava todettiin:

Uudenmaan tiepiiri totesi, että alueen liikennemäärät on syytä selvittää kokonaisuutena KapuliI:n, Kapuli II:n , Kapuli III:n ja Veturin yritysalueen osalta ja huomioida liikenneverkonsuunnittelussa. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida kevyen liikenteen järjestelyt jamahdollisuudet joukkoliikenteen käyttöön. Kapuli III:n suunnittelussa tulee huomioida riittäväliittymäväli (n.400 m uudella Isolammintiellä).

Vastine:Alueelle laadittiin Iiikenneselvitys yhtenäiselle Veturin ja Kapulin yritysalueelle / Ramboll12.2.2008. Liikenneselvityksessä tutkittiin seuraavat asiat:

Otteet liikenneselvityksestä Ramboll 2008, tehtävämäärittely ja Johtopäätökset (kohta 5):- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1) Veturin ja Kapulin yritysalueiden Iiikennemäärät ennustetilanteessa vuonna 2020 ja niidenvaikutus Hyvinkääntien (Veturin yritysalueen) Iiittymän toimivuuteen.

2. Alueen sisäiseltä kokoojakadulta (Hyllyväntieltä) D-pisteelle johtavan Iiittymän toimivuus.3. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi

kummassakin liittymässä.

Liikennemäärät ja liittymnät mallinnettiin ja simuloitiin testiajoin mm. herkkyystarkasteluin.

17

Johtopäätökset (kohta 5 liikenneverkkotarkastelusta Ramboll 2008) ote:

19

Isolammintielle tuleva liittymäväli 330 m mahdollistaa Tokmannin viereisen ja taustanyritystontit yhteensä n. 14 ha. Liikenneturvallisuus säilyy hyvänä koska liittymä on hyvinhavaittavassa paikassa.

Uudenmaan ympäristökeskus totesi, että kevyen liikenteen yhteydet tulisi huomioida josuunnittelun alkuvaiheessa. Yhteydet juna-aseman ja keskustan suuntaan olisi syytä tutkiaesimerkiksi erillisen karttaesityksen avulla, jossa on osoitettu kevyen liikenteen järjestelyt eritoteutusvaiheissa.

Uudenmaan ympäristökeskus totesi, että liito-oravaselvitys on syytä päivittää alueenasemakaavoitusta varten, mikäli rakentamista tullaan osoittamaan osayleiskaavaan merkitynliito-oravan elinympäristön alueelle.

Uudenmaan ympäristökeskus totesi lisäksi, että laajennusalueen suunnittelussa on syytäkiinnittää huomioita mm. alueen pohjoisreunan rajaukseen ja sen etäisyyteen Jurvalanasuntoalueesta. Jatkosuunnittelussa kannattaisi säilyttää mahdollisuus pistoraiteentoteuttamiseen.

Vastine:Kevyen liikenteen väylien toteutukseen rautatieasemalta ja keskustasta on varauduttu v. 2014.Liito-oravaselvitys päivitettiin luontoselvityksen osana FCG 27.6.2011, liitteenä. ELY-keskusteki asiassa päätöksen: ”Luonnonsuojelulain 72 a §:n mukainen päätös liito-oravanlisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsänkäsittelyn määrittämisestä” (UUDELY/138/07.01/2011).Ote ko. päätöksestä:- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

”Uudenmaan ELY-keskus määrittelee metsänkäyttöilmoituksen kuviot 290,295 ja 296kiinteistöllä Ali-Ollila RN:o 7:97, liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi.

Junaradan läheisyydessä olevia liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisia huonokuntoisiapuita voidaan kuitenkin poistaa.”

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -Jurvalan asuntoalueen ja Kapuli II väliin jää maisemaa rajaava luonnonmuodostuma kallioinenmetsä selänne. Pistoraiteen toteuttamista tutkittiin ja todettiin ettei sitä ole mahdollistakohtuullisin kustannuksin toteuttaa YTokmannin vieressä (VE 2), sen sijaan varaudutaanoikoradan varressa toteutettavaan (VE 1) mukaiseen pistoraiteeseen.

Uudenmaan liitolla ei ollut huomautettavaa kaavahankkeesta. Osallistumis- jaarviointisuunnitelmaan on syytä lisätä maininta Uudenmaan vaihemaakuntakaavanluonnoksesta ja lisätä Uudenmaan liitto osallisten listaan.

Päijät-Hämeen maakuntamuseolla ei ollut huomautettavaa kaavahankkeesta.

20

Kapuli III asemakaavaluonnos oli nähtävillä 27.5.-27.6.2011 ja siitä saatiin 6lausuntoa ja yksi mielipide (aiemmin):

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen (T-4) määräys tulee täydentäämuotoon: "Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 10% käyttää tontinpääkäyttötarkoitukseen liittyviä liike- ja toimistotiloja varten. Alueelle ei saa sijoittaavähittäiskaupan suuryksikköä eikä vaikutuksiltaan siihen verrattavaamyymäläkeskittymää. Asemakaavaluonnoksessa on tavaraterminaalin alueeIle (LTA)osoitettu osa-aluerajaus s-1, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49§:n perusteellasuojeltu liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Päällekkäismerkintä ei olehyväksyttävä vaan liito-orava-alue on merkittävä ilman että pääkäyttötarkoitus onLTA.Kaavaselostuksessa on viitattu kohdassa 3./.9 Luonnonympäristö, että alueeltaselvitetään liito-oravan esiintyminen myös keväällä 2011. Lausuntoaineistosta eilöydy ko. selvitystä. Oikoradan pistoraidetta varten on laadittu selvitys, jota tuleeavata kaavaselostuksessa viimeistään ehdotusvaiheessa.Alueen tuottamat liikennemäärät valtatielle 25 tulee selvittää huomioon ottaenaikaisemmat Kapuli I- ja II-alueet. Alueelta tulee toteuttaa toimivat ja turvallisetkevytliikenneyhteydet kirkonkylän keskustan suuntaan sekä joukkoliikenneyhteyksiin.Valtatien 25 pysäkkijärjestelyt eivät ole toimivia ilman alikulkujärjestelyä.

Kaavaselostusta tulee täydentää asemakaavan ehdotusvaiheessa.Kaavaselostuksessa sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) on esitettyasemakaava-alueen rajaus laajempana kuin laadittu luonnos. Kaavaselostuksessatulee esittää vaikutusten arviointi, jossa on huomioitu aikaisemmat Kapuli I-ja II-alueet. Lisäksi tulee huomioida vireillä oleva Kapuli IIB-asemakaava ja asemakaavanmuutos. Ehdotusvaiheessa kaava-asiakirjoihin tulee lisätä illustraatio kaava-alueenjärjestelyistä yhdistettynä aikaisempiin Kapulin alueen asemakaavoihin.

Vastine:Täydennetään kaavamerkintä ja poistetaan päällekkäismerkintä.Liito-oravaselvitys 2011 on liitetty ehdotusvaiheen aineistoon.Oikoradan pistoraideselvitys ja varaus sekä varauksen vaikutukset lähialueisiin ontäydennetty asemakaavaehdotukseen ja kaavaselostukseen.

Alueen tuottamat liikennemäärät ja arvio vaikutuksista Vt25:lle sisältyvät jo tehtyyn"Veturi ja Kapuli liikenneselvitys 2008":een koska:- Kapuli II alueet yhteensä jäävät ajoneuvoliikenteeltään pienemmäksi kuin

selvityksen tilanteessa sillä em kaavaalueen laajennuksia suuremman osuudenpinta-alaa ottaa Yandex Oy aiheuttaen liikennettä alle 100 ajoneuvoa / vrk.

- Kapuli III alue jää pienemmäksi kuin liikenneselvityksen mukainen alue johtuenlouhinta-tasattavan alueen pienenemisestä pohjoisosassa.

Kokonaisuudessaan kaikkien Kapuli I - III alueiden aiheuttama liikenne jääpienemmäksi kuin ko. liikenneselvityksessä on tarkasteltu.

Kevyen liikenteen yhteyksiin rautatieasemalta ja keskustasta Kapuliin on varattu v.2014 talousarvioon 320 000 €. Reitit ovat pääosin olemassa toteutettuina viemäri-linjoina ja huoltoteinä. Valtatie 25:n pysäkkijärjestelyihin ei alikulun osalta ole lähi-vuosina mahdollisuutta, koska Mäntsälän keskustassa tarvittaisiin vielä kipeämminalikulkuja. Pääosa Kapulin työntekijöistä saapuu omalla autolla ja keskustasta tairautateitse kevyen liikenteen reitin kautta. Seudullinen osuus työntekijöistä näyttääasettuvan tasolle 30% joista n. alle 50% käyttää julkisia kulkuneuvoja. Nyt ko.pysäkkejä käyttää Kapulin osalta alle 20 henkilöä ja enimmillään ko. pysäkkiä käyttään. v. 2020 n. 100 henkilöä mikäli vapaat tulevat Kapuli IIc ja III alueet olisi rakennettu

21

työvoimavaltaisilla logistiikkayrityksillä. Pysäkkijärjestelyjä Veturi - Kapuli kohdallavaltatie 25:llä selvitetään v. 2014.Kaavaselostusta on täydennetty vaikutusten arvioinnilla sekä lisätty illustraatiotkaava-alueen järjestelyistä yhdistettynä aikaisempiin Kapulin alueen asemakaavoihin.

LiikennevirastoPistoraide edellyttää sivuraidetta vaihtotöille sekä liikennemääristä riippuen voiaiheuttaa muutoksia ratatekniikkaan. Pistoraide edellyttää yksityisraidesopimusta,jossa sovitaan mm. kunnossapitorajoista.

Vastine:Pistoraide on varattu alkuperäisessä Oikoratasuunnitelmassa. Kapuli III alueella onpitäydytty sen VE1:ssä.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskusKaava-alueelle tehtiin liito-oravaselvitys oikoratahankkeen yhteydessä vuonna 2002,jolloin metsä todettiin liito-oravan asuttamaksi. Liito-oravat ovat edellisen kerran käytytarkastamassa vuonna 2008 (Enviro Oy), jolloin liito-oravan jätöksiä ei havaittu.Metsäalue oli tuolloin kuitenkin vielä potentiaalinen liito-oravan esiintymiselle. Vaikkaliito-oravaa ei tuolloin todettu, on mahdollista, että alue on edelleen liito-oravanelinympäristöä. Asemakaavaselostuksessa on mainittu, että liito-oravat selvitetäänmyös keväällä 2011. Ympäristökeskuksen tietojen mukaan liito-oravaselvitystä ei oletehty. Asia tulee varmistaa.Asemakaavaluonnoksessa liito-oravan elinympäristö on rajattu s-1 merkinnällä.Kaavamääräyksiin on kirjattu: liito-oravan elinympäristö. Ajantasaisessa kirkonkylänosayleiskaavassa 2020 (Kv 14.6.2004/10 §) liito-oravan elinympäristö on rajattukaavamerkinnällä slo. Kaavamääräyksiin on kirjattu mm. seuraavaa: "Alueenyksityiskohtaisessa suunnittelussa ja alueella suoritettavissa toimenpiteissä onhuolehdittava siitä, että liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä taiheikennetä. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muutanäihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL:n mukaista lupaa".Ympäristökeskus katsoo, että myös asemakaavaluonnoksessa olevaa liito-oravanelinympäristöön liittyvää kaavamääräystä tulee tarkentaa vastaavanlaisellamääräyksellä.Asemakaavassa ei ole huomioitu liito-oravan kulkuyhteyttä. Enviro Oy:n vuonna 2005tekemässä luontoselvityksessä on mainittu, että suunnittelussa tulee ottaa huomioonliito-oravan asuttamaksi todettu metsä ja siitä länteen ja pohjoiseen johtavatpuustoiset kulkuyhteydet. Nämä kulkuyhteydet ovat selvästi havaittavissa alueeltaotetusta ilmakuvasta. Ympäristökeskus painottaa, että myös kulkuyhteyksiensäilyminen tulee tarvittaessa turvata kaavassa.Kaava-alueen luoteisreunalla sijaitsee mäkien väliin kehittynyt kapea Puirojantiensuo, joka on paikallisesti arvokas luontokohde. Asemakaavaluonnoksessarakentamista ei ole ohjattu suolle, vaan se jää T-4 alueen pohjoispuolelle. Kaavassatulee kuitenkin huomioida laajan todennäköisesti asfalttipäällysteisen teollisuus- javarastorakennusten korttelialueen vaikutukset alueen vesitalouteen.Muutoinkin tulee ottaa huomioon, että kyseessä on merkittävän laaja alue jonkarakentaminen tulee lisäämään alapuolisen vesistön tulvimisherkkyyttä varsinkinrankkasadetilanteissa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pintavesien ohjaukseenmikäli edellyttää yksityiskohtaisempaa selvitystä alueen hulevesien johtamisesta.

Vastine:Alueella tehtiin liito-oravaselvitys v. 2011 jossa todettiin paikalla edelleen elävän liito-oravia. Kapuli III alueella on metsää, länsipuolinen metsä ei johda vapaallemetsävyöhykkeelle vaan yritysalueille. Sen sijaan pohjoisreunan kalliovyöhykkeenmetsä ja siitä länteen jatkuva metsävyöhyke toimivat jatkossakin kulku-yhteyksinä.

22

Kaavaselostusta on täydennetty hulevesiä koskien. Puirojantien suon vesitasapainosäilyy koska alueelle ohjautuu edelleen ojista vettä, lisättiin määräys: "Korttelin 2317hulevedet tulee ohjata korttelin pohjoispuolelle." Suurien kovien pintojen (asfaltti)toteutuessa hulevesien pidättäminen alueella säädellään hulevesialtaalla 2000m3sekä kortteleittain hulevesien ohjauksella kaavamääräyksin: - "Korttelin 2316 hulevedet tulee ohjata korttelin länsipuolelle." - "Korttelin 2317 hulevedet tulee ohjata korttelin pohjoispuolelle."Yllämainittujen kortteleiden hulevedet ohjautuvat soiden ja vedenjakajien takaapitkällä viipymällä Färjärinojaan joten Färjärinojan kapasiteetti ei ylity. Kortteleiden2318 ja 2319 hulevedet mahtuvat 2000 m3 kaavassa määritettyyn hulevesialtaaseenesim. kerran 20v 24t aikana tapahtuvan rankkasateen osalta.

Mäntsälän Sähkö OyIsolammintien rakennetulla osalla on tien itäreunalla 20kV maakaapeli Tokmanninlogistiikkakeskukseen. Kadunrakennuksen yhteydessä tierunkoon on varattava aluetätä linjaa varten.Alueen sähkönjakelu vaatii puistomuuntamon ja puistomuuntamon paikka tulisimäärittää vasta kun alue alkaa rakentua. Tällöin tiedetään tarkemmin alueellesijoittuvien rakennusten paikat sekä sähkön käyttö.Nykyisellä rakennetulla lsolammintien osalla välillä Moreenitie - Tokmanninlogistiikkakeskus on tiealueen itäreunaan rakennettu viemäri sekä maakaasunjakeluputki. Nämä on tarkoitus yhdistää Hepolan verkostoihin osin samoissajohtokäytävissä vesi- ja viemärijohtolinjojen kanssa. Mäntsälän Sähkö Oy:nlämpöliiketoiminta on osallistunut ennakkoon kallion irtilouhinnan kustannuksiinvaratulle rasitealueelle joka on nyt asemakaavaehdotuksen mukaisesti jäämässätontin alle. Edellytämme etukäteen tehtyjen louhintakustannusten korvaamista josputkilinjojen sijoitusalue muuttuu. Asemakaavaehdotuksessa tavaraterminaalinalueelle (LTA) varatun putki- ja johtorasitteen leveys on mitoitettava siten, ettäkaukolämpö- ja maakaasuputkistot voidaan määräysten mukaisesti rakentaa ja erilinjojen väliset etäisyydet jäävät riittävän suuriksi myöhempiä lisäyksiä varten.Edellytämme kaukolämpö- ja maakaasuputkistojen tilavaraukseksi vähintään viisi (5)metriä. Alueen kaavamerkintä s-1 (liito-orava-alue) ei saa vaikuttaa putkilinjojenrakennettavuuteen, muuten rasitealue on varattava tontin alueelle joka ohittaa s-1alueen. Lisäksi Isolammintien itäpuolelle tulevan jk/pp-tien tierunkoon on varattavakolmen (3) metrin alue em. putkistojen sijoittamista varten. Huomiota on kiinnitettävämyös tien korkeusasemaan etenkin tonttiin ja tavaraterminaalialueeseen liityttäessä,että putkilinjat voidaan määräystenmukaisesti sijoittaa ja tarkoituksenmukaisestirakentaa.

Vastine:Asemakaavaehdotus perustuu aiemmasta poiketen pienempiin korttelialueisiin jolloinputkilinjat voidaan säilyttää.

Mäntsälän VesiAsemakaava tulisi toteuttaa huomioiden olemassa oleva infra tai varautuminen(kaukolämmön irtilouhinta) siihen. Mikäli kuitenkin kaavaa valmistellaan siten, ettäolemassa oleva vesihuoltoverkosto tulee siirtää toiseen paikkaan, on vastuukustannuksista sekä toteutuksesta siirrettävä siitä hyötyvälle taholle. Mäntsälän Vesiei vastaa mahdollisista putkimuutoksista aiheutuvista kuluista.

Vastine:Asemakaavaehdotus perustuu aiemmasta poiketen pienempiin korttelialueisiin jolloinputkilinjat voidaan säilyttää.

23

Tekninen lautakuntaKustannusten minimoimiseksi tulisi tietää, onko hanke toteutettavissa useampaantasoon ja minkälaisia korkeuseroja rakennuksessa voidaan sallia. Mikäli kunta joutuutasaamaan alueen, on tasaukseen varattava riittävästi aikaa, minimissään kolmevuotta Tasauskustannusten lisäksi laskelmissa tulee huomioida hukkaan menevä,muuta Kapulin aluetta palveleva vesihuoltolinjasto, siirrettävä telemasto sekä alueenhulevesien käsittely erittäin todennäköisesti tarvittavine tasausaltaineen.

Vastine:Asemakaavaehdotus perustuu aiemmasta poiketen pienempiin korttelialueisiin jolloinputkilinjat voidaan säilyttää ja louhiminen toteuttaa useampaan tasoon.

Luonnosvaiheen perusteella tehdyt muutokset

Asemakaavaehdotusta muutettiin luonnosvaiheeseen nähden saatujen mielipiteiden,tehtyjen pääteiden liikennejärjestely, kaupallisten tarkastelujen, yhdyskuntarakenne,maankäyttö- ja ympäristökuvatarkastelujen perusteella:

- Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen (T-4 => T-6) määräys:"Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 10% käyttää tontinpääkäyttötarkoitukseen liittyviä liike- ja toimistotiloja varten. Alueelle ei saasijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä eikä vaikutuksiltaan siihen verrattavaamyymäläkeskittymää.”

- Liito-oravien suojelualue pääkäyttötarkoitus muutettiin Liikenteenterminaalialueesta Maa- ja metsätalousalueeksi LTA => M.

- Oikoradan pistoraideselvitys ja varaus sekä varauksen vaikutukset lähialueisiinon täydennetty asemakaavaehdotukseen ja kaavaselostukseen.

- Kaavaselostusta on täydennetty vaikutusten arvioinnilla sekä lisätty illustraatiotkaava-alueen järjestelyistä yhdistettynä aikaisempiin Kapulin alueenasemakaavoihin.

- Pistoraide on varattu alkuperäisessä Oikoratasuunnitelmassa. Kapuli III alueellaon pitäydytty sen VE1:ssä.

- Lisättiin määräykset:” Kiinteistöjen hulevesiä ei saa johtaa maantien alueelle.”"Korttelin 2317 hulevedet tulee ohjata korttelin pohjoispuolelle.""Korttelin 2316 hulevedet tulee ohjata korttelin länsipuolelle.""Korttelin 2317 hulevedet tulee ohjata korttelin pohjoispuolelle."

- Asemakaava muutettiin rakenteeltaan pienemmistä korttelialueistamuodostuvaksi.

- Lisättiin käyttötarkoitusalueet:”Palo- ja pelastuslaitoksen toimintoja palvelevien rakennusten ja laitostenkorttelialue.(ETP).””Mastoalue. (EM).”

- Muutettiin pysäköintimääräystä:” Alueella on varattava autopaikkoja vähintään seuraavasti :Teollisuus- ja varastotilat 1ap / 350 k-m2Toimistotilat: 1ap / 70 k-m2”

24

4.3.2 Luonnosvaiheen jälkeiset tapahtumat voimassa olevassa Kapuli IIIasemakaavassa

Kapuli III asemakaavaehdotus 11.11.2013 oli pohjana Ramboll Oy:n laatimille:

- Sälinkääntien linjauksen uudelleen tarkastelu, pituus ja poikkileikkaukset sekämassalaskenta.

- Hulevesiselvitys.- Liikenneselvityksen uudelleentarkastelu.- Katujen ja kunnallistekniikan alustava suunnittelu.- Tasaussuunnitelma ja kustannuslaskenta.

Selvitysten alustavien tulosten pohjalta päätettiin laatia uusi suunnitelma, jossatoteuttaminen vaiheistetaan ja kalleimmat osat jätetään toteuttamatta.

25

Kapuli III asemakaavaehdotus 09.01.2014 oli pohjana Ramboll Oy:n vertailulle:- Korttelialueiden koko pieneni n. 5,1 ha, koska louhintoja vähennettiin.- Toteuttaminen vaiheistettiin 1) vaihe länsiosa ja 2) vaihe itäosa.- Lastaus- ja terminaalialueen (LTA) kulku toteutettiin ensisijassa pohjoisesta ja

alue merkittiin myös korttelin 2316 eteläpuolelle esim ”rekkaparkki” –käyttöön.- Korttelia 2371 pienennettiin pohjoisessa täyttöjen vähentämiseksi.- Katu kortteleihin 2314 ja 2019 lyhennettiin.- (ETP) alue muutettiin: ”Yhdyskuntateksnistä huoltoa palvelevien rakennusten ja

laitosten, sekä teollisuus ja varastorakennusten korttelialue (ETT)”.- Merkittiin Vt 25 viereen suojaviheralue (EV).

Vaihtoehtojen vertailusta pidettiin kokous 22.1.2014 jossa päätettiin tarkennuksista:- Lähennettiin korttelia 2317 pohjoiseen hulevesialtaita varten.- Merkittiin kortteleihin M-alueelle hulevesialtaat ohjeellisina.- Levennettiin eteläistä katua ja merkittiin jätevedenpumppaamo sen päähän.- Varattiin Tokmanni Oy:n eteläpuolelle johtorasite.

Vaihe 1Vaihe 2

26

4.3.3 Ehdotusvaiheen osallistuminen voimassa olevassa Kapuli IIIasemakaavassa

Maankäyttölautakunta 22.5.2014

Kapuli III asemakaavamuutosehdotus oli nähtävillä 26.2.-28.3.2014 välisen ajan jasiitä saatiin 8 lausuntoa ja yksi muistutus.

Lausunnot

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Isonlammintien yhteyden toteutuminen Sälinkääntielle on asemakaava-alueella

mahdollista ainoastaan kunnan rakentamana katuna, koska se myös tulevaisuudessapalvelee pääosin Mäntsälän paikallista liikennettä. Yksittäisen maankäyttöliittymänvarustaminen liikennevaloilla valtatiellä ei ole Liikenneviraston toimintalinjojenmukaista. Jatkosuunnittelussa laadittavan valtatien 25 pysäkkiselvityksen yhteydessätulee tarkentaa laaditun liikenneselvityksen johtopäätökset alueenmaksimimaankäytöstä ilman isontammentien eteläpään liikennevaloja ja ilmanSälinkääntien suunnan kadun avaamista. Asemakaavakartalle on luonnosteltukevytliikennereittejä radanvarteen sekä radan huolto- ja rasite-teille. Kevytliikenneraittiaseman suuntaan tulee liittää suoraan Kapuli III alueen pohjoisosaan. Uusia yhteyksiäei saa osoittaa liittymään valtatielle 25.

Valtatien 25 parantaminen Mäntsälän kohdalla eikä uuden Sälinkääntien yhteydentoteuttaminen ole Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa.Uuden maankäytön edellyttämät tie- ja katujärjestelyt tulee Mäntsälän kunnankustannuksellaan toteuttaa

Vastine Isolammintien kokonaisuuden rakentamisen kustannuksista ja aikataulusta päätetään

erikseen. Liikennevaloja tarvitaan vasta Isolammintien yhteyden Sälinkääntiellevalmistuttua ja kokonaisliikenteen todellisesta kasvusta riippuen, esim. nyt toteutuvillalogistiikkayrityksillä on ollut erittäin vaihtelevasti työpaikkoja ja liikennetarpeita.Isolammintien liittymän toimivuutta voidaan pitkään parantaa muilla tavoilla esim.liittymän kanavoinnilla ja Isolammintien kaistoituksella. Ajoitukseen voidaan lisäksivaikuttaa Sälinkääntien avaamisella.

Kevyen liikenteen väylä ohjataan suoraan katuyhteyden vieressä Isolammintielle jaradan varren varaus kevyelle liikenteelle poistetaan. Valtatie 25:lle osoitetut liittymäton tarkoitettu ainoastaan palo- ja pelastuslaitoksen ja rautatien huoltoliittymiksi,kaavakarttaan lisätään tätä koskien määräys: (lpr) "Ajoneuvoliittymä jota saadaankäyttää ainoastaan palo- ja pelastuslaitoksen tarpeisiin tai rautatien huoltoon."

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus - Ympäristökeskus painottaa edelleen, että liito-oravan kulkuyhteyden säilymiseen

tulee kiinnittää enemmän huomiota. Kulkuyhteyden turvaamisesta tulee ollamaininta kaavamääräyksissä. Uudenmaan Ely-keskus on rajannut 2011 liito-oravalle kaava-alueen pohjoisosaan luonnonsuojelulain mukaisen lisääntymis- jalevähdyspaikan. Rajatulta alueelta itään kulkuyhteys katkeaa moottoritiehen,pohjoisosassa peltoon. Rajatun alueen luoteisreunalta länteen liikkumistaheikentää 20-30 metrin levyinen puustoton tienpohja. Luontoselvityksessä (FCG2011), jossa on tarkasteltu liito-oravan kulkuyhteyksiä lisääntymis- jalevähdyspaikalta todetaan, että ainoa varteenotettava kulkuyhteys ulkopuolisiinmetsäalueisiin kulkee Kapulin laajennusalueella olevien metsien kautta -asemakaavaehdotuksessa tähän osaan on sijoitettu teollisuus- javarastorakennusten korttelialue ja tavaraliikenneterminaalin alue. Lisäksi näidenlänsipuolella on Isolammintien linjaus. Kaavoituksen esittämä alueen pohjoisosankulkuyhteys on toimiva vain siinä tapauksessa, mikäli liito-orava ei koe esteeksiylittää usean kymmenen metrin levyistä puutonta tienpohjaa. Tällä hetkellä liito-

27

orava pystyy kiertämään tienpohjan sen eteläpuolelta ja pääsee tätä kautta läntisiinmetsäalueisiin.

- Liito-oravalle rajatun alueen koillis- ja lounaisreunaan on kaavassa varattu alueethulevesialtaille. Hulevesialtaiden sijoittelussa ja rakentamisessa tulee välttääkyseisen metsäalueen supistamista ja alueet tulisi ensisijaisesti jättää edelleenliito-oravan mahdollisiksi ruokailualueiksi, mikäli mahdollista. Esim. nyt kaavassamerkityt hulevesialtaiden sijoituspaikat ovat selvästi laajempia kuinhulevesiselvityksessä esitetyt alueet. Jo hulevesialtaiden tarkempi rajausjättäneekin liito-oravien elinpiirille kaavassa esitettyä laajemman metsäalueenElinpiirin eteläosaan olisi myös suotavaa jättää suojavyöhyke - nyt tavaraliikenteenterminaalialue rajautuu suoraan liito-oravalle rajattuun alueen eteläosaan.

- Kaavaselostuksessa on viitattu yli kymmenen vuotta sitten tehtyyn yleispiirteiseenosayleiskaavan luontoselvitykseen. Asemakaavavaiheessa olisi tarpeen tehdätarkempia luontoselvityksiä. Pääsääntöisesti asemakaavaan luontoselvitystentulee olla yleiskaavatason selvityksiä tarkempia.

- Kapuli III:n hulevesiselvitys on selkeä ja havainnollinen esitys alueen hulevesienkäsittelystä. Selvityksessä esitetty hulevesien hallinnan pääperiaate on pyrkiäviivyttämään alueella syntyviä hulevesiä tonttikohtaisilla hulevesijärjestelmillä.Ympäristökeskus pitää viivytystä erittäin tarpeellisena, koska virtaamanlaskennallinen muutos alueelta on merkittävä.

- Hulevesien määrän lisäksi jatkosuunnittelussa olisi hyvä kiinnittää huomiota myöshulevesien laatuun. Veden laadun kannalta parempaan tilanteeseen päästäänmoniportaisella erilaisia hulevesien käsittelymenetelmiä yhdistelevällähulevesijärjestelmällä. Ympäristökeskus esittää, että vielä selvitetään mahdollisuuskorttelikohtaisesti viivytettyjen hulevesien jatkokäsittelyyn esimerkiksi kosteikossatai biosuodatusalueilla. Hulevesiselvityksessä esitettyjä ylimääräisiä kosteikoitatulvaherkälle alueelle Jurvalan jäteveden pumppaamon läheisyyteenympäristökeskus pitää tärkeänä tulvien ennalta ehkäisyssä mutta myös hulevesienvesistökuormituksen vähentämisessä. Tällaisia vaihtoehtoja olisi tarpeen selvittäämyös saman valuma-alueen itäiseen haaran sekä alueen pienemmän valuma-alueen osalta.

- Ympäristökeskus pitää erinomaisen hyvänä, että selvityksessä on esitettyhulevesijärjestelmien rakentamista alueen maanrakennustöiden alussa sekäniiden viimeistelyä ja puhdistusta alueen valmistuttua. Myös tältä osin on hyvätoimia hulevesiselvityksen mukaisesti.

- Korttelille 2318 ei ole kaavaehdotuksessa hulevesiselvityksen mukaistahulevesivarausta.

Vastine: - Kulkuyhteydet liito-oravan oleskelualueelta on moottoritien ja oikoradan

rakentamisen yhteydessä hyväksytty riittävinä itään Mustanmäen esiintymänsuuntaan eli ko. kulkuväylien ylitse. Kulkuyhteydellä etelään Hirvihaaran suuntaanovat valtatie 25, Tokmannin logistiikkakeskus ja Veturin teollisuusalue. Kulkuyhteyslounaaseen alkaa liito-orava-alueen reunasta metsänä, mutta katkeaa laajaanIsolammin kaakkoispuoliseen nuoren metsän alueeseen (n. 20v) jaavohakkuualueeseen ja sen länsipuolisiin Kapuli IIc logistiikakortteleihin, jotenyrityskäyttöön varatut alueet ovat liito-oravien lounaaseen ja länteen suuntautuvistakulkuyhteyksistä toissijaisia. Kulkuyhteys länteen on asemakaava-alueenpohjoispuolella oleva luonnontilaisena säilyvä jyrkkämuotoinen metsää kasvavakallio joka on Mäntsälän kunnan omistuksessa. Tämä metsävyöhyke onkapeimmillaankin korttelin 2318 pohjoispuolella 152 m leveä. Vertailuna itse liito-oravien esiintymisalue on leveydeltään 70 - 140m ja pituudeltaan 330m, jotenkulkuyhteys on oleellisesti leveämpi ja pinta-alaltaan suurempi kuin itse esiintymä.Tämä yhteys katkeaa nykyisin Kapuliin rakennetun kunnallistekniikan 26 - 28 m:nleveän reitin kohdalla. Tätä "tiepohjaa" ei voida kiertää eteläpuolitse nytkään koskase katkeaa lounaispäässä läjitysalueeseen ja Isolamminsuohon. Toinen kohtajossa yhteys tulee katkeamaan on viranomaisyhteistyönä laaditun ja hyväksytynIsolammintien pohjoisen Sälinkääntielle johtavan jatkeen kohdalla, joka onseudullinen tie ja toteutettaneen n. 40 m:n levyisenä. Tämä on Kapulin kaava-alueen luoteispuolella. Tulevassa tiesuunnitelmassa tulee huomioida tämä liito-oravien kulkureitti. Pohjoispuolella on laaja pelto eikä metsiä. Koska nykyisintoimiva yhtenäinen ja leveä metsäinen kulkuyhteys länteen, ainoalle suunnalle

28

jossa on laajoja metsiä, kulkee Kapuli III kaava-alueen ulkopuolella eikä sitäkaavalla vaikeuteta ja koska kaava-asiakirjassa ei voida antaa määräyksiäulkopuolisille alueille, kunta katsoo että kaava suojellessaan liito-orava esiintymänon ottanut liito-oravien suojelun huomioon riittävässä laajuudessa.

- Liito-oravalle rajatun alueen koillis- ja lounaisreunaan kaavassa varatuthulevesialtaat voidaan selvityksen tehneen Ramboll Oy:n mukaan poistaa. koskavarsinaiset korttelialueiden altaat ovat riittävät. Ko. Hulevesille varatut altaat ovatsoistuneita kohtia jotka jätetään luonnontilaisiksi ja sellaisenaan pidättävät jahidastavat hulevesien kulkua.

- Elinpiirin eteläosaan olisi myös suotavaa jättää suojavyöhyke - nyt tavaraliikenteenterminaalialue rajautuu suoraan liito-oravalle rajattuun alueen eteläosaan.

- Vanhaa kaavaselostuksessa viitattua luontoselvitystä, joka kohdistui koko Kapulinalueelle "Mäntsälän Kapulin laajennus-alueen luontoselvitys 2005" /Enviro Oytäydennettiin luontoselvityksellä "Kapulin asemakaavan laajennusalueenluontoselvitys /FCG 2011." joka oli kaava-asiakirjojen liitteenä. Selvityksiä onaiemmissa käsittelyvaiheissa pidetty riittävinä.

- Hulevesien osalta tullaan tutkimaan laajemmin Mäntsälänjokeen tältä ja läheisltäalueilta Färjärinpuron kautta kulkevien vesien selvityksellä sisältäen toimenpiteetveden laadun parantamiseksi ja virtaamien vuodenaikaiseksi tasoittamiseksi mm.kaava-alueen pohjoispuolelle rakennettavan lammen/altaan jasuodatuspenkereiden avulla.

- Kortteli 2318 rajautuu suoraan vedenjakajiin ja on pinta-alaltaan niin pieni ettäalueen luontaiset kaksi kosteikkoa olivat Ramboll Oy:n selvityksen mukaankorttelin osalta riitttävät.

Mäntsälän vesi Ei huomautettavaa kaavan sisältöön.

Liikennevirasto Asemakaavaehdotuksen selostuksessa on mainittu, että kaava-alueen pintavesiä

tultaisiin johtamaan nykyisen radan kuivatukseen tarkoitetun rummun kautta radan ali.Ennen tällaisen toimenpiteen toteuttamista, tulee asiasta sopia Liikennevirastonkanssa ja hyväksyttää suunnitelmat Liikennevirastolla.

Vastine Välitetään lausunto Tekniselle toimialalle. Ei aiheuta muutoksia asemakaavaan.

Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo Ei huomautettavaa.

Tekninen lautakunta Ei huomautettavaa.

Mäntsälän sähkö Luonnosehdotuksessa olevat kaavatiet pitää mitoittaa kaukolämpö sekä

maakaasuverkoston putkivarauksella. Putkivaraus on järjestettävä noin kolme metriäleveänä kaistana koko matkan niin Isolammintielle Tokamannilta katsottuna tienitäreunalle kuin nimettömän kadun (lsolammintieltä kortteliin 2318) tien eteläreunalle.

Lämpöliiketoiminnalle on jo aikaisemmin varattu ja irti louhittu putkistovarausSuomisen pellonreunalta Mäntsälän Veden putkilinjan rinnalle.

Lisäksi M-alueelle (liito-oravat) Suomisen pellon reunalle kunnan omistaman maalleon varattava noin kahden-kolmen metrin putkivaraus kaukolämpöputkistoa varten.Rakennettava putkisto yhdistää keskustan kaukolämpöjärjestelmän Kapulin alueenjärjestelmään. Putkistovaraus ei vaikuttane suojelupäätökseen, koska putkistonrakentaminen onnistuu ilman suurempia työaluevarauksia.

Lämpöliiketoiminta ehdottaa lisäksi, että alueen korttelin 2318 tontti 1asemakaavamerkintä muutettaisiin lämmöntuotantolaitoksen rakentamisenmahdollistamiseksi, eli tontille merkintä ET tai vastaava. Tällä esitetyllä muutoksellaolisi mahdollista varautua alueelle mahdollisesti tarvittavan lämpö- tai höyrylaitoksenrakentamiseen.

29

Vastine Kaavatiet on mitoitettu väljästi. Ramboll Oy:n laatiman alueen alustavan

kunnallistekniikan toteutussuunnitelman mukaan tiealueet ovat riittävän leveät.Lausunnon tiedot välitetään suunnitteluryhmälle.

Koska putkisto mahtuu vain 3:n metrin levyiselle alueelle sen toteuttaminen voidaantehdä erillispäätöksellä koska kyseessä on maa- ja metsätalousalue (M). Linjan sijaintiei muilta osin ole asemakaava-alueeseen vaikuttava.

Lämmöntuotantolaitoksen sijoittaminen edellyttää selvityksiä lämmöntuotannonalueellisista haitoista ja vaikka sellaiset on laadittu n. 600 m:n etäisyydelle suunnitellunvastaavan laitoksen asemakaavamuutostyön perusteiksi edellyttäisi muutos ilmeisestilisäselvityksiä Tässä kaavassa ei ole aikataulullisesti mahdollista suorittaa riittäviäselvityksiä joten edellytyksiä kaavamerkinnän muuttamiselle ei ole.

Uudenmaan liitto Uudenmaan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu 8.11.2006, asemakaava-alue on

taajamatoimintojen aluetta. Vahvistettavana olevassa Uudenmaan 2.vaihemaakunta-kaavassa alueen länsiosaan sijoittuu seututien merkintä vaihtoehtoisella tai ohjeellisel-la merkinnällä. Uudenmaan liitto on kiinnittänyt huomioita aikaisemmin viranomaisyh-teistyössä siihen, että Kapulin yritysalueen suunnittelussa on huomioitava kevyt liiken-ne sekä joukkoliikenne, joita on nyt selvitetty kaava-asiakirjoissa. Myös 2.vaihemaa-kuntakaava taajamatoimintojen määräys hulevesistä on huomioitu asemakaavassa.

Kapulin yritysalueen III-vaiheen asemakaavaehdotus on Uudenmaanmaakuntakaavan mukainen ja 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteiden mukainen.Uudenmaan liitto puoltaa asemakaavaehdotuksen hyväksymistä.

Muistutus

Maanomistaja lähialueelta Kun rautatietä rakennettiin Mäntsälässä vuosina 2004-2006 sovimme rautatien

suunnittelijoiden kanssa suunnitellun VR:n huoltotien siirtämisestä pois pellolta sekärautatien ylitse rakennettavasta sillasta yksityistien kohdalle sekä VR:n huoltotienrakentamisesta sitä kautta rautatien sekä että moottoritien väliin, joka samalla onalueella olevien metsäpalstojen rasitetie ja näin on toimittu. Tästä rasitetiestä olenaiemmin kertonut mielipiteeni antamassani muistutuksessa 02.12.2013 Mäntsälänkuntaan.Mäntsälän kunta/Maankäyttöpalvelut on Kapuli III:n kaavaehdotuksessa taassuunnitellut kaksi tietä, tilan pellon poikki ja toisen tien jo olemassa olevan siirretyntilustien viereen, aikaisemminkin olen vastustanut uusien teiden tekemistä peltojeni yli(Muistutus 02.12.2014).Vastustan suunniteltujen teiden rakentamista maatilan peltolohkon yli, koskaMäntsälän kunta on jo tehnyt kaksi Sälinkääntien oikaisusuunnitelmaa tilojeni, sekäns. Kapulin teollisuus- ja varastorakennusten kortteli-alueen poikki, Sälinkääntieltä nro1471, Hyvinkääntielle nro 25 ja lisäksi kunnan hallinnassa olevalle maa-alueelle on joolemassa kaksi Isolammentietä (vanha ja uusi), Kolmisopentie sekä liittymäPuirojantieltä (karttaliite).

VastineKyseiset tiet sijoittuvat asemakaava-alueen ulkopuolelle. Kevyen liikenteenkulkuyhteyksien järjestämistä esim. rautatieasemalta ja keskustasta Kapuli III:nlogistiikka-alueelle ei päätetä tai sijaintia ratkaista tässä asemakaavassa joka ei voimäärätä alueensa ulkopuolisista toiminnoista. Lisäksi voi todeta että Kapulin ja Veturinyritysalueiden nykyisetkin yritykset ilman tätä Kapuli III laajennustakin edellyttävät ko.kevyen liikenteen yhteyksiä.

Yhteenveto muutoksista/täydennyksistä

- Kevyen liikenteen väylän varaus poistetaan radan varresta.- Lisätään kahteen liittymään tarkentava määräys: (lpr) "Ajoneuvoliittymä jota

saadaan käyttää ainoastaan palo- ja pelastuslaitoksen tarpeisiin tai rautatienhuoltoon."

- Poistetaan liito-oravien suojelualueeseen rajautuvat hulevesiallasmerkinnät 2 kpl.

30

4.3.3 Ehdotusvaiheen osallistuminen Kapuli IIIB asemakaavassa

Maankäyttölautakunta 20.1.2016:

Kapuli IIIB asemakaava ja asemakaavan muutoksen ehdotus olinähtävillä 27.10 - 25.11.2015 ja siitä jätettiin 4 lausuntoa.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)’Lausuntopyynnön osallistumis- ja arviosuunnitelmassa (OAS) onuseita teknisiä korjausta ja tarkennusta vaativaa kohtaa:

- kaavarajaus on vanhemman kaavan mukainen- tavoitteet ovat alkuperäisen kaavan tavoitteet- OAS:n liite 4 voimassa olevista kaavoista puuttuu nyt

muutettava voimassa oleva kaavaKunnan verkkosivuilla oleva OAS on muutoin ajan-tasalla, muttasiinäkin on kaavarajaus virheellinen.

Kaavaselostuksen pohjana lienee käytetty Kapuli III asemakaavanselostusta koska siinä on viittauksia kaava-alueen ulkopuolisiinseikkoihin mm. (mm. M-aluerajaukseen pohjoispuolella). Lisäksikaavakartan ja –määräysten välillä on ristiriita ajo-yhteydenmerkintätavassa, tulee lisätä hp-ajoyhteyden määräysteksti.Pistoraidevaraus olisi informatiivista osoittaa kortteliin omallamerkinnällään tai kirjata mahdollisuus sen toteuttamiseenmääräystekstissä.Alueelle tulee toteuttaa toimivat ja turvalliset kevyen liikenteenyhteydet kirkonkylän keskustan suuntaan sekäjoukkoliikenneyhteyksiin. Mäntsä-Iässä on tänä vuonna valmistunutMäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkostonkehittämissuunnitelma jossa on toimenpiteeksi osoitettu uusi kevyenliikenteen paikallisreitti välille Rautatieasema-Kapuli (Rautatieasema-vt25), sekä uusi kevyen liikenteen paikallisreitti” Mustamäki-Kapuli -yhteys + valtatien ja radan ylittävä silta”.

Vastine:Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ollut virhe kaavarajauksestakaava-alueen eteläkärjen osalta korjattiin nähtävillä olleisiinasiakirjoihin 6.11.2015.

Kaavaselostukseen ja karttaan tehdään seuraavat korjaukset:- Poistetaan ylimääräiset viittaukset kaavaselostuksesta.- Lisätään kaavamääräyksiin –hp-ajoyhteyden määräysteksti.- Lisätään pistoraidevarausmerkintä ja sitä koskeva määräys.- Rautatieasema-Vt25 kevyen liikenteen reitti sijoittuu kaava-

alueen ulkopuolelle sen pohjoisrajalla olevalle kadulle joka on26m leveä.Mustamäki-Kapuli –yhteys kulkee kaava-alueen ulkopuolellasen koillisreunaa pitkin suojaviheralueen kautta yrityskadunpäähän. Ei aiheuta muutosta.

31

Kartta: mahdollinen Mustamäki - Kapuli kevyen liikenteen yhteys

Uudenmaan liittoKapuli IIIb kaava edesauttaa maakuntakaavan toteuttamista.

Vastine:Ei aiheuta muutosta.

Mäntsälän vesiMikäli olemassa oleviin runkolinjoihin tehtävä muutoksia, tuleekustannuksista vastata niistä hyötyvä taho.

Vastine:Ei aiheuta muutoksia.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskusYmpäristökeskus pitää hyvänä, että Kapuli III hulevesiselvityksessä onesitetty hulevesijärjestelmien rakentamista alueen maanrakennustöi-den alussa sekä niiden viimeistelyä ja puhdistusta alueen valmistuttua.Hulevesijärjestelmän toteuttaminen etupainotteisesti tulisi varmistaakaavaa toteutettaessa, esim. kirjaamalla asia kaavamääräykseen taimuin toimin.

Vastine:Kunta määrää osana rakennuslupaa hulevesijärjestelmäntoteuttamisvelvoitteen. Ei aiheuta muutosta asemakaavaan.

Sillat Kapuli - Mustamäki

32

4.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tunnistaminen / Kapuli

Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.Seuraavassa pyritään erittelemään asiakokonaisuudet, jotka tulisi huomioidariittävällä painoarvolla Kapulin asemakaavojen laadinnassa.

Toimiva aluerakenne

Yleistavoite- Mäntsälän kirkonkylän taajama suunnitellaan yritysten saavutettavuus

eri liikennemuodoilla huomioiden. Mahdollisimman suuri osaliikennesuoritteesta tulee olla mahdollista toteuttaa kevyen liikenteenyhteyksin. Asumista ei ohjata suojaamattomana alle 1km:netäisyydelle työpaikka-alueista ja keskeisimmillä työpaikka-alueillapyritään korkeaan aluetehokkuuteen.

- Yritysalueet kootaan saavutettavuudeltaan tehokkaasti keskitettyinäsynergiaetujen ja toimivuuden saavuttamiseksi, jolloin pääalueina ovatKapuli, Veturi ja Mäntsälänportti. Taajama suuntautuu yritysalueidenosalta ensisijaisesti etelään kuitenkin mahdollisimman lähellejoukkoliikenteen mahdollistavaa rautatieasemaa.

Erityistavoitteet- Yritysalueet sijoitetaan painottaen nykyisten verkostojen

hyödyntämistä pyrkien välttämään erillisten asemakaavoitettaviensaarekkeiden toteuttamista. Kirkonkylän yritysalueita täydennettävätuudet alueet kootaan yhtenäisiksi, jolloin yhdyskuntatekniset verkostottulevat kokonaisuutena tehokkaasti hyödynnetyiksi.

- Kirkonkylän eteläosa Kehä V:n (Hyvinkää – Porvoo tie) ja Helsingintien(Mt 140) varsilla mahdollistaa monipuolisen eri yritystoimialojasisältävän rakenteen toteuttamisen, esim. suuret logistiikkayritykset,datakeskukset, PK-sektorin tuotantotilat sekä tilaa vievien palveluidensijoittumisen.

- Mäntsälän taajama pidetään yhtenäisenä rakenteena olemassa olevienpalvelujen lähellä, erillisiä satelliittiosia ja etäämpänä palveluista taiturvallisista liikenneyhteyksistä sijaitsevia yritysten tai asuntoalueidensaarekkeita ei suosita.

- Maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet: Ei ole todettu.

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

Yleistavoitteet- Tehokasta yhdyskuntarakennetta etsitään yritysalueiden vertailulla,

kullekin alueelle sopivien yritysten valinnalla ja yritysalueidensijoittelun painottamisella.

Erityistavoitteet- Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen: Mäntsälän kirkonkylän toimivuut-

ta tuetaan ohjaamalla yritysalueet kiinni kunnallisteknisiin verkostoihintai niiden edullisimpiin laajentamissuuntiin.

- Toimiva liikennejärjestelmä: Rakennetaan ja parannetaan kevyenliikenteen reittejä rautatieasemalta ja keskustasta.

- Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen: Mäntsälän päivittäista-varakaupat sijoitetaan tiiviinä ryhmänä ydinkeskustaan, jolloin ne ovatkaikki toisistaan helposti kävelyetäisyydellä saavutettavina. Tilaavievät kaupat kootaan Mäntsälän kirkonkylän taajaman eteläosaanyhteen paikkaan ilman hajottavia erillisiä suuryksiköitä. Em. jako jasijoitus merkitsevät vetovoimaista sekä monipuoliset palvelut tarjoavaa

33

kaupallista keskustaa sekä tilaa vievän kaupan ja yritystoimintojenkeskittymistä Kapuli – Mäntsälänportti - Linnala alueelle. Tällä välte-tään turhaa kunnan sisäistä liikennettä.

- Maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön: Mäntsälänkeskustaa rajaavat metsät ja peltoaukeat. Taajamarakenteen ulkopuo-listen alueiden käyttöönotto merkitsisi erillisten ”lähiötyyppisten” saa-rekkeiden toteuttamista, jolloin saavutettavuus ja verkostojen toteut-taminen hajauttaisivat yhdyskuntarakennetta.

- Meluhaitan huomiointi toimintojen sijoittamisessa: Yritysalueet tuleekeskittää meluisille vyöhykkeille so. moottoritien ja oikoradanvierustoille.

- Energian säästäminen sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukoläm-mön edistäminen: Keskitetään yritysalueet kaukolämmön ja lämmöntalteenoton pääputkilinjojen varteen ja edullisimpiin laajennussuuntiin.

- Vedenhankinnan turvaaminen: Ei sijoiteta teollisuutta tai tuotannollistayritystoimintaa pohjavesialueille.

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

Erityistavoitteet- Valtakunnallisesti merkittävät maisemat ja kulttuuriympäristöt ja koh-

teet: Yritysalueita ei sijoiteta kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille. - Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset

luonnonalueet: Suojelualueet osoitetaan kaavassa, Kapulissa on liito-oravien asuinmetsikkö.

- Ylikunnallisesti merkittävät virkistyskäytön reitistöt ja verkostot: Reit-tejä ei ole merkitty Kapuliin.

- Ranta-alueiden säilyminen, loma-asumisen viihtyisyys, kyläverkostontukeminen, nykyisen infrastruktuurin hyväksikäyttö: Kapulissa ei ole.

- Hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden ja metsätalousalueiden säilyttämi-nen: Kapulissa ei ole.

Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

Yleistavoitteet- Henkilöautoliikenteen tarpeen vähentäminen ja ympäristöä vähän

kuormittavien liikennemuotojen edistäminen: Keskitetään yritysraken-taminen mahdollisimman lähelle moottoritien Vt4 ja Kehä V (Hyvinkää– Mäntsälä – Porvoo tie) risteystä sekä Helsingintien Mt140 varteen jamieluiten alle 5km:n etäisyydelle rautatieasemasta ja Mäntsälänportinpalveluista. Parannetaan kevyttä liikennettä kevyen liikenteen runko-verkolla.

- Energiahuolto: Erityisetuna ovat sähköverkon 110 kV:n päälinja jalämmön talteenotto taajamakaukolämmöksi (piu-arvona arvioitu saa-vutettavan 1,2).

Erityistavoitteet- Kehitetään ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja –ver-

kostoja: Yrityskortteleita sijoitetaan vain nykyisen päätiestön lähivaiku-tusalueelle (etäisyydelle alle 1 km).

- Valtakunnallisesti merkittävät radat, maantiet, vesiväylät, lentoasematja rajanylityspaikat: Varaudutaan uusien rautatieasemien ja pistoraitei-den rakentamiseen oikoradan varressa.

34

Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

YleistavoitteetMäntsälän kirkonkylän henki ja toimivuus: pyritään säilyttämään sijoit-tamalla yritysalueet lähelle, mutta suojaavien maisemallisten kokonai-suuksien rajaamiksi sekä antamaan kaavamääräyksin ja rakenteinakullekin osa-alueelle sopiva mittakaava esim. Kapuliin sopeutuvat suu-ret yritykset.

4.5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen /Kapuli III

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

1 Toimiva aluerakenne2 Eheytyvä aluerakenne ja elinympäristön laatu3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto

1) Toimiva aluerakenne sekä elinkeinoelämän kilpailukyky ja monipuolisuus jarajavalvonnan tarpeet

Mäntsälän kunnan väestön kasvu ja kokonaisliikenteen määrä riippuvat merkittä-västi yritysalueiden kehittymisestä. Nyt Mäntsälän työssäkäyvistä pendelöi n. 60%.Moottoritie ja rautatie ovat ruuhkaisia aamulla Helsingin suuntaan ja illalla päinvas-toin. Työpaikkojen sijoittuminen Mäntsälän kirkonkylään vähentäisi liikennettä, kus-tannuksia ja asukkaiden liikkumiseen käyttämää aikaa. Resurssien tehokkaampikäyttö parantaisi myös elämisen laatua.Mäntsälässä seudulliset päätiet ja rautatie sekä keskustan rakenne ohjaavatyritysten sijoittamista:

- Työpaikkavaltaiset suuret ja paljon energiaa käyttävät yritykset soveltuvatKapuli III:n alueelle.

- Vähän liikennettä aiheuttavat suuret logistiset yritykset soveltuvat Mäntsäläpohjoinen ja Linnala eteläinen rakentamattomille alueille.

- Tilaa vievä kauppa ja palvelut soveltuvat Mäntsälän portin ja Linnalanyritysalueille (ei moottoritien länsipuolelle asiakasliikenteen takia).

- PK-yritykset ja alihankinta soveltuvat Linnala eteläinen ja Poikkitieyritysalueille.

2) Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista,taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olevaan rakenteeseentukeutuva uusi rakentaminen ja olevan rakennuskannan hyödyntäminen,hyvän taajamakuvan luominen ja yhtenäisten viheralueiden säilyminen,huomioida ilmastonmuutos, kuten tulvavaara-alueet ja riskien ehkäiseminen,melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvien haittojenehkäiseminen.

- Nykyistä rakennetta täydennetään rakentamalla kevyen liikenteen reititkeskustasta ja rautatieasemalta Kapuliin.

- Kapulin laajentamisessa ovat rajaavina reunaehtoina luonto ja häiriötön suhdeasumiseen esim. säilytetään liito-oravien alue sekä suojaava metsävyöhyke.

- Ilmastomuutos huomioidaan koska Kapuli sijaintinsa ansiosta vähentäätarvittavaa kokonaisliikenteen määrää.

35

- Teollisuuden hukkalämpöä kaukolämmöksi tullaan hyödyntämäänkeskustaajaman kaukolämpönä

- Melu, yritykset ovat erillään asumisesta.- Tärinästä ei aiheudu maaperän (yleensä kallio tai hiekkamoreeni) takia

ongelmia, ainoastaan Linnala eteläinen teollisuusalue sijoittuu osin savialueille.- Yritystoiminnan ja liikenteen aiheuttamia ilman epäpuhtauksia rajataan

sijoittamalla yritysalueet moottoritien ja Kehä V:n (Hyvinkää – Porvoo tie)vaikutusalueille.

- Turvallisuutta ja toimivuutta lisätään kevyen liikenteen reittien rakentamisella.

3) Kulttuuri- ja luonnonperinnön ja luonnonvarojen säilyminen ja virkistyskäytönedistäminen, ekologisen kestävyyden huomioiden, ekologisesti taivirkistyskäytön kannalta merkittävien alueiden säilymisen varmistaminen japinta- ja pohjavesien suojelutarpeen huomiointi

- Kapuli III:ssä ei ole kulttuuri ja luonnonperinnön kohteita.

- Kapuli III:n ei suuntaudu virkistyskäyttöä.

- Kapulin III:n rakentaminen yritystoimintaan aiheutaa muutoksia pintavesienvirtauksissa tai määrissä paikallisia pihoilta tapahtuvia valuntoja lukuunottamatta. Tältä osin on tilattu selvitys Ramboll Oy:ltä hulevesien hallinnastaKapuli III-alueella. Koska alue on ollut aiemmin pääosin kalliota jota suotympäröivät, ei pintavesien imeytymisessä ja virtauksissa tapahdu laajemmallaalueella muutoksia.

- Kapulin III:llä ei ole pohjavesialueita.-

4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

- Kapuli III on Kehä V (Hyvinkää – Porvoo tie) ja E75 moottoritien liittymän vieressäja lähellä rautatieasemaa (n. 3km).

- Kevyen liikenteen reitit tulee rakentaa Kapuli III:hen rautatieasemalta jakeskustasta. Tämä tarkoittaa keskustan osien välille toteutettaviaopastein merkittyjä kevyen liikenteen runkoreittejä. Kapuliinsuuntautuva reitti ohjautuu moottoritien ja oikoradan yli nykyistä siltaapitkin (Kapuliin ja rautatieaseman keskivälillä). Tämä reitti parantaasamalla rautatien länsipuolisten asuntoalueiden kevyen liikenteenyhteyksiä keskustaan.

- Rakentaminen käyttää nykyisiä sähkö-, vesi-, viemäri-, katu- jakaukolämpöverkkoja. Viereiselle 110kV:n runkolinjalle on rakenteillamuuntoasema jolloin sähkön kapasiteetti edelleen kasvaa.

- Kapuli sijoittuu liikenteen painopisteeseen eikä aiheuta Mäntsälän sisäiselleverkolle rasitetta.

- Yhdistetään energian käyttö ja energian talteenotto sähkön jakaukolämmön synergialla.

- Pyritään hyödyntämään tietoverkoille alueella oleva kuitukaapeli.

- Oikoradalla on valmius pistoraiteeseen.

36

4.6 Rakennemalli yritysalueet

Rakennemallilla tarkastellaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, toimintaasekä rakentamis- ja käyttökustannuksia. Yhdyskunnan voimavarat, vaikka riittäisivätkinuseiden samanaikaisten alueiden vaatimien verkostojen toteuttamiseen, eivät tuletehokkaasti käytettyä ilman selkeää toimivaa kokonaistavoitetta. Yhdyskunnan tuleetuottaa edullisesti korkealaatuisia yrittämisen palveluja.

Selkeä toiminnallinen rakenne on yksinkertainen ja rakenteen osat tukevatkokonaisuuden toteuttamista ja toiminnan tavoitetta. Vaihtoehtoisten kokonaisrakenteidenselvittäminen merkitsee osien keskinäisten vuorovaikutusten löytämistä huomioidenyhdyskunnan resurssien riittävyys tarkastelujaksolla.

Tässä Kapuli III:n rakennemallitarkastelussa ei laadita vertailumalleja, vaan todetaan erialueiden ominaisuudet suhteessa toisiinsa.

Rakenteen toiminta

- Seudulliset ja kokoojatiet sekä turvallisuus- Kevyen liikenteen reitit ja joukkoliikenne- Yritysalueen toimivuus- Yritystonttien monipuolisuus- Asumisen ja yritystoiminnan yhdistelmät ja erottelu

Rakentamiskustannukset(Kiinteitä, verkostopituuksiin voidaan vaikuttaa (n. 8 % kokonaiskustannuksista))

- Talorakentaminen- Seudulliset pääväylät ja kokoojatiet- Kunnallistekniikka

Käyttökustannukset(Muuttuvia ja näihin voidaan vaikuttaa)

- Palvelujen saavutettavuus ja toimivuus- Huoltoajo ”lenkkiperiaate’

Laadulliset tekijät

- Yritysalueita ja osia leimaava kokonaishenki- Kulttuuriarvot, paikalliskulttuurin ilmeneminen- Maisema-arvot- Asumisviihtyisyys, erityisesti eriytyminen häiriötekijöistä ja turvallisuus (myös

muu kuin liikenne)- Virkistysverkosto,- Luonto ja puhtaus, sekä nykyinen puusto ja kasvillisuus

38

Kapuli IIc yhdyskuntarakennearvioinnin vaikutuksetKapuli III:n asemakaavan laadinnassa korostui monessa vaiheessa tapahtunut työstäminen. Inventointien ja lähtökohtien selvityksen jälkeen todettiin selkeämahdollisuus Kapulin yritysalueen laajentumiselle vaiheittain. Kapuli III todettiin yhdyskuntarakenteen kehittämisen reunaehtojen perusteella ensisijaiseksiyritysalueeksi. Muutoin vaihtoehdot selkiytyivät vaiheittaisiksi kehitysnäkemyksiksi, joiden osalta tavoitteena on käynnistää Mäntsälän yritysalueiden OYK vuoden2014 aikana.

Kapuli III:n rakentaminen työpaikka-alueena ja turvallisten kevyen liikenteen pääreittien rakentaminen rautatieasemalta ja kirkonkylän keskustasta Kapuliin. Nämäreitit tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti, koska niitä hyödyntävät myös nykyiset Kapulin ja Veturin yritykset sekä rautatien länsipuolella asuvat.

Vertailtava Kapuli IIc Kapuli III Veturi Mäntsälänportti /Linnala

Linnalaetelä

Poikkitie Liljendal Kruununalue

Sälinkääntie

Mänts.pohjoin.

Rakenteen toiminta

Ajoneuvoliikenne ja turvallisuus

Kevyt liikenne reitit ja turvallisuus

Yritysalueen toimivuus

Yritystonttien monipuolisuus

Asumisen ja yritysten erottelu

+

- huom!+

+

+

+

- huom!+

+

+

+

0

+

0

+

+

+

+

+

+

0

0

0

+

+

+

+

0

0

+

-

+

-

-

0

-

+

0

-

-

-

- huom!-

0

0

0

- huom!0

-

+

Rakentamiskustannukset

Rakentaminen

Seutu- ja kokoojatiet

Kunnallistekniikka

+

+

+

-

+

+

0

+

+

0

+

+

+

+

0

+

0

+

0

-

+

0

0

+

+

0

+

-

+

-

Käyttökustannukset

Yrityksen saavutettavuus

Työpaikkaliikenteen määrä

Huoltoajo ”lenkkiperiaate’

+

+

-

+

+

-

+

0

+

+

0

+

+

-

0

0

0

+

-

-

0

0

+

+

0

0

0

0

-

-

Laadulliset tekijät

- Kokonaishenki

- Yhdyskuntarakenteen shde

- Häiriöt

Isot yritykset

Sopeutuu

hyöd verk

Ei aiheuta

Isot yritykset

Sopeutuu

hyöd verk

Ei aiheuta

PK-yritykset

Sopeutuu

hyöd verk

Ei aiheuta

Tilaavievä ja

palvelut

Sopeutuu

hyöd verk

Ei aiheuta

Tilaavievä ja

palvelut

Sopeutuu

ei verkost

Ei aiheuta

PK-yritykset

Sopeutuu

hyöd verk

Ei aiheuta

PK-yritykset

Ei sopeudu

hyöd verk

Aiheuttaa

PK-yritykset

Ei sopeudu

hyöd verk

Aiheuttaa

PK-yritykset

Ei sopeudu

hyöd verk

Aiheuttaa

Isot yritykset

Sopeutuu

ei verkost

Ei aiheuta

Mäntsälän yritysalueiden vertailutaulukko

39

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Yleiskuvaus

TeollisuusrakentaminenAlueelle on osoitettu kaksi (T-6) on 188844 m2 ja sillä rakennusoikeutta 113306 k-m2.

Yhdyskuntatekninen huoltoAlue on verkostojen piirissä.

PalvelutAlueelle ei tule palveluja.Kaakossa n. 0,5 – 2km:n etäisyydellä ja on seudullisten ja tilaavievien kauppojenkeskittymä. Etelässä Veturin yritysalueella on ruokailu- ja muita liiketoimintojentukipalveluja.

Liikenne ja autopaikoitusAlueen pääkokoojakadulle, Isolammintielle tulee katuliittymiä yhteensä 2 kpl.

Rautatieasemalta n. 1,5km päästä on osoitettu kevyenliikenteen yhteys yrityksille jaedelleen Veturin teollisuusalueen tulevaan alikulkuun. Samoin Mäntsälän keskustasta ns.Suomisen sillan kautta. Lisäksi varaudutaan kevyen liikenteen reitin rakentamiseenVeturin ja Mäntsälän portilta (etelä ja itäsuunnat).

Alueelle tulee varata autopaikkoja teollisuudelle vähintään 1 ap/100 k-m2, toimistotiloille 1ap/70 k-m2 ja liiketiloille 1 ap/50 k-m2.

Pintavesien johtaminenLogistiikkakeskuksen rakennuksen 11ha kattopinnoilta ja pihalta (28ha) syntyy arviolta2500 m3 lyhytjaksoinen pintavesien maksimi. Alavimpaan kohtaan kaava-alueenulkopuolelle Kapuli III koilliskulmaan, josta myös laajemman alueen hulevedet johdetaanradan ali itään Färjärinojaan on varattu pinta-alalta n. 8ha ja tilavuudeltaan riittävänkokoisen tasausaltaan rakentamiselle alue. Rautatien ali johdettu putki on halkaisijaltaan80cm, joten tasausallas tarvitaan varmistamaan hulevesien virtaaman tasaisuus.

ViheralueetKaava-alueella ei ole, mutta sen ympärillä pohjoisessa ja lännessä on.

5.2 Mitoitus

Asemakaavalla muodostuvat:- Teollisuus- ja varastorakennuksien kortteleita (T-6) 18,8 ha, e=0,6 113000 k-m2.- Tavaraliikenneterminaalin ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (LTA/T-

6) on 67099 m2 ja sillä rakennusoikeutta 40259 k-m2.- Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta on 6116 m2.- Suojaviheraluetta (EV) 448 m2.

Asemakaavan ja muutosalue on 29,3 ha.

Liikennöinti tonteille tapahtuu Isolammintien kautta.

41


6. Kaavan vaikutukset

Toimiva aluerakenneAlueen kilpailukyvyn ja kehittämisen kannalta kaavoitettava työpaikka-alue sijaitseelogistisesti hyvällä paikalla, tärkeiden liikenneyhteyksien varrella. Alueen vahvuusperustuu osaltaan myös laajennusmahdollisuuksiin, jotka on huomioitu katuverkon jakortteleiden suunnittelussa.

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatuKaavoitettavan alueelle sijoittuvat palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa.Työpaikka-alue sijoittuu olemassa olevan teollisuusalueen pohjoispuolelle täydentäenluontevasti olemassa olevaa aluerakennetta. Aiemmin Kapulin toteutetunasemakaavoitetun alueen yhteydessä tutkittii myös mahdollisten pidemmän aikavälinlaajennusalueiden sijoittumista, sekä niihin liittyvien tieyhteyksien ja vesihuollonjärjestämistä. Nyt kunta on pitkäjänteisesti hankkinut alueita laajennukseen sekärakentanut alueelle kunnallistekniset verkostot. Alueella on käytössä myös maakaasu.Alueen liittymien suunnittelussa ja tieyhteyksissä on huomioitu koko Mäntsälää koskevaliikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetty tavoiteverkko. Kaavoitettavalle alueelle voidaanjärjestää myös joukkoliikenneyhteys.

Mäntsälässä on runsaasti muualla työssä käyviä pendelöiviä asukkaita. Kapulinlogistiikka-alue sijoittuu lähelle rautatieasemaa (n. 1,5km) ja tuo työpaikkoja. Kapulinrakentaminen parantaa Mäntsälän työpaikkaomavaraisuutta ja antaa mahdollisuudenoikoradan käyttöön myös muualta tuleville työntekijöille. Työmatkaliikenteessä Kapuliparantaa seudullista yhdyskuntarakennetta.

Vaikutukset luonnonympäristöön ja asutukseenKaavoitettavan alueen rakentaminen edellyttää tonttien avohakkuuta ja maanpinnantasausta. Alueen ympäristökuva tulee muuttumaan käyttöönoton seurauksenamerkittävästi.

Suunnittelualueelle on tehty Kirkonkylän osayleiskaavaa varten luontoselvitys v.2002.Lahti-Kerava oikoradan rakentamisen yhteydessä (2002) oikoradan varrella tehtiin liito-oravaselvitys. Näissä selvityksissä löydettiin liito-oravan asuttama metsä, joka sijaitseekaavoitettavan alueen pohjoispuolella. Liito-oravia ei havaittu katselmuksissa 2006 ja2008. Nyt 2011 pidetyissä katselmuksissa (ELY-keskus ja FCG Finnish Consulting GroupOy) liito-oravasta saatiin havaintoja. Muilta luonnoltaan arvokkaita kohteita eiselvityksessä todettu. Yleiskaavaan liittyvässä luontoselvityksessä suunnittelualueella eitodettu olevan linnustoltaan merkittäviä alueita, joten varsinaiset linnustoselvitykset eivätole tarpeellisia.

Alueen käyttö ulkoilu-/ virkistysalueena on oletettavasti hyvin vähäistä. Siten muutoksetnykytilaan ovat vähäisiä virkistyskäyttöarvon laskiessa entisestään.

Alueen käyttöönoton aiheuttamat vaikutuksetAlue on topografialtaan melko pienipiirteistä ja maanpinnan nykyiset tasot vaihtelevat+89…+103 välillä. Tonttien käyttöönotto vaati alueen tasausta. Etäisyys lähimpäänasutukseen on niin suuri, ettei kallion louhinta porauksineen tai louheen murskaus aiheutamerkittävää haittaa. Suunnittelualueen ja lähimmän asutusalueen välissä on metsää.

42


Pohja- ja pintavesiAlueen rakentamisen seurauksena pintojen vedenläpäisevyys vähenee. Pintavedetkerätään ja ohjataan hallitusti. Alueen tasauksen aikana pohjavesien muodostuminenlisääntyy tilapäisesti. Rakentamisen aikana lisääntyy myös hienoaineksen kulkeutuminenpohjaveteen, joka voi aiheuttaa kallion rakojen tukkeutumista. Tällä ei ole kuitenkaanmerkitystä esim. vedenhankinnan kannalta.

Alueen pintavedet johdetaan viivyttäen piha-alueiden alle rakennettavilla imeytysalueilla jaalueen pohjoispuolelle rakennettavalla tasausaltaaseen. Paikallisesti se lisää pintavesienvirtaamaa merkittävästi. Tasausaltaan alueella ja lähistöllä olosuhteiden muuttuessakäynnistyy ko. alueen kasviston ja muiden eliölajien sopeutuminen uuteen tilanteeseen,mikä muuttaa eliölajistoa ja niiden suhteita.

Pöly- ja meluhaitatAlueen taustamelun aiheuttaa nykyisin Valtatie 4:n(E75) liikenne. Melua aiheuttaa myösKerava-Mäntsälä-Lahti-radan liikenne.

Alueen tasauksen aikana suurinta melua aiheuttaa kallion louhintareikien poraaminen jalouheen murskaus. Nämä aiheuttavat ajoittain yhtäjaksoista melua ja ovat sitenmerkittävimpiä. Pölyä aiheutuu porauksista, louhinnasta, murskauksesta, kuormauksesta,kuljetuksista sekä maa-aineksen varastokasoista. Pölyn leviämistä ehkäisee ympäristönpuusto. Asutus on niin etäällä, ettei siihen aiheudu pölyhaittoja.

Toimivat yhteysverkostot ja energiahuoltoMäntsälän kunnan liikennejärjestelmää on suunniteltu ja kehitetty kokonaisuuksina, jotkakäsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämäntoimintaedellytyksiä. Kapulin työpaikka-alue kytkeytyy tehokkaasti olemassa oleviinpääväyliin ja suunnitteilla oleviin tieyhteyksiin. Alueen monipuolisen ja kilpailukykyisenenergian saannin turvaamiseksi Kapulin työpaikka-alueen rakennuskannalle tarjotaanmahdollisuus valita maakaasu lämmitysmuodoksi. Maakaasun käytön jatoimitusvarmuuden vuoksi toteutetaan uusi runkoputki, reitille Riihenmäki-Hepola-Veturi.

7 Toteutuminen

Asemakaavamuutos toteutuu 5 vuoden kuluessa.

Mäntsälässä 10. päivänä joulukuuta 2015

Tapio Sillfors, dipl. ins, arkkit yo, SNIL

Liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma2. Kapuli IIIB seurantalomakkeet3. Luontoselvitys Kapuli III / Enviro Oy 20114. Luontoselvitys Kapuli laajennusalue / Enviro Oy 20055. Mäntsälän keskustan kevyen liikenteen runkoverkkoehdotus 18.12.20136. Vedenjakajat ja -kokoojat 3.6.20117. Kapulin liikenneselvitys / Ramboll Oy 20148. Viranomaisneuvottelu 2007-10-16 Kapuli III9. Viranomaisneuvottelu 2011-04-13 Kapuli III

vireille kunnanhallitus 00.00.2015 ehdotus … iiib_asemakaavaselostus_10.12.2015.pdfmäntsälän...

Documents