Mäntsälän kunnanvarhaiskasvatussuunnitelma

2019

tiina.korhonenLeima

Nimi Mäntsälän kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2019Kunta MäntsäläHyväksymispäivämäärä 18.6.2019

SISÄLTÖ

1. Varhaiskasvatussuunnitelman laadinta, arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . 1

2. Paikalliset erityispiirteet ja varhaiskasvatuksen järjestämisen tavat. . . . . . 3

3. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

4. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuvavarhaiskasvatus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

5. Varhaiskasvatuksen järjestäminen ja toimintamuodot. . . . . . . . . . . . . . . 8

6. Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua. . . . . . . . . . 14

7. Arvoperusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

8. Oppimiskäsitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

9. Pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidonkokonaisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

10. Laaja-alainen osaaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

11. Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet. . . . . . . . . . 27

12. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

13. Yhteistyö varhaiskasvatuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

14. Pedagogisen toiminnan viitekehys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

15. Pedagoginen dokumentointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

16. Monipuoliset työtavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

17. Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä. . . . . . . . . . . . . 41

18. Oppimisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4318.1. Kielten rikas maailma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4418.2. Ilmaisun monet muodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4518.3. Minä ja meidän yhteisömme. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4618.4. Tutkin ja toimin ympäristössäni. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4718.5. Kasvan, liikun ja kehityn. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

19. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia näkökulmia. . . . . . . . . . . . . . 51

20. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54

21. Yhteistyö lapsen, huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa tuenaikana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56

22. Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58

23. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana. . . . . . . . . . . . . . . . 60

24. Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . . . . . . . . . 62

1. Varhaiskasvatussuunnitelmanlaadinta, arviointi ja kehittäminen

Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia ja hyväksyä valtakunnallistenvarhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat.Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvelvoite koskee myös kunnan hankkimaa avointavarhaiskasvatustoimintaa ja kunnan valvomaa yksityistä lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistäperhepäivähoitoa. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioidaja kehittää. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma voidaan laatia kaikkia toimintamuotojakoskevaksi (päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta) tai kullekintoimintamuodolle erikseen. Varhaiskasvatuksen järjestäjä voi sopia järjestäjärajat ylittävästäyhteistyöstä varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa, arvioitaessa ja kehitettäessä.

Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukeevarhaiskasvatuksen järjestämistä paikallisesti. Suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaahuomioon paikalliset erityispiirteet, mahdolliset pedagogiset painotukset, lasten tarpeet sekävarhaiskasvatusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset. Paikalliset suunnitelmatvoivat tarkentaa valtakunnallisia perusteita, mutta ne eivät voi sulkea pois mitään lain, asetuksentai varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden edellyttämää tavoitetta tai sisältöä.

Varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon muut paikallisella tasolla tehtävätsuunnitelmat, kuten

• varhaiskasvatusta, lapsia ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset• esiopetuksen opetussuunnitelma• perusopetuksen opetussuunnitelma• mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma• lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma• kotoutumissuunnitelma.

Varhaiskasvatuksen järjestäjä huolehtii siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstölle, huoltajillesekä lapsille annetaan mahdollisuus osallistua paikallisen varhaiskasvatussuunnitelmanlaatimiseen ja kehittämiseen.

Lapsen kasvun ja oppimisen polun jatkuvuuden ja eheyden turvaamiseksi esi- ja perusopetuksenedustajat osallistuvat varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Paikallistavarhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä kunnan eri hallinnonalojen sekäsosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa (luku 3.3).

Varhaiskasvatuksen järjestäjä hyväksyy varhaiskasvatussuunnitelman erikseen suomenkielistä,ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa varhaiskasvatustavarten.

Varhaiskasvatuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekäosallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Paikallisen varhaiskasvatuksen arvioinnissavoidaan hyödyntää kansallista varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaa sekä Kansallisenkoulutuksen arviointikeskuksen arviointimateriaalia ja laadun indikaattoreita.

Mäntsälän kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2019 on hyväksytty Kasvatus- jasivistyslautakunnassa 18.6.2019 §79.

Mäntsälän varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa Mäntsälän kunnan alueella olevaakunnallista ja yksityistä varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatussuunnitelma on työvälinevarhaiskasvatuksen henkilöstölle. Sen kautta välitetään tietoa varhaiskasvatuksesta myöshuoltajille ja yhteistyökumppaneille. Mäntsälän kunnan kasvatus- ja sivistyspalvelut onvastuussa paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Mäntsälänvarhaiskasvatussuunnitelma hyväksytään suomen kielellä. Varhaiskasvatussuunnitelmanoudattaa Opetushallituksen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden vuoden 2018 rakennetta

Varh

aisk

asva

tuss

uunn

itelm

an la

adin

ta, a

rvio

inti

ja k

ehitt

ämin

en

1

Varh

aisk

asva

tuss

uunn

itelm

an la

adin

ta, a

rvio

inti

ja k

ehitt

ämin

en

ja asioiden käsittelyjärjestystä. Paikalliset asiat on kirjoitettu kursiivilla. Yksiköiden erityispiirteetkirjataan vuosittain laadittavaan ryhmäkohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan (ryhmävasu).

Mäntsälän varhaiskasvatushenkilöstö, lapset ja huoltajat ovat osallistuneetvarhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen seuraavalla tavalla:

Mäntsälän kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa on päivitetty vuonna 2017varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattuja asioita. Päiväkodin johtajat ja henkilöstö ovat käyneetkeskustelua varhaiskasvatuksen arvoista, oppimiskäsityksestä, laaja-alaisesta osaamisesta,kasvatushenkilöstön tehtävästä, toimintakulttuurista ja toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä.Tuen osioon liittyviä paikallisia painopisteitä on päivitetty varhaiserityiskasvatuksen työryhmässä(vek). Kunnalliset ja yksityiset päiväkodin johtajat ovat kokoontuneet pedagogisiin kokouksiinvarhaiskasvatussuunnitelmaan liittyen kuukausittain kevään 2019 aikana.

Lapset ja heidän huoltajansa ovat osallistuneet Mäntsälän varhaiskasvatussuunnitelmantekemiseen huoltajille tehdyn kyselyn kautta. Lasten huoltajille tehtiin sähköinen kysely, jossakartoitettiin huoltajien näkemyksiä Mäntsälän varhaiskasvatuksen vuorovaikutusilmapiiristä.Päiväkodin johtajat ovat varhaiskasvatussuunnitelman laadintaprosessin aikanaperehtyneet henkilöstönsä kanssa varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin 2018.Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa on tehty yhteistyötä kunnallisen ja yksityisenjärjestämän varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä sosiaali- että terveystoimenasiantuntijoiden kanssa. Päiväkodin johtajat osallistuivat Opetushallituksen perusteisiinperehdyttäviin koulutuksiin.

Varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan varhaiskasvatuksen kaikilla tasoilla jatkuvasti.Ryhmävasuissa huomioidaan lapsiryhmän tarpeet. Varhaiskasvatuksessa toteutetaanhuoltajille kysely säännöllisesti. Lasten ääni tulee kuuluviin arjen osallisuuden ja lapsenvarhaiskasvatussuunnitelmakeskustelun kuulemisen kautta. Huoltajilta saatu päivittäinen palautesekä varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa esiin tullut palaute hyödynnetään arvioinnissaja kehittämisessä. Varhaiskasvatuksessa voidaan toteuttaa myös muita kyselyitä. Arviointia jakehitttämistä suoritetaan myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) perusteidenmukaisesti. Opetushallitus tuottaa varhaiskasvatuksen tietovarantoon (Varda) tallennetuistatiedoista vuosittain varhaiskasvatuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin, tutkimuksen ja muunseurannan sekä ohjauksen tietoaineistoja opetus ja kulttuuriministeriön määräyksen mukaisesti.Edellä kuvattujen huoltaja- ja lapsiarviointien sekä henkilökunta-arviointien perusteella kehitetäänpaikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa huomioiden myös ympäröivässä yhteiskunnassa mm.lainsäädännössä tapahtuvat muutokset.

2

2. Paikalliset erityispiirteet javarhaiskasvatuksen järjestämisentavat

Varhaiskasvatusta järjestetään kunnallisissa ja yksityisissä päiväkodeissa, perhepäivähoidossasekä kerho- ja avoimena varhaiskasvatustoimintana. Lähiluonto ja sen oppimisympäristöjenhyödyntäminen ovat toiminnassa paikallisesti leimaa antavia mm. päiväkodeissa toimivissaluontoesiopetusryhmissä.

Varhaiskasvatus on osa Mäntsälän kunnan kasvatus- ja sivistystoimialaa. Toiminnansuunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä Mäntsälän kunnanperusopetuksen kanssa.

Mäntsälän varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon seuraavat paikallisetsuunnitelmat:

Mäntsälän kunnan hyvinointikertomus 2013 - 2017 ja Mäntsälän kunnan hyvinvointisuunnitelma2018 - 2021

Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2016

Mäntsälän kuntastrategia 2017 - 2021

Varhaiserityiskasvatuksen linjaukset 1.8.2019

Varhaiskasvatussuunnitelma Mäntsälä ja Pornainen 2017

Pai

kalli

set e

rityi

spiir

teet

ja v

arha

iska

svat

ukse

n jä

rjest

ämis

en ta

vat

3

Laps

en v

arha

iska

svat

ussu

unni

telm

a

3. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaVarhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain turvaama oikeussaada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näidentoteuttamiseksi laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapsellevarhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana tulee ollalapsen etu ja tarpeet. Suunnitelmaan kirjattavat tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle.Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet otetaan huomioon lapsiryhmäntoiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurinkehittämisessä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan lapsen aloitettua päiväkodissatai perhepäivähoidossa. Suunnitelmaa tarkennetaan lapsen tarpeiden mukaan säännöllisesti,vähintään kerran vuodessa.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessiin sisältyy eri vaiheita. Prosessiin osallistuvat lapsenopetuksesta, kasvatuksesta ja hoidosta vastaavat henkilöt yhdessä huoltajan ja lapsenkanssa. Päiväkodeissa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta ja arvioinnista vastaavarhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö. Varhaiskasvatuksen sosionomin osaamistavoidaan hyödyntää erityisesti lasten ja perheiden palvelujärjestelmän tuntemuksen osalta.Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niidentoteuttamisen arviointiin tarpeen mukaan. Varhaiskasvatuksen opettajan asiantuntijuutta voidaankäyttää perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä. Lapsenvarhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaan myös lapsen kehitystä jaoppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot.

Lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida lapsenvarhaiskasvatussuunnitelmaprosessissa. Henkilöstön vastuulla on etsiä sopivat keinot lapsennäkökulmien selvittämiseksi. On tärkeää, että sekä huoltajan että henkilöstön havainnot janäkemykset lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheista sekä ryhmässä toimimisesta otetaanhuomioon suunnitelmassa.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeä tuntea lapsen osaaminen,vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. Lisäksi laatimisessa otetaanhuomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta. Suunnitelmaa laadittaessatai päivitettäessä hyödynnetään lapsen mahdollista aiempaa varhaiskasvatussuunnitelmaasekä pedagogista dokumentointia (luku 4.2). Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattavattavoitteet kuvaavat sitä, miten pedagogisella toiminnalla tuetaan lapsen kehitystä, oppimista jahyvinvointia.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen mahdollinen kehityksen ja oppimisentuki ja sen toteuttaminen (luku 5.4). Jos lapsella on jokin pitkäaikainen sairaus, jokavaatii lääkehoitoa, laaditaan hänelle terveydenhuollossa lääkehoitosuunnitelma. Siltä osinkuin lääkehoitosuunnitelmaan sisältyvät tiedot ovat välttämättömiä lapsen varhaiskasvatuksenjärjestämiseksi, kirjataan ne lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lääkehoidon toteuttamisestavarhaiskasvatuksessa sovitaan paikallisesti.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista sekä lapsen tuen tarvetta, tuen riittävyyttäja tarkoituksenmukaisuutta on arvioitava, ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerranvuodessa. Suunnitelma on kuitenkin tarkistettava aina, kun siihen on lapsen tarpeista johtuvasyy. Aloite suunnitelman tarkistamiseksi voi tulla lapsen kanssa työskenteleviltä henkilöiltätai lapsen huoltajalta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioitaessa arviointi kohdistuuerityisesti toiminnan järjestelyihin ja pedagogiikan toteutumiseen.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat:

• lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vahvuudet sekä lapsen kiinnostuksen kohteet• lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden

toteuttamiseksi ja toteutumisen arviointi• lapsen mahdollisesti tarvitsema tuki (luku 5)• mahdollinen suunnitelma lääkehoidosta

4

• lapsen, henkilöstön ja huoltajan yhdessä sopimat asiat• suunnitelman laatimiseen osallistuneet muut mahdolliset asiantuntijat• tieto siitä, milloin suunnitelma on laadittu ja tarkistettu ja milloin suunnitelma tarkistetaan

seuraavan kerran.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on salassa pidettävä. Varhaiskasvatuslain mukaan lapsenvarhaiskasvatuksesta vastaavilla henkilöillä ja tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niidentoteuttamisen arviointiin osallistuvilla henkilöillä on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeussaada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä varhaiskasvatuksen järjestäjälle ja tuottajalle sellaisettiedot, jotka ovat varhaiskasvatuksen järjestämisen, tuottamisen ja tuen arvioinnin kannaltavälttämättömiä. Tiedonsiirron tavoitteena on turvata lapsen edun mukaisen varhaiskasvatuksentoteutuminen. Tietojen saamista ja luovuttamista koskeva säännös koskee myös tilanteita, joissalapsi siirtyy kunnan tai yksityisen palveluntuottajan järjestämästä varhaiskasvatuksesta toisenkunnan tai palveluntuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen tai joissa varhaiskasvatuksestasiirrytään esiopetukseen tai perusopetukseen. Lapsen asiakkuus varhaiskasvatuksessa onjulkinen tieto. Lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseen voi kuitenkin liittyä tietoja, jotka ovatsalassa pidettäviä.

Mäntsälässä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhdessä huoltajien kanssaviimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lapsi on aloittanut varhaiskasvatuksessa.Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa tehostetun tuen tai erityisentuen suunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista arvioidaan vähintäänkerran vuodessa. Kerhoissa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa ei laadita lapsenvarhaiskasvatussuunnitelmaa.

Mäntsälässä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan lomakkeelle, joka voidaan täyttääjoko sähköisesti tai paperiversiona. Ennen varhaiskasvatussuunnitelma keskustelua perheetja kasvatushenkilöstö täyttävät lapsen havainnointi- ja haastattelulomakkeet, joiden avullavalmistaudutaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen. Lapsen esiopetuksenoppimissuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja toimenpiteet koskevat myös esiopetusta täydentäväävarhaiskasvatusta.

Lapsen vasu - prosessi kaaviona.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi:

Tietoa varhaiskasvatuksesta saa Mäntsälän kunnan www.sivuilta tai soittamalla palveluohjaajalle.Hakuprosessi alkaa sähköisen varhaiskasvatushakemuksen täyttämisestä. Kun perhe on

Laps

en v

arha

iska

svat

ussu

unni

telm

a

5

Laps

en v

arha

iska

svat

ussu

unni

telm

a

saanut tiedon varhaiskasvatuspaikasta, on perheen ilmoitettava paikan vastaanottamisesta.Palvelusopimus tehdään yhdessä huoltajien ja päiväkodin johtajan kanssa. Aloituskeskusteluatarjotaan ensisijaisesti perheen kotona tehtäväksi päiväkotien osalta. Aloituskeskusteluunosallistuu vähintään yksi ryhmän kasvatushenkilöstöstä, mahdollisuuksien mukaan kaksi.Tutustumiskäytäntäntöihin kuuluu lapsen tutustuminen varhaiskasvatukseen arjen eri tilanteissayhdessä huoltajan tai huoltajien kanssa. Tutustuminen hoitopaikkaan jatkuu sen jälkeen, kun lapsion jo aloittanut varhaiskasvatuksessa.

Mikäli lapsella on tiedossa oleva tuen tarve, konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekeetutustumiskäynnin kotiin ennen varhaiskasvatuksen aloittamista. Tavoitteena on, että Mäntsälässätuen tarpeessa olevasta lapsesta saadaan tietoa ennen varhaiskasvatuksen aloitusta myösterveydenhoitajan tai jonkun muun monialaisen verkoston jäsenen kautta.

6

4. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan taierityiseen katsomukseen perustuvavarhaiskasvatus

Kaikessa varhaiskasvatuksessa noudatetaan laissa, sopimuksissa ja näissä perusteissavarhaiskasvatukselle asetettuja yleisiä tavoitteita ja toimintaperiaatteita. Nämä tavoitteet jatoimintaperiaatteet koskevat myös vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseenperustuvaa varhaiskasvatusta.

Varhaiskasvatuksen järjestäjä voi tarjota varhaiskasvatuspalvelua, joka perustuu vaihtoehtoiseenpedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi Steiner-,Montessori-, Freinet- ja Reggio Emilia -pedagogiikat tai tiettyyn katsomukseen perustuvavarhaiskasvatuspalvelu.

Huoltajan valitessa lapselleen vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseenperustuvan varhaiskasvatuspalvelun, tulee huolehtia siitä, että huoltaja saa riittävästi tietoatoiminnan erityistavoitteista ja arvoista.

Yksityinen Mäntsälän Englanninkielinen Montessorileikkikoulu järjestää vaihtoehtoiseenpedagogiikkan perustuvaa varhaiskasvatusta Mäntsälän kunnan alueella.

Vaih

toeh

tois

een

peda

gogi

ikka

an ta

i erit

yise

en k

atso

muk

seen

per

ustu

va v

arha

iska

svat

us

7

Varh

aisk

asva

tuks

en jä

rjest

ämin

en ja

toim

inta

muo

dot

5. Varhaiskasvatuksen järjestäminen jatoimintamuodot

Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet

Kunta on velvollinen järjestämään varhaiskasvatusta niin laajasti ja sellaisin toimintamuodoinkuin kunnassa on tarvetta. Varhaiskasvatus on pyrittävä järjestämään lähellä palvelunkäyttäjiä ja paikallisia tarpeita vastaavina aukioloaikoina. Varhaiskasvatusta voidaanvarhaiskasvatuslain mukaan toteuttaa päiväkotitoimintana, perhepäivähoitona tai avoimenavarhaiskasvatustoimintana. Laissa säädetty lapsen oikeus varhaiskasvatukseen koskeepäiväkodissa tai perhepäivähoidossa annettavaa varhaiskasvatusta. Huoltaja päättää lapsenosallistumisesta varhaiskasvatukseen. Esiopetuksessa olevalla lapsella tulee olla mahdollisuusosallistua varhaiskasvatukseen lain oikeuttamalla tavalla.

Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää varhaiskasvatuksen itse tai hankkia varhaiskasvatuspalvelujajulkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Hankittaessa varhaiskasvatuspalveluja muiltapalvelujen tuottajilta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelutvastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Varhaiskasvatuksenjärjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään varhaiskasvatustakoskevien säädösten sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Yksityisenpalveluntuottajan ohjauksesta, neuvonnasta ja valvonnasta vastaavat kunnan toimielin tai senmääräämä viranhaltija, aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto.

Kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi voi saada varhaiskasvatusta lapsen äidinkielenä olevallasuomen, ruotsin tai saamen kielellä. Muista kielistä määrätään luvussa 4.6.

Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin,varhaiskasvatuslakiin ja varhaiskasvatuksesta annettuun valtioneuvoston asetukseen sekäVarhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Varhaiskasvatukseen sovelletaan myös hallintolakiaja lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilmanhyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syynperusteella. Varhaiskasvatuksen järjestämisessä on otettava huomioon myös velvoitteet, jotkatulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut.Tällaisia ovat muun muassa yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki, Euroopan ihmisoikeussopimus,YK:n lapsen oikeuksien sopimus, YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista,YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.Varhaiskasvatusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Kaikki lapset voivat osallistuayhdessä varhaiskasvatukseen esimerkiksi tuen tarpeista, vammaisuudesta tai kulttuurisestataustasta riippumatta.

Kun lapsi tarvitsee kehitykseensä ja hyvinvointiinsa tukea ja saa sosiaali- ja terveydenhuollontukitoimia ja palveluja, tällöin sovelletaan sosiaalihuoltolakia, vammaisuuden perusteellajärjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettua lakia, kehitysvammaisten erityishuollostaannettua lakia ja terveydenhuoltolakia sekä mitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista muuallalaissa säädetään.

Varhaiskasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään varhaiskasvatuslaissa. Tavoitteetohjaavat perusteiden sekä paikallisen ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaa,toteuttamista ja arviointia.

Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on

1. edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua,kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia;

2. tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista jakoulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista;

3. toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaamonipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset;

8

4. varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinenvarhaiskasvatusympäristö;

5. turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvätvuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;

6. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistääyhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtääja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista,uskonnollista ja katsomuksellista taustaa;

7. tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukeavarhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä;

8. kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimistavertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toistenihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen;

9. varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviinasioihin;

10. toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsentasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukealapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus kertoa huoltajille varhaiskasvatuksen tavoitteistaja toiminnasta sen eri toimintamuodoissa. Huoltajalle järjestetään mahdollisuus osallistua javaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lisäksihuoltajille järjestetään säännöllisesti mahdollisuus osallistua paikallisen ja yksikkökohtaisenvarhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.

Lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen vaihtelee perheiden valinnan, lasten lakisääteisenoikeuden ja varhaiskasvatuksen järjestäjän päätöksen mukaan. Tämä tulee ottaa huomioonpaikallisten suunnitelmien laatimisessa.

Varhaiskasvatuksessa oppimisympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekäterveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen jatoimintavälineiden on oltava asianmukaisia, ja niissä on huomioitava esteettömyys.Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on tarjottava täysipainoista ravintoa.Ruokailun on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu. Varhaiskasvatus onuskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Varhaiskasvatusta eisaa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseenkatsomukseen perustuvaa varhaiskasvatusta tarkennetaan luvussa 6.

Varhaiskasvatuksessa noudatetaan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja mitoituksestaannettuja säädöksiä. Kunnan käytettävissä on oltava varhaiskasvatuksessa esiintyväätarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajan varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluja.Henkilöstön kelpoisuuksia koskevista siirtymäsäännöksistä säädetään varhaiskasvatuslaissa.

Varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon työsuojeluun ja turvallisuuteen liittyvät säännökset,henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevienrikostaustan selvittämistä ohjaavat lait. Lapsia suojataan väkivallalta, kiusaamiselta ja muultahäirinnältä suunnitelmallisen ennaltaehkäisemisen sekä välittömän puuttumisen avulla (Luku 3.1).Turvallisuuden edistämisen tulee olla suunnitelmallista ja säännöllisesti arvioitua.

Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta jakulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollostavastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä velvoittavatmyös säännökset, jotka koskevat sosiaalihuoltopalveluihin ohjaamista ja lastensuojeluilmoituksentekemistä.

Varhaiskasvatuksen toimintamuodot

Varhaiskasvatuksen toimintamuodot ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä avoinvarhaiskasvatustoiminta. Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteidentavoitteet ohjaavat kaikkia varhaiskasvatuksen toimintamuotoja. Varhaiskasvatuslaissa

Varh

aisk

asva

tuks

en jä

rjest

ämin

en ja

toim

inta

muo

dot

9

Varh

aisk

asva

tuks

en jä

rjest

ämin

en ja

toim

inta

muo

dot

määritellään, mitkä lain kohdat koskevat avointa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksentoimintamuodot eroavat toisistaan. Esimerkiksi oppimisympäristöt, resurssit, henkilöstön koulutusja kelpoisuusvaatimukset, henkilöstörakenne, lapsiryhmien koko sekä lasten ja henkilöstönvälinen suhdeluku vaihtelevat. Eri toimintamuotojen ominaispiirteet otetaan huomioon paikallistavarhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa ja tavoitteita täsmennetään toimintamuodoittain.

On tärkeää, että huoltajat saavat riittävästi tietoa kaikkien toimintamuotojen sisällöistäja ominaispiirteistä. Kunnan on järjestettävä ohjausta ja neuvontaa huoltajille tarjollaolevista varhaiskasvatuspalveluista. Tarvittaessa huoltajan kanssa keskustellaan siitä, mikävarhaiskasvatuksen toimintamuoto ja laajuus vastaavat lapsen tarpeita ja etua. Neuvontaa jaohjausta annetaan varhaiskasvatuspalveluihin hakeuduttaessa, sekä lapsen jo ollessa palvelujenpiirissä.

Mäntsälässä huoltajat voivat valita joko kunnallisen tai yksityisen varhaiskasvatuksenpalvelut. Varhaiskasvatusta annetaan päiväkodeissa, ryhmäperhepäivähoitokodissa sekäperhepäivähoidossa. Muu varhaiskasvatus sisältää kerhotoiminnan ja avoimenvarhaiskasvatuksen. Perhepäivähoidon varahoito on järjestetty lähipäiväkodeissa. Yhteisiätapahtumia järjestetään koko varhaiskasvatukselle ja alueittain. Tapahtumiin voivat osallistuasekä kunnalliset että yksityiset varhaiskasvatusyksiköt. Yhteistyötä tehdään esiopetuksen jalähikoulujen kanssa. Samassa kiinteistössä toimivissa koulu- päiväkodeissa yhteistyötä tehdäänpäivittäin.

Mäntsälän varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuslain kymmenen tavoitteen toteutumistaarvioidaan säännöllisesti. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tehtävänä on päiväkodin johtajanjohdolla varmistaa se, että lain henki toteutuu.

Varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa varhaiskasvatushenkilöstön kanssa arvioitiinvarhaiskasvatuslain kymmenen tavoitteen toteutumista ja käydyn keskustelun perusteellaMäntsälän varhaiskasvatuksen tavoitteena on:

1. edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttäja hyvinvointia

Mäntsälän varhaiskasvatuksessa toiminta on suunniteltu monipuolisesti lapsen yksilöllisettarpeet huomioiden. Pienryhmätoiminta on keskeinen menetelmä, joka mahdollistaa lapseniän ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana on lapsenkokonaisvaltainen kehitys, jonka mahdollistamiseksi kasvatushenkilöstöllä on oltava tietoa lapsenkehityksestä. Lapsen kehityksestä saadaan tietoa havainnoimalla sekä yksittäisen lapsen ettälapsiryhmän toimintaa. Varhaiskasvatusyksiköissä on strukturoitu arki, jossa tilanteiden mukaanon vaihtelevasti joustoa ja rutiineja.

Lapsen aloitus- ja varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa sovitaan yhdessä huoltajienkanssa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista. Uuden lapsen aloitukseen varataanriittävästi aikaa. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän korostuvat lapsenperushoito (ravinto, liikunta, lepo, hyvä hygienia) turvallisessa ympäristössä. Kiusaamisen ehkäisyja puuttuminen -suunnitelmat on tehty yksikkökohtaisesti. Kasvatushenkilöstö huolehtii siitä,että kaikki lapset saavat tarvitsemansa huomion. Mäntsälän varhaiskasvatuksessa tehdääntarvittaessa monialaista yhteistyötä lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, terveyden ja hyvinvoinninedistämiseksi.

2. tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisentasa- arvon toteuttamista

Mäntsälässä tarjotaan laadukkaita ja monipuolisia varhaiskasvatuspalveluja; myös kerhoissa jaavoimessa päiväkodissa on kelpoisuusehdot täyttävä henkilökunta. Henkilöstö tukee ja edistäälapsen oppimista yksilöllisesti ja ryhmän jäsenenä. Henkilöstö kannustaa lapsia osallistumaantoimintaan ja rohkaisee lasta itseään keksimään luovia ratkaisuja. Annamme myös yksilöllistäohjausta ja tukea, mikäli lapsella on jokin erityinen tarve. Kasvatushenkilöstö reflektoi jatkuvastiomaa tapaansa tehdä työtä.

10

Kaikki päivittäiset tilanteet ovat lapselle oppimistilanteita. Varhaiskasvatuksen henkilökuntahuolehtii varhaiskasvatuksen opettajan johdolla siitä, että ryhmän pedagoginen toiminta onmonipuolisesti suunniteltua ja tapahtuu lasta arvostavassa vuorovaikutuksessa. Toiminnansuunnittelussa huomioidaan lasten tarpeet ja lapsilta tulleet ehdotukset. Suunnittelunlähtökohtana on lasten vahvuudet. Oppimisvälineisiin kiinnitetään huomiota ja ne ovat lastensaatavilla. Tarjolla on sukupuolineutraaleja leikkivälineitä, joista lapsi itse voi valita mieluisimman.Oppimisessa korostuu leikki ja toiminnallinen oppiminen.

Kasvatushenkilöstö kohtaa huoltajat lapsensa asiantuntijoina. Lasten kehitystä ja oppimistahavainnoidaan ja dokumentoidaan ja niistä keskustellaan huoltajien kanssa. Myös monialainenyhteistyö (konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja, terapeutit, neuvolan terveydenhoitaja)tukee lapsen oppimista.

3. toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaamonipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset

Mäntsälän varhaiskasvatuksessa kaikella toiminnalla on kokonaisvaltainen pedagoginen tavoite,vaikka toteuttamistavat vaihtelevat yksiköstä, lapsiryhmän tarpeista ja kasvatushenkilöstöntoimintatavoista riippuen. Henkilöstöltä vaaditaan herkkyyttä havainnoida tilanteita, toimiajoustavasti ja käyttää luovuutta toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa. Henkilöstöltävaaditaan monipuolista osaamista, jotta monipuolinen pedagoginen toiminta ja myönteisetoppimiskokemukset mahdollistuvat. Lapsille tarjotaan erilaisia kokemuksia leikin, liikunnan,taiteen ja kulttuuriperintöön tutustumisen kautta. Kalenterivuosi huomioidaan toiminnassa.

4. varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinenvarhaiskasvatusympäristö

Oppimisympäristön rakentaminen on jatkuva prosessi. Mäntsälän varhaiskasvatuksenoppimisympäristö on pääsääntöisesti hyvin muunneltavissa. Oppimisympäristö suunnitellaan niin,että lapsi voi toimia itsenäisesti. Sen rakentamisessa huomioidaan lasten toiveet ja mielenkiinnonkohteet. Ryhmien toiminnan suunnittelun lähtökohtana on kehittävä oppimisympäristö.Materiaaleja ja leluja on monipuolisesti käytössä ja niitä on mahdollista hankkia tarvittaessalisää. Toimintamateriaalit ovat lasten saatavilla. Myös yksiköiden välinen yhteistyö rikastuttaaoppimisympäristöjä. Varhaiskasvatuksen yhteisissä projekteissa ja koulutuspäivissä jaetaantietoja ja taitoja kasvattajien kesken.

Fyysinen oppimisympäristö tulee olla turvallinen, siisti, puhdas, viihtyisä, esteetön jarakennettu kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta. Henkilöstö kannustaa lapsia liikkumaanmonipuolisesti ja erilaisissa ympäristöissä. Psyykkisen ympäristön tulee olla lasta arvostavaja, jossa lapsen itsetuntoa tuetaan ja kasvattajat luovat luottamuksellisen suhteen lapseen.Sosiaalisessa ympäristössä korostuvat kaverisuhteet, vertaisoppiminen sekä kiusaamisenehkäisy ja siihen puuttuminen. Aikuisen malli on tärkeä lapselle: henkilöstön keskinäinenarvostus, johdonmukaisuus, yhteiset arvot ja toimintamallit. Iloitseminen lapsista, lasten kasvusta,kehityksestä ja uuden oppimisesta välittyvät lapsille.

5. turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvätvuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä

On erittäin tärkeää, että jokainen kasvattaja luo luottamuksellisen suhteen ryhmänsä lapsiin;on turvallinen aikuinen lapselle ja huomaa hyvän jokaisessa lapsessa. Henkilöstö toimiilasta kunnioittavasti ja arvostavasti. Tämä näkyy sanallisessa ja sanattomassa viestinnässäpositiivisena puheensävynä ja eleinä. Aikuisen positiivinen vire siirtyy lapseen, lapset aistivathelposti toisten lasten ja aikuisten tunnetilat. Henkilöstö sitoutuu yhdessä sovittuihin arvoihinja toimintamalleihin. Jokaisella tiimillä on yhteinen kasvatusnäkemys. Pienryhmissä lapsenkuuleminen on helpompaa ja se lisää lapsen turvallisuuden tunnetta. Kasvatushenkilöstö kiinnittääerityistä huomiota lapsen hoitoontulotilanteisiin, jotta lapsen hyvä päivä mahdollistuu heti hoitoonsaavuttaessa.

Mäntsälän varhaiskasvatuksessa tavoitteena ovat pysyvät vuorovaikutussuhteet, vaikkahenkilökunnan vaihtumista tapahtuu toimintavuoden aikana. Kiertävä lastenhoitaja japäiväkotiapulainen mahdollistavat sen, että ryhmissä ovat lapselle tutut aikuiset. Mahdollisuuksien

Varh

aisk

asva

tuks

en jä

rjest

ämin

en ja

toim

inta

muo

dot

11

Varh

aisk

asva

tuks

en jä

rjest

ämin

en ja

toim

inta

muo

dot

mukaan käytetään samoja sijaisia. Lapsen siirtoja ryhmästä toiseen tehdään toimintavuodenaikana mahdollisimman vähän.

Perhepäivähoitolapsen varahoitoryhmä on sama koko toimintavuoden ajan. Yhteistyöperhepäivähoitajan ja varahoitopaikan henkilöstön kanssa on tärkeää.

6. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistääsukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistäkulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellistataustaa

Varhaiskasvatushenkilöstö ymmärtää ja arvostaa erilaisuutta. Jokaista lasta ja perhettäkunnioitetaan ja kohdellaan tasapuolisesti. Kasvattajat keskustelevat lasten kanssa erilaisuudestakirjoja ja kuvia keskustelun tukena käyttäen. Kasvattajat hankkivat tietoa eri kulttuureista. Suomitoisena kielenä (S2) suunnitelma laaditaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen kielen kehityksentukemiseksi. Lapselle tarjotaan ikätason mukaista toimintaa.

Mäntsälän varhaiskasvatuksessa palvelusopimus-, aloitus- javarhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa huoltajien kanssa keskustellaan perheen eettisistänäkemyksistä. Perheen toiveita kunnioitetaan lapsen varhaiskasvatuspäivän arjessa. Mikälilapsi ei saa osallistua kristillisten juhlapyhien tai syntymäpäivien viettoon, hänelle järjestetäänkorvaavaa toimintaa.

7. tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukeavarhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä

Lapsen tuen tarpeen tunnistaminen kuuluu henkilöstölle yhdessä huoltajien kanssa. Oikea-aikainen ja oikein kohdennettu tuki on ensiarvoisen tärkeää. Tuen tarpeen tunnistamisessakäytetään apuna konsultoivan varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai terveydenhoitajanammattitaitoa. Yksilöllisen tuen tarpeen tunnistamisessa korostuu lapsen havainnointi, mikäonnistuu hyvin pienryhmissä. Lasten tuen tarvetta selvitetään tarvittaessa monialaisessatiimissä, jossa mukana ovat varhaiskasvattajan lisäksi neuvolan työntekijät, konsultoivavarhaiskasvatuksen erityisopettaja ja mahdollisesti terapeutit.

Varhaiskasvatushenkilöstön ja huoltajien yhteistyön tulee olla avointa. Yhteistyöluvat kysytäänpalvelusopimuskeskustelun yhteydessä. Mikäli varhaiskasvatuksen tuen keinot eivät riitä,ohjaamme huoltajia hakemaan apua verkostostamme.

8. kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimistavertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toistenihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen

Varhaiskasvatuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojenkehittäminen. Vuorovaikutustaitojen harjoittelu lasten kanssa vahvistaa yhteisöllisyyttä,ryhmähenkeä ja mahdollistaa uuden oppimisen. Mäntsälän varhaiskasvatuksen ilmapiiri ontoisia kunnioittava, erilaisia mielipiteitä ja opittuja taitoja arvostava. Varhaiskasvatuksessakorostuu leikki; kasvatushenkilöstö on lapsen leikissä läsnä ja samalla opettaa lapsellevuorovaikutustaitoja. Henkilöstö on omalla käytöksellään esimerkkinä ja opettaa hyviäkäytöstapoja lapselle. Ryhmän lapsilla ja henkilöstöllä on yhteisesti sovitut säännöt. Huoltajienkanssa keskustellaan lasten yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoista. Varhaiskasvatuksen tavoitteenaon eettisesti vastuullinen ja kestävä varhaiskasvatustoiminta.

9. varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin

Mäntsälän varhaiskasvatuksessa lapsille tulee antaa aiempaa enemmänvaikuttamismahdollisuuksia. Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen jaarviointiin. Henkilöstön tulee kohdata lapsi sensitiivisesti ja lapsen aloitteisiin vastaten. Lapsiltakysellään, heitä kuunnellaan, havaintoja kirjataan ja toimintaa muutetaan havaintojen perusteella.Lapsella tulee olla tunne ryhmään kuulumisesta.

10. toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsentasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsenvanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä12

Varhaiskasvatuksen henkilöstö kohtaa huoltajia päivittäin. Mäntsälän "Lapsen vasuprosessi " onkuvattu ja sitä noudattavat kaikki varhaiskasvatusyksiköt. Huoltajien kohtaamisen tavoitteena onyhteisen ymmärryksen luominen lapsen edusta. Kohtaamisissa henkilöstö tuo esille päivittäisettapahtumat, lapsen vahvuudet, uuden oppimisen ja ottavat tarvittaessa huolen puheeksi.

Mäntsälän varhaiskasvatuksessa koetaan, että yhteistyössä huoltajien kanssa on onnistuttu.Huoltajien kanssa on rakennettu luottamukselliset suhteet. Tavoitteenamme on lisätä edelleenhuoltajien osallisuutta.

Varh

aisk

asva

tuks

en jä

rjest

ämin

en ja

toim

inta

muo

dot

13

Varh

aisk

asva

tus

osan

a la

psen

kas

vun

ja o

ppim

isen

pol

kua

6. Varhaiskasvatus osana lapsen kasvunja oppimisen polkua

Varhaiskasvatus on keskeinen lapsia ja heidän perheitään koskeva palvelu, johon suurinosa lapsista osallistuu ennen oppivelvollisuutta. Lapset tuovat varhaiskasvatukseen mukanaanaiemman elämänkokemuksensa, jossa merkittävänä tekijänä ovat huoltajien ja lastenväliset vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteet. Henkilöstön tehtävänä on luoda luottamuksellinensuhde lapseen. Huoltajien ja henkilöstön välinen yhteistyö tuo lasten elämään jatkuvuuttaja turvallisuutta. Sovittaessa lapsen varhaiskasvatuksen tavoitteista avoin, arvostava jatasavertainen kohtaaminen on tärkeää. Säännöllinen yhteistyö on oleellista, jotta perheiden jahenkilöstön yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden.

Lapsuuden merkityksen ymmärtäminen sekä tietämys lasten kasvusta, kehityksestä jaoppimisesta ovat pedagogisen toiminnan perustaa. Yhtä tärkeää on tuntea jokainen lapsi jaottaa huomioon hänen yksilöllinen kehityksensä. Lapsen tunteminen edellyttää mahdollisimmanpysyviä vuorovaikutussuhteita henkilöstön ja lasten välillä.

Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksenja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselleoppimiselle. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että varhaiskasvatuksen sekä esi-ja perusopetuksen henkilöstö tuntee koulutusjärjestelmän sekä sen eri vaiheiden keskeisettavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten hyvinvoinnin sekä kehityksen ja oppimisensujuvuuden vuoksi myös siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan.

Varhaiskasvatuksen järjestäjä luo yhteistyön rakenteet ja tiedon siirron käytännöt, joiden avullasiirtymät kotoa varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen aikana sekä varhaiskasvatuksestaesiopetukseen ja sieltä perusopetukseen ovat mahdollisimman sujuvia. Siirtymävaiheissatehdään huoltajan kanssa yhteistyötä lapsen edun mukaisesti. Tietojen siirtämisessä voidaanhyödyntää varhaiskasvatuksen aikana koottuja dokumentteja, joissa kuvataan lapsen kehitystäja oppimista, sekä lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tiedon siirrossa noudatetaanvoimassa olevia säädöksiä.

Siirtymävaiheissa huoltajien läsnäolo ja osallisuus sekä kuuleminen ovat keskiössä.

Lapsen siirtyminen päiväkodin sisällä ryhmästä toiseen, lapsen siirtyminenperhepäivähoidosta päiväkotiin, lapsen siirtyminen toiseen yksikköön samallapalveluntarjoajalla

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma siirretään uuteen ryhmään ja tarvittaessa käydääntiedonsiirtokeskustelu. Lähettävä varhaiskasvatuksen opettaja on aloitteellinen ja huolehtiitiedonsiirrosta. Lapsen siirtyessä perhepäivähoidosta päiväkotiin perhepäivähoitaja huolehtii siitä,että tarvittava tieto siirtyy.

Lapsen siirtyminen toiseen kuntaan/palveluntarjoajalle

Järjestetään tarvittaessa tiedonsiirto lähettävän ryhmän/hoitopaikan kasvatushenkilöstönja vastaanottavan ryhmän kasvatushenkilön kanssa. Kun lapsi siirtyy toisen kunnanvarhaiskasvatukseen, huoltajat toimittavat lapsen varhaiskasvatussuunnitelman uuteenvarhaiskasvatuspaikkaan.

Lapsen siirtyminen esiopetukseen

Lapsen tiedot siirretään esiopetusryhmään ensisijaisesti yhteistyössä huoltajien kanssa,mutta välttämättömät tiedot voidaan siirtää myös ilman huoltajien suostumusta.Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma siirretään esiopetusryhmään ja käydään tarvittaessatiedonsiirtokeskustelu. Lähettävä varhaiskasvatuksen opettaja on aloitteellinen ja huolehtiitiedonsiirrosta. Lapsen siirtyessä perhepäivähoidosta esiopetukseen perhepäivähoitaja huolehtiisiitä, että tarvittava tieto siirtyy.14

Lapsen siirtyminen esiopetuksesta kouluun

Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät lapsen tiedot siirretään esiopetuksestaperusopetukseen salassapidon estämättä (Pol 40-41 §). Keväällä lapsen oppimissuunnitelmanarviointikeskustelussa huoltaja(t) ja esiopettaja sopivat yhdessä, mitä muita tietoja lapsestasiirretään esiopetuksesta kouluun.

Esiopettaja siirtää lasten tiedot tulevalle luokanopettajalle ja/tai rehtorille. Mikäli opetuksenjärjestämisen kannalta on tarpeellista, järjestetään siirtoneuvottelu, johon voivat osallistua tarpeenmukaan huoltajat, esiopettaja, tuleva luokanopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, laaja-alainen erityisopettaja sekä muita moniammatillisen verkoston tahoja.

Kunnallisten päiväkotien ja koulun esiopetuksessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasiirtyy perusopetukseen Wilma -järjestelmän kautta. Yksityisten päiväkotien oppimissuunnitelmatsiirretään paperilomakkeina.

Varh

aisk

asva

tus

osan

a la

psen

kas

vun

ja o

ppim

isen

pol

kua

15

Arv

oper

usta

7. ArvoperustaVarhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edunensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioonottaminen sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus ja lapsen syrjintäkielto YK:nLapsen oikeuksien sopimuksen, varhaiskasvatuslain ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksiakoskevan yleissopimuksen mukaisesti.

Mäntsälän kunnan kuntastrategian 2017 - 2021 vision mukaan Mäntsälä on urbaanija elinvoimainen digikylä, jossa on tilaa unelmoida, toteuttaa itseään ja toimiayhdessä. Kuntastrategian tavoitteena ovat laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut, joita ohjaavatvaltakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet sekä Mäntsälän varhaiskasvatussuunnitelma.

Arvokeskustelua on käyty yhdessä varhaiskasvatuspäällikön, päiväkodin johtajien sekävarhaiskasvatushenkilöstön kanssa. Paikallisella tasolla sitoudumme valtakunnallisenvarhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoihin ja käymme säännöllisesti arvokeskusteluja.

Arvot ohjaavat kaikkea toimintaamme.

Lapsuuden itseisarvo

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on suojella ja edistää lasten oikeutta hyvään ja turvalliseenlapsuuteen. Varhaiskasvatus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvosta. Jokainen lapsi onainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi,nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisönsä jäsenenä.

Mäntsälän varhaiskasvatuksessa kasvatushenkilöstö kohtaa lapsen päivittäin lämmöllä arjen eritilanteissa. Henkilöstön on tärkeä pysähtyä jokaisen lapsen kohdalle, jotta lapselle syntyy tunnesiitä, että hänestä välitetään. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen, huolenpitoon jakannustavaan palautteeseen.

16

Kasvatushenkilöstö huomioi lapsen yksilölliset tarpeet jo heti varhaiskasvatuksenaloitusvaiheessa. Tästä syystä aloitukseen liittyvät käytännöt ovat tärkeitä. Arki rakentuu lapsenvahvuuksille, eikä kaikilta lapsilta vaadita samoja asioita. Lapsen turvallisuuden tunteen luominenon aikuisen vastuulla. Henkilöstön toimintatavan tulee olla rauhallinen ja lasta kunnioittava.

Henkilöstö kuuntelee lapsen tuottamaa puhetta ja lapsen tulee saada ilmaista itseään omallakielellään tai omalla tavallaan. Kasvatushenkilöstö havainnoi ja dokumentoi lapsen tuntemuksia,ajatuksia ja leikkitilanteita, jonka pohjalta ryhmän toiminta luodaan. Vanhempien asiantuntemuslapsestaan huomioidaan ryhmän arjessa. Moniammatillinen verkosto on tarvittaessa lapsenhyvinvoinnin turvaajana. Lapsen etu on lapsen oikeus ja aikuisen velvollisuus.

Ihmisenä kasvaminen

Varhaiskasvatus perustuu elämän, kestävän elämäntavan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseensekä ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Henkilöstö tukee lasten kasvua ihmisyyteen, jotakuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan.Varhaiskasvatuksessa arvostetaan sivistystä, mikä ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihinihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia oikein. Henkilöstö ohjaalapsia toimimaan arvoperustan mukaisesti sekä keskustelemaan arvoista ja ihanteista.Varhaiskasvatuksessa kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikäkeneltäkään.

Mäntsälän varhaiskasvatuksessa kasvatushenkilöstö vahvistaa lapsen tunne- javuorovaikutustaitoja eri menetelmin. Henkilöstö toimii hyvän käyttäytymisen mallina.Kasvatushenkilöstön tehtävä on tukea lapsen kaverisuhteiden muodostumista. Henkilöstönvastuulla on hyväksyvän ilmapiirin luominen, jolla mahdollistetaan edellytykset kiusaamisenvastaiselle toimintakulttuurille. Kiusaamisen ehkäisysuunnitelmat tehdään jokaisessa yksikössä.

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetteleminen onnistuvat helpommin pienryhmätoiminnassa.Lapselle kaikki tunteet ovat sallittuja. Lasta ohjataan huolehtimaan omista tavaroista ja yhteisestäympäristöstä. On tärkeää, että lapset oppivat huomaamaan omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksenkohteitaan. Henkilöstö on tietoinen siitä, mitä ryhmässä tapahtuu ja mitkä ovat lasten välisetvuorovaikutussuhteet ja niiden ilmapiiri. Lasten kanssa tilanteita pohditaan myös jälkikäteen.Kasvatushenkilöstö kannustaa lasta yrittämään ja kokeilemaan.

Lapsen oikeudet

Lapsella on oikeus ilmaista itseään, mielipiteitään ja ajatuksiaan sekä tulla ymmärretyksiniillä ilmaisun keinoilla, joita hänellä on. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen,huolenpitoon ja kannustavaan palautteeseen. Lapsella on oikeus leikkiä, oppia leikkien jailoita oppimastaan sekä rakentaa käsitystä itsestään, identiteetistään ja maailmasta omienlähtökohtiensa mukaisesti. Lapsella on oikeus yhteisöllisyyteen ja ryhmään kuulumiseen. Lapsellaon oikeus saada tietoa monipuolisesti, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusiaasioita.

Mäntsälän varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelun lähtökohtana on lasten osallisuus. Lastentoiveet ja mielenkiinnonkohteet ovat toiminnan arvioinnin, suunnittelun ja kehittämisen lähtökohta.Henkilöstön tehtävänä on varmistaa, että lapsi tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Lapsella on oikeuserilaisiin kommunikaatiokeinoihin, kuten kuviin ja viittomiin. Kasvatushenkilöstö kannustaa lapsiaosallistumaan keskusteluihin, ilmaisemaan omia mielipiteitään ja opettelemaan kuuntelemisentaitoja.

Henkilöstö kannustaa lasta leikkiin, työskentelyyn ja oppimaan uusia asioita toisten lasten kanssa.Kasvatushenkilöstön tulee ylläpitää onnistumisen ja oppimisen iloa kaikissa arjen tilanteissa.Lasten arkea ei täytetä turhilla kielloilla, vaan heillä on oikeus saada ohjausta tarvittaessa.Pedagoginen johtaminen, toimintakulttuuri ja oppimisympäristö vaikuttavat siihen, kuinka hyvinlapsen oikeuksien toteutumiseen.

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus

Varhaiskasvatus edistää suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kutenyhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta. Lapsilla tulee olla mahdollisuus kehittää taitojaan

Arv

oper

usta

17

Arv

oper

usta

ja tehdä valintoja esimerkiksi sukupuolesta, syntyperästä, kulttuuritaustasta tai muista henkilöönliittyvistä syistä riippumatta. Henkilöstön tulee luoda moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri.Varhaiskasvatus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle, joka muotoutuu edelleenlasten, heidän huoltajiensa sekä henkilöstön vuorovaikutuksessa.

Mäntsälän varhaiskasvatuksessa kohdellaan lapsia ja huoltajia samanarvoisesti. Perheitä,heidän kulttuuriaan ja kasvatustapojaan kunnioitetaan. Kasvatushenkilöstön on oltava tietoinenperheiden kulttuurista ja erityispiirteistä ja tutustuttava niihin. Henkilöstö kohtaa perheetkunnioittaen ja arvostaen. Lapsilla on yhdenvertainen mahdollisuus valita aktiviteettejä omankiinnostuksensa ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Henkilöstö havainnoi lasta ja rikastuttaatoimintaa monipuolisesti herättäen lapsen kiinnostuksen.

Moninaisuuden huomioiminen on tärkeää siitä syystä, että myös mäntsäläläiset lapset oppivatkunnioittamaan monimuotoisuutta, koska väestöpohja on yhtenäisempi kuin monessa muussaEtelä-Suomen kunnassa.

Perheiden moninaisuus

Ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin ja perheiden erilaisiinkieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin sekä kasvatusnäkemyksiin luoedellytyksiä hyvälle kasvatusyhteistyölle. Lasten perheidentiteettiä ja perhesuhteita tuetaan siten,että jokainen lapsi voi kokea oman perheensä arvokkaaksi.

Mäntsälän varhaiskasvatuksessa perheiden kohtaamisen käytännöt rakennetaan niin, ettäperheiden näkemykset ja varhaiskasvatus yhdistyvät jokaiselle lapselle sopiviksi. Henkilöstökunnioittaa perheiden tarpeita ja erilaisia tilanteita. Tarvittaessa henkilöstö perehtyy erikulttuureihin ja uskontoihin kirjallisuuden tai perheiden kokemusten avulla. Perheiden kanssatehtävässä yhteistyössä korostuu kaikkien perheiden arvostaminen. Varhaiskasvatuksen tehtäväon tukea vanhempia kasvatustyössä ja joustaa muuttuvissa tilanteissa tarpeen mukaan.

Terveellinen ja kestävä elämäntapa

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on ohjata lapsia terveyttä ja hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin.Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää tunnetaitojaan ja esteettistä ajatteluaan.Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan ja noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita niin, ettäsosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus huomioidaan. Varhaiskasvatusluo perustaa ekososiaaliselle sivistykselle niin, että ihminen ymmärtää ekologisen kestävyydenolevan edellytys sosiaaliselle kestävyydelle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.

Mäntsälän varhaiskasvatuksessa lapselle rakennetaan kokonaisvaltaisesti hyvä päivä, jokasisältää lapsen fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden tunteen. Päivittäiset rutiinit luovatlapselle turvallisuutta, mutta arjen tilanteisiin tarvitaan myös joustoa ja soveltamista. Lapsenperusturvallisuus syntyy ihmisistä ja ilmapiiristä.

Henkilöstö toimii mallina terveellisissä elämäntavoissa. Lapsen päivässä vaihtelevat terveellinenravinto, liikunta ja lepo. Henkilöstö huomioi valtakunnalliset ravitsemus- ja liikuntasuosituksetlasten arjessa. Lapsia opastetaan omasta hygieniasta huolehtimiseen.

Ekologinen elämäntapa näkyy varhaiskasvatuksen arjessa esimerkiksi kierrättämisenopettamisen kautta. Mäntsälän varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen luontosuhdetta.Päättäjillä, toimialajohtajilla, kaavoituksella, tilapalvelulla, ruokahuollolla, päiväkodin johtajilla jakasvatushenkilöstöllä on yhteinen vastuu terveellisen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristönluomisesta mäntsäläläisille lapsille.

18

8. OppimiskäsitysVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaanlapset kasvavat, kehittyvät sekä oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristönkanssa. Oppimiskäsitys pohjautuu myös näkemykseen lapsesta aktiivisena toimijana. Lapsetovat synnynnäisesti uteliaita ja haluavat oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen onkokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Siinä yhdistyvät tiedot, taidot, toiminta, tunteet,aistihavainnot, keholliset kokemukset, kieli ja ajattelu. Oppimista tapahtuu muun muassa lastenhavainnoidessa ja tarkkaillessa ympäristöään sekä jäljitellessä muiden toimintaa. Lapset oppivatmyös leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiinperustuvassa toiminnassa.

Varhaiskasvatuksessa oppimisen lähtökohtana ovat lasten aiemmat kokemukset, heidänmielenkiinnon kohteensa ja osaamisensa. On tärkeää, että uusilla opittavilla asioilla onyhteys lasten kehittyviin valmiuksiin sekä muuhun kokemusmaailmaan ja kulttuuritaustaan.Lapset oppivat parhaiten voidessaan hyvin ja kokiessaan olonsa turvalliseksi. Myönteisettunnekokemukset ja vuorovaikutussuhteet edistävät oppimista. Vertaisryhmä ja kokemusyhteisöön kuulumisesta ovat lapsen oppimisen ja osallisuuden kannalta keskeisiä. Lastentulee saada oppimiseensa henkilöstön ohjausta ja tukea. Lapsia kiinnostava, tavoitteellinen jasopivasti haastava toiminta innostaa oppimaan lisää. Jokaisen lapsen tulee saada onnistumisenkokemuksia ja iloa omasta toiminnastaan sekä itsestään oppijana.

Leikki on varhaiskasvatusikäisten lasten oppimiselle merkityksellistä. Se on lasta motivoivaaja iloa tuottavaa toimintaa, jossa lapset samalla oppivat monia taitoja ja omaksuvat tietoa.Varhaiskasvatuksessa tulee ymmärtää leikin itseisarvo lapselle sekä sen pedagoginen merkitysoppimisessa ja lasten kokonaisvaltaisessa kehityksessä ja hyvinvoinnissa.

Mäntsälän varhaiskasvatuksessa korostuu oppimiskäsityksessä oppimisen ilo. Lapsi oppii,kun oppimistilanteissa lapsen varhaiskasvatuspäivän aikana korostuu innostava, kannustava,luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri. Oppimisessa edetään lapsen vahvuuksia hyödyntäen.Oppimista tapahtuu, kun lapsi voi hyvin ja kokee olonsa turvalliseksi. Jokaisella lapsellaon oma tapa ja rytmi oppia. Lapselle annetaan kehitystason mukaisia tehtäviä, jolloin lapsikokee onnistumista, jaksaa keskittyä ja haluaa osallistua yhteiseen toimintaan. Varhaiskasvatusnähdään tärkeänä osana elinikäisen oppimisen polkua.

Lapsi oppii yhdessä toisten lasten kanssa. Kasvatushenkilöstö suunnittelee oppimistilanteetmonipuolisten leikkitilanteiden pohjalta pedagogisesti niin, että oppimisen kokonaisvaltaisuusmahdollistuu ja sosiaalisten taitojen oppimisen merkitys korostuu. Henkilöstön puhetapa, ilmeet,eleet ja kehon kieli kertovat kasvatushenkilöstön suhtautumisesta oppimiseen. Henkilöstöinnostaa lapsia oppimiseen. Kasvatushenkilöstö heittäytyy erilaisiin oppimistilanteisiin ja ontoiminnassa aktiivinen osapuoli. Oppimisen tulee liittyä lapsen kokemusmaailmaan. Lapset eläväthetkessä kaikki aistit avoinna uuden oppimiseen. Elämyksellisissä arjen tilanteissa, leikeissä jatoiminnoissa lapsi kokee olevansa aktiivinen oppija. Lapselle on tärkeä tiedostaa itse oppimansa,tarvittaessa aikuisen tuella.

Vanhemmille kerrotaan lapsen arjessa tapahtuneista asioista ja iloitaan yhdessä siitä, mitälapsi on kokenut ja oppinut. Kasvatushenkilöstö dokumentoi yhdessä lapsen arkea: esimerkiksikuvia, taideteoksia, lapsen puhetta ja tunnetiloja mielekkäästä tekemisestä ja onnistumisenkokemuksesta. Oppimisen iloa tukee yhtenäinen, samalla tavalla ymmärretty toimintakulttuuri.

Opp

imis

käsi

tys

19

Opp

imis

käsi

tys

Varhaiskasvatus on osa elinikäisen oppimisen polkua.

20

9. Pedagogisesti painottunutkasvatuksen, opetuksen ja hoidonkokonaisuus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa pedagogiikka perustuu määriteltyyn arvoperustaan,käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta. Pedagogiikalla tarkoitetaan monitieteiseen,erityisesti kasvatus- ja varhaiskasvatustieteelliseen tietoon perustuvaa, ammatillisesti johdettuaja ammattihenkilöstön toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lastenhyvinvoinnin ja oppimisen toteutumiseksi. Se näkyy varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa,oppimisympäristöissä sekä kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudessa. Pedagogiikanpainottuminen varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa edellyttää pedagogista asiantuntemustasekä sitä, että henkilöstöllä on yhteinen ymmärrys siitä, miten lasten oppimista ja hyvinvointiavoidaan parhaalla tavalla edistää.

Varhaiskasvatus toteutuu henkilöstön, lasten ja ympäristön vuorovaikutuksessa, jossa kasvatus,opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Näitä kolmea ulottuvuutta voidaantarkastella käsitteellisesti erillisinä, mutta käytännön toiminnassa ne nivoutuvat yhteen. Tämämahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisenedistämisessä. Kasvatus, opetus ja hoito painottuvat eri tavoin eri-ikäisten lasten toiminnassasekä varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa.

Kasvatus on toimintaa, jonka myötä kulttuuriset arvot, tavat ja normit välittyvät, muovautuvatja uudistuvat. Osaltaan kasvatuksen tavoite on siirtää kulttuuriperintöä sekä tärkeinä pidettyjäarvoja ja traditioita seuraavalle sukupolvelle. Kasvatuksen avulla ohjataan lapsia muodostamaanomia mielipiteitään ja arvioimaan kriittisesti vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja sekä toimimaaneettisesti kestävällä tavalla. Kasvatuksen sivistystehtävänä on ohjata tietoisesti lasten yksilöllisenidentiteetin muotoutumista siten, että lapset oppivat havaitsemaan oman toimintansa vaikutuksettoisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lasten kehitystä tuetaan niin, että he oppivat toimimaan sekäkäyttämään osaamistaan myös toisten hyväksi.

Opetuksen lähtökohtana on varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määritelty oppimiskäsitys.Opetuksen tarkoitus on edistää lasten oppimista ja auttaa lapsia luomaan merkityksiä itsestään,toisista ihmisistä sekä ympäröivästä maailmasta. Varhaiskasvatuksessa lapsia innostetaanja motivoidaan opettelemaan uusia asioita sekä ohjataan käyttämään erilaisia oppimisentapoja. Opetus tukee ja siinä hyödynnetään lasten luontaista uteliaisuutta ja tutkimisen halua.Opetuksessa otetaan huomioon lasten kehittyvät taidot, mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet sekälasten yksilölliset tuen tarpeet. Lisäksi opetuksen perustana ovat oppimisympäristöille, laaja-alaiselle osaamiselle ja pedagogiselle toiminnalle asetetut tavoitteet.

Hoito on fyysisistä perustarpeista huolehtimista sekä tunnepohjaista välittämistä. Tavoitteenaon, että lapsi tuntee itsensä arvostetuksi ja ymmärretyksi sekä kokee olevansa yhteydessätoisiin ihmisiin. Vastavuoroinen ja kunnioittava vuorovaikutussuhde sekä myönteinen kosketusja läheisyys muodostavat perustan hyvälle hoidolle ja huolenpidolle. Päivittäin toistuvat tilanteet,kuten ruokailu, pukeminen ja riisuminen, lepo ja hygieniasta huolehtiminen ovat keskeinenosa lapsen päivää. Varhaiskasvatuksen hoitotilanteet ovat aina samanaikaisesti kasvatus- jaopetustilanteita, joissa opitaan esimerkiksi vuorovaikutustaitoja, itsestä huolehtimisen taitoja, ajanhallintaa sekä omaksutaan hyviä tottumuksia.

Mäntsälän varhaiskasvatuksen kaikissa toimintamuodoissa on eri- ikäisiä lapsia.Perhepäivähoidossa on myös yli 3-vuotiaita lapsia, sekä esiopetusta täydentäväävarhaiskasvatusta käyttäviä lapsia.

Henkilöstö huomio lapsen yksilölliset tarpeet luomalla tavoitteita ja toimintatapoja yhdessähuoltajien kanssa. Toiminnan tulee olla lapselle tärkeää ja merkityksellistä, jolloin lapsenmotivaatio pysyy korkeana. Henkilöstö vastaa ja huolehtii lasten fyysisestä, psyykkisestä jasosiaalisesta turvallisuudesta. Henkilöstö havaitsee lapsilta tulleet aloitteet ja vastaa niihin lapsentoimintaa ja ajatusmaailmaa tukevalla tavalla. Henkilöstö on sitoutunut yhdessä sovittuihin

Ped

agog

ises

ti pa

inot

tunu

t kas

vatu

ksen

, ope

tuks

en ja

hoi

don

koko

nais

uus

21

Ped

agog

ises

ti pa

inot

tunu

t kas

vatu

ksen

, ope

tuks

en ja

hoi

don

koko

nais

uus

asioihin ja ryhmänsä lapsiin. Henkilöstön oma sinnikkyys näkyy työssä toisten kannustamisena,innostamisena ja tukemisena.

Henkilöstö kehittää omaa työtään ja kokeilee rohkeasti uusia tapoja yhdessä sovittujentavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilöstö kohtaa lapset, huoltajat ja työkaverit avoimesti jakunnioittavasti. Lapsia ja huoltajia kohdellaan tasa-arvoisesti, huomaavaisesti ja empaattisestiniin, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. Rajojen asettaminenja tilanteisiin puuttuminen rauhallisen ystävällisesti mahdollistaa lasten johdonmukaisen,oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen kohtelun. Henkilöstö huomioi työssään erilaisetmaailmankatsomukset.

Henkilöstön ammatillinen toiminta näkyy kohtaamisissa, vuorovaikutuksessa ja toiminnassalasten kanssa. Aktiivisuus näkyy energisenä, päättäväisenä ja positiivisena asenteenavarhaiskasvatuksen työtä kohtaan ja toiminnassa lasten kanssa. Jokainen varhaiskasvatuksentyöntekijä huolehtii kasvatuksen, hoidon ja opetuksen kokonaisuuden toteutumisesta jokaisenlapsen kohdalla päivittäin. Jokainen työntekijä myös vastaa omalta osaltaan toimintakulttuurinylläpitämisestä sitoutumalla yhteisesti sovittuihin asioihin ja olemalla itse aktiivisesti tietoinenvarhaiskasvatuksen ajankohtaisista asioista.

22

10. Laaja-alainen osaaminenVarhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainenosaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta.Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällätavalla. Tietojen ja taitojen käyttämiseen vaikuttavat lasten omaksumat arvot ja asenteetsekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista.Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessaedellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista. Laaja-alaisen osaamisenkehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä. Osaamisen kehittyminenalkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet kulkevatjatkumona varhaiskasvatussuunnitelman perusteista esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmienperusteisiin. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ovat ohjanneet tämän asiakirjan valmistelua, jane tulee ottaa huomioon paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa.

Laadukas pedagoginen toiminta vahvistaa lasten laaja-alaista osaamista. Laaja-alaisenosaamisen kehittymiseen vaikuttaa se, miten varhaiskasvatuksessa toimitaan, miten erioppimisympäristöjä käytetään sekä miten lasten hyvinvointia ja oppimista tuetaan. Laaja-alaisenosaamisen tavoitteet otetaan huomioon toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittämisessäsekä kasvatuksessa, opetuksessa ja hoidossa. Luvussa 4.5 kuvattujen oppimisen alueidentehtävänä on edistää lasten laaja-alaista osaamista.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan viisi toisiinsa liittyvää laaja-alaisenosaamisen osa-aluetta:

• ajattelu ja oppiminen• kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu• itsestä huolehtiminen ja arjen taidot• monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen• osallistuminen ja vaikuttaminen.

Seuraavaksi kuvataan mitä laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueilla tarkoitetaan. Lisäksimääritellään varhaiskasvatuksen tehtävä kullakin osa-alueella

Kaikki varhaiskasvatussuunnitelmassa nimetyt asiat tähtäävät laaja-alaiseen osaamiseennykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan on huolehdittava siitä,että laaja-alaisen osaamisen eri osa alueet kuuluvat varhaiskasvatuksen arkeen ja ovatpohjana elinikäiselle oppimiselle. Henkilökunta arvioi laaja-alaisen osaamisen eri osa alueidentoteutumista jatkuvasti ryhmävasussa.

Ajattelu ja oppiminen

Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristönkanssa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle.Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonkaperustaa luodaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelunja oppimisen taitoja.

Lasten ajattelu ja oppiminen kehittyvät monipuolisten ja merkityksellisten kokemusten avulla.Ihmettelylle, oivaltamiselle sekä oppimisen ilolle tulee olla tilaa. Leikissä lapsilla on mahdollisuuskäyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan, kokeilla yhdessä ideoitaan ja tutkia maailmaa. Lastentaitoja jäsentää, nimetä ja kuvata ympäristöä ja sen ilmiöitä tuetaan iän ja kehityksen mukaisesti.Lapsia rohkaistaan kysymään ja kyseenalaistamaan. Heidän kanssaan iloitaan onnistumisistaja opetellaan kannustamaan toisia. Lapsia kannustetaan myös sinnikkyyteen ja olemaanlannistumatta epäonnistumisista sekä keksimään ratkaisuja eri tilanteissa. Heitä ohjataansuuntaamaan ja ylläpitämään tarkkaavaisuuttaan. Päivittäinen, riittävä fyysinen aktiivisuus tukeelasten ajattelua ja oppimista. Toiminnan pedagoginen dokumentointi (luku 4.2) sekä yhteinenpohdinta auttavat lapsia havaitsemaan oppimistaan ja tunnistamaan vahvuuksiaan. Tämävahvistaa lasten uskoa omiin kykyihinsä.

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

23

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

Lasten ajattelun ja oppimisen taitoja kehitetään turvallisen ja kiireettömän ilmapiirin avulla.Henkilöstö on kiinnostunut ja tietoinen niistä asioista ja ilmiöistä, jotka ovat lapsen arjessamerkityksellisiä. Lapset oppivat kokemusten kautta. Lasten annetaan harjoitella uusia asioita itseja heitä kannustetaan omatoimisuuteen. Lasten yksilölliset tarpeet huomioidaan oppimisisessa.Henkilöstön tulee huomioida, että jokaisella lapsella on luontainen ja yksilöllinen tapa oppia.Dokumentoimalla lasten toimintaa ja tuotoksia toimintaa tehdään näkyväksi lapsille ja huoltajille.Dokumentoinnin kautta voidaan aiemmin käsiteltyihin asioihin palata myöhemmin.

Kasvatushenkilöstö tukee lapsen kriittisen ajattelun kehittymistä ja mahdollistaa olemassaolevien asioiden kyseenalaistamisen. Ongelmanratkaisukykyä vahvistetaan mm. ohjaamallalasta erilaisten leikkivälineiden käyttöön. Uuden oppimisessa oppimisprosessi on tärkeämpikuin lopputulos. Kasvatushenkilöstö tukee lapsen sinnikkyyttä tehdä asioita loppuun saakka.Sinnikkyyden vahvistuminen lisää lapsen sisäistä motivaatiota oppia uutta ja auttaa käsittelemäänpettymyksiä. Henkilöstön tehtävä on luoda kasvatusilmapiiri, joka on toista kunnioittava, erilaisiatunteita salliva ja lasta osallistava.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa.Tämä korostaa sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä.Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky reflektoidaomia arvoja ja asenteita. Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muitaon tärkeä merkitys identiteetille, toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Toimiva vuorovaikutus erilaisistakulttuuri- ja katsomustaustoista tulevien ihmisten kanssa edellyttää oman ja muiden kulttuurinja katsomuksellisen taustan ymmärtämistä ja kunnioittamista. Varhaiskasvatuksen tehtävä onedistää lasten kulttuurista osaamista sekä heidän vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojaan.

Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin. Henkilöstö toimii mallinalapsille toisten ihmisten sekä kielellisen, kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuudenmyönteisessä kohtaamisessa. Lapsia ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Yhteistyöhönperustuva toiminta luo mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja eri tilanteissa jaerilaisten ihmisten kanssa. Lasten kanssa harjoitellaan asettumista toisen asemaan, opetellaantarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. Tämävahvistaa lasten sosiaalisia taitoja. Lapsia tuetaan kulttuuri-identiteettien rakentamisessa.Varhaiskasvatuksessa saadut kokemukset, tiedot ja taidot kulttuuriperinnöstä vahvistavat lapsenkykyä omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuuria. Esimerkiksi leikit, ruokailuhetket ja juhlat tarjoavattilaisuuksia jakaa kokemuksia erilaisista perinteistä ja tavoista. Lapsia tuetaan myönteisensuhteen luomisessa moninaiseen ympäristöön.

Mäntsälän varhaiskasvatuksessa hyödynnetään lähellä olevaa ympäristöä ja kulttuuritarjontaa.Mäntsälän varhaiskasvatuksessa on huomioitu lasten eri kieli- ja kulttuuritaustat. Mäntsälässähuomioidaan myös omaan/suomalaiseen kulttuuriin kuuluvat juhlat ja merkkipäivät. Perheetosallistuvat lastensa varhaiskasvatusyksikön juhliin ja ovat mukana yksiköiden perinteissä.Henkilöstön omalla asenteella on suuri merkitys siinä, että varhaiskasvatuksessa on positiivisestisuhtautuva ilmapiiri eri kulttuureihin. Henkilöstön on tärkeää panostaa myös oman ryhmäntoimintakulttuuriin ja oppimisympäristöön. Kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisuaharjoitellaan lasten kanssa kirjallisuuden, perinneleikkien, musiikin, yhteisten tapahtumien jatunnetilojen ilmaisun kautta.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä.Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekäohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaanlasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen.

Lasten itsenäisyyden asteittaista lisääntymistä tuetaan. Lapsia autetaan, ja heitä kannustetaanpyytämään apua sitä tarvitessaan. Lasten kanssa harjoitellaan erilaisia taitoja kuten pukeutumista,ruokailua sekä henkilökohtaisesta hygieniasta ja omista tavaroista huolehtimista. Lapsiaohjataan toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä sekälähiluonnossa ja liikenteessä. Lasten kanssa käsitellään heidän hyvinvointiaan edistäviä asioita

24

kuten levon, ravinnon, liikunnan ja mielen hyvinvoinnin merkitystä. Lapsia autetaan tunteidenilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lasten tunnetaidot vahvistuvat, kun heidän kanssaan opetellaanhavaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita. Lapsia ohjataan myös kunnioittamaan jasuojelemaan omaa ja toisten kehoa.

Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen opettelussa on tärkeää aikuisen sensitiivinen työote, jokanäkyy herkkyytenä huomata lasten tarpeita ja vastata lapsilta tulleisiin aloitteisiin. Henkilöstöhavainnoi lapsia ja tarjoaa tilanteen mukaan haasteellisempia tehtäviä, jolloin lapsen taidotkehittyvät. Turvallisuuteen liittyviä sääntöjä tarkastellaan yhdessä lasten kanssa välillä niitä myöskyseenalaistaen. Henkilöstö opettaa lapsille oman ja toisen kehon suojelemisen taitoja.

Lasten arki rakennetaan mielekkääksi kokonaisuudeksi. Henkilöstö toimii omalta osaltaan lapsellemallina terveellisistä elämäntavoista. Terveellisistä elämäntavoista keskustellaan tarvittaessalapsen varhaiskasvatuskeskusteluissa huoltajien kanssa. Henkilöstön myönteinen elämäasenneja toiveikas ajattelutapa vaikuttaa myös siihen, että lapsi kokee itsensä hyväksytyksi ja hänellesyntyy positiivinen kuva itsestään. Lapset saavat ilmaista tunteitaan ja heitä opetetaan tunteidensäätelemisessä.

Arjen taitojen opettamisen tavoitteena on lapsen lisääntyvä ja lapsen tahtiin tapahtuvaomatoimisuus. Hyvien tapojen opettaminen, tervehtiminen, avoin vuorovaikutus ja tunneyhteisöön kuulumisesta ovat tärkeitä opeteltavia taitoja tulevaisuuden kannalta. Kunnallisenja yksityisen varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöstö ja lapset ovat osallistuneet MiniVersokoulutukseen, jossa opetellaan sovittelutaitoja lasten välisissä ristitiitatilanteissa.

Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa,ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaitosekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellistatasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä.

Monilukutaito on kulttuurisesti moninaisten viestien ja ympäröivän maailman ymmärtämisen sekävuorovaikutuksen näkökulmasta keskeinen perustaito. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaistenviestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Monilukutaidon perustana on laaja tekstikäsitys, jonkamukaan erilaiset tekstit voivat olla muun muassa kirjoitetussa, puhutussa, audiovisuaalisessa taidigitaalisessa muodossa. Siihen sisältyy erilaisia lukutaitoja kuten kuvanlukutaito, numeerinenlukutaito, medialukutaito ja peruslukutaito. Monilukutaito liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisentaitoihin. Lasten kanssa nimetään asioita ja esineitä sekä opetellaan erilaisia käsitteitä. Lapsiainnostetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa,ympäristöissä. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikastatekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja.

Lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tieto- ja viestintäteknologian roolia arkielämässä sekätutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin. Digitaalistadokumentointia hyödynnetään leikeissä, tutkimisessa, liikkumisessa sekä taiteellisessakokemisessa ja tuottamisessa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa sisältöjä itse ja yhdessä muidenlasten kanssa käyttäen apuna tieto- ja viestintäteknologiaa edistävät lasten luovan ajattelunja yhteistoiminnan taitoja sekä lukutaitoa. Henkilöstö ohjaa lapsia tieto- ja viestintäteknologianmonipuoliseen ja turvalliseen käyttöön.

Varhaiskasvatuksen arjessa on tärkeää, että monilukutaito nähdään hyvin monipuolisena ilmiönäja sen tarjoamia mahdollisuuksia tarjotaan lapsille. Monilukutaidon lähtökohta on aikuisenja lapsen vuorovaikutuksessa. Lasten kanssa tutkitaan ympäröivää maailmaa, opetellaantulkitsemaan eleitä ja ilmeitä, nimetään esineitä ja asioita, etsitään yhdessä tietoa. Mäntsälänvarhaiskasvatuksessa ollaan mukana digitalisaation kehittymisessä oppimisen näkökulmasta.Lapsille tarjotaan tasavertainen mahdollisuus harjoitella tietoteknisten välineiden käyttöä.

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselleja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisöntoimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat La

aja-

alai

nen

osaa

min

en

25

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Varhaiskasvatuksessakunnioitetaan näitä demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita. Varhaiskasvatuksen tehtäväon tukea lasten kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen.

Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminenvahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset suunnittelevat, toteuttavat jaarvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Samalla lapset oppivat vuorovaikutustaitojasekä yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Henkilöstö huolehtii siitä, ettäjokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Osallistumisen ja vaikuttamisen kauttalasten käsitys itsestään kehittyy, itseluottamus kasvaa ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset taidotmuovautuvat.

Mäntsälän varhaiskasvatuksessa myös kaikkein nuorimmilla lapsilla on vaikutusmahdollisuuksiaomaan elämäänsä liittyen. Lasten ajatuksia kuullaan ja heidän tuomiin aloitteisiinsa vastataanturvallisessa kasvatusilmapiirissä. Arjen tilanteissa joustetaan myös lasten valintojen pohjalta.Lasten toiveita huomioidaan toiminnan suunnittelussa, oppimisympäristöjen rakentamisessaja hankintoja tehtäessä. Lapsille tarjotaan ikä- ja kehitystasoista toimintaa ja tuetaan heitäuusien asioiden oppimisessa. Ryhmätilanteissa myös arimmat lapset huomioidaan niin, ettäheidän mielipiteensä tulee kuulluksi. Henkilöstön kokemuksen sekä huoltajilta saadun palautteenperusteella Mäntsälän varhaiskasvatuksessa lasten osallisuus on lisääntynyt vuoden 2017paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönoton jälkeen.

Laaja-alainen osaaminen varhaiskasvatuksessa. (Lähde OPH)

26

11. Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitäohjaavat periaatteet

Yhteisön toimintakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja sitä tulee myös arvioida ja kehittää.Yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen edistää arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista.Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen jakorjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä. Jatkuvan kehittämisen perusedellytyson, että henkilöstö ymmärtää oman toimintansa taustalla vaikuttavien arvojen, tietojen jauskomusten merkityksen sekä osaa arvioida niitä. Kehittämisessä on tärkeää toisia arvostava,koko yhteisöä osallistava ja luottamusta rakentava dialogi. Varhaiskasvatusta suunniteltaessa,järjestettäessä ja kehitettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lapsen etua onharkittava yksittäisen lapsen, lapsiryhmän ja yleensä lasten kannalta tapaus- ja tilannekohtaisesti.

Johtaja edistää osallistavaa toimintakulttuuria luomalla rakenteita ammatilliseen keskusteluun.Lisäksi johtaja rohkaisee työyhteisöä säännöllisesti kehittämään ja innovoimaan yhteistätoimintakulttuuria. Johtaja tukee yhteisön kehittymistä oppivaksi yhteisöksi, jossa osaamistakehitetään ja jaetaan. Päämääränä on, että yhteinen toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteetnäkyvät käytännöissä. Johtaja vastaa siitä, että yhteisiä työkäytäntöjä tehdään näkyväksi ja ettäniitä havainnoidaan ja arvioidaan säännöllisesti. Lapset ja huoltajat ovat mukana toimintakulttuurinkehittämisessä ja arvioinnissa

Toimintakulttuurin lähtökohdat ovat positiivinen vuorovaikutus ja yhteisen hyvän tavoittelu.Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää monipuolista johtamista ja johtamisosaamista.Johtamisella tarkoitetaan pedagogiikan, henkilöstön ja talouden johtamista ja kehittämistä sekäasiakaspalvelua. Vastuu Mäntsälän toimintakulttuurin kehittämisestä on varhaiskasvatuksenjohto-, asiantuntija- ja esimiestehtävissä olevilla. Tärkeä osa toimintakulttuuria on osaava jakoulutettu henkilöstö, joka osallistuu kehittämistyöhön lasten, huoltajien ja varhaiskasvatuksenyhteistyötahojen kanssa.

Johtamisen lähtökohta varhaiskasvatuksessa on edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista.Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää, että varhaiskasvatuksen kokonaisuutta johdetaan jaarvioidaan tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Siihen kuuluvat kaikki ne toimenpiteet, joillaluodaan edellytykset henkilöstön hyville työolosuhteille, ammatillisen osaamisen ja koulutuksenhyödyntämiselle ja kehittämiselle sekä pedagogiselle toiminnalle.

Johtaja toteuttaa pedagogista johtamista koko työyhteisössä ja vastaa siitä, että yksikön rakenteetja työvälineet edistävät oppimista yhteisten pedagogiikan kehittämisen painopisteiden mukaisesti.Varhaiskasvatuksen opettajalla on ensisijainen vastuu oman tiiminsä oppimisesta ja pedagogiikankehittämisestä yhdessä tiimin jäsenten kanssa.

Mäntsälässä johtamisen toimintakulttuuriin kuuluu jaetun johtajuuden toimintaperiaate.Periaatteen mukaan päiväkodin johtajan työparina toimii varajohtaja. Jokaisella päiväkodintiimillä on vastuuopettaja. Jokainen varhaiskasvatuksen työntekijä vastaa omalta osaltaantoimintakulttuurin ylläpitämisestä sitoutumalla yhteisesti sovittuihin asioihin ja olemalla itseaktiivisesti tietoinen varhaiskasvatuksen ajankohtaisista asioista.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria kehitetään seuraavien periaatteiden mukaisesti:

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

Varhaiskasvatuksessa toimitaan yhteisönä, jossa lapset ja henkilöstö oppivat yhdessä jatoisiltaan. Oppivassa yhteisössä on tilaa erilaisille mielipiteille ja tunteille. Lapsia ja henkilöstöäkannustetaan rohkeasti jakamaan ajatuksiaan ja kokeilemaan uudenlaisia toimintatapoja.Jatkuvasti toimintaansa arvioiva ja kehittävä yhteisö haastaa itseään sekä tunnistaa ja hyödyntäävahvuuksiaan. Oppivassa yhteisössä arvostetaan kunnioittavaa ja huomaavaista käytöstä.Yhteisö rohkaisee kokeiluun, yrittämiseen ja sinnikkyyteen sekä sallii myös erehtymisen. Yhdessätekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä.

Toim