koskelan setlementti ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2009

Koskelan Setlementti ry:nsosiaalinen tilinpäätös

2009

2

Tämä sosiaalinen tilinpäätös on tuotettu osana NÄKY-hanketta (Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke, 2008–2011). NÄKY-hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke, jota Jyvälän Setlementti ry Jyväskylästä hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on tuoda setlementeissä tehtävän työn näkymättömät tulokset näkyviksi. Vuonna 2008 hankkeeseen liittyi Jyvälän lisäksi neljä Setlementtiä: Puijola, Ukonhattu, Lievestuorela ja Koskela.

Toimitus: Anne Siekkinen. Graafinen suunnittelu ja taitto: Kalle Parkkonen.Jyväskylän ammattiopiston paino 2010.

Setlementtien sosiaalisentilinpidon verkostohanke

Lievestuoreen Setlementti

3

Toiminnanjohtajan tervehdys

Koskelan Setlementti on ollut Äänekoskella jo lähes seitsemänkymmentä vuotta moni-puolinen toimija ja palvelujen tuottaja. Kos-kelan toiminnan ytimenä on ollut järjestää sivistyksellistä, kasvatuksellista ja sosiaalista toimintaa kulloisenkin paikallisen tarpeen mukaan. Alusta asti Koskelan toimintamuo-toina ovat olleet kansalaisopistotoiminta ja nuorten kerhotoiminta, myöhemmin ovat tulleet koululaisten aamu- ja iltapäivätoimin-ta, mielenterveyskuntoutujien Klubitalo ja muu hanketoiminta. Meidän toimintamme olennaisin tulos ei ole osoitettavissa talo-udellisin mittarein. Vaikka haluamme hoitaa myös taloutemme vastuullisesti, toimintam-me perimmäinen tavoite on muu kuin raha. Tämän asian muistaminen ja esiintuominen on olennaisen tärkeää.

Punaisena lankana toiminnassa on ollut si-toutuminen setlementtityön perusarvoihin: yksilön oikeuksien kunnioittaminen ja erilai-suuden hyväksyminen, ihonväristä, sukupuo-lesta tai uskonnosta riippumaton tasa-arvoi-suus, luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmiaan sekä sitoutuminen heikoilla olevien ihmisten tu-kemiseen. Nämä asiat ovat tuttuja monille, mutta vielä useammalle vähemmän tuttuja. Haasteena onkin ollut, miten kertoa toimin-nastamme, tehdä näkymätöntä näkyväksi, kui-tenkin niin, että se olisi realistista, monipuo-lista ja uskottavaa.

Tähän saumaan syntyi meidän näkökulmas-tamme enemmän kuin tilauksesta Sosiaalisen tilinpidon verkostohanke NÄKY. Ensimmäisen sosiaalisen tilinpidon budjetin laadinta on ollut tietysti harjoittelua, mutta oikeasti taidamme olla itsekin vähän hämmästyneitä siitä, miten moninaisia asioita olemme saaneet Koskelasta esille asetettuamme tavoitteemme näkyville, ja sitten puntaroituamme sitä, miten niiden toteutumista todistaisimme.

Aika ajoin on enemmän kuin tarpeellista miettiä, mikä on toimintamme perimmäinen tarkoitus. Mitä varten tätä kaikkea toimintaa pyöritämme, mitä tavoittelemme. Uskon, että myös sidosryhmämme ja yhteistyökumppa-nimme ovat kiinnostuneet siitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi ja miten sen osoitamme.

Sosiaalinen tilinpito on mahdollistanut myös uusia, luoviakin tapoja osoittaa toiminnan tulosta. Tästä meillä on hyvänä esimerkkinä tunnelma-asteikko, joka varta vasten kehi-tettiin mittamaan koululaisten aamu- ja ilta-päivätoiminnan tunnelmaa.

Kysyimme koululaisilta tunnelmamittarin avulla (värit punainen, valkoinen, sininen) miltä tuntuu olla Koskelan aamu- ja iltapäi-vätoiminnassa mukana. Tavoitteemme oli, et-tä toimintamme olisi lämminhenkistä ja sen osoittaisi se, että lapsista selkeä enemmistö valitsisi lämpimän värin, punaisen. Lapsista yli 74 % valitsi punaisen värin. Loput 26 % valkoisen, sinistä ei kukaan. Tältä osin tavoit-teemme ainakin toteutui.

Jos minulta kysyttäisiin nyt tuolla tunnelma-asteikolla, miltä tuntuu olla mukana sosiaali-sen tilinpidon kirjanpitäjäkoulutuksessa, va-litsisin punaisen värin.

Paula Nieminen-Lehto Koskelan Setlementti ry:n toiminnanjohtaja

4

Koskelan Setlementti ry

Koskelan Setlementti ry on re-kisteröity yhdistys, joka on pe-rustettu vuonna 1943. Se kuuluu jäsenenä Suomen Setlementtiliit-toon, ja on sitä kautta osa kan-sainvälistä setlementtiliikettä.

Koskela on Äänekoskella toi-miva setlementti. Sääntöjensä mukaan yhdistys järjestää sivis-tyksellistä, kasvatuksellista ja so-siaalista toimintaa Äänekosken ja seutukunnan asukkaille.

Koskelan Setlementti ylläpitää Äänekosken kansalaisopistoa ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoi-mintaa kaupungin keskusta-alu-eella, hallinnoi Kosken Klubitaloa ja tukee yhteistyösopimuksen mukaan Koskelan Nuorten har-joittamaa nuorisotyötä ja käyn-nistää toimialaansa kuuluvia tar-peellisiksi koettuja kokeilu- ja kehittämishankkeita.

Koskelan Setlementti ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yleishyödyllinen yhdistys, joka on toiminnassaan sitoutunut setlementtityön pe-rusarvoihin.

Koskela on setlementtien ta-paan ns. elämänkaarijärjestö, joka haluaa olla mukana äänekoske-laisten arjessa kaikissa elämänvai-heissa, elinikäisessä oppimises-sa ja kasvussa, niin myötä- kuin vastamäessäkin.

Koskelan toimitalo on vuo-delta 1964 ja se sijaitsee Ääne-kosken keskustassa. Toimitalo peruskorjataan vuonna 2011.

Koskelan Setlementti ry:n hallitus

Ville Härtsiä, puheenjohtajaPentti Hämäläinen, jäsenHannu Javanainen, jäsenLeena Jutila, jäsenMarja Levänen, jäsenErkki Leppänen, jäsenTimo Niskanen, jäsenEila Nurmi, varapuheenjohtajaLeena Raatikainen, jäsenSirpa Saarela, jäsenSeija Savolainen, jäsen

HenkilöstöVakituista kokopäiväistä henki-löstöä Koskelassa on 11, mut-ta heidän lisäkseen Koskelas-sa työskentelee erimittaisissa työsuhteissa yli 140 henkilöä vuosittain.

Äänekosken kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka opetus on kaikille avointa. Opetusta järjestetään kaikissa Äänekosken kaupungin taaja-missa, sekä myös joillakin kylä-kunnilla. Kansalaisopisto järjes-tää myös taiteen perusopetusta tanssin ja kuvataiteen alalla.

Kansalaisopiston tavoitteena on tarjota kuntalaisille mahdol-lisimman monipuolinen opetus-ohjelma, jossa myös alueellinen tavoitettavuus on huomioitu. Opisto pyrkii huomioimaan kul-loinkin heikommassa asemassa olevien tarpeita, ja on käyttänyt mm. vuonna 2009 Opetushalli-tuksen myöntämää opintose-teliavustusta maahanmuuttaji-en, työttömien ja eläkeläisten opintojen tukemiseen.

Vuonna 2009 kansalaisopis-tossa toteutui opetustunteja yh-teensä 12 843. Opiskelijoita (net-tolukuna) opistossa oli 2835.

Koskelan Tanssi on Keski-Suomen vanhin, edelleen toimiva tanssikoulu. Toiminta alkoi tam-mikuussa 1970. Koskelan Tanssi antaa tanssitaiteen perusope-tusta, joka on tavoitteellista ja vuosittain etenevää opetusta. Perusopetus on pääasiassa suun-nattu lapsille ja nuorille. Oppilas voi suorittaa joko yleisen tai laa-jan oppimäärän valitsemassaan tanssilajissa. Aikuisosastossa voi opiskella yli 18-vuotias oman taitotasonsa mukaan eri tans-silajien tunneilla.

Kukkulan kuvataidekoulu tarjoaa kuvataiteen perusopin-toja äänekoskelaisille lapsille ja nuorille.

Kuvataideopetuksessa pai-notetaan opintojen vuosittais-ta etenemistä ja tavoitteellisuut-ta, kuitenkin niin, että kaikessa

5

säilyy mukana tekemisen, kokei-lun ja ilmaisun ilo. Kevätnäyttely järjestetään vuorovuosin Suolah-dessa ja Äänekoskella.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa Koskelan Setlementti järjestää Äänekosken ja Suolahden taaja-massa. Lukuvuosittain toimintaan osallistuu n. 90 koululaista.

Koululaisten päivätoiminnan lähtökohta on tarjota I-II lk. kou-lulaisille heidän tarpeistaan läh-tevää monipuolista ja virkistävää toimintaa sekä mahdollisuutta lepoon ja rentoutumiseen.

Tärkeänä tavoitteena on kou-lulaisten itsetunnon ja omatoi-misuuden tukeminen ja sosiaa-listen vuorovaikutustilanteiden oppiminen ja hallinta sekä tar-jota turvallinen ja kodinomai-nen jatkumo koulupäivän alkua edeltävälle ja koulun jälkeiselle ajalle. Toimintana vapaamuotoi-nen ohjaus askarteluissa, leikeis-sä, läksyjen teossa, ulkoilussa ja sisäliikunnassa. Koululaisille tar-jotaan toiminnan aikana myös välipala.

Kosken KlubitaloKosken Klubitalo on mielen-terveyskuntoutujien ja palkatun henkilöstön yhdessä muodos-

tama yhteisö, joka tukee kun-toutujien selviämistä elämässä eteenpäin.

Klubitalo tarjoaa jäsenilleen heidän omista tarpeistaan läh-tevää työpainotteista toimintaa ja tärkeä osa sitä on suunniteltu päiväohjelma.

Klubitalon yksi tärkeimmistä osa-alueista on jäsenten tukemi-nen takaisin työelämään. Tämä tapahtuu ns. siirtymätyöpaikko-jen avulla. Siirtymätyöpaikat ovat työkokeilupaikkoja, jotka Klubi-talo hankkii jäsenilleen.

Siirtymätyö on perustason työtä, eikä vaadi erityisosaamis-ta, joten ne ovat kaikkien opit-tavissa ja jäsenellä on halutes-saan mahdollisuus kuntoutua työelämään.

Raha-automaattiyhdistys tu-kee Kosken Klubitalon toimin-taa.

Kosken Klubitalo on jäsenenä kansainvälisessä kattojärjestössä (International Center for Club-house Development, ICCD).

KotitalousneuvontaKotitalousneuvonta on toimi-nut vuoden 2008 alusta alkaen Koskelan Setlementti ry:n alai-suudessa kaupungin kanssa teh-dyn sopimuksen mukaan. Ko-titalousneuvonnan tavoitteena Äänekoskella on lisätä kaupun-kilaisten tietotaitoa kotitalou-

den hoitoon liittyvissä asioissa, opastaa ympäristöystävällisiin kulutustottumuksiin ja kehittää heidän käsityötaitojaan.

Kotitalousneuvonnan kuto-mo tarjoaa työskentelymahdol-lisuuden ja asiantuntevaa opas-tusta kudonnan harrastukseen. Asiakaskunnan muodostavat pie-nituloiset eläkeläiset, työttömät ja pienten koululaisten kotona olevat äidit. Harrastus tarjoaa naisille hengähdystauon arjesta, onnistumisen elämyksiä ja sa-manhenkistä seuraa mielekkään tekemisen merkeissä, mikä lisää asiakkaiden henkistä hyvinvoin-tia ja viihtymistä.

Koskelan Nuoret ry toimii kiinteässä yhteistyössä Koskelan Setlementin kanssa, järjestäen erilaista kerhotoimin-taa lapsille ja nuorille.

6

Sosiaalinen tilinpito SoT® työkaluna tulosten ja vaikutusten arvioinnissa

seksi, joka tarkastetaan ulkoisen tilintarkastuksen avulla.

Sosiaalinen budjetti sisäl-tää sosiaaliset tavoitteet (101 00, 102 00 jne.) ja niiden tunnusmerkit eli indikaatto-rit (101 01, 101 02 jne.). Tavoit-teet on ryhmitelty tililuokkiin (100 00, 200 00 jne.) Kirjanpi-to muodostuu tilikauden aikana säännöllisesti ja suunnitelmalli-sesti toteutettavista mittauk-sista ja muusta tiedonkeruusta. Jokaiselle indikaattorille löy-tyy kirjanpidosta tosite eli to-diste indikaattorin toteumasta. Tilinpäätös on tilikauden ai-kana saavutettujen tulosten ra-portti, joka viestitetään sidos-ryhmille. Tilintarkastus on riippumaton tarkastus kirjan-pidosta ja tilinpäätöksestä, jossa tilintarkastaja tutkii ja tarkistaa ilmoitetut tulokset ja varmistaa esitetyn tiedon.

Sosiaalinen tilinpito SoT® muo-dostaa menetelmällisen koko-naisuuden, joka suunnittelee (sosiaaliset tavoitteet ja niiden tunnusmerkit), osallistaa (orga-nisaation toimijat ja sidosryhmät), dokumentoi (mittausmenetel-mät ja tietolähteiden tositteet), raportoi (tilinpäätös), varmis-taa (tilintarkastus) ja antaa hyvän pohjan kehittää toimintaa saa-tujen tulosten perusteella.

Vertaan mielelläni sosiaalista budjettia ja tilinpäätöstä yhdis-tyksissä tuttuihin dokumenttei-hin – toimintasuunnitelman rin-nalle SoT®-prosessissa laaditaan syksyisin tulossuunnitelma (sosiaalinen budjetti) ja toiminta-kertomuksen rinnalle tulosker-tomus (sosiaalinen tilinpäätös). Yhdistys näyttäytyy kokonaisuu-tena, kun toiminnan suunnittelun ja raportoinnin rinnalla ollaan

yhtä aikaa kiinnostuneita myös toiminnan tuloksista.

Tavoitteellista yhdessä tekemistäSosiaalinen tilinpito edellyttää organisaation toimijoiden ja sen sidosryhmien kiinnostusta, mu-kana olemista ja sitoutumista: va-paaehtoista kiinnostusta panna itsensä likoon ilman ulkoista pa-kotetta tai houkutinta. Rahoittaja on kiinnostunut oman panoksen-sa merkityksestä ja vaikutuk-sesta. Organisaation henkilöstö haluaa tietää omat tuloksensa ja johtajan tulee koordinoida kokonaisuus niin, että organi-saatio pääsee tuloksiinsa ja voi kehittää toimintaansa. Sosiaali-sia ja yhteiskunnallisia tuloksia tavoittelevalla organisaatiolla on oltava yhdessä sovitut selkeät tavoitteet ja niiden tunnusmerkit, koska vasta silloin tavoitteilla on selkeää ohjausvaikutusta työta-poihin ja johtamiseen ja vasta sil-loin voidaan seurata sosiaalisten tulosten saavuttamista.

Sosiaalinen tilinpito antaa mahdollisuuden kokea tavoit-teellista yhdessä tekemisen iloa ja saattaa”näkymättömiksi” jää-vät tulokset näkyvämmiksi. Se tarjoaa erään työkalun omien tavoitteiden konkretisointiin, arvokeskusteluihin ja osuvien mittauskohteiden määrittelyyn yhteistyössä avainsidosryhmien kanssa. Sosiaalinen tilinpito on osallistavaa arviointia: kokemus-ten ja näkemysten vaihtoa ruok-kiva kehittävä tulosten seuran-nan ja arvioinnin työkalu.

Tytti Siltanen, Develooppi OyHåkan Björk, CB Support Nordic

Suomessa kolmannen sektorin vahvistuminen, yhdistysten teh-täväkentän laajentuminen sekä myös yritysten ja julkisten or-ganisaatioiden kiinnostus ottaa vastuuta sosiaalisista tuloksista tuo haasteita esitellä tuloksia entistä laajemmin. Taloudellis-ten kriteerien rinnalle kaiva-taan jatkuvasti myös sosiaalisia mittareita.

Sosiaalinen tilinpito SoT® tar-koittaa tietylle ajanjaksolle määri-teltyjen tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja tulosten ulkoisesti tarkastettua raportointia. Se on työkalu niille organisaatioille tai yhteisöille, jotka haluavat mitata ja esittää toimintansa sosiaaliset hyödyt, tulokset ja vaikutukset säännöllisesti. SoT®-mallin juuret ovat Skotlannissa ja sen kehittäjät ovat Håkan Björk ja Tytti Silta-nen, jotka ovat myös käytännössä soveltaneet sitä organisaatioiden tulosten mittaamiseen Suomessa vuodesta 2004 alkaen.

Sosiaalisen tilinpidon me-netelmä on vielä melko vähän käytetty Suomessa, toistaiseksi sitä on soveltanut noin 30 eri organisaatiota. Sosiaalinen tilin-pito keskittyy tarkastelemaan vaikuttavuutta asioissa, joita ei ole totuttu aiemmin paljoakaan mittaamaan. Se on siksi tärkeä ja kehittyvä sosiaalisen vastuun seurannan väline.

Sosiaalisen tilinpidon prosessiKuten taloudellinenkin kirjan-pito, sosiaalinen tilinpito alkaa budjetin laadinnalla. Myös sosi-aalisessa tilinpidossa tositteet kirjataan säännöllisesti kirjan-pitoon. Tositemateriaali analy-soidaan ja kootaan tilinpäätök-

7

Koskelan Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpito

Ritva Hytönen, toimistonhoitaja Marja-Liisa Taipale sekä rehtori/toiminnanjohtaja Paula Niemi-nen-Lehto. Näin myös budjettiin valittiin tarkasteltaviksi toimialu-eiksi mielenterveyskuntoutujien Klubitalo, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kansalais-opistotoiminta. Tässä vaihees-sa kokonaan ulkopuolelle jäivät Kotitalousneuvonta sekä Kos-kelan Nuorten toiminta.

Ensimmäinen budjetoitu tili-kausi oli vuosi 2009. Budjetti hy-väksyttiin elokuussa 2009. Olim-me siis kovasti takapainoitteisia , kun vuosi oli ehtinyt jo yli puolen välin ennen kuin saimme bud-jetin valmiiksi. Tulevina vuosina tähtäämmekin siihen, että saam-me aikataulut kurottua umpeen ja pääsemme hyväksymään sosi-aalisen tilinpidon samassa aika-taulussa kuin talousarvion.

Ennen kuin aloimme työstää omaa budjettiamme, olimme tu-tustuneet Jyvälän ensimmäiseen budjettiin, ja se antoi myös mei-dän työllemme suuntaviivat niin hyvässä kuin pahassa. Lähtö-kohtaisesti koimme sen meille luontevaksi ja käyttökelpoisek-si malliksi, josta voimme lähteä liikkeelle ja muokata sitä pikku-hiljaa aina enemmän oman nä-köisemmäksemme.

Ydinsidosryhmiksemme valit-simme ensimmäiseen budjettiin toimintaamme osallistujat, Kos-kelan hallituksen sekä Äänekos-ken kunnan.

Halusimme ensimmäisenä vuonna tarkastella erityisesti Koskelan paikallista roolia sekä Koskelaa työnantajana. Lähtö-kohta-ajatteluna oli, että jos on

setlementtinä asettanut yleviä tavoitteita toiminnalleen, pitäisi myös oma kotipesä olla kunnos-sa ja suhteet tärkeisiin yhteistyö-kumppaneihin ja palveluidemme käyttäjiin toimia.

Koululaisten aamu- ja iltapäi-vätoiminta on ollut perinteisesti hyvin organisoitua ja suunnitel-mallista, mutta erityisesti halu-simme tavoittaa toiminnan hen-gen: olisiko Koskelan toiminnassa jotain erityisen lämminhenkistä ja kotoista, ainakin itse niin ku-vittelimme ja se asetettiin myös tavoitteeksi.

Klubitalon toiminnan keskei-senä tavoitteena on, että mielen-terveyskuntoutujat eli jäsenet palaavat työelämään. Tähän heitä ohjaa Klubitalon työpainotteinen päivä, ja siirtymätyöpaikat. Klu-bitalolla työskentelyn tulisi vah-vistaa jäsenten elämänhallintaa ja luottamusta heidän kykyynsä tehdä työtä.

Kansalaisopisto on suurin toi-miala Koskelassa. Sen lonkerot ulottuvat koko Äänekosken alu-eelle. Tavoitteemme lähtivät alu-eellisesta tasa-arvosta, kuntalais-ten vaikuttamismahdollisuuksista ja monipuolisesta ja muuttuvan yhteiskunnan ja elämäntarpeiden huomioimisesta opetusohjelman suunnittelussa.

Mittausmenetelminä käytim-me kyselyjä, tilastoja, kuvauk-sia ja ehkä erikoisimpana myös tunneilmaston mittausta värien avulla. Työyhteisön toimivuutta mitattiin Työyhteisöindeksillä ky-selyllä henkilökunnalle.

Sosiaalisen tilinpidon menetelmä on tarjonnut Koskelalle mahdol-lisuuden lähteä jäntevöittämään ja selkeyttämään omaa perustoi-mintaamme. Sanoittamaan sitä mitä teemme ja miksi teemme, ja miten sen kaiken teemme.

Kun hanke alkoi, piti päättää, millä laajuudella lähdemme kou-lutukseen mukaan, mitkä toimi-alat ja ketkä toimihenkilöt pys-tyvät lähtemään ensimmäiseen aaltoon.

Halusimme tehdä budjetista riittävän kompaktin ja hallittavan kokonaisuuden, sellaisen, joka ei jo ensimmäisenä vuonna saisi vannomaan ettei ikinä enää.

Jotta olisimme kunnialla sel-vinneet ensimmäisestä budje-tista, rajasimme budjetointim-me tiettyihin kokonaisuuksiin, ja ajattelimme, että pikkuhiljaa laajennamme budjetoinnin kos-kettamaan kaikkia toimialoja.

Alusta alkaen myös Koskelan hallitus on ollut mukana sosi-aalisen tilinpidon hankkeessa: se on ideoinut useammassakin ko-kouksessa sosiaalisen tilinpidon budjettia ja seurannut aktiivisena sen edistymistä. Hallituksen kan-nustava asenne on tukenut eri-tyisesti toiminnanjohtajaa hank-keen eteenpäin viemisessä.

Koskela on suhteellisen pieni ja matalahierakkinen organisaa-tio. Se tekee myös haasteelliseksi sen, että useampi työyhteisön jä-sen voi osallistua yhtä aikaa pit-käkestoiseen koulutukseen.

Koskelan henkilöstöstä Sot –koulutukseen osallistuivat Klubitalon johtaja Tarja Save-la, koululaisten aamu- ja iltapäi-vätoiminnan vastaava ohjaaja

8

Koskelan Setlementti ry:n tililuokat ja tavoitteet

100 00 KoSKela oN merKiTTÄvÄ Toimija ja luoTeTTava yHTeiS-TyöKumppaNi ÄÄNeKoSKella .................................................... 10101 00 Koskela toimii yhteistyökumppanina luotettavasti ja vastuullisesti ....... 10102 00 Koskela tuottaa lisäarvoa paikalliselle yhteisölle järjestämällä kysyttyjä

palveluja. ............................................................................................................. 11103 00 Koskela on merkittävä työllistäjä .................................................................. 11

200 00 KoSKela oN vaSTuulliNeN TyöNaNTaja .............................. 12201 00 Yhteisesti sovitut ja hyväksytyt arvot toiminnassa ................................... 12202 00 Hyvin toimiva työyhteisö ............................................................................... 13

300 00 KoSKela Tarjoaa maHdolliSuudeN elÄmÄNKeSTÄvÄÄN oppimiSeeN - KaNSalaiSopiSTo ................................................ 14301 00 Monipuolinen opetusohjelma ........................................................................ 14302 00 Uudistuva opetusohjelma ............................................................................... 14303 00 Opisto huomioi kuntalaisten oppimistarpeet ............................................ 15304 00 Alueellinen tasavertaisuus opetustarjonnassa ........................................... 16305 00 Muuttuvan yhteiskunnan ja elämäntilanteiden aiheuttamien

oppimistarpeiden huomioiminen: erityisryhmien opetustarjonta ......... 16306 00 Tavoitteellista tanssitaiteen opetusta ........................................................... 17307 00 Tavoitteellista kuvataiteen perusopetusta .................................................. 17

9

400 00 KoSKelaN aamu- ja ilTapÄivÄToimiNTa ................................ 18401 00 Koskelan tarjoama ap-ip- toiminta on turvallista ...................................... 18402 00 Koskela tarjoaa toiminnalle lämminhenkisen ympäristön. ...................... 19403 00 Koskelan tarjoama ap-ip-toiminta on laadukasta ...................................... 20404 00 Koskela tekee hyvää yhteistyötä kodin kanssa .......................................... 21

500 00 KoSKela jÄrjeSTÄÄ laaduKaSTa KlubiTaloToimiNTaa mieleNTerveySKuNTouTujille – KlubiTalo ....................... 22501 00 Klubitalotoiminta on laadukasta ................................................................... 22502 00 Kävijämäärä vuonna 2009 on korkeampi kuin v. 2008. ............................ 22503 00 Jäsenet palaavat työelämään .......................................................................... 23504 00 Klubitalolla käynti vaikuttaa jäseniin niin että he voivat paremmin ja

elämänlaatu on parantunut ............................................................................ 24505 00 Luottamus jäsenten kykyyn tehdä työtä...................................................... 25506 00 Mielenterveyskuntoutujille on tarjottu aktiivisen arkipäivän

mahdollisuus ...................................................................................................... 25

10

100 00

KoSKela oN merKiTTÄvÄ Toimija ja luoTeTTava yHTeiSTyöKumppaNi ÄÄNeKoSKella

101 00

Koskela toimii yhteistyökumppanina luotettavasti ja vastuullisesti

Asteikko: 7. erittäin vahvasti samaa mieltä 6. samaa mieltä 5. osittain samaa mieltä 4. ei samaa eikä eri mieltä 3. osittain eri mieltä 2. eri mieltä 1. erittäin vahvasti eri mieltä en osaa sanoa

Kaikkien yhteistyökumppaneiden kyselyyn vastanneiden mielestä Koskela on luotettava yhteistyökumppani (7-6).(n= 17/20)

101 01 70 % vastaajista (merkittävimmille yhteistyökumppaneille) - kunnan edustajat ja opetus- ja sosiaalitoimesta - muiden organisaatioiden edustajat vastaavat erittäin vahvasti luotettava tai luotettava kysymykseen: ”Koskela on luotettava yhteistyökumppani”

100%0 100

70

Asteikko: 7. erittäin vahvasti samaa mieltä 6. samaa mieltä 5. osittain samaa mieltä 4. ei samaa eikä eri mieltä 3. osittain eri mieltä 2. eri mieltä 1. erittäin vahvasti eri mieltä en osaa sanoa

Kaikkien yhteistyökumppaneiden kyselyyn vastanneiden mielestä Koskela on vastuullinen yhteistyökumppani (7-6).(n= 17/20)

101 02 70 % vastaajista (merkittävimmille yhteistyökumppaneille) esim - kunnan edustajat, opetus- ja sosiaalitoimesta - muiden organisaatioiden edustajat vastaavat erittäin vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä kysymykseen: ”Koskela on vastuullinen yhteistyökumppani”

100%0 100

70

11

102 00

Koskela tuottaa lisäarvoa paikalliselle yhteisölle järjestämällä kysyttyjä palveluja.

102 01 Koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminnassa on lukuvuosittain mukana 90 lasta

89 lasta osallistuu koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan.

102 02 opiston netto-opiskelijamäärä on 5 % kunnan väestöstä (vuoden alun väestöluku)

Opiston netto-opiskelijamäärä on 14 % kunnan väestöstä.

102 03 Klubitalon päivittäinen kävijämäärä (mielenterveyskuntoutujia) on 15

Klubitalossa käy päivittäin 11,4 henkilöä.

103 00

Koskela on merkittävä työllistäjä

103 01 Koskelassa työskentelee 15 vakituisessa, kokoaikaisessa työsuhteessa

Koskelassa on 11 henkilöä vakituisessa, kokoaikaisessa työsuhteessa.

103 02 Koskelassa on vuosittain 100 tuntiopettajaa ja muita lyhytaikaisessa työsuhteessa olevaa

Koskelassa on yhteensä 147 tuntiopettajaa ja muita lyhytaikaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä.

103 03 Koskelassa on vuosittain tukityöllistettynä 4 henkiloä

Koskelassa on 5 henkilöä tukityöllistettynä.

103 04 Koskelassa maksetaan vuosittain tuntiopettajille ja muille lyhytaikaisissa työsuhteissa oleville palkkaa yhteensä 380 000 €

Koskelassa maksetut palkat yhteensä 433 111 €.

12

200 00

KoSKela oN vaSTuulliNeN TyöNaNTaja

201 00

yhteisesti sovitut ja hyväksytyt arvot toiminnassa

201 01 Käydyssä arvokeskustelussa henkilöstön kanssa sovitaan ja kirjataan yhteiset arvot toiminnalle

Prosessi kesken.

13

0

10

20

30

40

50Työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatio-viestintä ovat pa-rempaa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisön toimivuus - alaindeksin keskiarvo on 39.

202 01 Työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatioviestintä ovat yhtä toimivaa kuin organisaatioissa keskimäärin. alaindeksin keskiarvo on 32. (työyhteisön toimivuus)

Yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat pa-rempaa kuin organisaatioissa keskimäärin:työyhteisön yksilövoimavarat - alaindeksin keskiarvo on 37.

202 02 yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat yhtä hyvää kuin organisaatioissa keskimäärin. alaindeksin keskiarvo on 33. (työyhteisön yksilövoimavarat)

0

10

20

30

40

50

Työyhteisöindeksin kokonaiskeskiarvo on parempi kuin organi-saatioissa keskimäärin, kokonaiskeskiarvo 77.

202 03 Työyhteisöindeksin kokonaiskeskiarvo on vastaava kuin organisaatioissa keskimäärin eli 65

202 00

Hyvin toimiva työyhteisö

0

20

40

60

80

100

14

300 00

KoSKela Tarjoaa maHdolliSuudeN elÄmÄNKeSTÄvÄÄN oppimiSeeN - KaNSalaiSopiSTo

301 00

monipuolinen opetusohjelma

301 01 opetusohjelmassa eri opetustarjonnan kattavuus: Kielet, kädentaidot, kuvataide, musiikki, tietotekniikka, yhteiskunnalliset aineet, liikunta ja tanssi

Kaikissa mainituissa aineissa on opetustarjontaa.

302 00

uudistuva opetusohjelma

302 01 vuosittain opetusohjelmassa on tarjolla vähintään 10 uutta kurssia edelliseen vuoteen verrattuna

Tarjottu 29 uutta kurssia.

15

303 00

opisto huomioi kuntalaisten oppimistarpeet

303 01 opisto huomioi kuntalaisten oppimistarpeet

PienoismallikurssiKotiseutuihmiset olivat jo pitempään suunnitelleet hanketta, jossa Ää-nekosken keskusta 1930-luvulla rakennettaisiin pienoismallina. Hanke tulee olemaan monivuotinen, ja tarvitsee monelta taholta mm. talou-dellista tukea. He ottivat kansalaisopiston rehtoriin yhteyttä ja kysyivät, voisiko opis-to olla hankkeessa jollakin tavoin mukana. Pohdinnan jälkeen sovittiin, että ensimmäinen askel hankkeen toteutumiseen on kansalaisopistoon perustettu pienoismallinrakentamiskurssi, jossa harjoitellaan ensin pie-nemmällä työllä varsinaisen hankkeen toteuttamista.

Mielenterveyskuntoutujien atk-kurssit: alkeet ja jatko Mielenterveyskuntoutujien Klubitalon jäsenkokouksessa (jäsenet mie-lenterveyskuntoutujia) tuli ilmi, että tarvittaisiin atk-opetusta, ja jäsenet halusivat oman ryhmän, jossa eteneminen olisi sopivan verkkaista ja arim-matkin uskaltautuisivat mukaan. He ottivat yhteyttä kansalaisopistoon ja tietotekniikan perusteet mielenterveyskuntoutujille järjestettiin syksyllä 2008 ja jatkokurssi keväällä 2009. Osallistujia oli kymmenen.

Konginkankaan jumppaKonginkankaan taajaman asukkaita (naisia) otti yhteyttä kansalaisopis-ton toimistoon marraskuussa 2009, ja esitti, että kansalaisopisto voisi järjestää naisten jumppaa Konginkankaalle, koska kyseisessä taajamas-sa ei ollut sillä hetkellä mitään liikuntaryhmätarjontaa naisille. Sovittiin, että naisten jumpparyhmä aloittaa 13.1.2010 kansalaisopistotoimintana. Ryhmässä aloitti 18 opiskelijaa.

Kreikkalainen kansantanssiPaikallisen Kreikka-seuran jäsenet ottivat yhteyttä kesäkuussa 2009, ja ehdottivat, että kansalaisopisto järjestäisi yhdessä Kreikka –seuran kans-sa kreikkalaisen kansantanssikurssin, yhteistyöllä opettajaksi saataisiin kreikkalaisen kansantanssin asiantuntija pääkaupunkiseudulta. Kurssi järjestettiin elokuussa 2009.

DjembekurssiÄänekoskella on innokkaita djemberummun soittajia. Djemberumpu-jen soitonopetus sai alkunsa kansalaisopistossa asiasta innostuneiden otettua yhteyttä rehtoriin, ensimmäinen djembekurssi järjestettiin jo vuonna 2007. Mutta tarve syventää opittua on saanut heidät ottamaan yhteyttä vuosittain, ja viimeisin heidän aloitteestaan pidetty kurssi jär-jestettiin kevätlukukaudella 2009.

16

304 00

alueellinen tasavertaisuus opetustarjonnassa

304 01 Kunnan eri taajamissa (Konginkangas, Suolahti, Sumiainen ja Äänekosken keskusta) asukkaista osallistuu 5 prosenttia opiston toimintaan

Konginkangas: 11,7 %Suolahti: 17,7 %Sumiainen: 24,1 %Äänekoski: 20,6 %

305 00

muuttuvan yhteiskunnan ja elämäntilanteiden aiheuttamien oppimistarpeiden huomioiminen: erityisryhmien opetustarjonta

305 01 maahanmuuttajia opiskelijoina 20 (tilastojen mukaan maahanmuuttajia Äänekoskella n. 230) vuonna 2009

55 maahanmuuttajaa on opiskelijoina Äänekoskella.

305 02 mielenterveyskuntoutujille on kaksi heille suunnattua kurssia. Kurssin nimi ja osanottajamäärä

Mielenterveyskuntoutujien teatteriryhmä: 17 osallistujaa.Tietotekniikan jatkokurssi mielenterveyskuntoutujille: 9 osallistujaa.

305 03 Työttömiä opiskelijoina 50 henkilöä

59 henkilöä opiskelijoista on työttömiä.

305 04 Kehitysvammaisille omia virikeryhmiä saman verran (4) kuin vuonna 2008

Kehitysvammaisten omia virikeryhmiä on neljä.

17

306 00

Tavoitteellista tanssitaiteen opetusta

306 01 opetusohjelmassa tarjolla opetusta kaikissa tasoryhmissä: oppilaita valmentavissa (oppilasmäärä), perus- sekä syventävissä opinnoissa

Opisto tarjoaa tanssitaiteen opetusta kaikissa tasoryhmissä:-Valmentavissa opinnoissa: 47 oppilasta-Perusopinnoissa: 323 oppilasta-Syventävissä opinnoissa: 112 oppilasta

307 00

Tavoitteellista kuvataiteen perusopetusta

307 01 opetusohjelmassa tarjolla opetusta kaikissa tasoryhmissä: oppilaita valmentavissa (oppilasmäärä), perus- sekä syventävissä opinnoissa

Opisto tarjoaa kuvataiteen opetusta kaikissa tasoryhmissä:- Valmentavissa: 7 oppilasta-Perusopinnoissa: 38 oppilasta-Syventävissä: 4 oppilasta

18

400 00

KoSKelaN aamu- ja ilTapÄivÄToimiNTa

401 00

Koskelan tarjoama ap-ip- toiminta on turvallista

Asteikko: erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, en ole tyytyväinen mutta en tyytymätönkään

98 % arviointipalautteeseen vastanneista vanhemmista on erittäin tai melko tyy-tyväisiä lapsensa turvallisuuteen ap-ip- toiminnassa.(n=54/77 )

401 01 vanhemmista 75 % vastaa kysymykseen ”oletteko tyytyväinen lapsenne turvallisuuteen ap-ip-toiminnassa” että ovat erittäin tyytyväisiä tai melko tyyväisiä

98%0 100

75

401 02 12 lasta / ohjaaja

Äänekoskella on 8,2 lasta / ohjaaja.Suolahdella on 6,5 lasta / ohjaaja.

401 03 Kirjallinen esimerkkikuvaus siitä, kuinka lapset haetaan ja viedään ohjatusti vaarallisista tienylityspaikoista

Päivittäin syyskauden ajan koululai-set viedään ja haetaan ohjatusti vaa-rallisista tienylityspaikoista.

Tavoitteena turvallisuus ja liiken-nekasvatus.

19

402 00 00

Koskela tarjoaa toiminnalle lämminhenkisen ympäristön.

402 01 Kuvaus mahdollisuudesta lepoon, leikkiin ja läksyjentekoon

20

402 02 lapset kokevat ympäristön lämminhenkiseksi

Tunnelma-asteikko:Punainen: kerhossa on mukavaaValkoinen: ei tiedä onko mukavaaSininen: ei ole mukavaa

Otos 47 koululaista

Äänekoski23 punaista palloa6 valkoista palloa0 sinistä palloa

Suolahti12 punaista palloa6 valkoista palloa0 sinistä palloa

Yhteistulos35 punaista palloa12 valkoista palloa0 sinistä palloa

74,5 % lapsista kokee ympäristön lämminhenkiseksi25,5 % lapsista ei tiedä

403 00

Koskelan tarjoama ap-ip- toiminta on laadukasta


98 % arviointipalautteeseen vastanneista vanhemmista on erittäin tai melko tyy-tyväisiä toimintaan.(n=54/77)

403 01 arviointipalautteessa vähintään 75 % vanhemmista on erittäin tyytyväinen tai melko tyytyväinen toimintaan

98%0 100

75

21

Asteikko: hyvin, ei hyvin eikä huonosti, huonosti

94 % arviointipalautteeseen vastanneista lapsista viihtyy hyvin ap-ip –toiminnassa.(n=47. Keskimäärin 46 kävijää / päivä)

403 02 arviointipalautteessa vähintään 75 % lapsista viihtyy hyvin ap-ip-toiminnassa

94%0 100

75

403 03 Koululaiset käyvät säännöllisesti ap-ip toiminnassa

Kevätkaudella 2009 käyntikerrat kuukausittain vaihtelivat seuraavasti: Äänekoski 548-736, Suolahti 224-318.

403 04 ap-ip – toiminta on suunnitelmallista. on olemassa lukuvuosi-, kuukausi- ja viikkosuunnitelmat ja päivittäiset suunnittelupalaverit

Käytössä ovat erilliset viikko-, kuukausi- ja lukukausisuunnitelmat. Päivittäin pidetään suunnittelu-palaveri.

404 00

Koskela tekee hyvää yhteistyötä kodin kanssa


98 % arviointipalautteeseen vastanneista vanhemmista on erittäin tai melko tyyty-väisiä mahdollisuuteensa keskustella ohjaajan kanssa lapseen liittyvistä asioista.(n=54/77)

404 01 vanhemmista vähintään 75 % vastaa, että on erittäin tyytyväinen tai melko tyytyväinen mahdollisuuteensa keskustella ohjaajan kanssa lapseen liittyvistä asioista

98%0 100

75


96 % arviointipalautteeseen vastanneista vanhemmista on erittäin tai melko tyy-tyväisiä ap-ip-toimintaan tukena kodin kasvatustyölle.(n=54 /77)

404 02 arviointipalautteessa vähintään 75 % vastanneista on erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä ap-ip-toimintaan tukena kodin kasvatustyölle

96%0 100

75

22

500 00

KoSKela jÄrjeSTÄÄ laaduKaSTa KlubiTaloToimiNTaa mieleNTerveySKuNTouTujille – KlubiTalo

501 00

Klubitalotoiminta on laadukasta

501 01 Hyväksyttysertifiointi(vuodeksi)

Kansainväliseen Klubitalotoimintaan kuuluu systemaattinen laadunarviointi, viimeisin hyväksytty sertifiointiraportti ulottuu 30.04.2008 asti.

Asteikko: erittäin tyytyväinen, tyytyväinen, en osaa sanoa, en oikein tyytyväinen, tyytymätön

60 % yhteistyökumppanikyselyyn vastanneista on erittäin tyytyväisiä tai tyytyväi-siä Klubitalon toimintaan.(n= 5/7)

501 02 Työnantajat, kunnan edustajat, Koskelan setlementti ja käyttäjät ovat tyytyväisiä. 75 % vastaa erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen kysymykseen: ”kuinka tyytyväinen olet Klubitalon toimintaan”

60%0 100

75

502 00

Kävijämäärä vuonna 2009 on korkeampi kuin v. 2008.

502 01 vuoden 2008 ja 2009 kävijämäärät

Vuonna 2008 kävijöitä oli yhteensä 2852 henkilöä.Vuonna 2009 kävijöitä oli yhteensä 3009 henkilöä.

23

503 00

jäsenet palaavat työelämään

503 01 4 klubijäsentä on palkallisessa siirtymätyöpaikassa

Yhteensä 7 klubijäsentä on palkallisessa siirtymätyöpaikassa.

503 02 2 malliesimerkkiä kuinka Klubitalon jäsen on onnistunut siirtymätyö-paikassa

Kuvaus 1.

” Omanarvontuntoni kohosi huomattavasti, kun pääsin siirtymätöihin. Kokeilin ensin pienellä tunti-määrällä, kaksi tuntia viikossa, mutta kesällä tein jo kuukauden 15 tuntia viikossa. Jaksoin hyvin, onnistuin ja pystyin.”

Tuija

Kuvaus 2.

” Siirtymätyö on mullistanu koko elämäni. Olen tehnyt 15-20 h viikossa sii-voustyötä ja tuntenut olevani hyödyllinen ja tarpeellinen. On tärkeää kuulua työporukkaan oikeassa työpaikassa ja kyllähän se palkkakin motivoi. Suosit-telen siirtymätyötä kaikille Klubin jäsenille.”

24

Asteikko: 7. erittäin vahvasti samaa mieltä 6. samaa mieltä 5. osittain samaa mieltä 4. ei samaa eikä eri mieltä 3. osittain eri mieltä 2. eri mieltä 1.erittäin vahvasti eri mieltä en osaa sanoa

77 % kyselyyn vastanneista jäsenistä on erittäin vahvasti tai vahvasti samaa mieltä siitä, että Klubitalolla käyminen parantaa hänen vointiaan.(n=9 /15)

504 02 jäsenet vastaavat, että ovat erittäin vahvasti tai vahvasti samaa mieltä kysymykseen: ”voin paremmin kun käyn Klubitalolla”

504 00

Klubitalolla käynti vaikuttaa jäseniin niin, että he voivat paremmin ja elämänlaatu on parantunut


88 % kyselyyn vastanneista jäsenistä on erittäin vahvasti tai vahvasti samaa mieltä siitä, että Klubitalolla käyminen parantaa hänen elämänlaatuaan.(n= 9/15)

504 01 jäsenet vastaavat olevansa erittäin vahvasti tai vahvasti samaa mieltä kysymykseen: ”Klubitalolla käyminen parantaa elämänlaatuani”

25

505 00

luottamus jäsenten kykyyn tehdä työtä.


77 % kyselyyn vastanneista jäsenistä on erittäin vahvasti tai vahvasti samaa mieltä siitä, että että Klubitalolla luotetaan hänen kykyihinsä.(n=9 /15)

505 01 jäsenet vastaavat, että ovat erittäin vahvasti tai vahvasti samaa mieltä kysymykseen: ”minun kykyihin luotetaan Klubitalolla”

506 00

mielenterveyskuntoutujille on tarjottu aktiivisen arkipäivän mahdollisuus

506 01 12 jäsentä osallistunut 6 tunnin työpäivään

Keskimääräinen päivittäinen osallistumisaika jäsenillä on 4 h 3 min.

27

Develooppi Oy

www.develooppi.fi

Museokatu 34 Toejoenrantakatu 61 00100 Helsinki 28200 Pori

TILINTARKASTUSLAUSUNTO SOSIAALISESTA TILINPÄÄTÖKSESTÄ Koskelan Setlementti ry Olen tarkastanut Koskelan Setlementin sosiaalisen kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2009. Suorittamani tarkastuksen perusteella annan lausunnon sosiaalisesta tilinpäätöksestä. Tilintarkastus on suoritettu hyvän sosiaalisen tilintarkastuksen tilintarkastustavan (SoT®) mukaisesti. Olen tarkastanut sosiaalisen tilinpidon prosessia, budjettia, kirjanpitoa sekä tilin-päätöksen sisältöä riittävässä laajuudessa sen varmistamiseksi, ettei sosiaalinen tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Tarkistaessani Koskelan Setlementin sosiaalisen tilinpidon olen todennut, että se noudattaa melko hyvin sosiaalisen tilinpidon SoT®-menetelmää. Sosiaalista tilinpitoa on toteutettu järjestelmällisesti. Koskelan keskeiset sosiaaliset tavoitteet ovat mukana sosiaalisessa tilinpäätöksessä. Jatkossa budjetointiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä sosiaalisen budjetin epätarkkuudet kertautuvat tilintarkastuksessa ja tulosten esittämisessä. Muutaman toiminnan osa-alueen sosiaalinen tulos jää näkymättä, joten tarkastelun rajaukset on hyvä perustella tai ottaa toiminta kattavasti huomioon sosiaalisessa budjetoinnissa. Olennaisiksi mainittujen kohderyhmien (kuten ikäihmisten) sosiaaliset tulokset olisi hyvä lisätä tarkasteluun. Tulosten suhteellistamiseen ja vertailtavuuden lisäämiseen on hyvä kiinnittää jatkossa huomiota. Indikaattorit kuvaavat pääsääntöisesti hyvin tavoitteita. Indikaattorin taso on saavutettu monessa indikaattorissa. Tulokset ovat pääsääntöisesti luotettavia ja tarkkoja. Joidenkin kyselyjen otannan laajuuteen ja vastausmäärien kasvattamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Jokaiselle indikaattorille löytyy tosite. Sosiaalisesta tilinpäätöksestä tarkastetut tulokset vastasivat yhdenmukaisesti tositemateriaalia. Sosiaalinen tilintarkastus antaa riittävän perustan sanoa, että tehty sosiaalinen tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Koskelan Setlementin sosiaalisesta tuloksesta. Sosiaalinen tilinpäätös voidaan vahvistaa tilikaudelta 2009. Porissa 1. päivänä huhtikuuta 2010

Tytti Siltanen sosiaalinen tilintarkastaja sosiaalisen tilinpidon kehittäjä, kouluttaja ja konsultti Develooppi Oy

Koskelan Setlementti ryRautatienkatu 2544150 Äänekoski

[email protected]

Puh. 020 632 2930 020 632 2931020 632 2932

koskelan setlementti ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2009

Documents