KOULUTUSTOIMIKUNTIEN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYSTEN YHTEENVETO

Raportit ja selvitykset 2013:2

Riikka Saarimaa ja Johanna Mantere

© Opetushallitus ja tekijät

Raportit ja selvitykset 2013:2

ISBN 978-952-13-5401-4 (pdf)

ISSN-L 1798-8918ISSN 1798-8926 (verkkojulkaisu)

Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy

www.oph.fi /julkaisut

3

SISÄLTÖ

Esipuhe .................................................................................................................... 5

Tiivistelmä ............................................................................................................... 7

1 Selvityksen tausta ........................................................................................... 9

2 Toimintaympäristö muutoksessa .................................................................. 112.1 Poliittiset muutosvoimat ...................................................................................112.2 Taloudelliset muutosvoimat .............................................................................122.3 Sosiokulttuuriset muutosvoimat .......................................................................132.4 Teknologian kehitystrendit ...............................................................................142.5 Ekologiset muutosvoimat .................................................................................162.6 Muutosvoimat koulutusta koskevissa arvoissa ja asenteissa ..........................17

3 Koulutuksen, osaamisen ja työelämän ennakoinnin tulevaisuuden asiantuntijaverstas ................................................................. 19

3.1 Työelämä 2030 – kolme tulevaisuuspolkua ....................................................19

4 Koulutustoimikuntaseminaarien tulokset ..................................................... 214.1 Toimenpide-ehdotuksia koulutustoimikuntien ennakointitoiminnalle ..........24

5 Koulutustoimikuntien laadulliset ennakointiselvitykset .............................. 265.1 Yhteenvetoa koulutustoimikuntien ennakointiselvityksistä............................275.2 Osaamistarvekuvaukset ....................................................................................285.3 Ennakointiselvitysten rajapintatarkastelut ........................................................285.4 Koulutus- ja tutkintojärjestelmää koskevia muutostarpeita ............................285.5 Koulutuksen sukupuolittumisen vähentäminen ..............................................295.6 Muita huomioita ennakointiselvityksistä .........................................................30

6 Rajapintatarkastelut ...................................................................................... 216.1 Metsäalasta fotosynteesiklusteriin vuonna 2030..............................................326.2 Elintarvikealasta bioalan monitahoinen toimija vuonna 2030 ........................336.3 Green Care – maatilojen hyvinvointipalvelut sosiaalisena innovaationa .......346.4 Matkailualan monet mahdollisuudet – matkailun eldoradot ........................346.5 Merenkulkualan monialaiset uudet tulevaisuudet ..........................................366.6 Yhteenvetoa rajapintatarkasteluista .................................................................36

7 Yhteenvetoa tulevaisuuden osaamistarpeista selvitysten, toimintaympäristön kartoituksen, asiantuntijaverstaan ja tulevaisuustyöpajojen pohjalta .................................................................. 38

7.1 Tulevaisuuden yleiset osaamistarpeet selvitysten, toimintaympäristön kartoituksen, asiantuntijaverstaan ja tulevaisuustyöpajojen pohjalta .............417.2 Osaamisen ennakoinnin ja koulutuksen vuorovaikutus .................................44

Lähteet ................................................................................................................... 45Kirjalliset lähteet .......................................................................................................45Internet-lähteet ..........................................................................................................47Muut lähteet ..............................................................................................................47

4

Liitteet ................................................................................................................... 48LIITE 1. Tiivistelmätaulukko osaamistarpeiden ennakointiselvityksistä: Kiinteistö- ja rakentaminen, metsä- ja kemianteollisuus, energia, metsä, elintarvike, maatalous ja ympäristö .........................................................................48LIITE 2. Tiivistelmätaulukko osaamistarpeiden ennakointiselvityksistä: Auto- ja kuljetusala, merenkulku, kone- ja metalli, ilmailu, tietojenkäsittely, sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikan ala .............................................................50LIITE 3. Tiivistelmätaulukko osaamistarpeiden ennakointiselvityksistä: Liiketalous, yksityinen turvallisuusala, sosiaali-, terveys- ja kuntoutus- ja liikunta-ala sekä kauneudenhoitoala .......................................................................53LIITE 4. Tiivistelmätaulukko osaamistarpeiden ennakointiselvityksistä: Viestintä, musiikin, teatterin ja tanssin ala, kuvataide, tekstiiliala sekä taideteollisuus. ..........................................................................................................56

5

Esipuhe

Laadullinen ennakointi on yksi koulutustoimikunnille asetettu tehtävä. Yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa koulutustoimikuntajärjes-telmän tehtävänä on edistää työelämän ja koulutuksen vuorovaikutusta, ja tässä tehtä-vässä osaamistarpeiden ennakoinnilla on merkittävä rooli. Vuonna 2012 Opetushallitus teetti 21 kappaletta eri koulutustoimikuntien aloja käsittelevää ennakointiselvitystä, joissa koottiin yhteen aiemmin laadittua alakohtaista laadullisen ennakoinnin materiaalia. Alakohtaisten selvitysten valmistuttua Opetushallitus käynnisti yhteenvedon laadintatyön, jonka tulokset on koottu tähän raporttiin. Toimeksiantona oli laatia analyysi alakohtai-sista ennakointiselvityksistä hyödyntäen tarpeen mukaan muuta aineistoa. Keskeisenä tavoitteena oli kuvata työelämässä tulevaisuudessa tarvittavia osaamistarpeita ottaen huomioon ennen kaikkea useita aloja koskevat osaamistarpeet sekä osaamistarpeiden rajapinnat. Lisäksi työssä tuli esittää koulutuksen ja tutkintojen kehittämistarpeita.

Tämä yhteenvetoraportti on koostettu Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskes-kuksen asiantuntijoiden toimesta. Työstä vastasivat koulutuspäällikkö Leena Jokinen ja projektipäällikkö Riikka Saarimaa. Työhön liittyviin seminaareihin osallistui laajasti henkilöitä koulutustoimikunnista sekä koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmästä. Työtä on ohjannut Opetushallituksesta opetusneuvos Anne Liimatainen, ja seminaarien järjestelyihin osallistui myös opetusneuvos Riikka Vacker. Kiitos kaikille seminaareihin osallistuneille, alakohtaisten selvitysten laatijoille sekä erityisesti tämän ennakointiselvi-tyksen tekijöille.

Tämä raportti sisältää laajan toimintaympäristön muutoksia käsittelevän osion sekä yhteenvedot alakohtaisista ennakointiselvityksistä. Lisäksi raportissa on kuvattu yhteen-vetona koulutustoimikunnille syksyllä 2012 järjestettyjen seminaarien työpajakeskuste-luiden tuotokset. Raportin lopussa esitetään skenaarioita mahdollisista tulevaisuuden poluista ja eri alojen rajapinnoista. Tämä raportti on tarkoitettu koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin tueksi, koulutuksen kehittäjille sekä kaikille muille tulevai-suuden osaamistarpeista kiinnostuneille. Raportin tehtävänä on avata ajatuksia ja antaa suuntaviivoja kehittää koulutusta ja tutkintoja tulevaisuuden työelämän tarpeet huomioon ottaen. Tämä raportti sekä ennakointiselvitykset ovat saatavissa Opetushallituksen verk-kosivuilta.

Helsingissä 21.12.2012Sirkka-Liisa KärkiYksikön päällikkö, opetusneuvosOpetushallitus

6

7

Tiivistelmä

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen laadullisen ennakoinnin asiantuntijaelimenä toimii koulutustoimikuntajärjestelmä, jonka yhtenä tehtävänä on seurata, arvioida ja ennakoida alansa koulutuksen ja työelämässä tarvit-tavan osaamisen kehitystä. Osana tätä ennakointitehtäväänsä toimikunnat teetättivät Opetushallituksen rahoittamana keväällä 2012 laadullisen ennakoinnin selvitykset tule-vaisuuden osaamistarpeista eri aloilla. Selvitysten valmistuttua Turun yliopiston Tulevai-suuden tutkimuskeskus lähti toteuttamaan koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin selvitysten yhteenvetoprosessia Opetushallituksen toimeksiannosta.

Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin selvitysten yhteenvetoprosessia lähdettiin toteuttamaan käytännönläheisesti. Keskeisenä tavoitteena oli arvioida koulutustoimikuntien teettämiä selvityksiä sekä etsiä sellaisia ennakoinnin osa-alueita, jotka vaativat täydennystä tai puuttuvat selvityksistä.

Koulutukseen, osaamiseen ja työelämään vaikuttavat toimintaympäristöjen muutoste-kijät asettavat haasteita sekä tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointiin että oppimi-seen ja koko laajaan koulutuksen kenttään ja sen kehittämiseen Suomessa. Yksi ratkaisu vastata näihin haasteisiin on jatkuva työelämän osaamistarpeiden ennakoinnin edelleen kehittäminen ja nivominen kiinteäksi osaksi tutkintojärjestelmää ja -rakennetta koskevaa kehittämistyötä. Osaamistarpeiden ennakointi tulee koulutuksen saralla korostumaan, koska ennakointitiedon pohjalta voidaan suunnata koulutusta vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeita.

Koulutukseen, osaamiseen ja työelämään liittyvät toimintaympäristön muutostekijät ja -tilanteet vaativat uudenlaisia ajattelu- ja lähestymistapoja, joita tulevaisuusajattelun avulla voidaan nostaa esille ja käyttää suunnittelun tukena. Koko ajan ilmeisemmäksi käyvä muutos on se, että henkilökohtaiset ja yksilölliset tarpeet korostuvat elämisen eri alueilla. Tämä vahvistuva ilmiö heijastuu myös koulutukseen, opiskeluun ja työelämään. Käytännössä sekä peruskoulutusta että toisen asteen ammatillista koulutusta toteutetaan aikaisempaa joustavammin ja räätälöidymmin yksilölähtöisesti. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö kehittyy parhaillaan nopeasti ja teknologian sulautuminen ympäristöön eli ubiteknologinen kehitys ja sen käyttö luontevasti osana työtä ja oppimista lisääntyy. Oppiminen tapahtuu nykyistä useammin työn lomassa, ja työn ja vapaa-ajan yhteensu-lautuminen jatkuu. Elinikäinen oppiminen mahdollistuu yhä helpommin. Monikulttuu-ristumisen, kansainvälistymisen ja globalisaation voimistuminen tuovat uusia haasteita ja osaamistarpeita koulutuksen kentälle. Ekologiset muutosvoimat vahvistavat kehityskul-kuja, joiden myötä ympäristöajattelu tulee heijastumaan läpileikkaavasti kaikkeen koulu-tuksen tarjontaan kaikilla aloilla ja tasoilla.

Oppimismahdollisuuksien, oppimisen ja koulutuksen uudet ulottuvuudet ja teknologiset innovaatiot tulevat haastamaan käytännössä myös oppilaitosten keskeisen tavan toimia, kun esimerkiksi opiskelu muuttuu ajasta ja paikasta riippumattomammaksi. Tutkintojär-jestelmää ja -rakennetta koskevia kehittämistarpeita ja haasteita kohdataan eri koulutus-asteilla. Yhteiskunnassa tarvitaan laajempaa osaamiskäsitteen ymmärtämystä ja kykyä erottaa osaamisen kehittäminen tiedon kehittämisestä. Koulutuksen eri osapuolten ja

8

tahojen on yhteistyössä luotava aivan uusia oppimisympäristöjä ja osaamiskehityksen kohtauspaikkoja. Tarvitaan myös halua, kykyä, tietoa ja taitoja käyttää eri menetelmiä erilaisissa vaihtuvissa tilanteissa.

9

1 Selvityksen tausta

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen laadullisen ennakoinnin asiantuntijaelimenä toimii koulutustoimikuntajärjestelmä, joka koostuu ohjausryhmästä, eri alojen koulutustoimikunnista sekä koulutustoimikuntien työtä täydentävistä määräaikaisista asiantuntijaryhmistä (valtioneuvoston asetus 882/2010). Koulutustoimikuntien tehtävänä on 1. seurata, arvioida ja ennakoida alansa koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaa-

misen kehitystä ohjausryhmän laatiman koulutustoimikuntajärjestelmän toimintasuun-nitelman mukaisesti

2. tehdä aloitteita opetus- ja kulttuuriministeriölle, Opetushallitukselle ja muille keskei-sille tahoille ammatillisen koulutuksen sisällölliseksi kehittämiseksi ja sen pohjalta tutkintojen kehittämiseksi

3. tehdä aloitteita korkeakouluille työelämän osaamistarpeiden huomioon ottamisesta koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä

4. suorittaa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen niille osoittamat muut tehtävät.

Koulutustoimikuntien yhtenä tehtävänä on siis seurata, arvioida ja ennakoida alansa koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä. Osana tätä ennakointiteh-tävää koulutustoimikunnat teetättivät Opetushallituksen rahoittamana keväällä 2012 laadullisen ennakoinnin selvitykset tulevaisuuden osaamistarpeista eri aloilla. Toimek-siantona oli kerätä olemassa olevaa ennakointimateriaalia ja laatia niistä yhteenvedot. Selvitysten tavoitteena oli lisäksi tuottaa konkreettista tietoa, jonka pohjalta koulutustoi-mikunnat voivat tehdä alaansa koskevia aloitteita esimerkiksi tutkintorakenteen ja tutkin-tojen sisältöjen kehittämiseksi. Selvitysten valmistuttua Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus lähti toteuttamaan koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin selvi-tysten yhteenvetoprosessia Opetushallituksen toimeksiannosta.

Koko yhteiskunnan kehityksen kannalta katsottuna koulutusta tulee pystyä ennakoimaan ja suunnittelemaan sekä arvioimaan siihen sijoitettavia resursseja. Suomi on tunnettu erityisesti määrällisen ennakoinnin korkeasta laadusta (ks. Leveälahti, Järvinen & Veste-rinen 2009). Esimerkiksi väestöennusteet ovat suhteellisen tarkkoja, ja niiden pohjalta tiedetään ikäluokkien koot, jotka vaikuttavat koulutuksen määrällisiin tarpeisiin. Laadul-lisen ennakoinnin osalta tulevaisuustieto on luonteeltaan erilaisia mahdollisuuksia kartoittavaa ja perustuu lopulta näkemykselliseen ja tulkinnalliseen tietoon.

Osaamisen ja koulutustarpeiden laadullisessa ennakoinnissa oleellista on pyrkiä hahmot-tamaan niitä osaamisalueita ja ydinkompetensseja, jotka ovat vasta syntymässä ja kehit-tymässä. Laadullisen ennakoinnin haasteina ovat kyky ennakkoluulottomaan ja luovaan ajatteluun, joka ei liiaksi nojaudu vanhoihin uskomuksiin tai pyri ajamaan jotain tiettyä asiaa tai etua. Ennakoinnin haasteisiin pyritään vastaamaan tekemällä johdonmukaista ja menetelmällisesti mahdollisimman laadukasta ennakointityötä. Käyttämällä tulevaisuu-dentutkimuksen menetelmiä ja osallistamalla riittävän monipuolisia sidosryhmiä voidaan tuottaa päätöksentekijöille mahdollisimman luotettavaa tietoa tulevasta kehityksestä ja koulutustarpeista. (Aaltonen & Wilenius 2002.)

10

Näistä lähtökohdista koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin selvitysten yhteen-vetoprosessia lähdettiin toteuttamaan käytännönläheisesti ja monivaiheisesti. Prosessiin sitoutettiin eri asiantuntijaryhmiä, joiden kokemukseen ja tietoon perustuvia näkemyksiä on kerätty yhteenvedon laadinnan aineistoksi. Yhteenvedon keskeisenä tavoitteena oli arvioida koulutustoimikuntien teettämiä selvityksiä sekä etsiä sellaisia ennakoinnin osa-alueita, jotka näyttävät vaativan täydennystä tai puuttuvat selvityksistä. Yhteenve-toraportin tulokset perustuvat toimintaympäristön kartoitukseen, koulutustoimikuntien ennakointiselvitysten analyysiin, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koulutustyöryhmälle järjestämän tulevaisuusverstaan tuloksiin sekä koulutustoimikunnille järjestettyjen tule-vaisuustyöpajojen tuloksiin. Raportissa käsitellään ennakoinnin näkökulmasta koulu-tusta, osaamista ja työelämää koskevia toimintaympäristön muutoksia, tulevaisuuden osaamistarpeita ja eri alojen rajapinnoilta syntyviä mahdollisuuksia.

Yhteenvetoprosessissa toteutettiin seuraavat päävaiheet:1. Taustatyö: Toimintaympäristön kartoitus koulutukseen, osaamiseen ja työelämään

vaikuttavista muutostekijöistä 2. Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin selvitysten tarkastelu ja

analyysi3. Asiantuntijaverstas: Koulutuksen ja työelämän tulevaisuuden kehityssuuntien ja

rakenteiden kartoitus, osallistujina Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen asiantuntijoita 4. Seminaarit koulutustoimikunnille laadullisten ennakointiselvitysten tulok-

sista 8.10.2012 ja 22.10.2012 5. Yhteenvetoraportin laadinta.

11

2 Toimintaympäristö muutoksessa

Koulutuksen, osaamisen ja työelämään liittyvien toimintaympäristön muutosten kartoi-tuksessa käytettiin jäsentämisen PESTEA-luokittelua, jossa muutokset jaetaan poliitti-siin, ekonomisiin, sosiokulttuurisiin, teknologisiin, ekologisiin sekä arvoihin ja asentei-siin kytkeytyviin muutostekijöihin. Näiden kuuden yläkategorian avulla kyetään laajalti kuvaamaan yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä ja analysoimaan niiden mahdollisia vaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ennakointiselvitysten yhteenvetoprosessissa toimintaympäristön kartoitusta varten tarkasteltiin olemassa olevaa kirjallisuutta sekä poimittiin asiantuntijaverstaan keskusteluista esiin nousseita tulevai-suuden osaamiseen vaikuttavia asioita.

2.1 Poliittiset muutosvoimatUusimman hallitusohjelman koulutus-, tiede- ja kulttuuripoliittisissa linjauksissa tode-taan, että hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Suomen tulisi sijoittua OECD-maiden kärkeen nuorten ja aikuisten osaamisvertailuissa, koulupudokkaiden vähyydessä sekä nuorten ja työikäisten korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden väestöosuudessa (Avoin, oikeudenmukainen 2011).

Koulutuspolitiikan suuria linjoja on suunniteltu ja suunnitellaan Suomessa vielä keski-tetysti, kuten esimerkiksi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011–2016 osoittaa (Koulutus ja tutkimus… 2011). Koulutusta ohjaavat tietyt valtakunnalliset raamit, kuten lait, opetussuunnitelmat, tuntijaot ja ammatillisessa koulutuksessa tutkintojen perusteet, jotka määräyksinä ohjaavat koulutuksen toteuttamista. Kaikissa koulutuspo-litiikan tavoitteissa korostetaan yhdenvertaisuusperiaatetta ja sitä, että palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla.

Suomessa haasteita näiden koulutuspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi tulee tulevai-suudessa muun muassa alue- ja kuntapolitiikan suunnalta. Käynnissä olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen seurauksena syntyvien kuntaliitosten strategisena tavoitteena on taata tulevaisuudessa alueen elinvoimaisuus ja kilpailukyky sekä kehittää palvelu-järjestelmiä. Uudistusten tarkoituksena on myös lisätä kuntarajat ylittävien palvelujen käyttöä ja kuntien yhteistyössä tuottamia palveluja. Tämän uudistuksen ohella koulutus-poliittista päätösvaltaa on viime vuosikymmeninä siirretty yhä enemmän kuntiin, joissa tehdään koulutuspolitiikan konkreettisia päätöksiä. Näin ollen kansallinen koulutuspoli-tiikka toteutuu erilaisin tavoin paikallisesti, kun valtakunnallinen politiikka sallii alueel-liset erot ja erilaiset käytänteet. Kuntaliitosten vaikutusten yhdeksi huolenaiheeksi on noussut perus-, lukio- ja ammatillisen koulutuksen keskittyminen kohti suurempia yksi-köitä. Kouluja ja oppilaitoksia on tämän kehityksen seurauksena tulevaisuudessa entistä harvemmassa. Keskittymisen taustalla on myös yhtenäiskoulujärjestelmän toteuttaminen ja väestökehityksellisiä tekijöitä, koska oppilasmäärät vähenevät tietyillä alueilla. Pysty-täänkö muuttuvassa toimintaympäristössä turvaamaan tasa-arvoiset kouluttautumismah-dollisuudet?

12

Yhteiskunnallisen polarisoitumiskehityksen suunnalta nousee myös tulevaisuuden koulu-tuspoliittisia haasteita. Polarisoituvassa yhteiskunnassa sosio-ekonomiset tekijät määrit-tävät ihmisten asuinpaikkaa ja lisäävät eriarvoistumista. Suomessa koulut ovat alkaneet esimerkiksi eriytyä oppimistuloksiltaan. Vähän koulutettujen, pienituloisten ja maahan-muuttajataustaisten perheiden lasten keskittyminen samoihin kouluihin heijastuu koulujen oppimistuloksiin. Hyvin koulutettujen ja hyvätuloisten perheiden lapset saattavat ohjautua omiin kouluihin, joissa on paremmat oppimisen edellytykset. Pystyykö perus- ja lukio-koulutus enää tarjoamaan kaikille oppilaille tasavertaisia, asuinpaikasta riippumattomia oppimisen edellytyksiä? Koulutuspolitiikan keinoin voidaan pyrkiä ehkäisemään ja vähen-tämään eriarvoistumista ja syrjäytymistä.

Kansallinen koulutuspolitiikka on sidoksissa kansainväliseen kehitykseen. Esimerkiksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on vaikuttanut suomalaisen koulu-tuspolitiikan kehitykseen jo neljän vuosikymmenen ajan. Suomesta tuli järjestön täys-jäsen virallisesti vuonna 1969. OECD mielletään taloudellisten tavoitteiden edistäjäksi, mutta yksi sen toiminnan keskeisistä alueista on ollut koulutuksellinen yhteistyö ja koke-musten ja ideoiden vaihtaminen. OECD on teollistuneille maille tärkein kansainvälinen koulutuspoliittinen viitekehys ja vertailutiedon tarjoaja. Suomessa OECD:n linjaukset ovat eri vuosikymmenten aikana saaneet erilaisia painotuksia, mutta yhteistyö on tiivistynyt erityisesti 1990-luvulta lähtien. (Niukko 2007.) Koulutustoimijoiden yhteistyö on kasvanut kansainvälisesti ja koulutuksen uudet verkostot ja kumppanuudet ovat lisääntyneet.

Kansainvälistyminen ja kansainvälinen yhteistyö herättää tulevaisuuteen luotaavan kysymyksen: Onko yksi vaihtoehtoinen tulevaisuuskuva yhteiseurooppalainen tai teol-listuneiden maiden (OECD) yhteinen ammatillinen koulutustarjonta? Voiko keskitty-miskehityksen seurauksena koulutuksen tarjoajista tulla entistä suurempia yksiköitä ja niitä sijaita entistä harvemmassa? Myös taloudellisten resurssien niukentumisen vuoksi kustannustehokkuutta voidaan joutua hakemaan koulutustarjonnasta. Onko varaa yllä-pitää pienten alojen koulutusohjelmia vai keskitetäänkö Euroopan laajuisesti pienten alojen koulutusta? Jos tapahtuisi kuvatun kaltainen radikaali koulutuksen keskittyminen, niin mitkä alat olisivat suomalaisten ammatillisen koulutuksen ja osaamisen vahvuus-aloja? Mitkä olisivat sellaisia aloja, joita tultaisiin muualta Euroopasta ja maailmasta tänne tai vir tuaaliyhteyksien kautta opiskelemaan? Yksi näkökulma keskittymiskehitykseen nousee syrjäytymiskeskustelusta. Pystytäänkö ammatillisen koulutuksen keskittämisellä tarjoamaan koulutusta kaikille tasa-arvoisesti taustoista riippumatta?

Edellä tarkasteltujen koulutuspoliittisten muutosvoimien ohella eri sektorien poliittiset linjaukset vaikuttavat joko alakohtaisesti tai laajemmin useihin eri toimialoihin. Esimer-kiksi energia-, ilmasto- ja maatalouspolitiikan linjauksilla on kytkentöjä laajasti eri alojen tulevaisuuteen. Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka on kytköksissä muihin poliittisiin linjauksiin, ja koulutuksen ja osaamisen ennakoinnissa nämä eri sektorien poliittiset linjauk set tulisi myös ottaa huomioon.

2.2 Taloudelliset muutosvoimatSuomalaisessa yhteiskunnassa sekä yleissivistävää koulutusta että ammatillista koulutusta pyritään tasa-arvoisesti tarjoamaan kaikille. Talouden taantuma, taloudellisten resurssien niukkuus tai muiden elintärkeiden palveluiden ylläpitäminen ikääntyvien ihmisten ja pienentyvien ikäluokkien Suomessa voivat haastaa maksuttoman koulutusjärjestelmän

13

ylläpitämisen Suomessa. Onko varaa ylläpitää nykyisenkaltaista laajaa ja laadukasta koulutusjärjestelmää? Tuleeko vaikeasta taloudellisesta tilanteesta paineita koulutuksen muuttamiseen maksulliseksi tai edellä mainittuun koulutuksen nykyistä laajempaan keskittämiseen? Voiko koulutukseen suunnattavien julkisten resurssien niukentaminen tuoda yksityisen sektorin entistä vahvemmin mukaan koulutuksen tuottajaksi osana kuntien palvelurakenneuudistusta?

OECD:n koulutusjärjestelmiä vertailevan tilastoraportin Education at a Glance 2012 uusimmat tiedot ovat vuodelta 2010, mutta siinä on myös runsaasti koulutusjärjestelmien kehitystä kuvaavia trenditietoja aina vuodesta 1995 lähtien. Yhtenä raportin tarkastelu-näkökulmana on maailman taloudellisen tilanteen heikentyminen, joka alkoi jo vuonna 2008 ja on entisestään syventynyt. Taloudellinen taantuma koskettaa välillisesti kaikkia maailman maita. Koulutuksen näkökulmasta raportti rohkaisee kehittämään ja ylläpitä-mään koulutusjärjestelmiä, sillä korkeampi ammatillinen koulutus turvaa työntekijöille paremmat mahdollisuudet pysyä työmarkkinoilla. Koulutus takaa paremmat mahdolli-suudet työelämässä taloudellisen taantuman ja irtisanomisen varalta verrattuna koulutta-mattomiin työntekijöihin. Työttömyys oli OECD:n kansainvälisessä vertailussa pienempää koulutettujen keskuudessa kuin kouluttamattomien parissa. (OECD 2012.)

Heikkoina signaaleina näyttäytyy ilmiöitä, joissa palkkatyön asemaa hyvinvoinnin perus-tana kyseenalaistetaan. Jos tällainen kehitys vahvistuu ja nuoret jättäytyvät pois ammatil-lisesta koulutuksesta ja työikäiset ammattiosaajat lähtevät työelämästä, niin mistä saadaan riittävästi työntekoon motivoitunutta työvoimaa? Toisaalta töiden automatisoituminen entisestään vähentää työntekijöiden tarvetta, mutta joka tapauksessa nykyisenkaltaisessa työkeskeisessä yhteiskunnassa on tapahduttava valtavasti muutoksia, jos laajemmin siir-ryttäisiin siviili- ja vaihtotalouteen (Heinonen & Ruotsalainen 2012).

2.3 Sosiokulttuuriset muutosvoimatSosiokulttuurisista muutosvoimista kohdataan globaali ja alueellinen väestökehitys, maahanmuutto ja maastamuutto. Suomen aluekehityksen ja väestörakenteen yksi vahva muutossuunta on ollut viime vuosina ihmisten muuttaminen taajamiin ja maaseudun haja-asutusalueiden asukasluvun pieneneminen. Ikärakenteen muutosten ja erityisesti perus-kouluikäisten ja nuorisoikäluokkien määrän vähentymisen vuoksi joudutaan miettimään toimenpiteitä perusopetus- ja lukiopalvelujen saatavuuden turvaamiseksi.

Toinen vahva väestökehityksellinen muutosvoima on maahanmuutto, jonka myötä moni-kulttuuriset oppimisryhmät kaikilla koulutuksen asteilla ovat tulleet osaksi arkea. Maahan-muuttajien ammatillisen koulutuksen järjestäminen on haasteellista, koska heidän lähtö-tasonsa ja sosiokulttuuriset taustatekijät, kuten ikä, sukupuoli, koulutustausta ja kielitaito vaihtelevat runsaasti. Onko maahanmuuttajille räätälöitävä kokonaan omia ammatillisia polkuja? Monikulttuurisuuden osaamisesta voi tulevaisuudessa muodostua yksi osa kaikkia tutkintoja.

Työn ja koulutuksen maailmanlaajuinen polarisoituminen on vahvistunut globalisaatiokehi-tyksen myötä. Asiantuntijuuteen perustuva henkinen työ on viime vuosikymmeninä vahvis-tunut länsimaissa, jotka ovat korkean kustannusten maita, ja ruumiillinen työ ja tuotanto ovat siirtyneet alhaisten kustannusten kehittyviin maihin. Toisaalta nykyisin on kehittyvissä maissa tapahtunut nopeaa kehitystä ja tuotekehitystä, ja palvelujen tuotantoa on siirtynyt sinne.

14

Koulutuksen, työn ja osaamisen näkökulmasta joudutaan pohtimaan, mihin ammatteihin väkeä koulutetaan. Jos teollisuuden työpaikat ja tiettyjä teollisuuden aloja katoaa Suomesta kokonaan, niin kannattaako näihin katoaviin ammattialoihin ja koulutusaloihin lainkaan käyttää resursseja?

Globalisaation vastatrendinä paikallisuus ja paikallinen tuotanto voivat lähteä uudestaan viriämään, jos esimerkiksi toimintavarmuus on luotettavampaa tai nopea reagointikyky tilausten muutoksiin tuo kilpailuetua tai kuluttajien vaatimukset lähellä tuotetuista tuot-teista kasvaa. Raaka-aineiden saatavuus, energian hinta ja kuljetuskustannukset määrit-tävät myös kehityksen suuntaa.

Maastamuuttokeskustelussa on kannettu huolta siitä, että Suomessa sekä ammatilli-sesti että korkeasti koulutetut muuttavat maasta, jos he eivät saa koulutustaan vastaavia työpaikkoja. Myös kansainvälistyvät yritykset edistävät työvoiman siirtymistä muualle. Viime aikoina maastamuutto ei ole kuitenkaan kasvanut merkittävästi, mutta koulutus-paikkojen määrän, koulutuksen laadun ja osaamisen näkökulmasta tätä näkökulmaa tulee ennakointityössä ottaa huomioon.

Työnteko ja töiden sisällöt ovat jatkuvassa muutoksessa. Työelämässä jatkuvuus näyttää perustuvan yhä erikoistuneempiin työtaitoihin ja jatkuvaan oppimiseen. Elinikäinen oppiminen edellyttää työntekijöiltä, työnantajilta ja koulutuksen toteuttajilta yhteistyötä ja suunnittelua, jonka avulla tähän tarpeeseen löydetään toimivia ratkaisuja. Yksilölliset tarpeet korostuvat elämisen eri alueilla. Ilmiö heijastuu koulutukseen, opiskeluun ja työelämään. Koulutusta toteutetaan aikaisempaa joustavammin ja räätälöidymmin yksi-lölähtöisesti.

2.4 Teknologian kehitystrenditKoulutuksen, osaamisen ja työelämän muutosten näkökulmasta tällä hetkellä on tapah-tumassa paljon ja nopeassa tahdissa teknologian kehitystrendeissä. Tulevaisuuden tutki-muksessa on käytetty singulariteetin käsitettä, jolla teknologiassa tarkoitetaan tietynlaista eri teknologioiden leikkauspistettä. Sen on arvioitu toteutuvan 2040–50-luvulla (Kurz-weil 2005). Tuolloin nano-, bio-, informaatio- ja kognitioteknologioiden yhdistyminen on saavuttanut sellaisen tason, jossa ne alkavat toimia ihmisestä riippumatta itsenäi-sesti, ja niiden suuntaa on mahdoton ennakoida. Yhtenä ilmiönä tästä singulariteetista on tekoälyn kehitys niin voimakkaasti, että se ylittää inhimillisen älyn ja alkaa kehittää teknologiaa itsenäisesti ja karkaa inhimillisen käsityskyvyn ulottumattomiin (Heinonen & Ruotsalainen 2012).

Teknologian kehityssuunnista ihmisen ja koneiden välinen yhteensulautuminen on tällä hetkellä aluillaan, mutta sen arvioidaan etenevän harppauksella. Osana tätä kehitystä tullaan kehittämään tietokone, jolla on samankaltaiset älylliset kyvyt kuin ihmisellä. Tietokoneet kykenevät kehittämään myös itseään, ja sen seurauksena kehitys nopeutuu entisestään. Konvergenssin myötä riippuvuus koneista kasvaa, ja koneet tulevat muok-kaamaan ajatteluamme ja arkipäiväistä toimintaamme. Muistamista ja tiedon käsit-telyä siirretään yhä enemmän koneille. Tiedon sisäistäminen saattaa tämän kehityksen seurauksena muuttua, kun ei enää ole samanlaista tarvetta painaa asioita muistiin kuin ennen tietotekniikan aikakautta. Internetistä on mahdollista tarkistaa ja etsiä tietoa, jolloin ihmisten kyky muistaa asioita ja yksityiskohtia voi heiketä. Intellektuaalinen laiskuus

15

saattaa ajan myötä heikentää kykyä kriittiseen ajatteluun ja analyysiin, koska ne ovat syvällisen oppimisen edellytyksiä (ks. Heinonen & Ruotsalainen 2012). Onko tällä kehi-tyksellä vaikutusta ihmisen aivotoimintaan? Heikkeneekö aivojen toimintakyky saman-aikaisesti kuin koneiden kapasiteetti kasvaa? Tämä kehitys olisi huomioitava tutkintoja, koulutussisältöjä ja opetustapoja suunniteltaessa ja kehitettäessä.

Digitalisaatio, internet ja verkottuminen leviävät kaikkialle, ja osana tieto- ja viestintätek-nologian kehitystä tapahtuu kulttuurinen muutos. Raja yksityisen ja julkisen välillä tulee yhä häilyvämmäksi, kun tietoa itsestä ja maailmasta jaetaan avoimesti esimerkiksi sosiaa-lisen median eri muodoissa ympärillemme. Avoimuus tiedon jakamisessa voi kuitenkin toimia uusien innovaatioiden synnyttäjänä. (Heinonen & Ruotsalainen 2012.) Avoimen innovaation menetelmiä käytetään nykyisin esimerkiksi yrityksissä palvelu- ja tuotekehi-tyksen tukena, kun yritykset ovat siirtyneet perinteisestä suljetusta innovaatioprosessista kohti avoimempaa innovointitapaa. Tätä kehitystä kohti on johtanut muun muassa se seikka, että korkeasti koulutettujen työntekijöiden saatavuus ja liikkuvuus on kasvanut, ja isojen yritysten tutkimuslaboratorioiden ja kehittämisyksiköiden ulkopuolella on paljon tietoa. Työpaikkojen vaihtuessa työntekijät vievät mukanaan tietonsa ja taitonsa joko omaan yritykseensä tai toisen työnantajan yritykseen, joten tietoa virtaa yritysten välillä (Chesbrough 2003). Yritykset ovat ulkopuolisten asiantuntijoiden tieto-taidon ja koke-muksen lisäksi entistä kiinnostuneempia myös asiakkaiden ja kuluttajien osallistamisesta tuotekehitysprosesseihin, minkä nykyteknologia jo hyvin mahdollistaa.

Teknologian kehitys vie kohti ubiikkiyhteiskuntaa, jossa jokapaikan tietotekniikka on läsnä arjessa ja sulautuu kaikkeen toimintaan (Mannermaa 2008). Ubiikilla tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan (ICT) murrosta tai kehitysvaihetta, jonka seurauksena ICT tulee olemaan läsnä ja palvelemaan ihmistä hänen käytössään oleviin laitteisiin sulautuneen elektroniikan avulla.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa kehittyy nyt valtavan nopeasti. Siitä ovat hyviä esimerkkejä virtuaaliset oppimisympäristöt, pelien avulla oppiminen, sähköiset koe- ja tenttijärjestelmät, ePortfoliot ja pilvipalvelut. Uusien tekniikoiden avulla koulutus, opiskelu ja työnteko tulevat paikasta ja ajasta riippumattomimmiksi. Tämä kehitys herätti asiantuntijaverstaassa melko havahduttavan kysymyksen siitä, karkaako koulutus tulevai-suudessa pois oppilaitoksista? Missä koulutus tapahtuu, millä välineillä ja kuka opettaa tulevaisuuden ammattilaisia? Millaisiksi uudet oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät kehittyvät ja mitä tämä kehitys merkitsee osaamistarpeille ja tutkintojen sisällöille? Kuinka virtuaaliseksi ammatillinen koulutus voi kehittyä? Työ tehdään nykyään pääsääntöisesti työpaikoilla, mutta mahdollistuuko etätyön tekeminen tulevaisuudessa yhä useammalle? Tuleeko koulutuksen ja työelämän vaateiden välille entistä suurempi ristiriita, jos ei ole kunnollista kosketuspintaa koulutuksen ja käytännön työn välillä?

Teknologinen kehitys muuttaa työelämää ja voi korvata ammatteja. Robotiikan alalla sosi-aalisten robottien tutkimus ja kehittely on yksi uusista nousevista aloista, ja sen tuottamat sovellukset voivat tulevaisuudessa korvata ihmisiä työtekijöinä. Sosiaalisten robottien kehi-tystyössä esimerkiksi Suomen Akatemian Motive-tutkimusohjelman yhdessä hankkeessa kehitetään tunnetilat tunnistavaa sosiaalista robottia. Robotti kykenee havainnoimaan ympäristöään ja liikkumaan itsenäisesti sisäisten antureidensa tuottaman tiedon avulla. Roboteille on runsaasti käytännön sovellusmahdollisuuksia muun muassa vanhusten- ja terveydenhuollossa, turvallisuusalalla ja logistiikassa. Tutkimuksen tavoitteena on saada ihmisen ja robotin välinen vuorovaikutus mukailemaan mahdollisimman hyvin ihmisten

16

välistä vuorovaikutusta. Yksilöllinen, sosiaalinen palvelu mahdollistaa hyödyn sekä opet-tavan viihteen. Toistaiseksi robotit ovat kalliita, joten aivan lähitulevaisuudessa robotit eivät laajamittaisesti korvaa ihmisiä työntekijöitä. Robotit voivat olla yksi ratkaisu palvelualoilla mahdollisesti uhkaavaan työvoimapulaan (Sosiaalinen robotti 2012). Teollisuudessa robot-teja on käytetty jo vuosikymmeniä etenkin metalli-, muovi- ja elintarviketeollisuudessa.

Kolmiulotteinen 3D-tulostaminen on nopeasti kehittyvä ala, jonka merkitys tulee tule-vaisuudessa kasvamaan runsaiden sovellusmahdollisuuksien vuoksi. Teollisuuskäytössä tulostimet ovat Suomessa vielä verraten harvinaisia, ja ne ovat toistaiseksi pääosin proto-tyyppikäytössä, mutta harrastelijat ovat rakentaneet jo useita tulostimia. 3D-tulostamisen harrastelijakäyttö on maailmanlaajuisesti kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen kahden vuoden aikana. Harrastelijoiden muovista tulostamia tuotoksia on nähtävissä sivuilla: http://www.thingiverse.com/. Teollisuuden ammattikäytössä olevilla tulostimilla pystyy jo tulostamaan metallia, joten mahdollisuudet teknologian hyödyntämiseen lisään-tyvät jatkuvasti. Monilla aloilla seurataan tarkasti 3D-tulostuksen kehittymistä. Yhtenä esimerkkinä lääketieteessä on kiinnostusta hammas- ja leukaluuproteesien 3D-valmis-tusta kohtaan. Kolmiulotteinen tulostaminen on yksi rajapinta-ala, jossa tarvitaan jo nyt eri alojen osaamista ja yhteistyötä niin tuotekehityksessä kuin valmistuksessakin. Kiintoisia näkymiä tuo myös tulostusmuovin raaka-aineena käytettävien biopohjaisten raaka-aineiden tuotanto ja siihen liittyvät osaamistarpeet. Tuotetaanko Suomen pelloilla tulevaisuudessa ruoan sijasta mahdollisesti taloudellisesti paremmin kannattavampaa tulostusmuovin raaka-ainetta (Hietanen 2012)?

2.5 Ekologiset muutosvoimatEkologisten muutosvoimien esiintymiseen ja voimakkuuteen vaikuttavat laajakantoiset globaalit ympäristöongelmat ja samanaikaisesti niukentuvat luonnonresurssit. Kattokäsit-teenä ilmastonmuutos ja siihen kytkeytyvät muut ilmiöt, kuten voimakkaasti vaihtelevat säiden ääri-ilmiöt, vedenpinnan nousu, kuivuus ja biodiversiteetin kaventuminen ovat asioita, jotka vaikuttavat jo nykyisin asenteisiin ja toimintaan. Ilmastonmuutoksen vaiku-tuksia ennakoidaan tavallisesti pitkän ajan tarkastelulla usean vuosikymmenen päähän, mutta jo nyt ilmastonmuutos on herättänyt yhteiskunnallista keskustelua varautumisesta muutoksiin. Osaamisen, ammatillisen koulutuksen ja työelämän näkökulmasta asiaa on lähdetty selvittämän jo vuonna 2008, jolloin Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöoh-jelma julkaisi raportin vihreistä työtehtävistä (Green Jobs 2008).

Osmo Kuusi (2012, 6) on analysoinut edellä mainittua UNEPin Green Jobs -raporttia ja kirjoittaa, että vihreät työtehtävät määriteltiin raportissa siten, että niillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnan ja muiden ympäristötavoitteiden kanssa. Näitä tehtäviä ovat sellaiset maa- ja metsätalouteen, teolliseen valmistukseen, rakentamiseen, tutkimuk-seen ja tuotekehitykseen sekä hallintoon ja palveluihin liittyvät tehtävät, jotka vaikuttavat ympäristön laadun säilyttämiseen tai parantamiseen. Kuusi kuitenkin lisää, että ilmaston-muutoksen haasteet ja muut ympäristötavoitteet olisi tärkeää ottaa huomioon kaikissa ammateissa eikä pelkästään erityisissä ympäristöalan ammateissa. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, ja ratkaisevan tärkeää on kansainvälinen yhteistyö ja toimet ongelmien ratkaisemiseksi.

Kuusi tarkastelee skenaarioiden valossa ja Suomen näkökannalta, miten täällä voitai-siin ammattikoulutuksen ja osaamisen kehittämisen avulla varautua ilmastonmuutoksen

17

ja sosiaalisen kehityksen haasteisiin. Tiivistettynä Kuusen mukaan ilmastonmuutoksen uhatessa koulutuksessa on tärkeää eri alojen opetuksen sisällön kehittäminen. Yksi Suomen vahvuus ovat metsät, ja niiden merkitys ilmastonmuutosta hillitsevinä hiilinie-luina. Tähän teemaan kytkeytyvä tutkimus ja koulutus ovat tulevaisuudessa tärkeitä. Myös kuluttajien kasvava kiinnostus uusiutuvista luonnonvaroista valmistettuja tuotteita kohtaan voi lisätä tarvetta muun muassa puurakentamiseen ja muuhun puuosaamiseen liittyvien ammattien koulutukselle. Metsä- ja puunjalostusteollisuuteen liittyvä laitteiden ja koneiden valmistus tai metsiä hyödyntävä matkailu voivat olla nykyisten ja uusien mahdollisuuksien kannalta tärkeitä. Myös energiantuotantoa ajatellen metsän ja puun rooli sellupohjaisen bioetanolin tuottamisessa tulisi tulevaisuudessa korostua. Metsät energian lähteenä olisi kestävämpi vaihtoehto kuin esimerkiksi maissin ja palmuöljyn tuotanto pelloilla, jotka muuten sopivat ruoan tuotantoon. Ilmastonmuutos tulisi ottaa vakavana haasteena kaikessa koulutuksen suunnittelussa. (Kuusi 2012 ja 2011.)

Kestävyyden näkökulmat ovat tulleet viime vuosina yhä keskeisemmäksi sisällöksi työelämän kehittämisessä. Antti Kasvio ja Timo Räikkönen (2010) tutkivat työelämän muutoksia Suomessa ja muissa teollisuusmaissa osana Löytyykö työstä koherenssia -hanketta. Työelämä on heidän mukaansa ajautunut murrokseen taloustilanteen heiken-tymisen, kansainvälisen kilpailun kiristymisen ja resurssi- ja ympäristöongelmien kärjis-tymisen yhteisvaikutuksesta. Murrosta voitaisiin hallita tekemällä aktiivisesti kehittämis-työtä kestävän työelämän mallin rakentamiseksi ekologisen, sosiaalisen, inhimillisen ja taloudellisen ulottuvuuden näkökulmista. Portaat kohti kestävää työn tulevaisuutta edel-lyttävät aktiivisia toimia. Suomessa on toteutettu melko varovaisia ja passiivisia toimin-tamalleja, mutta jatkossa eri toimijoiden välistä yhteistyötä, ympäristöliiketoimintojen kehittämistä ja yhteiskuntapoliittista päätöksentekoa tulisi terävöittää kestävän kehi-tyksen vaatimusten mukaisesti. Myös koulutusjärjestelmien tulisi kasvattaa osaajia, joilla on kestävän työelämän edellyttämät valmiudet (Kasvio ja Räikkönen 2010).

Ekologisten uhkatekijöiden vastineeksi myönteisempänä muutoksena ja kehityksen suuntana voidaan tunnistaa biotalouden ja vihreän talouden mahdollisuudet, joista voi kehittyä uutta liiketoimintaa. Ympäristöliiketoimintaan kuuluvien Cleantech eli puhtaan teknologian toimialan kehitykseen uskotaan Suomessa (ks. Cleantech 2012). Myös ruoantuotannossa ja elintarvikealalla ilmenee joitakin lupaavia tulevaisuuden näkymiä. Puhtaassa ympäristössä ja lähellä tuotetun ruoan asema vahvistuu nykyisten ruokatren-dien valossa (Kirveennummi et al. 2008 & Taloustutkimus 2012). Tällainen kehitys yllä-pitää kotimaista alkutuotantoa, vahvistaa tuotteiden jatkojalostuksen mahdollisuuksia elintarviketuotannossa ja avaa myös vientinäkymiä (Elintarviketeollisuus 2012). Pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutos voi tehdä pohjoisen alueella ruoantuottamisesta kannatta-vampaa, jos ruoantuotanto-olosuhteet eivät kärsi niin pahoista ilmastovaikutuksista kuin maapallon eteläisemmillä alueilla. Ruoantuotanto ja elintarvikkeiden valmistus voivat olla entistä houkuttavampia liiketoiminnan ja investointien kohteita maailmanlaajuisesti. Lisäksi puhdas ympäristö ja luonto sekä maisema-arvot luovat virkistys- ja matkailuelin-keinoille ja hyvinvointialoille tulevaisuuden uusia mahdollisuuksia.

2.6 Muutosvoimat koulutusta koskevissa arvoissa ja asenteissaSuomalaista koulutusjärjestelmää on kehitetty vuosikymmeniä, ja tulokset ovat olleet kiitettäviä monilla mittareilla mitattuna. Yhtenä esimerkkinä OECD:n PISA-tutkimuksen nuorten oppimistuloksia mittaavat kansainväliset vertailut, joissa on viimeksi mitattu

18

erityisesti lukutaitoa (PISA 2009). Toisissa kansainvälisissä vertailututkimuksissa suoma-laisten peruskoululaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen taso on korkea ja lukutaidon kehittymistä selvittävässä tutkimuksessa lapset ja nuoret menestyvät hyvin. Viimeksi mainituissa tutkimuksissa selvitettiin myös oppilaiden motivaatiota käydä koulua, ja hätkähdyttävää tuloksissa on suomalaislasten alhainen motivaatio koulun-käyntiä kohtaan. (TIMSS 2011a; 2011b ja PIRLS 2012). Onko alhaisella motivaatiolla vaikutuksia asenteisiin ja jatkossa ammatilliseen kouluttautumiseen? Tämän selvittäminen vaatisi enemmän motivaation ja asenteiden tutkimusta.

Suomessa ammatillisia tutkintoja arvostetaan, mutta pystytäänkö tutkintoja kehittämään vastaisuudessa siten, että tutkinto takaa työllistymisen? Muuttuvatko koulutusta ja sivis-tystä koskevat arvot ja asenteet? Puolet maailman väestöstä on alle 24-vuotiaita, ja työn käsite ja merkitys ihmisen elämässä on muutoksessa. Huolestuttavina taustatekijöinä ovat näköalattomuus ja jatkumattomuuden näkymät tulevaisuuden töille. (To be Young… 2012.) Nuoria ja aikuisiakin jättäytyy koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle, jos toivot-tomuus työsaannista kasvaa.

19

3 Koulutuksen, osaamisen ja työelämän ennakoinnin tulevaisuuden asiantuntijaverstas

Laadullisen ennakoinnin yhteenvetoprosessin yhtenä osana toteutettiin tulevaisuus-verstas, johon osallistui Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koulutustyöryhmän asiantun-tijoita. Verstaan teemana oli tarkastella koulutuksen, osaamisen ja työelämän tulevai-suuden kehityssuuntia soveltamalla ennakointimenetelmiä. Verstaassa työmenetelminä oli ensiksi perususkomusten määritteleminen ja sitten tulevaisuustaulukon laatiminen koulutukseen, osaamiseen ja työelämään liittyvistä perususkomuksista kahdenkym-menen vuoden aikajanalla. Työtä jatkettiin rakentamalla tulevaisuustaulukolle polkuja ja koostamalla tulevaisuuden näkemyksiä sekä käymällä lopuksi yhteenvetokeskustelu. Asiantuntijatyöpajan tarkoituksena oli toimintaympäristön kartoituksen ohella hahmottaa ja tunnistaa muutoksia ja katsoa, mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Asiantuntija-verstaan tuloksia on käytetty toimintaympäristön kuvauksen taustamateriaalina ja osaa-misen ennakoinnin yhteenveto-osiossa. Tässä esitellään lyhyesti tulevaisuustaulukoiden tuottamat kolme tulevaisuuspolkua työelämän tulevaisuudesta vuonna 2030.

3.1 Työelämä 2030 – kolme tulevaisuuspolkua1. Vahvasti sosiaalinen työnteon polku Ensimmäinen tulevaisuuspolku kuvastaa syvää sosiaalista mallia tehdä työtä. Koulut ja työympäristöt ovat motivoivia tulevaisuuden toivon tuottajia. Koulutus ja työnteko ovat eräänlaisia terapeuttisen ympäristön tuottajia, joissa yhdistyvät yksilön innostus ja kiin-nostus työntekoon ja samalla yhteisöllinen vastuunkanto. Mallissa korostuvat kansalai-suus, ihmisyystaidot, epäonnistumisten sietokyky ja erilaisuuden suvaitseminen. Onnistu-mista ja pärjäämistä korostavan asenneilmapiirin sijasta tuetaan epäonnistumisten sietoa ja ongelmanratkaisutaitoja. Vahvuutta ei olekaan ainoastaan pärjääminen, vaan myös vastoinkäymisten voittamisen taito. Koulu- ja työyhteisöissä kannustetaan oman mieli-piteen muodostamiseen ja sen ilmaisemiseen. Mallissa korostuvat kestävyyden näkö-kulmat, pysyvät perustaidot ja osaaminen. Mallissa on samankaltaisia piirteitä kuin aikai-semmin kuvatussa kestävän työelämän mallissa, joka rakentuu ekologisen, inhimillisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ulottuvuuksista.

Työympäristöt kansainvälistyvät globalisaation ja ulkomailta Suomeen tulevien työnte-kijöiden vuoksi. Samalla työnteon sisällöt ja paikat moninaistuvat ja etätyön tekeminen lisääntyy teknologian mahdollistamana. Yhtenä esimerkkinä keskusteluissa nousi kansain-välisen työn tekeminen etätyönä Pudasjärvellä yhdistettynä toiseen työhön, esimerkiksi poronhoitoon.

Polkuun liittyvät kyvyt ja osaamistarpeet ovat kyky tiedon laadun ja merkityksen kriittiseen arviointiin kyky haastaa ja kestää kilpailuyhteiskunnan vaateita mediakriittisyys, -ymmärrys ja -tiedon käyttökyky kestäviä ja ikuisia taitoja: tiedon ja mielipiteen ero kansalaisuus ja ihmisyystaidot: jakamisen taito ja vuorovaikutustaidot intuitiivisuuden ruokkiminen.

20

2. Tilannekohtaisen ja vertaisverkkomaisen työnteon polku Toisessa tulevaisuuspolussa maailma on nykyistä pirstaloituneempi, ja sitä luonnehtii entistä vahvemmin sosiaalinen vertaisverkkomaisuus, jossa ihmiset kohtaavat ja jakavat kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Työntekijät ja työ eivät kohtaa toisiaan kovin hyvin tällä polulla. Työn merkitys rakentuu vaihdannan prosessissa, ja työ määrittyy tilannekoh-taisesti. Työnteko on jatkumo oman tekemisen ja palkkatyön välillä. Koulutuksen ja työn merkitys yksilölle ei ole itsetarkoitus. Toimeentulon tapa voi olla hyvin erilainen kuin nykyisin palkkatyöhön perustuva toimeentulo. Työn organisoitumisen keskeisiä muotoja ovat itsensä johtaminen ja itseorganisoituminen. Työyhteisöissä ei ole enää lähiesimiehiä yhtä paljon kuin nykyisin, mutta sen sijaan itseohjautuvuus tulee korostumaan. Yksi-löiden pitää tunnistaa omat tehtävänsä ja ottaa vastuu työn suorittamisesta.

Polkuun liittyvät kyvyt ja osaaminen ovat itsensä johtaminen ja itseorganisoituminen verkottumisen osaaminen teknologian hallinta ja prosessien hallinta.

3. Neogrowth – uuskasvu työteon perustana -polku Toistaiseksi suomalainen yhteiskunta on ollut melko suljettu eikä se ole ollut aidosti kytkeytynyt muutoksiin, vaikka niitä aistitaan ja muutosten seurauksista käydään yhteis-kunnallista keskustelua. Maailma on kuitenkin niin suurten muutosten ja haasteiden edessä, että ne tulevat ennen pitkää heijastumaan myös niin koulutukseen kuin työn-tekoonkin. Muutokset ovat alkaneet mullistaa elämää jo vuonna 2030, ja kehitys johtaa kolmannessa tulevaisuuspolussa neogrowth-ajattelun viitoittamia polkuja. Neowgroth eli uuskasvu perustuu taloudellisen kasvun uudenlaiseen sisältöön, jossa painottuvat ekolo-ginen kestävyys sekä aineettomat ja humanistiset arvot (Malaska 2010). Jo nyt on nähtä-vissä uudenlaista luovuutta edellyttävä ”kuudes aalto”, jossa bio-, nano- ja energiatek-nologian avulla luodaan uusi jälkiteollinen infrastruktuuri, jossa materiaalit ja energia kiertävät ekosysteemissä kestävästi (Kurki & Wilenius 2012).

Yhteiskunnan murrosvaiheessa talouskasvu on pysähtynyt ja koulutuksen resurssit ovat niukentuneet. Ratkaisuna vahvistetaan koulujen ulkopuolella olevaa kulttuuria ja oppi-mista. Maailmassa ei ole sellaista kulttuuria, joka ei siirtäisi taitoja seuraavalle sukupol-velle. Millainen olisi yhteiskunta ilman koulutusta?

Polkuun liittyvät kyvyt ja osaaminen ovat (ympäristö)teknologinen osaaminen tieto- ja viestintäosaaminen verkosto-osaaminen käsillä tekemisen taidot.

21

4 Koulutustoimikuntaseminaarien tulokset

Yhteenvetoprosessin yhtenä vaiheena järjestettiin seminaarit koulutustoimikuntien jäse-nille ja ohjausryhmälle laadullisten ennakointiselvitysten yhteenvetotuloksista 8.10.2012 ja 22.10.2012. Tulosten esittelyn ohella seminaareissa järjestettiin tulevaisuustyöpaja ja kuultiin asiatuntijapuheenvuorot koulutuksen tulevaisuuden näkymistä. Tulevaisuustyö-pajan tavoitteena oli saada uusia ideoita ja näkemyksiä koulutustoimikuntien toimintaan, hahmotella tulevaisuuden osaamista ja koulutusta sekä luoda uusia tapoja ja käytäntöjä tehdä laadullista ennakointia. Tulevaisuustyöpajat toteutettiin osallistavina kolmivaihei-sina ryhmätöinä, joiden ydintulokset kukin ryhmä esitti. Tuloksista ja seminaarin annista käytiin yhteinen loppukeskustelu.

Tulevaisuustyöpajojen ryhmätöiden esittämiä ydintuloksia koulutuksesta, osaamisesta ja työelämän tulevaisuudesta esitetään yhteenvetomaisesti seuraavassa.

Koulutusputki joustavaksi jatkumoksi – koulutusjärjestelmän uusiminen: Valmis-tumisen tukeminen on tärkeätä, koska vähäinen valmistumisaste huolestuttaa ilmiönä.

Innovatiivinen ja dynaaminen arviointi: Arvioinnin tulisi olla opiskelijaa kehittävä, ei vain toteavaa arviointia.

Nuori yrittäjyys: Koulutuksen tulisi antaa faktatietoa yrittäjyydestä, mutta myös herättää yrittäjyyteen tarvittavaa innostavuutta ja luovuutta.

Perusosaaminen: Perusosaamisen määrittelystä tulisi käydä keskustelua. Onko perus-osaaminen osaamistarve, joka ei muutu tulevaisuudessa? Onko perusosaaminen ammat-tiosaamista vai yleisiä työelämätaitoja? Mitä on perusammattiosaaminen ja mitä erikois-ammattiosaaminen? Mitä ovat yleiset työelämätaidot ja mitä erityiset työelämätaidot? Liittyvätkö perusosaamiseen väitetyt asenneongelmat?

Ihmisläheisiä ammatteja edustavassa ryhmässä painotettiin inhimillistä otetta. Tunneälyn ja kestävän kehityksen tulisi näkyä koulutuksessa. Vahva perusosaaminen antaa muuntautumiskykyä, jotta sen päälle voidaan rakentaa tulevaisuuden vaateita työelämässä. Oleellista osaamista ovat mediakritiikki ja vuorovaikutustaidot. Pitää osata toimia työyhteisössä myös silloin, kun vuorovaikutus tapahtuu teknisten apuvälineiden kanssa. Monialainen yhteistyö etenee muun muassa sosiaali- ja terveysalalla. Hyvä perusosaaminen on osaamisen peruslähtökohta.

Systeeminen ja kokonaisuuksien hallinta: Auttaako tietynlainen kokonaisuuksien ymmärtäminen ymmärtämään, minkälaisia yrityksiä tarvitaan ja miten voi perustaa yrityksen? Tukeeko kokonaisuuksien hallinta innostusta ja luovuutta?

Älyosaaminen: Tarvitaan keskustelua siitä, onko älyosaaminen vain trendiosaamista vai tulevaisuuden perusosaamista?

Ympäristöarvot ja -teknologia: Tarvitaan keskustelua siitä, ovatko ympäristöasiat trendiosaamisia vai vastakohta perusosaamiselle?

22

Työelämän ääni esiin: Kuinka työelämän ääni tulisi enemmän esille? Onko mekanis-meja, joihin innovatiivinen monipuolinen työelämänäkemys pysähtyy?

Tasa-arvoisen osaamisen kehittäminen: Uusien viestintävälineiden avulla voidaan viestiä ja kaikilla on mahdollisuus oppia ihan mistä alasta tahansa. Tasa-arvoiset mahdol-lisuudet ja halu kehittymiseen ovat keskeisiä asioita. Kehittymisen pitää olla jatkuvaa, kun asiat ja alat menevät eteenpäin. Itsenäisten toimijoiden sijaan asiakkaat otetaan mukaan. Dataa on valtavasti, jolloin tiedon analysoinnin merkitys kasvaa jatkuvasti.

Ubiikkikehitys – tieto- ja viestintätekniikka osaksi kaikkea toimintaa: Tieto- ja viestintätekniset välineet tulevat kaikilla aloilla vastaan. Myös palvelut lähestyvät tekniikkaa. ICT-osaaminen kuuluu kaikkiin aloihin. Ohjelmistolisenssien osaamista tarvitaan. PK-yritykset kaipaavat henkilöstöä, joka ymmärtää lisenssejä. Ubiikkikehityk-seen liittyvät asiat kaikkien työntekijöiden osaamiseksi tulevaisuudessa.

Globaali koulutus ja yli rajojen menevä koulutus: Koulutus tulee jatkossa olemaan hyvin globaalia. Koulutuksessa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Ei ole yhtä mallia, jolla osaaminen saadaan. Tutkintorakenteiden on oltava hyvin joustavia.

Kohtaamiset: Miten kohdataan toinen ihminen ja miten teknologia ja muutos kohda-taan? Kuinka ihminen kohtaa koneen ja miten yhteiskunta kohdataan? Kuka päättää, mitä koulutetaan ja missä koulutetaan? Huoltovarmuus tulisi säilyttää ja meillä pitäisi olla turvallista. Perustarpeista tulisi pitää huolta.

Laaja-alaisen osaamisen ja erityisosaamisen ristiriita: Pitää määritellä, mitä on tule-vaisuuden osaaminen. Kun oppimisympäristöt muuttuvat, niin mitä on keskeinen osaa-minen? Tulevaisuuden osaajan tulee osata yhteistyötaitoja ja verkostotaitoja. Luovuus ja innovatiivisuus ovat tärkeitä asioita.

Oppiminen työympäristöissä: Millainen on tulevaisuuden oppija? Tietotekniikan käyttö kasvaa oppimisessa, mutta pysyvätkö aivot perässä? Oppijan tulee tajuta vastuul-lisuus ja vastikkeellisuus oppimisessa. Kun on saatu tutkinto, niin miksi jättäydytään pois työelämästä? Tulisi olla vastuu tutkinnon suorittamisen jälkeen mennä työelämään. Yhteisöllisyys korostuu ja toisaalta oppija on aika yksin, kun opiskelijamaailma perustuu yksinäiseen tiedonhakuun.

Laaja-alainen hoitajan tutkinto: Yhtenä visiona voisi olla hoitajan tutkinto, joka palvelee mahdollisesti kaikkia tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa ei ehkä ole nykyisessä mielessä tutkintoa, vaan valitaan osaamisia. Erilaisen kombinaation voisi koota yksilölli-sesti ja saada todistuksen, jolla osoitetaan hoitamisen osaamisalue (lähihoitaja, metsän-hoitaja jne.). Hoitajien tutkinnolla hoidetaan monien eri alojen ongelmat.

Oppimisen elinkaari: Jatkumo peruskoulutuksesta ammatilliseen koulutukseen tulisi tehdä motivoivaksi. Kouluun mennään innokkaina, mutta miten saada into jatkumaan ja osaamista syvennettyä. Keskeisiä asioita ovat yhteisöllisyys, toisista huolehtiminen ja opiskelussa sekä työssä pärjääminen. Työelämälähtöisyys on tärkeätä ammatillisessa koulutuksessa. Työelämästä tulevien tarpeiden huomioiminen ja yrittäjämäinen asenne ovat keskeisiä. Työelämää ei opita kurssilla tai koulussa. Koulutuksessa tulisi huomioida kokonaisuudet ja tehdä oppimisesta elinkaari.

23

Näistä edellä esitellyistä tuloksista ja eri teemojen erilaisista vuorovaikutuksista on laadittu malliksi neljä yhteenvetokuviota. Tavoitteet on merkitty pallokuvioihin, ja neliöi hin on kirjattu, millä asioilla ja toimilla voitaisiin päästä tavoitteita kohti tai mihin tulisi kiin-nittää huomiota. Tavoitteina on tukea valmistumista, kannustaa yrittäjyyteen, ylläpitää tasa-arvoista osaamisen saavutettavuutta ja auttaa selviytymään ubiikkiyhteiskunnassa. Näiden mallien tavoitteena on innostaa lukijoita ajattelemaan eri yhteyksien välisiä linki-tyksiä ja rakentamaan edellä esitettyjen lisäksi uusia malleja, joissa eri osatekijöistä ja osaamisesta koostuvat palaset voidaan räätälöidä myös yksilölähtöisesti.

Valmistu-minen

Innovatiivinen ja dynaaminen

arviointi=oppilaan yksilöllinen huomiointi

Koulutusputki joustavaksi

jatkumoksi – koulutusjärjestelmän

uusiminen

Perusosaaminen ja ajankohtainen

osaaminen, kaiken läpäisevä osaaminen

Nuori Yrittäjyys

Systeeminen ja kokonaisuuksien

hallinta

Perusosaaminen

Henkilökohtaiset valmiudet, niiden ymmärtäminen,

omanlainen innostus ja luovuus

24

Tasa-arvoinen

osaaminen

Opiskelun saavutettavuus

erilaisilla viestintävälineillä

Kohtaamiset mm. ihmisen sekä taitojen

että taitamattomuuden

kohtaaminen Hyvä perusosaaminen,

joka antaa tasa-arvoiset

mahdollisuudet oppia uutta ja sopeutua

Ubiikki-yhteiskunnassa selviytyminen

Informaation ja teknologian

lukutaito

Itsenäinen tiedonhaku

Systeemien ja kokonaisuuksien

hallinta sekä luominen että

ymmärtäminen

4.1 Toimenpide-ehdotuksia koulutustoimikuntien ennakointitoi-minnalle

Koulutustoimikunnat toimivat tärkeän tehtävän äärellä osaamistarpeiden ennakointi-työssään. Seminaaripäivän tulokset ja vireä loppukeskustelu osoittivat, että eri alojen koulutustoimikunnissa toimivien jäsenten asiantuntemusta ja kokemusta voitaisiin tehok-kaasti hyödyntää vaihtoehtoisten näkemysten tuottamisessa ja tulevaisuuden suuntien tunnistamisessa. Koulutustoimikunnissa työpajatyöskentelyt voisivat olla toimintatavoil-taan hedelmällisempiä uuden tiedon tuottamisessa kuin perinteiset kokoukset. Muiden tahojen tuottamaa ja olemassa olevaa koulutusta ja työelämään ennakointitietoa tarvi-taan edelleen ja sitä on oltava käytettävissä, mutta uutta tietoa on tuotettava osallista-vissa prosesseissa. Työpajoissa voitiin irrottautua, mutta uskallusta tarvitaan jatkossakin.

25

Koulutustoimikunnilla on haastetta tulevaisuudessakin, jotta nykytilan ja tulevaisuuden ennakointia voidaan toteuttaa.

Toimenpide-ehdotuksia osaamisen ja koulutuksen ennakoinnin tulevaisuudelle koulu-tustoimikunnissa: Omaehtoiset rajapintatarkastelut perehtymällä eri alojen laadullisen ennakoinnin

selvityksiin. Eri alojen koulutustoimikunnissa toimivien jäsenten asiantuntemusta ja kokemusta

voidaan tehokkaasti hyödyntää vaihtoehtoisten näkemysten tuottamisessa ja tulevai-suuden suuntien tunnistamisessa.

Koulutustoimikunnissa työpajatyöskentelyt voisivat olla toimintatavoiltaan hedelmälli-sempiä uuden tiedon tuottamisessa kuin perinteiset kokoukset.

Koulutustoimikuntien jäsenten ennakointiosaamista voitaisiin vahvistaa tarjoamalla heille ennakointikoulutusta. Tavoitteena ei ole tehdä kaikista ennakoinnin ammat-tilaisia, mutta tulevaisuuslukutaidon vahvistaminen auttaa sisäistämään ennakointi-tietoa ja parantamaan osaamista.

Osaamisen ennakoinnissa näyttäisivät lisääntyvän mallinnukset ja simulaatiot, joilla tuotetaan vaihtoehtoja ja rakennetaan kokonaiskuvia. Visuaalisten elementtien otta-minen mukaan ennakointiin on selkeästi lisääntymässä esimerkiksi tuotekehitystar-koituksissa. Tätä varten kehitetään esimerkiksi tulevaisuuslaboratorioita ja -ikkunoita ennakointitiedon visualisointiin ja käsittelyyn.

Eri aloja yhdistävien ja rajapintoja rikkovien radikaalien tulevaisuusverstaiden toteut-taminen voisi olla hyödyllistä. Verstaat tuottavat uusia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja auttavat hahmottamaan tulevaisuuden osaamistarpeita pitkällä tähtäimellä. Radi-kaalit tulevaisuusverstaat eivät vastaa aivan päivänpolttaviin ja käytännön kehittämis-työssä esille tuleviin koulutusjärjestelmien tai tutkintojen sisältöjen tai rakenteiden kehittämisen ongelmiin, mutta avaavat näkökulmia pitkälle tulevaan. Tulevaisuusvers-taita voidaan käyttää rinnakkain lyhyemmän aikavälin ennakointimenetelmien kanssa. Tämän raportin loppuosassa on esitetty rajapintanäkökulmasta tehtyjen hankkeiden tuloksia esimerkkinä, millaisiin näkymiin työskentelyn avulla voidaan päästä.

26

5 Koulutustoimikuntien laadulliset ennakointi-selvitykset

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen koulutustoimikuntajärjestelmän eri aloja edustavia koulutustoimikuntia on 26. Laadullisen ennakoinnin selvityksiä valmistui 21, kun osa toimikunnista teetti yhteisen selvityksen. Matkailu- ja ravitsemisalan enna-kointiprosessi toteutettiin jo aiemmin Valtakunnallisen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointihankkeen, VOSEn yhtenä osana (Taipale-Lehto 2012). Koulutuksen ja osaa-misen ennakoinnissa on ilmennyt tarvetta eri alojen laadulliseen ennakointiin, jossa tuotetaan tietoa tulevaisuuden työelämän osaamistarpeista ja miten siihen voidaan koulu-tustarjontaa kehittämällä vastata. Laadullisen ennakoinnin rinnalla Suomessa tehdään koulutustarpeiden määrällistä ennakointia, jonka tuloksia on ollut saatavilla enemmän kehittämistyössä hyödynnettäväksi (Hanhijoki et al. 2011). Laadullisen ja määrällisen ennakointitiedon avulla kehitetään koulutusta ja tutkintoja tulevaisuuden työelämän tarpeita ja ammattitaitovaatimuksia vastaaviksi.

Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin selvitykset on julkaistu Opetushallituksen ennakoinnin sähköisestä tietopalvelusta ENSTIssä (Opetushallituksen ennakoinnin sähköinen tietopalvelu ENSTI 2012). Selvitykset tehtiin seuraavien koulutustoimikuntien aloilta:1. energia-alan koulutustoimikunta2. maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunta3. metsätalouden koulutustoimikunta4. sosiaali-, terveys- ja kuntoutus- ja liikunta-alan koulutustoimikunnat (3 koulutustoi-

mikunnan yhteinen selvitys)5. kauneudenhoitoalan koulutustoimikunta6. elintarvikealan koulutustoimikunta7. kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden, fi nanssialan koulutustoimikunta8. kemian alan sekä paperi- ja puualan koulutustoimikunta9. tietojenkäsittelyalan koulutustoimikunta10. kiinteistö- ja kotityöpalvelualan ja talotekniikka- ja rakentamisalan koulutustoimi-

kunnat (2 koulutustoimikunnan yhteinen selvitys)11. kuvataidealan koulutustoimikunta12. sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-alan koulutustoimikunta13. musiikki-, teatteri- ja tanssialan koulutustoimikunta14. turvallisuusalan koulutustoimikunta15. viestintäalan koulutustoimikunta16. auto- ja kuljetusalan koulutustoimikunta17. ilmailualan koulutustoimikunta18. kone- ja metallialan koulutustoimikunta19. merenkulkualan koulutustoimikunta20. taideteollisuusalan koulutustoimikunta21. tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunta.

Selvitysten sisältö, käsittelytavat ja laajuus vaihtelevat. Toimeksiantona oli kerätä yhteen olemassa olevaa ennakointitietoa, mutta käytännössä monet selvityksen tekijät ovat tehneet asiantuntijakyselyitä tai -haastatteluja täydentämään aineistoa. Selvitykset olivat syvyydeltään erilaisia myös sen vuoksi, että koulutustoimikuntien kattamat alat vaihte-

27

levat; osa on selkeästi yhtä alaa edustavia (esimerkiksi merenkulku, kauneudenhoitoala), kun osa taas useaa alaa (esimerkiksi maatalous- ja ympäristöala, johon sisältyy maatalous, puutarha-ala, hevostalous, kalatalous, luontoala ja ympäristöala). Jokaisella selvityksellä oli eri tekijät, ja sekin vaikuttaa osaltaan sisältöön. Esimerkiksi elintarvikealan selvitys toteutettiin Helsingin yliopiston akateemisena opinnäytetyönä. Muut selvitykset tehtiin tutkimuslaitoksissa, yliopistolla, ammattikorkeakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa tai konsulttivetoisesti. Selvitysten tekijät ovat käyneet keskusteluja koulutustoimikuntien kanssa työn eri vaiheissa, ja selvityksiin on tullut näkökulmia ja painotuksia myös koulu-tustoimikunnilta.

Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin selvitysten analysointia varten laadittiin yhteenvetotaulukot, jotka ovat luettavissa tämän selvityksen liitteistä (liitteet 1–4). Yhteen-vetotaulukoihin kerättiin tietoa seuraavista seitsemästä arviointimatriisin osa-alueesta: 1. selvitysten määritelmät, menetelmät ja rajaukset2. tulokset ja synteesit3. osaamistarpeet4. rajapinnat5. täydennettävät osa-alueet6. toimintaympäristöjen muutos7. tutkintojärjestelmän tai rakenteen muutos.

Lisäksi selvitysten arvioinnin ja analyysin viitekehyksen lähtökohtina olivat seuraavat kysymykset: Kuinka selvityksissä toteutuu laadullinen ennakointi aineistotasolla? Onko tarkastelu lyhyen vai pitkän tähtäimen ennakointia?

5.1 Yhteenvetoa koulutustoimikuntien ennakointiselvityksistäMonessa selvityksessä todettiin, että koulutuksen ja osaamisen laadullista ennakointia on toteutettu kyseisellä alalla vähän ja tieto on kerättävä hajallaan olevista eri lähteistä. Koulutustoimikuntien selvitysten ansiona on se, että ne koostavat pirstaleista laadullista ennakointitietoa yhteen kultakin alalta. Suomessa on tehty ja tehdään laadukasta amma-tillisten osaamistarpeiden ennakointia eri tahoilla (ks. Leveälahti et al. 2009), mutta selvi-tykset peräänkuuluttavat vielä nykyistäkin järjestelmällisempää koulutuksen, osaamisen ja työelämän ennakointia. Osaamistarpeiden ennakointi mahdollistaa pitkäjänteisemmän suunnittelun ja auttaa muutokseen valmistautumisessa.

Koulutustoimikuntien selvityksissä toteutuu aineistotasolla selkeästi laadullinen enna-kointi. Selvitysten analyysin aineistoina on käytetty laadullista aineistoa, kuten eri alojen tulevaisuutta luotaavaa kirjallisuutta, selvityksiä, raportteja ja politiikka-ohjelmia. Useim-missa selvityksissä kirjallista aineistoa on täydennetty alan asiantuntijoiden haastatteluilla tai kyselyillä sekä interaktiivisella työskentelyllä koulutustoimikunnan kanssa. Joissakin selvityksissä on käytetty analyysin tukena tilastoaineistoa.

Selvityksissä alojen tulevaisuutta hahmoteltiin yleensä loogisena jatkumona tästä päivästä tulevaisuuteen yhden vaihtoehdon mallina, eikä selvityksessä lähdetty tarkastelemaan osaamista vaihtoehtoisten skenaarioiden avulla. Toisaalta skenaariotarkastelua ei pyydetty selvityksissä tekemään, mutta sellainen näkökulma voisi avata uusia näkökulmia tulevai-suuden osaamistarpeiden hahmottamiseksi pidemmälle tulevaisuuteen.

28

5.2 OsaamistarvekuvauksetSelvityksissä kuvatut osaamistarvekuvaukset perustuvat aineistojen analyysiin, ja ne ovat pääsääntöisesti hyvin laadittuja kuvauksia. Joissakin kuvauksissa on esitetty yksityiskoh-taiset selvitykset ammattiosaamisen, yleisten työelämävalmiuksien sekä yksilön ominai-suuksien näkökulmasta sekä yleisellä että konkreettisella tasolla. Toisissa on selvitetty toisen ja korkea-asteen osaamistarpeita erikseen sekä yleisellä että ammatillisella tasolla, kun taas joissakin tarkastelu on painottunut yleisemmin alan osaamistarpeisiin. Osaa-mistarpeiden tunnistamisessa on useassa selvityksessä hyödynnetty erilaisia analyysimal-leja. Osaamistarpeiden kuvauksissa on huomioitu toimintaympäristöjen muutokset, ja kuvauksissa on tulevaisuutta ennakoiva ote. Työelämän tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoittamisessa kiinnitettiin useimmiten huomiota verkosto-osaamiseen, kansainvälisyy-teen, yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamiseen, teknologiaosaamiseen, ympäristöosaamiseen ja palveluosaamiseen liittyviin tulevaisuuden tarpeisiin. Toimintaympäristöjen muutokset vaikuttavat osaamistarpeisiin ja ohjaavat osaltaan koulutuksen suuntaamista, mutta selvi-tyksissä ei ehdoteta radikaaleja uudistamistarpeita.

5.3 Ennakointiselvitysten rajapintatarkastelut Selvitysten rajapintatarkastelut ovat varsin varovaisia, ja kaikissa selvityksissä rajapinta-tarkastelun käsitettä ei ollut ehkä aivan ymmärretty siten kuin toimeksiannossa oli tavoi-teltu. Monessa selvityksessä esitellyt rajapinnat ovat olleet jo vakiintuneina, mutta joitakin uusiakin esiteltiin. Kaksi selvitystä oli koulutustoimikuntien yhdessä toteuttamia. Näitä olivat sosiaali-, terveys- ja kuntoutus- ja liikunta-alan koulutustoimikuntien selvitys ja kiinteistö- ja kotityöpalvelualan ja talotekniikka- ja rakentamisalan koulutustoimikuntien selvitys. Niissä toteutuu tavallaan jo rajapintatarkastelua, mutta vielä hedelmällisempää olisi yhdistää useita eri aloja tai toisistaan kaukana tuntuvilta olevia aloja.

Tietojenkäsittelyalalta nouseva rajapintanäkökulma on se, että sulautettu tieto liittyy tulevaisuudessa kaikkeen toimintaan. Tietojenkäsittelyalalla on tarve ymmärtää muiden alojen tuotteita ja palveluja ja perehtyä asiakas- ja käyttäjälähtöisyyteen eli asiakasosaa-miseen.

Metsäalalla koulutuksien rajapintoja on mietitty yhteydessä alkutuotantoon, tekniikkaan, kauppaan, liikenteeseen, käsityöläisyyteen ja energiateollisuuteen. Kattava rajapintojen kehityksen pohdinta on tulevaisuudessa tarpeen riippuen siitä, kuinka keskeinen rooli biotaloudella tulee olemaan ja miten se määritellään.

Energia-alan tuotteet ja palvelut liittyvät nykypäivänä lähes kaikkiin elämänalueisiin. Rajapintoja voi löytyä lähes mistä vain, jos siihen annetaan mahdollisuus esimerkiksi poikkitieteellisyyden tai muun integroimisen kautta. Aivan uusia rajapintoja voi olla myös vaikea löytää, mutta jo olemassa olevia, välttämättömiä rajapintoja energia-alalla ovat liikenne, teollisuus, kiinteistöala ja asuminen.

5.4 Koulutus- ja tutkintojärjestelmää koskevia muutostarpeitaEri tutkintoihin johtavien koulutusten keskinäistä suhdetta tulisi tarkastella koulutuksien yhtenäistämiseksi eri koulutusasteet ja niiden tasovaatimukset huomioon ottaen:

29

koulutuksen järjestäjien, elinkeinoelämän ja viranomaisten ennakointiin liittyvän nykyisen yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen, jotta koulutus vastaisi entistä paremmin muuttuvan työelämän tarpeisiin

niiden alojen perustutkintojen, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden päivittäminen työelämälähtöisemmäksi, joilla on tapahtunut merkittäviä muutoksia tai tutkinnon perusteet ovat vanhentuneita

korkeakouluihin lisää suuntautumisvaihtoehtoja, erikoistumis- ja täydennyskoulutusta sekä mahdollisuus monimuotokoulutukseen

opiskelijoiden ohjauksen laadun ja määrän lisääminen koulutuksen aikana opetuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan integroiminen avaa hyvät mahdolli-

suudet kansainvälistymiseen.

5.5 Koulutuksen sukupuolittumisen vähentäminenYhteenvetoprosessin yhtenä tehtävänä oli täydentää selvityksissä puuttuvia osa-alueita. Koulutusvalinnoissa tapahtuvaa sukupuolten välistä erilaistumista selvityksissä ei juuri-kaan käsitelty. Ainoastaan maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunnan selvityk-sessä mainittiin sukupuolijakautuma, mutta se tuli esille työpaikkojen, ei koulutuksen yhteydessä.

Suomalaisessa yhteiskunnassa sukupuoli jäsentää edelleen ammatinvalintaa, koulutusta ja työnjakoa, vaikka tasa-arvoistumista edistäviä toimenpiteitä ja keinoja on aktiivisesti alettu toteuttaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön Segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportissa on esimerkiksi esitetty useita toimenpide-ehdotuksia, joilla eriytymistä voitaisiin lähteä purkamaan (Segregaation… 2010). Koulutuksen jakautuminen naisten ja miesten aloihin heijastuu työelämään ja pitää yllä työmarkkinoiden sukupuolijakoa.

Elinkeinoelämän keskusliiton verkkosivuilta löytyviin Tilastokeskuksen ja Eurostatin tilas-toihin perustuvien taulukoiden ja niistä tehtyjen analyysien perusteella koulutusvalin-noissa on yhä suuria eroja sukupuolten välillä. Euroopan tasolla tarkasteltuna todetaan, että perinteiset sukupuoliroolit ohjaavat edelleen valintoja ammatillisessa oppilaitoksissa ja toisen asteen koulutuksessa. Toistaiseksi yksittäiset hankkeet ovat olleet suunnattuja valtaosin tytöille tai nuorille naisille. Hankkeilla on pyritty suuntaamaan nuoria hakeutu-maan ei-perinteisille naisten aloille, kuten tekniikan tai luonnontieteen aloille. Poikien ja nuorten miesten koulutusvalintojen avartamiseen tähtääviä hankkeita sen sijaan on ollut EU-maissa selvästi vähemmän. (Elinkeinoelämän . 2012.)

Suomessa ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on naisenemmistö suurimmassa osassa aloista, mutta miesten ja naisten koulutusalavalinnat ovat selvästi eriytyneet. Miehet opiskelevat usein tekniikan ja liikenteen koulutusaloilla, kun naiset puolestaan opiskelevat sosiaali- ja terveysalalla, matkailu-, ravitsemis- ja talous-alalla sekä humanistisella ja kulttuurialalla. Sukupuolitasapainon saavuttaminen näyttäisi vielä olevan kaukana tai jopa kasvavan. Naisalat naisistuvat entisestään ja miehet pysyt-televät tiukasti miesten aloilla. Miesten määrä esimerkiksi humanistisilla aloilla, kasva-tusalalla tai kulttuurialalla ei ole merkittävästi kasvanut viime vuosina. Naisten osuus sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle valmistavassa koulutuksessa on edelleen erittäin suuri. (Elinkeinoelämän 2012.)

30

Tulevaisuudessa ainakin naisten tasa-arvoistumiskehitys koulutusvalinnoissa saattaa edetä, koska naiset ovat 2000-luvun aikana monipuolistaneet selvästi miehiä enemmän koulutus- ja ammatinvalintojaan. Naisten määrä on kasvanut monilla perinteisillä miesten aloilla, kun taas miehet näyttävät tekevän edelleen perinteisiä valintoja ja pysyttelevät miesvaltaisilla aloilla. Yhtenä syynä tähän arvellaan olevan sen, että koulutusvalintarat-kaisujen tekeminen osuu usein nuorten miesten kehityksen kannalta vaiheeseen, jossa sosiaaliset paineet ja lähipiiri ohjaavat voimakkaasti valintoja. (Elinkeinoelämän 2012.)

Ihmisten luonne ja taipumukset eivät määrity yksin biologisen sukupuolen mukaan, vaan sekä mies- että naissukupuolten sisällä esiintyy laaja kirjo erilaisia ominaisuuksia, kykyjä ja taitoja, jotka määrittävät esimerkiksi soveltuvuutta työtehtäviin. Syyt erilaistumiseen saattavat piillä syvemmällä kulttuurisissa juurtumissa. Sukupuolijärjestelmällä tarkoite-taan kulttuurista jäsennystä, joka asettaa miehet ja naiset erilaiseen asemaan suhteessa toisiinsa ja arvottaa miehen aseman naisen asemaa korkeammalle. Käsite viittaa laajasti naiseutta ja miehisyyttä tuottaviin normeihin, arvoihin ja ajatusrakennelmiin. Siihen sisäl-tyvät myös työhön, talouteen ja perheeseen liittyvät sukupuolisidonnaisuudet. Suku-puolijärjestelmän on tulkittu olevan yhteiskuntaa pohjimmiltaan organisoiva ja jäsentävä tekijä, joka tuottaa eri sukupuolille erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa omaa elämäänsä. Se vaikuttaa myös yksilöiden sukupuoli-identiteetin muodostumiseen. Sukupuolijärjes-telmä on muuttuva ilmiö, koska se on sidoksissa ja vuorovaikutuksessa taloudellisten, poliittisten ja sosiokulttuuristen järjestelmien kanssa. (Kolehmainen 1999, 20–21.)

Kulttuuri ei ole kuitenkaan staattinen ja muuttumaton ihmisten elämää ja maailman-kuvaa määrittävä viitekehys, vaan kulttuuri muuttuu ja siihen perustuvat jäsennyksen tavat voivat myös muuttua ajan myötä. Aktiivisesti erilaisin toimenpitein ja koulutuksen ja tiedottamisen keinoin voidaan myös pyrkiä vaikuttamaan koulutusvalintoihin. Kun tarkastellaan koulutuksen, osaamisen ja työelämän toimintaympäristön muutosvoimia, niin sukupuoleen perustuva eriytyminen saattaa alkaa lieventyä, kun teknologia hiipii kaikille aloille ja osaamisvaatimuksiin kaikille tulee omaksua uusia tapoja opiskella ja tehdä töitä teknologisoituvassa yhteiskunnassa.

Palkkauksen parantaminen olisi myös yksi naisvaltaisten alojen kiinnostavuutta lisäävä tekijä. Palkkauksen perusteella voisi päätellä, että yhteiskunnassa miesten tekemää työtä pidetään arvostetumpana kuin perinteisiä naisten töitä. Tämä työmarkkinoiden suku-puoleen perustuva kahtiajako aiheuttaa epätasa-arvoa ja edistää työelämän jakoa naisten matalapalkka-aloihin ja korkeammin palkattuihin miesten aloihin. Naisten alat, kuten hoitotyö tai teollisuuden naisalat, viittaavat edelleen naisten paikkaan yhteiskunnan ja talouselämän marginaalissa. Parempi palkkaus voi lisätä motivaatiota lähteä kouluttau-tumaan aloille, jotka tuntuisivat kiinnostavilta, mutta joihin ei esimerkiksi ympäristöstä tulevan sosiaalisen paineen vuoksi rohjeta hakeutua.

5.6 Muita huomioita ennakointiselvityksistäKoulutus ja työelämä näyttävät selvitysten perusteella limittyvän tulevaisuudessa entistä kiinteämmin toisiinsa. Tarvitaan joustavia koulutuksen ja työelämän nivovia järjestelmiä, jotka mahdollistavat aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen. Nykyisin ovat käytössä jo muun muassa oppisopimuskoulutus ja aikuisten näyttötutkinnot, joissa yhdistyvät joustavasti työelämä ja koulutus. Niitä voitaisiin vielä kehittää muuttuvia työelämäntar-peita joustavammin vastaaviksi.

31

Vaatetus- ja merenkulkualoilla tuli ilmi, että eri yritysten vaatimukset työtekijöiden taidoista ja osaamisesta eroavat toisistaan niin laajasti, ettei ole olemassa yleispätevää peruskoulutusta näille aloille. Kaiken kaikkiaan muutos on monilla aloilla niin jatkuvaa ja nopeaa, että ennakointi näyttää nousevan yksilöiden ja organisaatioiden kriittiseksi perustaidoksi. Tähän kytkeytyy joustavuus työelämän ja opiskelun välillä ja elinikäinen oppiminen.

32

6 Rajapintatarkastelut

Yksi lähestymistapa uusien työelämän mahdollisuuksien tunnistamiseen on tehdä tarkas-telua eri alojen rajapinnoilta. Vierailta tuntuvat näkökulmat tuottavat joskus yllättäviä ja hedelmällisiä ideoita. Yksi käytännön toimintatapa on radikaalien tulevaisuusverstaiden toteuttaminen. Uusia asioita voidaan tunnistaa eri koulutustoimikunta-aloja risteyttämällä. Tällöin tarkastellaan alakohtaisia selvityksiä ja niiden tuloksia ja pohditaan voiko niiden – ristiintaulukoinnista – syntyä jotakin uutta ja mielenkiintoista.

Rajapintatarkastelussa keskitytään seuraavassa metsäalan, elintarvikealan, matkailu-, hyvinvointi- ja sosiaalialan sekä merenkulkualan tulevaisuuden näkymiin hankkeiden, raporttien, selvitysten ja tulevaisuustyöpajojen välittämänä.

6.1 Metsäalasta fotosynteesiklusteriin vuonna 2030 Suomen metsäalaa on perinteisesti hallinnut teollinen sellu-, kartonki-, paperi- ja puutuo-teajattelu. Metsien muita mahdollisia käyttötapoja ja niihin liittyviä liiketoimintamahdol-lisuuksia ja ansaintalogiikoita on alettu tutkia viime vuosikymmenen aikana. Mitä muita tuotteita metsästä ja puusta voidaan tehdä? Miten paljon puutonni tuotti vaikkapa matkai-lussa, kulttuuri- tai terveyspalveluna tai sienten, marjojen ja riistalihan kasvatuksessa? Nykyisen metsäklusterin keskeisin haaste on kehittymässä olevan fotosynteesiklusterin määritteleminen, kehittäminen ja johtaminen. Vuonna 2030 fotosynteesiklusterin koko-naisuus voidaan jakaa viiteen liiketoimintatasoon seuraavalla tavalla: 1. palvelut2. makrotaso eli puu3. mikrotaso eli kuitu4. molekyylit 5. energia.

Nämä toimintatasot suhtautuvat toisiinsa siten, että alempi tuhoaa ylemmän. Esimerkiksi puun energiakäyttö ehkäisee kaikkia muita hyödyntämistapoja ja muuta metsäliiketoi-mintaa. Vastaavasti puun hyödyntäminen puutuotteena tai kuituna on poissa matkailulta tai hyvinvointipalveluilta, vaikka ne voivatkin toisaalta luoda kysyntää metsän uudistami-seen liittyville palveluille ja jopa marjankasvatukselle.

Metsäpääoman kestävä hyödyntäminen olisi aloitettava palveluista, esimerkiksi matkai-lusta, terveyspalveluista, sienten ja marjojen viljelystä, villieläinten kasvattamisesta ja hiilinieluista. Mahdollisia palveluita on runsaasti. Seuraavassa elinkaaren vaiheessa sama metsäpääoma hyödynnetään myös puuna esimerkiksi puurakentamisessa. Tämä sama (jo kahteen kertaan käytetty) puu voidaan seuraavassa vaiheessa hyödyntää edelleen kuituna yms. materiaalimassana, ja vastaavasti kuitu tai massa voidaan edelleen hyödyntää mole-kyyleinä. Loppujen lopuksi kaikesta voi vielä tehdä energiaa. Vaikka puun sisältämä hiili-dioksidi voidaankin siis myydä vain yhden kerran nieluna, niin kansallisen fotosyntee-siklusterin tavoitteeksi asetettiin se, että jokainen puu on myytävä niin moneen kertaan kuin mahdollista: ensin nieluina ja luonto- yms. palveluina ja sen jälkeen puutuotteina, kemikaaleina ja vasta viimeisessä vaiheessa energiana ja sen jälkeen on vielä tehtävä liiketoimintaa tuhkasta. Lisäksi on tuotteistettava myös tämän kaiken edellä mainitun

33

hallinta osaamisena: muun muassa teknologiana ja globaaleina ekosysteemipalveluina, joilla voidaan hallita biodiversiteettiä, fotosynteesiä ja teollista ekologiaa. (Ahvenainen ja Hietanen 2010.)

6.2 Elintarvikealasta bioalan monitahoinen toimija vuonna 2030

Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeessa VARRU tehtiin tulevaisuuspro-sessia, johon sisältyi omana kokonaisuutena kaksiosainen Food Non-Food – Radikaalit tulevaisuudet -työpajaosio (ks. VARRU 2012). Työpajoissa lähdettiin liikkeelle herätte-levillä visioil la tulevaisuuden maataloudesta ja sen kannattavuudesta. Seuraava kuvaus perustuu työpajojen lähtöideoihin ja työpajojen tuloksiin.

Visio: Vuonna 2030 elämme biokaudessa ja luonnonvarataloudessa, jolloin Suomen maatalous tuottaa enimmäkseen non-food-tuotteita.

Maatalousala on toistaiseksi ollut muutoksen suhteen hitaampi kuin metsäala, mutta se tulee käymään läpi saman muutosprosessin kuin metsäteollisuus. Tässä murroksessa ruoka on maataloustuotannossa yhtä näköalaton kuin paperi ja puu ovat olleet metsä-teollisuudelle. Radikaalin väitteen mukaan tulevaisuudessa ei ole mitään erityistä syytä viljellä Suomessa ruokaa: ruoka – on se sitten luomua tai geenimuunneltua teollista massaa – voidaan aina viljellä ja valmistaa halvemmalla jossakin muualla. Porkkanan-kasvatuksella ei saada kilpailukykyä Suomessa, ja kuluttajien enemmistö ostaa suurista puheista huolimatta halvinta tuotetta.

Ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen ja luonnonvarojen niukentuminen toimivat ajureina luonnonvarataloudelle, jossa materiaalien ja raaka-aineiden omistamisesta tulee kilpailuetu. Tämä megatrendi toimii ajurina myös biotaloudelle, jossa kaikki se, mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista, myös tehdään niistä. Biotalouden kehittyminen on alkanut metsäteollisuudesta (puupohjaisista tuotteista), mutta se on nopeasti leviämässä myös peltopohjaisiin tuotteisiin ja edelleen ekosysteemipalveluihin.

Maatalous on jo pitkään ollut säädeltyä ja tuettua, mutta tulevaisuudessa maatalouden liiketoimintaa ohjaavat yhä vahvemmin markkinoiden lainalaisuudet: maatalousyrittäjät viljelevät sitä, mistä maksetaan parhaiten. Energiasta, kompostoituvasta elektroniikasta sekä esimerkiksi 3D-biotulostusmateriaalista maksetaan ehkä tulevaisuudessa paremmin kuin elintarvikkeista. Tämä on korkeasti koulutetulle väelle ja korkealaatuisen teknisen osaamisen Suomelle suuri mahdollisuus.

Radikaalien työpajojen perussanoman ja tulokset voidaan tiivistää kolmeen kärkitee-maan:1) biomassan ja -energiantuotantoon eli eri toimialojen yhdessä perustamat ja ylläpi-

tämät biojalostamot2) uudet yhteisöllisen omistamisen, osallistumisen ja käyttämisen mallit 3) uudet tuoteinnovaatiot, kuten talvituotteet sekä aisti- ja kokemuspalvelut.

Biomassan tuotannossa voidaan tuottaa kaikesta mikä kasvaa lähes mitä tahansa. Elin-tarvikkeiden näkökulmasta viesti on kaksijakoinen: tulevaisuudessa biomassasta valmis-tettua ruokaa ja biomassaa käytetään enemmän myös muuhun kuin ruokaan. Arktinen

34

teknologia ja siihen liittyvä lumi- ja kylmäosaaminen voi puolestaan olla yksi Suomen seuraavista menestyksellisistä ekosysteemeistä. Miten kylmästä voi tehdä vahvuuden elintarviketuotannossa ja maataloudessa? Omistamiseen, osallistamiseen ja käyttämiseen liittyvät innovaatiot voivat puolestaan avata täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja -alueita nykyisillekin toimialoille ja tuotteille. Tämä visio kääntää katseen pois elintar-vikkeiden ja palveluiden kehittämisestä: kyse on pikemminkin uusien toimintamallien kehittämisestä.

Lisäksi tulevaisuustyöpajassa nousi esille ajatus Green Careen yhdistyneistä aisti- ja kokei-lupalveluista eli asiakaslähtöisten elämyksellisten elementtien merkityksen syvemmästä ymmärtämisestä ihmisten hyvinvoinnin lähteenä luontoa, ruokaa ja syömistä unohta-matta. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia liittyy myös meri- ja elintarviketeollisuuden rajapintaan. Muuttuvatko meret pelloksi ja voiko meriteollisuuden osaamista hyödyntää pelloilla, metsissä, biojalostamoissa ja teollisessa ekologiassa tai aisti- ja kokeilupalve-luissa? (Hietanen, Kirveennummi & Nurmi 2012.)

6.3 Green Care – maatilojen hyvinvointipalvelut sosiaalisena innovaationa

Green Care tarkoittaa maaseutuympäristön resurssien, kuten eläinten, kasvien, puutarhan, metsän, maiseman ja maatilan arkirutiinien hyödyntämistä erilaisten asiakasryhmien henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä. Green Care -konsepti voidaan ymmärtää sosiaalisena innovaationa, joka tarjoaa uusia toimeentulomahdollisuuksia maatiloille ja maaseutuyrityksille ja vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjontaa maaseudulla.

Green Care -palveluilla voidaan kehittää ja täydentää suomalaista sosiaalijärjestelmä. Maatilayritysten monimuotoiset hoivapalvelut sopivat helpottamaan esimerkiksi asiak-kaiden siirtymistä laitos- ja sairaalahoidosta omaan kotiin tai tukiasuntoon. Palvelut voisivat osana toimintaterapiaa tai sosiaalista kuntoutusta auttaa ihmisiä palaamaan normaalielämään. Yksityinen hoivayrittäjyys on haastavaa ja edellyttää yrittäjiltä vahvaa ammattitaitoa, työhön sitoutumista ja liiketoimintaosaamista. Yrittäjät tarvitsisivat tukea palvelujen kehittämiseen, tuottavuuden parantamiseen ja kilpailutuksiin vastaamisessa. (Yli-Viikari et al. 2009.)

6.4 Matkailualan monet mahdollisuudet – matkailun eldoradot Pääkaupunkiseudulla vuonna 2007 toteutetun matkailun kehittämisen tulevaisuuspro-sessin tuloksena todettiin, että ei ole yhtä isoa matkailuklusteria vaan monta miniklus-teria, joita tulisi kehittää eri suuntiin (Hietanen 2008). Matkailun tulevaisuusverstaissa nousi esille seuraavanlaisia kärkiteemoja, joita voitaisiin lähteä kehittämään ja joiden ympärille voitaisiin rakentaa palveluja: Urbaanit kohteet: Kaupunkimatkailu on merkittävä matkailutrendi. Esimerkiksi Etelä-

Suomessa Helsinki on merkittävin matkailukohde. Urbaani luontoloma: Pääkaupunkiseudun metsät ovat tarpeeksi villiä luontoa suurim-

malle osalle turisteista (esimerkkeinä Vihdin luontopolku ja Nuuksion kansallispuiston alue).

Pietari ja Tallinna pääkaupunkiseudun osana: Helsinki, Pietari ja Tallinna voisivat toimia yhteistyössä esimerkiksi Aasian markkinoilla.

35

Itämeren helmet: Itämeren suuret pää- ja rantakaupungit yhdistävät risteilyt aasialai-sille. Tällä tavalla matkailija voisi tutustua monipuolisesti erilaisiin Euroopan kulttuu-reihin ja luontokohteisiin.

Ääripäät korostuvat: Syntyy uusia (vastakkaisiakin) käyttökulttuureita, kuten esimer-kiksi yksilöllisesti räätälöidyt (kalliit) kiinalaiset perhematkat ja vastaavasti yksilöl-lisesti räätälöidyt (halvat) selkäreppumatkat ja näiden rinnalla halvat massamatkat. Tällöin kehittyy erilaisia hintaluokkia ja tapoja ostaa palvelut, mutta loppujen lopuksi kaikki matkaajat voivat istua vierekkäin samassa lentokoneessa.

Samanhenkisten matkustaminen: Esimerkiksi safari- ja urheilumatkat, eläkeläismatkat. Tällä on liittymäpintaa myös asiakaslähtöiseen On Demand -trendiin. Mitä kaikkea ihmiset haluavat harrastaa ja tehdä yhdessä? On Demand -asiakaslähtöinen koulutus- ja hyvinvointimatkailu, tunturisairaalat, hyvinvointilaivat Saimaalla tai Saunalandia-konsepti, jossa välitetään suomalaista saunomiskulttuuria – nämä ovat kaikki mahdol-lisia ratkaisuja ja palveluita erilaisiin tarpeisiin.

Stop over ja Gateway -matkailu, jossa pitkiä lentoja ja vaihtoja voitaisiin hyödyntää matkailun kehittämisessä. Yksittäisiä ideoita ovat esimerkiksi lentokenttärata (koe Helsinki kahdessa tunnissa), elämykselliset työmatkat, Wellness-elämyskäytävä.

Virtuaalimatkailu ja matkailuun liittyvät virtuaalipalvelut: Kaikki tapahtuu tulevaisuu-dessa virtuaalisemmin.

Retro ja aitous: Ajureina näille trendeille ovat muun muassa ikääntyminen, keski-ikäistyminen ja muoti.

Lähimatkailu: Ajureina lähimatkailulle ovat ikääntyminen, ekologisuus ja heikko talous.

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys: Luontoa, puhtautta ja ekologisuutta arvostetaan.

Matkailun ja elämystuotannon toimialan visiot ja ennakointi -ohjelmassa 2008–2010 tehtiin viisi skenaarioparia matkailun tulevaisuudesta (Hietanen 2010):1. Harashoo tavariz: Venäjän suuret markkinat vai suuri Venäjä Suomen markkinoilla?

Kaksi tapaa kasvaa Venäjän imussa on myydä matkoja pietarilaisille tai kutsua venä-läiset mukaan Suomen matkailukohteiden investointeihin.

2. Johtamisen sietämätön vaikeus: Kansallinen koordinaatio kannattaa vai hajautettu järjestelmä? Matkailu ja elämystuotanto ovat toimialana parhaillaan hyvin koordinoitu kansallisesti. Yhteisen kansallisen brändin lisäksi on alueellista erikoistumista. Alalla tehdään runsaasti alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Onko tämä hyvä vai huono asia? Eivätkö yritykset ja yrittäjät tiedä mitä tehdä (ilman koordinaatiota)? Voisiko sittenkin olla tehokkaampaa ja innovatiivisempaa antaa yrittäjille t&k-seteleitä, jotka he saavat käyttää oman harkintansa mukaan ilman koordinaatiota? Tällä tavalla tulisi enemmän vaihtelua ja enemmän osaamisesta ja luovuudesta lähtevää monipuo-lisuutta.

3. Anteeksi, mutta osaatteko neuvoa tien Pussinperään? Tie vie perille asti vai Pussin-perä? Ilman kunnon liikenneyhteyksiä ei ole matkailua. Matkailun uhkana ovat muun muassa teiden rapistuminen sekä pienten lentokenttien sulkeutuminen.

4. Itsepalveluwellnesiä massoille: Wellness Rules vai Rossolandia? Suurin osa matkailu-tuotoista valuu kuljettamiseen, yöpymiseen ja ruokailuun. Taiteilijoille ja käsityöläisille jää vain murusia. Mitkä ovat Suomen suurimpia matkailuyrityksiä ja miten niiden toimintaa voi kehittää? Tai miten voimme kehittää pienten yritysten ekosysteemejä niin, että ne voivat aidosti haastaa suuret?

36

5. Peräkammarin poikia ja kansainvälisiä elämyspalveluja: Matkailua aluepolitiikan ehdoilla vai taloudellisesti kannattavaa massaturismia. Tämä on eräs kansallisesti kipeimmistä kehittämistyön ongelmista. Suurin osa tutkimuksesta ja kehittämisestä tehdään julkisella rahoituksella. Sitä saavat eniten ne alueet ja toimijat, joilla ei ole kilpailukykyä, eikä tällä rahalla saa tukea aitoa yrittäjyyttä ja yritystoimintaa. Julkisella rahoituksella voidaan tukea pikemminkin syrjäkylien peräkammarin poikien virkkuu-kerhoja kuin todellista matkailuliiketoimintaa. Eikö meidän siis pitäisi pikemminkin unohtaa julkiset instrumentit ja tutkia esimerkiksi sitä, mitkä ovat Suomen 100 parasta matkailuyritystä ja sen jälkeen tehdä kaikki voitavamme niiden kilpailukyvyn paran-tamiseksi?

Matkailun tulevaisuuskuvien kautta päästään käytännön työhön laatimaan esimerkiksi toimintastrategioita matkailun kehittämiseksi. Tulevaisuuskuvien pohjalta voidaan myös hahmottaa tulevaisuuden osaamistarpeita eri aloilla. Näiden palvelujen ja toimintojen kehittäminen tarkoittaa yhteistyötä monen eri alan välillä, ja rajapinnoilta löytyy uusia näkökulmia matkailun kehittämiseen.

6.5 Merenkulkualan monialaiset uudet tulevaisuudet Meriteollisuudessa ja myös laajemmin metalliteollisuudessa keskeinen tulevaisuuden haaste on liiketoimintamallien kehittäminen entistä enemmän palveluliiketoiminnan suuntaan. Tämä tarkoittaa myös palveluliiketoimintaan liittyvien kompetenssien kehit-tämistä teollisuudessa. Käytännössä palveluliiketoimintojen toimintamallit teollisuudessa edellyttävät innovaatioita, uudistumista sekä kannattavan kasvun merkitysten ymmärtä-mistä.

Monialainen ja monitieteinen lähestyminen liittyy työn sisältöihin ja niihin vaatimuk-siin, joita työntekijöille asetetaan. Se tarkoittaa myös kykyä sopeutua erilaisiin muuttu-viin työtapoihin ja työympäristöihin, kuten esimerkiksi työskentelyyn vieraalla kielellä ja monikulttuurisessa työympäristössä. Tulevaisuuden meriteollisuus näyttää kehittyvän entistä enemmän verkostoituneeksi ”bisnes-ekosysteemiksi”, jossa eri alat integroituvat suhteellisen laajoiksi palvelukokonaisuuksiksi.

Meriteollisuuden tuotteiden käyttöikä ja toiminnan kokonaislogiikka edellyttävät pitkää aikaperspektiiviä. Tulevaisuuden osaamisen luomisessa tämä edellyttää joustavuutta, kykyä omaksua uutta tietoa ja teknologiaa. Työntekijät ja muut toimijat joutuvat ajattele-maan tulevaisuuden toimintaympäristöjä ja ennakoimaan, millaista kannattava teollinen tuotanto on ainakin noin 15 vuoden aikajänteellä. Meriteollisuus voi pitkällä aikajän-teellä integroitua esimerkiksi rakentamiseen, energian tuotantoon, hyvinvointipalveluihin ja niin edelleen.

6.6 Yhteenvetoa rajapintatarkasteluistaRajapintatarkastelujen ja muiden edeltävien tarkastelujen pohjalta on nähtävissä, että elin-keinoelämässä on nousemassa uudenlaisia teollisuuden, osaamisen ja yrittämisen aloja. Perinteisten ja vertikaalisten menestysklustereiden rinnalle on kehittynyt horisontaalisia menestysklustereita. Ne ovat poikkisektoraalisia, palveluvaltaisia ja soveltavat useamman perinteisen menestysklusterin tuloksia ja tuotteita omassa toiminnassaan. Näissä uusissa klustereissa piilee merkittävimpiä kasvunäkymiä tietoyhteiskunnan kehittyessä palvelu-

37

ja vuorovaikutusyhteiskunnan suuntaan. Näiden klustereiden rajapinnat ovat tärkeitä innovaatioympäristöjä, joissa tapahtuu uusia oivalluksia, keksimistä ja soveltamisratkai-suja. Koulutus- ja tutkintojärjestelmän tulisi olla mukana tässä kehityksessä eikä olla esteenä tällaisen uuden osaamisen syntymisessä. (Aalto 2012.)

Keskeiset tulevaisuuden osaamisen haasteet voidaan näistä palveluja, liiketoimintaa ja uusia klustereita korostavista rajapintanäkökulmista luokitella kolmeen kokonaisuuteen: 1. Ensinnä palveluliiketoimintaan liittyvän tiedon ja osaamisen kehittäminen teollisen

tuotannon piirissä (service business mindset). Käytännön kykyinä ovat esimerkiksi uusien palveluliiketoimintojen mahdollisuuksien etsintä ja soveltaminen, uusien markkinoiden tunnistaminen ja laajentuminen uusille markkinoille. Asiakas- ja käyt-täjälähtöinen ajattelu sekä liiketoimintaympäristöjen ymmärrys ja hallinta tuottavat uudenlaisia haasteita teolliselle toiminta- ja johtamiskulttuurille.

2. Toiseksi työprosessien ja -tapojen on kehityttävä niin, että asiakaslähtöiset palvelut ovat integroitavissa teolliseen ja teknologiseen prosessiin. Tämä merkitsee innovaatio-kyvyn kehittämistä, kokonaisuuksien hallintaa, elinkaariajattelua ja erityisesti palvelu- sekä muotoiluprosessien tuntemusta. Teollisuuden toimijoiden on kyettävä luomaan uutta tietoa palveluprosessien tehokkuudesta teollisessa tuotannossa ja verkostoitu-neessa tuotantotavassa. Käytettävien teknologioiden hallinta ja kehitys on suunnattava tukemaan nopeatempoista palveluliiketoimintaa, myös tässä on selkeästi kompetens-sien laajentamisen tarvetta tulevaisuudessa.

3. Kolmantena kehityskokonaisuutena voidaan pitää palveluliiketoiminnasta nousevia uusia mahdollisuuksia kasvaa ja lisätä tuottavuutta. Teollisuuden aloilla tarvitaan tietoa ja osaamista globaalien markkinoiden toiminnasta niin, että uusia palveluja voidaan kehittää tehokkaasti toimiviksi ja kilpailukykyisiksi. Tällöin kyky optimoida, nähdä mahdollisuuksia hienovaraisiin säätöihin ja prosessien tarkasteluun asiakasnäkökul-masta tulevat oleellisiksi taidoiksi. Lisäksi vielä toimintaa tukevien tietojärjestelmien käyttö uusien mahdollisuuksien tunnistamisessa kuten esimerkiksi diagnostisissa palveluissa tai energian kulutuksen optimoimisessa ovat tulevaisuuden avaintaitoja.

38

7 Yhteenvetoa tulevaisuuden osaamistarpeista selvi-tysten, toimintaympäristön kartoituksen, asiantunti-javerstaan ja tulevaisuustyöpajojen pohjalta

Tulevaisuuden osaamistarpeista ja työelämän toimintamalleista ei pysty tietämään mitään varmaa. Mitä pidemmälle tulevaisuuteen pyrimme katsomaan, sitä epäselvemmiksi ja epävarmemmiksi tulevaisuuskuvat tulevat. Yksilön kannalta katsottuna on kysymyksiä, joihin ei ole selkeitä ja varmoja vastauksia. Näitä kysymyksiä ovat esimerkiksi millaisia ovat työelämän vaatimukset tulevaisuudessa, mikä on kasvava ja kehittyvä ala sekä millä osaamisella tulevaisuudessa pärjää.

Tulevaisuustietoa tuotetaan eri organisaatioissa ja siten tietoa on tarjolla paljon. Tiedon pohjalta muodostuu yleisiä käsityksiä ja uskomuksia yhteiskunnallisesta kehityksestä. Esimerkiksi EU tuottaa runsaasti näkemyksiä yhteiskunnallisesta kehityksestä ja pyrkii ohjaamaan tulevaa kehitystä parhaaksi katsomaansa suuntaan. Tätä kuvastavat esimer-kiksi näkemykset siitä, että tietointensiivinen työ vahvistuu Euroopassa ja taloudellinen hyvinvointi perustuu tiedolle ja osaamiselle. Tämä puolestaan ohjaa panostamaan koulu-tukseen ja osaamiseen niin, että tulevaisuuden työvoimalla olisi sellaisia taitoja, joita tietoon perustuvassa taloudessa tarvitaan. Tulevaisuuden keskeisiä taitoja tieto- ja osaa-mistaloudessa ovat kyky luovaan ajatteluun, kyky löytää uusia yhdistelmiä vanhoista toimintamalleista sekä kyky sopeutua nopeisiin muutoksiin ja myös hallita niitä.

Työn tulevaisuutta voi ennakoida useista näkökulmista ja saada varsin erilaisia vaihtoeh-toisia kuvia siitä, millaista työn tekeminen on tulevaisuudessa. Vaikka tulevaisuuskuvat poikkeavat toisistaan, ne rakentuvat usein melko samanlaisista tekijöistä eli muuttujista, joiden perusteella tulevaa kehitystä kuvaillaan. Toimintaympäristön muutoksia ovat muun muassa ubiikki-kehitys, ympäristötietoisuuden vahvistuminen ja yksilöllistyminen. Näiden lisäksi muutostekijöitä ovat kansainvälistyminen, tuotteiden ja palveluiden avoi-meen innovaatioon pohjautuva tuotantotapa, yhteiskunnan yleinen muutos esimerkiksi kaupallistuvaan ja hyödykkeisiin keskittyvään suuntaan (Williams 2007).

Näkemykset tulevaisuuden työelämästä ja ihmisten suhteesta työhön liittyvät muun muassa demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kehittymiseen ja laajenemiseen. Yksilön suhde työhön korostaa individualismia, oman identiteetin rakentamista, hyvinvointia ja ihmisoikeuksien täyttymistä sekä tarvetta toteuttaa yksilöllisiä mieltymyksiä. Toisaalta keskustelussa on myös näkökulmia, jotka korostavat sosiaalisen ryhmän merkitystä ja ihmisten tietoisuutta sekä vastuuta omista pyrkimyksistään ja päämääristään. Esimerkiksi Riane Eislerin kumppanuusyhteiskuntamalli kuvaa taloudellisia rakenteita ja poliittista päätöksentekoa, joka tukee huolehtimista itsestä, muista ihmisistä, luonnosta ja vastuulli-sesta kehityksestä yleisesti. Tällaisessa tulevaisuuden yhteiskunnassa yksilöiden kehitys, luovuus ja vastavuoroinen vastuunkanto ovat merkittäviä kehitystä ohjaavia voimia. Työmarkkinoiden kannalta tämä tarkoittaa kumppanuussuhteiden luomista, inhimillisen pääoman kasvattamista, viisauden kehittämistä ja niin kutsutun toisen vihreän vallanku-mouksen edistämistä. (Eisler 2007; Allee 2003.) Myös ekologiset ja kestävän kehityksen näkökulmat näyttävät vahvistuvan.

39

Tulevaisuuden työelämän kehitystä voi kuvata esimerkiksi seuraavien muuttujien vaih-televina tiloina, joiden avulla on mahdollista hahmotella vaihtoehtoisia kehityskulkuja tulevaisuudesta. Nämä tulevaisuuden työelämää kuvaavat muuttujat on laadittu Get a Life – tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille -hankkeessa (ks. Get a Life 2012). Muuttujat ovat elämänhallinta sosiaalisen ympäristön rakenne työn organisoimisen muodot työn hierarkiat, johtaminen, alaisuus työympäristö ja -kulttuuri työnteon perinne ja arvot työmarkkinoiden tila ihmisen ja koneen suhde teknologinen kehitys taloudellinen kehitys vaihdannan rakenteet ja välineet valtarakenne ja poliittinen tilanne ympäristön kestävyys.

Näiden muuttujien vaihtelun avulla saadaan kuvattua vaihtoehtoisia ja toisistaan poik-keavia näkemyksiä siitä, millainen on suomalainen työelämä vuonna 2030. Get a Life -hankkeessa laaditun työelämäsimulaation taustalla olevat tulevaisuuskuvat on kuvattu seuraavassa taulukossa.

OHJAT OMISSA KÄSISSÄ

Perinteiset työsuhteet ovat harvinaisia ja yrittäjämäinen työtapa on lisääntynyt erityi-sesti korkeakoulutetuilla. Tällaiset yrittäjät muodostavat keskenään rajat ylittäviä samanhenkisten verkostoja, jotka haastavat perinteiset yritykset. Luottamus puoluei-siin ja hyvinvointiyhteiskuntaan on rapautunut. Yksilön sosiaalinen verkosto koostuu sekä globaaleista että paikallisista yhteisöistä, joiden jäsenenä hän pystyy toteuttamaan itseään. Talous pyörii perinteisen rahan lisäksi paikallisilla ja virtuaalivaluutoilla, jotka ovat paikoin korvanneet reaalimaailman maksuvälineitä.

Teknologian rooli yhteiskunnassa on merkittävä; koneet hoitavat raskaiden ja vaaral-listen töiden lisäksi myös ihmisiä. Koneellistuminen on johtanut myös monien työpaik-kojen häviämiseen, ja verkostoihin kelpaamattomilla on ongelmia työllistyä. Monet heistä elävät yhteiskunnan ulkorajalla vähäarvoisia huoltotöitä tekemällä. Ympäristöongelmia pyritään ratkaisemaan teknologian avulla, mutta hidas edistyminen ja ilmastonmuu-toksen eteneminen on johtanut eri puolilla maailmaa ympäristöfundamentalististen liik-keiden syntyyn ja jopa ympäristöterrorismiin.

40

KRIISIYTYNYT MAAILMA

Usko globaaleihin tietojärjestelmiin on järkkynyt vakavien tietoturvarikosten vuoksi. Turvallisuusuhkien vuoksi globalisaatiokehitys on muuttunut suurten blokkien kilpai-luksi ja kansallisaate nostaa päätään myös EU:ssa. Muiden maiden ja maanosien tasa-arvoiselle kehitykselle ei anneta yhtä suurta painoarvoa kuin aikaisemmin. Turvat-tomuuden tunne on lisääntynyt ja turvallisuutta ostetaan yhä enemmän erilaisten tuotteiden ja palveluiden muodossa. Keskiössä on oman ja lähipiirin hyvinvoinnin turvaaminen.

Työsuhde merkitsee paitsi toimeentuloa, myös sosiaaliturvaa ja siksi työpaikoista kilpail-laankin ankarasti. Työnantajat huolehtivat työntekijöidensä lisäksi myös heidän perheis-tään ja tukevat esimerkiksi lasten koulutusta. Pitkät työsuhteet ovat erittäin haluttuja ja työmarkkinoiden kahtiajakautuminen lisää eriarvoistumista. Harmaa talous kukoistaa.

ELÄMÄÄ VIRTUAALITODELLISUUDESSA

Jokaisella ihmisellä on oma laajennettu CV, joka on verkossa kaikkien työnantajien ulot-tuvilla. Näin he voivat valita palvelukseensa heidän kulloisiinkin tarpeisiinsa parhaiten sopivat yksilöt. Työpaikat menevät usein sosiaalisesti lahjakkaille huomiotalouden osaa-jille, ns. ”hyville tyypeille”.

Koulutuksen arvostus on laskenut, ja sitä on täydennettävä koko elämän ajan. Ajan-tasaisimman koulutuksen maksaa joko työnantaja, tai se kustannetaan itse. Työssä-olokausien ja koulutusten väliin jää työttömyysjaksoja. Lisääntyneellä vapaa-ajalla panostetaan omaan elämäntyyliin ja elämyksiä haetaan niin reaali- kuin virtuaali-maailmankin lukuisista palveluista.

Teknologia ratkaisee monia ongelmia ja estää esimerkiksi suuret ympäristökatastrofi t, ilmastonmuutosta ei tosin onnistuta pysäyttämään. Valtioiden rooli päätöksentekijöinä heikkenee ja kansainvälisen politiikan näyttämöllä esittävät yhä suurempaa roolia monikansalliset yritykset, jotka ovat eräänlaisia minivaltioita.

GLOBAALIKYLÄN ASUKAS

Teknologia ei hallitse ihmistä, vaan ihminen hallitsee teknologiaa ja soveltaa sitä parhaansa mukaan erilaisten polttavien ongelmien ratkaisemiseen. Ympäristön arvos-tuksen lisääntyminen ratkaisee monia ongelmia, varsinkin kun käytettävänä on teho-kasta teknologiaa. Tietoteknisestä yhteiskunnasta on myös mahdollista hypätä pois, ja tietyt yhteisöt ovat näin jo tehneetkin, ts. kytkeneet itsensä pois verkosta.

Joissakin ammateissa on krooninen työvoimapula, kun taas toisaalla työstä kilpaillaan rajusti. Globaalit verkostot ja oma sosiaalinen pääoma määrittävät pärjäämisen työelä-mässä. Urat koostuvat monista sirpaloituneista poluista ja suuri osa työtä tekevästä väes-töstä toimii kausiluonteisesti milloin korkeakoulutusta, milloin käytännön osaamista vaativissa ammateissa.

Taloudessa vaihdannan merkitys rahatalouteen verrattuna on korostunut. Osa ihmisistä keskittyy tekemään vain omia arvojansa vastaavia töitä. He niukentavat vapaaehtoisesti omaa elämäntyyliään ja kulutustaan panostaen oman ja yhteisönsä hyvinvointiin.

41

SOSIAALISET VERKOSTOT

Yhteiskunnan kehitys perustuu uudelleen syntyneen demokratiamallin voimaan. Aktii-viset kansalaiset ovat kiinnostuneita yhteisten asioiden hoitamisesta, mutta käyttävät väylinään puolueiden sijaan erilaisia kansalaisverkostoja. Yhteiskunnan vakaus ja luot-tamus järjestelmään seuraa tästä kiinnostuksesta ja riittävästä tietämyksestä hallinnon toiminnasta.

Yksilöt yhdistävät kekseliäästi omia osaamisalueitaan ja rakentavat työstä ja vapaa-ajasta tasapainoisen kokonaisuuden. Työelämässä vallitsee luottamuksen ja sallivuuden ilmapiiri. Työsuhteissa eteneminen ei perustu virkaikään, vaan tunteeseen sisäisestä yrittäjyydestä ja vastuun kantamisesta. Koulutus ja osaaminen ovat kriittisiä kilpailute-kijöitä, joiden kehittämiseen työnantajat osallistuvat.

Teknologiaa sovelletaan laajasti, mikä aiheuttaa myös ongelmia. Ihmisen ja koneen työnjakoa joudutaan miettimään usein. Kiivasta keskustelua käydään siitä, missä tehtä-vissä koneet voivat korvata ihmisen.

Tulevaisuuden työtä, siihen liittyvää osaamista ja koulutustarpeita voi tarkastella erilaisten tulevaisuuskuvien pohjalta ja päätellä, mitkä näkemykset ovat niitä, joihin kehitystä halu-taan ohjata. Tulevaisuuskuvan ei tarvitse olla ”oikea”, jotta se toimisi pohjana päätöksen-teolle. Näkemykset tulevaisuudesta auttavat arvioimaan tulevaa kehitystä ja tekemään koulutusta koskevia päätöksiä parhaina mahdollisina pidettyjen tavoitteiden valossa. Tulevaisuuden työelämässä on tuhansia muuttujia eikä ole inhimillisesti mahdollista ennakoida kaikkia vaihtoehtoja koko kompleksisessa todellisuudessa. Laadullisen enna-koinnin avulla voidaan auttaa päätöksentekijöitä tekemään sellaisia ratkaisuja, joilla on kauaskantoinen ja suuri merkitys.

7.1 Tulevaisuuden yleiset osaamistarpeet selvitysten, toimin-taympäristön kartoituksen, asiantuntijaverstaan ja tulevai-suustyöpajojen pohjalta

Toimintaympäristöjen muutostekijät asettavat haasteita sekä tulevaisuuden osaamistar-peiden ennakointiin että oppimiseen ja koko laajaan koulutuksen kenttään ja sen kehit-tämiseen Suomessa. Tarvitaan uudenlaisia ajattelu- ja lähestymistapoja, joita tulevaisuus-ajattelun avulla voidaan nostaa esille ja käyttää suunnittelun tukena.

Koko ajan ilmeisemmäksi käyvä muutos yhteiskunnassa on henkilökohtaisten ja yksi-löllisten tarpeiden korostuminen elämisen eri alueilla. Ilmiöön kiinnitettiin huomiota asiantuntijaverstaassa ja koulutustoimikuntaseminaareissa, ja sen nähtiin heijastuvan niin koulutukseen, opiskeluun kuin työelämään. Käytännössä sekä peruskoulutusta että ammatillista koulutusta toteutetaan jo nyt aikaisempaa joustavammin ja räätälöidymmin yksilölähtöisesti. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa kehittyy parhail-laan nopeasti, ja laajemminkin teknologian sulautuminen ympäristöön eli ubiteknolo-ginen kehitys ja sen käyttö luontevasti osana työtä ja oppimista lisääntyy (Nurmi et al. 2010). Oppiminen tapahtuu nykyään yhä useammin työn lomassa, jolloin työn ja vapaa-ajan yhteensulautuminen voimistuu (Heinonen & Saarimaa 2009). Elinikäinen oppiminen mahdollistuu yhä helpommin, ja yksilön ammatillisen osaamisen rakentuminen tapahtuu tulevaisuudessa yhä moninaisemmin, mikä edellyttää tutkintorakenteelta joustavuutta.

42

Kansainvälistyminen ja globalisaatio tuntuvat alati lisääntyvän ja tuovan uusia haasteita koulutuksen kentälle.

Oppimismahdollisuuksien, oppimisen ja koulutuksen uudet ulottuvuudet ja teknologiset innovaatiot haastavat oppilaitosten keskeisen tavan toimia. Tutkintojärjestelmää ja -raken-netta koskevat kehittämistarpeet ja haasteet ulottuvat kaikille koulutusasteille. Yhteiskun-nassa tarvitaan laajempaa osaamiskäsitteen ymmärtämystä ja kykyä erottaa osaamisen kehittäminen tiedon kehittämisestä. Kykyä, halua, tietoa ja taitoja kehitetään eri mene-telmillä ja erilaisissa tilanteissa. Koulutuksen eri osapuolten ja tahojen on yhteistyössä luotava aivan uusia oppimisympäristöjä ja osaamiskehityksen kohtauspaikkoja.

Miten koulutus ja oppilaitokset pystyvät vastaamaan näihin kaikkiin haasteisiin? Tärkeää on jatkuva työelämän osaamistarpeiden ennakointi sekä työkalujen ja toimintamallien edelleen kehittäminen ja nivominen kiinteäksi osaksi tutkintojärjestelmää ja -rakennetta koskevaa kehittämistyötä. Osaamistarpeiden ennakointi tulee koulutuksen saralla koros-tumaan, koska ennakointitiedon pohjalta on paremmat mahdollisuudet suunnata koulu-tusta vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeita (ks. Aalto et al. 2008; Linturi et al. 2010; Linturi & Rubin 2011).

Aineistossa nousi esille sosiaalinen verkostoituminen ammatillisen menestyksen edistä-jänä yksilötasolla. Eräänlaisen verkostoitumisosaamisen tuominen opintoihin voi edistää työnsaantia ja työssä menestymistä. Tämä kytkeytyy keskusteluun avoimemmasta ja avointen innovaatioiden yhteiskunnasta, jota kohti ollaan menossa.

Seuraavassa käydään lyhyesti läpi keskeisiä tulevaisuuden osaamistarpeita, jotka nousivat esille selvityksistä, asiantuntijaverstaasta, tulevaisuustyöpajoista ja toimintaympäristön kartoituksesta.

KansainvälisyysosaaminenMonikulttuuristumisen, kansainvälistymisen ja globalisaation voimistuminen tuovat uusia haasteita ja osaamistarpeita koulutuksen kentälle. Kansainvälistyminen on yksi koulu-tusta ja osaamista koskettava muutosvoima. Koulutustoimikuntien laadullisissa enna-kointiselvityksissä kansainvälisyysosaaminen nousi yhdeksi tärkeäksi yleiseksi osaa-misen osa-alueeksi, ja sen merkityksen arvioitiin kasvavan jatkuvasti eri aloilla. Yritykset kansainvälistyvät ja työpaikat saattavat sijaita entistä useammin ulkomailla tai työyhteisö on kansainvälinen. Kansainvälistyminen edellyttää kielitaitovalmiuksien, vieraiden kult-tuurien tuntemuksen ja kommunikaatiovalmiuksien kehittämistä.

Kansainvälistymiseen liittyy suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen ja moni-arvoistuminen, joita edistää ulkomaalaistaustaisten kasvava maahanmuutto. Tulevaisuu-dessa Suomessa tarvitaan todennäköisesti entistä enemmän ulkomailta tulevaa työvoimaa niin maatalouden tehtävissä, palvelualoilla kuin teollisuudessa. Asiakastaidot ja -osaa-minen sekä kulttuuri- ja kuluttajaosaaminen monikulttuuristuvassa työympäristössä ovat tärkeitä osaamisen alueita muuttuvassa yhteiskunnassa ja niitä vaaditaan yhä useammilla koulutusaloilla.

Monikulttuurisuuden osaaminen voi tulevaisuudessa olla osa kaikkia tutkintoja. Päte-vyysjärjestelmien merkitys ammatillisen osaamisen kartuttamisessa voi tulevaisuudessa korostua elinikäisen oppimisen haasteen vuoksi, mutta se voi myös ratkaista maahan-muuttajien ammatilliseen koulutukseen liittyviä ongelmia. Maahanmuuttajille voi olla

43

tarpeen erilaisista taustatekijöistä riippuen räätälöidä kokonaan omia ammatillisia päte-vöitymispolkuja. Koulutusosaaminen on yksi maailman nopeimmin kasvavista liiketoiminnan alueista. Kansainvälinen koulutusvienti avaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia.

Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen Itsensä työllistäminen yrittäjyyden kautta ja siihen liittyvät osaamistarpeet nostettiin esille useissa selvityksissä. Yrittäjyyden muodot voivat vaihdella, mutta liiketoimintaosaa-misen perusteiden hallinta nähtiin keskeisenä osaamisalueena, sillä tulevaisuudessa yhä useamman täytyy luoda itse oma työpaikkansa ja osata markkinoida omaa osaamistaan. Ilmiön nähtiin koskettavan useimpia ammattialoja. Kun palveluita ulkoistetaan, myös julkisen sektorin puolella on hallittava yhä enemmän ns. sisäisen yrittäjyyden toiminta-tapa omassa työskentelyssä.

Julkisen sektorin toimintojen yksityistäminen synnyttää myös uusia mahdollisuuksia yrittäjyyteen. Esimerkiksi on nähtävissä, että kuntien ja kaupunkien kulttuuripalvelujen tuottaminen yksityistetään tulevaisuudessa, jolloin syntyy liiketoimintamahdollisuuksia kulttuuripalvelujen tuottamiseen erikoistuneille osaajille (Palm 2012). Tämä edellyttää, että peruskoulutuksessa tarjotaan liiketoimintaosaamisen perusteet.

TeknologiaosaaminenKoulutustoimikuntien ennakointiselvityksissä teknologiaosaaminen ja uuden teknolo-gian hallintataidot ovat taitoja, joita korostettiin muun muassa metsä- ja kemianteolli-suusalalla, energia-alalla, metsäalalla, elintarvikealalla, merenkulkualalla, kone- ja metal-lialalla, liiketalousalalla ja viestintäalalla. Monilla aloilla teknologian hyödyntäminen tulee entisestään lisääntymään ja koulutusta ja jatkokoulutusta tarvitaan teknologiaosaamisen päivittämisessä.

Tulevaisuudessa työelämä tulee todennäköisesti teknologian kehittymisen vuoksi muut-tumaan ja yksittäisiä ammatteja katoaa, kun työpaikkoja voidaan korvata roboteilla tai muulla teknologialla. Tämän ilmiön toinen puoli on, että nopea teknologioiden ja työmarkkinoiden kansainvälinen kehitys johtaa tilanteeseen, jossa joudutaan koulutta-maan ihmisiä ammatteihin, joita ei ole vielä olemassa.

YmpäristöosaaminenEkologisten muutosvoimien yhteydestä koulutukseen voidaan yhteenvetona todeta, että on nähtävissä kehityskulkuja, joiden myötä ympäristötietoisuus lisääntyy, vastuullinen kuluttaminen valintojen perustana vahvistuu ja kestävän kehityksen periaatteiden huomi-oiminen kaikessa toiminnassa vakiintuu. Ympäristölähtöinen ajattelu saattaa tulevaisuu-dessa läpäistä kaiken inhimillisen toiminnan. Käytännössä ympäristöajattelu tulisi heijas-tumaan läpileikkaavasti myös kaikkeen koulutuksen tarjontaan kaikilla aloilla ja kaikilla tasoilla.

Tulevaisuuden osaamistarpeista ympäristöosaaminen mainittiin monessa ennakointiselvi-tyksessä. Energia-ala, luonnonvara-ala, auto- ja kuljetusala, kone- ja metalliala, ilmailuala, sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-ala, sosiaali-, terveys- sekä kuntoutus- ja liikunta-ala, kauneudenhoitoala, kuvataideala ja tekstiiliala olivat kaikki aloja, joihin ympäristö-osaamiseen liittyvää koulutusta tulisi suunnata.

44

Asiakas- ja palveluosaaminenAsiakas- ja käyttäjälähtöinen ajattelu vahvistuvat yhteiskunnan kehittyessä palvelu- ja vuorovaikutusyhteiskunnan suuntaan. Monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa asiakas- ja palveluosaamiseen sisältyvä kulttuuriymmärrys on tärkeä osaamisen alue, jota vaaditaan tulevaisuudessa ehkä kaikilla koulutusaloilla.

7.2 Osaamisen ennakoinnin ja koulutuksen vuorovaikutusLaadullisen ennakoinnin tavoitteena on auttaa havaitsemaan mahdollisimman varhai-sessa vaiheessa taitoja ja osaamista, joita tulevaisuudessa tullaan työelämässä tarvitse-maan, jotta ne voitaisiin sisällyttää ammattitaitovaatimuksiksi nykyisiin tutkintoihin. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu jatkuvan ennakoinnin, koulutuksen ja osaamisen välistä vuorovaikutusta.

45

Lähteet

Kirjalliset lähteetAalto, Hanna-Kaisa 2012. Havaintoja ammatillisen koulutuksen ennakointihaasteista 2010-luvulla. Aluevai-kuttavuus ja ennakointi. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2012.

Aalto, Hanna-Kaisa – Ahokas, Ira & Kuosa, Tuomo 2008. Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 – menestyksen eväät tulevaisuudessa. Hankkeen loppuraportti. Tutu-julkaisuja 1/2008. Tulevaisuuden tutki-muskeskus, Turun yliopisto. http://ffrc.utu.fi /julkaisut//tutu-sarja/Tutu_2008-1.pdf

Aaltonen, Mika & Wilenius, Markku 2002. Osaamisen ennakointi – Pidemmälle tulevaisuuteen, syvemmälle osaamiseen. Kauppakamarisarja/Johtamistaito. Helsinki: Edita Publishing Oy ja Helsingin Kamari Oy.

Ahvenainen, Marko & Hietanen, Olli 2010. Matkalla biokauteen – Miten verkottunut bioketju punotaan. Case Varsinais-Suomi. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tutu-julkaisuja 2/2010.

Allee, Verna 2003. The Future of Knowledge. Increasing Prosperity through Value Networks. Elsevier Science, USA.

Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi 2011. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 22.6.2011. Valtioneuvoston kanslia. http://valtioneuvosto.fi /hallitus/hallitusohjelma/pdf/fi .pdf

Chesbrough, Henry W. 2003. Open Innovation: The New Imperative for Creating and Profi ting from Technology. Harvard Business School Press.

Eisler, Riane Tennenhaus. (2007)The real wealth of nations: creating a caring economics San Francisco (Calif.): Berrett-Koehler Publishers, cop.

Elintarviketeollisuus 2012. Elintarvikealan toimialaraportti. Näkemyksestä menestystä. Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia. Leena Hyrylä (toim.) Toimialaraportti 3/2012. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu. http://www.temtoimialapalvelu.fi /fi les/1607/Elintarviketeollisuus2012_web.pdf

Green Jobs. Toward Decent Work in a Sustainable, Low-Carbon World. 2008. UNEP. http://www.unep.org/labour_environment/PDFs/Greenjobs/UNEP-Green-Jobs-Report.pdf

Hanhijoki, Ilpo & Katajisto, Jukka & Kimari, Matti & Savioja, Hannele 2011. Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025 – Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista. Raportit ja selvitykset 2011:25. Opetushallitus. http://www.oph.fi /julkaisut/2011/koulutus_ja_tyovoiman_kysynta_2025

Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho 2012. Kohti ubiikkia oppimista. AEL 2012–2050. Aikamatka koulu-tuksen, teknologian ja työn tulevaisuuksiin. Helsinki: AEL.

Heinonen, Sirkka & Saarimaa, Riikka 2009. Työelämän laadulla parempaa jaksamista – Kuinka etätyö voi auttaa? Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 25/2009. http://www.tem.fi /fi les/22723/TEM_25_2009_tyo_ja_yrittajyys.pdf

Hietanen, Olli 2008. Loppuraportti pääkaupunkiseudun matkailun tulevaisuusverstaista ja Delfoi-kyselystä. TUTU-eJulkaisuja 5/2008. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu. http://www.utu.fi /fi /yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/Documents/eTutu_2008-5.pdf

Hietanen, Olli 2010. Matkailun ja elämystuotannon tulevaisuus. Loppuraportti matkailun ja elämystuo-tannon toimialan visiot ja ennakointi -ohjelmasta 2008–2010. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto & Matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelma, OSKE. http://www.experiencebusiness.fi /media/materiaalit/julkaisut/matkailun-ja-el-84mystuotannon-tulevaisuus.pdf

Hietanen, Olli & Kirveennummi, Anna & Nurmi, Timo 2012. Food non-Food. Radikaalit tulevaisuudet -työpajojen tulokset. Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU). http://www.varru.fi /aineisto/VARRUn_radikaalityopajojen_loppuraportti.pdf

Kasvio, Antti & Räikkönen, Timo 2010. Kohti kestävää työelämää. Työterveyslaitos. http://www.ttl.fi /fi /verkkokirjat/Documents/Kohti_kestavaa_tyoelamaa.pdf

Kirveennummi, Anna & Saarimaa, Riikka & Mäkelä, Johanna 2008. Syödään leväpullia pimeässä. Tähtikar-tastoja suomalaisten ruoan kulutukseen vuonna 2030. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Turku: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu.

Kolehmainen, Sirpa 1999. Naisten ja miesten työt. Työmarkkinoiden segregoituminen Suomessa 1970–1990. Tutkimuksia 227. Helsinki: Tilastokeskus.

46

Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016. 2011. Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriö: http://www.minedu.fi /OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/Kesu_2011_2016_fi .pdf

Kurzweil, Ray 2005. The Singularity Is Near: When Humans Transcend Biology. Viking, Penguin Group.

Kuusi, Osmo 2011. Ilmastonmuutos ja globaalit yhteiskunnalliset tulevaisuusvaihtoehdot. Anne Virtanen & Liisa Rohweder (toim.) 2011: Ilmastonmuutos käytännössä. Hillinnän ja sopeutumisen keinoja. Helsinki: Gaudeamus. Helsinki University Press.

Kuusi, Osmo 2012. Millaisiin ammatteihin suomalaisia tulisi kouluttaa ilmastonmuutoksen uhatessa? Tieteessä tapahtuu 1/2012.

Leveälahti, Samuli & Järvinen, Jari & Vesterinen, Nina 2009. Selvitys ammatillisten osaamistarpeiden enna-kointimalleista. Foredata Oy.

Linturi, Hannu & Laitio, Tommi & Rubin, Anita & Sirén, Olli & Linturi, Jenni 2010. Oppimisen tulevaisuus 2030. Opetushallitus. http://www.edelphi.fi /fi /groups/ot/documents/oppimisentulevaisuus_barometri16.pdf

Linturi, Hannu & Rubin, Anita 2011. Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Tutu-julkaisuja 1/2011. Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus. http://ffrc.utu.fi /julkaisut//tutu-sarja/Tutu_2011-1.pdf

Malaska, Pentti 2010. Joku innovatiivisempi suunta on jäänyt huomiotta. Riitta Grönroos (toim.) 2010: Uuskasvua ymmärtämässä –kutsu kestävään tuottavuuteen. Helsinki: TeliaSonera Oyj.

Mannermaa, Mika 2008. Jokuveli – Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa, WSOYpro.

Niukko, Sanna 2007. OECD:n rooli Suomen koulutuspolitiikassa. Yhteiskuntapolitiikka 72 (2007):1.

Nurmi, Timo & Vähätalo, Mikko & Saarimaa, Riikka & Heinonen, Sirkka 2010. Ubitrendit 2020: Tulevai-suuden ubiteknologiat. Kehityskulkuja, sovelluksia, trendejä sekä heikkoja signaaleja. http://ffrc.utu.fi /julkaisut/e-julkaisuja/eTutu_2010-4.pdf

OECD 2012. Education at a Glance 2012. OECD indicators. OECD Publishing. http://dx.doi.org/10.1787/eag-2012-en

Palm, Päivi 2012. Pro Rantakivet tahtoo kulttuurin. Pro Rantakivet tarjoutuu pyörittämään Salon kulttuuri-palveluita. Isossa porukassa riittää voimaa. Turun Sanomat 19.10.2012.

PIRLS 2012. Progress in International Reading Literacy Study.

PISA 2009. PISA 09 – Kestääkö osaamisen pohja. Sulkunen, Sari & Välijärvi, Jouni (toim.) http://www.minedu.fi /export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm12.pdf?lang=fi

Segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportti 2010. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:18. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.

Taipale-Lehto, Ulla 2012. VOSE-projektista toimintamalli osaamistarpeiden ennakointiin. Aluevaikuttavuus ja ennakointi. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2012.

TIMSS 2011a. The TIMSS 2011 International Results in Mathematics. Ina V.S. Mullis, Michael O. Martin, Pierre Foy, and Alka Arora (2012). International Association for the Evaluation of Educational Achievement (IEA). TIMSS & PIRLS International Study Center, Lynch School of Education, Boston College. http://tims-sandpirls.bc.edu/timss2011/downloads/T11_IR_Mathematics_FullBook.pdf

TIMSS 2011b. The TIMSS 2011 International Results in Science. Martin, M.O., Mullis, I.V.S., Foy, P., & Stanco, G.M. (2012). Chestnut Hill, MA: TIMSS & PIRLS International Study Center, Boston College. http://timss.bc.edu/timss2011/international-results-science.html

”To be Young! Youth and the Future” -konferenssi 2012. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Nuorisotut-kimusseuran järjestämä kansainvälinen konferenssi. Futuuri. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen asiakastie-dote 3/2012. http://www.utu.fi /fi /yksikot/ffrc/ajankohtaista/futuuri/Documents/Futuuri_3-2012.pdf

Williams, Colin C. 2007. Rethinking the Future of Work. Directions and Visions. Basingstoke Palgrave McMillan.

Yli-Viikari, Anja & Lilja, Taina & Heikkilä, Katariina & Kirveennummi, Anna & Kivinen, Tapani & Partanen, Ulla & Rantamäki-Lahtinen, Leena & Soini, Katriina 2009. Green Care – terveyttä ja hyvinvointia maatilalta. Maa- ja elintarviketalous (2009):141. http://www.mtt.fi /met/pdf/met141.pdf

47

Internet-lähteetCleantech 2012. http://www.cleantechcluster.fi /fi /etusivu/?id=2

Elinkeinoelämän keskusliitto 2012. http://www.ek.fi /ek/fi /tyomarkkinat_ym/tyoelama/tasa_arvo/naiset_miehet/koulutusvalinnat.php

Get a Life. Get a Life – Tulevaisuusorientoitunut työelämäsimulaatio korkeakouluopiskelijoille -hanke 2012. www.getalife.fi

3D-tulosteet 2012. http://www.thingiverse.com/

Opetushallituksen ennakoinnin sähköinen tietopalvelu ENSTI 2012. http://www.oph.fi /tietopalvelut/enna-kointi/ennakoinnin_sahkoinen_tietopalvelu_ensti

Sosiaalinen robotti 2012. http://www.aka.fi /fi /A/Suomen-Akatemia/Mediapalvelut/Tiedotteet1/Uusi-tekniikka-mahdollistaa-tunnetilat-tunnistavan-robotin/

Taloustutkimus 2012. Suomi syö 2012 -tutkimuksen tiivistelmä Taloustutkimus Oy:n sivulla. http://www.taloustutkimus.fi /ajankohtaista/?x1541726=2596646

Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä 882/2010. http://www.fi nlex.fi /fi /laki/alkup/2010/20100882

Muut lähteetHietanen, Olli 2012. Esitelmä Food Non-Food -Radikaalit tulevaisuudet työpajassa. Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke VARRUn työpaja 18.9.2012.

Kurki, Sofi & Wilenius, Markku 2012. Kalifornian kuudes aalto. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sisäinen uutiskirje kalifornialaisen Institute for the Futuren Ten-Year Forecast -seminaarista 24.–26.2.2012.

VARRU 2012. Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke. http://www.varru.fi /

48

Liitt

eet

LIIT

E 1.

Tiiv

iste

lmät

aulu

kko

osaa

mis

tarp

eide

n en

nako

intis

elvi

tyks

istä

: Kiin

teis

tö ja

rak

enta

min

en, m

etsä

- ja

kem

iant

eolli

suus

, en

ergi

a, m

etsä

, elin

tarv

ike

sekä

maa

talo

us ja

ym

päri

stö

Ala

Kiin

teist

ö ja

rake

ntam

inen

Metsä

- ja

kem

iant

eolli

suus

Ener

gia

Metsä

Elint

arvik

eMa

atal

ous j

a ym

päris

töMä

ärite

lmät

ja

men

etelm

ätTy

önan

tajah

aasta

ttelut

teem

ois-

ta: o

saam

istar

peet

, osa

amise

n ke

hittä

mine

n ja

siirtä

mine

n, sä

hköin

en k

ysely

työn

anta

jille

vasta

valm

istun

eiden

osa

ami-

sesta

Metsä

teoll

isuus

ja k

emian

teoll

i-su

us o

pisto

-, am

k-ja

yliop

istot

a-so

n ko

ulutu

kset

Kirjal

lisuu

skat

saus

Asian

tunt

ijaha

asta

ttelut

13

kpl.

Sähk

ön ja

lämm

ön tu

otan

to,

hank

inta,

siirt

o, m

yynt

i, ve

r-ko

nrak

ennu

s ja

kunn

ossa

pito

Kirjal

lisuu

skat

saus

ja a

siant

unti-

jahaa

statte

lut

Metsä

alan

kirjal

lisuu

skat

saus

: aik

aisem

pi en

nako

intim

ater

iaali

sekä

poli

tiikk

aohje

lmat

Kaikk

i elin

tarvi

keala

n te

olli-

suus

alat (

lista

s. 5

4)Kir

jallis

uusk

atsa

us

Maat

alous

- ja

ympä

ristö

alan

amma

tti- j

a ko

rkea

koulu

tus

Kirjal

lisuu

skat

saus

Tulo

kset

ja

synt

eesit

On o

tettu

huo

mioo

n mo

ni-pu

olise

sti m

uuto

svoim

ia ja

3 sk

enaa

riota

Lista

taan

kat

tava

sti to

imin-

taym

päris

tön

muut

oksia

pe

ilaav

ia ke

hitys

ehdo

tuks

ia se

kä yl

eiste

n ta

itojen

taso

lla

että

alak

ohta

isesti

erit

yisos

aa-

mise

n ta

solla

Otet

tu h

uomi

oon

toim

intay

mpä-

ristö

jen m

uuto

ksia

yhde

nlaise

n tu

levais

uude

n nä

köku

lmas

ta ja

mi

tä o

saam

ista

niihin

vasta

ami-

seen

tarvi

taan

Osaa

mine

n jao

teltu

3 e

ri ala

lajiks

i

Enna

kkom

ater

iaalis

sa n

iukas

ti tu

levais

uusti

etoa

, kat

tava

ala

n ny

kytil

an ja

työv

oiman

lis

äysta

rpeid

en se

lvity

sEi

erity

isen

tark

koja

osaa

mis-

tarp

eiden

mää

ritte

lyjä,

har

kitut

ehdo

tuks

et se

lvity

starp

eista

Tark

istelt

u eli

ntar

vikea

lan

globa

aleja

ja pa

ikallis

ia ha

aste

ita ja

peil

attu

niih

in os

aami

starp

eita

Tark

aste

ltu e

nnak

koma

teria

a-lie

n sk

enaa

rioita

, erit

elty m

uu-

tosv

oimia

omiss

a luv

uissa

an,

joide

n jäl

keen

ana

lysoit

u nii

den

synn

yttä

miä

muut

osta

rpeit

a

Osaa

mist

arpe

etPä

tevy

ysjär

jeste

lmien

mer

kitys

su

uriss

a ka

nsain

välis

issä

firmo

issa,

kou

lutuk

sen

yhte

-nä

isyys

Lista

ttu o

saam

isalue

ita,

joita

tarvi

taan

pos

itiivi

sen

tulev

aisuu

den

rake

ntam

iseen

se

kä p

uutte

ita tä

män

hetk

en

osaa

misa

lueiss

a

Joita

kin k

eske

isiä:

valm

iit ra

tkais

ut, p

alvelu

koko

naisu

udet

vaat

ivat e

ri os

aami

sta k

uin

yksit

täise

t tuo

tteet

, tied

on h

al-lin

ta, I

PR (i

ntell

ectu

al pr

oper

ty rig

hts)

, puu

rake

ntam

inen,

älyn

ja

mate

riaali

en yh

distä

mine

n

Osaa

mista

rpeit

a os

aami

salue

it-ta

in (s

. 17,

18

ja 19

), mm

. te

knine

n os

aami

nen,

ene

rgia-

teho

kkuu

s, ha

llinto

-, pa

lvelu-

ja

yleiso

saam

inen,

globa

alius

ja

verk

osto

t, ilm

asto

nmuu

toks

een

sope

utum

inen,

vies

tintä

, säh

-kö

mark

kinat

, ene

rgiam

arkk

inat

ja -ta

lous

Ener

giapu

un h

ankin

take

tju, m

e-ka

anine

n pu

unjal

ostu

s, bio

jalos

-ta

mot,

kemi

an te

ollisu

usTa

itoja

esite

lty a

nalys

oidus

sa

mate

riaale

issa

lähinn

ä yle

isellä

ta

solla

Löyd

etty

34

eri o

saam

istar

vetta

ku

udes

ta yl

äkat

egor

iasta

: ylei

s-tie

dot j

a -ta

idot,

elint

arvik

kei-

siin

liitty

vä e

rityis

osaa

mine

n, he

nkilö

koht

aiset

omi

naisu

udet

, as

iakas

suht

eet,

liiket

oimint

a, tu

tkim

us- j

a ke

hitys

synt

eesi

(s. 6

9)

Ympä

ristö

näkö

kulm

at, u

udet

elink

einot

per

useli

nkein

ojen

ympä

rille,

kor

kean

taso

n os

aami

nen,

mon

ipuoli

nen

yrit-

täjyy

s, su

kupu

olten

tasa

-arvo

, ma

ahan

muut

to ja

maa

seut

u

49

Ala

Kiin

teist

ö ja

rake

ntam

inen

Metsä

- ja

kem

iant

eolli

suus

Ener

gia

Metsä

Elint

arvik

eMa

atal

ous j

a ym

päris

töRa

japi

nnat

Täyd

enny

skou

lutus

myö

s yle

isaine

issa

on o

tettu

huo

mi-

oon

(jurid

iikka

, liik

etoim

inta,

yrittä

jyys)

, uud

et ra

japinn

at int

egro

itu, o

ppiso

pimus

koulu

tus

muide

n alo

jen k

anss

a

Metsä

n ja

kemi

an k

eskin

äinen

ra

japint

a, e

rilaist

en m

ater

iaa-

lien

valm

istus

, met

sä +

rask

as

kemi

a +

ener

gia

Ener

gia le

ikkaa

nyk

ypäiv

änä

lähes

kaik

kia e

lämän

alueit

a –r

ajapin

toja

voi l

öyty

ä läh

es

mistä

vain,

jo o

lemas

sa o

levia,

vä

lttäm

ättö

miä

rajap

intoja

ov

at m

m. li

ikenn

e, te

ollisu

us,

kiint

eistö

ja a

sumi

nen

Alkut

uota

nto,

tekn

iikka

ja

kaup

pa, l

iiken

ne, p

uukä

sityö

läi-

set,

ener

giate

ollisu

usKu

inka

kesk

einen

rooli

biot

alo-

udell

a tu

lee o

lemaa

n ja

mite

n se

mää

ritell

ään?

Luon

nonv

ara-

ja ym

päris

töala

, er

ityise

sti a

lkutu

otan

to, t

ek-

niikk

a-, li

ikenn

e- ja

luonn

ontie

-de

ala k

asva

va: v

esite

knolo

gia,

palve

lualat

: biot

ekno

logia,

ge

netii

kka,

lääk

etied

e ja

kogn

i-tio

tiede

, hyv

invoin

tiklus

teri

Analy

soitu

toim

intay

mpär

istöje

n nä

köku

lmist

a

Täyd

enne

ttävä

t os

a-al

ueet

Onko

eri

päte

vyys

vaat

imuk

sia

koti-

ja u

lkoma

iselle

työv

oimal-

le, k

uinka

tärk

eitä

päte

vyys

-va

atim

ukse

t tule

vat o

lemaa

n tu

levais

uude

n ma

rkkin

oilla?

Opet

ussis

ältöje

n ja

-men

etelm

i-en

keh

ittäm

istä

(esim

. työ

maa-

osaa

mine

n ja

lähies

imieh

et)

Enna

koint

ia en

emmä

n ka

nsain

välis

eltä

pohja

lta,

tekn

ologia

n os

aami

starp

eita

ei ole

kar

toite

ttu ta

rkas

tiTe

ollisu

usty

ön ja

amm

atilli

sen

koulu

tuks

en o

saam

istar

ve-

enna

koint

i

Kemi

an a

lan te

ollisu

us ja

me

tsäte

ollisu

us, e

nnak

ointiv

äli

5–10

v

Leipo

mo-,

liha-

ja me

ijeria

lan

osaa

mista

rpee

t, juo

mate

olli-

suus

, mak

eiset

ja va

lmisr

uoat

Kesk

eisiä

osaa

mista

rpeit

a (y

llä) v

oidaa

n se

lvittä

ä my

ös

enem

män

Toim

inta

-ym

päris

töjen

m

uuto

s

Lisää

ntyn

yt k

ansa

inväli

syys

Glob

aalit

yrity

kset

Ilmas

tonm

uuto

s, en

ergia

kriis

i, pu

htaa

n ru

oan

ja ma

teria

alien

ta

rve se

kä e

rikois

tumi

nen

ovat

alalle

suur

i mah

dollis

uus

Haas

teita

voiva

t olla

yhä

tärk

eämm

in k

aupa

lliset

ja

yhte

iskun

nallis

et n

äkök

ulmat

sekä

kor

rekt

in vie

stinn

än

tärk

eys

Työk

ulttu

urin

muut

os, j

ohta

mis-

taito

jen m

uuto

s

Kans

ainvä

listy

mine

n, in

nova

a-tio

t ja

tekn

ologia

n ke

hitty

-mi

nen,

ilma

stonm

uuto

ksen

ha

llinta

, asia

kasta

rpeid

en ja

ar

vojen

muu

ttumi

nen,

Suo

men

kilpa

iluky

ky ja

glob

aalit

alous

, mo

nialai

suus

, rak

ennu

skan

ta ja

inf

rastr

uktu

uri

Perin

teist

en m

arkk

inoide

n ah

taus

Rake

nnem

uuto

s pap

erite

ollisu

u-de

sta b

iotalo

utee

nEr

ityise

sti b

ioene

rgia

ja bio

poh-

jaise

t polt

toain

eet,

kans

ain-

välis

tymi

nen,

tekn

istym

inen,

työt

ehtä

vien m

onipu

olistu

mine

n

Enem

män

syöji

ä glo

baali

ssa

mitta

kaav

assa

EU (v

iennin

rajoi

tuks

et)

Tuot

teide

n jal

ostu

sarvo

n ka

svu

Työy

mpär

istön

aut

omat

i-so

itumi

nen,

mist

ä joh

tuva

a ty

öttö

myyt

tä k

ompe

nsoi

kuite

nkin

eriko

istum

inen,

kesk

ittym

inen,

ikää

ntym

inen

Glob

aali

pilkk

outu

mine

n, E

U:n

integ

raat

io, lo

ppuk

ysyn

nän

muut

os, t

ekno

logia,

biot

alous

Tutk

into

jär-

jeste

lmän

tai

rake

ntee

n m

uuto

s

Mikä

on

olenn

aista

per

ustu

tkin-

noiss

a ja

mitä

voida

an jä

ttää

täyd

enny

skou

lutuk

seen

?

Inte

groiv

uus,

jousta

vuus

ra

japint

a-kou

lutus

ten

välill

äYk

silön

opp

imine

n mu

uttu

u yh

teisö

n op

pimise

ksi –

tätä

tuke

vat y

mpär

istöt

Jatk

uva

koulu

ttaut

umine

nTy

össä

opp

imine

n me

ntor

oi-va

mmak

siEn

ergia

osaa

mine

n ka

nsala

is-ta

itona

Opint

okok

onais

uuks

ien k

okoa

-mi

nen

yrity

sten

ja bio

talou

den

tarp

eisiin

Työe

lämän

, tut

kimuk

-se

n ja

koulu

tuks

en k

ohta

a-mi

nen,

elin

ikäise

n op

pimise

n tu

kemi

nen,

eri

oppim

isten

tu

nnus

tami

nen,

läpä

isyas

teen

pa

rant

amine

n

Jous

tavu

us, k

ette

ryys

, uud

el-lee

n ko

ulutu

ksen

mah

dollis

uus,

jatku

va a

mmat

illine

n ko

ulutu

s –

tiety

t kok

onais

uude

t tai

osat

utkin

not v

aihto

ehto

ina

koko

naan

uus

ille tu

tkinn

oille

Siirt

ymine

n to

isenla

isiin

teht

äviin

vanh

etes

sa

50

LIIT

E 2.

Ti

ivis

telm

ätau

lukk

o os

aam

ista

rpei

den

enna

koin

tisel

vity

ksis

tä: A

uto

ja k

ulje

tus,

mer

enku

lku,

kon

e ja

m

etal

li, il

mai

lu, t

ieto

jenk

äsitt

ely

sekä

säh

kö, e

lekt

roni

ikka

ja ti

etot

ekni

ikka

Ala

Auto

ja k

uljet

usMe

renk

ulku

Kone

ja m

etal

liIlm

ailu

Tieto

jenkä

sitte

lySä

hkö,

elek

troni

ikka

, tiet

o-te

kniik

kaMä

ärite

lmät

ja

men

etelm

ätAu

to- j

a ku

ljetu

salan

toise

n ja

kolm

anne

n as

teen

kou

lutus

Kirjal

lisuu

skat

saus

Mere

nkulk

ualan

kou

lutus

ten

järjes

täjie

n se

kä va

rusta

moide

n nä

köku

lmia

Kirjal

lisuu

skat

saus

Pilot

tihan

kkeid

en sk

enaa

rioide

n ta

rkas

telu,

teem

ahaa

statte

lut

Kone

- ja

meta

llialan

kes

keise

t to

imial

at, s

ähkö

tekn

inen

teoll

isuus

Aikais

emma

n en

nako

intim

ater

i-aa

lin a

nalyy

siIn

tera

ktiiv

inen

työs

kent

ely

koulu

tusto

imiku

nnan

kan

ssa

Ilmail

un p

ariss

a to

imiva

t am

matti

laise

t ja

yhte

isöt

Haas

tatte

lut, k

ysely

t, ke

skus

-te

lut

Tieto

jenkä

sitte

lyn a

siant

untij

uus

sekä

tiet

ojenk

äsitt

elyala

an

liitty

vää

verk

osto

-, ka

nsain

väli-

syys

-, yri

ttäjyy

s- ja

palve

luosa

a-mi

staKir

jallis

uusk

atsa

us

Sähk

ö-, e

lektro

niikk

a ja

tieto

tekn

iikan

ala

Kirjal

lisuu

skat

saus

Tulo

kset

ja

synt

eesit

Synt

eesis

sä o

tettu

esil

le ala

koht

aisia

toim

intay

mpär

istön

mu

utok

sia, (

ositt

ain n

ykyp

äivä-

lähtö

istä)

ja m

itä o

saam

istar

-pe

ita n

iistä

joht

uu

Tark

istelt

u os

aami

starp

eita,

mere

nkulk

ualan

näk

ymiä,

me

riteo

llisuu

den

odot

uksia

, hu

oltov

armu

utta

ja k

ansa

invä-

listä

toim

intay

mpär

istöä

vaste

n

Lista

ttu 3

0 tä

rkein

tä k

ehity

s-tre

ndiä

ja nii

hin p

erus

tuva

a os

aami

salue

tta (s

. 13–

15)

Kesk

eiset

osa

amisa

lueet

(alla

) 5

kpl

Analy

soida

an a

mmat

tirak

en-

teide

n mu

utok

sia, e

simer

kkejä

yri

tyste

n op

pilait

osyh

teist

yöstä

Pysy

tty ta

rkas

ti ilm

ailua

laa

kosk

eviss

a mu

utok

sissa

ja p

oh-

dittu

tulev

aisuu

tta ja

tkum

ona

nyky

päivä

n ke

hityk

sestä

Yleis

emmi

stä m

uuto

ksist

a on

kes

kityt

ty ta

loude

llisee

n ym

päris

töön

Vahv

a tu

levais

uusn

äkök

ulma,

alako

htais

ten

mega

trend

ien

koko

amine

n, h

uippu

osaa

jan

prof

iilin

kuva

us

Selke

ä ko

timaa

ssa

tapa

htuv

ien

muut

oste

n pe

ilaam

inen

globa

a-lie

n mu

utos

ten

kaut

ta

Osaa

mist

ar-

peet

Yksit

yisko

htais

et li

stat k

unkin

os

a-alue

en o

saam

istar

peist

a ka

ppale

ittain

Tärk

eimmä

t alue

et: y

mpär

is-tö

osaa

mine

n, li

iketo

imint

a- ja

henk

ilöstö

osaa

mine

n, tu

rvalli-

suus

osaa

mine

n

Opinn

äyte

töide

n te

kemi

nen,

kans

ainvä

lisyy

s, yri

tysy

hteis

työ

Merit

eollis

uus:

tekn

iikka

, mon

i-ta

itoisu

us, I

CT, 3

D-su

unnit

telu,

tu

otta

vuus

, tiim

injoh

tami

nen,

asiak

asym

märry

s, ty

ötur

val-

lisuu

s

1. A

siaka

sosa

amine

n2.

Tutk

imus

ja tu

otek

ehity

s ja

niitä

tuke

va lu

ovuu

s3.

Kan

sainv

älisty

mine

n4.

Tiet

otek

niikk

a ja

auto

maat

io ko

neiss

a ja

pros

esse

issa

5. E

nerg

ia ja

ympä

ristö

Kaav

ioiss

a es

itelty

yksit

yisko

h-ta

isesti

eri

osaa

misa

lueide

n sis

ältöjä

(s.1

8, 2

0, 2

5, 2

8,

33)

Erity

isesti

tulev

aisuu

dess

a ta

rvitta

via ta

itoja

lista

taan

ka

ppale

essa

4.7

ede

ltävis

sä

kapp

aleiss

a os

aami

starp

eiden

lis

äksi

runs

aasti

kon

kree

ttisia

to

imen

piteit

ä

Yleis

iä ta

itoja:

ong

elman

määr

i-ty

skyk

y, te

ollisu

uden

tarp

eiden

hu

omioo

n ot

tami

nen,

myy

nti,

mark

kinoin

ti, yr

ittäjy

ys

Ympä

ristö

näkö

kulm

a jo

suun

-nit

teluu

n, p

alvelu

ja se

n tu

oma

yhte

istyö

taito

näkö

kulm

a, ku

lttuu

ri- ja

kielit

aiton

äkök

ulma

Sisä

llönt

uota

nto

tekn

ologis

en

osaa

mise

n sij

alle

51

Ala

Auto

ja k

uljet

usMe

renk

ulku

Kone

ja m

etal

liIlm

ailu

Tieto

jenkä

sitte

lySä

hkö,

elek

troni

ikka

, tiet

o-te

kniik

kaRa

japi

nnat

Liike

talou

s, tie

tote

kniik

ka,

sähk

ötek

niikk

a, k

aupa

llinen

ko

ulutu

s esim

. aut

onmy

yjäko

u-lut

ukse

n sii

rto a

utot

eknii

kan

linjal

ta m

erko

nomi

linjal

le

Logis

tiikk

a, k

one-

ja tu

otan

to-

tekn

iikka

, mer

itekn

ologia

Tark

aste

ltu e

ri op

intot

asoje

n ra

joja

1. IC

T:n k

äyttö

2. H

ankin

tato

imi,

hank

innan

ko

ulutu

s on

vähä

istä

3. E

lektro

niikk

a-, k

one-,

me

tsä-,

teoll

isuus

, kau

ppa

ja ra

kent

amine

n ka

nsain

välis

tyvä

t yh

tä a

ikaa

(s. 3

4)

Lista

us a

loista

ja o

rgan

isaat

i-ois

taEi

tark

empia

ana

lyyse

ja uu

sista

rajap

innois

taMa

inint

a len

toke

nttie

n od

otus

tiloje

n elä

myks

ellisy

yske

-hit

ykse

stä

Sulau

tettu

tiet

o liit

tyy

kaikk

een,

tarve

ymmä

rtää

eri

alojen

tuot

teita

ja p

alvelu

ja,

äärim

mäine

n kä

yttä

jäläh

töisy

ys

Sähk

ökon

eteo

llisuu

s ja

elekt

-ro

niikk

a, n

äihin

liitty

vä p

al-ve

luliik

etoim

inta

= lis

äänt

yvä

softa

ja ä

ly va

ativa

t lisä

änty

vää

palve

luliik

etoim

intaa

Täyd

enne

ttä-

vät o

sa-a

luee

tRa

porti

n mu

kaan

suht

eellis

en

vähä

n: jo

itakin

alue

ita o

vat

ympä

ristö

nsuo

jelu,

pää

stöjen

ra

joitta

mine

n, e

nerg

iateh

okku

u-de

n laa

tuun

ja a

udito

intiin

liitt

y-vä

osa

amise

n ke

hittä

mine

n.

Ei yh

teist

ä str

ateg

iaa si

itä, m

in-kä

laisia

amm

attil

aisia

halut

aan

Varu

stamo

jen ja

amm

attil

iitto

-jen

amm

attia

ineita

pain

otta

va

näkö

kulm

a po

ikkea

a ko

ulu-

tusp

oliitt

isesta

laaja

-alais

en

koulu

tuks

en n

äkök

ulmas

taOh

jatun

har

joitte

lun ti

lante

en

selke

yttä

mine

n, yr

itysy

hteis

-ty

ön m

ahdo

llisuu

det

-Le

ntäv

än h

enkil

ökun

nan

komp

eten

ssien

keh

ittym

is-su

unta

uksis

ta e

i löy

tyny

t en

nakk

otiet

oa,tä

lle a

mmat

-tir

yhmä

lle e

i ole

olema

ssa

myös

kään

Suo

men

koulu

tusjä

r-jes

telm

än m

ukais

ia am

matil

lisia

tutk

intoja

Mitä

kaik

en ra

japinn

assa

olem

i-ne

n va

atii

asian

tunt

ijoilt

a?

Tekn

ologis

en k

ehity

ksen

rooli

ikä

änty

vän

väes

tön

hyvin

voin-

nin yl

läpitä

mise

ssä,

erit

yinen

ra

japint

a?

Mite

n su

uri y

htäk

kiä ty

öttö

mien

ko

rkea

koulu

tettu

jen m

äärä

esim

. Nok

ialta

vaiku

ttaa

työ-

mark

kinoih

in ja

koulu

tuks

een?

Toim

inta

ym-

päris

töjen

m

uuto

s

Lista

ttu a

lakoh

taisi

a mu

utok

sia

kute

n EU

-lains

äädä

ntö

Eritt

äin k

ansa

inväli

nen

ala

– ka

nsain

välis

et sä

ädök

set

muut

tuva

t

Alako

htais

ia ke

hitys

trend

ejä. 1

. As

iakas

ymmä

rrys-l

isäar

vo2.

Tuot

ekeh

ityks

en m

erkit

ys

kasv

aa3.

Tuot

anto

verk

ot g

lobali

soitu

-va

t ja

pilkk

outu

vat

4. K

oneid

en ti

eto-

ja vie

stint

ä-te

knolo

gisoit

umine

n5.

Ene

rgia-

ja ym

päris

töte

knolo

-gia

t ova

t kon

e- ja

meta

llituo

te-

teoll

isuud

en k

asvu

aloja

Kuva

illaan

teoll

isuus

yrity

ksen

mu

uttu

mista

tuot

teide

n va

lmis-

tajas

ta p

alvelu

iden

tuot

tajak

si (s

.17)

Trend

inä a

lalla

supis

tuks

et ja

ulkois

tuks

et –

seur

aa

ilmail

utek

niika

n ke

skitt

ymän

nä

ivetty

mistä

eli

osaa

mise

n vä

hent

ymist

äSo

tilas

- ja

siviili

-ilmail

umää

räys

-te

n ha

rmon

isoint

iJo

htam

is- ja

palv

eluku

lttuu

rin

muut

osEn

nen

koko

naisu

uksin

a ho

idet-

tujen

pro

sess

ien h

ajaut

us jo

pa

kymm

enille

eri

toim

ijoille

vaat

ii er

ityist

ä so

peut

umist

a

Ylein

en te

knolo

gis-äl

yisty

mine

nPa

inopis

te la

itteis

ta so

vel-

luksii

n, g

lobaa

li ty

önjak

o, dig

italis

oitav

issa

oleva

tiet

o on

yh

ä he

lpomp

i siir

tää

maas

ta to

iseen

– k

orke

an o

saam

isen

töitä

pois

Suo

mesta

Poikk

eus l

aadu

nvalv

onta

Resu

rssi-

ja ym

päris

töva

ati-

muks

etKo

nete

ollisu

uden

yrity

sten

ohjel

misto

nkeh

itys

IT-to

imint

ojen

ulkois

tus e

rikois

-tu

neille

firm

oille

52

Ala

Auto

ja k

uljet

usMe

renk

ulku

Kone

ja m

etal

liIlm

ailu

Tieto

jenkä

sitte

lySä

hkö,

elek

troni

ikka

, tiet

o-te

kniik

kaTu

tkin

tojä

rjeste

lmän

ta

i rak

ente

en

muu

tos

-Ja

tkum

on va

hvist

amine

nAm

matti

koulu

n ja

amma

ttiko

r-ke

akou

lun ra

ja on

ong

elma

Koulu

tusta

sojen

, var

usta

mojen

ja

oppil

aitos

ten

yhte

istyö

Tekn

ikkok

oulut

us ty

önjoh

dolli-

siin

ja su

unnit

telut

ehtä

viin

Teoll

isuus

yrity

ksen

osa

-alue

iden

suht

eiden

muu

ttumi

nen

(esim

. pa

lvelui

den

tuot

tami

nen

valla

n-nu

t alaa

tuot

teide

n va

lmist

a-mi

selta

) ote

ttava

huo

mioo

n my

ös k

oulut

ukse

n os

a-alue

iden

suun

nitte

lussa

Koulu

tuks

essa

vino

umia,

yli

tarjo

ntaa

mek

aanik

oista

ja

asen

tajis

ta, p

uute

tta k

enttä

pal-

velun

osa

ajista

Linjah

uollo

n ta

rve k

asva

a ja

peru

shuo

llon

amma

ttilai

sten

tarve

vähe

nee

Tiedo

tus

-Ty

öttö

mien

kor

keak

oulut

ettu

jen

suur

i mää

rä u

udist

aa tä

yden

-ny

skou

lutus

rake

nnet

ta?

Esim

. IC

T-palv

eluala

lle?

53

LIIT

E 3.

Ti

ivis

telm

ätau

lukk

o os

aam

ista

rpei

den

enna

koin

tisel

vity

ksis

tä: L

iiket

alou

s, tu

rval

lisuu

s, s

osia

ali,

ter-

veys

ja li

ikun

ta s

ekä

kaun

eude

nhoi

toAl

aLii

keta

lous

Turv

allis

uus

Sosia

ali,

terv

eys j

a lii

kunt

aKa

uneu

denh

oito

Määr

itelm

ät ja

m

enet

elmät

Opet

usha

llituk

sen

kaup

an, y

rittä

jyyde

n, liik

etalo

uden

ja h

allinn

on se

kä fi

nans

sialan

ko

ulutu

stoim

ikunn

an to

imial

aan

kuulu

vat

koulu

tuks

etKir

jallis

uusk

atsa

usAs

iantu

ntija

työp

aja, j

ossa

tunn

istet

tiin

erila

isia

alaan

vaiku

ttavia

muu

tosv

oimia

Varti

jan a

mmat

titut

kinto

, tur

vallis

uusv

alvoja

, va

rtioim

isliik

keen

vasta

ava

hoita

ja, jä

rjesty

k-se

nvalv

onta

, tur

vata

rkas

tusto

imint

aKy

selyt

utkim

us yk

sityis

en tu

rvallis

uusa

lan

toim

ijoille

, amk

-valm

istun

eille

sekä

par

hail-

laan

opisk

elevil

le am

matil

lisen

kou

lutuk

sen

opisk

elijoi

lle ja

ope

ttajill

e; h

aasta

ttelut

utkim

us,

tulev

aisuu

ssem

inaar

i

Laaja

, int

egro

iva o

saam

istar

peide

n en

nako

intia

kosk

evan

aine

iston

kirja

llisuu

skat

saus

, aine

isto

julka

istu

vuos

ien 2

006

ja 20

12 vä

lillä

Laiss

a mä

ärite

tyt r

ajauk

set k

yseis

istä

aloist

a

Kaun

eude

nhoit

oala

ja hiu

sala,

julki

sen

koulu

tus-

orga

nisaa

tion

puitt

eissa

Kirjal

lisuu

skat

saus

, ylei

set t

aidot

sekä

amm

atti-

koht

aiset

taido

t ote

ttu h

uomi

oon

Kyse

ly vii

delle

alan

amm

attil

aisell

e

Tulo

kset

ja

synt

eesit

Yleis

ten

yhde

nlaist

a tu

levais

uutta

sekä

ny

kypä

ivää

kuva

avien

meg

atre

ndien

lisä

ksi

on a

mmat

tialoi

ttain

kuva

ttu n

iihin

erity

isesti

va

ikutta

via m

uuto

svoim

ia ja

näide

n mu

utos

-vo

imien

vaiku

tusta

kun

kin a

lan yl

eisiin

sekä

am

matil

lisiin

osa

amist

arpe

isiin,

jotk

a on

esit

elty

yksit

yisko

htais

esti

taulu

koiss

a se

kä li

itteis

sä

Aikais

empa

a tu

tkim

ustie

toa

ei ole

Nyky

tilap

ainot

teine

n se

lvity

sTo

imint

aymp

ärist

öjen

muut

os e

i läh

töko

htan

a tä

ssä

rapo

rtiss

a, si

tä k

äsite

llään

jonk

in ve

rran

tulev

aisuu

ssem

inaar

in tu

loksia

lista

avas

sa

kapp

alees

sa

Laaja

ana

lyysi

sisält

äen

tark

asti

määr

itelty

jä os

aami

starp

eita

aloitt

ain (m

m. ra

porti

n liit

teet

)Jä

ä hie

man

epäs

elväk

si, o

nko

enna

koita

vissa

se

lkeitä

ero

ja ny

kypä

ivän

ja tu

levais

uude

n to

imint

aymp

ärist

öissä

ja o

saam

istar

peiss

a

Peru

stuu

enna

koint

irapo

rtteih

in se

kä tu

levais

uu-

sorie

ntoit

unee

seen

kys

elyyn

Selke

ä tu

levais

uusa

jatte

lu ke

skitt

yy yh

den-

laise

en, n

ykyp

äiväs

tä lo

ogise

sti jo

hdet

tavis

sa

oleva

an tu

levais

uute

en

Osaa

mist

arpe

etJo

itakin

selke

itä k

oko

alalle

yhte

isiä

osaa

mis-

tarp

eita: T

-mall

in os

aami

spro

fiili,

työe

lämät

ai-do

t, as

iakas

taido

t, te

knolo

gian

hyöd

yntä

mine

n aja

n va

paut

tami

seen

asia

kask

onta

kteih

in,

kans

ainvä

lisyy

s, liik

etoim

intao

saam

inen,

arvo

-os

aami

nen,

sisä

inen

yrittä

jyys,

sosio

logine

n ja

psyk

ologin

en o

saam

inen

mark

kinoin

nissa

, en

nako

intiva

lmiud

et, i

nnov

aatio

-osaa

mine

n

Varti

ointip

ainop

istee

n sii

rtämi

nen

myös

muih

in ta

itoihi

n, lu

pako

ulutu

ksien

keh

ittäm

istar

-pe

et, k

ansa

inväli

set v

almiud

et, k

oulut

ukse

n jär

jestä

jien

sekä

ope

ttajie

n ty

öeläm

äosa

ami-

nen,

palv

eluide

n me

rkity

s, er

ikoiso

saam

inen,

turva

llisuu

stekn

ologia

n ja

tieto

turva

llisuu

den

hallit

semi

nen

Monio

saav

ien fi

rmoje

n ky

synt

ä ha

rvaan

as

utuil

la alu

eilla,

erik

oistu

ville

on m

arkk

inoita

ta

ajami

ssa

Tekn

inen

valvo

nta,

per

us- j

a ihm

is-oik

euso

saam

inen

Rapo

rtin

liitte

issä

tark

at li

stat t

arvit

tavis

ta ta

idoist

a am

matti

nimikk

eittä

in, e

i yht

eenv

etoja

Yleis

iä os

aami

starp

eita

yhte

enve

tona

sivu

illa

24–2

6

Yksit

yisko

htain

en se

lvity

s osa

amist

arpe

ista

amma

ttios

aami

sen,

yleis

ten

työe

lämäv

almiuk

-sie

n se

kä yk

silön

omi

naisu

uksie

n nä

köku

lmas

ta se

kä yl

eisell

ä et

tä k

onkr

eetti

sella

taso

lla

sivuil

la 23

, 24,

44

(liike

toim

intao

saam

inen

sekä

per

us- e

ttä ja

tkok

oulut

ukse

na, n

ykyis

tä mo

nipuo

lisem

mat a

siaka

spalv

eluta

idot,

tuot

e-tu

ntem

us, y

mpär

istöo

saam

inen,

kulu

ttajas

uoja-

osaa

mine

n)

54

Ala

Liike

talo

usTu

rval

lisuu

sSo

siaal

i, te

rvey

s ja

liiku

nta

Kaun

eude

nhoi

toRa

japi

nnat

Isänn

öinti/

kiint

eistö

ala va

ikutta

a ole

van

esim

. en

ergia

-alan

ja ta

loude

n ra

japint

a-alue

ttaYr

ittäjy

yska

svat

ukse

n yh

distä

mine

n er

i aloj

en

koulu

tuks

iin jo

alus

ta a

sti

Sosia

ali- j

a te

rveys

ala, r

iskien

hallin

ta,

kans

alaist

en tu

rvallis

uusto

imint

a, o

mato

imist

en

kans

alaist

aitoje

n oh

jaus,

kata

strof

ien jä

lkiho

ito,

kriis

inhall

inta

Erila

isia

terve

ys- j

a so

siaali

sia o

ngelm

ia en

nalta

-eh

käise

vä to

imint

a ulo

ttuu

kaiki

lle e

lämän

alo

ille –

mut

ta m

iten

aktiv

oida

seSo

siaali

työ

ja va

rhais

kasv

atus

Elämy

s ja

liikun

ta

Kaun

eusk

irurg

ia, h

yvinv

ointi-

, vap

aa-ai

ka

ja elä

mysp

alvelu

t, my

ynti-

ja m

atka

iluala

t, luo

ntais

ala, n

utrik

osme

tiikk

aKo

kona

isvalt

aisuu

s lisä

ä ra

japint

oja va

atet

eolli-

suud

en k

anss

a

Täyd

enne

ttävä

t os

a-al

ueet

Liike

talou

den

ja ha

llinno

n, yr

ittäjy

yden

osa

lta,

kiint

eistö

välit

täjie

n se

kä k

irjasto

alan

tulev

ai-su

uden

osa

amist

arpe

ita k

oske

vaa

tieto

a on

jul

kiste

ttu n

iukas

ti

Turva

llisuu

stutk

imus

ta te

hdää

n mo

nissa

lai

toks

issa,

mut

ta se

on

hajan

aista

, mikä

on

yllät

tävä

ä tu

rvallis

uusk

usta

nnuk

set h

uomi

oon

otta

enYk

sityis

en to

imial

an k

asva

van

vastu

un h

uomi

-oo

n ot

tami

nen

koulu

tuks

essa

? Ty

öeläm

äläht

öisyy

ttä k

ysyt

ään

paljo

n, m

utta

pysy

tään

yleis

ellä

taso

lla, k

aipaa

kon

kret

isoin-

tia

Tulev

aisuu

den

kans

ainvä

lisyy

sosa

amine

nMi

tä o

n so

te-al

an e

rityin

en ym

päris

töos

aami

nen

ja te

knolo

ginen

osa

amine

n?

Ikää

ntym

isen

huom

ioon

otta

mine

n se

kä

ikään

tyvie

n as

iakka

iden

että

ikää

ntyv

ien

työn

tekij

öiden

näk

ökulm

asta

, hilja

isen

tiedo

n sii

rtämi

sen

tava

t

Toim

inta

-ym

päris

-tö

jen m

uuto

sGl

obaa

lit m

egat

rend

it: m

aailm

anka

upan

pa

inopis

te it

ään,

kau

pung

istum

inen,

ikää

nty-

mine

n, e

kolog

inen

tieto

isuus

, tek

nolog

ian ja

inn

ovaa

tioide

n no

pea

leviäm

inen,

turb

ulens

sin

ja su

urte

n mu

utos

ten

tuom

at ri

skit

(fina

nssik

rii-si,

turva

llisuu

s, ra

kenn

emuu

toks

et, p

alvelu

iden

merk

itys,

kunt

auud

istus

)Tä

män

lisäk

si an

alyso

itu a

la- ja

yksit

yisko

htai-

semm

in er

i muu

toste

n me

rkity

stä

Toim

intay

mpär

istöje

n mo

nipuo

listu

mine

n, p

o-liit

tiset

muu

toks

et>

julkis

en se

ktor

in mu

utok

set

vaiku

ttava

t yks

ityise

en se

ktor

iinYk

sityis

en to

imial

an ro

olin

kasv

u lis

ää m

yös

sen

vastu

uta

Sosia

aline

n mu

utos

nou

see

Suom

en k

ahtia

jaos-

ta k

asvu

kesk

uksii

n se

kä a

utioi

tuvii

n alu

eisiin

Tekn

ologia

n ke

hitys

joht

aa so

siaali

sen

kont

rollin

vä

hene

mise

en ja

kan

salai

sten

epät

ietois

uute

enTu

loero

jen ja

sosia

aliste

n er

ojen

lisää

ntym

inen

lisää

turva

llisuu

stoim

enpit

eiden

kys

yntä

ä

Yksit

yisko

htain

en ta

ulukk

o am

matti

nimikk

eistä

, joi

sta e

i ole

saat

avilla

laad

ullist

a en

nako

intiti

e-to

a s.

23

Edus

tavu

uden

mer

kitys

, hen

kisen

hyv

invoin

-nin

mer

kitys

, mak

suva

lmius

, nyk

yihmi

sten

herk

kyys

esim

. alle

rgiat

, nyk

yihmi

sen

tieto

isuus

ka

ikesta

55

Ala

Liike

talo

usTu

rval

lisuu

sSo

siaal

i, te

rvey

s ja

liiku

nta

Kaun

eude

nhoi

toTu

tkin

tojä

rjeste

l-m

än ta

i -ra

kent

een

muu

tos

Yksil

öllist

en o

ppim

ispolk

ujen

mahd

ollist

amine

n, jou

stava

opp

imine

nYk

silöm

ittaa

mise

sta ry

hmäm

ittaa

mise

en –

yhte

isöllis

et o

ppim

ismen

etelm

ätJo

usta

vat s

iirty

mät n

ivelko

hdiss

a se

kä va

lmen

-ta

va k

oulut

usTo

imial

ojen

integ

roitu

mine

nKlu

sterip

ohjai

suus

aiku

iskou

lutuk

selle

Eri t

utkin

toon

joht

avien

kou

lutus

ten

kesk

inäist

ä su

hdet

ta tu

lisi t

arka

stella

kou

lutuk

sien

yhte

näis-

tämi

seks

iKo

ulutu

ksen

järje

stäjie

n, e

linke

inoelä

män

ja vir

anom

aiste

n yh

teist

yön

kehit

tämi

nen

Näyt

tötu

tkint

ojen

peru

steide

n pä

ivittä

mine

n ty

öeläm

äläht

öisem

mäks

iOp

iskeli

joide

n oh

jauks

en la

adun

ja m

äärä

n lis

äys

Kans

ainvä

liste

n ma

rkkin

oiden

arvi

oidaa

n ole

van

lähem

pänä

, jos

ope

tusta

ja tu

tkim

usta

onnis

tuta

an in

tegr

oimaa

n

Varh

aiska

svat

us, m

ielen

terve

ys ja

päih

dety

ö, va

nhus

ten

hoiva

-alall

e ta

rvita

an se

kä e

rityis

-os

aajia

että

yleis

osaa

jia, n

uoris

o- ja

vapa

a-ajan

tu

tkinn

osta

vapa

a-ajan

tutk

into

– er

ikoist

umi-

nen

myös

vanh

uste

n oh

jaami

seen

, aiku

isliik

un-

nan

ohjau

ksen

pain

otus

Jatk

umo

peru

staso

sta a

lan yl

impä

än k

oulut

us-

taso

on, j

oka

vahv

istais

i elin

ikäist

ä op

pimist

aMo

nialay

hteis

työ

tai o

saam

iskom

binaa

tiot e

del-

lyttä

vät k

oulut

usty

ön ja

opp

ilaito

sten

välis

en

yhte

istyö

n lis

äämi

stä

56

LIIT

E 4.

Ti

ivis

telm

ätau

lukk

o os

aam

ista

rpei

den

enna

koin

tisel

vity

ksis

tä: V

iest

intä

, mus

iikki

, tea

tteri

ja ta

nssi

, ku

vata

ide,

teks

tiili

sekä

taid

eteo

llisu

usAl

aVi

estin

täMu

siikk

i, te

atte

ri ja

tans

siKu

vata

ide

Teks

tiili

Taid

eteo

llisu

usMä

ärite

lmät

ja

men

etelm

ätPa

inovie

stint

ä, sä

hköin

en vi

estin

tä,

talle

nnev

iestin

tä, m

arkk

inoint

ivies

-tin

täSi

sällö

ntuo

tant

oKir

jallis

uusk

atsa

us

Musii

kki,

teat

teri

ja ta

nssi

Kirjal

lisuu

skat

saus

Kuva

taide

Kirjal

lisuu

skat

saus

Vaat

etus

ala (T

eksti

ili-, n

ahka

-, tu

rkis-

, jalk

ine- s

ekä

teks

tiilin

huolt

oa

sivut

aan)

Kirjal

lisuu

skat

saus

Talo-

, yhd

ysku

nta-

ja til

asuu

nnitt

elu,

esine

iden

muot

oilu:

suun

nitte

lu ja

valm

istam

inen,

ohja

usto

imint

aKir

jallis

uusk

atsa

us, h

aasta

ttelut

(7)

Tulo

kset

ja

synt

eesit

Ei aik

ajänn

että

taus

ta-ai

neist

ossa

Runs

aasti

selke

itä o

saam

istar

peita

ny

kyist

en p

uutte

iden

pohja

lta se

kä

alaa

kosk

evia

lisäs

elvity

starp

eita

Pysy

ttäyd

ytää

n pa

ljolti

nyk

ypäiv

ässä

, tu

nnist

ettu

jatk

otut

kimus

ten

tarp

eita,

katta

via e

hdot

uksia

tarvi

ttavis

ta jat

kotu

tkim

uksis

ta

Kuva

taide

alan

enna

koint

imat

eriaa

lia

on vä

hän,

tuke

na yl

eisem

pää

työe

lä-mä

n en

nako

intim

ater

iaalia

ja (m

ega)

trend

i-ana

lyyse

jä

Otet

tu h

uomi

oon

yleisi

ä ja

spes

i-fis

iä tre

ndejä

, niid

en a

iheut

tami

a mu

utok

sia a

mmat

eissa

ja a

lojen

int

egra

atios

sa

Rapo

rtin

liitte

enä

yksit

yisko

htais

et lis

tat t

uleva

isuud

en o

saam

istar

peist

aVa

lmiis

een

aineis

toon

per

ustu

va

toim

intay

mpär

istöje

n mu

utok

sen

analy

ysi j

a se

n po

hjalta

arvi

oituje

n os

aami

starp

eiden

kar

toitu

s jää

yle

isemm

älle

taso

lleOs

aam

istar

peet

Mm. s

osiaa

linen

med

ia, u

udet

tekn

ologia

t, ve

rkko

-osaa

mine

n ja

sitä

kaut

ta e

nglan

nin k

ielen

taito

Talou

dellis

et ra

japinn

at, t

uotte

istam

i-ne

n, st

rate

giaos

aami

nen

Kirjal

lisen

ilma

isun

huon

o ta

so o

n he

rättä

nyt h

uomi

ota

toise

n as

teen

ko

ulutu

kses

saVi

suaa

lisuu

s

Mm. y

rittä

jyys =

oma

n ty

ön o

rgan

i-so

imine

nKe

hittä

jän ja

inno

vaat

torin

rooli

Vuor

ovaik

utus

, ped

agog

iikka

, ryh

mä-

toim

inta,

mitä

kaik

kea

nämä

ova

t?

Paino

ttuu

yleisi

in os

aami

starp

eisiin

(a

lkaen

s. 2

4), t

aiteil

ijan

subs

tans

si-os

aami

sta o

n kä

sitelt

y vain

vähä

nMm

. sov

eltav

a os

aami

nen

Selvi

tetty

toise

n ja

kork

ea-as

teen

os

aami

starp

eita

eriks

een;

sekä

ylei-

sellä

että

amm

atilli

sella

taso

lla e

sim.

tuot

anto

-, ma

teria

ali- j

a tu

oteo

saam

i-ne

n, a

lkaen

s. 1

4

Mm. j

ulkisu

us, t

unne

ttuus

, pr

oses

sijoh

tami

nen,

ope

ttajie

n ty

öeläm

ätiet

oisuu

s: tu

otan

toym

mär-

rys,

työn

anta

jien

odot

ukse

t, va

stuu,

ihmis-

, erit

yises

ti its

etun

temu

sSu

unnit

telut

aito

ja joh

tami

staito

Raja

pinn

atPe

liteo

llisuu

s, te

ch a

rt, k

aupa

n, h

al-lin

non,

terve

yden

huoll

on, l

iiken

teen

ja

logist

iikan

sove

llusa

lueilla

Hyvin

voint

isekt

orin

ja ku

lttuu

rin

koht

ausp

istee

tYm

päris

töos

aami

nen

mahd

ollisu

us

paino

- ja

kusta

nnus

alalla

Eri r

yhmi

en li

säar

von

koke

muste

n ym

märtä

mine

n

Taite

et ja

sote

, tait

eiden

välis

yys

ja yh

den

taite

en h

uippu

osaa

mine

n ris

tiriid

assa

Rajap

intoje

n tu

tkim

inen

toisa

alta

omala

jisuu

den

toisa

alta

eri t

aitee

nlaji-

en sy

nerg

iaetu

jen n

äkök

ulmas

ta

Miele

nkiin

toisi

a ra

japint

oja, j

oiden

av

ulla

voida

an m

yös e

nnak

oi-da

: kä

si- ja

taide

teoll

isuus

sekä

ku

vata

ide, t

aiteil

ijako

ulutu

s sek

ä ta

iteen

välit

täjäk

oulut

us, g

raaf

inen

teoll

isuus

, peli

teoll

isuus

, tait

een

sove

ltava

käy

ttö, s

ote,

taite

en ja

tie

teen

välis

yys

Tekn

iset t

eksti

ilit, s

osiaa

li- ja

terve

ysala

Työ-

ja su

ojava

atte

et, k

ylmäo

saam

i-ne

n, ä

lyvaa

tetu

s, hu

onek

aluala

sekä

ma

inoste

kstii

lit

Sote

, kau

pan

ja ma

tkail

un a

laKa

svav

a ky

synt

ä pu

keut

umisn

euvo

-jis

ta, e

sillep

anijo

ista,

mat

eriaa

lien

ja te

kniik

an a

siant

untij

oista

Tapa

htum

asuu

nnitt

elu, m

uoto

iluag

en-

tuur

i

57

Ala

Vies

tintä

Musii

kki,

teat

teri

ja ta

nssi

Kuva

taid

eTe

kstii

liTa

idet

eolli

suus

Täyd

enne

ttävä

t os

a-al

ueet

Graa

fista

suun

nitte

lua, a

udiov

isuaa

-lis

ta ty

ötä,

mar

kkino

intivi

estin

tää

kosk

evaa

mat

eriaa

lia o

n va

in vä

hän

Mitä

tark

empia

kan

sainv

älisiä

taito

ja juu

ri vie

stint

äalal

la ha

lutaa

n?So

siaali

sen

media

n ro

oliLu

ovien

pro

sess

ien jo

htam

inen

Pelill

istym

inen

Luov

an ta

loude

n no

usus

ta p

uhut

aan

paljo

n mu

tta tä

stä e

i ole

konk

reet

tis-

ta n

äyttö

äMo

niosa

amise

n mä

äritt

elyKo

ska

rapo

rtti p

erus

tuu

aikais

empii

n ra

portt

eihin,

joss

a va

rsina

inen

tule-

vaisu

usain

es o

n he

ikkoa

, ehd

otet

aan

uusia

tutk

imus

näkö

kulm

ia er

ityise

sti

tans

sista

ja te

atte

rista

Kuink

a jo

jonkin

aika

a am

matis

sa

toim

inut k

okee

osa

amise

nsa

ja ta

iton-

sa su

htee

ssa

työe

lämää

n?

Kuva

taide

alaa

ei yle

ensä

ole

tark

as-

teltu

kou

lutus

taso

jen k

autta

, eikä

alu

eellis

ella

taso

llaSu

bsta

nssio

saam

isen

huom

ioon

otta

mine

n hu

olestu

ttaa:

esim

. liik

a ra

japint

oihin

kesk

ittym

inen

voi h

ei-ke

ntää

per

inteis

tä a

mmat

tiosa

amist

a

Enna

koint

iaine

istoa

ei o

le sa

atav

illa

teks

tiili-,

nah

ka- j

a tu

rkis-

, jalk

ine- t

ai te

kstii

lihuo

ltoala

ltaAs

enne

kasv

atuk

sen

tote

utta

mine

nUu

det p

edag

ogise

t men

etelm

ät (ti

edon

lisä

änty

essä

)

-

Toim

inta

-ym

päris

-tö

jen m

uuto

sTy

öeläm

än va

atim

uste

n mu

utos

: mo-

niosa

ajat v

ai sy

vä e

rikois

osaa

mine

n?Lis

äänt

ynyt

kan

sainv

älisy

ys, r

aja-

pinto

jen a

iheut

tama

”ty

öymp

ärist

ön

muut

os”

Ei an

alyso

itu m

uute

n ku

in va

llitse

vien

mega

trend

ien k

ohda

llaGl

obaa

leja

mega

trend

ejä ja

alan

er

ityist

rend

ejä: t

urva

llisuu

s ja

ympä

-ris

töke

stävy

ysIk

äänt

yvän

ja yk

silöit

yvän

väes

tön

terve

ys, h

yvinv

ointi

ja ak

tiivis

uus

Kasv

ava

globa

ali k

ulutta

jakun

ta

Alan

ei ra

porti

n mu

kaan

usk

ota

muut

tuva

n hu

omat

tava

stiKä

sitell

ään

yleisi

ä yh

teisk

unna

n ja

työe

lämän

muu

toks

iaOn

gelm

aksi

maini

taan

tulev

aisuu

des-

sa o

saaji

en h

ankk

imine

n ko

ulutu

sor-

ganis

aatio

ihin

Tutk

into

järje

stel-

män

tai -

rake

ntee

n m

uuto

s

Ylein

en a

mmat

tien

ja ko

ko to

imial

o-jen

häm

ärty

mine

nEr

ilaist

en lu

ovien

toim

ialoje

n ra

japin-

nass

a to

imivi

en a

siant

untij

oiden

ja

amma

ttilai

sten

tarve

Poikk

itiet

eellis

en k

oulut

ukse

n ta

rve?

--

Teks

tiiliy

ritys

ten

vaat

imuk

set v

aih-

telev

at, e

i ylei

spät

evää

teks

tiilia

lan

peru

stutk

intoa

Nahk

a- ja

turk

isalan

kou

lutus

yhte

is-ty

ön la

ajent

amine

n Po

hjoism

aihin

tai

Itäme

ren

aluee

lle

Enem

män

resu

rsseja

pro

jektio

piske

-luu

n –

tunt

iopisk

elu te

hoto

nta

Tuot

anno

n ty

önte

kijöis

tä p

ulaa

– es

im. p

iensa

rjatu

otan

toon

58

Selvitystyössä käydään läpi, miten vankilaopetusta Suomessa toteu-tetaan vuonna 2011. Millaista koulutusta järjestetään, miten koulu-tusten toteutukset vaihtelevat eri vankiloissa ja eri rikosseuraamus-alueilla sekä miten koulutusyhteistyö vankiloiden ja oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten kesken on toteutunut. Tämän selvityksen erityispiirteinä voidaan pitää sitä, että kysymyksiin vastasivat sekä koulutuksen järjestäjät, vankeinhoidon edustajat että itse vangit. Osin heille suunnattiin myös samoja kysymyksiä, jolloin saatiin sa-maan kysymykseen vastaukset eri äänillä.

Opetushallituswww.oph.fi /julkaisut

VerkkojulkaisuISBN 978-952-13-5401-4ISSN 1798-8926

Yhteistyössä: